Ayrshire-lehti 2/2014

2/2014

Ayrshire-lehti

• Alhaisten Timantti AF-VG86 ja muita kestäviä lehmiä, sivu 32 • Keskustelunaiheena tuotosseurannan tulokset, sivu 28 • Esittelyssä Teija Seppälä, sivu 21 1

Ayrshire-lehti

2/2014

Uusi. Toimiva. Helppo. Tilaa nyt ensi kesän rehuille. Lactobacillus Milab 393 -bakteerikanta estää tehokkaasti jälkilämpenemistä!

Uusi.

Uudet Feedtech rehunsäilöntäaineet M20XC ja M20XCE tuovat käyttöösi parhaan biologisen säilöntäosaamisen. Molempien tuotteiden perustana on patentoitu Lactobacillus Plantarum Milab 393 -bakteerikanta.

Toimiva.

Feedtech-tuotteilla rehun pH laskee nopeasti alas, kuivissakin rehuissa. Homofermentatiiviset bakteerikannat parantavat rehun maittavuutta ja vähentävät etikkahapon muodostusta. M20XCE on varustettu myös entsyymillä, joka varmistaa toimivuuden myös apilarehuissa.

Helppo.

UUS

UUT

Toimivan säilöntäaineen on oltava myös helppokäyttöinen. Uudet Feedtech -rehunsäilöntäaineet on saatavissa kätevässä pullossa 50 rehutonnille sekä annospusseina 100 ja 500 rehutonnille. Voit valita tuotteet omien tarpeittesi mukaisesti. Käyttöaika valmiilla liuoksella jopa 3 päivää.

Ent

syy

mil

isäl

lä

Ennak komyy nti on alk anut!

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen. Feedtech. 2

2/2014

Ayrshire-lehti

Pääkirjoitus Positiivista fanaattisuutta Tätä kirjoittaessa syksyn luokituskierros on kiivaimmillaan ja mukaan on saatu jälleen kerran ilahduttavasti useita uusia tiloja. AF-luokitusten aloittamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Kanadalaiseen luokitussysteemiin päädyttiin aikanaan siksi, että saataisiin mahdollisimman ammattitaitoinen arvostelu eläinten rakenteesta ja todelliset erot eläinten välillä tulisivat selvästi esiin. Eläinten luokittaminen on erittäin tärkeä jalostusvalinnan työkalu tilatasolla sekä apu ayrshirerodun kehittämiseen ja tapahtuvan kehityksen seuraamiseen myös valtakunnan tasolla. AF-luokituksen tarkoituksena ei siis todellakaan ole vain etsiä niitä kauneimpia eläimiä. Kanadassa on tehty laajamittainen tutkimus vuosina 2004 2007 luokitettujen ensikoiden tuloksista. Kanadassa luokitetaan joka vuosi yli 250 0000 eläintä. Tämän tutkimuksen mukaan korkeat luokitustulokset ovat yhteydessä paitsi korkeampaan maidontuotantoon, niin ensikkovuonna kuin myöhemminkin, myös suurempiin eläinkohtaisiin kokonaistuottoihin. Jos esimerkiksi 100 lehmän karjassa on 90 eläintä, jotka on luokitettu G78 tai paremmin, ovat tämän tilan vuosittaiset tulot yli 16 000 dollaria suuremmat kuin samankokoisen karjan, jonka eläimistä vain 40 on luokitettu G78 tai paremmin. Samoin eläinten kestävyyteen on luokitustuloksilla selkeä ja suoraviivainen yhteys. Heikoimman luokitustuloksen (60 - 64 pistettä) ensikkoryhmästä vain 9,8 % selviää neljännelle lypsykaudelle ja niiden elinikäistuotos on keskimäärin vain 15 668 kiloa, kun parhaiten luokitetttujen (85 - 89 pistettä) ryhmästä 47,1 % poikii neljännen kerran ja niiden elinikäistuotos on keskimäärin 39 030 kiloa. Uskoisin, että vastaava yhteys on olemassa AF-luokitusten ja maitotuotoksen sekä kestävyyden välillä myös täällä Suomessa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 170 vuotta siitä, kun ensimmäiset ayrshiret tuotiin Suomeen. Tähän peilaten Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n historia on varsin lyhyt, tammikuussa nimittäin käynnistyy yhdistyksen 15. toimintavuosi. Silloin järjestetään Suomessa myös Ayrshire Young Breeders Tour Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n toimesta. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus suomalaisen ayrshiren markkinointiin kaikkialle maailmaan. Junnutoiminta on aina ollut yhdistyksen toiminnassa tärkeällä sijalla ja moni nuori jäsen on yhdistyksen kautta päässyt matkustamaan ja tutustumaan muihin ayrshirenuoriin. Nyt on aika vastavuoroisesti kutsua nuoria kaikista ayrshiremaista Suomeen ja antaa heille tietoa ayrshirerodusta täällä. Ayrshirerodun tulevaisuus on nimenomaan nuorissa kasvattajissa. Tämän takia uudet, nuoret Kuva Minna Kotila

jäsenet ovat erityisen tervetulleita yhdistyksen toimintaan, mutta ilolla otamme vastaan ja pidämme toiminnassa mukana myös vähän vanhemmatkin, junnuiän jo ohittaneet, kasvattajat. Jotain ayrshirerodun vahvuudesta ja yhdistyksen toiminnan tarpeellisuudesta kertonee se, että Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n perustajajäsenistä suurin osa on edelleen erittäin aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Viisi heistä on antanut merkittävän panoksensa myös tämän uusimman Ayrshire-lehden kokoon saamiseen. Meitä ayrshireaktiiveja haukutaan aika usein fanaatikoiksi ja, vaikka tällä sanalla on yleensä aina negatiivinen merkitys, kuvaisin ayrshirerodulle omistautumista positiivisena fanaattisuutena, joka ei ole mitään hetken huumaa, vaan kokonaisvaltaista omistautumista ja työtä rodun eteen. Yhdistyksen perustaminen lähes viisitoista vuotta sitten, samoin kuin AF-luokitusten aloittaminen kymmenen vuotta sitten olivat sellaisia tekoja, että meillä toiminnassa vasta vähän aikaa mukana olleilla on aika mahdoton tehtävä kehittää mitään uutta ja vastaavan tasoista yhdistyksen toimintaan. Yritystä toki on. Veli Ikkeläjärven ansiosta suomalaisten ayrshirelehmien luokituksia voi nyt seurata lähes reaaliajassa internetissä - tämä jos mikä on nykypäivää ja avoimuutta. Askel eteenpäin ja parempaa palvelua jäsenistölle on myös Ayrshire-verkkokaupan avaaminen. Myös ayrshiren on kehityttävä ja mentävä eteenpäin, jotta se olisi myös tulevaisuudessa houkutteleva ja taloudellinen rotu maidontuotantoon Suomessa ja maailmalla. Rodun ominaispiirteet ovat sellaiset, että niiden ansiosta se on vuosikymmeniä ollut ykkösrotu suomalaisessa maidontuotannossa. Viime vuosina se on kuitenkin menettänyt jalansijaa kilpailevalle rodulle. Siksi tarvitaan jatkuvasti aktiivista keskustelua rodun tulevaisuudesta ja tavoitteista. Tätä keskustelua tulee käydä nimenomaan meidän fanaatikkojen, jotka aiomme tulevaisuudessakin tuottaa maitoa ayrshirelehmillä. Mitkä rodun ominaisuudet halutaan säilyttää, mitä vahvistaa ja mitä pitää parantaa? Onko rodun tilanne Suomessa sellainen, että laajamittaista risteyttämistä tarvitaan? Ja jos tarvitaan, niin millä rodulla tai roduilla? 3

Ayrshire-lehti

2/2014

Pääkirjoitus Meidän fanaatikkojen suhtautumista risteytyksiin on vähätelty muun muassa sillä, että ayrshirerotu on alun perinkin kehitetty Skotlannissa risteyttämällä teeswater-, west highland-, shorthorn- ja channel island -rotuja skotlantilaisen alkuperäiskarjan kanssa. Ihan hauska näkökanta perustella nykyistä virallisen jalostusjärjestön risteytyspolitiikkaa, mutta kantakirja rodulle on kuitenkin ollut olemassa jo 137 vuotta, joten ihan viime viikolla rotua ei ole kehitetty. Lyhyessä ajassa on pystytty muuttamaan Suomen suurimman keinosiemennysfirman ”ayrshiretarjonta” hyvin vähän ayrshireä sisältäväksi. Mihin tällä pyritään, on aika monelle fanaatikolle jäänyt hämärän peittoon. Ei kai muidenkaan lypsyrotujen jalostustavoitteena ole palata takaisin alkuhärkään, vaikka siitä on liikkeelle lähdettykin? Tästä lehdestä löytyy juttua myös ProAgrian julkaisemista sonnikohtaisista tuotosseurannan tilastoista, jotka ovat nyt viimein

kaikkien nähtävillä. Yksi päätelmä tuotostiedoista on se, että ayrshiren eroa kilpailevan rodun korkeampaan tuotokseen on kurottava umpeen, vaikka tiedämmekin, että ayrshire kaventaa tätä eroa paremmalla terveydellä ja korkeammilla maidon pitoisuuksilla. Toinen on se, että nyt voidaan viimeistään lopettaa puheet siitä, että joistakin maista tai keinosiemennysfirmoista tulisi sonneja, joiden tyttäret eivät lypsä mitään. Annetaan kaikille ayrshirejalostajille mahdollisuus valita käyttöönsä omaan karjaansa ja jalostustavoitteisiinsa sopivat parhaat ayrshiresonnit, joko pohjoismaista tai pohjoismaiden ulkopuolelta – kilpailevalla rodulla tämä on ollut sallittua aina! Minna Kotila Mieluummin fanaatikko kuin opportunisti

Ayrshire in Finland and the Finnish Ayrshire Breeders First Ayrshires were imported to Finland in 1845 from Germany. Some Ayrshires were also imported in 1847 - 1885 but maybe the most major import was in 1923 when Rosenlew family imported 33 Ayrshire heifers and 6 Ayrshire bulls. From three bulls from this import; South Graig Snowball, Dunlop Talisman and Suontaka Earl Errant, originate many original Finnish Ayrshire bloodlines. In 1960s and 1970s Ayrshire sperm was imported from England and from the United States. Selwood Betty’s Commander’s son Niemen Utu is behind the Finnish Ayrshire bulls Pirkkulan Eepa, Gäddnas Eskil, Vanhapaikan Emppu and Haralan Etro. For many decades already the Ayrshire breed has been the most important dairy breed in Finland. The strength, longevity, good conformation and production of Ayrshires is suited to Finland’s harsh climate (our cold and long winters and warm summers) very well. Today average herd size in Finland is 32 cows/herd. There is about 8 900 dairy farms in Finland which have about 285 000 dairy cows in total and 59 per cent of them is Ayrshires, so there is about 168 000 Ayrshire cows in Finland today. Average 305 days production for Ayrshire cows in Finland is about 8 600 kilos of milk. The Finnish Ayrshire Breeders was established in September 2000 to advance the Ayrshire breeding in Finland and to promote the Ayrshire cow. In 2003 the Finnish Ayrshire Breeders were accepted as a member of the World Ayrshire Federation and the international cooperation is very important to our association. The Finnish Ayrshire Breeders has organized the Ayrshire Winter Show in Seinäjoki every year since 2010, it’s the biggest Ayrshire show in Finland and also breed’s annual show.

Ayrshire Finland Classification (AFClass) was started 10 years ago in 2004. Yves Charpentier from Ayrshire Canada is doing the classification by using the Canadian system and over 8 000 Ayrshire cows have been classified at least one time during the years. This is the most important service to our members. AF-classification helps the breeders to do the mating decisions and to develop Ayrshire breed in Finland. Right from the beginning youth activities and Junior Handler education have been an important part of Finnish Ayrshire Breeders activity. After almost 15 years we can say, that the passionate enthusiasm to Ayrshire breed hasn’t decreased – it has only increased. Today our association has about 500 members. The Finnish Ayrshire Breeders is very proud to have a chance to host Ayrshire Youth Tour in January 2015 and warmly welcomes every young Ayrshire breeder to Finland! Minna Kotila President of the Finnish Ayrshire Breeders

2/2014

Ayrshire-lehti

Sisällysluettelo

n:o 2/2014

Ayrshire-lehti n:o 2/2014 Neljästoista vuosikerta ISSN 2323-1718 Julkaisija: Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry Toimituskunta: Minna Kotila (päätoimittaja) Saija Räikkönen (toimitussihteeri) Seija Viitanen (ilmoitukset) Heli Teiskonlahti Katariina Ikkeläjärvi Toimituksen sähköpostiosoite: ayrshirekasvattajat.lehti@ gmail.com Ilmestymis- ja aineistopäivät 2015: N:o aineisto ilmestyy 1 15.3. 15.4. 2 15.9. 15.10. Ilmoitusmyynti: Seija Viitanen seija.viitanen@aina.net 050 596 9552 Taitto ja painatus: SeT-Print, Teija Seppälä Mäensivuntie 69 61800 KAUHAJOKI puh. 040 529 4658 teija.seppala@set-print.fi Englanninkieliset käännökset: Minna Kotila

Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Ayrshire Breeders ry

Kuva Sanna Savikko

Kansikuva: Alhaisten Timantti kolme kertaa poikineena. Kuva Frank Robinson

• Pääkirjoitus – Positiivista fanaattisuutta – Minna Kotila.......................... 3 • Sisällysluettelo................................................................................. 5 • AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä – Maailman Ayrshirefederaation edustajakokous Englannissa 1. - 4.7.2014 – Mirja Koljonen.................................................... 6 – Tilavierailuilla Englannissa – Minna Kotila....................................... 8 – Ayrshirekasvattajien Kanadanmatka – Sanna Rintala......................... 14 • AYRSHIREKASVATTAJIEN KEVÄTKOKOUS – Kevätkokous pääkaupungissa – Minna Kotila................................... 17 – Kevätkokouksen tilavierailu – Salla Rautio....................................... 19 • Ammujaisten tuomariesittely: Matkani Suomeen 1. - 7.7.2014 – Doug Evans.......................................................... 20 • Esittelyssä: Nainen lehden takana – Heli Hakamaa................................ 21 • Nuorkarjan ruokinta: Hiehon kasvatus alkaa jo ennen eläimen syntymää – Minna Norismaa.............................................................. 25 • Keskustelunaiheena: Tuotosseurannan salaiset kansiot– Laura Laiholahti.................................................................. 28 • Lehmäpersoona - The Lehmä : Timantit ovat ikuisia – 100-tonnari Alhaisten Timantti AF VG-86 – Anu Ahlholm..................................... 32 • Ayrshiren vuosinäyttely Ayrshire Winter Show 2015 -kutsu................... 36 • Hyvä lehmä paranee vanhetessaan – Anu Ahlholm............................... 38 • Ayrshire satatonnari – Noin puoli miljoonaa maitokiloa! – Heli Teiskonlahti........................ 40 – Yliopiston lehmät estradilla: Viikin kuusi 100-tonnaria – Merja Kallio................................................................................ 42 • Ayrshireuutisia maailmalta................................................................. 44 • Mitä kuuluu Sale of Stars -eläimille – Mapleburn Calimero Isabella ET – Saija Räikkönen......................... 46 – Des Prairies Ytyliina ET – Saija Räikkönen...................................... 46 – Majaniemen Jännitys ET – Sanna Rintala........................................ 47 • Ensimmäistä kertaa luokituskuskina – Heli Hakamaa............................. 47 • Kesän ja syksyn 2014 luokituskierrokset – Katariina ja Veli Ikkeläjärvi..... 49 • Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä........................ 54 • Lilli Laiholahti – junnusta kotitilan näyttelyvastaavaksi – Anna-Maija Pohjola.......................................................................... 58 • Varsinais-Suomen karjakerholla vireää junnutoimintaa – Laura Mikkola.................................................................................. 60 • JUNNUT – European Young Breeders School - EYBS – Amanda Tiiri ja Meri Nissilä......................................................... 62 • Kesän 2014 näyttelytulokset.............................................................. 65 • Ayrshire Finland 2014 - valokuvakilpailu -kutsu................................... 68 • Yhdistyksen ilmoituksia..................................................................... 70 • Syyskokousilmoitus ja hallituksen yhteystiedot

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Maailman Ayrshirefederaation edustajakokous Englannissa 1. - 4.7.2014 Historiallinen kokouspaikka

Tällä kertaa kokoonnuttiin Englannissa Stoneleigh Parkissa, jossa myös vuoden 2000 Maailman Ayrshire Konferenssi vieraili Royal Show’ssa. Royal Show oli näyttely, johon osallistui noin sata ayrshire-eläintä

Maailman ayrshirekasvattajat kokoontuvat konferenssiin joka neljäs vuosi ja konferenssien välissä järjestetään välikokous jäsenyhdistysten edustajille. Tämän vuoden kokouksessa jäsenmaista olivat edustettuina USA, Kanada, Uusi-Seelanti, Australia, Etelä-Afrikka, Kenia, Iso-Britannia, Suomi ja Ruotsi sekä ei-jäsen Saksa.

sekä lukematon määrä muita nautarotuja ja kotieläinlajeja, hevoset ja koirat mukaan lukien. Nyt maineikas Royal Show on historiaa ja koko kymmenien hehtaarien alue paviljonkeineen ja eläinhalleineen on lähes aavemaisen hiljainen ja osin purettu. Aika ajoi perinteisen maatalousnäyttelyn ohi ja arvokkaan alueen omistaja, Royal Agricultural Society, etsii alueelle uutta toimintaa.

Näyttelyssä

Maailman Ayrshirefederaation Englannin välikokouksen osallistujajoukko näyttelyalueen ulkopuolella Birminghamissa. Kuva Minna Kotila

Ensimmäisen kokouspäivän vietimme näyttelyssä, joka muodoltaan vastaa paremmin nykyvaatimuksia. Livestock Event järjestetään Birminghamissa ja se on ammattilaisille suunnattu tapahtuma Sarkamessujen tapaan sisätiloissa. Näyttelyssä oli esillä edustava joukko ayrhirelehmiä. Näyttelyn Champion, Sandyford Clover, on moninkertainen voittaja ja tälläkin kertaa sen uskomaton kapasiteetti, korrekti rakenne ja vaikuttava utare nostivat sen kaikkien rotujen eli Interbreed Championiksi. Clover on ker-

2/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä tyneistä vuosistaan huolimatta huippukuosissa, joskin siinä suomalaisen silmään näkyy reippaasti punaisen holsteinin vaikutusta. Näyttelyn tuomaroi ammattitaidolla Selwyn Donald Uudesta-Seelannista. Lehmien lisäksi ihailimme UK Ayrshiren nuorten kasvattajien sujuvaa tiimityötä sekä tyylikästä esittelyasua - taas löytyi maailmalta opiksi otettavaa.

Kokouksen antia

Varsinainen edustajien kokous oli vuorossa torstaina. Agendalla oli paljon asioita ja kokous venyi pitkälle iltapäivään. Keskustelua käytiin rodun tavoitteista. Haastetta yhteisille tavoitteille tuottaa täysin toisistaan poikkeavat tuotanto-olosuhteet eri jäsenmaissa. Uusi-Seelanti, Kenia ja Kolumbia ovat hyvin erilaisia ympäristöjä maidontuotannolle kuin pohjoisen pallonpuoliskon Suomi ja Kanada. Seuraavaksi keskusteltiin genomiarvostelun tilanteesta, jossa Pohjoismaat, Kanada ja USA ovat selvästi muita jäsenmaita edellä. Yllättävän paljon kokousta kiinnosti myös nupoutta periyttävät sonnit.

Sandyford Clover 10 EX97-5 (7v.), elinikäistuotos yli 100 000 maitokiloa. Kuva Minna Kotila

Varsinkin ensimmäistä kertaa mukana ollut Saksan anglerrodun edustaja toi terveiset Keski-Euroopasta, jossa eläinsuojelijat lobbaavat ahkerasti nupoutuksen kieltämiseksi. Asian tärkeys valkeni minullekin kun luin EU:n kaavailemia uusia luomusääntöjä, joissa nupoutus kiellettäisiin kokonaan. Edelleen käsiteltiin Federaation tiedotusta, johon kaivataan kipeästi materiaalia jäsenmailta. Tiedotuksen välineet, kuten kotisivut, ovat olemassa, mutta sisältöä tarvittaisiin enemmän.

Nuorisovaihto on viime vuosina ollut aktiivista ja nuorten kasvattajien tapaamisia on tulossa AWS-näyttelyn yhteyteen Suomessa ensi tammikuussa ja syksyllä 2015 Elmian yhteyteen Ruotsissa. Nuorille aktiiveille on nyt tarjolla hienoja tapahtumia, joihin osallistuu 18 - 30 -vuotiaita kasvattajia ympäri maailman.

Maailman Ayrshire Konferenssi 2016 USA:ssa

Seuraava konferenssi on jo näkyvissä; USA kutsuu kas-

vattajat koolle vuoden 2016 syksyllä World Dairy Expon aikoihin lokakuussa. Australian edustaja Greg Edmunds toi kokoukselle terveiset, että ayrshireyhdistysten hajaannus on 30 vuoden jälkeen päättymässä sulautumiseen ja sen vahvistamana Australia suunnittelee konferenssin järjestämistä 2020. Hyviä uutisia! Lopuksi UK Ayrshiren sihteeri John Cochrane toi esiin huolensa ayrshirerodun asemasta Interbull-arvostelussa. Hän toivoi Federaatiolta toimia, jotta Interbull erottaisi risteytyssonnit ayrshiren arvostelusta ja samanrotuiset sonnit vertautuisivat paremmin keskenään. Nykytilanne haittaa hänen mukaansa merkittävästi ayrshiresonnien markkinointia Brittein saarilla. Asia herätti keskustelua, mutta muualla asiaa ei koettu ongelmana. Suomen osalta todettiin, että jos risteytyssonni on kantakirjattu ayrshirekantakirjaan, voi erottelun tehdä vain tutkimalla rotuosuudet sonnihausta. Keskustelun pohjalta voi todeta, että Federaatio ei ole halukas tekemään selkeätä rajanvetoa puhdasrotuisuudesta, vaan jättää linjauksen jäsenmaiden oman harkinnan varaan. Mirja Koljonen

Maailman Ayrshire Konferenssit kautta aikain

4 kertaa poikineiden ayrshirelehmien luokassa oli yhteensä 11 kovatasoista osallistujaa. Myös näyttelyn Interbreed Champion, Sandyford Clover 10, kilpaili tässä luokassa. Kuva Minna Kotila

1969 Kanada 1972 Suomi 1976 Iso-Britannia 1980 Uusi-Seelanti 1984 Kenia 1988 USA 1992 Ruotsi 1996 Kanada 2000 Iso-Britannia 2004 Uusi-Seelanti 2008 Suomi 2012 Etelä-Afrikka 2016 USA

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Tilavierailuilla Englannissa Ensimmäisenä päivänä matkaa tehtiin vielä samalla linjaautolla kuin näyttely- ja kokouspäivinä, koska suurin osa porukasta lähti vielä ensimmäisen päivän tilavierailuille. Vasemmanpuoleisen liikenteen lisäksi matkasta tekivät jännittävän teitä ympäröivät korkeat pensasaidat, jotka estivät näkymän mutkaisilla pikkuteillä lähes kokonaan. Paikallinen linja-autonkuljettaja ei myöskään hallinnut suunnistamista

Muu Ayrshirekasvattajien osallistujajoukko suuntasi näyttely- ja kokouspäivien jälkeen Englannista kotisuomeen, mutta yhdistyksen sihteeri ja puheenjohtaja käyttivät tilaisuuden osallistua kolmena seuraavana päivänä tilavierailuille. ihan täysin ja lounaspaikkana olleen pubin etsintä aiheutti paitsi käynnin väärällä ravintolan ovella myös useamman täyskäännöksen pikkukylien keskustoissa. Kanssa-autoilijat

11 kertaa poikinut Banana 15 EX95-4E (Hallmark x Happy Spirit) ja tämän 7 kertaa poikinut tytär Banana 29 EX90 (Trident’s Lot) Highway Ayrshires -tilalla.

kuitenkin suhtautuivat tähän tyynesti ja antoivat hienosti tilaa peruuttamalla pois linjurin edestä tai takaa. Kun oikea pubi, The Bell at Belbroughton, suurine parkkipaikkoineen

viimein löytyi, osoittautui se varsin hienoksi paikaksi.

Highway

Ensimmäinen tilavierailukohde oli kuuluisan kastikkeen kotikreivikunnassa Worcestershiressä Malvern-nimisessä kylpyläkylässä sijaitseva Martin Parkesin omistama Highwayn karja. Isäntä kertoi heti alkuun, että hänen periaatteensa ovat pienet menot suurten tulojen sijaan eli ruokinta perustuu

Maailman Ayrshirefederaation presidentti Mary Creek yhdessä miehensä Miken kanssa tutustumassa Highwayn karjaan.

2/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä lähes yksinomaan laitumeen, mikä selittää karjan vaatimatonta tuotostasoa. Mutta karja on todella kestävää. Reilun 80 lehmän karjassa oli 18 lehmää, jotka olivat poikineet yli 9 kertaa ja näistä kaksi oli poikinut jo 12 kertaa. Paras lehmäperhe karjassa on Banana-perhe, josta löytyy viisi yli 9 kertaa poikinutta lehmää ja näistä neljä on luokitettu excellentiksi ja 12 kertaa poikinut Banana 14 on luokitettu VG88. Siemennyssonneista tilalla ovat käytössä Ravenhill Enigma, Highway Billy Rufflan, Stamford High Defenition, Twemlow Admiral Glen, Ardmore Crown Napier, Townhead Dahlia’s Juror, Rosehill Manderville, Highway Meteor (Banana 15:n poika sonnista Bellayre Patriot), Castern Thunder, Mawdesley Bright Beam, Rosehill Vitality, Des Prairies Potter ja Cuthill Towers Madison.

Hunnington

Seuraavaksi matkustimme katsomaan Suomessakin tuomaroineen Lisa Window-Walkerin Hunnigtonin karjaa Horsepoolin tilalle. Tämä tila sijaitsee melko lähellä Birminghamia, Halesowen-nimisessä kylässä. Edellinen sukupolvi eli Chris ja Hazel Window muuttivat Hunnigtoniin vuonna 1972,

simmat lehmäperheet. Hunningtonin tilalta ovat lähtöisin sonnit Sailor’s Commander, Admiral, BB Kellogg Easlad sekä Mandella. Näitä sonneja on käytetty myös omassa karjassa erittäin paljon. Tilalla on kaikkiaan noin 80 lypsylehmää, joiden 305 päivän tuotokset ovat 5 000 - 10 000 kg. Lisa Window-Walker ja poikansa Christopher, taustalla Hunnigtonin komeaa ayrshirekarjaa.

jolloin he vuokrasivat tilan ja maitotulojen optimoimiseksi aloittivat maidon suoramyynnin. Tänäkin päivänä kaikki tilan maito myydään tilalta suoraan kuluttajille. Vuonna 1974 Chris ja Hazel ostivat Horsepoolin tilan, jonka pintaalasta 75 eekkeriä (30 hehtaaria) viljellään itse ja loput 200 eekkeriä on vuokrattu pois. Lisa palasi kotitilalleen valmistuttuaan collegesta vuonna 2006. Samana vuonna hän meni naimisiin Paulin kanssa ja heillä on poika Christopher, joka on isoisänsä ja äitinsä tavoin innokas karjaihminen. Tila panostaa jalostuksessa rakenteeseen, kokoon ja kestävyyteen. Karjassa onkin 30 excellent-luokitettua lehmää sekä lehmäperhe, jossa on kuusi peräkkäistä sukupolvea

excellent-luokitettuja lehmiä. Näyttelyt ja tuomarointi kuuluvat tilanväen harrastuksiin. Parhaina saavutuksinaan he mainitsivat Hunnigton Sailor Girl 29:n sekä Hunnington Fragnance 25:n Supreme Champion-tittelit European Dairy Eventissä. Sailor Girl- ja Fragnance-perheet ovat myös tilan parhaimmat ja kuului-

Sandyford

Koska edellispäivänä tilavierailujen jälkeen moni vierailija oli suunnistanut lentokentälle, matka jatkui nyt Duncan Hunterin ajamalla vuokraautolla ja osa porukasta pääsi John Cochranen henkilöauton kyytiin. Päivän ensimmäinen tilavierailukohde oli näyttelychampion Cloverin kotikarja Sandyford, jonka omistavat Tomlinsonit. Tila sijaitsee Loughboroughissa, Birminghamista koilliseen. Karjassa

Sandyfortin ayrshirekarjaa.

Näyttelyynkin osallistunut ensikko Hunnigton Monica 72, jonka isä on Hunnington Mandella.

Etelä-Afrikan Kevin Lang kuvaamassa Cloveria Sandyfortin tilalla.

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Robert ja Jennifer Adamsin omistamaa Bigginvalen ayrshirekarjaa.

Laitumia rajaamaan riittivät pensasaidat.

oli nähtävillä parisataa lypsylehmää, joista osa oli puhtaita ayrshirejä ja osassa oli punaista holsteinia. Tilan tiineissä hiehoissa oli paljon Burdeten tyttäriä ja lisäksi ainakin Dreamerin, Ristournin ja Napierin tyttäriä. Lypsyssä oli useita lehmiä muun muassa Realitystä, Remingtonista, Blackthornista, Potterista, Nelsonista ja Napierista. Tuotostaso oli tilalla melko vaatimaton. Lehmien ja hiehojen tarkastelun jälkeen saimme nauttia herkullisista tarjoiluista juomineen.

kuusta lokakuuhun. Talvikuukausina karja on sisällä pihatossa ja se ruokitaan omalla tilalla tuotetuilla säilörehulla ja ohralla. Lisäksi lypsyasemalla tarjoillaan vuoden ympäri ostettua luomuväkirehua. Luomumaitoa tilalla on tuotettu vuodesta 1999. Keskituotos on 6 500 – 7 000 kg, pitoisuuksien ollessa 3,8 % rasvaa ja 3,4 % valkuaista. Bigginvale-kasvattajanimi on rekisteröity jo 1950-luvulla ja nykyiselle tilalle Adamsin perhe ja silloin 30-päinen lypsykarja muuttivat 60 vuotta sitten, Robert Adamsin ollessa tuolloin 4,5-vuotias. Pian sen jälkeen tuberkuloosi iski tilan karjaan ja 18 lehmää menetettiin ja silloin tehtiin päätös, että

Bigginvale

Päivän toinen vierailutila oli Adamsin perheen omistama Shirley Old Parkin luomutila Ashbournessa, Derbyshiressä, Birminghamista pohjoiseen. Ensimmäisenä pääsimme nauttimaan lounaaksi grilli- ym. herkkuja kauniissa puutarhassa. Eräs englantilaismies muisteli ruokailun lomassa lämmöllä matkaansa Ayrshiren Maailmankonferenssiin Keniaan vuonna 1984 ja esitimmekin kaikki ainoalle Kenian edustajalle, tohtori Muchemi Kariukille toiveen, että Kenia järjestäisi konferenssin vuonna 2024 eli tasan 40 vuotta edellisestä konferenssista. Kariuki piti ajatusta hyvänä ja kyseinen, jo eläkkeellä oleva, englantilaismies alkoi heti pohtia,

olisiko vielä riittävän hyvässä kunnossa voidakseen osallistua kymmenen vuoden päästä pidettävään konferenssiin... Robert ja Jennifer Adams ovat osallistuneet aktiivisesti Ayrshiren Maailmankonferensseihin ja heillä on paljon ystäviä ympäri maailmaa. Oli todella mukava päästä näkemään heidän Bigginvalen karjansa, joka on 120 lehmän puhdas ayrshirekarja. Myös perheen lapset Joanna, Richard, Nicola ja Andrew ovat aktiivisesti mukana tilan töissä. Nicola työskentelee lisäksi eläinlääkärin apulaisena. Vanhimmalla pojalla Christopherilla on oma tilansa ja siellä Tessvalen Ayrshirekarja. Tilan karja laiduntaa huhti-

karjan rotu on tulevaisuudessa pelkästään ayrshire. 1960-luvulta asti tilan lypsykarja on ollut ayrshireä ja tilalla käytetään sekä siemennyksissä että tilasonneina ainoastaan puhdasta ayrshireä. Robertin ja Jenniferin omistuksessa tila on ollut 1980-luvun lopulta saakka. Kuusi vuotta sitten tuberkuloosi iski jälleen ja tuolloin menetettiin lähes 50 eläintä, mutta äskettäin karja on todettu tuberkuloosivapaaksi. Eniten karjassa lypsyssä olevia tyttäriä (14 kpl) oli sonnista Waxham Each Way ET, joka on McCornick Nelsonin poika sekä tilasonnista Bigginvale Gizmo, jonka suku on Palmyra Pardner Baltimore ET x Vieux Village Jeannot. Kolmanneksi käytetyin sonni karjassa oli East Church Ambition, josta oli seitsemän tytärtä lypsyssä. Meille tutumpia sonneja, joita oli käytetty jonkin verran, olivat Napier ja Orkko.

Upeita maisemia ylänköalueella

Mike Creek, USA (vasemmalla), Gordon Glentworth, Uusi-Seelanti ja Bigginvalen isäntä Robert Adams allekirjoittaneen kanssa.

Kuudessakymmenessä vuodessa Shirley Old Parkin tilan pinta-ala on kymmenkertaistunut nykyiseen 1 000 eekkeriin eli 400 hehtaariin, mutta lähes kaikki tilan työt hoidetaan silti oman perheen voimin. Luomu-

2/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Belted Galloway -emolehmiä laitumellaan.

Näkymä Broadleyn perheen terassilta.

maidontuotannon lisäksi tilalla on 360 lammasta sekä 32 Belted Galloway -emolehmää. Lampaat ja emolehmät asuvat ylänköalueella Town Endin tilalla, Alstonefieldissä, 20 kilometrin päässä päätilalta, ja sinne pääsimme myös Robertin opastamana käymään. Ylhäällä kukkuloilla laitumia reunustavat pensasaidat vaihtuivat kiviaitoihin, joiden kuulimme vaativan jokakeväistä kunnostusta. Kiviaidan reunustamat tiet olivat niin kapeita, että autollakin sai ajaa varovasti eikä isoilla koneilla ole näille teille mitään asiaa. Talviaikaan myös emolehmät ja lampaat ovat sisätiloissa ja tilalla oli asuntovaunu, jotta poikimis- ja karitsoimisaikaan tällä tilalla voidaan yöpyä. Petoeläimet eivät varmaan karjaa pahemmin hätyytel-

taisi tosin aiheuttaa mielipahaa autoilemalla kielletyllä reitillä ja metelöimälle alueella, jonne ihmiset tulevat nauttimaan luonnonrauhasta. Kulkiessamme ylhäällä lammaslaitumilla alkoi ilta jo hämärtää ja oli aika jatkaa matkaa kohti uutta hotellia, sekä kameran muistikortti että oma kovalevy täynnä toinen toistaan upeampia maisemakuvia. Suurkiitos Robertille ja Jenniferille elämyksellisestä päivästä!

Whitecroft Nellie 38, Furtadon emä.

leet, sillä Robertin kertoman mukaan Englannin viimeinen susi oli ammuttu tällä alueella joskus hänen isoisänsä aikaan ja ketutkin oli varmaan alueelta metsästetty aika vähiin. Matkalla ja perillä näimme upeita maisemia, sillä eläimet laiduntavat osittain Derbyshire Peak Districtin kansallispuistossa, joka on Britannian vanhin kansallispuisto. Laitumia halkoo suosittu vaellusreitti, jonne tullaan paitsi lähialueelta ja Irlannista, myös ympäri maailmaa. Vilkkaimpaan loma-aikaan, jota nimenomaan heinäkuu on, laitumien halki kulkee satoja ihmisiä. Robert näytti meille myös vanhan myllyalueen sekä hienon laakson, jossa kukkuloiden välissä virtasi pieni joki, jonka pystyi ylittämään kiviä pitkin. Iloinen ja meluisa ayrshireseurueemme

Whitecroft

Viimeisen päivän aamuna matkustimme Broadleyn perheen omistamaan Whitecroftin karjaan. Heidän tilansa, Brundcliffe, sijaitsee samaisen Peak Districtin kansallispuiston alueella, 1 100 jalan eli noin 335 metrin korkeudella merenpinnasta eli juuri sen

korkeammalle ei Englannissa pääse. Maaperä on kalkkikiveä, joka kuivuu nopeasti. Nurmi kasvaa keväällä hitaasti, joten laidunkausi alkaa keväällä vasta toukokuussa, mutta syksyllä nurmen kasvu jatkuu vastaavasti pidempään ja se mahdollistaa karjan laiduntamisen aina jouluun saakka. Tilalla asuu ja työskentelee kolme perhettä eli veljekset Broadley sekä heidän vanhempansa. Jokaisella perheellä on kolmiosaisessa talossa oma asuntonsa. Sikäläisittäin pienehkön (165 lypsylehmää) karjakoon mahdollistaa leirintäalueen tuomat lisätulot. Eli upeassa pihapiirissä ayrshirelaitumien vieressä oli asuntovaunualue, jossa kerrottiin etenkin irlantilaisten käyvän ahkeraan. Tilan karjassa on käytetty

Ryhmämme Derbyshire Peak Districtin kansallispuistossa.

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä brittisonneja (mm. Napier, Thunder, Nelson, Elegant ja Mandella), osin myös punaista holsteinia, pohjoisamerikkalaista eläinainesta (Burdette, Rockstar, Remington ja Medalist) sekä joitakin pohjoismaisia sonneja (Orkko ja Jurist). Lehmien 305 päivän tuotokset vaihtelevat 5 000 kilosta aina 11 000 kiloon saakka. Karjan ykköslehmä oli parikuukautta sitten viidennen kerran poikinut Whitecroft Nellie 38 EX90 2E (isä Celandine First Lord), jonka burdettelaisesta pojasta, Whitecroft Furtadosta, on saatavilla annoksia Cattle Ser vicen kautta. Furtadon takana on neljä sukupolvea excellent-emiä ja se on 100 % ayrshire. Näimme paitsi Furtadon itsensä karsinassaan, myös sen emän ja emänemän (Nellie 33 EX94, isä Stretton Triple Prime), joka oli lypsänyt siihen mennessä jo yli 63 000 kilon elinikäistuotoksen. Tilalta oli aiemmin käyty eläinten kanssa näyttelyissä, mutta tästä oli luovuttu, jos oikein ymmärsin, siihen liittyvän riskin vuoksi. Näyttelykarjassa on tehtävä normaalikarjaa enemmän erilaisia tautitestauksia ja koska Britannian hallitus ei ole halunnut investoida kalliisiin testeihin, osa testeistä on

Osallistujajoukko Berresfordien kanssa heidän terassillaan, taustalla Heydalen ayrshirekarja. Vasemmalta: Jennifer Adams (UK), Selwyn ja Lorraine Donald (Uusi-Seelanti), Henry Hofer (Kanada), Mike ja Mary Creek (USA), Heydalen isäntä Peter Berresford, Pecky Payne (USA), John Cochrane (UK), Peterin poika, Vilma Pohjola, Minna Kotila, Greg ja Tracy Edmunds (Australia), Peterin äiti, Gordon Glentworth (Uusi-Seelanti), Robert Adams (UK) Steve McDonald (USA), Peterin isä sekä tohtori Muchemi Kariuki (Kenia).

hyvin epäluotettavia ja väärän positiivisen tuloksen takia on riski menettää useita eläimiä tai jopa koko karja. Näyttelyiden seuraaminen ja tuomarointi ovat kuitenkin edelleen varsinkin nuoremman veljen, Michaelin, kiinnostuksen kohde.

Heydale

Tilavierailut huipentuivat Peter Berresfordin omistamaan Heydalen karjaan. Dale Headin tila

Yli 87 000 kiloa lypsänyt, 8 kertaa poikinut Heydale Winsome 97 EX92-5E (isä: Bonnie Brae Tuxedo) näyttää miltä utareen tulee näyttää umpikaudella.

sijaitsee Tideswellissä, melko lailla Manchesterin ja Sheffieldin puolivälissä. Tämä karja oli ehdottomasti kovatasoisin kaikista, sekä rakenteen että tuotoksen suhteen. Heydale oli myös Sandyfortin tilan lisäksi vierailutiloista ainoa, jossa tehdään alkiohuuhteluita. Peter kertoi tekevänsä huuhtelut aina vientihuuhteluina, joten alkioita on sitten mahdollista myydä minne päin maailmaa tahansa.

Heydalen karjassa on ollut puhtaita ayrshirejä aina 1950-luvulta saakka, mutta rekisteröinnit on aloitettu vasta 1976. Jalostustavoitteina on aina ollut tuotos ja rakenne elinikäistuotoksen kanssa. Tällä hetkellä karjan keskituotos on 7 500 kg, 4,2 % rasvaa ja 3,25 % valkuaista, mutta keskituotos on nousussa ja toiveissa on saavuttaa hyvän talven ansiosta 8 000 kilon raja. Lai-

Heydale Winsome 110 EX93-4E (isä: Shady Walnut Conn), jolla 95 pisteen utare, on lypsänyt kuudella lypsykaudella yli 70 000 kiloa.

2/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä tumeen ja säilörehuun perustuvaa ruokintaa täydennetään lisärehulla lypsyasemalla. Karjassa oli kymmenen yli 60 000 kilon elinikäistuotoksen lypsänyttä lehmää ja kaksi tilan lehmistä on ylittänyt 100 000 kilon rajan. Sillä hetkellä kovin elinikäistuotos oli Heydale Winsome 97 EX92:lla, joka oli lypsänyt yli 87 000 kiloa kahdeksalla lypsykaudella ja oli tuolloin ummessa ja poikimassa syyskuussa yhdeksännen kerran. Tämän sisar Winsome 110 EX93 oli kuudennella tuotoskaudella ja sen odotettiin ohittavan 70 000 kilon rajapyykin ennen umpeenmenoa. Karjassa käytetään parhaita puhtaita ayrshiresonneja ympäri maailman. Pohjoisamerikkalaista eläinainesta onkin käytetty runsaasti, sonneista käytössä oli tai oli ollut esimerkiksi Conn, Modem, Ice Man, Happiness, Jumper, Wingnut, Burdette, Predator, Opportunity, Gibbs, Reality, Potter, Dreamer ja Remington. Lisäksi jotkut parhaimmista lehmäperheistä ovat peräisin tuontialkioista, kuten Bronara-perhe Hawksfieldistä USA:sta ja tulossa oli pari hiehoa Blackaddar Olympic Modelin perheestä. Hiehoille käytetään yleensä tilan omia sonneja ja se onkin tuonut erinomaisia tuloksia, sillä esimerkiksi tilalla paljon käytetty Heydale Wilderness oli saanut sittemmin hyvät arvostelut sekä rakenteessa ja tuotoksessa ja se oli sen hetken UK:n yk-

kössonni puhtaista ayrshireistä maitotuotoksessa. Näyttelyissä tilalta on käyty vuosikaudet ympäri Britanniaa ja tilan lehmät osallistuivatkin myös Birminghamin näyttelyyn. Paras näyttelysaavutus on luultavasti Heydale Winsome 109 EX93 saavuttama rodun championin titteli UK Border Expossa 2012. Tilalla oli sillä hetkellä 23 excellent-luokitettua lehmää, joista korkein luokitus oli Flox 20 EX94 7E. Myös tällä tilalla vanha isän-

tä on englantilaiseen tapaan vahvasti mukana tilan töissä, vaikka nuori isäntäkään ei enää kovin nuori ole...

Jäähyväiset

Peter ja Elaine tarjoilivat meille erinomaisen aterian ja herkullisen jälkiruuan, jonka jälkeen olikin aika jättää jäähyväisiä, sillä tässä vaiheessa porukka lähti omiin suuntiinsa. Erityisesti John Cochranelle sanoimme kaikki haikeat hyvästit, koska tästä alkoivat hänen

eläkepäivänsä, mutta hänen työnsä ayrshiren parissa jatkuu varmasti yhä edelleen. Osa porukasta jatkoi vielä kiertelyä Englannissa, osa matkusti muualle Eurooppaan ja osa suunnisti jo kotitilalleen. Toivotimme kaikki ayrshireperheen jäsenet tervetulleiksi Suomeen mahdollisimman pian. Joidenkin matka suuntautui Machesterin lentokentälle ja me saimme puolestaan, yhdessä uusiseelantilaisten näyttelytuomari Selwyn Donaldin ja tämän vaimon Lorrainen kanssa, Duncanilta kyydin Lontooseen lentokenttähotelliin, josta oli helppo siirtyä seuraavan aamun lennolle. Moottoritiellä oli kova ruuhka johtuen juuri päättyneistä F1-kisoista ja matkan aikana olikin aikaa kuulla monenlaisia ayrshireuutisia Uudesta-Seelannista Selwynin kertomana. Viimeisen päälle hienolla ravintoillallisella oli Vilmalla ja allekirjoittaneella vielä aikaa pohtia matkan antia. Kaikkein parasta oli ehkä kuulla hienoja ayrshireuutisia ympäri maailman, kuten Australian yhdistysten yhdistyminen, rodun menestyminen Keniassa ja se, että myös Englannissa ayrshire ja erityisesti puhdas ayrshire on kovassa nosteessa ja hyvistä eläimistä maksetaan tällä hetkellä varsin kovia hintoja. Myös hienot englantilaiset laidunmaisemat jäivät mieleen iäksi. Teksti ja kuvat: Minna Kotila

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Ayrshirekasvattajien Kanadanmatka Ensimmäiset päivät Kanadassa vietimme 2014 International Dairy Showcasen Ayrshire Spring Show’n pyörityksessä. Osa meistä osallistui siellä järjestettyyn tuomarointikoulutukseen, joka oli todella mielenkiintoinen tilaisuus päästä harjaannuttamaan omaa karjasilmäänsä. Ensimmäisellä tilavierailulla kävimme jo ennen showpäivää, jolloin meidät vastaanotti Lagacen tila. Ayrshire Spring Show’ta edeltäneenä päivänä oli myös Elite-huutokauppa, jossa yksi hiehoista päätyi osittaiseen suomalaisomistukseen. St Clement Bendig Violette on kesällä vuoden täyttänyt hieho, jonka takana on useita polvia excellent-lehmiä. Emänisänä Violetella on Reality ja samaa sukua on jo aiemmin tuotu alkioina Suomeen hyvin tuloksin. Näimme matkan aikana paljon samojen sonnien tyttäriä, ja sain lisää ajatuksia myös omaan jalostustyöhön ja sen tavoitteisiin. Yksi tärkein

Ayrshirekasvattajat järjesti keväällä, 15.24.4.2014, perinteisen Kanadanmatkan ayrshirejalostuksesta kiinnostuneille. Monen vuoden unelma toteutui nyt myös minun kohdallani ja vihdoin pääsin mukaan matkalle.

Siinä olisi sitä lehmänmallia meille kaikille, mature-luokka näytillä.

jalostuksen peruskivi, lehmäperhe, näkyi hyvin Kanadassa. Yksittäisenä, erittäin vahvana lehmäperheenä voi mainita Forever Schoon Pingin (EX94) perheen.

Pingin tytär De La Plaine Sting (isä Reality) juuri lypsettynä. Sting oli näyttelyssä luokkansa voittaja sekä Reserve Grand Champion!

Näyttelypäivän jälkeen alkoivat todelliset tilakierrospäivät. Kävimme Larocin tilalla, jossa olimme kautta aikojen ensimmäiset suomalaiset vieraat. Karjassa oli paljon nuorsonnien

Sting palkittuna.

tyttäriä lypsyssä ja näimmekin sellaisten sonnien tyttäriä, joiden annoksia on vasta hiljattain tuotu Suomeen. Toinen tila oli De La Plaine, joka ylitti kaikki odotukset. Upeita ayrshireja! Tilalla käytiinkin vilkasta alkiokauppaa, tuloksia saa siis Suomessakin odotella. Juttua kirjoittaessa odotamme Suomeen jo De La Plaine Stingin alkioita, joiden isänä on Jumper. Samana päivänä vierailimme vielä Faucherin karjassa. Siellä viimeistään vakuutuin, että yksi vaikuttavimmista sonneista, jolla oli monia tyttäriä lypsyssä eri karjoissa, on Palmyra Tri-Star Reality. Vierailimme Margot Calimeron kotitilalla, jossa on, kuten muillakin vierailutiloillamme, pitkä historia ayrshiren parissa. Bavaroisen tilalla vieraillessamme lehmät oli juuri lypsetty, mikä ei sinällään haitannut meitä, sillä hieno lehmä on sitä tyhjälläkin utareella. Bavaroisessa näimme myös suomalaisomisteisen Lombard

2/2014

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä Dale Wilton Icingin, joka on luokitettu EX-96-3E. Mapleburn oli tiloista ainoa, jonka omistajia olin aiemmin tavannut. Sen vuoksi olikin erityisen hienoa päästä käymään heidän tilallaan. Tila sijaitsi juuri niin hienolla paikalla kuin olin kuullutkin! Lashburn oli seuraavana listallamme ja sen jälkeen siirryimme Terrace Bankiin. Sieltä, kuten monelta muultakin vierailutilaltamme, on lähtöisin monta Suomessakin käytettyä keinosiemennyssonnia. Kellcrest oli yksi vaikuttavimmista tiloista tuotoksen osalta. Matkan aikana huomioni kiinnittyi siihen, että tiloilla, joilla keskituotos oli kohdillaan,

oli rehua myös vierailumme aikana pöydällä. Kellcrestin jälkeen suuntasimme Marbraen tilalle, jossa näimme Vissardale Etron hienon tyttären. Tämän sonnin takana on suomalainen Haralan Etro. Vissardale Etrosta on Marbraen tilalta Suomeenkin tuotu sonnia Century. Viimeisen tilavierailupäivämme käynnisti visiitti Dale Vistan tilalla, josta siirryimme tutustumaan Des Prairiesin karjaan. Siellä minut vakuutti nuorisossa paljon näkynyt Dreamer, jonka jättämä jälki oli hyvin tasaista. Seuraava tilavierailukohteemme oli Demers, jota seurasi matkamme viimeinen tilakohde du Petit Bois. Yhdelle reissulle olikin

Forever Schoon Perfecta EX-96, Calimero x Heligo, minun WOWlehmäni, eli lehmä, jonka luo jalat veivät yhä uudelleen ilman, että pää edes tajusi mitä tapahtuu.

Osittain suomalaisomisteinen Lombard Dale Wilton Icing EX-96-3E Bavaroisen tilalla.

Kuvassa onnellisia omistajia, Kristiina ja Veli Iivarinen, Sanna ja Mauri Rintala sekä Du Murierin isäntä Bruno Soucy. Kuvasta puuttuu Suomessa päivystänyt osa omistajista, eli Katariina ja Veli Ikkeläjärvi.

Realityn tyttäriä Kellcrestin karjassa. Oli hienoa nähdä omin silmin saman sonnin tyttäriä monessa eri karjassa!

Mapleburn Femme Fatale (i. Remington) EX 92-2E on lehmä, josta on ostettu alkioita Suomeen.

Ayrshire-lehti

2/2014

AYRSHIRE INTERNATIONAL – kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Lashburnissa oli hieno nuorkarjahalli, joka ei vain taitaisi mennä Suomessa rakennusvalvonnassa läpi lumikuormien osalta.

Yleisnäkymää Demersin tilan lehmistä.

jo nähty riittävästi eläimiä ja vaikka sanoin pois lähtiessä, että ei sitä ihan heti seuraavana vuonna halua uudestaan, niin näin syksyllä jo orastaa mielessä ajatus, että paluu Kanadaan voi olla sittenkin ennemmin kuin myöhemmin. Tilavierailujen jälkeen kä-

ja varsinkin nähdä hienoja eläimiä, joiden takana on samoja sonneja kuin itse käytän kotinavetassani. Kotiin sainkin palata tavoitteet toteutuneina. Suurin tuliainen omaan arkeeni oli se, ettei ole ollenkaan mahdotonta päästä rakenteellisesti sellaisiin tuloksiin, mitä ayrshirella Kana-

vimme tietenkin tuhlaamassa rahojamme aiheeseen sopivassa tarvikekaupassa. Lisäksi tutustuimme CIAQ:n sonniasemaan, jossa näimme Jumperin ja Rockstarin. Mielenkiintoinen kohde sekin! Odotukseni matkalle oli tavata samanhenkisiä ihmisiä

Marbrae Kara ET VG-87, isänään Vissardale Etro, jonka takaa löytyy suomisonni Haralan Etro.

dassa on. Meillä on jo nyt täällä Suomessa huippukarjoja, jotka eivät kalpene yhtään rapakontakaisten rinnalla. Teksti ja kuvat Sanna Rintala

Terrace Bank Top Model VG-87 (Reality). Top Modelin alkioita odotellaan Suomeen.

2/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien kevätkokous

Kevätkokous pääkaupungissa Ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa kokoonnuttiin kevätkokoukseen Helsinkiin. Pääkaupungin humu olikin houkutellut paikalle 67 henkilön osallistujajoukon, josta osa oli matkustanut Etelä-Suomeen jo edellispäivänä Toikan tilalla Nurmijärvellä järjestettyyn huutokauppaan. Varsinaisten kokousasioiden eli tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisen lisäksi jatkettiin helmikuussa Seinäjoella aloitettua rotupuhtauskeskustelua. Varsinaista päätöstä asiassa ei edelleenkään saatu aikaan. Tiukka linjaus rotupuhtaudesta edellyttää yhdistykseltä mahdollisuutta selvittää eläimen rotupuhtaus. Taustan selvittäminen Laskentakeskuksen tietokannasta on Faban hallinnassa ja Faba laskuttaa silloin kantakirjauksen. Toinen mahdollisuus olisi saada sukutieto virallisesta nautaeläinrekisteristä syntymätunnuksella suoraan yhdistyksen Luokittaja-tietokantaan. Tätä mahdollisuutta päätettiin selvittää.

Erwin. Suomalainen suku toki olisi plussaa ja ihmetystä herättääkin, miksi Viking Geneticsin listalle ei löydy parempia sonneja, koska Suomessa on todella suuri ja erittäin korkeatasoinen ayrshirepopulaatio. Lisäksi olin etukäteen nimenomaan pyytänyt, ettei Lars Nielsen käyttäisi aikaa Viking Geneticsin jalostusohjelman esittelyyn, koska se on meille kaikille suomalaisille jo entuudestaan tuttu. Tästä huolimatta herra Nielsen kuitenkin esitteli punaisten rotujen jalostusohjelmaa ja NTM:ää perusteelli-

Kokouksen aluksi Merja Kallio luovutti Tia ja Jyri Tannerille 100-tonnarilautasen Riemu-lehmän saavutuksen johdosta. Kuva Salla Rautio

sesti, mutta varsinaista vastausta sonninostokysymykseen emme saaneet ja valitettavasti keskustelulle ja kysymyksille ei jäänyt kovin paljon aikaa. Tämä kirvoittikin kuulijakun-

nalta sekä kokouksessa että jälkeenpäin melko katkeria kommentteja, koska osa porukasta oli matkustanut paikalle (liian) suurin odotuksin.

Viking Geneticsin sonniostot

Kokoukseen oli kutsuttu Viking Geneticsin jalostusjohtaja Lars Nielsen vastaamaan kysymykseen, tuleeko Viking Genetics ostamaan Ayrshirekasvattajien jäsenten jalostustavoitteiden mukaisia, rotupuhtaita ayrshiresonneja. Tällaisia sonneja olisivat esimerkiksi Tyrisevän Miqur (jonka tyttäristä voisi edelleen ostaa sonneja), Kildare Uliver ET tai Faucher Poker

Lars Nielsenin puheenvuoron kirvoittamana kokousyleisö kävi kiivasta keskustelua ayrshirerodun ja VikingRedlehmien eroavaisuudesta. Jyri Tanner ”vääntää rautalangasta” esimerkkiä. Kuva Salla Rautio

Ayrshire-lehti

2/2014

Ayrshirekasvattajien kevätkokous Mainospuhe

Nielsen esitelmöi NTM:n erinomaisuudesta ja siitä, kuinka Viking Red -sonneilla yhden NTM-yksikön lisäys tuo 9 euroa lisää tuloa karjanomistajalle ja lehmien osalta puolestaan 18 euroa. NTM on ja tulee olemaan lähes ainoa sonninostokriteeri Viking Red -sonneja ostettaessa, vaikka mahdollisuutta muunlaisten sonnien ostoon erityisjärjestelyin ei täysin tyrmättykään. Esityksen mukaan NTM:llä on 64 %:n korrelaatio kestävyyteen, mutta kuulijat olivat tästä asiasta ja sen toteutumisesta omissa karjoissaan täysin eri mieltä. Vaikka tutkimusten perusteella NTM korreloi näinkin vahvasti kestävyyden kanssa, Nielsen kertoi kuitenkin, että yksittäisessä karjassa kestävyyden ratkaisee ”management” eli ruokinta ja hoito yms. tekijät.

Tämä selittää sen, miksi kestävyyden parantuminen ei näy karjoissa. Toinen selitys on lisäksi se, että valintaa NTM:n perusteella on tehty vasta niin lyhyen aikaa, että vaikutus ei vielä näy karjoissa. Yleisöstä kommentoitiin lisäksi muun muassa, että Viking Genetics antaa genomitestille liikaa painoa ja tämä saa ihmiset äänestämään jaloillaan. Nielsenin mukaan 45 % siemennyksistä tehdään jälkeläisarvostelluilla sonneilla, mikä on hänen mielestään hyvä taso. On kuitenkin karjanomistajan omassa päätäntävallassa, käyttääkö hän genomisonneja vai ei, mutta erityisesti sonneja ostettaessa Nielsen sanoi genomitestin olevan tärkeä työkalu. Valtaosa kuulijoista piti esitelmää pelkkänä mainospuheena ja todella moni oli pettynyt

siihen, että Nielsen aliarvioi kuulijansa ja puhui juuri siitä, mistä emme halunneet kuulla. Aitoa keskustelua ayrshirerodun tulevaisuudesta ei käyty, vaikka paikalla oli suuri joukko juuri niitä ihmisiä, jotka voivat ja myös haluavat siihen eniten vaikuttaa.

Jatkoa seuraa vai seuraako?

Jäämme odottamaan, mitä tapahtuu vai tapahtuuko edelleenkään yhtään mitään. Kokouksen päätyttyä lähdimme linja-autokyydissä tilavierailulle, jonka jälkeen ohjelmassa oli saunomista Hotelli Presidentin saunaosastolla ja sen jälkeen illallinen Ravintola Zetorissa. Minna Kotila

Varsinaisen esitelmän päätyttyä luvattiin kuitenkin Faba/VG:n taholta jatkaa keskustelua aiheesta. Auli Himanen pyysi myöhemmin keväällä tietoa meidän sonninostokriteereistämme ja Ayrshirekasvattajien hallitus on laatinut Viking Geneticsin Auli Himaselle kriteerit, millaisia sonneja toivoisimme heidän ostavan. Lisäksi tulemme etsimään tällaisia sonneja ja ehdottamaan niiden ostoa Viking Geneticsille.

Meijerikatu 4, PL 148, 13101 HÄMEENLINNA puh. 03 657 51, www.hmlosuusmeijeri.fi

Hämeenlinnan Osuusmeijeri on v. 1926 perustettu maidontuottajien omistama osuuskuntamuotoinen yritys. Yhdessä n. 170 tuottajaomistajamme kanssa tarjoamme laadukkaita meijeripalveluita vuosikymmenten kokemuksella.

Maito - luonnollinen osa elämää. 18

2/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshirekasvattajien kevätkokous

Kevätkokouksen tilavierailu

”Smurffit” vierailukohteessa Kylä-Sipilän tilalla. Kuva Salla Rautio

Kevätkokouksen tilavierailukohteena oli Kati Saarisen ja Marko Räsäsen Kylä-Sipilän tila Hyvinkäällä. Tilalla on kolme lypsyrobottia ja noin 180 lehmää, joista ayrshiren osuus on 45 %. Karjan keskituotos on 11 200 kg. Tilalla on viime vuosina tehty mittava laajennus, sillä kolmessa vuodessa tilan karja on kasvanut 30 lehmästä 180 lehmään. Uuden lehmänavetan vieressä oli uusi, hiehoille rakennettu halli, jonka väljissä, olkipohjaisissa karsinoissa nuorkarjalla ja umpilehmillä näytti olevan

luksusolot. Pikkuvasikat asuivat omalla osastollaan olkipohjaisissa karsinoissa. Karsinoiden äärellä keskustelimme vasikanjuottokäytännöistä. Lehmäpuolen poikimakarsinaan oli otettu vierailijaryhmää varten esille joitakin ayrshirelehmiä. Tältä tilalta voisi moni ottaa oppia niin eläinten hoidosta, olosuhteista ja hyvinvoinnista kuin isäntäväen asenteestakin! Salla Rautio

Irtopulla (Motown x Jerome), alkuvuonna poikinut ensikko. Kuva Salla Rautio

Tarkasteltavana viidesti poikinut Aivo (Uddepum x Osandur), jonka poikimavälit olivat olleet esimerkillisesti tasan vuoden tai jopa vähän alle ja paras 305 päivän tuotos yli 13000 kg. Kuva Salla Rautio

Ämmä (Hector x B Jurist), joka on lypsänyt jo lähes 45000 kg parhaan 305 päivän tuotoksen ollessa yli 12000 kg. Kuva Salla Rautio

Ayrshire-lehti

2/2014

Esittelyssä

Matkani Suomeen 1. - 7.7.2014 Matkan tarkoitus oli tuomaroida karjanäyttely Oripäässä (ayrshiret, holsteinit, jerseyt ja brown swissit) sekä tavata paikallisia ayrshirekasvattajia ja keskustella heidän kanssaan rodun tavoitteista Suomessa sekä mahdollisuudesta tarjota heille amerikkalaista ayrshiregenetiikka. Vaimoni ja minä lähdimme Syracusesta, New Yorkista lentääksemme Chigacoon ja sieltä Lontooseen ja edelleen Helsinkiin, jossa meitä oli vastassa Elina Kavander. Sieltä jatkoimme Riikka ja Mika Peltolan tilalle. Tilalla on noin 50 lehmän parsinavetta ja karjasta suurin osa on ayrshireä. Lehmät olivat hyvin kehittyneitä ja näyttivät siltä, että ne tuottavat hyvin. Lehmien joukossa oli monia usean kerran poikineita lehmiä, joiden isät olivat suomalaisia tai kanadalaisia. Hiehotilat olivat uudet ja erittäin modernit – avoimet ja tilaa oli paljon. Hiehot olivat erittäin hyvin kasvaneita. Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että tilalta myydään paljon raakamaitoa suoraan kuluttajille. Päivällisen jälkeen menimme isäntäperheemme aamiaismajoitustilalle. Se oli hieno hevostila, jossa saimme nauttia rauhallisesta kauneudesta ja ihanasta aamiaisesta. Torstaina, heinäkuun kolmantena saavuimme näyttelyyn. Olimme hämmästyneitä näyttelyalueen laajuudesta sekä kaikista koneista, keinosiemennysfirmoista ja maataloustuotteista. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla, että 20

koko näyttely ja karjanäyttely oli järjestetty kokonaan paikallisten talkoolaisten voimin. Torstai oli ayrshirepäivä. Tarpeetonta edes mainita, että näyttelyeläimet olivat erittäin vaikuttava ryhmä. Sekä juniorchampion että varachampion olisivat helposti voineet pärjätä näyttelyssä myös Amerikassa. Seniorchampionit olivat molemmat upean raamikkaita lehmiä ja ne edustivat ayrshirerotua parhaimmillaan. Meitä kiinnosti erityisesti yleisön osallistuminen championluokkiin. Sadat ihmiset seurasivat tätä ulkoilmanäyttelyä avokatsomosta ja kehän laidalta. Musiikki pauhasi ja ihmiset taputtivat. Kun champion valittiin, aplodit räjähtivät ja voittajat saivat shampanjakylvyn – jopa tuomari sai

juoda maljan championille. Sinä iltana söimme illallista karjakerhon jäsenten kanssa keskustellaksemme rodun tapahtumista ja genetiikasta sekä tutustuaksemme toisiimme. Perjantai oli showmanshippäivä. Noin 85 - 90 junnua osallistui tähän koko päivän kestävään tapahtumaan. Tapahtuma huipentui avoimeen aikuisten showmanship-kisaan, joka oli tulinen kisa – taas kerran lisää shampanjaa! Sinä iltana kävimme kahdella tilavierailulla. Ensimmäinen oli Iina Näyskän ja Perttu Uusitalon 130 lehmän uusi pihatto kahdella lypsyrobotilla. Karjasta puolet on ayrshireä ja monet lehmistä ovat amerikkalaisista sonneista. Nämä lehmät olivat keskimääräistä korkeampia ja niillä oli hienot

utareet. Pihatto on erittäin uniikki, koska siinä on korkea, katedraalimainen katto, jonka huipulla ilmanvaihtotorvet ja kaksi isoa tuuletinta. Pihaton puhdistuksesta huolehtii robotti. Myös tässä karjassa oli komeita hiehoja ja vasikoita, jotka olivat amerikkalaisista ja kanadalaisista sonneista. Toinen vierailutila oli Kalle, Jussi ja Laura Mikkolan, joka on myös paikallisen karjakerhon sihteeri, kaunis tila. Tällä viehättävällä tilalla on pihatto (erittäin puhdas), jossa on 2 x 7 kalanruotolypsyasema. Laidunnus on tärkeä osa tilan managementtia ja tilalla on yli 100 eekkeriä (40 ha) upeaa laidunta. Tuotos on todella korkea ja koko karjan rakenne oli huomattavasti keskitasoa parempi ja monet todella hyvät

Douglas Evans ja Ammujaisten Junior Handler -kilpailun kärkikolmikko. Kuva Meri Nissilä

2/2014

Ayrshire-lehti

Esittelyssä lehmät olivat amerikkalaisten ja kanadalaisten sonnien jälkeläisiä ja lisäksi karjassa oli monia tuontialkioista syntyneitä lehmiä. Näillä nuorilla on edessään loistava tulevaisuus. Lauantai oli jälleen tuomarointipäivä yli 30 asteen helteessä. Vannon, että olisin voinut koskea aurinkoa - napapiirin läheisyys oli tuonut meidät hieman lähemmäksi aurinkoa. Tämän päivän ohjelmaan kuuluivat brown swiss ja jersey. Iltapäivällä holsteinit olivat kehässä. Olin erittäin vaikuttunut nuorten eläinten tasosta (suurin osa oli amerikkalaisista sonneista) ja monista hienoista lehmistä. Tarpeetonta mainita, että championin valinnan jälkeen tuomari sai shampanjakylvyn! Kolme tuomarointipäivää olivat mahtavia – hyviä lehmiä, upeita ihmisiä ja kuuma kesäsää. Kolmannen päivän iltana saimme nauttia lohi-illallisesta ja mansikoista. Viimeinen vierailutilamme oli Jouko ja Laura Laiholahden Joukolan tila. Tilalla on

kestokuivikepihatto ja 2 x 8 kalanruotolypsyasema. Myös tällä tilalla laidunnus on tärkeällä sijalla. Täällä näimme monia erittäin hyviä ayrshirejä – amerikkalaisista sonneista ja alkioista ja paljon kanadalaista genetiikkaa. Amerikkalaissonnien tyttäret olivat erinomaisia. Myös tämä tila laitumineen on maalauksellisen kaunis. Laura on todellinen ayrshirelehmäfani. Hän saa olla ylpeä karjastaan, sekä tuotoksesta että rakenteesta, mutta silti hän haluaa kehittää sitä yhä paremmaksi. Sunnuntain vietimme Helsingissä käveleskellen, tutkien kaupunkia ja museoita. Maanantaina sanoimme hyvästit Suomelle ja lensimme kotiin. Toivomme, että voimme palata ja viettää enemmän aikaa vieraillen ayrshirekasvattajien luona ja oppien lisää Suomen maataloudesta. Kerron hieman kotitilastamme Sunny Acresista Georgetownissa, New Yorkissa. Tila on ollut suvullamme 1800-luvun puolivälistä. Tällä

Douglas Evans. Kuva Meri Nissilä

hetkellä meillä on 300 eekkeriä (120 ha) peltoa ja 95 ayrshireä. Eläimemme asuvat parsinavetassa ja ne ruokitaan viljalla, säilörehulla, heinällä ja maissisäilörehulla. Neljän lapsemme kanssa huolehdimme tilan töistä ja käytämme vain vähän ulkopuolista työvoimaa. Tällä hetkellä karjamme keskituotos on yli 12 200 kg. Vuosien kuluessa olemme jalostaneet yli 200 excellent-lehmää ja saaneet 187 All-American -ehdokkuutta.

Minulla on kokoaikainen eläinlääkärin virka ja työskentelen eläinlääkärinä maitotiloilla. Olen tällä hetkellä USA:n Ayrshirekasvattajien presidentti. Sunny Acres TSB Silk, Burdeten tytär, voitti vuonna 2013 Grand Championin tittelin World Dairy Expossa Madisonissa, Wisconsinissa. Olemme erittäin kiinnostuneita markkinoimaan eläimiämme paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä ja huutokaupoissa. Poikamme, Andrew ja Gregory, ja tyttäremme Rachel tekevät töitä tilamme näyttelytiimissä ja tilan jokapäiväisissä töissä yhdessä siskonsa Lauran kanssa, jolla on lisäksi työ tilan ulkopuolella. Lapset markkinoivat aktiivisesti eläimiämme Facebookissa ja kutsummekin kaikki seuraamaan Sunny Acres Ayrshireä Facebookissa. Yritämme pitää kaikki tilamme tapahtumat päivitettynä Facebook-sivullemme. Doug Evans

Doug Evans Finland Trip July 1 - 7, 2014 The purpose of this trip was to judge the Cattle Show at Oripää (Ayrshires, Holsteins, Jerseys and Brown Swiss), and to meet with local Ayrshire breeders to discuss the breed’s goals in Finland and to discuss options to provide U.S. Ayrshire genetics. My wife and I left Syracuse, NY to fly to Chicago, then to London and finally to Helsinki where we were met by Elina Kavander and proceeded to our first visit at Riikka and Mika Peltola’s farm. This was a tie stall barn that held approximately 50 milking cows (mostly Ayrshires). The cows were well grown and looked like they milked well. Among these were several multi-lactation cows sired by Finnish and Canadian bulls. The heifer facilities were new and very modern – open, lots of stall space, etc. The heifers were extremely well grown. As a side note, this farm also sold a lot of raw milk to many customers. After dinner, we went to our “bed and breakfast” host farm. It was a lovely working horse farm where we enjoyed the serene beauty and hearty breakfasts they offered. On Thursday, July 3, we arrived at the show. We were impressed by the extremely large agricultural exhibition as

well with equipment, A.I. companies, agricultural products, etc. It was especially interesting to find out that the entire exhibition and cattle show was run totally by volunteers from the community. Thursday was show day for the Ayrshires. Needless to say, it was a very impressive group. The junior and reserve junior champions could compete easily at show in the United States. The senior champions both were great framed cows that exhibited the best of Ayrshire characteristics. We were especially interested in the audience participation in the championship classes. Hundreds of people watched from the bleachers and ringside of this outdoor show. Music flared, people clapping, etc. Once the champion was named, applause erupted and the winners received a champagne bath – even the judge had to have a drink to toast the champion. That evening we had dinner with club members to discuss breed happenings and genetics, as well as getting to know everyone. Friday was showmanship day. Approximately 85 - 90 youth participated in this event that essentially lasted all day. The event concluded with an open senior showmanship that 21

Ayrshire-lehti

2/2014

Esittelyssä was a hotly contested event – with again more champagne! That evening we toured two farms – a 130-cow new free stall barn with two robotic milkers owned by Iina Näyskä and Perttu Uusitalo. The herd was 50 % Ayrshire with many cows sired by U.S. bred bulls. These cows were above average stature with great udders. The barn was very unique with a cathedral ceiling, chimneys and two very large fans. The barn was cleaned by a robot. This herd too had some really nice heifers and calves, sired by U.S. and Canadian bulls. Our second visit was to a beautiful farmstead owned by Kalle, Jussi and Laura Mikkola, the secretary of the local club. This attractive farm was a free stall (very clean) with a double 7 herringbone parlor. Grazing is a very large part of the herd management with over 100 acres of gorgeous pasture. Production is very high and overall herd type conformation was way above average with many really good cows sired by U.S. and Canadian bulls as well as many ET daughters from imported embryos. These young people have a great future ahead of them. Saturday was another day of judging in greater than 90 degree heat. I swear I could have touched the sun that day – being near the Arctic circle brought us a little closer to the sun. This day’s schedule included Brown Swiss and Jerseys. In the afternoon the Holsteins had the ring. I was very impressed with the quality of the young stock (sired by mostly U.S. bred bulls) and numerous real nice cows. Needless to say, after the champion was crowned, the judge got the champagne bath! The three days of judging were just fabulous – good cows, great people and hot sunny weather. That evening we were treated to a salmon dinner and mansikka (strawberries). Our final farm tour was to Joukola Farm owned by Jouko and Laura Laiholahti. The barn was a bedded pack with a double 8 herringbone parlor. Grazing is very important for this herd as well. Here we saw many extremely good Ayrshires - by U.S. bulls and U.S. embryos, and a lot of Canadian breeding. Daughters of the U.S. bred bulls really stuck out

as exceptional. This farm too was very picturesque with lots of pasture. Laura is a real diehard lover of the Ayrshire cow. She has great pride in the herd, its production and type, and yet wants better. Sunday was spent in Helsinki walking around, touring the city and museums. Monday we said goodbye to Finland to fly home. It is our hope that we can return and spend more time visiting with breeders and learning more about the agricultural world in Finland. We would like to add some information about our farm Sunny Acres in Georgetown, NY. The farm has been in our family since the mid 1800’s. At present we have about 300 acres and 95 head of Ayrshires. Our animals are housed in a tie stall barn and are fed a component diet of grain, haylege, hay and corn silage. Along with our 4 children, we run the farm with little outside help. Our herd average presently runs 27,022 # Milk. Over the years we have bred over 200 excellent cows and have had the honor of 187 All-American nominations. I have a full time 100 % dairy veterinary practice and am presently president of the Ayrshire Breeders Association of America. In addition, Sunny Acres TSB Silk, a Burdette daughter, was named the 2013 Grand Champion of the World Dairy Expo in Madison, Wisconsin. We are very interested in marketing our animals through local, national and international shows and sales. Our sons, Andrew and Gregory and daughter Rachel work with the show string and also day to day chores along with their sister Laura who also has an off farm job. The children keep an active marketing presence through Facebook and we invite you to follow Sunny Acres Ayrshires on Facebook. We make every effort to keep all of the happenings on the farm updated on our Facebook page. Doug Evans

Nainen lehden takana Kauhajokelainen Teija Seppälä valmistui kauppaopistosta ja suuntautui heti kirjapainoalalle. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Kristiinankaupungissa. Työhaastatteluja tehnyt vanhempi herrasmies oli valinnut Teijan usean työnhakijan joukosta, koska oli kuullut, että Teijalla on koulutodistuksessa kotitalousnumero 9. Työtehtä22

Ayrshire-lehden sivulla viisi julkaisutiedoissa lukee: Taitto ja painatus SeT-Print. Mitä ja kuka tämän kirjainyhdistelmän takana on? Kävin haastattelemassa yksityisyrittäjää, joka osaltaan tekee mahdolliseksi lehden tipahtamisen postilaatikkoihimme. viin eivät kuitenkaan kuuluneet keittiötyöt. Tässä työpaikassa Teija koulutettiin oppisopi-

muksella asemoijaksi. Titteli muuttui myöhemmin painopinnanvalmistajaksi. Kauhajoen

Kirjapaino oli silloin Kristiinan toimipisteen omistuksessa ja Teija siirtyi töihin Kristiinasta Kauhajoelle. Sitten seurasi työpaikan vaihto Kauhajoelta Kurikkaan, jossa hän oli lähes kymmenen vuotta. Vuonna 2000 Teija päätti kokeilla yrittämistä osakkaana Kauhajoen Kirjapainossa. Hän myi kuitenkin osuutensa vuo-

2/2014

Ayrshire-lehti

Esittelyssä den kuluttua takaisin ja perusti oman yrityksen. Teija kertoo tämän olleen elämänsä paras ratkaisu eikä hän ole katunut päivääkään, vaikka ensimmäinen vuosi olikin rankkaa puurtamista. SeT-Print-yrityksen nimi tulee hänen nimestään Seppälä Teija. Eräs pitkänlinjan yrittäjä oli hänelle sanonut, että kun kolme vuotta jaksat pinnistellä oman yrityksen eteen, niin sitten alkaa helpottaa. Ja näin myös kävi. Töitä on riittänyt sen jälkeen niin paljon, ettei yritystä tarvitse mainostaa. Hyvin tehdyt työt mainostavat itse itseään ja puskaradio toimii. Eikä Teijan mukaan edes voisikaan mainostaa, sillä kaikki työt pitää pystyä myös tekemään. Haastattelussa Teija muisteli työuransa alkuaikoja. Silloin konekirjoitustekstitkin piti ensin kehittää. Pistekoko päätettiin etukäteen eikä valmiiseen painojälkeen enää voinut tehdä muutoksia. Aina ei etukäteen tiennyt, minkä näköisenä teksti tai kuva tulostuisi lopullisessa muodossaan. Painotyössä käytettiin apuna mehiläisvahaa, jolla tulostettavaksi halutut asiat liimattiin paperiin. Vuonna 1993 käyttöön otettiin tietokoneet ja sen jälkeen kehitys onkin ollut nopeaa. Työn tekeminen on muuttunut helpommaksi, kun tietokoneen näytöllä voidaan muokata aineistoa monella tavalla. Lopullinen tulostus nähdään näin jo ennen painamista. Ayrshire-lehden teossa Teija on ollut mukana heti ensimmäisestä numerosta 1/2001 lähtien. Mirja Koljonen ja Auli Himanen kävivät häntä tuolloin tapaamassa. Yhdessä haluttiin testata, miten lehdenteko onnistuisi. Ayrshire-lehteä on tämän jälkeen ilmestynyt aina kaksi numeroa vuodessa. Muutaman kerran alkuaikoina lehden taiton ja painatuksen on hoitanut pari muuta henkilöä. Sen jälkeen lehti on kulkenut aina Teijan käsien kautta. Ulkoasu ja lehden sisältö

Teija kertoo yrittämiseksi ryhtymisen olleen elämänsä paras ratkaisu eikä ole katunut päivääkään. Kuva Heli Hakamaa

on vuodesta vuoteen ollut korkeatasoista. Teija on erittäin suosittu alansa ammattilainen. Iloisen Teijan kanssa on helppo ja mukava työskennellä. Hän on erittäin yhteistyökykyinen, joustava ja täsmällinen. Teija haluaa usein myös esittää hyviä ehdotuksia asiakkaalle mietittäväksi ja näin tehdä lopputuloksesta mahdollisimman

laadukkaan. Välillä hän tekee asioita nopeallakin aikataululla, mutta aina asiakkaat eivät huomioi asetteluun, muokkaamiseen, taittoon ja painamiseen kuluvaa aikaa. Teija kertoo alan vaativan pitkää pinnaa. Usein asiakkaat tuovat aineiston tänään, kun sen olisi pitänyt olla jo eilen valmiina. Taittoon menee kuitenkin yleensä viik-

ko ja painamiseen vähintään toinen viikko. Seppälän perhe asuu omakotitalossa peltoaukean laidalla Kauhajoen keskustaajamassa. Urheilulliseen perheeseen kuuluvat aviomies Markku sekä kolme tytärtä. Vanhimmat eli Satu ja Suvi ovat juuri muuttaneet pois kotoa. Nuorin Saija on yhdeksännellä luokalla ja miettii jatko-opintojaan. Heillä on myös kaksi koiraa: 11-vuotias havannankoira Tasha ja puolivuotias suomenlapinkoira Dora. Eläinrakas Teija on aloittanut ratsastusharrastuksen lähinnä tyttärien ansiosta. Hän kuljetti heitä ratsastustunneille tallille ja seisoi kentän laidalla odottamassa. Silloin päässä alkoi itää ajatus, miksen minäkin voisi kokeilla nousta hevosen selkään. Monta vuotta hänen ratsunaan on ollut varma ja turvallinen Vipu-niminen suomenhevonen. Teija ihailee erityisesti hevosten uljautta. Lypsykarjatilan tyttärenä lehmät ja maatalon työt tulivat erittäin tutuiksi lannan luonteineen ja heinän seivästyksineen. Tarkkana ja järjestelmällisenä ihmisenä Teija oli aina paalikuorman tekijänä. Se onkin arvostettu paikka eikä heinäkuorman päälle ketä vain päästetäkään. Sarkamessuilla Teija perheineen on vieraillut säännöllisesti. Hänestä on mukava bongailla Ayrshire-lehden sivuilta tuttuja henkilöitä. Vaatimattomana ihmisenä hän ei kuitenkaan ole rohjennut tulla esittäytymään. Teksti Heli Hakamaa

Kiitän Heliä kirjoittamastasi jutusta. Korostan kuitenkin toimituskunnan sekä lukuisten ahkerien kirjoittajien panostusta. Ilman teitä lehti ei ilmestyisi. Kiitos kaikille yhteistyöstä! Teija lähdössä lenkille Doran ja Tashan kanssa. Kuva Saija Seppälä

Lämmintä syksyä toivottaen Teija

Ayrshire-lehti

2/2014

A V I P O S

ainen

on eril a il t n e in a k Jo

Ruokinnan parhaat asiantuntijat palveluksessasi Olemme saavuttaneet asiakkaiden syvän luottamuksen korkeatasoisilla tilarehuilla ja kivennäistuotteilla. Suomen parhaat ruokinnan ammattilaiset ovat suunnitelleet ja valmistaneet yli 1000 erilaista tuotetta juuri Sinua varten. Liity sinäkin menestyjien joukkoon!

www.agrimarket.fi www.suomenrehu.fi, www.valitsesopiva.fi

2/2014

Ayrshire-lehti

Nuorkarjan ruokinta

Hiehon kasvatus alkaa jo ennen eläimen syntymää Loppulypsykauden ruokintaa tulisi säädellä lehmän kuntoluokan ja tuotosmäärän perusteella, etenkin ayrshirerodun eläimet ovat herkkiä lihomaan, mikäli ruokinnassa on liikaa energiaa. Valkuaisruokintaa lisäämällä ja energiaruokintaa vähentämällä voidaan vähentää loppulypsykauden lihomista ja pidentää jonkin verran tuotoskautta. Lihavalla lehmällä on suuri riski sairastua poikimisen yhteydessä mm. poikimahalvaukseen, mikä vaikuttaa myös vasikan elinvoimaisuuteen. Lisäksi lihavan lehmän maksimisyönti lisääntyy hitaammin, jolloin lehmä on pidempään energiavajeessa. Energiavaje näkyy maidon alhaisena valkuaispitoisuutena, sekä myöhemmin heikentyneenä tiinehtymisenä. Maitotuotos voi pysyä hyvänä, vaikka energiavajetta olisi paljonkin. Lehmä ottaa tarvittavan energian kudosvarastoistaan, mutta heikentyneen hedelmällisyyden kustannuksella. Umpikauden kivennäisruokinnassa erityishuomio kiinnittyy riittävään orgaanisen seleenin ja magnesiumin saantiin sekä rajoitettuun kalsiumin saantiin. Vasikan seleenin saanti on riippuvaista emän ruokinnasta. Karkearehuista eläin saa parhaiten orgaanisen seleenin, mikäli pellot on lannoitettu seleeniä sisältävillä lannoitteilla. Täydennysrehuista kannattaa varmistaa orgaanisen seleenin

Tulevan lypsylehmän terveys ja hyvinvointi alkaa jo emän loppulypsy- ja umpikauden ruokinnasta. Emän kuntoluokka sekä umpikauden kivennäisruokinta vaikuttavat vasikan elinvoimaisuuteen. ja magnesiumin määrä. Emän kalsiumin saanti vaikuttaa lähinnä emän terveyteen sekä poikimisen helppouteen ja siten vasikan elinvoimaisuuteen.

Vasikan ensimmäiset elinviikot

Syntymä on tulevan lypsylehmän tärkeimpiä hetkiä, ainutlaatuinen tapahtuma, jolloin tapahtuneita virheitä ei myöhemmin voi enää korjata. Onko tulevan lypsylehmän

ensimmäinen ravintoannos lantaa, tavallista maitoa vai erinomaista ternimaitoa? Poikimaympäristön tulee olla puhdas ja lehmälle suotuisa. Poikiminen esimerkiksi pihaton eläinhalliin tai likaiseen poikimakarsinaan on aina todella suuri riski sekä emälle että vasikalle. Lehmän seuraava tiinehtyminen heikkenee merkittävästi, mikäli kohtuun pääsee bakteereita huonon poikimahygienian johdosta. Vasikan syntymän jälkeen kohtu imaisee ilmaa erittäin voimakkaasti, jolloin bakteerien pääsy kohtuun mahdollistuu. Vasikan elinvoimaisuus ja terveys varmistetaan ensimmäisellä ternimaitoannoksella.

Ternimaidon laatu ja määrä

Vasikka juottoautomaatilla. Kuva Minna Norismaa

Ternimaidon vasta-ainepitoisuus voi vaihdella melkoisesti riippuen mm. lehmän iästä ja terveydestä, umpikauden pituudesta, olosuhteista sekä viimeisen tiineyskuukauden ruokinnasta. Ensikoilla on vasta-aineita yleensä vähemmän kuin vanhemmilla lehmillä. Vasta-aineiden määrä kannattaa mitata kolostrometrillä

tai refraktometrillä. Runsaasti vasta-aineita sisältävää ternimaitoa kannattaa pakastaa litran annoksina, esimerkiksi minigrip-pusseihin myöhempää käyttöä varten. Litteät pakkaukset ovat helppoja sekä nopeita sulattaa lämpimässä vedessä. Ternimaidon sulatusta ei saa tehdä liian kuumassa lämpötilassa (max +50°), etteivät vasta-aineet tuhoudu sulatusvaiheessa. Ensimmäinen ternimaitoannos annetaan heti (1 - 2 h) syntymän jälkeen ja maitoa annetaan mahdollisimman paljon, mieluiten 4 litraa. Elinvoimaisimmat vasikat juovat oma-aloitteisesti usein 4 - 5 litraa. Mitä nopeammin ternimaito annetaan tuttipullosta, myös emän vierihoidossa, sitä paremmin vasikat alkavat juomaan myöhemmin tuttisangosta. Karjanhoitajat ovat havainneet, että innokkuus tuttipullosta juomiseen on usein hieman hiipunut muutamien tuntien kuluttua syntymästä. Siksi kannattaa olla nopea ja antaa termimaito tuttipullosta. Ryhmäpoikimakarsinoissa on riskinä, että vasikka hörppää ensimmäisen maitoannoksen väärästä lehmästä tai juo maitoa liian myöhään. Mikäli vasikka pääsee juomaan ensimmäisenä ravintonaan jotain muuta kuin ternimaitoa, on menetetty vasikan tärkein vasta-aineiden saantihetki.

Ayrshire-lehti

2/2014

Nuorkarjan ruokinta Ensimmäinen juottokuukausi on hiehon merkittävä ruokintajakso

Ensimmäisen juottokuukauden ajan maitomäärien tulee olla runsaita, 8 - 10 litraa päivässä tai vapaa juotto. Lehmät ovat suurempia kuin 10 - 20 vuotta sitten, joten ruokinnan tulee vastata nykyistä eläinainesta. Genomiaikana eläinaineksen edistyminen on nopeutunut entisestään. Vastaako ruokinta nykyistä eläinainesta vai ruokitaanko eläimet kuten 10 - 20 vuotta sitten? Maitojuoman kahden litran kerta-annokset tai 4 - 6 litraa päivässä eivät vastaan suurten rotujen ravintotarpeita. Näillä annoksilla vasikka pysyy hengissä, muttei kasva kiloa päivässä, mikä on vasikan päiväkasvutavoite. Kahden ensimmäisen elinviikon aikana paras hyöty saadaan täysmaitojuotolla. Siitä siirrytään kaseiinipohjaisiin juomarehuihin tai jatketaan täysmaidolla. Täysmaidon etuna ovat mm. helppo saa-

tavuus, tasalaatuisuus sekä erottelumaitojen hyötykäyttö. Kustannuksiltaan juomarehut tulevat edullisemmiksi. Ensimmäisen elinkuukauden maitojuoman kerta-annoksien tulee olla riittävän suuria, ettei vasikoille jää nälän tunnetta. Nälkäisinä vasikat aloittavat helpommin toisten imemisen sekä runsaan veden juonnin. Vasikan näläntunne ilmenee, kun vasikka tulee innoissaan imemään hoitajansa vaatteita. Huolehtimalla riittävästä juoman määrästä, niin kerta- kuin päiväannoksena, varmistetaan vasikan riittävä päiväkasvu.

Toinen juottokuukausi

Tässä vaiheessa voidaan siirtyä herapohjaisiin juomarehuihin tai jatkaa edelleen täysmaidolla. Kerta-annokset pysyvät edelleen yhtä suurina, mutta päiväannosta voidaan alkaa pienentämään viidennen elinviikon jälkeen. Toisen juottokuukauden juomamäärät voivat olla 7 - 8 litraa päivässä. Juo-

mamäärän rajoittaminen lisää sekä aktivoi väkirehun syöntiä. Väkirehu onkin tärkein rehu pötsin kehittymisen kannalta. Karkearehu ja maitojuoma eivät kasvata pötsin papillistoa, vaan siihen tarvitaan väkirehua. Karkearehun merkitys on edelleen hyvin pieni. Juomamääriä aletaan pienentämään parin viikon aikana ennen juotolta vieroitusta. Juotolta vieroitus voidaan tehdä kun elopaino on tuplaantunut syntymäpainosta (80 - 100 kg).

Väkirehutäydennys

Runsaalla maitojuotolla vasikoiden täysrehuksi valitaan vähemmän valkuaista sisältävä tuote, esimerkiksi vasikkamyslit. Valkuaispitoiset ykkösrehut yhdessä runsaan maitomäärän kanssa lisäävät vasikkaripulin riskiä. Toisella elinkuukaudella vasikkarehuksi kannattaa vaihtaa vasikoiden ykkösrehu, mikäli syötössä ovat olleet vasikkamyslit. Kotoisen viljan syöttö on vasikoille haasteellista, sillä vilja ei maistu kovin

Hyvin kasvaneita ja lihaksikkaita kuukauden ikäisiä vasikoita. Kuva Minna Norismaa

hyvin. Energiasisältö vaihtelee viljoissa ja kivennäis- sekä valkuaistäydennyksen riittävyys jää usein liian alhaiseksi. Viljoista hyvälaatuiset ohra, vehnä ja kuoreton kaura ovat vasikoille riittävän energiapitoisia. Karkearehun tulee olla laadultaan huippuhyvää. Etenkin säilörehun säilönnällisen laadun on oltava kiitettävän tasoista. Vasikat ovat herkkiä säilörehun laadun vaihteluille. Ensimmäisen elinkuukauden aikana karkearehulla ei ole suurta ravitsemuksellista merkitystä, toisin kuin myöhemmässä vaiheessa. Ruokinnallisten vasikkaripuleiden taustalla on usein heikkolaatuinen säilörehu.

Juotolta vieroituksesta puolen vuoden ikään

Juottoajan hyvä päiväkasvu saa usein pienen notkahduksen tässä vaiheessa, mikäli juottokauden lopussa maitojuoman määriä ei ole vähennetty väkirehusyönnin lisäämiseksi. Juotolta vieroitusvaiheessa vasikan tulee syödä hyvin sulavaa ja ravintorikasta väkirehua vähintään 1,5 kg päivässä. Kahden kuukauden iästä neljään kuukauteen teinivasikat saavat syödä liki vapaasti vasikoiden ykkösrehua tai vilja-rypsi-kivennäisseosta. Väkirehujen syöntimäärät ovat yleensä n. 2,5 - 3 kg/päivä/ eläin. Ahneimmat voivat syödä peräti viisi kiloa päivässä väkirehuja, mutta väkirehun määrää kannattaa rajoittaa noin kolmeen kiloon päivässä. Vasikoiden täysrehut ovat tässä ikävaiheessa varmimpia rehuvaihtoehtoja mm. tasalaatuisuuden ja tasapainoisen ravintokoostumuksen ansiosta. Karkearehuna on edelleen lypsävien lehmien erinomainen säilörehu. Alle puolen vuoden ikäisenä eläimet harvoin lihovat, sillä tämä vaihe on

2/2014

Ayrshire-lehti

Nuorkarjan ruokinta nopeaa kasvun aikaa. Mikäli näin tapahtuu, on ruokinnassa todennäköisesti liian vähän valkuaista. Valkuaisen tarve on puolen vuoden ikään saakka lypsylehmän tarvetta vastaava (raakavalkuainen 160 g/kg ka). Vasikoiden täysrehussa on riittävä raakavalkuaisen määrä, mutta viljaruokinta edellyttää rypsitäydennyksen. Viljaruokinnalla riittävä kivennäisten ja vitamiinien saanti voi jäädä puutteelliseksi, mikä näkyy eläinten kasvussa ja karvapeitteessä.

Puolen vuoden iästä vuoden ikään

Tämä ikävaihe on kriittinen kasvuvaihe maitorauhasten kehittymisen kannalta. Kriittinen kasvuvaihe alkaa 3 kuukauden iässä ja päättyy kun eläin saavuttaa noin 300 kilon elopainon. Ay-hiehojen optimaalinen päiväkasvu on 750 – 800 grammaa päivässä. Tavoitteena on saada hiehot poikimaan kahden vuoden ikäisinä, poikimapainon ollessa 560 – 600 kg. Karkearehuksi voidaan tar vittaessa ottaa lypsylehmien säilörehun rinnalle myöhemmin korjattua säilörehua, säilöheinää, kuivaa heinää tai olkea. Säilörehun ravintoarvoista riippuen valkuaistäydennys toteutetaan edullisimmin rypsilisällä. Väkirehun valinta riippuu karkearehujen määrästä ja laadusta. Lypsävien säilörehulla hiehot lihovat helposti liikaa, mikä johtaa heikompaan tiinehtymiseen. Lihominen yli yhdeksän kuukauden iässä johtuu energian ylisaannista. Kannattaa huomioida, että myös lisävalkuaisesta tulee energiaa. Rypsi parantaa kuidun sulatusta, mikä lisää karkearehuista saatua energiaa. Hyvillä karkearehuilla varsinaista väkirehutäydennystä ei useinkaan tarvita.

Lukittavat etuaidat helpottavat hiehojen käsittelyä. Kuva Minna Norismaa

Siemennysikäisen hiehon ruokinta

Optimaalinen ja paras siemennysikä on 13 - 15 kuukauden iässä. Tutkimusten mukaan tätä vanhemmat hiehot tiinehtyvät heikommin. ProAgria Tilakunto-raportista voidaan havaita hiehojen siemennysten alkavan

keskimäärin 17 kuukauden iässä. Lisäksi yhtä tiineyttä kohti on tarvittu lähes kaksi siemennystä. Ay-hiehon minimisiemennyspaino on 340 kg, mikä toteutuu tavoitteellisella ruokinnalla 12 - 13 kuukauden iässä. Hyvät olosuhteet, aktiivinen kiimantarkkailu ja hiehon

Hiehon kuntoluokka yli 3 , tunnistettavissa olevaa rasvaa nahkapoimujen välissä. Kuva Minna Norismaa

oikea kuntoluokka, varmistavat hiehon tiinehtymisen ensimmäisellä siemennyksellä. Sopivassa kuntoluokassa hiehoilta on havaittavissa selkäharjanne, pari-kolme kylkiluuta eikä hännän tyvestä löydy ylimääräistä rasvaa. Hiehon ollessa kuntoluokassa 2,5 – 3 voidaan tiinehtymisen varmistamiseksi antaa pieni väkirehulisä (0,5 1,0 kg/pv) siemennyskauden ajaksi. Väkirehun määrä sekä laatu riippuvat käytettävissä olevista karkearehuista. Lypsylehmien säilörehu sisältää energiaa 10,8 - 11,3 MJ/kg ka, kun hiehon energian tarve on enintään 10,5 MJ/kg ka. Säilörehun määrää tuleekin rajoittaa huomattavasti ja korvata osa karkearehutarpeesta oljella, heinällä tai myöhään korjatulla säilörehulla. Näissä karkearehuissa valkuaisen määrä on vähäinen siemennysikäisen hiehon tarpeisiin nähden, jolloin ruokintaan lisätään lisävalkuaista esimerkiksi rypsillä tai rypsivalmisteilla.

Ayrshire-lehti

2/2014

Nuorkarjan ruokinta Tiineysaika

Tutkimusten mukaan tiineyden ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuva lihominen heikentää ensikkokauden maitotuotosta. Lopputiineyden lihominen vastaavasti lisää poikimavaikeuksia ja hidastaa poikimisen jälkeisen maksimisyönnin toteutumista. Hitaasti kehittyvä kuiva-aineen syönti pienentää ensikkokauden maitotuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta sekä heikentää tiinehtymistä. ProTuotos -Kausiraportti kertoo palautteen hiehokauden ruokinnan onnistumisesta. Ensikoilla ja muilla lehmillä tulee olla sama maidon valkuaispitoisuus.

Mikäli ensikoilla valkuaispitoisuus jää alle muiden lehmien, hiehot käyttävät osan energiasta omaan kasvuunsa eivätkä maidontuotantoon. Tiineysaikana karkearehujen tulee olla vähäenergisiä, jolloin niitä voidaan syöttää vapaasti. Lypsävien säilörehua joudutaan rajoittamaan. Jos käytössä ei ole muuta karkearehua, sen syöttöä tulee rajoittaa merkittävästi. Ruokintapöydät ovat siten tyhjät suurimman osan päivästä, jolloin hiehoille tulee tekemisen puutetta sekä stressitaso nousee. Hiehot keksivät oheistoimintoja muita hiehoja häiritsemällä tai rakenteita järsimällä.

Kasvun seurantaa eri kasvuvaiheissa

Vasikoiden lihaksikkuuden ja kasvun kehityksen arviointia, hiehojen kuntoluokitusta sekä elopainomittauksia kannattaa tehdä säännöllisesti kasvukauden aikana. ProAgrian Nuorkarjan ruokinnanohjauspalvelussa maitotilaneuvonnan asiantuntijat ovat maitoyrittäjien apuna hiehoprosessin sekä maidontuotannon kehittämisessä. Elopainomittauksia pyritään tekemään samalle eläimelle useassa eri kasvuvaiheessa, esimerkiksi juotolta vieroitusvaiheessa, 3 kuukauden, 10 - 12 kuukauden sekä siemennysiässä. Nämä vaiheet

antavat paljon informaatiota ruokinnan onnistumisesta sekä tarvittavista muutoksista. Onnistuneen hiehoprosessin tavoitteena on poi’ittaa hiehot kaksivuotiaina, saada ensikkotuotos eläimen geneettiselle tasolle sekä luoda hyvät lähtökohdat kestävälle lehmälle, tulevalle satatonnarille. Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala, Huippuosaaja p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi

KESKUSTELUNAIHEENA

Tuotosseurannan salaiset kansiot Lypsää – ei lypsä

Ayrshirekasvattajia on usein arvosteltu siitä, että he käyttävät karjansa jalostamisessa tuontisonneja, joista suurin osa on kanadalaisia. Asialla on kuitenkin taustansa. Kun yhdistyksen perustamista alettiin suunnitella vuosituhannen taitteessa, oli jo olemassa pienehkö, mutta sitäkin innostuneempi karjanomistajajoukko, joka oli vakavasti huolestunut suomalaisen ayrshiren tilasta. Erityisesti huono utarerakenne ja siitä johtuvat poistot turhauttivat ja kasvattajilla oli

Sosiaalisen median kestoaiheena on pysytellyt kysymys siitä, paljonko eri sonnien tyttäret todellisuudessa lypsävät. Erityisesti olisi haluttu vertailla kotimaisten ja tuontiayrshireiden tuotoksia, sillä maitoindeksien suuri ero kotimaisten hyväksi on herättänyt ihmettelyä ja keskustelufoorumeilla myös suuria tunteita. Pitkä odotus palkittiin ja vihdoin tänä kesänä salaisuuden verho aukesi ProAgria tuotosseurannan julkaistua kaikkien sonnien tyttärien tuotostiedot. selkeä näkemys, että ellei ayrshiren rakennetta ja kestävyyttä saada parannettua, tulee rotu

vähenemään tulevaisuudessa karjakoon kasvaessa ja tilojen siirtyessä yhä enemmän pihat-

tonavetoihin. Aluksi yhdistys pyrki vaikuttamaan pääasiassa suomalaisten sonninemien valintaan, jotta tilanne korjaantuisi tätä kautta, mutta päätökset valtakunnan jalostuslinjauksista tehtiin muualla kuin neuvotteluissa Ayrshirekasvattajien kanssa. Muutaman edelläkävijä-karjanomistajan kautta oli jo aikaisemmin kuultu kanadalaisista lehmistä, jotka olivat rakenteellisesti aivan eri tasoa kuin kasvattajien kotinavetoissa asustelevat lehmät, joten tuontisonnien käyttö alkoi nopeasti

2/2014

Ayrshire-lehti

KESKUSTELUNAIHEENA kiinnostaa, jos nyt ei viimeisenä oljenkortena, niin lähes kuitenkin. Rotua ei nimittäin haluttu vaihtaa, vaan kehittää sitä toimivammaksi kaikin mahdollisin keinoin. Faba toikin joitakin kanadalaisia sonneja kasvattajien saataville, vaikka toisaalta samaan aikaan neuvojat varoittelivat käyttämästä näitä sloganilla ”kanukit eivät lypsä mitään”. Karjanomistajat olivat silti halukkaita ottamaan riskin ja kokeilemaan, josko tuontisonnien avulla saataisiin luvattua parannusta lehmien rakenteeseen. Aluksi karjanomistajat taisivat itsekin olla yllättyneitä siitä, että luvatun rakenteen parantumisen lisäksi myös useimpien tuontisonnien tyttärien maitotuotokset olivat oikeinkin hyviä. Ayrshirekasvattajat saivat siis kotinavetoissaan hyviä kokemuksia tuontisonneista ja hämmennys oli melkoinen, kun näiden lehmien mitään-lypsämättömyydestä sai kuulla yhä enemmän neuvonnan taholta. Noin 10 vuotta sitten pyydettiin ensimmäisen kerran sonnien tyttärien tuotostietoja, sillä haluttiin saada tietää, kuinka huonoja sonnit oikein olivat, kun tätä jatkuvasti korostettiin. Tuotostietoja pyydettiin tässä vaiheessa vain joidenkin eniten käytettyjen kanadalaisten sonnien sekä samaan aikaan käytössä olleiden parhaiden suomalaisten sonnien osalta. Ensin tiedot luvattiin, sitten peruttiin, luvattiin kuitenkin ja taas peruttiin, nyt lopullisesti. Asia jäi kaihertamaan vuosiksi, koska keskimääräisten tuotostietojen vertailu eri maalaisten sonnien kesken olisi ollut pelkästään karjanomistajien etu, sillä tuskin kukaan olisi halunnut jatkaa tuontisonnien käyttöä, jos ne olisi todistettu niin huonoiksi kuin väitettiin. Tuotostietoja on tämän jälkeen aika ajoin yritetty saada muun muassa agrologin

päättötyötä varten sekä kanadalaisia sonneja tuovan Semex Finlandin käyttöön, jotta kentällä liikkuville huhuille saataisiin piste, mutta tuloksetta. Sari Alhainen kirjoittaa Semex Finlandin ryhmäviestissä, että Semex on yrittänyt jopa ostaa omia sonnejaan koskevia tuotostietoja, mutta edes rahalla niitä ei ole saatu käyttöön. ProAgrian maitotilavaliokunta ei pystynyt asiassa tekemään päätöstä. Todennäköisesti asian saama julkisuus sekä ilmapiirin muuttuminen antoivat sysäyksen sille, että ProAgria tuotosseuranta vihdoin tänä kesänä päätti sittenkin julkaista tuotostiedot, ei pelkästään tuontisonnien, vaan kaikkien sonnien osalta, mikä olikin karjanomistajien kannalta selvästi parempi ratkaisu.

Pieni suuri paljastus

Mitä salaisista kansioista paljastui, mikä oli se tieto miltä karjanomistajaa piti varjella? Ensi lukemalla tuotostiedoissa ei ole mitään muuta yllättävää kuin se, että tuontisonnit pärjäävät tuotosvertailussa vielä paremmin kuin oletettiin. Monilla karjanomistajilla oli jo se kokemus, että tuontisonnien tyttäret lypsävät siinä kuin kanssasisarensa, mutta ovat yleensä rakenteeltaan parempia. Aikaisemmin kanadalaiset siemenet tulivat Faban kautta Semex Swedeniltä, mutta nykyisin Semex Finlandin tuontina, joten on ymmärrettävää että kanadalaisten sonnien todelliset maitotuotokset kiinnostivat yritystä. Semex-postin syyskuun 2014 numerossa on verrattu tuotoskeskiarvoja Semexin (kanadalaisten) sonnien ja muiden toimijoiden sonnien välillä. Semexin ayrshiresonnien tyttärien ensimmäinen 305 päivän tuotos on keskimäärin 7 543 kg ja muiden 7 462 kg. Myöhempien 305 pv kausien tuotos on kanadalaisilla 8 945

kg ja muiden toimijoiden 8 836 kg. Erot eivät ole isoja, mutta kuitenkin muuta kuin väite ”eivät lypsä mitään”. Ayrshiresonneja on viime vuosina tuotu lisääntyvässä määrin myös sekä Iso-Britanniasta että USA:sta, mutta näiden sonnien tyttäret ovat pääosin niin nuoria, että vertailua ei vielä voi tehdä.

Maitokiloista elinikäistuotokseen

Sosiaalisessa mediassa ei enää tarvitse otsa hiessä väitellä sonnien tyttärien todellisista tuotoksista, mutta ei tuotospaljastus keskustelua täysin tyrehdyttänyt. Seuraavaksi vedettiin esiin kestävyyskortti: ainakaan tuontisonnien tyttäret eivät kestä, koska niillä on niin huonot elinikäistuotokset! Tarkemmin asiaan paneutumalla varmasti jokainen ymmärtää, että sonnin tyttärien todellinen kestävyys on selvillä vasta siinä vaiheessa kun kaikki sen tyttäret ovat poistuneet. Vasta silloin päästään laskemaan luotettavia keskiarvoja. Sonneja on vertailtu niiden syntymävuoden perusteella ja vedetty johtopäätös, että tuontisonnien tyttärillä on huomattavasti heikommat elinikäistuotokset, mutta asia ei ole näin yksioikoinen. Suomeen ei nimittäin ole tuotu juuri ollenkaan arvostelemattomia sonneja ennen kuin vasta aivan viime vuosina. Sonnit, joita on tuotu, ovat siis olleet jälkeläisarvosteltuja, jolloin ne ovat olleet iältään vähintään 5-vuotiaita, monet tätäkin vanhempia. Jos sonni on 5-vuotias kun sen siemenannokset tulevat käyttöön, ovat ensimmäiset tyttäret lypsyssä vasta noin kolmen vuoden päästä sonnin ollessa jo 8-vuotias. Samaan aikaan pohjoismaisista sonneista jokainen on jo ehtinyt olla nuorsonnikäytössä ja nämä nuorsonniajan tyttäret, suomalaisen

lehmän keski-iän tietäen, myös pääosin poistuneet ja samalla kartuttaneet isäsonnilleen elinikäistuotosta. Viimeisimpänä käyttöön tulleilla sonneilla on aina ehtinyt poistua vain kaikkein huonoimmat tyttäret, joilla ei välttämättä ole edes yhtä kokonaista tuotoskautta. Kun vuodet kuluvat, ovat jäljellä kestävimmät tyttäret, jotka poistuessaan aikanaan parantavat isänsä elinikäistuotoskeskiarvoa. Syntymävuotensa perusteella hyvin iäkkäilläkin tuontisonneilla on edelleen tyttäriä lypsyssä, koska sonnit ovat tulleet käyttöön niin myöhään. Elinikäistuotoksia voidaankin toistaiseksi vertailla paremmin vain vanhimpien ikäluokkien kohdalla eivätkä tuontisonnit sielläkään ole häntäpään pitäjiä verrattuna pohjoismaisiin kollegoihinsa.

Mitä kertoo maitokiloindeksi

Karjanomistajilla on ollut jo pitkään tunne siitä, että tuontisonnien tuotospuoli näyttää NTM-arvostelussa liian huonolta verrattuna siihen, minkälainen tuntuma maitomääriin on käytännössä tullut. Kun katsotaan tuotostilastoista esimerkiksi sonnien tyttärien ensimmäisiä tuotoskausia, löytyy listan kaikista yli tuhannesta sonnista vain 50 sonnia, joiden tyttäret ovat ensimmäisellä kaudellaan lypsäneet yli 8 000 kg, näistä 6 on ”rapakontakaisia” tuontisonneja. Saavutus on erittäin hyvä, kun ottaa huomioon, kuinka vähän tuontisonneja on kappalemääräisesti verrattuna pohjoismaisiin ja kun lisäksi tietää, että ayrshiret lypsävät keskimäärin reilun 7 400 kg ensikkokaudellaan. Indeksilaskennassa rodun keskiarvolehmän tuotos on 8 571 kg. Tuotostilastosta nousee nopeasti esille joitakin tuttuja, jo hieman vanhempia sonneja, joiden maitokiloin-

Ayrshire-lehti

2/2014

KESKUSTELUNAIHEENA Sonni Cornelius NTM -30 Wandringeye NTM -23 Heligo NTM -21 Mischief NTM -24 Billy NTM -30 Ullimulli NTM +18 Sale NTM +2 Kelli NTM -4 Record NTM +16 Valpas NTM +26

maito-kg ind.

indeksi tarkoittaa kg

tyttärien 1. 305 pv ka.

tyttärien muut tuotoskaudet ka.

81 84 89 95 97 107 109 115 118 119

8014 8102 8249 8425 8483 8776 8835 9011 9098 9128

7947 8099 8284 8038 8021 7823 7788 8004 8107 8097

9219 9500 9899 9300 9327 9131 9389 9893 9625 9338

deksejä ja tyttärien todellisia tuotostietoja verrattaessa on vaikea ainakaan nopeasti löytää jutun juonta. Usein kuultu kysymys on, että voiko maitokiloindeksiin todella luottaa, voivatko indeksien suuret erot eri maiden sonnien välillä pitää paikkansa. Verrataanpa edellä olevien sonnien kohdalla listan ääripäitä, Corneliusta ja Valpasta. Niiden NTM-indeksien ero on 56 pistettä, maitokiloindeksien ero 38 pistettä ja indeksien kertoman todellisen tuotoksen ero 1 114 kg, kaikki luvut luonnollisestikin Valppaan eduksi. Kun katsotaan tuotostilastojen todellisia lukuja, ovat Valppaan molemmat tuotoskeskiarvot vain hieman yli 100 kg paremmat. Näin pientä eroa on vaikea käytännön lypsytyössä edes hahmottaa, sillä päivää kohti se tekee vain noin 350 g. Kun tarkastellaan asiaa toisesta suunnasta eli miltä pohjoismaisten sonnien maitokilot näyttävät Kanadan arvostelussa, ovat pohjoismaiset sonnit siellä maitokiloindekseillään kärjessä, mutta tuotostilastot herättävät nyt kysymyksen, olisiko sonnien tyttärien todellisissa tuotoksissa yhtä pienet erot Kanadassa kuin täällä päässä, jos sonnejamme siellä käytettäisiin. Ovatko sonnimme sittenkään niin ylivoimaisia kuin indeksit antavat olettaa? Sonnien maitoindeksit vaa-

tivat siis selvittämistä. Faba Osuuskunnan tutkimusagronomi Jukka Pösö kertoo, että tuontisonnien tyttärien maitokiloindeksin muodostumiseen vaikuttaa ensinnäkin se, onko sonnilla tyttäriä vain Kanadassa vai onko niitä myös Pohjoismaissa. Jos tyttäriä on vain Kanadassa, Interbull käyttää ainoastaan tätä tietoa ja suhteuttaa sen eri maissa niiden omaan arvosteluun. NAV-arvostelu sen sijaan pohjautuu vain pohjoismaisiin tyttäriin, joille julkaistaan tuotostiedot siinä vaiheessa kun, valkuaiskilojen luotettavuus on 60 %, mikä tarkoittaa että sonnilla tulee olla 10 tytärtä, jotka ovat olleet vähintään 100 pv maidossa. Silloin katsotaan tuotosarvostelu niin luotettavaksi, että se voidaan julkaista. Niin kauan kuin sonnilla on vain joitakin kymmeniä tyttäriä, hyödynnetään arvostelussa myös sukulaistietoja, mutta siinä vaiheessa kun sonnilla on 100 tytärtä arvostelussa, tulee jo noin 90 % tiedosta tyttäristä. Toisin sanoen, mitä vähemmän tyttäriä, sitä enemmän suku painaa ja kun tyttäriä on yli 100, lakkaa suku vaikuttamasta. Jukka Pösö on sitä mieltä, että tuotostietojen julkaisu oli turhaa, sillä indeksit ovat ainoa luotettava keino vertailla sonneja. Esimerkiksi kanadalaisten sonnien kohdalla hän uskoo,

että niitä on käytetty sellaisissa karjoissa, joissa muutenkin on korkea tuotostaso ja sonneja on kohdennettu hyvälypsyisille lehmille. Indeksitiedoissa on nuo edellä mainitut ulkoiset tekijät korjattu, jolloin maitokiloindeksi kertoo, minkälaiset geenit sonnilla on, nostaako vai laskeeko se tuotosta. Fenotyypillä ei ole merkitystä. Pösön kertomasta voisi vetää johtopäätöksen, että sonni, jolla on sukulaisia Suomessa, pystyy periyttämään korkeampaa maitotuotosta tyttärilleen kuin sonni, jolla ei ole sukulaisia Suomessa. Pitäisikö siis pyrkiä tuomaan aina saman sukuisia sonneja, jotta saataisiin enemmän maitoa tankkiin sen sijaan, että toisimme aina vähän eri sukuisia sonneja - onko fenotyypillä sittenkin jotain merkitystä maidontuotannossa?

Summa summarum

Monta odotuksen vuotta ehti kulua ennen kuin päästiin tähän, että karjanomistajat voivat vapaasti nähdä sonnien tyttärien todelliset tuotostiedot. Monilta arvailuilta ja perättömiltä väittämiltä olisi vältytty, jos karjanomistajien toiveisiin olisi vastattu jo silloin, kun tuotostietoja ensimmäisen kerran pyydettiin nähtäväksi. Tuotos kun on todennäköisesti se ominaisuus, joka kiinnostaa jokaista

karjanomistajaa sittenkin eniten, käyttipä karjassaan minkä maalaisia sonneja tahansa. Tilastojen valossa ayrshirerodulla näyttää olevan vielä rutkasti tekemistä Suomessa, että se todella pystyy säilyttämään asemansa. Keskimääräinen vajaa 7 500 kg ensikkotuotos tai myöhempien kausien 8 800 kg ei vielä riitä nostamaan rotuamme niin ylivoimaiseksi kuin on luultu. Työtä tuotoksen eteen ei ole tähän asti taidettu edes pitää niin tarpeellisena, kun on tuudittauduttu siihen, että parhaita ollaan. Tuontisonnit näyttävät eroavan pohjoismaisista paljon enemmän maitokiloindeksien kuin tyttärien lypsämien todellisten maitokilojen perusteella. Vastausta vaille jää, oliko tämä se syy, miksi salaiset kansiot pysyivät niin pitkään suljettuna, oliko taustalla pohjoismaisten sonnien markkinointi, johon osuuskunta on sitoutunut. Mutta nyt tuotostietojen tultua julkisiksi tiedetään, missä mennään ja voidaan keskittyä jalostamaan ayrshirerotua yhtä uutta työkalua tehokkaammin asein, myös tuontisonnien avulla. Ayrshiren kehittäminen tilatasolla vie rotua eteenpäin myös valtakunnallisesti. Laura Laiholahti Tuotostiedot löytyvät osoitteesta proagria.fi > Toimialat> Maito ja nurmi > Sonnien tyttärien tuotokset > materiaalit > sonni_tyttarien_tuotokset_8_2014.pdf

2/2014

Ayrshire-lehti

2/2014

Lehmäpersoona – The Lehmä Kellcrest Sophia’s Desire VG86 7* isä: Selwood Sophia’s Boy 2 paras 305: 11427-4,1-3,4 yht. 128 070-3,9-3,3

Timantit ovat ikuisia

Kellcrest Countess VG86 4* isä: Des Peupliers Rebel paras 305: 12205-3,8-3,0 yht. 81 980-3,8-3,3

– 100-tonnari Alhaisten Timantti AF VG-86

Kellcrest Perfection EX 4E 90 isä: Bonnie Brae Kellogg (BBB Kelloggin isä) paras 305: 12 718-3,8-3,2 yht. 71 501-3,7-3,5

Kellcrest Nova VG85 isä: Woodland Viev Pardner paras 305: 11536 Alhaisten Rosella GP82 isä Covey-Palmyra O. Ripken ET paras 305: 10916

Alhaisten Timantti AF VG 86 paras 305: 13171

Kuusiniemen Erwin Kristalli

Kuusiniemen Burdette Jalokivi

Kuusiniemen Copper Yellostone paras 305: 14210

Kuusiniemen Conn Venezuela paras 305: 11131

kuin huonojakin päiviä, joista mainittakoon paha magnesiumhalvaus, juoksutusmahaleikkaus ja lähes poikki mennyt vedin. Päällimmäiseksi jää kuitenkin mieleen hyvä menestyminen näyttelyissä ja eritoten lehmä, jonka jokainen tunnistaa sen kerran nähtyään. Toivotamme Kumpulan perheelle onnea ja menestystä jatkossakin lähdettäessä tavoittelemaan 150 000 kiloa. Helppo sitä ei ole saavuttaa, mutta jos jollekin, niin tälle lehmällä se on mahdollista. Teksti Anu Ahlholm Kuvat Jari Ahlholm, Martti Kumpula, Maija Mäntysaari

K. George Jewelstone

K. Riggins Icediamond herui 37 kg

K. Everest Hortensia paras 305: 9522

K. Prime Lovediamond

K. Prime Leimu

K. Burdette Krookus

Kuusiniemen Herkules Jääkukka

SONNIT 3 kpl Remington, Journeyman, Zorro

Timantti on hieno esimerkki siitä, miten lehmä kehittyy vuosien saatossa hiehosta satatonnariksi. Lehmän saaminen satatonnariksi vaatii paljon asioita niin lehmältä kuin hoitajalta. Erityiseksi tämän lehmän tekee myös se, että se on luokitettu tuloksella AF VG-86 ja se on sitä edelleen kahdeksannen poikimisen jälkeenkin. Harvoin on myöskään eläimestä saatavilla niin paljon kuvamateriaalia kuin Timantista. Alhaisten Timantti ET syntyi Sari Alhaisen karjaan, josta se muutti Eliisa ja Martti Kumpulan karjaan Nivalaan. Timantti on lypsänyt kahdeksan tuotosvuotensa aikana satatuhatta kiloa, keskimäärin noin 12 500 kilon vuosituotoksella. Tämän lehmän elämään on sisältynyt niin hyviä

Timantti Eliisan kanssa satatonnarina. Lehmän rakenne on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta toiseen. Kuvassa näkyy lehmän nuorekkuus, hyvä ryhti ja hyväasentoiset jalat. Kuva Maija Mäntysaari

2/2014

Ayrshire-lehti

Lehmäpersoona - The Lehmä

Timantti nuorena hiehona Kauniki-näyttelyssä Pellossa vuonna 2005. Timantti sijoittui luokassaan neljänneksi.

Alhaisten Timantti ensikkona. Kuva Tiina Tahvonen

Seinäjoen Farmarissa vuonna 2006 Timantti voitti nuorten ensikkolehmien luokan. Timantilla on hyvä takakiinnityksen korkeus ja leveys sekä etukiinnitys. Monet tuomarit pitävätkin juuri utarerakennetta tärkeimpänä ominaisuutena nuoria lehmiä arvosteltaessa.

Vuonna 2008 International Ayrshire Show’ssa Timantti sijoittui viidenneksi neljävuotiaiden lehmien luokassa. Timantti näyttää edelleen hyvärakenteiselta ja hyväjalkaiselta, mutta eturunko voisi olla hieman vahvempi.

Lypsykuva lokakuulta 2007.

Timantti emänsä, Alhaisten Rosellan, kanssa Kauniki-näyttelyssä vuonna 2008. Timantti voitti kaksi kertaa poikineiden luokan, emänsä Rosella puolestaan vanhempien lehmien luokan.

Ayrshire-lehti

2/2014

Lehmäpersoona - The Lehmä

Ennen Kokkolan Farmari-näyttelyä Timantille tehtiin kaksospoikimisen jälkeen juoksutusmahaleikkaus, josta Timantti kuitenkin toipui hyvin ja pääsi jo heinäkuussa kehään. Tässä lehmä on edestäpäin kuvattuna, jolloin näkyy vahva utareen suonisto. Sijoituksena oli kolmas sija kolme ja useamman kertaa poikineiden lehmien luokassa.

6.6.2009 Tyylikäs 2009 -näyttelyssä Haapajärvellä tuomarina toimi nyt jo edesmennyt Ken Rose. Timantti sijoittui neljänneksi viisivuotiaiden lehmien luokassa. Näyttelyaamu alkoi aikamoisella järkytyksellä, kun timantin toinen etuvedin oli leikkautunut lähes poikki.

Kuusiniemen Fiinikki ja Timantti Kokkolan Farmarissa vuonna 2009. Timantti on syvärunkoinen, litteäluustoinen lehmä, jolla on vahvat utareen kiinnitykset.

Mikkelin Farmari 2010. Kuvassa myös Jyri Tanner lehmänsä L.I. Modelin kanssa. Timantti sijoittui kolmanneksi neljä kertaa poikineiden lehmien luokassa. Kuvassa näkyy Timantin lypsytyyppisyys niin jaloissa, utarekudoksessa kuin rungossakin. Utare on hieman syventynyt, mutta se on edelleen hyvin korrekti.

Timantti kotilaitumellaan 7.9.2010. Timantti on ulkoillut koko elämänsä niin kesällä kuin talvellakin.

2/2014

Ayrshire-lehti

Lehmäpersoona - The Lehmä

Timantti kotilaitumella ilman puunausta ja klippausta satatuhatta kiloa takana ja katse kohti tulevaisuutta. Kuva Maija Mäntysaari

Timantti vasikkansa Kuusiniemen Hunksin kanssa. Eliisan mukaan Hunksista tuli aikamoinen matkarakastaja, koska se astui neljällä eri tilalla.

Diamonds Are Forever: 100 000 yield cow Alhaisten Timantti AF VG86 Alhaisten Timantti (timantti is diamond in Finnish) was bred and born in Sari Alhainen’s herd but as a pregnant heifer she moved to Eliisa and Martti Kumpula’s herd. She has milked eight lactation so far and about 12 500 kilos on average. She

has been in many shows as you can see from these pictures at the side. Here is also the family tree of Timantti. Timantti will calf ninth time in October and we all hope that this magnificent cow will continue to milk over 150 000 kilos!

ALL STARS -lehmien lista ja PARAS AYRSHIREKARJA 2014 Suomen Ayrshirekasvattajat ry julkaisee jäsentensä All Stars -laatulehmien listan kerran vuodessa Ayrshirelehden kevään numerossa. Listalle pääsevät vähintään AF-GP80 luokitetut lehmät, joiden paras 305 päivän tuotos on vähintään 9 500 kg maitoa. Lehmät pysyvät listalla niin kauan kuin ne ovat elossa. Poiston jälkeen lehmä pääsee vielä seuraavalle listalle, mutta ei enää sen jälkeen. Karjanomistajan tulee itse huolehtia lehmien tuotostietojen ja elossa olemisen tai poiston ilmoittamisesta. Jos tietoja ei päivitetä, lehmä putoaa pois listalta. Lehmistä ilmoitetaan luokitustulos, nimi, isä, paras 305 pv:n tuotos (maitokilot ja pitoisuudet), miltä kaudelta paras tuotos on sekä lehmän omistaja. Ayrshirekasvattajat järjestää neljännen kerran Paras Ayrshirekarja -kilpailun. Kilpailun voittaa karja, jossa on suurin osuus All Stars -lehmiä suhteessa karjan koko lehmämäärään. Mukaan lasketaan vuoden aikana elossa olleet All Stars -lehmät ja lehmämäärä katsotaan Ammun 12 kk:n tuotoslistauksesta marras- tai joulukuulta. Kilpailuun osallistutaan ilmoittamalla karjan All Stars -lehmien määrä ja koko karjan lehmämäärä. Osallistuneista viiden parhaan tulee lähettää All Stars -lehmiensä lehmäkortit kilpailun valvojalle tuotostietojen tarkastamista varten. Tiedot ovat luottamuksellisia ja tulos julkaistaan All Stars -lehmien prosenttiosuutena. Karjakokoa tai tuotostietoja ei ilmoiteta tuloksissa. Jokainen kilpailuun osallistuja saa tiedon sijoituksestaan kilpailussa ja voi sen avulla seurata karjansa vuosittaista kehitystä suhteessa muihin kilpailijoihin. Kilpailun voittajat julkaistaan ja palkitaan Ayrshire Talvinäyttelyssä tammikuussa 2015. Ilmoittautumiset Paras Karja -kilpailuun 15.1.2015 mennessä. All Stars -lehmien tiedot lehteä varten 15.3.2015 mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedot osoitteeseen salla.rautio@gmail.com.

Ayrshire-lehti

2/2014

Ayrshiren vuosinäyttely Ayrshire Winter Show 2015 Seinäjoki Areenassa 30. - 31.1.2015 Sarka-messujen yhteydessä PERJANTAI 30.1. Ayrshiren vuosinäyttely Breeder´s Party

LAUANTAI 31.1. Junior Handler kilpailu Sale of Stars huutokauppa Showmanship

KILPAILUKUTSU Näyttely on avoin kaikille rotupuhtaille ayrshirehiehoille ja -lehmille, ja siihen voivat osallistua 31.7.2014 syntyneet ja sitä vanhemmat eläimet. Eläimet jaetaan luokkiin iän mukaan. Näyttelyn järjestäjä pidättää oikeuden luokkamuutoksiin tarvittaessa. Eläimiä voidaan tuoda näyttelyhalliin jo keskiviikkoiltana 28.1. ja viimeistään näyttelyyn on saavuttava torstaiaamuna 29.1. Eläimet saavat poistua lauantaina näyttelyn jälkeen. Kaikilta näyttelyyn osallistuvilta karjoilta edellytetään yhdet sierainlimanäytteet ja tankkimaitonäyte M.boviksen varalta. Kesän 2014 näyttelyissä mukana olleiden karjojen ei tarvitse ottaa uusia näytteitä, mikäli karjaan ei ole tuotu, ostettu tai siirretty eläimiä näyttelyn jälkeen sellaisista karjoista, jotka eivät ole M.bovis -näytteitä ottaneet. Kellonajat, tarvittavat terveystodistukset ja muut yksityiskohdat tiedotetaan tarkemmin karjanomistajakirjeessä. Osallistumismaksu on 80 € (+alv 24 %)/eläinpaikka koko näyttelyn ajalta eläimen iästä riippumatta. Näyttelyyn osallistuvien lehmien paikkamaksusta hyvitetään puolet. Paikkavaraukset tulee tehdä 30.11.2014 mennessä. Eläintiedot ja varaeläimet on ilmoitettava 3.1.2015 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä toimitetaan osallistuvan eläimen lehmäkortti sekä tiedot eläimen omasta tai emän parhaasta 305 pv tuotoksesta. Jokaista eläinpaikkaa kohti on varattavissa yksi Breeder´s Party -illalliskortti alennettuun hintaan, ja ne on varattava 30.11.2014 mennessä. Eläimiä näyttelyyn tuovilla karjanomistajilla on mahdollisuus julkaista näyttelyluettelossa ilmoitus ilman eri veloitusta. Ilmoitusvaraukset on tehtävä 30.11.2014 mennessä. 36

2/2014

Ayrshire-lehti

Luokkajako:

Syntymäaika tai muu osallistumisen peruste:

1. Kesävasikat / Summer calf

1.6. - 31.7.2014 syntyneet vasikat

2. Keväthiehot / Junior yearling

1.3. - 31.5.2014 syntyneet vasikat

3. Talvihiehot / Intermediate yearling

1.12.2013 - 28.2.2014 syntyneet hiehot

4. Syyshiehot / Senior yearling

1.9. - 30.11.2013 syntyneet hiehot

5. Kesähiehot / Summer yearling

1.6. - 31.8.2013 syntyneet hiehot

6. 2-vuotiaat hiehot / Junior & 2-year old heifers

1.12.2012 - 31.5.2013 syntyneet hiehot

7. Kasvattajaluokka hiehot / Junior Breeders herd

3 hiehoa samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa

8. Junior Championship

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta hieholuokasta, näistä valitaan Junior Champion, Reserve Junior ja Honorable Mention.

9. 2-v lehmät / 2 year old cows

1.9.2012 - 28.2.2013 syntyneet lehmät

10. 3-v lehmät / 3 year old cows

1.9.2011 - 31.8.2012 syntyneet lehmät

11. 4-v lehmät / 4 year old cows

1.9.2010 - 31.8.2011 syntyneet lehmät

12. 5-v lehmät / 5 year old cows

1.9.2009 - 31.8.2010 syntyneet lehmät

13. Varttuneet lehmät / Mature cows

ennen 1.9.2009 syntyneet lehmät

14. Kasvattajaluokka lehmät / Breeders herd

3 lehmää samalla kasvattajanimellä, kaksi kolmesta pitää olla näytteilleasettajan omistuksessa

15. Grand Championship

1. ja 2. sijalle tulleet jokaisesta lehmäluokasta, näistä valitaan Grand Champion, Reserve Grand ja Honorable Mention

Kasvattajaluokkiin ilmoittaudutaan näyttelypaikalla. Junior Handleriin voivat osallistua vuosina 1997 – 2004 syntyneet nuoret. Näyttelyyn, Junior Handleriin ja showmanshippiin ilmoittautumiset sekä illalliskorttivaraukset osoitteeseen ayrshire-finland@fdd.fi.

TERVETULOA ! Suomen Ayrshirekasvattajat – Finnish Ayrshire Breeders ry. Lisätietoja: www.ayrshire-finland.com www.pytinki.fi

Mirja Koljonen 0400 – 861 988 Vilma Pohjola 050 – 324 8061 Minna Kotila 040 – 548 9373 37

Ayrshire-lehti

2/2014

Lehmäpersoona - The Lehmä

Hyvä lehmä paranee vanhetessaan Tarkastelin Timantin luokitustuloksista, miten pisteet ovat muuttuneet ensikkoluokituksesta AF G-78 neljännellä laktaatiolla tehtyyn luokitukseen, jossa Timantti sai pisteet AF VG-86.

Lantio

Ensikkona Timantti on saanut lantiosta 80 pistettä, myöhemmin 86. Lantion kulma on muuttunut hieman laskevasta vähän nousevaan. Lantion leveys on poikimisien myötä muuttunut hieman leveämmäksi. Lanneselän vahvuus on myös hieman parantunut; ensikkona se oli kuusi myöhemmin seitsemän. Vahva lanneselkä on usein kestävän lehmän merkki.

Utare

Utareen syvyys on ollut ensikkona kolme ja neljä vuotta myöhemmin yksi. Timantti ei näytä erityisen syväutareiselta, mutta verrattaessa utaretta kintereeseen kanadalaisen mallin mukaan tehty luokitus on armoton. Isot maitomäärät jo ensikosta lähtien ja vain kaksi lypsykertaa päivässä ovat saattaneet verottaneet Timantin utareen muotoa vuosien saatossa. Lehmä on saanut kahden pisteen virheen utareen takaraskaudesta. Utarekudos on parantunut lehmän vanhetessa ollen pisteen päässä optimista, yhdeksästä. Keskiside on pysynyt yhtä vahvana saaden pisteitä kuusi. Etukiinnitys on noussut nelosesta seitsemään eli etukiinnitys on vahvistunut sen ollessa vanhempana kiinni leveämmin. 38

Etuvetimien sijainti on pysynyt ennallaan eli utareen alla oleva keskiside on kestänyt maidon rasitteen. Takakiinnityksen korkeus on tällä hetkellä yhdeksän, paras mahdollinen. Takakiinnityksen leveys on pysynyt samalla tasolla, seitsemän, mutta on hyvin korrekti suhteessa istuinluiden leveyteen. Takavetimet ovat vuosien varrella lähentyneet optimia. Vetimet ovat hieman pidentyneet iän karttuessa pisteiden

ollessa nyt seitsemän.

Jalat

Sorkkakulma on laskenut vain pisteen ensikkotuloksesta, jolloin sorkkakulma oli optimissa. Kantaosan vahvuus sorkassa on pysynyt samana, mikä on oikein hyvä asia. Luuston laatu on paras mahdollinen, yhdeksän. Lehmän reidet ovat hyvin litteät, juuri oikean tyyppiset. Takajalat sivulta katsottuna ovat olleet hieman suorat, mikä

on mielestäni vain hyvä asia. Takajalat takaa katsottuna ovat olleet nuoruudessa ulospäin kääntyneet, mutta ovat vanhemmiten suoristuneet ja ovat nyt lähellä optimia, kahdeksassa pisteessä.

Lypsytyyppi

Lehmä on pysynyt samankokoisena, 141 cm korkeana. Optimi olisi muutaman sentin korkeampi. Hieman pidemmät jalat olisivat auttaneet utaremuodon suhteen. Etukorkeus on ollut optimissa koko ajan saaden numeroksi kuusi. Rinnanleveys on ehkä ollut eniten alakantissa. Se ei ole leventynyt luokittajan mielestä tarpeeksi. Nuorempana Timantin runko ei ollut riittävän syvä, mutta nyt rungon syvyys on täysin optimissa. Lypsytyyppisyydessä on vaikea saavuttaa hyviä pisteitä, koska siinä tarkastellaan niin monia osa-alueita: luuston laatua, utarekudosta, lanneselän vahvuutta, kylkiluiden kaarevuutta ja kulmausta taaksepäin ym. Timantti on lypsytyyppisyydessä ollut vahvoilla, pisteiden ollessa tällä hetkellä seitsemän. Kuntoluokkansa lehmä on pitänyt aina samanlaisena, mikä on myös merkki hyvästä lypsytyypistä. Osa-alueiden pisteet, lantio 86, utare 86, jalat 85, ja lypsytyyppi 86 sekä yhteispisteet AF VG-86 kertovat Timantin olevan hyvin tasapainoisen näköinen lehmä. Anu Ahlholm

2/2014

Ayrshire-lehti

2/2014

Ayrshire SATATONNARI Noin puoli miljoonaa maitokiloa! Toukokuun lopulta lähtien Toivolan tilalla on ollut neljä satatonnaria yhtä aikaa lypsyssä. Tilanne on hyvin harvinainen. Toivolan isäntä, Markku Poikelispää, on ollut innokas karjamies pienestä pitäen. Ylöjärven Kurun Itä-Aureessa sijaitsevaa Toivolan tilaa hän alkoi viljelemään kahdeksantoistavuotiaana vuoden 2001 alussa, mutta oli vastannut tilan lypsykarjasta jo parin vuoden ajan ennen tilakauppaa.

Neljä 100-tonnaria samassa kuvassa. Tähän ei moni pysty! Kuva Heli Teiskonlahti

Tilan ensimmäinen satatonnari oli Toivolan Unelma, joka ylitti rajapyykin loppuvuodesta 2008. Unelman isä oli Saaren Ugri ja emänisä friisiläissonni Alahovin Loikka, jolla on ollut useita kestäviä tyttäriä. Unelma poiki kaksitoista kertaa ja elinikäistuotosta kertyi 121 600 kg. Vuoden 2010 lopulla Toivolan Onnettaresta (i. Pirkkulan Eemil) tuli satatonnari. Onnetar lypsää karjassa edelleen ja kaksitoista kertaa poikineena maitoa on kertynyt jo yli 145 000 kiloa. Kun Markku täytti 18 vuotta ja aloitti tilanpidon Toivolan tilalla, hän sai syntymäpäivälahjaksi Onnetarvasikan Reino Ohra-Aholta. Reino tuli vieraisille ja antoi

Markun käteen narun pään sanoen: ”Keri siitä.” Naru johti Reinon auton takapenkille, jossa oli pahvinen vasikka, jossa luki Onnetar. Onnettaren emän, Jelenan (i. Honkalan Patentti), Reino oli ostanut vasikkana Markun äidin kotoa. Reino Ohra-Ahon lopetettua karjanpidon Olavi Ahonkivi osti siihen mennessä 80 000 kiloa lypsäneen Jelenan. Olavin hoidossa Jelena lypsi itsensä satatonnariksi, joten tästä suvusta löytyy kestävyyttä enemmänkin. Parhaana vuonna Onnetar on lypsänyt yli 15 000 kiloa maitoa. Tällä hetkellä Onnettarella on Toivolan karjassa kaksi tytärtä; Elotar (i. Des Prairies Potter), joka on mieluisa ja hyvä lehmä sekä

hiljattain poikinut Juhlatar (i. Kellcrest Showstar). Tammikuussa vuonna 2013 oli suomenkarjalehmä Poppelin (K. Poikkeus x S. Kekku) vuoro liittyä satatonnarikerhoon. Poppelilla on nyt koossa yli 118 000 kiloa maitoa. Ei kahta ilman kolmatta, sillä vuoden 2013 elokuussa Toivolan Pellava ylitti 100 000 maitokilon rajan. Pellavan isä on Ristitien Johde ja emänisä Niemen Verneri. Tällä hetkellä koossa on yli 107 000 kiloa maitoa. Pellavan tytär, mischiefiläinen Aiviina lypsi yli 40 000 kiloa maitoa, toinen tytär Kumina (i. Facet Fergus) on vasta hieho. Toukokuun lopussa tilalle saatiin viides satatonnari ja

neljäs samaan aikaan lypsyssä oleva, kun Ropo pääsi satatonnarikerhoon. Markku osti Ropon yli 60 000 kiloa lypsäneenä Raiskion tilalta Parkanosta. Markku kertoi, että hänen ei ollut tarkoitus ostaa lehmää, mutta hän meni sitä katsomaan, kun pyydettiin. Lehmän nähtyään päätös oli helppo tehdä. Ropo on kahdeksan kertaa poikinut ja maitoa on kertynyt yli 103 000 kiloa. Poikiminen ja poikimisen jälkeinen aika vaatii aina tarkkaavaisuutta ja erityisesti vanhojen lehmien ollessa kyseessä. Kun tästä ajasta on selvitty, palkitsevat vanhat lehmät huolenpidon hyvällä tuotoksella. Toivolassa lehmistä pidetään

2/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshire SATATONNARI hyvää huolta. Pirkanmaan Karjakerhon Kestävien lehmien kilpailussa Toivolan tila palkittiin tänä vuonna ensimmäisellä palkinnolla keskimääräisen elinikäistuotoksen ollessa 44 085 kiloa ja keskipoikimakerran 4,48. Upeita saavutuksia nekin. Markku voi olla ylpeä lehmistään ja aikaansaannoksistaan! Hienojen juhlahetkien ohella satatonnareihin liittyy myös haikeutta. Ketään neljästä satatonnarista ei ole enää siemennetty, joten luopumisen hetket ovat edessä. Mutta ennen sitä satatonnarit ehtivät vielä lypsää monia litroja maitoa ja tuottaa mukavia muistoja entisten lisäksi. Heli Teiskonlahti

Markku Poikelispää is milking four 100 000 cows at the same time In Toivola herd there is four 100 ton yield cows milking in the herd at the same time! Eldest of these four is Toivolan Onnetar (sire: Pirkkulan Eemil) which became 100 ton yield cow at the end of the year 2010. She was the second 100 ton yield cow for the owner of Toivola herd Markku Poikelispää. Now Onnetar has calved 11 times and lifetime production is over 145 000 kilos of milk. This cow is also very special because she was the calf that was Reino Ohra-Aho’s present to Markku Poikelispää when he had his 18 year birthday and when he started as farmer in Toivola dairy farm. Onnetar was then 5 months old and now she is 15 years. Also Onnetar’s dam Jelena by Honkalan Patentti gave over 100 000 kilos of milk in another herd. Onnetar has two daughters at Toivola herd; Elotar (by Des Prairies Potter) which is very good and nice cow and Juhlatar (by Kellcrest Showstar) that has just calved for the first time. In August 2013 Toivolan Pellava (Ristitien Johde x Niemen Verneri) milked over 100 000

kilos. At the moment she has milked over 107 000 kilos. She has two daughters in the herd; Aiviina (by Mischief) that has milked over 40 000 kilos so far and young heifer Kumina (by Facet Fergus). In January this year Finncattle cow Poppeli milked over the 100 ton limit and she has now milked over 118 000 kilos. In May Ropo (U. Olpertti x K. Iekki) had milked over 100 000 kilos and from that day on Markku has milked four hundred ton cows. So Ropo was the fifth 100 ton yield cow in Toivola herd and she has now milked over 103 000 kilos. The sad thing is that none of these four cows has been inseminated anymore, so after this season they all will leave the herd. The average calving times per cow at Toivola herd is magnificent: 4.48! The secret behind this achievement is good management and good care of old cows, especially during the calving and after the calving. After this challenging time is luckily behind old cows will always milk very well. All cows are treated very well in Toivola herd and Markku can be very proud of his cows!

Ayrshire-lehti

2/2014

Ayrshire SATATONNARI Yliopiston lehmät estradilla: Viikin kuusi 100-tonnaria Helsingin Yliopiston Viikin Opetus- ja tutkimustilan karjassa on vuosien saatossa lypsetty kuusi ayrshiresatatonnaria. Ensimmäinen on 1970-luvulta. Saavutus on melkoinen, kun ottaa huomioon, että tutkimustilan lehmät ovat lähes jatkuvasti erilaisissa ruokinta- ym. kokeissa.

Tutkimustilan karja

Lähes kaikkien 100-tonnarien hoidosta ja jalostuksesta on kantanut vastuun Viikin lehmäexpertti Juha Suomi. Juha on perehtynyt lehmien hoidon saloihin täysin palkein ja se myös näkyy tuloksissa. Harvalla koetilalla on sitä ensimmäistäkään 100-tonnaria, puhumattakaan useampia. Mutta Juha antaa lehmien lypsää eikä poista niitä hetken mielijohteesta. Viikissä lehmien jalostuksessa noudatetaan tasapainoisen jalostuksen periaatteita. Jalostus painottuu lehmien kestävään rakenteeseen tuotoksesta tinkimättä. Tulokset puhuvat puolestaan. Tutkimustilan karja on pääosin ayrshireä, mutta jokunen suomenkarjankin edustaja löytyy. Lehmät ovat ruokintakokeiden vaatimuksesta lähes kaikki syyspoikivia. Muutamia kevätpoikiviakin on, mutta kaikki keväällä syntyneet hiehot siirretään yli kesän syyspoikiviksi. Lehmät asuvat, kuten kaupungissa kuuluukin, ker42

Juha Suomi ja Viikin tulevia 100-tonnareita laitumella. Kuva Merja Kallio

rostalossa eli ovat navetan toisessa kerroksessa. Viikin karjan lypsää lypsyrobotti. Kaikki lehmät laiduntavat kesäisin joka päivä oikealla laitumella. Nuorikarja, myös vasikat, ovat kesät täysin laitumella. Joskus lehmät tai hiehot pääsevät laitumilta karkuteille. Silloin Juha Suomi ottaa polkupyöränsä, lähtee ajelemaan ja viheltelee mennessään eläimille. Koko lauma seuraa perässä takaisin laitumelle.

Ensimmäiset satatonnarit

Muisto oli karjan ensimmäinen 100-tonnari. Se on jo 1970-luvulta ja muistetaan siitä, että sitä käytettiin käsinlypsylehmänä. Tärkeä taito oppia sekin. Seuraava satatonnari, Vilja syntyi v.1989. Sen isä oli legendaarinen Anttilan Mehtari

ja emä Ramona oli Södergård Emiristä. Vilja poiki kymmenen kertaa ja tiinehtyi yleensä hyvin. Kerran tiinehtyminen kuitenkin takkusi ja silloin käytettiin herefordsonnia, josta Vilja tiinehtyi. Sen jälkeen ei ollut ongelmia. Paras 305 päivän tuotos oli 13 534 kg (8. tuotosvuosi) ja 10 vuoden tuotos keskimäärin 10 511 kg. Vilja oli kaikin puolin unelmalehmä, joka lypsi hyvin.

Asfalttiviidakosta laidunleidiksi

Kaksikymmentä vuotta sitten syntyneellä Illamolla on ihan oma tarinansa. Sen isä oli Östergård Albanus ja emä Vellamo oli Sormulan Nollasta. Illamo syntyi 1994 Hämeentiellä sijaitsevan Eläinlääketieteellisen laitoksen navetalla. Siellä lehmät olivat aina sisällä, vain pieni asfalttitarha oli talojen välissä.

Illamo muutti Viikkiin v. 2002 ja oli silloin kahdeksanvuotias. Se sai kokea elämänsä parhaat päivät, kun se pääsi Viikissä ihan oikealle, vihreälle laitumelle! Illamon ilmettä ja oloa voi vain ihailla, kun se katseli tyytyväisenä ympärilleen, haisteli ja maisteli vihreää ruohoa! Se pääsi toteuttamaan oikeaa lehmänelämää. Parhaat tuotoksensa Illamo lypsi Viikissä. Korkein 305 päivän tuotos oli 12 145 kg (8. tuotosvuosi). Illamo poiki yhdeksän kertaa ja yhdeksän vuoden tuotos oli keskimäärin 9 863 kg. Luonteeltaan Illamo oli itsepäinen eikä siksi ollut opiskelijoiden suosikki. Se oli hyvin persoonallinen ja meni aina omalle paikalleen, vaikka esteiden läpi.

Isoäidin jalanjäljissä

Neljäs satatonnari, Juvena oli

2/2014

Ayrshire-lehti

Ayrshire SATATONNARI vuosimallia 1995. Se oli Huhtakankaan Valtin tytär ja emä Elovena oli Alatalon Parkista. Juvenan emänemä oli 100-tonnari Vilja. Juvena oli monessa ruokintakokeessa mukana ja lypsi aina hyvin. Yhtenä vuonna sen maidossa oli ajoittain soluja, vaikka bakteerikasvua ei koskaan löytynytkään. Hyvää lehmää ei kuitenkaan pelkkien solujen takia poistettu ja niin vaan kävikin, että seuraavana vuonna soluista ei ollut tietoakaan. Juvena jatkoi hyvää maitoa lypsäen. Korkein 305 päivän tuotos oli 13 667 kg (7. tuotosvuosi). Juvena poiki kahdeksan kertaa ja lypsi keskimäärin 11 667 kg vuodessa.

Vauhdikasta nimistöä

Mikäli nimistä voi jotain päätellä, tämä suku ei paikallaan pysynyt. Jopo oli tässä tapa-

uksessa lehmä, vaikka jotain muuta voisi tulla mieleen. Se syntyi vuonna 1995, isänä Arkkilan Einiö. Jopon emällä meni myös lujaa, se oli Audi Pirttikallion Vehkasta. Jopon tytär Menopeli Backårdista on Viikin Recordin emä. Record on paljon käytetty keinosiemennyssonni, jonka jälkeläisiä on monessa navetassa. Jopon tyttärien nimet ovat myös tyyliin sopivia. Niitä ovat Lättähattu, Menopeli, Neliveto, Octavia, Peltilehmä ja lisäksi Tunturi-sonni. Yhtenä vuonna Jopolla olivat jalat todella kipeät, mutta sorkkahoidoilla ja useilla kengityksillä se saatiin kuntoutumaan. Se liikkui hitaasti, mutta pärjäsi laitumella. Laitumen ansiosta tuotokset pysyivät korkealla jaloista huolimatta. Korkein 305 päivän tuotos oli 13 485 kg (5. tuotoskausi) ja kahdeksan

tuotosvuotta keskimäärin 11 842 kg. Jopo poiki kahdeksan kertaa ja sen tyttärentyttäriä meni Suitiaan.

Evakkolehmästä 100-tonnari

Viikissä v. 2003 syntynyt Kangassalon Kelliläinen Slioor on nuorin näistä 100-tonnareista. Emä Pepperone oli T Brunosta. Slioorin elämään mahtui monenlaisia reissuja. Se syntyi Viikissä, mutta navettaremontin ajaksi se lähti evakkoon Suomussalmelle Kainuuseen. Viikissä työskennellyt Simo Timonen lähti kotitilalleen töihin Suomussalmelle ja otti Slioorin mukaansa. Kun Timonen lopetti karjanpidon kotonaan, hän palasi takaisin Viikkiin Slioor mukanaan. Slioorin tuotokset olivat huikeita jo Suomussalmellakin: 305 pv 14 387 kg! Parhaan 305 päivän tuotoksen

Slioor lypsi Viikissä kuudennella tuotoskaudellaan, 14 830 kg. Se poiki kahdeksan kertaa ja keskimääräinen 305 päivän tuotos seitsemältä tuotosvuodelta oli 12 372 kg. Slioorilla on useita tyttäriä karjassa: Uzume (i.Conn), Empirea (i. A.Safir), Heracleia (i. Reality) ja Vanir (i. K.Lens), joista Vanir poistui viime talvena. Valitettavasti Slioorille sattui tapaturma, jolloin se loukkasi takajalkansa. Se ontui vaihtelevasti jalkaansa ja laitettiin siksi karsinaan asumaan. Pidemmän päälle jalka ei kuitenkaan toipunut riittävään kuntoon. Slioor olisi edelleen karjassa, ellei tapaturmaa olisi sattunut.

Onnea ja menestystä Viikin karjalle jatkossakin! Merja Kallio

Six Cows in Viikki Herd Have Produced Over 100 000 Kilos of Milk The University of Helsinki has a teaching and research herd in Viikki. Viikki herd has produced six Ayrshire 100 ton yield cows so far which is quite an achievement taking into consideration the fact that the cows in the herd are almost all time part of all kinds of feeding and other studies. Juha Suomi is the man who is taking the main responsibility of the management and mating decisions in Viikki herd. Breeding goals are both good conformation and good production. There is mainly Ayrshires in the herd but also a couple of Finn cattle cows. Because of the feeding trials all cows have to calf in the autumn. Today Viikki cows live in the second floor, the old tie stall barn where the cows were housed before, was in the same building downstairs. All the cows are milked by milking robot and go to pasture every day in the summer. All the young stock are in the pasture day and night during the summer months. Sometimes Viikki cattle gets loose (Viikki is situated in the geographical center of the Helsinki about 10 kilometers from the city center) and then Juha Suomi takes his bicycle and goes after the cows and starts to whistle. Every cow and heifer will follow after his whistle back to the home pasture. First 100 ton yield cow in the herd was Muisto back in the 1970’s. She was used when students had to learn to milk by hand. Second 100 ton cow was Vilja (Anttilan Mehtari x Södergård Emir) which was born in 1989. She calved 10 times and her best 305 days was 13 534 kilos. Third one was Illamo (Östergård Albanus x Sormulan Nolla) who was born in 1994 in the barn of the Veterinary Science faculty. This barn was situated in Hämeentie very near Helsinki city

center and there were no pasture, just small concrete yard for the cows between the buildings. In 2002 she moved to Viikki and as eight year old she got first time the chance to go real pasture! Then she milked her best 305 days record 12 145 kilos. Fourth was Juvena (Huhtakankaan Valtti x Alatalon Parkki) whose grand dam was the previous mentioned Vilja. Juvena was born in 1995. She calved eight times and milked on average 11 667 kilos per year. Fifth 100 ton cow was Jopo (Arkkilan Einiö x Pirrtikallion Vehka) who was also born in 1995. She had a daughter called Menopeli (sire: Backgård) who is the dam of the famous AI bull Viikin Record. Jopo calved eight times and best 305 days record was 13 485 kilos and on average she milked 11 842 kilos. Latest 100 ton cow was born in 2003. Her name was Slioor (Kangassalon Kelli x T Bruno) and although she was born in Viikki she moved to Suomussalmi in Northern Finland with Simo Timonen who then stopped to work in Viikki herd and went back to his home farm with Slioor. When he stopped to milk his own cows and he returned to work in Viikki herd he took Slioor with him back to the herd. Slioor calved eight times and she would still be in the herd if there would have not been an accident where she hurt her leg and never recovered properly. Lucky thing is that Slioor has many daughters in Viikki herd: Uzume (by Shady Walnut Conn), Empirea (by Asmo Safir) and Heraclea (by Palmyra Tri-Star Reality). There was also Vanit (by K Lens) but she left the herd last winter. We wish all the best to Viikki herd and many hundred ton cows in the future also! 43

Ayrshire-lehti

2/2014

Ayrshireuutisia maailmalta AUSTRALIA

Mahtavia uutisia tänään, 16.8.2014! Olemme saaneet tiedon, että molempien Australian ayrshirejärjestöjen (Ayrshire Australia Ltd ja the Australian Ayrshire Breeders Association) jäsenet ovat äänestäneet yhdistymisen puolesta. Uuden yhdistyksen nimeksi tulee Australian Ayrshires ja se tulee vastaamaan rekisteröinneistä sekä ayrshirerodun markkinoinnista Australiassa. Todella hieno päivä kaikille asianosaisille. Fantastiselle ayrshirerodulle on paljon innostavia ja jännittäviä aikoja edessä Australiassa. Lähde: World Ayrshire Federation, http://www.worldayrshirefederation.com/

ENGLANTI

Rotuyhdistyksen sihteerin uutisia, kirjoittanut John Cochrane On vaikea uskoa, että kirjoitan tätä palstaa jo yhdeksättä vuotta ja surullista kyllä, tämä on viimeinen kerta, kun toimin teidän sihteerinänne, koska olen päättänyt jättää paikkani tämän vuoden vuosikokouksen jälkeen. On aina vaikea päättää, milloin on oikea aika luopua, mutta minulle se on nyt. Olen John Cochrane. Kuva Jari Ahlholm aina ollut itseni suurin kriitikko ja viime neuvoston kokouksessa tuli erittäin hyvin ilmi, että minun kunnianhimoni ayrshirerotua ja sen tulevaisuutta kohtaan on hyvin eri tasolla kuin toisten. Vaimoni sanoo minulle, että odotan ihmisiltä liikaa ja todennäköisesti hän on oikeassa, mutta en aio pyytää anteeksi, että olen laittanut etusijalle ayrshirerodun kehittämisen ja markkinoinnin, koska muuten ei mielestäni ole mitään syytä ayrshireyhdistyksen olemassaololle. Jos vain haluat rekisteröidä jälkeläiset ja tulokset, meillä on siihen tarvittavat ohjelmat ja olen onnellinen, jos voin tarjota jäsenten eduksi mahdollisimman hyvää palvelua, mutta mielestäni tämä on toissijaista ayrshirerodun markkinoinnin rinnalla. En kuitenkaan usko pyytäväni yhdistyksen jäseniltä ja kollegoiltani liikaa, jos pyydän heitä asettamaan ayrshirerodun etusijalle ja omat etunsa toiseksi sekä yhdistyksen että karjanjalostusyritysten toiminnassa. Tämä on tilanne, jota en voi henkilökohtaisesti jättää huomioimatta. Aika on meidän jokaisen vihollinen ja uhanalaisilla roduilla, kuten ayrshirellä, hiekka tiimalasissa valuu nopeasti, jos halutaan, että rodulla on tulevaisuutta. Olen ollut onnekas saadessani työskennellä kahdeksan erinomaisen presidentin kanssa, erityisesti Willie Adamsonin ja John Broadleyn kanssa, joilla oli näkökykyä ja rohkeutta esitellä ja ottaa käyttöön CDI ohjelmat hyvää tarkoittavien, mutta harhaanjohdettujen kasvattajien vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Muutoksen hyväksyminen on joillekin ihmisille erittäin vaikeaa, ymmärrän sen, mutta kun elämänpolulla tullaan risteykseen, on valittava ollako rohkea ja jatkaako tuntematonta reittiä eteenpäin vai kääntyäkö takaisin. Mutta varmaa on, että jollei valitse eteenpäin jatkamista, ei pääse minnekään. Minulle ”kääntyminen” takaisin ei tule koskaan edes mieleen. 44

Työni kautta olen saanut monia erinomaisia ystäviä, jotka jakavat intohimoni ayrshirerotuun. Olen varma, että nämä ihmiset ovat yhtä lailla myös Duncanin tukena kun hän heitä tarvitsee. Pitäkää intohimo elossa, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia ayrshirelehmästä. Kyllä, myös sen pitää muuttua, mutta ei niin paljon, että se menettäisi identiteettinsä. Eräs suurimpia riemunaiheitani on ollut ystävyys ja tuki nuorilta yhdistyksen jäseniltä, he ovat olleet uskomattomia ja olen usein huomannut olevani ällikällä lyöty ja mukaan temmattu heidän innostuksestaan ja energiastaan. Jos heille annetaan mahdollisuus näyttää, mihin he pystyvät, rotu tulee kasvamaan ja kukoistamaan. Odotan innolla, että saan nähdä, kun se tapahtuu. Useimmissa ammateissa on hyvät ja huonot puolensa, minulle hyviä puolia ovat olleet monet ystävyyssuhteet, joita olen saanut sekä täällä kotimaassa että ympäri maailman. Näiden ystävien intohimo ja innostus rotuun on auttanut minua useasti tilanteissa, joista minun olisi ollut helppo vain kävellä pois. Olette olleet inspiraationi, erityisesti muiden Maailman Ayrshirefederaation maiden sihteerit ja presidentit, varsinkin Becky Payne, Linda Ness ja Mirja Koljonen, jotka pitivät minut pinnalla, kun aallot uhkasivat nielaista minut sisäänsä. Minun on mainittava myös Maggie Howie, Colin Christophers ja erityisesti Arthur Lawrie heidän antamastaan avusta ja tuesta silloin, kun sitä eniten tarvitsin. Iso kiitos täytyy antaa kollegoilleni toimistolla – Lesley, Irene ja tytöt, sekä kollegoilleni kentällä, joiden on täytynyt sietää puutteitani sekä erityisesti läheiselle kollegalleni ja ystävälleni Duncanille, joka on onnistunut houkuttelemaan, rohkaisemaan ja opastamaan minua viimeisten kolmen vuoden aikana. Duncanilla on iso työ edessään, mutta hän on yksi taitavimmista ja pystyvimmistä miehistä karjanjalostusmaailmassa, ei ainoastaan täällä vaan koko maailmassa. En tunne parempaa miestä, jonka varaan voisin uskoa ayrshiren tulevaisuuden. Lopuksi minun tulee kiittää monia jäseniä, jotka ovat ystävystyneet kanssani sekä uskoneet ja tukeneet minua siinä, mitä olen yrittänyt saavuttaa ja toivon, että en ole pettänyt heidän odotuksiaan. Aion edelleen jatkaa töitä ayrshirerodun valoisamman tulevaisuuden eteen aina kun siihen tulee tilaisuus, oli se sitten täällä kotimaassa, Euroopassa tai missä päin maailmaa tahansa ja kuka tietää, saatamme nähdä ayrshirerodun saavuttavan sen suosion ja arvostuksen, jonka se ansaitsee. Lähde: The Ayrshire Journal Volume 104 Spring 2014 sivu 9: ”Breed Secretary’s News... By John Cochrane”

KANADA

Forever Schoon Perfecta-ET (EX-96) Uusi jäsen 96-luokitettujen ayrshirejen perheeseen! Lauantaina huhtikuun viidentenä Forever Schoonin tilalla Vernon Riverissä Prinssi Edwardin saarella kävi Holstein Kanadan luokittaja, joka sai iloisena ilmoittaa Forever Schoon Perfecta-ET:n uuden luokitustuloksen 96 pistettä. Forever Schoonin tilan kasvattama ja omistama Perfecta on hienosta lehmäperheestä ja sen emä on Forever Schoon BBH Promise-ET (EX-91 3E) ja isä Margot Calimero (VG-85). Perfecta liittyy kanadalaisten ayrshirejen eliittijoukkoon, jossa vuoden 2007 jälkeen on luokitettu 9 lehmää pistein 95 ja 7 lehmää pistein 96. Onnittelut Perfectalle! Lähde: Canadian Ayrshire Review, Volume 95, April, May & June 2014 sivu 21.

2/2014

Ayrshire-lehti

2/2014

Mitä kuuluu Sale of Stars -eläimille Mapleburn Calimero Isabella ET

Mapleburn Calimero Isabella ET oli luokkansa kolmas vuoden 2013 Ayrshire Winter Showssa. Kuva Veera Mäkinen

Juha Rinkinen ja Jani Huotari ostivat Mapleburn Calimero Isabellan talvella 2012 Talvinäyttelyn yhteydessä pidetystä Sale of Stars -huutokaupasta. Isabella on syntynyt 7.9.2011 Merja Kallion Kurhilan tilalla. Merja myi Isabellan täyssiskon Helixin

vuotta aiemmin Sale of Starsissa ja hänelle jäi vielä kotikarjaan kasvamaan hieho samasta yhdistelmästä. Isabellan emä on huikean hieno remingtonilainen lehmä Mapleburn Loreal, joka on luokitettu EX94-4E ja se on lypsänyt jo yli 100 000 kiloa maitoa. Isänä Isabellalla on Margot Calimero. Isabellan oli tarkoitus osallistua kesällä 2012 Ammujaisetnäyttelyyn, mutta hiehoneiti päätti olla ottamatta riimussa askeltakaan ja niin se sai jäädä kotiin. Onneksi seuraava koettelemus, alkiohuuhtelu, sujui paremmin kuin näyttelyynlähtöyritys ja tammikuussa 2013 tehdyssä huuhtelussa seksatulla Burdetella saatiin yhteensä kahdeksan alkiota. Huuhtelun jälkeen Ayrshire Winter Show 2013 sujuikin mallikkaasti hiehon sijoittuessa luokkansa kolmanneksi. Isabella poiki ensimmäisen kerran 26.2.2014 tehden sonnivasikan Burdetesta. Lypsylehmän ura on lähtenyt mukavasti käyntiin ja se on herunut ensikkokaudella parhaimmillaan 32,4 kiloon. Tällä hetkellä Isabella lypselee noin 25 kiloa vuorokaudessa. Isabellan ensikkoluokitus on AF-GP81. Valitettavasti tiinehtyminen takkuaa tällä hetkellä, mutta jospa se siitä. Saija Räikkönen

Des Prairies Ytyliina ET Des Prairies Ytyliina ET:n tarina alkoi 20.8.2007, jolloin se syntyi Karhilan tilalla Ristiinassa. Alkunsa Ytyliina oli saanut Kanadasta kotoisin olevasta alkiosta, jonka emä oli Des Prairies Praline ET (i. Blackaddar BB Kellogg) ja isä Kildare Jerry. Synnyintilaltaan Ytyliina matkasi Seinäjoelle, jossa järjestettiin vuonna 2008 Maailman Ayrshirefederaation kongressi ja sen yhteydessä ayrshirerodun näyttely ja huutokauppa. Huutokaupasta Ytyliinan ostivat kimpassa Jani Kivilahti ja Johan Wasström ja niin Ytyliina muutti asumaan Päivölän tilalle. Hiehona sille tehtiin alkiohuuhtelu, sonnina Des Chamois Poker, ja siitä saatiin kahdeksan alkiota. Näistä alkioista syntyi Johanille lehmävasikka, mutta muita tyttäriä ei alkioista saatu. Ensimmäisen biologisen vasikkansa Ytyliina teki Don-Sher Hectorista. Tämä 46

vasikka, Päivölän Eline, laitettiin myyntiin vuonna 2010 Mikkelin Farmarin yhteydessä pidettyyn huutokauppaan. Huutokaupassa sen hinta ei kuitenkaan noussut tasolle, jota siitä odotettiin, ja niin Johan osti hiehon itselleen ja samalla Ytyliinan kimppaomistus purkautui. Ytyliina poiki toisen kerran joulukuussa 2010 ja teki harmiksemme Palmyra Tri-Star Realitysta sonnivasikan. Sonni myytiin kuitenkin myöhemmin tilasonniksi. Seuraavilla kolmella poikimisella Ytyliina onkin tehnyt lehmävasikoita. Kolmas vasikka, jonka isänä oli Palmyra Poker Riggins, menehtyi valitettavasti kuukauden ikäisenä. Se oli ollut alusta asti hieman heikko eikä koskaan kuntoutunut. Seuraavat kaksi lehmävasikkaa, isinä Palmyra Tri-Star Burdette ja Faucher Homerun, sen sijaan ovat näyttäviä hiehoja ja niistä odotetaan emänsä veroisia lehmiä. Ytyliina on poikinut nyt siis viidesti, viimeksi tämän vuoden toukokuussa ja sen elinikäistuotos on reilu 44 000 kiloa maitoa. Sen paras 305 päivän tuotos on toiselta lypsykaudelta, 10 084 kiloa, eikä neljäskään kausi jäänyt paljon parhaasta, kun tuotok-

2/2014

Ayrshire-lehti

Majaniemen Jännitys ET

Des Prairies Ytyliina ET nauttimassa kauniista syyspäivästä kotilaitumellaan syksyllä 2014. Kuva Saija Räikkönen

seksi kertyi 10 052 maitokiloa. Keskimäärin se on lypsänyt 9 200 kiloa per kausi. Ytyliina on ollut perusterve lehmä, mutta poikimisen aika on sille vaikeaa sen ollessa hyvin halvausherkkä. Neljännen lypsykauden päätteeksi umpeen mennessään se löytyi eräänä aamuna halvaantuneena, mutta saatiin hoidettua kuntoon eläinlääkärin avustamana. Samoin viidennen poikimisensa jälkeen Ytyliina halvaantui ja sen seurauksena sille jäi jälkeiset. Onneksi nämäkin ongelmat voitettiin ja Ytyliina on siemennetty jälleen. Tällä kertaa siemennyssonnina oli Duo Star Gentleman. Ytyliina on luokitettu ensikkona AF-GP82 ja kaksi kertaa poikineena AF-GP84. Se on myös osallistunut Talvinäyttelyyn vuonna 2012 sijoittuen 5-vuotiaiden lehmien luokassa kolmanneksi. Ytyliinan tarina siis jatkuu, toivottavasti vielä monta vuotta.

Majaniemen Jännitys ET:n (Palmyra Tri-Star Reality x Birghdale Copper) ostivat vuoden 2014 AWS:n Sale of Starsista Sanna ja Mauri Rintala sekä Katariina ja Veli Ikkeläjärvi. Jännitys oli tiineenä Perfectistä. Pidettyään meitä nimensä veroisesti jännityksessä seitsemän vuorokautta yli odotetun poikimapäivän se poiki siron lehmävasikan. Ensimmäiset vuorokaudet lypsylehmänä ovat menneet hienosti ja toiveet ovat korkealla myös tulevaisuuden suhteen. Ehkä näemme taas Ayrshire Winter Showssa!

Saija Räikkönen

Sanna Rintala

Majaniemen Jännitys ET päivä ensimmäisestä poikimisestaan. Kuva Sanna Rintala

Ensimmäistä kertaa luokituskuskina Kaikkea sitä tuleekin luvattua! Minua jännitti aivan hirvittävästi etukäteen, kun olin lupautunut kanadalaisen ayrshireluokittajan Yves Charpentierin kuljettajaksi kahdeksi päiväksi. Kuskina olo ei minua jännittänyt, sillä pidän autolla ajamisesta erittäin paljon. Mutta olin kauhuissani, miten selviän heikolla englannin-

kielen taidollani. Ensimmäinen kerta luokittajan apuna oli myös sen takia historiallinen, että käyttöön otettiin luokitustietojen mobiilitallennus. Myös se jännitti kovasti. Minulla ei ole kuin aivan peruskännykkä. Olen hipaisunäyttöä tähän asti vain katsonut muiden sitä käyttäessä.

Uusi luokitusohjelma otettiin käyttöön

hipelöimään sitä. Vähitellen aloin päästä sinuiksi laitteen kanssa. Kiitos Velille pitkämielisyydestä! Sitten jatkoimme matkaa

Ikkeläjärven Veli tuli mukaamme kahteen ensimmäiseen luokituspaikkaan. Hän halusi

itse nähdä, miten mobiili toimii käytännössä kenttäolosuhteissa. Tämä oli siis testausta puolin ja toisin. Rohkeasti otin laitteen käteeni ja aloin

Yvesin kanssa kahden. Hän oli kärsivällinen ja odotti kiltisti, kun aina välillä huudahdin: ”Just a minute!” Välillä syy oli mobiilin tallennuksessa tai 47

Ayrshire-lehti

2/2014

Ensimmäistä kertaa luokituskuskina yhteyden hitaudessa, mutta useimmiten minussa käyttäjänä. Kaikki lehmät kuitenkin kirjasimme heti koneella eikä paperiversiota tarvinnut käyttää. Veli pystyi seuraamaan omalta työkoneeltaan, miten meidän työskentelymme sujui. Kun tulin kotiin illalla, huomasin mobiilin latauksen olevan vähissä. Isännän kuultua huolestani, hän keksi ottaa virtaa traktorin tupakansytyttimestä. Hän sanoi, että siinä voisi olla virta päällä vaikka koko yön. Niin oli mobiili taas täydessä tehossa aamulla. Veli Ikkeläjärvi on tehnyt valtavan työmäärän kehitellessään luokitusohjelmaa ja mobiilitallennetta. Nyt saamme nauttia hänen aikaansaannoksestaan, joka helpottaa ja nopeuttaa tietojen hyväksikäyttöä huimasti. Ohjelman kehittely jatkuu edelleen käyttökokemuksen lisääntyessä.

Rannan Tityy AF-EX90

Aivan huippua päivien aikana oli, että sain olla mukana, kun Rannan Tityy luokitettiin AFEX90 arvoiseksi. Silloin oli pakko tuulettaa! Jihuu, hyvä Tityy, Mirja ja Aaro! Etukäteen ajattelin, että pitäisiköhän mukana olla shampanjaa tai jotain vastaavaa näitä juhlahetkiä varten. Yves mainitsi lehmän kunniaksi tarjottavan usein konjakkia, joten toimitin pullon jälkeenpäin Mirjalle. Seuraavalla kerralla osaan varautua tähänkin, vaikka onhan tuo excellentin saavuttaminen niin harvinaista, ettei niitä joka luokituskierroksella tule vastaan.

Piece of cake

Englanninkieli sujui yllättävän hyvin keskikoulupohjalta. Yvesin englanti on selkeää ja siistiä puhekieltä, joten sitä on helppo ymmärtää. Tämä johtuu

Ayrshireluokittaja Yves Charpentier antaa luokittamalleen lehmälle sonnisuositukset, jotka Hanna Yli-Kohtamäki kirjaa ylös. Pipopäinen Heli Hakamaa tallentaa luokituspisteet mobiiliin. Kuva Kati Lakso

varmaan osaltaan siitä, että hän asuu ranskankielisellä alueella Kanadassa eikä englanti ole hänenkään oma kielensä. Yvesin kanssa on muutenkin helppo tulla toimeen. Hän on erittäin vaatimaton ja vähään tyytyväinen. Kerran hän sanoi minulle, että tulee hyvin, hyvin vihaiseksi, jos ei saa ruokaa, joten pitää muistaa huolehtia riittävistä ruokatauoista. Ajomatkat sujuivat leppoisasti. Joko Yves nukkui tai sitten puhuimme asioista laidasta laitaan: aivan vähän politiikkaa, paljon puhetta lehmistä sekä Kanadan ja Suomen samankaltaisuuksista. Yves ihaili suunnattomasti suomalaisia karjanomistajia, jotka vapaaehtoisesti lähtevät kuljettamaan häntä pitkiäkin matkoja tilalta toiselle. Muutenkin hän oli iloinen, miten aktiivisesti meillä viedään eteenpäin ayrshirerodun jalostusta ja halutaan pitää näitä lehmiä edelleen karjoissamme. Hän kehui kaikkia meitä suomalaisia hyviksi autokuskeiksi

ja urheilusta kiinnostuneena luetteli nimeltä formula- ja rallikuskimme.

Mahtava kokemus

Toisen illan päätteeksi menimme ravintolaan syömään Mirja ja Aaro Koljosen kanssa. Minua nauratti, kun puhuin kassaneidillekin sujuvasti englantia eli hyvä kielikoulu oli tehnyt tehtävänsä. Kotona istuin oman kotitietokoneen ääreen isännän viereen ja mitä ihmettä! Aloin tökkiä ja sormella pyyhkiä koneen näyttöä. Niin hyvin olin sisäistänyt myös mobiilin käsittelyn. Kuljettajana oleminen oli todella mahtava kokemus. Olisin voinut jatkaa Yvesin kanssa vaikka koko kierroksen loppuun saakka, mutta omat lehmät ja isäntä kaipasivat minua jo kotihommiin. Kahden päivän aikana näin upeita lehmiä. Pääsin tutustumaan minulle uusiin navetoihin ja innostuneisiin ayrshireihmisiin. Sain uutta intoa myös itselleni sekä rutkasti uskoa

ayrshirerodun tulevaisuuteen. Pääsin seuraamaan tosi ammattilaisen tekemää luokitusta, kun itseään säästelemättä Yves täydellä intensiteetillä luokitti lehmiä toisensa perään. Jos kellään on vähänkin kiinnostusta ja mahdollisuutta lähteä luokittajakuskiksi, suosittelen sitä lämpimästi! Heli Hakamaa

2/2014

Ayrshire-lehti

Kesän ja syksyn 2014 luokituskierrokset Tuloksista

Vuoden ensimmäisen luokituskierroksen järjesti tänä vuonna Semex Finland Oy. Mike West luokitti kesäkuussa 110 ayrshirelehmää, ja näiden tulokset löytyvät nyt myös netistä. Ayrshireyhdistyksen kierroksella heinäkuussa otettiin käyttöön mobiilitallennus, ja kierroksen aikana Yves luokitti 534 lehmää. Mobiililuokitus mahdollistaa nyt luokituskierroksen seuraamisen ”livenä”, ja heinäkuussa huomattiin, että onnitteluviestejä alkaa tulla lähes saman tien, kun tallennusnappia painetaan navetassa. Vuoden kolmannen luokituskierroksen järjesti jälleen Semex, ja Mike luokitti syyskuun kolmannella viikolla 43 ayrshirelehmää. Vuoden viimeinen luokituskierros alkoi 21.9., ja kierros on siis vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Tältä kierrokselta on taulukoissa mukana Yvesin luokitukset 27.9. saakka. Kierros päättyy 3.10., joten tätä lukiessasi voit katsoa samalla netistä, miten paljon sonnitaulukko vielä muuttui kierroksen viimeisten kuuden päivän aikana. Tämän vuoden luokituksista on taulukoissa mukana 822 lehmän tulokset. Kierroksilla luokitettiin 745 uutta lehmää ja 77 lehmää luokitettiin vä-

Vuoden 2014 viimeinen luokituskierros on vielä kesken tätä juttua kirjoitettaessa. Koska luokitukset tallentuvat nyt mobiilisti tietokantaan, niin sonnitaulukkokin päivittyy koko ajan reaaliaikaisesti nettiin, josta jokainen voi itse käydä katsomassa, miten sonnien järjestys muuttuu. Tämän jutun taulukoissa ovat mukana kaikki luokitukset 27.9.2014 saakka. Kaikki ayrshireluokitustulokset ovat olleet nähtävillä heinäkuusta lähtien uudella palvelimella osoitteessa http://www.luokittaja.com/ayrshire/index.jsp.

Rannan Tityy luokitettiin kesän kierroksella pistein AF-EX90. Kuva Lucinda Morgan

hintään toistamiseen. Lisäksi luokitettiin kaksi tilasonnia. Heinäkuun kierroksella saatiin peräti kaksi excellenttulosta. Laura ja Jouko Laiholahden lehmä Joukolan Vohveli luokitettiin kuudennen poi-

kimisen jälkeen jo neljännen kerran excellentiksi. Mirja ja Aaro Koljosen lehmä Rannan Tityy luokitettiin excellentiksi ensimmäisen kerran kahdeksannen poikimisen jälkeen. VG-luokkaan luokitettiin

24 lehmää. Luokituskierroksille tuli jälleen mukaan monia uusia luokitustiloja, ja niinpä luokituskeskiar vot hieman putosivat, mutta silti 278 lehmää eli 33,8 % lehmistä sai tuloksen GP tai parempi.

Sonnitilasto

Sonnilistaan saatiin tämän vuoden kierroksilla kuusi uutta sonnia, ja listasta löytyy nyt 93 sonnia. Listan paras uusi sonni on neljänneltä sijalta löytyvä Faucher Poker Erwin ET (28 tytärtä, 57 % GP tai yli). Palmyra Poker Riggins ET löytyy sijalta 9 (39 tytärtä, 46 % GP tai yli). Sijalle 13 nousi uutena Palmyra Tri-Star Burdette (63 tytärtä, 44 % GP tai yli). Loput kolme listalle nousijaa ovat sijalla 34 Jelyca Oblique (89 tytärtä, 31 % GP tai yli), sijalle 38 uusien luokitustensa ansiosta pienen tauon jälkeen noussut A Linne (21 tytärtä, 28 % GP tai yli) ja sijalta 88 löytyvä Asmo Tosikko ET, jolla ei 28 tyttären luokitustuloksissa ole yhtään GP-tasoista luokitusta. Kärkipaikalta putosi nyt kolmanneksi 18 uuden tyttären myötä hieman tulostaan huonontanut Mapleburn Remington ET (113 tytärtä, 57 % GP tai yli). Ykköspaikalle taas nousi Visserdale Dilligent ET (41 tytärtä, 58 % GP tai yli), eli

Ayrshiren luokitustulosten jakautuminen luokitusluokittain vuoden 2014 kierroksilla:

Kaikki AF-Class luokitustulokset:

Excellent 90-97 Very Good 85-89 Good Plus 80-84 Good 75-79 Good 70-74 Fair 60-69 Yhteensä

Excellent 90-97 Very Good 85-89 Good Plus 80-84 Good 75-79 Good 70-74 Fair 60-69 AF-luokitettuja lehmiä yht.

2 KPL 24 KPL 252 KPL 408 KPL 101 KPL 35 KPL 822 KPL

0,24 % 2,92 % 30,66 % 49,64 % 12,29 % 4,26 % 100 %

7 164 1860 2765 1889 1806 8491

KPL KPL KPL KPL KPL KPL KPL

0,08 1,93 21,91 32,56 22,25 21,27 100

% % % % % % %

Ayrshire-lehti

2/2014

AF-CLASS LUOKITUSTEN SONNIKOHTAISTEN PISTEIDEN KESKIARVOT

(mukana sonnit, joilla Luokittaja-ohjelmaan tallennettuja tyttärien luokituksia on vähintään 20 kappaletta): Nimi KPL KOK. LYPSY- LAKT. PIST. LANTIO UTARE JALAT TYYPPI KA 1. Margot CALIMERO 34 80 80 80 79 81 2,26 2. Des Chamois POKER ET 98 80 83 80 80 81 1,82 3. Mapleburn REMINGTON ET 89 80 83 79 79 80 1,61 4. Duo Star NORMANDIN 33 79 79 79 79 80 2,24 5. Don-Sher HECTOR 52 79 81 78 78 80 2,00 6. Beau Lac NEMO 30 79 80 79 78 79 1,27 7. Faucher Poker ERWIN 28 79 81 79 78 79 1,04 8. Lagace MODEM ET 94 78 79 79 78 79 1,89 9. Shady Walnut CONN 51 78 79 79 78 78 1,80 10. Des Prairies POTTER 148 78 80 78 77 79 1,38 11. Lagace RISTOURN 89 78 79 78 79 78 1,34 12. Ayr-Phoe IDEOSTAR ET 93 78 81 77 78 79 1,18 13. Palmyra Tri-Star REALITY 92 78 80 78 78 79 1,16 14. Palmyra Tri-Star BURDETTE 63 78 79 78 79 78 1,08 15. Palmyra Poker Riggins ET 39 78 80 78 79 79 1,02 16. Kildare JEROME ET 23 77 79 78 76 80 1,52 17. Bonnie Brae Copper YES SIR ET 36 77 80 78 76 78 1,31 18. Blackaddar GEORGE 27 77 81 77 77 76 1,26 19. R FACET 95 77 79 78 77 77 1,25 20. Palmyra Jerry BENDIG ET 65 77 80 77 77 78 1,22 21. Blackaddar SHERLOCK 36 77 79 77 77 78 1,19 22. Jelyca OBLIQUE 89 77 79 77 78 77 1,06 23. Purolan ORKKO 34 76 78 77 75 77 2,41 24. Kilpisalon TOIVO 36 76 78 76 75 77 1,42 25. Kildare SYLVEST ET 25 75 76 76 77 75 1,21 26. Viikin RECORD 52 74 75 75 75 75 1,75 27. Asmo SALE ET 47 74 75 76 74 74 1,53 28. Asmo SAFIR ET 30 74 77 74 76 74 1,43 29. Asmo TOSIKKO ET 27 74 75 75 74 74 1,26 30. Asmo SIIRAKKI ET 27 73 75 74 75 74 1,56

tytärmäärä ei lisääntynyt näillä kierroksilla. Toiseksi nousi 18 uudella tyttärellä Des Chamois Poker ET (166 tytärtä, 57 % GP tai yli). Suurimmat putoajat 30 parhaan sonnin joukossa olivat 50 uuden tyttären myötä jälleen kymmenen sijaa, sijalle 30, pudonnut R Facet (95 tytärtä, 34 % GP tai yli), 34 uuden tyttären myötä kymmenen sijaa pudonnut, sijalta 21 löytyvä, Palmyra TriStar Reality (92 tytärtä, 40 % GP tai yli) ja yhdeksän pykälää pudonnut Lagace Ristourn (91 tytärtä, 42 % GP tai yli), jonka 20 uutta tytärtä pudottivat sijalle 21.

Kautta aikojen tilastoa

27.9.2014 mennessä yhteensä 8 491 ayrshirelehmää on AF-Class luokitettu, ja monet näistä jo useampaan kertaan. Nämä lehmät ovat 1 045 eri sonnin tyttäriä. EX-luokituksen on saanut kautta aikojen seitsemän lehmää ja VG-luokkaan on luokitettu yhteensä 164 lehmää. Yli 75 pisteen tuloksen on saanut 56,5 % lehmistä, ja näiden lehmien osuus lisääntyi vuodessa 2,5 % -yksiköllä

Tilasonnit

Tässä lehdessä on jälleen listaus kaikista niistä tilasonneista, joilla on vähintään viisi

luokitettua tytärtä ja vähintään yksi GP-luokitustulos. Listalle nousi kolme uutta sonnia. Remingtonin pojan Ronde Remi Andy ET:n viisi tytärtä on kaikki luokitettu GP tai yli, keskiarvolla 83 pistettä, ja se vei sonnin suoraan ykkössijalle ennen Kildare Darude ET:tä, jonka tyttärien luokitusten keskiarvo on hieman alempi eli 81 pistettä. Muut uudet sonnit listalla ovat Pardnerin poika Rounion Danesco sijalla kuusi, ja Calimeron poika Vimpula sijalla 11. Vuonna 2014 on luokitettu tähän mennessä vain kaksi ayrshiretilasonnia, ja luokitustulokset ovat nähtävillä tässä lehdessä omassa taulukossaan.

Sonnikohtaisten pisteiden keskiarvot

Lehdessä julkaistaan jälleen yhteenvetotaulukko, jossa on Luokittaja-ohjelman tietokannasta lasketut luokituspisteiden keskiarvot. Nyt ne lasketaan kaikille niille sonneille, joilla on vähintään 20 luokitusta tallennettuna tietokantaan. Taulukkoon tuli muutoksen jälkeen muutamia uusia sonneja, mutta edelleenkin vain Margot Calimero yltää tulokseen kokonaispisteet 80 ja laktaatiokeskiarvo yli 2,00.

Mobiilitallennus käyttöön

Heinäkuun luokituskierroksella otettiin käyttöön luokitusten mobiilitallennus. Luokitustulokset tallennetaan tablettitietokoneen avulla navetassa suoraan tietokantaan ja raportit lähetetään tiloille sähköpostin liitetiedostoina. Ennen luokitusta jokaiselta tilalta tuleekin olla tiedossa sähköpostiosoite, johon luokitusaineisto lähetetään. Järjestelmä hyödyntää jo olemassa olevia tietokantoja siten, että tallennusohjelma hakee mobiililaitteeseen 3Gyhteyden avulla palvelimelle tallennetut tila- ja eläintiedot luokituksen taustatiedoksi. Näin ollen samojen tietojen toistuva kirjaaminen poistuu. Koska luokitusnäytöltä nähdään myös eläimen kaikki edelliset luokitukset, niin enää ei ole epäselvyyttä siitä, onko eläin mahdollisesti jo luokitettu ja mikä oli edellinen luokitustulos. Tiedot tulevat pienellä viiveellä näkyviin nettipalvelussa, jonka nimi Finnish Dairy Data (FDD). Syyskuussa otettiin käyttöön myös muiden rotujen tietokannat ja Semex tallentaa nyt ayrshirerodun lisäksi myös holstein-, jersey- ja brown swiss-rotujen luokitukset sa-

Vuonna 2014 luokitettujen AYRSHIRESONNIEN luokitustulokset Kokonais- pisteet Lantio Jalat GP84 86 84 GP83 86 83

Lypsytyyppi 83 82

SONNIN NIMI Kalliokielen Jalmari Savinnan Jalopeno

Isä Nexus Dreamer Mapleburn Remington ET

Emänisä Kildare Jerry Margot Calimero

Omistaja Helkamäki Leena ja Sami Lakso Kati ja Matti

2/2014

malla mobiililaitteella omiin tietokantoihinsa. Jos tilalla on luokitettu ayrshiren lisäksi myös muita rotuja, niin kaikkien raportit tulevat tilalle yhtenä lähetyksenä. Tilan tunnukset toimivat myös kaikkien muiden rotujen tietokannoissa, ja kun osoiteriville kirjoittaa ayrshiren tilalle holstein, jersey tai brownswiss, niin pääsee katsomaan myös muiden rotujen luokitustuloksia näiden omista tietokannoista. Tietokantojen sonnitaulukon tulostus ei kuitenkaan vielä toimi, joten siellä näkyy vielä virheellisesti myös ayrshiresonneja, mutta luoki-

Ayrshire-lehti

tustulosteissa näkyy vain kyseisen rodun luokitustuloksia. Palvelun käyttöönoton yhteydessä Luokittaja-ohjelman palvelin on vaihtunut, eikä vanha osoite enää toimi. Suomen ayrshirekasvattajien kotisivuilta löytyy myös jutun alussa mainittu linkki ayrshiretietokantaan. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy lisää tietoa luokituksesta ja ohjeet luokituksen varaamiseksi. Koska kaikilla tiloilla ei millään ehditä käymään joka kierroksella, niin kannattaa ilmoittautua vaikka heti luokituskierrokselle, niin mahdollisuudet saada jo ensi vuonna luokittaja tilalle ovat suuremmat kuin viime tipassa ilmoittautuvilla. Katariina ja Veli Ikkeläjärvi

PARHAIDEN AYRSHIRETILASONNIEN AF-CLASS LUOKITUSTULOKSET Vähintään 5 luokitettua tytärtä ja vähintään yksi GP-luokitustulos. Nimi 1. Ronde Remi ANDY ET 2. Kildare DARUDE ET 3. Kellcrest HE-MAN ET 4. Renlea Kisses YAMMY ET 5. Rounion DANESCO 6. Faucher Poker OAK ET 7. Rosayre YELTSIN ET 8. Kellcrest LUCAS ET 9. Kellcrest RESIDENT ET 10. BB Conn VALENTINE ET 11. VIMPULA 12. Faucher Poker ENRIQUE ET 13. Kellcrest NELSON 14. Hjärterum RARDNER ET 15. Joukolan PANOS 16. Margot YAMMU ET 17. Rounion WERSUS 18. Rannan TOVERI 19. Kildare OLIVER 20. Faucher FOIJA ET

YHT 5 5 9 8 6 9 8 9 9 13 6 9 10 16 6 6 7 7 15 8

GP+ 100 % 100 % 88 % 87 % 83 % 77 % 62 % 55 % 44 % 38 % 33 % 22 % 20 % 18 % 16 % 16 % 14 % 14 % 13 % 12 %

SONNIKOHTAISET AF-CLASS LUOKITUSTULOKSET paremmuusjärjestyksessä 2004 – 27.9.2014.

Listattuna ovat kaikki ne sonnit, joilla on vähintään 20 luokitettua tytärtä. Sonnit ovat paremmuusjärjestyksessä sen mukaan, kuinka monta tytärtä on luokitettu GP tai paremmin. Saman tuloksen saaneilla sonneilla järjestyksen ratkaisee luokitettujen lukumäärä. NIMI (*=tilasonni) 1 Visserdale DILLIGENT ET 2 Des Chamois POKER ET 3 Mapleburn REMINGTON ET 4 Faucher Poker ERWIN ET 5 Kildare DUPONT ET 6 Beau Lac NEMO ET 7 Blackaddar GEORGE 8 Don-Sher HECTOR 9 Palmyra Poker RIGGINS ET 10 Blackaddar KARAMILK 11 Des Prairies POTTER 12 Duo Star NORMANDIN 13 Palmyra Tri-Star BURDETTE 14 Margot CALIMERO 15 Covey-Farms ROMEO ET 16 Lagace RISTOURN 17 Kildare JERRY 18 Kildare ULIVER ET 19 Woodland V PARDNER 20 Kellcrest ICE MAN ET 21 Palmyra Tri-Star REALITY 22 Ardrossan K.TRIDENT 23 Shady Walnut CONN 24 Ayr-Phoe IDEOSTAR ET 25 Birghdale COPPER 26 Palmyra Jerry BENDIG ET 27 Covey Palmyra O. RIPKEN ET 28 ORRARYD 29 Lagace MODEM ET 30 R FACET

YHT. 41 166 113 28 21 30 30 143 39 26 182 51 63 173 48 91 147 31 147 124 92 52 282 93 141 65 21 32 185 95

GP+ 58 57 57 57 57 50 50 46 46 46 45 45 44 43 43 42 41 41 40 40 40 40 39 39 38 38 38 37 36 34

EX 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0

VG 2 15 11 1 0 1 0 1 2 0 2 0 0 8 4 4 12 2 8 6 1 2 19 1 5 1 2 0 3 1

GP 22 80 54 15 12 14 15 65 16 12 80 23 28 66 17 35 48 11 52 43 36 18 91 36 49 24 6 12 64 32

G (75-79) 8 50 38 11 8 12 9 52 18 8 65 22 32 63 13 42 43 13 37 44 46 20 91 48 53 26 3 12 83 51

G (70-74) 6 17 8 1 1 3 4 14 3 3 27 3 2 24 6 7 28 4 29 19 9 5 55 7 21 12 4 4 30 9

F 3 4 2 0 0 0 2 11 0 3 8 3 1 11 8 3 15 1 21 11 0 6 26 1 13 2 6 4 5 2 51

Ayrshire-lehti

31 Kellcrest HAPPINESS ET 32 Forever Schoon MM CORNELIUS ET 33 Bonnie Brae HELIGO 34 Jelyca OBLIQUE 35 Des Chamois PAT LARO 36 Forever Schoon SPECIAL K 37 Des Prairies FELIX 38 A LINNE 39 Bonnie Brae Copper YES SIR ET 40 P-B TRIDENT´S LOT 41 Roi GALANT 42 Blackaddar SHERLOCK 43 Mardel VOLAGE ET 44 La Saphiniere CACYLITE ET 45 Kildare JEROME ET 46 Visserdale VALTSU ET 47 Purolan ORKKO 48 Kildare SYLVEST ET 49 Heikkilän OMPPU-LIMU 50 Ristitien JOHDE 51 Tyrisevän MIQUR 52 Kangassalon KELLI 53 Larch Grove MISCHIEF 54 PETERSLUND 1213 55 B JURIST 56 K LENS 57 Pärepuusaaren OSANDUR 58 Ruokoniemen ORAVA 59 Suontaan JEHTA ET 60 Lars LARSGÅRD 61 Viikin RECORD 62 Rauhaniemen IKE 63 Korkeakummun IVAR 64 Kilpisalon TOIVO 65 Asmo SAFIR ET 66 Ojaniityn RUMBA 67 BOTANS 68 Asmo OHITUS ET 69 Asmo SALE ET 70 Asmo SIIRAKKI ET 71 Kurhilan NEUMAN ET 72 Vehkalan KULLERO 73 Hyötylän PIUHA 74 Rinteen ONNENPOJU 75 Lammin LIFE 76 Niemelän OOPPIUM 77 Pulkkalan NÄKY 78 Peltosaaren MELLI 79 Saukon JOACHIM 80 Valkaman LAIVA 81 Alhaisten LÖÖPERI 82 Lusi-Kottilan LUIRO 83 Vanhatalon MUKSU 84 Laurilan IPOLLO 85 Pulkkalan PRIHA ET 86 Heikkilän KINGI 87 Hirvivainion KUOPUS 88 Asmo TOSIKKO ET 89 Lammin JIFFE 90 Haralan ETRO 91 Asmo NYYRIKKI ET 92 Koirasalmen KARI 93 Suontaan NOCTURNO 52

2/2014

26 36 62 89 39 42 21 21 36 36 22 37 40 31 38 32 195 27 22 56 150 152 70 192 83 35 56 54 60 44 76 20 41 41 31 21 25 24 60 33 32 31 31 20 83 63 23 22 57 51 51 49 42 36 34 38 30 28 27 26 24 23 23

34 33 32 31 30 28 28 28 27 27 27 24 22 22 21 21 18 18 18 17 16 15 15 14 14 14 12 12 11 11 10 10 9 9 9 9 8 8 6 6 6 6 6 5 4 4 4 4 3 3 3 2 2 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0

0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 2 4 0 0 1 0 1 1 0 0 1 0 0 0 0 2 0 0 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

9 9 16 28 12 11 6 5 9 10 6 8 9 7 8 7 35 5 4 9 24 24 10 27 12 5 7 7 7 5 7 2 3 4 3 2 2 2 4 2 2 2 2 1 4 3 1 1 2 1 2 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0

10 11 19 46 11 12 11 8 21 13 3 20 13 19 21 14 71 14 3 15 25 34 36 54 24 8 15 17 16 6 33 6 11 29 14 6 4 5 29 15 9 6 8 5 20 20 7 3 13 19 7 4 7 5 12 3 2 17 4 4 3 2 1

7 10 13 12 10 14 3 5 3 5 7 8 11 5 6 8 62 4 6 10 63 35 19 56 28 13 17 15 15 15 22 4 10 4 11 8 8 5 20 12 10 4 11 9 15 18 7 7 15 9 13 16 10 12 12 10 12 9 4 4 9 10 10

0 3 10 3 6 4 1 2 2 8 6 0 7 0 3 3 25 4 9 21 37 59 4 55 19 9 17 15 22 18 13 8 16 4 3 5 11 12 7 4 11 19 10 5 44 22 8 11 27 21 29 28 24 18 9 25 16 2 19 18 12 11 12

2/2014

Ayrshire-lehti

Lehmä

Lila Muusa Melli Omena Nappi Mamseli Netty Narciss Raita Seine Raita Pilkku Onneli Pyry R.Opri Pisara P.Ilona Olivia Rokki Paprika Rusina Slioor AT Riemu M.Raita Ralli SöpöAF-G78 Syreeni H.Bertta RiikkaAF-G73 Pirpana A.TimanttiAF-VG86 H.Berit Serafiina Pumpuli Petra V-O.Ryffeli R.Beliissa Onki Missi Salli

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40

10.09.97 15.08.98 31.12.98 10.07.00 23.01.99 25.11.98 17.12.99 22.11.99 18.12.02 04.02.03 29.12.02 02.08.01 27.04.00 07.01.01 22.12.00 30.08.01 10.02.94 13.07.00 03.06.02 16.11.01 24.12.02 15.10.03 19.03.02 23.12.02 18.08.02 19.07.03 21.03.03 18.02.01 05.08.02 24.12.01 20.01.04 18.02.01 16.09.03 01.02.01 20.12.01 03.12.02 23.11.01 15.10.00 14.12.98 16.04.03

11 11 13 9 13 8 12 12 8 7 8 10 13 10 10 9 12 11 8 10 9 8 7 8 9 8 6 10 7 8 8 9 7 10 10 9 9 11 12 6

V.Aika K.Etroni L.Apotti Stensjö K.Etroni T.Kuuma K.Loimu V.Emppu R.Oki K.Nelson ET H.Kuopus T.Bruno H.Etro L.Ipollo K.Ivar L.Ipollo M.Ulaus H.Etro S.Joakim S.Jehta K.Oklas K.Kelli S.Joakim R.Oja Heligo Peterslund B.Jurist R.Johde M.Ooboy P.Hanuri O.Ripken ET R.Johde S.Joakim K.Mix P.Nino ET L.Jiffe B B Heligo Flaka E.Jori K.Kelli

Synt.aika Poik. Isä Jesse Joiku Heta Matara Hely Komia Myrtti Linnea Onneli Ober Oodi Näyttö Jilla Kiva Lelu Kaste Dixie Lounatuuli Operetti Metka Pälvi Pepperone Juhla Onneli Malli Ninni Myrtti Kamomilla Oikku Jasmiini A.Rosella Kamomilla Pettuliina Mamselli 50-tn Nöpö Onneli R.Iissa Milli 50-tn Kielo Milli

Emä N.Urbaani U.Uisti K.Pormestari V.Aika Y.Ritari A.Unssi V.Akilles T.Ylkä H.Ilmiö K.Mutka ET R.Lusi V.Akilles M.Tunnus H.Valtti J.Ysikymppi V.Verkko A.Parkki Torpane O.Laavu J.Koho K.Max T.Bruno M.Ulaus H.Lecuna T.Bruno M.Aplodi Backgård N.Verneri J.Miksi M.Tunnus W V Pardner N.Verneri L.Ipollo N.Verneri A.Länkkäri H.Ilmiö J.Urveli Backgård S.Uuttera V.Aika

Emänisä Este - - Aro Pisara Yrtti Yrtti Ithaka Isku Jenisei Limu N.Voltti Aamu Alma Heluna Emu Yes Helinä - - Keila Mafia ET AT Aliina Kupari Intelli Heila Hunaja Isabella Essi Rentukka K.Nova ET Isabella - Uraali 50-tn Lilla - - Intia 100tn Tuija Kiva

Emänemä 183 300 kg 173 925 kg 161 567 kg 147 615 kg 138 659 kg 135 907 kg 130 863 kg 124 959 kg 120 177 kg 116 490 kg 115 759 kg 115 294 kg 114 310 kg 113 917 kg 113 392 kg 113 379 kg 113 354 kg 109 320 kg 107 940 kg 105 748 kg 105 482 kg 105 462 kg 103 947 kg 103 816 kg 103 816 kg 102 982 kg 102 738 kg 102 645 kg 102 285 kg 102 175 kg 101 856 kg 101 852 kg 101 698 kg 100 887 kg 100 490 kg 100 407 kg 100 355 kg 100 143 kg 100 143 kg 98 870 kg

15.09.14 15.09.14 10.09.14 10.09.13 10.09.14 09.09.14 05.09.14 17.08.14 24.05.14 06.09.14 31.08.13 31.08.14 02.09.14 02.09.14 30.08.14 13.08.14 27.08.14 21.08.14 13.09.13 14.07.14 02.09.14 28.04.14 23.06.14 14.09.14 31.08.14 15.09.13 10.09.13 31.08.14 14.09.14 31.08.13 21.09.14 31.08.13 15.09.14 11.01.13 02.09.14 14.09.14 15.09.14 06.09.13 29.05.13 10.09.13

Elinikäistuotos Janne ja Anne Lyytinen Vieremä Jukka-Pekka Köngäs Tervola Taina ja Aarne Okkonen Kontiolahti Marjut ja Ville Marttila Lammi Taina ja Aarne Okkonen Kontiolahti Jussi Moilanen Paltamo Katariina ja Veli ikkeläjärvi Kauhajoki Tammenpää mty Angelniemi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Anna-Maija ja T.Pohjola Mynämäki Rauhamaa Mty Kärkölä Annamari ja Tuomo Torttila H:linna Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Seija ja Hannu Viitanen Lammi Tiina ja Hannu Pietikäinen Haapajärvi J. Paakkonen ja Päivi Eronen Somero Satu ja Jouko Mustalahti Sastamala Katriina ja Jari Leppä Pertunmaa Tarja ja Pekka Saarinen Ruovesi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Viikin Opetus- ja tutkimustila Helsinki Tia ja Jyri Tanner Teuva Höynälä-Mäkitalo Mty Eura Mty Tikka Kiuruvesi Pekka ja Tarja Venetjoki Lohtaja Marjut ja Ville Marttila Lammi Kuortti mty Ikaalinen H.Niemi ja Raija Saarela Hyvinkää Reiska Järvenkylä Virolahti Eliisa ja Martti Kumpula Nivala Kuortti mty Ikaalinen Jukka-Pekka Köngäs Tervola Ulla ja Seppo Riihimäki H:linna Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Tuula ja Harri Olli Virolahti Olavi Ahonkivi Pori Ulla ja Seppo Riihimäki H:linna Kati ja Matti Lakso Kauhajoki Janne ja Anne Lyytinen Vieremä

Omistaja

Ayrshire-lehti 2/2014

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä

Ovela 03.01.00 Ruiskukka 25.10.02 Oikukas 29.02.00 Pujo 18.01.01 K.SherryAF-G76 24.05.03 Tupsu 08.09.04 Rusina 26.08.02 Revanssi 20.09.02 AT.Rossi 16.06.02 Sitruuna 15.10.03 A.UpeaETAF-GP83 10.04.05 Y.Talvikki 18.08.04 Sipsi 20.09.03 Riitu 04.04.02 Uma 05.02.05 H.Uppa 23.07.05 AT Ripsa 22.02.02 Suttu 21.09.03 Siro 09.11.03 Ruusu 13.01.02 M.Tiska 14.10.04 K.Paprika 15.04.01 P.Tiramisu 04.11.04 V.Tase 06.08.04 H.Trista 08.10.04 Basso 07.08.01 Sipriina 22.03.03 Setti 11.10.03 Y.Tiitu 05.06.04 Reipas AF-GP80 20.11.02 Teno 07.08.04 Ruso 26.10.02 Sulka 21.07.03 Sorjakka 11.01.03 Pälvi 13.08.01 M.Tyylikäs Tamara 26.08.04 Claudia 30.08.03 Ruttu AF-G75 02.01.02 AT.Ranska 24.09.02

41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80

8 8 11 10 8 8 8 10 9 8 7 7 7 10 7 6 7 7 7 9 6 9 7 8 9 11 9 6 7 7 6 8 7 10 10 8 5 8 8 10

J.Leima V.Kullero K.Airo L.Ipollo K.Jerry L.Larsgård H.Hörö K.Kari W.Pardner Peterslund T.Miqur T.Miqur L.Life S.Joakim Peterslund K.Neuman ET K.Kelli J.Pisnes Botans H.Hörö R.Kapsu W V Pardner K.Jerry P.Remmi T.Miqur S.Jehta V.Kullero Pardner Iceman S. Joakim M.Rocky ET Krejstad P.Orja A.Åbelix T.Bruno T.Miqur U.Rento Peterslund S.Jehta W.Pardner

Synt.aika Poik. Isä

Lehmä

Emänisä

Lymy I.Ysikymppi Leinikki O.Vakio Ihme T.Atro Karpalo N.Verneri K.Hasseli100-tn Y.Ritari Melli L.Apotti Oona K.Huvitus Ope M.Aplodi AT.Meritähti V.Aika Obooe S.Marmori Nopea H.Etro Ruusu K.Kelli Pitsi Sköle Läppä K.Vihtori Suffeli Krejstad Sabina R.Orava AT Nipsu P.Etuveto Mytty P.Ynnä Pipari R.Ike Kaste K.Ivar M.Riska S.Jehta ET K.Neilikka H.Esko A.Rai ET K.Kelli Prime P.Hanuri Risti S.Jehta ET Nuotti 50-tn P.Eepa Läppä K.Vihtori Letti T.Ylkä Piitu R.Ike Idea K. Rokki Ober K.Mutka ET Lasso V.Aika Pihka K.Melska Onnikki S.Marmori Laine S.Jehta Palmu K.Molskis ET Raisa R.Johde Pilvi S.Jehta Jutta J.Eesau AT.Iran S.Eden

Emä

Emänemä - Eivi - Alpakka Ässä Heta - Iira AT.Emo - - Lilja Ida Ilo Pastilli - AT Hipsu Hattara Nelli - Miska - Oja ET - - Lento Ilo Iitu - Välkky Jenisei Esso Mehu Lystikki Ilmiö Kupari Linda Nero Jutta AT.Edelwais

05.09.14 06.09.14 14.01.13 19.05.13 20.09.14 10.09.14 16.03.14 31.08.14 18.08.14 02.09.14 17.09.14 15.09.14 02.09.14 13.08.14 10.09.14 17.08.14 16.08.13 15.09.13 06.10.13 20.09.14 24.08.14 15.09.14 23.06.14 14.09.14 17.08.14 06.09.14 13.08.14 06.09.14 15.09.14 14.09.13 07.04.14 31.08.13 31.08.13 02.09.14 15.09.13 14.09.14 02.07.13 28.08.14 28.08.14 04.09.13

Elinikäistuotos 98 730 kg 98 664 kg 96 997kg 95 996 kg 95 070 kg 94 459 kg 93 011 kg 92 362 kg 91 549 kg 90 717 kg 90 341 kg 90 287 kg 90 162 kg 90 161 kg 89 988 kg 89 490 kg 89 426 kg 89 385 kg 89 138 kg 89 024 kg 88 440 kg 88 047 kg 87 948 kg 86 520 kg 86 025 kg 85 837 kg 85 809 kg 85 254 kg 84 855 kg 83 825 kg 83 799 kg 83 719 kg 83 600 kg 83 593 kg 83 506 kg 83 380 kg 83 308 kg 82 822 kg 82 571 kg 82 440 kg

Sari ja Ari Änkö Ikaalinen Ulla ja Seppo Riihimäki H:linna Tarja ja Pekka Saarinen Ruovesi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Merja Kallio Taipalsaari Taina ja Aarne Okkonen Kontiolahti Tarja ja Pekka Saarinen Ruovesi Jani Välilä ja Jaana Järvinen Köyliö Tia ja Jyri Tanner Teuva Marko ja Anne Mäntylä Ikaalinen Pekka Suutari Ristiina Mirja ja Aaro Koljonen Teuva Katja ja Juha Mäki-Latvala Ilmajoki Tiina ja Hannu Pietikäinen Haapajärvi Taina ja Aarne Okkonen Kontiolahti Marko Haarala Artjärvi Tia ja Jyri Tanner Teuva Riikka ja Mika Peltola Mäntsälä Katri ja Raimo Hietaharju Merja Kallio Taipalsaari Juha Rinkinen , Jani Huotari Ruovesi Olavi Ahonkivi Pori Pauliina Pakkasmaa Lohja Tuula ja Harri Olli Virolahti Marko Haarala Artjärvi Ulla ja Seppo Riihimäki H:linna Tiina ja Hannu Pietikäinen Haapajärvi Anna-Maija ja T. Pohjola Mynämäki Mirja ja Aaro Koljonen Teuva H.Niemi ja Raija Saarela Hyvinkää Anna-Maija ja T. Pohjola Mynämäki Rauhamaa Mty Kärkölä Rauhamaa Mty Kärkölä Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Riikka ja Mika Peltola Mäntsälä Höynälä-Mäkitalo Mty Eura Marjut ja Ville Marttila Lammi Kalle ja Satu Tapola Hauho Kati ja Matti Lakso Kauhajoki Tia ja Jyri Tanner Teuva

Omistaja

2/2014 Ayrshire-lehti

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä

Lehmä

7 8 9 7 7 8 6 7 8 8 7 8 7 5 9 7 8 7 7 10 7 6 7 7 8 8 6 7 9 6 7 6 7 7 8 7 7 7 6 6

H.Ropelli L-K.Luiro K.Jerry O.Rumba L-K. Luiro S.Joakim P.Orkko T.Miqur Pardner A.Piskan K.Jerry Billy A-K Rudolf B.B. Heligo S.Joakim P.Orkko Y.Omeli T.Miqur K.Jerry S.Jehta V.Record P.Osandur P.Ponteva R.Kapsu S.Jehta A.Pörssi ET P.Näky A.Pakki ET S.Joakim S W Conn K.Neuman-ET Brenden Komålen S.Joakim A.Lööperi Roi Galant Peterslund K.Jerry P.Orkko V.Sanoma

Synt.aika Poik. Isä

81 Tyttö 23.05.04 82 Taikakuu 29.07.04 83 Sherry 09.07.03 84 TaateliAF-GP80 12.08.04 85 Tilli 06.02.04 86 Säde AF-F72 27.01.03 87 Ulpukka 28.09.05 88 K.Tattari 23.06.04 89 R.Pard Saga 03.01.03 90 P.Seesami 10.12.03 91 R.Uraliisa 08.04.05 92 H.Billy Betsy 12.09.01 93 V.Tätsy 28.05.04 94 J.UrricanAF-GP83 25.06.05 95 Ritu 27.08.02 96 Ulpu 18.11.05 97 Rusina 28.07.02 98 Ura 01.04.05 99 R.Tettiina 24.12.04 100 Reetta 07.02.02 101 Uhma 01.03.05 102 Vesihelmi 25.10.06 103 R.Suffeli 20.11.03 104 Söpö 13.05.03 105 Riemu 28.03.02 106 Taikku 03.02.04 107 Umbria 24.02.05 108 J.Tuhkimo 31.05.04 109 Ruusu 31.05.02 110 K.Fiinikki 17.03.06 111 Unelma 03.09.05 112 Vassokuu-50 29.07.06 113 BKM StjärnaAF-EX912E 02.08.04 114 TuulikkiAF-G60 23.11.04 115 P.Syklaami 16.11.03 116 A.Soilikki AF-GP81 10.12.03 117 Upee 02.11.05 118 Tähti 18.04.04 119 Unfica-50 21.12.05 120 Uina 14.09.05

Oy Omega Pursu 50-tn Päärynä Milli Paras Soilikki Riisi SagaAF2E90 P.Pellava R.Sisäkkö Betsy 304 Muori 0060 J.Salama Kylli Jasmiini Luumu Kiehkura R.Riina Nätti Pilleri Taikayö Olisko Muisto Ilona ET Nelly Sherry J.Röllitär Netti K.Tuulikki Sisu Silvuplee Stjärna1096 Orvokki P.Primula A.Orvokki Petunia Revontuli Sibylla Oinas

Emä K.Ivar AK Trident T.Bruno S.Narsku K.Etroni K.Maitopoika L.Jiffe K.Kelli AK Trident A.Nutria Ripken Cornelius K.Etroni K.Kari P.Ikori M.Ulaus N.Voltti A.Unssi R.Johde H.Esko R.Johde V.Muksu AK Trident V.Aika S.Osma P.Lari K.Jerry K.Ibitza Backgård W V Pardner K.Kari Charlot B.Jurist K.Istoh S.Jehta L.Billy H.Julli S.Jehta A.Lööperi H.Mozart

Emänisä Justiina Juoru Lumme Lila Keisarinna - - - Saga 213 Neliapila - - - Peikko Ilona Pisara Anu Ilke - Kanerva Liinu - - Ystävä - Lisa Insell J.Maiju Ystävä - Pipsa Papuusi Stjärna1033 Kehrä Lyyra Janita - Nessi Navaron Lilli

Emänemä 82 124 kg 82 061 kg 81 836 kg 81 582 kg 81 572 kg 81 510 kg 81 434 kg 81 418 kg 80 500 kg 79 790 kg 79 408 kg 79 346 kg 79 017 kg 78 967 kg 78 944 kg 78 630 kg 78 572 kg 78 316 kg 78 182 kg 77 906 kg 77 719 kg 77 550 kg 77 521 kg 77 361 kg 77 241 kg 77 108 kg 76 653 kg 76 377 kg 76 266 kg 76 208 kg 75 604 kg 75 422 kg 75 324 kg 75 255 kg 75 090 kg 75 070 kg 74 713 kg 74 702 kg 74 479 kg 74 420 kg

31.08.14 02.09.14 31.08.14 06.08.14 16.02.14 13.09.13 15.09.14 15.09.14 15.09.14 26.08.14 15.09.14 19.05.14 14.09.14 13.09.14 20.08.13 10.0814 26.04.14 13.08.14 15.09.14 31.08.14 02.09.14 15.09.14 05.09.13 31.08.13 11.02.13 31.08.14 17.08.14 31.08.13 18.06.13 21.09.14 31.08.14 03.09.14 13.09.14 04.09.14 07.05.13 27.08.14 31.08.14 31.08.13 03.09.14 16.12.13

Elinikäistuotos Jani Välilä ja Jaana Järvinen Köyliö Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Annamari ja Tuomo Torttila H:linna Anne ja Juha Mertanen Kontiolahti Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Pekka Suutari Ristiina Jukka-Pekka Köngäs Tervola Olavi Ahonkivi Pori Olavi Ahonkivi Pori Pauliina Pakkasmaa Lohja Mirja ja Aaro Koljonen Teuva Seija ja Hannu Viitanen Lammi Tuula ja Harri Olli Virolahti Laura ja Jouko Laiholahti Marttila Ismo ja Tiina Sallinen Heinävesi Taina ja Aarne Okkonen Kontiolahti Tiina ja Hannu Pietikäinen Haapajärvi MT Rantaniitty Rääkkylä Mirja ja Aaro Koljonen Teuva Tiina ja Toni Läspä Teerijärvi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Jukka-Pekka Köngäs Tervola Seija ja Hannu Viitanen Lammi Rauhamaa Mty Kärkölä Heli ja Antti Teiskonlahti Ylöjärvi Tiina ja Toni Läspä Teerijärvi Tammenpää mty Angelniemi Pirjo Nousiainen Orivesi Anna-Maija ja T.Pohjola Mynämäki Eliisa ja Martti Kumpula Nivala Sanna ja Mauri Rintala Seinäjoki Viikin Opetus- ja tutkimustila Helsinki Laura ja Jouko Laiholahti Marttila Leena ja Simo Kivilahti Jämijärvi Pauliina Pakkasmaa Nummi-Pusula Salla Rautio Lammi Annamari ja Tuomo Torttila Lammi Anna-Liisa ja Mika Mäkelä Kurikka Viikin Opetus- ja tutkimustila Helsinki Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi

Omistaja

Ayrshire-lehti 2/2014

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä

Lehmä

121 Usva 122 Filur 123 R.Upuli 124 R.Sirotar 125 Tumpula 126 Sisu 127 Tilli 128 Tosca AF-GP80 129 Tytti 130 Sopiva 131 Ultra 132 Tonni 133 Unelma 134 Vanilja 135 Tyyni 136 Unicum 137 Silmu 138 M.Tonnari 139 Ulla 140 H.Satiini 141 Tinga AF-G76 142 Soma 143 Uuttera 144 Troll 145 K.Tilli AF-EX903E 146 L.Romeo Majco 147 Ulpukka 148 K.Udiiva 149 Uppis AF-G71 150 L.Ice TomettaAF-VG85 151 Uni 152 J.UsefulAF-GP80 153 K.Ultra 154 V.Taateli 155 R.Timjami 156 H.Rojal-ET 157 Taide

14.04.05 19.11.06 03.03.05 25.07.03 05.03.04 20.01.03 03.08.04 28.08.04 04.10.04 12.04.03 04.11.05 01.08.04 27.10.05 24.06.06 28.07.04 27.05.05 11.03.03 14.04.04 02.03.05 07.11.03 07.11.04 29.04.03 12.02.05 07.11.04 05.07.04 13.07.14 08.06.05 25.10.05 15.07.05 09.09.03 23.09.05 23.08.05 04.11.05 27.11.04 11.09.04 10.11.02 15.04.04

7 5 8 8 7 8 7 7 6 8 6 7 6 6 7 7 10 7 7 7 7 8 8 7 6 5 7 6 7 7 7 6 6 8 5 7 7

Emä

T.Miqur Mary P.Tilli Troll Medalist Pumpuli H.Etro R.Onnetar Annö ET Pampula K.Kelli Nisu L-K.Luiro Niili V.Muksu Rosa A.Pokeri ET Nättityttö K.Jerry Otva P.Sattami Palestra Peterslund Nolla S W Conn Satu ET P.Osandur Tinjami A.Ponnel Ryyni R.Sittinbull Sherry A.Åbelix Netta H.Ministeri Bentz A.Sopraano ET Rilla H.Pastori Nelly T.Miqur Ringa Botans Nunna T.Miqur Ihme T.Miqur Piggy K.Jerry K.Rosmariini C.Romeo ET L C Majco Y.Soturi Sorjakka P.Orkko A.Oliivi H.Kuopus Sieppo Iceman ET Tometta W.Samuli ET Salli B B Heligo J.Suosikki S W Conn K.Suosikki T.Miqur Ryffeli 0104 Ripken K.Paprika Cornelius Hjärta 228 K.Jerry Rokokoo

Synt.aika Poik. Isä L.Apotti T.Miqur Stöpafors AK Trident K.Iekki O.Hohto Backgård W V Pardner H.Etro Y.Lokosa G.Ross A.Einiö ET H.Kuopus K.Jerry R.Onni K.Jerry M.Aplodi R.Johde V.Ola K.Hermanni H.Kingi P.Emil S.Ahjo R.Johde F Cornelius F.S.Mm Cornelius A.Åbelix B B Heligo Botans E.Startone Stöpafors W V Pardner K.Jerry L.Jiffe Pardner Marathon ET Krejstad

Emänisä 02.09.14 17.08.14 15.08.14 05.09.13 30.08.13 31.08.13 31.08.13 31.08.14 10.09.13 13.04.14 17.08.14 15.09.13 30.08.14 31.08.14 18.08.13 31.08.14 15.07.14 25.04.14 02.09.14 05.09.13 09.08.14 06.09.13 31.08.14 17.08.14 13.09.14 24.08.14 02.09.14 21.09.14 04.09.14 15.09.14 02.09.14 13.09.14 21.09.14 14.09.14 13.09.13 26.08.13 15.09.13

Elinikäistuotos

- 74 380 kg Piggy 74 339 kg - 74 297 kg - 74 271 kg Leivo 74 239 kg Lasso 74 022 kg Jousi 74 010 kg Muusa 73 491 kg Luumu 73 203 kg Lassila 73 069 kg Nostra 72 886 kg Laudatur 72 749 kg H.Piikanen 72 658 kg - 72 618 kg Minni 72 567 kg Paimen 72 397 kg Kieku 72 316 kg Nelly-B 72 150 kg Onna 72 078 kg Ilse 71 655 kg Olivia 71 620 kg Leimu 71 608 kg Akka 71 588 kg Muppet 71 568 kg K.Neilikka 71 553 kg Majken259 71 359 kg Onnikki 71 244 kg - 70 982 kg Peippo 70 801 kg Tometta 70 561 kg Oma Onerva 70 546 kg J.Mielikki 70 473 kg - 70 332 kg - 70 265 kg Neilikka 70 228 kg Hjärta 46 70 100 kg - 70 077 kg

Emänemä Marko ja Anne Mäntylä Ikaalinen Tammenpää mty Angelniemi Mirja ja Aaro Koljonen Teuva Seija ja Hannu Viitanen Lammi Annamari ja Tuomo Torttila H:linna Rauhamaa Mty Kärkölä Rauhamaa Mty Kärkölä Ikkeläjärvi / Rintala, Seinäjoki Marjut ja Ville Marttila Lammi Anna.Maija ja Tuomo Pohjola Mynämäki Tammenpää mty Angelniemi Riikka ja Mika Peltola Mäntsälä Ritva ja Lauri Jääskelä Alavieska Virpi ja Pauli Tirkkonen Kaavi Satu ja Jussi Auhtola Susanna ja Jari Ylimäki Nivala Jenni ja Vesa Hasu Elimäki Juha Rinkinen , Jani Huotari Ruovesi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Pauliina Pakkasmaa Nummi-Pusula Asko ja Heli Hakamaa Kauhajoki Ulla ja Seppo Riihimäki H:linna Susanna ja Jari Ylimäki Nivala Tammenpää mty Angelniemi Laura ja Jouko Laiholahti Marttila Juha Rinkinen , Jani Huotari Ruovesi Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Eliisa ja Martti Kumpula Nivala Leena ja Simo Kivilahti Jämijärvi Olavi Ahonkivi Pori Kari ja Kirsi Lappalainen Varpaisjärvi Laura ja Jouko Laiholahti Marttila Eliisa ja Martti Kumpula Nivala Tuula ja Harri Olli Virolahti Olavi Ahonkivi Pori Hannu ja Tiina Toikka Nurmijärvi Riikka ja Mika Peltola Mäntsälä

Omistaja

2/2014 Ayrshire-lehti

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä

Ayrshire-lehti

2/2014

Lilli on koonnut vihkon, josta löytyy hänen jokainen handler-kokemuksensa: paikka, aika, sijoitus ja eläimen tiedot. Kuva Johan Pohjola

Lilli Laiholahti – junnusta kotitilan näyttelyvastaavaksi

Nuorisotoiminta on alusta asti ollut yksi hienoimmista Ayrshirekasvattajien toiminnan muodoista. Junnutoiminta on vuosien varrella levinnyt koko maahan ja loistavia junnuja on ollut paljon mukana ja uusia innokkaita on tulossa koko ajan. Nyt meillä onkin suuri määrä taitavia ja innostuneita nuoria eläinten esittelijöitä, joista vanhimmat tapaavat toisensa

Lilli syntyi karjahenkiseen ympäristöön

Kesäkuussa 1997 VarsinaisSuomen karjakerhon järjestämät toiset Ammujaiset Marttilassa olivat onnellisesti ohi - ainakin meidän järjestäjien mielestä. Laura Laiholahti esitteli leppoisissa tunnelmissa Joukolan karjaa meille vierailijoille; Pekka Suutarille, Silja Sundellille, Jaana ja Petri Pöysälle sekä minulle. Pekka kysäisi kiinnostuneena laitumen laidalla Lauralta: ”Milloin sulla on laskettu aika?”. Talon emäntä loikkasi vauhdilla piiriojan yli ja vastasi samalla, että kolmen viikon päästä. Kauhistunut kysyjä vilkaisi varmuuden vuoksi ojan pohjalle putosiko sinne jotain. No ei sentään. Laskettu aika koitti ja heinäkuussa syntyi Joukolan karjatilan nuorimmainen Lilli, jota Laura kuljetti jo vauvasta lähtien mukanaan karjavierai-

luille ja ennen kaikkea imemään sitä kuuluisaa karjahenkeä. Nyt me kaikki tiedämme, että tässä asiassa on onnistuttu. Tuolloin ei ollut vielä perustettu Suomen Ayrshirekasvattajia, mutta VarsinaisSuomen karjakerho hengitti syvään ja voimakkaasti. Oltiin mukana vaatimattomasti, mut-

Sarka-messujen Ayrshire-näyttelyn mittelöissä. Yksi loistavista nuoristamme on Lilli Laiholahti, jonka otteet tämän vuoden Talvinäyttelyssä sekä Ammujaisissa, niin kehässä kuin näyttelyyn valmistautumisessa, toimivat tämän jutun herättäjänä. Lilli on esimerkki innokkaasta ja lannistumattomasta junnusta, nyt jo lähes karjanaisesta. ta suurella sydämellä karjanäyttelytoiminnan uudessa tulemisessa ja karjahenki voimistui käsin kosketeltavaksi. Näihin ympyröihin syntyi nyt jo junnukonkariksi kehittynyt Lilli. Vuonna 2000 perustettiin Suomen Ayrshirekasvattajat ja samalla Joukolan tilallakin into eläinaineksen kehittämiseen

Lilli ja Joukolan Up-Cider Tampereen Farmarissa 2005. Kuva Sakari Äijö

lisääntyi entisestään. Toiminta Ayrshirekasvattajien näyttelyissä ei ollut pelkkää eläinten esittelyä vaan alusta lähtien mukana olivat myös junnuluokat. Myös Varsinais-Suomen karjakerho oli uranuurtaja junnutoiminnassa.

Ensimmäinen junnukilpailu Ollilassa

Oli itsestään selvää, että Lilli osallistui Junior Handler -kisaan heti, kun se oli mahdollista. Lilli debytoi kesällä 2003 Salama-vasikalla kotikentällään Ollilassa sijoittuen neljänneksi. Äidin mukaan tässä näyttelyssä Lilli muisti parhaiten neuvon, että aina pitää hymyillä tuomarille, vaikka vasikka ei niin hyvin menisikään. Hymyä tuomarille riittikin niin, että eläimen kuljettaminen tahtoi unohtua. Lillille junnutoimintaan osallistuminen oli mieluista ja haastavaa eri vasikoiden

2/2014

Ayrshire-lehti

Junior Handler -luokkavoittajat Lilli ja Joukolan Viennetta Satakunnan näyttelyssä 2006. Kuva Tiina Tahvonen

Lilli on tuttu näky näyttelykehissä esittämässä kotitilansa eläimiä. Shady Walnut Gold-Moria ET voitti luokkansa Ayrshire Winter Show:ssa Lillin esittämänä talvella 2014. Kuva Laura Laiholahti

kanssa eikä hän lannistunut vastoinkäymisistäkään. Myös karjakerhon kesäiset Brusabyn leirit tuli käytyä moneen kertaan. Mieleenpainuvin tähänastisista 38 eläintenesittelykokemuksesta on ensimmäisellä Kanadan matkalla vuonna 2007 osallistuminen 9-vuotiaana 12-vuotiaitten junnusarjaan sijoittuen neljänneksi. Tuolloin Lillin karjasilmä oli jo niin kehittynyt, että matkan aikana nähdyt eläimet tekivät unohtumattoman vaikutuksen ja auttoivat ymmärtämään äidin uurastusta ”ayrshireporukoissa”. Toinen matka Kanadaan 2009 oli jo rutinoituneen karjanaisen käynti ja kuulemani mukaan Lillin tehtävänä oli pitää kirjaa matkaseurueen ostoksista.

näyttelypaikalla äidin ollessa Ayrshirekokouksessa Britanniassa. Lillin kolmas reissu Kanadaan oli tänä keväänä. Matkaseurana oli kolme muuta innokasta junnuneitiä Varsinais-Suomesta; Karoliina Nieminen sekä Helmiina ja Justiina Kavander. Tuomarointipäivänä tytöt saivat handleritöitä ja varsinaisena näyttelypäivänä tytöt saivat esittää kehässä hieholuokkien eläimiä, mikä oli aikamoinen luottamuksen osoitus taidoista. Lilli on työskennellyt jo kahtena kesänä karjatöissä vieraalla tilalla. Elokuussa jatkuivat toisen vuoden opinnot

menestystarina. Paikalla olleet näkivät Joukolan eläinten käyttäytyvän arvokkaasti esittelijöiden ohjauksessa ja eläinten rakenteellinen taso toi hyviä sijoituksia. Jo ensimmäisestä junnukisasta lähtien Lilliltä on riittänyt hymyä niin kehässä kuin myös sen ulkopuolella menestyksestä riippumatta. Ammujaisissa OKRAssa toistui sama kuvio, kun hyvin valitut ja valmistellut eläimet niittivät kunniaa ja mainetta kasapäin. Lillin mukaan Ammujaiset 2014 oli toiseksi hienoin kokemus heti vuoden 2007 Kanadan reissun jälkeen. Ammujaisissa Lillille lankesi päävastuu koko eläinryhmästä

lukiossa Koskella. Toivotaan menestystä opinnoille ja tulevaisuudelle.

Italian matka lokakuussa

Lilli olisi halunnut osallistua tänä vuonna useampaankin näyttelyyn, mutta muut näyttelyt olivat tänä kesänä niin kaukana, ettei osallistuminen ollut mahdollista. Nyt Lillille on tullut kutsu osallistua kansainväliseen kisaan Cremonassa Italiassa. Pidetään porukalla peukkuja 22.- 25. lokakuuta Suomen edustajille. Anna-Maija Pohjola

Ahkera työ tuo loistavia tuloksia

Jo viime marraskuussa alkoi valmistautuminen ja eläinten valitseminen AWS 2014 -näyttelyyn ja jouluna oli jo täysi tohina päällä. Yhdessä äidin kanssa tehtiin päätös näyttelyyn lähtevistä eläimistä, mutta sen jälkeen Lilli otti ohjat käsiinsä ja harjoitutti kaikki kymmenen eläintä kehäkäyttäytymiseen ja laittoi ne muutenkin esittelykuntoon. Kevään Ayrshirelehdestä voidaan lukea komea

Lillillä on myös kokemusta kansainvälisistä näyttelykehistä. Kuvassa hän esittää Forever Schoon Pearlinea Kanadassa Spring Showssa keväällä 2014. Kuva Laura Laiholahti

Ayrshire-lehti

2/2014

Lilli Laiholahti – An Active Young Ayrshire Breeder Youth activities have been very important part of Finnish Ayrshire Breeders’ action right from the beginning. Lilli Laiholahti is one of the many talented young breeders who have been part of both the Finnish Ayrshire Breeders and her local cattle club youth activities for many years already. Lilli was born in July 1997 and in that time there wasn’t the Finnish Ayrshire Breeders yet but her mother, Laura Laiholahti, was one of the active breeders in Varsinais-Suomi’s cattle club. And when Finnish Ayrshire Breeders was established in 2000 Joukola farm was one of the most active farms right from the beginning. Laura was also the secretary of the Finnish Ayrshire Breeders many years and that way Lilli has been part of the Ayrshire Society all her life. For Lilli it was clear that she would take part in Junior Handler competition as early as she could. This happened in 2003 in Ollila which is very near her home farm. She was then fourth in her class. For Lilli the Junior Handler competitions have always been a great pleasure and she enjoys the challenge they bring. She has took part for every education which the local cattle club has arranged. So far she has been in the Show ring in 38 different occasions. The most

memorable time was in Canada 2007 when Lilli was nine year old and she took part in 12 years old class in Junior Handler competition there and was fourth in that competition. When they started to get ready to this year’s Ayrshire Winter Show at Joukola farm Lilli and Laura choose the animals to the Show together but after that Lilli took charge and she trained and repaired all those ten animals to the Winter Show. Joukola herd animals took many good placings at the show and everyone in present could see how well trained all the animals were. In the summer Lilli took the same responsibility and even more when their animals went to Ammujaiset Show because her mother was at that time in Ayrshire meeting in Britain. In April Lilli was third time in Canada and together with Karoliina Nieminen, Helmiina and Justiina Kavander they got the change to represent the animals during the International judging school and they also showed heifers during the Show. Next competition for Lilli will be in Cremona, Italy 25.-28. October. Let’s wish good luck to Lilli and all the young breeders representing Finland there!

Varsinais-Suomen karjakerholla vireää junnutoimintaa Olen toiminut Varsinais-Suomen karjakerhon johtokunnassa vuodesta 2011 ja ollut mukana myös kerhon junnutiimissä. Kerhon järjestämillä Junior Handler -leireillä olen ollut mukana jo vuodesta 2007. Tässä ajatuksia ja kokemuksia alueemme Junior Handler -toiminnasta! Junnutoiminnassa on ollut mukava olla mukana, sillä vuosi toisensa jälkeen olen entistäkin yllättyneempi siitä potentiaalista, jota meidän nuorista löytyy! Leiriä järjestäessä sama epävarmuuden kuvio on toistunut kerta toisensa jälkeen 60

- ja jokainen kerta huolet ovat osoittautuneet täysin turhiksi; on mietitty, tuleeko leirille

nuoria tänä vuonna lainkaan ja kun tulee, onko meillä tarpeeksi huoltajaväkeä suurelle

määrälle leiriläisiä ja kuinka ne lapset pärjäävät eläinten kanssa. Viimeistään ensimmäisen

Varsinais-Suomen Karjakerhon tytöt (vasemmalta) Karoliina Nieminen, Justiina Kavander, Helmiina Kavander ja Lilli Laiholahti pitelevät tuomarointikoulutuksen hieholuokan eläimiä arvioitavina Kanadassa Spring Show:ssa keväällä 2014. Tytöt pääsivät myös esittämään eläimiä luokkiin. Kuva Laura Laiholahti

2/2014

Ayrshire-lehti

leiripäivän puolessa välissä murheet kaikkoavat ja lasten ja vasikoiden saumatonta yhteistyötä saa lämmöllä ihailla. Myös huoltajia kysyessä karjakerhon väen yhteisöllisyys on tullut hyvin esille vuosi toisensa jälkeen, sillä jokaiselle leirille on aina löytynyt niin sopankeittäjiä kuin leiriäitejäkin, jopa yksi leiri-isikin. Eikä suinkaan pelkkää vakioporukkaa, vaan usein iloisena yllätyksenä myös uusia kasvoja jäsenistön riveistä ja vähän ulkopuoleltakin. Lämpimät kiitokset ahkerille leiriäideille ja -isille tätäkin kautta!

Junnuleirejä vuosittain

Karjakerhomme ensimmäinen leiri järjestettiin jo 2000-luvun alussa. Ensimmäinen leiri alkoi alle kymmenen leirilapsen voimin. Tuosta osallistujamäärä on kasvanut pikkuhiljaa ja parhaimmillaan mukana on ollut 36 lasta. Aluksi leiripaikkana toimi Brusabyn koulutila Kemiössä, jossa leirejä järjestettiin vuoteen 2011 asti. Kolme viimeisintä leiriä on järjestetty Tl Koskella Lehtirannan tilalla, jossa minäkin työskentelen. Lisäksi kerho on järjestänyt neljä muutakin handler-leiriä, joista kolme on ollut ns. korkeanpaikan leirejä kokeneemmille nuorille. Näistä viimeisin oli vuonna 2011 järjestetty Showmanship-taitajien leiri, joka sai Maa-ja metsätalousministeriön avustusta kansainvälisen toiminnan tukemiseksi. Osallistujia oli 19, joista kaksi Iso-Britanniasta. Vuonna 2008 järjestettiin ”K18 -leiri” Laiholahden tilalla Marttilassa, johon osallistui kahdeksan aikuista opiskellen showmanship-kilpailuiden keskeisiä asioita. Kesäkuun alussa järjestettävä Junior Handler -leiri on ollut aina kolmipäiväinen ja koostunut neljästä 4 - 7 hengen ryhmästä, jotka kiertävät lukujärjestyksen mukaan eri tehtävissä. Klippausta ja kehäopetusta on ollut eniten, lisäksi eläimen pesua, teori-

Leirikisan voittajan on helppo hymyillä. Kuva Laura Mikkola

aa, lypsyä ja keittiövuoroja. Klippauksessa on opettajana ollut kerhomme puheenjohtaja Nina Nieminen, mutta parina viimeisenä vuotena klippaus on kuulunut jokaisen leiriryhmän vetäjän opetettavaksi. Kehätyöskentelyä on opettanut joka vuosi joku nuori, joka on jo pitkään vakuuttanut näyttelytaidoillaan ja kokemuksellaan karjanäyttelyissä.

Junnutyö kantaa hedelmää

Kun keväällä 2013 alkoi tulevan kesän leirin suunnittelu ja opettajien sekä huoltajien rekrytointi, tajusimme, että vuosien junnutoiminta alueellamme on todellakin alkanut kantaa hedelmää. Leireillä on käynyt osa jopa niin ahkerasti, että huomasin viime kesänä erään

ekaluokkalaisen kasvaneen yhtäkkiä jo lähes rippikouluikäiseksi leiriläiseksi! Alueellamme moni leirillä aloittaneista on saanut hyvän alkukipinän ja onkin kiertänyt Suomen karjanäyttelyitä ahkerasti monta vuotta, osa ulkomaita myöden ja hyvin ansiokkaasti. Näistä alun perin leireiltä ponnahtaneista nuorista olemme saaneet nyt kahtena vuonna apua leiritoimintamme vetämiseen eli seuraavan polven leiriäitejä! Titteli ei kuitenkaan oikein istunut näiden uusien opettajien makuun, joten kaksi vuotta meidän leireillä onkin ollut sekä leiriäitejä että -siskoja. Tässä innokkaassa junnutoiminnassa on ollut antoisaa olla mukana kaikki nämä vuodet ja se kaikki nähty lasten into ja oppiminen antaa lisäpotkua jatkaa toimintaa edelleen. Tältä vuodelta hyvä esimerkki kannattavasta junnutyöstä oli toisluokkalaisen tytön osallistuminen ensimmäistä kertaa junnuleirille ja ykköspalkinnon pokkaaminen heinäkuussa kerhon järjestämissä Ammujaiset 2014 näyttelyissä!

Leireillä ja näyttelyissä tavataan! Laura Mikkola

Ryhmä leiriläisiä seuraa tarkkaan leirisisko Amanda Tiirin selkälinjaoppia. Kuva Laura Mikkola

Ayrshire-lehti

2/2014

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT

European Young Breeders School - EYBS Kevättalvella Sari-koutsimme alkoi kerätä kisaamaan lähtevää joukkuetta kasaan. Joukkueen muodostuttua aloimme heti kyselemään sponsoreita ja miettimään, millaisen standin aiomme tehdä. Leiri alkoi keskiviikkona 3.9, mutta lähdimme matkaan jo tiistaina. Lentokentällä tasasimme hieman matkalaukkujen painoja ja maksoimme lisälaukut. Lento sujui mukavasti, suurimmalta osalta nukkuen. Saavuimme Brysseliin pari minuuttia etuajassa. Vastaanottoaulassa meitä odotti ”taksikuskimme”, jonka kyydissä suunnistimme ulos kentältä - muutaman mutkan kautta - ja tunnin matka Batticeen alkoi. Belgian kauniit maisemat vilahtelivat auton ikkunoista ja pian olimme perillä näyttelyalueella. Sieltä meidät noudettiin isäntäperheisiimme ja Sari matkasi hotellilleen. Isäntäperheemme äiti ja isä olivat opetelleet yhden lauseen englanniksi, mutta muuten keskusteltiin googlekääntäjän avulla. Ensimmäisenä päivänä kokoonnuimme hallille, jossa jaettiin opetuskansiot ja pidettiin avajaispuhe. Saapuessamme eläinhalliin Finlande-kyltin alla odotti melkoinen ryhmä nälkäisiä ja likaisia hiehoja. Muiden, paitsi Merin, hiehot olivat jo paikalla, mutta tämäkin hieho saapui myöhemmin. Heikille valittu hieho näytti niin huonokuntoiselta, että se täytyi vaihtaa toiseen. Opetus alkoi pesulla, johon jokaisen joukkueen täytyi tuoda yksi hieho. Valitsimme Iiriksen

hiehon, koska se oli todella likainen. Opettajat opastivat meitä nopeaan ja tehokkaaseen pesuun. Tämän jälkeen oli eläinten pedin teon vuoro, jota ennen opettajat näyttivät, miten se tulee tehdä. Iltapäivällä aloitettiin showmanship-harjoitukset, joissa Jaume SerrabassaVila ja MariePhilip Brisson kertoivat, miten hiehon saa koulutettua ja antoivat erilaisia vinkkejä koulutukseen. Tämän jälkeen oli noin tunti aikaa opettaa omia hiehoja ja teimme sen kahdessa ryhmässä. Seuraavaksi oli ruokintaopetusta, jossa kerrottiin hiehojen ja lehmien ruokinnasta ja erityisesti siitä, miten se kuuluu tehdä näyttelyssä. Samalla kerrottiin näyttelyrutiineista ja neuvottiin, mitä on tärkeä ottaa mukaan näyttelyyn. Tämän jälkeen oli aika hoitaa hiehot, eli ruokkia ja juottaa ne. Sitten suuntasimme itse syömään. Ruokailu oli melko hidasta kaikkine alku-, pää- ja jälkiruokineen. Vielä ennen isäntäperheisiin lähtöä kävimme katsomassa, että hiehoilla oli kaikki hyvin. Seuraavana päivänä eläinten pesu, hoito sekä pedin teko alkoi jo aikaisin. Kaiken piti olla valmista ja aamupala syötynä kahdeksan jälkeen, jolloin alkaisi klippausopetus. Michael Halliwell opetti meille klippausta kertoen, kuinka se kannattaa aloittaa, miten jäljestä saa hyvän sekä millä välineillä klippaus onnistuu parhaiten. Tämän jälkeen siirryttiin showmanship-opetukseen. Tällä kertaa jokaisen joukkueen

piti tuoda yksi hieho kuvitteelliseen kehään, jossa Jaume ja MP aloittivat kertomalla, miten eläimen sekä esittelijän pitää kulkea kehässä, missä asennossa eläimen pitää olla sekä miten eri tilanteissa tulee toimia. Seuraavaksi oli vuorossa noin puolentoista tunnin pituinen luento eläinten tuomaroinnista. Englanniksi opiskelevat kuuntelivat kuulokkeilla ja tekivät muistiinpanoja lehtiöön. Lopputunnista teimme pienen kokeen, joka perustui tunnilla opittuihin asioihin. Luennolta siirryimme eväspussit kädessä busseihin, sillä oli aika lähteä vierailulle Benoit Biemar of Saint Andrén tilalle. Tutustuimme aluksi hieman tilaan ja sitten pääsimme hyödyntämään juuri opittuja taitoja ryhmissä. Seuraavat tunnit sujuivatkin vikkelästi näitä hienoja hiehoja sekä lehmiä arvostellessa. Kun kaikki oli saatu valmiiksi, alkoi bussimatka takaisin kilpailupaikalle, jossa oli taas hiehojen hoidon aika. Kun hiehot oli hoidettu, olivatkin isäntäperheet saapuneet jo paikalle. Vapaailta sujui hyvin isäntäperheissä. Pääsimme tutustumaan isäntäperheen tilaan ja aika vierähti mukavasti hienoja eläimiä ja maisemia ihaillessa. Sen jälkeen vuorossa oli kunnon ateria ja me pääsimme kertomaan googlekääntäjän avulla, missä esimerkiksi joulupukki asuu ja millainen sää Suomessa on. Perjantai oli päivistä luultavasti kiireisin. Aamu alkoi tavalliseen tapaan hiehojen pesulla, ruokinnalla sekä petien teolla.

Puoli yhdeksältä alkoi luento, jolla käsiteltiin markkinointia ja sen eri vaiheita. Luennon lopussa Quebec Canada ja tuomarimme pitivät vielä pienen puheen. Luennolta siirryimme showmanship-harjoituksiin ja eläinten opettamiseen. Reilun tunnin jälkeen eläimet alkoivat kulkea jo ihan hyvin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Päivä jatkui reippaassa työnteossa, sillä hiehot piti saada seuraavan aamun viimeistelyä vaille valmiiksi. Yhdestä viiteen asti oli aikaa klipata eläimet ja lisäksi oli aikaa käydä vähän taluttamassa hiehoja. Seuraavaksi oli hiehojen tuomarointikisan aika. Kehässä oli kuusi hiehoa, jotka piti laittaa paremmuusjärjestykseen perusteluineen. Tämän jälkeen oli vapaailta isäntäperheissä kaikilla muilla, paitsi joukkueen kahdella jäsenellä, jotka jäivät vahtimaan hiehoja yöksi. Juho ja Antti jäivät yövuoroon toisten lähtiessä nukkumaan. Lauantaiaamuna eläinten valmistelu aloitettiin aikaisin. Ensimmäiset kehät alkoivat puoli kahdeksalta, joten piti kiirehtiä kaiken kuntoon saamiseksi. Yövahtimme olivat onneksi pesseet eläimet jo ennen muun joukkueen tuloa, joten saimme aloittaa selkälinjojen teon sekä kehään valmistautumisen hyvissä ajoin. Luokkia oli monta ja ensimmäisessä luokassa kilpailivat Eero ja Iiris. Tässä luokassa Eero voitti. Kipeästä polvestaan huolimatta Iiris pärjäsi hiehonsa kanssa hyvin ja sijoittui neljänneksi. Osallistujia oli

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT 62

2/2014

Ayrshire-lehti

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT jokaisessa luokassa paljon, sillä yhteensä 131 nuorta oli mukana EYBS:ssa. Seuraavaksi oli vuorossa kovatasoinen luokka, jossa Antti sijoittui lopulta kolmanneksi ja Amanda kuudenneksi. Meri oli luokkansa voittaja ja Heikki sijoittui toiselle sijalle. Juho oli luokkansa neljäs. Siitä alkoikin jännitys, sillä Suomelta oli championkehässä kolme edustajaa! Koska loppukilpailuun osallistui sekä voittaja että toiseksi tullut, oli kehä suuri. Lopulta Heikki sijoittui kuuden parhaan joukkoon tästä suuresta luokasta. Showmanshipin jälkeen ohjelma jatkui. Vuorossa oli lehmien arvostelu ja niiden paremmuusjärjestykseen laittaminen. Kehään tuotiin kuusi lehmää, jotka meidän piti laittaa oikeaan järjestykseen perusteluineen. Lopuksi tuomari kertoi oikean järjestyksen, aivan kuten aiemminkin. Tämän jälkeen oli hiehojen hoitoa; ruokkimista ja juottoa sekä mahdollisten tarvikkeiden hankkimista. Illalla pidettiin juhla EYBS-teltassa. Jokainen joukkue oli tuonut mukanaan jotain pientä tarjottavaa, kuten juustoja, viinejä tai suklaata. Niitä sitten tarjottiin muiden joukkueiden edustajille, pidettiin hauskaa ja juteltiin. Tunnelma oli iloinen ja rento. Suomen standilla ehdoton suosikki oli Salmiakkikossu, joka loppui alta aikayksikön! Juhlien jälkeen lähdettiin takaisin isäntäperheisiin. Yövahdeiksi jäivät tällä kertaa Amanda ja Heikki. Sunnuntaiaamuyönä aloitimme pesun ja petien teon aikaisin. Toisten tullessa paikalle olimme saaneet pedit sekä eläinten pesun valmiiksi Heikin kanssa. Viimeisenä leiriaamuna joukkueessamme oli havaittavissa pientä väsymystä, sillä osa meistä nukkui aamulla pienet nokoset ennen selkälinjojen tekoa. Sen jälkeen olimme

taas reippaita jatkamaan töitä ja kaikki oli valmista kehien alkaessa yhdeksältä. Sinä päivänä olivat vuorossa hieholuokat. Iiriksen hieho sijoittui kaikista parhaiten; se voitti luokkansa ja pääsi championkehään. Kokonaiskilpailun sekä showmanship- ja joukkuekilpailun palkintojenjako oli vuorossa päivän päätteeksi. EYBS 2014 alkoi olla lopuillaan. Kävelimme kehään jonossa ja ensimmäisellä oli Finlande-kyltti. Ryhmäkuvien jälkeen jäimme odottamaan, että kaikki olisivat kehässä. Ensiksi palkittiin tuomarit sekä muut EYBS:ssa mukana olleet. Kokonaiskilpailussa parhaimman tuloksen sai Heikki sijoittuen 9. sijalle. Meri oli 12., Antti 24., Eero 26., Juho 27., Iiris 43. ja Amanda 50. Kokonaiskilpailun voittaja tuli Kanadasta. Paras joukkue oli Luxemburg. He olivat rakentaneet standistaan näyttävän ”navetan”, joka kiinnitti huomion erittäin hyvin. Kehän jälkeen aloitettiin pakkaaminen ja standin purkaminen. Sen jälkeen oli hetki aikaa hyvästellä tutut ja odotella isäntäperheiden saapumista. Ilta sujui pakkaamisen merkeissä. Maanantaiaamuna herätys oli kuten muinakin aamuina, mutta määränpäänä oli näyttelyalueen sijaan lentokenttä. Taksikuskimme haki meidät kuudelta sovitusta paikasta ja matka kotia kohti alkoi. Lento lähti vasta puoliltapäivin, joten vielä oli aikaa tehdä viimehetken tuliaishankintoja. Lentokoneessa aika kului nopeasti, sillä lähes kaikki nukkuivat. Viikon opettavan ja kokemusrikkaan reissun jälkeen oli hyvä palata jälleen kotiin. Amanda Tiiri ja Meri Nissilä Muut mukana olleet: koutsi Sari Vanhatalo, Juho, Heikki, Antti ja Eero Vanhatalo sekä Iiris Nissilä.

JUNNUT • JUNNUT • JUNNUT

Tammenpää Ayrshires Jalostustavoitteina utareterveys ja pitkä-ikäisyys Keskituotos 62,3 10097-454-4,49-360-3,57

Helmi ET

Bendig x Conn AF GP 80 10332-475-4,60-342-3,31

Hopea ET

Bendig x Conn AF G 78 7376-404-5,48-258-3,50

Kokkilantie 835, FI-25230 Angelniemi, +358 (0)500 194038 63

Ayrshire-lehti

2/2014

JOUKOLAN AYRSHIRE Kestävät ja tuottavat ayrshiret – 70 ayrshirelehmää - EKM 10325 kg - 9 kpl 50-tonnareita lypsyssä

Lehmien hyvinvointi on meille tärkeää. Joukolan Vohveli AF-EX90-4E lypsyn jälkeen lepäämässä kollegoidensa ympäröimänä.

Joukolan eläinten menestystä Ammujaiset 2014 -näyttelyssä:

Karjakilpailun voitto, etualalla Joukolan Amaretto. Lilli ja Junior Champion Joukolan Julietta (F.P.ErwinET x Joukolan Viennetta-AF-EX90-3E)

Champion-kehän 3 parasta kasvattejamme, Champion Joukolan Amaretto (Kellcrest He-Man ET x Lunden Romeo Tometta), vara-Champion Joukolan InaMarie (om.Olavi Ahonkivi) ja Honorable Mention Joukolan Vohveli.

Kestävät eläimet antavat mahdollisuuden myydä eläinainesta myynnissä eläimiä ja alkioita ympäri vuoden.

Ota yhteyttä, jos etsit hyvää ayrshire-eläinainesta!

Laura ja Jouko Laiholahti • gsm +358 44 552 4493 laura.laiholahti@marttila.fi • www.joukolanayrshire.com 64

2/2014

Ayrshire-lehti

Kesän 2014 näyttelytulokset AMMUJAISET 2014

3.7.2014 Oripää Tuomari: Douglas Evans, USA Luokka 1. 01.12.2013-28.02.2014 syntyneet Ayrshirehiehot

1. Des Prairies Kimberly ET (Palmyra Tri-Star Burdette – Blackaddar Kellogg) om. Kavander Elina ja Mika 2. Leväniemen Laupias (Blackaddar Sherlock – Duo Star Normandin) om. Iivarinen Veli ja Kristiina 3. Joukolan Kobra (Cyn Lorr Synd Paristo – Des Chamois Poker ET) om. Laiholahti Laura ja Jouko 4. Kouda (Lagace Motown ET – Kildare Jupiter ET) om. Mäki-Arvela Marko 5. Savinnan Kaamos (Faucher Poker Erwin ET – Visserdale Valtsu ET) om. Savikko Sanna 6. Helkamäen Kätevä (Forever Schoon Eiffel ET – Des Prairies Potter) om. Helkamäki Leena ja Sami 7. Jussilan Poker Luksus ET (Des Chamois Poker ET – Lähteenmaan Apotti) om. Helkamäki Leena ja Sami 8. Hanhisaaren Homerun Laa-laa (Faucher Homerun ET – Palmyra Tri-Star Burdette) om. Tiiri Juha 9. Kulmalan Lounatuuli (Palmyra Tri-Star Burdette – Ardmore Crown Napier) om. Kulmalan maatila 10. Nummipellon Kaki (VR Nikulan Yllyke Ymppi – VR Gunnarstorp Vindlyckan Gass) om. Virtanen Jari ja Vaihekoski Marja

Luokka 2. 01.07.2013-30.11.2013 syntyneet Ayrshirehiehot

1. Joukolan Geisha (Kellcrest Landscape ET – Beau Lac Nemo) om. Laiholahti Jouko ja Laura 2. SaRan Keijuruusu (Faucher Homerun – Roi Galant) om. Rautio Salla 3. Päivölän Ophelia ET (Palmyra Tri-Star Burdette – Des Chamois Poker ET) om. Sonnishine Osk 4. Päivölän Cindy (Palmyra Tri-Star Burdette – Shady Walnut Conn) om. Räikkönen Saija ja Kivilahti Jani 5. SaRan Kesäheinä (Palmyra Tri-Star Burdette – Palmyra Poker Riggins ET) om. Rautio Salla 6. Päivölän Francesca (Jelyca Oblique – Mapleburn Remington ET) om. Räikkönen Saija ja Kivilahti Jani 7. Majaniemen Korundisara (Nexus Dreamer – Beau Lac Nemo) om. Teiskonlahti Heli ja Antti

Luokka 3. 01.03.2013-30.06.2013 syntyneet Ayrshirehiehot

1. Shady Walnut Gold-Moria ET (Mapleburn Remington ET – Forever Schoon Mm Cornelius ET) om. Laiholahti Laura ja Jouko 2. Kildare Poker Valerie ET (Des Chamois Poker ET – Ardrossan EV Kates Trident) om. Räikkönen Saija ja Kivilahti Jani 3. Rounion Miricalisia (Rounion Saga Riggins Irvin – Kildare Jerry) om. Ahonkivi Olavi 4. Majaniemen Kuvastin (Des Prairies Potter – Palmyra Tri-Star Reality) om. Teiskonlahti Heli ja Antti 5. Majaniemen Kuvitelma (Faucher Homerun ET – Palmyra Jerry Bendig ET) om. Teiskonlahti Heli ja Antti 6. Toikan Kaunis (Lagace Motown ET – Kildare Jerome ET) om. Uusitalo Petri 7. Toikan Kantri (Lagace Motown ET – Birghdale Copper) om. Toikka Hannu ja Tiina 8. Änkön Gabriella (Nexus Dreamer – Covey-Farms Romeo ET) om. Änkö Sari

Luokka 4. 01.07.2012-28.02.2013 syntyneet Ayrshirehiehot

1. Joukolan Julietta (Faucher Poker Erwin ET – Margot Calimero) om. Laiholahti Laura ja Jouko

2. Rounion Nemo Tometta ( Beau Lac Nemo – De La Cavee Test ET) om. Ahonkivi Olavi 3. Joukolan B.Kinsella (Nexus Dreamer – Des Chamois Poker ET) om. Laiholahti Laura ja Jouko 4. Kuortin Jigglypuff (Palmyra Poker Riggins ET – Des Prairies Potter) om. Kuortti mty 5. SaRan Jakaranda (Palmyra Tri-Star Burdette – Des Chamois Poker ET) om. Rautio Salla 6. Ninan Juhlamuumi (Palmyra Tri-Star Burdette – Des Chamois Poker ET) om. Nieminen Nina 7. Mapleburn Khia ET (Palmyra Tri-Star Burdette – Des Chamois Poker ET) om. Markkanen Anni ja Mika

Antti Vanhatalo ja Rounion Nemo Tometta, Ammujaisten Ayrshire Junior Honorable Mention. Kuva Meri Nissilä Luokka 5. Ayrshire-ensikot

1. Savinnan Inkalilja AF-GP83 (Faucher Poker Erwin ET – Margot Calimero) om. Savikko Sanna 2. Änkön Ingariina (Des Prairies Potter – Birghdale Copper) om. Änkö Sari 3. Joukolan Jelou (Palmyra Jerry Bendig ET – Shady Walnut Conn) om. Laiholahti Laura ja Jouko 4. Änkön Inkku (R Facet – Covey-Farms Romeo ET) om. Änkö Sari 5. Hanhisaaren Jäätelö (Palmyra Tri-Star Burdette – Lagace Ristourn) om. Tiiri Juha 6. Faucher Poker Iltalaulu ET (Des Chamois Poker ET – Peterslund 1213) om. Kavander Elina ja Mika 7. Kalliokielen Jäähile ( Faucher Poker Erwin ET – Purolan Orkko) om. Suominen Tuija ja Lehtonen Jouni 8. Ihme (VR Jylhävaaran Record Ruoste ET – Savian Vihtori) om. Lumme Marjut 9. Savinnan Ikikulta (Palmyra Tri-Star Burdette – Des Chamois Poker ET) om. Savikko Sanna

Luokka 6. Ayrshirelehmät, 2 kertaa poikineet

1. Joukolan InaMarie (Palmyra Poker Riggins ET – Shady Walnut Conn) om. Ahonkivi Olavi 2. Hanhisaaren Irdette (Palmyra Tri-Star Burdette – Nikolan Rytinä) om. Tiiri Juha 3. Kurhilan Rig. Iceland (Palmyra Poker Riggins ET – Blackaddar BB Kellogg) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko 4. Inkivääri (Maple-Dell Modem Drew ET – Rounion Taiga ET) om. MäkiArvela Marko

Luokka 7. Ayrshirelehmät, 3 kertaa tai useammin poikineet

1. Joukolan Amaretto (Kellcrest He-Man ET – Covey-Farms Romeo ET) om. Laiholahti Laura ja Jouko

Ayrshire-lehti

2/2014

Kesän 2014 näyttelytulokset Karjakilpailu:

1. Joukolan Ayrshire 2. Savinnan Ayrshire 3. Hanhisaaren Tila

JUNIOR HANDLER

4.7.2014 Oripää Tuomari: Douglas Evans, USA Luokka 1. 2005-2006 syntyneet

Senior Championin valintaa vasemmalta: Joukolan Amaretto (Ayrshire Senior Champion), Joukolan InaMarie (Varachampion), Savinnan Inkalilja. Kuva Meri Nissilä 2. Joukolan Vohveli (Rounion Danesco – Kellcrest Nelson ET) om. Laiholahti Laura ja Jouko 3. Jonholm.R.Francine (Mapleburn Remington ET – Forever Schoon Mm Cornelius ET) om. Ahonkivi Olavi 4. Palmyra Cali Emelie ET (Margot Calimero – Woodland View Pardner) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko 5. Savinnan & Uusi-Suon Enkelinsiipi AF-VG86 (Margot Calimero – Kellcrest Ice Man ET) om. Savikko Sanna 6. Toikan Eldorado (Lagace Ristourn – Woodland View Pardner) om. Toikka Tiina ja Hannu Ayrshire Junior Champion:

Joukolan Julietta, om. Laiholahti Laura ja Jouko

1. Veera Holopainen 2005 Kulmalan Lounatuuli 2. Viivi Iivarinen 2006 Savinnan Kaamos SISU-Palkinto 3. Simeon Kavander 2006 Riitmaan Lucia 4. Eino Mikkola 2006 Lehtirannan Lancome 5. Ilmari Pessi 2006 Pessin Littara 6. Janne Katara 2006 Pessin Lita

Luokka 2. 2003-2004 syntyneet

1. Emilia Pessi 2004 Kuortin Lazy-Eva 2. Roosa Kemppainen 2003 Labella 3. Veera Iivarinen 2003 Leväniemen Laupias 4. Ella Virtanen 2003 Nummipellon Kaki 5. Viivi Särkijärvi 2004 Ralma Braxton Cottoncandy ET 6. Laura Jaala 2003 PN Linda 7. Ville Katara 2004 Markwell Powwow ET 8. Sanni Loponen 2004 Pessin Lasihelmi SISU-Palkinto

Luokka 3. 2001-2002 syntyneet

Joukolan InaMarie, om. Ahonkivi Olavi

1. Saku Särkijärvi 2002 Harjulan Kaste-Helmi 2. Salla Vakkilainen 2001 Lohenojan Kiandra 3. Suvi Keinänen 2001 SaRan Jakaranda 4. Amanda Mäki-Arvela 2002 Kouda 5. Josefiina Kavander 2001 Vanhalan Braxton Laetitia 6. Lotta Saarelainen 2002 Hanhisaaren Homerun Laa-laa 7. Siiri Suonpää 2001 Hanhisaaren .S.Lumia White 8. Siiri Loponen 2002 Bouw Froukje Peacepipe ET 9. Saana Vesanen 2002 Lehtirannan Lancome 10. Kiia Iivarinen 2001 Leväniemen Käpyli 11. Iida Mäki 2001 Lehtälän Ledi 12. Lotta Eskonen 2002 PN Linda 13. Leevi Wekström 2002 Lohenojan Lemmikki SISU-Palkinto

Ayrshire Senior Honorable Mention:

Luokka 4. 1999-200 syntyneet

Ayrshire Junior Varachampion:

Des Prairies Kimberly ET, om. Kavander Elina ja Mika Ayrshire Junior Honorable Mention:

Rounion Nemo Tometta, om. Ahonkivi Olavi Ayrshire Senior Champion:

Joukolan Amaretto, om. Laiholahti Laura ja Jouko Ayrshire Senior Varachampion:

Joukolan Vohveli, om. Laiholahti Laura ja Jouko Ayrshirekasvattajien Total Performance:

Joukolan Amaretto, om. Laiholahti Laura ja Jouko

1. Saara Rönkä 2000 Jussilan Roy Lucia Glamouria 2. Emma Falin 1999 Vanhalan Braxton Celeste 3. Piia Pylkkönen 2002 Joy of Autumn June 4. Aamos Taivalmäki 2000 Savinnan Kaamos 5. Arttu Sillanpää 2000 Päivölän Francesca SISU-Palkinto 6. Noora Saarinen 2000 Harjulan Kuutamo

Luokka 5. 1998 syntyneet

1. Justiina Kavander 1998 Des Prairies Kimberly ET 2. Janita Hottinen 1998 Jussilan Denzel Lucia Goodie 3. Eero Vanhatalo 1998 Vanhatalon Sid Indis 4. Heli Tikkanen 1998 Kaupin Kuunsilta SISU-Palkinto 5. Reetta Jääskeläinen 1998 Jussilan Kärlek 6. Siiri-Sofia Lumme 1998 Kilke 6. Minna Jaala 1998 Lapinojan Kultahippu 6. Karoliina Nieminen 1998 Ninan Juhlamuumi 6. Iiris Nissilä 1998 Vanhalan Lauthority Kylie 6. Minttu Pajula 1998 Vanholm Golden Lilian ET

Luokka 6. 1996-1997 syntyneet

Vasemmalta Rounion Nemo Tometta (Kunniamaininta), Des Prairies Kimberly ET (Varachampion), Joukolan Julietta (Junior Champion). Kuva Meri Nissilä

1. Lilli Laiholahti 1997 Joukolan Julietta 2. Maiju Pajula 1996 Keskitalon Korianteri 3. Antti Vanhatalo 1996 Vanhatalon Marianne Gwyneth 4. Helmiina Kavander 1997 Des Prairies Kimberly ET

2/2014

Ayrshire-lehti

Kesän 2014 näyttelytulokset 5. Kristiina Kuortti 1996 Kuortin Gunilla 5. Suvi Mertanen 1996 SaRan Keijuruusu SISU-Palkinto 5. Niina Mitlöhner 1996 Mapleburn Khia ET 5. Amanda Tiiri 1996 Hanhisaaren Stanleycup Kristal-Beth ET Junior Handler Champion: Lilli Laiholahti Junior Handler Varachampion: Justiina Kavander Junior Handler Honorable Mention: Maiju Pajula

SHOWMANSHIP-TAITAJAKILPAILU 2.7.2014 Oripää Tuomari: Jason Ness, KANADA 1. Heikki Vanhatalo 34p. 2. Lilli Laiholahti 32p. 3. Amanda Tiiri 25p. 3. Karoliina Nieminen 25p. 5. Meri Nissilä 23p. 6. Piia Pylkkönen 19p. 7. Anna Lehtinen 18p.

SHOWMANSHIP

4.7.2014 Oripää Tuomari: Douglas Evans, USA 1. Juho Vanhatalo 2. Minna Toikka 3. Salla Rautio 4. Matilda Mäki-Arvela 4. Sanna Savikko 4. Sari Vanhatalo 4. Heikki Vanhatalo 4. Anna Länsisalmi 4. Tia Tanner 4. Niina Toikka 4. Meri Nissilä

5. Juha Tiiri 5. Hannu Toikka 5. Liisa Staudinger 5. Anni Markkanen 5. Pierre Dabow 5. Anna Lehtinen 5. Sannasisko Äijö 5. Juulia Ahlholm

MUURIKKI 2014

23.8.2014 Kitee Tuomari: Tiina Tahvonen Luokka 6. Hiehot 6-9 kk

Luokan Sponsori ProAgria Pohjois-Karjala 1. Helkamäen Kätevä (Forever Schoon Eiffel - Des Prairies Potter) om. Helkamäki Leena ja Sami 2. Hirvitarhan LetStar (Jelyca Oblique - Ayr-Phoe Ideostar ET) om. Mertanen Anne ja Juha 3. Jussilan Poker Luksus ET (Des Chamois Poker ET - Lähteenmaan Apotti) om. Helkamäki Leena ja Sami 4. Savinnan Kaamos (Faucher Poker Erwin ET - Visserdale Valtsu ET) om. Savikko Sanna 5. Petäismäen Lumimarja ET (Palmyra Tri-Star Burdette - Mapleburn Remington ET) om. Keinänen Alli ja Kari 6. Kimara (Pell-Pers - Asmo Sale ET) om. Kuusela Raimo

Luokka 7. Hiehot 10 kk ja vanhemmat

Luokan sponsori Rauta- ja Maatalous A&M Kinnunen Ky 1. Rounion Nemo Tometta (Beau Lac Nemo ET - De La Cavee Test ET) om. Ahonkivi Olavi

Muurikin ayrshirelehmäluokka vasemmalta: Ayrshirechampion Joukolan InaMarie (om. Olavi Ahonkivi), toisena Varachampion Faucher R. Jasmin ET (om. Alli ja Kari Keinänen), kolmantena Savinnan Inkalilja AF-VG86 (om. Sanna Savikko). Kuva Iiris Nissilä 2. Hirvitarhan Kiera (Palmyra Tri-Star Burdette - Des Chamois Poker ET) om. Mertanen Anne ja Juha 3. Petäismäen Kääpiö (Palmyra Tri-Star Burdette - Des Chamois Poker ET) om. Keinänen Kari ja Alli 4. Hirvitarhan Kummitus (Palmyra Bet On Me ET - Lagace Modem ET) om. Mertanen Anne ja Juha 5. Mapleburn Pia`s Christmas ET (Don-Sher Hector - Blackaddar BB Kellogg) om. Keinänen Alli ja Kari 6. Vesalahden Kirppu (Sammatin Valpas - Rasilan Yafir) om. Topra-Karppanen Tuija ja Karppanen Kari Ayrshire Junior Champion:

Helkamäen Kätevä, om: Helkamäki Leena ja Sami Ayrshire Junior Varachampion:

Rounion Nemo Tometta, om: Ahonkivi Olavi

Luokka 8. Ayrshire lehmät

Luokan sponsori Semex Finland 1. Joukolan Ina-Marie (Palmyra Poker Riggins ET - Shady Walnut Conn), 2 krt. poikinut, om. Ahonkivi Olavi 2. Faucher R. Jasmin ET (Mapleburn Remington ET - LaSapiniere Cacylite ET, 1. krt poikinut, om. Keinänen Alli ja Kari 3. Savinnan Inkalilja AF-VG86 (Faucher Poker Erwin ET - Margot Calimero), 1. krt. poikinut, om. Savikko Sanna Ayrshire Champion:

Joukolan Ina-Marie, om: Ahonkivi Olavi Ayrshire Varachampion:

Faucher R. Jasmin ET, om: Keinänen Alli ja Kari Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n Total Performance-palkinto:

Savinnan Inkalilja AF-VG86, om: Savikko Sanna

JUNIOR HANDLER

Tuomari: Nico Bons, Hollanti

Junior Handler -luokkien sponsori ItäMaito

Luokka 1. 2008-2005 syntyneet 1. Viivi Iivarinen 2006 Hirvitarhan LetStar 2. Iida Weman 2008 Jussilan Sammy Leandra ET

Ayrshire-lehti

2/2014

Kesän 2014 näyttelytulokset Luokka 2. 2004-2002 syntyneet

1. Saku Särkijärvi 2002 Hirvitarhan LetStar 2. Viivi Särkijärvi 2004 Jussilan Poker Luksus ET 3. Veera Iivarinen 2003 Savinnan Kaamos 4. Miia Karppanen 2003 Vesalahden Kirppu 5. Siiri Loponen 2002 Jussilan Roy Lucia Glamouria ET 6. Aada Rummukainen 2003 Sulkaman Kuningatar 7. Aino Rouvinen 2002 Loisto 8. Sanni Loponen 2004 Jussilan Sammy Leandra ET

Luokka 3. 2001-1999 syntyneet

1. Saara Rönkä 2000 Vehkalahden Kuurankukka ET 2. Suvi Keinänen 2001 Petäismäen Kääpiö 3. Iina Kuosmanen 1999 Savinnan Kaamos 4. Pia Pylkkönen 2000 Vehkalahden Kismet ET 5. Kiia Iivarinen 2001 Jussilan Roy Lucia Glamouria ET

Ayrshire Junior Champion Helkamäen Kätevä (om. Leena ja Sami Helkamäki), taustalla Junior Varachampion Rounion Nemo Tometta (om. Olavi Ahonkivi). Kuva Iiris Nissilä

Luokka 4. 1998-1996 syntyneet

1. Amanda Tiiri 1996 Hanhisaaren Stanleycup Kristal-Beth ET 2. Suvi Mertanen 1996 Hirvitarhan LetStar 3. Antti Vanhatalo 1996 Vanhatalon Indis 4. Tiia Keinänen 1997 Mapleburn Pia´s Christmas ET 5. Vilhelmiina Kuusela 1998 Kimara 6. Jolanda Topra 1998 Vesalahden Kirppu Junior Handler Champion: Amanda Tiiri Junior Handler Varachampion: Suvi Mertanen

Junior Handler-kilpailu Muurikissa, edellä Saku Särkijärvi ja Hirvitarhan LetStar, toisena Viivi Särkijärvi ja Jussilan Poker Luksus ET. Kuva Iiris Nissilä

Kunniamaininta: Saara Rönkä Pohjois-Karjalan Karjakerhon Tsemppipalkinto: Iida Weman

AYRSHIRE FINLAND 2014 -VALOKUVAKILPAILU Kutsumme kaikki vuoden 2014 aikana otetut potrettikuvat valokuvakilpailuun. Tuomarina toimii Yves Charpentier. Tulokset julkaistaan Ayrshire-lehdessä keväällä 2015. Voittaneet kuvat palkitaan Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n 30 euron lahjakortilla. Sekä hiehot että lehmät jaetaan luokkiin iän perusteella. Kuvat osallistuvat samalla Maailman Ayrshirefederaation valokuvakilpailun karsintaan, mikäli kilpailu järjestetään. Hiehot: alle 5 kk 6 - 8 kk 9 - 11 kk 12 - 14 kk 15 - 17 kk yli 18 kk

Lehmät: 2-vuotiaat 3-vuotiaat 4-vuotiaat 5-vuotiaat 6 - 7 -vuotiaat yli 8 vuotiaat

Säännöt: - Kuva on otettu vuoden 2014 aikana. - Kuva on ns. potrettikuva eli eläin on kylki kuvaajaan päin pää kohotettuna. - Eläimestä ilmoitetaan omistaja-, kasvattaja- ja polveutumistiedot (isä, emä, emänisä) sekä eläimen syntymäaika ja ikä kuvaushetkellä täysinä kuukausina tai vuosina. - Ayrshirekasvattajat pidättää oikeuden muuttaa luokkajakoa. - Kuvista ei makseta julkaisupalkkiota, mutta Ayrshire-lehti ei myöskään käytä kuvia muuhun tarkoitukseen ilman omistajan suostumusta. - Kuvat toimitetaan sähköisessä muodossa. Kuvan leveys on oltava vähintään 1050 pikseliä. Kuvat on toimitettava viimeistään 31.12.2014. Tämän jälkeen toimitetut kuvat eivät osallistu kilpailuun.

Lisätiedot ja kuvien lähetysosoite: Heli Teiskonlahti • puh. 040 59 593 8738 • heli.teiskonlahti@gmail.com 68

2/2014

Ayrshire-lehti

Beliissa lypsänyt 100 000 kg

Huutokauppa ja Satatonnarijuhlat Rounion Ayrshire, sunnuntaina 19.10.2014 alkaen klo 11.00. Huutokauppa klo 13.00.

Ilmoittautuminen molempiin juhliin 17.10.2014 mennessä Olavi Ahonkivi puhelimitse tai tekstiviestillä +358 40 503 8475 tai sähköpostitse osoitteeseen olavi.ahonkivi@pp.inet.fi

Rounion Ayrshire Olavi Ahonkivi gsm +358 40 503 8475 • Kellahdenkylätie 88 A, 28100 Pori 69

Ayrshire-lehti

2/2014

Yhdistyksen ilmoituksia Suomen Ayrshirekasvattajat ry YHDISTYKSEN UUSI TALOUDENHOITAJA JA UUDET OSOITETIEDOT

AYRSHIRELEHDET LUETTAVISSA YHDISTYKSEN KOTISIVUILLA

Yhdistyksen uutena taloudenhoitajana on aloittanut 1.7.2014 alkaen Katariina Ikkeläjärvi. Huomaathan siis taloudenhoitajan ja yhdistyksen muuttuneet osoitetiedot!

Vanhat Ayrshire-lehdet numerosta 1/2011 alkaen ovat luettavissa yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa: www.ayrshire-finland.com.

Uusi osoite on: Suomen Ayrshirekasvattajat ry, Alakuja 6, 61800 Kauhajoki.

Edellinen lehti tulee sähköisesti luettavaksi kotisivuille aina vähän ennen seuraavan numeron ilmestymistä.

Verkkokauppa

Ayrshire-verkkokauppa on avattu

osoitteessa: http://ayrshireverkkokauppa.mycashflow.fi/ Ayrshire-aiheiset tuotteet

Verkkokaupassa myydään ayrshire-aiheisia tuotteita. Maksu onnistuu turvallisesti Checkout-palvelun avulla kaikissa suomalaisissa verkkopankeissa. Toimitukset hoidetaan postin välityksellä kaikkialle Suomessa.

Tapahtumiin ilmoittautuminen

Voit ilmoittautua kokouksiin, illanviettoihin, tapahtumiin ja matkoille maksamalla Ayrshire-verkkokaupassa tapahtuman osallistumismaksun.

Lahjakortit

Suomen Ayrshirekasvattajat ry:n uudet lahjakortit sisältävät koodin, jonka avulla lahjakortin saaja voi hyödyntää lahjakortin myös verkkokaupassa.

Avajaistarjous Kaikki painetut T-paidat ja bokserit 16–20 % alennuksella verkkokaupasta lokakuun loppuun asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Postimaksut lisätään hintaan. Veloitettavan postimaksun suuruus näkyy aina kassalla ennen ostoksen lopullista hyväksymistä ja maksamista.

Yhteystiedot:

Suomen Ayrshirekasvattajat ry. / Ayrshire-verkkokauppa Alakuja 6, 61800 Kauhajoki ayrshire-finland@fdd.fi • www.ayrshire-finland.com

Tervetuloa verkkokauppaan!

Arvontavoitto Juha Tiirille Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden jäsenten kesken arvottiin 70 euron lahjakortti yhdistyksen standille ja arpaonni suosi Juha Tiiriä. Lahjakortti on postitettu voittajalle.

Kasvattajanimirekisteri Suomen Ayrshirekasvattajat ry pitää kirjaa jäsentensä kasvattajanimistä. Kasvattajanimirekisterin säännöt ja kasvattajarekisteriin ilmoitetut kasvattajanimet ja niiden omistajat löydät yhdistyksen kotisivuilta, osoitteesta: http://www.ayrshire-finland.com>Kasvattajanimirekisteri. Kasvattajanimirekisteriin voit ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen ayrshire-finland@fdd.fi. HUOM! Muistattehan päivittää muuttuneet tiedot kasvattajanimirekisteriin (esim. sukupolvenvaihdoksen yhteydessä) ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen!

2/2014

Ayrshire-lehti

Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.71

Ayrshire-lehti

2/2014

Suomen Ayrshirekasvattajat ry

SYYSKOKOUS järjestetään 28. - 29.10.2014 Mikkelissä Hotelli Anttolanhovissa. Osoite: Hovintie 224, 52100 ANTTOLA Ohjelma: Tiistai 28.10. klo 14:00 alkaen majoittuminen hotellille klo 14:15 Lähtö hotellilta tilavierailulle klo 14:45 Tilavierailu Riina ja Teemu Pöyryn Laasolan tilalle klo 17:30 Lähtö takaisin hotellille klo 18:00 Hotellilla odottavat valmiiksi lämmitetyt saunat klo 20:30 Illallinen klo 21:30 – 01:00 Ilta jatkuu…karaoke ym.

Keskiviikko 29.10. klo 9:00 Mobiilikoulutusta luokituskuskeille klo 9:30 Syyskokous klo 10:30 Semex Finland Oy Sari Alhainen: ”Genomit Kanadaan - miksi...?” klo 11:30 Superpahnan toimitusjohtaja: ”Miksi käyttää nimenomaan tätä?” klo 12:00 Lounas, maittavaa lähiruokaa klo 12:45 Movet Oy: ”Mihin lähetämme M.bovis- ja muut näytteet? klo 13:45 Tuire Kaimio, eläintenkouluttaja klo 15:45 Kahvi

Kokouspaketin hinta 160 €/hlö, sisältäen kaiken edellä mainitun sekä yöpymisen kahden hengen huoneissa. Pelkkä kokouspäivä ohjelmineen 40 €/hlö, sisältäen lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset 20.10.2014 mennessä verkkokaupan kautta osoitteessa http://ayrshireverkkokauppa.mycashflow.fi/ tai sähköpostitse ayrshire-finland@fdd.fi (jolloin lisätään laskutuskuluina 5€/lasku). Lisätietoja kokousjärjestelyistä saa Olavi Ahonkiveltä, p. 040-503 8475. Tervetuloa mukaan! Syyskokousta ovat tukemassa: Semex Finland Oy, Superpahna ja Movet Oy.

Hallitus

AYRSHIREKASVATTAJIEN HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT: Nimi, tehtävä Minna Kotila puheenjohtaja

Osoite Kirkkojärventie 75, 69300 TOHOLAMPI

Sähköposti ranta-seppala@suomi24.fi minna.kotila@gmail.com

Puhelin 040-548 9373

Seija Viitanen varapuheenjohtaja Foorumi

Rasilankuja 20, 16900 LAMMI

seija.viitanen@aina.net

050-596 9552

Vilma Pohjola sihteeri

Pyhäntie 32, 23140 HIETAMÄKI

vilma.pohjola@gmail.com

050-324 8061

Kristiina Iivarinen

Kotitie 104, 73360 PAJULAHTI

levaniemi@levaniemi.fi kristiina.iivarinen@gmail.com

040-5945678

Juha Rinkinen

Linnanperäntie 161, 34450 JÄMINKIPOHJA

juha.rinkinen@moisio.eu

040-517 6465

Heli Teiskonlahti

Kyrönlahdentie 923, 39340 KARHE

tlahti@kolumbus.fi

040-593 8738

Saija Räikkönen

Sahilantie 4, 35820 MÄNTTÄ

saija.raikkonen@suomi24.fi

040-731 4232

Hannakaisa Heikkinen

Palojärventie 161, 74680 MYLLYNIEMI

hannakaisaheikkinen74@gmail.com

0400-808 224

Anu Ahlholm

Kaketinperäntie 143, 86710 KÄRSÄMÄKI

jari.ahlholm@luukku.com

050-594 6001

Yhdistyksen taloudenhoitaja: Katariina Ikkeläjärvi, Suomen Ayrshirekasvattajat ry, Alakuja 6, 61800 Kauhajoki. 72