Aspalainen 2/2013 by Aspalainen

ASPA Palvelujen asiakaslehti Numero 2 2013

Vertaisarvointi antaa jokaiselle äänen

Hyvä päivä lähtee kiertueelle

Seinäjoen Keponportissa Turvallisuus syntyy askarrellaan pienistä asioista

Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 Loimaalla tuikkivat kirkkaat tähdet 8 Joonas Elo on Euroopan mestari 10 Teema: Turvallisuus 13 13 kysymystä 14 Veneretki Vepsän saareen 16 Asiakkaan kynästä Loimaalla syntyy uskomattomia esineitä kierrätysmateriaaleista.

Päätoimittaja

Soili Helminen, puh. 0400 204853, soili.helminen@aspa.fi Toimitus ja taitto

Anni-Helena Leppälä, puh. 040 159 5622, anni-helena.leppala@aspa.fi Toimituksen osoite

Aspalainen, ASPA Palvelut, Viljatie 4 C, 00700 Helsinki, aspalainen@aspa.fi Kannen kuva

Kuvassa Keponportin asiakkaita, kuvaaja Noora Ojanperä. Kirjapaino

Katajamäki print & media Julkaisija

ASPA Palvelut Oy Aspalainen on ASPA Palvelujen asiakaslehti. Lehden voi tilata ilmaiseksi osoitteesta aspalainen@aspa.fi. ASPA Palvelut on yhteiskunnallinen reilun palvelun yritys, jonka omistaa vammaisjärjestöjen perustama Asumispalvelusäätiö ASPA. Tuotamme itsenäistä elämää edistäviä palveluja erityisryhmille, kuten mielenterveyskuntoutujille ja eri tavoin vammaisille ihmisille. Asiakkainamme on myös ikäihmisiä.

Aspalainen

Tykkää meistä Facebookissa. www.facebook.com/ aspapalvelee

Pääkirjoitus

Turvallisuuden tunne antaa rohkeutta Toteutin kesällä yhden pitkäaikaisen unelmani: kiipesin lumihuippuiselle vuorelle Italiassa. Ennen kuin haaveestani tuli totta, oli voitettava monta haastetta ja pelkoa, joita olin mielessäni rakennellut: lentopelko, korkean paikan kammo, vaarallisilta tuntuvat serpentiinitiet. Oli myös löydettävä turvallinen ja ajotaitoinen matkakumppani, joka kulkisi rinnalla ja rohkaisevin sanoin kannustaisi eteenpäin. Mutta kun vihdoin seisoin vuoren huipulla ja ihastelin maisemaa ympärilläni, tiesin että kaikki vaiva ja itsensä ylittäminen oli kannattanut. Matka vuoren huipulle oli unohtumaton kokemus ja muodostui lopulta huipulle pääsemistä tärkeämmäksi. Jälkeenpäin ymmärsin, että riittävä turvallisuudentunne teki haaveestani totta. Matkakumppanin kanssa olimme hankkineet tietoa, kartoittaneet riskejä ja tehneet valmisteluja. Matkasta muotoutui mieleen selkeä, hallittavissa oleva kokonaisuus, ja omilla valinnoillani saatoin tehdä siitä turvallisen. Turvallisuudentunne rakentuu hyvin monenlaisista asioista ja on yksi ihmisen perustarpeista. Voimme kokea taloudellista, sosiaalista, fyysistä tai henkistä turvattomuutta. Arjessa haaveille ja varsinkaan niiden toteuttamiselle ei riitä tilaa, jos mielessä pyörii huoli omasta jaksamisesta, toimintakyvystä, yksinäisyydestä, toimeentulosta, tai jos maailma kotiovien ulkopuolella tuntuu olevan täynnä riskejä ja esteitä. Itsensä toteuttaminen sekä turvallisuuden ja tyytyväisyyden kokeminen omassa elämässä on haasteellista, jos yksikin perustarpeistamme on tyydyttämättä. Suomi kamppailee tällä hetkellä heikon taloustilanteen kourissa. Joka puolelta pyritään leikkaamaan ja säästämään.Turvallisuudesta ei

silti saisi tinkiä, missään tilanteessa. Esimiestyössä minusta on tärkeää olla turvallinen ja luotettava palvelun tuottaja ja myös turvallinen työnantaja. Omalla työpanoksellani ja asenteellani voin vaikuttaa siihen, kuinka vahvan turvallisuudentunteen voimin työntekijäni tekevät päivittäistä työtään. Uskon että tämä tunne välittyy myös teille asiakkaille.Teidän turvallisuudestanne huolehtiminen ja elämänlaadun kohottaminen on meille aspalaisille ykkösasia. Unelmien täyttämää, rohkeaa ja turvallista syksyä kaikille! Anita Wülfing

Anita Wülfing on Vantaan yksikön palveluvastaava ja puhelinpäivystysvastaava.

Aspalainen

Uutiset Ovi kävi Taide antaa äänen Aspalaisten Hyvä päivä -valokuvanäyttely oli esillä Art goes Kapakka -kaupunkifestivaalilla Helsingissä 15.–25.8.2013. Näyttely Hyvä päivä – kuvia elämästä, haaveista ja ilosta oli esillä St. Urho’s Pubissa ja Manalassa aivan Helsingin ytimessä. Näyttelyn tavoitteena oli antaa ASPAn asiakkaille kanava kertoa omista toiveistaan uudella tavalla. Hyvä päivä -valokuvanäyttely julkistettiin kesäkuussa 2013 Helsingin Malmitalossa. Näyttely jatkaa kierrostaan myös muualla Suomessa. Ajankohdista ja näyttelypaikoista kerrotaan ASPA Palvelujen verkkosivuilla ja ASPA palvelee -Facebook-ryhmässä. ASPA Palvelut järjesti osana Art goes Kapakan ohjelmaa myös Taide antaa äänen -klubin, jolla esiintyivät 19.8. Signmark, Kalle Salonen Band ja Adjektiivi.

Signmark esiintyi Taide antaa äänen -klubilla.

Aspalainen

ASPA Palvelujen toimitusjohtaja Pia Harju-Autti ja eläkkeelle puuhaliivin kanssa saatettu Pekka Mikkola.

Säätiön toimitusjohtaja vaihdettiin Ovi käy! -tilaisuudessa Asumispalvelusäätiö ASPA eläkkeelle jäävän toimitusjohtajan Pekka Mikkolan läksiäiset ja uuden toimitusjohtajan Jyrki Pinomaan tervetuliaiset järjestettiin 28.8. kuulojärjestöjen monitoimitalossa Helsingissä. Tilaisuus kokosi Valkeaan taloon ison liudan Pekan kontakteja vuosien varrelta. Tilaisuudessa nähtiin myös ennakkoesitys vielä julkaisemattomasta dokumentista, jossa seurataan tukiasunnoissa asuvien ihmisten elämää. Dokumentti julkaistaan suurelle yleisölle syksyn 2013 aikana Ylen kanavilla.

Liedon henkilökuntaa. Susanne, Merja ja Tarja.

Syntymäpäiviä Yksiköiden syntymäpäiviä on jälleen juhlittu. Liedon ASPA täytii elokuun lopussa kolme vuotta. Taivalta juhlistettiin kahvittelemalla ja menneitä muistelemalla. Sauvossa puolestaan on ollut toimintaa jo kymmenen vuotta. Juhlia varten oli pystytetty ulkoilmateltta, jossa tarjoiltiin vieraille syötäviä. Tunnelma teltassa ja sen ympärillä oli iloinen ja puheensorinan täyttämä. Päivää vielä täydensi Rami Tapper, joka soitti vieraiden iloksi suomalaisia iskelmä- ja poplauluja. Sauvossa juhlittiin teltassa.

”Olen sekaisin, en kunnolla tajua mitä tapahtuu

Päähän jää soimaan sanat: Hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.

Haittaakse, että joutuu syömään kolmea eri lääkettä? Haittaa minua, ei haittaa lääkäriä.” Oman elämänsä prinsessa Saila Turkka

Aspalainen

Yksikön kuulumiset

”Me ollaan tähtiä, kirkkaasti tuikkivia, Loimaalla syntyy mitä hienoimpia esineitä, kun Hiostamossa tehdään töitä. Teksti ja kuvat: Anni-Helena Leppälä

nsimmäisenä katse kiinnittyy värikkäisiin magneetteihin, niitä seuraavat korut, poppanat, tyynyt, tyyniliinat, sukat, kortit, pienet huovutetut työt... Koko Hiostamo kylpee väreissä, tuotteet on nostettu esille, sillä Loimaalla vietetään avointen ovien päivää. Vierailla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa omakseen näitä ihanuuksia. Lähes kaikkia esillä olevia esineitä yhdistää kaksi asiaa, ne ovat

itse tehtyjä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja.

Työtoimintaa Loimaan työtoiminta käynnistyi toukokuussa 2012, sen puitteissa on käsitöiden lisäksi tehty muun muassa remonttia ja pihatöitä. Katariina, Jari, Raija ja Nora ovat olleet toiminnassa mukana aivan alusta asti. Heistä kaikista työtoiminta on mukavaa ja antoisaan.

”Tämä on sellaista ihmisen näköistä toimintaa”, Raija toteaa. ”Alkuun tehtiin kortteja ja tyynyliinoja, mutta nyt on kaikkea mahdollista”, kertoo Nora.

Monta työtä Noran mielestä mukavinta on vaatteiden, magneettien ja koristetyynyjen tekeminen. Katariinaa ja Raijaa kiinnostaa eniten kutominen ja Jari puolestaan pitää ruohonleikkuusta. Työtoiminnan ohjaaja Tuula Teperi kertookin, että kaikilla saattaa olla aivan erilainen työ menossa. ”Jos joku ei halua leikata, neuloa tai painaa kangasta, niin sitten ei tarvitse. En halua tämän olevan mitään pakkopullaa vaan toivoisin, että kaikilla on kivaa”, hän sanoo. Ideat tehtäviin töihin tulevat niin Tuulalta, kuin asiakkailtakin. ”Yhteisten töiden lisäksi täällä voi tuunata omia vaatteita tai tehdä aivan uusia”, Nora kertoo.

Yhdessä Ryhmäläisten mielestä työtoiminnassa käyminen on mukavaa. ”Kun lähetään tekemään töitä yhdessä, niin on helppo myös jutella toisten kanssa” Katariina

Aspalainen

ainutlaatuisia tähtiä!” Turvallista

sanoo. ”Täällä on rento tunnelma”, Jari lisää. ”Ja lisäksi täältä saa vertaistukea”, Nora täsmentää.. Muutenkin ASPAn järjestämä työtoiminta on ryhmäläisten mieleen. ”Tykkään kauheasti siitä, että on arjessa semmoinen paikka, johon lähteä. Lisäksi olen ammatiltani tekstiiliartesaani, joten tykkään tehdä käsillä”, Nora kertoo. Katariina on samoilla linjoilla. ”On hyvä, että on säännöllistä tekemistä. Toiminnassa kyllä voisi olla vähän enemmän liikkuvuutta. Retkiä ja sellaista ja miksei itse liikuntakin”, hän sanoo.

Työtoiminnassa käyminen on myös turvallisen tuntuista toimintaa. ”Asiakkaat saavat olla täällä rauhassa, eikä missään levitellä, että käymme täällä, se on hyvä.. Toisaalta, pitäisikö sitten kuitenkin puhua enemmän julki. Mielenterveydenhäiriöt ovat osa yhteiskuntaa ja niitä voi ymmärtää.” Itseään Loimaan työtoiminnassa käyvät kuvailevat yhteen ääneen. ”Me ollaan tähtiä”, aloittaa Raija. ”Aika kirkkaasti tuikkivia”, jatkaa Nora. ”Sellaisia ainutlaatuisia tähtiä”, päättää Katariina lauseen.

Työtoimintaa ohjaa Tuula Teperi.

Jari tekee mielellään ulkotöitä.

Katariina nauttii kutomisesta.

Aspalainen

Kulttuuri Kulttuuri Kulttuuri

Voittaminen tuntuu

ADJEKTIIVI räppäsi itselleen levytyssopimuksen Kuusankoskelta löytyy huone, jonka seinällä Moniäänirockissa.

roikkuu 43 mitalia. Teksti ja kuva: Anni-Helena Leppälä

italien täyttämässä huoneessa asuva Joonas Elo on tuore Euroopan mestari kuulantyönnössä, keihään heitossa hän on Euroopan toiseksi paras. Mitalien lisäksi Joonaksen huoneesta löytyy myös pokaaleja ja kunniakirjoja. Viimeisimmät mitalit Joonas toi Roomasta, jossa järjestettiin down-urheilijoiden yleisurheilun IAADS EM-kilpailut.

sa kuulunut, vaan hän kävi harjoittelemassa itsekseen urheilukentällä. Tilanne on sittemmin muuttunut ja hän kuuluu Kuusankosken Urheiluseuraan. Treenejäkin on säännöllisesti

Heti mitaleille Kilpaurheilun Joonas aloitti kymmenen vuotta sitten, samana vuonna hän myös osallistui Dublinissa järjestettyihin Special Olympic -kesäkisoihin. ”Keihäästä voitin heti mitalin”, hän kertoo. Varsinaisesti idea kuulantyöntöön syntyi jo Joonaksen lapsuudessa. ”Olin joutunut Kotkaan sairaalaan ja heittelin kiviä veteen, siitä se innostus sitten lähti.” Keihäs tuli mukaan kuvioon, kun mummolassa tehtiin sellainen ja se lensi heti yli kolmekymmentä metriä. Mihinkään urheiluseuraan Joonas ei uransa alkuvaihees-

Aspalainen

Joonas Elolla ei ole mitaleista pulaa.

kaksi kertaa viikossa.

Tavoitteet täyttyvät Syy urheilun aloittamiselle oli Joonaksella aivan selvä. ”Halusin olla julkkis. ”

hyvältä Siihen tavoitteeseen hän on myös päässyt. ”Olen ollut aika monessa lehdessä, ja se on sellaista mitä ajattelinkin ja tykkään siitä. Nämä jutut tekevät naisiinkin aika ison vaikutuksen. Sain tyttöystävänkin sillä, että voitin kisat.” Seuraaviin kisoihin tyttöystäväkin on luvannut lähteä mukaan kannustamaan. Kilpailemisessa Joonaksen mielestä on parasta se hetki,

kun tehdään varsinaista kilpailusuoritusta sekä paikalla olevat kannustusjoukot. ”Voittaminen tuntuu hyvältä ja sen jälkeen äiti tulee halaamaan minua.”

Kakkua ja elokuvia Mitalien kunniaksi on ASPAssa järjestetty kakkujuhlia, mutta ei sentään aivan jokaisen mitalin kohdalla. Kilpailujen ja treenien välissä Joonas viettää aivan tavallista nuorenmiehen elämää. Hän tapaa tyttöystäväänsä, käy elokuvissa ja syömässä ulkona. Iltaisin on mukava katsella televisiota tai käydä vaikkapa saunassa. Eikä ASPAn Kuusankosken yksikössä asumisessakaan mitään vikaa ole.

Joonas on edustanut Suomea monissa kisoissa.

Älä putoa raskaasta leikistä raju kuntojumppa vaatii monta palaa reisistä missi keilaa peilistä itseään peilaa missi juoksee maratoonia ja soittaa ksylofoonia Mika

Aspalainen

Teema

Turvallisuus on retkeil Käpytien päivätoiminnassa retkeillään usein. Päiväretkiä tehdään lähiympäristöön ja toisinaan kauemmaksikin. Teksti ja kuvat: Käpytien päivätoimintayksikkö

etkien valmistelut aloitetaan aina hyvissä ajoin, mitä pidempi retki sitä enemmän aikaa varataan valmistautumiseen.

Monta ryhmää Asiakkaat muodostavat ryhmiä, joista jokaisella on oma vastuualueensa. Ruokaryhmä suunnittelee ja hankkii retken ruuat. Huoltoryhmä laatii retkelle lähtijöille henkilökohtaiset varustelistat ja huolehtii siitä, että yhteiset varusteet ovat kunnossa ja tulevat retkelle mukaan. Turvallisuusryhmä puolestaan huolehtii kaikista turvallisuuteen liittyvistä asioista kuten siitä, että ensiaputarvikkeet ovat asianmukaisessa kunnossa ja tulevat retkelle mukaan. Lisäksi turvallisuusryhmä etsii retkikohteen koordinaatit hätätilanteiden varalle. Dokumentointiryhmä varmistaa, että retken tapahtumia tulee dokumentoitua eri muodoin kuten päiväkirjamerkinnöin tai valokuvaamalla.

Turvallisesti matkaan Kahdella päivätoiminnan työntekijöistä on seikkailukasvatusopintoja, koulutuksessa yhtenä osa-alueena on turvallisuus ret-

Aspalainen

Loimulohen valmistus kesti monta tuntia, mutta kyllä vaan olikin mauskasta.

kiolosuhteissa. Jokaiselle retkelle laaditaankin retkisuunnitelma ja retkikohteen erityispiirteet, kuten esimerkiksi esteettömyys tai retkikohdetta ympäröivän maasto, selvitetään tarkkaan etukäteen. Tämän vuoden elokuussa Käpytien retki suuntautui Peltomäelle, Ylöjärvelle. Oheinen retkikertomus koostuu retkeläisten matkan varrella tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä.

Keskiviikkona 14.8. ”Saavuimme vesisateessa perille noin klo 12. Aloitimme ruokailun valmistelun, eli valmistaudumme lounaalle.” ”Jälleen täällä Peltomäen

leirikeskuksessa. Kolmas kerta. Mukavaa. Sitten taas tultiin kosteisiin keleihin eli pikkusateeseen. Lounaaksi oli poronjauhelihakeittoa. Keitto oli hyvää. Se oli valmistettu Käpytiellä edellisenä päivänä ja pakattu ruokatermospulloihin. Kätevää.” ”Kun oli syöty, lähdimme majoittumaan. Huoneessa on majoittuneena kaksi henkilöä huonetta kohden. Kuvia otettiin myös melojista.” ”Pannukahvi oli taivaallisen hyvää melonnan päälle. Vielä pari tuntia aikaa halukkailla meloa ja sitten taitaakin olla jo loimulohi valmis. Savusaunakin jo kivasti savuaa. Ihanaa!” ”Loimulohi lähti tulille levon jälkeen. Todennäköisesti päivälliseksi valmistuva loimulohi on

llessäkin tärkeintä yhtä hyvää, kuin lounas. Sitä odotellessa.”

Torstaina 15.8. ”Nyt on aamu. Neljä tuntia on nukuttu. Kylmä oli yöllä, mutta nyt ei sada. Ainakaan vielä. Kohta varmaan saa kahvia ja sillä lähtee päivä käyntiin. Tänään mennään illemmalla kotiin. Eilen illalla kävimme savusaunassa ja uimassa. Vesi +18 astetta. Ei tuntunut kylmältä edes. Meillä oli yöllä kylmä senkin edestä. Miksi ihmiset haluavat palella öisin? Minä en halua! Mutta kukin taaplaa tyylillään. Nyt odottelen, josko saisi kahvia.” ”Aamu on raikas yön sateiden jälkeen. Nyt ei sada vettä. Jee! Lähdemme tänään metsäretkelle ja pihalle pelaamaan petankia.” ”Eilen melottiin ja saunottiin. Virpin ansiosta menin uimaan. HUIPPUA OLI! Lähentää meitä toisiimme tällaiset

Savusaunan lämpöjä odotellessa.

Komea mökkirivi.

yöpymiset.” ”Eilen savusaunomisen lomassa monta uimaria kastautui veteen. Ensin vesi oli hieman kylmää, mutta toisella kierroksella jo lämpöistä.” ”Kunpa useampi alalla työskentelevä ammattilainen tietäisi mikä moninainen merkitys tällaisella toiminnalla onkaan… Tekee niin hyvää! Myös työntekijöille.” ”Aamukahvilla ollessa ulkona outo valoilmiö. Taitaa tulla mukava päivä.” ”Kello on 12. Odottelemme lounasta. Mitä ihmettä! Vettä ei sada! Kaikki muuten ok.” ”Reissu oli juuri oikean mittainen. Matkalle oli kiva tulla ja kiva lähteä. Seuraavaa kertaa odotellessa.” ”Täällä sitä ollaan Peltomäen leirintäkeskuksessa. Vettä ropisee edelleen. Kello on 18 paikkeilla. Hyvä ajatus on, ettemme ole paperista. Minä, Marjatta, olin sateessa melomassa. Eräopas (melonnan

ohjaaja) sanoi, että meni oikein mukavasti. Mihinkäs se taito taitaa mennä, vaikka en ole elämässäni ollut kuin kaksi kertaa vesillä.” ”Illalla menimme vielä saunomaan ja uimaan. Sauna oli mainio ja oikein hyvin lämmitetty.”

Rohkeat uivat.

Vesiretki turvallisella kanootilla.

Aspalainen

Täll kon

Saa

Turvallisuus syntyy välittämisestä Asumispalvelusäätiö ASPAn Turvallisuuden taitajat projekti on kartoittanut ihmisten tuvallisuuden Teksti ja kuva: Anni-Helena Leppälä

Sosiaalinen turvallisuus

urvallisuuden taitajien tekemästä kyselystä selvisi, että suurimmat yksittäiset turvallisuutta tuottavat asiat ovat palovaroitin, parsisuhde ja virkavalta. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 285 henkilöä, heistä noin puolet oli mielenterveyskuntoutujia ja loput kuuluivat eri vammaryhmiin.

Kyselystä kävi myös ilmi, että fyysisen turvallisuuden lisäksi kaivataan myös henkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ilman toimivaa ihmissuhteiden verkostoa on vaikea astua ulos maailmaan. Siksi onkin tärkeää fyysisen turvallisuuden lisäksi pyrkiä mahdollistamaan, myös yksilöiden ihmissuhdeverkostot. Yksi kyselyssä voimakkaimmin esiin tulleista turvattomuuden tekijöistä olikin juuri yksinäisyys.

Ei pumpulille

Jenni Nisula kannattaa normaalia elämää.

Aspalainen

Mutta mitäpä, jos turvallisuus pursuaa korvista ulos? ”Saanko saunoa ilman avustajaa? Saanko paistaa pizzaa illalla kello yhdeksän jälkeen? Saanko kutsua vieraita?”, kysyy terveysalan tietohallinnan opiskelija Jenni Nisula. Pumpulissa kasvaminen ei

auta ketään eteenpäin elämässä. ”Mitä jos kaadun, saanko enää nousta ylös. Turvallisuuden ei tarvitse tarkoittaa, jonkun ylemmän määräämää pehmustettua huonetta, jotta turvallisuusriskit saataisiin minimoitua.”

Kohti yhteisöllisyyttä Ulkoa luotua turvallisuutta tärkeämpää on yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Nisulan mielestä palveluiden käyttäjät ja tuottajat olisi hyvä tuoda yhteen pohtimaan asiaa. Turvallisuudessa ei ole kyse välineistä. Turvallisuus on välittämistä, kunnioittamista, tasaarvon ja osallisuuden tunnetta ja vaikuttamisen mahdollisuutta.

kysymystä

lä kertaa kysymyksiin vastasi vanhempi nstaapeli Jarno Saarinen.

arinen toimii tällä hetkellä nettipoliisina.

13 kysymystä on jokaisessa numerossa ilmestyvä sarja, jossa kysytään tutulta ihmiseltä samat 13 kysymystä. Hyvinvointi syntyy avoimuudesta, rehellisyydestä ja toisten huumioon ottamisesta. Jos olisin Suomen itsevaltias niin ensimmäiseksi järjestäisin varoja lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. Tärkeintä elämässä on perhe. Yhteiskunnan tulisi olla mahdollisimman tasapuolinen. Parasta arjessa on rutiinit. Työ merkitsee minulle toimeentuloa. Koti merkitsee minulle paikkaa, jossa voin olla täysin oma itseni. En ole koskaan käyttänyt huumeita. Minulla on aina mukanani avaimet. Jos olisin rakennus olisin jäähalli, viihdyn siinä ympäristössä, se on kuin koti minulle. Minua ärsyttää itsekkyys. Ihailen kaikkia jotka pyrkivät johonkin, oli se mitä tahansa. Jos epäonnistuu, niin se ei haittaa, tärkeintä on eteenpäin pyrkiminen. Omituisinta minussa on se, että pesen työkaveriden mielestä neuroottisesti kahvipannua.

Aspalainen

Yksikkö

Veneretki Vepsän saareen Teksti ja kuvat: Tarja Lunden

iedon toimintayksikön asiakkaat Turkka, Harri ja Jani tekivät omatyöntekijä Tarjan kanssa veneretken Turun saaristossa sijaitsevaan Vepsän saareen. Turkka ehdotti keväällä, että voisi viedä asiakkaita veneretkelle ja kesän mittaan suunnitelmat olivat siinä pisteessä, että asiakkaista kaksi oli lähdössä mukaan.

Maisemat saaren huipulta olivat huikeat.

Hienoista tuulta

Kohti grilliä

Sopivaa säätä piti hieman odotella, mutta perjantaina 16.8. paistoi aurinko eikä liika tuulikaan haitannut, joten lähdettiin matkaan kohti Ruissaloa ja veneenlaskupaikkaa. Matka alkoi hienoista tuulta vasten, upeita saaristomaisemia ihaillen. Vajaan tunnin leppoisan merimatkan jälkeen saavuimme Vepsän saaren laiturille. Turkalle vierailu Vepsän saarella ei ollut ensimmäinen, joten hänen perässään ensikertalaiset taapersivat pitkin polkua kohti näköalapaikkaa. ”Omalla vastuulla näköalapaikalle” -kyltti mietitytti, mutta Turkka jatkoi matkaa kertoen, että kannattaa kiivetä. Ylöspäästyämme oli pakko olla hänen kanssaan samaa mieltä. Silmien edessä avautuva maisema oli huikea.

Kahvittelun jälkeen matka jatkui. Seuraava pysähdys tapahtui grillipaikalla, jonne retkue istuutui evästelemään. Siistinä pidetty ulkoilualue ja hyvin hoidettu grillipaikka herätti ihastusta. Makkaroiden paistuessa retkeläiset miettivät, että tällaiselle reissulle pitäisi jokaisen päästä. Luonto tarjoaa elämyksiä ja tervetullutta pääomaa syksyä varten ja kuvia katsellessa pääsee yhä uudelleen fiilistelemään reissun tunnelmia. Ennen paluumatkaa saareen tutustuttiin vielä kierrellen hyvin hoidettuja polkuja pitkin sen reunaa.

Aspalainen

puuskissa navakastikin puhaltavan tuulen alta takaisin Ruissaloon. Miehet suunnittelivat jo seuraavaa reissua, kun vene oli saatu kyytiin ja kotimatka kohti Lietoa alkoi.

Vuosien kokemus Turkan vuosien kokemus merestä ja veneilystä näkyi kun hän tottuneesti ohjaili veneen

Ensikertalaisetkin selvisivät kiipeämisestä

Asiakkaan kynästä

Kisoissa on tunnelmaa Teksti: Markku Hirsimäki Runo: Sauvon toimintayksikkö

Kalevan kisoissa riitti seurattavaa.

arkku Hirsimäki Alahärmästä kävi katsomassa 28.7.2013 Kalevan yleisurheilukisoja Vaasassa. Siellä oli hauskaa, koska sai katsoa urheilua paikanpäällä ja iloita mukana. Tunnelma kisoissa on mahtava, siellä hurrataan ja taputetaan. Paikan päällä pääsee loistavasti kiinni kisafiilik-

seen ja tunnelmaan. Rytmikäs musiikki laitetaan päälle lujaa, kun juoksijat lähetetään kilpailemaan esimerkiksi 400metrin mitaleista.

Paljon hyväskää Kisoissa Markku sai syödä myös paljon hyväskää, kuten jäätelöä, limsaa, kahvia ja pullaa, sekä kolme makkaraa. Myös vettä kului päivän aikana, koska aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta koko päivän. Lämpöä oli lähes 30 astetta. Aurinko paistoikin Markun käsivarren punaiseksi. Välillä hän kävi jaloittelemassa ja osti kisamaskotin sekä uuden juomapullon.

Urheilu on mukavaa

Markku Hirsimäki nautti Kalevan kisoista.

Markku harrastaa lenkkeilyä ja kuntopyöräilyä, hän on myös innokas penkkiurheilija. Televisiosta hän katsoo kaiken mahdollisen urheilun, paitsi balettia. Televisioista kisoja katsellessaan Markku huutaa

”Jes,jes, kivaa, kivaa”. Muita ihmisiä Markku kehottaisi myös seuraamaan erilaisia urheilukisoja, koska se on mukavaa.

”Pallo kera reikien on hauska huvi kaikkien. Se kaataa keilan taikka kaksi ja tekee mielen paremmaksi. Istutpa tai vaikka seisot kaikki osaa hienot keinot, joilla keilat kaadetaan ja hurraa huudot huudetaan. Iso taikka pieni heilaus, näin sujuu Aspan keilaus.” Aspalainen

Asiakkaan kynästä Kuvia hyvistä hetkistä Hyvä päivä -valokuvaushaaste keräsi huimasti kuvia useasta eri yksiköistä. Kiitos kaikille osallistujille! Osa kuvista oli kesäkuussa esillä Helsingin Malmitalolla. Myös elokuussa järjestetty Art goes Kapakka otti Hyvä päivä -työt osaksi Tsiigaa-näyttelysarjaansa. Seuraavaksi kuvat ovat lähdössä matkalle. Niitä on mahdollista päästä katsomaan ainakin Sauvossa ja Seinäjoella. Niin ikään lokakuisessa Helsingissä on tilaa kuville, jolloin ne saavat paikkansa Lasipaltsista Mahdollista! -viikon ajaksi. Mahdollista! on ASPA Palvelujen ja Asumispalvelusäätiö ASPAn yhteinen tapahtuma, Mahdollista! -viikon aikana on mahdollista tutustua ASPAn toimintaan.

Antti Finnilä: Ajelulla sedän kanssa

Pihlaja: H

Käpytie: Var JJuha Kakko: Kermavaahto KYLMÄN marjakeiton päälle

Pihlaja: Luonnonvoimaa aidoimmillaan

Petri Kopon

Jorje Salmi: Trio Asterix Naantalin hovi -74

Aspalainen

Käpytikka: Valon ja varjon leikki

Hyv채n hetken jakaminen

K채pytie: Kakku

rvastuksia Juha Karvinen: Miehikk채l채n hevosia

nen: Turvassa

Juha Karvinen: Haapsalun laineet

Aspalainen

Asiakkaan kynästä kynästä

Omistettu Valkeakosken ASPAn henkilökunnalle On helppo olla onnellinen, kun muistaa kaikesta olla kiitollinen Niin surun päivistä, kuin päivistä onnen Elämä on arkea, ei muuten voisi, juhlaa olla Helteisenä kesäpäivänä, lekotella nurmikolla Kiitos teille, Valkeakosken Aspan työntekijöille kun otitte tämän siipirikkoisen linnun hellään huomaanne, ja korjasitte siipeni. Autoitte löytämään oikean ilmansuunnan jota kohti lähden taas liitelemään ylpeänä itsestäni, enkä maahan lyötynä. Avun tarpeellisen saan tilanteeseen kuin tilanteeseen, välillä myöskin vähän tomerana kysytte onko asia hoidossa? Kun tämä mies ei niin kauheasti paperihommista piittaa :) Teiltä saan tukea ja turvaa silloin kun sitä tarvitsen, Hihasta voi aina tarvittaessa ”nykäistä” ja kysyä voitaisko jutella? teiltä löytyy aikaa siihen aina. Jani

Aspalainen