Issuu on Google+

TERVEYSUUTISET > PÄIHTEET > KOLUMNI > RAVITSEMUS > AJOKUNTO > KOHTAAMISET > 4/2010

Tupakkalain

Alkoholiasenteet

muutokset voimaan

tiukkenevat

Hyvinvointia

Alkoholimainontaa

ammattiin opiskeleville

rajoitettava

Oppilaiden

Suomi savuton vuonna 2040?

osallisuus lisää

koulumotivaatiota

Irtonumero 5,00 €

Hyvinvointia ruuasta opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan

Suosituksista todellisiin tekoihin


Et vöissä.

En aja.

Ennakoi. Ennakoi. Tiedät Tiedät


Sisältö

Tässä numerossa: 4 5 6 9 10

Pääkirjoitus Terveysuutiset Ajankohta Johtolanka Terveitä valintoja Järjestöjen työ tärkeää Alkoholiohjelmassa Hyvinvointi virtaa ammatillisiin oppilaitoksiin Miten saamme nuoret osallistumaan ja liikkumaan? Hyvästä ruoasta virtaa opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan Suomi savuton vuonna 2040?

17

Kolumni Aliisa & Minna

26

Päihteet Nuorten kannabiskokeilut yleistyneet

12

Hyvinvointi virtaa ammatillisiin

28

oppilaitoksiin

30

Nuoret ja osallisuus Oppilaan ääni ei kuulu koulussa

Ravitsemus Suosituksista todellisiin tekoihin Ravinto sydänterveyden edistämisessä

34

Ajokunto Euroopan baareissa kampanjoitiin päihteettömän liikenteen puolesta

36

Kohtaamiset Terveys ry:n syyskokous Helsingissä Vapaaehtoistoiminta näkyviin Kosti Helimäki puuhasi kotimaisemiinsa Matias-kappelin Terveys ry:n aluekoordinaattorit NordAN konferenssi 2010 Kööpenhaminassa: Alkoholimainonta lopetettava

10

Teemana terveitä valintoja

3


Pääkirjoitus kalervo.koivisto@terveysry.fi

Terveyslehti HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Terveys tavaksi utkimusten mukaan terveys on suomalaisille merkittävä arvo. Vaikuttaa keskusteluja ja lehtiä seuranneena, siltä, että iän myötä sen merkitys entisestään vahvistuu. Sairauksien ehkäisy terveellisten elämäntapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan, levon, erilaisten harrastusten ja päihteettömyyden avulla pitää mielen virkeänä ja kehon terveenä antaen voimia opiskeluun, työhön, vapaa-aikaan ja vielä eläkevuosiin. Terveistä elämäntavoista erityisesti ravitsemus ja siihen liittyvät valinnat ovat viime aikoina puhuttaneet niin mediassa, työssä kuin vapaa-aikana. Terveyslehti on vuosittain syksyn numerossaan käsitellyt aihetta, niin nytkin. Asiantuntijoiden mukaan reilusti kasviksia sisältävä ruoka tukee terveyttä ja hyvää toimintakykyä. Aivan liikaa saamme elintarvikkeista edelleen sokeria, rasvaa ja suolaa. Tähän asiaan Sydänliitto on kiinnittänyt erityistä huomiota ja ruokaostoksilla sekä lounaspaikoissa Sydänmerkki auttaa valitsemaan rasvan laadun ja määrän sekä suolan suhteen terveellisempiä valintoja. Nuorten terveystapatutkimusten mukaan ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnissa on parantamista. Esimerkiksi tupak-

T

kaa ja muita päihteitä käytetään liikaa ja ravinnossa kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus jää kauaksi suosituksesta. Ammatillisen koulutuksen monimuotoinen oppimisympäristö on haaste hyvinvoinnin edistämiseksi. Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hanke, jossa Saku ry verkostoi hyvinvoinnin osaajia hyvinvoivan oppimisympäristön edistäjiksi, on erityisen merkittävää terveyden edistämistä ja antaa aivan uutta virtaa ammattiin opiskelevien keskuudessa. On mielenkiintoista seurata ja odottaa hankkeen vaikutuksia. Päihteettömyyttä edistämään lokakuun alussa tulivat voimaan tupakkalain muutokset, joiden merkitystä nuoret arvioivat lehden kolumnissa, kuten myös alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamista. Jo kerran alkoholimainontaa käsitellyt työryhmä ei esittänyt muutoksia lakiin, mutta sen jälkeen toimet lapsiin ja nuoriin kohdistuvan alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamiseksi on saanut aivan uudet mittasuhteet kansalaisten kuin myös kansanedustajien keskuudessa. Toivottavasti nyt järjestöjen ja kansalaisten ääni kuullaan ja saamme uuden lakiehdotuksen eduskunnan päätettäväksi vielä tällä hallituskaudella.■

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa alkoholin mielikuvamainontaa rajoittava laki tulisi saada voimaan vielä tällä hallituskaudella.

4

J u l k a i s i j a: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi P ä ä t o i m i t t a j a: Kalervo Koivisto puh. (09) 6850 3316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj Kalervo Koivisto Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Jari Hämäläinen puh. 044 566 7156 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797 - 1357 15. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen


Terveysuutiset

Kaste-ohjelmasta hyviä tuloksia ■ Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ollaan saavuttamassa merkittäviä tuloksia. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Meriläisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hyvät tulokset alkavat jo näkyä. Itä- ja KeskiSuomen Kaste-ohjelman syysseminaari järjestettiin Kuopiossa. Ensimmäisten valtakunnallisten havaintojen mukaan sektorirajat ylittävä yhteistyö ja lapsen varhainen tukeminen on vähentänyt raskaiden lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta hankepaikkakunnilla. Lisäksi työntekijät ovat havainneet erikoissairaanhoidon lähetteiden määrän vähentyneen, kun kodin, päivähoidon, koulun ja perusterveydenhuollon tueksi on tuotu moniammatillista erikoisosaamista lasten, nuorten ja perheiden arkeen. - Eduskunnassa käsiteltävänä olevan terveydenhuoltolain yksi avainasia on perusterveydenhuollon vahvistaminen erikoissairaanhoidon palvelujen avulla. Minua ilahduttaa, että Kaste-ohjelman puitteissa tällaisesta toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia, kommentoi Kasteen vaikutuksia tilaisuudessa puhunut peruspalve-

luministeri Paula Risikko. Myös ikäihmisten palveluissa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja Itä- ja Keski-Suomessa. Palvelurakennemuutosta vauhditetaan lisäämällä erityisesti koti- ja laitoshoidon väliin sijoittuvia monimuotoisia palveluja, kuten perhehoitoa. Seuraavaksi Itä- ja Keski-Suomen alueella halutaan puuttua pitkäaikaistyöttömien sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten tilanteeseen. Tilanteen parantamiseen tarvitaan lisää sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimahallinnon yhteistyötä. Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2011. Kasteen päätavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Kunnat ja kuntayhtymät voivat vuosittain saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin.

Iltavirkut ovat useammin tupakoijia kuin aamuvirkut ■ Iltaihmiset eli iltaisin virkuimmillaan olevat ihmiset ovat useammin tupakoijia ja nikotiiniriippuvaisia kuin aamuvirkut, osoittaa suomalaistutkimus. Tämän yhteyden taustalla on todennäköisesti sekä ympäristö- että geneettisiä tekijöitä. Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa tehty tutkimus osoitti, että itsensä iltatyyppisiksi arvioinneilla oli lähes kolme kertaa suurempi riski olla päivittäinen tupakoija kuin aamutyyppisillä. Kun tarkasteltiin yli 20 savuketta päivässä polttavia, oli iltatyyppisillä miehillä riski olla päivittäinen polttaja yli kaksinkertainen ja naisilla kolminkertainen verrattuna aamutyyppisiin. Iltatyyppiset eivät myöskään ole yhtä halukkaita lopettamaan tupakointiaan kuin aamutyyppiset. - Riski nikotiiniriippuvuuteen oli lähes kolminkertainen iltaihmisillä verrattuna aamutyyppisiin ihmisiin, kertoo tutkija Ulla Broms. Tutkimuksessa otettiin huomioon elämäntyytyväisyys, masennus ja humalajuominen, joilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. - Tämä viittaa siihen, että päivärytmisyydellä on itsenäinen vaikutus tupakointiin, sanoo Broms. Ihmisen päivärytmisyys on suhteellisen pysyvä ominaisuus, jolla on geneettistä pohjaa. Kuitenkin iltarytmisyys painottuu nuoruusiässä keskimääräistä enemmän, ja iän karttuessa aamutyyppisten osuus hieman lisääntyy. Bromsin mukaan päivärytmisyys mahdollisesti muokkaa tupakointikäyttäytymistä. Toisaalta nikotiinin piristävä vaikutus saattaa muokata päivärytmisyyttä iltatyyppisyyteen.

Nuoret haluavat keskustella seksistä

■ Porno, seksuaalivähemmistökysymykset ja ehkäisy kiinnostavat nuoria. He ovat innokkaita keskustelemaan seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista koulussakin. Asia on käynyt ilmi Nuorten Akatemian ja lääkeyritys MSD:n yhteistyössä toteuttamilla Seksimyytinmurtajat -kouluvierailuilla. Näillä vierailuilla ei ainoastaan murreta myyttejä, vaan nuoret kyselevät ja keskustelevat seksiin liittyvistä asioista. Seksimyytinmurtajat-kouluvierailut ovat osa Nuorten Akatemian opettajille suunnattua Note-toimintaa. Koulut voivat tilata maksuttoman kouluvierailun osoitteesta www.nuortenakatemia.fi/note. Samasta osoitteesta voi myös ladata materiaalit oppitunnin toteuttamiseen ilman kouluvierailijaa.

Lisätietoja: ulla.broms@helsinki.fi 5


Ajankohta

Suomalaisten alkoholiasenteet tiukkenevat:

Nyt halutaan rajoituksia ja kieltoja Lähes kaikki suomalaiset hyväksyvät sen, että terveydenhuollon vastaanotolla heiltä kysytään alkoholin käytöstä. ansalaisten suhtautuminen alkoholiin tiukentuu koko ajan, kertoo 15.9. julkaistu Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 -selvitys. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) julkaisi selvityksen Valtakunnallisilla Päihdepäivillä Espoon Dipolissa. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja selkeästi tiukentaneet asennettaan sitä kohtaan. Kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Suhtautuminen humalajuomiseen on muuttunut huomattavasti kielteisemmäksi. Ratti- ja ruorijuopumusrajaa halutaan alentaa. Sukupuolijakauma on hyvin selkeä, naiset ovat miehiä kautta linjan jyrkempiä suhtautumisessaan alkoholiin ja sen kulutustasoon. Alueellisesti tiukimman kannan alkoholiin ottavat itäsuomalaiset. Tekry teki tutkimuksen nyt 3. kerran. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitystä varten haastateltiin 1002 Manner-Suomessa asuvaa 15 - 79 -vuotiasta. Tutkimuksen teki TNS Gallup Oy.

K

Humalaiset ärsyttävät ja tuovat turvattomuutta Suurin osa suomalaisista – 77 prosenttia – on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia. Erityisesti naiset ovat tätä mieltä, 85 prosenttia. Alueellisesti 6

Itä-Suomi nousi yli keskiarvon, 84 prosenttia. Kaikki asenteet humalajuomista kohtaan ovat tiukentuneet merkittävästi. 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. 78 prosenttia suomalaisista vaatii tiukempaa suhtautumista alkoholin myyntiin ja anniskeluun päihtyneille. Arkisissa ympäristöissä kodin ulkopuolella 61 prosenttia kokee humalaisten näkymisen ja käyttäytymisen häiritseväksi. Joka kolmas koki turvallisuuden tunteensa heikentyneen, eniten turvattomuutta kokivat 15 - 29 -vuotiaat, 45 prosenttia. Alueellisesti humalaiset haittaavat eniten Suur-Helsingin alueella asuvia, 69 prosenttia. – Ihmiset näkevät ympäristössään koko ajan kasvavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia alkoholin käytön aiheuttamina jo kaikkialla Suomessa. Lähes viiden vuoden ajan alkoholista aiheutuneet sairaudet ovat olleet työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy, sanoo Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki. Toisaalta kansalaiset kokevat erittäin myönteisenä sen, että terveydenhuollossa kysytään aina alkoholin käytöstä. Peräti 92 prosenttia hyväksyy sen ja lähes kaikki 30 - 39-vuotiaat, 96 prosenttia, suhtautuvat myönteisesti vastaanotolla tehtäviin kysymyksiin ja neuvoihin.

Promillerajat alas Suomalaisista 69 prosenttia on valmis laskemaan rattijuopumuksen rajaa 0,2 promilleen. Neljässä vuodessa luku on selkeästi kasvanut. Naiset ovat jälleen enemmistönä tiukennusten kannalta, 78 prosenttia. Myös ruorijuopumuksen rajan haluaa laskea 0,5 promilleen 77 prosenttia kansalaisista. 30 - 39 -vuotiaista peräti 86 prosenttia kannattaa promillerajan laskemista vesillä liikuttaessa. Alkoholiveron korotusta kannattaa edelleen 43 prosenttia suomalaisista, naiset, 51prosenttia, selkeästi miehiä, 35 prosenttia, enemmän. Tässäkin itäsuomalaiset erottuvat, 56 prosenttia nostaisi alkoholiveroa. Alkoholin mielikuvamainonPitäisikö alkoholin mielikuvamainonta kieltää ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittely? 58

6

37

Tulisiko rattijuopumuksen rajaa Suomessa laskea 0,2 promilleen, kuten Ruotsissa ja Norjassa? 2

69

29

Haittaako Teitä humalaisten ihmisten näkyminen arkisissa elinympäristöissä kuten kadulla, kulkuneuvoissa tai kauppakeskuksissa? 61

2

37

nan kieltoa kannattaa naisista 64 prosenttia ja miehistä 51 prosenttia.

Alkoholiteollisuus pois urheilusta ja lakien valmistelusta Alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumien yhteydessä kieltäisi 70 prosenttia naisista ja miehistä 47 prosenttia. Asenteet myös tiukkenevat iän myötä. Puolet suomalaisista ei myöskään hyväksy sitä, että alkoholiteollisuus osallistuu alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun. Vastustajien määrä on pysynyt samana edellisestä selvityksestä, mutta ehdotusta kannattavien määrä on vähentynyt ja epätietoisten määrä lisääntynyt. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varavamaki@tekry.fi ja suunnittelija Anna Järvinen, puh. 050 586 5677, anna.jarvinen@tekry.fi Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 selvitys: www.tekry.fi > Ajankohtaista Suomalaisten alkoholiasenteet 2010 -selvityksen tuloksia prosenttia vastanneista. Kyllä

En osaa sanoa Ei


Vahva viesti - 106 kansanedustajaa rajoittaisi alkoholimainontaa ■ Kansalaiset edustajineen liikkeellä: Suitset alkoholin mielikuvamainonnalle - Onko hallituksella halua sitoutua terveyden edistämiseen ja toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset? Merkitseekö eduskunnan ilmaisema tahtotila alkoholimainonnan lisärajoituksista jotakin, vai pyyhitäänkö sillä pöytää?, kysyi kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Inkeri Kerola (kesk). Kerolan lisäksi viinamainos.info -kansalaistoimintaryhmän tilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa kiellolle antoivat voimakkaan tukensa edustajat kuudesta eduskuntaryhmästä. Kristilliset ovat jo aikaisemmin antaneet tukensa. Kokoomuksesta ei ollut edustajaa paikalla, mutta lakialoitteessa on ryhmästä useita allekirjoittajia. - Asiasta on puhuttu kauan ja monet valiokunnat ovat ottaneet kantaa. Alkoholiohjelma nosti asian esille. Tutkimusnäyttö on koko ajan lisääntynyt. Nyt puhutaan rahapelien mainonnan rajoittamisesta. Tupakan mainonta on ollut kielletty jo kauan. Nyt on aika

Ministeri Paula Risikko lupasi kiristää alkoholin mielikuvamainontaa ■ Peruspalveluministeri Paula Risikko lupasi Ylen tv-uutisissa 15.9. esittää kiristyksiä alkoholin mielikuvamainontaan Ranskan mallin mukaisesti jo tämän syksyn aikana.

”Ranskan malli” Ranskassa ns. Evinin laissa alkoholijuomien mainonta ja epäsuora mainonta (ml. sponsorointi) on pääsääntöisesti kiellettyä. Laissa on erikseen lueteltu ne tapaukset, jolloin mainonta on poikkeuksellisesti sallittua. Lisäksi on määritelty mainoksen sallittu sisältö. Sallittua on antaa tietoa juoman alkoholipitoisuudesta, alkuperästä ja alkuperäalueesta, laatuluokituksesta, palkinnoista, koostumuksesta, valmistustavasta, väristä, mausta, aromista, käyttötavoista ja valmistajasta.

Alkoholimainonnan rajoittaminen suojelisi lapsia Altistuminen alkoholijuomien mainonnalle aikaistaa alkoholin käytön aloittamista ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Vaikka laki kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille, he törmäävät alkoholimainoksiin kaikkialla. Vuonna 2009 tehdyn gallupin mukaan nuorista 92 prosenttia muisti nähneensä alkoholimainoksen. Jos mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti, enemmistö nuorista näkisi mainoksia korkeintaan satunnaisesti. Tämä vaikuttaisi osaltaan alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien haittojen vähenemiseen. Selkeät säädökset, jotka määrittelisivät, mitä mainoksissa saa esittää, helpottaisivat myös mainonnan valvontaa. KK

edetä tässä asiassa, josta Suomi on saanut huomautuksia myös lasten oikeuksien sopimuksen noudattamisen osalta, sanoi kansanedustaja Sirpa Paatero (sdp). Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin keväisen alkoholin mainontatyöryhmän työn näytösluonteisuus ja äänestyspäätökset. Vasemmistoliiton Erkki Virtanen ja Vihreiden Outi AlankoKahiluoto lupasivat koko ryhmänsä tuen lakiesitykselle. - Elämme historiallista saranavaihetta. Alkoholipolitiikka on lasten ja nuorten kannalta ollut huonoa, nyt äidit ja isät kiittävät 106 rohkeaa kansanedustajaa, totesi Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. - Muutos ylittää puoluerajat. Päiväkotien ja koulujen lasten vanhempien äänet ovat etsimässä ehdokkaita kevään eduskuntavaaleissa, hän toteaa. Viinamainos.info -kansalaistoiminta-aloite on laajenemassa uusilla merkittävillä osallistujilla. Toiminnan tavoitteena on saada viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan mainonnan kiristämistä koskeva kirjaus. Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto, 050544 3757

Terveys ry muistuttaa:

Tupakkalain muutokset huomioitava koulujen ja oppilaitosten järjestyssäännöissä ■ 1.10.2010 voimaan tulleen tupakkalain tarkoituksena on ehkäistä entistä tehokkaammin nuorten tupakointia ja altistumista tupakan savun haittavaikutuksille. Lain muutos tulee huomioida koulujen ja oppilaitosten järjestyssäännöissä. Keskeiset huomioitavat asiat ovat: Tupakointikieltojen kiristyminen (12 §) ■ tupakointi on kokonaan kiellettyä perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla Tupakan saatavuuden rajoittaminen (10 §) ■ tupakan myyminen ja kaikki luovuttaminen alle 18-vuotiaalle on kiellettyä ■ yksityinen henkilökään ei saa myydä, välittää tai tarjota ilmaiseksi tupakkatuotteita alaikäiselle Hallussapidon kieltäminen alle 18-vuotiailta (10 §) ■ alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotteita. Voimaan astuvan lain yleisenä tavoitteena on tupakoinnin loppuminen Suomessa. Tavoite on ainutlaatuinen maailmassa ja sen saavuttamiseen tarvitaan kaikkien sitoutumista. Lue lisää uudesta tupakkalaista: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1522179 http://www.suomenash.fi/fi/tupakkapolitiikka/lainsaadanto /tupakkalain+muutos+2010/ 7


Terveysuutiset Miljoonalla suomalaisella on keuhkosairaus

■ Suomessa joka viides sairastaa jonkinlaista hengityssairautta. Astmaa sairastaa neljännes miljoonaa kansalaista. Lisääntyvänä kansanterveydellisenä uhkana on keuhkoahtaumatauti, jonka eri asteita sairastaa lähes puoli miljoonaa suomalaista. Tupakointi on ylivoimaisesti tärkein keuhkoahtaumataudin aiheuttaja. Keuhkoahtaumatauti kehittyy vuosikymmenien viiveellä ja jos tupakointi ei vähene, se tulee olemaan globaalisti kolmanneksi yleisin kuoleman aiheuttaja vuonna 2020. Maailmassa kuolee vuodessa 10 miljoonaa ihmistä keuhkosairauksiin ja ne aiheuttavat maailmanlaajuisesti lähes 20 prosenttia kaikista kuolemista. Keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä ovat viiden yleisimmän keuhkosairauden joukossa maailmassa. Tupakointi on kummankin sairauden suurin riskitekijä. The Year of the Lung 2010 (Keuhkojen vuosi) on maailmanlaajuinen kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta keuhkoterveyden merkityksestä. Tavoitteena on lisätä sosiaalista ja poliittista tukea keuhkosairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen sekä lisätä tietoisuutta keuhkoterveyden tärkeydestä. KK

Itsetuhoisen nuoren auttaminen

■ Suomen mielenterveysseura keräsi keväällä tietoa nuorten itsetuhoisuudesta ja sen syistä. Tiedonkeruuseen vastasi lähes 500 henkilöä. Suurin osa vastaajista näki nuoren vaikuttavan itse eniten omaan hyvinvointiinsa, mutta myös vanhempien ja yhteiskunnan vaikutus koettiin merkittäväksi. Vastaajien mielestä itsemurha-.ajatuksia aiheuttavat eniten ahdistuneisuus, toivottomuus ja yksinäisyys. Itsemurhien ehkäisyssä vanhempien ja ystävineen merkitys korostui. Enemmistö vastaajista uskoi itsemurhan olevan suunniteltu teko ja tietoinen valinta. Masennuksen tunnistaminen ja hyvä hoito pienentäisi huomattavasti nuoren itsemurhavaaraa. Nuorten itsemurhista keskusteltiin syyskuussa kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa Helsingissä. Tutkija Netta Mäki Helsingin yliopistosta pohti nuorten itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja ja koulutuksen voimakasta yhteyttä itsemurhiin. Mäen mukaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää nuoriin, joilla on heikko koulutus ja suuri riski syrjäytyä. Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen Helsingin poliisilaitokselta kertoi sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään vertaistuen paikkana. Viranomaiset tunnistavat Antikaisen mielestä sosiaalisen median mahdollisuudet vielä melko heikosti, joskin parempaan suuntaan ollaan menossa. Seuran valtakunnallisen kriisipuhelimen kriisityöntekijä Olli Lehtinen kuulee nuorten hädän puhelintyössä. Puhelin on monesti ensimmäinen kontakti, kun nuori hakee apua. Lehtisen kokemuksen mukaan nuoren itsemurhasuunnitelman taustalla on usein masennus, pettymys omaan elämäntilanteeseen tai myös viha tuttua ihmistä kohtaan. Tärkeää on valaa nuoreen uskoa ja luottamusta, sanoo Lehtinen. Apua hätään saa paitsi kriisipuhelimesta myös kriisipäivystyksestä. Kriisikeskuksen yhteystiedot Mielenterveysseuran nettisivuilta osoitteesta www.mielenterveysseura.fi.

Nuoret eivät juo niin paljon kuin kuvittelevat ■ Nuorilla on suuria harhakäsityksiä siitä, kuinka paljon muut nuoret käyttävät alkoholia. Tämä käy ilmi Nuorten Akatemian yli 500 seitsemäs-luokkalaiselle tekemässä kyselyssä. Kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat seitsemäsluokkalaiset kuvittelevat jopa 66 prosentin helsinkiläisistä 9.luokkalaisista juovan itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Todellinen luku kouluterveyskyselyn mukaan on 22,5 prosenttia. Tutkimukset osoittavat harhakäsitysten lisäävän alkoholin riskikäyttöä, koska alkoholinjuonti on sosiaalinen ilmiö. Nuoret käyttävätkin monesti alkoholia siksi, että kuvittelevat muidenkin tekevän niin.

8


Johtolanka Kerttu Tossavainen, professori; Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja

T

Terveitä valintoja

erveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioimiseksi julkista keskustelua tulee lisätä vielä tämän hallituksen aikana. Konkreettisia toimenpiteitä pitää kohdistaa eri sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventamiseen ja lapsiperheiden tukemiseen, jotta erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointiin ja syrjäytymisen uhkaan voitaisiin ajoissa puuttua. Tähän pystytään, jos halutaan, koska kyse on loppujen lopuksi vain yhteiskunnallisesta tahtotilasta ja oikeista valinnoista. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteen, väestön terveydentilan parantamisen ja terveyserojen kaventamisen, toteutumisen vastuu on ollut kunnilla ja kuntapäättäjillä. Vastuussa on huomioitava eri tahojen ja viranomaisten toiminta sekä työn tuloksellisuuden arviointi paikallisesti varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, työelämässä ja ympäristön kestävässä kehityksessä. Kuntien vastuulla on ollut kehittää terveyttä edistäviä palveluita madaltamalla avun hakemista, edistämällä varhaista puuttumista sekä tarjoamalla ihmisille erilaisia tukipalveluita elämänkaaren eri vaiheissa. Elämänkaariajattelua tulee lisätä, kun palveluja ja tukitoimia kohdennetaan terveyden edistämisen näkökulmasta. Erityisesti lapsiperheiden hyvinvointia on vahvistettava, koska vanhempien sosioekonominen asema heijastuu lasten terveyteen. Konkreettisia toimia tarvitaan lisää vähävaraisten perheiden toimeentulon tukemiseen, koulutustason nostamiseen ja työllisyyteen. Näiden lisäksi terveyttä ja hyvinvointia tukevan tiedon ja taidon kohdentamisella eri kanavia käyttäen voidaan eriarvoisuutta yhteiskunnassamme vähentää. Lasten, nuorten ja työikäisen väestön ylipainon sekä tupakoinnin ja päihteiden vähentäminen, liikunnan lisääminen ja terveelliset ruokailutottumukset ovat olleet suurennuslasin alla. Tätä terveyden edistämistä tehostetaan edelleen ottamalla yksilöitä ja perheitä mukaan oman terveytensä suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä sen arviointiin. Kansalaisaktiivisuuteen tulee sekä kannustaa että tavoitteellisesti pyrkiä. Tiedon lisääminen ja oikeanlaisen tiedon jakaminen esimerkiksi heikossa terveydellisessä asemassa oleville on ensiarvoisen tärkeää. Lapset, nuoret, vanhukset sekä syrjäytymisvaarassa olevat päihde- ja mielenterveyspotilaat on huomioitava kuntapäätöksissä ja korostettava näiden ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Toimenpiteet, joilla konkreettiset kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät tavoitteet saavutetaan, on määriteltävä selkeästi. Neuvolapal-

velut, kouluterveydenhuolto sekä eri sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköt ovat avainasemassa. Kuntouttavaa ja ehkäisevää työtä kannattaa tehdä rinnakkain, jolloin myös kansalaisjärjestöjen edellytykset toimia tulee turvattua. Tiiviit ja toimivat verkostot kunnan ja järjestöjen välillä palvelevat perheitä yhteistyön, vastavuoroisuuden ja luottamuksen hengessä lisäten sosiaalista pääomaa madaltaen ja poistaen rajaaitoja. Eriarvoisuuden kasautuminen ja yli sukupolvien periytyvä syrjäytyminen samoille perheille tulee estää, koska sosiaaliset erot ovat suurin syy terveyseroihin väestöissä. Köyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat perheissä eivät koskaan ole lapsen valinta. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen, koulutukseen ja työhön saavutetaan eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistoiminnallisuudella ja moniammatillisella osaamisella. Haasteena on kansalaisosallistumisen toteutuminen arkielämässä yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen toimijoiden sekä terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Sosiaalista pääomaa ovat myös moniammatilliset työyhteisöt ja niissä verkostoituminen. Verkostoitumisen kolme keskeisintä elementtiä ovat yhteistyö, vastavuoroisuus ja luottamus. Yhteistyö edellyttää toimintakulttuurin uudistamista, ja kaikkien henkilöstöön kuuluvien ammatillista kehittämistä, jotta työntekijöillä on riittävä osaaminen kumppanuuden toteuttamiseen. Hallituksen terveyspoliittinen ohjelma on viimeisellä hallituskaudella toteutunut osittain, mutta paljon on vielä tehtävää. Valtion ja kuntien kiristyvä taloudellinen tilanne ei saa heikentää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen palveluita, jotka edistävät terveyttä tai joilla pyritään terveyserojen kaventamiseen. Väestön tasa-arvoinen terveydentilan parantaminen ja eriarvoisuuden kaventaminen ovat edellytyksiä sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle että sen kilpailukyvylle, mutta myös inhimilliselle ja yhteisöllisen välittämisen ilmapiirille ja yleiselle turvallisuudelle yhteiskunnassamme. Seuraavalla hallituksella tulisi olla rohkeutta sijoittaa pääomaa sinne, missä se on korkeakorkoinen talletus tulevaisuuteen; kysymys on vain tahdosta ja oikeista valinnoista. Kansalaisosallistuminen on nostettava yhteisön terveysohjelmien kriittiseksi tekijäksi. Kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen tarjoamat palvelut ovat erittäin tarpeellisia esimerkiksi oikeanlaisen ja oikeanaikaisen terveystiedon levittäjinä. Ne lisäävät valinnanvapautta ja laajentavat joidenkin terveyspalveluiden osalta tarjontaa. ■ 9


Teema: vastuu Terveitäympäristöstä valintoja

Järjestöjen työ tärkeää Alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa Alkoholiohjelman paikallisessa toiminnassa järjestöillä on iso rooli, esimerkiksi Terveys ry tekee monipuolista ehkäisevää työtä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukee hankkeellaan nuorisotoimintaa. lkoholiohjelman 2008 - 2011 valtakunnalliset järjestökumppanit tapasivat toisensa kesän kynnyksellä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tapaamisessa keskusteltiin vastavuoroisuudesta paikallisesti ja selvitettiin järjestöjen roolia ohjelman toteuttamisessa. Päihdehaittojen ehkäisyssä tärkein työ tehdään paikallisesti ja ohjelmakaudella 2008 - 2011 paikallisen työn tukemista on korostettu. Uutena ratkaisuna on luotu alueellisen koordinaation malli, jossa viiteen aluehallintovirastoon on sijoitettu Alkoholiohjelman aluekoordinaattori. Malli on arvioitu nyt ohjelmakauden puolessa välissä ja se on osoittautunut toimivaksi. Hallitusneuvos Ismo Tuominen, sosiaalija terveysministeriöstä toteaa, että suurin muutostarve liittyy koko väestön valmiuteen rajoittaa alkoholin virallista ja epävirallista saatavuutta ja puuttua alkoholista aiheutuviin häiriöihin - erityisesti humalajuomiseen. Myös koko väestöön ja riskiryhmiin kohdistetuilla varhaisella puuttumisella ja informaatiolla on oma tehtävänsä.

A

Paikallisessa toiminnassa järjestöillä on iso rooli Järjestöillä on paikallisessa työssä oma tärkeä roolinsa. Valtakunnallisilla järjestöillä on runsaasti paikallistason toimintaa, siksi niillä on hyvä tuntuma kansalaisten arkeen. Terveyden edistämisen keskus (Tekry) 10

koordinoi Alkoholiohjelman järjestökumppanuuksia valtakunnallisten järjestöjen osalta. Alkoholiohjelman aluekoordinaattorit koordinoivat puolestaan järjestöjen paikallisosastojen kumppanuuksia. Paikallisia sopimuksia on solmittu tällä ohjelmakaudella runsaasti. Järjestöjen työ huomioidaan toiminnassa ja ohjauksessa eri tasoilla: strategisessa suunnittelussa, verkostojen kokoamisessa, erityisosaamisen hyödyntämisessä ja työnjaossa. Uudet kumppanit laativat sopimuksensa liitteeksi konkreettisen toimintasuunnitelman, jonka toteutumista seurataan yhteistyössä aluekoordinaattorin kanssa. Kumppaneilla on mahdollisuus osallistua alueellisiin verkostoihin, jotka tarjoavat vertaisfoorumin lisäksi mahdollisuuden ajankohtaisen tiedon välittämiseen ja koulutukseen.

Terveys ry tekee monipuolista ehkäisevää työtä Terveys ry tekee monipuolista ehkäisevää päihdetyötä. Toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoo järjestön tuottavan koulutusta ja aineistoja nuorten parissa toimiville aikuisille, tukevan koulujen, oppilaitosten sekä varuskuntien terveyden edistämistä tuottamalla muun muassa oppitunteja, teemapäiviä ja vanhempainiltoja. - Terveys ry ottaa mukaan nuoria ehkäisevään päihdetyön Pää edellä -toiminta-

mallin avulla ja edistää päihteetöntä liikennettä järjestämällä oppilaitoksissa ja varuskunnissa Turvallisesti mopolla- ja Selvä peli -liikennekursseja. Järjestö vaikuttaa myös päätöksentekoon tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja sekä osallistumalla julkiseen päihdepoliittiseen keskusteluun.

MLL tukee hankkeellaan nuorisotoimintaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Sillä on 92 000 jäsentä, 566 paikallisyhdistystä, 13 piiriä sekä keskusjärjestö. Ehkäisevää päihdetyötä on tehty paikallisella tasolla muun muassa ehkäisevän päihdetyön hankkeen (2006 - 2010) kautta. Hankkeessa tuetaan paikallisyhdistysten nuorisotoimintaa ja tuotetaan malleja ja materiaaleja paikallisyhdistyksille, esimerkkinä kampanjamateriaali Välitä Nuoresta. Hanke on kohdennettu erityisesti pääkau-

Suurin muutostarve liittyy väestön valmiuteen rajoittaa alkoholin saatavuutta ja erityisesti humalajuomista.


Alkoholiohjelman uutuus urheiluseuroille ■ Viiden järjestön muodostama Päihteetön Pelikenttä -verkosto on julkaissut taskukokoisen uutuusesitteen Päihteetön pelikenttä - Tukea urheiluseuroille päihteettömyyden edistämiseksi. Terveys ry:stä julkaisun toimittamiseen osallistunut Leena Sipinen kertoo, että harrastustoiminta ei automaattisesti suojaa nuorta päihteidenkäytöltä. Siksi aiheen esille nostaminen ja esillä pitäminen on jatkuvasti ajankohtaista. Nuorten terveystapatutkimus osoittaa, että urheilua harrastavista 16-vuotiaista tytöistä 45 prosenttia ja pojista 43 prosenttia käyttää alkoholia. Humalaan itsensä kerran kuukaudessa juo 23 prosenttia urheilevista nuorista.

punkiseudulle sekä Pohjanmaan ja EteläSavon alueille. MLL on mukana asiantuntijana Viisas vanhemmuus -ohjelmassa, johon se tuottaa materiaaleja ja koulutusta. Ohjelmassa pohditaan miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan ja lapsen terveyteen ja hyvinvointiin, mitkä ovat alkoholin vaikutukset vanhempien ja lasten vuorovaikutukseen, parisuhteeseen ja millaisen mallin vanhempi antaa lapselle päihteidenkäytöstä.

Mikä on tilanne vuonna 2015? Tilaisuuden osallistujat hahmottelivat tulevaisuutta ja tekoja, joilla tulevaisuudesta tehdään mahdollisimman myönteinen. Hyvän tulevaisuuden elementtejä: ■ Alkoholin mielikuvamainonta on kielletty. Mainontarikkeistä aiheutuu seuraamuksia. ■ Alkoholilaki toimii saatavuuden ja käytön sääntelyssä. ■ Verotuksella on suitsittu kokonaiskulutusta. ■ Kansalaisten asenteet suosivat päihteettömyyttä ja vanhempien asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan tiukentuneet. ■ Liikuntatapahtumissa ei anniskella alkoholia. ■ Ehkäisevä päihdetyö huomioidaan kuntien strategioissa. Työhön satsataan ja näin painopiste on siirtynyt korjaavasta ehkäisevään työhön. ■ Mini-intervention käyttö on laajassa käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveyden edistämisen määrärahoja on korotettu. ■ Järjestöjen, kuntien ja aluehallintovirastojen yhteistyö on tiivistynyt. ■ Haitat ovat vähentyneet: Esimerkiksi alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy vähemmän ja vaurioituneet lapset pääsevät tehokkaammin hoitoon.

Päihteet eivät kuulu urheiluun Päihteetön pelikenttä -esite kannustaa nuorten liikunta- ja urheiluharrastustoiminnassa mukana olevia aikuisia miettimään oman seuran päihdepelisääntöjä. Asiasta tulee keskustella seuran toimihenkilöiden, vanhempien sekä nuorten itsensä kanssa. Kannattaa sopia, että päihteiden käyttö ja niiden välittäminen kielletään kaikissa urheiluseuran tapahtumissa, kilpailumatkoilla, leirityksissä sekä saunailloissa. Tupakoinnin ja nuuskaamisen kieltäminen liikuntapaikoilla kannattaa merkitä opasteilla. Sipinen muistuttaa, että valmentajat ovat esikuvia, joiden tekemisiä lapset ja nuoret usein katsovat ylöspäin. Heidän ja muiden seuratoimijoiden esimerkillä on suuri vaikutus, joten puheiden ei pidä olla ristiriidassa tekojen kanssa. Tilaukset: Päihteetön pelikenttä -esite on maksuton ja tilattavissa Alkoholiohjelman kautta ja se löytyy myös sähköisenä sivustolta www.alkoholiohjelma.fi. Päihteetön pelikenttä -projekti toteutettiin vuosina 2001 - 2003. Toteuttajina olivat Terveys ry, A-klinikkasäätiö, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuori Suomi ry sekä Raittiuden ystävät ry. Projektin jälkeen verkosto käy keskustelua päihteettömyyden edistämisestä osana nuorten urheiluharrastustoimintaa, verkosto nostaa asiaa esiin muun muassa julkaisutoiminnalla ja keskustelun herättämisellä. KK

11


Teema: vastuu Terveitäympäristöstä valintoja Teksti ja kuvat: Ville Virtanen projektipäällikkö SAKU ry

SAKU ry verkostoi hyvinvoinnin osaajia hyvinvoivan oppimisympäristön edistäjiksi

Hyvinvointi virtaa 12


mmatillisen koulutuksen järjestäjien haasteena ovat koko ikäluokan kouluttamiseen liittyvät odotukset ja toisaalta koulutuksen kasvussa oleva vetovoima. Oppilaitokset ovat monialaisia ja opetuksen järjestelyissä pitää oppilaitosten omien opetustilojen käytön ohella huomioida työssäoppimispaikat, opintoihin kuuluvien näyttöjen vastaanottamiset ja vielä mahdollistaa kaksois- ja kolmoistutkinnot yhteistyössä lukioiden kanssa. Oppimisympäristön moni-

A

muotoisuudesta johtuen hyvinvoinnin edistäminen osana ammattiopintoja on haasteellista. Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hankkeessa ratkaisuja hyvinvoivan oppimisympäristön edistämiseen on lähdetty hakemaan verkostoimalla osaajia ja kokoamalla hyviä toimintamalleja kaikkien yhteiseen käyttöön. Hankkeessa laaditaan myös hyvinvoivan oppimisympäristön malli määrittämällä opiskeluun vaikuttavat tekijät, joihin koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Työkirjasta käytännön apua suunnitteluun ja arviointiin Hyvinvoivan oppimisympäristön edistämistyössä oleellista on opiskelun järjestämisen ja tuen yhteisistä periaatteista, toimintamalleista ja käytännöistä sopiminen kaikkien toimijoiden kesken. Hankkeessa luotava hyvinvoivan oppimisympäristön malli ja siihen liittyvä työkirja ovat väline käynnistää ja käydä keskustelua erilaisista oppimiseen vaikuttavista asioista. Hyvinvoivan oppimisympäristön mallissa eri tekijöille laaditaan toiminnalliset väittä-

ammatillisiin oppilaitoksiin 13


Teema: vastuu Terveitäympäristöstä valintoja Käytäntöjen levittämistä kasvokkain ja verkossa

Hyvinvointi virtaa ... mät, jotka kuvaavat niihin liittyvän työn onnistumista. Väittämille määritellään edelleen osoittimet, joilla voidaan arvioida hyvinvoinnin toteutumista. Arviointi tehdään itsearviointina ja samalla suunnitellaan kehittämistoimia. Arvioinnin, kehittämisen ja suunnittelun prosessissa syntyy koulutuksen järjestäjien käyttöön työkirja, joka laaditaan tarkistuslistan muotoon. Hyvinvoivan oppimisympäristön mallia ja arvioinnin, kehittämisen ja suunnittelun työkirjaa pilotoidaan kuluvan lukuvuoden aikana neljässä ammattiopistossa. Pilottivaiheen jälkeen työkirja tulee yleiseen käyttöön sellaisessa muodossa, että jokainen koulutuksen järjestäjä voi muokata siitä omaan käyttöönsä soveltuvan sisältökokonaisuuden.

Hyvinvointiverkoston toimijat Hankkeessa hyvinvoivaa oppimisympäristöä edistetään kaksiulotteisella verkostolla. Koulutuksen järjestäjien sisäinen verkosto muodostuu henkilöstöstä, joka koulutuksen järjestäjän palkkaamana edistää hyvinvoivaa oppimisympäristöä rehtorina, opettajana, kuraattorina, opona, talonmiehenä, henkilöstösuunnittelijana, opintotoimiston työntekijänä jne. Koulutuksen järjestäjän organisaatiossa ei ole sellaista toimenkuvaa ja työtehtävää, jossa ei voisi vaikuttaa oppilaitoksen työ- ja opiskeluhyvinvointiin. Toisena ulottuvuutena verkostossa ovat organisaatiot, jotka suoraan tai välillisesti tukevat hyvinvoivan oppimisympäristön edistämistä. Verkostoon kuuluvat organisaa14

tiot tuottavat materiaalia ja järjestävät koulutusta, jota ammatillisen koulutuksen henkilöstö voi hyödyntää omassa työssään. Lisäksi ne toteuttavat erilaisia kampanjoita, joihin opiskelijat voivat ottaa osaa. Hankkeen ensimmäisen täyden vuoden aikana ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkostoon sitoutui 12 organisaatiota, jotka edustavat monipuolisesti koulutus-, sosiaali- ja terveys-, nuoriso- ja liikuntaalaa.

Hankkeen merkittävin tapahtuma on vuosittain joulukuun alussa järjestettävät Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät, jossa verkoston toimijat kohtaavat toisensa kasvokkain. Hyvinvointipäivien formaattiin kuuluvat asiantuntijaseminaari, työpajat, hyvinvointitori ja tietenkin osallistujien omakohtaiset liikunta- ja kulttuurikokemukset. Tapahtuman yksi tärkeimpiä merkityksiä on kollegakohtaaminen samaa työtä eri puolilla Suomea tekevien kanssa. Hankkeella on myös verkkosivut, jotka ovat osa alpo.fi-hyvinvointiportaalia. Hyvinvointiverkoston sivut ovat alpo.fi-portaalin henkilöstölle tarkoitettu osa, jonne sisältöä tuottavat niin koulutuksen järjestäjät kuin verkostossa mukana olevat asiantuntijaorganisaatiot ja järjestöt. Luonnollisesti verkosto toimii myös sosiaalisessa mediassa eli verkoston sivu löytyy myös Facebookyhteisöstä. ■

Terveys ry aktiivisesti mukana hyvinvointiverkostossa ■ Saku ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana tänä vuonna toimiva Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoo järjestön toteuttavan ammatillisissa oppilaitoksissa vuosittain yli sata tapahtumaa. Tapahtumiin osallistuu tuhansia nuoria ympäri Suomea. - Toimintamme on tarpeellista jo tilastollisestikin: ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kautta tavoitetaan niitä nuoria, jotka tarvitsevat lisää tietoa päihdeasioista ja terveyden edistämisestä. Terveyden tasa-arvon lisäämisen kannalta tämä on merkittävä kanava Terveys ry:lle, sanoo Hannula. Tavoitteiksi ammatillisissa oppilaitoksissa Hannula nimeää savuttomuuden ja päihteettömyyden edistämisen, jotka tarkentuvat paikallisesti oppilaitoksen tilanteen ja tarpeen mukaan. - Osa toimistamme on suoraan opiskelijoihin kohdistuvia, kuten tiedon jakaminen, herättely tai pysäytys omien terveystottumusten äärelle tai kannustus terveellisiin elämäntapamuutoksiin. Yleisimmin toimintamme liittyy kannustaminen tupakoinnin lopettamiseen. Ammatillisten oppilaitosten prosesseihin ja henkilökuntaan liittyviä tavoitteita Hannula mainitsee olevan esimerkiksi opettajien motivointi tupakoimattomuuden edistämiseen ja terveysteemojen integrointiin eri oppiaineisiin sekä oppilaitoksen prosesseissa mukanaoloon. Oppilaitoksen henkilökuntaan liittyvän työn uskotaan tarjoavan opiskelijoille paremmat mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin ja tuen saamiseen esimerkiksi tupakoinnin lopettamisen hetkellä. - Verkostossa toimiminen on tuonut monia tilanteita, joissa olen pystynyt peilaamaan kokemuksiani opettajana ja rehtorina. Verkoston kautta olemme saaneet ideoita työllemme Terveys ry:ssä, toteaa Hannula.


Hyvinvointityön virtaukset ovat Sataedussa uhkaavan voimakkaita Ei hätää. Kukaan ei huku. Ketään ei jätetä. Teksti: Riitta Hirsikoski, kuraattori, Satakunnan ammattiopiston Kokemäen yksikkö tsikkoni virtavertauksella haluan tähdentää, että Me Sataedussa olemme nyt kaikki mukana hyvinvointivirrassa. Kukin omalla painollaan. Hyvinvointipainoa ei katsota perinteisesti puntarista, vaan se määrittyy kunkin tehtäväkuvan ja roolin mukaan. Painoon voi merkittävästi vaikuttaa myös omalla tahdollaan. Osa meidän hyvinvointitekemisestämme on mukana muun työn imussa ja sitä pitää nyt vain tehdä näkyväksi. Osa työstä taas etenee monen virran voimalla ja isolla äänellä.

O

Hyvinvointityön kirkastus Syksyllä 2009 Opetusministeriön toimeksiannosta ja Koulutuksen arviointineuvoston ohjeistamana Satakunnan koulutuskuntayhtymä myllytti yksiköidensä opiskelijahuollon kokonaisuuden perusteellisesti. Kaikki mahdollinen opiskelijahuollollinen toiminta koottiin yhteen ja tuotettiin itsearviota. Yksittäiset prosessit päättyivät arviointiistuntoon, jossa osallistavaa learning cafe menetelmää käyttäen määriteltiin yhteisiä kehittämisen kohtia ja käytiin ideoivaa keskustelua. Arviointi-istunnon moninäkökulmaisuus rakentui koulutuskuntayhtymän opiskelijahuollon toimijoista, terveydenhuollon toimijoista, yhtymähallinnon edustuksesta ja erittäin tärkeää oli opiskelijoiden huoltajien edustus. Arviointiprosessi oli työläs, mutta tärkeä tehdä. Saimme aikaan jaetun ajatuksen siitä, että opiskelijahuollon roolia pitää selkiyttää ja toimijoiden tehtäväkuvia kirkastaa. Vahvemmaksi tuli myös näkemys, että kaikkien on oltava työssä mukana. Opiskelijahuoltotyölle haluttiin positiivisempaa virettä, sillä huoltotyön koettiin osuvan enem-

män korjaaviin toimenpiteisiin ja ongelmien ratkaisuun. Hyvinvoinnin edistämistä tulisi korostaa ja siksi käänsimme kieltämme käyttämään opiskelijahuollon sijaan hyvinvointityö -käsitettä. Koulutuskuntayhtymän fuusiovaiheessa työskentely jatkui. Kävimme taas läpi kunkin yksikön toimintamallit, etsimme kehittämisen kohtia ja määrittelimme yhteisiä mittasuhteita toiminnalle. Tämä prosessi ja siihen liittyvä moniääninen keskustelu kirkastivat entisestään yhteisen vastuun ajatusta yksiköissä.

Hyvinvointipuheen voimistaminen Toimin 40 prosenttia työajastani kuraattorina Satakunnan ammattiopiston Kokemäen yksikössä. Loppuosa on sitten kehittämishanketyötä. Olen nuorten opinpolun tukemiseen panostavan Oppi-Apaja -hankkeen (ESR) projektipäällikkö (koko koulutuskuntayhtymän hanke) Minulla on tiimissäni nuorten arkeen jalkautuva työpari ja projektisihteeri, joten meillä on jo siinä tukeva setti hyvinvointityön toteuttamiselle. Omasta mielestäni olen ja olemme ennen kaikkea juuri hyvinvointityön toimijoita.

Kuulun ihmisiin, joille työn sisällöllinen onnistuminen ja yhdessä tekeminen on tärkeämpää kuin edustava esiintyminen yhdellä estradilla. Heikkoja virtoja avaamalla ja tukemalla saadaan aikaan enemmän. Tulosta näissä asioissa tehdäkseen on oltava monessa mukana. Ei voi urauttaa hyvinvointityötä vain yhteen osoitteeseen tai yhteen tapaan. Uusia ääniäkin pitää kuulla koko ajan. Sataedu on siihen valmis. Kaikki työkalut hyvinvointityöhön ovat enemmän kuin tervetulleita. Ammattiosaajan työkykypassista saimme kopin. Koordinoin passihanketta koulutuskuntayhtymän alueella. En ole passiohjaaja, vaan teen ”myyräntyötä” työkykyasioiden esillä pitämiseksi. Aloittavien opiskelijoiden infoissa kuvaan opiskelijahuollon hyvinvointityön roolia apunani ammattiosaajan työkykyympyrä. Orientoiviin opintoihin tuotan jokaiselle aloittavalle ryhmälle yhden oppitunnin samaan kehikon mukaan. Henkilökohtaisissa ohjaustilanteissa kartoitan nuorten arkea pitkälti työkyky-ympyrän osia kooten. Pidän yllä puhetta hyvinvoinnista ja työkyvystä. Oppi-Apaja -hankkeen toimesta Satakunnan ammattiopistolle avautui kumppanuus Keskuspuiston ammattiopiston ja Suomen Mielenterveysseuran johtaman Mielen Hyvinvointi -hankkeen kanssa. Oppi-Apaja -hankkeen ja Kankaanpään yksikkömme Kohteesta Toimijaksi -hankkeen (ESR) työntekijöitä on mukana Mielen Hyvinvointi -hankkeen kouluttajarenkaassa ja kolmesta kuraattoristamme kaksi toimii muulla tavoin mielen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän prosessin tukijana. Itse kuulun hankkeen ohjausryhmään. Olemme tavallaan rakentaneet toimivaa ”hyvinvointisyndikaattia” ja voittaneet siten resurssiniukkuuden uhat. 15

>>


Teema: vastuu Terveitäympäristöstä valintoja

Hyvinvointityön paaluttaminen Sataedun laatujärjestelmään liittyen työstimme viime lukuvuoden ajan opiskelijahuollon Opiskelijan hyvinvointi –toimintaohjetta. On selvää, että sitä sitten kompataan yhteen myös henkilöstöhallinnon puolella valmisteltavaan henkilöstön hyvinvointisuunnitelmaan ja Sataedun turvallisuussuunnitelmiin. Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto –hanke on tukenut meillä hyvinvointityön toteuttamista. Se on tarjonnut hyvinvointiasiallemme konkreettia ”paalutusapua” eli tukenut hyvinvointiasioiden kokonaiskehikon rakentamista. Hankkeen kautta meille lanseerattu Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista sopii mainiosti työkaluksi, kun kokoamme hyvinvoinnin toimintaohjetta ja kartoitamme hyvinvoinnin osoittimia. Tarkistuslistaa voimme jatkossa hyödyntää, kun etsimme ajankohtaisia kehittämisen kohteita tai teemoitamme seuraavan kauden hyvinvointityötä. Tällä hetkellä tarkistuslistaa jalkautetaan 16

yksiköissä. Itse olen toteuttanut jalkauttamisen varsin konkreetilla tavalla. Olen jalkautunut tarkistuslistan osioiden mukaan eri toimijoiden pakeille. Olen esitellyt hyvinvointityön kokonaisuuden ja sitten olemme yhdessä vapaasti keskustellen pohtineet sen sisältöjä. On tärkeää, että tarkistuslista on yhteisönsä ”näköinen”. Hyviä ajatuksia ja ideoita on noissa palavereissa kuultu. Tärkeää on ollut myös se, että toimijoiden osallisuuden kokemukset ovat vahvistuneet. Haluaisin ajatella, että vuonna 2015 Sataedun ohjelmavalikosta löytyy jo kokonainen hyvinvointiohjelma. Siellä se on sitten täysivaltaisena asiakirjana pedagogisen ohjelman, ympäristöohjelman ym. ohjelmien rinnalla. Silloin meillä on myös pelkästään hyvinvointiasioita koordinoiva henkilö, jolla on tukenaan hyvinvointiryhmä. Ehkä hyvinvointityöllä on myös oma budjettinsa? Se on varmaa, että opiskelijat ovat enemmän mukana hyvinvointisuunnittelussa. Tällä hetkellä osallisuus on aika ohutta.

Ilosanomaa kuullaan mielellään En ole irtautunut arjesta enkä sokea käytännön työssä. Koen resurssien riittämättömyyttä ja oman ammattikuntani osalta välillä jonkinlaista näkymättömyyttä. Paljon on tekemistä. Mutta hyvinvointityö kantaa. Se ei ole samalla tavalla ladattu otsikko kuin ehkä sosiaalityö. On helpompaa saada ihmiset tekemään yhdessä hyvinvointityötä, on helpompaa perustella omaa rooliaan työkyvyn ylläpitämisen ja hyvinvoinnin kuin psykososiaalisen tuen näkökulmasta. Tutut ja turvalliset käsitteet on helpompi ottaa vastaan. Sitä paitsi sosiaalityö valitettavasti synnyttää edelleen kuvaa jonkinlaisesta ”hyysäämisestä” tai avuttomaksi tekemisestä. Zoomaaminen nuoren työhyvinvoinnin rakentamiseen on kaikille ammattiopettajille mannaa. Hyvinvointityö on yhteistyötä. Äänessä pitää olla koko ajan. Johdon tuki on puolet eväistä. ■


Kolumni

Pilvilinnasta Pomppulinnaan

T

upakka haisee! No kyllähän se haisee ja tulee aina haisemaankin.

Valitettava tosiasia on, että tupakkalain muutosten myötä pyrkimys Suomen täyssavuttomuuteen on pilvilinnojen rakentelua. On hyvä, että lailla on selvä päämäärä. Kuitenkin pieni pessimisti meissä toivoisi sen olevan realistisempi, ehkä sitten nuoretkin ottaisivat lain muutokset tosissaan. Nuoret nimittäin hymisevät kaulahuiveihinsa tupakkalaista puhuttaessa, vaikka samalla salaa toivovatkin aikuisten puuttuvan tupakointiin enemmän. Savuttomuuteen siirtymistä virastoissa ja oppilaitoksissa on pohjustettu jo pitkän aikaa. Ensin tuli tupakkakopit, niiden myötä tupakoitsijat saatiin edes piiloon. Nyt tupakkapaikkojen poistamisen myötä sauhuttelijat ovat siirtyneet lähiympäristöön asuinalueille, leikkikentille, kaduille, kaikkien nähtäville. Jos pyrkimyksenä on poistaa tupakkatuotteiden näkyvyys lasten ja nuorten arkielämästä, tässä tavoitteessa ei onnistuta. Älkää toki luulko, että olemme savuttomuutta vastaan, päinvastoin! Omalla pelikentällämme eturintamassa taistellen, tupakoita katkaisten johdamme joukko- Kolumnin kirjoittajat Minna Niskala (oik.) ja Aliisa Tikkala ovat aikuistoimijoina Terveys ry:n Innostu! Innosta! -hankkeen Tornion Innostajat -ryhmässä. jamme kohti savutonta Suomea. Olisihan se ihanaa, täyssavuton Suomi - helppo hengittää, mukava haistella. kaipaavat henkilökohtaista otetta suurien kysymysten kanssa, vaikTupakkatuotteiden mainostaminen sentään on kielletty, tupakka valitettavasti mainostaa itse itseään sauhuttelijoiden huulilla. Alkoholi ei näy katukuvassa samalla tavalla, siksi alkoholimainontaa tarvitaan valmistajan mielestä kuluttajat tavoittamaan. Miksi ihmeessä? Eiköhän alkoholinkäyttäjien enemmistö löydä ne siideriuutuudet sieltä kaupan hyllyltäkin. Päihteiden vastaiseen mainontaan olisi hyvä osallistaa nuoria ja kysyä heiltä, miten asenteisiin voi vaikuttaa. Syyllistäminen ja kauhukertomusten tuputtaminen eivät tepsi nuoriin. Tiedon lisääminen on hyvä asia, osallistavilla menetelmillä sen luulisi tehoavan. Nuoret

ka keinot voivatkin olla aikaa vieviä ja pitkäjänteisyyttä vaativia. Nuorten mielipiteiden huomioonottamisen kohdalla hypitään kuin pikkulapsi pomppulinnassa. Välillä muistetaan nuorten asiantuntijuus, mutta heti seuraavan sudenkuopan kohdatessa vetäydytään taas omalle mukavuusalueelle. Pitäisikö siis siirtyä seisomaan jalat tukevasti maankamaralle ja ottaa nuoret jatkuvasti mukaan ideointiin. Hurrataan kirkkaammalle tulevaisuudelle täynnä osallisuutta, ilman päihteitä. Kippis! - kera kaakaon ja vaahtokarkkien. Aliisa & Minna 17


Teema: vastuu Terveitäympäristöstä valintoja

H

yvät elintavat edistävät terveyttä ja työkykyä. Reilusti kasviksia sisältävä ruoka tukee terveyttä ja hyvää toimintakykyä. Ruokapöytään suositellaan puoli kiloa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin sekä kalaa vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi tarvitaan täysjyväviljatuotteita, rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita, sopivasti pehmeää rasvaa ja haluttaessa vähärasvaista lihaa. Ruokaostoksilla ja lounaspaikoissa Sydänmerkki auttaa tekemään rasvan laadun ja määrän sekä suolan suhteen parempia valintoja. Syömisen nautinnon kruunaa ruoan hyvä maku, kaunis kattaus, iloinen mieli, kiireettömyys ja hyvä ruokaseura.

Nuorten ruokatottumuksissa kohennettavaa Nuorten ja nuorten aikuisten ruokatottumuksissa on kohentamisen varaa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus jää kauas

suosituksesta. Alle 25-vuotiaista miehistä vain joka viides ja naisista kolmannes raportoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna sokerin saanti on runsasta, kuidun saanti vastaavasti

Hyvästä ruoasta virtaa kouluun,työhön ja vapaa-aikaan Teksti: Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Kehittämispäällikkö Suomen Sydänliitto

18


Kerää kuidut päivääsi

Kalsiumilla kova luu

niukempaa. Nuorilla kovan rasvan saanti on samalla tasolla kuin vanhemmilla, mutta tyypilliset lähteet ovat erilaisia. Siinä missä vanhempi väki saa kovaa rasvaa voista ja maitorasvaa sisältävistä muista leipärasvoista, makkaroista ja makeista leivonnaisista, nuorilla myös pitsat, lihapiirakat, juustot ja suklaa ovat merkittäviä kovan rasvan lähteitä. Nykyään yhä suurempi osa energiasta nautitaan juoman muodossa. Sokerilla makeutetut virvoitusjuomat ja mehut tuovat helposti turhia kaloreita ruokavalioon, alkoholia sisältävistä juomista puhumattakaan. Keinotekoisesti makeutetuissa juomissa on vähemmän energiaa, mutta nekin ovat haitaksi hampaille. Näitä juomia ei suositella päivittäiseen käyttöön. Janojuomaksi parasta on tavallinen vesijohtovesi. Säännöllinen ruokarytmi auttaa jaksamaan. Aamupala antaa energiaa päivään. Hyvä lounas tauottaa koulu- ja työpäivän. Jokaisella koululaisella ja työssä käyvällä tulee olla mahdollisuus pitää kunnon ruokatauko ja nauttia maittava, terveellinen lounas. Napostelukulttuuri on yleistynyt ja yhä pienempi osa päivän energiasta saadaan pääaterioista. Jatkuvaa napostelua on syytä välttää. Sen sijaan viisaat välipalat tuovat lisää virtaa. Hyvän välipalan nyrkkisääntö on helppo muistaa: 1+1(+1). Ensimmäinen ykkönen tarkoittaa kasviksia, hedelmiä tai marjoja, toinen vähäsuolaisia ja runsaskuituisia viljavalmisteita. Kolmas ykkönen voi sisältää rasvattoman tai vähärasvai-

Tarjolla on paljon sokeria, rasvaa ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita, sen sijaan tilaisuuksia liikkumiseen on paljon heikommin.

sen maitovalmisteen tai vähäsuolaisen leikkeleen.

Ruokaympäristö terveyttä tukevaksi Yhä yleistyvä ylipainoisuus uhkaa terveyttä ja työkykyä. Erityinen haaste on lasten ja nuorten ylipainoisuus. Nykyinen elinympäristö tekee painonhallinnan haastavaksi. Ruokaa – etenkin paljon sokeria, rasvaa ja/tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita – on tarjolla ja ruokaviestejä esillä kaikkialla. Sen sijaan tilaisuuksia liikkumiseen on paljon heikommin. Joka päivä Suomessa syödään yli kaksi miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Usealle se on päivän ainoa lämmin ateria. Niillä, jotka työaikanaan syövät henkilöstöravintolassa on todettu olevan ravitsemuksellisesti parempi ruokavalio kuin niillä, jotka esimerkiksi tankkaavat eväillä työpäivän aikana. Henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät mm. enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kalaa ja kuluttavat vähemmän limsoja ja pitsoja. Jokaisessa opiskelu- ja työpaikassa pitäisi olla henkilöstöravintola, jossa ruokapalvelun ammattilaiset huolehtivat hyvästä tarjonnasta. Ravitsemuslaatua voi nyt vaatia sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuosituksen (STM 2010:11) mukaisesti. Helppo työkalu ravitsemuslaadun vaatimiseen on jo 700 elintarvikkeesta löytyvä, tuttu Sydänmerkki. Nyt tarjolla voi olla myös Sydänmerkki-aterioita. Sydänmerkin avulla ruokailijoille voi viestiä ravitsemuksellisesti laadukkaasta ruuasta ja paremmista valinnoista. Sydänmerkki-aterioissa rasvan laatu ja suolan määrä ovat kohdallaan – mausta tinkimättä. Raha ei yksin saa ratkaista valintoja. Päättäjän on nähtävä kouluruoka investointina lasten ja nuorten terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Kysymys on asenteista ja arvostuksesta. Lounaan väliin jättävä opettaja viestii omalla tavallaan työaikaisen ruokailun merkityksestä – niin pienelle koululaiselle kuin isommallekin opiskelijalle. Henkilöstöstään huolehtiva työnantaja pitää huolen, että jokaisella on mahdollisuus tauottaa työpäivänsä ja ladata uutta virtaa hyvällä ja terveellisellä ruoalla. ■

19


Teema: vastuu ympäristöstä Terveistä valintoja

"Mitä sitä turhaa rehkimään"

Miten saamme nuoret osallistumaan ja liikkumaan? Teksti ja kuva: Pauli Miettinen, Kuusamon kaupunki

uoria on kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi liikkumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Suomessa on yli 300 000 lasta ja nuorta, jotka haluaisivat tulla mukaan liikkumaan urheiluseuroihin, jos sopiva tapa ja mahdollisuus siihen olisi. Varsinkin niille nuorille, jotka eivät halua sitoutua kilpaurheiluun ja sen valmennukseen tarvitaan muitakin vaihtoehtoja.

N

Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä-hanke Hanke on kuuden Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnan yhteinen kehittämis- ja koulutushanke. Mukana ovat Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Pudasjärvi, Haukipudas ja Utajärvi. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kolmevuotista hanketta 2009 2011. Hyrrä-hankkeen tavoitteena on nuorten liikunnan ja osallisuuden lisääminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten osallisuutta vahvistamalla nuoret voivat vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja omaan toimintaympäristöönsä. Toisena tavoitteena on kuntien hallintokuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittyminen. Kunnissa luodaan toimijoiden poikkihallinnollinen yhteistoimintamalli, joka toimii nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi kunnissa laaditaan yhteistyössä toimijoiden ja nuorten kanssa nuorten terveysliikuntamalli. 20

Tarvitaan enemmän alkeisryhmiä, halpaa liikkumista, parempaa mainontaa, uusia lajeja, lajiesittelyjä, tapahtumia, nuoret mukaan suunnittelemaan, tekemään ja toimimaan. Miksi nuoret eivät liiku? Kuusamon yläkoulujen ja toisen asteen nuoret ovat osallistuneet ideariihiin, joissa on pohdittu syitä nuorten vähäiseen liikkumiseen, miten nuoret saadaan liikkumaan ja mitä nuoret haluavat: ■ Kuntien liikuntapalvelut ja urheiluseurat järjestävät monenlaista toimintaa, mutta nuorten mielestä liian tarjontalähtöisesti. ■ Tieto liikuntamahdollisuuksista ei myöskään tavoita kattavasti nuoria. ■ Kilpaurheilupainotteinen liikunta ei jaksa kiinnostaa suurta osaa nuorista. ■ Nuorille on tarjolla liian vähän harrasteryhmiä. Haluttaisiin harrastaa enemmän kavereiden kanssa ■ Järjestetty liikunta on joidenkin nuorten mielestä liian kallista, eikä sivukylilläkään ole riittävästi toimintaa nuorille. ■ Nuoret toivovat myös lisää vapaita vuoroja koulujen saleille. ■ Hyrrä-kyselyn mukaan nuoret haluavat kokeilla myös uusia lajeja perinteisten lisäksi. Nuoret esittävät omia harrasteryhmiä muun muassa kiipeilyyn, soutuun, joogaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiin lajeihin.

”Seurat hereille” on nuorten vetoomus.

Nuoret on otettava mukaan suunnittelemaan, tekemään ja toimimaan. Hyrrä on pistetty nyt pyörimään nuorten kanssa, nuoria kuunnellen ja yhdessä toimien. Johtotähtinä ovat osallistuminen, liikunnan ilo, kiva yhdessäolo, aktiivisuus ja vaikuttaminen. Vuosi 2010 on käynnistetty kuusamolaisille nuorille, nuorten toiveita kuunnellen; tyttöjen ohjattu kuntosali, Määttälänvaaran palloilukerho, nuorten ideariihet, Kaon opiskelijoiden keilaus, Liiku Terveemmäksi -päivä lajiesittelyineen ja tutustumisineen, Nilon yläkoulun liikuntahaipakka, johon osallistui 220 nuorta, kiipeilytapahtuma Ruoppivaarassa. Kesällä nuoret pyörittivät ja ohjasivat liikuntakerhoa urheilukentällä, kutsuntaikäisten liikuntaneuvonta, Nilon yläkoulun tyttöjen koriskerho, jossa nuoret ovat ohjaajina ja Mäkelän yläkoulun palloilukerho, jota ohjaa nuori koulun oppilas. Osallistumiskertoja on ollut tammikuusta kesäkuun loppuun 75 ja osallistujia tapahtumissa ja ohjatuissa toiminnoissa peräti 1193. Lasten ja nuorten on hyödyllistä päästä liikkumaan kouluaikana ja ystävien sekä kavereiden kanssa kotiensa lähistöllä. Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu jatkuu koulujen piha-alueille. Esimerkiksi Nilon ja Rukankoulualueiden suosituiksi osoittautuneet lähiliikuntapaikat rakennettiin 2009. Niiden suunnitteluun osallistuivat koulujen oppilaat ja opettajat.


Kuusamon Nilon koulualueen lähiliikuntapaikan suunnittelussa olivat mukana oppilaat ja opettajat. Kuusamon kaupungin kehittämispäällikkö Pauli Miettinen kehottaa kuuntelemaan nuoria ja ottamaan heidät mukaan liikkumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lajitarjonta Lajitarjonnan kirjo on laaja, mutta ei kata kaikkea kysyntää. Nuorten suosimia perinteisiä lajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, sähly, koripallo, lentopallo, kamppailulajit, naisvoimistelu, pyöräily, hiihto, yleisurheilu ja keilaus. Lisäksi nuoret harrastavat muun muassa lumilautailua ja paint-ball/splättistä. Nuorille pitäisi tarjota uusia lajeja vanho-

jen perinteisten rinnalle. Nuorille esimerkiksi omat ryhmät kiipeilyyn, soutuun, joogaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiin lajeihin, esimerkiksi juoksukouluun ja Zumbaa nuorille. ■

Lisätietoja: pauli.miettinen@kuusamo.fi, puh. 0400 306 534 Hyvinvointia yhdessä liikunnasta - Hyrrä -hanke

Lähes 200 Action-passilla liikkuvaa nuorta Kuusamossa. Passin hyvät ja huonot; + paljon mahdollisuuksia (sali, uinti, jumpparyhmät) - liian vähän aikoja viikolla.

Action passi 13 - 18 -vuotiaille nuorille ■ Liikuntakeskuksen kuntosali ja uinti ■ Ohjatut jumpat (alkaen 24.8.) ■ Skeittivuorot ■ Pöytätennis ■ Luisteluvuoro jäähallissa Passin hinta: 17,80 € (1.8.2009 - 31.7.2010 aikana voimassa) (Esimerkki Action passista)

21


Teema: vastuu ympäristöstä Terveistä valintoja

Suomi savuton vuonna 2040? Täyssavuttomuuden tavoite edellyttää lujaa tahtoa, tietoa ja toimivia apuvälineitä.

aikka Suomessa tällä hetkellä on jo enemmän tupakoinnin lopettaneita kuin tupakoijia, on edessä vielä paljon töitä, ennen kuin täydellinen savuttomuus saavutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Patrick Sandströmin mukaan savuton Suomi vuoteen 2040 mennessä on iso tavoite, jota varten tarvitaan lujaa tahtoa, tietoa ja toimivia apuvälineitä lopettamisen tueksi. Savuttomuuden ensimmäinen aalto on vasta takanapäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2009 -raportista käy ilmi, että 22 prosenttia miehistä ja 16 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on viime vuosina kääntynyt laskuun. Tupakoinnin lopettaminen on usein vaikeaa. Vuoden 2040 täyssavuttomuuden tavoitteeseen pääseminen edellyttää tutkija Patrick Sandströmin mukaan laaja-alaista yhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoiden kesken. Tämä merkitsee paikallisten moniammatillisten lopettamisen tuen verkostojen rakentamista. Lopettamista yrittävän tupakoijan tulee olla paremmin tietoinen tupakan aiheuttamasta riippuvuudesta ja käytettävissä olevista monipuolisista lopettamisen apukeinoista. - Tupakointi on selvästi vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tupakkalain viime vuosien muutokset ovat selkeästi vähentäneet mahdollisuuksia tupakoida ja se on vähentänyt erityisesti passiivista tupakointia. Silti ne, jotka vielä tupakoivat, ovat enemmän riippuvaisia tupakasta, eli he tarvitsevat tavallista enemmän asiantuntevaa tukea yrityksessään lopettaa. Tänä päivänä suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa, Sandström sanoo.

V

Uusi tupakkalaki Uusi tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010. Sen tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Lain tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Lisäksi tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta lasten ja nuorten 22


arkielämän piirissä rajoitetaan. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähellä. Tupakkalaissa kielletään muun muassa tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyntipaikoissa, tupakkatuotteiden luovutus, maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuoremmilta, tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaateista (4 vuoden siirtymäaika) ja tupakkasponsorointi.

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Tupakointia ylläpitää tupakkariippuvuus. Se koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta. Nikotiini on tärkein fyysistä riippuvuutta ylläpitävä kemiallinen aine tupakassa. Tupakan nikotiini stimuloi aivojen nautintoalueita ja vahvistaa tupakkariippuvuuden muita tekijöitä. Psyykkinen riippuvuus tupakasta on joukko henkilökohtaisia opittuja käyttäytymismalleja ja kokemuksia, joita tupakoija yhdistää tupakointiin. Tupakan kemikaalit vahvistavat tätä sidettä. Sosiaalisella riippuvuudella tarkoitetaan tupakointihalun liittymistä tilanteisiin, ympäristöön tai ihmisiin. – Tupakoijat eivät kaipaa riskilähtöistä ohjausta, vaan kannustavaa ja omia voimavaroja voimistavaa ja vahvistavaa neuvontaa: miten selvitä moniulotteisesta tupakkariippuvuudesta kohti savuttomuutta, mikä on ensimmäinen askel kohti tavoitetta, Sandström kiteyttää.

Savuttomuuden toinen aalto – Tupakattomuustyö ei ole lopussa vaan toinen aalto on vielä edessä. Suomessa suurin osa tupakoijista on heavy- tai mediumtupakoijia, joiden tupakointihistoria on pitkä ja savukkeiden käyttö runsasta. Heille tupakasta irti pääseminen on todellinen, vaikea haaste. Tupakka on heille kiinteä osa elämää ja minäkuvaa. Kun tavoitetilana on

Tupakoinnin lopettaminen vaatii tietoa, taitoa, oppimista ja yksilöllistä tukea.

Noin 40 prosenttia tupakoijista ei edelleenkään edes halua lopettaa tupakointia. savuton Suomi vuonna 2040, heidän auttamisekseen irti tupakasta joudutaan tekemään vielä paljon töitä. Vaikka heillä lopettamishaluja löytyisikin, eivät keinot aina riitä, Johnson & Johnson Consumer Nordicin asiantuntija Kirsti Otterström kiteyttää.

Hoidot tupakasta irrottautumiseen Tupakoinnin lopettaminen on moniulotteinen prosessi. Riippuvuudesta irrottautuminen sisältää fyysisen vieroittautumisen ohella aina myös psyykkisen ja sosiaalisen vieroittautumisen. – Tupakoivan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa lähes kaikkeen arkiseen toimintaan. Siksi on ymmärrettävää, että lopettaminen on useimmille oppimisprosessi, jossa opitaan pois vuosien aikana opituista käyttäytymistavoista ja tottumuksista. Tupakan tuottama nautinto on korvattava muilla elämän nautinnoilla, Sandström sanoo. Tupakoinnin lopettamisessa oma valmistautuminen ja vertaistuki ovat tärkeitä.

Vertaistukea voi saada esimerkiksi tupakoinnin lopettamisryhmissä. Käytössä on myös maksuton neuvontapuhelin numerossa 0800 - 148 484 tupakoinnin lopettaville. Nikotiiniriippuvuuden hoidossa voidaan käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä. Nikotiinikorvaushoito on ensisijainen tupakasta vieroituksen lääkehoito (Käypähoitosuositus 2006). Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetut tuotteet lievittävät vieroitusoireita ja sopivat usein niille, joilla on nikotiiniriippuvuus.

Vieroitu verkossa Internetissä on mahdollista räätälöidä palvelua erilaisille tupakoijille – myös voimakkaasti fyysisesti riippuvaisille, raskaana oleville tai kroonisesti sairaille. Online-tukiohjelmien keskeinen voima on kattavuus, saavutettavuus ja joustavuus. – Verkossa vieroittuminen perustuu vertaistukeen, tiedon räätälöintiin tupakoijan ja lopettajan tarpeen mukaan sekä lopettajaa aktivoiviin työvälineisiin. Verkon etuja ovat tietopohjan laajuus ja kohdentaminen, anonymiteetin mahdollisuus sekä ”kysy ja vastaa” -tyyppinen palvelumahdollisuus. Ohjeita tupakoinnin lopettamiseen tarjoavat Suomessa tällä hetkellä muun muassa web-palvelut www.stumppi.fi, www.activestop.fi ja www.tohtori.fi/tupakkaklinikka sekä nuorille tarkoitettu www.fressis.fi. ■

Tupakointi kielto etenee Euroopassa ■ Euroopan komissio hoputtaa kohti savutonta Eurooppaa. Sauhuttelun julkisissa tiloissa Euroopassa pitäisi loppua vuonna 2012, mikäli Euroopan komission vauhdittamat tupakantorjuntatoimet etenevät aiotulla tavalla. Tuoreimmat rajoitukset tulevat Kreikasta. Syyskuun alusta lukien tupakointi on kielletty kaikissa julkisissa tiloissa. Kasinot ja baarit ovat saaneet yhdeksän kuukauden siirtymäajan. Aiemmat yritykset tupakoinnin rajoittamiseksi julkisilla paikoilla eivät Kreikassa ole menestyneet. Kreikkalaiset ovat Euroopan ahkerimpia tupakoijia. Aikuisväestöstä liki puolet polttaa. Baijerin osavaltiossa säädettiin kesällä Saksan tiukimmat tupakointirajoitukset. Elokuun alusta lukien tupakointi on ollut kokonaan kielletty ravintoloissa ja oluttuvissa. Kielto pohjaa Baijerissa järjestettyyn kansanäänestyksekseen, jossa yli 60 prosenttia kannatti tiukennuksia. Baijerin päätöksen uskotaan saavan seuraajia muissa Saksan osavaltioissa. Lähde: Turun Sanomat 24.9.2010

23


Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi Terveystieto-oppikirjat Apsu-tontun extratarjous: 100 kpl terveysaapisia ja opettajan opas 300 €

Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaankirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €)

Liikennekurssit

Terveysdekkarit

Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (320 €)

opettajan opas 3 - 4 luokat (12 €)

Ehkäisevä päihdetyö Alkoholin matematiikkaa -juliste (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä -juliste (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €) Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €) Hapekasta odotusta sarjakuvakirja (10 €)

Tapakasvatus ja elämisentaito Leija-oppimateriaalikansio (35 €) Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) Nukketeatterin taikaa (20 €) Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) Tupakka - miehen tietokirja (20 €) Yhteistilauksena molemmat kirjat (35 €) Terveyslehden vuosikerta (20 €) Rytmiä elämään -lautapeli (10 €) - lapsille - nuorille/aikuisille

Terveys ry:n muut tuotteet Apsu-tontun terveysaapinen on myös mainio joulun satukirja perheen pienimmille.

24

Froteepyyhe, valkoinen koko 65 x 140 cm (20 €) Naisten pashminahuivit (25 €) ohut, pehmeä, hapsullinen villa-

pashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa. viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen. Miesten kaulahuivit (20 €) pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm, värit: viininpunainen ja tummansininen. Putkihuivi, päähän, kaulaan ym. (10 €) värit: oranssi ja tummansininen

Vihjeitä pukinkonttiin Marras- ja joulukuun tilauksiin lisätään joulukortteja!

Jumppaan ja salille T-paidat Tupakoimaton-paita (25 €) ■ Naisille pinkki T-paita, fit-malli, ■ miehille tummanharmaa T-paita, pyöreä pääntie, puuvillaa, koot: naisille S, M, L, XL ja miehille L, XL, XXL. Terveys ry:n T-paidat ■ logo T-paita naisten (15 €), väri valkoinen, koko M, L, XL tai musta, koko L. ■ logo T-paita miesten (10 €), väri musta, koko XL tai valkoinen, koko XL. Terveys ry:n adressi iloon tai suruun, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) Pinssit (1€), - polkupyörä (kullanvärinen) - Selvä kuski (värillinen)


Tilauslomake kpl

Tilaan merkitsemäni tuotteet ja aineistot tuote tai aineisto

hinta

________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________

Tositietoa päihteistä - sarjan uutuudet Suosittu Tositietoa päihteistä -sarja on täydentynyt Sekakäyttö aineistolla. Tositietoa päihteistä saa nyt myös ruotsiksi: Fakta om rökning & Fakta om snus. Tositietoa päihteistä -sarjan aineistot on tarkoitettu nuorille ja ne soveltuvat perusopetukseen sekä toiselle asteelle tietoiskuksi ja oppimateriaaliksi.

________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________ ________________________________

Tositietoa on kuusisivuinen lehtinen, hinta 0,50 €/kpl. Tilauksiin lisätään lähetyskulut.

Tuotteiden ja aineistojen tilaukset: www.terveysry.fi, puh. (09) 685 0330 tai oheisella tilauslomakkeella maksutta.

Terveyslehti maksaa postimaksun

Tilaaja______________________________________________ Toimitusosoite_____________________________________________ Puh._________________S-posti_______________________________ Laskutusosoite, jos eri kuin toimitusosoite _________________________________________________________

Terveyslehti Terveys ry Tunnus 5005161 00003 VASTAUSLÄHETYS

Allekirjoitus_______________________________________________ Leikkaa koko tilaussivu, taita Terveys ry tunnus näkyviin näkyviin ja postita

25


Päihteet

Nuorten kannabiskokeilut yleistyneet Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osalta. Tämän vuoden Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät.

T

erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn johtajan Riikka Puusniekan mukaan kannabiksen kokeilu on selvästi yleisintä pääkaupunkiseudulla, jossa noin joka kahdeksas peruskoululainen, noin joka neljäs lukiolainen ja noin joka kolmas ammattiin opiskeleva ilmoitti kokeilleensa kannabistuotteita vähintään kerran. Poikien kannabiskokeilut ovat tyttöjen kokeiluja hieman yleisempiä sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kannabista kertoi kokeilleensa 18 prosenttia lukiolaispojista ja 14 prosenttia lukiolaistytöistä, ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia, peruskoulun pojista 10 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia. Muiden laittomien huumeiden kokeilussa ei ollut nähtävissä merkittävää muutosta.

Kannabista kokeillaan kaverien kautta Nuorten kaveripiireissä huumeiden käyttö vaikutti kyselyn perusteella arkipäiväistyneen. Peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet ja lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista yli puolet tiesi tuttavapiiristään jonkun, joka on kokeillut huumaavia aineita. Huumeita on myös tarjottu 26

nuorille viime vuosia yleisemmin. Peruskoulun yläluokkalaisista 17 prosenttia, lukiolaisista 23 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 29 prosenttia kertoi kyselyssä, että heille on tarjottu huumaavia aineita Suomessa kuluneen vuoden aikana. Tarjoajina ovat selvästi yleisemmin olleet ystävät tai tuttavat kuin tuntemattomat henkilöt. - Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin huumeiden käyttö lisää huomattavasti alttiutta varhaisiin huumekokeiluihin, Puusniekka toteaa. - Kouluterveyskyselyn tuloksissa on ollut myös nähtävissä, että nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat höltyneet viime vuosina, hän jatkaa. Huumeiden hankinnan omalta paikkakunnalta arvioi melko tai erittäin helpoksi 29 prosenttia yläluokkalaisista, 36 prosenttia lukiolaisista ja 47 prosenttia ammattiin opiskelevista. Vaikka hankintaa pidettiin nyt parin vuoden takaista helpompana, se koettiin kuitenkin selvästi vaikeammaksi kuin 2000-luvun alussa.

Asiallinen tieto puree ehkäisevässä päihdetyössä - Kannabis, kuten alkoholi ja muut päihteet, on vaarallisempaa nuorelle kuin aikuiselle. Lisäksi riippuvuusriski on aina

yksilöllinen ja mahdoton ennustaa. Tärkeintä olisikin tarjota nuorille asiallista tietoa todellisista riskeistä, toteaa ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevä erikoissuunnittelija Markku Soikkeli THL:stä.

- Oppilaitokset ovat avainasemassa ehkäisevässä päihdetyössä, painottaa Riikka Puusniekka. - Tiedon tarjoamisen lisäksi oppilaitoksen ja erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon rooli on


tärkeä päihteiden käytön varhaisessa tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Nuorten kanssa työskentely ei kuitenkaan saisi jäädä irralliseksi, vaan siihen pitäisi liittää yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa. Hyvä keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä helpottaa yhteistyötä myös mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa Lapin, Itä-Suomen sekä Etelä-Suomen alueella. Kyselyyn vastasivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastaajia oli yhteensä 103 326: yläluokilta 55 523, lukioista 27 117 ja ammatillista oppilaitoksista 20 686. Lisätietoja: riikka.puusniekka@thl.fi

Mitä ilmiön takana? Käyttäjien haastatteluihin viitaten tutkija Jussi Perälä, Helsingin yliopistosta kertoi Päihdepäivillä syyskuussa, että kannabiksen kasvatuksen yleistymiseen on vaikuttanut muun muassa Internetissä leviävät kansainväliset virtaukset. Lisäksi nuorisokulttuurit ja ystävät lisäävät kukinnon käyttöä ja kasvatusta. Itselle sopivan ja halvan kukinnon saaminen lisää kannabiksen käyttöä epähalutun hasiksen sijaan. Nuoriso ei halua tukea organisoituneeksi rikollisuudeksi luokiteltua toimintaa eikä toimia heidän kanssaan. Virheellinen kuva nuorille on syntynyt siitä, että kannabiksen itse kasvattamista he eivät katso rikolliseksi toiminnaksi, vaikka Suomen laki kieltää kaikki huumeet myös niiden itse tuottamisen. Kasvattamiaan kukintoja osa

nuorista käyttää yhdessä, osa yksin, osa vaihtelevasti. - Käytöllä ja kasvatuksella asiaa tuodaan myös näkyväksi. Esimerkiksi ”julkipolttelu” on neuvottelua yhteiskunnan kanssa. Taustalla on halu muuttaa huumepolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Osa haluaisi laillistaa ja osa ei, kannabiksella ansaitaan rahaakin, totesi Perälä. Hänen mukaansa suuri osa kasvattajista on nuoria miehiä, enimmäkseen asiaan vihkiytyviä tai vihkiytyneitä harrastajia, joista useimmilla ei ole muuta rikolliseksi luokiteltavaa toimintaa. Kasvatuskentällä toimii kasvattajia erilaisine motiiveineen, ideoligisista aktivisteista myyntiin kasvattaviin toimijoihin. - Kasvattaminen myyntiin jatkuvasti ei ole kannattavaa riskiin nähden, useimmilla on liian paljon menetettävää. Lisäksi toimintaa sääntelee mo-

raalitalous, jonka mukaan tuotetta annetaan/vaihdetaan /myydään vain lähipiirille.

Faktaa kannabiksesta ■ Suomessa kannabiksen käyttö ja viljely on rikos. ■ Kannabis on psykoaktiivinen aine aiheuttaen käyttäjälle sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia ja riippuvuutta. ■ Päihtyneenä aistiharhoja ja illuusioita. Kokemattomilla käyttäjillä ja suurina annoksina ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja. ■ Tutkimuksen mukaan kannabis nostaa kivessyövän riskiä, joka on kaksinkertainen niillä, jotka polttavat kannabista viikoittain tai ovat käyttäneet sitä säännöllisesti murrosiästä lähtien.

■ Päihdeilmastonmuutoksella tavoitellaan paitsi asennemuutosta, myös tekoja. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa paremman päihdeilmaston puolesta. Ehkäisevän päihdetyön viikolla 6. - 14.11. eri toimijat ympäri Suomea esittäytyvät järjestämiensä tapahtumien ja tempausten yhteydessä ja kertovat: näin me jo toimimme paremman päihdeilmaston puolesta ja näin sinäkin voit osallistua. Ehkäisevän päihdetyön viikolla tehdään vetoomus kuntapäättäjille päihdeilmaston muutoksen puolesta. Terveyden edistämisen keskus osallistuu talkoisiin avaamalla www.adressit.com-sivustolla vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitukselta, että alkoholin mielikuvamainonta sekä alaikäiset yleisestii tavoittava alkoholijuomien mainonta ja markkinointii kielletään. Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/mielikuvamainonta ja levittää viestiä verkostoissa. Ehkäisevän päihdetyön viikon vahvuus on runsaassa ja aktiivisessa paikallisessa toiminnassa ja tapahtumissa.

27


Nuoret ja osallisuus

Oppilaan ääni ei kuulu koulun asioissa Suurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet yhdessä suoritusvaatimusten ja vähäisen sosiaalisen tuen kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta.

Kouluterveyskyselyn tulokset pääkaupunkiseudulta osoittavat, että suurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Lukiolaisista 35 prosenttia, peruskoulun yläluokkalaisista 46 prosenttia ja ammattiin opiskelevista jopa puolet ei tunne vaikuttamisen väyliä. Muutos 2000-luvun puoliväliin nähden on kuitenkin myönteinen. Yleisintä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen on ollut koulun teemapäivien, juhlien ja retkien järjestelyihin, joihin on osallistunut pääkaupunkiseudun peruskoululaisista noin kolmannes, lukiolaisista viidennes ja ammattikoululaisista 14 prosenttia. - Selvästi harvinaisempaa on sen sijaan osallistuminen kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laatimiseen, piha-alueiden suunnitteluun tai kouluruokailua koskeviin järjestelyihin, toteaa tutkija Riikka Puusniekka THL:stä. - Tytöt näyttäisivät osallistuvan poikia aktiivisemmin erilaisiin toimintoihin. Puusniekan mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus koulun asioissa on tärkeä opiskelumotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. 28

- On huolestuttavaa, että ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista yli kolmannes ja peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet kokee, ettei oppilaiden mielipidettä oteta huomioon koulutyön kehittämisessä.

Oppilaat yksin opiskeluongelmiensa kanssa Lähes puolet pääkaupunkiseudun yläluokkalaisista ja lukiolaisista pitää koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena, ammattiin opiskelevista joka neljäs. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat yleisiä, niitä on keskimäärin joka kolmannella peruskoululaisella ja ammattiin opiskelevalla sekä 40 prosentilla lukiolaisista. Useampi kuin joka neljäs peruskoululainen ja joka viides toisen asteen opiskelija kokee, että saa vain harvoin, jos ollenkaan,

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus koulun asioissa on koulumotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä.

apua koulusta opiskeluun liittyvissä ongelmissaan. Noin joka kymmenes kokee jäävänsä kokonaan ilman koulusta tai kotoa saatavaa apua. - Kokemus vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista yhdessä suurten suoritusvaatimusten ja sosiaalisen tuen vähäisyyden kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta. Tunne oman elämän hallinnasta ja omien kykyjen ja voimien riittävyydestä on erittäin tärkeää oppilaan hyvinvoinnin ja opiskelun sujumisen kannalta, Puusniekka painottaa. Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa Lapin, Itä-Suomen sekä Etelä-Suomen alueella. Kouluterveyskyselyyn vastasi pääkaupunkiseudulla 32 116 vastaajaa, joista 17 025 oli peruskoulun 8. ja 9. luokkalaista, 10 863 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa ja 4 228 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Espoossa kyselyyn vastasi 8 127 oppilasta ja opiskelijaa, Helsingissä 16 478, Kauniaisissa 690 ja Vantaalla 6 839. Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset julkistettiin elokuussa Kouluterveyspäivillä.

Lisätietoja: riikka.puusniekka@thl.fi


Kuluvan vuoden loppuun mennessä päättyvän Healthy Choices -projektin loppuraporttiin sisältyy ehdotus, että miten esimerkiksi tutkimuslaitosten ja elintarviketeollisuuden kannattaisi kouluruokailun kehittämisessä jatkossa panostaa.

Päihdeaiheinen animaatiokilpailu kutsuu nuoria vaikuttamaan ■ Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimi, Elämä On parasta Huumetta ry sekä MTV3 järjestävät yhteistyönä viidettä kertaa valtakunnallisen, päihdeaiheisen animaatiokilpailun nuorille. Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan päihteiden käyttöä yhteiskunnassamme, mahdollistaa heille osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia sekä herätellä yhteiskunnallista keskustelua päihteistä ilmiönä. Nuoret kilpailijat voivat tuottaa myös uutta materiaalia alan ammattilaisten toteuttamaan päihdekasvatukseen. Yli ja alle 18-vuotiaille on omat kilpailusarjansa. Kilpailuun osallistutaan luomalla päihdeaiheinen animaatio päihteistä ja lähettämällä se MTV3:lle kilpailuajan puitteissa. Animaatiot ovat pituudeltaan noin 1 - 3 minuutin mittaisia piirros-, vaha-, leike-, tai tietokoneanimaatioita. Ainemaation kotisivut sijaitsevat osoitteessa www.mtv3.fi/ainemaatio. Animaation voi toteuttaa joko yksin tai ryhmässä edellä mainitulla toteutustavalla. Kilpailijat voivat pohtia vapaasti, kuinka haluavat tuoda päihdeteeman esille esimerkiksi päihdekulttuurin moninaisuus tai sosiaalinen paine, elämäntavat tai itsetunto. Tarina saa olla omanlaisensa, sen ei tar-

vitse noudattaa perinteistä näkemystä päihteidenkäytön seurauksista. Kilpailutyö lähetetään Quick time (.mov) tai Audio Video Interleave muodossa (.avi) cd:llä tai dvd:llä. Mukaan laitetaan omat yhteystiedot (nimi, ikä, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) sekä lyhyt kuvaus työn aiheesta ja animaation teon vaiheista. Jos tekijänä on ryhmä, yhden henkilön yhteystiedot riittävät. Kilpailun järjestäjillä on viiden vuoden oikeus kilpailuun luovutettuihin töihin. Kilpailutöitä arvioitaessa kinnitetään huomiota sisällön uskottavuuteen, animaatiokeinojen kekseliääseen hyödyntämiseen ja oman raikkaan näkemyksen esilletuomiseen. Kilpailussa menestyneet palkitaan 300 € ja 100 € rahasummilla. Kilpailuaika on 22.7.2010 - 31.3.2011 eli vielä on hyvin aikaa jäljellä ja nyt kilpailemaan! Kilpailutyöt lähetetään osoitteeseen: Sami Ruokangas MTV3 Uutiset 00033 MTV3 Lisätetoja: ainemaatio@hubu.fi

Pohjoismaiset asiantuntijat:

Oppilaan asiakkuutta vahvistettava kouluruokailussa ■ Oppilaiden mielipiteen ottaminen paremmin huomioon kouluruokailussa nousi esiin, kun pohjoismaiseen ruokaseminaariin osallistunut asiantuntijayleisö ideoi keinoja lasten ja nuorten ruokatottumusten parantamiseksi. Espoossa syyskuun alussa järjestetystä seminaarista vastasi yhteispohjoismainen teknologiaohjelma Nordic Technology Platform NTP, jolla on parhaillaan käynnissä terveellisten valintojen Healthy Choices -projekti ja sen yksi osa-alue liittyy kouluruo-

kailuun. Lämmin kouluateria tarjotaan oppilaille Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa, mutta vain Suomessa ja Ruotsissa ateria on oppilaille maksuton. Islannissa kouluaterian kustantavat vanhemmat. Tanskassa ja Norjassa eväät koululounaalle tuodaan yleensä kotoa. Tutkija Aimo Tiilikainen VTT:ltä kysyi esitelmässään, että kuka kouluruokailuketjussa on asiakas, jonka tarpeiden pohjalta toimintaa pitäisi ohjata. - Onko asiakas kunta, kunnalli-

set päättäjät, ruokapalvelualan yritykset ja niiden henkilökunta, koulun henkilökunta, oppilaiden vanhemmat vai oppilaat? Tiilikaisen mukaan asiakkuudesta on keskusteltu paljon, ja oppilaan roolin vahvistaminen on ollut esillä. Vielä ei ole aivan selvää, millaiseen ehdotukseen kuluvan vuoden loppuun kestävän projektin loppuraportissa päädytään. Myös koulun ruokailuympäristön vaikutus oppilaiden ruokailumotivaatioon on ollut esillä käsitellyistä keskusteluaiheista. KK 29


Ravitsemus

S uosituksista t odellisiin t ek oihin Ravitsemusohjaus on enemmän kuin ohjeita Turkulainen tutkijaryhmä on tehnyt katsauksen lasten ravitsemusohjaukseen. atsauksen mukaan suomalaisten ravitsemustietämys on jo kohdallaan. Perheet tietävät, millainen on terveellinen ruokavalio, mutta eivät silti noudata saamiaan ohjeita. Tietoa lisäämällä suomalaisten terveystottumukset eivät siis tule enää muuttumaan, vaan asian eteen on tehtävä muutakin. Tilanteen ratkeamiseksi tarvitaan tutkijaryhmään kuuluvan paimiolaisen Saska Tuomasjukan mukaan yhteiskunnan tukea sekä muutos ruuan arvostuksessa ja perheiden ruokakulttuurissa, sillä lapset oppivat ruokatottumukset kotona. - Yhteiskunta pystyisi tukemaan tavoitteita

K

30

esimerkiksi muuttamalla ruuan verotusta. Jos kasvisten verotusta laskettaisi, ihmiset käyttäisivät niitä enemmän. Vastaavasti makeisten verotusta voisi nostaa, sillä niillä ei ole mitään terveysvaikutuksia. Joissain maissa on myös poistettu koulujen lähistöltä pikaruokapaikkoja ja Tanskassa kaupat vaihtoivat kassoilleen yhteisestä päätöksestä karkkien tilalle hedelmiä heräteostoksiksi, luettelee Tuomasjukka. Vaikka ruokavalion ja tiedon välillä ei näytä olevan yhteyttä, ruuan arvostuksen ja ruokavalion välillä on. Ruuan arvostukseen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tuomasjukan mukaan se, että Suomessa on siirrytty lyhyessä ajassa niuk-

Tuomasjukankin perheessä leivotaan pullaa, mutta sitä tarjotaan jälkiruokana, eikä aterian korvikkeena. 6-vuotias Talvi on keittiössä innokas apulainen. Teksti ja kuvat: Janica Rantanen kuudesta hyviin oloihin, on jättänyt sellaisen asenteen, että ruoka ei saisi maksaa juuri mitään. Usein ostetaankin halvinta terveellisen sijaan. Toisin on esimerkiksi Ranskassa, jossa arvostetaan ruokaa: se valmistetaan parhaista raaka-aineista yhdessä perheen kanssa, ja ruokailu on sosiaalinen tapahtuma. Perheiden ravitsemus taas on kaikkein tärkeintä, sillä lapset omaksuvat sen mallin, joka heidän ympärillään on käytössä. Ihminen on ympäristönsä tulos, jolloin lap-


sille on erittäin tärkeää, että he omaksuvat terveelliset elintavat jo kotona. Lisäksi lapsena hankitusta ylipainosta on todella vaikea päästä myöhemmin eroon.

Karkkipäivä säännöstelee lapsen karkin syöntiä

- Meillä on käytössä karkkipäivä. Leivomme kyllä välillä pullaa ja piirakkaa, mutta sitä tarjotaan jälkiruokana, eikä aterian korvikkeena, kertoo Tuomasjukka oman nelihenkisen perheensä käytännöstä. Tuomasjukan perheeseen kuuluuvat vaimo, Tintti Klapuri, sekä lapset Voima, 8 v, ja Talvi, 6 v. - Erityisiä haasteita lasten karkin säännöstelyyn tuli, kun he menivät päivähoitoon ja kouluun, jossa näkyy muiden lasten käytännöt. Kaikilla ei ole karkkipäivää ja pienestä lapsesta tuntuu kurjalta, kun kaverilla saattaa olla karkkipussi koulubussissa vaikka joka päivä, muistelee Tuomasjukka. - Jo päiväkodissa lapset tottuvat, että juhla tarkoittaa aina karkkia. Jos kaverilla on synttärit, hän tuo muille lapsille karkkia. Yhtä hyvinhän voisi vaikka keksiä syntymäpäivän kunniaksi leikin, ehdottaa Tuomasjukka.

Lapsen ruokailu aikuisen vastuulla

- Meillä lapset ovat olleet innokkaita apulaisia ruuan laitossa pitkään. Lapset saavat vaikuttaa myös ruokalistoihin, mutta uusien ruokien kokeilu on tietysti aikuisten vastuulla. Meillä pitää kaikkia ruokia maistaa. Kymmenennen kerran jälkeen voi jo sanoa, ettei tykkää tietystä ruuasta. Itse annosteltu lautanen pitää kuitenkin syödä tyhjäksi,

Tuomasjukka sanoo. Hänen mukaan lapsi on helpoin totuttaa uusiin ruokiin, kun ne tarjotaan pieninä osina tuttujen ruokien joukossa. Lapset tottuvat suomalaiseen ruokavalioon nopeasti. Mitä enemmän kotona maistaa uusia ruokia, sitä rohkeammin kokeilee uutta myös aikuisena. Myös kouluissa aikuinen vastaa siitä, että lapset maistavat ruokia ja ottavat myös salaattia. Tietyn ikäisten tyttöjen keskuudessa taas lautaselle voi päätyä pelkkää salaattia. Siksi opettajien olisi Tuomasjukan mielestä syytä syödä oppilaiden kanssa myös yläkoulussa.

Liikaa energiaa Ravitsemustutkimusten mukaan imeväisten ja pikkulasten ruokavalio lähestyy jo suosituksia. Ongelmat alkavatkin usein silloin, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Vanhemmat saattavat omien kiireidensä takia laiminlyödä ruoka-aikoja tai ruuan monipuolisuutta. Ydinongelma on kuitenkin se, että ihmiset saavat liikaa energiaa. Kasviksissa on pastaa ja perunaa pienempi energiatiheys, joten korvaamalla osan hiilihydraateista kasviksilla, saa helposti pienennettyä aterian energiamäärää. Nykyiseen ruokapyramidiin onkin tulossa lähiaikoina muutoksia esimerkiksi leivän ja perunan suhteen. Harvardin yliopiston tekemässä ruokapyramidissa peruna on jo nostettu pyramidin huipulle, kun taas Suomessa se on vielä päivittäisten ruokaaineiden joukossa. ■

Sydänystävällinen ruokavalio

■ Sydänliitto on julkaissut suosituksen Ravinto sydänterveyden edistämisessä, joka perustuu viimeisimpään kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Sydänliitto korostaa, että hyvä ruoka ja säännöllinen liikunta tukevat sydänterveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Ravitsemussuositus korostaa rasvan laadun merkitystä. Suositeltua kovan rasvan enimmäissaantia on tarkennettu kymmenestä energiaprosentista 7 - 10 energiaprosenttiin. Pehmeän rasvan määrää tulee lisätä vähennettyä kovaa rasvaa vastaavalla määrällä. Sydänystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, runsaasti täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita, sopivan määrän pehmeää kasvisperäistä rasvaa, säännöllisesti kalaa, vain vähän suolaa. Painonhallinnassa auttavat säännöllinen ateriointi ja annoskokojen kohtuullisuus. Sydänliiton ravitsemussuositukset on kirjoitettu terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisille ravitsemusneuvonnan työkaluksi. Lisätietoja: Ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, puh. 040 535 8308

31


Ajokunto

Alkolukon käytön laajentaminen ■ Hallitus linjasi iltakoulussa 20. lokakuuta, että liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä alkolukko määrättäisiin ajo-oikeuden ehdoksi kaikille rattijuopumukseen syyllistyneille heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta. Hallitus linjasi myös, että rattijuopumuksen promilleraja säilyy toistaiseksi ennallaan ja korosti kiinnijäämisriskin merkitystä näiden rikosten ehkäisemisessä.

Alkolukko on tehokas

Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli noin 23 000 rattijuopumustapausta, joista noin puolet oli törkeitä rattijuopumuksia. Viimeisen viiden vuoden aikana rattijuopumustapauksissa on kuollut keskimäärin 86 ja loukkaan-

32

tunut 1 024 henkilöä vuodessa. Suomessa on kokeiltu alkolukolla valvottua ajo-oikeutta vuosina 2005–2008. Kannustavien tulosten perusteella rattijuopumukseen syyllistyneen alkolukkoajokortti vakinaistettiin vuonna 2008. Tuoreen lain mukaan alkolukon käyttösuositus muuttuu pakolliseksi tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa elokuussa 2011. Eduskunta on juuri hyväksynyt lain myös alkolukon teknisistä vaatimuksista ja hyväksymisestä. Suomi on myös esittänyt, että EU:ssa toimittaisiin aktiivisesti autoteollisuuden suuntaan siten, että alkolukko tulisi vakiovarusteeksi uusiin ajoneuvoihin. Hallitus esittää, että alkolukon käyttööno-

ton laajentamista selvitetään erillisessä työryhmässä. Työryhmä tekee myös luonnokset säädösehdotuksiksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

Promilleraja ei muutu

Rattijuopumuksen promillerajaa ei toistaiseksi muuteta. Hallitus korosti kiinnijäämisriskin ja samaan suuntaan vaikuttavien muiden toimien, kuten alkolukon käyttöönoton laajentamisen vaikutuksia näiden rikosten ehkäisyyn. Rattijuopumuksen promillerajan alentamista selvitetään eri ministeriöiden toimesta. Tavoitteena on laatia riippumaton ja perusteellinen tutkimus promillerajasta. Lisätietoja: hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 09 1602 8629


Leir

u iko lu

2011

Leirikouluja vuosien kokemuksella ja ammattitaidolla kaikkialle maailmaan!

Ahvenanmaa, Kuninkaantie, Koti-Lieksa, Kuusamo, Muonio, Drägsfjärd... Liikunnallinen leirikoulu Vuokattiin. Gotlanti, Öölanti, Motala, TukholmaSödertälje, Tukholma-Uppsala, monipuolinen Kööpenhamina, Oslo. Tallinna, Tartto, Pärnu, Riika, luontopainotteinen Saarenmaa, Haapsalu-Saarenmaa-Hiidenmaa. Bryssel ja Berliini lentäen. Elämysten Espanja ja Portugali. Historialliset Kreikka, Kypros ja Turkin Marmaris. Venäjä, Pietarin kultaiset kupolit. Italian Alpit, Rooma... Yhteyshenkilömme leirikoulumatkojen suunnittelussa ovat koulutukseltaan opettajia.


Ajokunto

N

uoret jututtivat nuoria päihtyneenä ajamisen riskeistä lauantaiyönä 16.10.2010 ympäri Eurooppaa. Kyseessä oli European Night Without Accident -tempaus, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Belgiassa vuonna 1995 Responsible Young Drivers -järjestön toteuttamana. Nykyisin toiminta on laajentunut Euroopan komission tukemana kaikkiin Euroopan Unionin 27 jäsenmaahan.

Tapahtumia Jyväskylässä, Kouvolassa ja Kotkassa vuonna2010 Terveys ry vastaa Suomen European Night Without Accident toiminnasta. Järjestön yhteistyökumppaneita tänä vuonna olivat Lounge Club Kharma Jyväskylässä sekä Amarillo-ravintolat Kouvolassa ja Kotkassa. Toimintaa veti 10 vapaaehtoista nuorta, jotka loistivat tehtävässään Terveys ry:n aluekoordinaattoreiden Harri Jukkalan ja Heli Vaijan perehdyttäminä. Toteuttamiseen osallistuivat myös Kouvolassa Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ry ja Kotkassa Ehkäise tapaturmat -hanke. Terveys ry kiittää lämpimästi kaikkia toimintaan osallistuneita. ENWA-toiminnan konseptiin kuuluu, että nuoret puhuvat toisilleen aidossa kohtaamistilanteessa, omalla kielellään ja oman käsitemaailmansa pohjalta. Keskustelujen ohessa autolla liikenteessä olevien nuorten kanssa sovitaan, että he eivät juo baari-illan aikana alkoholia. Sitoumuksen merkiksi kuljettajat saavat rannekkeen käteensä. Pois lähtiessä kuljettajille tarjotaan mahdollisuutta puhaltaa alkometriin. Jos tulos näyttää nollaa, niin kuljettaja palkitaan pienellä lahjalla. Suomen tapahtumissa 60 autoilevaa nuorta otti rannekkeen. Kaksi heistä puhalsi illan päätteeksi rattijuopumusrajan ylittävät lukemat ja kotimatka taittui oman auton sijan julkisilla kulkuvälineillä. Keskustelu baareissa kävi vilkkaana. Illan ja yön mittaan tempaus tavoitti satoja ravintola-asiakkaita jokaisella tapahtumapaikkakunnalla.

Kouvolan ENWA-vapaaehtoisia Ilona Rakkola (vas.) ja Miia Lumppio. 34

Euroopan baareissa kampanj


joitiin päihteettömän liikenteen puolesta Hyvällä fiiliksellä ja tärkeällä asialla

Blue Magic-, Energy-, 88-, Bacardi ravintoloissa bulgarialaisnuoret puhalsivat alkometriin.

Kati Lampinen oli yksi Jyväskylän tapahtumaa vetäneistä nuorista vapaaehtoistyöntekijöistä. - Olimme iloisesti yllättyneitä siitä, miten positiivisen vastaanoton saimme. Monet rohkaisivat ja kehuivat meidän olevan hyvällä asialla ja tylympiä kommentteja tuli vain pari. Yleisesti ottaen pojat olivat aktiivisempia keskusteleman alkoholista ja liikenteestä kuin tytöt. - Sain positiivista energiaa ja hyvää mieltä nuorten järkevästä suhtautumisesta liikenneturvallisuuteen. Yleisin kanta nimittäin oli, että jos otetaan, ei missään nimessä

ajeta. Ja jos ollaan aikeissa ajaa, ei todellakaan oteta. Kuulimme kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita eli rattijuopumuskokemuksia. Kuvauksia mm. porukkasaunailloista, joista yleensä vähiten humalainen kuskaa kaikki koteihinsa. European Night Without Accident -tempaus kiinnosti myös suomalaista mediaa. Terveys ry sai toiminnalleen tunnettuutta radiohaastatteluiden, sanomalehtien sekä sähköisten medioiden kautta. Keskustelu liikenneraittiusteemoista on jatkunut verkossa ja toivottavasti myös kodeissa ja kaveriporukoissa tapahtuman jälkeenkin. Kansalaiskeskustelun herättäminen ja liikenneraittiutta tukevan asenneilmaston vahvistaminen ovat nimittäin tärkeä osa kampanjaa. Terveys ry:n selvä viesti on, että ei pisaraakaan alkoholia autoillessa.

ENWAa bulgarialaisittain Bulgariassa European Night Without Accident -toimintaa on järjestetty Suomen tapaan vuodesta 2008 alkaen. Tänä vuonna toimintaa järjestettiin neljällä paikkakunnalla eli Targovistessa, Razgradissa, Silistrassa sekä Dobrichissa. Bulgariassa ENWA-toimintaa organisoivat nuorisojärjestö Open Youth sekä Bulgarian terveysministeriö. - Tempaus onnistui loistavasti. Meillä oli toimintaan rekrytoituna peräti 40 nuorta vapaaehtoistoimijaa, kertoo Dimitar Milanov Open Youth -järjestöstä. ”Erityisen tyytyväisiä olemme saavuttamaamme medianäkyvyyteen. Pääsimme Bulgarian television kaikkiin uutislähetyksiin tapahtumapäivänä sekä tärkeimpiin sanomalehtiin myös. Konsepti on loistava ja jatkamme toimintaa takuuvarmasti myös ensi vuonna. LS

Jyväskylän tapahtuman vapaaehtoisia vasemmalta Katja Lampela, Katja Peltoniemi, Lauri Pitkänen ja Pia Tarvainen. 35


Kohtaamiset

Terveys ry:n ansiomitalin saaneet Petri Tuovinen (oik.), Eila Niskanen, Esa Mikkola, Eino Leppä, Maila Laurila, Susanna Leimio-Reijonen ja mitalit saajilleen luovuttaneet Kristiina Hannula ja Vesa-Matti Seppälä. Kuvasta puuttuu Kaarin Tiilikainen. Syyskokouksen avasi Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja Kerttu Tossavainen (oik.), kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eija Kemppainen Suomen Terveydenhoitajaliitosta.

vauspuheessaan Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja Kerttu Tossavainen korosti vanhemmuuden merkitystä pohtien, pitäisikö siitä keskustella laajemmin myös Terveys ry:n toiminnassa. Hän alleviivasi kotikasvatuksen ja käytöstapojen merkitystä, todeten terveen maalaisjärjen merkityksen myös koulujen opetustyössä. - Tervejärkinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä edellyttää normaaleja liikunta-, ravinto- ja kasvatusasioita, totesi Tossavainen. Hänen mukaansa kaikki lapset eivät ymmärrä, että esimerkiksi tervehtiminen ja kiitos kuuluvat käytöstapoihin. Vanhempien tehtävänä on kasvattaa lapsensa noudattamaan näitä vallitsevia käytöstapoja. Onko lasten kotikasvatus ihan oikeasti tällä hetkellä hukassa, pohti Tossavainen. Tossavainen kertoi, että pinnalle on noussut lehdistössäkin

A

36

asia, jossa lapset ja vanhemmat käyvät keskenään kauppaa perheen toimintaan liittyvistä asioista. - Tulee sellainen tunne, että lapset eivät enää toimi vanhempien odotusten mukaisesti ja tämän seurauksena on syntynyt rahallinen vastapalvelu vanhempien suunnalta, mikä ei tunnu luontevalta. Tossavaisen mukaan keskustelua on aiheuttanut lasten ja vanhempien välinen luottamuspula, yhteiskunnan tuki terveeseen kasvuun, kehitykseen sekä perheiden päihteettömyyteen. Syyskuussa ilmeni lehdissä opettajien kertomana, että lapset pinnaavat koulusta jo alakouluvaiheessa. Selittämättömät koulusta pois jäämiset tai osa lapsista ei tule lainkaan kouluun, kertovat perheissä olevasta ongelmakeskeisyydestä. - Terveys ry:n tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatusta terveeseen käyttäytymiseen ja se ei onnistu ellei edellä kuvattuihin tilanteisiin puututa jollakin tavalla, myös järjestön toiminnan näkökulmasta.


Terveys ry:n syyskokous 18.9.2010 Helsingissä:

Ehkäisevää päihdetyötä vahvistettava ja tehostettava yhteiskunnallista vaikuttamista Terveys ry:n, Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhteistyö- ja yhdistymisprosessista käytiin myönteistä keskustelua. Puheenjohtaja Tossavaisen mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat varhaista puuttumista, tämä tulee esiin myös perusopetuslain uudistuksessa. Tossavainen nosti esille terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen perusopetuslain uudistuksessa ja muistutti terveystiedon oleellisuudesta oppiaineena. - Kun ongelmat alkavat olla tätä luokkaa, niin herää kysymys, että tarvitaanko jokin uudenlainen toimintamalli, jonka avulla kykenemme tehokkaammin tukemaan tervettä kasvua ja päihteettömyyttä. Tossavainen nosti esille ajatuksen toimintamallista, jonka avulla pystytään, ei ainoastaan ehkäisemään, vaan myös käsittelemään lasten ja nuorten kasvuun liittyviä ongelmia. Terveys ry:n kannalta Tossavainen pitää tärkeänä jäsenjärjestö- ja vapaaehtoistyön säilyttämistä. - Sitoutumisessa pitää muistaa, että Terveys ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteiskunnassa. Tämä asia ei saa unohtua eikä hämärtyä, tähdensi puheenjohtaja Tossavainen syyskokouksen osanottajille.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio Toiminnanjohtaja Kristiina Hannula esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman. Hän kertoi toimintasuunnitelman ja Terveys ry:n uuden strategian tukevan toisiaan. Lisäksi hän totesi järjestön olevan mukana useissa yhteistyöhankkeissa. Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion, jotka jätettiin Raha-automaattiyhdistykselle yleisavustushakemuksen liitteinä.

Hallitukseen uusia jäseniä Syyskokous valitsi hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudeksi 2011 - 2013 ja suluissa henkilökohtaiset varajäsenet: ■ Marjatta Ikonen, Nuorisokasvatussäätiö (Matti Lehesjoki, Puolustusvoimat)

■ Jarmo Jokilampi, Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry (Maija Tuovinen, Nuorisokasvatussäätiö) ■ Irja Kilpinen, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry (Liisa Temisevä, Terveys ry:n Jyväskylän osasto ry). Jarmo Jokilammen tultua valituksi varsinaiseksi jäseneksi, valittiin hallituksessa olevan Anneli Palosaaren varajäseneksi Gita YliHannuksela, Terveys ry:n Ilmajoen osasto ry.

Yhteistyöneuvottelujen eteneminen Toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoi yhteistyöneuvottelujen etenemisestä Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n kanssa. Hannulan mukaan yhteiskunnallinen muutos on ollut kumppanuuksia tukeva. - Raha-automaattiyhdistys on ollut aktiivisesti herättämässä keskustelua siitä, onko järjestökenttä tukemassa yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehittymistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Terveyden edistämisen keskus ja STKL ry käyvät neuvottelua yhdistymisestä ja myös muilla järjestöillä on samoja ajatuksia, totesi Hannula. Hän kertoi RAY:n tukevan yhdentymistä, jolloin myös aluetoimintaa voidaan tukea suunniteltua enemmän. - Tavoitteena on rakentaa uusi vahva valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö. Järjestö toimisi koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi elinkaariajattelun pohjalta, tiivisti Hannula järjestöjen yhteistyöneuvottelujen päämäärää syyskokouksen osanottajille. Hannulan esittelyn jälkeen kokous keskusteli myönteisesti asiasta ja näytti vihreää valoa yhteistyöneuvottelujen jatkamiseksi. KK

Uusi järjestö toimisi koko väestön parissa elinkaariajattelun pohjalta.

37


Kohtaamiset Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011 ■ Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Suuri osa järjestötoiminnasta nojaa vapaaehtoistyöhön ja yli kolmasosa suomalaisista aikuisista tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä ja volyymia. Vuoden tavoitteena on edistää vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Teemavuotta Suomessa koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Teemavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vuoden slogan on ”Vapaaehtoisena vaikutat”. Teemavuosi tuo esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä erityisesti seuraavista näkökulmista: yhteiskunnallinen merkitys, aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen sekä yhteisöllisyys, oppiminen, toiminnan kaksisuuntaisuus ja tasavertaisuus, hyvinvointi ja ilo.

Tapahtumat ■ ■ ■ ■

Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Haastetapahtuma helmikuussa 2011 Päivä vapaaehtoisena -päivät eri puolilla maata KANE:n seminaari vapaaehtois- ja järjestötoiminnan edellytyksiin liittyen keväällä 2011 ■ Maailma kylässä 28. - 29.5.2011 ■ SuomiAreena 12.7.2011 ■ Kansalaisyhteiskuntafoorumi ja kansainvälisen demokratiapäivän juhla 15.9.2011 ■ Komission kiertue 14. - 22.9.2011 Helsinki ■ Päätöstapahtumana vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari joulukuu 2011 Lisäksi järjestö- ja vapaaehtoistoimijoita kannustetaan kytkemään teemavuosi ja sen viestit omiin tapahtumiinsa ja järjestämään vuoden aikana vapaaehtoisuuteen liittyviä tapahtumia.

Paikallisen toiminnan tukeminen Toimintavalikon tarjoaminen; miten eri tavoin voi osallistua teemavuoteen. Tuodaan viestinnässä esiin paikallista vapaaehtoistoimintaa eri puolilta Suomea ja kerätään ja levitetään hyviä käytäntöjä. Teemavuoden ajankohtaisista asioista ja mahdollisuuksista Suomessa tiedotetaan vapaaehtoistoiminta 2011-sähköpostilistalla. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostin osoitteeseen sympa@list.alli.fi seuraavilla tiedoilla: Kirjoita otsikkokenttään: subscribe vapaaehtoistoiminta2011@list.alli.fi Etunimi Sukunimi ja jätä viestikenttä tyhjäksi. ■

38

IV Valtakunnallinen TUPAKKA JA TERVEYS -päivä 2.12.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa – teemalla savuttomuuskulttuurin edistäminen

Suomen on mahdollista tavoitella savuttomuutta vuoteen 2040 mennessä. Se tarkoittaa, että tupakoinnin on vähennyttävä noin 10 prosenttia vuosittain. Miten savuttomuutta viedään eteenpäin Suomessa? Työtä riittää: perheitä on tuettava savuttoman sukupolven kasvattamisessa, tupakoinnin lopettamista on tuettava ja vieroitustyötä vahvistettava. Lasten tupakansavulle altistumista on ehkäistävä. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista tupakoimattomuuden edistämisestä ja tupakointiin liittyvistä vastuukysymyksistä. Erityisiä keskustelun aiheita ovat tupakoitsijan oikeudet saada hoitoa, nuorten ja varhaisnuorten tupakattomuuskulttuurin tukeminen sekä tupakoinnin vähentäminen mielenterveys- ja lastensuojelutyössä.

Työpajat 1.12.2010:

Koulutuspäivään liittyy kiinteästi työskentely pienryhmissä edellisenä iltapäivänä. Työpajoja järjestetään neljä: savuttomat oppilaitokset -, savuton sairaala -, tutkija- sekä nuorisotyöpaja.

Näyttelyt ja posterit:

Koulutuspäivän aikana järjestetään näyttely sekä posteriesittely.

Kohderyhmä:

Terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat, tutkijat, viranomaiset ja päätöksentekijät sekä lasten ja nuorten kanssa toimivat aikuiset.

Ohjelma:

Osallistumismaksu on 125 € sisältäen 2.12.10 koulutuspäivän ja 150 € sisältäen 1.12.10 työpajan sekä 2.12.10 koulutuspäivän. Yksittäisen työpajan hinta on 30 €. Ohjelma ilmestyy elokuun aikana ja ilmoittautuminen on mahdollista 1.9.-24.11.2010 Filhan verkkosivuilla www.filha.fi

Lisätietoja:

Lisätietoja Filha ry, puh. (09) 4542 1290, paivi.pyykkola@filha.fi

Järjestäjät:

Päivän järjestelyistä vastaa Filha ry yhteistyössä muiden terveysjärjestöjen ja -toimijoiden sekä tutkijoiden kanssa. Suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja on pääjohtaja Pekka Puska. Apteekkariliitto, Filha, Helsingin yliopisto, Hengitysliitto Heli, Savuttomat sairaalat, STM, Suomen ASH, Sydänliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden edistämisen keskus, Terveys ry, THL, TYKS, Työterveyslaitos

Savuton Suomi 2040

Terveys ry Allianssin jäseneksi

■ Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja. Sen jäseninä on yli sata valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Allianssi tuottaa palveluita sekä nuorille että nuorisoalan toimijoille. Sääntöjensä mukaan Allianssin tarkoituksena on edistää nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi, osallistumista päätöksentekoon ja kansainvälisen toimintaan. Allianssi palvelee nuorisojärjestöjä ja nuorisotyötä. Allianssin palvelut liittyvät nuorisoalan kehittämiseen, kouluttamiseen sekä informaatiopalvelujen tarjoamiseen nuorille.


1.–2.12.2010

Helsingin Messukeskus Tule käymään maan kattavimmassa jatkokoulutustapahtumassa!

yös aikaan m Samaan

Mukana yliopistot, ammattikorkeat, toisen asteen oppilaitokset ja erikoiskoulut. Tutustu eri aloihin, opintolinjoihin ja opiskelijapalveluihin kotimaassa ja ulkomailla. Tarjolla myös vinkkejä välivuoden viettoon ja suosittu opinto-ohjauspiste Lisätietoja osoitteessa www.studiamessut.fi

Yhteistyössä:

uuksia mahdollis Työ- ja uranuorille forum.fi www.job


Kohtaamiset

Teksti ja kuvat: Reijo Majasaari

Eläkkeellä on mahdollisuus harrastaa monenlaista Kosti Helimäki puuhasi kotimaisemiinsa Matias-kappelin läkkeelle siirtyessään ihminen on yleensä täynnä toimintatarmoa, ajatuksia ja suunnitelmia. Voimat eivät ole onneksi huvenneet taakse jääneiden vuosikymmenien uutterassa ahkeroinnissa. Nyt, vapaavuosina, on mahdollisuus heittäytyä mieliharrastusten pariin: kuoroihin, muistelmien kirjoittamiseen, taideym. kerhoihin, seura- ja yhdistystoimintaan, maanviljelykseen, metsäpalstojen kunnossapitoon. Meillä Suomessa mahdollisuudet ovat rajattomat. Eläkeläisillä on kaikkialla vireää toimintaa. Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kosti Helimäki siirtyi eläkkeelle järjestömme johtovastuusta vuoden 1995 kesällä. Hän ehti olla rakentamassa uutta järjestöä puolitoista vuotta. Sitä ennen Helimäki toimi vastaavissa toimissa Suomen Raittiusjärjestöjen liitossa sekä Nuorisokasvatusliitossa ja -säätiössä. - Kyllähän minäkin kaikkea suunnittelin eläkepäivieni ajankuluksi. Pääasiassa ajattelin pitäväni tätä äitini kotipaikkaa, Puskalaa, ja sen ympäristömaisemaa Irmapuolisoni kanssa kunnossa. - Ison kappeliprojektin vetäjäksi en itseäni milloinkaan kaavaillut, naurahtaa taas yhtä kokemusta rikkaampana sosiaalineuvos

E

40

Helimäki. Hän on Matias-kappelin valmistuttua lupautunut toimimaan opastajana sekä seuraamaan asioiden kehitystä ja varojen riittämistä. Kappeli on herättänyt suurta uteliaisuutta. Vieraita on riittänyt kuluneenakin lämpimänä suvena ilahduttavan runsaasti. Toiminnassa kappeli on nyt ollut parisen vuotta. Se on ollut muun muassa eläkeläisryhmien kasvavan mielenkiinnon kohde.

Suuri haaste - Erikoista on, että tätä on tultu Virtain Härköskylään katsomaan Nepalista, Etelä-Koreasta, Uudesta-Seelannista, Amerikoista ja kaikista Euroopan maista asti, sanoo sosiaalineuvos Helimäki. Varojen hankinta eli eurojen riittäminen on ollut Matias-kappelihankkeen suurimpia haasteita. Kustannusarvioksi kertyi aikanaan yli 260 000 euron summa. Helimäki on toiminut kappelihankkeen varainhankkijana ja hankepäällikkönä. Matias-kappelihanketta varten perustettiin Matiaskappeliyhdistys ry, joka ottaa tukijäseniä tukiryhmään. Sen tavoitteena on saattaa projekti päätökseen ja saada alkuun jatkuva


toiminta. - Suurimman ja merkittävimmän tuen antoi EU:n Maaseudun kehittämisrahasto. Myös monet yksityishenkilöt ja liikelaitokset kotimaassa sekä Ruotsissa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja Virossa ovat tukeneet merkittävillä summilla Matias-kappelin rakentamista. Koska kappeli on monitoimi- ja kyläläisten kokoontumistila ovat Härkösen kyläseura, kyläläiset ja kesäasukkaat sekä lukuisat muutkin vaki- ja kesävirtolaiset olleet kappelin rakentamistyössä ahkerasti ja innolla mukana. Puhtaan kauniista Virtain graniitista sekä kotiseudun metsistä otetusta honkatavarasta ammattitaidolla ja laadukkaan huolellisesti rakennettu kappeli sopii Irma ja Kosti Helimäen omistaman Puskalan tilan ja Härköslahden rantakoivikkoon kuin välkkyvä timanttikoru. Kappeliprojektiin ovat osallistuneet niin Helimäen koko perhe kuin laaja sukukin. Matias-kappelin toimivan ja esiintyjiltä runsaasti tunnustusta saaneen akustiikan on suunnitellut Irma ja Kosti Helimäen toinen poika Heikki Helimäki. Matias-kappeli-idean isä, pastori Matti Helimäki on syvästi onnellinen yli 20 vuotta kypsyneen haaveensa toteutumisesta. - Kerta toisen jälkeen olemme saaneet todeta, että tässä todella on siunauksen sivumakua myhäilee pastori Helimäki - Tuo pyhä voitelu on tarttunut lähtemättömästi kappelin ilmapiiriin. Niin ainakin toivon ja rukoilen. Ja niin minä nyt vahvasti tunnenkin. Matti Helimäen virkapaikka on Nummi-Pusulan seurakunnassa, jossa hän toimii seurakuntapastorina. ■

41


Kohtaamiset

Terveys ry:n aluek Uusimaa-Häme Terttu Huttunen p. (09) 6850 3312, 0400 469 769 Hitsaajankatu 9 A 7.krs 00810 Helsinki terttu.huttunen@terveysry.fi

Kymenlaakso-Etelä-Karjala Heli Vaija p. 044 5100 228 Kustaa III tie 7 45370 Valkeala heli.vaija@terveysry.fi

Pirkanmaa-Satakunta-Varsinais-Suomi

Nyt on kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikka Allekirjoita nettiadressi alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi: www.adressit.com/mielikuvamaino tai sivuston www.terveysry.fi kautta. ■ Vuonna 2009 nuorista 92 prosenttia muisti nähneensä alkoholimainoksen. Televisio on tärkein alkoholimainontaa alaikäisille välittävä väylä. Jos mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti, enemmistö nuorista näkisi mainoksia korkeintaan satunnaisesti. Tämä vaikuttaisi osaltaan alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien haittojen vähenemiseen. Mielikuvamainonnan kieltämiselle on vahva kansalaisten tuki. Terveyden edistämisen keskus ry:n toukokuussa 2010 teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista hyväksyy alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisen ja pelkkien tuotetietojen sallimisen. Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomen hallitus muuttaa alkoholilakia siten, että alkoholijuomien mielikuvamainonta kielletään ja alkoholijuomien mainonnassa ja markkinoinnissa sallitaan vain tuotetietojen esittäminen. Myös alaikäiset yleisesti tavoittava alkoholijuomien mainonta ja markkinointi tulee kieltää tehokkaasti. 42

Anne Mikkola p. 044 055 9920 Hämeenkatu 13 B 33100 Tampere anne.mikkola@terveysry.fi

Pirjo Naumanen on toimivapaalla 31.12.2010.

Keski-Suomi Harri Jukkala p. 0400 274 823 Kumppanustalo/Terveys ry Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä harri.jukkala@terveysry.fi


koordinaattorit Savo - Pohjois-Karjala Mirja Pekkanen p. 0400 469 767 Halssilantie 19 40400 Jyväskylä mirja.pekkanen@terveysry.fi

Pohjanmaan alue Liisa Viitanen p. (06) 232 8102, 040 527 0842 Välikorventie 23 61810 Kauhajoki liisa.viitanen@terveysry.fi

Liikkujan ravitsemus ■ Valtakunnallisillä Ravitsemuspäivillä lokakuun alussa Helsingissä paneuduttiin liikkujan ravitsemukseen sekä ravinnon tarpeeseen erilaisilla liikkujilla. Ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen painottaa hyvän perusruokavalion merkitystä liikkujille. Ateriarytmi ja nestetasapaino ovat tärkeitä. Hiilihydraatit ovat liikkuvan ihmisen energiaa. Erityisesti liikunnan tehon kasvaessa hiilihydraattien merkitys kasvaa. Hitaasti imeytyvät, kuitupitoiset ruoat, kuten täysjyvävilja, kokonaiset kasvikset, palkokasvit ja sokerittomat maitotuotteet ovat parhaita hiilihydraattien lähteitä, erityisesti ennen harjoituksia. Palautumisvaiheessa kannattaa nauttia kohtuullisen nopeasti imeytyviä ruokia, kuten hedelmä- ja marjamehuja, kuivattuja hedelmiä ja välipalakeksejä. Pitkäkestoisessa suorituksessa myös pehmeän rasvan merkitys energianlähteenä voimistuu hiilihydraattien ohella. Pehmeä rasva vaikuttaa positiivisesti verisuonten kuntoon, hermoston toimintaan ja tulehdusriskiin. Rasvan tarve suhteessa syödyn ruoan määrään kasvaa lapsilla, senioreilla ja ääriolosuhteissa, joissa on suuri energiantarve, mutta pieni ruokamäärä. Kuntoliikkujille optimaalinen rasvan saanti on noin 30 energiaprosenttia. Proteiinin tarve kasvaa kovatehoisessa kestävyys- ja voimaharjoittelussa. KK

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Sinikka Korpela p. 0400 274 833 Isokatu 47, Kumppanuuskeskus 90100 Oulu sinikka.korpela@terveysry.fi

Lappi Teppo Kuusela p. 040 522 9559 Jaakonkatu 3, 3. krs/C 96200 Rovaniemi teppo.kuusela@terveysry.fi

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvät www.terveys ry.fi/aluetoiminta -sivustolta. 43


Kohtaamiset NordAN konferenssi 2010 ■ NordAN on vuonna 2000 perustettu Pohjoismaiden ja Baltian-maiden järjestöjen verkosto. Mukana 90 järjestöä, jotka kaikki työskentelevät alkoholin ja muiden päihteiden käytön vähentämiseksi, tukevat päihdepoliittisia rajoituksia eikä järjestöillä ole yhteyksiä alkoholiteollisuuden kanssa. NordAN on tällä hetkellä vahvasti suomalaisten käsissä, sillä puheenjohtajana istuu Outi Ojala ja pääsihteerinä Leena Warsell. Lisäksi johtokunnassa on suomalaisista Ritva Varamäki. Lisää infoa luettavissa NordANin uusilta verkkosivuilta www.nordan.org. Sieltä löytyy muun muassa viikoittain uutiskooste, jota ylläpidetään Tallinnasta käsin. Nordan konferenssi 2010 pidettiin Kööpenhaminassa

1. - 2.10. otsikolla ”Alcohol and drugs – lifelong concern”. Terveys ry:stä mukana olivat Pirjo Siniranta ja Leena Sipinen. Konferenssin monipuolisista aiheista muun muassa vesipiippuasia puhututti. Se on kovin yleistä ja suosittua esimerkiksi Ruotsissa. Vesipiipussa käytettävistä tuotteista osassa on nikotiinia, osassa ei. Kaikissa kuitenkin häkää ja karsinogeenisia myrkkyjä ja myös riippuvuus mahdollista. Lisäksi koukuttajana sosiaalinen luonne. Tunnin piippuistunto vastaa 100 savukkeen polttoa. Vanhemmat ja nuoret eivät tunne terveyshaittoja. Ruotsissa 17-vuotiaista jo 60 prosenttia on kokeillut vesipiippua ja 15-vuotiaista pojista joka kolmas sekä tytöistä joka neljäs. Viron STM:n Triinu Täht kertoi

Alkoholimainonta lopetettava

■ Nuorten suurin kuolinsyy Euroopassa on alkoholi. Se on merkittävämpi kuolemantapausten aiheuttaja kuin huumeet tai HIV/Aids ja siihen kuolee 60 000 15–29 -vuotiasta nuorta joka vuosi. NordAN -verkoston jäsenet vaativat Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallituksia kieltämään kaiken alkoholimainonnan kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi. - Monet muutkin organisaatiot ja ammattikunnat pyrkivät samalla tavoin vähentämään alkoholihaittoja, sanoo Outi Ojala, NordAN-verkoston puheenjohtaja. - Lasten terveydenhuoltoon erikoistunut American Academy of Pediatrics vaatii tässä kuussa Valkoiselta Talolta tiukkoja toimia tupakka- ja alkoholimainonnan rajoittamiseksi ja myös monet muut lääketieteelliset yhdistykset ympäri maailmaa vaativat toimenpiteitä, jatkaa Ojala. Joillakin Pohjoismailla on jo tiukkoja rajoituksia ja Liettua on päättänyt kieltää alkoholimainonnan vuodesta 2012 lähtien. Mikäli haluamme vähentää nuorten ihmisten kuolemia ja loukkaantumisia, meidän on toimittava. Tutkimusten perusteella tiedämme, että alkoholimainonta lisää nuorten alkoholinkäyttöä. Kymmenes vuosittainen NordAN -konferenssi kutsuu Pohjoismaat ja Baltian maat rajoittamaan alkoholimainontaa. NordAN on 88 järjestöstä koostuva pohjoismainen 44

käytön ongelmasta, jonka mukaan Virossa on eniten Euroopassa 15-vuotiaita, jotka ovat olleet 13-vuotiaina tai jo nuorempina ensimmäisen kerran humalassa. NordAN 2010 konferenssi tuotti julkilausuman alkoholimainonnan rajoittamiseksi Ban all advertising of alcohol, josta oheisena suomennos.

Aktiivisesti NordANin toiminnassa mukana olevat vasemmalta Hasse Schneidermann, Tanskasta, NordANin puheenjohtaja Outi Ojala, Suomesta ja Árni Einarsson, Islannista.

alkoholi- ja päihdepoliittinen verkosto. Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä alkoholiteollisuudelle, koska he edustavat huomisen kuluttajia ja tulevaisuuden alkoholinkäyttäjiä. Sisältöanalyysi alkoholimainonnasta osoittaa, että alkoholi esitetään mainoksissa tärkeänä osana vieraanvaraisuutta, fyysistä viehätysvoimaa, maskuliinisuutta, romantiikkaa, rentoutumista ja seikkailua. Mainonta sisältää myös paljon naisten seksuaalista hyväksikäyttöä. Nuoret muistavat erittäin hyvin näkemänsä alkoholimainokset ja mainitsevat ne usein suosikkimainoksinaan. Tutkimuksesta on myös nähtävissä, että uudempien mainontakeinojen vaikutus on jopa suurempi. Esimerkiksi eräs pitkittäistutkimus osoittaa, että alholimainoksin varustetun tuotteen jakaminen vaikuttaa enemmän kuin televisiossa nähty tai painettu alkoholimainos (Collins et al, 2007). Alkoholinkäytön näkeminen elokuvissa ennustaa myös alkoholinkäytön yleisyyttä ja käytön aloittamista (Sargent et al., 2006). Näiden tutkimusten tulokset todennäköisesti aliarvioivat todellisia vaikutuksia, sillä todellisuudessa alkoholin mainostajat käyttävät erilaisten mainontatapojen yhdistelmiä. NordAN-verkoston vuosittainen konferenssi pidettiin Kööpenhaminassa 2.10.2010. Lisätietoja: puheenjohtaja Outi Ojala, NordAN, puh. 050 525 2411


Palvelukortti Terveyslehti Lukijavisa & Sarjakuva

Tilaan Terveyslehden vuodeksi 20 € kestotilauksena 15 €

10 kysymystä Kymmenen kysymystä Terveyslehden sivuilta. Lukemalla löydät oikeat vastaukset. 1) Miten monella suomalaisella on keuhkosairaus? ___________________________________________________ 2) Mikä Alkoholiohjelman uutuus on valmistunut? ___________________________________________________ 3) Mitä tarkoittaa lyhenne ESR? ___________________________________________________ 4) Mikä hanke edistää hyvinvoivaa oppimisympäristöä? ___________________________________________________ 5) Mistä tulevat tuoreimmat tupakkarajoitukset Euroopassa? ___________________________________________________ 6) Kuka on Saska Tuomasjukka? ___________________________________________________ 7) Minkä puolesta kampanjoitiin Euroopan baareissa? ___________________________________________________ 8) Kuka on Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja? ___________________________________________________ 9) Mikä vuosi 2011 on EU:ssa? ___________________________________________________ 10) Kuka NordANin puheenjohtaja? ___________________________________________________

opiskelijahintaan vuodeksi 10 €

Anna palautetta lehdestä 30.11.2010 mennessä ■ Kolme kiinnostavinta juttua olivat 1. _______________________________________________sivulla ______ 2. _______________________________________________sivulla ______ 3. _______________________________________________sivulla ______ ■ Toivomukseni lehden sisällöksi:___________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ■ Muuta palautetta: __________________________________________ ____________________________________________________________

Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________

Vastaukset ja mahdollinen palaute 30.11.2010 mennessä. Terveyslehti maksaa postimaksun, kun sivun osoitekuponki on postin näkyvissä. Vastata voi myös internetissä: www.terveysry.fi. Nimi ja osoitetiedot oheisen lomakkeen kohtaan: Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

Terveyslehti toivottaa lukijoilleen

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Postinumero ja postitoimipaikka _________________________________ Päiväys ja allekirjoitus __________________________________________ Puhelin päivisin: ______________________________________________ Sähköpostiosoite: _____________________________________________

Terveyslehti Terveys ry Tunnus 5005161 00003 VASTAUSLÄHETYS

Terveyslehti maksaa postimaksun


hyödyllisyysmalli nro 8170

Hoitava uutuustyyny! Unilux Form -tyyny on niskapotilaiden, fysioterapeuttien ja Univision yhteistyön tulos. Tattariakanoita sisältävä tukityyny tukee nukkujan niskaa ja hartioita oikeista paikoista. Lisätietoa osoitteesta: www.univisio.fi

nuku itsesi virkeäksi

6EJK>GIH6C" @6G@6>AJJC BZY^HZi "ijdiiZZi

lll#Y^k^hV#Ã ?~aaZZcbnn_~i/ E^ViZZ``^Dn!C~h^a^ccVc`Vij',!IVbeZgZ >^ij!=VVeVc^ZbZc`Vij&'!@jde^d IZgkZnYZc]d^idijdiiZ^YZceVakZaj`Zh`jh! BVccZg]Z^b^ci^Z+.!=Zah^c`^ Ib^BVg_V?jcijcZc!e#%*%*,)&(.*!Ijg`j L:AAI::@@>=nk~Dad_VIZgkZnh!GdkV`Vij'*!GdkVc^Zb^ :6iZgkZnYZc]d^idbnnb~a~!Ng_Žc`Vij'(;DGJB!=Zah^c`^ BZY^iZVb;^caVcYDn!@Zh`jh`Vij)"+!HZ^c~_Ž`^ BZY^ij`^!KVaiVi^Z*,!Djaj =VchV"6eiZZ``^!@Zh`^`Vij)!@djkdaV 6aZmHVcYgV!?j`Vc`Vij(!>bVigV @Zh`^"HjdbZcA^^`jciV";nh^dDn!K~^cŽc`Vij+!?nk~h`na~ AV]YZc;nhiZVbDn!KVeVjYZc`Vij'(7!AV]i^ HViV`jccVc6ejk~a^cZ@n!:iZa~ej^hid&(!Edg^ BVi^c`na~cVeiZZ``^!E^^heVch^aiV&&!:hedd Ib^6g_Zc6ejk~a^cZZi!@VjeeV`Vij*!=Z^cdaV ;nh^d":h`daV@n!KVaiV`Vij(-7!AVeeZZcgVciV A^h~~_~aaZZcbnn_^~lll#Y^k^hV#Ã


Puutarhatyö käy kuin tanssi!

Iän suomalla oikeudella olen tuntenut yhä enemmän jäykkyyttä ja liikkuminen on ollut vaikeampaa, 69vuotias Mona Broberg sanoo. Hänelle suositeltiin hyljeöljyä, mutta alussa hän suhtautui siihen hieman epäilevästi. Mona kokeili kuitenkin hyljeöljyä ja jo lyhyen ajan jälkeen hän huomasi liikkuvuutensa parantuneen.

Liikkuvuus on kullan arvoista Mona ei ole ainoa, joka on huomannut muutoksen. Sekä hänen perheensä että ystävänsä kertovat, että hän myös heidän mielestään vaikuttaa pirteämmältä. Monan mielestä on verrattoman arvokasta, että hän voi paremmin ja että puutarhatyö jälleen on helppoa ja hauskaa. On mahtavaa, että voi mennä ulos puutarhaan koska tahansa, siellä on aina jotain tekemistä, Mona sanoo. Tämä onnentunne on tosi arvokas!

Oloni oli erittäin jäykkä Mona oli vuosien mittaan alkanut tuntea itsensä yhä jäykemmäksi ja liikkuminen oli entistä vaikeampaa. - Eräänä päivänä huomasin, että en ollut saada sormuksia sormiini ja että pikkusormi oli tiellä kirjoittaessani, Mona kertoo. - Kun olin istunut hetken, olin noustessani aivan jäykkä ja liikuin pingviinin lailla. Silloin aloin syödä SEAL hyljeöljyä ja jo noin viikon kuluttua huomasin selvää parannusta. - Uskon, että suurin syy nopeaan parantumiseeni on hyljeöljyn määrä. Otin alussa kolme kapselia aamulla ja illalla, ja sen ansiosta vaikutus oli näin nopea.

Tietoa SEAListä Edistää nivelten ja sydämen toimintoja. Hyljeöljy, joka sisältää helposti imeytyviä, luonnollisia Omega-3rasvahappoja

Mona jatkaa SEAL hyljeöljyn käyttöä Liikkumisvaikeudet ja jäykkyys ovat Monalle nykyään historiaa. - Nyt olen käyttänyt SEAL hyljeöljyä monta vuotta ja sinä aikana tilanteeni on parantunut edelleen. Liikkuvuuden parantumisen lisäksi myös arkeni sujuu huomattavasti helpommin ja myönteisemmin. - Nyt vain nousen ylös ja tunnen itseni notkeaksi ja ketteräksi, hän kertoo. Se on ihanaa! - Jaksan enemmän ja olen paljon iloisempi kuin aikaisemmin, Mona sanoo.

Erikoistarjous: Osta 2 purkkia SEAL - hyljeöljy 100 kapselia ja saat 1 purkin kaupan päälle. Hinta nyt 50,00 euroa/3 x 100 kapselia (normaalihinta 75,00 euro/3 x 100 kapselia). Saatavissa hyvin varustetuista luontaistuotekaupoista ja apteekeista. Tilattavissa rahtivapaasti puh. 06 – 3436 506 tai osoitteesta www.elexirpharma.fi . Toimitetaan suoraan omaan postilaatikkoon, toimitusaika noin 3 päivää.

Elexir Pharma tukee Ruotsin Reumaatikkorahastoa. Jos sinulla on kysymyksiä SEALista, ota yhteyttä: Elexir Pharma AB – Suomi, puh. +358 (0)6 34 36 506 tai www.elexirpharma.fi Elexir on ruotsalainen yritys, joka kehittää luonnollisia ja ekologisia itsehoitotuotteita pohjoismaisille markkinoille. Korkealaatuiset tuotteet valmistetaan Lääkestandardin mukaisesti ja yksinomaan Pohjoismaissa.


Terveyslehti 4/2010