Page 1

TERVEYSUUTISET > AJOKUNTO > TERVEYSTIETO > SAVUTTOMUUS > KOHTAAMISET > 2/2011

LOPETA JA VOITA 2011

- kaksi kilpailusarjaa

SUOSITUKSET

Irtonumero 5,00 €

VARHAISNUORIA päihdehaitoilta suojaavat tekijät

nuorten päihteidenkäytön ehkäisylle

KYYDITYS lisää mopoilun riskiä


SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI

www.xylimax.fi • www.purkkakauppa.fi

Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan!

TÄYSKSYLITOLI HELXYLITOL

MAKEUTUS

Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille. Happohyökkäyksen katkaisemisen lisäksi täysksylitoli vähentää mutans streptokokki -bakteerin määrää hampaan pinnalla sekä korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Fazerin Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!

100% XYLITOL

SUGAR-FREE

5 palaa tai yhdeksän pastillia päivässä riittää!


SISÄLTÖ

Tässä numerossa:

4

10

Vakiot 4 5-8

Syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa Varhainen tupakointi porttina kannabikseen Luottamus koulussa rakentuu vuorovaikutukselle Alkoholimainonnankielto tulevaan hallitusohjelmaan Valvira ohjeisti tupakoiden piilottamisen Taas on YOSHO:n aika Lopeta ja voita 2011 -kaksi kilpailusarjaa Selvin päin kesään

Teemana Suojaavat tekijät Varhaisnuoria päihdehaitoilta suojaavat tekijät Tapaturmapäivä Alkoholimyönteisyys lisää nuorten alkoholikokeiluja Terveys ry tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä SUOSITUKSET nuorten päihteidenkäytön ehkäisylle Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi Nuoria tulisi yllyttää hyvän tekemiseen Terveyttä ja kuntoa armeijasta Rippikoulut savuttomiksi

Pääkirjoitus Terveysuutiset

Johtolanka

9

Perusteita viinan vainolle riittää

Kolumni

27

Kirkon nuorisotyö panostaa savuttomuuteen

Kohtaamiset

10 - 12 13

Terveys ry:n kevätkokous Tupakka terveystiedon opetuksessa Teematapaamiset Terveys ry:n aluekoordinaattorit Energiset naiset liikkeellä Hyvinkäällä

14 15 16 - 18 19 20 - 21 22 - 23 26

38 - 45

28

Palstat Ajokunto

28 - 31

Liikenne hurahti verkostoon ja opettajat menivät mukana Kyyditys lisää mopoilun riskiä Uusi ajokorttilaki

Terveystieto

32 - 34

Ehkäisevän päihdetyön pioneerit Namibian kouluissa

Savuttomuus

36 - 37

Miksi duunari tupakoi? Euroopan Tupakka vai Terveys -konferenssi Hyvinvointia ammatillisiin oppilaitoksiin

Kannenkuva: Liikenneturva/Juho Tuomi, Rodeo

3


PÄÄKIRJOITUS kalervo.koivisto@terveysry.fi

Alkoholipolitiikkaa kiristettävä

S

osiaali- ja terveysalan järjestöt pettyivät rotuksia kohta alkavalla uudella hallituskaudeledellisen hallituksen päättämättömyy- la. Puska esittää myös kaupassa, kioskeissa ja teen alkoholin mielikuvamainonnan huoltoasemilla myytävien oluiden ja siiderien kiellosta, vaikka asialla on ollut laaja alkoholipitoisuuden ylärajan laskemista nykyiväestön, asiantuntijoiden ja eduskun- sestä 4,7 prosentista esimerkiksi 3,5 prosenttiin nan tuki ja aikaa päätösten tekemiseen olisi Ruotsin mallin mukaisesti. Ajatus on kannatetollut. Nyt uuden hallituksen muodostavien tava ja sen toteuttamista voisi ajatella esimerpuolueiden pitää sisällyttää alkoholimainonnan kiksi alkoholimainonnan täyskiellon yhteydestäyskielto hallitusohjelmaansa. Alkoholin mie- sä. likuvamainonnan rajoittaminen on yksi niistä Mannerheimin lastensuojeluliitto on laatinut keinoista, joilla on vaikutusta meillä vallitsevan yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Terveys ry:n alkoholimyönteisen ilmapiirin muuttamisessa kanssa suositukset nuorten päihteiden käytön kielteisemmäksi. Alkoholimyönteinen ilmapiiri ehkäisyyn. Suositukset korostavat kotien vason lisännyt ja lisää edelleen nuorten päihdeko- tuuta päihdekasvatuksesta, koulujen ehkäisevän keiluja. päihdetyön vahvistamista ja suomalaisen päihSuomalaisten alaikäisten nuorten alkoholin dekulttuurin muuttamista. käyttö on todella huolestuttavaa. Heidän humaLapsi oppii vanhempien mallista ja siksi heilajuomisensa on yleisempää kuin muualla dän tulisi tuisi olla olla hyvänä hyvänä esimerkkinä lapsilleen Euroopassa. 15-vuotta täyttäneiden alkoholin- alkoholin käytön ja tupakoinnin suhteen. käyttö on lisääntynyt viimeisen puolen vuosisa- Suosituksen mukaan vanhempien on hyvä dan aikana kahdesta litrasta reiluun kymmeneen aloittaa keskustelu päihteistä jo alakouluikäisen litraan sataprosenttista alkoholia. Miten on kanssa, kun lapsi ei vielä ole kiinnosunut päihmahdollista, että peruskoulun 8. - 9. -luokkalai- teistä eikä ole ehtinyt niitä kokeilemaan. sista juo itsensä tosihumaKouluissa tehtävää ehlaan kuukausittain jopa 16 käisevää päihdetyötä suoprosenttia, viidennes lusitellaan aloitettavaksi jo Vanhempien on hyvä aloittaa kiolaisista ja peräti 40 proalakoulussa ja sen tulee keskustelu päihteistä jo senttia ammattikoululainivoutua osaksi kunnan alakouluikäisen kanssa. sista. muissa lasten ja nuorten Alkoholin saatavuuden palveluissa tehtävää ehrajoittaminen on yksi käisevää päihdetyötä. Litehokkaimmista keinoista säksi koulujen kannattaa vähentää myös nuorten hyödyntää esimerkiksi alkoholin kulutusta. TerTerveys ry:n monipuolisia veyden ja hyvivoinninehkäisevän päihdetyön voinnin laitoksen pääjohmenetelmiä ja aineistoja. taja Pekka Puska toteaa Nuorten päihteiden käyHelsingin Sanomissa 16. tön ehkäisyä korostavien 4. oluen ja viinin lisänneen suositusten mukaan alkoviime vuosikymmeninä holipolitiikan tulee olla alkoholin kulutusta ja siitä terveyslähtöistä kuten aiheutuvia haittoja ja pohtupakkapolitiikankin. Altii olisiko alkoholituotteikoholipolitiikan pitää peden saatavuudelle tehtävisrustua terveyden edistäsä jotain. Kannatan Pusmiseen ja alkoholin terkan ajatusta jatkaa edelveydellisten ja sosiaalisten leen kohtuullisia veronkohaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. ■ 4

Terveyslehti HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Julkaisija: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. (09) 6850 3316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj. Kalervo Koivisto Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Kristiina Ahti-Kasurinen puh. 045 7730 1255 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797 - 1357 16. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen


TERVEYSUUTISET

SYRJÄYTYMINEN

alkaa jo peruskoulussa ■ Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa juuri päättyneessä 3-vuotisessa hankkeessa on tutkittu perimän ja ympäristön vuorovaikutusta syrjäytymisriskin ennustajana. Psykologian tohtori, dosentti Laura Pulkki-Råbackin ja psykologian maisteri Saija Alatuvan mukaan syrjäytymiskehitys alkaa jo peruskoulussa. Syrjäytymiseen vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö sekä yksilön ja ympäristön yhteisvaikutus. Temperamenttipiirteillä on merkitystä siinä, miten nuori menestyy koulussa ja syrjäytyykö hän sosiaalisista suhteista. Tulokset antavat viitteitä siitä, että koulu antaa vain vähän tukea poikien vilkkaammalle temperamentille. Tässä saattaa olla yksi syy sille, että pojat syrjäytyvät herkemmin jatko-opinnoista ja työelämästä kuin tytöt. Opintomenestys peruskoulussa muodostaa perustan tuleville opinnoille ja työurille. Laura Pulkki-Råbackin ryhmän tutkimus osoitti, että peruskoulun aikainen ylivilkkaus ja aggressio ennakoivat ajautumista epävakaille työurille sekä sosiaalisen aseman heikentymistä. Tutkimuksen mukaan temperamentti ei yksinään aiheuta syrjäytymistä, mutta yhteisvaikutukset ympäristön ja yksilön välillä voivat

Varhainen tupakointi porttina kannabikseen ■ Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman hanke on paljastanut, että nuorilla, jotka ovat aloittaneet tupakoinnin varhain, on moninkertainen riski aloittaa myöhemmin myös kannabiksen käyttö. Nuorella, joka aloittaa tupakoinnin 12vuotiaana tai sitä nuorempana, on 26-kertainen riski aloittaa huumeiden käyttö 17 ikävuoteen mennessä verrattuna nuoriin, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Huumeiden käytön aloittamista ennustavat myös naissukupuoli, oma ja isän humalajuominen, tupakoivat tai huumeita kokeilleet ikätoverit sekä pojilla aggressiiviset käytöshäiriöt. Tutkimuksissa hyödynnettiin myös suomalais-amerikkalaisen Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimuksen aineistoa. Suomen Akatemian tutkimusohjelmassa on kehitetty tupakasta vieroittumiseen lääkettä, joka hidastaa nikotiinin poistumista elimistöstä. Tällaisen lääkkeen käyttö auttaisi tupakoitsijaa vähentämään tupakointia. Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman hankkeessa selvisi myös mahdollisuus, että raskauden aikana nikotiinille altistuneet saattaisivat teini-iän kynnyksellä aloittaa tupakoinnin herkemmin ja olla myös herkempiä nikotiinin riippuvuutta aiheuttaville vaikutuksille erityisesti stressiä aiheuttavissa tilanteissa kuten vaikkapa tupakoivassa kaveriporukassa. Lähde: Suomen Akatemian tiedotteet

huonontaa tilannetta. Esimerkiksi suuri luokkakoko on erityisen haitallinen, jos henkilöllä on sellainen temperamentti ja geneettinen perimä, jotka yhdessä altistavat ympäristön epäsuotuisille vaikutuksille. Lisäksi epävakaa kotiympäristö vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen eniten silloin, jos lapsella on geneettinen herkkyys ympäristön vaikutuksille. Geneettiset herkkyydet liittyivät tässä tutkimuksessa aivojen serotoniini- ja dopamiini -aineenvaihduntaa sääteleviin geeneihin, mutta geneettinen tausta saattaa olla paljon monimutkaisempi kuin mitä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan. Opettajien koulutuksessa, samoin kuin poliittisessa päätöksenteossa, tulisi hyödyntää enemmän tietoa oppilaiden yksilöllisyydestä. Koulun pitäisi tarjota mielekkäitä oppimistapoja ja tukea erilaisille temperamenteille. Varhainen puuttuminen häiriökäyttäytymiseen voisi vähentää eriarvoisuutta, joka näkyy kouluissa jo nyt. Koska peruskoulussa tapahtunut syrjäytyminen ennakoi myöhempää syrjäytymistä, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä tähän vaiheeseen. Laura Pulkki-Råbackin mukaan konkreettisia keinoja, jotka tarjoaisivat tasavertaiset mahdollisuudet suurelle joukolle, voisivat olla muun muassa miesopettajien suhteellisen osuuden lisääminen, koulutilojen muokkaaminen sellaiseksi, että ne mahdollistavat pienryhmät, välitön puuttuminen sosiaalisiin ongelmiin ja luokkakokojen pienentäminen. Lisätietoja hankkeesta: laura.pulkki-raback@helsinki.fi ja saija.alatupa@helsinki.fi

Luottamus koulussa rakentuu vuorovaikutukselle ■ Yhdeksäsluokkalaisten luottamuskertomuksia koulussa ja niiden merkitystä oppilaiden kouluarjessa tutki väitöksessään KM Eija Raatikainen. Tutkimus osoittaa, että luottamus koulussa ei ole vain yksilöllistä ja yksilöiden välistä, vaan se rakentuu yhteisöllisesti ja on koulukohtaisesti määräytyvä. Toisen ihmisen tunteminen on tärkeää luottamuksen syntymiseen. Luottamuksellisen koulukulttuuri perustuu koulussa omaksutuille arvoille, uskomuksille, odotuksille, normeille ja käyttäytymiselle. Avaintekijöitä ovat myös opettajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen vuorovaikutus ja opettajan ammattitaito. Roolinsa ylittävällä opettajalla on oppilaiden mielestä vahvat vuorovaikutustaidot ja häneen voi luottaa. Oppilaiden epäluottamuskokemukset sisältävät kertomuksia kiusaamisesta, kouluväkivallasta, kunnioituksen puutteesta sekä epäammatillisesti käyttäytyvästä opettajasta. Koulun ihmissuhteet ovat osalle oppilaista tärkeitä koulussa viihtymisen kannalta. Vaikka Raatikaisen tutkimus keskittyy luottamuksen tarkasteluun peruskoulussa, se tarjoaa ymmärrystä luottamukseen ja sen voimavaraistavaan merkitykseen myös muissa organisaatioissa. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6350-3.

5


TERVEYSUUTISET

ALKOHOLIMAINONNANKIELTO

tulevaan hallitusohjelmaan ■ Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat pettyneitä ja pahoillaan, kun päätöstä alkoholin mielikuvamainonnan kiellosta ei viime hallituskaudella syntynyt. Asialla on väestön, asiantuntijoiden ja eduskunnan tuki ja aikaa päätösten tekemiseen olisi ollut, mutta viime metreillä asia vesittyi erimielisyyksiin keinoista, joilla mielikuvamainontaa

tulisi rajoittaa. Järjestöt vaativat, että alkoholimainonnan kielto on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. Keskustelussa on esitetty mielipiteitä puolesta ja vastaan siitä, kuinka hyvin mainonnan rajaamisella vain tuotetietoihin pystyttäisiin välttämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa mielikuvamainontaa. Koska mielikuviin

Valvira ohjeisti tupakoiden piilottamisen

■ Tupakkatuotteita ei saa pitää esillä vähittäiskaupassa ensi vuoden alusta lähtien. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut ohjeen, miten tupakkamyynti pitää järjestää. Kaupassa, kioskilla tai ravintolassa asiakkaat eivät saa nähdä tupakka-askeja eikä tupakkatuotteiden kuvia tai nimiä. Myyjä antaa tupakkatuotteet suljetuista, läpinäkymättömin ovin varustetuista telineistä tai kaapeista. Asiakkaan on mainittava haluamansa tupakkamerkki kuvaston tai luettelon avulla.

Taas on YOSHO:n aika

■ Terveys ry:n toukokuun perinteisiin on jo usean vuoden ajan kuulunut Yhdessä on selvästi hyvä olla -toiminta. Erilaisilla tempauksilla halutaan viestiä, että mukavan kevätfiiliksen nostattamiseen ei tarvita alkoholia, vaan paras ja aito hyvä olo syntyy yhdessä tekemisestä ja olemisesta. Terveys ry kannustaa paikallisyhdistyksiään järjestämään hyvän mielen kansalaistapahtumia viikon 20 tuntumassa. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi sauvakävelyä, perhetapahtumia, musiikkia, yhteistyötä koulujen kanssa, liikenneraittiuden edistämistä tai luonnossa retkeilyä. Toivomme, että lähetätte tietoa Terveys ry:n verkkosivuille tapahtumistanne. Tärkeä osa teemaviikkoa on myös YOSHO -tähden valinta. Terveys ry palkitsee saamiensa ehdotusten pohjalta vuosittain henkilön, joka on edistänyt yhteisöllistä hyvinvointia toimintaympäristössään. Tunnustuspalkinnon

6

vetoavan mainonnan rajoittaminen lainsäädännöllä on osoittautunut näin vaikeaksi, järjestöt vetoavat puolueisiin, että nämä sisällyttävät alkoholimainonnan täyskiellon hallitusohjelmaan. Koska alkoholi on kiistatta yksi tärkeimmistä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen haitallisesti vaikuttava tekijä, kaikki vaikuttavat keinot on saatava käyttöön haittojen ehkäisemiseksi. Hintapolitiikan ja saatavuuden sääntelyn lisäksi alkoholimainonnan täyskielto lisäisi vanhempien mahdollisuutta toimia täysipainoisesti lastensa kasvattajina ja helpottaisi alkoholimainonnan valvontaa. Se suojaa myös aikuisia, joilla on tai on ollut ongelmia alkoholinkäytön kanssa. Tutkimusnäytön perus-

teella tiedetään kiistatta alkoholijuomien mainonnalle altistumisen aikaistavan alkoholin käytön aloittamista ja lisäävän alaikäisten alkoholinkäyttöä. A-klinikkasäätiö Irti Huumeista ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto Naistenkartano ry Raittiuden Ystävät ry Suomen ASH Suomen Lääkäriliitto Suomen Syöpäyhdistys Suomen Vanhempainliitto Terveyden edistämisen keskus Terveys - Hälsan ry Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät p. 040 773 9706, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, p. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi ja kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö p. 0400 481 293

saaja voi olla myös ryhmä. Löytyykö vuoden 2011 YOSHO-tähti Sinun yhdistyksestäsi tai asuinkunnastasi? Ehdota oma suosikkisi Terveys ry:lle 10.5.2011 mennessä. Liitä ehdotukseesi yhteystiedot ja lyhyt perustelu sille, miksi Sinun ehdokkaasi on paras. Tiedot Yhdessä on selvästi hyvä olla tapahtumista sekä ehdotukset YOSHO -tähdeksi voi lähettää sähköpostilla posti@terveysry.fi tai kirjeitse Terveys ry, Hitsaajankatu 9 A 7. krs, 00810 Helsinki.

YOSHO-tähdeksi aikaisemmin valitut: 2007 Lea Kononov, Helsinki 2008 Jari Andersson, Sastamala 2009 Outi Kettunen, Salla 2010 Aliisa Tikkala, Tornio ja Minna Niskala, Oulu


LOPETA JA VOITA 2011 - kaksi kilpailusarjaa tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettajille Kilpailuun on ilmoittauduttava viimeistään 2.5.2011 nettisivujen kautta, www.lopetajavoita.fi Lopeta ja voita – kilpailun tarkoituksena on saada osallistuja olemaan tupakoimatta/nuuskaamatta valitsemansa kilpailujakson ajan. Kilpailun päätyttyä voittajat arvotaan, ja voittajien tupakoimattomuus testataan laboratoriotestein.

Osallistuminen Tupakoinnin lopettamiskilpailuun voivat osallistua kaikki yli 18-vuotiaat, päivittäin vähintään vuoden tupakoineet tai nuuskanneet henkilöt (emme halua, että kukaan aloittaa polttamaan osallistuakseen kilpailuun). Sääntöjen mukaan vuoden 2011 -kilpailuun voi osallistua kaikki ne, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin 1.1. – 2.5.2011 välisenä aikana. Osallistujat sitoutuvat olemaan ilman tupakkatuotteita valitsemansa kilpailujakson ajan. Kilpailijalla tulee olla todistaja, joka voi vahvistaa tietojen oikeellisuuden. Nikotiinikorvaustuotteiden ja vieroituslääkkeiden käyttö on sallittua.

Kilpailusarjojen voittajat arvotaan kilpailujakson päätyttyä. Mahdolliset voittajat testataan ennen palkintojen jakoa. Voittajat lupautuvat myös osallistumaan julkiseen palkintojen jakotilaisuuteen. Kaikki kuuden kuukauden kilpailuun osallistuvat ovat automaattisesti mukana myös Tupakaton toukokuu –sarjan arvonnassa. Kuuden kuukauden kilpailuun osallistuvilla on siis mahdollisuus voittaa molempien kilpailujen arvonnoissa. Lisätietoja www.lopetajavoita.fi tai www.stumppi.fi.

Kilpailun järjestäjät ja yhteistyökumppanit Kilpailun järjestää Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Yhteistyössä mukana mm: Hengitysliitto ry, Suomen Apteekkariliitto, Suomen ASH ry, Suomen Sydänliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden edistämisen keskus, Terveys ry, Yliopiston Apteekki ja Puolustusvoimat. Kilpailua tukee Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja: Eeva Riitta Vartiainen, projektipäällikkö, Lopeta ja voita 2011, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus puh. 040 748 3243 ja sähköposti: eeva-riitta.vartiainen@heli.fi

Kilpailusarjat ja arvonnat Lopeta ja Voita 2011 –kilpailussa on kaksi sarjaa : 1. Tupakaton toukokuu: osallistujien 2. - 30.5.2011. Sarjan voittaja julkistetaan 31.5.2011 Maailman tupakattomana päivänä. Kilpailun palkinto on 1.000 €. 2. Kuuden kuukauden kilpailu: osallistujien tulee olla ilman tupakkaa kuusi kuukautta, 2.5. - 31.10.2011. Kilpailun palkinto on 5.000 €.

Kilpailun julisteita ja esitteitä voi tilata netissä www.lopetajavoita.fi

7


TERVEYSUUTISET

Selvin päin kesään -kampanja löytyy verkosta osoitteesta www.selvinpainkesaan.fi ja www.nyktersolklart.fi . Kampanja on nyt myös Facebookissa.

KYMMENES KAMPANJAKEVÄT

■ Selvin päin kesään / Nykter Solklart -kampanja kohdistaa huomion nuorten juhlintaan koulujen päättäjäispäivän iltana ja yönä. Kampanja haastaa vanhemmat ja muut nuorten parissa toimivat aikuiset keskustelemaan nuorten kanssa humalajuomisen riskeistä, tarjoamaan turvallisia ja päihteettömiä vaihtoehtoja juhlimiseen sekä jalkautumaan sinne missä nuoret juhlivat.

8

Lukuvuosi päättyy peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 4.6.2011. Ammatilliset oppilaitokset lopettavat koulutyönsä vaihtelevasti touko-kesäkuun vaihteessa. Osana kampanjaa lähetetään toimijakentälle yli 10000 julistetta saatekirjeineen. Postia saavat mm. yläkoulujen rehtorit, seurakunnat, vanhempainyhdistykset, nuorisotalot, kirjastot sekä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt. Kampanjan vuonna 2011 toteuttavat: A-kiltojen Liitto Aseman Lapset Elämä On Parasta Huumetta Elämäni Sankari Förbundet Hem och Skola Helsingin NMKY Irti Huumeista Koulutus Elämään Säätiö Lappeenrannan raittiustoimisto Liikunnan ja Terveystiedon opettajat LIITO Mannerheimin lastensuojeluliitto Mielenterveyden keskusliitto Myllyhoitoyhdistys/ Selväpää-ohjelma Nuorisokasvatussäätiö Nuorten Ystävät Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik PTK - poikien ja tyttöjen keskus Raittiuden Ystävät Sininauhaliitto Sininuorisoliitto Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Valkonauhaliitto Suomen Vanhempainliitto Terveys - Hälsan ry Vesaiset


JOHTOLANKA

Perusteita viinan vainolle riittää tinnälle altistuminen lisää nuorten ja alaikäisten käyttämän alkoholin määrää ja aikaistaa käytön aloittamista. Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan Alkoholiperuskirjassa (European Charter on Alcohol) korostetaan lasten ja nuorten suojelua alkoholimainonnalta, jota suomalaiset kansanterveysjärjestöt tukevat. Eettisissä periaatteissaan WHO toteaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä vailla alkoholijuomien myynnin ja käytön edistämiseen pyrkiviä vaikutteita.

elsingin Sanomien kuukausiliitteessä 3/2011 Seija Sartti kirjoittaa Vainottu Viina -otsikon alla, miten ”alkoholista on tehty kaamea ongelma, vaikka se maistuu hyvältä ja hiprakassa on hauskaa”. Provosoivassa tekstissä on toki paljon kohtia, joita meidän ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen pitää pohtia tulevaisuudessa strategioitamme suunnitellessamme. Meidän tulee esittää asioita niin, että ns. kohtuukäyttäjäkin ymmärtää, miksi tietyt rajoitukset alkoholin suhteen ovat tarpeen. Sitä totuutta kun ei mikään muuta, että alkoholi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, koska se on myrkyllinen ja riippuvuutta aiheuttava kemikaali. Esimerkkinä voidaan mainita, että alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholimyrkytysten aiheuttamia kuolemia on vuosittain yli 2000 eli se on suurin työikäisten kuolinsyy.

H

Parin viime vuoden aikana on paljon kiistelty erityisesti alkoholin mainonnasta. Ministeriön asettama työryhmä ei saanut lakiesitystä aikaiseksi, koska sen jäseninä olleet tutkijat, kansanterveysjärjestöt ja teollisuuden edustajat eivät päässeet mainonnan rajoittamisesta yksimielisyyteen.

Toiminnanjohtaja Kristiina Hannulan mukaan tutkimukset osoittavat jopa pienten lasten olevan tietoisia alkoholijuomien mainoksista.

Alkoholimainonnassa käytetään entistä useammin keinoja, jotka sijoittuvat laillisuuden ja eettisyyden rajoille. Siitä huolimatta, että laki kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille, osoittavat tutkimukset, että jopa pienet lapset ovat tietoisia alkoholijuomien mainonnasta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle, kiinnittävät siihen huomiota ja muistavat sen sisältöjä. On olemassa myös vahva tutkimusnäyttö siitä, että alkoholin mainonnalle ja markkinointivies-

Terveys ry:n vaikuttamistyö alkoholimainonnan rajoittamiseksi jatkuu seuraavalla hallituskaudella.

Alkoholimainonnan rajaaminen vain tuotetietojen esittämiseen jättäisi mahdollisuuden tiedottaa tuotteesta, mutta samalla se poistaisi mainonnasta erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavat elementit. Voimassa olevat alkoholin mainontasäännökset eivät ole tarpeeksi rajoittaneet lainvastaista mainontaa. Mainonnassa käytetään entistä useammin keinoja, jotka sijoittuvat laillisuuden ja eettisyyden rajoille. Valvonnalla ei ole pystytty puuttumaan riittävän tarkasti ja nopeasti asiattomaan mainontaan. Alkoholimainonnan rajoittaminen tuotetietoihin suojelisi erityisesti lapsia ja nuoria alkoholihaitoilta ja tukisi heidän tervettä kasvuaan ja kehitystä. Samalla tuettaisiin perheiden, koulun, nuorisotyön sekä monien muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien tahojen toimintaa. Alkoholimainonnan kieltäminen on verotus- ja hintapolitiikan jälkeen tehokkain käytettävissä oleva keino vähentää yleisesti alkoholihaittoja. Alkoholimainonnan rajoittaminen odottaa poliittista yhteisymmärrystä. Tämä tuntuu oudolta, sillä vielä 2010 kesällä 106 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen mainonnan rajoittamiseksi. Terveys ry:n vaikuttamistyö alkoholimainonnan rajoittamiseksi jatkuu seuraavalla hallituskaudella. Terveys ja hyvinvointi tulee olla tärkeimpiä tavoitteita näitä päätöksiä tehtäessä. KH 9


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT

VARHAISNUORIA päihdehaitoilta suojaavat tekijät Valtaosalla peruskoulun kuudesluokkalaisista on elämässään päihdehaitoilta suojaavia tekijöitä, kuten säännöllinen harrastus ja yksi tai useampi ystävä, todetaan sairaanhoitaja Päivi Nurmen Laurea AMK:n terveyden edistämisen koulutusohjelman kehittämishankkeessa.

ehittämishanke toteutettiin vuosina 2006 - 2009 Helsingin Käpylän alueella. Hankkeessa selvitettiin kuudesluokkalaisten näkemyksiä päihteistä ja päihdehaitoilta suojaavista tekijöistä. Koska kuudesluokkalaisten päihdeasenteita on tutkittu verrattain vähän, painotettiin kehittämishankkeessa nuorten kokemuksia. Aineiston avulla arvioitiin tulosten pitävyyttä kaikkien helsinkiläisten kuudesluokkalaisten (5031) suhteen. Kehittämishankkeen tulosten on katsottu auttavan kehittämään varhaisnuorten ehkäisevää päihdetyötä ja sen painopistettä Käpylän alueella. Kehittämishankkeen kysely on toistettavissa perusjoukolle myös muilla asuinalueilla sekä maakunnissa.

K

10

Päihdekeskusteluja Nuorten päihteiden käyttö voidaan jaotella esimerkiksi raittiuteen, kokeilukäyttöön (lähinnä tupakka ja alkoholi), satunnaiseen käyttöön, varhaiseen huolestuttavaan tai haitalliseen käyttöön ja päihderiippuvuuteen. Nurmi täsmentää kehittämishankkeen keskittyvän tarkastelemaan nuorten asennoitumista alkoholiin ja tupakkaan, koska tutkittavat olivat iältään 12 - 13 -vuotiaita. Nurmen mukaan ehkäisevän päihdetyön piirissä kannetaan huolta siitä, että vanhemmat eivät enää tiedä, miten lasten ja nuorten elämää ja myös alkoholinkäyttöä tulisi kontrolloida, vaikka lain mukaan on kiellettyä ostaa alaikäiselle alkoholia. Noin joka viides 15 - 17 -vuotiaista nuorista ilmoittaa isän tai äidin hankkineen heille alkoholia. Päihdeteeman työstämisen alaikäisten

kanssa Nurmi toteaa olevan aikuisen mielestä haastavaa. Tähän törmätään muun muassa silloin, kun työstetään päihdeteemaa alaluokkalaisilla. Esimerkiksi Koskelan koululla toteutettiin keväällä 2006 toimintapäivä, joka sisälsi erinäisiä rastityöskentelyjä. Nurmi kuvaa, miten rasteilla keskusteltiin muun muassa rohkeudesta, itsetunnosta, aikuisille uskoutumisesta ja avunhakemisesta. Yhdellä rastilla puheen aiheeksi nousi pihalta löydetty huumeneula. Rastilla näytettiin, miten neulan voi oikeaoppisesti laittaa pulloon ja muistaa kertoa aikuiselle löydöstään. Jos aikuinen torjuu avoimen ja lapsen ikää huomioivan keskustelun, lapsi jää usein yksin kysymystensä kanssa. Nurmi muistuttaa, että päihteistä puhuminen ei lisää lapsen riskiä kokeilevaan käyttöön, vaikka näin mielikuvissa usein ajatellaan. - Lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisten


yksi merkittävimmistä tehtävistä on rohkaista vanhempia päihdekeskusteluihin lastensa kanssa, kannustaa Nurmi. Varhainen alkoholinkäytön aloittaminen voi olla esimerkiksi lapsuusiällä ilmenneiden käytöshäiriöiden ennustama tulos. Erilaiset

Puutteellinen vanhemmuus, muiden perheenjäsenten päihteidenkäyttö ja riitaisa koti on riskitekijä päihdekokeiluihin, riskikäyttöön sekä päihdehaitoille.

riskitekijät vaikuttavat eri-ikäisillä eri tavoin. Nuoruusikäisillä päihdemyönteisen ystäväpiirin vaikutus on voimakkaampi kuin varhaislapsuudessa, jolloin perhesuhteet ovat vielä voimakkaammat. Tosin puutteellinen vanhemmuus, muiden perheenjäsenten päihteidenkäyttö ja riitaisa koti on todettu riskitekijöiksi niin päihteidenkäytön aloittamiselle, riskikäytölle kuin haitoillekin. Tiettyjen fysiologisten ominaisuuksien - niin biokemiallisten kuin geneettisten – on todettu vaikuttavan riskikäyttöön, erityisesti alkoholin geneettistä periytymistä on tutkittu. Lisäksi varhaiset käytöshäiriöt, kuten tarkkaavuus- ja uhmakkuushäiriöt, vaikeasti hallittava temperamentti, aggressiivisuus ja impulsiivisuus on yhdistetty aloittamisen, riskikäytön ja haittojen kasvuun. Riskitekijöitä ovat myös oppimisvaikeudet ja heikko koulumenestys. Nurmi toteaa kehittämishankkeessaan,

Eri toimijaverkostoissa toteutetaan erilaisia ehkäisevän päihdetyön toiminnallisia malleja, esimerkiksi Valintojen putki -hanke. Putki on kulissirakennelma, jossa edetään ahtaita ja hämäriä tunneleita pitkin huoneisiin, missä ohjaajat keskustelevat kehystarinan kautta oppilaiden kanssa päihteisiin liittyvistä valinnoista.

että riskitekijöistä ei seuraa pulmia suoraan tai yhtäläisesti kaikille. - Toisten selviytyminen muita paremmin johtuu siitä, että heidän elämässään on riskitekijöiden vastapainoksi positiivisia suojaavia tekijöitä. 11

>>


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT

Ehkäisevää päihdetyötä tulee kehittää nuorten tarpeiden ehdoilla - aikuisten osaamisen ja tietämyksen turvin. >> Suojaavien tekijöiden tunnistus

Nurmen mukaan suojaavista tekijöistä tiedetään paljon vähemmän kuin riskitekijöistä, joten niitä on tunnistettu vähemmän. - Tutkimuksessa on ollut vaikeaa löytää samalla tavalla universaaleja suojaavia tekijöitä kuin on varhaiskehitykseen liittyviä useita riskitekijöitä. Suojaavat tekijät osoittautuvat hyvin tapauskohtaisiksi. Esimerkiksi hyvin vahvan suhteen vanhempiin on havaittu suojaavan päihteitä käyttävän ystäväpiirin haittavaikutuksilta. Yhteisön tasolla Nurmi mainitsee suojaaviksi tekijöiksi yleiset osallistumismahdollisuudet sekä yhteisten asioiden hoitamiseen osallistumisen, esimerkiksi harrastustoiminta ja eri yhteisöihin, kuten perheeseen ja kaveripiiriin kuuluminen ja siellä toimiminen. Lähisuhteissa perhe toimii suojaavana tekijänä ja mahdollistaa vaikuttamista siellä. Yksilöä on havaittu suojaavan riskeiltä ainakin uskonnollisuuden, kehittyneiden sosiaalisten taitojen sekä uskon vallitsevaan arvojärjestelmään. Vakituisen parisuhteen ja varhain aikuisiällä avioitumisen on myös todettu suojaavan yksilöä päihdehaitoilta. Kehittämishankkeen tutkimustulosten mukaan kuudesluokkalaisista suurimman osan elämään kuuluu päihdehaitoilta suojaavina tekijöinä säännöllinen harrastus, kaverisuhteita ja ikätoveriseuraa, jossa ei käytetä päihteitä. Vanhempien kanssa yhteistä aikaa riittävästi viettää tutkimusjoukosta suurin osa. Käsitteellä riittävä tarkoitettiin tutkimuksessa nimenomaan nuorten omia kokemuksia. Nurmi kaipaa lisää tutkimusta nuoren näkökulmaan siitä, miten nuori kokee van12

hempansa ja kontaktin heihin. Päihteistä keskustelemisen haasteena on sellaisten toimintamuotojen kehittäminen, joilla tavoittaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia perheitä. Monilla lapsi- ja nuorisotyön toimijoilla Nurmi kertoo olevan kokemusta oireilevista nuorista, joiden vanhempia on vaikea saada yhteistyöhön. Tällöin joutuu pohtimaan omia työtapojaan, viestintää ja tavoitteitaan. Syyllistämisen ja arvostelun tilalle Nurmi ehdottaa perheen tarpeiden kuulemista ja asiakaslähtöisyyttä. Harrastuksen merkitystä suojaavana tekijänä selvittää nuorelta saatava eritelty tieto. Nuori saattaa mieltää esimerkiksi tietokoneella pelaamisen harrastuksena siinä missä sosiaalisia taitoja kehittävän joukkuepelaamisen. Hyödyllistä olisi tutkia, onko nuoren elämässä tapahtunut radikaaleja muutoksia sosiaalisissa suhteissa. Nurmen mielestä tämäntyyppisten taustojen selvittäminen tarjoaisi lapsi- ja nuorisotyöntoimijoille uusia näkemyksiä suhteessa toiminnan suunnitteluun.

Lisää tutkimustietoa Siirtymävaihe alakoulusta yläkoulun puolelle haastaa nuoren määrittelemään ja löytämään paikkansa uudella tavalla, uudessa elämänvaiheessa. - Ehkäisevän päihdetyön kehittämisen kannalta olisi merkittävää tuottaa tarkempaa tietoa, miten päihdeasenteet yläkouluun siirryttäessä muuttuvat ja lisääntyvät. Kehittämishankkeen tutkimusjoukon päätettyä peruskoulunsa tapasi Nurmi kyseistä ikäluokkaa eräällä rippileirillä kesällä 2008. Heistä osa muisti osallistuneensa hyvinvointikyselyyn kuudennella

Nuori saattaa mieltää tietokoneella pelaamisen harrastuksena siinä missä sosiaalisia taitoja kehittävän joukkuepelaamisen.

luokalla. Kysely ja silloiset ajankohtaiset päihteisiin liittyvät tapahtumat olivat jostain syystä piirtyneet muisteihin. Nurmen mukaan tämä haastaa kehittämään tutkimusmenetelmiä ja päihdeteeman käsittelemistä nuorten kanssa. Nuorten mieliin painuneissa asioissa on täytynyt olla jotain kiinnostavaa, tärkeää ja ehkä pysäyttävää. Nurmi arvioi, että kuudennella luokalla kyselyyn vastanneet voisivat tuottaa merkittävää tutkimustietoa osallistuessaan samaan tutkimukseen vielä koko yläkoulun ajan. Tämä mahdollistaisi tietoa nuoren päihdeasenteiden muutoksista, päihdekokeiluista ja suojaavien tekijöiden merkityksestä eri ikävaiheissa. Alakoulun vanhimmat eli kuudesluokkalaiset tarvitsevat Nurmen mielestä vankat eväät ja tuen siirtyessään yläkoulun puolelle. Nurmi muistuttaa, että tässä elämänsä vaiheessa nuori ei ole vielä sisältä ohjautuva valintatilanteissaan, vaan peilaa ratkaisujaan ryhmässä. - Nuori mukauttaa toimintaansa ryhmän normien ja ihanteiden mukaisiksi. Tämä koskee myös päihteisiin liittyviä valintoja. Ajatuksia herättävää, nuorta puhuttelevaa ja kuulevaa päihdetyötä tulee kehittää edelleen, nuoren tarpeiden ehdoilla - aikuisten osaamisen sekä tietämyksen turvin. KK

Vahvan suhteen vanhempien ja lasten välillä on havaittu suojaavan päihteitä käyttävän ystäväpiirin haittavaikutuksilta. Lisää tutkimustietoa kuitenkin tarvittaisiin näkökulmaan siitä, miten nuori kokee vanhempansa ja kontaktin heihin.


Liikunnan iloa vai .. .. .. .. paatonta menoa?

katso vinkit liikunnan iloon tapaturmapaiva.fi tapaturmap aiv a.fi terveliikkuja.fi

Sanni Sanni Leinonen, Leinonen, alppinisti alppinisti

Tommi Evilä, Tommi Evilä, yleisurheilija yleisur heilija

i il o a v a u n n a nr i k ii L ä iv ä n - s e m in a a a , Ta m p e re e ll a s ? urmap Ta p a t n t ä m e n o aU K K -i n s ti tu u ti s p ä ä t ö a 1 3 .5 .2 0 1 1 P e rj a n

ta in

Tapaturmapäivä

Päivän ohjelma

Valtakunnallista tapaturmapäivää vietetään 13.5.2011. Teemana on liikunnan turvallisuus ja iskulauseena Liikunnan iloa vai päätöntä menoa. Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Päivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Tapaturmapäivä toteutetaan tapaturmien torjunnan parissa työskentelevien tahojen yhteistyönä.

10.00 Seminaarin avaus Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos, OKM 10.10 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tommi Vasankari, LT, johtaja, UKK-instituutti 10.25 Liikunta ja vapaa-ajan tapaturmat Anne Lounamaa, erikoistutkija, THL 10.40 Liikuntavammojen Valtakunnallinen ehkäisyohjelma, LiVE Jari Parkkari, ylilääkäri, Tampereen Urheilulääkäriasema 11.00 Rapatessa roiskuu, vai roiskuuko Tommi Evilä, yleisurheilija

Seminaari Tampereella Tule verkostoitumaan sekä kuulemaan liikunnan ja vapaa-ajan turvallisuuden parissa työskentelevien tutkijoiden, järjestötoimijoiden, kuntien sekä seurojen näkemyksiä ja käytännönvinkkejä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Tampereella järjestettävään pääseminaariin. Aika Perjantai 13.5.2011 klo 10.00 - 13.00 (ilmoittautuminen alkaa klo 9.00 ja lounas päättyy klo 14.00) Paikka UKK-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere. Hinta Seminaari on maksuton (sisältää tarjoilun). Ilmoittautuminen Ilmoittaudu mukaan 6.5. mennessä. Mukaan mahtuu 115 osallistujaa. Ideatori Esittele oma hankkeesi liikunnan ja vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi ideatorilla, 20 mahtuu mukaan.

Välipalatauko 11.30 Liikunta- ja vapaa-ajantapaturmien seuranta Kim Strömmer, tilaajapäällikkö, Kouvolan kaupunki 11.45 Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Toni Hyytinen, tutkija, Tampereen Teknillinen Yliopisto 12.00 Liikunnan aluejärjestö kouluttaa Ari Koskinen, toiminnanjohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu 12.15 Seura kannustaa pyöräilykypärän käyttöön Markus Paananen, jalkapallojaoston nuorisopäällikkö, Ilves ry 12.30 Keskustelua 12.50 Seminaarin loppusanat Kaisa Hara, tiedottaja, Liikenneturva, Tapaturmapäivän viestintäryhmän puheenjohtaja 13.00 Lounas & Ideatorin hanke-esittelyt

13


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT

ALKOHOLIMYÖNTEISYYS lisää nuorten alkoholikokeiluja Nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttaa eniten kokeilunhalu sekä kavereiden esimerkki, mutta myös alkoholimyönteinen ilmapiiri lisää päihdekokeiluja. Nuorten päihdeasenteita kartoitettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeen seurantatutkimuksessa.

M

annerheimin Lastensuojeluliitto vaatii muutosta suomalaiseen päihdekulttuuriin ja alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä. MLL toteutti vuosina 2006 – 2010 Ehkäisevän päihdetyön hankkeen, jossa työskenneltiin yhden oppilasikäluokan ja heidän vanhempiensa kanssa peruskoulun 6. luokalta 9. luokalle. Mukana hankkeessa oli 400 nuorta ja heidän vanhempansa.

Murrosiässä päihdekokeilut yleistyvät Murrosiässä nuorten päihdekokeilut ja päihteiden käyttö yleistyvät voimakkaasti. Myös seurantatutkimuksessa mukana olleiden nuorten päihdekokeilut yleistyvät yhdeksännellä luokalla verrattuna seitsemänteen luokkaan. Nousu vaikuttaa kuitenkin loivemmalta verrattuna valtakunnallisten kyselytutkimusten vastaavia ikäluokkia kuvaaviin tuloksiin. Seitsemännellä luokalla alkoholia oli kokeillut joka kolmas, mutta yhdeksännellä luokalla jo kaksi kolmesta. Tupakkaa kokeilleiden osuus nousi vajaasta viidennestä miltei puoleen. Kuitenkin nuorten kiinnostus kokeilla alkoholia nousi enemmän kuin kiinnostus kokeilla tupakkaa. 26 prosenttia pojista ja 14 prosenttia tytöistä ilmoitti yhdeksännellä luokalla tupakoinnin kiinnostavan heitä aiempaa vähemmän. Varsinkin pojilla kavereiden paine kokeilla 14

tupakkaa oli vähentynyt. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Vähintään silloin tällöin tupakoivista nuorista kaikki käyttivät myös alkoholia. Raittiista nuorista yksikään ei tupakoinut. Sekä vanhemmat että nuoret suhtautuivat kaikista kielteisimmin huumekokeiluihin ja nuuskaan. Yhdeksäsluokkalaisten mielestä oma harkintakyky ja mielekäs tekeminen ovat tehokkaimmat keinot ehkäistä päihteidenkäyttöä. Hyvät kaverisuhteet sekä hyvät suhteet vanhempiin ovat nuorten arvion mukaan myös tärkeitä.

Hanke tavoitti myös vanhemmat MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeella pyrittiin ehkäisemään nuorten päihteidenkäyttöä sekä lykkäämään päihdekokeilujen alkamisikää. Hankkeella haluttiin myös tukea vanhempia ja kouluja päihdekasvatustyössä. Hankkeessa nuorille järjestettiin sekä tukioppilaiden että työntekijöiden pitämiä tunteja itsetunnosta ja minäkuvasta, osallisuudesta sekä alkoholista. Hanke järjesti hyvinvointipäiviä sekä hyvinvointia tukevia

Vanhemmat suhtautuvat sallivammin nuorten alkoholikokeiluihin kuin tupakkakokeiluihin.

kerhoja. Vanhemmille pidettiin vanhempainiltoja ja vanhemmilla ja nuorilla oli yhteisiä tehtäviä ja tapahtumia. – On tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut nuoren asioista ja tietää missä nuori aikaansa viettää, sillä se suojaa nuorta päihteiltä. Aikuisilla tulisi myös olla yhteiset toimintaohjeet tilanteisiin, jossa he kohtaavat alaikäisten päihteidenkäyttöä, huomauttaa hankkeen päällikkö Seppo Soine-Rajanummi, MLL:sta. – Kotona käytävät päihdekeskustelut olisi hyvä aloittaa ennen kuin päihdekokeilut yläkouluikäisenä yleensä alkavat ja yläkouluikäisen kanssa on myös tärkeä keskustella alkoholin konkreettisista vaaroista, kuten esimerkiksi alkoholimyrkytyksestä, SoineRajanummi jatkaa. MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanke toteutettiin vuosina 2006–2010 Kirkkonummella, Mikkelissä ja Vaasan seudulla. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja toteutuksessa on ollut mukana A-klinikkasäätiö sekä Terveys ry. Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus on tehnyt MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen seurantatutkimuksen, jossa tutkittiin nuorten päihdekokeilujen yleisyyttä, perheiden suhtautumista päihteisiin sekä keinoja ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Kartoitus tehtiin hankkeen kohdekoulujen nuorten ja heidän vanhempien parissa hankkeen alussa ja lopussa. KK


Terveys ry tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä Nuorten päihteiden käyttö on monimuotoinen ilmiö, johon vaikuttavat kulttuuri ja lähiympäristö. Nuorten alati muuttuvat kiinnostuksen kohteet sekä arvostukset vaikeuttavat päihteiden käytön ymmärtämistä ja sen ehkäisyä. Nuorten elämän siirtymävaiheisiin kannattaa kiinnittää huomiota Koulun kevätjuhla on vuoden odotetuimpia päiviä. Se päättää pitkän kouluvuoden ja Terveys ry:n aluekoordinaattori Liisa Viitanen kertomassa tupakanhaitoista Ylistaron elämysreitin tupakkaosiossa.

saattelee kesälomalle. Yläkouluikäiset alkavat pikkuhiljaa juhlistaa päivää myös alkoholin voimalla, joka symboloi siirtymistä luokalta ylemmälle ja askeleen kohti aikuisuutta. Kesät ovat siirtymävaiheita, jolloin päihteet astuvat mukaan nuoren kuvioihin. Kotien ja koulujen aikuisissa siirtymät herättävät huolta, sillä niihin liittyvät alkoholikokeilut ja juhliminen ovat usein tarkoituksellisen humalahakuisia. Kouluvuoden päättymiseen ja kesäloman alkuun onkin syytä kiinnittää huomiota. Tietyt kesälomat ovat nuorten päihteiden käytön aloittamisen kannalta kriittisempinä kuin toiset. Sellaisia ovat mm. ajankohdat, jolloin siirrytään ■ alakoulusta yläkouluun ■ 8. luokalta 9. luokalle; rippikoulukesä ■ yläkoulusta lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen.

Koulujen ehkäisevä päihdetyö tavoittaa kaikki tasa-arvoisesti Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on ollut vaihe, jossa on toteutettu interventioita nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet kouluissa tehtyjen toimenpiteiden vähentäneen tai ehkäisseen nuorten alkoholin tai tupakan käyttöä. Niiden perusteella ei voida kuitenkaan tehdä yksiselitteisiä päätelmiä siitä, millaiset interventiot kouluissa toimivat. Koulussa toteutettu ehkäisevä päihdetyö on kuitenkin tärkeää, sillä se tavoittaa kaikki ikäluokat. Koulut tekevät vanhempien kanssa yhteistyötä ehkäistäkseen lasten ja nuorten alkoholin ja tupakan käyttöä. Yhteistyö on

yleensä vanhempainiltoja, erilaisia ehkäisevän päihdetyön tapahtumia ja teemapäiviä sekä koulutuksia. Järjestöt ovat usein mukana tukemassa kodin ja koulun yhteistyötä omalla asiantuntemuksellaan.

Terveys ry tukee kouluja ja koteja nuoren elämän siirtymävaiheissa Selvin päin kesään -yhteistyökampanja tarjoaa työkaluja nuorten juhlimisen ja päihteiden käytön ehkäisyyn koulujen päättäjäispäivän iltana ja yönä. Vanhempia ja muita nuorten parissa toimivia aikuisia haastetaan keskustelemaan nuorten kanssa humalajuomisen riskeistä, tarjoamaan turvallisia ja päihteettömiä vaihtoehtoja juhlimiseen sekä jalkautumaan sinne missä nuoret juhlivat, olemaan läsnä. Lue lisää tästä lehdestä, sivu 8. RippiKoulu -hanke kokoaa kolmen tulevan vuoden aikana yhteen koulun, seurakunnan, nuorisotoimen ja järjestöjen ammattilaisia sekä nuoria ja heidän perheitään. Tavoitteena on ehkäistä rippikouluikäisten päihteiden käyttöä sekä vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiä valintoja. Terveys ry tiedottaa hankkeen etenemisestä verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. TOP Tupakatta oot paras -aineistot antavat tukea savuttomuuteen ja tupakoinnin lopettamiseen. Tupakointi aloitetaan usein yläkouluun siirryttäessä, rippikoulukesänä tai toisen asteen oppilaitokseen siirryttäessä. Tupakatta oot paras cd-aineistot antavat käytännön vinkkejä mm. silloin, kun nuori aloittaa TET -jakson ja kohtaa työpaikan tupakointikulttuurin. Aineistoja voi tilata osoitteesta www.terveysry.fi. TS Lähteenä: Nuorten päihdekokeilut ja asenteet muutoksessa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ehkäisevän päihdetyön hankkeen seurantatutkimus. Osa II, loppukartoitus. 2010.

15


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT

SUOSITUKSET nuorten päih

M

annerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuosina 2006 - 2010 yhteistyössä Aklinikkasäätiön ja Terveys ry:n kanssa hankkeen, jossa työskenneltiin noin 400 nuoren kanssa peruskoulun kuudennen luokan keväästä yhdeksännen luokan kevääseen. Tavoitteena oli nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen yhteistyössä kodin, koulun ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke toimi eri puolilla Suomea viidellä paikkakunnalla, viidessä koulussa. Nuorten päihteiden käytön ehkäisyä edistävät tai estävät tekijät on tärkeää tunnistaa kodeissa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. MLL on laatinut yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Terveys ry:n kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn seuraavat suositukset, jotka pohjautuvat hankkeen käytännön kokemuksiin sekä Jyväskylän yliopiston hankkeesta tekemään seurantatutkimukseen.

SUOSITUS: Kotien otettava vastuuta päihdekasvatuksesta ■ Vanhempien tulisi olla hyvänä esimerkkinä lapsilleen alkoholin käytön ja tupakoinnin suhteen. Lapsi oppii vanhempien mallista. Vanhemman suhtautuminen alkoholiin ja tupakkaan vaikuttaa lapsen tulevaan päihteiden käyttöön. Vanhempien on hyvä miettiä, onko oma asenne päihteisiin sellainen, jonka toivoisi lapsensa perivän. Vanhempien on hyvä aloittaa keskustelu päihteistä jo alakouluikäisen kanssa, kun lapsi ei vielä ole kiinnostunut päihteistä eikä ole ehtinyt niitä kokeilemaan. Päihdeasioista on keskusteltava tosiasioihin pohjautuen, ei pelotellen. Yläkouluikäisen nuoren kanssa on tärkeä keskustella alkoholin konkreettisista vaaroista 16

Jokainen ren uo lapsen ja n vuosi päihteetön vara on voima een tulevaisuut


hteidenkäytön ehkäisylle kuten hengenvaarallisesta myrkytystilasta, sammumisesta, paleltumiskuolemariskistä sekä riskistä joutua tapaturman tai raiskauksen uhriksi. Tärkeää on saada nuori ymmärtämään, että alkoholi vaurioittaa herkästi nuoren elimistöä.

lin käyttöön että tupakointiin. Vaikka vanhemmat itse käyttäisivät alkoholia ja tupakkatuotteita, on heidän kielloillaan ja rajoituksillaan ehkäisevä vaikutus nuoren käyttäytymiseen.

■ Vanhempien on oltava läsnä nuoren elämässä, silloinkin kun nuori kapinoi.

SUOSITUS: Koulujen ehkäisevää päihdetyötä on vahvistettava

Vanhemman kiinnostus nuoren asioihin, tekemisiin ja kaveripiiriin ovat päihteiltä suojaavia tekijöitä. Luokan vanhempien kannattaa pitää yhteyttä keskenään ja sopia pelisäännöistä kuten yökyläilystä ja kotiintuloajoista. Kodin ja koulun yhteistyö on yhtä tärkeää yläkoulussa kuin alakoulussakin. Osallistumalla koulun vanhempainiltoihin vanhempi voi toimia yhteistyössä koulun ja muiden vanhempien kanssa ja saada tukea kodin päihdekasvatukseen. ■ Nuorelle ei pidä ostaa eikä tarjota alkoholia ja tupakkaa. Laki kieltää alkoholin välittämisen alle 18vuotiaalle. Uudistettu tupakkalaki kieltää tupakan ostamisen ja tarjoamisen alle 18vuotiaalle. Jos vanhempi tarjoaa tai ostaa nuorelle päihteitä, nuori tulkitsee sen lupana päihteiden käyttämiseen. Osa vanhemmista suhtautuu nuorten alkoholikokeiluihin ja alkoholin käyttöön sallivammin kuin tupakointiin. Molemmat päihteet ovat kuitenkin nuoren terveydelle vaarallisia, alkoholin kertakäyttö voi muodostaa jopa hengenvaaran. Vanhempien on viestittävä suhtautuvansa kielteisesti sekä nuoren alkoho-

Vanhempien kannattaa keskustella päihteistä jo alakouluikäisen kanssa, kun lapsi ei vielä ole kiinnostunut päihteistä eikä ole ehtinyt niitä kokeilemaan.

■ Koulun ehkäisevän päihdetyön on oltava suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Opetussuunnitelma edellyttää, että kouluissa on suunnitelma päihteiden käytön ehkäi-

semiseen ja päihteistä aiheutuvissa riskitilanteissa toimimiseen. Kouluissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö tulee aloittaa jo alakoulussa. Koulujen kannattaa tehdä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kuten esimerkiksi kunnan nuorisotoimen ja poliisin kanssa. Koulun ehkäisevän päihdetyön tulisi nivoutua osaksi kunnan muissa lasten ja nuorten palveluissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Lisäksi koulun kannattaa hyödyntää järjestöjen ehkäisevän päihdetyön osaamista, koulutusta ja aineistoja. Koulujen kerhotoiminta on myös osa ehkäisevää päihdetyötä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan osallistuminen koulujen kerhotoimintaan ja mielekäs harrastaminen myöhäistävät nuorten päihteiden käyttöä.

Taustaa päihteidenkäytön yleisyydestä ■ Suomalaisista noin 90 prosenttia käyttää alkoholia ainakin kerran vuodessa. ■ Suomalaisista 75 prosenttia juo alkoholinsa kotiympäristössä, lähinnä viikonloppuisin ja lomilla. ■ Vuosittain aikuiset juovat lasten läsnä ollessa itsensä humalaan noin 2,2 miljoonaa kertaa. ■ Leikki-ikäisten isistä yli 30 prosenttia on alkoholin riskikuluttajia. ■ Päihteitä liiallisesti käyttävissä perheissä on kasvanut 23 prosenttia suomalaisista ja 45 prosenttia on kohdannut aikuisten alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia perhejuhlien tai -tapahtumien yhteydessä. ■ Nuorten humalajuominen on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa. ■ 15-vuotta täyttäneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt viimeisen puolen vuosisadan aikana kahdesta litrasta reiluun 10 litraan sataprosenttista alkoholia. ■ Viikoittain alkoholia käyttää 14 - 18 -vuotiaista pojista noin 20 prosenttia ja

tytöistä noin 17 prosenttia. ■ Tosihumalaan itsensä juo kuukausittain noin 16 prosenttia 8. - 9. -luokkalaisista, 25 prosenttia lukiolaisista ja ammattikoululaisista lähes 40 prosenttia. 14-vuotiaista raittiita on reilu 50 prosenttia ja 16-vuotiaista reilu 20 prosenttia. ■ 14 - 18 -vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin hieman alle 20 prosenttia. Ammattikouluissa tupakointi on yleisintä ja peräti 40 prosenttia ammattikoululaista tupakoi päivittäin. ■ Huumeita on kokeillut 8 - 9 -luokkalaisista yhdeksän prosenttia. Lukiolaisista huumeita on kokeillut 17 prosenttia ja ammattikoululaisista 23 prosenttia.

Lähteet: Kouluterveyskysely, Lasinen lapsuus -väestötutkimus, Nuorten terveystapatutkimus, Suomi juo -raportti, Nina Halmeen väitöskirja: Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo.

17

>>


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT >>

■ Koulun päihdekasvatuksessa on huomioitava lasten ja nuorten erilaiset tarpeet. Oppilaat ja vanhemmat tulee ottaa mukaan koulun ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta se vastaisi eriikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten ja nuorten tarpeisiin. Erityistä huomiota koulun päihdekasvatuksessa on kiinnitettävä siihen, miten saadaan pojat pohtimaan päihteisiin liittyviä asioita. Tämä edellyttää opetusmenetelmien monipuolisuutta ja osallistavien, toiminnallisten menetelmien käyttöä. Koulun ja kodin kasvatuskumppanuutta kannattaa kehittää lasten ja vanhempien yhteisillä kotitehtävillä, jotka kannustavat ja antavat välineitä kotona käytäviin päihdeaiheisiin keskusteluihin. Tärkeä osa kodin ja koulun kasvatuskumppanuudessa on myös vanhempainilloilla, joissa vanhemmat voivat

Koulun päihdekasvatuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten saadaan pojat pohtimaan päihteisiin liittyviä asioita.

18

esimerkiksi tehdä yhteisiä sopimuksia siitä, ettei alkoholia ja tupakkaa tarjota alle 18vuotiaille.

SUOSITUS: Suomalaiseen päihdekulttuuriin on saatava muutos ■ Alkoholipolitiikan tulee olla terveyslähtöistä kuten tupakkapolitiikankin. Suomalaisen alkoholipolitiikan tulee perustua terveyden edistämiseen ja alkoholin terveydellisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja yritysten on otettava yhteiskuntavastuuta alkoholin käytön ehkäisemiseksi. Alkoholijuomateollisuus ei saa tuottaa voittoa lasten ja nuorten terveyden kustannuksella. Tupakkaa koskevalla lainsäädännöllä ja tupakoinnin rajoituksilla on onnistuttu vähentämään tupakointia ja tupakoinnista aiheutuvia passiivisia terveyshaittoja, sama on mahdollista myös suhtautumisessa alkoholin käyttöön.

Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen vähentämiseksi alkoholiveroa tulee korottaa. Vanhempien runsas alkoholin käyttö aiheuttaa lapselle ja nuorelle psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Myös muiden aikuisten alkoholin käyttö voi olla lapsen näkökulmasta hämmentävää ja pelottavaa. ■ Alkoholin mielikuvamainonta on kiellettävä lasten ja nuorten suotuisan kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Alkoholimainonta ulottuu kaikkiin kansalaisiin, mutta erityisen haitallista se on vaikutusalttiissa iässä oleville lapsille ja nuorille. Nuoria rekrytoidaan mainoksilla alkoholin käyttäjiksi. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lasten ja nuorten altistuminen alkoholin mielikuvamainonnalle aikaistaa tutkimusten mukaan alkoholin käytön aloitusikää sekä lisää käytön määrää. Alkoholin mielikuvamainonta vesittää vanhempien mahdollisuuksia lastensa päihdekasvatukseen ja suojaamiseen. ■


OIKEUDENMUKAINEN JA OSALLISUUTTA RAKENTAVA SUOMI Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusneuvottelutavoitteet Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat sitä mieltä, että oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi syntyy sitoutumalla käytännön toimiin köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Lisäksi pitää varmistaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset, kehittämällä hyvinvointia ja terveyttä edistävän sekä ennalta ehkäisevän toiminnan muotoja eri tahojen yhteistyönä turvaamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus.

Hallitusohjelmassa tulee näkyä

1

Sitoutuminen käytännön toimiin köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi

■ Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään kunnissa sosiaalityön välineenä. Lapsilisää ei oteta tulona huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Opintotuki sidotaan indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta poistetaan. ■ Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä ja ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa kehitetään ihmisille uusia ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. ■ Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. Koulupudokkaiden ja työttömien nuorten tilanteen korjaamiseen suunnataan resursseja ja eri tahojen yhteistyönä monipuolisia tukitoimia.

2

Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen

■ Nykyisillä kolmella rahapelimonopolilla turvataan kansalaisjärjestötoiminnan perusta ja ehkäistään rikollisuutta ja pelihaittoja. Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan tuotot käytetään jatkossa täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat kohdennetaan vaiheittain takaisin sosiaali- ja terveysjärjestöille. ■ Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta paikallisyhteisöjen toimintaa sekä kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. ■ Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä varten vakiinnutetaan oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tai sitä vastaava elin. Järjestöjen yleishyödyllinen asema turvataan.

3

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellyttämä laaja-alainen yhteistyö

■ Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen ja päätösten vaikutukset eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ehkäisevän toiminnan muotoja kehitetään riittävin resurssein eri tahojen yhteistyönä järjestöjen osaamista hyödyntäen. ■ Päivähoidossa ja kouluissa lisätään yhteistä vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä. Oppilas- ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja turvataan niille riittävät resurssit. Huolehditaan siitä, että kukaan lapsi ja nuori ei jää perus- ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.

Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi. ■ Kuntoutusta kehitetään asiakaskeskeiseksi eri-ikäisten ihmisten toiminta ja työkyvyn parantamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että työssä jaksetaan nykyistä pitempään. Tehdään kuntoutusselonteko kuntoutuksen riittävien resurssien ja eri tahojen vastuiden selkiyttämiseksi. Lakisääteisen kuntoutuksen ikäraja nostetaan 68 vuoteen.

4

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus asuinpaikasta riippumatta

■ Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkossa vahvojen peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja verorahoitteisuuden varaan. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. ■ Terveyspalveluita kehitetään tasa-arvoisiksi muun muassa siten, että työterveyshuollon ulkopuolella oleville ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut työssä olevien kanssa. ■ Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet otetaan huomioon tasavertaisina sisämarkkinatavoitteiden, esimerkiksi palvelumarkkinoiden kehittämisen rinnalla. Hankintalainsäädäntöä uudistetaan siten, että se velvoittaa ottamaan huomioon hankintamenettelyssä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön.

Hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan ovat luettavissa suomen- ja ruotsinkielisenä kunkin keskusjärjestön nettisivuilta. Julkaisun voi myös tilata osoitteesta julkaisut@stkl.fi. 19


SUOJAAVAT TEKIJÄT Teema: vastuu ympäristöstä Väkivaltaisten nuorten elämäntaidollisesta kasvatuksesta vastuulliseen ihmisyyteen väitellyt toiminnanjohtaja Timo Purjo pitää väkivaltaa tarkoituksettomuuden ja rakkaudettomuuden ongelmana.

A

inakin viidenneksen suomalaisnuorista sanotaan kärsivän jostain mielenterveysongelmasta. Joka yhdeksäs nuori viiltelisi ahdistuneena itseään. Samalla kuitenkin kerrotaan valtaosan nuorista voivan hyvin. - Mielestäni huomattava osa nuorista voisi voida paremmin, sillä suuri osa voi henkisesti huonosti. Nuoret ajattelevat, ettei heillä ole mitään hätää, sillä heillä menee samalla lailla kuin muillakin. Jos kuitenkin tarkastellaan nuorten arvoja ja heidän toimintansa tarkoituksia, on syytä huoleen. He eivät ensisijaisesti tavoittele hyvää elämää, Non Fighting Generation ry:n (NFG) perustaja ja toiminnanjohtaja Timo Purjo huomauttaa. Purjo väitteli tammikuussa Tampereella väkivaltaisten nuorten elämäntaidolliseettisestä kasvatuksesta vastuulliseen ihmisyyteen.

Nuorten väkivaltaisuus kertoo nuorten pahoinvoinnista

NUORIA TULISI YLLYTTÄÄ HYVÄN TEKEMISEEN 20


Teksti ja kuva: Mia Hemming

Timo Purjo kertoo psyykkisen väkivallan olevan muun muassa haukkumista, pilkkaamista, nöyryyttämistä, kiristämistä, vähättelyä ja syrjäyttämistä. Esimerkiksi haukkuminen on pyrkimystä mitätöidä toista, jolloin se loukkaa ihmisarvoa. Väkivaltatutkimukset tukevat Purjon näkemyksiä nuorten pahoinvoinnista. Nuorten suomalaismiesten tekemät pahoinpitelyrikokset ovat kasvaneet melko tasaisesti ainakin 1960-luvulta lähtien. Seurustelevista 15–16 -vuotiaista neljännes on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa seurustelukumppaninsa taholta. - Olen arvioinut, että Suomessa tehdään vuosittain noin 700 000 – 800 000 väkivallan tekoa. Olen ottanut huomioon myös psyykkisen väkivallan sekä ne teot, jotka eivät tule poliisin tietoon. Väkivalta ei siten ole vain vähemmistön häiriökäyttäytymistä, vaan se on sekä nuorten että aikuisten ongelma. Jos otetaan huomioon psyykkinen väkivalta, se ei ilmiönä ole myöskään sukupuolittunut. - Tutkimusteni mukaan noin puolet nuorista on käyttäytynyt vuoden sisällä väkivaltaisesti toista kohtaan. Purjo pohtii nuorisoväkivallan syiden yhteydessä maailman muuttumista koko ajan yhä arvottomammaksi. Jos ei ravita ihmisen omatunnon herkistymistä ja rikastumista, ei myöskään edistetä hänen empa-

tiakykynsä kehittymistä. - Pidän väkivaltaa tarkoituksettomuuden ja rakkaudettomuuden ongelmana. Nuorten väkivaltaisuus ei johdu sairaudesta tai masennuksesta vaan siitä, mitä he ovat kohdanneet. He elävät arvottomassa maailmassa, minkä seuraukset heissä näkyvät. Näin ollen olemme kaikki syyllisiä nuorten väkivaltaisuuteen. Meillä olisi velvollisuus vaikuttaa nuoriin niin, että he haluaisivat parempaa maailmaa.

Elämäntaidot perustuvat maailmankuvaan Timo Purjo on tyytymätön tavanomaisiin keinoihin, joilla pyritään vähentämään nuorten väkivaltaisuutta. Ne perustuvat tavallisesti kontrollointiin eli pidäkkeiden luomiseen nuoren oletetulle pahuudelle ja siitä kumpuavalle väkivallalle. - Olen usein kuullut nuorisokasvattajien sanovan, että keskustelemalla ei voida muuttaa väkivaltaisten nuorten käyttäytymistä. Mielestäni nuoren manipuloimiseen perustuva kasvatus on kuitenkin epäeettis-

Nuoren maailmankuvaa tulisi kehittää ja auttaa parempien arvojen omaksumiseen. tä. Sen sijaan, että keskusteltaisiin nuoren kanssa suoraan asioista, yritetään häneen vaikuttaa esimerkiksi fyysisen toiminnan ohessa, Purjo kertoo. Purjo ei siten kannata nuorisokasvatusta, jossa luodaan pidäkkeitä ongelmalliselle käyttäytymiselle. Hän yllyttää nuoria merkitykselliseen ja tarkoitukselliseen elämään, jonka keskiössä on pyrkimys tehdä hyvää. Purjo tulkitsee nuoren väkivaltaongelman olevan luonteeltaan elämäntaidollinen. Elämäntaitojen puutteellisuus aiheutuu kasvatuksesta, jolloin täydentävä kasvatus voi muuttaa ja parantaa elämäntaitoja. - Me NFG:ssä ihmettelemme yhdessä nuorten kanssa elämää, ja kyselemme heidän periaatteitaan. Koska on kyse elämäntaitojen opettelusta, täytyy lähteä liikkeelle nuorten maailmankuvasta. Puhumme nuorten kanssa arvoista, tunteista, asenteista ja toimintatavoista. Me kyseenalaistamme tarpeen mukaan heidän arvostuksiaan, jos ne kertovat kielteisestä tavasta suhtautua maailmaan ja kanssaihmisiin. Keskustelemme niin sanottujen ongelmanuorten kanssa hyvyydestä, totuudesta, kauneudesta ja rakkaudesta. Purjo etsii sellaista kasvatusta, joka tukisi nuoren kasvua eettisyyteen. Hän pitää tärkeänä nuoren maailmankuvan kehittämistä suotuisammaksi siten, että nuorta autetaan parempien arvojen omaksumiseen. - Yllytämme nuorta eettisiin tekoihin, erityisesti kohtelemaan muita ihmisiä hyvin. Uskomme nuoressa oleviin mahdollisuuksiin hyvään elämään, ja kasvattajina teemme kaikkemme, jotta nuo mahdollisuudet todentuisivat. Timo Purjon väitöskirja Väkivaltaisesta nuoruudesta vastuulliseen ihmisyyteen. Eksistentiaalis-fenomenologinen ihmiskäsitys elämäntaidollis-eettisen nuorisokasvatuksen perustana on luettavissa osoitteessa http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-82670.pdf ■

21


SUOJAAVAT TEKIJÄT Teema: vastuu ympäristöstä Varusmiespalveluksen aikana hankittu hyvä kunto ei varastoidu, mutta palvelusaikana syttynyt liikuntakipinä voi edistää harrastamista, terveyttä sekä toimintakykyä reservissä, tähdentää puolustusvoimien pääesikunnan liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila. alvelukseen astuvien nuorten miesten kunto sekä lihaskunto ovat asteittain heikentyneet kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan, joskin viimeisen vuoden aikana on kunnon lasku tasaantunut tai osin jopa pysähtynyt. Liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoi Lääkäripäivillä Helsingissä, että tilastojen perusteella varusmiespalvelus on joka neljännelle fyysisesti erittäin vaativaa. Santtilan mukaan kuntotestit tehdään pääsääntöisesti kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana, joten ne kuvaavat hyvin noin parikymppisten suomalaisten miesten sen hetkistä kuntoa. Asevelvollisten kunnon laskuun on liittynyt myös painonnousu. Vastaavia tuloksia nuorten kunnon laskusta ja kehon painonnoususta on saatu myös muista länsimaista. Esityksessään Santtila tähdensi puolustusvoimien tehtävää tuottaa suorituskykyisiä kriisiajan joukkoja. Tehtävän täyttäminen on nuorison kunnon laskun myötä vaikeutunut. - Haasteista huolimatta palvelukseen astuvien nuorten miesten fyysinen kunto paranee palveluksen aikana. Kehittyminen on voimakkainta kahdeksan ensimmäisen koulutusviikon aikana, jonka jälkeen positiiviset muutokset hidastuvat. Toimeenpantujen tutkimusten perusteella Santtila esittää niin kestävyys- kuin lihaskunnon nousevan merkittävästi palveluksen aikana. - 12-minuutin juoksutestin keskiarvo para-

P

22

Terveyttä ja kuntoa armeijasta nee keskimäärin 200 – 250 metriä ja lihaskunto nousee yhden kuntoluokan verran tyydyttävästä hyvään (MAAVE:n kuntotilastot 2008). Myös ne varusmiehet, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia ennen varusmiespalvelusta, pystyvät parantamaan kestävyyskuntoaan lähes 20 prosenttia ilman ylikuormittumista. Lisäksi nuorten miesten kehonkoostumuksessa tapahtui terveyden kannalta edullisia muutoksia. - Eniten varusmiespalveluksesta höytyvät juuri liikunnallisesti passiiviset, huonokuntoiset sekä ylipainoiset nuoret, tiivisti Santtila.

Elintapojen ja riskitekijöiden muutokset Vuonna 2010 toteutetun Varusmiesten ravitsemus -interventiotukimuksen mukaan nuorten miesten elintavat ja riskitekijät muuttuvat palveluksen aikana. Terveelliset muutokset painottuvat erityisesti palveluksen ensimmäiseen kahdeksaan viikkoon, jolloin varusmiehet suorittavat sotilaan perustutkinnon. - Ateriarytmi muuttui siviiliaikaa terveellisemmäksi painottuen aamiaiseen ja päivän muihin pääaterioihin. Kuitupitoisten ruokien kuten tuoreiden ja kypsennettyjen


kasvisten, hedelmien ja marjojen, tumman leivän sekä puuron syönti lisääntyi. Tutkimuksen mukaan peruskoulutuskaudella omaksutut terveelliset tottumukset alkoivat kuitenkin vähentyä myöhemmillä koulutuskausilla. Tällöin varusmiespalvelus lisäsi tupakointia jo ennestään tupakoineiden keskuudessa. Tämän lisäksi nuuskan käyttö ja humalahakuinen juominen lisääntyi yleisesti. - Tutkimus osoitti varusmiehistä joka kolmannen onnistuneen vähentämään ylipainosta johtuvaa terveysriskiään. Lisäksi pääosa saavutti verenpaineessa ja veren rasvaarvoissa tavoitetasot, pois lukien hyvä HDL -kolesteroli, mikä jäi viidenneksellä alle tavoitetason, summasi Santtila tutkimuksen tuloksia. Hän korosti asevelvollisten fyysisen koulutuksen päämääränä olevan kouluttaa sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin ja ylläpitää reservin fyysistä kuntoa.

-Koko kansan armeijana puolustusvoimilla on tärkeä kansanterveydellinen tehtävä vaikuttaa kansalaisten liikunta-aktiivisuuteen sekä liikuntakäyttäytymiseen.

Ennakoimalla eteenpäin Lääkintäkommodori Kai Parkkola, Merivoimien esikunnasta kertoi, että nuoren pitää olla kenttäkelpoinen, jotta hänet voidaan ottaa varusmiespalvelukseen, kouluttaa ja sijoittaa sodan ajan joukkoihin. Riskejä nuoren terveydelle ovat esimerkiksi huono kuulo, aiemmat liikuntaelinvammat, jotka voivat pahentua ja huomattava ylipaino yhdistyneenä heikkoon kuntoon. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat merkittävin syy palveluksen keskeytymiseen. Eri syistä johtuvat polven kiputilat ovat alaselän särkyyn liittyvien diagnoosien jälkeen toiseksi suurin keskeytymiseen johtava tuki- ja liikuntaelimistön terveydellinen syy. Samoin

on kasvanut ylipainoisten ja samanaikaisesti huonokuntoisten osuus kaikista palveluksesta vapautettavista. -Palvelukseen kutsuttujen nuorten ennakkoterveystarkastuksen suorittaa kotikunnan lääkäri. Lääkärinlausunto terveydentilasta laaditaan kaikista nuorista sen vuoden keväällä, kun nuori täyttää 18 -vuotta. Parkkola totesi, että lääkärillä tulee olla käytettävissään myös nuoren täyttämä Kysely palvelusta ja terveydentilan tutkimista varten -lomake. Lääkäri arvioi vaikuttaako poikkeava löydös palveluskelpoisuuteen tai palvelusturvallisuuteen. Palvelusaikana käsitellään räjähdysaineita, ampumavalmiita aseita sekä rasitetaan nuorta fyysisesti. Erityisesti tulee huomioida päihderiippuvuus, mielenterveyshäiriöt ja pitkäaikaiset tai pysyvät sairaudet. Ennakkoterveystarkastus on kansanterveystyötä ja tämä on viimeinen tilaisuus tavoittaa miespuolinen väestö kokonaisuudessaan. KK

AIKALISÄ

syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Terveydenedistämisen kannalta tärkeä hanke on Time out eli Aikalisä, jossa jo kutsuntavaiheessa palveluksesta vapautettuja otetaan kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiksi tavoitteena syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen. Vuosi-ikäluokasta noin viidennes eli noin 6 600 nuorta miestä ei suorita varusmiespalvelusta. Kutsunnoissa vapautetaan palveluksesta joka kymmenes joko kokonaan tai määrärajaksi. Heistä puolet vapautetaan mielenterveydellisistä syistä. Vuosina 2004 – 2005 tutkittiin palveluksen ulkopuolelle jääneitä nuoria miehiä ja havaittiin heidän eroavan taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan merkitsevästi palvelukseen määrätyistä miehistä. He olivat jo lapsuusajan elinolojen suhteen palvelukseen määrättyjä miehiä heikommassa asemassa. Aikuisiässä heille oli kasautunut erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, kuten päihteiden ongelmakäyttöä, taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä, asunnottomuutta ja psyykkistä oireilua. Lisäksi heillä oli vähemmän epäsuotuiselta kehitykseltä suojaavia tekijöitä, kuten itseluottamusta, sosiaalista tukea sekä kodin ulkopuolista harrastustoimintaa. Koska kutsunnat tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa nuoret miehet viimeisen kerran kokonaisena ikäluokkana, on mielekästä hyödyntää tätä nuoren ja yhteiskunnan kohtaamista erityisesti psykososiaalisen syrjäytymiskehityksen aktiivisessa ehkäisyssä.

Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tarttumisen tukea tarvitseviin nuoriin miehiin kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Toimintamallin tukipalvelu tarjoaa nuorelle oman nimetyn ohjaajan, tukea elämäntilanteen selvittelyssä, apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja tietoa sekä ohjausta palveluihin. Tukipalvelun vaikuttavuustutkimuksen mukaan tukipalvelu tavoitti erityisesti psyykkisesti oireilevia nuoria miehiä, joille oli kasautunut erilaisia ongelmia ja tukipalvelulla voitiin osoittaa myönteinen vaikutus näiden nuorten miesten psykososiaalisen hyvinvointiin. Heidän antamansa arvioinnin mukaan 67 prosentilla oli ollut vähintään jonkin verran hyötyä, 58 prosentilla elämäntilanne oli parantunut ja 78 prosenttia suosittelisi tukiohjelmaa kavereilleen. Time out! Aikalisä -toiminnan valtakunnallisesta koordinoinnista vuosina 2010 - 2012 vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mielenterveyden edistämisen yksikkö ja samalla se vastaa toiminnan edelleen kehittämisestä osana sen perustehtäviä käytettävissä olevien resurssien mukaan. KK

Lisätietoja: projektipäällikkö Minna Savolainen, minna.savolainen@thl.fi

23


Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi Terveystieto-oppikirjat Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaankirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €) 5 € Terveysdekkarit

opettajan opas 3 - 4 luokat (12 €) 1 €

Tapakasvatus ja elämisentaito Edulliset tarjoustuotteet on merkitty punaisella.

Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €) Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €) Hapekasta odotusta -sarjakuvakirja (10 €)

Tositietoa-sarja Faktaa päihteistä nuorille. Tositietoa Tupakka, Snus, Alkoholi, Alkoholi & tapaturmat, Sekakäyttö (0,50 €/kpl)

Liikennekurssit Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (370 €)

Ehkäisevä päihdetyö Julisteet Alkoholin matematiikkaa (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä tai Rökarens kostcirkel -poster (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) 24

Leija-oppimateriaalikansio (35 €) 10 € Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) 5 € Nukketeatterin taikaa (20 €) 5 € Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) Tupakka - miehen tietokirja (20 €) Yhteistilauksena molemmat kirjat (35 €) TOP - Tupakatta oot paras cd-aineisto TOP1//Tupakoinnin lopettaminen (10 €) TOP2//Savuton työelämä (10 €) Rytmiä elämään -lautapeli (10 €) - lapsille ja nuorille/aikuisille Energiajuomat eivät sovi lapsille -esite (0,20 €)


Terveys ry:n muut tuotteet Kylpypyyhe, valkoista froteeta koko 65 x 140 cm (20 €) Naisten pashminahuivit (25 €) ohut, pehmeä, hapsullinen villa-pashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa. viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen. Miesten kaulahuivit (20 €) pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm, värit: viininpunainen ja tummansininen. Putkihuivi, auringon ja tuulen suoja päähän, kaulaan ym. (10 €) värit: oranssi ja tummansininen

TOP - Tupakatta oot paras cd-aineisto Soveltuu käytettäväksi muun muassa oppilashuoltotyössä, terveystiedon opetuksen tukena, TET-jakson täydennyksenä sekä yhteiskuntaopin tunneilla. Aineisto sisältää taustamateriaalia sekä valmiita opetuspaketteja ja tehtäviä.

Kevään ja kesän T-paidat Tupakoimaton-paita (25 €) ■ Naisille pinkki T-paita, fit-malli, koko S, L, XL ■ miehille tummanharmaa T-paita, pyöreä pääntie, puuvillaa, koko: L, XL, XXL. Terveys ry:n T-paidat ■ logo T-paita naisten (15 €), väri valkoinen, koko M, L, XL tai musta, koko M, L. ■ logo T-paita miesten (10 €), väri musta, koko L, XL tai valkoinen, koko XL.

Lisätietoa: smokefree.fi ja terveysry.fi Tilaukset: www.terveysry.fi Hinta: 10`/ cd

Terveys ry:n adressi iloon tai suruun, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) Pinssit (1€), - polkupyörä (kullanvärinen) - Selvä kuski (värillinen)

2

1 TOP1 // Tupakoinnin lopettaminen

topA4_mainos_02.indd 1

TOP2 // Savuton työelämä

1/20/11 7:02:50 PM

25


Teema: vastuu ympäristöstä SUOJAAVAT TEKIJÄT

RIPPIKOULUT SAVUTTOMIKSI Terveys ry ja Sininauhaliitto ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää rippikouluikäisten päihteidenkäyttöä sekä vahvistaa heidän kykyään tehdä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiä valintoja. Hanke edistää hankepaikkakuntien Lahden, Mäntsälän ja Vantaan koulu- ja nuorisotoimien, evankelisluterilaisten seurakuntien ja alueella toimivien järjestöjen sekä nuorten ja heidän vanhempiensa yhteistyötä. Samalla yhdenmukaistetaan nuorten parissa työskentelevien periaatteellisia päihteitä koskevia toimintalinjauksia sekä päihde- ja terveyskasvatuksen toimintamalleja, joille on havaittu olevan arjessa suuri tarve. Koska hanke tavoittaa kokonaisuudessaan lähes koko nuorten ikäryhmän, kohdataan siinä myös päihteidenkäytön kannalta riskiryhmässä olevia nuoria ja tuetaan heidän elämäänsä. Terveys ry:n toiminnanjohtajan Kristiina Hannulan mielestä on tärkeää tukea koulua ja rippikoulua käyvien nuorten hyvinvointia sekä fyysisen että sosiaalisen ympäristön osalta. Hannula kannustaa hankkeeseen osallistuvia toimijoita tekemään suunnitelmallista yhteistyötä nuorten elämän tukemiseksi. Yhteistyön tarve korostuu erityisesti murrosikäisten nuorten kanssa työskenneltäessä. - Hankkeessa toimivien tahojen, kirkkohallituksen, seurakuntien, kuntien ja järjestöjen parissa ei ole tehty ehkäisevää päihde26

työtä nyt suunnitellussa laajuudessa ja yhteistyössä aiemmin. Kun ihmiset kuitenkin kohtaavat koko ajan näiden toimijoiden parissa, on hyvä harjoitella yhteistyötä ja saada siitä hyviä toimintamalleja muidenkin käyttöön, kertoo Hannula. Toimiessaan hanke kaventaa Hannulan mukaan terveyseroja ja ehkäisee nuorten marginalisoitumista. Se vähentää ja ehkäisee rippikouluikäisten eli peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten päihteidenkäyttöä – ja haittoja hankepaikkakunnilla. - Hanke vahvistaa erityisesti päihteiden käytön suhteen riskiryhmään kuuluvien nuorten kykyä tehdä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta rakentavia valintoja esimerkiksi edistämällä tupakoimattomuutta. Lisäksi hankkeessa luodaan toimintamalleja paikalliseen päihde- ja terveyskasvatukseen järjestöjen, kunta- ja seurakuntasektoreiden kanssa. Yhteistyön kehittämiseksi ja yhtenäisten toimintalinjojen ja -tapojen luomiseksi aloitti 1.4.2011 hankkeen projektikoordinaattorina Nani Härkönen. Hän kertoo, että aivan aluksi hankepaikkakuntien toimijat kootaan yhteen. Seurakunta, koulut, nuorisotoimi, vanhemmat ja nuoret innostetaan toimimaan yhdessä. Ryhmäyttäminen on tärkeää. Hankepaikkakuntien erityispiirteet huomioidaan heti alkuvaiheessa. Toimintaympäristöanalyysin tekemiseen sovelletaan muun muassa Terveys ry:n kehittämää Pää edellä mallia. KK

Teologi Nani Härkönen koordinoi Rippikoulu-hanketta ■ Olen kolmekymppinen teologi Helsingistä. Tieni Terveys ry:lle on kulkenut monimuotoista reittiä. Olen saanut työskennellä upeiden ja innostavien nuorten ja aikuisten kanssa sekä kristillisissä nuorisojärjestöissä että kouluissa. Käytännön kokemus antaa hyvän pohjan myös RippiKoulu-hankkeen koordinoinnille. Haluan, että nuorten kanssa toimivien tahojen vahva, keskenään erilainen, ammattiosaaminen voisi tulla yhä enemmän yhteiseksi hyödyksi. Nuorten kanssa toimiessa erityisenä kiinnostuksenkohteenani ovat olleet vuorovaikutustaidot ja dialogipedagogiikka. Käytän myös mielelläni yhteistoiminnallisia menetelmiä, joista suomalaiset rippikoulut ovat kuuluisia. RippiKoulu-hankkeen lähtökohtana on nuoren osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet oman elämänsä asioihin. Haluan olla mukana tukemassa nuorten tasapainoista kasvua turvallisessa ympäristössä niin, että hiljaisinkin ääni tulee kuulluksi. Tehdään työtä yhdessä! NH


Kolumni

Kirkon nuorisotyö panostaa savuttomuuteen Terveys ry:n ja Sininauhaliiton RippiKoulu irkkohallitus julkaisi loppuvuodes–yhteishankkeessa vahvistetaan eri toimijoita 2007 suosituksen savuttomuuden yhteistyökulttuuria ja luodaan uusia den edistämisestä seurakuntien toimintamalleja. Kun nuori kohtaa saman kasvatustyössä. Savuttomuudella tupakoimattomuuden periaatteen useissa tai tarkoitetaan yksilön oikeutta puhkaikissa kasvualueensa aikuiskontakteissa, taaseen hengitysilmaan sekä tupakoimattoon kasvatuksellisella kokonaisviestillä mermuuden terveyttä edistävän merkityksen kitystä ja vaikuttavuutta. Seurakunta voi esillä pitämistä kirkon ja seurakunnan toiolla luonteva yhteistyön käynnistäjä ja yllämintakulttuureissa. Savuttomuus koskettaa pitäjä. sekä toiminnan piirissä olevia lapsia ja nuoTutkimusten mukaan nuoret pitävät ria että henkilökuntaa. Suositus on auttatupakointiaan väliaikaisena ja suunnittelevat nut seurakuntia luomaan omia linjauksia ja luopuvansa siitä aikuisena. Lopettamisen tarkistamaan käytäntöjään. Näin on tähän vaikeus tulee monelle yllätyksenä. Enemmennessä tapahtunut kolmessa seurakunmistö nuorista myös ajattelee, ettei vannassa neljästä. Viidesosassa seurakuntia on hempien tule sallia lastensa tupakointia. toimittu täysin savuttomasti jo useita vuoSamaa selkeää suhtautumista nuoret toivosia. vat myös muilta aikuisilta, vaikka todelliKirkon nuorisotyön leireille osallistuu suus saattaa näkyä muunlaisena. Lisäksi jotvuosittain paljon nuoria, pelkästään rippikut nuoret saattavat rippikoulussa kohdata koulu tavoittaa noin 58 000 nuorta vuodesJarmo Kokkonen ainoan aikuisen tai vertaistoimijan, joka sa. Heidän kanssaan työskentelee 19 000 Rippikoulun työalasihteeri, Kirkkohallitus välittää ja asettaa rajoja. isosta. Rippikoulun leirijakso kestää keskiSeurakunnasta löytyy harvoin vieroitukseen määrin kahdeksan päivää. Tämä merkitsee liittyvää asiantuntemusta. Tätä puutetta voidaan täydentää koulusitä, että savuttomuuden toteutuminen on jo turvallisuuden näkötuksella ja yhteistyöllä terveysviranomaisten kanssa. Tupakasta viekulmasta vaativampaa kuin esimerkiksi peruskoulun arjessa. roittamisen järjestäminen ei kuitenkaan kuulu seurakunnan kasvaKokonaisuudessaan rippikoulu kestää puoli vuotta ja sen aikana tustyön perustehtäviin. on mahdollista vaikuttaa merkittävästi nuorten asenteisiin ja tapoihin. Tupakkakokeilut aloitetaan keskimäärin 12–14 -vuoden iässä. Kuinka motivoida nuorta? Tupakointi lisääntyy sekä tytöillä että pojilla, kun siirrytään perusKasvatustyössä kohdataan nuorten erilaisuuden koko kirjo. Kaskoulun kahdeksannelta luokalta yhdeksännelle. Rippikoulun ajoitvatustyö edellyttää nuoren yksilöllistä kohtaamista ja hänen taustuminen juuri tähän ikävaiheeseen korostaa sen merkitystä nuortansa ja elämäntilanteensa huomioimista. On edelleenkin merkittäten hyvinvoinnin tukemisessa. vä määrä nuoria, jotka eivät saa tupakoimattomuuteen lähikasvattaTupakkalain tiukentuminen lokakuussa 2010 on käytännössä jiensa, erityisesti vanhempiensa tukea. Samalla he ovat usein niitä, merkinnyt kasvavaa haastetta kirkon nuorisotyölle. Leirikeskukjotka kaikkein eniten tarvitsevat aikuisen ammatillista tukea. sista on viimeisetkin tupakkapaikat otettu nuorilta pois. Kuitenkin Seurakunnan ja koulun on mahdollista yhdessä rakentaa yhteisölleireille edelleen osallistuu niitä nuoria, jotka ovat tupakoineet pitlistä tukea nuorille. Moni tupakkaa kokeillut nuori voi jättää saukään ja oma motivaatio tupakasta irrottautumiseen voi olla heikhuttelun, jos kaveritkin tekevät niin. Tupakoinnin tilalle on siis tarko. Vanhemmille ja huoltajille kuuluu ensisijainen kasvatusvastuu jottava mielekästä tekemistä ja kannustava ilmapiiri. Leirielämä ja heidän on syytä huolehtia esimerkiksi siitä, että nuorilla ei ole antaa tälle erityisen hyvät mahdollisuudet. tupakkatuotteita mukanaan rippikouluun tullessaan. Yhteistyö Uskontokuntiin kuulumattomille nuorille suunnatuilla protuseurakunnan ja vanhempien välillä on ensiarvoisen tärkeää. leireillä suhde tupakointiin on valitettavasti löysempi kuin kirkossa

K

Kasvattajien yhteinen vastuu Seurakunnissa, joissa savuttomuus on parhaiten toteutunut, on tehty yhteistyötä nuorisotoimen, koulun ja urheiluseurojen kanssa.

ja nuorille osoitetaan tupakkapaikat. Nuorten terveystalkoisiin tarvitaan kaikki mukaan ja toivoa sopii, että myös protuleireillä tulevaisuudessa nuorten terveyteen panostetaan nykyistä enemmän. JK

27


AJOKUNTO

LIIKENNE HURAHTI VERKOSTOON ja opettajat menivät mukana

Teksti: Heli Vaija ja Leena Sipinen Kuvat: Heli Vaija ja Eini Karvonen

Mikkelin Sokos Hotel Vaakunan auditoriossa 23 opettajaa odotteli liikenneaiheisen täydennyskoulutuksen alkamista maaliskuisena tiistaina. Ilmassa oli innostusta ja uteliaisuutta, mutta myös ihmetystä – mitä uutta tämä koulutus voisi antaa? yseessä on ”Liikenne hurahti verkostoon -opettajat menivät mukana” koulutushanke, jonka tavoitteena on kouluttaa viisisataa opettajaa paremmiksi osaajiksi liikennekasvatuksessa. Vuoden 2011 aikana järjestetään opettajien täydennyskoulutusta 24 paikkakunnalla. Tarjolla on tietoa sekä konkreettisia työkaluja ja -toimintamalleja luokkahuoneeseen vietäväksi. Inspiroivan koulutuksen toivotaan innostavan opettajia aktiiviseen turvallisuustee-

K

Mikkelin koulutustiimi.

28

mojen käsittelyyn koulun arjessa ja vaikkapa terveystiedon tunnilla. Koulutukset on suunniteltu ja toteutettu Liikenneturvan ja Terveys ry:n yhteistyönä. Terveys ry:n vastuuna on ollut päihdesisältöjen tuominen mukaan koulutuskokonaisuuteen, erityisesti yläkoulujen ja toisen asteen opettajille. Hanke rahoitetaan Opetushallituksen avustuksella. Sirpa Reinikainen oli yksi koulutukseen osallistuneista opettajista. Hän opettaa psykologiaa, uskontoa ja terveystietoa Mikkelin lukiossa. Hankekoordinaattori Minna Nordström (vas), koulutuspäällikkö Antero Lammi, aluepäällikkö Satu Tuomikoski (kesk.), aluekoordinaattori Heli Vaija ja yhteyspäällikkö Petri Niska.


- Pidin koulutusta oikein hyvänä. Aamupäivän asenneluento teoriaosuutena antoi uutta ajateltavaa ja vinkkejä siihen, miten asennekasvatusta voi siirtää toimintaan. Koulutuspäivä oli hyvin rakennettu ja jako pienempien ja isompien oppilaiden opettajien kesken oli tarpeellinen. Varsinkin yläkoulu-

puolelle ja toiselle asteelle saatavilla on melko vähän liikenneaiheista tietoa ja materiaalia, kommentoi Reinikainen.

Learning by doing Koulutuksen yksi johtoajatuksista on ”ylös pulpetista” eli toiminnalliseen oppimiseen panostaminen. TäydennyskouluMikkelin lukion opettaja Sirpa Reinikainen piti hyvänä sitä, että harjoitukset tehtiin ja koettiin itse, jolloin ne on helpompi viedä käytäntöön. Lisäksi hän suosittelee ehdottomasti koulutusta muillekin. Terveys ry:n Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Heli Vaija oli yksi vetäjistä Mikkelin koulutuksessa.

tuksen materiaalikansioihin oli tuotettu lukuisia toiminnallisia harjoituksia liikennekasvatuksen edistämiseksi kouluissa. Koulutuksessa harjoituksia tehtiin pienryhmissä kouluttajan johdolla. Sirpa Reinikainen piti ajatuksesta. - Oli hyvä, että harjoitukset tehtiin ja koettiin itse. Näin ne on helpompi viedä käytäntöön, toteaa Reinikainen ja kertoo saaneensa koulutuksessa käyttökelpoisia työkaluja työhönsä. - Etenkin valintatunneli, jossa jouduttiin pohtimaan valinnan vaikeutta puoltavien ja kieltävien perustelujen ristitulessa, vaikutti hyvältä ja toteuttamiskelpoiselta nuortenkin kanssa. Sirpa Reinikainen ei ole näkemystensä kanssa yksin. Koulutuskiertueen palaute on ollut kiittävää ja tekijöitä kannustavaa. Opettajat ovat pitäneet koulutuspäivän sisältöjä monipuolisina ja maanläheisinä, jo-

kaista koskettavina. Asenneluento tarjoili osanottajille rautaisen annoksen asiaa. Toiminnallisia harjoituksia toivottiin jopa lisää.

Koulutuskiertue jatkuu syksyllä Liikenne hurahti verkostoon ja opettajat menivät mukana hanke on valtakunnallinen hanke, joka palvelee opettajia Helsingistä Rovaniemelle. Paikallisuustuntemus on kuitenkin tärkeä osa toimintaa. Liikenneasiantuntijoiden rinnalla koulutuksista vastaavat sekä Liikenneturvan että Terveys ry:n aluetyöntekijät. Kiertue vauhdittaa näin myös alueellista ja paikallista verkostoitumista. Kevään kiertue on jo päättynyt, mutta syys-lokakuussa koulutuksia jatketaan uusilla paikkakunnilla. Ilmoittaminen on käynnissä. ■

29


AJOKUNTO

Kyyditys lisää mopoilun riskiä ■ Kun tytöt kyydittävät mopoilla tyttöjä, ajautuvat he yhä useammin onnettomuuksiin. Liikenneturvan mukaan vanhempien tulisi puhua nuorten kanssa kyydittämisen riskeistä. Raskaamman mopon hallitseminen voi olla kokemattomalla kuljettajalle liian haastava tehtävä. Moposeminaarissa maaliskuussa puhunut Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin esitti onnettomuustilastojen nousseen jyrkkään kasvuun kyydittämisten osalta vuodesta 2005 eteenpäin. Mopolla kyydittäminen sallittiin vuonna 2005. - Kaikki muutokset lainsäädännössä eivät aina tue liikenneturvallisuutta, Rajalin totesi. Kokonaisuudessaan mopo-onnettomuuksissa loukkaantui viime vuonna noin 1000 henkilöä. Näistä joka kuudes oli mopon matkustaja. Mopon kyydissä loukkaantui useammin tyttö kuin poika ja erityisesti kasvussa ovat onnettomuudet, jossa sekä kuljettaja että matkustaja ovat tyttöjä. Vanhempien olisi hyvä keskustella mopolla kyyditsemiseen riskeistä nuorten kanssa, Rajalin totesi. Mopoilevat vanhemmat voivat kehottaa, ettei mopon kyytiin otettaisi matkustajaa ja ilman mopoa liikkuvan nuoren kanssa voi sopia, ettei mopon kyytiin mennä. Kyyditettäessä mopon hallinta tulee vaikeaksi. Mopo ei esimerkiksi pysähdy niin lyhyellä matkalla kuin yksin ajettaessa ja kääntyminen vaikeutuu. Ylikonstaapeli Jussi Pohjonen, Liikkuvasta poliisista muistutti seminaarissa, että rattijuopumuslainsäädäntö koskee myös mopoilijoita ja ajokortin voi menettää myös mopolla. - Kypärä on tärkein mopoilijan turvavaruste sekä kuljettajalla että matkustajalla ja aina on huolehdittava kypärän hihnan kiinnityksestä, tähdensi Pohjonen.

Moposeminaarissa keskusteltiin erityisesti mopon kyydissä matkustavan turvallisuudesta ja muistutettiin, että vanhempien tulisi ottaa asia puheeksi nuorten kanssa. Kuva: Liikenneturva/Juha Tuomi, Rodeo 30

Tieliikenteessä loukkaantuneet mopon matkustajat

Mieskuljettajan kyydissä

Naiskuljettajan kyydissä

Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2010 ennakkotietoja


Uudella ajokorttilailla tavoitellaan turvallisempaa liikennettä ■Hallituksen esitys ajokorttilaiksi kokoaa nykyiset ajokorttisäännÜkset yhteen lakiin, joka sisältää säännÜkset kuljettajakoulutuksesta ajokortin menettämiseen. Uusi laki muuttaa esimerkiksi ajokorttien voimassaoloaikoja, ajokorttiluokkia ja kuljettajaopetusta. Ajokorttilain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2013. Osaa säännÜksistä, kuten autokoululupia ja mopon kuljettajaopetusta koskevat säännÜkset tulisivat voimaan jo 1. kesäkuuta 2011 lähtien. AjokorttilainsäädännÜn uudistus perustuu osin EU:n ajokorttidirektiiviin, jonka mukaan kaikki nykymallin mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä. Direktiivin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja saada EU:n alueelle yhtenäinen ajokorttikäytäntÜ.

Mopokortti vaativammaksi Uuden lain myÜtä ajokorttien voimassaoloaika lyhenee. HenkilÜautojen, moottoripyÜrien ja mopojen sekä traktorien ajokortit ehdotetaan olemaan voimassa 15 vuotta kerrallaan. Kuorma-autojen ja linja-autojen ajokortit olisivat voimassa 5 vuotta. Ajokorttiin hyväksyttävä valokuva ei saisi olla 15 vuotta vanhempi. Nykyinen M-luokan mopokortti korvataan uudella ajokorttiluokalla, AM, joka sisältää mopot ja kevyet nelipyÜrät, eli mopoautot ja mopomÜnkijät. AM-luokan ajokortin voi saada 15-vuotiaana. AM-luokan ajokortin vaatimuksiin ehdotetaan lisättäväksi mopon kuljettajaopetus ja käsittelykoe. Kevyen nelipyÜrän kuljettamiseen olisi oma koulutuksensa ja ajokoe liikenteessä.

Muita uusia ajokorttiluokkia ovat moottoripyÜräluokka A2, joka vastaa nykyistä alkuvaiheessa tehorajoitettua A-luokkaa ja LTluokka, johon kuuluvat liikennetraktorit. Jatkossa autokoululuvat ovat valtakunnallisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Luvat ehdotetaan myÜnnettäviksi joko kevyemmän ajoneuvoryhmän tai raskaan kaluston kuljettajaopetukseen tai molempiin. Poikkeuksena on mopo-opetus, jota voi tarjota tavallista autokoululupaa kevyemmillä vaatimuksilla, ns. mopokoulutusluvalla. Kuljettajaopetuksen aloittamisikä laskisi 17,5 vuodesta 17 vuoteen ja kuljettajatutkinnon jälkeisen lyhytaikaisen ajokortin voimassaolo lyhenisi yhteen vuoteen. KK

Miksi nuorille sattuu ja tapahtuu liikenteessä? Mikä on minun ennusteeni? Olenko yllytyshullu? Mistä hyvä ajokunto syntyy? Mikä on matkustajan vastuu?

Selvä peli on Terveys ry:n keskusteleva liikennekoulutus nuorille vaarojen tunnistamiseksi ja vahinkojen estämiseksi. Pätevän liikenneopettajan vetämään koulutukseen voivat osallistua sekä ajokortilliset että ajokortittomat nuoret. ,VSTTJOLFTUPLPMNFUVOUJBt)JOUBFVSPB

ww www.terveysry.fi w w.tterv tervey eysr sryy.fi www.selvapeli.fi

Koulutusta tukee www.selvapeli.ďŹ -verkkosivusto. Keskeisimmät sisällĂśt lĂśydät myĂśs englanniksi ja venäjäksi. 31


TERVEYSTIETO

Ehkäisevän päihdetyön pioneerit

NAMIBIAN KOULUISSA Namibian Siniristin aloittaman hankkeen tarkoituksena on lisätä koululaisten keskuudessa tietoisuutta päihteiden väärinkäytön haitoista ja tarjota nuorille vaihtoehtoista harrastustoimintaa.

N

uorissa on tulevaisuus. Kehitysmaiden viitekehyksessä tämä sanonta on hyvin kouriintuntuva siitä syystä, että nuorten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Afrikan väestöstä yli puolet on alle 18-vuotiaita. Väestörakenteen nuorentuminen tuo mukanaan monia sosiaalisia riskejä, joiden keskellä lapset ja nuoret elävät köyhässä elinympäristössään. Turhautuminen köyhyyteen ja työttömyyteen ajaa nuoria epätoivoisiin tekoihin ja valitettavan usein helpotusta tilanteeseen etsitään myös päihteistä.

Monimutkainen ongelmien verkko Namibiassa päihteiden väärinkäyttö on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavan paljon. Noin puolet miehistä ja kolmasosa naisista käyttää säännöllisesti haitallisen paljon alkoholia. Päihderiippuvuus on osa muita sosiaalisia ongelmia maassa, jossa väestö taistelee nälkää, köyhyyttä, rikollisuutta ja sairauksia, kuten HIV/AIDS -epidemiaa vastaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, jotka altistuvat vanhempiensa päihteiden käytön takia perheväkivallalle ja perustarpeidensa laiminlyönnille. Tästä syystä monet varhaisnuoret 32

alkavat jo kymmenvuotiaina käyttää itse päihteitä säännöllisesti.

Elämäntaitoja oppitunneilla Päihdetyöhön erikoistunut Namibian Siniristi aloitti kansainvälisen Siniristin (IFBC) tuella vuonna 2009 hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä koululaisten keskuudessa tietoisuutta päihteiden väärinkäytön haitoista ja tarjota nuorille vaihtoehtoista harrastustoimintaa. Tällä hetkellä myös Namibian Terveys- ja sosiaaliministeriö tukee hanketta. Kyseinen kouluprojekti Schools Awareness Creation tulee tärkeään aikaan, sillä Namibiassa päihdehoitotilanne on hyvin heikko ja erityisesti nuorille ei ole olemassa minkäänlaista hoitomuotoa. Monet koululaiset viettävät iltapäiviään kaduilla ja slummikylien baareissa ja altistuvat monenlaisille päihderiippuvuuksille. Tällä hetkellä Namibian Siniristin projekti tavoittaa noin 10 000 oppilasta kahdessatoista pääkaupunki Windhoekin koulussa. Vakituisesti kouluissa työskentelevät Siniristin työntekijät, joita on kaikkiaan 18, järjestävät oppilaille neuvontaa, vieroitusta, mentoritukea ja erilaisia aktiviteetteja. Projektiin ollaan palkkaamassa myös sosiaalityöntekijää. Erityisesti elämäntaidoista ja terveistä elämäntavoista valistavat, kerran viikossa pidettävät, life skills -tunnit

ovat avanneet uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja raittiiseen ja tasapainoiseen elämään. Tunneilla käsiteltävät, elämän valintoihin liittyvät, aiheet johdattavat oppilaita muun muassa terveen itsetunnon hankintaan ja itsenäisten päätösten tekemiseen. Työskentelytapa on hyvin vuorovaikutteista ja keskustelevaa, millä pyritään kehittämään oppilaiden ajattelua ja argumentointitaitoja. Työntekijät ovat itsekin melko nuoria ja saattavat kertoa avoimesti omasta elämästään ja valinnoistaan, myös virheellisiksi kokemistaan. Näin he toimivat samalla roolimalleina nuorille. Työntekijät ovat oppilaiden käytettävissä myös oppituntien ulkopuolella, mikäli he haluavat kertoa huolistaan ja jakaa niitä. Projektin tavoitteena on oppilaiden tukemisen lisäksi neuvoa opettajia ja oppilaiden vanhempia päihdeongelmien kohtaamisessa. Namibian heikon sosiaalihuollon takia on olennaista, että oppilaiden elämässä vaikuttavat aikuiset tietävät miten puuttua nuorten päihteiden käyttöön ja osaavat toimia näille roolimalleina. Teksti: Vesa Ojala Kuvat: Namibian Siniristi

Life skills tunnilla Namibian Siniristin koulutyöntekijä pyrkii keskustelemalla saamaan nuoret ajattelemaan itsenäisesti. Hän kertoo esimerkkejä omasta elämästänsä ja valinnoistansa, myös vääristä valinnoista. Koulutyöntekijät toimivat samalla eräänlaisina roolimalleina. Lisäksi he ovat oppilaiden käytettävissä myös tuntien ulkopuolella.


33


TERVEYSTIETO

>> Koulupäivät alkavat Namibiassa

varhain, koululaiset menevät jo seitsemäksi kouluun. Koulualuetta reunustaa aita, joka suojelee koulua. Se ei pelkästään pidä oppilaita sisäpuolella, vaan myös murtovarkaat ulkopuolella. Sen vuoksi aidan päällä on piikkilanka ja kouluissa yleensä vartijat.

Siniristin projekti luo suojaavia tekijöitä, joiden avulla nuoret voivat kieltäytyä päihteistä. Kerhoissa urheillaan, pelataan shakkia, näytellään, musisoidaan ja tanssitaan. 34

Uudet harrastukset luovat merkitystä elämään Namibialaisten nuorten elämässä on useita riskitekijöitä, jotka altistavat laillisten ja laittomien nautintoaineiden käytölle. Alkoholin ja muiden päihteiden helpon ja halvan saatavuuden lisäksi niiden käytön yleinen hyväksyminen lisäävät riskiä joutua päihdekierteeseen. Siniristin projekti pyrkii luomaan suojaavia tekijöitä, joiden avulla nuoret voisivat kieltäytyä päihteiden käytöstä. Iltapäiväkerhot tarjoavat mielenkiintoista tekemistä ja harrastuksia nuorille ja pitävät nämä pois kaduilta. Kerhoissa urheillaan, pelataan shakkia, näytellään, musisoidaan ja tanssitaan. Oppilaat ovat olleet innokkaita harrastustoiminnasta ja Sinirististä arvioidaan, että tämän työn ansiosta osa nuorista voi välttää päihteiden käytön kierteen. Osallistujien aktiivisuutta kuvaa se, että he ovat ottaneet itse vastuuta kerhoista ja ehdottaneet uusia harrastusmuotoja. Koulujen rehtorit ja opettajat ovat olleet hyvin tyytyväisiä projektiin ja se on saanut

myönteistä julkisuutta myös mediassa. Näin ollen vaikuttaakin siltä, että työmuotoa tullaan laajentamaan myös useihin muihin kouluihin, mikäli resurssit riittävät. Siniristin projekti on osoitus siitä, että innovatiivisilla toimintamuodoilla voidaan saada aikaan toiveikkaita tuloksia haastavissakin olosuhteissa. Suomen kehitysyhteistyövaroilla rakennetun paikallisen Terveys- ja sosiaaliministeriön alaisuudessa toimivan Etegameno (suomeksi toivo) päihdehoitolaitoksen yhteyteen suunnitellaan nyt myös nuorille hoitoa, jonka sisällön tulee tuottamaan Namibian Siniristi. Namibian päihdekysymyksiä tarkastellaan Sininauhaliiton viestintä- ja kehityskasvatushankkeessa Polttopisteessä lapsi. Hankkeen rahoittaa Ulkoministeriö. ■ Lisätietoja: http://www.sininauhaliitto.fi/ liiton_toiminta/kehittamishankkeet /polttopisteessa_lapsi/


SAVUTTOMUUS

Miksi duunari tupakoi? Tupakointi liittyy duunarilla sosiaalisiin suhteisiin, se mahdollistaa työntekijöille suuremman liikkumavaran oman ajan hallinnassa ja tupakkariippuvuus pitää hänet tehokkaasti kiinni tupakassa.

Tupakointi on vähentynyt eniten ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä, ja tupakoinnin sosiaalinen eriytyminen selittääkin pitkälti sosioekonomisia terveyseroja, selviää Anu Kataisen Helsingin yliopistossa tarkastetusta väitöksestä. Tupakoinnin terveyshaitat tiedostetaan nykyisin hyvin. Vaikka tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt olennaisesti, se on yhä yleistä yhteiskunnan alemmissa sosiaaliryhmissä. Kataisen mukaan siihen ei ole syynä puutteelliset tiedot tupakoinnin terveysriskeistä eikä se, että tupakoivat eivät pitäisi terveyttään tärkeänä. Myös runsaammin tupakoivat työntekijät pitävät tupakointiaan ensisijaisesti terveyshaittana. Riippuvuudesta huolimatta tupakoijat voivat pitää tupakointiaan omana valintanaan. Yksilöllinen valinta on tärkeä erityisesti tupakoiville toimihenkilöille, jotka korostavat tupakoinnin nautintoa ja riippuvuuden hallintaa. Ruumiillisen työn tekijät pitävät puolestaan tupakointia itsestäänselvyytenä, sitä ei perustella korostamalla sen myönteisiä puolia. Tupakointi liittyy ruumiillisessa työssä usein sosiaalisiin suhteisiin, se mahdollistaa työntekijöille suuremman liikkumavaran oman ajan hallinnassa. Tupakkariippuvuus yhdistettynä työpaikan käytäntöihin pitää tupakoijan tehokkaasti 36

kiinni tupakassa. Anu Kataisen tutkimus tuo esiin terveyteen liittyvän ymmärryksen ristiriitaisuuden. Terveys ei yksin riitä motivoimaan tupakoinnin lopettamiseen. Tärkeämpää on se, miten tupakointi liittyy tupakoijan elämäntapoihin ja elinolosuhteisiin. Tutkimus kertoo myös suomalaisista luokkaeroista, sillä erot tupakoinnin perusteluissa tuovat esiin haastateltavien yhteiskunnallisen aseman. Keskiluokkaisten toimihenkilöiden tapa selittää tupakointiaan kuvaa, miten heidän sosiaalinen asemansa yhdistetään terveelliseen ja hyvän maun mukaiseen elämään. He selittävät tupakointiaan viihdekäytöllä, mikä poikkeaa muiden riippuvuutta aiheuttavasta tupakoinnista. Tupakan merkityksiä voidaan siis hyödyntää erottautumisen välineenä yhteiskuntaluokkien välillä ja myös luokan sisällä. Ruumiillisen työn tekijöiden välineellinen suhde tupakointiin muistuttaa Kataisen tutkimuksen mukaan luokka-aseman konkreettisesta puolesta. Kamppailu sosiaalisesta asemasta on kamppailua itsemääräämisoikeudesta. Tupakointi tarjoaa yhden, kylläkin koko ajan heikkenevän välineen oman tilan ja ajan hallintaan. Valtiotieteiden maisteri Anu Katainen väitteli valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.2. 2011 sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma.

Lisätietoja: Elektroninen väitöstiivistelmä ovat luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6687-0


Euroopan Tupakka vai terveys -konferenssi ■ Noin 600 tupakoinnin ehkäisyn parissa työskentelevää ammattilaista ympäri maailman kokoontui maaliskuun lopussa Euroopan Tupakka vai terveys -konferenssiin Amsterdamiin. Konferenssi tarjosi yhtälailla tietoa tupakkapolitiikan edistysaskelista ja viimeisimmistä tutkimustuloksista kuin käytännön esimerkkejä ja kokemusten vaihtoakin. Konferenssin julkilausumassa nostettiin esiin valtiollisten päättäjien vastuu edistää tehokkaita tupakkapolitiittisia toimia kansainvälisen tupakkasopimuksen mukaisesti. Samalla muistutettiin myös järjestöjen roolista yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjinä. Myös nuorten osallisuus päätöksenteossa koettiin tärkeäksi. Tietoa konferenssista: www.ectoh.org.

HYVINVOINTIA ammatillisiin oppilaitoksiin ■ Terveys ry, Elämäntapaliitto ja Elämä On Parasta Huumetta ry käynnistävät yhteistyöhankkeen ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi vuosina 2011 – 2015. Hankkeen tavoitteina on muun muassa luoda rakenne järjestöjen pitkäjänteiselle yhteistoiminnalle ammattiin opiskelevien parissa sekä kehittää, kumppanuuksien avulla, järjestölähtöisiä terveyden edistämisen toimia. Yhteistyöjärjestöt katsovat, että väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisen näkökulmasta ammattiin opiskelevien terveyden edistämisen tulee olla paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelu- ja päätöksentekotyössä tärkeässä roolissa. Yhteistyöhanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja toiminnanjohtajilta: Sari Aalto-Matturi Elämäntapaliitto ry, Kari Vuorinen Elämä On Parasta Huumetta ry ja Kristiina Hannula Terveys ry.

Tervakeuhkot vetävät vakavaksi ■ Aski päivässä tietää kuukauden seisomista tupakkapaikalla vuodessa. Skootterilla maistissa ajamisella voi olla kohtalokkaita seurauksia. Sixpack kaljaa viikossa näkyy rasvan, ei lihasten kertymänä. Näillä teeseillä valistetaan nuoria Kokkolassa ja erityisesti tervakeuhkot iljettävät myös nykynuoria. - Jos poltatte tällä luokalla viisi tupakkaa ja kasilla taas viisi tupakkaa, teidän aivonne muistavat jokaisen kerran. Hammaslääkäri voi yhdellä vilkaisulla sanoa, onko kyseessä tupakoiva vai tupakoimaton nuori. Syljen koostumus muuttuu. Ja kun 20 vuotta on tupakoitu aski päivässä löytyy rintaontelosta tällaiset tervakeuhkot... - Yäk! - Jos harrastat vaikka laskettelua ja laskettelet vaikka kuukauden vuodessa Lapissa, naapuri voi sanoa, että onpa laiska nuori. Mutta ajattele, askin päivässä tupakoiva seisoo kuukauden vuodessa tupakkapaikalla. Myös tietokokepelaaminen nostettiin elämysreitillä esiin. Paljon on yhden nuoren mielestä kaksi tuntia, toisen mielestä viisi. Moni myöntää, että pelattua tulee liikaakin eikä lopettaminen ole aina helppoa. Lähde: YLE Keski-Pohjanmaa

NRJ satsaa savuttomuuteen NRJ satsaa savuttomuuteen Terveys ry on mukana Lopettaja-hankkeella. www.lopettaja.fi 37


KOHTAAMISET Terveys ry:n kevätkokous Helsingissä 16.4.2011

MYÖNTEISTÄ KESKUSTELUA kolmen järjestön yhdistymisestä Terveys ry:n jäsenjärjestöt kokoontuvat Helsingissä 28.5.2011 päättämään hallituksen esityksen mukaisesti Terveys ry:n yhdistymisestä uuteen ehkäisevän päihdetyön järjestöön yhdessä Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n kanssa. Uuden mahdollisesti perustettavan järjestön nimi tulee olemaan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

erveys ry:n hallituksen puheenjohtaja Kerttu Tossavainen avasi kevätkokouksen todeten, että vuoden teema Jokainen lapsen ja nuoren päihteetön vuosi on voimavara tulevaisuteen on keskeinen lähtökohta käsiteltäessä kokousasioita. Samalla hän otti esille uuden terveydenhoitolain, johon myös Terveys ry:ltä oli pyydetty asiantuntijalausunto. Uudesta terveydenhoitolaista Tossavainen nosti esiin kuusi keskeistä asiaa: asiakaskeskeisyys, jossa on selkeästi kirjattu terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden välillä, potilas ja asiakasturvallisuus, laatuasiat ja kustannusten hillitseminen. Asiakaskeskeisyys nostaa Tossavaisen mukaan esille kysymyksen, kuinka ehkäisevässä päihdetyössä suuntaamme ja annamme asiakkaalle parempia palveluja. Tossavainen korosti erityisryhmien, kuten lasten, nuorten ja vanhusten, terveyserojen huomioimista

T 38

Terveys ry:n ry:n hallituksen hallituksen Terveys puheenjohtaja Kerttu Kerttu puheenjohtaja Tossavainen avaamassa avaamassa Tossavainen kevätkokousta. kevätkokousta.


loppuun työstäminen, yhdistymisprosessin käynnistyminen Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n kanssa sekä yhteistyö muiden järjestöjen kanssa alkoholimainonnan rajoittamiseksi. - Strategiassa määritellään Terveys ry:n tehtäväksi tuottaa lisäarvoa ehkäisevään päihdetyöhön ja hyvinvoinnin tukemiseen kunnissa ja muissa yhteisöissä erityisesti alkoholin, tupakan ja päihteettömän liikenteen osalta. Hannula kertoi Terveys ry:n keskittyvän strategian mukaan tulevaisuudessa kasvattajien tukemiseen, kansalaistoiminnan kehittämiseen, kumppanuuksien etsimiseen sekä resurssien turvaamiseen ehkäisevälle päihdetyölle. - Kumppanuuksien syventäminen ja synergioiden etsiminen olivat tahtotilana, kun Terveys ry, Elämäntapaliitto ry ja Elämä On parasta Huumetta ry lähtivät syksyllä 2010 tutkimaan edellytyksiä yhdistymiseen. Erilaisia aluetoiminnan tapahtumia toteutui 820 ja niihin osallistui 85 500 eri ikäistä kansalaista. Jäsenjärjestöt tekevät laajaa paikallistyötä toteuttamalla päihteettömyys- ja liikuntatapahtumia, päihteetön ja turvallinen liikenne -toimintaa sekä monipuolista kansalaisten hyvinvointia edistävää toimintaa järjestämällä itse tilaisuuksia tai osallistumalla muun muassa paikallisille messuille, talkoisiin ja myyjäisiin. Puheenjohtajan johdolla kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle. Terveys ry:n kevätkokouksen puheenjohtajana toimi opetusneuvos Tapio Ikävalko ja sihteerinä toiminnanjohtaja Kristiina Hannula. Kevätkokouksen osanottajat keskustelivat hallinnon jakautumisesta ja demokratian toteutumisesta uudessa järjestössä. (vier. sivu) päätöksenteossa ja suunniteltaessa toiminnan tavoitteita. Hänen mukaansa on tärkeää miettiä mitä tämä ikäkaariajatteluun pohjautuva asiakaskeskeisyys merkitsee esimerkiksi uudessa perusteilla olevassa ehkäisevän päihdetyön järjestössä. Perusterveydenhuollossa yhteistyön ja verkostojen rakentamisen Tossavainen totesi vaativan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaistoiminnan kannalta neljää asiaa, kumppannusverkostoja, moniammatillisuutta, verkostoasiantuntijuutta sekä hyvää johtajuutta. Erityisesti johtajuus antaa suunnan sille, miten terveys painottuu sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Tossavainen kertoi lakitekstin suuntaavaan tarpeita myös kuulijoiden suuntaan, kun se nostaa vapaaehtoistyön terveyspalvelujen rinnalle. Kaikessa toiminnassa korostuu henkilöstön osaaminen, jossa tavoitellaan laatua ja painotusta terveyden edistämiseen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin opetusneuvos Tapio Ikävalko ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Kristiina Hannula. Kokouksessa käsiteltiin Terveys ry:n vuosikertomus vuodelta 2010 sisältäen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Esitellessään vuoden 2010 toimintaa Hannula kertoi vuotta 2010 sävyttäneen tärkeän perustyön lisäksi kolme asiaa: strategiatyön

Selvitys yhdistymisprosessin etenemisestä Toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoi yhdistymisen tavoitteista ja jäsenistölle sekä henkilöstölle tehdystä yhdistymistä koskevasta kyselystä. Kyselyn mukaan yhdistymistä kannatti 62,5 prosenttia vastanneista ja Terveys ry:n jäsenjärjestöistä suurin osa oli halukas liittymään uuden yhdistyksen toimintaan, 68,8 prosenttia - Uuden järjestön perustavat Terveys ry, Elämäntapaliitto ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry. Terveys ry:n jäsenjärjestöjen on ensin hyväksyttävä yhdistyminen ja kaikki siihen liittyvät asiat 28.5.2011 Helsingissä pidettävässä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Hannula kertoi myös jäsenjärjestöjen päätettäväksi tulevasta yhdistymissopimuksen hyväksymisestä sekä siihen liitettävästä liittymissopimuksesta. - Elämäntapaliitto ry ja Terveys ry sitoutuvat perustamissopimuksen mukaisesti eroamaan vuoden 2012 loppuun mennessä uuden järjestön jäsenyydestä. Sen sijaan Elämä On Parasta Huumetta ry jää uuden järjestön jäseneksi, koska sillä ei ole jäsenjärjestöjä, kertoi Hannula. Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n jäsenet voivat halutessaan ilmoittautua uuden järjestön jäseniksi joko välittömästi perustamiskokouksessa tai 31.12.2011 mennessä. Varsinaisten jäsenien lisäksi järjestöllä voi olla kannatusjäseniä, yhteistyöjäseniä ja kunniajäseniä. Hallinnon jakautuminen ja demokratian toteutuminen tulevassa järjestössä herätti kokouksessa kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Lisäksi toivottiin paljon keskustelua aiheuttaneiden taloudellisten vastuukysymysten järjestyvän kohtuullisesti hyväksyttävällä tavalla. KK 39


KOHTAAMISET Liikenneturvan toimitusjohtajaksi Anna-Liisa Tarvainen



‡Ž•‹��‹ ͝Ǥ͡ǤʹͲͳͳ

Liikenneturvan hallitus on valinnut järjestÜn uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6. 2011 alkaen hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvaisen. Oikeustieteen kandidaatti AnnaLiisa Tarvainen siirtyy Liikenneturvaan liikenne- ja viestintäministeriÜstä, jossa hän on tyÜskennellyt liikenneturvallisuustyÜn strategisen kehittämisen tehtävissä vuodesta 2000. Tarvainen on Liikennevahinkolautakunnan pitkäaikainen jäsen. Aiemmin hän on toiminut myÜs Liikenneturvan lakimiehenä. Liikenneturvan hallitus oli valinnassaan yksimielinen. Hallitus piti Anna-Liisa Tarvaista liikenneturvallisuustyÜn laajasti tuntevana ja näkemyksellisenä vaikuttajana. Hallitus arvosti valinnassa hänen vahvaa verkostoitumistaan ja sidosryhmien tuntemusta sekä palvelualtista tyÜotetta. Liikenneturvan nykyinen toimitusjohtaja Matti Järvinen siirtyy eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. Liikenneturva on maan johtava tieliikenteen turvallisuuden hyväksi toimiva valistus-, palvelu- ja etujärjestÜ, jossa tyÜskentelee 47 alan asiantuntijaa. Liikenneturvalla on 56 jäsenjärjestÜä.

Teematapaamisissa keskustellaan vapaaehtoistoiminnasta ■Tervetuloa tapaamaan muita OK-opintokeskuksen jäsenjärjestÜjen edustajia jokakeväisiin teematapaamisiin keskiviikkona 11.5. klo 9.00 - 11.00 OK-opintokeskuksen toimistoihin. Tänä vuonna aiheena on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Aiheesta alustavat suunnittelija Marion Fields OK-opintokeskuksesta ja projektipäällikkÜ Lea Tasala Vareskeskuksesta Oulusta. Alustukset lähetetään videoneuvotteluteitse jokaiseen aluetoimistoon, ja niiden jälkeen on varattu runsaasti aikaa keskustelulle. Ilmoittautumiset viimeistään 5.5.2011 sähkÜpostitse osoitteeseen ok-opintokeskus@ok-opintokeskus.fi. Lisätietoja saat suunnittelija Marion Fieldsiltä (marion.fields [at] ok-opintokeskus.fi). Tervetuloa aamukahvin ja innostavien keskustelujen ääreen! 40

783$..$ 7(59(<67,('21 23(78.6(66$  Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x192;ÇĄ Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2018;Â? Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;ÇŚÂ&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x192; Â?ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;¥Ǥ  Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x203A;Â&#x160;Â?ÂĄÇŁÂ&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013; Č&#x2039;Â&#x203A;Â&#x17D;ÂĄÂ?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;ÇĄÂ&#x17D;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2018;ÇĄÂ&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013;Č&#x152;  Â&#x2039;Â?Â&#x192;ÇŁ͝Ǥ͡ǤʹͲͳͳ Â?Â&#x17D;Â&#x2018;ͳͳǤͲͲnjͳ͸ǤͲͲ Č&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Č&#x152;  Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;ÇŁÂ&#x2026;Â&#x192;Â?Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2026;Â&#x2018;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D; Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039; Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;͜͸ǥ Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;  Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;ÇŁÂ?Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â?Ă&#x161;ÇĄÂ&#x2013; Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;ÇĄÂ&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x152;ÂĄÂ&#x201D;Â&#x152;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2013;ĆŹ Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x192; Â&#x192;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x192;ÇĄÂ&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x201D;Â&#x203A;  Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x152;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Ǥ Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?ÇŚ Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; 

Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192; Â&#x2122;Â&#x2122;Â&#x2122;ǤÂ&#x2026;Â&#x192;Â?Â&#x2026;Â&#x2021;Â&#x201D;ǤÂ&#x2C6;Â&#x2039;Č&#x20AC;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013;Č&#x20AC;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022; Č&#x20AC;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Ě´Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2018;Â?Ě´Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Č&#x20AC;  Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;ÇŁ Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;ÇĄÂ&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x152;ÂĄÂ&#x201D;Â&#x152;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2013; Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x192;ǤÂ&#x2022;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;̡Â&#x2026;Â&#x192;Â?Â&#x2026;Â&#x2021;Â&#x201D;ǤÂ&#x2C6;Â&#x2039;

Ͳ͜͜ʹ͝ͺʹ͸Ͳ͸  

   "Y   Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x203A;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄ  ÇŚ Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x203A;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ?ǨÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192; Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?ÂĄÂ&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2019;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2021; ÇŚÂ&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2014;ÇŤ ÇŚ Â&#x2022;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x2019;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;  Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;  ÇŚÂ&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂĄ ÇŚÂ&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x203A;Â?Â&#x2013;ÂĄÂĄ  Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x192;  ÇŚÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x192;  Â?Â&#x2019;ÂĄÂ&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;  ÇŚÂ?Â&#x2019;ÂĄÂ&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192; ÇŚÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Â?Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192; ÇŚÂ&#x192;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;  Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;  ÇŚÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2C6;Â&#x2039;Â&#x192; ÇŚÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2022;ǨÂ&#x2018;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â? Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ǤÂ&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â? Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?ÂĄ






KOHTAAMISET Kannabiksen vaikutusmekanismi selvisi ■ Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään, miten marihuanan ja muiden kannabistuotteiden vaikutus käyttäjän tunnetiloihin syntyy aivoissa. Huumeiden on tiedetty toimivan niin sanottujen kannabinoidireseptorien välityksellä, mutta tarkka vaikutusmekanismi aivoissa on ollut mysteeri. Länsi-Onatorion yliopiston neurotieteilijät havaitsivat, että kyseisten reseptorien aktivointi hypotalamuksen alueella vaikuttaa voimakkaasti tunneperäisen tiedon ja muistin prosessoimiseen aivoissa. Samalla aktivoitui otsalohkon alue, joka kontrolloi tunteisiin liittyvien muistikuvien voimakkuutta sekä aisteihin perustuvan tiedon tunnepohjaista merkittävyyttä. Entuudestaan on tiedetty, että skitsofreniaa sairastavilla on poikkeavuuksia juuri näillä hypotalamuksen ja etuotsalohkon alueella. Nyt samat aivojen alueet osoittautuivat tärkeiksi kannabiksen aiheuttamien tunnetilojen kannalta. Joidenkin tutkimuksien mukaan kannabiksen käyttö nuoruudessa saattaa lisätä riskiä sairastua skitsofreniaan myöhemmin. Kannabinoidireseptorien välityksellä vaikuttavat huumeet voivat vääristää aisteihin perustuvan tiedon merkitystä, mikä puolestaan voi johtaa psykoottisiin sivuvaikutuksiin, kuten vainoharhaisuuteen. Tutkimuksen julkaisi Journal of Neuroscience.

Terveyserot kasvavat ■ Väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot jatkavat kasvuaan huolimatta lukuisista eroja kaventamaan pyrkivistä hankkeista. Erillisillä hankkeilla on ollut vaikea vähentää kansalaisten välistä eriarvoa, jota viime vuosina harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on samaan aikaan lisännyt. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta katsauksesta Kapeneeko kuilu? Terveyserojen kaventaminen löytyy monien ohjelmien, työryhmien ja hankkeiden tavoitelistalta, kuten kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (2008–2011) on edellyttänyt. Terveyserojen vähentyminen on ollut tavoitteena kahden viimeisimmän hallituksen ohjelmassa ja politiikkaohjelmissa. Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Kapeneeko kuilu? -raportin päälukujen lopussa on ehdotuksia terveyserojen kaventamisen jatkotoimiksi. Kirjatilaukset: www.thl.fi/kirjakauppa. 42

Terveys ry:n aluek Uusimaa Kanta-Häme Uusimaa -–Kanta-Häme Uusimaa-Häme Terttu Huttunen Huttunen Terttu p. (09) (09) 6850 6850 3312, 3312, p. 0400 469 469 769 769 0400 Hitsaajankatu 99 AA 7.krs 7.krs Hitsaajankatu 00810 Helsinki Helsinki 00810

Kymenlaakso –- Etelä-Karjala -–Päijät-Häme Päijät-Häme Heli Vaija p. 044 5100 228 Kustaa III tie 7 45370 Valkeala

Varsinais-Suomi -–Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa- –Satakunta Satakunta Anne Mikkola p. 044 055 9920 Hämeenkatu 13 B 33100 Tampere

Pirjo Naumanen on toimivapaalla 30.9.2011 asti. Keski-Suomi Keski-Suomi- –Koillinen-Pirkanmaa Koillinen-Pirkanmaa Harri Jukkala p. 0400 274 823 Kumppanuustalo/Terveys ry Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä


ekoordinaattorit Savo – Pohjois-Karjala Mirja Pekkanen p. 0400 469 767 Halssilantie 19 40400 Jyväskylä

Pohjois-Satakunta -–Pohjanmaa Pohjois-Satakunta Pohjanmaa Liisa Viitanen p. (06) 232 8102, 040 527 0842 Välikorventie 23 61810 Kauhajoki

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Sinikka Korpela p. 0400 274 833 Isokatu 47, Kumppanuuskeskus 90100 Oulu

Lappi Teppo Kuusela

TeppoKuusela Kuusela Teppo p. 040 522 9559 toimivapaalla 1.2.- 30.6.2011. - 30.6.2011. toimivapaalla Jaakonkatu 3, 3.1.2. krs/C Yhteydenotot Sinikka Yhteydenotot Sinikka 96200 Rovaniemi Korpela0400 0400274 274833. 833. Korpela

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvät www.terveys ry.fi/aluetoiminta -sivustolta.

Muutoksia Terveys ry:n aluetoiminnassa

■ Terveys ry:n aluetoimintaa on tarkistettu 1.3.2011 alkaen. Alueet tarvitsivat uutta järjestelyä Varsinais-Suomen alueella Pirjo Naumasen toimivapaan yhä jatkuessa. Keskustelu laajeni käsittäen koko eteläisen Suomen siten, että toiminta-alueiden rajoja tarkistettiin Kymenlaakso – Etelä-Karjalan, Uusimaa – Kanta-Hämeen ja Satakunta – Varsinais-Suomen alueilta. Osa Pirkanmaan kunnista siirtyi sekä Keski-Suomen että Pohjanmaan aluekoordinaattoreiden hoidettavaksi. Näin aluekoordinaattori Anne Mikkolan aikaisemmin hoitama Satakunta – Varsinais-Suomi alueena pieneni ja työmäärä jakautuu useammalle tekijälle. Samalla täsmennettiin pienempiä muutoksia myös Savo – Pohjois-Karjalan alueella. Aluemuutokseen vaikuttivat myös seutukunnallinen ja kuntien jo rakenteissa oleva toiminta ja niiden hyödyntäminen. Tarkistuksen jälkeen alueet jakaantuvat ohessa olevalla tavalla. Uusimaa – Kanta-Häme Kymenlaakso – Etelä-Karjala – Päijät-Häme Varsinais-Suomi – Pirkanmaa - Satakunta Keski-Suomi – Koillinen-Pirkanmaa Savo – Pohjois-Karjala Pohjois-Satakunta – Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Lappi, jota aluksi hoitaa, Teppo Kuuselan ollessa toimivapaalla, Sinikka Korpela. Tarkemmat kuntakohtaiset muutokset alueilla löytyvät osoitteesta www.terveysry.fi/aluetoiminta.

Tärkeä muutos Suomen huumelakiin ■ Design-huumeiden luokittelu huumausaineiksi nopeutuu. Tärkeä huumelain muutos tulee voimaan kesäkuun alussa. Jatkossa valtioneuvosto voi kieltää uusien kemiallisten aineiden valmistuksen, kaupan, hallussapidon, käytön ja maahantuonnin nykyistä nopeammin. EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan jatkossa määritellä huumausaineeksi kansallisesti terveysvaarojen arvioinnin jälkeen. Nykyisin luokittelu huumausaineeksi tapahtuu kansainvälisessä yhteistyössä joko YK:ssa tai EU:ssa, mikä hidastaa prosessia. Nykyinen laki on aiheuttanut esimerkiksi sen, että poliisi on ollut voimaton puuttumaan MDPV-huumeen käyttöön, koska aine ei ollut virallinen huume Suomessa. Uusi huumausainelaki antaa poliisille ja tullille nykyistä paremmat keinot valvoa ja tutkia uusien aineiden maahantuontia, myyntiä ja käyttöä Suomessa. Lisäksi markkinoille tulossa olevien aineiden käytön ja hallussapidon muuttuminen rangaistavaksi hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriö. Lähde: Uusi Suomi/Kotimaa 12.4.2011

43


KOHTAAMISET

Energiset naiset liikkeellä Hyvinkäällä Terveys ry:n jäsenjärjestön, vuonna 1997 perustetun, Hyvä olo ry:n toiminnassa energiat virtaavat naisten voimalla. Naisenergiatoiminnan iltoja on toteutettu joka toinen keskiviikko Kansainvälisestä naistenpäivästä 8.3.2006 lähtien. Toiminta sai alkunsa kaupungin Valistuspalveluyksikön yhteistyöllä, niin sanotusti sosiaalisesta tilauksesta, useamman naishenkilön vihjatessa asiasta 2000-luvun alkupuolella. - Kun tällaisia viestejä tuli useampia, aloin pohtia tarpeelle menetelmiä, sillä vihjeenä oli muun muassa syrjäytymisen pelko työttömyydestä, puolison kuoleman johdosta tai muutoin vain yksinäisyys. Olimme Terveys ry:n aluekoordinaattori Terttu Huttusen ja yhdistyksen muiden aktiivien kanssa luoneet Hyvä olo ry:n toimintaa Etelä-Suomen alueelle jo aiemmin, kertoo raittiussihteeri Raija Koivisto Hyvinkään Valistuspalveluyksiköstä. Hyvä Olo ry:n toiminta sisältää ennaltaehkäisevän tupakka-, päihde- ja liikennevalistuksen lisäksi terveiden elämäntapojen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä tukee yksilön kykyä parantaa elämänhallintaansa. Tämän kaltainen yhdistyksen toiminta sopi oikein hyvin kaupungin lakisääteisen terveyttä edistävän Valistuspalveluyksikön yhteistyökumppaniksi. Näin saatiin toiminnan aloitus yhteisin varoin. Naisenergiatoiminnan sisältö syntyi kuin itsestään kutsuttaessa iltoihin vierailijoiksi terveitä tapoja edistäviä yhteisöjä, yhdistyksiä ja pienyrityksiä. Nyt Naisenergiatoiminta toimii vain yhdistyksen toimesta ja sitä on kehitelty erilaisiin virikkeellisiin toimintoihin, kuten korujen askarteluun ja vähän enemmälti liikunnalliseen suuntaan. 44

Voimistelukoukulla saa tasapainoa ja hyvän tuen molemmin käsin venytellessä molemmissa päissä olevien koukkujen ansiosta. Naisenergiailloissa käyvät ovat ostaneet voimistelukoukun itselleen ja sen tarkoitus on olla kodissa aina näkyvällä paikalla, jolloin siihen on helppo tarttua joka päivä nivelten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Lisätietoa voimistelukoukusta: kauko.merjonen@gmail.fi tai puh. 050 544 6939. Nyt KKI-kuntokortteja täytetään ahkeraan kaikenlaisten liikuntamuotojen kirjaamiseksi. Naisenergiatoiminnan kesäretkellä palkitaan sitten kevään aktiivisin liikkuja ja arvotaan jotain mielihyvää vielä kaikkien osallistuvien kesken. Valistuspalveluyksikön perinteeksi on tullut käynnit syyskauden Hyvän olon messuilla ja kevätkauden Naisten messuilla, joilla on aina runsaasti terveyttä, iloa ja virkistystä tuottavia esittelijöitä yhdistyksistä ja pienyrityksistä sekä terveyteen liittyviä luentoja. - Syyskaudella järjestettyjen Hyvän olon messujen ohjelma- ja tuote-esittelyn yhdistävänä tekijänä syntyi ajatus Energiajumpan aloituksesta. Messuilla luennoi ja ohjasi omatoimiseen niska- ja hartiaseudun kunnossapitoon liikunnanohjaaja, joka neuvoi käyttämään harjanvartta tueksi venytyksiin. Samoilla messuilla oli hyvinkääläinen Akuhook-voimistelukoukkujen idean isä Kauko Merjonen Remek Oy:stä vaimonsa kanssa esittelemässä tuotettaan. Yhdistin liikuntakoukun hyödyn liikunnanohjaajan kertomaan opastukseen harjanvarresta. Näin syntyi naisenergiatoimintaan Energiajumppaa niska- ja hartiaseudun kunnossapitämiseksi ja samanaikaisesti laulamme, selvittää Koivisto, joka luotsaa myös Hyvä olo ry:n naisenergiatoimintaa. - Kiinnostus voimistelukoukkuihin on virinnyt jo muihinkin yhdistyksiin ja yhteisöihin. Näin energiat virtaa ja niskasäryt pysyvät loitolla voimistelukoukkujenkin innostamana pian pitkin Hyvinkäätä, arvelee Raija Koivisto.


Palvelukortti Terveyslehti Tilaan Terveyslehden vuodeksi 20 € kestotilauksena 15 € opiskelijahintaan vuodeksi 10 €

Anna palautetta lehdestä 20.5.2011mennessä ■ Kolme kiinnostavinta juttua olivat 1. _______________________________________________sivulla ______ 2. _______________________________________________sivulla ______ 3. _______________________________________________sivulla ______

TOTAL BLOCKER – se menee päähän! Otsikko on Elämäntapaliiton, Suomen Vanhempainliiton, Suomen Kuluttajaliiton, Suomen ASH ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin sekä Syöpäjärjestöjen kampanja, jonka tarkoituksena on kiinnittää päättäjien ja vanhempien huomio lapsiin kohdistuvaan alkoholimainontaan. Terveys ry tukee kampanjaa omilla toimillaan. ”Ämpäri on kätevä ja tyylikäs tapa suojata teini alkoholimainonnan vaaroilta” 12.4.2011 Terveys ry tempaisi Tampereen keskustorilla. Aluekoordinaattori Anne Mikkola kävi yhdessä tamperelaisten tukioppilaiden kanssa puolueiden vaalikojuilla vaatimassa ehdokkailta lupauksia alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi.

■ Toivomukseni lehden sisällöksi:___________________________ ____________________________________________________________ ____________________________________________________________ ■ Muuta palautetta: __________________________________________ ____________________________________________________________

Tilaus/arvontaosoite/osoitteenmuutos Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka _________________________________

Opettajille koulutusta Oulussa Oulussa 21. - 22. tammikuuta OPI-11 opettajien koulutuspäiville osallistui kolmisen tuhatta opettajaa. Se on kolmannes koko Pohjois-Suomen opettajista. Päivien antia olivat valovoimaiset luennot, näyttelyosasto ja tuttujen kolleegoiden tapaaminen. Terveys ry:n osastolla kiinnostusta herätti erityisesti uusi Pää edellä -toimintamalli. Tapahtuman päättyessä monien asua koristi Pää edellä -pinssi.

Päiväys ja allekirjoitus __________________________________________ Puhelin päivisin ______________________________________________ Sähköpostiosoite _____________________________________________

Terveyslehti Terveys ry Tunnus 5005161 00003 VASTAUSLÄHETYS

Terveyslehti maksaa postimaksun


HEIKKI, TYÖSSÄOPPIJA

PIRJO, VAPAAEHTOISLUKIJA ULLA, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY:n tuella vapaaehtoistyö on mahdollista Suomessa. Terveys - Hälsan ry saa tänä vuonna 1 107 000 euroa tukea tärkeään työhönsä. www.raytukee.fi


Terveyslehti 2/2011  
Terveyslehti 2/2011  

Hyvän olon ja terveyden edistämisen lehti.

Advertisement