Page 1

TERVEYSUUTISET > JOHTOLANKA > TEEMA > KOLUMNI > AJOKUNTO > KOHTAAMISET > 4/2011

ALKOHOLIMAINONTA

vetoaa nuoriin

Järjestötoiminta tekee onnelliseksi

HYVÄ MIELI pidentää työuria

NIKOTIINI

on porttihuume

Ajatusten

VOIMA

elämässä

PUKKAUSTA ELÄMÄÄN

LASTA suojaavat parhaiten asioiden pysyvyys ja äidin koulutus

Irtonumero 5,00 €

Päihdelääkäri Katja-Anneli Wathén:

Tyttöjen ja naisten lisääntynyt juominen huolestuttavaa


Tuotteet ja aineistot www.terveysry.fi Poistettavia tuotteita Terveystieto-oppikirjat Apsu-tontun terveysaapinen, 1. luokan oppilaan kirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, 2. luokan oppilaan kirja (4 €) 1 € Apsu-tontun terveysaapinen, opettajan opas 1 - 2 (15 €) 5 € Terveysdekkarit

opettajan opas 3 - 4 luokat (12 €) 1 € Nuoret ja alkoholi -kirja (20 €) 10 € Hapekasta odotusta -sarjakuvakirja (10 €) 7 € Leija-oppimateriaalikansio (35 €) 10 € Surffaile sujuvasti tapojen maailmassa (20 €) 5 € Nukketeatterin taikaa (20 €) 5 € Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja (20 €) 10 € Terveys ry:n adressi iloon tai suruun, kaupan päälle nippu erilaisia värssyjä (10 €) 8 € Pinssit (1€), 0,50 € - polkupyörä (kullanvärinen) - Selvä kuski (värillinen)

Liikennekurssit

Terveys ry:n muut tuotteet

Turvallisesti mopolla -kurssi (420 €) Selvä peli liikenteessä -kurssi (370 €)

Naisten pashminahuivit (20 €) ohut, pehmeä, hapsullinen villa-pashminahuivi on kooltaan 70 x 180 cm, värit: musta, puhdas vaalean harmaa, viininpunainen, vaalea roosa ja purppuranpunainen. Miesten kaulahuivit (15 €) pehmeä, hapsullinen villakaulaliina on kooltaan 30 x 180 cm, värit: viininpunainen ja tummansininen.

Ehkäisevä päihdetyö Julisteet Alkoholin matematiikkaa (0,50 €) Tupakoitsijan ravintoympyrä tai Rökarens kostcirkel -poster (0,50 €) Päihteittä pärjää paremmin - Jonna ja Juuso CD (yhteishinta 20 €) Savuton tila -taulu (10 €) Rähinäviinan kirous -opetuspaketti (2 €)

Tositietoa-sarja Faktaa päihteistä nuorille. Tositietoa Tupakka, Snus, Alkoholi, Alkoholi & tapaturmat, Sekakäyttö (0,50 €/kpl)

Tapakasvatus ja elämisentaito Tupakka - miehen tietokirja (20 €) TOP - Tupakatta oot Trendikäs putkihuivi, kylmän ja paras cd-aineisto: tuulen suoja päähän, kaulaan ym. (7 €) TOP1/Tupakoinnin lopettaminen (10 €) värit: oranssi ja tummansininen TOP2/Savuton työelämä (10 €) TOP3/Tupakoinnin ennaltaehkäisy (10 €) Rytmiä elämään -lautapeli (10 €) - lapsille Energiajuomat eivät sovi lapsille -esite (0,20 €)

2

Tilaukset: www.terveysry.fi tai puh. (09) 685 0330 Tilauksiin lisätään postituskulut.


SISÄLTÖ

Tässä numerossa:

4

Palstat Pääkirjoitus

4

Päihdeilmiöt huolestuttavat

Terveysuutiset

12

Teemana Mieli voi hyvin

5-6

Alkoholimainonta vetoaa nuoriin Nuoren väkivaltaiseen käytökseen on puututtava nopeasti Alkoholin hinnan korotus ja saatavuuden rajoittaminen ehkäisevät lasten ja nuorten turmia Alkoholipitoisuuden alennus vähentäisi arviolta kulutusta 9 prosenttia ja 350 kuolemaa Hyvä mielenterveys pidentää työuria

Johtolanka

7

Vahva hyvinvointi ja koulutuspolitiikka lasten ja nuorten terveyden takaaja

Ajankohta Ajatusten voima elämässä 12 - 13 Pukkausta elämään 14 - 15 Parhaiten lasta suojaavat asioiden pysyvyys ja äidin koulutus 16

8 - 11

Terveys ry jakoi ansiomitaleja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoille Vahvuutta ehkäisevään päihdetyöhön

Kolumni

17

Järjestötoiminta tekee onnelliseksi

Savuttomuus

18 - 19

Nikotiini on porttihuume Lopettaminen on vaikeaa, jos paras ystävä tupakoi

Ajokunto

22 - 24

Hyvinkäällä opastettiin liikkumaan turvallisesti mopolla Kuskin kannattaa pysyä selvänä

Kohtaamiset

26 - 31

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Teesit teini-ikäisten kotiväelle Terveys ry:n aluekoordinaattorit Kuortaneen Turvis-leirillä hyvä meininki Vuoden liikenneturvallisuusidea 2011 -kilpailu Kansi: Päihdelääkäri Katja-Anneli Wathén

2011 - 2012 Smokefree-luokkakilpailussa on mukana yhteensä 1304 suomen- ja ruotsinkielistä luokkaa, lähes 24 000 oppilasta.

3


PÄÄKIRJOITUS kalervo.koivisto@terveysry.fi

Terveyslehti

Päihdeilmiöt huolestuttavat

T

erveys ry:n ansiomitaleilla palkitsemien ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoiden mukaan nuuskaa käytetään korvaushoitona eli toisella nikotiinituotteella tupakasta vieroittamisena. Nuuskaaminen on tunnetusti myös urheilijapiireihin liittyvä ilmiö, jossa nuuskaa ei mielletä tupakan tavoin suorituskykyä alentavaksi. Nuuskaamisesta näyttää tulleen eräänlainen muotilmiö, kun sitä käyttävät myös tavalliset nuoret koulussa. Asiantuntijoiden mielestä nuuskaamisen vähentämiseksi on paljon tehtävissä. Lainsäädännöllisillä keinoilla Suomi on jo tehnyt lähes parhaansa, kun sen myynti on kielletty. Laivoilta tosin nuuskaa voi vielä ostaa omaan käyttöönsä Ruotsin salliessa sen myynnin. Käydessäni syyskuussa Tukholmassa havaitsin laivan taxfreemyynnissä tätä etua hyödynnettävän todella tehokkaasti. Terveyslehden haastattelussa asiantuntijat toivat esiin useita toimenpiteitä nuuskamisen vähentämiseksi. Nyt vain tarvitaan yhteistyötä ja päätöksiä toimista.

menossa, kun tilannetta entisestään pahentavat alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö? Ei ole turvallista käyttää esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ottamalla ystävän antamaa lääkettä ilman omaa reseptiä ja vielä päihteiden kanssa. Onko kysymyksessä kulttuurinen ilmiö, jonka aika hoitaa vai tarvitaanko tutkimusta ja uusia keinoja? Onko tässä ajassa tyttöjen elämän taustalla ristiriitoja ja sellaisia ongelmia, joihin tarvitaan yhteiskunnan ja ehkäisevän päihdetyön antamia apuja? Kulunut vuosi on ollut EU:n vapaaehtistoiminnan teemavuosi. Vuosi on monin tavoin kannustanut ja huomioinut järjestötyössä toimivat vapaaehtoiset, joita ilman moni hyvä asia olisi jäänyt toteutumatta. Vapaaehtoistoiminta on kaikkea mahdollista yhdistyksessä toteutettavaa toimintaa. Tärkeintä on, että löytää itselleen sen oikean tavan olla osallisena, kuten Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuleva toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kolumnissaan toteaa. Tämä on myös viimeinen Terveyslehti Terveys ry:n julkaisemana. Suunnitelmissa on, että ensi vuonna toimintansa aloittava Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry julkaisisi Terveyslehteä ainakin alkuvuodesta. Jatkossa EHYT ry:lle todennäköisesti suunnitellaan oma lehtikonsepti. Kiitän kaikkia lukijoita tuesta ja palautteista Terveys ry:n vuosina. Samalla toivotan Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2012. ■

Nuuskaaminen ja tyttöjen sekä nuorten naisten humalajuominen ovat huolta aiheuttavia päihdeilmiöitä.

Terveyslehdessä on kannettu useasti huolta nuorten miesten kunnosta ja edelleen siihenkin on aihetta. Tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla on kerrottu lähinnä pahoinvointiin liittyvästä oireilusta. Nyt Terveyslehti kertoo vallan muusta. Päihdelääkäri Katja-Anneli Wathénin mukaan erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten humalajuominen ja sitä kautta yleistynyt väkivaltakäyttäytyminen on huolestuttavaa. Mihin ollaan 4

HYVÄN OLON JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI

Julkaisija: Terveys ry Hitsaajankatu 9 A 7. krs 00810 Helsinki puh. (09) 685 0330 fax. (09) 685 4223 www.terveysry.fi etunimi.sukunimi@terveysry.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. (09) 6850 3316 tai 0400 469 764 Toimituskunta Kristiina Hannula pj Kalervo Koivisto Leena Sipinen Tuula Sundman Liisa Temisevä Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoitukset Jari Hämäläinen puh. 044 566 7156 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Osoitteenmuutokset simo.miettinen@terveysry.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797 - 1357 16. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen


TERVEYSUUTISET

Terveyden edistämisen keskuksen selvitys:

ALKOHOLIMAINONTA VETOAA NUORIIN ■ Nykyiset alkoholimainonnan rajoitukset eivät suojaa nuoria todetaan Terveyden edistämisen keskuksen selvityksessä, joka esiteltiin Tampereella järjestetyillä Päihde- ja mielenterveyspäivillä 11. - 12.10. Selvityksen mukaan nuoret kokevat, että mainonta suoranaisesti suunnataan heille. Mainonta myös vetoaa heihin. Lähes kaikki nuoret kohtaavat alkoholimainontaa arkiympäristössään. Eniten mainontaa he kohtasivat televisiossa – 76 prosenttia nuorista. Lehtien alkoholimainoksia havaitsi 49 prosenttia, kauppojen 44 prosenttia, ulkomainoksissa ja internetissä 37 prosenttia ja radiossa 29 prosenttia vastaajista. Lisäksi mainokset tulevat vastaan liikennevälineissä, urheilu- ja musiikkitapahtumissa, peleissä ja elokuvissa. Suurin osa nuorista oli nähnyt tai kuullut viimeisen viikon aikana useita mainoksia. He myös luettelivat pitkän listan alkoholimerkkejä, joiden mainoksia olivat nähneet tai kuulleet. Vaikka laki kieltää alkoholimainosten esittämisen televisiossa kello 7 – 21, niin nuoret kuitenkin katselevat ohjelmia huomattavan myöhään tai tallentavat niitä. Viikonloppuisin 81 prosenttia katsoo televisiota kello 23 jälkeen ja viikolla yli puolet. Nuoret jopa kokevat mainonnan olevan jossain määrin suoranaisesti suunnattu heille lain kiellosta huolimatta. Yli puolet kertoi myös, että mainonta vetoaa juuri heihin. Suuri osa nuorista kokee, että mainoksissa esitetään tilanteita,

Nuoren väkivaltaiseen käytökseen on puututtava nopeasti ■ Julkisen keskustelun perusteella syntyy käsitys, että nuorten väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Myös tyttöjen väitetään käyttäytyvän selvästi väkivaltaisemmin kuin aikaisemmin. Puhetapa lietsoo ilmapiiriä, että nuoret saavat olla väkivaltaisia. Toinen vahingollinen näkökulma on se, jonka mukaan nuoret tarvitsevat lähinnä vain oikeuksia. Päihdepäivillä esitelmöineen nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan väestötutkimusten perustella nuorten väkivalta ei ole lisääntynyt eikä raaistunut. Myöskään tytöt eivät käyttäydy väkivaltaisemmin kuin ennen. Tieteellistä todistusta nuorten aikaisempaa suuremmasta väkivaltaisuudesta ei siis ole. Toisaalta poliisille ilmoitetut nuorten väkivallanteot ovat lisääntyneet. Lukuihin voi vaikuttaa se, että ilmoittamiskynnys on laskenut. - Nuoren väkivaltainen käyttäytyminen on asia, johon pitää aina puuttua – ja johon voi puuttua. Lisäksi ongelmiin on järkevää puuttua varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne kasvavat liian isoiksi. Aikuisten pitäisi tarkistaa vakavasti asenteitaan. Vanhempien ja opettajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Nyt he usein päätyvät syyttelemään toisiaan. Jos eri tahoilla on eri säännöt, niin nuoret ovat taitavia vetämään välistä, sanoo KaltialaHeino.

joissa alkoholin juominen saa vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen heräämään. Mainosten maailmassa juominen myös lisää hauskanpitoa kavereiden kesken. Erityisesti tytöt kokivat mainosten kuvaavan hauskanpitoa alkoholin voimalla. 15-vuotiaista jopa 86 prosenttia koki mainonnan näin. Suurin osa nuorista oli sitä mieltä, että alkoholimainontaa ei tarvittaisi lainkaan.

Järjestöt vaativat alkoholimainonnan rajoittamista Kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta vahvistaa, että selvityksen tulokset tukevat järjestöjen vaatimuksia alkoholimainonnan rajoittamiseksi. – Selvitys osoittaa, että lapsia ja nuoria ei voi suojata alkoholimainonnalta television lähetysaikoja muuttamalla. Myös WHO:n tutkimukset asiasta ovat tuottaneet samansuuntaisia tuloksia: lasten ja nuorten nukkumaanmenoajat ovat entistä myöhäisempiä. – Ratkaisuksi jää alkoholimainonnan rajoittaminen. Selvitys tarjoaa lainsäätäjälle tällaiseen ratkaisuun tukea myös sikäli, koska se osoittaa, että nuoret itse eivät pidä mainontaa tarpeellisena. – Alkoholiteollisuus selittää, että mainonnassa on kyse vain tuotemerkkien välisestä keskinäisestä kilpailusta. Nuoret kuitenkin näkevät, että alkoholimainonnan tehtävänä on myydä enemmän alkoholia, Varamäki korostaa. Lisätietoja: ritva.varamaki@tekry.fi, puh. 040 530 2223.

Alkoholin hinnan korotus ja saatavuuden rajoittaminen ehkäisevät lasten ja nuorten turmia ■ Laaja-alainen puuttuminen nuorten alkoholin käyttöön vähentäisi nuorten tapaturmia ja itsemurhia. Vaikuttavia keinoja ovat alkoholin hinnan korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen, korostaa kannanotossaan eri alojen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Kannanotto luovutettiin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumissa Helsingissä maanantaina 5.9.2011. - Tämän hetken alkoholin elämäntyylimainonta vetoaa erityisesti nuoriin, ja siksi alkoholilainsäädäntöön tulisikin tehdä kiristyksiä alkoholimainonnan osalta, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. - Lastensuojelujärjestöjen ja muiden toimijoiden huoli nykyisellään hyvin vahvasti mielikuvilla pelaavan alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin on perusteltu ja tärkeä. Jaan täysin heidän näkemyksensä siitä, että alkoholimainontaa tulee rajoittaa lainsäädännöllä, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. 5


TERVEYSUUTISET

Alkoholipitoisuuden alennus vähentäisi kulutusta arviolta 9 prosenttia ja 350 kuolemaa ■ Päivittäistavarakaupassa myydyn enintään 4,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen myynnin lopettaminen sekä enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän kansanoluen myynnin aloittaminen loppuvuonna 1977 aiheutti Ruotsissa 12 – 15 prosentin vähenemisen alkoholin kokonaiskulutuksessa, ja käänsi yli kymmenen vuotta kasvussa olleet alkoholikuolemat laskuun. Nyky-Suomessa vastaava muutos tarkoittaisi keskioluen sekä keskivahvan siiderin ja long drink –juomien myynnin lopettamista päivittäistavarakaupoissa. Vuoden 2010 aineistoa käyttäen alkoholin kulutuksen väheneminen arvioitiin

tämän toimenpiteen seurauksena noin 9 prosentin suuruiseksi, mikä vähentäisi noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vuodessa. Vaikutus on merkittävä, sillä liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista. Tähän tulokseen päätyy ItäSuomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus keskioluen myynnin lopettamisella elintarvikeliikkeissä oli Ruotsin alkoholin kokonaiskulutukseen 1970-luvulla sekä arvioida millainen vaikutus vastaavanlaisella toimenpiteellä olisi ollut Suomessa vuonna

2010. Päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentaminen vaikeuttaisi alkoholin saatavuutta, millä olisi erisuuntaisia vaikutuksia. Yhtäältä kulutetun oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus alenisi ja oluen, siiderin ja long drink -juomien kysyntä vähenisi. Toisaalta Alkossa myytävän oluen, siiderin ja long drink juomien kysyntä lisääntyisi. Alkon myynti ei kuitenkaan kasvaisi yhtä paljoa kuin se vähenisi päivittäistavarakaupoissa. Arvioitu vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on, että se laskisi 6 - 12 prosenttia, siis keskimäärin noin 9 prosenttia. Kulutuksen aleneminen puoles-

taan vähentäisi alkoholin käytön aiheuttamia kuolemia. Koska 90 prosenttia suomalaisista asuu alle 10 kilometrin päässä alkoholimyymälästä, on epätodennäköistä, että toimenpide lisäisi keskioluen vahvuisten juomien matkustajatuontia ulkomailta. Kulutuksen laskusta säästynyt raha ohjautuisi muuhun kulutukseen. Tulokset tukevat yksiselitteisesti näkemystä, jonka mukaan keskioluen saatavuutta ja päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuutta sääntelemällä voidaan olennaisesti vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen Suomessa.

Hyvä mieli pidentää työuria ■ Työurien pidentämisessä on olennaista ehkäistä päihde- ja mielenterveysongelmista aiheutuvia poissaoloja. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tärkein syy nuorten ikäluokkien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuonna 2010 mielenterveyden häiriö oli pääasiallisena syynä 38 prosentilla työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Jos mukaan lasketaan myös pelkkää kansaneläkettä saavat, luku nousee 45 prosenttiin. Professori Jouko Lönnqvistin mukaan depressio tunnistetaan ja tunnustetaan nykyisin sairaudeksi sairauksien joukossa. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät väestössä kätkettynä. Nyt kun depressiopotilaat ovat astuneet julkisuuteen, tarvittaisiin myös ahdistusoireista kärsivien luontevaa ulostuloa. Alkoholiongelmia salataan ja niiden puheeksi ottamista vältetään tarpeettomasti jopa terveydenhuollossa. Päihdeongelman perushoitoa tulisi saada jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa. Vastuu palvelujen kehittämisessä on päätöksentekijöillä sekä kunnissa, valtionhallinnossa että esimerkiksi järjestöissä. Ongelmien hoidon rinnalla tulisi nykyistä tehokkaammin estää ongelmien syntymistä. Olennaisena asiana on tunnistaa ja pysäyttää mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien lapsiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009 – 2015 esitetään 18 ehdotusta mielenterveys- ja päihdetyön yhteiseksi kehit6

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö on tärkeää toteuttaa ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa. tämiseksi. Siinä painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän sekä ongelmia ja haittoja ehkäisevän työn tehostamista. Lisäksi merkittäviä tavoitteita ovat palvelujärjestelmän kehittäminen avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat samanaikaisesti huomioivammaksi. Mukana on myös suunnitelman toteutumista tukevia ohjauskeinoja. Useimmat ehdotuksista sisältyvät myös hallitusohjelmaan.


JOHTOLANKA Vahva hyvinvointi- ja koulutuspolitiikka lasten ja nuorten terveyden takaaja

V

uoden 2011 hallitusohjelman tavoitesimerkiksi terveystieto-oppiaineen opetuksen teena on avoin, oikeudenmukainen ja kautta, nuoret ihannoivat terveyttä ja raittius rohkea Suomi. Sen poikkihallinnollisiyhdistetään hallittuun ja laajempaan terveysimana ohjelmina on kolme kokonaisuutgon rakentamiseen. Alkoholin käyttöä pidetään ta: köyhyyden ja eriarvoisuuden jopa itsekontrollin menettämisenä. ehkäisy, talouden vakauttaminen ja kestävän Hallitusohjelman mukaisesti tiede- ja kulttuurikehityksen edistäminen. Uhkana on eriarvoisuupolitiikan tavoitteena on, että kaikessa koulutukden kasvu suomalaiselle yhteiskunnalle ja eläsessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorimäntavalle. Terveyseroissa on eroja, myös alueelsotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaalisesti. Yhteiskunnan vastuun rinnalla on yhteisön tetta. Koulutukseen ja tutkimukseen panostamivastuu, oleellista on myös ihmisten oma vastuu nen on pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa. Hyvinvoinitsestään. Esimerkiksi perheiden hyvinvointia ja tipalveluiden turvaamiseksi hallitus varmistaa työtyön ja perheen yhteensovittamista tuetaan. voiman saatavuuden erityisesti keskeisissä kouluNuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työttömyys sekä tus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Ammatillisen ehkäisy ovat vakavia uhkakuvia. Kansalaisjärsen koulutuksen riittävä tarjonta varmistetaan ja jestöjen osuus on tärkeää ja sen tekemä arvokas kohdennetaan alueellisen tarpeen mukaan. työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää Kerttu Tossavainen, professori, Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina hyvinvointia. ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhteTerveys ry:n puheenjohtaja Peruspalvelut ja ehkäisevä työ ovat terveyden näinen peruskoulu. Yksi tärkeimmistä tavoitteista ja hyvinvoinnin edistämisessä avainasemassa ja on, että terveystiedon opetuksessa tulee taata riitniiden järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Kolmannen tävät terveystiedot ja -taidot kaikille lapsille ja nuorille. Terveystiedot sektorin järjestöjen mahdollisuuksia vahvistetaan luomalla ja paranja -taidot ovat jokaisen suomalaisen koululaisen perusoikeus ja avain tamalla hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaihyvään terveyteen ja hyvinvointiin. Jokaisen yksilön mahdollisuutta kuttamisen kanavia sekä tarjotaan erilaista arjen apua ja tukea. oppimiseen vahvistetaan sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten Käynnistetään myös kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitlahjakkuuksien kehittämiseen. Moniammatillinen oppilashuolto tämisohjelma (KASTE II) painopisteenä muun muassa syrjäytymisen ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä kaikilla kouluasteilla. ehkäisy. Monipuolisin keinoin tulee tarjota lisätukea tarvitseville ja syrjäytyPäihdepolitiikassa ja -palvelujen osalta tehostetaan toimia koko misvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Koulun tukea vanhempien väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi päihteiden kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Alkoholin ja tupakan Koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen yhdessä aamu- ja iltaaiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi kiristetään niiden verotusta päivätoiminnan kanssa antavat oppilaalle mahdollisuuden harrasmahdollisuuksien mukaan, matkustajatuonti ja laittomien markkituksiin koulupäivän yhteydessä. Myös kansalaisjärjestöille luodaan noiden kehitys huomioiden. Raittiuslakia uudistetaan kunnissa tehmahdollisuus esitellä toimintaansa kouluissa. Oppilaskunnat vakiintävän päihdetyön kehittämiseksi. Valtakunnallista alkoholiohjelmaa nutetaan kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. jatketaan, sen keskeisiä toimenpiteitä ovat alueellisen koordinaatioLapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla vahvistetaan hallinmallin vakiinnuttaminen, alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholinonalojen välistä yhteistyötä ja työjakoa. Nuorisotyöttömyyden, eriverotuksen tarkistaminen. Alkoholimainontaa rajoitetaan kieltämällä arvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainontyö-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Edistetään myös etsinan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista vää nuorisotyötä ja tuetaan ennaltaehkäisevää päihdetyötä. menestystä lisäävistä vaikutuksista. Myös television ja radion sallittuEhkäisevä päihdetyö EHYT ry aloittaa toimintansa 1.1.2012 ja mainonta-aikoja tarkistetaan. Terveys ry:n, Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n On keskeistä huomioida, että hallitusohjelman tavoitteet nuorten yhdistymisen pohjalta ja suuntaa toimintansa hallitusohjelman paialkoholinkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ovat oikeansuunnotusten mukaisesti. Toiminnassa tulee näkymään vahvasti Terveys taisia. Esimerkiksi kun tarkastellaan valtakunnallisen Kouluterveysry:n perintö: lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä päihteetkyselyn tuloksia vuosilta 2001 - 2009, havaitaan että nuorten alkohotömyyden korostaminen ja päihteiden käytön ehkäisy sekä kasvatuslinkäyttö on vähentynyt, raittius lisääntynyt ja humalajuomista karja koulutusyhteisöjen tukeminen laajasti yhteiskunnassamme. Jokaisastetaan aiempaa enemmän. Peruskouluikäisten 8. - 9. luokkien sella lapsella ja nuorella on oltava oikeus turvalliseen ja terveelliseen opiskelijoiden muutokset ovat olleet vielä jyrkempiä kuin lukioikäiskasvu- ja opiskeluympäristöön. Uusi ehkäisevän päihdetyön laaja ten (1 - 2. vuoden opiskelijoiden). Nuoremmat opiskelijat ovat yleivaltakunnallinen ja kansainvälinen järjestö on vahva toimija, jolla simmin raittiita ja käyttävät vähemmän alkoholia kuin lukiolaiset. tulee olemaan vaikuttavaa painoarvoa suomalaisessa päihdepolitiiMyönteinen kehitys kertoo, että nuoret ovat yhä terveystietoisempia kassa ja -työn kehittämisessä. KT 7


ASIANTUNTIJA Ajankohta

Terveys ry jakoi ansiomitaleja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoille erveys - Hälsan ry:n jäsenistöllä oli syyskokous 24.9.2011 Helsingissä. Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja Kerttu Tossavainen avasi kokouksen kertoen valtion hallitusohjelmasta ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Hän totesi ohjelmassa korostettavan muun muassa terveyden tasa-arvoa, painopistealueena yhteiskunnan vastuun rinnalla yhteisön ja perheiden vastuu ja välittäminen sekä kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys. Hallitus panostaa sosiaalisten ja mielenterveydellisten ongelmien ehkäisyyn. Tossavainen kertoi, että koulutus-, tiedeja kulttuuripolitiikassa on toteutettava yhdenvertaisuuspolitiikkaa, varmistettava ammatillisen koulutuksen riittäminen ja oikea kohdentaminen. Esimerkkinä hän mainitsi yhdistyvien järjestöjen ammatillisiin oppi-

T

8

laitoksiin suunnatun hankkeen vastaavan hyvin muun muassa syrjäytymisen ehkäisyn haasteeseen. - Kodin ja koulun yhteistyön kasvu on huomioitava opettajien koulutuksessa. Perusopetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa on kiinnitetty huomiota erityisesti laadun parantamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen, joka mahdollistaisi muun muassa jokaisen oppilaan vahvuuksien kehittämisen. Järjestöt, kuten Terveys ry, ovat jättäneet opetusministeriölle kannanoton terveystiedon merkityksestä, sanoi Tossavainen ja lisäsi, että oppilasterveydenhuollossa on kiinnitettävä huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn ja huomioitava kodin ja koulun yhteistyön merkitys. Tossavainen piti tärkeänä, että hallitusohjelmassa sosiaali- ja hyvinvointipalvelut on

koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa korostetaan ehkäisevää toimintaa ja se sisällytetään kaikkien ministeriöiden toimintaan. Tehostetaan toimia koko väestön, erityisesti lasten ja nuorten osalta, päihteiden käytön ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Ansiomitalien saajat Kokouksen alussa jaettiin Terveys ry:n hallituksen myöntämät ansiomitalit tunnustuk-

Terveys ry:n ansiomitalit jakoivat hallituksen puheenjohtaja Kerttu Tossavainen, toiminnanjohtaja Kristiina Hannula ja hallituksen varapuheenjohtaja Arja Jääskeläinen. Hän kiinnitti mitalit, vuorossa on Ritva Varamäki.


sena sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehdystä arvokkaasta ja tuloksellisesta työstä sekä toiminnasta seuraaville henkilöille: ■ Matti Järvinen, johtaja Järvisen asiantuntemukseensa on voitu luottaa vuosien ajan hänen toimiessaan Liikenneturvan pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Hän on ollut Terveys ry:n hyvä yhteistyökumppani erityisesti päihteettömään liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Hän on edustajana monissa tärkeissä liikenneturvallisuuteen liittyvissä tahoissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. ■ Paula Kokkonen, varatuomari Kokkonen on toiminut kansanedustajana sekä useissa eri luottamus- ja virkatoimissa niin valtion kuin kuntien hallinnoissa sekä eri järjestöissä edistäen laajasti terveyttä ja hyvinvointia. Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2004 - 2011 hänen hyvien kannanottojensa ja peräänantamattoman työnsä ansiosta tupakka- ja alkoholipoliittisissa asioissa on Helsingin kaupungissa menty hyvään suuntaan. Hänen lausuntonsa ovat myötävaikuttaneet siihen, että tiedotusvälineissä on käyty hyvää keskustelua viime aikoina mm. Helsingin kaupungin vastuullisen alkoholikäytön -ohjelmaan liittyvissä asioissa. ■ Virve Laivisto, kehittämispäällikkö Terveystieteiden maisteri ja sisätautien ja kirurgian sairaanhoitaja Laivisto on Terveys ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani. Suomen Syöpäyhdistyksessä kehittämispäällikkönä toimiva Laivisto on edesauttanut omilla toimillaan tupakoimattomuuden edistämistyötä ansiokkaasti eri tasoilla. ■ Lasse Murto, professori (h.c.) Murto on toiminut pääosan urastaan A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana, ja toimii edelleen sosiaalityön dosenttina Tampereen, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Murron tutkimusalueita ovat olleet mm. erilaiset marginaaliryhmät ja riippuvuudet sekä päihdetyön

Ansiomitalin saaneet ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat oikealta johtaja Matti Järvinen, kehittämispäällikkö Virve Laivisto, professori Lasse Murto, neuvotteleva virkamies Meri Paavola, viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, luokanopettaja Eva Ryhänen, kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen ja kehittämispäällikkö Ritva Varamäki. Kuvasta puuttuvat varatuomari Paula Kokkonen ja pääsihteeri Matti Rautalahti.

arvot ja etiikka. Murto on toiminut lukuisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä, mm. parlamentaarisessa päihde- ja raittiusasianneuvottelukunnassa. ■ Meri Paavola, neuvotteleva virkamies Terveydenhuollon maisteri ja filosofian tohtori Paavola on työskennellyt muun muassa Kansanterveyslaitoksella ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella terveyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä vastuualueenaan tupakkapolitiikka. Terveys ry:n jäsenjärjestössä Nuorisokasvatussäätiöllä hänellä on myös pitkä työhistoria ja tuota kautta terveyden edistäminen erityisesti kouluissa tuli hänelle tutuksi. Lisäksi hän on ollut Terveyslehden toimituskunnan jäsen vuosina 2006 2009. ■ Teuvo Peltoniemi, viestintäjohtaja Peltoniemi on toiminut parivuosikymmentä A-klinikkasäätiön viestintäjohtajana sekä Tiimin ja Päihdelinkin päätoimittajana sekä tutkijana Tampereen yliopistossa ja Alkoholitutkimussäätiössä. Hänen tärkeimmät teemansa tutkijana ovat päihteet, perheväkivalta, lapsityö ja liikenne. Hän on myös median paljon käyttämä asiantuntija päihde- ja riippuvuusasioissa ja hänen kauttaan on moni tärkeä alkoholipoliittinen asia saanut uuden näkökulman mediassakin. 9


Teema: vastuu ympäristöstä ASIANTUNTIJA

■ Matti Rautalahti, pääsihteeri Lääketieteen tohtori Rautalahti on Terveys ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani erityisesti tupakoimattomuuden edistämisen osalta hänen toimiessaan vuosia Suomen Syöpäyhdistys ry:n ylilääkärinä ja apulaispääsihteerinä. Hänen asiantuntemuksestaan ovat hyötyneet monet tahot. Hän on nostanut myös median kautta monia tupakkapoliittisia asioita esiin suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. ■ Eva Ryhänen, luokanopettaja Ryhänen on työskennellyt ansiokkaasti koulumaailmassa hyvinvointiasioiden parissa. Euroopan terveet koulut -verkostossa hän on toiminut vuosien ajan innovaattorina. Terveys ry arvostaa paljon myös hänen panostaan terveystiedon oppikirjojen tekijänä alakoululaisille. ■ Tuomas Tenkanen, kehittämispäällikkö Tenkanen on työskennellyt pitkään aluekoordinaattorina, suunnittelijana ja kehittämispäällikkönä Helsingin Klaarissa, Stakesissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hän on erikoistunut verkostotyöhön, niiden rakentamiseen ja ylläpitoon, erityisalueenaan dialogiset verkostomenetelmät ja ehkäisevä päihdetyö. Tenkanen on tehnyt yhteistyötä Terveys ry:n kanssa muun muassa valmistellessa ehkäisevän päihdetyön järjestöjen osuutta kansalliseen alkoholiohjelmaan sekä innostajana ja toteuttajana Päihteetön pelikenttä -verkostossa. ■ Ritva Varamäki, kehittämispäällikkö Varamäki on toiminut Terveys ry:n alkuvaiheessa järjestön apulaisjohtajana kehittämässä koulutustoimintaa ja luomassa yhteistoimintaa perustajajärjestöistä tulleen henkilöstön ja hallinnon kesken sekä suunnittelemassa terveyskasvatus- ja liikenneaineistoja. Varamäki toimi myös Terveyssanomien toimituskunnassa ja oli mukana suunnittelemassa Ehkäpä-hanketta, jossa kehitettiin järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi Varamäki on ollut aktiivisesti mukana järjestöjen kansainvälisessä toiminnassa, Pohjoismaisen raittiusneuvoston kautta NordANin ja Eurocaren hallintoihin sekä osallistunut järjestöjen edustajana EU:n kokouksiin. 10

Terveys ry:n hallitus halusi antaa tunnustuksensa edellä mainituille asiantuntijoille kiittääkseen heitä heidän ansioituneesta työskentelystään terveyden edistämisessä erityisesti ehkäisevän päihdetyön osalta. Syyskokouksessa käsiteltiin myös sääntömääräiset asiat. Vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa hallitsee ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistyminen. Terveys ry on perustamassa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:tä yhdessä Elämäntapaliitto ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n kanssa. Järjestö aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa 60 työntekijän voimin. Uusi kansalaisjärjestö toimii terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Yhdistymisprosessin tavoitteena on ollut saada maahamme vahva toimija sekä valtakunnalliseen että paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön. ■

Professori Lasse Murto kiitti palkittujen puolesta Terveys ry:tä ■ Kiitospuheessaan Murto totesi, että palkittujen ja järjestön on tarkasteltava itsekriittisesti päihdepoliittista onnistumista. Alkoholin kulutus on kasvanut voimakkaasti, alkoholia käyttää noin 90 prosenttia kansalaisista ja suurkulutus on selvästi yhteydessä alkoholiperäisiin sairauksiin, jotka ovat suurin kuolemaan johtanut syy työikäisten keskuudessa. Murto totesi, etteivät järjestöt ole kovin hyvin onnistuneet tehtävässä. Hyvinvointivaltio vaikutti aiemmin kansalaisten terveyteen, nykyään ei ole yhteisiä, valtiovallan säätelemiä tavoitteita. Tämä on ehkäisevän päihdetyön ongelma, mutta myös mahdollisuus. On muistettava alkoholipolitiikan eli ehkäisevän päihdetyön juuret ja sitä kautta yhteisöllisyyden merkitys. Ehkäisevä päihdetyö voidaan määritellä yhteisölliseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Murto totesi, että Terveys ry:n historiassa on paljon hyödynnetty tuota oivallusta. Terveys ry:n edeltäjil-

lä on ollut rohkeutta esittää normitoiminnan koodeja hyvän elämän eduksi ja saada yhteisöllisyyden kautta muutoksia koko yhteiskuntaan. Professori Murto kiitti Terveys ry:n osuutta terveystiedon opetuksen saamiseksi peruskoulun opetusohjelmaan. Tämä on kulttuurisen muutostyön tekijä, vaikka tulokset ovat hitaita. Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee rinnalleen kansalaistoimintaa, kansalaisten oman vastuun ja edellytysten kasvattamista. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Tutkimustiedosta huolimatta pitkäjänteisen ja johdonmukaisen oikean tiedon välittämisellä voidaan lisätä tietoisuutta päihde- ja muiden riippuvuushaittojen ehkäisemiseksi, mikä näkyy jo nuorten terveyskäyttäytymistutkimustuloksissa. Professori Lasse Murto toivotti lopuksi Terveys ry:lle voimia toimia jatkossa uudessa järjestössä.


Terveys ry:n ansiomitalin saaneet asiantuntijat:

VAHVUUTTA EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN

T

erveys ry:n ansiomitalin saaneet ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat osallistuivat Terveys ry:n syyskokouksen yhteydessä järjestettyyn Terveyslehden haastatteluun ajankohtaisista ja tulevaisuutta koskevista ehkäisevän päihdetyön haasteista.

Huomiota nuuskan ehkäisyyn Syyskuussa julkaistun Kouluterveyskyselyn 2011 mukaan tupakointi vähenee edelleen nuorten keskuudessa, mutta nuuskaaminen on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Millaisesta ilmiöstä oikein on kysymys? Kehittämispäällikkö Virve Laivisto Suomen Syöpäyhdistyksestä kertoo Syöpäjärjestöjen tekemästä tutkimuksesta ilmenevän, että nuoret eivät miellä nuuskaa terveydelle vaaralliseksi aineeksi. Heidän mielestään tupakoinnin lopettamiseksi on helpompaa siirtyä nuuskaan. - Urheilijapiireissä nuuskalla on suurin käyttäjäkunta, mutta nuuskaaminen on siirtynyt myös tavallisten nuorten keskuuteen koulussa, toteaa Laivisto. Professori Lasse Murto epäilee, että urheiluvalmentajat eivät ole oivaltaneet jakaa oikeaa tietoa nuuskaan liittyvistä terveysriskeistä. Hänen mukaansa myös media on välittänyt tietoa miedosta ja helpommasta aineesta, johon ei liitetä riippuvuutta. Murron mielestä tässä on paikka jakaa todellista tietoa nuuskan terveysriskeistä. Kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tukee Murron näkemystä ja hänen mukaansa on paljon tehtävissä nuuskan käytön ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Salibandyliiton kaikissa tapahtumissa nuuskan käyttö on kielletty ja käytön seurauksena tulee välittömästi toimitsijakielto. Sekä luokanpettaja Eva Ryhänen että Virve Laivisto näkevät terveystiedon opetuksella merkittävyyttä nuuska-asiassa sekä tiedon että asennekasvatuksen suhteen. Kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta kokee samalla tavalla terveystiedon merkitykselli-

senä, mutta pitkäjänteisenä työnä se ei tuota hetkessä tuloksia. Varamäki tähdentää järjestöjen välistä yhteistyötä ja nimenomaan urheilu- ja harrastusjärjestöjen sekä ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhteistyötä. Johtaja Matti Järvinen Liikenneturvasta pitää nuuskaajalle tehokkaana sitä, että tyttöystävä kehottaa lopettamaan moisen moskan käytön. Hänen mukaansa on tärkeää tiedostaa mitä haittoja nuuskan käytöstä seuraa lähipiirille. Vertaistoiminnan avulla lähetyminen ei ole helppoa ja esimerkiksi paikallistasolla tarvitaan työntekijöitä.

Laivisto kertoo tutkimuksiin perustaen, että nuorten kannabiksen käyttö on selvästi lisääntynyt, mikä nähdään suurena huolena. Peltoniemen mielestä tilanne Suomessa on hyvä verrattaessa useimpiin muihin Euroopan maihin. Hänen mukaansa sen sijaan vahvat huumeet saattavat nousta tartuntaepidemian kautta esille, vaikka niiden käyttö on huomattavasti kannabista vähäisempää. Peltoniemi pitää tärkeänä ehkäisevän päihdetyön suuntaamista erityisesti lapsiin ja nuoriin, koska heissä on tuleva Suomen kansa.

Alkoholiin saatavuudensäätelyä

Tieliikenteeseen 0,2 promillea

Tenkanen toteaa, että saatavuudensäätely hinnan avulla on tehokkain keino vähentää alkoholin keskikulutusta, mutta sen rinnalle tarvitaan monia muita tehokkaita keinoja. - Meillä on kansan tuki tiukemmalle päihdepolitiikalle, mikä on kaiken sääntelyn edellytys. Esimerkiksi Virossa tehtiin hyvä rajoitus, kun alkoholia ei ole enää saatavissa kaikilla huoltoasemilla. Viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi toteaa alkoholin saatavuuden kasvaneen yhteiskunnassa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Hän suosittelee vähentämään niiden tilanteiden määrää, joissa alkoholi on sallittua ja sillä keinoin saada kokonaiskulutusta vähenemään. Hänen mukaansa voisi kuvitella olevan järkevää laimentaa olutta kuten Ruotsissa tehtiin. Murron mielestä kysymyksessä on myös sosiaalipolitiikka. - Syrjäytymisen ehkäisy ja eri arvoisuuden vähentäminen ovat todellisia asioita, kun puhumme päihteiden aiheuttamista haitoista. Noin kymmenen prosenttia jokaisesta ikäluokasta katoaa tietämättömiin koulun jälkeen. Kun nämä nuoret jäävät ikään kuin kaikkien porttien ulkopuolelle, niin tarvitaan toimenpiteitä tekemään yhteiskunta vähän helpommaksi elää kaikille.

Kannabis huolestuttaa

Järvisen mukaan promillerajan laskeminen on enemmän ennaltaehkäisevä toimenpide, kuin rattijuopumusta vähentävä. - Kun Suomessa ihmiset ovat lainkuuliaisia, niin promillerajan alentaminen raitistaisi liikennettä. Eniten alentamisella olisi vaikutusta nuorille. Järvisen mielestä promillerajan alentaminen tarvitsisi tuekseen rangaistuksen porrastamista. Promillerajan ollessa 0,2, se ei olisi nykyisen kaltainen rangaistus, vaan yksi ajon keskeyttäminen. - Toinen tärkeä asia on alkolukko. Kannatan Liikenneturvan ohella alkolukkoa kuljettajalle ensimmäisestä rattijuopumuksesta tai ainakin uusimisesta. Jos jollakin on alkolukko, se on selvä viesti ympäristölle.

Kansalaisjärjestöillä vahvuuksia STM:n neuvotteleva virkamies Meri Paavola näkee kansalaisjärjestöt tärkeässä roolissa, joka suunnasta katsottuna. Hänellä on työkokemusta järjestöissä ja tutkimuslaitoksissa. Hänen mukaansa kansalaisjärjestöjen rooli varsinkin Suomessa on ollut ja tulee olemaan tärkeä ehkäisevässä päihdetyössä. Järjestöissä on vahva organisoituminen sekä laajat verkosto- ja vaikutuskanavat. KK

11


Teema: vastuu MIELI VOIympäristöstä HYVIN

A

jatukset tuntuvat erityisen piinaavilta silloin, kun ne ovat jollain tapaa haitallisia itselle tai läheisille. Samoin käy silloin kun ne koskevat hyvinvointia tai turvallisuutta. Ajatukset ovat toisenlaisia, kun ne vievät tasapainoisiin, hyviin kokemuksiin. Elämä tuntuu sujuvan, se on keveää. Ilon hetkillä aurinko tuntuu paistavan joka kulmasta. Syvä yhteys koetaan kanssa ihmisiin. Itsearvostus on kohdallaan ja elämä maistuu hyvältä.

Ajatusten voima Ajatuksilla on valtava voima elämässä. Ajatukset määräävät hyvin pitkälle mielialaa ja vaikuttavat myös kehollisiin reaktioihin ja toimintaan. Omat kokemukset ja oppimishistoria muokkaavat pitkälti ajattelumallien rakentumista ja sitä kautta mielialoja. Kulttuurisella taustalla, asuinympäristöllä ja uskonnolla samoin myös medialla, on oma vaikutuksensa siihen, miten ajatellaan.

Ajatusten VOIMA elämässä Joskus ajatuksesta voi olla vaikea päästä eroon. Ajatus voi piinata, herättää hankalia tunteita ja eivätkä tekemiset suju. Ajatus voi tuntua todelta, vaikka muut seikat osoittavat toista. Eroon pääsy ajatuksesta on hankalaa eikä itselle mahda mitään. Ja sama kaavaa toistuu mielessäsi. Teksti: Pirjo Säisä-Winter, psykologi, psykoterapeutti Elämän aikana jo lapsuuden kodissa ehdollistutaan tiettyihin ajatuskaavoihin. Niistä voidaan pitää mielessä kiinni, ja nähdä jopa ainoana totuutena. Ne ovat ikään kuin mieleen rakentuneita kaavoja tai ohjelmointeja, joiden kautta todellisuutta katsotaan ja tulkitaan. Ne käynnistyvät tietyissä tilanteissa automaattisesti sen mukaan mihin ne on totuttu kytkemään. Tällaiset automaatiot ohjaavat ihmistä, vaikuttavat kokemistapaan, synnyttävät tunteita ja määräävät toimintaan. Ajattelutapa, joka on negatiivista ja kaavamaista, aiheuttaa eniten ongelmia. Samoin käy silloin, jos ajattelu ei vastaa todellisuutta tai ajatustottumukset pitävät yllä jotain haitallista tottumusta. Suurin osa murheista saa alkunsa siitä, kun jokaista mieleen nousevaa haitallista ajatusta pidetään totuutena. Negatiiviset tarinat ja itsestä muodostuneet epätarkoituksenmukaiset käsitykset tekevät ihmisen onnettomaksi. Mikäli omaa haitallista ajattelua ja käsitystä itsestä ei kyseenalaisteta ja muuteta, siitä voi tulla pysyvä mielen

12

rakenne. Masentuneella on tyypillistä nähdä oma itse, tulevaisuus ja ympäristö pessimistisesti. Syynä tähän ovat haitalliset ajatukset, jotka ylläpitävät depressiivistä noidankehää. Murehtiminen on tyypillistä eikä ulospääsyä toisenlaiseen tapaan hahmottaa elämää pystytä näkemään. Oman ajattelun ja sen seurausten tarkastelu auttavat toipumisessa. Haitallisten ajatusten rinnalle voidaan nostaa vaihtoehtoisia tulkintoja, kokemuksia ja muistikuvia, jolloin ajatusten ehdottomuus ja negatiivisuus alkavat muuttua. Ongelmallista juomista ylläpitävät haitalliset uskomukset, jotka muokkaavat mielitekoon liittyviä odotuksia esimerkiksi Stressi hoituu parhaiten muutamalla paukulla, tai Olen hauskempi kun olen ottanut muutaman paukun jne. Näitä haitallisia uskomuksia liittyy muihinkin riippuvuuksiin esim. tupakointiin tai ylensyömiseen. Sisällöt vaihtelevat päihde- tai riippuvuuskohtaisesti. Irtipääsemiseksi voi kyseenalaistaa omia uskomuksia, esimerkiksi onko totta, että juominen on ainoa keino helpottaa stressiä, mikä voisi olla vaihtoehtoinen keino, millaisia myönteisiä seurauksia voin saavuttaa esimerkiksi lenkkeilyllä jne. Vaih-toehtoisia toimintamalleja on hyvä kokeilla. Houkutustilanteissa on keskeistä tuntea


Ongelmallista juomista ylläpitävät haitalliset uskomukset, jotka muokkaavat mielitekoon liittyviä odotuksia. oma ajattelutapa ja tilanteet, joissa helposti taipuu toisten tahtoon. Rajojen asettamiseksi auttaa se, että tietää, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Itsetuntemuksella ja puolensa pitämisen harjoituksilla voidaan esimerkiksi nuoria ohjata, miten kieltäytyä toisten vaatimuksista tai houkutuksista.

Haitalliset ajatukset Haitallisille ajatuksille on tyypillistä, että ne tupsahtavat mieleen ilman ponnistelua. Ne voivat vääristää muun muassa omaa kuvaa itsestä, jolloin käsitys itsestä on todellisuutta huonompi. Ne estävät usein saavuttamasta sellaista, mitä elämältä halutaan ja niitä on vaikea saada pois mielestä. Ne voivat aiheuttaa syyllisyyttä, määrittää miten voit käyttäytyä, miten saat ilmaista tunteitasi, miten on sopivaa viettää lomaa jne. Ne voivat johtaa siihen, että kadotat yhteyden syvempiin, omiin ilon ja onnellisuuden tunteisiin. Voit näiden ehdollistumien ohjaamana kytkeä pois itsestäsi omat toiveesi, unelmasi ja tarpeesi ja elää ohjelmoitua elämää. On myös mahdollista, että ohjelmoiva ympäristö erilaisine sanktioineen pyrkii palauttamaan sinut totuttuun ruotuun. Vähin erin vieraannut todellisesta itsestäsi.

Tiedostamalla parempaan Käännös parempaan alkaa siitä kun alat tunnistaa ja tiedostaa haitallisten ajatusten ohjelmoinnit. Tiedostaminen on jo olemassa silloin, kun ajattelet ajatuksiasi. Jokaisella on kyky olla tietoinen omista ajatuksistaan, tunteistaan ja teoistaan. Näiden kykyjen avulla on mahdollista tutkia ja tulkita itseä. Tietoisuus omasta ajattelusta ja tunnekokemuksista mahdollistaa kehittymisen. Tiedostamisen avulla päästään yhteyteen sekä sisäisen että ulkoisen todellisuuden kanssa. Tiedostamalla voidaan purkaa esteitä oman kokonaisvaltaisen kehityksen tieltä. Mitä enemmän esteitä puretaan, sitä lähem-

mäksi päästään todellista itseä. Ihmisen todellinen olemus Itse on syvemmällä kuin hänen ajatuksensa. Se, mihin ajatuksella keskitytään, pyrkii toteutumaan elämässä. Ajatuksia toistamalla annetaan niiden toteutumiselle voimaa. Keholla ja mielellä on yhteys siten, että mikä pyörii mielessä, on myös kehossa ja päinvastoin. Ystävällisyys vaikuttaa positiivisesti immuunijärjestelmään ja serotoniinin lisääntyneeseen tuotantoon aivoissa. Serotoniini on luontaisesti kehossa esiintyvä aine, joka saa olon tuntumaan mukavaksi, rauhalliseksi ja jopa autuaalliseksi. Myönteiset ajatukset, joilla on paljon korkeampi frekvenssi, auttavat pysymään vahvempana kaikilla tasoilla, kun taas negatiiviset ajatukset heikentävät ihmistä. Jokaisessa tutkitussa spontaanissa parantumisessa toivottomasta ja parantumattomasta sairaudesta on tapahtunut merkittävä tietoisuuden nousu siten, että positiiviset asenteet alkoivat dominoida. Spontaanissa parantumisessa on ollut yleensä huomattava lisäys kyvyssä rakastaa ja tietoisuus rakkauden tärkeydestä parantavana tekijänä.

Huomio terveydessä Paraneminen alkaa kun siirtää huomion sairaudesta terveyteen. Jos mieli keskittyy sairaudessa ajattelemaan vain sairautta, aktivoituu elimistö yhä enemmän sairauteen. Parempi vaihtoehto on alkaa nähdä itsensä mielikuvissa yhä enemmän täydellisen terveessä ruumiissa. Paremmat ajatukset johtavat parempaan biokemiaan ja ter-

Itsetuntemuksella ja puolensa pitämisen harjoituksilla voidaan esimerkiksi nuoria ohjata, miten kieltäytyä toisten vaatimuksista tai houkutuksista muun muassa päihteisiin.

veempään ruumiiseen. On hyväksi etsiä vaihtoehtoisia tapoja tulkita todellisuutta ja kehittää realistisempia hyvinvointia edistäviä ajattelumalleja. On hyvä osata puhua itselle myönteisesti. Juttele itsellesi, kuin puhuisit parhaalle ystävällesi. Käytä uusia hyvinvointia edistäviä ajatuksia ja mielikuvia. Psykologisessa tarkoituksessa käytetyt voimalauseet ovat lauseita joiden tarkoituksena on synnyttää toivottuja hyviä tunteita ja käyttäytymistä alitajunnassa. Tavoitteena on muuttaa ajatus tai uskomus. Voit työntää sivuun jonkun kielteisen ajattelutavan ja ohjelmoida uudelleen oman alitajunnan. Voimalause on myönteinen väitteenomainen lause, joka kertoo asian olevan jo tietynlainen, esimerkiksi Olen terve ja tasapainoinen. Ajatusta toistetaan ja sen avulla luodaan todellisuutta. Tehokkain tapa on tietenkin toistaa valitsemasi myönteinen lause kolme kertaa.

Mielikuvat parantavat Parannuskeinona mielikuvatyöskentely toimii hyvin. Työskentelyssä luodaan vahva tarkka mielikuva siitä, miten esimerkiksi jokin kivulias jäsen toimii terveenä. Tästä mielikuvasta pidetään kiinni, vain kuva terveestä, hyvin toimivasta jäsenestä on mielessä. Jokaisella ajatuksella on kuva, johon se liittyy, siksi mielikuvat ovat tehokkaita. Mitä todellisemman mielikuvan omasta hyvinvoinnista voi luoda, sitä tehokkaammin alitajunta ilmentää toivetta. Haitallisia mielikuvia voidaan opetella pysäyttämään visuaalisella mielikuvalla esimerkiksi stop-merkillä. Mielikuva suunnataan uudelleen ympäristöön, jolloin ajatus saadaan katkeamaan. Myönteisyyteen suuntaamisesta seuraa helpottava tunnekokemus, joka vie parempaan kokemukseen. Valon visualisoiminen parantaa sekä emotionaalisia että fyysisiä vaivoja. Tilanteesta riippuen valon voi visualisoida monessa eri muodossa. Voit mielessäsi kuvitella valon virtaavan päällesi kuin valosuihkun, joka puhdistaa mielen harmeista. Voit myös keventää ajatteluasi tai tunteitasi sanomalla ja luomalla mielikuvan miten ajatuksesi ja tunteesi täyttyvät päivä päivältä yhä enemmän valolla. Valon voi suunnata kipeään kehon osaan ja kuvitella miten se parantaa ja hoivaa itseä. ■ 13


Teema: vastuu MIELI VOIympäristöstä HYVIN

PUKKAUSTA ELÄMÄÄN

E

telä-Karjalainen Joutseno on merkkaritoiminnan pioneeri. Vuodesta 2003 alkaen on katsottu tarpeelliseksi palkata erityisesti ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevä, sairaanhoitajan tai mielenterveystyöntekijän koulutuksen saanut henkilö osaksi yläkoululaisten ja lukiolaisten arkea. Minna Sairalla on takanaan kohta kolme lukukautta merkkarina: hän tietää työnsä tarpeellisuuden. - Parasta palautetta työstäni on se, että oven ollessa auki nuoret saattavat tulla ja

Tämän päivän nuoren huolijana kulkee äärestä laitaan; on ohimeneviä elämäntilanteeseen ja tunne-elämään liittyviä kriisejä, ristiriitoja kotona, murrosiän kuohuja - mutta myös isoja ongelmatilanteita. rötkähtää sohvalle. He osoittavat minun olevan helposti lähestyttävä juttukumppani. Merkkarin vastaanotolle voi mennä hetken mielijohteesta. Vaikka hän ei kriisiapua tarjoakaan, hän pyrkii löytämään oman hetken kullekin tarvitsijalle.Vastaanotolle voi myös varata ajan, ja tarvittaessa tavataan useamminkin. Nuoren maailmassa huoli voi kasvaa hyvinkin nopeasti ja yltää kierteeksi, jonka katkaisemiseksi on tärkeää päästä pohtimaan asioita neutraalin aikuisen kanssa. Merkkari ei anna valmiita vastauksia, mutta auttaa löytämään ne.

Huolia äärestä laitaan Merkkarin luokse on lupa tulla niin isojen kuin pientenkin huolten kanssa. Minna Sairan mukaan tämän päivän nuorten ”huolijana kulkee äärestä laitaan”; on ohimeneviä elämäntilanteeseen ja tunne-elämään liittyviä kriisejä, ristiriitoja vanhempien kanssa, murrosiän kuohuja jne. - mutta myös isoja ongelmatilanteita, joissa käynti merkkarin luona voi olla se ensimmäinen askel kohti selviytymistä. - Nuorilla on paljon yllättävän isoja ongelmia elämässään, joko liittyen perhetilanteisiin tai sitten kasvuun ja itsenäistymiseen. Kohtaan nuoria, joiden kodeissa on päihdeongelmia ja/tai väkivaltatilanteita. Kohtaan myös ahdistuneisuudesta, yksinäisyydestä, paniikkihäiriöistä ja masennuksen kaltaisista oireista kärsiviä nuoria, Minna Saira listaa. 14


Tarinaa tulee kyllä

Merkkari eli Joutsenon koulun vt. mielenterveystyöntekijä Minna Saira auttaa, tukee ja rohkaisee. Hän on paikalla siellä missä nuorikin on, koulun tiloissa, omassa viihtyisässä huoneessaan. Merkkarin sohvalle on helppo asettautua. Teksti ja kuvat: Teija Ojala Myös päihteisiin liittyvää ongelmakäyttäytymistä esiintyy. Koulu- ja opiskeluter veydenhuollon työnjaossa päihdeongelmiin liittyvät asiat kuuluvat terveydenhoitajille ja koulukuraattoreille, mutta merkkari on selvillä tilanteesta. - Minusta se, että nuorten asenne on nykyään kannabismyönteisempi, on pelottavaa. Vaikka itse käyttäjät ovat marginaaliryhmä, niin huolestuttavaa kyllä yhä useammat tietävät mistä esimerkiksi kannabista tai lääkkeitä halutessaan saa. Silti edelleen isoin osa päihdeongelmista liittyy alkoholiin, Minna Saira kertoo.

Ammatillista tukea saatavilla Merkkari tekee yksilötyötä. Työ on yksinäistä, vaikkakin siihen sisältyy kontakteja lukuisiin yhteistyökumppaneihin. Näiden merkitys on suuri sekä merkkarin jaksamisen, että työn tuloksellisuuden kannalta.

- Minun luokseni nuori tulee omasta aloitteestaan, oppilashuoltotyöryhmän ohjauksesta tai opettajan tai vanhempien suosituksesta. Lähin työparini on kouluterveydenhoitaja, joka myös ohjaa nuoria luokseni. Yksi iso asia merkkaritoiminnassa onkin ollut se, kuinka olemme pystyneet keventämään kouluterkkarin työtaakkaa, Minna Saira juttelee. - Työhöni kuuluu ohjata asiakas eteenpäin, jos näen, että hän tarvitsee tarkempaa selvitystä tilanteestaan. Merkkari ei hoida eikä anna terapiaa. Ohjaan nuoren joko nuorisopsykiatrian poliklinikalle, tai tilanteen niin vaatiessa lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojelulaki ohjaa työtäni siinä mielessä, että vakavan huolen herätessä minun on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Nuoren kotiin merkkari ottaa yhteyttä, ja kutsuu vanhemmat keskustelemaan, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. - Minulle on ehdottoman tärkeää säilyttää luottamus näihin nuoriin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että he tietävät aina itse ensimmäisinä, jos vien heidän asioitaan eteenpäin. Vanhempiin on joskus otettava yhteyttä, vaikkei nuori sitä haluaisi, mutta yleensä yhteisymmärrys löytyy. Enkä lähetä esimerkiksi poliklinikkalähetettä, ellen ole käynyt sitä nuoren kanssa läpi niin, että hän varmasti ymmärtää mistä on kysymys, Minna Saira painottaa.

Merkkarin pääasiallisin työmenetelmä on keskustelu. - Nuoret tuottavat itse niin hyvin tarinaa, ettei tässä juuri apuvälineitä tarvita, Saira nauraa. Ensimmäisellä käyntikerralla täytetään yhdessä nk. alkukartoituslomake, jonka pohjalta keskustelu käynnistyy. Tarvittaessa muitakin lomakkeita, joilla voidaan esimerkiksi mitata nuoren kokemusta omasta itsestään, sekä erilaisia korttisarjoja löytyy, mutta pääsääntöisesti merkkarin työväline on oma persoona. - Mielestäni työtä voisi kehittää enemmän ryhmätoimintoja sisältäväksi. Suunnitteluineen ja valmisteluineen ne vievät aikaa, ja olen tarkka siitä, ettei toiminta kuormita varsinaista koulutyötä liikaa. Ryhmätapaamiset voisivat kuitenkin palvella esimerkiksi itsetunto-ongelmista tai uhkaavasta syrjäytymisestä kärsiviä nuoria, Minna Saira suunnittelee. - Tällä hetkellä teemme koulun kanssa erittäin hyvää yhteistyötä, ja näen sen merkkaritoiminnan avainasiana, Saira lisää.

Nuoren puolesta puhuja Merkkaritoiminnan tavoitteena on olla nuoren äänen kuuluviin tuoja. - Tärkeintä on päästä riittävän ajoissa nuoren systeemiin mukaan. Haluan, että nuori tulee kuulluksi, kokee saavansa tukea, ja että häntä autetaan tarvittaessa eteenpäin, Minna Saira linjaa. -Minun tehtäväni on puhua nuoren puolesta koulun suuntaan ja vanhemmille silloin, kun ilmenee vähänkin kraavimpaa oireilua, eikä nuori koe tulevansa ymmärretyksi. Silloin kerron, ettei nuori käyttäydy kuten käyttäytyy tahallaan, vaan että oireiluun on aina jokin syy. Työn varjopuoliin kuuluukin kohtaaminen sen tosiasian kanssa, että jokaisen nuoren taustalta ei löydy riittävää vanhemmuutta. Vanhemmat saattavat sanoa, etteivät ehdi auttamaan. Merkkarin näkökulmasta he eivät syystä tai toisesta aseta nuorelleen rajoja – eivätkä myöskään anna läheisyyttä. Näissä perheissä suhtautuminen merkkarin yhteydenottoon ei luonnollisestikaan aina ole kovinkaan rakentava, valitettavasti. ■ 15


Teema: vastuu MIELI VOIympäristöstä HYVIN

Parhaiten lasta suojaavat

ASIOIDEN PYSYVYYS JA ÄIDIN KOULUTUS itkä tekijät suojaavat ihmisen mieltä ja auttavat sitä pysymään terveenä? Mitkä elämän tapahtumat auttavat rakentamaan hyvää elämänhallintaa? Miksi jollekin tulee ongelmia, mutta toinen selviytyy? Vastauksia näihin kysymyksiin toivotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa yhdistellään aiempaa monipuolisemmin tietoja yhden kokonaisen ikäluokan, vuonna 1987 syntyneen noin 60 000 lapsen, elämästä. Heidän elämäänsä on seurattu kaikkien mahdollisten rekisterien; neuvolakäyntien, koulutodistusten, rikosrekisterien tai sairaskertomusten avulla jo sikiökaudelta aina vuoteen 2008 saakka, jolloin nämä ihmiset olivat 21-vuotiaita. Tutkimus tehdään yhteistyössä terveys-, ja sosiaali- sekä rikosalan asiantuntijoiden kanssa. Joitakin vastauksia alussa mainittuihin kysymyksiin on jo voitu hahmotella, vaikka varsinaiset tulokset laajasta tutkimuksesta saadaan vasta lähivuosina.

M

Äidin korkeampi koulutus on yksi lasta parhaiten suojaava tekijä. Toinen vahva suojaava tekijä on asioiden pysyvyys. Silloin luodaan pitkiksi kodin, koulun, kavereiden, asuinpaikan ja perheenjäsenten keskinäiset suhteet. kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta, tiivistää Paananen. Mielenterveyteen vaikuttavista riskitekijöistä tiedetään paljon enemmän useista tutkimuksista jo ennestään. Esimerkiksi usean sukupolven mittainen työttömyys, vanhempien köyhyys ja kouluttamattomuus kasaavat ongelmia lapsen elämään. Ja vaikeudet helposti kumuloituvat, joka tarkoittaa sitä, että kun jollakin menee huonosti, se leviää helposti monelle elämänalueelle.

Huomiota ennaltaehkäisyyn

Pitkät vuorovaikutussuhteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Reija Paanasen mukaan näyttää siltä, että vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus on yksi lasta parhaiten suojaava tekijä. Siihen liittyy kodin yleinen asenne koulutukseen sekä lapsen kannustamiseen. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein. - Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Geneettinen perimä yhdessä kasvuolosuhteiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa muokkaa ihmistä, ja sukupolvelta toiselle siirtyy henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja, toteaa Paananen. Tutkimuksen mukaan toinen vahva suojaava tekijä on pysyvyys. Kodin, koulun, kave16

reiden, asuinpaikan ja perheenjäsenten keskinäiset suhteet luodaan silloin pitkiksi. Lapsena koettu köyhyys ei sinänsä tuota kielteistä sosiaalista perimää, vaan vanhempien ja perheen heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan. - Pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja

Tutkija Reija Paananen kertoo, että tutkimuksen tarkoituksena on löytää mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Paananen puhuu ennaltaehkäisevän työn puolesta ja hän kaipaa sellaista laskentakaavaa, jolla voitaisiin osoittaa ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen vaikutukset kustannuksiin terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa sekä myöhemmässä elämässä. Paanasen mielestä tasa-arvoinen järjestelmä, jossa lapsilla on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja pärjätä paremmin kuin vanhempansa ei toimi yhteiskunnassamme. Paanasen mielestä on järkyttävää todeta, että tutkittavana olevasta ikäluokasta joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta ja näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Eikä tämä koske pelkästään tutkimuksen kohdetta, vaan selittäviä tekijöitä saadaan äidin, perheen ja suvun sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä, mielenterveydestä tai rikosrekistereistä. KK


KOLUMNI

Järjestötoiminta tekee onnelliseksi ärjestöillä on Suomessa ollut suurempi merkitys kuin ehkä missään muualla. Ei siksi, että suomalaiset olisivat maailman kansojen joukossa kaikkein aktiivisimpia järjestötoimijoita. Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme jopa hieman passiivisia. Yhdistystoiminta on meille ollut niin erityisen tärkeää siksi, että se on ollut suomalaisten tapa kiinnittyä toisiinsa, olla osallisia ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Toisin kuin monissa muissa maissa, suomalaisen yhteisöllisyyden valikoimassa on ollut vain vähän muita vaihtoehtoja.

aikana tapahtui jotain merkittävää. Nuorten kiinnittyminen oikeastaan kaikkeen muuhun kuin omaan perheeseensä väheni vuosikymmenen mittaan radikaalisti: naapurustoon, asuinalueeseen, työyhteisöön, oppilaitokseen, järjestöihin, seurakuntaan, suomalaisuuteen...

J

Järjestöissä suomalaiset ovat pitäneet huolta toinen toisistaan, koko yhteiskunnasta ja samalla itsestään. Järjestöissä on kehitetty, vaikutettu, tuotettu palveluita ja harrastettu. Vaikeina aikoina yhdistystoiminta on rakentanut luottamusta ja tarjonnut kanavan kansalaisyhteiskunnan kuohuille. Näin yhdistykset ovat myös luoneet yhteiskuntaan vakautta ja yhteiskuntarauhaa. Järjestöillä on myös ollut suuri merkitys innovaattoreina ja yhteiskunnan eteenpäin vievinä voimina.

Sari Aalto-Matturi on Elämäntapaliiton ja 1.1.2012 aloittavan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja. Lisensiaatintutkimuksessaan hän on tutkinut yhteisöllisyyden ja järjestöjen haasteita tieto- ja verkkoyhteiskunnassa.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Amerikkalainen sosiologiguru Robert Putnam on sympaattisimmillaan maalaillessaan osallistumisen autuutta. Liittyminen johonkin yhteisöön onnellistuttaa ihmistä enemmän kuin miltei mikään muu asia maailmassa. Suomessa kuten muuallakin läntisissä demokratioissa kannetaan yleisesti huolta yhteisöllisyyden hiipumisesta ja osattomuudesta. Puhutaan narikkaidentiteeteistä: ihmiset eivät enää kiinnity toisiinsa pysyvämmin, vaan ripustavat identiteettinsä hetkeksi jonnekin vain viedäkseen sen pian toisaalle. Puhutaan myös suurten tarinoiden murtumisesta – poliittisten aatteiden tai uskonnon sijaan etsimme pieniä, henkilökohtaisia maailmanparannusprojekteja. Järjestöt pyörivät yhä enemmän palkatun henkilöstön voimin, jäsenen tehtäväksi jää jäsenmaksun maksaminen. Jotkut uskovat, ettei yhteisöllisyys ole katoamassa mihinkään; se on vain muuttamassa muotoaan. Esimerkiksi nuorisobarometrit kuitenkin kertovat, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen

Kun siis tiedämme, miten osallisuus ja yhteisöllisyys tuottavat onnellisuutta ja hyvinvointia sekä yksilöille että koko yhteiskuntaan, antavat tiedot näiden hiipumisesta aihetta vakavaan huoleen. Iso-Britanniassa koetut väkivaltaiset mellakat tulevat muuallakin sitä todennäköisemmiksi, mitä enemmän yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka eivät koe olevansa osallisia, voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä tai yhteiskuntaan. Myös esimerkiksi nuorten päihteiden käytön yhtenä keskeisenä motiivina on yhteisöllisyyden kaipuu.

Toki jokainen sukupolvi rakentaa omaa maailmansa ja myös valitsee tavat, joilla siinä haluavat elää ja olla osallisia. Teknologian kehitys on tarjonnut aivan uusia mahdollisuuksia rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ajasta ja paikasta riippumatta. Erilaisissa verkkoyhteisöissä syntyy epäilemättä jäsenilleen aidosti merkityksellistä kohtaamista ja vuorovaikutusta. Olisi väärin arvottaa nettisukupolven osallisuuden ja yhteisöllisyyden tavat vähempiarvoisiksi kuin heitä edeltäneiden sukupolvien järjestöosallisuus. Toisaalta pelkästään verkon kautta muotoutuvan yhteisöllisyyden haasteita ovat esimerkiksi luottamuksen rakentaminen tai osallistumisen ja vaikuttamisen näennäisyys. Verkossa on kyllä tilaa ajatuksille ja väittelyille, mutta kuunteleeko niitä kukaan?

On syytä toivoa, että Suomessa on tulevaisuudessakin suuri joukko aktiivisia ja elinvoimaisia yhdistyksiä. Järjestöjen haasteena onkin keksiä itsensä aina vain uudelleen – kehittää toimintaansa ja kyetä tarjoamaan yhä uusille sukupolville mielekkäitä osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Vuosi 2011 on ollut EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Vuoden aikana on monin tavoin tuotu esille vapaaehtoisuuden koko kirjoa ja mahdollisuuksia. Vapaaehtoistoimintaa on yhtä lailla toimia yhdistyksensä rahastonhoitajana, pyörittää verkkokampanjaa kuin käydä vanhainkodissa lukemassa vanhuksille. Tärkeintä on, että löytää itselleen sen oikean tavan olla osallisena. Se tekee onnelliseksi. ■ 17


PÄIHTEET vastuu ympäristöstä Teema:

H

elsingin kaupungin päihdehuollon yksiköissä Pohjoisella A-klinikalla sekä Pohjoisella Nuorisoasemalla työskentelevä päihdelääkäri, LL Katja-Anneli Wathén näkee työssään suomalaisen alkoholinkulutuksen rankimman äärilaidan. Vaikka hoitoon hakeutuvat potilaat edustavat alkoholin riski- ja ongelmakäyttäjiä, A-klinikka ja Nuorisoasema tarjoavat näköalapaikan myös yleisemmille kehityssuunnille. Wathén on erityisen huolissaan tyttöjen humalahakuisen juomisen ja sen kautta väkivaltakäyttäytymisen yleistymisestä. Myös suomalaisten alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön lisääntyminen mietityttää. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kolminkertaistunut neljän viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Vuonna 2009 alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuoli yhteensä lähes 3000 ihmistä. Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat olleet vuodesta 2005 lähtien työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Vuonna 2009 kuolleista työikäisistä miehistä lähes joka viides ja naisista joka kymmenes kuoli alkoholiperäiseen sairauteen tai alkoholimyrkytykseen. Samalla, kun alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut, juomatavat ovat muuttuneet mietoja juomia suosivammiksi. Kun 1960luvun alussa alkoholin kulutuksesta lähes 70 prosenttia oli väkeviä juomia, oli niiden osuus vuonna 2009 enää neljännes. Samanaikaisesti mallasjuomien ja mietojen viinien suosio on lisääntynyt. Tästä huolimatta kaksi suomalaista juomatapaa leimaavaa piirrettä on säilynyt ennallaan: alkoholin käyttö aterialla on yhä harvinaista ja humalajuominen on edelleen yleistä. Nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat tutkimusten mukaan vastoin yleisempää kehitystä vähentyneet. Raittiiden nuorten osuus on kasvanut 2000-luvulla. Tampereen yliopiston nuorten terveystapatutkimusten mukaan raittiiden nuorten osuus kasvoi 2000-luvun alusta vuoteen 2007 saakka, jolloin raittiiden osuus oli suurimmillaan: tuolloin 12-vuotiaista yli 91 prosenttia oli raittiita, 14-vuotiaista pojista 65 prosenttia ja tytöistä 55 prosenttia, 16vuotiaista pojista ja tytöistä noin viidennes sekä 18-vuotiaista reilu kymmenes. Kuitenkin viimeisimmän, vuoden 2009 18

Alkoholin kokonaiskulutus on yli kolminkertaistunut neljän viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tyttöjen ja naisten lisääntynyt juominen huolestuttaa nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nämä myönteiset kehityskulut näyttävät pysähtyneen. Vuonna 2009 raittiiden nuorten (12 - 18 -vuotiaat) osuuden kasvu pysähtyi kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla.

Tyttöjen ja naisten juominen Wathén haluaa korostaa alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön vaaroja. Ihmiset käyttävät nykyisin monenlaisia keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Niitä käytetään toisinaan myös kuin huomaamatta väärin esi-

merkiksi ottamalla ystävän antamaa lääkettä ilman omaa reseptiä. Seuraukset voivat olla todella arvaamattomia, kun lääkkeiden lisäksi nautitaan vielä alkoholia. – Joillakin lääkkeillä on itsessään päihteenomainen vaikutus, jollaiseksi se mielletään lähinnä suositusannoksia suurempina määrinä nautittuna. Näihin sinänsä laillisiin aineisiin liittyy samalla myös riski riippuvuuden kehittymisestä. Ajankohtaisista ilmiöistä erityisesti tyttöjen humalajuominen ja todennäköisesti sitä kautta yleistynyt väkivaltakäyttäytyminen


määrälliset riskirajat, jolloin sinänsä viattoman kulttuuri-ilmiön seuraukset saattavat pitkällä aikavälillä olla vakavia. Naisilla alkoholinkulutuksen riskiraja on maksimissaan 16 ja miehillä 24 ravintola-annosta viikossa. Elämän ja työelämän autoistuminen on samanaikaisesti puolestaan vähentänyt alkoholinkulutusta tietyissä totunnaisissa tilanteissa. Wathénin näkemyksen mukaan Suomessa onkin samanaikaisesti rinnakkaisia ja jopa vastakkaisia trendejä alkoholin kulutuksen suhteen. – Alkoholi, joskin mieto, on nykyisin enenevästi osa elämää ja suhtautuminen alkoholiin liberaalimpaa, vaikka väkevien alkoholijuomien kulutus onkin vähenemään päin.

Juomisen terveyshaittoja

Päihdelääkäri Katja-Anneli Wathénin mukaan humalajuominen on edelleen yleistä. Myös suomalaisten alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön lisääntyminen mietityttää. on huolestuttavaa. – Tyttöporukoiden riehuva ja muutenkin levoton käyttäytyminen näkyy Nuorisoasemilla. Vaikkakin ehkä hämmästyttävää, naiset tekevät nykyisin jopa lähes puolet kaikista rekisteröidyistä törkeistä pahoinpitelyistä. Alkoholi on tieteellisissä tutkimuksissa liitetty vahvasti lisääntyneeseen aggressiivisuuteen. Erityisesti nuorten naisten alkoholinkulutuksen kasvaessa on myös heidän väkivaltakäyttäytymisensä lisääntynyt.

Salakavala tissuttelukulttuuri Katja-Anneli Wathénin mukaan Suomeen on syntynyt tissuttelukulttuuri. Tissuttelukulttuuriin kuuluvat viinit ja oluet ruokailun yhteydessä ja hyvä esimerkki siitä ovat vaikkapa olutravintolat, jotka alkoivat yleistyä 1990-luvulla. – Harmittoman oloisessa tissuttelussa saatetaan silti hyvinkin ylittää alkoholin käytön

Alkoholin aiheuttamista psyykkisistä terveyshaitoista yleisimpiä ovat unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja monien henkisten toimintojen häiriintyminen. – Yömyssy saattaa toimia kerran, mutta säännölliseksi unilääkkeeksi se ei sovi, sillä alkoholi heikentää unen laatua ja lopulta aiheuttaa univaikeuksia. Todella vakavat ongelmat kuten varhainen dementoituminen tai sekavuus- ja harhaluuloisuusoireet johtuvat useimmiten kuitenkin vasta kroonistuneesta alkoholin liikakulutuksesta tai sen runsaan pidempiaikaisen käytön lopettamista seuraavista vieroitusoireista. Fyysisistä terveyshaitoista tyypillisimpiä esimerkkejä ovat muun muassa akuutti ja krooninen haimatulehdus sekä maksakirroosi. Alkoholi voi vaurioittaa myös vatsan

Ajankohtaisista ilmiöistä erityisesti tyttöjen humalajuominen ja todennäköisesti sitä kautta yleistynyt väkivaltakäyttäytyminen on huolestuttavaa.

limakalvoa suojaavaa kerrosta, joka oireilee mahakatarrina. – Jo viikon etelänmatkan seurauksena voi kehittyä akuutti haimatulehdus, jos alkoholin kulutus sen aikana on ollut runsasta. Myös tissuttelu – esimerkiksi pari reiluhkoa viinilasia ruoan yhteydessä päivittäin – kasvattaa alttiutta maksakirroosiin, joka sairautena on sidoksissa kumulatiiviseen, elämänaikaiseen alkoholialtistukseen. Alkoholinkäytön tyypillisiä ongelmia ovat myös nestetasapainohäiriöt sekä moninaiset hermoston rappeumaa kuvastavat elimistön toimintaongelmat. Pitkäaikaisella riskikäyttäjällä saattaa kehittyä polyneuropatiaksi kutsuttu tunnon ja lihasvoiman häiriintyminen erityisesti alaraajoihin. Lisäksi voi esiintyä tasapainohäiriöitä, jotka johtuvat pikkuaivojen, eli koordinaatiota ja tasapainoa säätelevän aivojen osan, rappeutumisesta. Sydän- ja verisuonisairauksien ja erilaisten syöpien riski kohoaa myös pitkäaikaisen, runsaan alkoholinkulutuksen seurauksena. Tapaturmat on huomioitava alkoholinkulutuksen fyysisinä riskeinä.

Tulevaisuuden suunta? Wathénin näkemyksen mukaan suomalaisen alkoholikulttuurin kehitys riippuu enimmäkseen yleisestä yhteiskuntakehityksestä. Terveellisen alkoholikulttuurin luomiseksi olisi parannettava yleistä hyvinvointia ja tuettava mielekkään elämän mahdollisuuksia kaikissa yhteiskuntaluokissa. – Suurin uhka on, ettei päihteiden käyttö jää alkoholiin, vaan sekakäyttö ilmiönä yleistyy. Näin on vaarana tapahtua jo pelkästään, kun erilaisten psykovaikuttavien aineiden käyttö yleistyy, laittomista päihteistä puhumattakaan. Wathénin mukaan kesä on selkeä alkoholin kulutuspiikki, joka näkyy selvästi muun muassa päihdeklinikoilla. – Katkaisuhoitojen tarve ennen kesälomien loppumista on tyypillisesti huomiota herättävän suuri: työikäistä ja työkykyistä väestöä saapuu vastaanotoille tavanomaista enemmän. Joku saapuu etelänmatkan jälkeen lentokentältä suoraan päivystyspoliklinikalle runsaan alkoholinkäytön aiheuttamien oireiden vuoksi. Useissa terveyskeskuksissa on olemassa avokatkaisuhoitopalveluita, joiden tarve niin ikään kasvaa kesän aikana. ■ 19


SAVUTTOMUUS Teema: vastuu ympäristöstä

Nikotiini on porttihuume Teksti ja kuva: Hannu Vierola, LL, naistentautien erikoislääkäri asta viime vuosina on saatu tarkempaa tietoa siitä kuinka suuren vaaran lasten tupakointi muodostaa myös huumeiden aloittamiselle. Tuoreen suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi 12 vuotiaana lisää myöhempää kannabiksen käyttöriskiä lähes 30-kertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. Myös humalajuominen ja kovien huumeiden käyttö on hyvin varhain tupakoinnin aloittaneilla nuorilla 30 kertaa yleisempää. Suurimmassa vaarassa ovat käytöshäiriöiset ja yliaktiiviset lapset, jotka ilman ennakkoluuloja tarttuvat ensimmäiseen tarjottuun savukkeeseen. Samansuuntaisia tutkimustuloksia julkaistiin myös Irlannissa tänä vuonna. Lähes 30 prosenttia tupakoijista oli käyttänyt kannabista, mutta tupakoimattomista vain 1,6 prosenttia. Elinikäinen riski kovien huumeiden käytölle oli tupakoivilla kuusinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. On selvää, että savukkeen polttamisen oppiminen ja hengityselinten ”sopeutuminen” savuun alentavat poltettavien huumeiden käyttökynnystä. Mutta mitä tapahtuu nuorten aivoissa?

V

Kemiallinen jälki päihdemuistiin Tiedetään, että kaikki päihteet, tupakka (nikotiini), alkoholi ja kannabis vaikuttavat aivojen ns. päihdemuistiin hyvänolohormonin eli dopamiinin kautta. Tupakanpoltostakin jää kemiallinen jälki päihdemuistiin. Tämä on todistettu aikaisemmin eläinkokeissa (in vitro), mutta vaikka kannabis ja tupakka ovatkin eniten käytettyjä huumeita, niiden aivokemia dopamiinin osalta on paljolti vielä selvittämättä ihmisillä. Tämän vuoden elokuussa Addiction Biology -leh-

20

Humalajuominen ja kovien huumeiden käyttö on hyvin varhain tupakoinnin aloittaneilla 30 kertaa yleisempää. Suurimmassa vaarassa ovat käytöshäiriöiset ja yliaktiiviset lapset, jotka ilman ennakkoluuloja tarttuvat ensimmäiseen tarjottuun savukkeeseen. dessä Claire Leroyn tutkijaryhmä todisti aivojen PET-tietokonekuvauksessa niin kannabiksen käyttäjillä kuin tupakoijillakin yhtäläiset muutokset dopamiinin pitoisuutta

säätelevän valkuaisaineen pitoisuuksissa. Nikotiiniriippuvuus syntyy, kun aivot eivät pysty enää tuottamaan riittävää määrää mielihyvähormonia ilman uutta nikotiiniannosta. Saman sanoi selkokielellä jo vuosia sitten legendaarinen tupakastavieroittaja Allen Carr, joka on tehnyt useita oppaita tupakoiville lopettamisen tueksi: ”Tupakoivalla on liian pienet kengät jalassaan. Helpottava olo tulee vasta kun hän saa riisua kengät jaloista sytyttäessään uuden savukkeen nikotiinivieroitusoireiden estämiseksi. ”

Terveyskasvatusta päiväkoteihin Saksalaistutkimuksessa tupakoimattomilta lapsilta kysyttiin miksi he eivät tupakoi. Suurin osa ilmoitti syyksi terveydelliset ja taloudelliset syyt. Vähemmän vaikutusta oli nuorten mielestä tupakointikielloilla ja kontrollilla. Tiedetään varmasti, että lapset, jotka saadaan säännöllisen liikunnan pariin tupakoivat harvemmin. Urheilevan nuoren hyvä itsetunto suojaa tupakoivien kaverien huonolta vaikutukselta. Tupakoimaton nuori välttyy keuhkoahtaumataudilta ja muilta tupakkataudeilta ja säästää suuren summan rahaa elämänsä aikana. Nuorten tupakointiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmin. Päiväkodeissa ja ala-asteella tulisi aloittaa tehokas No Smoking -terveyskasvatus. Yläasteella se on usein liian myöhäistä. ■

Urheilevan nuoren hyvä itsetunto suojaa tupakoivien kavereiden huonolta vaikutukselta. Kuva: Futureimage


Lopettaminen on vaikeaa, jos paras ystävä tupakoi Eniten nuoren tupakoinnin lopettamispäätökseen vaikuttavat paras ystävä, nikotiiniriippuvuus ja nuoren vuorokausityyppisyys toteaa HLL Anna Maria Heikkinen väitöskirjatutkimuksessaan.

H

ampaiden harjaaminen ei poista tupakoinnin suun terveydelle aiheuttamia haittoja, sanoo HLL Anna Maria Heikkinen, joka väitöstyössään tarkasteli tupakoivien nuorten suun terveyttä. Heikkisen väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.10.2011. Heikkinen havaitsi, että hammaslääkärin antama tieto tupakoinnin vaikutuksista suun terveyteen voi edesauttaa nuoren päätöstä tupakoinnin lopettamisesta. Eniten lopettamispäätökseen kuitenkin vaikuttavat paras ystävä, nikotiiniriippuvuus ja nuoren vuorokausityyppisyys - aamutyyppiin kuuluvat aamuvirkut nuoret lopettivat tupakoinnin todennäköisemmin kuin iltatyyppiset. Tupakointikäyttäytymisen yhteys vuorokausityyppisyyteen on havaittu aikaisemminkin, mutta yhteyden taustamekanismia ei tiedetä. - Nämä tekijät tulisi ottaa huomioon kun suunnitellaan nuorten tupakkavalistusta, Heikkinen toteaa. Tupakoivia tutkimukseen osallistujista oli 25 prosenttia, ja heillä oli enemmän kiinnityskudossairautta kuin ei-tupakoivilla. Tupakoivilla pojilla oli enemmän kariesta kuin eitupakoivilla ja he harjasivat hampaitaan harvemmin kuin tupakoimattomat. Tupakointi näytti heikentävän nuorten hampaiden ja kiinnityskudosten kuntoa myös sen jälkeen, kun plakin ja hampaiden harjauksen vaikutukset oli otettu huomioon. Nuorista 19 prosenttia lopetti tupakoinnin saamansa terveysvalistuksen jälkeen. Siihen, miten vaikeaa lopettaminen oli, vaikutti erityisesti parhaan ystävän tupakointikäyttäytyminen. Vahvasti riippuvaisista vain kolme pystyi lopettamaan. - Jos paras ystävä tupakoi, tupakoinnin lopettaminen oli 7 kertaa vaikeampaa kuin jos hän ei tupakoinut, Heikkinen kertoo. Kotkan terveyskeskuksessa tehtyyn tutkimukseen osallistui 501 nuorta, iältään 15 - 16 -vuotiaita. ■ Lisätietoja: a.mari.heikkinen@helsinki.fi 21


AJOKUNTO

Hyvinkäällä opastettiin LIIKKUMAAN turvallisesti mopolla ■ Valtakunnallista Koulujen Liikenneturvallisuusviikkoa vietettiin syyskuun puolivälissä. Hyvinkäällä viikon liikenneturvallisuustapahtuman järjesti Valistupalveluyksikkö, Hyvä Olo ry ja Terveys ry. Liikenneopettaja Tommi Karhusen koulutuksessa kahdeksasluokkalaiset saivat kolme tuntia liikenneopetusta ja lisäksi tunnin havainnollista ohjausta mopoista. Karhusen mukaan nuorten asenteita pitää viilata vuosikerrasta toiseen. Hän kertoi, että mopoa ei pidä mieltää leikkikaluksi, vaan ajopeliksi, jolla liikutaan turvallisesti paikasta A paikkaan B. Karhusen pitämässä koulutuksessa nuoret saivat täysipaketin tietoa päihteettömästä liikenteestä, kypärän oikeasta kiinnityksestä, mopon tekniikasta ja sillä turvallisesta liikkumisesta. Tommi Karhunen on vetänyt Terveys ry:n Turvallisesti mopolla kursseja jo vuosikausia, joten hän tietää mistä puhuu. - Mopo on turvallinen menopeli. Esimerkiksi jarrut ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana ja kuskin tulee osata jarruttaa tehokkaasti, mutta se onkin suurin ongelma, totesi Karhunen. Kun toimitaan joukossa holtittomasti, karkaa mopo helposti käsistä. Kouluun Karhusen mukaan saatetaan ajaa kunnolla, mutta iltaisil22

Liikenneopettaja Tommi Karhunen neuvoi käytännön läheisesti mopon tekniikkaa ja ajamista Hyvinkäällä Tapainlinnan, Pohjoispuiston ja Härkävehmaan koulun 8. -luokkalaisille Terveys ry:n Turvallisesti mopolla -kurssilla.

la kokoontumisilla tyhmyys usein tiivistyy ja sitten niistä saadaan lukea uutisina sanomalehdissä sekä niiden yleisönosastoilla. Turvallisesti mopolla -koulutuksen ideana on vaikuttaa asenteisiin sekä muistuttaa vastuusta. - Haluan opettaa, ettei humalassa lähdetä liikenteeseen, silloin vahinkoja sattuu helposti. Kaikki koulutuksen tieto oli tarpeen, koska suurin osa kahdeksasluokkalaisista sanoi ainakin haaveilevansa omasta menopelistä. Heidän mielestänsä mopo helpottaisi koulu kulkemista. Aaron Silvennoinen haluaa olla rauhallinen kuski, jotta ei tulisi sakkoja. Myös hänen kaverinsa totesivat olevansa turvallisia ajajia ja käyttäytyvänsä järkevästi liikenteessä.

Virittämisellä on hintansa Viritetyllä mopolla ajaminen tieliikenteessä on laitonta. Sen lisäksi, että virittämisestä sakotetaan, voi suurempi lasku tulla mopon ajoneuvoluokan muutoksesta. Viritetty mopo katsotaan moottoripyöräksi, jolloin siitä on maksettava autovero. Moottoripyörästä on lisäksi maksettava korkeampi liikennevakuutusmaksu kuin moposta. Liikenneturvan mukaan virittämisestä kiinni jäämisen kustannukset voivatkin olla yli tuhat euroa. KK


1 30.11.–1.12.2ke01 skus Helsingin Messu

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma! Studia-messuilla mukana: t Kotimaiset yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeat, erikoisoppilaitokset ja kurssit t Opiskelumahdollisuuksia ja välivuosivaihtoehtoja ulkomailla t Liittoja, järjestöjä ja opiskelijapalveluja t Opinto-ohjauspiste t Tietoiskuja opiskelijoille ja opinto-ohjaajille

Samaan aikaan myös Job Forum Esillä eri aloja, järjestöjä ja urapolkuja

www.jobforum.fi

Avoinna: ke 30.11.–to 1.12. klo 9–17 Sisäänpääsy 10 ¤ ovelta, ryhmäliput 6 ¤ ennakkotilauksella 2.11. mennessä. Ilmainen sisäänpääsy: SLL:n jäsenet, opot, opettajat ja ryhmien vetäjät. Maksuton sisäänpääsy edellyttää rekisteröitymisen kävijäksi. Rekisteröidy tai tilaa ryhmäliput osoitteessa www.studiamessut.fi

Mediayhteistyössä:

Järjestää yhteistyössä:


AJOKUNTO

Kuskin kannattaa pysyä vesiselvänä Yö ilman onnettomuuksia -tempaus muistutti nuoria päihtyneenä autoilun riskeistä

■ European Night Without Accident -tempaus järjestettiin samanaikaisesti jokaisessa Euroopan Unionin 27 jäsenmaassa. Tempauksella muistutetaan nuoria olemaan päihteittä, kun pyörittelevät autonrattia. Terveys ry:n aluekoordinaattori Liisa Viitanen muistuttaa, että tutkimusten mukaan kuljettajalla jo 0,3 - 0,4 promillea, alle rattijuopumusrajan, onnettomuusriski on noin kymmenkertainen selvään verrattuna. Viitanen ja Ehkäise tapaturmat -hankkeen aluekoordinaattori Elina Harju kannustavat ratin taakse istuvia pysyttelemään kokonaan limulinjalla. Heidän mukaansa oman promillemäärän arvioiminen on käytännössä mahdotonta. Harju kertoo, että alkoholin palamisen laskeminen ei ole helppoa. Promillemäärän lisäksi alkoholin vaikutusta ajokykyyn lisää väsymys. Yhden ottamisessa homma menee herkästi yli ja kuka niitä sitten enää laskee. European Without Accident -tapahtuman ideana on vertaisryhmätoiminnat, joissa nuoret itse kertovat rattijuopumuksen vaaroista nuorille. Uusia tapoja tarvitaankin, koska nuoret ovat suurin riskiryhmä. Tieliikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista keskimäärin joka kolmas on nuori. Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneista yli 40 prosenttia on nuoria. Viitanen ja Harju toteavat tempauksen olevan erityisen tarpeellinen Etelä-Pohjanmaalla, koska tämä on liikenneonnettomuuksien ja rattijuopumusten mustaa 24

European Night Without Accident -tapahtumaa vietettiin 15.10. 2011 ravintola Karmassa Seinäjoella. Tempauksen puuhanaiset Liisa Viitanen (vas.), Annimaija Mettälä, Noora Ojanperä ja Elina Harju kannustivat autoilijoita pysymään nollalinjalla. Kuvat: Tomi Kosonen, Ilkka-lehti aluetta. Euroopan alueella tapahtumaa järjesti 600 nuorta ja Seinäjoella tekijöiksi oli värvätty neljä nuorta. Nuorisoja vapaa-ajan ohjaajiksi opiskelevat Annimaija Mettälä ja Noora Ojanperä juttelivat ja kertoivat asiasta toisille nuorille seinäjokilaisessa ravintola Karmassa. Samalla he koukuttivat kuskit olemaan koko illan vesiselvänä. Sitoumuksen merkiksi kuskit saivat käteensä rannekkeen, jonka avulla baaritiskiltä irtosi ilmaisia alkoholittomia juomia. Illan päättyessä kuskit saivat vapaaehtoisesti puhaltaa alkometriin. Nollatuloksella hankki autoilija palkkioksi pienen lahjapussin. Mettälä ja Ojanperä pitävät tärkeänä, että autoillessa ei oteta. - Ei edes yhtä, nuoret painottavat. European Night Without Accident -tapahtumaa on järjestetty Euroopan komission tuella vuodesta 2003. - Tämä on Euroopan Unionin vapaaehtoistyön teemavuosi ja tämä tempaus on vapaaehtoistyön lippulaivahanke. Hienoa, että lippulaiva ui nyt meillekin. Toivottavasti tapahtumaa järjestetään jatkossa muuallakin maakunnassa, kannustaa Viitanen. Lähde: Ilkka-lehti 15.10.2011


KOHTAAMISET aloittaa toimintansa 1.1.2012 ■ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää liikenneraittiutta. Järjestö panostaa tehokkaaseen yhteiskuntavaikuttamiseen, mutta ennen kaikkea myös vahvaan läsnäoloon ja ihmisten kohtaamiseen elämän eri alueilla - kouluissa ja oppilaitoksissa, työpaikoilla ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Järjestö ylläpitää jäsenyhdistystensä kanssa noin 20 päihteettömän kohtaamispaikan verkostoa ympäri Suomea. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii laaja-alaisena sosiaali- ja terveyssektorin kansalaisjärjestönä, jonka työssä yhdistyvät jäsenjärjestöjen vapaaehtoisvoimin tekemä työ ja EHYT ry:n palkatun henkilöstön osaaminen ja työpanos. Järjestö pyrkii luomaan edellytyksiä päihdejärjestöjen yhteistyölle ja yhteisille hankkeille niin valtakunnallisella kuin alueellisella ja paikallisellakin tasolla. Järjestöllä on noin 60 työntekijää. Helsingissä sijaitsevan keskustoimiston lisäksi EHYT ry:llä on 12 työntekijän verkosto eri puolilla Suomea. EHYT ry:n puheenjohtajana vuosina 2011 - 2014 toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Erkki Vartiainen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Terveys ry:n aluee Uusimaa – Häme Terttu Huttunen p. (09) 6850 3312, 0400 469 769 Hitsaajankatu 9 A 7.krs 00810 Helsinki

Kymenlaakso – Etelä-Karjala – Päijät-Häme Heli Vaija p. 044 5100 228 Kustaa III tie 7 45370 Valkeala

Lisätietoja: www.EHYTry.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry esittäytyi omalla osastolla Päihde- ja mielenterveyspäivillä 11.–12.10.2011 Tampere-talossa. Osastolla päivystämässä Tuula Sundman Terveys ry:stä ja Tuomas Rouvila Elämä On Parasta Huumetta ry:stä.

Varsinais-Suomi – Pirkanmaa – Satakunta Anne Mikkola p. 044 055 9920 Hämeenkatu 13 B 33100 Tampere

Keski-Suomi – Koillinen-Pirkanmaa Harri Jukkala p. 0400 274 823 Kumppanuustalo/Terveys ry Vapaudenkatu 4 40100 Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön viikko 5. - 13.11.2011 Päihdeilmastomme kaipaa muutosta Teemaviikon tarkoituksena on saada ehkäisevälle työlle sen ansaitsemaa huomiota ja lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Katso www.tekry.fi ja www.terveysry.fi 26


ekoordinaattorit Savo – Pohjois-Karjala Mirja Pekkanen p. 0400 469 767 Halssilantie 19 40400 Jyväskylä

Pohjois-Satakunta – Pohjanmaa Liisa Viitanen p. (06) 232 8102, 040 527 0842 Välikorventie 23 61810 Kauhajoki

Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Sinikka Korpela p. 0400 274 833 Isokatu 47, Kumppanuuskeskus 90100 Oulu

Lappi Raisa Lepikkö (1.1.2012 alk.) Yhteydenotot 31.12.2011 Sinikka Korpela 0400 274 833

Ajankohtaiset tiedot aluetapahtumista löytyvät www.terveysry.fi/aluetoiminta -sivustolta


Hyvä kunto edistää opintoja ja auttaa jaksamaan töissä. Työnteko kartuttaa turvaa myös tulevaisuutta silmälläpitäen. hyödyllisyysmalli nro 8170

Tutustu opetusmateriaaliin osoitteessa

www.tyoelake.fi

Hoitava uutuustyyny! Unilux Form -tyyny on niskapotilaiden, fysioterapeuttien ja Univision yhteistyön tulos. Tattariakanoita sisältävä tukityyny tukee nukkujan niskaa ja hartioita oikeista paikoista. Lisätietoa osoitteesta: www.univisio.fi

nuku itsesi virkeäksi

Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN


Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

– ratkaiseva pala! Lehdet, katalogit ja mainokset, kaikenlaiset painokset Joensuu - Helsinki - Nurmes - Tampere www.punamusta.com

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon. suomen lähi- ja perushoitajaliitto super

www.superliitto.fi


KOHTAAMISET

Kuortaneen Tervis-leirillä hyvä meininki ■ Terveys ry:n jäsenjärjestön Nuorisokasvatussäätiön järjestämä koululaisten Tervisleiri Kuortaneen urheiluopistolla kerää vuodesta toiseen yhä suurempia osanottajamääriä. Tämän vuoden Tervis-leiri 5. - 7. elokuuta kokosi urheiluopiston ja sen alueen monipuolisiin harrasteolosuhteisiin yli 70 kouluikäistä tyttöä ja poikaa eri puolilta Suomea. - Tuntuu vahvasti siltä, että vanhemmat, seurat ja yhdistykset ovat oivaltaneet Tervisaatteen oikein. He lähettävät lapsensa näille leireille, joiden päätavoitteena on antaa nuorille eväitä ja ohjeita terveeseen ja eheään elämään, päihteettömyyteen, raittiisiin elämäntapoihin, tupakoimattomuuteen, totesi Kuortaneen urheiluopiston rehtori Jorma Hyytiä toivottaessaan ison leiriläisjoukon vanhempineen tervetulleeksi. - Toivomme myös, että niin nuoret kuin heidän vanhempansakin kokisivat jatkuvan kuntoilun sekä liikuntaharrastuksen yhdeksi tärkeäksi terveen ja eheän elämän kulmakiveksi

30

NKS:n Tervis-leiri järjestettiin Kuortaneella nyt viidennen kerran. Leiri kuuluu olennaisena osana Nuorisokasvatussäätiön toimintaohjelmaan, Tervis-projektiin, joka tavoittaa vuosittain NKS:n yhteistyökumppaneiden ym. kautta vuosittain noin 1200 kouluikäistä nuorta. NKS:llä on yhteistyökumppaneina yhdis-

tyksiä ja urheiluseuroja, joille säätiö myöntää vuosittain toimintastipendejä. NKS kustantaa osan koululaisten Tervis-leirimaksuista muun muassa Erkki Poikosen rahaston tuella. Seuraava Tervis-leiri pidetään Kuortaneella vuoden 2012 elokuun alussa. Siitä löytyy jo tietoa NKS:n omilta sekä Kuortaneen urheiluopiston kotisivuilta. Teksti ja kuvat: Reijo Majasaari


Osallistu vuoden liikenneturvallisuusidea 2011 -kilpailuun Vuoden 2010 Liikenneturvallisuusidea -kilpailun voittajat Naantalin ammattiopistosta Nina Alm (vas.), Alvar Arvonen, Fariba Chir ja Enida Kadric.

Nuoret kilpailemaan liikenneturvallisuusideoista ■ Michelin Nordic järjestää nyt toisen kerran Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailun. Liikenneturvallisuusidea 2011 -kilpailussa kannustetaan nuoria luomaan heitä motivoivia liikenneturvallisuusviestejä. Voittajakoulut saavat Michelin Nordicin 3 000 euron arvoisen stipendin liikennekasvatukseen käytettäväksi, ja voittaneille oppilaille järjestetään räätälöity liikenne- ja ajoharjoittelupäivä. Kilpailu on edellisvuoden tapaan jaettu kahteen sarjaan. Ensimmäisessä ovat nuoremmat, 13 - 16-vuotiaat, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä moottorilla varustettujen kaksipyöräisten piiriin. Vanhemmat, 17 21 -vuotiaat kuuluvat autoilevaan tai autoilua aloittelevaan ikäryhmään, jolloin vastuu niin itsestä kuin muista liikenteeseen osallistuvista on entistä suurempi. Kilpailuun ilmoittaudutaan marraskuun 15. päivään mennessä osoitteessa www.michelin.fi/miksi Kilpailussa palkittavan idean muotoa ei ole etukäteen määritelty, joten aihe soveltuu useampien oppiaineiden yhteydessä toteutettavaksi. Vuoden 2010 Liikenneturvalli-

suusidea -kilpailun voittajaluokissa kilpailu otettiin osaksi äidinkielen ja terveystiedon opetusta, mutta se soveltuu yhtä hyvin esimerkiksi musiikin, kuvataiteen tai elämänkatsomustiedon yhteyteen.

Naantalin ammattiopisto vuoden 2010 voittajakoulu Terveyslehti haastatteli liikenneideakilpailun 2010 nuorten sarjan voittanutta ryhmää Naantalissa. Ryhmän jäsenet Alvar Arvonen, Nina Alm, Fariba Chir ja Enida Kadric kertoivat, että he saivat tietoa Liikenneturvallisuus-kilpailusta yhteyshenkilönä toimineelta opettajalta. Kun osallistumisesta oli päätetty, niin opiskelijat muodostivat pienryhmiä ideoimaan mahdollisia kilpailuehdotuksia. Kilpailuun osallistumista innosti liikenne aiheena. Ryhmien esittämien ideoiden pohjalta äänestettiin kilpailuun osallistuvat ideat. Ninan mukaan heidän videoaiheensa lisäksi esillä oli muun muassa valokuvasarja liikenteestä ja tietokoneanimaatio jostakin onnettomuudesta. Kilpailun voittaneen ryhmän ideana oli mopoiluun liittyvä video, koska he olivat kilpailuaikana mopoikäisiä. Alvar ja Nina kertovat, että videota alettiin toteuttaa laaditun käsikirjoituksen pohjalta. Enidan mukaan

ajatuksena oli, että videossa esitetyt liikennetapaukset kerrotaan humoristisesti, esimerkiksi videon taustalla soi Lasten liikennelaulu. Kaiken kaikkiaan video sisältää mopoilijan kannalta merkittäviä turvallisuutta edistäviä tilanteita kuvattuna, miten on vaarallista toimia - ratkaisuna turvallinen vaihtoehto , esimerkiksi kypärän käyttö tai kaverin kuljettaminen mopolla. Kaljotteluun liittyvää turvallisuusriskiä ei videolla esitetä, koska tekijät ovat alaikäisiä ja heidän mielestänsä liikenteessä pitää kuljettajan aina olla selvänä. Liikenneturvallisuusideakilpailua nuoret pitävät hyvänä toimintana, koska siinä he osallistuvat itse suunnitelmansa tapahtuman toteuttamiseen oppien samalla lisää liikenneturvallisuudesta. Palkintona saatu 5 000 euron summa on käytetty liikenneturvallisuutta edistävään koulutukseen. Voittajaryhmä on osallistunut muun muassa päivän mittaiseen ajo-opetustapahtumaan Porvoossa. Koska nuoret olivat alle ajokortti-ikäisiä, he pääsivät autojen mukana kokemaan ajotaitoradan haasteet. Sen sijaan mopoja ja kevytmoottoripyöriä he saivat ajaa ja kokeilla. Lisäksi keväällä koulun päättymisen aikaan koko koulu sai kokeilla turvavyön toimivuutta pyörähdysautossa ja turvaistuimessa. Tapahtumaan osallistuneista moni nuori kertoi, ettei enää ikinä ole turvavyötä käyttämättä. Liikennevalistus jatkuu voittajaryhmän osalta vielä marraskuussa Paimion ajoharjoitteluradalla, jossa on ohjelmassa turvallisuusnäytöt ja pimeän ajon näytöt. Liikenneturvallisuuskilpailu opetti Alvarin mielestä vastuuta. Palkinnon julkistamismatkalla Helsinkiin oli luminen ja jäinen keli, jonka vuoksi nuorten kuljettaman auton perään ajettiin. Nuoret säilyivät ehjinä ja kaikilla oli turvavyö kiinnitettynä. KK 31


Miksi nuorille sattuu ja tapahtuu liikenteessä? Mikä on minun ennusteeni? Olenko yllytyshullu? Mistä hyvä ajokunto syntyy? Mikä on matkustajan vastuu?

Selvä peli on Terveys ry:n keskusteleva liikennekoulutus nuorille vaarojen tunnistamiseksi ja vahinkojen estämiseksi. Pätevän liikenneopettajan vetämään koulutukseen voivat osallistua sekä ajokortilliset että ajokortittomat nuoret. ,VSTTJOLFTUPLPMNFUVOUJBt)JOUBFVSPB

ww www.terveysry.fi w w.tterv tervey eysr sry y.fi www.selvapeli.fi

Koulutusta tukee www.selvapeli.ďŹ -verkkosivusto. Keskeisimmät sisällĂśt lĂśydät myĂśs englanniksi ja venäjäksi.

Terveyslehti 4/2011  

Hyvän olon ja terveyden edistämisen lehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you