MAITOTUOTTEET
Maito on tehokas ravintoaineiden lähde
S
itran mukaan keskivertosuomalainen tuottaa ilmastopäästöjä hiilidioksidiksi muutettuna noin 10 300 kiloa per vuosi. Ruoan osuus tuosta määrästä on 2 100 kg, mistä juuston ja muiden maitotuotteiden osuus on 630 kg. Envitecpolis Oy on selvittänyt eri ruokaaineista saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää verrattuna niiden hiilipäästöihin. Lähtökohtana selvityksessä olivat suomalaisten ravitsemussuositusten ravintoainetiheyssuositus. Mitä ravintoainetiheys tarkoittaa? – Ravintoainetiheys tarkoittaa sitä, miten paljon ruoassa on ravintoaineita tiettyä energia- tai grammamäärää kohden. Ravintoainetiheyden avulla tarkastellaan yleensä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita, asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman Envitecpolisista kertoo. Arffmanin mukaan asiaa voi konkretisoida näin: saamme hiilihydraatteja sekä sokeria sisältävästä limsasta että ruisleivästä. Hiilihydraattimäärien perusteella molemmat ovat ravitsevia, mutta kun katsotaan niiden ravintoainetiheyttä eli minkä verran niistä saadaan vitamiineja ja kivennäisaineita, ruisleivän ravitsemuksellinen etu on selvä. Energian tarve vaihtelee
Suomalaisten energian tarve vaihtelee yksilöstä riippuen. Energian tarpeeseen vaikuttaa yksilöllisten aineenvaihdunnallisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa ikä, sukupuoli, arkiaktiivisuus ja liikunnan määrä.
Senja Arffman
– Yleensä suomalaisessa ruokavaliossa energiansaanti ei ole ongelma, vaan suurempi haaste on riittävä suojaravintoaineiden eli vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Eli ruoan ravintoainetiheys on huono. Saamme energiaa ylimäärin, mutta silti liian vähän suojaravintoaineita, hän toteaa. Ravitsemuksellisesti täysipainoisen ruokavalion rakentaminen on hänen mukaansa kokonaisuus, jossa tasapainossa on niin energian kuin vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. – Tämän saa toteutettua monella eri tavalla, mutta pääpiirteet ovat aina samat; vanha kunnon lautasmalli ja ruokapyramidi antavat hyvän avun. Envitecpolisin Arla Oy:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin eri ruoka-aineista saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää verrattuna niiden hiilipäästöihin.
– Vertailua ei voi tehdä suoraan, sillä tarpeemme eri vitamiineille ja kivennäisaineille ovat erilaiset. Joillakin vitamiineilla päivätarve on mikrogrammoja eli gramman miljoonasosia ja joillakin kivennäisaineilla yli gramman. Siispä oli mietittävä suhdeluku, jolla nämä eri suuruusluokat saadaan samalle viivalle. Päädyttiin prosentteihin eli kuinka monta prosenttia saantisuosituksesta ravintoaineen määrä ruoka-aineessa on, hän taustoittaa. Maitotuotteet tärkeä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde
Miten maitotuotteet pärjäävät ravintoainetiheysvertailussa suhteessa esimerkiksi kasviksiin? Arffman toteaa, että maitotuotteista ihminen saa runsaasti ja monipuolisesti eri suojaravintoaineita. – Suomalaisessa ruokavaliossa maitotuotteet ovat tärkeä kalsiumin, D-vitamiinin, seleenin ja jodin lähde ja niiden riit-
CO2-ravintoainetiheysindeksin laskeminen Maito 100g Ravintoaineiden saanti, prosenttia ravintotiheyssuosituksista 40 35 30 25 20 15 10 5,0 0,0
A-vit. RE B12 ug
12 |
D-vit. ug C-vit. mg
MAITOA SUOMESTA 1 / 2020
E-vit. TE Tiamiini mg Ca mg P mg K mg
B6 mg Folaatti ug Riboflaviini mg Niasiini NE Mg mg Se ug Fe mg Zn mg Jodidi ug
Huomioidaan ne, jotka ylittävät 15 % suosituksesta ja lasketaan kuinka monta prosenttia ne ylittävät suosituksen. Lasketaan prosentit yhteen