Vinokuivikepihatto toteutti toiveet
Uusi navetta eläinten ehdoilla Eläinten hyvinvointi oli ykkösasia, kun Hämeenlinnan Lammilla maitoa tuottavat Titta Malinen ja Aatu Liukkala lähtivät suunnittelemaan uutta navettaa. Vinopohjainen kuivikepihatto oli navettatyyppi, jossa eläinten hoito näytti olevan parhaiten järjestettävissä. Marraskuussa, kuukauden kuluttua pihaton käyttöönotosta kaikki näyttää toimivan suunnitelmien mukaan.
TEKSTI JA KUVAT: ANTTI ÄIJÖ
kintapöydällä riittävästi. Navetassa ei ole myöskään umpiperiä, mihin arkoja eläimiä voitaisiin ahdistaa”, Titta kertoo. ”Olemme yrittäneet uudessa navetassa poistaa maidontuotantoa estäviä tekijöitä. Holsteinlehmät ovat niin pitkälle jalostettuja, että ne kyllä tuottavat kun saavat mahdollisuuden.” Numeroina mitattuna Titalla ja Aatulla on karjassaan kaksi tavoitetta. Poistoprosentti on tarkoitus painaa lähelle kymmentä ja keskituotos 12 000 kilon vaiheille. Kymppitonni tuli täyteen jo vanhassa navetassa. Lypsävät saavat syödäkseen yksinomaan apetta, jonka ainesosina ovat säilörehun lisäksi kuiva heinä, Lahdesta saatava mäski, kotoinen vilja, rypsi ja kivennäiset. Ummessa olevien osasto on erillään lypsävistä, jotta niiden ruokinta on helppo hoitaa erikseen.
Kennolevyseinä toimii hyvin
Aatu Liukkala ja Titta Malinen rakensivat navetan, jonka uskovat olevan lehmille mieleen. 2,5 vuotias Sandra on jo innolla mukana askareissa.
U
uden navetan rakentaminen oli vauhdikas prosessi, kun suunnitelmat oli tehty hyvin ja hankinnat valmisteltu. Pohjatyöt aloitettiin maaliskuussa ja seitsemän kuukauden kuluttua siitä lypsävät otettiin sisään. ”Navettahankkeessa edettiin nopeasti, koska se toi niin paljon etuja aikaisempaan verrattuna. Meillä oli lypsäviä kahdessa navetassa ja lisäksi hiehoja kasvamassa eri paikassa. Uuteen navettaan haluttiin päästä mahdollisimman nopeasti”, Titta kertoo. Vanhat lypsävien tilat ovat nyt vasikoiden ja hiehojen kasvatuspaikkoja. Uutta pihattoa käyttöön otettaessa Titan ja Aatun navetoiden karjat yhdistettiin ensin laitumella ja muutaman tunnin kuluttua otettiin yhdessä sisään. Uuteen avaraan tilaan eläimet sopeutuivat hyvin. ”Emme tautiriskien takia ole ostaneet lypsäviä lehmiä. Karjaa lisätään vielä ny-
20 | MAITOA SUOMESTA
kyisestä noin 60 lypsävästä. Toivottavasti vuoden kuluttua kaikki sata lehmäpaikkaa ovat käytössä”, Aatu suunnittelee. Tilan väen omaa työpanosta rakentamisessa ei voitu käyttää, kun karjatilan jokapäiväiset työt veivät aikansa ja perheessä on kolme alle kouluikäistä lasta. Tällä hetkellä töitä helpottaa kaksi palkattua ammattilaista, joista Aatun veljen vastuulla ovat erityisesti konetyöt ja toisen työntekijän tehtävänä eläinten hoito.
Kustannukset kurissa Titta ja Aatu pohtivat alun perin rakentavansa kylmäpihaton, mutta ajatus muuttui, kun järkevällä hinnalla pystyttiin tekemään eläinsuojasta lämpöeristetty. Seinärakenteet pitävät talvella lämmön sisällä ja kesällä liian lämmön ulkopuolella. ”Lähdimme ajattelemaan puhtaalta pöydältä, mitä lehmä haluaa ja miten se voidaan järkevällä hinnalla toteuttaa. Tällaisessa pihatossa eläimet voivat makailla kuin laitumella ja jokaiselle on tilaa ruo-
Uuden pihaton seinät ovat osaksi kennolevyä, minkä ansiosta ilma vaihtuu tehokkaasti. Betoniset seinäelementit ovat Lujabetonilta ja sisärakenteet pääosin Pellonpajalta. Rakenteissa käytettiin paljon metritavaraa, koska vinopohjan takia tavanomaiset portit eivät joka paikassa toimi. ”Tavoitteena oli päästä kustannuksissa alle 8 000 euron lehmäpaikkaa kohti, mutta se ei ihan onnistunut. Näillä maidon hinnoilla rakentaminen ei saisi maksaa paljon”, Aatu Liukkala sanoo. Kustannuksia saatiin säästettyä muun muassa hankkimalla käytetty 2x9 -paikkainen lypsyasema. Asemaa aikaisemman omistajan navetasta purkaessa Liukkalan isäntää vähän arvelutti, mutta asennus uuteen ja käyttöönotto sujuivat hyvin. Apuna oli pattijokelainen maatalouden ja teollisuuden rakenteisiin erikoistunut yritys TeräsWelho Oy. Asemalypsy valittiin, koska sekä Titta että Aatu ovat enemmän kiinnostuneet käytännön lypsytyöstä kuin tietokoneen kanssa puuhailusta. Lypsyvuoro asemalla kestää noin tunnin kerrallaan. Pihaton tilojen suunnittelussa on varauduttu siihen, että lypsyrobottikin sinne tarvittaessa mahtuu.