Lahden musiikkiopisto | Pikalirinä 2022

Lahden musiikkiopiston lehti musiikinystäville | Kevät 2022

Koko perheen harrastus- s. 14 Sorjuveini – lukuvuoden kansanmusiikkis. 5 huipentuma.

Opettajani saa minut näkemään, että olen sittenkin kehittynyt. s. 16

Esiintyminen tulossa?

Ilse Marian vinkeillä valmistaudut ja onnistut! s. 26

Tervetuloa

Lahden musiikkiopistoon!

Nyt mukaan soitto-, tanssi- ja muskariopintoihin osaavien opettajiemme ohjauksessa.

Ilmoittautuminen käynnissä parhaillaan – opiskelemaan pääsee heti!

Tarjoamme taiteen perusopetusta monipuolisesti: • soitin- ja lauluopinnot • pop- & jazz-musiikki • muskarit (myös Hollolassa, Heinsuon koululla) • kerhot ja lapsikuorot • soitinvalmennus • orkesterit ja bändit • tanssiopinnot 3 v. alkaen • lyhytkurssit • musiikin perusteet ja sävellys Ilmainen ensimmäinen kokeilukerta muskari- ja tanssiryhmissä ilman sitoumuksia.

Tutustu tarjontaamme ja hae oppilaaksi www.lahdenmusiikkiopisto.fi Tiedustelut puh. 041 319 0070 tai kanslia@lahdenmusiikkiopisto.fi Lukuvuosi alkaa torstaina 11.8. lukujärjestyksen mukaisesti (muskarit 15.8.).

Opettajat ovat yhteydessä oppilaisiin tuntien sopimiseksi.

TÄ S S Ä L E H D E S S Ä

s. 5–13

Musisointia iPadilla ja muita kuluneen lukuvuoden tapahtumia

s. 19

Kuvan kornetti on valmistettu 1800-luvun loppupuolella Odessassa, joka lienee nykyisen taskutrumpetin esiaste ja on mahdollisesti ainoa laatuaan.

Mitä muita jänniä puhaltimia puhallinsoitinkorjaamosta löytyykään?

Musiikki ilahduttaa ja yhdistää Opiston kuulumisia M E I DÄ N J U T T U Koko perheen harrastus S E L L O Vanhempi vasta-alkaja P U H A LT I M E T Opet esittelyssä Terveisiä puhallinsoitinkorjaamosta!

LY Ö M Ä S O I T T I M E T Kertomus tytöstä ja patarummuista H A R M O N I K K A Minä & musiikki Opiston ”Saariset”: Jasmiina TA N S S I Terveisiä tanssilinjalta!

Tanssia Tshaikovskin tahtiin P I A N O Ilse Marian vinkit esiintymiseen valmistautumiseen Musiikista voimaa

Pianovalmennus Annan ja Adelen ajatuksin Klavikordista pianoon Visaisia kysymyksiä virittäjälle L A U L U Ilon kautta onnistumiseen Lied-pari harjoittelee yhdessä K E R TA U S Sinnikkyys palkitaan

Musiikin tuulet puhaltavat elämässä eteenpäin L O P P U S O I T T O Vanhemman ja hallituksen roolissa ALKUSOITTO

KUULUMISIA

Kiinnostaisiko klassine n baletti tai nykytanssi? Vai miltä kuulostaisi jazztanssi? Lue, mi tä kaikkea tanssilinjalla voikaan opisk ella – vaihtoehtoja riittää kaike n ikäisille! s. 24

4 5 14 16 18 19 20 22 23 24 25 26 27 27 28 29 30 33 34 36 38

Toimitus: Juha Pulkki | Lehden suunnittelu ja taitto: Ankara Design / Anna Aalto | Paino: M&P Paino Oy | Kannen kuva: Henrikki Nordman Julkaisija: Lahden musiikkiopisto, Hämeenkatu 4, 15110 Lahti Kanslia: 041 319 0070 | kanslia@lahdenmusiikkiopisto.fi

ALKUSOITTO

Musiikki ilahduttaa ja yhdistää

E

delleen jatkuneiden poikkeusolojen keskellä oli hieno asia se, että saimme aloittaa syyskauden toiminnan lähiopetuksessa. Oppilaat saivat normaaliin tapaan osallistua yhteismusisointiin ja yhdessä tekemiseen, yhteiset projektit ovat opiskelun kohokohta ja suuri motivaation lähde, kuinka tärkeää sosiaalinen kanssakäyminen onkaan.

Kevätkaudella myös tilaisuuksien yleisömäärän rajoituksista luovuttiin vaiheittain ja esiintymistä oikealle yleisölle olikin kaivattu kovasti. Vaikka nykytekniikan avulla on voitu jakaa konserttitaltiointeja oppilaille ja kotiväelle, eivät ne koskaan voi korvata live-esiintymistä. Esiintymiseen liittyvä tiivis tunnelma, pieni jännitys ja vuorovaikutus yleisön kanssa ovat täysin korvaamattomia ja keskeinen osa musiikin ja tanssin opiskelua.

Eräs kevään kohokohta oli monia eri soitinryhmiä yhteen nivova kansanmusiikkiprojekti Sorjuveini. Tämä Opetushallituksen rahoittaman projekti alkoi jo kuukausia sitten opettajien ja oppilaiden yhteistyössä ja huipentui huhtikuun esityksiin Kalevi Aho -salissa.

O

lemme viimeisten parin vuoden aikana joutuneet äärimmäisen nopealla aikatauluilla sopeutumaan uudenlaisiin toimintatapoihin. Etäopetukset, taltioinnit ja kuvaukset ovat muodostuneet osaksi normaalia toimintaa ja tulevat olemaan hyödyllinen työkalu myös jatkossa.

Muutosten ja haasteidenkin keskellä on hyvä pitää kiinni rutiineista ja vaikka tärkeästä harrastuksesta. Musiikilla on ihmeellinen voima ja vaikutus, niin kuuntelijalle kuin soittajalle itselleen. Se heijastaa ympärilleen iloa ja yhteenkuuluvuutta, luo vakautta ja valoa tulevaisuuteen. Fyysikko Albert Einsteinin sanoin: ”Ellen olisi fyysikko, olisin luulta-

4

Juha aloitti trumpetinsoiton 9-vuotiaana Eero Ikolan oppilaana.

Kuva on otettu v. 1972 Lahden konserttitalossa. vasti muusikko. Ajattelen usein musiikissa. Haaveilen musiikissa. Näen elämäni musiikin termein... en osaa sanoa olisinko tehnyt mitään luovaa työtä musiikin tärkeydessä, mutta sen minä tiedän, että suurimman ilon elämässäni saan viuluni kautta.”

Opettajille ja koko henkilökunnalle sekä oppilaille tukijoukkoineen jälleen suuret kiitokset lukuvuoden ponnisteluista. Toivotan sinulle, hyvä Pikalirinän lukija, mitä parhainta kesää ja aurinkoisia lomapäiviä!

JU HA PULKKI, REHTORI

KUULUMISIA

SORJUVEINI

keräsi lähes 100 muusikkoa musisoimaan K U VAT: H E I D I K N U T E R S

L

ahden musiikkiopistossa toteutettiin lukuvuoden kuluessa Opetushallituksen rahoituksen turvin hanke, jonka tavoitteena oli kansanmusiikkiperinteen ylläpitäminen ja jatkaminen sekä yhteismusisoinnin lisääminen oppilaiden ja opettajien kesken.

Kantele- ja kansanmusiikkiopettajamme Anu Alviola valitsi kymmenkunta esitettävää kappaletta, joihin hän teki sovitukset projektissa mukanaolevien soittimien ja oppilaiden mukaan. Konsertissa soivat viulut ja alttoviulut, kontrabassot ja sellot, klarinetit ja saksofonit, kitarat ja kanteleet sekä harmonikat ja kuorot.

Ohjelmistossa oli laaja kattaus eri tyylistä kansanmusiikkia, runolaulusta polskaan, rekilaulusta jouhikkosävelmiin ja kiperästä polkasta vanhoihin

pelimannisävelmiin. Kappaleissa tutustuttiin eri tanssilajien ominaisuuksiin sekä erilaisten asteikkojen ja moodien käyttöön kansanmusiikissa.

Mukana opettajista olivat Anu Alviola (kanteleet ja konsertin johtaminen), Sari Sakki (kuorot), Juha Saarinen (harmonikat), Virve Korhonen (sellot), Jasmiina Saarinen (kontrabassot), Sanna Salonen (klarinetit ja saksofonit), Annukka Nevalainen-Lius (viulut ja alttoviulut), Maarit Jääskeläinen (viulut), Heidi Knuters (viulut ja konsertin salitekniikka) ja Lotta Kosola (kitarat). Opettajat harjoittivat oppilaitaan lukuvuoden aikana ja hanke huipentui 9.–10.4. järjestettyyn viikonloppuleiriin sekä Sorjuveini-konserttiin Kalevi Aho -salissa.

Seuraavalla aukeamalla kuvia viikonloppuleiriltä > 5

6

7

KUULUMISIA

Harmonikkakilpailut Heinolan WPK-talossa 2.4.2022 T E K S T I : J U H A S A A R I N E N | K U VA : M A R I TA K I V I N E N

Perinteiset Heinolan harmonikkakilpailut järjestettiin jo 35. kertaa. Opistomme harmonikkaluokasta olemme olleet vuosittain vaihtelevalla ryhmällä mukana. Tänä vuonna kilpailuun oli uutuutena tullut katselmussarja ryhmille, sarjassa ei jaeta sijoituksia vaan kukin ryhmä saa ammattilaisraadilta kirjallisen palautteen osaamisestaan. Katselmussarjaan oli ilmoittautunut viisi kokoonpanoa. Meiltä katselmussarjaan osallistui duo Aino Kölli ja TuulaRiitta Koivisto sekä trio Fruzsina Hojsza, Aino Kölli ja Tuula-Riitta Koivisto. Kilpailusarjoihin oli ilmoittautunut 26 osallistujaa, joista opistoltamme kaksi, Henriikka Kivinen sijoittuen kolmanneksi, toisen kilpailijamme osallistuminen peruuntui viimehetkillä.

Miksi kilpailuun osallistuminen kannattaa?

Kilpailut toimivat hyvänä kimmokkeena lisätä harjoittelun määrää. Siellä voi seurata muiden ikäistensä osaamista ja siellä myös tutustuu uusiin tuttavuuksiin saman harrastuksen parissa.

Tuomariston pitäessä taukoja on paikalla mahdollista tutustua alan nuotteihin, levyihin, soittimiin jne. alaan liittyviin tärkeisiin asioihin.

Kilpailut sisältävät aina paljon jännitystä, iloa ja kyllä, myös pettymyksiä. Lopullinen saldo päivästä on kuitenkin aina plussalla muutaman päivän ”sulattelun” päätteeksi. Sitä todistaa samojen kilpailijoiden palaaminen kilpailuihin vuosi toisensa jälkeen.

Lahden musiikkiopisto järjesti yhteistyössä Lahden konservatorion, Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja konservatorioliiton kanssa musiikkiopistojen ja konservatorioiden valtakunnalliset toimihenkilöpäivät Lahdessa 17.–18.3.2022. Tapahtuma keräsi musiikkioppilaitoksista yli 100 osallistujaa ympäri Suomea. Aiheena olivat mm. Teoston, työehtosopimusten, tietosuojan, oppilashallinto-ohjelmien ja rahoituksen sekä raportoinnin ajankohtaiset asiat.

8

Lahden konservatorion arkisto 2022

Valtakunnalliset toimihenkilöpäivät

Opisto sai ylleen uutta pintaa Viime kesänä toteutettiin musiikkiopiston toimitilan julkisivuremontti. Halkeilleet rappaukset ja maalivauriot saivat uuden pinnan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) avustuksella. Samalla uusittiin myös vanhat B- ja C-portaan sekä väestönsuojan ulko-ovet energiaystävällisemmiksi.

Musisointia iPadilla Syysloman jälkeen (4.11–2.12.2021) pidettiin teorialuokassa jo perinteeksi muodostunut iPad-kurssi. Tällä kertaa keskityimme suosittuun musiikkisovellukseen nimeltä GarageBand.

Kolmen ensimmäisen oppitunnin aiheita olivat mm. virtuaalisoittimilla (rummut, basso, kitara, kosketinsoittimet) soittaminen, kappaleen tahtilajin, tempon ja sävellajin määrittäminen, raitojen ja osioiden luominen/äänittäminen, kvantisointi ja miksaus. Kahdella viimeisellä tunnilla oppilaat saivat tehdä oman kappaleen.

Jotkut käyttivät omassa kappaleessaan myös sovelluksen valmiita ”luuppeja” eli silmukoita.

Soiva joulukuu Lahden musiikkiopisto toteutti viime jouluna soivan joulukalenterin. Luukut (24 kpl) olivat muutaman minuutin pituisia videoita, mitkä julkaistiin opiston nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kuvaukset tehtiin opistolla ja edustettuina olivat lähes kaikki soittimet. Oppilaat pääsivät tutustumaan erilaisiin nykyajan tekniikoihin kuvauksia tehtäessä. Kuvaukset ja editoinnin teki Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista valmistunut kuvaaja Christian Pirskanen yhteistyössä opettajista koostuvan työryhmän kanssa.

Seuraava iPad-kurssi järjestetään syys–lokakuussa 2022.

Luukusta 24 paljastui klassinen balettiesitys.

9

KUULUMISIA

Lyömäsoitinten teemavuosi Suomen musiikkioppilaitosten liitto (SML) on perinteisesti järjestänyt erilaisille instrumenteille ja instrumenttiryhmille teemavuosia kiinnittääkseen huomiota niiden erityisluonteeseen ja -tarpeisiin. Vuonna 2022 SML paneutuu toiminnassaan lyömäsoittimiin.

Lyömäsoittimet ovat valtava instrumenttiryhmä, jonka sisälle mahtuu monipuolisia soittimia. Kuuntele aiheesta Mika Säilyn ja Tomi Kauppilan Selvät sävelet -podcastista: musicedu.fi/teemavuodet/lyomasoitinten-teemavuosi

Selliryhmä esiintyy Mikkelissä Mikkelin nuoriso- ja kulttuuripalvelut järjestävät nuorisofestivaalin Mikkeli On Air lauantaina 7.5.2022. Festarit on osa Nuori Kulttuuri On Air kokonaisuutta. Lahden musiikkiopiston selloyhtye Selliryhmä on videotallenteiden perusteella kutsuttu esiintymään Mikkeliin Stellan Tähtitorille.

Selliryhmää johtaa sellonsoitonopettajamme Virve Korhonen.

Kuvassa Selliryhmäläiset Neea Kauppinen, Kalle Karimäki, Janika Hrustaleva, Helena Selin, (Ulla Knuutinen, iPadilla), Elsa Ripatti, Siiri Sirviö, Virve Korhonen.

Hei! Nimeni on Dmitrii Frolov, olen kotoisin Moskovan alueelta Venäjältä ja tullut Suomeen kolme vuotta sitten. Asun perheeni kanssa Lahdessa ja opiskelen suomen kieltä sekä kulttuuria. Aloitin Lahden kansanopiston järjestämänä työelämäjakson Lahden musiikkiopistossa ja työskentelen huhtikuun ajan vahtimestari Viktorin kanssa. Musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, harrastan kitaransoittoa sekä hiukan muitakin soittimia. Toivon, että voin olla avuksi erilaisissa tilanteissa, tutustua uusiin tehtäviin ja oppia uusia asioita – varsinkin Suomen kieltä.

10

Ukrainalaisia musiikki- ja tanssiopintoihin Suomen Punainen Risti järjesti kevään 2022 aikana Kalevi Aho -salissa useita infotilaisuuksia sadoille ukrainalaisille pakolaisille. Tilaisuuksissa jaettiin ensikäden tietoa käytännön toimenpiteistä maahantulon alussa. Näissä yhteyksissä musiikkiopisto tuli tutuksi ja tarjoamme resurssiemme puitteissa heille loppukevään osalta mahdollisuuden osallistua musiikki- ja tanssiopintoihin.

Työyhteisöämme kohtasi lukuvuoden aikana useampi suru-uutinen. Pitkäaikainen kitaransoitonopettajamme Sirpa Johansson menehtyi joulukuussa 2021 pitkään jatkuneen sairauden uuvuttamana. Sirpa oli innostava opettaja ja hänen ansiostaan kitaransoittajien opiskelijamäärä kasvoi huikeasti. Hän kehitti ansiokkaasti myös yhteismusisointia, mikä loi pohjan nykyiselle kitaristien orkesteritoiminnalle. Sirpa toimi työssään vuosina 1992–2013.

Tammikuussa 2022 opiston perustajajäsen, musiikkineuvos Paavo Kiiski nukkui pois. Hän toimi opiston hallituksessa vuosina 2007-2018 sekä opettajana mm. perustamansa Lahden musiikkiopiston vanhempainkuoron johtajana usean vuoden ajan. Hän teki valtavan työn lahtelaisen ja suomalaisen musiikkikasvatuksen edistämiseksi. Paavo Kiiski oli lämmin ja kannustava niin ihmisenä kuin pedagogina. Hän jätti lähtemättömän vaikutuksen monien ihmisten sydämiin.

Viulisti, kapellimestari ja säveltäjä Jaakko Kuusisto menehtyi helmikuussa 2022. Hän toimi opiston hallituksessa vuosina 2013–2022. Jaakko esiintyi usein Kalevi Aho -salissa erilaisissa kokoonpanoissa ja hän oli aina valmis auttamaan ja tukemaan erilaisissa produktioissa. Kuusisto oli maamme eturivin muusikoita ja hänen esimerkkinsä kannusti ja innosti koko opiston väkeä.

11

KUULUMISIA

Löytökissa sai kodin musiikkiopistosta T E K S T I JA K U VAT: M E R K I T Y S K I R JAT O Y / T E R H I K A N G A S & A N N A A A LTO

Lahden musiikkiopiston rehtori Juha Pulkki tutustui Suomen musikaalisimpaan löytökissaan Helgan ja Hugon ilmastoilahdus -podcastin myötä. Kesällä Hugo-kissa saa uuden kodin Lahdesta. Hän ryhtyy musiikkiopiston maskotiksi talonmiestehtäviensä ohella.

A

ivan tarkkaan emme mekään tiedä, kuinka monta vuotta Hugolla Kehräkummun karvaisena talkkarina kului.

Tutustuimme Hugoon vuonna 2017, ja silloin hän kuului jo niin sanotusti kalustoon, kertoo lastenkirjailija Terhi Kangas.

Hugo-kissa on Terhi Kankaan ja kuvittaja Anna Aallon esikoiskirjan Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana satuhahmo. Kirja on tehty yhteistyössä SEY Suomen Eläinsuojelun kanssa ja sen myynnillä on kerätty jo noin 8000 euroa järjestön tueksi. Jokaisesta myydystä kirjasta tilitetään seit-

12

semän euroa lyhentämättömänä Merkityskirjojen järjestökumppanille.

Merkityskirjat on julkaissut neljä lastenkirjaa.

Hugo-kissa on sarjan tyttöpäähenkilö Helgan paras ystävä, joka ei äidin allergian vuoksi voi asua Helgan perheessä. Hugo on kuitenkin elänyt hyvän elämän löytöeläintalossa, kiitos eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisten työntekijöiden.

Löytöeläintalot ovat pullollaan kodittomia ”Hugoja” – Mahtava kuulla, että Hugollekin on löytynyt se oikea koti, vaikka samalla on varmasti haikeaa hyvästellä hänet Kehräkummun kissatalossa monen yhteisen vuoden jälkeen. Hugon onnellinen tarina on hyvä muistutus siitä, että jo pidempäänkin ilman omaa kotia ollut seniorikissa voi olla maailman paras uusi karvaystävä, toteaa SEY:n viestintäpäällikkö Maria Lindqvist.

Kissakriisi Suomessa ei ota laantuakseen; pandemia-aika on jopa kiihdyttänyt sitä. Koronakotoilun viihdykkeeksi otettuja lemmikkejä on jo saapunut löytöeläintaloihin. Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa.

Musiikkiharrastuksia kaikenikäisille Lahden musiikkiopisto tuli Merkityskirjojen kumppaniksi viime vuonna, kun lahtelainen pienkustantamo tuotti sponsoreiden tuella ympäristökasvatusta tukevan podcast-sarjan Helgan ja Hugon ilmastoilahdus Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi. Sarja tehtävämateriaaleineen on kuuntelijoille maksuton (ilmastoilahdus.fi).

– Olemme jo pitkään kaivanneet musiikkiopistolle omaa maskottia ja yhteistyö Merkityskirjojen kanssa vastasi viimein tähän kaipuuseen. Sekä

Hugo-kissa että Helga Lehmusvirran perhe tarinallistavat jatkossa Lahden musiikkiopiston arkea. On mahtavaa saada maskotti, joka on enemmän kuin pelkkä kuvituskuva, rehtori Juha Pulkki iloitsee.

Kehräkummun kissatalosta tavoitettu Hugo odottaa kesällä tapahtuvaa muuttoa jo innolla.

Karvaisen talkkarin hommia kissatalossa vuosia hoidellut Hugo on erityisen innoissaan siitä, että tulevassa kodissa musiikki on läsnä kaikkialla ja mahdollisuus musiikkiharrastuksiin avautuu aivan kaikenikäisille, myös aikuisille.

– Musiikilla on mahtava voima! Ilmastoilahdusseikkailulla Helgan kanssa huomasimme, että musiikki auttaa käsittelemään erilaisia tunteita. Tunnetaidot ovatkin tärkeitä meidän kissojen välisessä kanssakäymisessä, mutta erityisesti hännättömien keskuudessa, Hugo korosti.

”Tavoittelemanne henkilö puhuu toista puhelua” – maailman kuunnelluin suomalaisääni podcast-jaksossa

M

erkityskirjojen tuottamassa podcast-tarinassa Merkityskirjojen sankarit Helga Hidalmiina ja Hugo-kissa etsivät ilmastoagenttiseikkailulla arkisia ilmastoilahduksia äidin ilmastoahdistusta helpottamaan. Seikkailullaan he tutustuvat salaisiin ilmastoagenttikouluttajiin, joiden seurassa koetaan monta hykerryttävän hauskaa ja opettavaista hetkeä.

Ympäristökasvatusta tukeva lastenkulttuurituotanto on rahoitettu yhteistyökumppaneiden tuella ja jokaisella jaksolla on nimikkosponsori. Lahden musiikkiopisto tuki podcast-sarjan kolmatta jaksoa, ”Kiertotalousapulantaa luontoäidille”.

– Kiertotaloushan ei ole sama asia kuin kierrättäminen ja tämän halusimme ottaa tarkempaan tarkasteluun lapsentasoisin esimerkein. Helga ja Hugo yrittävät soittaa agenttipuhelimellaan Apulannan Toni Wirtaselle, mutta koska hän on varattuna,

saadaan yllättävää apua puhelimen ”automaattiääneltä”. Tämä on mielestäni riemastuttavin käänteemme ja oli hienoa, että maailman kuunnelluin suomalaisääni Reidar Wasenius oli heti valmiina lähtemään mukaan, lastenkirjailija, käsikirjoittaja Terhi Kangas kertoo.

– Tarinassa tuodaan hienosti esiin myös kulttuurin vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Musiikki ei varmasti yksin poista Helgan äidin ilmastoahdistusta, sillä tekojakin tarvitaan, mutta musiikki mielen huoltajana on tunnettu tosiasia, toteaa Lahden musiikkiopiston rehtori Juha Pulkki.

Vajaan 20 minuutin pituisten jaksojen teemat syvenevät tulostettavissa tehtävämateriaaleissa.

Musiikkiopiston nimikkojaksoon liittyvissä tehtävämateriaaleissa lapset saavat pohtia omaa suhdettaan musiikkiin täytettävällä Ystäväni-kirjan sivulla.

Helgan ja Hugon ilmastoilahdus -podcast on kuunneltavissa Spotify-palvelussa. Maksuttomat tehtävämateriaalit voi tulostaa sivustolta ilmastoilahdus.fi. Myös jaksot ovat kuunneltavissa teemasivun kautta.

MEIDÄN JUT TU

DO RE MI FA Musiikkiopistolaisia koko perheen voimin T E K S T I JA K U VA : H E N R I K K I N O R D M A N

N

ordmanin perheen ensikosketus Lahden musiikkiopistoon tapahtui keväällä 2015, kun Lahteen muuton jälkeen perhe selvitti kaupungin musiikkiharrastusmahdollisuuksia silloin 6-vuotiaalle Leeville (s. 2009). Lahden musiikkiopiston tarjonnasta löytyi Leeville soitinkokeilumuskari ja samaan aikaan myös Lenni (s. 2014) aloitti muskariuran perhemuskarissa. Leevi tykästyi pasuunaan ja trumpettiin, joista jälkimmäinen valikoitui instrumentiksi.

Soitinkokeilusta innostuneena myös perheen keskimmäisestä,

14

Luukaksesta (s. 2011), tuli muskarilainen kaksi vuotta myöhemmin. Luukas kokeili trumpettia ja saksofonia, mutta ei ollut aivan varma soittimestaan vielä keväällä. Nordmanit lähtivät vuodeksi Tukholmaan ja sieltä palattuaan Luukas ilmoitti, että haluaisi aloittaa saksofonin soiton.

Lenni kävi melkein koko muskaripolun Lahden musiikkiopistossa, Tukholman välivuotta lukuun ottamatta. Ensin perhemuskarissa isän tai äidin kanssa ja sitten isojen lasten muskarissa ja lopulta soitinkokeilumuskaris-

sa, josta löytyi kitara ja trumpetti.

Kokeilusoittotuntien jälkeen kuitenkin trumpetti voitti ja soittotunnit alkoivat syksyllä 2021.

Maaria-äidin musiikkiura alkoi lapsena pianotunneilla ja lapsikuorossa, jatkuen musiikkiluokan, musiikkilukion ja lukuisten kuorojen kautta rakkaaksi harrastukseksi. Lahteen muutettuaan Maaria meni Bach-kuoroon, josta kuorotovereiden kannustamana haki klassisen laulun oppilaaksi Lahden musiikkiopistolle keväällä 2017.

Henrikki-isä soitteli lapsena isänsä kitaraa ja klarinettia.

Musiikkiopistossa on tarjolla taiteen perusopetusta monipuolisesti:

Yhteismusisointi on parasta.

Musiikki seurasi mukana bändisoittimien merkeissä ja myöhemmin Maaria-vaimon innostamana erinäisissä kuoroissa.

Korona-pandemian hiljennettyä kuorotoiminnan oli sopiva aika etsiä uusia musikaalisia haasteita, jotka löytyivät Lahden musiikkiopiston klassisen laulun opinnoista syksyllä 2021. Näin perhe sai kaikki perheenjäsenensä Lahden musiikkiopiston kirjoille.

Soittoseuraa ja duettoja Puhallinsoittimet ovat osoittautuneet oiviksi valinnoiksi pojille.

Kotona veljekset saavat toisistaan soittoseuraa ja soittimet kulkevat kätevästi selässä opistolle polkupyöräillessä. Pojat ovat käyneet mielellään tunneilla ja opettajat ovat kaikkien mielestä olleet mukavia. ”Orkesteri”, huudahtavat Leevi ja Luukas kysyttäessä parhaita asioita soittamisessa.

Lenni ei ole vielä MegaBrassiin uskaltautunut, vaikka stemmoista löytyisi aina jokin sopiva vasta-alkajallekin. Vanhemmat ovat puolestaan päässeet nauttimaan yhteisistä duetoista.

–Yhteismusisointi on parasta, siksi on kiva, että puhallinsoittajat pääsevät osaksi kokoonpanoja aivan alusta alkaen, toteaa Maaria.

– Opettajat ovat ihania ja kannustavia ja musiikkia tehdään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa.

• • • • • • • • •

soitin- ja lauluopinnot pop- & jazz-musiikki muskarit (myös Hollolassa, Heinsuon koululla) kerhot ja lapsikuorot soitinvalmennus orkesterit ja bändit tanssiopinnot 3 v. alkaen lyhytkurssit musiikin perusteet ja sävellys

Muun muassa näitä soittimia voit opiskella meillä: piano koskettimet harmonikka cembalo kitara kantele Jousisoittimet viulu alttoviulu sello kontrabasso Puupuhaltimet oboe huilu traverso klarinetti nokkahuilu saksofoni

Vaskisoittimet trumpetti käyrätorvi alttotorvi pasuuna eufonium (baritonitorvi) tuuba Lyömäsoittimet malletsoittimet rummut Bändisoittimet sähkökitara sähköbasso koskettimet rummut Laulu klassinen laulu pop/jazz-laulu

Soitinvalmennusopintoihin voit hakea seuraaviin soittimiin: viulu alttoviulu sello kontrabasso trumpetti käyrätorvi pasuuna

kitara harmonikka huilu klarinetti kantele piano

15

SELLO

Kun tyttäreni Aina aloitti viulun, kysyin ohimennen, voisinko minäkin soittaa jotakin. Puolet huulta, mutta huuli pyöreänä löysin sitten itseni sellotunnilta.

Mitähän tästä tulisi?

16

Vanhempi vasta-alkaja Ei tehä tästä numeroo Seitsemän, neljäntoista, ehkä viisivuotias. Ennen konserttia saliin saapuu soittajia soittimineen. Jokainen heistä on soittanut minua kauemmin, vaikka olen meistä vanhin. Lapset alkavat soitinopetuksen tavallisesti nuorena, mutta myöhemmin on aloitettava aikuisena. Aloitti milloin hyvänsä, aina on alettava alkeista.

Soitan sellonopettajani kanssa.

Kappaleeni on yksinkertainen ja lyhyt. Sillä on paikka konsertin ohjelmassa siinä missä muillakin. Se saa aplodit. Nollasta tähän tultiin kuukaudessa. Kun tyttäreni aloitti viulun, kysyin ohimennen eräältä soitinopettajalta, voisinko minäkin soittaa jotakin.

Täällä kun oli istuminen joka tapauksessa. Puolet huulta, mutta huuli pyöreänä löysin sitten itseni sellotunnilta. Mitähän tästä tulisi?

Aikuiset haasteet Vain menestyjän kannattaa yrittää – niin on koulussa opittu, ja näin vahvistaa verotuskin. Jatkuvan oppimisen varjopuoli on alituinen arviointi. Mutta yksikään viitonen tai vahva kasi ei ole auttanut Pähkinäsaaren rauhaa painumaan mieleen. Opetan itse ammatikseni aikuisia ja olen

huomannut, että tieto on jäänyt kyllä unholaan, mutta aina vanhasta muistetaan, että en minä ole kovin hyvä enkä varmasti sitä kellekään näytä.

Aikuisen haaste ei ole ikä – lapset eivät opi erityisen hyvin eikä plastisuuden puute ala vaivata ennen vanhainkotia. Meillä on oppijoina jotakin, mitä lapsilla ei ole, nimittäin harras varmuus huonoudesta ja sitä kautta häpeä. Meiltä myös puuttuu jotakin, mitä lapsilla on. Se on aika – aika nähdä vaivaa. Vanhempana sitä ymmärtää, että vapaa vartti on kestonsa väärtti kullassa. Miksi käyttää se johonkin vaikeaan?

Se arvoista

”Iskä, jatkatko sä selloa jos mä lopetan viulun?”

Lasku kädessä tätä on hyvä reflektoida. Otin soittimen oppiakseni jotta voisin mallata tyttärelleni, mitä on harjoittelu. Sen piti olla hauskaa – jospa soittaisimme yhdessäkin. Siinä sekoittui kaikenlaisia hyviä arvoja. Mutta en ole saanut näytettyä mitä on säännöllinen harjoittelu, sillä en ole tehnyt niin. Soitan kun kaikki muuttujat sattuvat paikoilleen, ja neuvoin vaimoa laittamaan lottorivin samana päivänä.

Kipinän piti olla tyttäressäni ja minun piti olla palkeet. Nyt kuitenkin se olen minä, joka leikkii kielillä ja soittaa mikä omaan korvaan sopii. Soitintunneilta saan inspiraatiota, uusia juttuja, ja sen viikottaisen ajan. Opettajani on minulle koutsi, joka saa minut näkemään, että olen sittenkin kehittynyt. Opetustahan saa nykyään ilmaiseksi tuubissa, mutta vain valmentaja antaa vaivaa ja näyttää, miten vaivan vanavedessä välkkyy oppi.

Päämäärätöntä kenties, mutta määränpäätä tärkeämpää on matkanteon alkaminen ja jatkaminen.

Maali ei ole pokaali vaan – siis ei ole olemassa kumpaakaan. Sieltä se arviointi taas pilkistää. Voitan kun soitan ja soitan itsensävoittamisen ilosta. Sitä en lopeta.

S A M U L AT T U , S E L LO

17

len Kyösti Juvonen ja toimin keväällä 2022 Lahden musiikkiopistossa saksofoninsoiton opettajan sijaisena. Olen koulutukseltani erityisluokanopettaja ja teen töitä vaativan erityisen tuen oppilaiden parissa.

M

usiikki vei minut mennessään jo nuorena.

Kävin pianotunneilla ja harjoittelin kitaransoittoa veljeni opastuksella. Välissä oli jakso, jolloin musiikkiharrastus painottui lähinnä kuuntelemiseen. Kaipasin kuitenkin soittoharrastusta ja aloitin haaveissa olleen saksofoninsoiton aikuisiällä Jyväskylässä vuonna 2010. Opintoni jatkuvat edelleen Lahden konservatoriolla Hannu Lehtosen ohjaamana.

M

inusta hienointa on yhdessä soittaminen ja hetken jakaminen toisten kanssa.

Opettajan roolissa parasta on oppimisen ilon tukeminen ja musiikin taian yhdessä tutkiminen. Toivon kaikille virkistäviä hetkiä oppimisen, opettamisen ja musiikista nauttimisen parissa!

imeni on Sanna Salonen. Opetan Lahden musiikkiopistossa klarinetti- ja saksofonioppilaita keväällä 2022. Viimeistelen parhaillaan musiikin maisterin tutkintoa Sibelius-Akatemiassa ja olen opintojeni aikana perehtynyt erityisesti Suomessa ja sen lähiseuduilla soitettuun pelimannimusiikkiin. Olipa mahtava sattuma, että juuri tänä keväänä Lahden musiikkiopistossa järjestetään kansanmusiikkiaiheinen viikonloppukurssi Sorjuveini, johon pääsin mukaan innostuneiden oppilaiden ja muiden opettajien kanssa.

S

aksofonin ja klarinetin opettaminen on erittäin mielenkiintoista, sillä näissä lehdykkäpuupuhaltimissa hyvä sointi ja ketterä soitto saadaan aikaan hallitsemalla samanaikaisesti useampaa itsenäistä osa-aluetta (puhallus, ansatsi, kielitys ja sormitukset). Muistan, että omina musiikkiopistoaikoina pidin aluksi erilaisten sormitusten opettelusta, ja vähän myöhemmin, opettajan ohjauksessa oivalsin miten suun sisällä tapahtuvilla tekniikoilla soittoon saatiin vielä lisää kiinnostavia työkaluja. Myös yhteissoitot puhallinorkestereissa olivat minulle mieluisia – siellä pääsin kokemaan, miten oma yksiääninen soittimeni sulautui osaksi harmoniaa.

V

apaa-ajallani pelaan jalkapalloa maalivahtina ja hyökkääjänä. Tulevaan kesään kuuluu jalkapallon lisäksi myös esiintymisiä saksofoni-piano-duolla Salonen & Stein sekä Ystäväni Tsizik -musiikkisadun käsikirjoittamista ja säveltämistä.

18

Kuva: Tiia

Opet esittelyssä O N

Öhman

P U H A LT I M E T

O

lemme vuonna 2014 toimintansa aloittanut puhallinsoittimiin erikoistunut soitinkorjaamo. Nimemme mukaisesti huollamme ja korjaamme kaikki puhallinsoittimet piccolosta tuubaan. Toimipisteemme sijaitsee n. korttelin päässä Lahden musiikkiopistolta, Vuorikadulla. Tervetuloa tutustumaan!

Kevät tekee jo tuloaan ja tiivistyvän konserttikevään jälkeen onkin aika suunnata katseet kesään, jolloin pieni lomailu ahke-

ran harjoittelun jälkeen on meille kaikille suotu. Olisikin tärkeää tutkailla soitin läpi ennen lomakaudelle siirtymistä; onko soitin puhdistettu? Tarvitseeko venttiilit öljytä ja putket rasvata? Onko kenties jokin putki jo jumissa?

Milloin soitin on viimeksi huollettu?

Vaskisoittimien pesu ja putkien sekä venttiileiden rasvaus onnistuu omatoimisesti ja opettajalta saat varmasti opastusta.

Puupuhallinsoittimissa itse tehtä-

viä toimenpiteitä on vähemmän, mutta soiton jälkeinen kuivaus, sormenjälkien pyyhkiminen sekä puurunkoisten soittimien kosteustasapainon ylläpito on tärkeimpiä asioita. Näistä pienistä asioista huolehtimalla soitin on mukava ottaa käyttöön taas pienen lomailun jälkeen.

TIMO HIIPAKKA & MIKKO ROUSKU ROHI OY -PUHALLINSOITINKORJAAMO WWW.ROHI.FI

Yllä: Kuvassa poikkihuilu purettuna niin pieniin osiin kuin se isoa huoltoa varten on tarpeellista. Älä koita tätä kotona. :) Oikealla: Kuvan saksofonit korjausta vailla. Yksi hieman muita enemmän, huomaatko mikä?

19

LY Ö M Ä S O I T T I M E T

Kertomus tytöstä ja patarummuista T E K S T I : L E E N A H E I K K I L Ä | K U V I T U S : A N N A A A LTO

O

lipa kerran lukiolaistyttö, joka harrasti pianonsoittoa. Tuohon

aikaan ei ollut yhtä paljon musiikkiopistoja kuin nykyisin, joten hän kävi yksityistunneilla piano-opettajan kotona. Myös tytön koulussa harrastettiin musiikkia. Hän kuului teinikuoroon, jossa oli hauskaa laulaa yhdessä muiden kanssa. Kun koulussa järjestettiin juhlia tai muita tärkeitä tilaisuuksia, kuoro pääsi esiintymään. Eräässä tällaisessa tilaisuudessa tyttö huomasi, että koulussa toimi myös orkesteri. Siinä oli viuluja, selloja ja muita jousisoittimia sekä jokunen puhallinsoittajakin.

Ja musiikki, jota orkesteri soitti, sepä vasta kuulosti hienolta!

20

Eräänä päivänä

koulun päätyttyä tyttö huomasi, että juhlasalin ovi oli auki eikä salissa näkynyt ketään. Hän hiipi lavalle, missä orkesteri oli aikaisemmin esiintynyt. Siellä oli vain joitain tuoleja sekä kankaalla peitetyt patarummut. Kukaan ei kuitenkaan ollut soittanut rumpuja orkesterin esiintyessä. Tyttö sai ajatuksen.

Seuraavana päivänä hän meni kuoronjohtajan luo, joka toimi myös orkesterin johtajana. Hän kertoi tälle, että haluaisi liittyä orkesteriin ja kokeilla patarumpujen soittoa. Pianonsoittajana hän tunsi jo hyvin nuotit ja uskoi osaavansa soittaa rytmissä.

Tyttö pääsi orkesteriin ja pian hän soitti jo Schubertin Keskeneräistä sinfoniaa muiden mukana.

Se oli jännittävää. Hän kuuli ensimmäistä kertaa miltä orkesterin eri soittimet kuulostivat. Tärkeää oli myös laskea tahtia koko ajan ja seurata orkesterinjohtajan liikkeitä. Hän antoi soittajille merkkejä, jotta he tiesivät milloin aloittaa tai lopettaa. Tytölle järjestettiin koulussa myös lyömäsoitintunteja. Se tarkoitti, että hän opetteli soittamaan muitakin orkesterissa tarvittavia lyömäsoittimia kuten pikkurumpua, ksylofonia ja triangelia.

Kun tyttö sitten

parin vuoden päästä kirjoitti ylioppilaaksi, hän tiesi jo minne halusi pyrkiä. Hän halusi jatkaa lyömäsoitinten opiskelua. Hän pyrki ja pääsi Sibelius-Akatemiaan. Pianonsoittoakaan hän ei jättänyt, mutta kaikkein parasta oli edelleen orkesterissa soittaminen. Siinä kun sai kokea onnistumisen ilon yhdessä soittajakavereiden kanssa ja jysäyttää tärkeät iskut juuri kohdalleen!

Jos jaksoit lukea tämän kertomuksen loppuun, sinulle saattoi herätä ajatus: mitä jos minäkin yrittäisin päästä musiikkiopiston orkesteriin tai yhteismusiikkiryhmään? Siellä voisi oppia uusia taitoja ja kuulla uudenlaista musiikkia. Ehkä sieltä löytyisi jokunen uusi ystäväkin!

Leena Heikkilä (MuT) on eläkkeellä oleva käyrätorvensoiton lehtori. Hän on toiminut orkesterimuusikkona ja soitonopettajana, myös Lahden musiikkiopistossa ja viimeksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa Kouvolassa. Nuoruudessaan Leena soitti käyrätorven lisäksi pianoa ja lyömäsoittimia. Nykyisin hän tekee pääasiassa tutkimustyötä aiheenaan suomalaisen esittävän säveltaiteen historia.

21

HARMONIKKA

MINÄ & MUSIIKKI Musiikin pariin löysin tieni jo ennen kuin osasin kävellä. Vauvamuskarin kautta muskariin, jossa Sari Sakki jaksoi aina meitä laulattaa, leikittää. Rytmejä harjoiteltiin monella tapaa. Laulu ei niin ollut minun juttuni. Soitinkokeilussa sain pienen pienen harmonikan syliini ja siihenhän se istahti täydellisesti. Viisivuotiaana alkoivat soittotunnit Juha Saarisen opissa.

Pituus on tuplaantunut ja soitin on vaihdettu useamman kerran. Juha on jaksanut luotsata minua harmonikkamusiikin saloihin kahdeksan vuotta. Innostus ei ole aina säilynyt tasaisena, mutta suvantojen jälkeen into on onneksi aina palannut.

Tänä keväänä minulla on ”mupen” kahdeksas kurssi meneillään. Aika monta kurssia ja vuotta on takanapäin Kari Vatjuksen hyvässä opissa. Onneksi yhdeksännen kurssin jälkeen voin jatkaa vielä syventäviin opintoihin. Olen ollut hyvin innoissani musiikin perusteista, jossa mielenkiintoista opittavaa riittää aina.

Musiikilliseen viikkoon sisältyy myös säveltämistä. Kolme vuotta sitten aloitin Igor Rogaljovin oppilaana. Alusta asti Kimmo Parviainen on toiminut opettajana, sekä tulkkina niin nuottien, kuin Igorinkin suhteen. Viime syksynä Niilo Junnikkala hyppäsi hänen isoihin saappaisiinsa ja talven aikana olemme löytäneet hyvän yhteyden. Lisäksi kävin vuoden sävellystuntien alettua pianotunneilla, jolloin säveltämisestä tuli hieman helpompaa.

22

Nykyään en käy säännöllisesti harmonikkaorkesterin harjoituksissa, mutta koitan osallistua kun erilaisia tapahtumia on tulossa. Olen pari kertaa ollut mukana Hollo & Martta –festivaalissa Lahden kaupunginteatterilla, ja ne ovat olleet mahtavia kokemuksia. Silti soitan mieluiten omaksi ilokseni, eikä esiintyminen ole lempipuuhaani.

Siitä asti, kun saatan muistaa, olen ollut kiinnostunut eri musiikkilajeista, kuten laulusta ja orkesterimusiikista erillään. En ole ollut järin mieltynyt lauluihin, joissa soitetaan, vaikkakin pidän paljon runoista itsessään ja soitinmusiikista. Tyylilajeina Wieniläisklassismi on yksi mielestäni upeimpien kappaleiden tuotantoaikakausi. Straussin suvun säveltäjien tuotannoista pidän paljon. Erityisesti mieleeni on keskiaikainen musiikki. Renessanssi inspiroi minua monessa asiassa. Barokki ja Johann Sebastian Bachin urkuteokset ovat välillä uskomattoman hyviä ja jotkin romantiikan aikaiset sävellykset voi laittaa samaan kategoriaan. Musiikkimakuni on aika paljon laajempikin, mutta nykymusiikkiin se ei kuitenkaan yllä.

Saan paljon iloa musiikista ja hyötyäkin siitä koen. Kiitos musiikki-innostukseni tuesta taitaville opettajilleni.

JIMI JAAKKOLA, HAR MONIKKA, PIANO JA SÄV ELTÄMINEN

KO N T R A B A S S O

O

len Jasmiina Saarinen ja valmistuin viime keväänä musiikkipedagogiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Heti syksyllä aloitinkin Lahden musiikkiopistossa kontrabassonsoiton opettajana. Opintojeni ohessa sain kokemusta opettajan työstä Pirkanmaan musiikkiopistolla sekä Asikkalanseudun Musiikkiopistolla. Tällä hetkellä teen sijaisuutta myös Hyvinkään opistolla.

S

yyslukukauden aloituksessa oli opettajien joukossa monia tuttuja kasvoja, sillä olen kotoisin Päijät-Hämeestä. Yhdet kasvot kuitenkin enemmän kuin tutut, sillä ensimmäistä kertaa opistolla toimii opettajina saman perheen kaksi sukupolvea! Isäni Juha Saarinen on aloittanut harmonikansoiton opettajana opistolla jo ennen syntymääni.

Opettajana pyrin huomioimaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit. Haluan kulkea oppilaideni rinnalla vahvistaen jokaisen omaa musiikillista polkua. Kontrabasso on mahtava soitin, sillä sen kanssa voi päästä kokemaan paljon erilaisia kokoonpanoja ja genrejä.

O

pettajan työn lisäksi keikkailen freelancerina ja suuri intohimoni onkin sinfoniaorkesterissa soittaminen! Vapaa-ajalla tykkään urheilla ja käydä konserteissa.

JA SM I I NA S A A R I NE N , KONT R A B A S SO NSO I TON OP ET TAJA

23

TA N S S I

Terveisiä

tanssilinjalta!

Lahden musiikkiopiston tanssilinja tarjoaa mahdollisuuden harrastaa ja opiskella tanssia kannustavassa ja innostavassa ilmapiirissä tavoitteellisesti tasolta toiselle edeten. Tanssilinjalla annettava opetus on tanssin taiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta.

Tanssitunteja on tarjolla niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Tanssin perus- ja syventävissä opinnoissa opiskellaan klassista balettia, nykytanssia ja jazztanssia. Varhaisiän tanssikasvatuksen oppiaineita ovat lasten tanssi, esibaletti ja luova tanssi. Aikuisopiskelijoille tanssilinja tarjoaa opetusta klassisessa baletissa sekä luovassa tanssissa.

Varhaisiän tanssikasvatus • Lasten tanssi (3–5 v.)

• Esibaletti (6 v.)

• Luova tanssi (6 v.)

Tanssin perusopinnot • Alkeisbaletti (7 v.)

• Luova tanssi (7 v.)

• Klassinen baletti ja repertoire (8–16 v.)

• Nykytanssi (8–16 v.)

• Jazztanssi (8–16 v.)

Tanssin syventävät opinnot • Klassinen baletti ja repertoire (16–19 v.)

• Nykytanssi (16–19 v.)

• Jazztanssi (16–19 v.)

Aikuisosasto • Aikuisbaletti (20 v.–) • Luova tanssi aikuiset (20 v.–)

24

Tanssia

Tshaikovskin

tahtiin

Äiti, miksi ne tanssijat aina puhuu meidän kotilammesta?

Lahden musiikkiopiston tanssilinjan opiskelijat olivat toteuttamassa Sinfonia Lahden kanssa osia Pjotr Tshaikovskin baletista Pähkinänsärkijä. Ohjelmassa olivat mm. Marssi, Lumihiutaleiden valssi, Kiinalainen tanssi, Arabialainen tanssi ja Makeishaltijattaren variaatio sekä Kukkaisvalssi.

Produktioon osallistui yhteensä 27 tanssilinjan opiskelijaa, iältään 9–18 vuotta. Orkesteria johti kapellimestari James Sherlock ja tanssikoreografiat oli luonut ja harjoittanut tanssinopettajamme Sari Jäppinen.

Poikaseni, Joutsenlampi on baletti, joka innoittaa monia tanssijoita.

25

PIANO

Ilsen Marian vinkit esiintymiseen valmistautumiseen Haluaisitko sinä onnistua paremmin esityksissä ja musiikki-illoissa?

Haluaisitko soittaa ilman virheitä? Haluaisitko, että sydän ei jyskytä kahtasataa?

Kokeile Ilsen koostamia vinkkejä ja sitten vaan reippaasti esiintymään!

VALMISTAUTUMINEN

ESIINTYMISHARJOITUS

• Valitse mieluinen kappale. Jos pidät siitä itse, niin varmasti harjoittelet sitä.

• Harjoittele alusta asti huolellisesti. Pidä jokaista soittotuntia tavallaan ”pikku esiintymisenä”. Tuo siis tarkoittaa, että tee joka soittarille joku osio valmiiksi.

• Kuuntele tallenteita, jos teos on levytetty.

Poimi ideoita. Kaikkea ei kannata matkia, mutta hyvistä jutuista voi ottaa vinkkejä.

• Esiintymistä on hyvä harjoitella jo kotona.

Pyydä äiti, isä, veli, sisko, isovanhempi tai kaveri kuuntelemaan.

• Jos ketään ei ole kuunteluyleisöksi, niin hyvä konsti on äänittää kappale vaikkapa puhelimella. Ihmeellistä kuinka sellainenkin voi saada aikaan sydämen tykytystä ja samalla myös keskittymistä.

ULKOA SOITTAMINEN

• Esiintymispäivänä soita kappaletta vielä hitaasti ajatuksella läpi. Käy suihkussa, pukeudu huolella ja ole esiintymispaikalla ajoissa.

• Jos mahdollista, kokeile kappaletta esiintymispaikalla ennen tilaisuuden alkua.

• Olisi hyvä osata esitysteos ulkoa viimeistään kuukausi ennen varsinaista keikkaa.

• Eräs tehokas keino on soittaa hitaasti ulkoa. Silloin yleensä huomaa kohdat, joissa muisti takkuilee. Jos niin käy, ota nuotti esiin ja tarkista kohta heti saman tien.

ENNEN ESITYSTÄ

ESIINTYMINEN • Omaa esiintymisvuoroa odottaessa voi olla helpompi keskittyä, jos tulee lavalle suoraan, jolloin toisten esitykset eivät vie huomiota. Mutta jollekin soittokavereiden soittaminen voi rentouttaa – kuulostele, mikä on sinulle mukavin tapa odottaa omaa esiintymistäsi.

• Kun oma vuoro koittaa, nauti ja tarjoile yleisölle kaunis ja rentouttava elämys.

Anna musiikin viedä ja palkinnoksi saat ihanan aikaansaamisen tunteen.

I L SE MAR IA KÖNÖNEN, P I A NONSOITONOPETTAJA

– Vaikka on totta sanonta, että muusikon täytyy valita kahdesta: kolmen minuutin häpeä tai ikuinen harjoittelu, niin kyllä jotain on tehtävissä, Ilse kertoo hymyillen.

26

MUSIIKISTA

VOIMAA

M

usiikki on ollut tärkeä osa elämääni, vaikken sitä ehkä aikaisemmin huomannutkaan. Musiikki on juurtunut syvälle minuun.

Siitä on tullut tärkeä itseilmaisun taito, lohdutus stressistä ja huolista, voimavara. Jos itse harrastat musiikkia ja harkitset sen lopettamista, niin kannattaa vielä miettiä miksi ylipäätään aloitti kyseisen harrastuksen, minkä takia sitä on jatkanut ja mikä siinä on niin hienoa. Lopettamiseen voi olla hyväkin syy, mutta nämä kysymykset, ovat avanneet silmäni ja saaneet minut jatkamaan pianonsoittoa jo kohta kahdeksan vuotta. Välillä on vaikeita hetkiä ja mikään ei meinaa sujua, mutta niistäkin hetkistä pääsee aina yli.

J

os totta puhutaan, lopetin pianonsoiton joksikin aikaa, kunnes alkoi tuntumaan kuin olisin menettänyt jotakin tärkeää ja arvokasta. Ei siis ihme, että aloitin sen pian uudestaan.

Pienempänä rakas soittoharrastukseni oli pelkkä harrastus, enkä tajunnut sen merkitystä silloinkaan, kun pidin lyhyen

Pianovalmennus Annan ja Adelen ajatuksin

taukoni. Voin valehtelematta sanoa, että jatkaminen oli elämäni paras päätös.

S

yy siihen, miksi aloitin pianonsoiton, on ihana ja minulle hyvin tärkeä Isoisäni Robert Hopkins (jota kutsumme nimellä Jokunen). Hän työskenteli säestäjänä ja pianistina Lahden konservatoriossa. Olin pienestä asti kuunnellut hänen taitavaa ja hellää, mutta samalla voimallista tapaansa soittaa pianoa. Ajattelin aina: ”Kunpa minäkin olisin joskus noin taitava”. Sitä ajatusta kohti olen koko ajan menossa, hitaasti mutta varmasti.

O

saava, motivoiva ja taiteellinen soitonopettajani/mentorini Marja Makkonen on tärkeä syy siihen, miksi jatkan soitinopintojani. Olen hyvin kiitollinen, että saan olla hänen oppilaansa. Myös kannustavat läheiset, luja tahto ja päämäärä ovat iso osa päätöstäni jatkaa matkaani musiikin tiellä. Enkä aio päästää siitä irti.

SOF I A VI RTAN EN , P I ANO

Anna Agajeva (7 v.) ja

Adele Taari (6 v.)

Soittotunnilla…

Anna: ”Tehdään musiikkia.”

Adele: ”Soitetaan!”

Musiikkiopistossa voi…

Anna: ”Soittaa!”

Adele: ”Laulaa!”

iton Pianonso en on… in m harrasta me hauskaa ja Anna: ”Tosi .” ja lu u la ania soitetaan ih !” aa iv Adele: ”K

Halu aisi Anna : ”Hyv n oppia… in kär Adele r : ”Soit ynpyörän.” tama an.”

Kaikkein kivointa on ollut…

Anna: ”Soittaa pyöreillä sormilla.” 2 7 Adele: ”Ihan vaan soittaminen.”

PIANO

KLAVIKORDISTA PIANOON T E K S T I : A N T E RO K UJA N S U U

Piano on eräs suosituimmista soittimista oppilaiden keskuudessa.

Eikä ihme, sehän on itsessään jo kokonainen orkesteri ja toimii erinomaisesti niin soolo- kuin säestyssoittimena. Sille on myös ylivoimaisesti kirjoitettu eniten musiikkia, orkesteriteoksia, sonaatteja ja pikkukappaleita kuin myös oppimateriaalia.

P

ianosta ja sen edeltäjistä 1300-luvulta alkaneen historian aikana on rakennettu mitä erilaisimpia versioita. Ehkäpä tunnetuimpia muunnoksia ovat: Klavikordi, pienikokoinen ääneltään hiljainen soitin, joita rakennettiin pääosin 1300-luvulta aina 1800-luvun puoleenväliin. Cembalo, vähän isompiääninen, lähinnä flyygelinmallinen soitin, joita on rakennettu 1400-luvulta saakka, soitin soi vain yhdellä voimakkuudella. Fortepiano, ääneltään voimakkaampi, jolla voitiin soittaa eri voimakkuuksilla ja joita on rakennettu 1700-luvun alusta saakka, äänen muodostaa vasarakoneisto. Fortepiano syrjäytti cembalon 1700-luvun lopulla.

Fortepianoa voi pitää nykyaikaisen pianon ja flyygelin esikuvana. Taffelipiano, josta muodostui suosittu soitin 1700-luvun lopulta aina 1900- luvun alkuun saakka. Flyygeli, voimakasääninen soitin, jonka ominaisuudet

28

ovat hyvin monipuoliset. Näiden rakentaminen aloitettiin 1850-luvulla ja näitä valmistetaan tänäkin päivänä. Piano, näitä alettiin valmistaa 1800-luvun loppupuolella, edelleenkin yksi suosituimmista kotisoittimista. Lähes kaikkia em. soittimia rakennetaan edelleen jossain mittakaavassa.

N

ykysoittimet voi olla myös ”sähköavusteisia”.

Sähköiset ja digipianot ovat yleistyneet, ja puoltavat paikkaansa monissa yhteyksissä.

Laadukkaammissa soittimissa pianon kosketus ja äänimaailma on jo lähellä nykypäivän akustista pianoa ja esim. kerrostaloharjoittelu näiden avulla on huomattavasti ”naapuriystävällisempää”, ääni kun jää vain luureihin. Monet kuitenkin pitävät akustista pianoa ainoana oikeana, useimmista kodeista ja lähes kaikista musiikkiopiston luokista sellainen löytyykin.

Visaisia kysymyksiä virittäjälle Mitä pianosta olisi hyvä tietää, mitä se on syönyt ja kuinka sitä huolletaan ja viritetään. Näihin liittyen Pikalirinän toimitus koosti pianonvirittäjällemme Antero Kujansuulle muutaman visaisen kysymyksen.

Oletko itse soittaja ja kuinka sinusta tuli pianonvirittäjä?

– En uskaltaisi kutsua itseäni soittajaksi, toki jonkin verran soittamista harrastanut useilla eri soittimilla.

Missä ja miten opiskellaan pianonvirittäjäksi?

– Nykyään Helsingin Konservatorion yhteydessä on pianonvirittäjäkoulu, josta valmistuu parin kolmen vuoden välein muutama uusi pianonvirittäjä.

Montako osaa on pianossa ja flyygelissä?

– Näissä soittimissa on laskentatavasta riippuen tuhansia osia. Soittimista löytyy useita metalleja, useita puulajeja, nahkaa, erilaisia kankaita jne.

Mitä eroa on pianolla ja flyygelillä?

– Flyygeli on kaikupohjaltaan isompi ja ääneltään voimakkaampi, sen koneisto on teknisesti kehittyneempi ja antaa soittajalle enemmän mahdollisuuksia. Käyttöliittymä on molemmissa sama.

Mikä on pianon ääniala?

– Subkontra A - viisiviivainen C, siis yli seitsemän oktaavia. (Maailmassa on vain muutama laulaja, jolla on laajempi ääniala) Mistä tietää, että piano on viritettävä tai huollettava?

– Huoltoa kysytään yleensä siinä vaiheessa, kun joku kosketin tai pedaali ei toimi oikealla tavalla, tai koneistosta alkaa kuulua outoja ääniä.

Normaalioloissa soitin olisi hyvä virittää noin kerran vuodessa. Konserttisalien soittimia viritetään useimmiten kymmeniä kertoja vuodessa.

Olemme kuulleet, että koskettimia olisi joskus tehty norsunluusta, pitääkö tämä paikkansa?

– Valkoisten koskettimen pintoja (1 mm:n paksuinen siivu) on tosiaankin tehty norsunluusta. Nykyään pinnat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta muovia.

Paljonko painaa täysimittainen konserttiflyygeli?

– 450 - 600 kg Mitä antaisit huoltoneuvoksi kaikille pianon omistajille?

– Jos kotipiano alkaa kuulostaa tai tuntua soittajasta hyvin erilaiselta kuin musiikkiopiston vastaava, on aika soittaa virittäjälle.

29

LAULU

Ilon kautta onnistumiseen Laulutunneilla rakennetaan positiivista laulajaidentiteettiä hyvän ilmapiirin, miellyttävän kokemuksen ja instrumentin kehittymisen kautta.

L

aulutunneille hakeudutaan yhä enemmän, koska halutaan tietää, miten voisi vihdoinkin oppia laulamaan. Ei siis siksi, että oppilas on lapsesta saakka laulanut tai on jo suhteellisen varma laulajana, vaan koska laulaminen ei onnistu. Tällöin pedagogina minun on tärkeää tietää, miten saan laulajan kukoistamaan ja miten luon edellytykset siihen viikosta toiseen. Oppilaat ovat laulutunneilla ikään kuin lääkärin vastaanotolla: teen diagnoosin siitä, mikä mahdollisesti estää joustavan äänenkäytön tai hankaloittaa mahdollisuuden yltää kappaleen vaatimuksiin oppilaan todellisten kykyjen mukaan.

Ensisijainen lääkkeeni on ollut positiivinen ilmapiiri. Yksinkertaisten ja rohkaisevien tekniikkaharjoitusten avulla puran oppilaiden henkisiä ja fyysisiä laululukkoja. Siten sekä laulaja että hänen laulajaidentiteettinsä pääsee vapautumaan ja kehittymään positiiviseen suuntaan.

itse. Laulun opiskelussa on usein pitkään, varsinkin alkeisopetuksessa, kyse taistelusta kehon tahattomia, jostain tunnetilasta kumpuavia toimintatapoja vastaan. Taistelu on kuitenkin voitettavissa tiedostamalla pelon aiheuttamat reaktiot ja käskyttämällä kehoa toimimaan niitä vastaan.

Epävarma ja negatiivinen suhtautuminen itseen laulajana hankaloittaa laulamista, aiheuttaa kiristyksiä, ja antaa epärealistisen kuvan laulajan kyvyistä. Positiivinen ja itsevarma laulajaidentiteetti taas mahdollistaa äänen joustavan ja tarkan käytön, joka parantaa muun muassa sävelpuhtautta ja sointia.

Harrastajat hakevat harrastuksestaan ja oman äänen käytöstä ennen kaikkea hyvinvointia ja iloa. Instrumenttiopetuksessa on siis tarpeen edetä päivä kerrallaan -tyyppisesti. Joka tunnilla laulamisesta on tehtävä oppilaalle mahdollisimman miellyttävä kokemus ja siten mahdollistaa instrumentin kehittyminen.

Laululukkojen purkaminen

Lauluäänen kehittämi-

Uusien ja jännittävien tilanteiden edessä usein mieli ja sen kokemat pelkotilat määräävät kehon toimintaa enemmän kuin ihminen

30

nen on laulajaidentiteetin kehittämistä Laulajia on kaikenlaisia ja niin on laulajaidentiteettejäkin. Ihminen voi olla arjessa luonteenpiirteiltään minkälainen tahansa, mutta laulutunneilla instrumentin vahvistamisen lisäksi yritän saada oppilaat ymmärtämään, että ”minä laulajana” on oma identiteettinsä.

Vaikka oppilas kokee tarpeen laulaa osaksi hänen identiteettiään ja on siksi tullut laulutunneille, ei hän silti välttämättä tunne itseään laulajana. Hän ei välttämättä tiedä, mikä hänen todellinen äänensä on, mihin kaikkeen hän pystyy, ja hän saattaa silti pelätä toisen edessä laulamista.

Opettaja työskentelee siis oppilaan instrumentin lisäksi hänen toiveidensa ja haaveidensa kanssa. Niiden ruokkiminen, oppilaan kannustaminen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen muokkaa hänen identiteettiään, menneistä kokemuksista riippumatta.

Kari Kurkela kuvailee, kuinka tekeminen on olemista. ”Ajatte-

Harjoitus, jonka avulla harjoitellaan rekisterinvaihtoa helposti ja pelotta.

Leuan avaaminen ja suupielten nostaminen auttaa laulamista. lemme helposti, että ihminen, joka tekee jotain, on myös sitä.

Kun ihminen tekemisessään antaa kaikkensa, on tosissaan ja pyrkii parhaaseensa, on hän aidosti tekemisessään oma itsensä ja tekemisestä tulee yhä enemmän osa hänen minuuttaan.”

Hyvä lauluitsetunto näkyy ja kuuluu siinä, että työskentely on helppoa, rohkeaa, ilmaisuvoimaista ja karismaattista.

Kuten identiteettikin, ihmisen itsetunto rakentuu eri osa-alueista. Itsetunto ei välttämättä ole yleisesti hyvä tai huono, vaan joissain ympäristöissä hyvä ja joissain huono. Rohkeilla, itseään varmuudella kantavilla ja uskaliailla ihmisillä ajatellaan usein olevan hyvä itsetunto. Hyvä lauluitsetunto näkyy ja kuuluu siinä, että työskentely on helppoa, rohkeaa, ilmaisuvoimaista ja karismaattista. Laulajan luotto kykyihinsä ja instrumenttinsa arvokkuuteen ilmenee näin, eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hän itsensä muilla elämän osa-alueilla

kokee. Monelle se, että uskaltaa hakeutua laulutunneille, on jo iso askel, ja siksi itsessään jo huomioitava itsetunnon kohottaja. Tätä rohkeutta on opettajan syytä vaalia ja ruokkia.

Kehuminen kannattaa aina Hyvän lauluitsetunnon kehittäminen ei silti ole pelkästään kehumista ja ruusuilla tanssimista, vaan uskon luomista siihen, että itseään voi laulajana kunnioittaa ja arvostaa, vaikka osaa vasta vähän. Ammattilainenkaan ei osaa kaikkea, eikä hänellä välttämättä ole hyvää itsetuntoa, vaikka osaisikin paljon. Toivottavaa olisi siis, että laulajan itsearvostus kumpuaa sisältä- eikä ulkoapäin.

Musiikkia ja lauluääniä on joka makuun. Jokaisella kuulijalla on omat mielipiteensä siitä, mikä on riittävän hyvää ja mikä ei. Laulajan on oltava itse itsensä puolella ja ymmärrettävä, että jos hän haluaa laulaa, on hänen itse annettava itselleen oikeus laulaa. Tämä on kenties tärkein asia, minkä opettaja voi oppilaalleen opettaa.

Koska hyvä itsetunto tulee sisältäpäin ja vahvistuu hallinnantunteesta, on tärkeää saada op-

pilas ymmärtämään, että vaikka opettaja on se, joka antaa ohjeet ja siten käskyttää, on oppilas itse kuitenkin se lopullinen käskyn toimeksi panija.

Pelon ja stressireaktioiden poistaminen tai välttäminen laulaessa on olennaista. Luova ja leikkimielinen lähestyminen harjoitteluun ja instrumentin kehittämiseen antaa luvan rentoutumiseen ja poistaa epäonnistumiseen liittyvät pelot.

Muun muassa roolileikkiin ryhtyminen, kappaleen esittäminen jonain toisena ja tunnetiloihin heittäytyminen ovat hyviä keinoja saada oppilas ulos omasta kuorestaan. Siksi on hyvä kannustaa oppilaita itse ehdottamaan tunneilla harjoiteltavia lauluja. Kun he tunneilla pääsevät laulamaan lempilaulujaan, aivan kuten lempiartistinsa, on ensin kyse imitoimisesta, leikistä. Roolileikkiin tai tunteisiin heittäytyminen on helpompaa, jos kappale tai roolihahmo on jo entuudestaan tärkeä.

Rooliin ja tunnetiloihin uppoutuminen laulaessa on aina oppilaiden mielestä merkittävän kokonaisvaltainen kokemus.

31

Tarkoitus ei silti ole opetella laulamaan juuri samalla tavalla kuin lempiartisti, vaan samoja lauluja kuin lempiartisti omana itsenään.

Rooliin ja tunnetiloihin uppoutuminen laulaessa on aina oppilaiden mielestä merkittävän kokonaisvaltainen kokemus, ja yllättyminen on molemminpuolista. Sekä oppilas että opettaja hämmästyvät siitä, mitä eroja se saa aikaan instrumentissa.

Harjoittelu on keskittynyttä leikkimistä Instrumentin ja laulajaidentiteetin kehittämiseen on syytä suhtautua leikkinä, jonka aikana astutaan mielikuvitustodellisuuteen, jossa oppilas voi olla kuka vain ja tehdä instrumentillaan mitä vain. Leikissä on sekä opettajan että oppilaan oltava täysillä mukana, jottei luotu todellisuus ja tekeminen rakoile. Oppilaille joutuu opettamaan sen, että tunneilla saa ja pitääkin heittäytyä, ja kuka tahansa pystyy siihen. Vasta sitten valkenee oppilaalle ja

opettajalle, mihin kaikkeen oppilas on kykeneväinen. Kokeileminen ja yrittäminen on opettajan antamilla ohjeilla ja opastuksella sekä henkisesti että fyysisesti turvallista ja hallittua.

Laulutaito ei parane pelkästään laulamisrohkeutta ja kokemusta saamalla. Instrumenttia on opittava soittamaan. Kyse on silti enimmäkseen keskittymisestä ja keskittymisen suuntaamisesta peloista konkreettiseen tekemiseen. On toivottavaa, että oikeanlainen tekeminen jää lihasmuistiin, mutta etenkin ymmärretylle tasolle, jotta oppilas muistaa, mihin hän pystyy, jos kerran niin toisenkin. Hän siis oppii muistamaan, mitä voi konkreettisesti tehdä estääkseen pelon aiheuttaman ja laulamista vaikeuttavan fyysisen reaktion.

Toistojen myötä pelko sekä sen aiheuttama reaktio häviää kokokaan ja tilalle jää parempi toimintatapa, joka pelkästään vahvistaa instrumenttia sekä laulajan uskoa omiin kykyihinsä.

Hyvä mieli, hyvä instrumentti Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa, että jos ihmisellä on hyvä mieli, on hänellä myös parempi lähtökohta hyvään itseluottamukseen.

Hallinnantunne, tapahtumien järkeily ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen tukevat itsetuntoa. Lauluitsetunto ja positiivinen laulajaidentiteetti siis paranee ymmärtämällä, milloin ääni toimii tahattomasti, miksi, ja miten saada se toimimaan haluamallaan tavalla.

Mahdollisuudet kehitykseen avautuvat positiivisten toimintatapojen kautta. Voimme joka päivä vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme itseemme ja oppimiseen. Laulunopettaja on ikään kuin opas maailmassa, joka ei ole yhtä tuttu oppilaalle kuin opettajalle, ja hänen tehtävänsä on kasvattaa oppilas voimaan siellä hyvin.

JULIA V UORINEN, LAULUNOPETTAJA

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Hyvä itsetunto.

Keltikangas-Järvinen, L. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi.

Leskisenoja, E. & Sandberg, E. Mielen maisemat ja musiikki. Kurkela, K.

Harjoitukset saattavat usein tuntua oppilaasta ensin hassuilta tai oudoilta. Käytetään tavuja tai haetaan sointia, jotka tuntuvat kaukaisilta itse laulujen laulamisesta. Tosiasiassa ne aina palvelevat nimenomaan laulujen laulamista.

32

Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi.

Tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Väitöskirja.

Numminen, A.

Lied-pari harjoittelee yhdessä Laulaja Merja Kurkinen ja pianisti Laura Lähdesmäki aloittivat syksyllä 2021 klassisen laulun ja pianonsoiton lied-kurssit. Ohjaajina toimivat klassisen laulun opettaja Leena Brofeldt ja pianonsoitonopettaja Asta Onnila.

Merja: Alku oli haastavaa – piti pysyä rytmissä ja opetella kuuntelemaan mitä pianisti tekee. Mutta juuri sitähän tässä opiskellaan; kuuntelemaan toista ja keskittymään samalla omaan tekemiseen.

Liedin idea on juuri pianistin ja laulajan yhdessä kertoma tarina.

Laura: Pianistina olen tottunut siihen, että saan soittaa ja tulkita kappaleen omalla tavallani. Nyt haasteena on oman soiton lisäksi laulajan kuunteleminen ja tukeminen säestyksellä parhaani mukaan. Merjan kanssa kappaleisiin liittyvä ideointi yhteistuumin on ollut hauskaa. Yhdessä voimme kehittää kappaleen tulkintaa eteenpäin.

Merja: Meillä laulajilla ei muuten ole orkesteriharjoituksia, joten tämä mahdollistaa yhteisen musisoinnin. Toki säestystunneilla harjoittelemme kappaleita pianistin kanssa, mutta nyt saimme sekä pianisti- että laulajaopiskelija yhdessä treenata opettajiemme ohjatessa samalla kumpaakin.

Laura: Käyn Lahden yhteiskoulun musiikkiluokkaa, mikä on auttanut myös liedharjoittelussa.

Bänditunneilla oppii kuuntelemaan muita soittajia, tukemaan laulajaa sekä koko bändiä. Myös musiikkiopiston nelikätistunneilla on ollut opettavaista.

Merja: Opettajillamme on rautainen ammattitaito yhdistettynä lämpimän huumorin sävyttämään pedagogiseen otteeseen, jonka turvin uskaltautuu yrittämään ja motivoituu harjoittelemaan. Harjoitusaikaa ja -tiloja tuntuu aina löytyvän, vaikka illat ovat opettajillekin varsin aikataulutettuja.

Laura: Musiikkiopiston opettajat antavat erittäin hyviä neuvoja, harjoitusaikaa ja –tiloja sekä vapautta harjoitella myös kahdestaan laulajan kanssa. Olen iloinen, että olen saanut mahdollisuuden kokeilla liedsoittamista!

Merja: Tavoitteena on esiintyä musiikki-illoissa, joissa varttuneempana lauluopiskelijana olisinkin muuten lähinnä vanhemman roolissa yleisönä. Onneksi on ollut jälleen mahdollista esiintyä ”livenä”, kun korona-aikana ennalta nauhoitetut konsertit ja etäopetus kävivät liiankin tutuiksi. Muistuipa mieleen, miten tärkeä - ja jännittävä - oikea yleisö on.

Lied on Saksassa 1800-luvun alussa syntynyt taidemusiikin laji, jonka teokset olivat alun perin yhden laulajan esittämiä lauluja pianon säestyksellä.

Haluan kiittää Lahden musiikkiopistoa ja sen huippuopettajia! On ollut todella innostavaa saada opetusta sellaisilta opettajilta kuin Leena Brofeldt, Asta Onnila ja Kari Vatjus.

Leenan oppilaana olen saanut paneutua klassisen laulun saloihin. Hän on jaksanut aina innostuneena kaivaa esiin eri metodein oppijan kykyjä ja asennoitua lämminhenkisesti herkimpään instrumenttiin – lauluääneen.

Asta upean soitto- ja ilmaisutaitonsa kera on omalta osaltaan myös opettanut liedin syvintä olemusta. Paitsi teknisin vinkein, unohtamatta mieleenpainuvaa huumoria, on uskaltautunut luottavaisin mielin heittäytyä pianistin kanssa harjoittelemaan.

Musiikin perusteiden teoriaopinnot aikuisena ovat olleet melkoisen kynnyksen takana, mutta Karin inspiroivassa, rauhallisessa otteessa nekin on saatu päätökseen.

Yleisen musiikintiedon kurssilla on ollut upeaa saada opetusta Karin valtavan tietomäärän pohjalta. Hän innostaa musiikin historiasta musiikinkuuntelunäytteiden lomassa aina inspiroiviin keskusteluihin, joiden vuoksi illan viimeisiä luentoja on odottanut väsymättä.

MER JA KUR KINEN, LAULU

33

K E R TA U S

Sinnikkyys palkitaan

O

len harrastanut joogaa ja meditaatiota useita vuosia. Muistan hyvin, miltä harrastukseni alkumetrit tuntuivat. Ajatus karkaili jatkuvasti ja keskittyminen ei meinannut riittää harjoituksen loppuun. Minusta tuntui, että edistyn hitaasti ja että harjoitukseni ovat pitkäveteisiä.

Mieleeni jäi kirkkaasti eräs hetki joogamatolla, kun ajatukseni poukkoilivat erityisen paljon, eikä harjoituksesta meinannut tulla yhtään mitään.

Kamppailin itseni kanssa jonkin aikaa, kunnes tulin päätökseen, joka on kantanut tähän päivään saakka. Minähän pysyn tässä matolla. Silläkin uhalla, että tulen hulluksi yrittäessäni olla läsnä miljoonan ajatukseni kanssa.

Myöhemmin oivalsin, mistä olen ammentanut voimavaroja jatkaa harjoituksia, jotka vaativat lukemattomia toistoja, keskittymiskykyä, päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Musiikin harrastus.

Soitto- tai tanssiharrastus on taito, jota ei voi saavuttaa muutamassa viikossa, vaan se vaatii vuosien

34

työn. Tähän työhön sisältyy paljon säännöllistä itsenäistä harjoittelua, johon väistämättä kuuluu tylsiäkin juttuja. Itse asiassa aika paljon tylsiä juttuja.

Olen harrastanut musiikkia koko ikäni. Aloitin vauvamuskarista, jonka jälkeen menin balettitanssiin, ja edelleen huilutunneille. Harrastuksiini kuului myös orkesterissa ja bändissä soittamista sekä modernia ja jazztanssia. Käytännössä olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Lahden musiikkiopistolla. Minulla on tästä ajasta lukematon määrä ihania muistoja, joten eipä ollut helppo tehtävä valita näkökulma tätä tekstiä varten!

P

itkäjänteinen tekeminen ja keskittyminen ovat kuitenkin asioita, jotka ovat olleet mieleni päällä viime aikoina. Yhteiskunnassamme molemmat tuntuvat olevan pian harvinaisia taitoja, mikä ei ole ihme.

Media on täynnä tarinoita siitä, kuinka menestys voi tulla yhdessä yössä ja toisaalta uutisvirran jatkuva selaaminen rapauttaa keskittymiskykyäm-

Piirros: Lilja Virtanen me. Työelämässä jatkuvat keskeytykset, aiheesta toiseen pomppiminen ja monen asian yhtäaikainen tekeminen ovat arkipäivää. Rauhallinen, keskeytyksetön tekeminen ja kiireen poissaolo tuntuvat jopa luksukselta.

Kyky ja halu pitkäjänteiseen tekemiseen on äärettömän arvokas taito. On sanomattakin selvää, ettei sitä voi opetella kirjoista, vaan se täytyy tehdä itse. Sen avulla voimme aloittaa ja viedä loppuun haastavia tehtäviä tai projekteja, joiden tekemiseen tiedämme kuluvan aikaa ja vaivaa. Se opettaa meitä suhtautumaan virheisiin oppimiskokemuksina ja arvostamaan saamaamme kritiikkiä.

Se tuo myös mukanaan mielettömän määrän itseluottamusta – kuinka palkitsevalta tuntuukaan omata jokin itselle merkityksellinen taito, jonka opetteluun tietää menneen useita vuosia. Kaikki harjoitteluhetket ovat olleet panostus omaan osaamiseen ja samalla luottamista omiin kykyihin.

M

usiikin harrastamisessa on myös se erityispiirre, että se sisältää kiinnostavan matkan omaan itseemme. Soitto- tai tanssitekniikan harjoittelun lisäksi haemme ja vahvistamme omaa, ainutlaatuista ilmaisutyyliämme. Saamme itsessämme yhteyden johonkin syvempään, josta ammentaa myös muilla elämänalueilla. Tämän henkisen pääoman arvoa ei voi rahassa mitata.

Olen erittäin kiitollinen, että olen saanut kasvaa musiikin parissa. Tänä päivänä harrastan edelleen tanssia, enkä voisi kuvitella elämääni ilman sitä. Jos haluaisin kertoa kaiken, mitä koen harrastuksesta saaneeni, joutuisin kirjoittamaan kokonaisen kirjan. Pitkäjänteisyys on kuitenkin kyky, josta olen hyötynyt elämässäni valtavasti. Luotan kykyyni oppia, sillä tiedän kokemuksesta, että harjoittelu tekee mestarin. Tiedän löytäväni oman tyylini tehdä asioita. En pelkää virheitä ja uskallan ottaa vastaan haasteita. Ja nyt nautin siitä, kun istun meditaatiotyynyni päälle ja 20 minuuttia kuluu kuin siivillä.

M A I J U PU LK K I , TA NS S I JA H U I LU

35

K E R TA U S

Musiikin tuulet puhaltavat elämässä eteenpäin

A

loitin opiskeluni Lahden musiikkiopistossa vuonna 2000, instrumenttinani trumpetti. Opiskelin Tomi Nietulan oppilaana. Opintojeni mukana pääsin soittamaan niin yksin, kuin trumpettiyhtyeessä, sekä musiikkiopiston puhallinorkesteri PUHKUssa.

Murkkuikäisenä oma kiinnostukseni klassista trumpetinsoittoa kohtaan alkoi hieman hiipua ja treenaaminen kotona meinasi jäädä paikoitellen melko ohkaiseksi. Onneksi Tomi äkkäsi tutustuttaa minut kevyen musiikin maailmaan ja pääsinkin tasapainottamaan klassisen musiikin silloista ähkyäni jazz- ja elokuvamusiikin parissa. Myöhemmin, hieman varttuneempana olen tosin tykästynyt uudestaan myös klassiseen trumpettimusiikkiin.

S

uoritin musiikin laajan oppimäärän musiikin teorian ja säveltapailun, sekä harmoniaopin opintokokonaisuuden yhdessä trumpetin D-tutkinnon kanssa kesän korvilla 2010. Muistan varsin elävästi kyseisen kevään harmoniaopin tunnit, joilla musiikin teorian pistämätön pedagogi Kari Vatjus paiski töitä itseään säälimättä saadakseen tämän solistisen soittimen soittajan oppimaan edes jotenkuten pianonsoiton alkeet. Ja upea homma että paiskikin, koska kyseiselle taidolle alkaa nykymaailmassa olla enemmän ja enemmän tarvetta ja tilausta riippumatta siitä, mihin soitinryhmään toivot tai kuvittelet kuuluvasi!

Suoritin oman varusmiespalvelukseni Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa, jossa toimin saapumiseräni 1/-11 konserttisoittokunnan sekä Show Band-kokoonpanon lead-trumpetistina. Re-

36

pertoaariin otettiin klassisen taidemusiikin sekä popin ja rockin lisäksi myös marssimusiikki. Jos omalta musiikilliselta uraltani pitäisi yksi loistokas ajanjakso valita, olisi se varmasti oman varusmiespalvelukseni keikkakiertue kesän 2011 aikana.

Upeita konsertteja, uusia kaupunkeja ja keikkapaikkoja, musiikin iloa ja glamouria yhdessä muun orkesterin tai bändin kanssa…

T

ieni on varusmiespalvelukseni jälkeen kuljettanut minua Savon Sotilassoittokunnan riveihin aina sen lakkauttamiseen asti 2013, siitä Maanpuolustuskorkeakouluun 101.

Kadettikurssille kurssimme kuorokadetiksi johtamaan sekakuoroa ja lopulta nykyiseen tilanteeseeni aikuisopiskelijana Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa trumpettivirtuoosi Ari Heinosen oppilaana.

Suoritin jokin aikaa sitten trumpetin C-kurssin.

Soitan tällä hetkellä myös lappeenrantalaisessa cover-bändissä Sound Of Divas, joka onkin pitänyt minut mukavasti kiireisenä musiikin parissa niin kappaleiden soittamisen kuin myös sovittamisen tiimoilta.

P

idän musiikkia elintärkeänä voimavarana nykyisen opetusupseerin työni vastapainoksi. Olen saanut elämäni aikana musiikilta kovin paljon; elämyksiä, kokemuksia, iloa ja ystäviä. Toivon, että jokainen Lahden musiikkiopiston opiskelija pääsisi urallaan kokemaan samaa!

JOUNI NUORGAM, TRUMPETTI

TUNNE KUULE Koe konsertit torstaisin

Sinfonisesti yhdessä:

37

LOPPUSOITTO

Vanhemman ja hallituksen roolissa Olen toiminut

musiikkiopiston elämässä varsin pitkään ja roolini johtokunnan jäsenenä alkoi 2000-luvun alkuvuosina.

Rehtori Juhalta tuli pyyntö johtoryhmän jäseneksi yrityselämän edustajana finanssialalta. Olen tehnyt pitkän uran pankkija vakuutusalalla. Olen nyt varapuheenjohtaja.

Päätös opiston johtoryhmän

työskentelyyn oli helppo ja mieluisa, kun myös lapseni olivat oppilaita. Jere opiskeli kitaransoittoa, Axel viulua ja kaksosista Meri soitti selloa ja Max kitaraa. Max olisi halunnut rumpuihin, mutta silloinen opettaja kertoi pojan olevan liian pienikokoinen ja varsin nuori. No, sitten opeteltiin perjantai-iltana Annukan johdolla makkara-laulua, eikä keskittyminen ollut parasta luokkaa. Kuitenkin nimeltä erikseen mainitsematta, olemme erityisen kiitollisia kaikille muillekin opettajille.

Toki lapsilla oli monen monta muutakin harrastusta. Isä ja äiti toimivat varsin kokeneina kuljettajina monia vuosia ilolla.

Tällä hetkellä aikuiset lapset ovat omillaan ja arvostavat opiskeluvuosia kunnioittaen, mielessä monia kivoja kokemuksia, esiintymisiä ja onnistumisen tunteita.

Kaikki musiikin opiskelu, harjoittelu ja erityisesti esiintyminen loivat aivan mahtavan pohjan lapsille koko elämään.

Harjoittelu, esiintyminen ja sen tuoma jännitys ja lopulta onnistumisen tunne kehittää ihmistä kaikin tavoin ja luo erityisen hyviä valmiuksia selviytyä kouluelämässä, työelämässä ja ylipäätään elämässä. Tätä kaikkea tarjoaa musiikin opiskelu kivassa ympäristössä.

Olemme erityisen ylpeitä

opiston tiloista. Kalevi Aho -sali on huippuluokan konsertti- ja kamarimusiikkisali. Tyylikäs 225-paikkainen ja ainutlaatuinen Lahdessa, mm. Sinfonia Lahti käyttää sitä säännöllisesti. Myös muut tilaisuudet ovat tervetulleita. Rehtorin mukaan henkilökunnan sitoutuminen ja ammattitaito sekä opiston talous ovat vakaalla pohjalla ja luovat mahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.

JU H A ORJAL A, H AL L I T U K S EN VARAPUHEENJOHTAJA

38

LOPPUSOITTO

Ilmaiset soitinkokeilut!

Lahden musiikkiopistossa on avattu huikea kevätkampanja.

Tule kokeilemaan eri soittimia tai laulua ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa ilmaiseksi, ilman sitoutumista.

Valittavanasi on yli 20 eri oppiainetta, joista löytyy varmasti jokaiselle mieluinen. Voit kokeilla jopa kolmea eri soitinta!

Yksittäisen kokeilutunnin pituus on 15 minuuttia.

Myös aikuiset, tervetuloa kokeilemaan.

Käy täyttämässä verkossa lomake ja opettaja ottaa sinuun yhteyttä soittotunnin ajankohdan sopimiseksi.

Kampanja on voimassa 15.5. asti. www.lahdenmusiikkiopisto.fi/kokeilutunnit

Syyslukukausi alkaa torstaina 11.8. lukujärjestyksen mukaisesti (muskarit 15.8.)

Opettajat ovat yhteydessä oppilaisiin tuntien sopimiseksi.

40