Page 1

Väärinmerkityt turkistuotteet harhaanjohdetut kuluttajat

Animalian selvitys turkissomisteiden merkintĂśjen puutteista


Animalia on eläinten oikeuksia edistävä asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1961. Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää olennaisesti niiden lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimet eivät itse voi puhua omasta puolestaan: ne tarvitsevat äänitorvekseen eläinten hyvinvoinnista välittävien ihmisten järjestön. Animalia tekee töitä erityisesti turkiseläinten, tuotantoeläinten sekä koe-eläinten puolesta. animalia.fi

Työryhmä Kirjoittajat Mai Kivelä, Veikka Lahtinen, Kanerva Pelli, Laura Uotila Aineiston keräys Anniina Hölttä, Pauliina Klemola, Leena Nikkola, Kanerva Pelli, Annu Piensoho, Inna Somersalo Aineiston analysointi Kanerva Pelli, Annu Piensoho Infograafi Fur Free Alliance Valokuvat turkiseläimistä Salla Tuomivaara Taitto Heta Kasurinen ja Taija Rinne


Sisällys Tiivistelmä 3 Nykytila 4 Animalian selvitys turkissomisteiden merkinnöistä Suomessa 6 Ongelmat: Nykyinen merkitsemislainsäädäntö, ja miksi se ei toimi 11 Animalian vaatimukset lainsäätäjille 13


Tiivistelmä

Suomessa toteutettiin selvitys aitoja turkissomisteita sisältävien tekstiilien merkinnöistä marras-joulukuussa 2016. Selvitys on osa kymmenen EU-maan kansainvälistä projektia, jonka kaikki tulokset julkaistaan myöhemmin. Projektin tarkoitus on vaikuttaa EUlainsäädäntöön sekä sen valvontaan ja saada aitoja turkissomisteita koskevat merkinnät vastaamaan paremmin tuotteiden koostumusta. Tällä hetkellä esimerkiksi yli 20-prosenttisesti turkiksesta koostuvia tuotteita ei tarvitse merkitä ollenkaan, koska niitä ei luokitella tekstiileiksi. Suomessa tarkastettiin satunnaisotannalla 61 eri puolella Suomea myynnissä olevan turkissomisteita sisältävän tuotteen merkinnät. Niistä kaksi kolmasosaa, 40 tuotetta, oli merkitty EU:n merkintöjä säätelevän artiklan

vastaisesti. Merkinnät olivat siis puutteellisia. Suomessa toteutettiin myös tarkempi analyysi neljälle turkissomisteita sisältävälle vaatteelle: takille, kahdelle pipolle ja villatakille. Yhdenkään tuotteen merkintä ei kertonut sen sisältävän turkista, vaikka kaikkien neljän vaatteen turkissomisteet todettiin aidoiksi. Esimerkiksi analysoidun takin hupun turkisreunus vastasi tutkimuksen mukaan supikoiran karvaa, mutta voi olla peräisin myös koirasta. Suomalainen kuluttaja ei voi tällä hetkellä luotettavasti selvittää, sisältääkö hänen ostamansa vaate aitoa turkista. Selvityksen Suomen osuuden toteutti Animalia ja näytteet tutki Luonnontieteellinen keskusmuseo.

”Esimerkiksi analysoidun takin hupun turkisreunus vastasi tutkimuksen mukaan supikoiran karvaa, mutta voi olla peräisin myös koirasta.”

4


Nykytila

Suuri osa kuluttajista haluaa varmistua siitä, että heidän ostamissaan tuotteissa ei ole käytetty aitoa turkista edes somisteena. Tämänhetkinen lainsäädäntö vaatiikin merkitsemään tuotteen, mikäli siinä on käytetty aitoa turkista, nahkaa, luuta tai untuvaa. Vaatimusta noudatetaan kuitenkin heikosti niin Suomessa kuin muuallakin EU:n alueella.

ja valveutuneisuuden varaan. Kuluttajien on kuitenkin pystyttävä tekemään eettisiä valintoja kaupassa, ja siksi aitoa turkista sisältävät tuotteet on merkittävä nykyistä tarkemmin ja merkintöjen valvontaa on tehostettava. Euroopan unioni on kieltänyt koira- ja kissaturkisten tuonnin ja myynnin alueellaan jo vuonna 2007. Silti on mahdollista, että heikon valvonnan takia EU-alueelle päätyy Aasiasta koira- tai kissaturkista. Näissä tapauksissa ei rikota ainoastaan merkitsemisvaatimusta, vaan myös EU-tuontia koskevaa lainsäädäntöä.

Vuodesta 2012 lähtien EU-alueelle tuotujen tai siellä valmistettujen tekstiilituotteiden on tullut sisältää merkintä, mikäli niissä on mukana aitoa turkista. Tuotteista tulee löytyä teksti ”sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia”. Vaatimus sisältyy EU-asetuksen 1007/2011 artiklaan numero 12. Kuitenkin jos vaatteessa on yli 20 % aitoa turkista, ei sitä EU:n määritelmän mukaan luokitella tekstiiliksi. Silloin myöskään merkintäpakkoa ei ole, eli esimerkiksi kokoturkit ja nahkatakit jäävät merkintävelvoitteen ulkopuolelle.

Tilanteen kattavaksi selvittämiseksi Fur Free Alliancen jäsenjärjestöt, Animalia mukaan lukien, toteuttivat selvityksen aitojen turkisten merkitsemisestä kymmenessä EU:n jäsenmaassa. Selvityksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin, mutta puutteellisuus merkinnöissä oli kaikkiaan hyvin laajaa. Puutteellisesti merkittyjä tuotteita löytyi jokaisesta hintaryhmästä. Suuri ongelma se on myös alle 50 euroa maksavissa vaatteissa. Kuluttajien kannalta tämä on merkittävää, sillä yleinen harhaluulo on, että aitoa turkista

Aidot turkikset muokataan ja värjätään niin voimakkaasti, ettei aidon turkiksen erottaminen keinoturkiksesta ole helppoa. Sen ei pitäisikään jäädä kuluttajan oman tarkkailun

5


sisältävän tuotteen on maksettava selvästi enemmän kuin keinoturkistuotteen. Kuitenkin edullisten tuotteiden kohdalla riski hankkia tietämättään aitoa turkista on suuri.

lisäksi tuotteisiin tulisi merkitä se, minkä eläinlajin turkista vaatteessa on käytetty. Merkitsemisvaatimukset on ulotettava lisäksi koskemaan tuotteita, joissa turkista on yli 20 %. Vasta tällöin taataan kuluttajille aito mahdollisuus tietoon perustuviin valintoihin kaupassa.

Toisaalta pelkkä ”sisältää eläinperäisiä materiaaleja” -merkintä ei sekään ole kuluttajille täysin selkeä keino erottaa keinoturkis aidosta. Jos tuotteessa on esimerkiksi pienikin palanen nahkaa, tulee tämän merkinnän olla vaatteessa. Merkinnässä tulisi siis eritellä se, mitä eläinperäistä materiaalia tarkoitetaan, vaikka laki ei tätä tällä hetkellä vaadikaan. Voimassa olevan tekstiiliasetuksen artiklan 12 vaatimuksia noudatetaan siis hyvin heikosti. Kuluttajien kannalta tämä on suuri ongelma, mutta ongelma on vielä tätäkin laajempi. Pelkän eläinperäisyydestä kertovan merkinnän

6


Animalian selvitys turkissomisteiden merkinnöistä Suomessa

Metodologia

tutkittu. Kengät, käsilaukut ja muut vastaavat asusteet eivät kuulu artiklan 12 piiriin, joten niitä ei tutkittu.

Selvitykset tehtiin lokakuun lopussa ja marraskuun alussa 2016 viidessä kaupungissa: Helsingissä, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kouvolassa ja Kuusankoskella. Liikkeet valittiin sattumanvaraisesti kaupunkien keskeisiltä ostosalueilta. Yhteensä tarkastettiin 23 liikettä, joista osa oli pienempiä basaarityyppisiä liikkeitä, mutta suurin osa suuria ketjuliikkeitä tai tavarataloja. Selvityksen aineistonkeruuseen osallistui viisi Animalian vapaaehtoista.

Näytteet tutkittiin kahdessa osassa. Kaikki 61 tuotetta arvioitiin liikkeessä, ja näistä 4 tuotetta toimitettiin lisäksi tarkempaan analyysiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Turkissomisteen aitous arvioitiin karvojen muodon ja mahdollisen nahkaisen pohjan perusteella sekä tunnustelemalla karvan karkeutta ja karvapeitteen rakennetta. Seuraavaksi tarkastettiin löytyykö aidoksi turkikseksi arvioiduista tuotteista artiklan 12 mukainen merkintä ”sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia” tai mainitaanko tuotteen muulla tavoin sisältävän aitoa turkista. Artiklan 12 piiriin kuuluvat, aidoksi turkikseksi arvioidut tuotteet, niiden materiaalilaput ja mahdolliset tuotteeseen kiinnitetyt lisätietoa antavat laput valokuvattiin.

Selvityksessä tarkastettiin 61 tuotetta. Suurin osa tuotteista oli takkeja ja pipoja, lisäksi mukana oli muutama paita ja hansikkaat. Selvitykseen otettiin vain sellaisia turkissomisteisia vaatteita ja asusteita, jotka kuuluvat tekstiililainsäädännön piiriin, eli sisältävät enintään 20 % turkista, nahkaa tai muita eläinperäisiä osia. Kokoturkkeja ei siis

7


selosteessa (pesuohjeet, materiaaliseloste tai vastaava). Koska aitoa turkista ei luokitella tekstiiliksi, sitä ei tarvitse merkitä tuotteen materiaaliselosteeseen. Tällaisissa tuotteissa selosteessa saattoi lukea vaatteen olevan esimerkiksi 100 % akryyliä, jolloin sen saattoi kuvitella sisältävän vain ei-eläinperäisiä materiaaleja. Tällainen merkitsemistapa ohjaa kuluttajia harhaan, vaikka onkin laillista.

Liikkeissä tutkitut tuotteet Suomessa tutkittiin 61 tuotetta, joiden arvioitiin sisältävän aitoa turkista. Näistä 40:stä eli 66 %:sta ei löytynyt artiklan 12 mukaista merkintää, eli määritelty sanamuoto puuttui. Niissä tuotteissa, joista artiklan mukainen merkintä puuttui, turkisomisteen aitoudesta tai epäaitoudesta ei ollut minkäänlaista merkintää 22 tuotteessa. Kaikista tutkituista tuotteista siis 36 % oli sellaisia, joiden merkinnöistä ei käynyt ilmi tuotteen sisältävän aitoa turkista.

Artiklan mukaan merkityistä tuotteista 67 %:sta (14 kpl) kävi ilmi, mistä eläimestä turkissomiste on valmistettu, merkitsemättömistä tuotteista tämä kävi ilmi vain 28 %:sta (11 kpl). Tuotteen hinnalla ei ollut suurta merkitystä merkintään, merkitsemättömiä tuotteita löytyi niin alle 50 euron kuin yli 500 euron hintaisista tuotteista.

Lopuista tuotteista kahdeksasta löytyi erillinen tuotteeseen kiinnitetty mainoslappu. Vain kymmenessä aito turkis mainittiin kiinteästi tuotteeseen ommellussa

8


”Merkitsemättömiä tuotteita löytyi niin alle 50 euron kuin yli 500 euron hintaisista tuotteista.”

9


Tarkemman analyysin tulokset Kaikista tutkituista tuotteista neljä toimitettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tarkempaan analyysiin. Testattaviksi tuotteiksi valittiin erityyppisiä tuotteita: takki, kaksi pipoa ja villatakki. Mukana oli kaksi kotimaisen yrityksen merkkituotetta ja kaksi edullista ns. ”bränditöntä” tuotetta. Testattaviksi valittiin sellaiset tuotteet, jotka arvioitiin aidoksi turkikseksi ja joista ei löytynyt artiklan 12 mukaista merkintää tai muunlaista mainintaa aidosta turkiksesta.

1. Takki turkisreunaisella hupulla. Materiaaliseloste kertoo tuotteen olevan 100 % polyesteriä. Tuotteen hinta selvitystä tehdessä oli 49,90 €. Merkki Fascinate. Valmistusmaa Kiina. Tarkemmassa analyysissa tuotteen arvioitiin olevan supikoiran tai koiran turkista. 2. Villatakki turkisreunaisella hupulla. Materiaaliseloste kertoo tuotteen olevan 70 % akryyliä ja 30 % villaa. Hinta selvitystä tehdessä 29,00 €. Merkki Alexa’s. Valmistusmaa Kiina. Tarkemmassa analyysissa tuotteen arvioitiin olevan kanin tai jäniksen turkista. 3. Neulepipo turkistupsulla. Materiaaliseloste kertoo tuotteen olevan 70 % akryyliä ja 30 % villaa. Hoito-ohjeessa kehotetaan irrottamaan koriste ennen pesua. Pipon hinta selvitystä tehdessä oli 69,90 €. Merkki Ril’s / L-Fashion Group Oy. Ei mainintaa valmistusmaasta. Tarkemmassa analyysissa turkistupsun arvioitiin olevan aitoa siniketun tai hopeaketun turkista.

Luonnontieteellisen museon tarkastelussa kaikki näytteet todettiin aidoksi turkikseksi. Näytteet tutkittiin museossa seuraavilla menetelmillä: • silmämääräinen vertailu museon kokoelmassa oleviin eläinnahkoihin • näytteiden nahkapohjan tarkastelu • karvan ja siitä tehdyn valoksen mikroskooppinen tarkastelu (karvan muoto ja pintarakenne).

4. Neulepipo turkistupsulla. Materiaaliseloste kertoo tuotteen olevan 30 % villaa, 70 % akryyliä. Hinta selvitystä tehdessä oli 49,90 €. Merkki GOF. ”Design from Finland”, ei mainintaa valmistusmaasta. Tuotteen arvioitiin tarkemmassa analyysissa olevan aitoa siniketun tai hopeaketun turkista.

10


1.

2.

3.

4.

”Luonnontieteellisen museon tarkastelussa kaikki näytteet todettiin aidoksi turkikseksi.”

11


Ongelmat: Nykyinen merkitsemislainsäädäntö, ja miksi se ei toimi Suomi noudattaa tekstiilituotteiden merkinnässä EU:n lainsäädäntöä. Tekstiilituotteita säätelee asetus tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä (1007/2011). Asetuksen artikla 12 koskee muita kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia sisältäviä tekstiilituotteita. ymmärtämään sen vaivatto

ei kuitenkaan mahdollista tietoisten kulutuspäätösten tekemistä.

Miksi nykyinen lainsäädäntö ei toimi? Nykyinen, artiklan 12 mukainen, merkitsemistapa ei kerro kuluttajalle tuotteen mahdollisesta turkiskoostumuksesta tarpeeksi selkeästi. Kuluttajat haluavat pystyä erottamaan aidon turkiksen tekoturkiksesta ja odottavat, että tämä tieto tulee merkinnästä selkeästi esille. Sen sijaan he saattavat nähdä merkinnän 100 % akryylia ja näin olettavat, että somiste on tekoturkista.

Asetuksen artiklan 28 mukaan asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Suomi siis noudattaa asetusta sellaisenaan. Merkitsemislainsäädännön tarkoitus on antaa kuluttajalle mahdollisuus arvioida tuotetta ja saada tarpeellinen tieto tuotteesta ostopäätöksensä tueksi. Nykyinen lainsäädäntö

Artiklan 12 mukainen merkitsemistapa ei ole luotettava tapa erottaa aito turkis tekoturkiksesta, sillä merkintä pitää olla

Tekstiiliasetuksen artikla 12 1. Muuta kuin tekstiiliä olevien eläinperäisten osien esiintyminen tekstiilituotteissa on ilmoitettava tällaisia osia sisältävän tuotteen selosteessa tai merkinnässä käyttämällä ilmausta ”sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia” aina kun ne asetetaan saataville markkinoilla. 2. Seloste tai merkintä ei saa olla harhaanjohtava, ja se on toteutettava siten, että kuluttaja kykenee ymmärtämään sen vaivattomasti.

12


tekstiilissä riippumatta siitä, sisältääkö tuote turkista, untuvaa, nahkaa tai luuta. Koska merkintä eläinperäisestä sisällöstä tulee niin untuvan, nahkan, luun kuin turkiksen perusteella, ei voida tietää, mistä näistä merkintä johtuu. Monelle kuluttajalle juuri turkisten välttäminen on tärkeää.

hiuskoristeet. Näissä tuoteryhmissä ei vaadita minkäänlaista merkintää liittyen turkiksiin.

Useaan turkista sisältävään tuotteeseen ei vaadita merkintää lainkaan. Näitä tuotteita ovat enemmän kuin 20 % turkista sisältävät tuotteet, jotka eivät kuulu tekstiililainsäädännön piiriin. Näin ollen mitä enemmän turkista tuote sisältää, sitä varmemmin sitä ei tarvitse merkitä.

Edellä mainituista syistä EU:n lainsäädäntöä on korjattava niin, että se vastaa kuluttajien tarpeisiin voida tunnistaa aitoa turkista sisältävät tuotteet. Selkeän turkistuotteita koskevan lainsäädännön puuttuminen ja nykyisen lainsäädännön heikko noudattaminen eivät nykyisellään palvele kuluttajia eivätkä täytä merkitsemislainsäädännön tavoitteita kertoa kuluttajille tarpeellinen tieto ostopäätöksen tueksi.

Lainsäädäntö koskee vain itse tuotteiden merkintöjä, joten verkkomyynnissä annettavat tiedot jäävät kokonaan lainsäädännön ulkopuolelle. Kuitenkin nykyisin yhä useampi kuluttaja ostaa vaatteita verkosta, ja verkkomyynnin osuuden voi olettaa edelleenkin kasvavan tulevaisuudessa. Verkkomyynnissä ostaja on vielä riippuvaisempi myynnin yhteydessä annettavista tiedoista, koska tuotetta ei voi käsin tunnustella. Iso määrä turkista sisältäviä tuotteita jää merkintävelvoitteen ulkopuolelle myös sen vuoksi, ettei niitä lasketa tekstiileiksi. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi kengät, laukut sekä erilaiset asusteet, kuten avaimenperät ja

13


Ratkaisu nykytilanteesen ja Animalian vaatimukset Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja ei voi luotettavasti selvittää, sisältääkö hänen ostamansa vaate aitoa turkista. Tuotteiden merkinnät ovat niin usein puutteellisia, että on täysin mahdollista päätyä ostamaan aitoa turkista tietämättään.

vaihtoehto on jättää turkissomisteita sisältävät tuotteet ostamatta.

Yksi osa ongelman ratkaisua on parantaa EU-lainsäädäntöä ja vaatia tarkempia merkintöjä tuotteisiin. Nykyiset vaatimukset tekstiilien merkinnöistä jättävät kaikki yli 20-prosenttisesti turkiksesta koostuvat tuotteet merkintävaatimusten ulkopuolelle eivätkä anna tietoa esimerkiksi siitä, mistä eläimestä somiste on peräisin. Myös valvontaa pitää parantaa koko EU:n alueella, jotta puutteellisesti merkittyjä tuotteita ei pääsisi markkinoille. Koska turkissomisteiden markkinat ovat globaalit, voi Suomesta ostettu vaate sisältää myös esimerkiksi Aasiasta tuotua koiran turkkia. Aitoa turkista välttämään pyrkivän kuluttajan näkökulmasta tällä hetkellä turvallisin

Turkistarhauksen eläineettiset ongelmat ovat kaikkialla maailmassa, myös Suomessa, niin merkittäviä, että eettistä turkistuotetta ei voida sanoa olevan olemassa. Häkeissä elävät eläimet eivät voi toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Animalia korostaa, että Suomen on mahdollista olla turkisasioissa edelläkävijä kieltämällä turkistarhauksen uudessa eläinsuojelulaissa. Tämä ei ratkaise muualta tuotavien turkissomisteiden ongelmaa, mutta lähettäisi vahvan signaalin muille maille Suomen sitoutumisesta eettisempään vaatetuotantoon. Turkittomuus on kasvava trendi Euroopassa, ja myös monet suomalaiset yritykset, kuten Reima ja Seppälä, ovat luopuneet aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynnistä. Animalia ylläpitämällä listalla turkittomista liikkeistä on jo yhteensä satakunta Suomessa toimivaa yritystä.

14


”Tuotteiden merkinnät ovat niin usein puutteellisia, että on täysin mahdollista päätyä ostamaan aitoa turkista tietämättään.”

15


Animalia ry 2017

Profile for Animalia ry

Väärinmerkityt turkistuotteet - Animalian selvitys  

Animalia toteutti Suomessa selvityksen aitoja turkissomisteita sisältävien tekstiilien merkinnöistä marras-joulukuussa 2016. Selvitys on osa...

Väärinmerkityt turkistuotteet - Animalian selvitys  

Animalia toteutti Suomessa selvityksen aitoja turkissomisteita sisältävien tekstiilien merkinnöistä marras-joulukuussa 2016. Selvitys on osa...

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded