Page 1

lehti eläinten asialla

3/2016

Eläinoikeustyö ei tunne rajoja

vegaanisuus lyö läpi vauhdilla

supikoira – syyttä vihattu metsiemme tulokas

64 miljoonaa lintua nimeltä Ross


Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Syksyllä käynnistyy aktiivinen kampanja tuotantoeläinten puolesta animalian uutena kampanjavastaavana aloitti elokuun alussa veikka lahtinen. ennen animaliaa lahtinen työskenteli muun muassa ajatushautomo demos helsingissä tutkijana resurssiviisaan talouden teema-alueella. teksti Taija Rinne ja Veikka Lahtinen • kuva Iiris Rautiainen

D

emoksessa lahtinen veti

projekteja, suunnitteli työpajoja ja kehitti teema-alueensa toimintaa. Asioita tehtiin kokeilemalla, eikä siellä ollut vakiintuneita tapoja tehdä projekteja. Animaliaan hän haluaa tuoda lisää kokeilemisen kulttuuria ja uskallusta poiketa totutuista kaavoista. ”Eri projekteihin ja kampanjoihin kannattaa katsoa juuri niihin sopivat kanavat ja ihmiset. Aktiivinen keskustelujen seuraaminen on myös todella tärkeää. Suomi on pieni maa Euroopan reunalla, ja on hyvä seurata sellaisten maiden keskustelua, joissa toiminta on suurempaa. Eläinoikeusjärjestössä on tärkeää olla etulinjassa tuomassa asioita Suomeen.” Animalialta Lahtinen odottaa mahdollisuutta toimia osana aatteellisesti sitoutunutta yhteisöä ja haluaa kehittää ymmärrystään eläinpolitiikasta ja tehokkaimmista vaikuttamisen muodoista. Hän haluaa myös lisätä yhteistyötä Animalian toimistoporukan sekä vapaaehtoisten kesken. ”Animalian käyttöön annan kokemukseni yhteiskunnallisen keskustelun synnyttämisestä, kykyni tiivistää monimutkaiset kokonaisuudet teräviksi kärjiksi ja kiinnostukseni kehittää yhdessä työskentelemisen tapoja. Ryhmässä asioiden pohtiminen on tärkeää. Eri tehtäviä hoitavien pitää myös tietää, mitä muut tekevät.” 2

Eläinsuojelulain puolesta näyttävästi

Syksyllä tullaan käynnistämään uusi vaihe eläinsuojelulain kampanjoinnissa. Lahtinen kaavailee kampanjaan roolia kaikille niille, jotka haluavat toimia eläinten ja Animalian puolesta. Syksyn tilaisuuksissa ja Animalian kanavissa tullaan kuulemaan pian lisää. ”Tavoitteenamme on tärkeän, mutta näkymättömän, vaikutustyön lisäksi luoda julkista painetta ja osoittaa, että suomalaiset haluavat paremman ja kattavamman eläinsuojelulain.” Lain päivittäminen on välttämätöntä, jotta voisimme ottaa huomioon nykyiset eläinten hyvinvointitutkimukset ja pärjätä eläinsuojelun tason vertailussa kansainvälisesti. ”On meistä kiinni, että eläinten etu näkyy laissa. Ilman tätä vaikuttamistyötä paremman, aidosti eläimen etua ajavan, lain saaminen vaikuttaa uhatulta.” Kriittinen ajattelu mukaan kampanjatyöhön

Lahtinen on tehnyt myös toimittajan töitä ja näkeekin journalismissa ja järjestötyöskentelyssä yhtäläisyyksiä. Toimittajan työtavat tulevat käyttöön myös syksyn kampanjassa. ”Kriittinen ajattelu ja asioiden kyseenalaistaminen ovat perusasioita, joita toi-

mittajan työssä sekä järjestömaailmassa tarvitaan. Koskaan ei voi ottaa annettuja lausuntoja tai ulostuloja sellaisenaan, vaan pitää pohtia, kenen etuja ne ajavat. Tämä koskee myös syyskaudella julkaistavaa uuden eläinsuojelulain lakiesitystä. Tieto pitää perata läpi, jotta näemme, kenen ääni kuuluu prosessissa. Meidän tehtävänä on tuoda esiin eläinten etu.” Kuinka vaikuttaa?

Uusi kampanjavastaava toivoo, että jokainen animalialainen on valmiina, kun kampanja syyskaudella alkaa. ”Allekirjoita vetoomus paremman eläin­ suojelulain saamiseksi Suomeen osoitteessa eläinlaki.fi. Tule mukaan syksyn tempauksiin. Animalian paikallisiin Facebook-ryhmiin liittymällä ja järjestön Facebook-sivua seuraamalla pysyy hyvin luupissa.” Lahtinen on myös Animalian syyspäivillä pitä­ mässä työpajaa, jossa saa viimeisimmät tiedot kampanjasta ja pääsee mukaan suunnitte­ luun. Jos et ole ilmoittautunut, mutta haluaisit vielä mukaan, kysy peruutuspaikkoja osoit­ teesta: kanerva.pelli@animalia.fi. Onko sinulla kysyttävää tai haluatko mukaan kampanjoiden suunnitteluryhmään? Ota yhteyttä: veikka.lahtinen@animalia.fi


Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja


Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Eläinten puolustajien hyvinvoinnista

T

yössäni kohtaan lähes päivittäin uutta tietoa siitä, kuinka ihminen kaltoin kohtelee muita eläimiä. Se on musertavaa. Usein minulta kysytäänkin, että ”mi­ ten sinä jaksat?”. Olen tullut siihen tulokseen, että jaksamiseeni on en­ nen kaikkea kaksi syytä. Ensimmäinen syy on se, että näen koko ajan, kuinka ihmiset ympärilläni tekevät pyyteettömästi töitä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tapaan Animalian aktiiveja, jotka tekevät mahtavaa vapaaehtoistyötä eri puo­ lilla Suomea. Ympärilläni on ihmisiä, jotka jakavat samat tavoitteet kuin minä. Se tukee ja tuo voimaa. Näin tiedän myös, etten ole – enkä halua olla – korvaamaton. Siksi voin välillä antaa itseni hengähtää ja levätä. En ole yksin, vaan meitä on paljon. Yhdysvaltalainen tohtori ja akti­ visti Melanie Joy koulutti Animalian aktiiveja alkuvuodesta Helsingissä. Hänen mielestään jokaisella eläinten puolesta työskentelevällä pitää olla joku, joka ymmärtää, minkälaiselle arvomaailmalle oma elämä perus­ tuu. Hän korosti sitä, kuinka tärkeää on pitää itsestään huolta: ”Suhtautu­ kaa itseenne samalla välittämisellä ja rakkaudella kuin suhtaudutte muihin eläimiin”. Hänen mukaansa on valta­ vaa inhimillisten resurssien hukkaa­ mista, kun ihmiset palavat loppuun ja jättävät toiminnan kokonaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtimi­ nen on liian usein haaste niille, jotka tekevät töitä muiden eläinten eteen. Toinen syy motivaation ylläpitä­ miseen on se, kun näen, kuinka toi­ minta eläinten puolesta vaikuttaa. Tämänkin vuoden aikana olemme saaneet merkittäviä voittoja. Arma­ nin muotitalo ilmoitti luopuvansa turkiksista. Animalia on tehnyt ak­ tiivisesti työtä asian eteen Fur Free Alliancen jäsenenä. Tuhannet eläi­ met säästyvät turhalta kärsimykseltä,

18 ja samalla päätös on vahva signaali muille yrityksille yhä turkiskieltei­ semmästä maailmasta. Tuorein Eurobarometri kertoo suomalaisen eläinasialiikkeen vai­ kuttavuudesta. Sen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tuotantoeläimiä tulisi suojella paremmin. Suurin nousu parempaa kohtelua vaatineiden vas­ taajien määrässä koko Euroopasta oli juuri Suomessa. Lisäksi tämän

”Ympärilläni on ihmisiä, jotka jakavat samat tavoitteet kuin minä. Se tukee ja tuo voimaa.” vuoden aikana uusia yrityksiä on sitoutunut eläinkokeettomuuteen ja kasvisruokien suosio on kasva­ nut räjähdysmäisesti. Uusin voitto on kesäkuinen hallituksen periaate­ päätös eläinten hyvinvoinnin sisäl­ lyttämisestä julkisiin hankintoihin; tavoite, jota Animaliakin on ajanut. Näitä parannuksia edeltää kaikki se työ, jota Animalian kautta joka päivä tehdään. Usein se on näkymä­ töntä ja taustalla vaikuttamista. Yhtä kaikki, se on erittäin tärkeää, jotta eläinten oikeudet edistyvät. Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 3/2016

02 04 06

Syksyllä käynnistyy aktiivinen kampanja tuotantoeläinten puolesta Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Tommi Kovanen

10

Kasvisruokaileva rap-artisti

12

64 miljoonaa lintua nimeltä Ross

= kannessa Kannen kuva: IStockPhoto

4


ANIMALIA-LEHTI, 40. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI:

10

Hannele Ahponen / Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 17.10.2016 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

12

ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14 18

Marginaalista valtavirtaan – vegaanisuus lyö läpi vauhdilla

Supikoira – syyttä vihattu metsiemme tulokas

26 27

20

Eläinoikeusliikkeen uudistajan työtä ohjaa myötätunto

28

22

FICAM – tarkkaa tiedettä solututkimuksella

30

23 24

Kirjavinkit

31

Animalia testaa: Vegaaniset kasviproteiinit

Animalialainen: Pauliina Klemola – Kouvolan alueosasto 10 vuotta Vegepalsta: Lasagnesta voimaa syksyyn

Animaalit kautta maan: Perustaisitko paikkakunnallesi Animalian alueosaston? Animalian kauppa

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Eläinoikeustyö ei tunne rajoja

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: esko kivistö, Animalian arkisto ja Melissa Hahle Takakannen kuva: annika lepp

5


Ajankohtaista

koonneet Laura Uotila ja hannele ahponen

tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaaminen ala-arvoista

Turkisten tuotanto romahtanut maailmanlaajuisesti

shutterstock

turkisala on vaikeuksissa myös suomessa.

kotimainen kosmetiikka­yritys naviter eläin­ kokeettomalle listalle helsinkiläinen perheyritys Naviter valmistaa ja kehittää inno­ vatiivisia ihon- ja hiustenhoitotuot­ teita. Yritys on kolmas suomalainen auditoinnin hyväksytysti läpikäynyt kosmetiikkavalmistaja ja pääsi si­ ten mukaan kansainväliselle eläin­ kokeettoman kosmetiikan listalle. Koko listan löydät osoitteesta animalia.fi/kosmetiikkalista.

6

teksti Hannele Ahponen kuva shutterstock

T

urkistuotanto on laskemassa

tänä vuonna globaalisti jopa 25 prosenttia. Erityisesti minkin tuotanto on romahtanut. Vuonna 2015 kasvatettiin 72 miljoonaa minkkiä, mutta tänä vuonna vain 54 miljoonaa, kertoo Kopenhagen Fur -huutokauppayhtiö. Suurin romahdus minkkien kasvatuksessa on tapahtunut Kiinassa, jossa

suomen ja ruotsin edustajat eurogroup for animals -järjestön hallitukseen animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä ja ruotsalaisen eläinoikeus­ järjestö Djurens Rättin puheenjohtaja Camilla Björkbom valittiin 23. kesä­ kuuta Euroo­pan johtavan eläinsuojelu­ järjestön Eurogroup for Animalsin hal­ litukseen. Ensimmäistä kertaa järjestön hallituksessa on kaksi pohjois­maisten eläin­oikeusjärjestöjen edustajaa. EU:ssa tehdään merkittävä osa eläinten oi­ keuksiin ja eläinsuojeluun liittyvästä päätöksen­teosta. EU-tasolla säädetään muun muassa eläinkokeista sekä monista tuotanto­eläinten kasvatukseen liittyvistä asioista.

sami säynevirta

eu:n velvoittamissa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuk­ sissa havaittiin puutteita 23 prosen­ tissa tarkastetuista tiloista vuonna 2015. Epäkohdat kohdistuivat lä­ hes kokonaan eläinten välittömään hyvin­vointiin. Turkiseläintiloja tar­ kastettiin 24, joista lähes puolella havaittiin rikkeitä. Myös esimer­ kiksi nautatiloista puutteita oli jopa 23 prosentilla, erityisesti vasikoiden oloissa. ”Eläinsuojelulain uudistuksessa tulee valvontaa tehostaa huomatta­ vasti. Tarkastusten määrää ja resurs­ seja on lisättävä erityisesti turkis­ tiloilla. Lisäksi viranomaisille on taattava riittävät keinot puuttua laimin­lyönteihin”, sanoo Mai Kivelä Animaliasta.

Camilla Björkbom ja Mai Kivelä.


Ajankohtaista ”Turkistuotanto on muuttumassa yhä kannatta­ mattomammaksi ja kasvava joukko maita on kieltänyt turkis­tarhauksen eettisistä syistä.”

pudotus on viime vuoden 18 miljoonasta tämän vuoden kahdeksaan miljoonaan eläinyksilöön. Kiinan turkistuotannon alamäki on jatkunut jo vuodesta 2013. ”Turkistuotanto on muuttumassa yhä kannattamattomammaksi, ja kasvava joukko maita on kieltänyt turkistarhauksen eettisistä syistä. Parhaillaan tarhauskiellosta keskustellaan muun muassa

Belgiassa, Saksassa ja Tšekin tasavallassa. Suomi on merkittävänä turkistuottajamaana vastuussa miljoonien eläinten kärsimyksestä. Meidän tulee seurata kansainvälistä kehitystä ja lopettaa turkistarhaus siirtymäajalla”, sanoo toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta. Sinikettujen tuotanto laskenut Suomessa

Myös Suomessa turkisala on vaikeuksissa. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tuoreen kyselyn mukaan siniketun pentuja arvioidaan syntyvän suomalaisilla tiloilla tänä vuonna 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Sini­kettujen nahat eivät ole käyneet kaupaksi yhtä hyvin kuin aiemmin. Turkistarhojen konkursseja on jo vireillä, ja ala pelkääkin, että konkurssit tulevat lisääntymään lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomen turkistarhat myyvät nahat pääosin tappiolla. Euroopassa turkistuotanto on laskenut eniten Hollannissa, mutta myös ItäEuroopassa minkintuotanto on laskenut huomattavasti. Useat Euroopan maat, kuten Iso-Britannia, Bulgaria, Itävalta, Sveitsi ja Kroatia, ovat kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet voimakkaasti sen harjoittamista lainsäädännöllä. Viimeisin tarhauskielto nähtiin Hollannissa, jossa tuomioistuin päätti pitää kiinni minkkien tarhauskiellosta eettisistä syistä. Hollanti on maailman neljänneksi suurin minkintuottajamaa, ja siellä on jo aiemmin kielletty kettujen ja chinchillojen tarhaaminen.

koe-eläinten määrä laskenut koe-eläinten käyttö Suomessa on kääntynyt laskuun. Vuonna 2015 käytettiin 98 700 koe-eläintä, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 145 542 yksilöä. Yleisimmät käyte­ tyt koe-eläimet olivat hiiri (44 926 yksilöä) ja rotta (22 980 yksilöä). Koe-eläinten määrä on vakiintunut viime vuosina noin 150 000 yksi­ löön, joten ero on merkittävä.

puolueilta tukea eläinsuojelun parantamiseen animalian ja seyn kysely edus­ kuntapuolueille kertoo, että poliit­ tiselta kentältä löytyy kannatusta eläinsuojelulain parantamiseksi. Viisi kahdeksasta puolueesta kan­ nattaa liikkumista estävien rakentei­ den, kuten emakkohäkkien ja parsi­ navetoiden, kieltoa. Kivunlievityk­ sen parantamisesta puolueet ovat lähes yksimielisiä. Kuitenkin vain kolme puoluetta kannattaa eläin­ suojeluvalvonnan tehostamista. Vihreät ja vasemmistoliitto kannat­ tavat kaikkia kyselyssä esitettyjä pa­ rannuksia. Kyselyn vastaukset löyty­ vät eläinpolitiikka.fi-sivustolta.

paras juttu

Sanottua ”Suomi on ainoa Euroopan unionin maa, joka edelleen antaa investointitukia parsinavetoille. Se ei ole kyllä tätä päivää.” – sdp:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, Ylen Aamu-tv 10.8.2016

numeron 2/2016 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Yksi väärä ja monta oikeaa”. Vegekas­ sin ja pinssipaketin arvonnassa onni suosi Anni Seppää. Onnea voitta­ jalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 17.10.2016 men­ nessä, niin olet mukana Lemmukassin arvonnassa. Lähetä vastauk­ sesi, nimesi sekä osoitteesi sähkö­ postitse lehti@animalia.fi (sähkö­ postin otsikko: Paras juttu 3/2016) tai postitse Animalia, Suvilahden­ katu 4, 00500 Helsinki.

7


Ajankohtaista

elina innanen

Laidunmaata Tuulispäälle

eläimet huomioon julkisissa hankinnoissa valtion elintarvikehankinnoissa otetaan jatkossa tehostetusti huo­ mioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvin­ vointi sekä elintarviketurvallisuus. Hankinnoissa voidaan edellyttää esimerkiksi sioille enemmän tilaa kuin vähimmäisvaatimuksessa ja suosia siipikarjaa, joiden nokkaa ei ole katkaistu. Animalia iloitsee pää­ töksestä, sillä järjestö on vaatinut jo vuosia julkisiin hankintoihin eläin­ suojeluperusteita.

8

eläinsuojelukeskus Tuulispäässä eläimet ovat onnellisessa asemassa, kun ne saavat jaloitella ulkosalla ym­ päri vuoden. Parhaillaan Animalia on mukana keräämässä varoja uuteen lai­ tumeen, jota on tarjottu Tuulispäälle ostettavaksi. Keräyksen lisäksi Animalia haluaa kirittää laidunkeräystä ja lahjoit­ taa siihen 10 000 euroa. Rahoitus laitumeen on oltava kasassa lokakuun loppuun mennessä. Koska on tärkeää vaikuttaa myös laajemmin eläinten hyväksi, varoja kerätään sa­ malla Animalian vaikuttamis- ja kam­ panjointityöhön. Lahjoitusten avulla kampanjoimme aktiivisesti muun mu­ assa maailman parhaan eläinsuojelulain saamiseksi Suomeen. Osallistu nyt keräykseen, jossa lah­ joitat konkreettisesti laidunmaata ja

tuet työtä tuotantoeläinten puolesta. Lahjoitus­summasi jaetaan puoliksi Tuulis­ pään ja Animalian kesken.

lahjoita nyt Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629 Viite: 217628 Lahjoita keräykseen 20 €. Lähetä tekstiviesti ANIMALIA20 numeroon 16155. Tee lahjoitus verkossa: animalia.fi/lahjoita

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 2, 00160 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi


teksti tommi kovanen • kuva Jenny Rostain

Vieraskynä

Parempi huominen tulee rohkeudesta

O

len aina pitänyt eläimistä. Olen ollut kiinnostunut myös luon­ nosta tai jollain tasolla kaikesta ympäril­ läni: maailmasta, ilmiöistä ja tarinoista. Joskus nämä tapani ovat ehkä askarrutta­ neet muita ja olen saanut niiden vuoksi nenilleni. Olen myös joskus saattanut miettiä, olenko kummajainen, kun olen yrittänyt ymmärtää kaikkea sinisilmäi­ sesti, jos en ole osannut erotella toisen erilaisuutta tai arvoa. Ei, en ole kokenut olevani kummajainen. Tai jos olen, olen ollut siitä ylpeä. Joskus urallani kuulin itseäni kutsut­ tavan juuri kummajaiseksi. Kuulin siitä useimmiten kiertoteitse. Kuten asiaan kuului, suurimmat äänet usein kumisi­ vat tyhjyyttä, ne olivat kasvottomia ja ymmärtämättömiä. Kaikki olivat kovasti huolissaan siitä, kuinka nyt on proteii­ nin saannin kanssa ja kuinka nyt jaksan pitkän kauden ilman sitä hormoneilla ja lisäaineilla kyllästettyä kimpaletta. Nuo sanat eivät kuitenkaan jarruttaneet ha­ luani saada itsestäni enemmän irti. Ne eivät estäneet pohtimasta tai etsimästä tietoa siitä, kuinka lihaksistoni palautuisi paremmin tai kuinka ravintoni tukisi luis­ teluasentoani tiukemmin. Halusin pelata hyvin, halusin voida hy­ vin. Samalla huomasin, että liha sai mi­ nut tukkoiseksi sekä fyysisesti että hen­ kisesti. Liha ei sulanut eikä antanut so­ luilleni tilaa hengittää. Lisäksi se kaava, millä liha useimmiten saapui lautaselleni, oli täysin järjetön, moraaliton ja kaiken etiikan vastainen. En voinut hyvin, eikä

luistimeni kulkenut sulavasti. Ja tiesin ­– ­kuten me kaikki tiedämme – että vaikka liha elimistöissämme sulaisikin, emme siitä huolimatta ole oikeutettuja täyttä­ mään vatsojamme jonkun toisen kärsi­ myksen tai kidutuksen kautta. Emme ole, vaikka vuodesta toiseen meille syötetään niitä samoja valheita tuotantoeläinten romanttisista oloista tai näytetään kuvia kanoista, jotka pelaavat tennistä. Kukaan ei usko niitä, ”Ei, en ole mutta on helpompi vain unohtaa. Olla ajattele­ kokenut olevani matta ja kuvitella, kuinka kummajainen. hiljaa oleminen toisi pa­ remman huomisen. Tai jos olen, Uskon, että parempi huominen tulee kuiten­ olen ollut kin rohkeudesta, kuun­ siitä ylpeä.” telemisesta ja avoimuu­ desta. Niille, jotka oli­ vat silloin huolestuneita, voin ilokseni kertoa, että elämänmuutokseni lautasella näkyi myös urani parhaimpina numeroina sekä kau­ neimpina voittoina, kirkkaimpina muis­ toina. Tommi Kovanen

Entinen ammattijääkiekkoilija

9


Kasvisruokaileva rap-artisti teksti Elina Maunula • kuva Melissa Hahle


james nikander eli musta barbaari heräsi lihantuotannon ympäristövaikutuksiin sekä eläinten oikeuksiin ja lopetti lihansyönnin. nikander on mukana epäihmisyyden museossa syyskuussa puhumassa eläinten oikeuksista.

J

ames nikander eli musta barbaari on tullut

tunnetuksi rap-musiikistaan ja fitnessurheilu-urastaan. Salil eka salil vika -hitillä suosioon noussut artisti kertoi viime talvena julkisuudessa lopettaneensa lihansyönnin. ”Lihatuotannon epäinhimillisyys herätti todellisuuteen ja vakuutti minut lihansyönnin lopettamisesta”, Nikander kertoo. Haasteita keikkarundilla

Nikanderin päätökseen kasvisruokavalioon siirtymisestä vaikuttivat sekä ympäristöasiat että eläinten oikeudet. Tiedostettuaan eläimiin kohdistuvan väkivallan ja epäoikeudenmukaisuuden lihansyönti ei tuntunut enää oikealta. ”Eläimille kuuluvat samat oikeudet kuin ihmisille. Eläintuotanto sekä eläinten kaltoinkohtelu ovat suuria epäkohtia yhteiskunnassamme.” Ruokavalion noudattamisessa on ollut vaikeuksia lähinnä keikkamatkoilla, kun ruokailut ovat huoltoasemien varassa. Asemien niukat kasvisruokavalikoimat turhauttavat, varsinkin jos haluaa ruuan olevan myös terveellistä.

Eläintuotanto sekä eläinten kaltoinkohtelu ovat suuria epäkohtia yhteiskunnassamme.”

Nikander kertoo saaneensa kannustusta ulkopuolelta ja olevansa iloinen, kun voi inspiroida ihmisiä miettimään ruokailutottumuksiaan. ”Ihmisten reaktiot ovat olleet pääosin positiivisia.” Urheilu-uraan kasvisruokavaliolla ei ole ollut suurta vaikutusta. Säännöllisesti syöminen on paljon urheilevalle tärkeää, oli ravinto sitten lihaa tai kasvisruokaa. Fitnessurheilun parissa kasvissyönnistä liikkuu kuitenkin ennakkoluuloja. ”Suurin osa luulee virheellisesti, että ilman lihaa ei voi kasvattaa lihasta.” Nikander esiintyy syyskuussa Epäihmisyyden museossa Animalian seminaarivieraana. Nikander odottaa mielenkiinnolla tapahtumaa. ”Eläinten oikeuksista puhuminen julkisuudessa on minulle uutta – otan tämän tilaisuutena kerryttää omiakin tietojani aiheesta. Rennolla fiiliksellä.”

oikeutta enemmistölle! Kuinka saamme yhteiskuntamme tunnustamaan eläinten oikeudet – Animalian seminaari 18. syyskuuta. ihminen on yksi eläimistä, mutta olemme rajanneet kaikki muut eläimet oikeuk­ sien ulkopuolelle. Epäihmisyys on tarkoitta­ nut epäinhimillistä kohtelua. Nyt tätä rikkuma­ tonta ihmisten ja muiden eläinten välistä rajaa on alettu hitaasti purkaa ihmisapinoista alkaen. Muutamissa maissa niille on myönnetty tiettyjä oikeuksia, ja Yhdysvalloissa on tällä hetkellä käynnissä simpansseja koskevia oikeudenkäyn­ tejä. Onko eläinten oikeudet huomioiva yh­ teiskunta mahdollinen, ja kuinka voimme siir­ tyä sitä kohden? Animalian järjestämässä seminaarissa puhu­ jina ovat Jeff Mannes Beyond Carnism -järjes­ töstä (lihansyönnin ideologia, ”karnismi”), oi­ keustieteen tutkija Visa Kurki (eläinten oikeus­ subjektius), kulttuurintutkija Liisa Kaski (antii­ kin eläinoikeuskeskustelu ja mitä voimme op­ pia siitä) ja James Nikander, taiteilijanimeltään Musta Barbaari (eläinten oikeuksiin heräämi­ nen henkilöhistorian kautta ja eläinten oikeuk­ sien ajaminen nykypäivänä). Seminaarin vetää Animalian vs. toiminnan­ johtaja Mai Kivelä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Epäihmisyyden museo Epäihmisyyden museo perehdyttää katsojan epäinhimillistämisen pitkään historiaan ja il­ menemismuotoihin. Epäinhimillistävä puhe­ tapa on noussut esiin vihapuheessa, joka var­ jostaa tämänhetkistä yhteiskunnallista keskus­ telua. Ihmisten eläimeksi leimaaminen on anta­ nut pontta kansanmurhiin, rotusortoon ja or­ juuden oikeuttamiseen. Halu erottaa ihminen muusta luomakunnasta on taustalla myös koko maapalloa koskevassa kriisissä: kestämätön luontosuhde ja muiden lajien tehdasmainen kohtelu on perusteltu ihmisen poikkeukselli­ sella paremmuudella. Museum of Nonhumanity – Epäihmisyy­ den museo on kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin Toisten historia -projektin kolmas osa. Vuonna 2013 Kaapeli­ tehtaalle toteutettu Naudan historian museo -teos palkittiin vuoden Kiila-palkinnolla, ja siitä julkaistiin vuonna 2015 taide- ja esseekirja His­ tory According to Cattle. Projektin toinen osa, luonnon ja eläinten oikeudellista asemaa kä­ sittelevä Oikeusjuttu – The Trial, nähtiin Baltic Circlessä 2014. Museo on avoinna Helsingin Suvilahdessa (Kaasutehtaankatu 1) 2.–29.9.2016. Lisätietoja: museumofnonhumanity.org

11


ympäristö- ja terveystietoiset kuluttajat vaihtavat helposti punaisen lihan broileriin. harva tietää, mitä kaikkea kätkeytyy broilerin tarkasti hiottuun teolliseen tuotantoon. teksti Tuuli Solhagen ja Laura Uotila • kuva istockphoto

64

miljoonaa lintua nimeltä Ross


S

uurin osa Suomessa kas-

vatettavista broilereista on Ross 308 -hybridejä. Rosslintujen juuret ovat Skotlannissa, jossa Aviagen Group vastaa niiden jalostuksesta. Maailmalla toimii myös kaksi muuta merkittävää broilerihybridien jalostukseen keskittyvää yritystä, yhdysvaltalainen Tyson Foods ja ranskalainen Groupe Grimaud. Näiden yritysten Cobb 500- ja Hubbardhybridejä tuodaan jonkin verran myös Suomeen, mutta määrät ovat pieniä Ross-lintuihin verrattuna. Broilerin jalostus alkoi 1950-luvulla, kun jatkuvasti tehostuva ruuantuotanto tarvitsi mahdollisimman nopeasti kasvavan ja tuottoisan lihalinnun. Nykypäivän lihaksikas broileri onkin määrätietoisen jalostuksen tulos. Broilerituotanto eroaa muusta eläintuotannosta erityisesti siten, ettei se ole ikinä ollut pienten perhetilojen tuotantoa, vaan tuotanto on alusta alkaen toiminut suurissa tuotantoyksiköissä harvoilla tiloilla. Pohjattomat ylensyöjät

Broilereiden tuotantopolku on tarkkaan hiottu kansainvälinen ketju. Lintujen isovanhempaispolvi lennätetään Skotlannista Ruotsiin, josta broilereiden emolinnut kuljetetaan Suomeen. Näitä emolintuja tuodaan meille vuosittain noin 600 000 yksilöä, joista jokainen ehtii munia noin 150 tuotantoon menevää broileria. Teuraaksi emolintu joutuu vuoden ikäisenä. Vanhempaispolvien kasvatuksen huomattava hyvinvointiongelma on emojen rajoitettu ruokinta. Koska broilerit on jalostettu kasvamaan nopeasti ja syömään paljon, joudutaan emojen ruokintaa rajoittamaan, etteivät ne kasvaisi liian nopeasti. Ruokinnan rajoittaminen taas aiheuttaa emoille stressiä, sillä niiden nälkä on pohjaton. Ei ole liioiteltua sanoa, että broileriemot söisivät itsensä hengiltä, mikäli siihen annettaisiin mahdollisuus. Tutkimusten mukaan broileriemoista kuolisi noin 40 prosenttia, mikäli ne saisivat ruokailla vapaasti. Niinpä nuorikkovaiheessa niille annetaan vain 25–35 prosenttia siitä ruokamäärästä, jonka

ne muuten söisivät. Ei ole vaikeaa kuvitella, miten paljon tämä turhauttaa lintuja. Äkkikuolemia ja ahtautta

Untuvikot haudotaan tipuiksi koneellisesti ja siirretään sen jälkeen kymmenien tuhansien lintujen tuotantohalleihin. Viiden viikon elämänsä aikana broileri kasvaa lähes kahden kilon teuraspainoon. Nopea kasvuvauhti ja tarkkaan säännellyt tehdasmaiset kasvatusolosuhteet kasvattavat lihasmassaa linnun hyvinvoinnin ja terveyden kustannuksella. Lihasmassan kasvuvauhti ei korreloi luiden kasvunopeuden kanssa, mikä johtaa usein siihen, että linnun jalat eivät jaksa kannatella painavaa yläkehoa. Sääriluun pään murtumat ovat yksi broilerilintujen yleisimmistä hyvinvointiongelmista. Myös sydän ja keuhkot ovat vaarassa pettää kasvuvauhdin takia. Broilereiden yleisin kuolinsyy onkin äkillinen sydänkuolema, jossa sydäntä lähellä oleva valtimo repeytyy sydämeen ja keuhkoihin kohdistuvan rasituksen seurauksena. Broilerin lihaa markkinoidaan use­in niin sanottuna vapaan eläimen lihana. Vaikka häkkejä ei kasvatuksessa käytetä, ovat broilerihallit niin ahtaita kasvatuspaikkoja, että jokaiselle broilerille jää alle yhden A4-paperiarkin verran tilaa. Tosin kivuliaat jalkasairaudet usein aiheuttavat sen, etteivät linnut kasvatuksen loppuaikana enää juuri haluakaan liikkua. Toisin kuin monessa muussa maassa, suomalaisessa lainsäädännössä antibioottien käyttö ennaltaehkäisevänä ja eläinten kasvua vauhdittavana lääkkeenä on kielletty. Lainsäädäntömme kuitenkin mahdollistaa sairaaksi jalostettujen broilereiden kasvattamisen. Suomen uudistettavassa eläinsuojelulaissa onkin korjattava broilerikasvatuksen epäkohdat. Uuteen lakiin on tärkeää saada tarkat määritelmät eläimelle haittaa aiheuttavista jalostusmuodoista, jotta esimerkiksi kroonista kipua aiheuttavat luuston ongelmat voidaan ennaltaehkäistä ja sairaiden lintujen kasvatus saadaan loppumaan.

Tue työtä tuotantoeläinten hyväksi Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Animalia kampanjoi ja vaikuttaa aktiivisesti, jotta Suomeen saadaan paras laki eläimille. Vaadimme muun muassa, että eläimille kärsimystä aiheuttavaan jalostukseen on puututtava nykyistä tehokkaammin.

Lahjoita 10 €. Lähetä tekstiviesti ANIMALIA10 numeroon 16155. Tee tilisiirto. Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629 Viite: 401971 Tee lahjoitus verkossa: animalia.fi/lahjoita

13


Marginaalista valtavirtaan

14


kasvissyönti ja veganismi näkyvät lähes päivittäin valtamedioissa, marketeissa on hyllyosastoja vegaaniruualle ja moni ruoka - alan yritys on löytänyt nousujohteen kasvisperäisten valmistuotteiden avulla. teksti Hannele Ahponen ja laura uotila • kuvitus aliisa maunula

– vegaanisuus

lyö läpi vauhdilla

E

lämme uutta ilmiötä, jonka rantautu-

mista eläinten ja ympäristön ystävät ovat odottaneet kuumeisesti. Kasvissyönti on muuttumassa normaaliksi asiaksi, jota ei tarvitse enää selitellä joka mutkassa. Kysyimme kolmelta ruoka-alan asiantuntijalta ja vaikuttajalta näkemyksiä kasvissyönnin ja veganismin uusista tuulista. Ruokaetiikan muutos luo pohjaa kasvissyönnille

Vielä muutama vuosi sitten ei monikaan kasvissyöjä uskaltanut edes haaveilla siitä, että kasvissyönti löisi itsensä läpi halki yhteiskunnan. Esimerkiksi sen terveyshyödyistä on puhuttu pitkään, mutta ne eivät ole oikein riittäneet ihmisten vakuuttamiseen. ”Aikaisemmin kasvissyönti eri muotoineen on nähty enemmän terveys- ja eettisenä kysymyksenä, mutta viime aikoina mukaan on noussut keskustelu ruuantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutuk-

sista. Nämä näkökulmat vahvistavat toisiaan. Kasvissyönnissä yhdistyy monta ”hyvää”. Kysymys on tietynlaisesta ruokaetiikan muutoksesta, ja samalla kasvissyönti on käytännössä helpompaa kuin ennen. Tällainen valtavirtaistuminen voi saada mukaan nekin, joille kasvissyönti itsessään ei olisi vahva eettinen kannanotto”, dosentti Mari Niva Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo.

”Sitä syödään, mikä on muuttunut normaaliksi.” 15


Niva ei usko, että kasvissyönnin yleistymisessä olisi kyse vain hetkellisestä trendistä, kuten kävi esimerkiksi karppauksen kanssa. ”Uskon, että kysymys on pysyvämmästä muutoksesta ainakin siinä mielessä, että lihansyönti tuskin lähtee vahvasti kasvavalle uralle. Kasvissyönti sinänsä varmaan pysyy monimuotoisena. Esimerkiksi voidaan syödä pääsääntöisesti kasvisruokaa, mutta silloin tällöin syödään myös lihaa tai muuta eläinperäistä. Mutta uskon kyllä veganisminkin yleistyvän.” Ruokailutottumusten muutokseen vaikuttaa moni asia. Nivan mukaan sillä on suuri vaikutus, minkälaisessa ruokaympäristössä ihminen liikkuu. Sitä syödään, mikä on muuttunut normaaliksi. ”Jos kasvisruoka on vakiintunut ja näkyvä vaihtoehto vaikkapa työpaikkaruokalassa ja sille altistuu joka arkipäivä, on paljon pienempi kynnys tehdä ja syödä sitä myös kotona. Tällaista kasvisruuan normalisointia tapahtuu jo julkisissa ruokapalveluissa, mutta on siinä vielä paljon tehtävää. Ja sitten on tietenkin julkinen keskustelu mediassa ja somessa, niillä on iso merkitys.” Nivan mukaan ruoka on yksi ikkuna siihen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja arkeen, jossa elämme. Siihen tiivistyy monia kiistoja hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, niin terveyden, hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja etiikan kuin ympäristön näkökulmista.

”Omissa ruoka­ tottumuksissa kasvis- ja vegaaniruoka ovat koko ajan lisääntyneet.”

16

”Nämä kiistat varmaan jatkuvat ja tuottavat muutoksia siihen, mitä syödään. Uskon, että isot ja pysyvämmät tulevaisuuden muutokset liittyvät globaalisti ruuan riittävyyteen, ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöongelmiin. Lisäksi ne liittyvät siihen, mikä on eläinten rooli ruuantuotannossa ja -kulutuksessa.” Vihis raivaa tietä suosituille vegaanisille valmisruoka­tuotteille

Vihiksestä, eli kasvispiirakasta, on tullut vegaanituotteiden hitti – myös sekasyöjien keskuudessa. Näin suurta suosiota HoviRuoka Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen ei osannut odottaa, kun vihis tuotiin markkinoille. ”Palaute kuluttajilta on ollut todella hyvää ja kannustavaa. Tuotteiden myynti on ollut positiivinen yllätys. Olemme tehneet aktiivisesti erilaisia kuluttajatutkimuksia, -testejä ja -kyselyitä, ja näiden perusteella päätimme kehittää lihapiirakan rinnalle kasvispiirakan”, kertoo Kaikkonen. Yrityksen vegaanituotelista onkin kasvanut edelleen riisipiiraalla ja kasvispihveillä, ja lisäksi syksyllä markkinoille tulee Vege Burger. Kasvisruuan suosiossa on parin viimeisen vuoden aikana nähty huima piikki, mutta Kaikkonen näkee ilmiön vasta alkuna kasvisruokien voittokululle. ”Kasvisruokien kysyntä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Vaihtoehto on kiinnostanut terveydellisistä


”Vegaani­vaihtoehdot ovat kilpailuetu.”

syistä, mutta tämän rinnalle on mielestäni noussut ekologinen ja eettinen ajattelu. Uskon kasvisruuan suosion nousevan lähivuosina myös valmisruokamarkkinoilla.” Elintarvikeyrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa positiiviseen kehitykseen ja ihmisten ruokailutottumuksiin. Kasvisruokatietoisuuden edistämiseksi Hovi­Ruoka julkaisee myös uutiskirjettä kasvisruuan ystäville. ”Elintarviketeollisuuden tehtävänä on kehittää uusia kohtuuhintaisia ja hyvän makuisia kasvisruokia. Ratkaisevinta kuitenkin on se, että kauppa antaa kasvistuotteille hyllyistään tasapuolisen tilan ja näkyvyyden.” Kaikkosen mielestä kasvis- ja vegaaniruoka tuovat mielenkiintoisia vaihtoehtoja myös sekasyöjille. ”Ne kehittävät ja laajentavat ruokakulttuuriamme ja tuovat uusia mielenkiintoisia vivahteita ruokapöytäämme. Kaltaiselleni sekasyöjälle Kasvispiirakkamme ja Kasvispihvimme ovat tulleet normaaleiksi vaihtoehdoiksi perinteisille tuotteille. Omissa ruokatottumuksissa kasvis- ja vegaaniruoka ovat koko ajan lisääntyneet.” Vegehylly tuo kasvisruoan kaikkien ulottuville

”Vegaanituotteiden kysyntä on kasvanut, ja toiveita tuotteista on tullut paljon aikaisempaa enemmän, mikä on ollut selvä merkki puuttuvasta kokonaisuudesta. Sosiaalisessa mediassa Sipsikaljavegaanit ja Vegaaninen Tampere -ryhmien kasvu kiinnitti myös huomiomme”, kertoo leipä- ja juusto-osaston vastaava Pia Välimäki Citymarket Pirkkalasta. Pirkkalassa lähdettiin mukaan vegehyllykokeiluun, jossa vegaaniset tuotteet on tuotu esille näkyvästi omana kokonaisuutenaan. ”Hyllyssä on esimerkiksi juustoja, tofua, hummuksia, leikkeleitä, makkaroita, seitania ja kasvispiirakkaa. Lisäksi meillä on laaja valikoimat kaura-, soija- ja mantelijuomia ja -kermoja sekä jäätelöitä, jotka sopivat vegaaneille. Pakkasesta saa kuuluisaa Oumphia ja lisäksi on tietenkin perinteiset soijarouheet ja muut kuivatuotteet.”

Vegehyllykokeilu on toiminut Välimäen mukaan erittäin hyvin ja tuotteet ovat päässeet jopa ajoittain loppumaan. Vegehyllyn suosio näkyy kassavirrassa, mutta myös ihmisten palautteessa. ”Saamme päivittäin kiitosta vegehyllystä ja hyvästä vegaanituotteiden valikoimasta. Tuotteiden löytyvyys on parantunut, ja onhan tuo meidän vihreä hylly hyvällä tavalla silmiinpistävä osastolla. Kiinnostusta löytyy myös vegaanien ulkopuolelta. Erityisesti aasialaisittain maustetut tofut sekä leikkeleet, vihikset ja tietysti nyhtökaura tekevät hyvin kauppansa.” Vaikka kasvisruoka on selvästi nuorempien ikäluokkien juttu, uusien tuotteiden ansiosta myös vanhemmat ja perheelliset ovat kiinnostuneet siitä. ”Kasvisruoan myynti on vasta päässyt alkuun, ja uskon, että ainakin osittainen kasvisruokavalio tulee olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Tavarantoimittajien lisääntyminen kielii siitä, että kasvisruokavaihtoehdot tulevat vielä monipuolistumaan. Kaupan näkökulmasta vegaanivaihtoehdot ovat vielä kilpailuetu, sillä sieltä ostetaan mistä parhaiten saadaan ja löydetään. Kasvisruoka on huippujuttu! Vaikka korvaisi vain muutaman liha-aterian viikosta kasvisvaihtoehdolla, säästää ilmastoa, ja kroppa kiittää!”

17


SUPIKOIR A – syyttä vihattu metsiemme tulokas teksti Pauliina Klemola • kuvat esko kivistö ja salla tuomivaara

suomi on venäjän ja kiinan ohella harvoja maita, joissa supikoiria tarhataan turkin vuoksi.

18


S

upikoira (nyctereutes procyonoides) on koira-

eläinten heimoon kuuluva hieman shetlanninlammaskoiraa pienempi nisäkäs. Talvikarvassaan pyöreän palleroinen supikoira muistuttaa mustine naamioineen, nappisilmineen ja kirsuineen hieman pesukarhua eli supia, mistä se on saanut nimensäkin. Sukua nämä karvaturrit eivät kuitenkaan toisilleen ole. Supikoiran alkuperäinen elinalue on Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, mistä sitä tuotiin Venäjän länsiosiin 1900-luvun alkupuolella metsästettäväksi. Suomen rajan yli supikoirat lyllersivät jo ennen vuosisadan puoliväliä, ja yleisiä ne alkoivat olla maassamme 1970-luvulla. Omin avuin supikoira ei olisi päässyt Aasian laidalta toiselle, sillä se ei kestä kylmiä talvia. Supikoirat ovatkin ryhtyneet nukkumaan meillä talviunta, mitä ne eivät tee eteläisemmillä asuinsijoillaan. Tästä sopeutumasta huolimatta supikoira ei ole vielä pystynyt valloittamaan Lappia. Supikoira ei turhia nirsoile

Vaikka supikoiran voi tavata melko lähellä asutusta, se ei ole ketun tavoin laajentanut elinpiiriään kaupunkikeskustoihin. Se liikkuu yleensä hämärän aikaan ja viihtyy rehevissä rantametsissä, joissa on paljon aluskasvillisuutta. Supikoiraparin elinalueen koko vaihtelee sadasta hehtaarista pariin tuhanteen hehtaariin ravinnon runsauden mukaan. Monien muiden koiraeläinten tavoin supikoirakin on yksiavioinen. Molempia vanhempia tarvitaan myös pentujen hoidossa. Naaras etsii ulkona ruokaa, jotta

se pystyisi imettämään, ja uros pysyttelee pesäluolassa lämmittämässä poikasia, joita voi olla toista kymmentä. Supikoira ei nirsoile ravinnonhankinnassaan. Se syö niin eläin- kuin kasviravintoakin: hyönteisiä, matoja, etanoita, marjoja, hedelmiä, pikkujyrsijöitä, sammakoita, kaloja, munia, viljaa ja raatoja. Jopa viidennes supikoirien ravinnosta on kasveja. Se käyttää mielellään hyväkseen myös kohdalle osuvat ihmisten jättämät ruuantähteet. Metsästäjät pitävät supikoiria pahoina kana- ja vesilintujen munien ja poikasten tuhoajina, mutta tutkimus­ tulokset eivät tue tätä käsitystä.

Turkisala nimittää supikoiraa ”suomensupiksi” ehkä häivyttääkseen sitä tosiasiaa, että kyseessä on koiransukuinen eläin. Etenkin syksyllä supikoirat syövät paljon marjoja, joilla ne karhujen tapaan lihottavat itsensä talvehtimiskuntoon. Supikoirien talviuni on kevyttä, ja leutoina ajanjaksoina ne voivat herätä ja liikkua ulkosallakin, ellei liian paksu hanki estä sitä. Yleensä talviuni kestää marraskuusta helmikuuhun, ja kevättalvella supikoirat havahtuvat lisääntymispuuhiin. Pennut syntyvät parin kuukauden kuluttua. Ne ovat syksyllä jo hyvin itsenäisiä, mutta

usein ne viettävät vielä ensimmäisen talvensa emonsa kanssa. Tarhattu, metsästetty, vihattu

Suomi on maailman suurin supikoirannahkojen tuottaja; maassamme tapettiin viime vuonna 134 000 tarhattua supikoiraa. Turkisala nimittää supikoiraa ”suomensupiksi” ehkä häivyttääkseen sitä tosiasiaa, että kyseessä on koiransukuinen eläin, mikä voisi karkottaa supikoiraturkisten ostajia. Supikoirien tarhaus alkoi Suomessa 1970-luvulla, ja ensimmäiset tarhasupikoirat olivat luonnosta pyydystettyjä. Villieläinten pyydystäminen turkistarhoihin kiellettiin vasta 1990-luvulla. Supikoiraa ei siis ole jalostettu kovinkaan pitkään eikä sitä ole domestikoitu. Supikoirien tarhaukselle ei ole laissa omia ehtoja, vaan siihen sovelletaan kettutarhaukselle laadittuja vähimmäisvaatimuksia. Täysikasvuisella supikoiralla pitää siis olla tilaa 0,8 neliömetriä ja emolla pentuineen 2 neliömetriä. Synnytyksen ja imetyksen aikaan emolla on oltava pesä­ koppi, mutta muuten nämä onkaloissa viihtyvät eläimet joutuvat elämään verkkopohjaisessa häkissä. Talviuneen vaipuminenkaan ei käy päinsä turkistarhalla, paukkui pakkanen miten kovaa tahansa. Supikoiraa myös metsästetään Suomessa runsaasti, se on metsäjäniksen jälkeen Suomen tapetuin nisäkäslaji. Joka vuosi yli 150 000 supikoiraa menettää henkensä Suomen metsissä. Nykytiedon valossa supikoira on kuitenkin mainettaan parempi tulokas, jonka ei ole voitu osoittaa kilpailevan minkään alkuperäisen lajin kanssa.

tiesitkö tämän? • Supikoira on ainoa koiraeläin, joka ei hauku. • Supikoira on hyvin vastustuskykyinen kapille. • Supikoira saattaa talvehtia samassa pesässä mäyrän kanssa. • Supikoira voi uhattuna teeskennellä kuollutta. • Supikoiraturkista saatetaan myydä tekoturkiksena.

Supikoirien tarhaus alkoi Suomessa 1970-luvulla, ja ensimmäiset tarhasupikoirat olivat luonnosta pyydystettyjä.

19


Eläinoikeusliikkeen uudistajan työtä ohjaa myötätunto teksti hannele ahponen • kuva Paul Knight

englantilainen kim stallwood heräsi ajattelemaan eläinten oikeuksia jo 1970-luvun alussa työskennellessään teurastamossa. kokemus teki ravintola-alan uraa suunnitelleesta stallwoodista vegaanin.

S

uhteeni eläimiin on muut-

tunut elämäni aikana. Nuorena olin eläinrakas, järkytyin lemmikkikissani kuolemasta. Vasta myöhemmällä iällä eläinsuhteeni muuttui poliittiseksi, kun näin eläinten kaltoinkohtelua yhteiskunnassamme”, Kim Stallwood kertoo. Huoli eläinten asemasta sai hänet mukaan vapaaehtoistoimintaan ja Compassion in World Farming -järjestöön, jossa hän aloitti uransa vuonna 1977. Nykyään Stallwood on tunnettu luennoitsija ja toimii neuvonantajana eläinoikeusjärjestöille. Hän on myös ollut perustamassa Minding Animals Institutea, joka kehittää yhteiskunnallista eläintutkimusta. Kohti kasvipohjaisen ruuantuotannon aikakautta

Stallwood näkee eläimiä hyväksikäyttävän teollisen ruuantuotannon ilmiönä, jota globalisaatio on edesauttanut, mutta jonka aikakausi on suhteellisen lyhyt. ”Nykyinen eläintuotanto ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti kestävää. Kasvispohjaisia tuotteita tulee koko ajan markkinoille, sillä niitä on nykyteknologialla yhä edullisempaa tuottaa. Luulen, että näemme elinaikanamme teollisen eläintuotannon alasajon.” Eläinoikeusliikkeen ja ympäristöliikkeen tavoitteet ohjaavat yhä enemmän samaan suuntaan – kasvisruokapainotteinen maailma on hyvä niin ilmastolle kuin eläimille.

”On hyvä, että ympäristöjärjestöt omista lähtökohdistaan työskentelevät teollisen eläintuotannon vähentämiseksi, vaikka erilaiset näkökulmat aiheuttavat joskus ristiriitoja. Voiko liha olla koskaan eettistä? Mutta mitä vahvemmin eläin­asia sijoitetaan laajempaan yhteyteen, sitä suurempi vaikutus meillä on.” Eläinoikeusliikkeen voitot ja haasteet

Stallwood siirtyi 1980-luvulla eläinkokeita vastaan kampanjoivaan BUAViin, jonka hän onnistui nostamaan moderniksi eläinten oikeuksia ajavaksi kampanjajärjestöksi. Uusien haasteiden kaipuu sai hänet siirtymään Yhdysvaltoihin PETAan ja myöhemmin Animals’ Agenda -lehden johtoon. PETA oli Stallwoodin aloittaessa aktivistihenkinen ja rohkea, mutta järjestön hallintoa ja imagoa piti kehittää ammattimaisemmaksi. Tulokset näkyivät muun muassa jäsenmäärän merkittävänä nousuna. Työ maailman johtavimmissa eläinoikeusjärjestöissä ei ollut aina helppoa. Ihmisten välille syntyi konflikteja, ja Stallwood näki PETAn julkkiksilla ja alastomuudella mediahuomiota hakevat kampanjat ristiriitaisina omille arvoilleen. Matkan varrella Stallwood on nähnyt useita eläinoikeusliikkeen voittoja, kuten turkistarhauksen loppumisen Isossa-­ Britanniassa. ”Moni asia on mennyt eteenpäin urani aikana. Järjestöt välittävät tietoa eläineettisestä elämäntavasta, ja maailmalla on

hyviä aloitteita lainsäädäntöön ja eläinten oikeuksiin liittyen.” Stallwoodin Growl-kirjassa kerrotaan, kuinka yhteiskunnalliset liikkeet etenevät yksittäisten ihmisten elämäntapavalinnoista lainsäädäntöön saakka. Kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesta hyppäämisestä askeleelta toiselle. ”Eläinoikeusjärjestöllä voi olla työssään rinnakkaisia polkuja. Meidän on edelleen neuvoteltava eläinsuojeluasioista, mutta esimerkiksi koulutustoiminnassa voidaan vahvasti painottaa eläin­ oikeuksia.” Stallwoodin mukaan eläinten oikeudet pitäisi nostaa entistä vahvemmin ja yksityiskohtaisemmin poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. ”Eläinten asia tulee kehystää tärkeäksi vaaliteemaksi. Ihmiset haluavat äänestää eläinmyönteisiä ehdokkaita. Yhteistyö lakiasiantuntijoiden, lääkärien ja tieteen edustajien kanssa on yhä tärkeämpää." Myötätunto, väkivallattomuus ja oikeus ovat Stallwoodille perustavanlaatuisia eläinoikeustyön tukipilareita. Näitä periaatteita tulee soveltaa eläimiin, mutta myös itseensä ja kanssaihmisiin. ”Kuvittele sellainen maailma, jossa omat eettiset tavoitteesi olisivat totta, ja sitten se, miten sinne päästään. Käytä omia kykyjäsi siihen, miten voit itsellesi sopivalla tavalla edistää eläinten asiaa.” Kim Stallwood oli Animalian vieraana Hel­ singissä toukokuussa ja piti avoimen yleisö­ luennon työstään.

21


FICAM

– tarkkaa tiedettä solututkimuksella eu-direktiivi edellyttää, että eläinten käyttöä tulee vähentää tutkimuksessa ja opetuksessa. suomessa eläinkokeettoman tutkimuksen kärjessä on vaihtoehtomenetelmäkeskus ficam tampereella. teksti Pauliina Klemola • kuvitus vera liinasaari

F

icam kehittää ja validoi ihmissoluihin perustuvia ku-

dos- ja elinmalleja, joilla voidaan korvata eläinkokeita esimerkiksi tutkittaessa aineiden myrkyllisyyttä. Lisäksi FICAM jakaa tietoa eläinkokeettomista menetelmistä ja kouluttaa tutkijoita. Yksi FICAMin mielenkiintoisimmista uusista hankkeista on sydänmallin kehittäminen. Sydän on erittäin herkkä lääkeaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksille, ja monet lääkeaineet on jouduttu hylkäämään esimerkiksi sen takia, että ne aiheuttavat rytmihäiriöitä. Siksi lääkekehityksessä on suuri tarve sydänmallille, jolla voitaisiin testata aineiden turvallisuutta ihmiselle. FICAMin tavoitteena on kehittää ihmissoluihin pohjautuva sydänkudosmalli, jolla voidaan testata sydämen toimintaan vaikuttavia aineita. Sydänmalli tulee vähentämään eläinkokeita

”Malli koostuu verisuonista ja sydänsoluista ja sykkii aivan sydämen tapaan. Se ei kuitenkaan ole oikean sydämen näköinen vaan pyöreä solumöykky, jonka halkaisija on korkeintaan sentin”, kuvailee FICAMin johtaja Tuula Heinonen. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikön sydänryhmän kanssa. Sydänmallin kehittely aloitettiin rotan sydänlihassoluihin perustuvasta mallista, minkä jälkeen siirryttiin käyttämään ihmissoluja, joilla testattiin muun muassa aineenvaihdunnallisia ominaisuuksia. 22

Tavoitteena on kehittää ihmissoluihin pohjautuva sydänkudosmalli, jolla voidaan testata sydämen toimintaan vaikuttavia aineita. Mallilla on jo testattu sydänsolujen sykkimistahtiin vaikuttavia lääkeaineita. Sydänlääkkeitä ja sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia testataan erityisesti rotilla ja koirilla, joten sydänmalli vähentäisi niiden eläinkoekäyttöä. ”Sydänmallia on kehitetty nelisen vuotta, ja valmiiksi se saadaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Resurssimme ovat hyvin pienet, mikä tietenkin vaikuttaa kehitystyöhön.”


Kirjavinkit Kirjan voi ostaa Animalian kaupasta

growl Stallwood, Kim: Growl. Life Lessons, Hard Truths, and Bold Strategies from an Animal Advocate. Lantern Books, 2014. 248 s. growl on englantilaisen eläinoikeusaktivistin Kim Stallwoodin mielenkiintoi­ nen elämäntarina ja samalla eläinoikeusliikkeen kuvaus 1970-luvulta tähän päi­ vään. Growl avaa lukijalle oven maailman tunnetuim­ pien eläinasiajärjestöjen ytimeen. Stallwood kertoo eläinkokeita vastaan työskentelevän BUAVin muutta­ misesta moderniksi ja aktiiviseksi kampanjaorganisaa­ tioksi, PETAn omintakeisista mediastrategioista, työstä Animals’ Agenda -lehdessä ja ihmisistä organisaa­ tioiden takana. Stallwood pohtii kirjassa myös eläin­ oikeusliikkeen tulevaisuutta ja kertoo, miksi myötä­ tunto, totuus, väkivallattomuus ja oikeus ovat hänelle tärkeitä arvoja eläinoikeustyössä. Kokonainen luku omistetaan Stallwoodin oman elämän eläimille, jotka ovat opettaneet hänelle lajien välisestä ymmärryk­ sestä ja yhteydestä. Hannele Ahponen

what a fish knows Balcombe, Jonathan: What a Fish Knows. The Inner Lives of Our Underwater Cousins. Scientific American, 2016. 289 s. jonathan balcombe on etologi ja tietokirjai­ lija, jonka uusin teos sukel­ taa kalojen maailmaan. Kalojen kyvyistä ja tunteista puhutaan nykyään jo jonkin verran, mutta aihetta on silti tutkittu liian vähän. Kalojen käsitteleminen yhtenä ryhmänä on oikeas­ taan mahdotonta, sillä kalalajien kirjo on laajempi kuin minkään muun eläinryhmän ja määritelmän ”kala” alle mahtuu hyvin erilaisia eläimiä. Siksi kalojen ominaisuudetkin eroavat valtavasti – toiset lajit ovat hioneet sosiaaliset taidot huippuunsa, toiset taas pys­ tyvät esimerkiksi työkalujen käyttöön. Kirja avaa erittäin kattavasti kalojen maailmaa. Eri­ laisin esimerkein kalojen taidot, älykkyys ja tunteet tuodaan lähelle lukijaa, eikä kirjaa voi pitää kuivana tietokirjana. Tämän lukemisen jälkeen suhtautuminen kaloihin muuttuu varmasti arvostavammaksi.

vähemmän lihaa vähemmän lihaa -teos antaa vastauksia yhä useampia askarruttaviin kysymyksiin ruokavaliostamme. Lihankulu­ tus on Suomessa yli kaksinkertaistunut 1950-luvulta tähän päivään. Kiinnostus kasvissyöntiä ja -tuotteita kohtaan kui­ tenkin lisääntyy koko ajan, vaikka samalla myös lihankulu­ tus tulee edelleen kasvamaan. Miten tulevaisuudessa ruo­ kimme itsemme ja kasvavan väestön? Vähemmän lihaa ei ota kantaa eettisiin kysymyksiin, mutta herättelee pohtimaan ruokavalintoja. Lihan vähentä­ mistä ja kasvisruokavalioon siirtymistä käsitellään tärkeinä vaihtoehtoina. Itseäni ilahdutti vegaaniruokavalion posi­ tiivinen esiin tuominen sekä kasvisruokia käsittelevä luku. Voidaanko teknologian ja tuotekehityksen avulla tulevai­ suudessa päästä tilanteeseen, jossa kasvisruoka on enem­ mistön valinta? Teoksen on toimittanut Hanna Mattila. Se koostuu yh­ deksästä luvusta, joissa eri alojen tutkijat käsittelevät asiaa omista näkökulmistaan. Luvuissa selvitetään lihan osuutta ruokakulttuurissamme, lihan ympäristö- ja terveysvaikutuk­ sia sekä tulevaisuuden vaihtoehtoja lihansyönnille. Kirja hahmottaa kuluttajatutkimuksiin perustuen kulut­ tajien suhdetta liha- ja kasvisruokiin. Mitä vaaditaan, jotta kuluttajien ruokavalinnat muuttuvat, entä mikä on yhteis­ kunnan rooli muutoksessa? Tutkimustiedosta ja taulukoista huolimatta teksti on helppolukuista ja selkeää. Kirja sisältää myös viisitoista tietolaatikkoa, jotka antavat nopeasti vas­ tauksen osaan kysymyksistä. Johanna Hiekkala

Mattila, Hanna (toim.): Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria. Gaudeamus, 2016. 223 s.

Laura Uotila

23


Eläinoikeustyö ei tunne rajoja moni suomalainen näki mirja pyykön ajankohtaisohjelmassa vuonna 2006 välähdyksen videosta, jossa kerrottiin sapenottoa varten tarhattavista karhuista kiinassa. useat katsojat järkyttyivät näkemästään ja ottivat yhteyttä yleen ja animaliaan. teksti Hannele Ahponen • kuvat aaf

H

uoli aasian karhuista

johti Animalian karhuryhmän perustamiseen toukokuussa 2006. Animalian karhuryhmä toimii yhä Aasian sappikarhujen äänitorvena Suomessa ja ohjaa tukea Aasiassa toimivalle Animals Asia Foundationille (AAF), joka on pelastanut satoja karhuja järjestön ylläpitämiin pelastuskeskuksiin Kiinaan ja Vietnamiin. Karhuryhmä juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Ryhmä julkaisee suosittua kalenteria, pitää yllä verkkosivuja ja jakaa tietoa ja esitteitä tapahtumissa. ”Karhunsappea tai siitä valmistettuja tuotteita ei onneksi saa tuoda Eurooppaan. Matkailun myötä ihmiset pystyvät kuitenkin vaikuttamaan valinnoillaan maissa, joissa toiminta on sallittua tai sitä katsotaan läpi sormien. Suurimmalle osalle ihmisistä karhutarhaus on vierasta, ja se mielletään

24

hyvin vastenmieliseksi. Uskon enemmistön kieltäytyvän näistä tuotteista, jos he vain tietävät, miten ne valmistetaan”, kertoo ryhmän vetäjä Suvi Börman. Animalian karhuryhmän tekemä työ on merkittävä apu Aasiassa vaikuttamistyötä tekevälle AAF:lle. Ryhmä on kerännyt varoja sappikarhujen hyväksi parina viime vuotena 20 000 euroa vuodessa ja kaikkiaan yli 100 000 euroa koko toimintansa aikana. ”Välillä toivoisin konkreettisempaa tekemistä, mutta Suomesta käsin varain­ keruu ja tiedottaminen ovat hyödyllisintä, mitä voimme näiden eläinten hyväksi tehdä.” Vanhat perinteet murtuvat

AAF:n arvion mukaan Kiinassa on tarhattuna yli 10 000 karhua ja Vietnamissa tuhansia. Vietnamissa toiminta on laitonta,

joten tarkka tiedonsaanti on vaikeaa. Sepelkarhuista lypsetään sappinestettä kiinalaisen kansanlääkinnän tarpeisiin, sillä karhunsapella uskotaan olevan parantavia ominaisuuksia. Karhufarmeilla eläimet elävät ahtaissa häkeissä, joihin ne kasvavat kiinni ja joutuvat lopulta makaamaan selällään pystymättä kääntymään. Julman karhutarhauksen lopettaminen on vaikeaa, sillä kansanlääkitykseen liittyy uskomuksia, jotka istuvat sitkeästi nykyaikaisesta lääketieteestä ja tutkimuksista huolimatta. Karhunsappi on täysin korvattavissa synteettisillä ja kasviperäisillä tuotteilla, jotka ovat turvallisempia, halvempia, tehokkaampia ja helpommin saatavilla. Tiedonkulku Kiinassa on rajallista, ja vasta viime aikoina ihmiset ovat alkaneet saada tietoa eläinten kohtelusta. Monet Kiinan maakunnat ovat kuitenkin jo kieltäneet toiminnan.


UUSI KAUPPA!

KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA

UUSIASIAKAS2016

5€

.FI INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. WWW.INTOKUSTANNUS

HINNASTA POIS!

Rekisteröidy Innon kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös ale-tuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. Laura Gustafsson

KORPISOTURI 24,90 €

Risto Isomäki MEAT, MILK & CLIMATE 17,00 €

Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE? 24,90 €

Naomi Klein TÄMÄ MUUTTAA KAIKEN 29,90 €

intokustannus.fi/rekisteroidy

NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA WWW.INTOKUSTANNUS.FI

Animalian karhuryhmän tekemä työ on merkittävä apu Aasiassa toimivalle Animals Asia Foundationille, joka on pelastanut satoja sepelkarhuja sappitarhoilta.

”En usko täydellisen tarhauskiellon toteutuvan vielä aivan lähiaikoina. Muutosta parempaan tapahtuu kuitenkin koko ajan. AAF tekee kouluvierailuja ja järjestää opastettuja kierroksia karhujen pelastuskeskuksissa. Tarhauksen vastustus on Kiinassa lisääntynyt ja karhunsapen kysyntä vähentynyt. Varsinkin nuorten ihmisten keskuudessa kiinnostus eläinsuojelutyötä kohtaan on kasvanut.”

Pelastuskeskukset turvana

Tarhoilta pelastetut karhut ovat kärsineet useita vuosia jatkuvista tuskista sappirakkoon asennettujen katetrien vuoksi. Karhut ovat myös aliravittuja, ja niillä on paljon sairauksia. Eläinten kunto vaihtelee, ja joskus ainoaksi keinoksi jää karhun lopettaminen. Osa karhuista kuitenkin toipuu, mikä tuntuu ihmeeltä ajatellen niiden kokemia tuskia ja kauhua.

”Pelastuskeskuksissa karhuilta poistetaan vaurioitunut sappirakko ja niille saatetaan joutua tekemään myös muita operaatioita. Monilta puuttuu jokin raaja, koska eläin on pyydetty luonnosta ansalla. Karhujen fyysinen parantuminen on monesti nopeampaa kuin psyykkinen. Esimerkiksi pään heijaus, jota karhu on tehnyt pienessä häkissä, saattaa jatkua vuosia.” Pelastuskeskukset ovat oleellinen osa toimintaa. Niiden avulla moni kaltoin kohdeltu eläin saa uuden mahdollisuuden. Pelastetut karhut toimivat myös lähettiläinä, joiden avulla tieto karhujen tilanteesta leviää paikallisille ja kansainvälisesti. ”Yksi merkittävimmistä ilon aiheista ryhmämme taipaleella oli, kun häätöuhan alla ollut Vietnamin pelastuskeskus sai luvan jatkaa ja laajentaa toimintaansa. Mekin keräsimme nimiä vetoomukseen sekä adressiin, jotka luovutettiin Kiinan ja Vietnamin suurlähettiläille.” Lisätietoa Animalian karhuryhmän toimin­ nasta: karhuryhma@animalia.fi ja aasiankarhutarhat.com Karhuryhmä viettää 10-vuotisjuhliaan Animalian toimistolla 3.9.2016.

25


Animalia testaa

teksti Johanna Hiekkala • kuvat valmistajat

Vegaaniset kasviproteiinit testissä proteiinipitoisten kasvistuotteiden valikoima on laajentunut. animalian pääkaupunkiseudun alueosasto testasi valikoimassa jo jonkin aikaa olleita tuotteita sekä uusimpia hittituotteita. tuotteiden saatavuus vaihtelee vielä paljon, mutta yleensä kaupasta löytää ainakin jonkin alla olevista vaihtoehdoista.

i­ t es t a ta j t i o v

quorn vegaaninuggetit

nyhtökaura nude

topas vegaani rosmariinirulla 175 g

oumph! the chunk maustamaton soijaproteiinipala

Hinta

4,49 € / 280 g (16,05 € / kg)

3,95 € / 250 g (15,80 € / kg)

5,59 € / 175 g (31,95 € / kg)

5,95 € / 280 g (21,25 € / kg)

Valmistaja

Marlow Foods

Gold&Green Foods

TOPAS

Food for Progress Scandinavia

Valmistusmaa

Iso-Britannia

Suomi

Saksa

Ruotsi

Arvio

Pisteet

26

”Hyvä maku, maistuu varmasti monelle.” ”Hyvää, maistuu kana­ nugetilta.” ”Hyvä, täyteläinen maku ja kiinteä koostumus.” ”Kivan rapea koostumus, tosin kuivahko. Sopii dipattavaksi hyvin!” ”Maku hyvä, sopivan voimakas.”

”Hyvä rakenne.” ”Kuivaa sellaisenaan, parhaiten sopisi kastik­ keeseen.” ”Maku ok, vaatii mausta­ mista, mutta suolaa ei kannata lisätä.” ”Hyvä koostumus.” ”Maku miellyttää mausta­ mattomanakin suolaisuu­ desta huolimatta.”

”Hyvä koostumus, rosma­ riini maistuu liian voimak­ kaasti, suolainen.” ”Koostumus todella hyvä, ei yhtään kuivaa.” ”Rosmariinin maku tulee kivasti läpi! Makua muu­ tenkin hyvin.” ”En tykkää.”

”Hyvä perusmaku, jota voi maustaa vapaasti.” ”Hyvä jämäkkä kanamai­ nen koostumus.” ”Tulee broileri mieleen koostumuksesta ja mausta sekä suuntuntumasta jopa niin paljon, että ällöttää.” ”Koostumus hyvä, kana­ mainen maku, pehmeä – tosin mauton ilman maus­ tamista.”


anima l laine ian

Jos haluat mukaan Kouvolan Animalian toimintaan, tule tervehtimään Animalian tapahtumiin tai lähetä viestiä!

Kouvolan alueosasto 10 vuotta kouvolan alueosasto juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. haastattelimme alueosaston yhteyshenkilöä pauliina klemolaa. teksti Erja Laakkonen • kuva Iiris Rautiainen

Miten toiminta Kouvolassa käynnistyi, ja millaista toimintanne on nykyisin?

malian tuki­keikkaa, ja nykyisin pidämme tapahtumissa vegaanista kahvilaa.

Pitkäaikainen animalialainen Laura Karttunen perusti alueosaston. Jo ensimmäisessä kokouksessa oli mukavasti väkeä, ja heistä muutama jäi aktiiveiksi. Vuosien kuluessa toimintaa on mitoitettu aktiivien määrän ja innostuksen mukaan. Olemme keskittyneet infopöydän pitoon ja lipaskeräykseen sekä pienimuotoisiin tempauksiin. Olemme järjestäneet esimerkiksi valokuvanäyttelyitä, elokuvailtoja, ravintolakäyntejä, piknikkejä ja kokkaustapaamisia sekä käyneet nuorisotaloilla tekemässä nuorten kanssa vegaanista ruokaa. Teemme myös yhteistyötä Kulttuuritallit ry:n kanssa. Talleilla on järjestetty pari Ani-

Mitä kohokohtia tulee mieleesi alueosastonne taipaleelta?

Vuonna 2009 järjestimme vegaaniset Kasviskekkerit yhdessä muutaman muun järjestön kanssa. Se oli iso, mutta hieno ja onnistunut tapahtuma. Kuinka kiinnostuneet voivat tulla mukaan Kouvolan Animalian toimintaan, ja miksi kannattaa ryhtyä Animalian aktiiviksi?

Kiinnostuksensa voi ilmaista esimerkiksi lähettämällä minulle Facebook-viestin tai sähköpostia, osallistumalla kuukausitapaamiseen tai tulemalla esittäytymään,

kun näkee Animalian infopöydän tai lipaskerääjän. Kynnys tulla mukaan on matala, ja aktiivina pääsee heti mukaan tositoimiin. Kuten eräs aktiivimme sanoi: ”Animaliassa on niin kivaa, kun tuntuu, että voi oikeasti vaikuttaa asioihin.” Millainen on Kouvolan Animalian syksy ja talvi, mitä tapahtumia on tulossa?

Syksylle on tulossa ainakin elokuvanäytöksiä ja julistenäyttely, jossa esitellään Kouvolan Animalian 10-vuotista taipaletta. Järjestämme myös toimintaa syksyn teemapäivinä, Eläinten viikolla ja Turkittomana perjantaina. Joulun alla on joulumyyjäisiä, ja tietysti osallistumme valtakunnalliseen kampanjointiin paremman eläinsuojelulain puolesta. 27


Vegepalsta

reseptit ja kuvat Reetta ja Sonja, Lovelyveggies

ainioita lisää m t ä löydä j e t resep a t il sivu eggies. lovelyv .com. ss e wordpr

Lasagnesta voimaa syksyyn syksyisiä klassikkoruokia ovat tietysti linssikeitto ja satokautta hyödyntävä lasagne. ja kun jälkiruuankin pyöräyttää kotimaisista omenoista, on herkullinen lähiruokaa hyödyntävä ateria nopeasti valmistettu!


Vegepalsta

Kasvislasagne á la Lovelyveggies

Omenamuru Taikina 100 g margariinia 3 rkl sokeria 2 dl vehnäjauhoja 0,5 dl kaurahiutaleita

Kasvistäyte 1 munakoiso 1 kesäkurpitsa 8 keskikokoista herkkusientä ½ sipuli ½ tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria oliiviöljyä kuullottamiseen Tomaattikastike ½ sipuli 3–5 valkosipulinkynttä 600 g tomaattimurskaa 1 tl suola ½ tl rouhittua mustapippuria 2–3 rkl kuivattua oreganoa 2 rkl kookossokeria (tai 2 tl tavallista sokeria) oliiviöljyä kuullottamiseen n. 16 kpl lasagnelevyjä (ilman kananmunaa) 1 pkt kaurakermaa ketsuppia

1

Viipaloi munakoiso ja kesäkurpitsa kiekoiksi ja kuullota erikseen oliivi­ öljyssä. Laita ripaus suolaa sekä musta­ pippuria ja siirrä lautaselle odottamaan lasagnen kokoamista.

2

Hienonna puolikas sipuli sekä valko­ sipulinkynnet ja kuullota pannulla oliiviöljyssä. Lisää tomaattimurska, ore­ gano, suola, mustapippuri ja sokeri.

3

Öljyä uunivuoan pohja ja peitä pohja lasagnelevyillä. Asettele levy­ jen päälle munakoiso-, kesäkurpitsa- ja sieniviipaleita. Lisää tomaattikastiketta ja kaura­kermaa kasvisten ja sienten päälle. Kokoa seuraavat kerrokset samalla ta­ valla. Viimeisten levyjen päälle lisätään ohut kerros lopusta tomaattikastikkeesta, ketsuppia ja kaurakermaa.

4

Paista uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia. Ripottele pintaan ennen tarjoilua tuoretta basilikaa. Nauti hieman jäähtyneenä.

Pohja 2–3 isoa omenaa 1 rkl fariinisokeria 1 tl kanelia

1 Soup for the soul -linssikeitto 1 sipuli pieneksi kuutioituna 4 valkosipulinkynttä murskattuna 1 porkkana pieneksi kuutioituna 1 punainen paprika pieneksi kuutioituna 2–3 dl punaisia linssejä (kuivattuja) 500 g tomaattimurskaa 5–6 dl vettä 200 ml kookoskermaa 1 tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 1 tl chilijauhetta 1 rkl intialaista mausteseosta ½ tl sokeria 1 tl juustokuminaa 1 tl paprikajauhetta oliiviöljyä kuullottamiseen

Laita uuni kuumenemaan 200 astee­ seen ja voitele piirakkavuoka (halkai­ sija noin 30 cm). Pese ja viipaloi omenat ja asettele ne lomittain vuokaan niin, että sen pohja peittyy. Ripottele päälle kane­ lia ja fariinisokeria.

2

Valmista taikina nyppimällä kaikki aineet keskenään sekaisin niin, ettei kulhoon jää irtonaista jauhoa ja taikina on tasainen massa.

3

Ripottele taikina omenoiden, fa­ riinisokerin ja kanelin päälle siten, että pinnalle muodostuu taikinapaloja ja -kokkareita. Paista uunissa noin 30 mi­ nuuttia. Taikinapaloista saa tulla kullan­ ruskeita ja omenoista pehmeitä, tark­ kaile etteivät ne kuitenkaan pala. Tarjoile vaniljanmakuisen kaura- tai tofujäätelön kera.

1

Kuullota kattilassa öljyssä porkkana-, paprika- ja sipulikuutiot ja lisää murs­ katut valkosipulinkynnet. Kun olet pais­ tanut niitä hetken, lisää mausteet (ei so­ keria) ja anna makujen muhia.

2

Lisää tomaattimurska, vesi ja huuh­ dellut linssit sekä ripaus sokeria ja anna keittyä noin 30 minuuttia.

3

Kaada lopuksi kookoskerma keiton sekaan ja anna sen hautua hiljal­ leen vielä noin 5 minuuttia. Tarjoile esim. kasvi­pohjaisen creme fraichen ja kevättai ruohosipulin kera.

29


Animaalit kautta maan

kotka

Itä-Lappi Rovaniemi

perustaisitko paikkakunnallesi animalian alueosaston? etsimme nyt aktiivisia vapaaehtoisia kautta Suomen eläinten asian ajajiksi. Jos ohei­ nen kartta on paikkakuntasi kohdalla vielä tyhjä, perustaisitko sinä sinne oman alueosaston tai ryhtyisitkö paikkakuntasi yhteyshenkilöksi? Animalian alueosastotoiminnassa pääset osallistumaan aktiivisesti Animalian kampan­ joihin. Voit myös suunnitella ja toteuttaa omia kampanjoita, luentotilaisuuksia, kursseja ja opintoretkiä. Tutustut samanhenkisiin ihmisiin omalla paikkakunnallasi ja ympäri Suomen. Vä­ hintään kahdesti vuodessa kokoonnumme jon­ nekin päin Suomea tutustumaan toisiimme, ta­ paamaan vanhoja kavereita, oppimaan lisää ja suunnittelemaan toimintaa. Alueosastotoiminta ei vaadi erityistaitoja – tärkeää on vain halu toimia eläinten hyväksi yh­ dessä muiden kanssa. Ilman aktiivisia ihmisiä ei olisi Animaliaa. Tule mukaan tekemään vaikuttavaa eläinoikeustyötä Animalian vapaaehtoisena! Tilaa lisätietoa alue­ osaston perustamisesta vapaaehtoiskoordinaat­ tori Kanervalta: kanerva.pelli@animalia.fi

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Mikkeli Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk­ kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka­ kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas­ ryhmä (valasryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu­ kaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590


Animalian kauppa

koonnut Elina Maunula

Tue shoppailemalla eläinten hyväksi tehtävää työtä! Koko valikoiman löydät osoitteesta animalia.fi/kauppa.

28 €

uutuus!

Vegaanin katuruokaa -kirja

Lemmu-kassi

Rentoa katuruokaa nyt vegaanisesti! Master­ chef UK:n finalisti Jackie Kearneyn uutuuskirjan herkullisten reseptien kanssa pääset maku­ matkalle Aasian ympäri.

20 €

Jäsenille nyt kaikki paidat hintaan 20 €! Verkkokaupassa edun saat koodilla ”paitaetu”. Erilaisia luomupuuvillaisia paitoja on saatavilla unisexja lady-fit -mallisina.

10 € jäsenille (norm. 12 €)

Tilaus ja toimitus

jäsenille (norm. 25 €)

Animalian paidat

Suloiset lehmät seikkailevat Maria Tolvasen suunnit­ telemassa kangas­kassissa, joka on Reilun kaupan luomupuuvillaa. Jäsenenä saat verkko­ kaupassa edun koodilla ”etulemmu”.

Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta osoitteessa animalia.fi/kauppa tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi

10 €

Jäsenedut saat verkkokaupassa syöttämällä etukoodin ostos­ korissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja klikkaamalla ”Käytä kuponki”.

tarjouksessa! Pinssipaketti Paketti sisältää 10 kappaleen otoksen Animalian pinssejä.

Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Halutessasi voit myös noutaa tuotteet toimituskuluitta Helsingin toimistoltamme, Suvilahdenkatu 4, arkisin klo 10–15. Tervetuloa myös ostoksille toimistollemme!

Eläimet ansaitsevat parempaa. Anna lahja eläimille. Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Eläimet ansaitsevat parhaan mahdollisen lain suojakseen. Aineettomat lahjat kuvastavat tavoitteitamme uuteen lakiin. Antamalla lahjan eläimille tuet ajankohtaista vaikuttamisja kampanjointityötämme sekä ilahdutat suuresti eläinten ystävää.

Kivunhoitoa 7 €

Terveyttä ja liikkumista 15 €

Parempi porsiminen 25 €

Kaikki aineettomat lahjat löydät osoitteesta: animalia.fi/aineeton-lahja

31


Eläimet tarvitsevat puolustajansa. Varmista, että eläinten ääni kuuluu. Eläinten oikeuksien ja eläinsuojelun edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Säännöllinen tuki on tehokas tapa tukea toimintaa. Se mahdollistaa vaikuttavan ja suunnitelmallisen työn eläinten hyväksi. Liity kuukausilahjoittajaksi! Tule mukaan osoitteessa animalia.fi/kuukausilahjoitus tai täytä ja palauta alla oleva lomake.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi:

Tunnus 5007666

Katuosoite:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika:

Lähetämme sinulle tarvittavat tiedot ja ohjeet kuukausilahjoituksen aktivoimiseen, kun kuponki on saapunut meille. Voit postittaa kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Profile for Animalia ry

Animalia-lehti 3/2016  

64 miljoonaa lintua nimeltä Ross - Vegaanisuus lyö läpi vauhdilla - Eläinoikeustyö ei tunne rajoja - Supikoira, syyttä vihattu metsiemme tul...

Animalia-lehti 3/2016  

64 miljoonaa lintua nimeltä Ross - Vegaanisuus lyö läpi vauhdilla - Eläinoikeustyö ei tunne rajoja - Supikoira, syyttä vihattu metsiemme tul...

Advertisement