Animalia 3/2017

lehti eläinten asialla

3/2017

Valvontaeläinlääkäriltä eivät työt lopu

isopanda on kovan kauppapolitiikan pehmoinen pelinappula

Eläinsuojelulaki uudistuu – muuttuuko mikään?

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Eläinsuojelulaki uudistuu – muuttuuko mikään? teksti laura uotila • kuvitus Helka saariniemi

V

uosia kestänyt eläinsuojelulain uudistus eteni

kesällä pisteeseen, jossa maaja metsätalousministeriö tiedotti lain sisällön päälinjoista. Animalian mielestä tulos näyttää eläinten kannalta surullisen laihalta.

Uuden lain lähtökohdaksi on kirjattu eläimen hyvinvoinnin edistäminen ja keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen, tyydyttäminen, mikä kuulostaa lupaavalta.

Käytännössä lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ei kuitenkaan juuri huomioida, vaan esimerkiksi eläinten pitäminen kytkettyinä parsiin ja porsimishäkkeihin olisi yhä sallittua.

Linjauksissa oli mukana kuitenkin myös joitain parannuksia. Suurin osa keskeisistä uudistuksista jää silti tekemättä, esimerkiksi turkistarhauksen kieltäminen, jatkuvan vedensaannin takaaminen eläinten pysyvissä pitopaikoissa sekä koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Eläinten itseisarvo halutaan mainita vain lakiluonnoksen perusteluissa, ei varsinaisessa lakitekstissä.

Jatkuvaa vedensaantia ei vaadita

Parsinavetoiden kiellolla on ollut lain ohjausryhmän tuki. Siksi oli hämmentävää, ettei kieltoa haluta kirjata lakiin, vaan jäädään nojaamaan siihen, että parsinavetat poistuvat ajan saatossa itsestään. Kuitenkin investointitukia myönnetään tänäkin päivänä uusien parsinavetoiden rakentamiseen, joten ilman kieltoa ei ole todennäköistä, että kaikki parsinavetat poistuisivat käytöstä esimerkiksi kymmenen tai viidentoistakaan vuoden sisällä. Myöskään ulkoilu, saati laiduntaminen ei ole tulossa naudoille pakolliseksi.

Vapaan juomaveden määrääminen

2

eläinten pysyviin pitopaikkoihin on ollut yksi lakivalmistelun kiistakapuloista. Sitä ei kuitenkaan esitetä lakiin kirjattavaksi, vaikka myös eläinsuojelulain ohjausryhmä on esittänyt jatkuvan juomaveden kirjaamista lakiin. Tilaisuudessa esitettiin paljon kritiikkiä jatkuvan juomaveden puuttumisesta, mihin ministeriön edustajat vastasivat, että vaatimukset kirjataan lajikohtaisesti asetuksiin. Käytännössä siis poikkeusten tekeminen jätettiin helpoksi.

Jo nykyisessäkin eläinsuojelulaissa sanotaan, että eläimille on turvattava riittävä juomaveden saanti. Se on todettu epämääräiseksi ilmaukseksi, jonka toteutumista on vaikea valvoa. Esimerkiksi osa turkiseläimistä saa käytännössä talvisin juomavetensä lähinnä jäätä nuolemalla, eikä uusi laki toisi näillä linjauksilla asiaan muutosta.

Tiineytyshäkit kielletään – siirtymäaika pitkä

Esille nostetut linjaukset toisivat myös tiettyjä parannuksia eläinten hyvinvointiin, kuten kiellon pitää emakoita tiineytyshäkeissä. Siirtymäaika häkkien kohdalla olisi kuitenkin 15 vuotta, eli aika on liian pitkä.

Sonnien pitäminen parsinavetoissa sekä hevosten pitäminen pilttuissa kiellettäisiin viiden vuoden siirtymäajalla.

Muita hyviä päätöksiä vaikuttaisivat olevan tainnuttamisen vaatimus ennen teurastamista, eläinjalostukseen liittyvien vaatimusten selkiyttäminen ja lievä tiukentaminen, positiivilistan luominen seura- ja tuotantoeläimille sekä kivunlievityksen tuleminen pakolliseksi kivuliaissa toimenpiteissä. Tarkennukset kivunlievityksestä kirjataan kuitenkin vasta asetuksiin, joten on ennenaikaista sanoa,

tulevatko vaatimukset kiristymään riittävästi.

Maataloustuottajain keskusliitto MTK on kertonut toivovansa, ”että lain yläpuolelle jää liikkumatila, jossa tuottajat voivat tehdä itse omia valintojaan ja markkinoida näitä valintojaan korkeampana laatuna.” Eläinsuojelulain tarkoitus on kuitenkin suojella eläimiä eikä toimia markkinointikeinojen mahdollistajana.

Yllätys ei ollutkaan suuri, kun tilaisuudessa lähes ainoat lain sisältöä kannattavat puheenvuorot kuultiin maataloustuottajien edustajilta.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on menossa lausuntokierrokselle syksyllä 2017 ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Animalia vaatii, että lakiin tulee lisätä välttämättömiä hyvinvointiparannuksia. Muutoin se tulee palauttaa ministeriön valmisteluun.

Esimerkkejä lain linjauksista:

- ei parsinavettakieltoa - ei turkistarhauskieltoa - ei jatkuvaa juomavettä - ei pakollista tunnistusmerkintää - ei itseisarvoa - ei delfinaariokieltoa +

kivunlievitys pakolliseksi – tarkemmat vaatimukset asetuksiin + tainnuttamatta teurastaminen kielletään + eläinjalostuksen vaatimuksia tiukennetaan + sähkö- ja piikkipannat kielletään + positiivilista seura- ja tuotantoeläinlajeille

Ka

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Pääkirjoitus

teksti heidi kivekäs • kuva taija rinne

Hiljainen enemmistö

E

läinten oikeudet ovat olleet minulle tärkeitä jo lähes 20 vuotta, mutta vasta Animaliassa olen tutustunut meneillään olevaan eläinsuojelulakiuudistukseen. Tyrmistyin siitä, miten vähäisiä parannuksia uuteen lakiin on tulossa.

Suomessa elää vuosittain yli miljoona nautaa, yli kaksi miljoonaa sikaa ja lähes 68 miljoonaa broileria, jotka kasvatetaan yksinomaan meidän suomalaisten ravinnoksi. 20 vuotta vanha eläinsuojelulakimme määrää, mitä näille eläimille saa tehdä, jotta ne eivät lyhyen elämänsä aikana kärsisi liikaa.

Lehmiä ei saa pitää kytkettynä koko vuotta, mutta se on sallittua 10 kuukautta vuodesta. Sioilta ei saa leikata häntää, mutta emakkoja saa pitää liikkumisen estävissä häkeissä lähes puolet vuodesta. Kaikille tuotantoeläimille laki ei takaa edes jatkuvaa juomavettä niiden pysyvissä pitopaikoissa. Muun muassa näiltä osin lakiin ei ole linjattu tulevan muutoksia, ainakaan seuraavaan 15 vuoteen.

On selvää, ettei lakimme riittävästi suojaa eläimiä kärsimykseltä, saati takaa niille hyvinvointia tai lähellekään lajityypillistä elämää. Laki ei myönnä eläimillä olevan ihmisistä riippumatonta arvoa eikä eläinten itseisarvoa olla kirjaamassa uuteenkaan lakiin.

Tuotantoeläimet muodostavat maamme hiljaisen enemmistön, joka syntyy, elää ja kuolee vain päätyäkseen meidän lautasillemme.

Meistä moni haluaakin suojella eläimiä muun muassa kulutusvalinnoillaan. Eläinten oikeudet ja hyvinvointi eivät kuitenkaan saa olla vain yksittäisten kuluttajien harteilla. On

poliittisten päättäjien vastuulla säätää lakeja, jotka vähentävät eläinten hyväksikäyttöä ja velvoittavat eläinten hyvään kohteluun.

Hallituksen eläinsuojelulakiesitys on tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Lakia on valmisteltu vuodesta 2010, nyt jo neljän hallituksen alaisuudessa. Viimeisimpänä prosessia on viivästyttänyt lain sitominen maakunta- ja sote-uudistuksiin.

Tuottajajärjestöjen painostus on sabotoinut tutkijoiden ja eläinjärjestöjen vaatimia hyvinvointiparannuksia. Suurin ongelma on kuitenkin poliittisen tahdon puute. Maitotai sikatilallisena joillain poliitikoilla on kirjaimellisesti oma lehmä ojassa, ja eduskunnan eläinsuojeluryhmää on kutsuttu sen ”yksinäisimmäksi ryhmäksi”.

Hallitukset tulevat ja menevät, mutta yksittäiset lait ovat voimassa jopa vuosikymmeniä. Linjaukset uudeksi eläinsuojelulaiksi ovat tutkimustiedon, yleisen mielipiteen ja kansainvälisen vertailun valossa jo nyt vanhentuneita. Sen saa tuntea nahoissaan yli miljardi eläinyksilöä seuraavan 20 vuoden aikana.

Lakiin voi vielä vaikuttaa.

Pidetään kansalaisina yhdessä huolta siitä, että maamme hiljaisen enemmistön ääni kuuluu eduskunnassa, kun se päättää asiasta.

Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja (vs.)

14

Sisällys 3/2017

02 04 06

Eläinsuojelulaki uudistuu – muuttuko mikään?

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Tytti Tuppurainen

10

Valvontaeläinlääkäreiltä eivät työt lopu

12

Eläinten oikeudet Brysseliin

= kannessa Kannen kuva: adobe stock

4

ANIMALIA-LEHTI, 41. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 16.10.2017 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

20 18

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14 18

Eläinten hyvinvoinnin pohjoinen peräkylä

Ystäville, jotka eivät voi itse puhua puolestaan

26 27

20

Isopanda on kovan kauppapolitiikan pehmoinen pelinappula

28

22

Kiinalainen pandatutkija: Suomen ei pitäisi ottaa pandoja vastaan

30

23 24

Kirjavinkit

31

Animalia testaa: Kasvispyörykät

Animalialainen: Laura Witick

Vegepalsta: Satokauden herkut pimeneviin iltoihin Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalian kauppa: Shoppaile ja tue eläinten oikeuksia edistävää työtä

Kovaan kuntoon kasviksilla

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Sisällysluettelon kuvat: helka saariniemi, matti ja meri airosen kotialbumi, ian mcgrory / unsplash 4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

5

Ajankohtaista koe-eläimiä käytetään entistä enemmän eu:ssa

Vietnam aikoo sulkea sappikarhutarhat kuva animals asia foundation

teppo lahti

euroopan unionin alueella käytettiin vuonna 2014 vähintään 12,8 miljoonaa koe-eläintä, joka on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Koe-eläimiä käytetään eniten Isossa-Britanniassa, vuonna 2014 vajaa 4 miljoonaa koe-eläintä, kun vuonna 2011 luku oli noin 2 miljoonaa. Kasvua on noin 90 prosenttia. Saksassa käytettiin toiseksi eniten koe-eläimiä, 2,8 miljoonaa (+35 %) ja kolmanneksi eniten Ranskassa, jossa koe-eläimiä käytettiin 1,8 miljoonaa (-20 %). Suomessa käytettiin vuonna 2014 noin 145 500 koe-eläintä, kun vuonna 2011 määrä oli noin 135 000 yksilöä. Kasvua Suomessa on 7 prosenttia.

koonneet Laura Uotila ja taija rinne

ministeriö perui sikojen ulkoilukiellon

6

yli miljoona eurooppalaista vaatii pitkien eläinkuljetusten lopettamista eurogroup for animalsin ja sen jäsenjärjestöjen Stop the Trucks -kampanja keräsi yli miljoona tukijaa vetoomukseen, joka vaatii pitkien eläinkuljetusten parempaa säätelyä ja lopulta niiden lopettamista kokonaan. Kampanja on paljastanut elävien eläinten kuljetuksissa vakavia epäkohtia.

"Tällä hetkellä EU:n kuljetuslainsäädäntö vaarantaa eläinten hyvinvoinnin, ja siksi Euroopan komission on nyt vihdoin aika ottaa asia käsittelyyn”, Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

Kampanjan johdosta osa euroedustajista on pyytänyt virallista selvitystä eläinkuljetuksista. Myös EU:n eläinten hyvinvointiryhmän (Animal Welfare Intergroup) puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen vaatii selvitystä.

euro group for animals

maa- ja metsätalousministeriö julkaisi keväällä asetusluonnoksen, jonka mukaan kaikkien muiden kuin tarhattavien villi- ja villasikojen ulkoilu olisi käytännössä estetty ensi vuoden alusta alkaen. Rajoitusten tavoitteena on ehkäistä afrikkalaisen sikaruton leviäminen tuotantoeläimiin. Asetusluonnos olisi kieltänyt esimerkiksi luomu- ja lemmikkisikojen ulkona pitämisen. Animalia piti luonnosta sikojen hyvinvoinnin kannalta täysin kestämättömänä ja jätti asiasta lausunnon. Useiden eri tahojen ponnistelujen johdosta ministeriö lopulta kumosi sikojen ulkoilukiellon, ja kaikki siat saavat jatkossakin ulkoilla, kunhan tietyt aitavaatimukset täyttyvät.

Ajankohtaista

V

ietnamin hallitus on sopi-

nut Animalian yhteistyöjärjestö Animals Asia Foundationin kanssa sappikarhutarhauksen lopettamisessa maassa. Suomessa Aasian karhujen asiaa ajaa Animalian karhuryhmä.

Animals Asia ja Vietnamin hallitus allekirjoittivat yhteisymmärryssopimuksen, jonka mukaan maan jäljellä olevat sappikarhut siirretään turvapaikkoihin.

Sappinesteen takia tarhattuja karhuja arvioidaan olevan maassa noin 1 000 yksilöä.

Vaikka karhujen tarhaus niiden sappinesteen vuoksi on ollut kiellettyä Vietnamissa jo vuodesta 1992, kieltoa on pystynyt kiertämään.

Sappikarhutarhauksesta tuli 1980-luvulla yleistä Kiinassa ja Vietnamissa, mikä johti villien karhukantojen pienenemiseen. Animals Asian ja Free the Bearsin vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan luonnossa elävien karhujen määrä on romahtanut Kaakkois-Aasiassa.

Vietnamissa karhuja elää luonnossa enää kourallinen.

Vaikka sopimus on merkittävä edistysaskel karhutarhauksen loppumiseen Vietnamissa, se ei tule lopettamaan sitä hetkessä. Seuraavaksi pitää ratkaista turvapaikkojen rahoitus ja hallinnointi.

kasvikunnan tuotteilla ja synteettisillä aineilla. Korvaavat tuotteet ovat turvallisempia, halvempia, tehokkaampia ja helpommin saatavilla.

Monet karhuista on pyydystetty villinä luonnosta, jolloin ne ovat menettäneet vähintään yhden raajoistaan. Karhufarmeilla eläimet elävät ahtaissa häkeissä.

Karhut on suljettu erilaisiin tiloihin, jotka vaihtelevat pienistä rusentavista häkeistä aitauksiin, joissa pidetään lukuisia yksilöitä yhdessä. Ahtaaseen tilaan suljettuna karhut kokevat voimakasta kärsimystä.

Karhut kärsivät jatkuvista tuskista sappirakkoon asennettujen katetrien vuoksi.

Karhut ovat aliravittuja ja niillä on vahingoittuneesta sappirakosta johtuvia sairauksia. Karhu elää pitkään, joten piina saattaa kestää jopa 25 vuotta.

Toimintaa sappikarhujen pelastamiseksi

Sappikarhujen hyväksi tehdään töitä kansainvälisin voimin. Useita satoja karhuja on pelastettu Animals Asian ylläpitämiin turvakoteihin.

Suomessa karhujen asiaa ajaa Animalian karhuryhmä. Ryhmä keskittyy pääasiassa karhutarhauksesta tiedottamiseen sekä varojen keräämiseen AAF:n toiminnalle Aasiassa.

Sepelkarhujen karu kohtalo

Voit tukea karhujen eteen tehtävää työtä

Karhunsapella uskotaan olevan parantavia ominaisuuksia. Kiinalaiset asiantuntijat ovat kuitenkin myöntäneet, että karhunsappi on täysin korvattavissa

Animalian karhuryhmän kautta:

animaliaan uusia työntekijöitä yk:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa viimeiset seitsemän vuotta työskennellyt YTM Heidi Kivekäs valittiin Animalian toiminnanjohtajan sijaiseksi Mai Kivelän vapaan ajaksi. ”Uskon, että kokemukseni poliittisista prosesseista on hyödyksi myös eläinlain uudistukseen liittyvässä työssä. Lakien valmistelussa on erilaisia vaikuttamisen paikkoja, ja niitä pyrimme Animaliassa hyödyntämään”, Kivekäs kertoo.

Markkinointiviestinnän suunnittelijan sijaisena on aloittanut medianomi Emmi Pääkkönen. Pääkkönen on aiemmin työskennellyt muun muassa elokuva- ja musiikkialan festivaaleilla markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä ”On kutkuttavaa päästä tutustumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kansalaisjärjestönäkökulmasta.

Jo ensimmäisten päivien perusteella on selvää, että opin tulevien kuukausien aikana paljon, mikä on ihana ja palkitseva tilanne”, Pääkkönen kertoo.

www.aasiankarhutarhat.com Emmi Pääkkönen

paras juttu

Sanottua ” Ymmärsin, etten voi yhtä aikaa rakastaa ja syödä eläimiä.”

– Vuorikiipeilijä Carina Räihä Me Naiset 27.7.2017

numeron 2/2017 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Kalojen salainen elämä”. Uusi eläinlaki-kirjan arvonnassa onni suosi Tuula Siiraa.

Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 16.10.2017 mennessä, niin olet mukana Kettu-kangaskassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2017) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista vf corporation, yksi maailman johtavista merkkivaateyrityksistä, on liittynyt turkittomien liikkeiden joukkoon. VF Corporationin merkkejä ovat muun muassa North Face, Timberland ja Vans.

VF Corporationin lisäksi verkkokauppojen huippumuodin pioneerina pidetty Yoox Net-a-Porter luopuu turkistuotteiden myynnistä kaikissa sen verkkokaupoissa. Yrityksellä on 2,9 miljoonaa asiakasta 180 maassa.

Turkittomuuteen sitoutuminen näkyy vaateteollisuudessa selkeänä trendinä. Aiemmin turkittomuudestaan ovat ilmoittaneet muun muassa Armani, Hugo Boss, Calvin Klein, Tommy Hilfiger ja Ralph Lauren.

saksassa tehtiin kesäkuun alussa päätös, joka tulee lopettamaan turkistarhauksen maassa. Lakiin säädettiin sellaisia tiukennuksia, jotka tekevät tarhauksen käytännössä mahdottomaksi. Jäljellä olevat tarhat joutuvat sulkemaan ovensa viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kesällä saatiin ilouutisia myös Tšekistä, jossa turkistarhaus tullaan kieltämään kokonaan. Maan senaatti äänesti lopullisen kiellon puolesta heinäkuussa. eviran julkaisemista eläinsuojelutarkastusten tuloksista vuodelta 2016 selviää, että suomalaisten turkistilojen eläinsuojelutilanne on hälyttävä. Otantaan perustuvissa tarkastuksissa peräti kahdella kolmesta (66 %) havaittiin laiminlyöntejä.

Tiloilta esimerkiksi puuttui virikeja pureskelumateriaalia tai niiden häkkien verkkopohjat olivat huonokuntoisia. Myös rakennusten ja laitteiden kunnossa ja turvallisuudessa todettiin usein puutteita. Havaittujen laiminlyöntien määrä nousi merkittävästi aiemmista vuosista, vaikka edellisinäkin vuosina huomautuksia on saanut vuosittain lähes puolet tarkastetuista tiloista.

8

jättiketut nostivat turkisalan ongelmat jälleen julkisuuteen oikeutta eläimille -järjestö julkaisi elokuussa kuva- ja videomateriaalia viideltä pohjalaiselta turkistarhalta. Kuvissa näkyvät ylisuuret siniketut osoittavat, että turkistarhoilla jalostetaan kettuja yhä kookkaammiksi isompien nahkojen toivossa.

Animalia toi jo vuonna 1989 julkisuuteen niin kutsutun superketun. Tuolloin julkinen paine sai tuottajat lopettamaan jättikettujen kasvatuksen. Uudet kuvat turkistiloilta yhdessä esimerkiksi turkishuutokaupoista saatavien tietojen kanssa paljastavat, että suurikokoisten eläinten jalostus on jälleen kasvussa. Turkisala kommentoi jättikettukohua tuoreeltaan muun muassa väittämällä, että löysä nahka on seurausta kettujen nopeasta laihtumisesta.

Turkistarhaajat ovat poseeranneet mediassa jättimäisten kettujen rinnalla jo vuosia, mikä todistaa, että eläinten valtava koko on turkistarhoilla uusi normaali. Valvontaviranomaiset ovat kykenemättömiä tai haluttomia puuttumaan asiaan.

Animalia kampanjoi parhaillaan uuden eläinlain puolesta. Paranneltu laki mahdollistaisi turkistarhauskiellon, jalostukseen puuttumisen ja kattavamman valvonnan. Näillä näkymin uusi laki eläinten hyvinvoinnista lähtee lausuntokierrokselle syksyllä 2017.

Oikeutta eläimille cc-by 2.0

turkisuutisia

uusi eläinlaki -kirja jaettiin kansanedustajille animalia järjesti eduskunnassa seminaarin eläinsuojelulain uudistuksesta. Toukokuisessa tapahtumassa keskusteltiin eläinsuojelulain uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista, joita Animalia ajaa. Tilaisuudessa oli edus-

tajia kaikista eduskuntapuolueista.

Tilaisuuden yhteydessä kaikille kansanedustajille jaettiin Uusi eläinlaki -kirjoja, joita ihmiset olivat hankkineet edustajille Animalian joukkorahoituskampanjan avulla.

Kirjojen mukana toimitettiin kansalaisten terveisiä heidän valitsemilleen edustajille. Terveisiä kertyi yli 100 kappaletta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

teksti tytti tuppurainen • kuva ???

Vieraskynä

Haluamme edistyksellisen eläinlain

E

läin ei ole esine, vaan tunteva olento. Sen tietää hyvin jokainen kotiin palaava koiranomistaja: lemmikin tervehdyksessä on rakkautta.

Laissa määritellään, kuinka ihmisen tulee kohdella eläintä. Voimassa olevassa eläinsuojelulaissa lähtökohtana on suojella eläintä tarpeettomalta kivulta ja kärsimykseltä. Laki on peräisin vuodelta 1996 ja auttamattomasti vanhentunut.

Tarve uudelle laille on ilmeinen. Tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista on tullut lisää, ja asenteet ovat muuttuneet eläimille suopeammiksi. Eurobarometrin mukaan 99 prosenttia suomalaisista pitää eläinten hyvinvointia tärkeänä asiana.

Muualla on tehty edistyksellisiä uudistuksia, ja Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt esimerkiksi muista Pohjoismaista jälkeen.

Uutta eläinsuojelulakia onkin valmisteltu pitkään. Lähtökohdiltaan se on oikeassa: se vaatii edistämään eläimen hyvinvointia ja mahdollistamaan lajityypillistä käyttäytymistä pelkän tuskan tuottamisen välttämisen sijaan. Näkökulman muutos on merkittävä.

Vuosien työstä huolimatta uusi eläinsuojelulaki uhkaa jäädä ontoksi. Ministeriön esittelemistä uudistuksen suuntaviivoista puuttuu tarpeellinen kunnianhimo, ja monet asiantuntijoiden ja eläinsuojelujärjestöjen esillä pitämistä asioista on vesitetty tai jätetty kokonaan ulos.

Työtä leimaa varovaisuus, minkä jäljet johtavat tuottajajärjestöjen pelkoon mahdollisista lisäkustannuksista. Istuvan hallituksen ohjelmaan on kirjattu, etteivät tuottajien kustannukset saa kasvaa.

”Eläin on mielihyvää ja kipua tunteva olento.”

Pitäytyminen pelkästään tässä on kuitenkin onneton lähtökohta uudelle eläinsuojelulaille. On nimittäin niin, että edistyksellinen eläinsuojelulaki tuo lisäarvoa myös tuottajille. Kuluttajat vaativat eettisesti korkeatasoista tuotantoa.

Suomi ei voi jäädä eläinsuojelun takapajulaksi. Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnosta on täsmennettävä. Yhteiskunnallisesti merkittävä lainsäädäntö on tehtävä laaja-alaisesti, irti kulloisenkin hallituspohjan eturyhmäajattelusta. Lakiin on saatava etenkin tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaavat vähimmäistasot.

Myös eläimen itseisarvo on kirjattava lakiin. Eläin on mielihyvää ja kipua tunteva olento, jonka yksilöllisen itseisarvon kunnioittaminen on velvollisuutemme ja moraalisesti oikein. Itseisarvon kirjaaminen ei vielä tarkoita eläimen tunnistamista oikeussubjektina, mutta vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti tuomioistuinten harkintaan eläinsuojelutapauksissa.

Eläimet ansaitsevat lainsäätäjiltä huolella laaditun ja edistyksellisen lain.

TYTTI TUPPURAINEN Kansanedustaja, sd.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

9

eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen on yksi animalian vaatimista parannuksista uuteen eläinlakiin. millaista eläinsuojeluvalvonnan arki nykyisin on?

teksti PAULIINA KLEMOLA • kuva LAURA UOTILA

VALVONTAELÄINLÄÄKÄRILTÄ

EIVÄT TYÖT LOPU

10

K

un laura ölander aloitti virassaan vuonna 2015, hänellä oli jo jonkinlainen käsitys työstä. ”Olin jo valmistumiseni jälkeen tehnyt eläinsuojelutyötä kunnaneläinlääkäreiden viransijaisena Pohjanmaalla. Yllätyksenä on ehkä tullut suuri työmäärä, työkentän monipuolisuus ja se, miten huonosti joillakin ihmisillä Suomessa menee sekä taloudellisesti että mielenterveydellisesti.”

Työtä on paljon

Valvontaeläinlääkärit tekevät paitsi ilmoituksiin perustuvia eläinsuojelutarkastuksia myös suunnitelmallista valvontaa esimerkiksi isoissa talleissa, kenneleissä, eläinkaupoissa, oriasemilla, polttolaitoksissa ja haaskoilla. Lisäksi työhön kuuluu eläintautilain mukaista valvontaa, sivutuotevalvontaa sekä vienti- ja tuontitarkastuksia.

Valvontaa ohjataan aluehallintovirastosta, eli AVIsta, mutta Ölanderin lähin esimies on kunnan ympäristöterveydenhuollon johtaja. Kunta laskuttaa valvontaeläinlääkärin palkan valtiolta.

Työmäärä on valtava. Kaikkia tarkastuksia ei ehdi tekemään, ja erityisesti suunnitelmallinen valvonta jää eläinsuojeluilmoitusten tarkastamisen jalkoihin. Ölanderin mukaan Kouvolan seudulla riittäisi töitä hyvinkin parille kolmelle valvontaeläinlääkärille ja tilanne on todennäköisesti sama kaikkialla muuallakin maassa.

Paperitöitä on paljon. Valtaosa työtunneista kuluu kuitenkin tarkastuskäynneillä ristiin rastiin Kouvolan ja Iitin maaseudulla. Väkivallan uhka on arjessa usein läsnä. ”Pyrin tekemään tarkastukset ennalta ilmoittamatta, mutta aina se ei ole mahdollista. Jos asiakas on väkivaltainen tai yrittää estää tarkastukseni, pyydän poliisin mukaan virka-avuksi", Ölander kertoo työnsä arjesta.

Erityisesti seuraeläinten tapauksissa hänen apunaan on Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys, jonka kanssa yhteistyössä on muun muassa pelastettu koiria huonoista oloista etsimään parempaa kotia sekä pienennetty kissapopulaatioita.

Laura Ölanderin virassaoloaikana

Kouvolassa on päätynyt kymmenkunta niin lemmikki- kuin tuotantoeläimiäkin koskevaa eläinsuojelutapausta käräjäoikeuteen, ja kaikissa omistajat ovat saaneet tuomion. Salpausselän syyttäjänvirastossa on yksi eläinsuojelurikoksiin erikoistunut syyttäjä, ja Ölander kiitteleekin alueensa nopeaa eläinsuojelurikosten käsittelyä.

Lakiuudistukset uhkana eläinsuojelulle

Vasta muutaman vuoden käytössä ollut valvontaeläinlääkärijärjestelmä on ollut iso edistysaskel eläinsuojelussa, mutta tuleva maakuntauudistus uhkaa romuttaa sen. On esitetty, että eläinlääkäreiden sijasta valvontaa tekemään voitaisiin palkata agronomeja tai biologeja. Näin saataisiin muutaman sadan tuhannen euron säästö valvonnan kuluihin, jotka ovat nykyisellään noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Ölanderia suunnitelmat huolestuttavat. ”Muilla ammattiryhmillä ei ole työn edellyttämää laajaa koulutusta. Eläinlääkärit perehtyvät sairaudenhoidon lisäksi eri eläinlajien hyvinvointiin, ruokintaan, pito-olosuhteisiin ja lajinomaiseen käyttäytymiseen. He ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan eläinten kipua ja kärsimystä, ja heillä on parhaat valmiudet määrätä jatkotoimet esimerkiksi kroonisesti sairaiden eläinten kohdalla.”

Lisäksi valvontaeläinlääkärien koulutuksessa perehdytään laajasti eläinsuojelulainsäädäntöön ja hallintomenettelyyn. ”Hallintomenettelyn hallitseminen on tärkeää asianosaisten oikeusturvan ja tasavertaisen kohtelun kannalta, ja se on myös tehokkaan eläinsuojeluvalvonnan perusta. Poliisin lisäksi myös maakunnan virkaeläinlääkärien pitäisi vastata eläinsuojeluvalvonnasta maakunnissa.”

Maakuntauudistuksen lisäksi myös eläinsuojelulain uudistus vetää eläinlääkärin synkäksi. ”Lakiin pitäisi ehdottomasti tulla jatkuva vedensaanti, koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä sekä emakkohäkkikielto. Ongelmallista on myös se, että vain sonnien pitäminen parressa kielletään. Kiellon pitäisi koskea kaikkia nautoja. Näillä näkymin laki on vanhentunut jo ennen voimaantuloaan.”

Osallistu työhön edistyksselisen eläinlain hyväksi!

Tee lahjoitus tilisiirrolla: Animalia ry FI24 1011 3000 260629 viite 401984 Lahjoita 15 € helposti tekstiviestillä ANIMALIA15 numeroon 16155.

Lahjoita verkossa: animalia.fi/lahjoita

kuva tanja hietamies

11

Eläinten oikeudet Brysseliin teksti veikka lahtinen • kuvat eurogroup for animals ja jo-anne mcarthur & essere animali

suomalainen eläinoikeustyö saa vahvistusta eu-järjestö eurogroup for animalsilta.

Eurogroup for Animalsin kokouksessa End Pig Pain -kampanjan tunnelmissa kesäkuussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Kanerva Pelli (Animalia), Andreas Manz (Vier Pfoten), Sami Säynevirta (Animalia), Veikka Lahtinen (Animalia), Kati Pulli (SEY) ja Nicole van Gemert (Bont voor Dieren).

12

A

Puheenjohtajalta nimalia tekee jatkuvasti kansainvälistä yhteis-

työtä eläinten oikeuksien edistämiseksi Euroopassa.

EU-lainsäädäntöön vaikuttava Eurogroup for Animals kampanjoi ja lobbaa tehokkaasti laajojen hyvinvointiongelmien ratkaisemiseksi. Järjestön hiljattainen saavutus on miljoonan nimen kerääminen Stop the Trucks -kansalaisadressiin kärsimystä aiheuttavien eläinkuljetusten kieltämiseksi Euroopassa.

Eurogroup kokoontui vuosikokoukseensa Brysselissä kesällä. Kokouksessa käytiin läpi järjestön keskeisiä tavoitteita ja saavutuksia. Jäsenmääränsä kasvattamiseen tähtäävä Eurogroup kokoaa yhteen lähes kuudenkymmenen eurooppalaisen eläinjärjestön voimat ja osaamisen. Järjestön pitkäaikainen työ on johtanut muun muassa siihen, että EU teetti vuonna 2016 eläinten hyvinvointia käsittelevän Eurobarometrin. Tutkimuksessa kävi muun muassa ilmi, että 90 % suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin.

Lisätehoa Suomen eläinoikeustyöhön

Animalialla on hyvä syy olla mukana Euroopan laajuisessa toiminnassa. Kansainvälisellä tuella suomalainen eläinoikeustyö vahvistuu, ja voimme osallistua miljoonia eläimiä koskettavaan päätöksentekoon myös Suomen rajojen ulkopuolella. Nyt kun Suomen valmisteilla oleva eläinsuojelulaki uhkaa jäädä kunnianhimottomaksi, meidän on mahdollista saada kampanjointikäyttöön lausuntoja muiden pohjoismaiden eläinjärjestöiltä ja Eurogroupilta itseltään muiden maiden paremmista ja edistyksellisimmistä laeista.

Eurogroup on lobbaustyön lisäksi myös vahva kampanjoitsija, joka tuottaa jatkuvasti hyödyllistä materiaalia, kuten videoita ongelmallisista eläinkuljetuksista ja muusta eläintuotannosta. End Pig Pain on järjestön uusin kampanja, jossa Eu-

rogroup, Animalia ja muut Eurogroupin jäsenjärjestöt vaativat sioille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden lopettamista. Suomessa vaaditaan erityisesti sikojen kirurgisen kastraation asteittaista lopettamista.

Animalia ajaa eläinten oikeuksia Eurogroupissa

Animalian hallituksen puheenjohtaja Sami Säynevirta valittiin Eurogroupin hallitukseen kaksivuotiskaudelle. Säynevirran mukaan on tärkeää tuoda esiin eläinoikeusnäkökulmaa EU-tasolla. ”Eurogroup on vahva ja arvostettu toimija, jonka yksi vahvuus on jäsenjärjestöjen monipuolisuus. Animalian tehtävänä on varmistaa, että eläinoikeusnäkökulma on mukana kaikessa vaikuttamistyössä. Aion henkilökohtaisesti huolehtia siitä omalla hallituskaudellani. Animalian työn kannalta on tärkeää, että meillä on tukena Eurogroupin kaltainen laaja, ammattitaitoinen ja vaikuttava järjestö, jolla on tiiviit suhteet Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

Animalia pyrkii tällä hetkellä erityisesti keräämään Eurogroupin kautta tietoa parhaista käytännöistä eri maiden lainsäädännössä ja toisaalta vahvistamaan omaa kampanjointityötään. Eurogroupin monipuolinen vaikuttamistyö auttaa Suomen eläinoikeustyötä, ja uusiakin teemoja halutaan tuoda mukaan. ”Olen toiminut muiden eläinasioiden ohella myös susikysymyksissä, ja tavoitteenani on saada susien ja muiden suurpetojen oikeuksiin liittyvät asiat myös osaksi Eurogroupin työtä. Nyt on hyvä aika kertoa, mitä olemme tehneet Suomessa ja samalla luoda edellytyksiä Euroopan laajuiselle yhteistyölle myös susien hyväksi. Pidän lisäksi hyvin tärkeänä turkistarhauskiellon ja trofeiden, eli metsästysmuistojen, tuontikiellon etenemistä Euroopassa.”

lue l isää euro eläin oppa järje laist stöje en -kam n end panja pig p sta j ain a allek vetoo irjoit mus s a puol ik o jen esta elain osoit polit t e e s sa iikka .fi/en dpigp ain

Tuellasi voimme toimia tehokkaasti myös kansainvälisesti. Lahjoita työhön eläinten hyväksi:

animalia.fi/lahjoita

13

Eläinten hyvinvoinnin pohjoinen peräkylä

teksti taija rinne & laura uotila • kuvitus helka saariniemi

suomi ei ole sikojen eikä monen muunkaan eläimen ihmemaa, vaikka niin meille halutaan uskotella.

14

E

läinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä on kuultu useasti, kuinka

Suomessa asiat ovat jo edistyksellisiä ja kuinka tuottajat itse hoitavat eläimet paremmin kuin laki vaatii. Tuottajajärjestön jopa virheellisiä väittämiä on uutisoitu suomalaisessa lehdistössä kritiikittä. Suomea on kutsuttu muun muassa sikojen ihmemaaksi ja eläinsuojelun edelläkävijäksi.

Todellisuudessa useat Euroopan maat ovat Suomea edellä monissa eläinten hyvinvointikysymyksissä.

Muu maa mustikka?

Suomessa teurastetaan vuosittain yli 71 miljoonaa eläintä, joista valtaosa on elänyt elämänsä sellaisissa oloissa, jotka täyttävät ainoastaan lain minimivaatimukset.

Vuonna 2016 suomalaisille tuotantoeläintiloille tehtiin epäilyyn perustuvia tarkastuksia 6 368 kappaletta ja näistä 36 % johti viranomaistoimenpiteisiin.

Vuonna 2016 tarkastettiin otantaan perustuen 411 tilaa, joista 24 % sai huomautuksen eläinsuojelulainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Näistä luvuista voi päätellä, että merkittävä osa tuotantoeläintiloista ei täytä edes nykyisen lain vaatimuksia.

Maailma on muuttumassa. Ihmiset ympäri Eurooppaa ja koko maailmaa vaativat eläinten parempaa kohtelua. Yhä useampi maa säätää lakeja, jotka huomioivat

eläinten kyvyt, tunteet, käyttäytymistarpeet ja hyvinvoinnin. Myös Suomella on nyt mahdollisuus liittyä edistyksellisten maiden joukkoon.

Eläinsuojelulait Euroopassa

Animalia on vaatinut uuteen eläinsuojelulakiin esimerkiksi parsinavettakieltoa, emakkohäkkikieltoa, pakollista kivunlievitystä kivuliaiden toimenpiteiden aikana, turkistarhauksen kieltämistä, koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää, eläimen itseisarvon kirjaamista lakiin ja delfinaariokieltoa. Ministeriö on tiedottanut, että suurinta osaa näistä vaatimuksista ei tulla näillä näkymin sisällyttämään uuteen lakiin.

Tällä hetkellä selkeänä vaarana on, että tuleva laki on kaikkea muuta kuin eläinten hyvinvoinnin huomioon ottava ja olemme jumissa valmiiksi vanhentuneen lain kanssa seuraavat 20 vuotta.

Lakiin voi kuitenkin vielä vaikuttaa. Syksyn lausuntokierroksella halutaan palautetta niin sidosryhmiltä kuin muiltakin asiasta kiinnostuneilta. Suomalaisista 90 % haluaa parempaa suojelua eläimille tätä tahtoa lainsäätäjien tulee kuunnella.

Millaisissa oloissa tuotantoeläimet Suomessa ja muualla Euroopassa sitten elävät? Listaus on suuntaa antava, ja sen ulkopuolelle jää useita eläinsuojelun edistysaskelia, joita muualla maailmassa on jo otettu.

Suomi Parsinavetat Nyt: parsinavetat sallittu. Lypsylehmiä saa pitää kaulastaan kytkettyinä jopa 10 kuukauden ajan vuodesta.

Tulevaisuus: Ministeriö on linjannut, ettei se aio näillä näkymin esittää parsinavettakieltoa.

Sonnien parressa pito kielletään.

Tiineytys- ja porsitushäkit Nyt: Porsitus- ja tiineytyshäkit sallittu. Emakkoa saa pitää liikkumisen estävissä häkeissä melkein puolet sen elämästä.

Tulevaisuus: Näillä näkymin tiineytyshäkit kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, mutta porsitushäkkejä ei.

Porsaiden kastrointi Nyt: Suomessa saa kastroida alle 7 vuorokauden ikäisen porsaan ilman kivunlievitystä.

Tulevaisuus: Ministeriö esittää näillä näkymin pakollista kivunlievitystä, mutta tarkemmat vaatimukset puuttuvat.

Vasikoiden nupoutus Nyt: Suomessa saa nupouttaa alle neljän viikon ikäiset vasikat ilman kipulääkitystä. Noin puolet Suomessa nupoutettavista vasikoista jää vaille tehokasta toimenpiteen aikaista kipulääkitystä.

Tulevaisuus: Ministeriö esittää näillä näkymin pakollista kivunlievitystä, mutta tarkemmat vaatimukset puuttuvat.

Turkistarhaus Nyt: Turkistarhaus sallittu.

Tulevaisuus: Turkistarhaus jatkuu. Uusi turkisasetus annetaan todennäköisesti eläinsuojelulaki- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Itseisarvo Nyt: Eläimellä ei ole itseisarvoa. Eläin rinnastetaan esineeseen.

Tulevaisuus: Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, ettei itseisarvoa kirjata lakiin, mutta sen perusteissa se mainittaisiin. Eläin kuitenkin edelleen rinnastettaisiin esineeseen.

Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä / rekisteröinti Nyt: Ei vaadita.

Tulevaisuus: Ei vaadita.

Delfinaariot Nyt: Suomeen saa perustaa delfinaarioita ja tuoda delfiinejä.

Tulevaisuus: Delfinaariokieltoa ei näillä näkymin kirjata lakiluonnokseen.

15

Belgia Turkistarhaus: kielletty Valloniassa ja Brysselissä.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Bosnia-Hertsegovina Turkistarhaus: Kielletty.

Bulgaria Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Espanja Turkistarhaus: Minkki on vieraslaji, jonka kasvatus on kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Hollanti Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkkiä saa käyttää ainoastaan 4 vuorokautta tiineytyksen jälkeen.

Porsaiden kastrointi: Pakollinen anestesia kastroinnin yhteydessä. Vuonna 2014 enää 35 % porsaista kastroitiin.

Vasikoiden nupoutus: Pakollinen kivunlievitys nupoutuksen aikana.

Turkistarhaus: Kielletty.

Itseisarvo: Eläimillä on itseisarvo.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Iso-Britannia Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkit kielletty.

Porsaiden kastrointi: Porsaita ei kastroida.

Vasikoiden nupoutus: Pakollinen kivunlievitys nupoutuksen aikana.

Turkistarhaus: Kielletty.

Delfinaariot: Lakia kiristetty niin, että delfinaariotoiminta loppunut.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Italia Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Itävalta Turkistarhaus: Kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Kreikka Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Kroatia Turkistarhaus: Kielletty.

Delfinaariot: Kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Kypros Delfinaariot: Kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Latvia Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Liettua Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

16

Luxemburg Turkistarhaus: Kielto parlamentaarisessa käsittelyssä.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Makedonia Turkistarhaus: Kielletty.

Malta Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Norja Parsinavetat: Kielletty siirtymäajalla. Nautojen on päästävä laiduntamaan.

Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkit kielletty. Porsitushäkkiä saa käyttää enintään viikon ajan, muuten käytössä vapaaporsitus.

Porsaiden kastrointi: Pakollinen kivunlievitys.

Vasikoiden nupoutus: Pakollinen kivunlievitys nupoutuk-

kuukaudeksi navettatyypistä riippumatta.

Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkit kielletty.

Porsitushäkkiä saa käyttää enintään viikon ajan, muuten käytössä on vapaaporsitus.

Porsaiden kastrointi: Pakollinen puudutus kastroinnin yhteydessä.

Vasikoiden nupoutus: Pakollinen kivunlievitys nupoutuksen aikana.

Turkistarhaus: Kettujen turkistarhaus loppunut lain tiukennuksien vuoksi.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Saksa Turkistarhaus: Kielletty täysin Hessenin, Baijerin, Nordrhein-Westfalenin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioissa. Lakiin tehty vuonna 2017 tiukennuksia, jotka lopettavat turkistarhauksen viiden vuoden siirtymäajalla koko maassa.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen osassa maata.

Serbia Turkistarhaus: Kielletty.

Slovakia Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen kaupallisessa lemmikkivälityksessä .

Slovenia Turkistarhaus: Kielletty.

Delfinaariot: Kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Sveitsi Parsinavetat: Nautojen on päästävä laiduntamaan.

Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkkiä saa käyttää ainoastaan 10 vuorokautta tiineytyksen jälkeen.

Porsitushäkkiä saa käyttää enintään viikon ajan, muuten käytössä vapaaporsitus.

Turkistarhaus: Laki estää turkistarhauksen, vaikka täyskieltoa ei ole.

Itseisarvo: Lakiin kirjattu velvollisuus olla loukkaamatta eläimen kunniaa ja arvokkuutta. Eläin ei ole esine.

Delfinaariot: Kielletty. sen aikana.

Turkistarhaus: Kettujen ja minkkien tarhaus sallittu, muiden eläinten tarhaus kielletty.

Itseisarvo: Eläimillä on itseisarvo.

Portugali Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Tanska Parsinavetat: Kielletty siirtymäajalla.

Tiineytys- ja porsitushäkit: Tiineytyshäkit kielletty.

Vasikoiden nupoutus: Pakollinen kivunlievitys nupoutuksen aikana.

Turkistarhaus: Kettujen turkistarhaus kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Ranska Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Tšekki Turkistarhaus: Kielletty.

Romania Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Unkari Delfinaariot: Kielletty.

Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

Ruotsi Parsinavetat: Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletty. Lähes kaikkien nautojen on päästävä laitumelle 2–4

Viro Koirien tunnistusmerkintä / rekisteröinti: Pakollinen.

17

ystäville, jotka eivät itse voi puhua puolestaan teksti pia selroos & olli hyvönen • kuvat airosten kotialbumi

Meri ja Matti Aironen olivat suuria eläinten ystäviä ja halusivat muistaa eläinystäviään testamenttilahjoituksella.

”Pia ja Olli, Koska meidän kumpaisenkin lähiomaisillamme on taloudellinen tilanne turvallinen ja kummilapset ovat aikuisia ja hyvin koulutettuja, paitsi nuorin kummipoikamme, joka tätä kirjoitettaessa on vasta 4-vuotias ja elämänsä alussa, olemme yhteisestä päätöksestä jättäneet pääosan jäämistöstämme sellaisille ystävillemme, jotka eivät pysty itse puhumaan puolestaan eli eläimille. Kaikkein eniten ja pyyteettömintä todellista kiintymystä ja rakkautta olemme saaneet koiraystäviltämme ja sen tähden haluamme muistaa testamentissamme juuri eläimiä. Uskomme teidät kaikki sukulaiset ja kummilapset tuntien, ettei kenelläkään ole mitään sitä vastaan.

Kiitoksemme jo näin etukäteen. Take it easy.

Tampereella 19.5.2000 Matti Aironen ja Meri Aironen”

18

E

läinrakas pariskunta halusi muistaa testamen-

tissaan eläimiä ja ohjasi Animalialle merkittävän testamenttilahjoituksen.

Tamperelaiset Meri Aironen (s. 1936, k. 2013) ja Matti Aironen (s. 1931, k. 2005) määräsivät vuonna 2000 tekemässään keskinäisessä testamentissa valtaosan omaisuudestaan Animalia ry:lle käytettäväksi siten, että ”puolet tästä määrästä on menevä kodittomien koirien hoitoon ja toinen puoli samalle järjestölle eläinkokeiden vastaiseen toimintaan.”

Vuonna 1955 avioliittoon vihityt Meri ja Matti olivat aktiivisia koiraharrastajia vuosikymmeniä kestäneen yhteisen elämänsä ajan. Pariskunnan sydäntä lähellä olivat erityisesti heidän bokserinsa Rekku, Otto ja Bobby, jotka toivat iloa ja ilmeisen suurta sisältöä heidän elämäänsä – todisteena muun muassa lukuisat valokuvat hyväkuntoisista koirista ja heidän hymyilevistä hoitajistaan. Testamentin toimeenpanijoille saatteeksi kirjoitettu kirje kertoo, miten suuri merkitys heidän elämässään lemmikeillä oli.

Tuhannet kiitokset Merille ja Matille ja lämpimät onnittelut eläinystävillemme!

Kirjoittajat ovat Meri ja Matti Airosen kummitytär puolisoineen. He toimivat testamentin toimeenpanijoina.

Testamentti – arvokas lahja eläimille testamenttilahjoituksella ilmaiset, mitä olet pitänyt arvokkaana elämäsi aikana. Animalialle osoitetulla testamenttilahjoituksella mahdollistat pitkäjänteisen ja vakaan työn eläinten hyväksi. Testamentillasi voit antaa eläimille arvokkaan lahjan, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Jokainen lahjoitus eläinten hyväksi on arvokas. Lahjoitukset ovat edellytys toimintamme jatkumiselle – ilman niitä työ eläinten suojelun ja oikeuksien edistämiseksi ei olisi mahdollista.

Voimme käyttää lahjoituksesi tehokkaasti kokonaisuudessaan eläinten hyväksi, koska Animalian ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksista veroa.

järjestämme noin kerran

vuodessa avoimen ja maksuttoman tukijaillan testamenttilahjoittamiseen liittyen yhteistyössä Hyvä testamentti -kampanjan kanssa.

Halutessasi voit kohdentaa testamenttisi juuri sinulle tärkeään eläinten puolesta tehtävään työhön, esimerkiksi kampanjointiin turkiseläinten puolesta, vaikuttamistyöhön koe-eläinten hyväksi tai vaikka kasvissyönnin edistämiseen. Voit osoittaa testamentissa haluamasi osan omaisuudestasi Animalialle tai testamentata muutakin kuin rahaa. Mikään lahjoitus ei ole liian pieni – jokaisella lahjoituksella on merkitystä.

Lue lisää ja lataa testamenttiopas osoitteesta: animalia.fi/testamentti

Tapahtumassa on mukana Animalian edustajien lisäksi kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff. Lakiasiantuntija kertoo tapahtumassa testamenttilahjoittamisesta ja vastaa kysymyksiin testamentin laatimisesta.

Suunnittelemme parhaillaan seuraavaa testamentti-iltaa.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa: animalia.fi/testamentti/

19

Isopanda on kovan kauppapolitiikan

pehmoinen pelinappula teksti micaela morero • kuva andrew malone cc by 4.0

Isopandan alkuperäinen elinalue on kutistunut alle prosenttiin alkuperäisestä levinneisy ydestä.

20

onko mitään söpömpää kuin suomalaisen luonnonsuojelun tunnuseläin saimaannorppa? isopanda voisi olla. sitä kutsutaan myös jättiläispandaksi tai pelkästään pandaksi, ja pian niitä saattaa olla myös Suomessa.

Ä

htärin eläinpuisto ja kiinan kansallinen pandahallinto ovat sopineet, että Kiinasta siirretään kaksi isopandaa Ähtäriin. Odotuksissa olisi, että vuosittainen noin 180 000 vierailijan määrä nousisi 280 000:een.

Isopandoja odotetaan saapuviksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Ähtäriin jo tänä vuonna. Ähtäri maksaa niistä korvausta Kiinalle. Summa on salainen, mutta suuruusluokan arvioidaan olevan lähes miljoona euroa vuodessa.

Summa nousee, jos isopandat saavat pentuja. Nekin ovat Kiinan omaisuutta. Kun pennut ovat iässä, jolloin emo vieroittaa ne, pennut luovutetaan Kiinalle. Se voi antaa ne uusiin eläintarhoihin.

Isopandat ovat politiikan ja diplomatian pelinappuloita. Kiinan hallitsija antoi jo yli tuhat vuotta sitten isopandoja Japanille diplomaattisissa merkeissä. Nykyään Kiina edellyttää “pandanvuokraajilta” tieteellistä lisäarvoa lajin suojelulle Kiinassa ja panostusta isopandan tarhasuojeluohjelmalle. Mutta kyse ei ole vain suojelusta vaan myös kauppasuhteista. Vain päivää ennen kuin Suomi sai pandasopimuksen, oli sovittu 800 miljoonan euron kaupoista maiden välillä.

Isopandoja ei ole kovin monia Kiinan ulkopuolella. Niitä on lainattu maailmalle vain noin 50 yksilöä. Euroopassa isopandoja voi nähdä esimerkiksi Skotlannissa ja Espanjassa. Lainaohjelman rahoilla hoidetaan myös isopandan luonnonkantojen suojelua Keski-Kiinassa.

Mikä isopandoja uhkaa?

Isopandoja elää Kiinan vuoristoissa pienissä metsänsirpaleissa noin 2 000 yksilöä. Kiina pitää lisäksi noin 400 yksilöä tarhattuna luonnonkantojen romahtamisen varalta.

Isopandan alkuperäinen elinalue on kutistunut alle prosenttiin alkuperäisestä levinneisyydestä. Elinympäristön tuhoutumisen lisäksi luonnonkantaa uhkaavat ihmistoiminnan levittäytyminen vuoristoon, eläintaudit ja bambumetsien häviäminen esimerkiksi laittomien hakkuiden vuoksi.

Yleensä pienissä populaatioissa perinnöllinen muuntelu on vähäisempää kuin isoissa. Pirstoutuneisuus vaikeuttaa isopandojen siirtymistä toisiin bambumetsiin. Isopandoja kuolee myös muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Kovien rangaistusten, jopa kuolemantuomion, vuoksi salametsästys ei ole enää yhtä suuri uhka kuin aiemmin.

Vain päivää ennen kuin Suomi sai pandasopimuksen, oli sovit tu 8 0 0 miljo onan euron kaupoista maiden välillä.

Elinympäristön suojelu tärkeintä

Tarhattuja isopandoja on päästetty luontoon, mutta selviytymisprosentti jää alhaiseksi. Eläintarhat voivat lisätä ihmisten tietämystä luonnonsuojelusta ja ylläpitää isopandojen tarhakantaa, mutta suoraan ne eivät luonnossa eläviä isopandoja auta. Tarhaamiseen ja pandavuokriin käytetyt rahat auttaisivat tehokkaammin, jos ne käytettäisiin luonnossa olevien yksilöiden ja niiden elinympäristöjen suojelutyöhön.

Isopandojen kohtaamat ongelmat ovat nimittäin samat kuin monilla muilla uhanalaisilla eläimillä, eli elinympäristöjen muuttuminen, tuhoutuminen tai tuhoaminen. Kiinan hallinto on kieltänyt hakkuut isopandojen elinalueilla, mutta uudet tie- ja rautatieverkostot pilkkovat ympäristöjä ja isopandapopulaatioita pienemmiksi. Isopandojen on aina vain vaikeampi etsiytyä uusiin bambumetsiin ravinnon perässä. Myös kasvava turismi stressaa populaatioita.

Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF pitää parhaana suojeluratkaisuna tekoja isopandojen elinalueella. Sen mukaan tarvitaan uusia suojelualueita ja kulkureittejä alueiden välille.

Ekologiset käytävät, eli bambukäytävät, pirstaloituneiden alueiden välillä auttavat isopandoja löytämään uusia ruokapaikkoja ja mahdollisia lisääntymiskumppaneita. Noin kolmannes isopandoista elää vielä suojelualueiden ulkopuolella, joten suojelualueitakin tarvitaan lisää. Nämä ratkaisut tehdään kaukana Ähtäristä ja muista eläintarhoista, joiden vetonauloiksi isopandoja on – näkökulmasta riippuen – joko hankittu tai saatu.

Lähteet:

WWF:n ja Ähtärin Eläinpuiston verkkosivut

Jukka Vuorio: “Pandavuokraus on Kiinalle iso bisnes”

(Helsingin Sanomat 13.4.2017).

21

teksti veikka lahtinen • kuva chi king cc by 4.0

kiinalainen pandatutkija:

Suomen ei pitäisi ottaa pandoja vastaan animalian haastattelema, nimettömänä esiintyvä tutkija pitää kiinan pandapolitiikkaa vastuuttomana.

K

iinan pandansuojelun

historiaan erikoistunut kiinalainen väitöskirjatutkija kyseenalaistaa maan nykyisen ulkopolitiikkaan nojaavan pandansuojelun. Suojeluohjelmassa korostuvat epäolennaiset kysymykset.

“Villieläimet kuuluvat luontoon, eläintarhat eivät ole niille kunnollisia elinympäristöjä. Elinympäristöjen sirpaloituminen on suurin ongelma, mutta Kiina keskittyy vain pandojen lisääntymiseen. Mikäli elinympäristöistä ei huolehdita, pandoilla ei ole enää paikkaa minne mennä.

Vankeudesta niitä on muutenkin erittäin hankalaa palauttaa luontoon”, tutkija kertoo.

Pandansuojelussa ei ole kyse ensisijaisesti suojelusta, vaan ulkopolitiikasta.

Myös taloudelliset päätökset painottuvat pandojen tulevaisuuden kannalta epäedullisesti. ”Pandanvuokraamisella ei ole mitään tekemistä suojelun kanssa, vaan Kiina käyttää pandoja kulttuurinsa, taloutensa ja ulkopolitiikkansa symbolina sekä neuvotteluaseena. Pandapolitiikan historia osoittaa, että pandoja on aina käytetty ensisijaisesti neuvotteluvälineenä. Hallitus käyttää varojaan epätasaisesti: vangittujen pandojen tutkimus ja sijoittaminen eläintarhoihin vie resurssit pandojen säilymisen kannalta paljon arvokkaammalta luonnonympäristöihin suuntautuvalta

”Mikäli elinympäristöistä

ei huolehdita, pandoilla ei ole enää paikkaa minne mennä.”

22

työltä.”

Tutkijalla on yksiselitteinen näkemys pandojen tuomisesta Ähtärin eläintarhaan. Suomen ei pitäisi ottaa pandoja vastaan. ”Pandojen terveydelliset ja lajityypilliset tarpeet eivät täyty eläintarhassa. Asiaan liittyy myös toinen laajempi kysymys.

Kun pandoja lahjoitetaan eläintarhoihin, huomio kiinnittyy niiden hellyttävyyteen samalla kun luonnon monimuotoisuuden ja ympäristökysymysten merkitys jää täysin pimentoon. Pandoilla saa huomiota, mutta suloinen kuvasto antaa harhaanjohtavaa tai puutteellista tietoa itse lajista ja sen luonnollisesta elinympäristöstä.”

Kirjavinkit kahvi ilman MUUta? Hannele Huhtala (toim.): Lehmät lomalle! Miniopas. Huili 2017. 70 s. lehmät lomalle! On aikakauslehti Huilin miniopas, joka kannustaa raikkaalla otteella maidottomuuteen. Opas on helppolukuinen ja tiivis tietopaketti, joka sisältää vegaanisia reseptejä, vinkkejä ja tietoa.

Moni sanoo, ettei voi luopua kahvimaidostaan. Oppaasta löytyvä Paras kasvimaito kahviin -testi onkin loistava idea. Oppaassa on myös laajempi kasvimaitotesti sekä muita vegaanisia tuotevinkkejä.

Oppaan info-osuuksissa käsitellään maidon terveellisyyttä, maidontuotannon eettisyyttä ja ympäristövaikutuksia. Oppaasta löytyvät lyhyet haastattelut ovat kiva lisä. Jos lukija innostuu kokkailemaan oppaan innoittamana enemmänkin, on kirjasen lopussa listaus vegaanisista keittokirjoista ja blogeista. Lehmät lomalle! on täyttä asiaa pienessä koossa ja sopii hyvin lahjaksi vaikka ystävälle tai sukulaiselle. johanna hiekkala

kirjan voi ostaa animalia.fi/ kauppa

puntti nousee pavuilla Jussi Riekki: Liikkujan kasviruokavalio.

Fitra 2017. 192 s. kasvisruoan ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisestä liikkuu yhä paljon harhaluuloja. Tuore tietokirja osoittaa perusteellisesti, että vegaaninen ruokavalio ei ole este tuloksille.

Teos on jaettu neljään eri osioon, joissa paneudutaan ravitsemukseen yleisesti, urheiluravitsemukseen, kasvisruokavalioon ja terveyteen sekä suorituskyvyn ja terveyden parantamiseen ruuan avulla.

Kirjassa ravitsemukseen perehdytään kattavasti.

Jussi Riekki käy lyhyesti läpi jopa ravitsemustutkimusta. Kirja sisältää laajan faktatiedon lisäksi kuvia esimerkkiannoksista ja muun muassa laskukaavan, jonka avulla voi selvittää päivittäisen kaloritarpeensa.

Kirja on erityisen hyödyllinen urheilevalle vegaanille, mutta oiva tietopaketti jokaiselle terveellisestä kasvisruokavaliosta kiinnostuneelle.

vangittu Jo-Anne McArthur: Captive. Lantern 2017. 208 s. aktivisti ja valokuvaaja Jo-Anne McArthur on aikamme merkittävimpiä eläinoikeusaiheiden kuvaajia, joka on kuvannut niin turkistarhoja ja koe-eläimiä kuin paremman tulevaisuuden saaneita eläimiä turvakodeissa. McArthurin kuvia nähtiin Suomessakin viimeksi keväällä 2017.

Hänen kuviaan on käytetty myös Animalian kampanjoissa.

Tuoreessa Captive-valokuvakirjassaan McArthur tuo näkyviin ihmisten viihdyttämisen vuoksi vankeudessa eläviä eläimiä. Pienissä altaissa elävät delfiinit ja yksinäiset norsut tuovat epäkohdat lähelle lukijaa. Vangituilta eläimiltä riistetään mahdollisuus elää lajityypillistä elämää. Turhautumista, pelkoa, yksinäisyyttä – muun muassa näitä tunteita voi aistia kuvien eläimissä.

Kirjassa McArthur pohtii, miksi ihmiset käyvät eläintarhoissa. Hän kumoaa nopeasti tavallisimmat eläintarhojen puolustuspuheet ja havainnollistaa, miten tarhat on rakennettu niin, etteivät ihmiset kiinnitä huomiota lasiin tai kaltereihin, joiden takana eläimet elävät koko elämänsä. ”Miksi menisimmekään eläintarhoihin, jos todella näkisimme ja tuntisimme, millaisia paikkoja ne eläimille ovat?”, McArthur kysyy. Hän kehottaakin eläintarhakävijää viettämään kokonaisen päivän tarhassa ja seuraamaan yhtä eläintä vähintään tunnin ajan. Tällöin esimerkiksi stereotyyppinen käyttäytyminen tulee näkyviin.

Kirjan kuvat ovat upeita ja herättävät ajatuksia varmasti jokaisessa kirjaa selailevassa ihmisessä. Jos vielä onkin vieraillut eläintarhoissa, ei se Captiven jälkeen enää houkuttele. senni puustinen

senni puustinen

23

Kovaan kuntoon kasviksilla vegebuumi on valloittanut jo urheilupiirit, vaikka epäilijöitäkin vielä riittää. kulkeeko treeni paremmin pihvillä vai pavuilla? teksti johanna hiekkala • kuva jussi riekki

R

eilu kymmenen vuotta

sitten Jussi Riekki tutustui eläinten oikeuksiin ja kasvissyöntiin. Ajatus veganismista tuntui loogiselta. Riekki jätti heti lihan lautaselta ja alkoi hetkeä myöhemmin vegaaniksi. Alusta asti eläinten oikeudet ovat olleet Riekille kasvisyönnin perusta. Myöhemmin vuosien varrella mukaan ovat tulleet terveys- ja ympäristöasiat. ”Tutkimustieto on kasvisruokavalion

terveellisyyden puolella, ja liikuntaravitsemuksen kannalta ei ole väliä syödäänkö seka- vai kasvisruokaa”, Riekki kertoo.

Iänikuinen proteiinikysymys

Riekki on aina ollut urheilullinen ja harrastanut kamppailulajeja aktiivisesti. Nykyisin hän työskentelee liikunta-alalla.

Kymmenessä vuodessa muutosta käytännöissä on tapahtunut paljon ja ruokatarjonta on parantunut. Asenteet ja ilmapiiri

ovat muuttuneet. Muutos näkyy myös urheilupiireissä, vaikka se onkin siellä ollut hitaampaa. Liikunta-alan ihmiset ovat alkaneet tiedostaa, että tapa miten nyt syödään ei olekaan se paras. Osa urheilijoista kertoo myös palautuvansa paremmin kasvisruokavaliolla, joten se sopii hyvin urheilijalle oikein koostettuna.

Vaikka tieteellinen näyttö puhuu vahvasti kasvisruokavalion terveellisyyden puolesta, työtä on vielä tehtävänä. Ylei-

A! ST PA U KA TI ET N N O N IN T JA R KI AT M IM M U KU SYKSYN

Anniina Ljokkoi VEGAANIMUKSUT 26,90 €

Hanna Apajalahti KULTTUURIMATKAILIJAN LAPPI 24,90 €

Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST 29,90 €

Jauni & Seppälä KOTIPIHAN VALTAAJAT 24,90 €

Arne Dahl RAJAMAAT 24,90 €

Sami Tallberg VILLI CITYVEGAANI 19,90 €

24

Mia Takula ELÄMÄNI VEGAANINA 19,90 €

Salla Korpela K NIIN KUIN KAALI 19,90 €

ALE-KIRJAT 5-15 €

KUSTANNUS.FI YLI 50 EURON TILAUKSET ILMAN POSTIKULUJA! WWW.INTO

sin huolenaihe urheilun parissa tuntuu edelleen olevan riittävä proteiinin saanti.

Toiseksi mietityttää, saako kasvisruokavaliosta energiaa tarpeeksi. Onneksi molemmat myytit on helppo kumota.

Liikuntamaailman asenteet vaikuttavat myös valtaväestöön. Lopullinen läpimurto kasvisruokavalion valtavirtaistumisessa saadaankin ehkä sitten, kun personal trainereista viimeisinkin uskoo, että kasvisruuasta saa riittävästi proteiinia.

Riekki kertoo, että urheilijan ruokavalion suunnittelu perustuu elimistön ravitsemustilan optimointiin. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että kun kehon hiilihydraatti- ja rasvavarastot tyhjenevät, ne täytyy täydentää. Lisäksi pitää saada riittävästi proteiinia, energiaa ja ravintoaineita, ja tämä onnistuu hyvin kasviruokavaliolla. ”Samat lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, syödäänkö liha- vai kasvisruokaa.”

Kirjasta apua urheilijan ruokavalioon

Kestävyysurheilussa kasvissyöjiä on jo

useita, mutta kehonrakennuksen parissa se ei vielä ole niin yleistä. Aloittelevan kasvissyöjän voi joskus olla vaikea löytää tietoa ruokavalion koostamisesta. Koska internetistä löytyy niin paljon ristiriitaista informaatiota ja jopa roskatietoa, päätti Riekki kirjoittaa Liikkujan kasvisruokavalio -kirjan. Kirjasta tiedon löytää helposti ja kootusti.

Liikunta-alan ihmiset ovat alkaneet tiedostaa, että tapa miten nyt syödään ei olekaan se paras.

Jossain vaiheessa Riekki itsekin hetken uskoi trendikkääseen karppausbuumiin, ja urheilu meni veganismin edelle.

Hän jatkoi kuitenkin opiskelua ja palasi vegaaniksi kun ymmärsi, että luotettavin

tieteellinen näyttö puoltaa kasvissyöntiä.

Ihmisten auttaminen terveellisten elämäntapojen pariin on Riekille tärkeää.

Hän pitää myös Puoli kiloa päivässä -blogia ja käy luennoimassa liikkujan kasvisruokavaliosta. Riekki on kuitenkin ennen kaikkea eläinoikeusaktivisti, ja kirjoittaminen on hänelle tärkeä aktivismin muoto. Vaikka Riekin omaan ruokavalioon eivät einekset kuulu, niin suuresti kasvaneet vegaaniset einesruokamarkkinat hän näkee luonnollisesti hyvänä asiana eläinten kannalta.

Riekki kannustaa ihmisiä yrittämään parhaansa ja tekemään sen verran kuin pystyy. On jo iso askel eteenpäin, että syö kasvispainotteisesti. Teknologia kehittyy ja tieto lisääntyy kuitenkin koko ajan, joten mustavalkoisesta ajattelusta kannattaa luopua. ”Jos joskus tulee tilanne, ettei vegaanista ruokaa ole saatavilla, niin ei maailma siihen kaadu. Asiat kannattaa pitää käytännöllisinä, ei tarvitse olla täydellinen.”

Katso kirjavinkki sivulta 23!

25

Animalia testaa

teksti senni puustinen • kuvat valmistajat

Vegaaniset kasvispyörykät valmiit vegaaniset pyörykät auttavat arjen kokkailussa. pyöryköitä löytyy monenlaisia sekä kylmähyllystä että pakasteesta. testatut tuotteet jakoivat raatilaisten mielipiteitä.

i­ t es t a ta j t i o v

edul

li s i n

urtekram nutana falafel spicy (pakaste)

hälsans kök kasvispyörykät (pakaste)

apetit kasvisjauhispyörykät (pakaste)

Hinta

3,68 € / 285 g (12,91 € / kg)

4,29 € / 300 g (14,30 € / kg)

2,55 € / 240 g (10,60 € /kg)

1,95 € / 200 g (9,75 € / kg)

Valmistaja

Urtekram

Tivall Sweden AB

Apetit Ruoka Oy

Hk Scan Finland Oy

Valmistusmaa

Ruotsi

Tsekki

Suomi

Suomi

Arvio

Pisteet

26

”Aika pehmeä rakenne.” ”Ei nimestään huolimatta kovinkaan mausteinen.” ”Pieni takapotku tässä on.” ”Mieto.” ”Tämä on ihan hyvä.” ”Aika perus kasvispulla.”

”Näyttää lihapullalta.” ”Enemmän makua kuin edellisessä.” ”Tätä ei erota peruslihapullasta. Huijaisi sekasyöjääkin.” ”Rakenne lihapullamainen, kiinteä.” ”Näitä söisin mielelläni.”

”Lähellä perinteistä lihapullaa.” ”Lihaisa, tulee mieleen jauheliha.” ”Kaipaa kastiketta.” ”Tämä käy hyvin kokkaukseen, ei ehkä pelkiltään syötäväksi.” ”Näyttää lihapullalta.”

hk maakarit samirin falafel kasvispyörykät

”En tykkää, kun ovat näin pieniä.” ”Hassu koko.” ”Vähän mössöä.” ”Tässä on ihan makuakin, kivasti mausteita.” ”En oikein tykännyt tästä.”

teksti erja laakkonen • kuva laura witickin kotialbumi

anima l laine ian

Taide puhuu eläinten puolesta joensuun alueosaston yhteyshenkilönä on toiminut vuodesta 2015 alkaen taiteilija laura ”limppu” witick.

Hänen näyttelynsä armoa! avautuu lokakuussa.

Millainen on Joensuun alueosaston syksy ja talvi, mitä tapahtumia on tulossa?

Olemme mukana muun muassa Joen yö -tapahtumassa ja osallistumme Eläinten päivän viettoon. Marraskuun viimeisenä perjantaina, turkittomana perjantaina, jaamme jo perinteisesti kaupungilla kettupipareita. Olemme usein osallistuneet myös suurjoulumarkkinoille. Kevättalven tapahtumiin kuuluvat muun muassa maaliskuiset luentoiltamme, joissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja eläinetiikasta.

Olet ammatiltasi taiteilija. Lokakuussa avautuu ensimmäinen yksityisnäyttelysi.

Kertoisitko hieman taiteestasi ja tulevasta näyttelystäsi?

Olen koulutukseltani teologian maisteri ja ammatiltani taiteilija. Opiskeluaikoinani tutkin eläinten oikeuksia kristinuskon näkökulmasta sekä kandidaatintutkielmassani että pro gradu -tutkielmassani. Teen eläinteologiaan pohjautuvia teoksia. Lokakuussa avautuu esikoistaidenäyttelyni ”Armoa!”. Näyttelyssä otetaan kantaa eläinten oikeuksiin kristillisestä näkökulmasta. Näyttelyn avajaiset pidetään Eläinten päivänä 4.10. Kulttuurikahvila Laiturilla. Avajaisten jälkeen näyttely on lokakuun ajan esillä Laiturilla, minkä jälkeen se siirtyy Joensuun pääkirjastolle ajalle 27.11.–9.12.2017.

Kuinka kiinnostuneet voivat tulla mukaan Joensuun Animalian toimintaan?

Toiminnassamme on mukana kaiken ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: yläasteikäisiä koululaisia, lukiolaisia, yliopistolaisia, työssä käyviä ja työttömiä sekä eläkeläisiä. Aktiivina voi toimia monella tapaa, myös kotoa käsin. Monet osallistuvat toimintaamme tekemällä käsitöitä myyntituotteiksi ja leipomalla tapahtumia varten. Animalia Joensuun toimintaan pääsee mukaan lähettämällä meille sähköpostia (joensuu@animalia.fi), tulemalla juttelemaan infopöydän luo tai osallistumalla kuukausitapaamiseemme.

Aktiivina oleminen on palkitsevaa!

27

Vegepalsta

reseptit ja kuvat tiina & kirppu / urbaanivegenda • teksti taija rinne

Satokauden herkut pimeneviin iltoihin alkusyksyn iltahämärissä on mukava kääriytyä viltin alle kaakaokupin ja kirjan kanssa. herkut leivotaan tietysti kauden hedelmistä ja marjoista. palstan reseptit ovat urbaani vegenda -blogin tiinan ja kirpun käsialaa. urbaani vegenda vannoo takuuvarmojen ja helppojen leivontareseptien nimeen.

l www isää rese p .u faceb rbaanivetejä: ge ook & in nda.fi @urb aaniv stagram egen da

Vegepalsta

Puolukkauunijäätelö

Luumu-mantelipiiras Pohja: 1/2 dl omenasosetta 3/4 dl öljyä 2 dl soijajogurttia 3 dl vehnäjauhoa 2 dl sokeria 1 1/2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 1/2 tl kardemummaa ripaus suolaa Päälle: 4 isoa luumua 1 dl mantelilastuja

1 2

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Paahda mantelilastut kuumalla, kuivalla pannulla kullanruskeiksi.

Leikkaa luumut siivuiksi.

3

Tee pohja: Sekoita kulhossa omenasose, öljy ja soijajogurtti. Yhdistä toisessa kulhossa kuivat aineet ja kaada ne sitten märkien aineiden joukkoon. Sekoita hyvin. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Asettele päälle luumut ja ripottele pinnalle mantelilastut.

4

Paista uunissa noin 50 minuuttia tai kunnes hammastikulla kokeillessa tikkuun ei jää enää raakaa taikinaa.

16 cm irtopohjavuokaan Pohja: 100 g digestivekeksejä 2 rkl vegaanista sulaa margariinia Jäätelö: 2 prk (á 750 ml) soijavaniljajäätelöä 1 pss (á 200 g) pakastepuolukoita 1 tl vettä 1 rkl sokeria 1,5 dl aquafabaa (säilykekikherneiden lientä) + 2 dl sokeria

Mokka-valkosuklaakaakao 2 annosta 150 g vegaanista valkosuklaata 4 dl kasvimaitoa 1 tl pikaespressojauhetta 1 dl kasvikermavaahtoa vatkattuna Pilko valkosuklaa kulhoon. Kuumenna kattilassa kasvimaito, vaniljasokeri ja espressojauhe juuri ja juuri kiehuvaksi.

Kaada valkosuklaan päälle ja anna seistä hetki. Sekoita tasaiseksi. Siirrä takaisin kattilaan ja kuumenna uudelleen, jolloin kaakao paksuuntuu entisestään. Kaada kahteen mukiin, lusikoi päälle kermavaahtoa ja koristele espressojauheella.

1

Murskaa keksit ja lisää sula margariini.

Painele keksipohja leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan.

2

Ota jäätelöpaketit pehmenemään huoneenlämpöön. Mittaa puolukat, vesi ja sokeri kattilaan ja keitä noin 10 minuuttia, kunnes puolukat ovat pehmenneet ja hieman rikkoontuneet. Soseuta puolukoita nopeasti blenderissä tai sauvasekoittimella. Sekaan saa jäädä sattumia. Anna jäähtyä hetki. Ota ensimmäinen pehmennyt paketti jäätelöä ja painele se tiiviisti keksipohjan päälle.

3

Sekoita puolukkasurvos toiseen pakettiin jäätelöä ja kaada se sitten vaniljajäätelön päälle. Laita pohja jäätelöineen pakkaseen siksi aikaa, kun valmistat marengin.

4

Vatkaa aquafabaa kovalla teholla pari minuuttia, kunnes se on vaahtoutunut hieman. Lisää vähitellen sokeri ja jatka vatkaamista viiden minuutin ajan, kunnes sinulla on kova ja kiiltävä vaahto.

5

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Irrota jäätelökakku vuoasta ja pursota tai levitä marenki kakun päälle kauttaaltaan niin, ettei paljaita kohtia jää näkyviin. Tämä estää jäätelön sulamisen paiston aikana. Laita koko komeus kuumaan uuniin ja anna marengin ottaa pintaan kaunis väri. Tarjoile saman tien.

29

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu

Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa: @oulunanimalia

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna

Hämeenlinna Lahti Forssa Turku

Kouvola

Kerava

Kotka

Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @kouvolananimalia

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opis-

30

Seuraa Animalian pääkaupunkiseudun alueosastoa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliapks

kelijaryhma@animalia.fi) karhuryhmä (karhuryhma@animalia. fi), valasryhmä (valasryhma@animalia.fi) ja perhekerho (perhekerho@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut hanna partanen

Shoppaile ja tue eläinten oikeuksia edistävää työtä!

Tilaa laadukkaat ja vastuulliset tuotteet kotiin animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksilla myymälässämme Helsingissä (Suvilahdenkatu 4) arkisin klo 10–15.

Ale! Uusi eläinlaki

10 €

(Norm. 23 €)

Miten tehdä Suomesta eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä?

Eläinlaki on uudistumassa. Kirjasta saat kootusti tietoa eläintuotannon nykytilanteesta Suomessa. Kirja esittelee tärkeimmät eläinlakiin liittyvät kysymykset ja käy läpi uusimpia eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia.

Kettu-kangaskassi

12 €

Supersuosittu Kettu-kassi on jälleen saatavilla Animalian kaupasta. Kassi on reilua KAIKU-tuotantoa ja sen printti on Mari Alapihan käsialaa. Tilaa omasi heti!

Tukijat saavat tuotteita etuhintaan! Kannattaa kurkata voimassaolevat tukijae dut osoitteesta animalia.fi/jasenkortti .

Edut saat tukijana verkko kaupassa syöttämällä verkkosivu ilta löytyvän etukoodin ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koo di” ja klikkaamalla ”Käytä kup onki”.

Joko sinulla on Lainsuojaton-paita?

Tilaa nyt omasi ja tue työtä edistyksellisen eläinlain hyväksi! Lainsuojaton-paidat ovat tunnettujen kotimaisten artistien ja suunnittelijoiden yhteistyön tulos.

Saatavilla ovat Michael Monroe X Jussi Karjalainen, Atomirotta X Piia Keto ja Karri Koira X Sacha ja Valpuri Remling -paidat. Paitsi että paidat ovat uniikkeja, ne ovat Pure Waste Textilesin laadukkaasti ja vastuullisesti valmistamia.

29 €

Possu-kangasmerkki Ihana sydämenmuotoinen kangasmerkki on Emmi Koiviston käsialaa! Halkaisija 9cm

5€

Tarjous!

Possu-kangasmerkin ja 3 kpl siirtotatuointeja saat edulliseen yhteishintaan

7€

Ilahduta läheistäsi lahjalla, jolla on merkitystä.

Muista juhlijaa aineettomalla lahjalla ja tue työtä eläinten hyväksi. Aineettoman lahjan voit antaa lahjaksi sellaisenaan, mutta se sopii hyvin myös toisen lahjan oheen. Lahjan saajalle saat kauniin kortin joko sähköisesti tai postikorttina.

Tilaus ja toimitus

Anna lahja eläimille animalia.fi/aineeton-lahja

lahj

a el äi

Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta osoitteesta animalia.fi/kauppa tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi.

Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Halutessasi voit myös noutaa tuotteet toimituskuluitta tai ostaa ne suoraan Helsingin toimistoltamme, Suvilahdenkatu 4, arkisin klo 10-15. Tervetuloa!

Koko valikoiman löydät osoitteesta animalia.fi/kauppa

Pare m Parem p

pi po

r si m

in en

mill

i porsi

e

minen

Olet hyvin saanut lah vo jan vuod intia . Emak , jolla tuet essa yli ko sikojen kymm synnyttä on tu ä enen tk porsa kahdesti porsa itusti suur sta sikalo illeen pesä i tarve rake ja sillä iss nt suuren a emakot . Nykyaikais aa issa estävis osan elä joutuvat olem m sä aa niukas emakkohä ästään liik kumise n lahjan ti pesäntek keissä ja saavat n avulla omat er vain vaiku tetaan iaalia . Tä saisi lajityyp vat mahdo siihen, et män tä sia llisuu illiseen t den käyttä ytym iseen .

7€

Anim alia on eläint kansal en oik euksia tuotan aisjärjest ö. ja kam toeläinten Tällä aineetedistävä asi oik an pan tom maata jointia . An euksia edistä alla lah tuntija- ja louden im vää vai jalla tue t eläim alian pää toim kuttam et, Lue lisä turkiseläim intakohte istyötä ita ova et ja koe ä: an imali t -eläim a.fi et.

25 €

Kivunhoitoa

31

Eläin on #LAINSUOJATON Tuellasi toimimme. Lahjoita nyt.

S äännöll inen tuki on tehoka tapa au tt s aa pit kä jän teisess ä työssä Lii ty ku . u ka usi tu k ija k si: animalia .fi/kuuka usilahjoit us

Ole mukana tekemässä edistyksellistä eläinlakia.

Vielä ehdimme vaikuttaa! Tarvitsemme jatkuvasti varoja kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön, jonka tavoitteena on edistyksellinen laki eläimille. Vain yhdessä onnistumme.

Lahjoita #LAINSUOJATON-kampanjakeräykseen: Lahjoita 15 € helposti tekstiviestillä: Lähetä viesti ANIMALIA15 numeroon 16155.

Tee tilisiirto: Animalia ry, FI24 1011 3000 260629, viite 401984.

Lahjoita verkossa: animalia.fi/lahjoita

Tuellasi teemme sinnikkäästi töitä eläinten puolesta ja vaikutamme määrätietoisesti poliittiseen päätöksentekoon. Nostamme monin eri tavoin nykyisen lain epäkohtia keskusteluun, osallis tumme virallisten työryhmien toimintaan ja annamme lausuntoja sekä tuotamme tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.

Kiitos, että olet mukana.