Ravintola-alan kehitysmaa Asukkaita yhtä anniskeluravintolaa kohti vuonna 1961 Suomi 7 000 Ruotsi 4 800 Tanska 1100 Länsi-Saksa 450 Ranska 90 Lähde: Olutravintolakokeilun tutkimusseloste
KUVA: HRM
sä pariin vaatimattomaan ruokabaariin tai savuiseen, vaivihkaa terästettyä pilsneriä ryypiskelevien miesten kansoittamaan kahvilaan. Anniskeluravintoloita ei tosin ole paljon kaupungeissakaan, koko maassa vain runsaat viisi sataa. Alkoholipolitiikan keskeinen kulmakivi on kulutuksen hillitseminen tarjontaa rajoittamalla. Merja Sillanpää kuvaa tutkimuksessaan Säännelty huvi ravintoloita ”anniskeluviraston toimipisteiksi, joiden tehtävänä on ohjata asiakkaita oikeisiin alkoholinkäyttötapoihin”. Lisäksi valtaosa ravintoloista on ensimmäisen luokan ravintoloita, liian hienoja ja liian kalliita suurelle osalle suomalaisista. Vielä 1960-luvun alkupuolella suomalaisten enemmistön palkka kuluu tarkkaan elämän välttämättömyyksiin. Laissa on myös säännöksiä, jotka tuovat ravintolatoimintaan huomattavan ylimääräisen liiketoimintariskin, mikä on myös omiaan karkottamaan alan yrittäjiä muutenkin tuntemattomilta markkinoilta, suomalaiselta maaseudulta. Ravintolan perustajan on saatava anniske-
Miksi juuri olut? ”Sosiologiset ja fysiologiset tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet, että oluen käyttö on väkevämpien juomien käyttöä vaarattomampaa”, kirjoittaa Alkoholiliikkeen johtaja Antero Kaijalainen Alkoholipolitiikka-lehdessä vuonna 1960. Olut rauhoittaa ja nostaa veren alkoholia vähemmän kuin väkevät juomat. Tilastot taas kertovat, että juopumuspidätyksiä on vähiten siellä, missä olut on suosiossa. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden mestareita väkevien juomisessa ja juopumuspidätysten määrässä. Alkon 75-vuotishistoria kertoo, että olutravintolakokeilun isäksi on ilmoittautunut Tauno A. Tuominen, joka pitkään hoiti Alkoholiliikkeessä anniskelukorvausasioita. Sotavuosien ”järjetön juopottelu” oli herättänyt ajatuksen, että juomatavat paranisivat, jos olutta voisi nauttia valvotuissa oloissa eli ravintolassa.
Tauno A. Tuominen
Vielä 1960-luvun alussa iso osa vähistä ravintoloista on ensimmäisen luokan ravintoloita. Kalastajatorpan omistaa Kantaravintoloiden sisaryhtiö Yhtyneet Ravintolat.
10
lulupa Alkoholiliikkeeltä. Se taas voi myöntää luvan vain, jos kunnanvaltuuston kahden kolmasosan enemmistö kannattaa anniskelun aloittamista kunnassa. Tämä kannatus on mitattava uudelleen joka vuosi. Eikä tässäkään kyllin, lupa on lopullinen vasta, kun siinä on myös lääninhallituksen leima. Jos ravintoloitsija siis onnistuisi löytämään väkijuomalaista ravintolan mentävän aukon ja saisi yrityksen tarvitsemat luvat, hänelle jäisi riski, että vuoden päästä kunnanvaltuusto päättäisikin olla uusimatta anniskelulupaa. Tämä mahdollisuus on todellinen etenkin maaseudulla. Raittiusliikkeellä on yhä 1960-luvun alussa vahva kannatus kaikissa suurissa puolueissa, ja liikkeen kanta alkoholiin on jyrkän kielteinen. Virallisesti tiukka sääntely näyttää toimivan hyvin. Tilastojen mukaan alkoholin kulutus on Suomessa hyvin alhainen. Silti edes kuiva maaseutu ei ole raitis. Janoiset löytävät keinonsa. Salakauppa ja salapoltto kukoistavat, jopa suuvesi ja yskänlääke kelpaavat alkoholin korvikkeiksi.
Alkoholipoliittinen koe
Merja Sillanpään mukaan henkilövaihdokset Alkoholiliikkeen johdossa vaikuttavat merkittävästi siihen, että ajatukset vapaammasta alkoholipolitiikasta alkavat saada sijaa yhtiössä. Keskeisiä henkilöitä ovat vuonna 1956 pääjohtajana aloittanut vapaamielinen K.-A. Fagerholm ja jakelutoimen johtaja Pekka Kuusi, joka on väitellyt maaseudun alkoholinkäytöstä. Kun Alkoholiliike alkaa varovasti purkaa sääntelyä, kaupunkien ja maaseudun epätasa-arvo pistää yhä pahemmin silmään. Paine kasvaa 1960-luvun alussa, kun vapauden tuulet muutenkin alkavat viritä yhteiskunnassa. Vuonna 1932 säädetty väkijuomalaki on kuitenkin yhä voimassa, eikä maaseudun tilannetta voi korjata perustamalla alkoholimyymälöitä. Ne laki kieltää yksiselitteisesti, ja uusi alkoholilaki on vasta komitean mietittävänä. Entä ravintolat? Alkoholiliikkeessä vahvistuu näkemys, että olut olisi maaseudulla sopiva juoma uusien, miedompien juomatapojen juurruttamiseen ja että asiaa pitäisi kokeilla perustamalla maaseudulle muutama olutravintola. Kokeilu jää kuitenkin odottamaan, kun Alkoholiliikkeen asettaman Hotelli- ja ravintolatoimikunnan mietintö valmistuu keväällä 1962. Toimikunta on inventoinut pikkutarkasti, paikkakunta paikkakun-
11