Åland Post Postimerkit 4-2025

Page 1


Tarinoita, iloa ja rentoutumista

”Ahvenanmaalaisten postimerkkien kerääminen on kuin kertomusten keräämistä maailman pieneltä laidalta.”

”Kiitos kaikista kauniista julkaisuista, jotka auttavat meitä tutustumaan paremmin Ahvenanmaan historiaan ja luontoon.”

Kaksi monista hienoista kommenteista kevään asiakaskyselyssä.

Sananne lämmittävät ja antavat meille voimaa. Tässä lehdessä

tarjoamme uusia tarinoita ja pilkahduksia saareltamme: metsäkylvystä ja venevajaelämästä rakastettuun maamerkkiin talvihorroksessa ja fintech-visiosta, joka ulottuu kauas Ahvenanmaan rajojen ulkopuolelle.

Kiitos kaikista kannustavista sanoista – kannamme niitä mukanamme.

Gunilla Häggblom

Tiedottaja

Åland Post Frimärken

Kesämuistoja

3.–4. kesäkuuta Åland Post isännöi PostEurop Philatelic Forum -konferenssia. Yli 60 osallistujaa eri aloilta, kuten postilaitoksista ja postimerkkipainoista, kerääntyivät keskustelemaan postimerkeistä.

25. elokuuta taiteilijat Bo Söderlund ja Juta Policja signeerasivat julkaisujaan Ahvenanmaan maakunnan itsehallintotalossa.

Sepac-ryhmä piti vuosittaisen konferenssinsa kesäkuussa Ahvenanmaalla. Postimerkkikeskusteluiden jälkeen päivä päättyi laivaretkeen Rödhamniin Maarianhaminan lähelle.

Tule mukaan metsään

4. helmikuuta julkaistaan uusi sarja postimaksulipukkeita. Ahvenanmaalainen postimerkkidebytantti Marie Laaksonen on kuvittanut neljä Ahvenanmaan tavallisimmista puulajeista: männyn, kuusen, koivun ja tammen.

Kuvittaja Marie Laaksosen ensimmäinen tehtävä Åland Postille vei hänet tutkimusmatkalle metsään.

– Tehtävä oli sekä jännittävä että haastava. Retkeilin usein metsässä ja luonnossa. Halusin luoda tarinan, jossa aihe muodostaa kokonaisuuden. Päädyin siihen, että neljä vuodenaikaa voisi toimia projektin kantavana voimana, ja että jokainen puu symboloisi yhtä vuodenaikaa. Kuusi, jonka usein liitämme talveen ja jouluun, sai lämpimämmän värisävyn. Koivu puolestaan, vaaleine ja hentoine lehtineen, sai edustaa varhaista kesää kirkkaissa ja vaaleissa sävyissä. Tiedon puun symboliikka inspiroi myös minua – miten siemen kylvetään, kasvaa, muotoutuu ja haarautuu. Jokainen oksa edustaa tietoa ja taitoa, joita kannamme mukanamme. Valitsin siksi akvarellitekniikan, sillä se antoi minulle juuri sen tunteen ja

sävyn, joita halusin välittää vuodenaikojen vaihtelun, symboliikan syvyyden ja tarinan kokonaisuuden kautta, Marie kertoo.

Metsä on erottamaton osa Ahvenanmaan maakuntaa ja sen identiteettiä. Lähes 60 prosenttia maapinta-alasta on metsää. Puiden merkitys ei rajoitu pelkästään tukkien ja raaka-aineiden tuottamiseen – ne ovat myös elintärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Samalla metsät tarjoavat rauhallisia ympäristöjä virkistykseen, ulkoiluun ja hyvinvointiin.

Mänty (Pinus sylvestris) on Ahvenanmaan yleisin puulaji. Se viihtyy lähes kaikentyyppisillä maaperillä ja sen suorat, mastomaiset rungot voivat kasvaa 30 metrin korkuisiksi. Keväällä mänty levittää kauas rikinkeltaista siitepölyään. Mänty on

Gran Picea abies
Marie Laaksonen
Tall Pinus sylvestris
Marie Laaksonen
Glasbjörk Betula pubescens
Marie Laaksonen

tärkeä luonnonvara, joka tuottaa laadukasta puutavaraa. Pihkasta ja C-vitamiinipitoisista neulasista valmistetaan monenlaisia tuotteita, tervasta ja terpentiinistä aina mäntyöljyyn.

Kuusi (Picea abies) peittää noin 14 % metsäpinta-alasta. Se viihtyy varjoisilla paikoilla ja voi helposti syrjäyttää enemmän valoa vaativat puut, kuten männyn ja tammen. Mutta kuusi on herkempi; sen pintajuuret tekevät siitä alttiimman tuulenkaadoille ja kuivuudelle, mikä edistää tuhohyönteisten, kuten kirjanpainajan leviämistä. Se on myös Ahvenanmaalla aiheuttanut ongelmia.

Koivu on lehtipuista yleisin. Postimaksulipukkeessa näet hieskoivun (Betula pubescens), jonka tunnistaa valkoisesta, sileästä rungosta ja soikeista, pehmeistä ja yksinkertaisista sahalaitaisista lehdistä. Koivu yhdistetään vahvasti juhlintaan, kuten koulujen päättäjäisiin ja juhannukseen. Alkukesästä tuoreista koivunoksista sidotaan monia saunavastoja.

Tammi (Quercus robur) on majesteettinen jalopuu – voiman ja sitkeyden symboli. Se on poikkeuksellisen kestävä ja voi elää jopa tuhatvuotiaaksi. Ahvenanmaalla luonnonvaraiset metsätammet, joiden ympärysmitta on yli 170 senttimetriä, ovat rauhoitettuja. Syksyisin tammet levittävät terhojaan, joista kasvaa uusia tammentaimia. Tammi on myös tärkeä ekosysteemi itsessään: se tarjoaa elinympäristön yli 900 eri lajille, aina hyönteisistä jäkäliin. Historiallisesti tammi oli arvostettua puutavaraa laivanrakennuksessa, mikä saattaa osaltaan selittää, miksi Ahvenanmaalla ei ole enää laajoja tammimetsiä.

Lähteet: Fakta och funderingar om vårdträd och trädkultur på Åland, Jens Harberg 2019 Nyckeltal – landsbygdsnäringarna på Åland 2025, ym.

Postimaksulipukkeita, puita

Julkaisupäivä: 4.2.2026

Taiteilija: Marie Laaksonen

Muotoilu: Johanna Finne

Sarjan maksuarvo: 4 × Inrikes

Lipukkeen koko: 56 × 25 mm

Liuska: 60 × 127 mm

Paperi: 40 gms lämpöpaperi

Painomenetalmä: 4-värioffset

Paino: Royal Joh. Enschedé

Inrikes

Marie Laaksonen asuu nykyään Finströmin kunnassa Ahvenanmaalla. Hän on aiemmin asunut useita vuosia Münchenissä, missä hän kouluttautui ja työskenteli graafisena suunnitelijana. Hän hakee inspiraatiota luonnosta ja matkoilta ja kuvittaa kaikkea eläimistä ja kasveista aina mereen ja vuoriin.

@ lukido_official

Vasemmalla oleva ensipäivänkuori esittelee eri puiden lehtiä, joita myös näkyy erikoisleimassa. Ensipäivänleima esittää männynkäpyä. Ylimpänä oleva maksimikortti esittelee puiden siemeniä ja tammenterhoja.

4. helmikuuta julkaistaan kolmas ja viimeinen osa postimerkkisarjasta, joka esittelee Ahvenanmaan venevajakulttuuria. Kjell Söderlund on valokuvannut kaksi viehättävää venevajaa, joissa venevarasto kohtaa yhdessäolon ja luovuuden.

Venevaja – enemmän kuin varasto

Ahvenanmaalla venevajoja käytetään pääasiassa veneiden ja varusteiden säilytykseen. Näiden kahden postimerkkejä koristavien venevajojen omistajille ne ovat kuitenkin enemmän kuin pelkkiä varastoja; ne ovat paikkoja yhdessäololle ja rentoutumiselle.

Vajaa 10 minuutin matkan päässä

Maarianhaminasta, naapurikunnassa Jomalassa, sijaitsee Kalmarviken-lahti. Lahden toisella puolella, Kalmarnäsissä, kohoaa omaperäinen venevaja, kun taas lahden toisella puolella, lähellä Lemströmin kanavaa, mahtipontinen keltainen venevaja katselee veden yli.

Ruskean Kalmarnäsin venevajan, jossa on punainen katto ja sinisiä yksityiskohtia, on suunnitellut ja rakentanut itse omistaja Göran Sundblom kuudessa vuodessa 2000-luvun alussa.

–Olen koulutukseltani rakennusinsinööri ja ollut aina kiinnostunut arkkitehtuurista, erityisesti erilaisesta muotoilusta ja yksityiskohdista. Kaarelle taipuva katto on varsin harvinainen ja on herättänyt kommentteja. Harrastelijapuuseppänä panostan mielelläni yksityiskohtiin. Venevajan ei tarvitse näyttää samalta kuin aina ennenkin, Göran sanoo.

62 neliömetrin kokoiseen venevajaan mahtuu paitsi kaksi Göranin itsensä rakentamaa puuvenettä, myös saunatila, jossa on minikeittiö ja katettu terassi. Ulkona puinen laituri jatkuu kivettynä pistolaiturina, jonka päässä sijaitseva ulkoterassi on suosikkipaikka kesän lämpiminä iltoina.

Lahden toisella puolella seisoo Magnus Lundbergin keltainen venevaja. Se on rakennettu vuonna 2001 ja on kooltaan noin 100 m². Yksi vene roikkuu venevajassa vuoden ympäri, aina valmiina kalastusretkelle. Kesällä se saa seuraa Anytecin alumiiniveneestä.

Aikaisesta keväästä myöhään syksyyn veden ääressä sijaitseva venevaja ja laituri ovat itsestään selviä kokoontumispaikkoja ystäville ja perheelle. Jotta tilaa voi käyttää paremmin hyödyksi, rakennettiin nostettava terassilattia. Kun lattia lasketaan alas, venevaja muuttuu juhlatilaksi sekä pitsailtoihin että rapujuhliin.

–Käytämme venevajaa jopa jouluna. Sytytämme grillin, juomme glögiä ja puemme lämpimät haalarit. Venevajassahan ei ole lämmitystä, Magnus kertoo.

Ahvenanmaalainen valokuvaaja Kjell Söderlund on kuvannut kaikki kuusi venevajaa sarjassa, joka alkoi vuonna 2024. Hänen ensimmäinen postimerkkinsä Åland Postille julkaistiin jo vuonna 2002.

475 & 476

Venevajoja

Julkaisupäivä: 4.2.2026

Valokuvaaja: Kjell Söderlund

Muotoilu: Johanna Finne

Painosmäärät: 2 × 30 000

Maksuarvot: 0,70 € & 3,1 0 €

Postimerkkien koko: 35 × 35 mm

Arkin koko: 199 × 296 mm

Postimerkkien määrä/arkki: 2 × 15

postimerkkiä

Paperi: 110 g/m²

Hammaste: 12 per 2 cm

Painomenetelmä: 4-värioffset

Paino: Gutenberg AG

Ensipäivänleima esittää Kalmarnäsin venevajaa. Ensipäivänkuoressa häämöttää venevajan vieressä oleva kivetty pistolaituri tunnelmallisessa syyssumussa.

Ensi vuonna Euroopan pienet postilaitokset nostavat esiin ikoniset maamerkit yhteisessä Sepac-postimerkkisarjassa. Åland Postin valinta osui museolaiva Pommerniin, joka on Ahvenanmaan merenkulkuperinteen uljas symboli Maarianhaminan Länsisatamassa. Valokuvaaja Moein Eshghi on ikuistanut purjealuksen talvilevossa. Julkaisupäivä on 18. maaliskuuta.

Merellinen maamerkki talviasussa

Museoalus Pommern on yksi Ahvenanmaan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen nelimastoparkki, joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa. Se rakennettiin Glasgowssa 1906 ja purjehti aluksi Saksan lipun alla nimellä Mneme Vuonna 1923 ahvenanmaalainen suurvarustaja Gustaf Erikson osti aluksen, ja Pommernista tuli yksi viimeisimmistä purjelaivoista, jotka purjehtivat vehnälastissa Australian ja Euroopan välillä aina vuoteen 1939 asti.

Vuodesta 1953 alkaen Pommern on toiminut museolaivana, kun Gustaf Eriksonin jälkeläiset lahjoittivat sen Maarianhaminan kaupungille. Vuodesta 2019 alus kelluu sitä varten valmistetussa telakassa Ahvenanmaan Merenkulkumuseon edessä, ja sitä ympäröi suuri puulaituri. Pommernin telakassa on ainutlaatuista se, että se on rakennettu veteen sen sijaan, että se olisi kaivettu kuivalle maalle.

Toukokuusta syyskuulle Pommern on avoinna vierailijoille. Ääniopasta kuulokkeiden kautta kuunnellen voi seurata laivan miehistön 100 päivän purjehdusta Australiaan ja takaisin. Se sisältää niin myrskyävän meren kuin päiväntasaajan kasteenkin.

Talvella alus on suljettu yleisöltä, mutta ei suinkaan lepää – silloin tehdään tärkeitä kunnossapitotöitä. Käsityöläiset tekevät restaurointitöitä ympäri vuoden varmistaakseen aluksen säilymisen tuleville sukupolville.

Postimerkkiaiheen on ottanut valokuvaaja Moein Eshghi, joka debytoi postimerkkikuvaajana Åland Postille.

– Päivä, jolloin otin kuvan, oli rauhallinen ja kylmä talvipäivä. Lumi peitti kaiken ja pehmeä aamuaurinko lankesi Pommernin ylle. Se, mikä vangitsi huomioni, oli kaunis kontrasti valkoisen lumen, aluksen tummien ääriviivojen ja vaaleansinisen taivaan välillä. Tunne näkymän hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta sai minut painamaan suljinta juuri siinä hetkessä, Moein kertoo.

Hän kuvailee tyyliään dokumentaarisen ja taiteellisen sekoitukseksi.

– Haluan, että kuvani sekä näyttävät todellisuutta että välittävät tunnetta ja tarinaa tuokion takana. Inspiraationi tulee usein luonnosta, valosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja jokapäiväisestä elämästä Ahvenanmaalla. Yritän aina vangita yksityiskohtia, jotka eivät välttämättä heti erotu ensisilmäyksellä.

Lähde: www.pommern.ax

Sepac – ikonisia maamerkkejä, Pommern

Julkaisupäivä: 18.3.2026

Valokuvaaja: Moein Eshghi

Muotoilu: Johanna Finne

Painos: 30 000

Maksuarvo: 4,30 €

Postimerkkien koko: 40 × 30 mm

Arkin koko: 185 × 264 mm

Postimerkkien määrä/arkki: 2 × 12

postimerkkiä

Paperi: 110 g/m²

Hammaste: 12 per 2 cm

Painomenetelmä: 4-värioffset

Paino: Gutenberg AG

Postimerkkiarkissa, ensipäivänleimassa ja erikoisleimassa näkyy purjealuksen siluetti ja käsin kirjoitettu nimi. Ensipäivänkuoressa utuisessa talviaamussa häämöttää aluksen peräosa ja telakka.

Moein Eshghi työskentelee valo- ja videokuvaajana Maarianhaminassa. Hänen juurensa ovat Iranissa.

mephoto.studio

Maksimikortissa alus on edestä katsottuna, kiinnijäätyneenä laiturissa, kun taas maisema lepää lumipeitteen alla. Postimaksu maksettu –symboli kortin kääntöpuolella esittää Pommernia menneinä suuruuden päivinä.

Maaliskuun 18. päivä Åland Post julkaisee postimerkin, jossa esitellään Ahvenanmaan rahoituspalvelusektoria.

Kuvittaja Elin Eriksson on tulkinnut teemaa, jonka inspiraationa on toiminut ahvenanmaalainen yritys nimeltä Enfuce. Vain muutamassa vuodessa yritys on kasvanut kansainväliseksi toimijaksi digitaalisten maksujen alalla.

Fintech-pioneeri Ahvenanmaalta

Monien arkipäiväisten maksujemme – kuten verkko-ostosten – taustalla on monimutkaisia järjestelmiä, joita useimmat meistä eivät koskaan ole tullut ajatelleeksi. Yksi näistä järjestelmiä kehittävistä yrityksistä on Enfuce, josta on tullut edelläkävijä finanssiteknologian alalla. Yritys tarjoaa pilvipohjaisia kortti- ja maksupalveluja, auttaa yrityksiä muun muassa maksukorttien myöntämisessä, maksutapahtumien hallinnassa ja digitaalisissa maksuissa.

Yrityksen perustivat Ahvenanmaalla 2016 viisi toimeliasta yrittäjää, joilla oli visio rahoitusteknologiateollisuuden muuttamisesta. Kaksi perustajista, Denise Johansson ja Monika Liikamaa, johtavat yhä edelleen yritystä toimitusjohtajakaksikkona.

Alle kymmenessä vuodessa yritys on harpannut Ahvenanmaalta koko Eurooppaan innovatiivisten tekniikkaratkaisujen ja globaalin yhteistyön kautta. Nykyään yrityksellä on konttori Maarianhaminassa, Espoossa, Tukholmassa ja Lontoossa. Yli 150 työntekijää työskentelee älykkäiden maksuratkaisujen kehittämiseksi. Vuonna 2024 yritys valittiin vuoden fintech-yritykseksi eurooppalaisessa Europe Fintech Awards -gaalassa.

Ahvenanmaalainen kuvittaja Elin Eriksson otti postimerkkijulkaisun kuvitushaasteen vastaan.

– Aloitin perehtymällä sekä Enfucen toimintaan että rahoitusalan maailmaan. Oli inspiroivaa ja haastavaa muuttaa jotain niin abstraktia kuvaksi, joka tuntuisi ymmärrettävältä, esteettiseltä ja mielenkiintoiselta – ja toimisi vielä pienessä postimerkkikoossa, Elin kertoo.

Hän kuvailee, miten hän kokeili erilaisia muotoja ja perspektiivejä luodakseen tunteen yksinkertaisuudesta ja liikkeestä, samalla kun hän halusi vangita Enfucen ahvenanmaalaisen alkuperän.

– Testasin eri sommitteluja löytääkseni ilmaisutavan, joka heijastaisi Enfucen identiteettiä, mutta johon voisin kutoa oman surrealistisen tyylini. Halusin välttää juuttumasta pelkkään tekniikkaan ja välittää kuvaa, joka tuntuu elävältä. Tuloksena on aihe, joka perustuu tyyliteltyyn Ahvenanmaan karttaan ja tuo esiin Ahvenanmaan juuret. Kerrokset symboloivat eri asioita: punainen Ahvenanmaan rapakivigraniittia, meri maksukorttia ja pilvi matkaa maailmalle, Elin selittää.

Elin Eriksson on ahvenanmaalainen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, jolla on oma studio Ahvenanmaalla. Hän työskentelee myös muotoilujohtajana design-toimisto Hello Studiossa Tukholmassa. Vuonna 2023 hän suunnitteli Åland Postille miniarkin Kantava voima

@elin.maria.eriksson

479

Rahoituspalveluja

Julkaisupäivä: 18.3.2026

Taiteilija: Elin Eriksson

Muotoilu: Elin Eriksson & Johanna Finne

Painosmäärä: 30 000

Maksuarvo: Världen

Postimerkin koko: 30 × 40 mm

Arkin koko: 264 × 185 mm

Postimerkkien määrä/arkki: 2 × 12 postimerkkiä

Paperi: 110 g/m²

Hammaste: 12 per 2 cm

Painomenetelmä: 4-värioffset

Paino: Gutenberg AG

Ensipäivänkuoressa ja -leimassa näkyy maksukortti pilvessä, mikä symboloi pilvipalveluja. Postimerkissä ja arkin keskiosassa näkyy tikapuut, visuaalinen metafora elämän onnellisuuden tasoille, joissa älykkäät maksuratkaisut helpottavat arkea.

Maaliskuun 18. päivä Åland Post esittelee uuden julkaisun postimerkkisarjassa Open edition, jossa taiteilija on saanut vapaat kädet ahvenanmaalaisen postimerkin luomiseen. Kuvataiteilija Lin Simons on ikuistanut postimerkkiinsä ahvenanmaalaisen loppukesän, jossa on kiiltävä sirokeijukorento (Lestes sponsa).

Kesän kimmeltävä lentäjä

Kun Åland Post pyysi Lin Simonsia luomaan ahvenanmaalaisen postimerkin, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

– Olin todella iloinen. Se tuntui sekä kunniatehtävältä että jännittävältä. Muotoiluprosessi käynnistyi heti mielessäni, ja aika pian aihe oli minulla valmiina, Lin kertoo.

Postimerkki Kesän kimallus esittää sudenkorentoa ruohonkorressa tyyliteltyä taustaa vasten. Taustalla näkyy aaltoilevaa heinää, meri ja ilta-aurinko, joka pilkistää osittain pilvien takaa. Aihe perustuu toistuviin elämyksiin kesämökillä PohjoisAhvenanmaalla.

– Kesällä mökkimme edessä rinteessä kasvaa keltaruskeaa heinää, ja ilmassa lentelee sudenkorentoja. Halusin yhdistää nämä kaksi aistimusta: kimaltavat sudenkorennot ja aaltoilevan heinikon ilta-auringossa, Lin selittää.

Kasvit, eläimet ja arkiset asiat ovat Linille jatkuva inspiraation lähde.

– Minua inspiroi luonnon monimuotoisuus. Tyylini on usein realistinen ja kaikkein

eniten minua innostaa se, että saan työskennellä värien, niiden sävyjen ja vivahteiden kanssa sekä yhdistellä niitä eri tavoin. Kuvani ovat usein luonnon aistimuistoja – kosketuksia, ääniä ja tuoksuja, jotka liittyvät lapsuuden kesiini Ahvenanmaalla.

Lin tekee mielellään kokeiluja

kollaasitekniikalla ja sitä hän on myös käyttänyt postimerkissä yhdessä akvarellivärien kanssa. – Olen työskennellyt kollaasitekniikan parissa jo monta vuotta. Luon aiheet pienistä värillisistä paperinpaloista, joita leikkaan sisustuslehdistä ja muista vastaavista lehdistä. Paperinpalat eivät juuri koskaan ole yksivärisiä, vaan niissä kimaltelee erilaisia kuvioita ja värinyansseja – näin pinnasta tulee elävä. Haasteena on löytää oikeat värisävyt ja ryhmitellä ne asteittain ennen kuin liimaan ne kiinni decoupage-lakalla.

Jatkuu s. 14

Kesän kimmallus

Julkaisupäivä: 18.3.2026

Taiteilija: Lin Simons

Muotoilu: Johanna Finne

Painosmäärä: 30 000

Maksuarvo: Lokalpost

Postimerkin koko: 30 × 40 mm

Arkin koko: 264 × 185 mm

Postimerkkien määrä/arkki: 2 × 12 postimerkkiä

Paperi: 110 g/m²

Hammaste: 12 per 2 cm

Painomenetelmä: 4-värioffset & kimallelakka

Paino: Gutenberg AG

Kaksi sudenkorentoa kukassa koristaa ensipäivänkuorta. Myös ensipäivänleimassa on tyylitelty sudenkorento.

Lin Simons (s. 1968) on ahvenanmaalainen taiteilija ja kuvaamataidon opettaja kansalaisopistossa Maarianhaminassa. Hänellä on maisterin tutkinto kuvataidekasvatuksesta.

@linlouisesimons

Hän kuvailee myös akvarellia jännittäväksi ilmaisumuodoksi:

– Vedellä saan aikaan erilaisia värivaikut teita. Yhdessä kollaasitekniikan kanssa syntyy hieno kontrasti, Lin sanoo.

Oman taiteilijuutensa ohella Lin on työskennellyt opettajana yli 20 vuotta Ahvenanmaalla. Viidentoista vuoden ajan hän on toiminut kuvaamataidon suunnitteluvastaavana Maarianhaminan kansalaisopistossa, jossa hän pitää monenlaisia taidekursseja – työssä, jossa hän viihtyy ja jota hän arvostaa, ja joka samalla kannustaa hänen omaa luovuuttaan.

Laji, jonka Lin valitsi postimerkkinsä aiheeksi, on yksi tavallisimmista sudenkorentolajeista: sirokeijukorento (Lestes sponsa). Se lentää suurissa parvissa heinäkuusta syyskuuhun. Koiras on sinivihreä ja kiiltävä, ja sen takaruumiissa on musta kuvio. Naaras on smaragdinvihreä ja kellanrusehtava, mutta tässä lajissa naaraat voivat muistuttaa urosta sekä

väritykseltään että kuvioiltaan. Siipien leveys on noin 40 mm ja takaruumiin pituus on 25–33 mm. Toisin kuin muilla keijukorennoilla, sirokeijukorento lepää usein siivet puoliksi levällään sen sijaan, että se taittaisi ne vartalon viereen. Laji viihtyy runsaskasvillisissa, matalissa ja paikallaan seisovissa vesistöissä, kuten lammissa, järvissä ja tietyissä kosteikoissa.

Open edition -julkaisuista

Postimerkkisarja Open edition antaa valituille taiteilijoille vapaat kädet luoda persoonallinen postimerkkiaihe Ahvenanmaalta. Sarjan alusta alkaen vuonna 2023 on joka vuosi julkaistu yksi postimerkki. Ensimmäisenä vuorossa oli taidevalokuvaaja Christoffer Relanderin säilötty lapsuusmuisto Purkitettu kaarnalaiva, jota seurasi kuvataiteilija Carolina Sundelinin saariston vehreyttä esittävä postimerkki Luodolla. Kuvittaja Amanda Chanfreaun mielikuvitusta pursuava Satumainen saari julkaistiin maaliskuussa 2025.

Lähde: Wikipedia ym.

311-202501

311-202601

Postimaksulipukkeita, meren aarrekammio, 4 kpl (viimeinen myyntipäivä 3.2.2026)

Postimaksulipukkeita, puita, 4 kpl (Inrikes)

301-000475 Venevajoja, Kalmarnäs, Jomala

301-000476 Venevajoja, Lemström, Jomala

Sepac: ikonisia maamerkkejä, Pommern

301-000478 Open edition, Kesän kimallus (Lokalpost)

416-000478 FDC Open edition, Kesän kimallus

Maksimikortti nro 154, ikonisia maamerkkejä, Pommern

610-115243 Veteraanit, 2 aihetta

5,50 610-115244 Suomalaisia tapoja, 2 aihetta

610-115245 Kansallismaisemia, 7 aihetta 10.9.2025 19,25

Pidätämme oikeuden hintojen ja postimaksujen muutoksiin sekä painovirheisiin. Hinnat ilman alv:ia. Toimitusehdot & postimaksut osoitteessa alandstamps.com

MERKKIEN SELITYS

Postimerkki Leimaamaton Leimattu Väliöpari

YHTEENSÄ

Julkaisut 2026

Päivä Julkaisu Sisältö

4.2. Puita Postimaksulipukkeet, 4 aihetta, 1 maksimikortti

4.2. Venevajoja

2 postimerkkiä

18.3. Sepac: Ikonisia maamerkkejä 1 postimerkki, 1 maksimikortti

18.3. Open edition: Kesän kimallus 1 postimerkki

18.3. Rahoituspalveluja 1 postimerkki

8.5. Europa: Europa-postimerkki 70 vuotta 2 postimerkkiä

8.5. Sää saaressa

Vihko, jossa on 8 postimerkkiä, 4 aihetta

9.6. Taideklassikoita 4 ehiökorttia

9.6. Ahvenanmaan valokuvausmuseo 25 vuotta Pienoisarkki, 1 aihe, 1 maksimikortti

21.9. Mikroleviä 1 postimerkki

21.9. Minun Ahvenanmaani, Sauli Niinistö 1 postimerkki

23.10. Talviunelmia

23.10. Joulumerkit

2 postimerkkiä, miniarkki, jossa on 6 tarrapostimerkkiä, joilla on 1 aihe, 1 maksimikortti

Arkki, jossa on 20 tarramerkkiä, 4 aihetta

Lue lisää vuoden 2026 postimerkeistä osoitteesta alandstamps.com

Erikoisleimat 2026

Löydät ajankohtaiset tiedot osoitteesta alandstamps.com, jonne myös leimojen kuvat päivittyvät sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Jos haluat erikoisleiman omiin lähetyksiisi, lähetä ystävällisesti meille omat osoitteilla ja postimerkeillä varustetut lähetykset hyvissä ajoin ennen leimauspäivää. Muutokset ovat mahdollisia.

4.2. Puita 13.6. Postisoutu

18.3. Ikonisia maamerkkejä 9.10. Postimerkin päivä

9.6. Ahvenanmaan valokuvausmuseo 25 vuotta 23.10. Talviunelmia

Åland Post Ab Frimärken Pb 1100 AX-22111 Mariehamn ÅLAND

Puhelin 018 636 640 S-posti stamps@alandpost.com

Toimitus

Gunilla Häggblom, Johanna Finne, Rebecka Lundén

Tekstit: Gunilla Häggblom

Käännös: Lea Hänninen

Suunnittelu: Fredrika Sarling

Paino: Grano

ja postimaksumuutoksiin sekä virhetietoihin.

alandstamps.com

Åland Post Stamps aland_stamps

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.