Suolahtelainen Yrjö Hokkanen oli rakentamassa Käpylinnaa yli kaksi vuotta. Hän muistaa mielenkiintoiset rakennusvaiheet tarkasti.
Käpylinnan kirjava rakennustyömaa
Yrjö Hokkanen oli rakentamassa Käpylinnaa aina perustuksista viime silaukseen saakka. Neljä kerrosta, työhuone, studio, kiinalainen pesuhuone ja salakäytäviä, siinä riitti värikästä rakennusvaihetta kerrakseen. TEKSTI JA KUVA: MARJO STEFFANSSON
Y
rjö Hokkasen Aatto-isällä oli Näppäpuu –niminen puuverstas Laajarannan Näppämäessä. Käpy-Filmi Oy pestasi omakotitaloja urakoineet, isän ja pojan, rakennushommiin keväällä 1973. Urakka kesti hänen osaltaan reilut kaksi vuotta. Nuo vuodet ovat kirkkaana mielessä ja muistot ajalta enemmän kuin hyvät. – Se oli niin ihmeellinen rakennus rakentaa ja se oli vaikea ja erikoinen projekti. Jälkeenpäin ajateltuna hyvin työlästä mutta erittäin mielenkiintoista. Siinä sai työntää kottikärryjä sielunsa kyllyydestä, rakennusaikaan 24-vuotias, nykyään Suolahdessa asuva Yrjö Hokkanen muistelee.
linnaan rakennettiin tornit ja läpi talon mittainen parveke, ja kerroksiakin kaksi lisää. Tässä vaiheessa alettiin puhua linnasta. Mikko tuli Bruunien kanssa viikonlopuiksi Kytänsaloon ja istuimme saman pöydän ääressä ja kuuntelimme suunnitelmia. Kävelimme ulkona ja katsoimme, kuinka Erik Bruun piirsi kädellään ilmaan. Koska suunnitelmat muuttuivat lennossa, tai sitä mukaan kuin rakennusta tehtiin rakennusmiehet eivät tienneet kuin viikon etukäteen millaista pytinkiä tehdään. Bruunit eivät tehneet rakennuspiirustuksia mittakaavaan, ja niinpä rakennuksella edettiin viikonloppuna tehtyjen visioiden mukaan.
kallioon. Kävi niin, että sieltä puhkesi iso lähde ja halkaisijaltaan kymmensenttinen vesisuihku pulppusi, ja uhkasi täyttää koko perustuksen vedellä. Kalervo kaivoi nätisti perustusten laidalta ojaa järveen ja teki kallioon reitin veden kulkuväyläksi. Upotimme satamillisen viemäriputken reikään, ja betonoitiin se tiiviiksi. Siellä juoksee koko ajan lähteestä vesi Keiteleeseen. Kun uima-allasta alettiin laudoittaa, oli vettä vieläkin ja sammakot uivat altaassa jo kuin malliksi, Hokkanen nauraa. Allas valettiin ja sen päälle valepohja, jotta päästiin rakentamaan varsinaista rakennusta. Altaan päälle ja lattian yli nostettiin liikuteltava kansi.
HOKKANEN KERTOO kuinka Mikko laittoi ensimmäiset piirustukset uusiksi. Rakennuksen suunnitelleen eläkkeellä olleen arkkitehti Timosen suunnitelmat eivät olleetkaan Mikolle mieliksi. Timosella oli Siltasalmentiellä, melkein Käpykoloa vastapäätä, kesämökki. – Timonen piirsi ensin, mutta sitten suunnittelija vaihtui Suomenlinnassa asuviin taidegraafikoihin, Erik ja Sinikka Bruuniin. Timosen piirustuksissa talo oli kaksikerroksinen ja hänen suunnitelmastaan otettiin mukaan Mikon huone ja viistokatto. Bruunien ideasta Käpy-
KAIKKI PUUTAVARA sahattiin Sakari Niskasen metsistä. – Puut kelkottiin Käpykoloon sitä mukaan, kun rakentaminen edistyi. Kaikki raskas tavara ajettiin kuormaautolla jäätietä myöten, ja sulan veden aikaan Veera-laiva toimi juhtana mantereelta saareen ja takaisin. Matti Kolarilla oli kaksiakselinen Volvo, jolla tavaraa tuotiin. Kalervo Lehtonen räjäytti kallion ja kaivoi perustukset. Alakerta on rakennettu osin kallion sisään, ja mieleen juolahti ajatus uimaaltaasta. – Uima-altaalle räjäytettiin monttu
RAKENNUKSEN tarkoitus muuttui koko ajan ja visio studion rakentamisesta alkoi vahvistua. Studiot rakennettiinkin kahteen tasoon. ARElla sähkömiehenä työskennellyt Mikon veli Pekka sai ison urakan. Myös Esko Niskaselle riitti urakassa töitä. Simon poika Seppo teki putkityöt ja osin sähkötöitäkin. – Sinne vedettiin sähköputkea 10 000 metriä! Lattian allekin valettiin kolot putkille. Pekka teki töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Hän asensi heikkovirtapuolen ja Esko teki muut sähkötyöt. Tuli äänittämöä, leikkaamoa ja muuta studion tarpeisiin.
Ä KS
| 15 4
· 2 0 17
Rehellistä talkooporukkaa tarvittiin myös. Mukana oli ainakin Imari ”Illu” Piilonen, Sulo ”Kokki” Hokkanen ja Tapani Kansa, joka asui kesän -73 Käpykolossa. – Kaksi edellä mainittua toimivat lähinnä viihdyttäjänä, mutta Tapani osallistui talkoisiin. Hän nukkui aamupäivät ja herättyään juoksi ensin lenkin ja tuli sitten kysymään, mitä voisi tehdä. Ilmari säesti maniskallaan ja Tapani lauloi ja kyllä siinä työ kävi kun oli elävää musiikkia tarjolla. Muistan, että yhtenä päivänä kärryjä oli työntämässä myös Esko Niskanen. Johonkin hän oli menossa tai jostain tulossa, kun kravatti kaulassa päätyi hommiin. Mikkokin joutui käärimään hihansa. Hänen työnään oli tuoda Veeralla lastia mantereelta saareen. – Lautta oli perässä, sillä tuotiin paikalle tavaraa kaivinkoneesta lähtien. Samaisella lautalla laskettiin kolme kilometriä Nokian merikaapelia järveen Veikonlahden rannasta Kytänsaloon, jotta saatiin sähköt saareen. Talkoissa ja töissä oli mukana Pekka, Simo ja Mikko. Mikko työllisti hommaan myös Tapani Laakkosen. Kaapeli maksoi maltaita. – Mikko oli tehnyt Nokialle mainosfilmin, joka oli niin fiksusti tehty, että siitä hyötyi koko maa. Mikko vei filmin
19