ÄKSY MIE S
Pikkujoulupuhe
T
ervetuloa yhtiömme perinteiseen pikkujouluun! Arvasin, että olette kaikki paikalla. Ilmainen ruoka, juoma ja perusteettomat kehupuheet kiinnostavat. Mukana on taas monta outoa kasvoa. Teitä katsellessa herää aina kysymys, missä olette koko vuoden taas onnistuneet piileskelemään. Ainakaan työpaikalla teitä ei ole liiemmin näkynyt. Luon vain pikakatsauksen menneeseen vuoteen, sillä tiedän teidän tulleen viettämään hauskaa iltaa. Naiset voivat tuota pikaa lukita itsensä vessaan ja tilittää eriöistä käsin, miten olen tuhonnut heidät ihmisinä, naisina, puolisoina ja äiteinä. Miehet voivat tyhjentää taskumattinsa tupakkapaikalla ja matkia sieltä käsin puheja kävelytyyliäni ja vetää minut lopuksi kravatista katuun. Toivon kuitenkin, ettette soita minulle huomenna anteeksipyyntösoittoja. Kaikki on puolestanne etukäteen sovitettu ja anteeksi annettu. Ok? Kulunut vuosi on ollut yhtiöllemme sangen suotuisa. Kiitos siitä kuuluu taas kerran onnekkaille sattumille ja suhdan-
Vas taukset Oikeat vastaukset sivulla yhdeksän oleviin Äksymyxiin 1. b) ruskea käärepaperi oli vuonna 1906 aloittaneen PK1:n ohjelmassa 1917:ään saakka. 2. a) Konginkankaan Osuuskauppa perustettiin 1917. 3. d) seurakunnan pappila nousi Rotkolaan 1917. 4. c) Mämmen koulun ensimmäinen lukuvuosi käynnistyi vuokratiloissa 1917. 5. a) Mm. teatteri- ja kirjastoalalla vaikuttanut ja lovileikkauksillaan valtakunnallistakin julkisuutta saanut Vilho Halmekari syntyi 1917. 6.b) Suolahden Metsästysseura sai alkunsa 1917. 7. a) Pekka Aakula 8. a) Ali Riihijärvi 9. d) tehtaatkin seisoivat Venäjän vallankumouksen seurauksena 10. a) vallankumousaatetta vei eteenpäin parin vuoden päästä kansanedustajaksi noussut August Koskinen
22
teille. Vaikka te olette sössineet ja velttoilleet enemmän kuin koskaan, olemme plussan puolella. Kohottakaamme siis tähän alkuun malja ja huutakaamme ponnekas eläköön-huuto markkinavoimille. Kuluneen vuoden aikana kasvua on ollut ainoastaan työvoimakuluissa ja hävikissä. Olette nyysineet yli 40 % enemmän yhtiön omaisuutta kuin viime vuonna. Laajamittaisen innovaatiokoulutuksemme tulokset näkyvätkin ainoastaan varastelun laajentumisena uusille alueille. Vielä viime vuonna kenenkään mieleen ei juolahtanut viedä pihaan istutettuja koristepuita eikä vaahtosammuttimia. Kohottakaamme siis malja teille! Missä yhtiömme olisikaan ilman teitä? Kehittämiskyselyyn vastasivat kaikki. Kuvailette värikkäin sanakääntein ja piinaavan yksityiskohtaisesti kokemianne vääryyksiä. Teitä kiusataan, vähätellään, tytötellään ja pojutellaan. Koette, että osaamistanne ei arvosteta. Osaamista? Tästä vedän vain sen johtopäätöksen, että itseironiassa sentään vielä löytyy. Onneksi palautteessanne näkyy vahva kehittämisote ja ehdotuksenne kohdistuvat yrityksemme ydintoimintoihin.
Toivotte, että ruokalassa saisi ottaa kolme pitsaslaissia kahden sijaan. Kaalikääryleitä ja maksapihvejä voisi olla useammin. Joku itkee kefiirin perään. Kohottakaamme tähän loppuun malja tulevaisuudelle. Juokaamme se pohjanmaan kautta. Älkäätte pelätkö, että se kajahtaa päähän, sillä ei se kajahda. Olen kaadattanut teidän laseihinne alkoholitonta kuohuviiniä. Sen jälkeen meillä on seuraleikkiosuus, jonka olen itse suunnitellut. Siinä te pudotatte kulkukorttinne ovensuussa olevaan roskakoriin ja poistutte silmistäni. Eikö olekin hauska? Sitten voitte aloittaa eläimellisen menonne. Voitte tilata perinteiseen tapaan kalleimpia drinkkejä mitä baarista löytyy. Voitte myös mennä jatkoille yökerhoon häpäisemään itsenne, kunhan muistatte, että teette tästä eteenpäin kaiken omaan piikkiinne. Verokorttinne ovat jo postissa. Ei muuta. Kiitos! Reijo Honkonen
Jarmo Väisäsen muistolle
J
ärkyttävän tapahtuman iskeytyminen alitajuntaan ja tieto tässä uutisten kyllästyttämässä, turruttamassa maailmassa pysäyttää. Uutisen, joka koskettaa tuttua ihmistä saa aikaan reaktion, joka tuo itkun ja ajatuksen ”tämä ei ole totta, tämä ei saa olla totta”. Tieto Jarmo Väisäsen kuolonkolarista oli tällainen Olen tuntenut Jarmon, tottakai, suolahtelaisena kauan. Kasvot olivat tutut ja hänen perheensä, mutta lähemmin tutustuimme, kun saimme hänet innostumaan mukaan kunnallisvaaleihin 1992. Silloin tuli mukaan kaksi nuorta miestä yhtä aikaa he olivat Jarmo Väisänen ja Marko Tuhkanen , jotka menivät vaaleissa läpi Suolahden kaupunginvaltuustoon. Jarmo tuli muistaakseni Markon kanssa mukaan sitoutumattomana sosialidemokraattina ja jäi mieleen kun mainitsi, että minua ei sitten pakoteta päätöksiin. Aloitin silloin valtuuston puheenjohtajana ja mainitsin, että meidän ryhmässä ei pakoteta, vaan keskustellen haetaan yhteistä kantaa asioihin. Ja jos on vaikeaa hyväksyä jotain, niin siitä ilmoittaa. Meni vajaa vuosi ja Jarmo Markon kanssa ilmoitti haluavansa jäsenkirjan itselleen, koska ei heitä ole pakotettu vaan on saanut ajatellen ja keskustellen kantaansa asioihin muodostaa. Mukava oli, että Väisäsen veljekset Jarmo ja Jouni olivat yhden kauden yhtä aikaa valtuutettuina, veli auttoi veljeä. Jarmon työ valtuutettuna kesti 1993 – 2008 ja siihen aikaan mahtui jo Uuden Äänekoskenkin suuri valtuusto.
Jarmo oli aina järjestöihminen ja nuorten heikompien tukija ja kannustaja. Suolahden Työväenyhdistys sai hänestä aktiivin johtokunnan jäsenen, varapuheenjohtajan ja vuosina 2003 – 2006 Jarmo toimi puheenjohtajana. Oma perhe ja työ Suolahden Urhossa oli tärkeää ja todella aktiivinen työ Karjalan Humanitaarinen Tuki ry:n toiminnassa ja sen järjestämillä moninaisilla lasten/nuorten leireillä ja monenlaisessa vapaaehtoisessa avustustyössä. Jarmo oli myös Keskimaan hallintoneuvostossa pohjoisen edustajana. Viimeksi tapasin hymyilevän Jarmon Kartano kievarilla, kun hän oli tekemässä juttua Sisä-Suomen Lehteen EU parlamentaarikko Mitron vierailusta. Ahkera kirjoittaja hän olikin ja varmaan paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalta. Ihmisen elämä on monien mutkien ja vaiheiden summa. Kotikylänsä pitkäaikainen opettaja oli saanut rehtorin viran pienestä kauniista Koiviston koulusta. Oli onnellinen, elämä uusilla urilla, täynnä tekemistä ja ikää vasta 50 mittarissa. Kohtalo päätti toisin ja nyt voimme vain muistella häntä. Toivottaa voimia suureen suruun perheelle, kaikille läheisille ja Jarmolle hyvää matkaa sinne jonnekin, vaikkapa äiti Mirjan luokse. Maija Piitulainen
"Yhtenä päivänä kuolen. Kaikki muut päivät on tarkoitettu elämiseen." Hanna Ekola
71 · 20 13
| Ä ks