Kuva: Max Steffansson
Gallup Mitä mieltä olet thai-poimijoiden tilanteesta? Mediat kuohuvat, kun marjanpoimijat kapinoivat huonoja työolo vastaan ja Suolahden työttömät evakuoivat osan heistä Äänekoskelle. ÄKS kysyi kadulla, kuka on vastuussa ja mitä pitäisi tehdä.
Thaikajana Sunnuntai 8.9.
Siirtelyyn väsyneet thaimaalaiset marjanpoimijat kieltäytyivät menemästä marjattomaan metsään Saarijärvellä.
Maanatai 9.9.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kansainvälisen oikeuden opiskelija Li Andersson, sekä kaksi asiantuntijaa, joista toinen thaimaalainen saapuivat marjanpoimijoiden pyynnöstä Saarijärvelle.
Tiistai 10.9.
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden tilanne kävi tukalaksi Saarijärven Lehtolassa, kun he ajautuivat kiistaan Ber-Ex Oy:n kanssa. – Tämä on tyyppiesimerkki siitä, miten oikeudettomassa asemassa thaimaalaiset poimijat ovat silloin, kun asiat eivät mene hyvin, kertoo thaimaalaisten avuksi tullut Andersson. Marjanpoimijat vaativat oikeuksiaan kunnollisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin sekä riittävään korvaukseen tehdystä työstä. Marjayritys on vastasi, että poimijat palautetaan Thaimaahan, mikäli he kieltäytyvät menemästä metsään. Poimijat saivat jäädä yöksi, jonka jälkeen heidät häädettiin asumuksistaan ja yhtiö kieltäytyi ostamasta heidän marjojaan.
Äänekosken köyhimmät avasivat ovensa ja tarjosivat auttavaa kättä thaimaalaisille marjanpoimijoille
Keskiviikko 11.9.
50 thaipoimijaa teki rikosilmoituksen Ber-Exiä vastaan ihmiskaupasta. He evakuoituivat Suolahteen. Thaipomijoiden edustajana toimii ihmisoikeuslakimies Ville Hoikkala. – Poimijoiden käsityksen mukaan he ovat lainanneet Ber-Ex Oy:ltä Thaimaassa rahaa korkealla korolla voidakseen tulla Suomeen poimimaan marjoja ja kuitatakseen velan marjanmyynnillä, hän sanoo. Ber-Ex:in toimitusjohtaja Kari Jansa kiistää rahanlainaamisen. Suolahden työttömät osoittivat solidaarisuutta marjanpoimijoita kohtaan, ja järjestivät majoitusta ja ravintoa. Myös muut kansalaisjärjestöt ovat auttaneet, muun muassa Martat ja SPR. – Yksityiset henkilöt ovat lahjoittaneet omenoita, leipää ja muikkuja kertoo Marja Holopainen Suolahden työttömistä.
Perjantai 13.9.
Suolahden kansantalolle saapui Thaimaan suurlähetystöstä konsuli Worawoot Pongprapapant. Ber- Ex Oy: n toimitusjohtaja ilmoitti aikaistaneensa lennot ja siirtäneensä heidän lentolippunsa 25 lentolippua lau-
antaille ja 20 lippua sunnuntaille. Marjanpoimijat eivät aio lähteä Suomesta, sillä he eivät pysty maksamaan Thaimaassa lainaamiaan rahoja takaisin. – Heitä odottaa kotimaassa velka, josta on mahdoton selviytyä. He eivät voi palata kotiin, sillä heitä saattaa odottaa siellä kuolema. Heidän on saatava tukea, ennen kuin palaavat Thaimaaseen, kertoo thaimaalaisten apuun tullut Junya Lek Yimprasert.
Lauantai 14.9.
Suolahden kansantalolla avoin yleisötilaisuus, joka keräsi runsaasti väkeä. Illalla paikalle saapui myö Li Andersson sekä kansanedustaja Anna Kontula. Finnairin lento lähti ilman thaipoimijoita. Sunnuntaille siirretyt 20 lentolippua jäivät käyttämättä.
Maanantai 16.9.
Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa ei näe sovittelun mahdollisuutta kiistassa, vaan aikoo edetä oikeusteitse ja palkkaa asianajajan hoitamaan riita-asiaa. Jansan mukaan viimeinen niitti oli järjestettyjen lentojen jättäminen käyttämättä. Jansa syyttää muutamaa sekä thaimaalaista että suomalaista aktivistia. Marjo Steffansson
Maailman parhaat suunnistajat Koskelle Kun Äänekosken Tunturikankaalla kilvoitellaan suunnistuksen SM-mitaleista lauantaina 21.9., on paikalla myös maailman ylivoimainen ykkössuunnistaja, ranskalainen Thierry Gueorgiou. Moninkertainen maailmanmestari voi osallistua keskimatkan SM-kisaan, sillä hän edustaa joensuulaista Kalevan Rastia. Paikalla ovat toki myös Suomen ykkösnimet sprintin maailmanmestarin Mårten Boströmin johdolla. - SM-pitkä jäi väliin Finnkampenin takia, mutta Äänekoskelle olen lähdössä, Boström kertoi Äksälle. Boström suunnisti itsensä suomalaisten sydämiin tuulettamalla villisti sprinttivoittoaan heinäkuussa pidetyissä MM-kisoissa Vuokatissa. Rasti E4 on järjestänyt lajin SM-kisoja aiemmin 1996, 2000 ja 2004. Vuonna 1992 E4 vastasi nuorten MM-kisojen pikamatkasta ja yhdestä FIN5-viikon osaäKs
| 66
· 2 0 13
kilpailusta. - Tämä sujuu helposti, kun mukana on kokeneita järjestäjiä. Leppäsen Kalle on ollut mukana järjestämässä kaikkia näitä kisoja, kehuu kilpailunjohtaja Tarmo Hyttinen. Urakkaa on silti riittänyt, sillä kilpailukeskus kaikkine pesu- ja wc-tiloineen on rakennettu Tunturikankaalle keskelle metsää. Kilpailukeskus on Uuraisten puolella, mutta suunnistusmaasto on Äänekosken puolella. - Vain ajanotto on ulkoistettu, kaikki muu on hoidettu itse. Hernesmaan Raimo on tehnyt karsintojen kartan ja ollut myös auttamassa Jussi Silvennoista finaalikarttojen teossa. Silvennoinen on tällä alalla maailman huippu, teki mm. MM-kisojen kartat. SM-kisoihin on ilmoittautunut 1174 suunnistajaa. Rastiväki jatkaa sunnuntaina Saarijärvelle, jossa kilpaillaan vies-
tin SM-titteleistä. Rasti E4 on kokenut SM-kisojen järjestäjä. Voisiko seura harkita jopa Jukolan viestin järjestämistä? - Ei, ei enää. Jukolan viesti on paisunut niin suureksi, että siihen meillä ei olisi paukkuja. Sitä harkittiin vielä 2000-luvun alussa, Hyttinen kertoo. Keskimatkojen SM-kisojen karsinta alkaa lauantaina klo 10, A- ja B-finaalit klo xx. Yleisöllä on paikalle vapaa pääsy, mutta parkkimaksua tulijoilta peritään 3 euroa. Palkintoja kisoissa ovat jakamassa vuonna 1992 Hitonhaudalla nuorten MM-pikamatkan voittanut Mikko Lepo sekä keihään maailmanmestari Kimmo Kinnunen, joka on tehnyt näyttävän suunnistusuran Äänekosken Sarjakuvaseuran riveissä. Teijo Piilonen
Arvo Suomalainen – On hyvä, että jotkut noukkivat marjoja, mutta tässä tarvittaisiin parempia kontrollia siihen, kellä on todella varaa tulla tänne. Matkan vetäjän pitäisi huolehtia, että poimijoilla on kaikki hyvin. On hienoa, että kansalaiset ovat toimineet niin hyvin Suolahdessa.
Leena Valkonen – Ei tällainen toiminta ole ihmisoikeuden mukaista. Marjanpoimintabisnes sinänsä on hyvä juttu, sillä suomalaiset eivät itse viitsi lähteä poimimaan. Niin Suomen valtio kuin yhdistyksetkin voisivat lähteä auttamaan thaimaalaisia jollakin tavalla.
Arto Jokisalo – Tilanne on todella kiero ja järjetön juttu. Nämä yritykset, jotka tuovat poimijoita viisumilla ovat vastuussa myös heistä. On hienoa, että vapaaehtoiset tarjoavat yöpaikan ja ruoan, mutta valtion pitäisi ottaa vastuuta, kun he tällaista toimintaa tukevatkin.
Saija Elomaa –Tuohan on ihmiskauppaa. Se pitäisi maksaa, mikä luvataankin. Suomessa on varmasti pitkät selvittelyt, mutta ehkä valtio voisi antaa ukaasin yrittäjälle. Mielestäni poimijoille voisi maksaa kaksinkertaistakin palkkaa, sillä yrittäjä tekee niin suurta voittoa.
5