teksti & kuva Teijo Piilonen
Kosket us FAKTA Aki Ollikainen - Syntynyt 1.5.1973 Äänekoskella. - Toimittaja LuoteisLappi-lehdessä. - Esikoiskirja Nälkävuosi ilmestyi maaliskuussa 2012 (Siltala). - Toimittanut kolme kylähistoriaa Kolarin ja Kittilän kylistä (Sieppijärvi, Tepasto, Tepsa ja Kelontekemä). - Opintoja Jyväskylän yliopistossa (yhteiskuntapolitiikka) ja Pohjois-Karjalan opistossa. Suorittanut valokuvaajan ammattitutkinnon Torniossa 2007. - Perhe: vaimo ja kaksi lasta (poika 8, tyttö 4).
Ei tullut kiekkoilijaa Aki Ollikainen löysi uuden unelma-ammatin.
E
nsimmäinen kotini oli Pukkimäellä, mutta en muista siitä ajasta juuri mitään. Olin noin viisivuotias, kun muutimme Mustaniemeen. Pelasimme futista ja leikimme kaikenlaista; se oli aika turvallinen kasvuympäristö. Koulunmäellä ensimmäinen opettajani oli Anja Järvinen. Muistan että olin silloin tällöin jälki-istunnossa, vaikka en tehnyt mielestäni mitään pahaa. Olin aika kiltti lapsi. Kolmosesta kuutoseen opettajana oli Saimi Kamppila, kuviksen opettaja ja jonkinmoinen persoona. Tykkäsin kyllä piirtämisestä. Pelasin innokkaasti jalkapalloa ja jääkiekkoa, etenkin jälkimmäistä. Yläasteellakin rytmi oli se, että heti koulun jälkeen lähdin kentälle ja olin siellä iltayhdeksään asti, jopa 5-6 tuntia illassa. Kerran olin siellä yksin ja satoi lunta. Mattilan Kimmo oli vaksina, hän ei katsonut kelloa, vaan sanoi että tule vinkkaamaan kun lähdet. Oli tietysti niitäkin, jotka läväyttivät valot pois kun sulkemisaika tuli. Harjoittelemaan mentiin, oli keli mikä tahansa. Tekojäätkin olivat siihen aikaan harvassa, eikä hallista osattu unelmoidakaan. Siinä iässä haaveilin totta kai, että pääsisin kiekossa pitkälle. Lukioaikana treenaaminen kuitenkin jäi vähitellen
ä Ks
| 29
· 2 012
ja innostuin enemmän kirjoittamisesta. Kouluaineista historia ja yhteiskuntaoppi olivat suosikkini. Olin niillä tunneilla äänessä ehkä turhankin paljon. Muuten en ollut mikään innokas läksyjen tekijä, sellainen keskiverto koululainen. Kirjoittelin lukioaikana runoja, joita lähetin joskus johonkin kilpailuunkin. Sitä en tiedä, olinko hyvä ainekirjoittaja, mutta kyllä jo silloin rupesin miettimään, että minusta tulee isona kirjailija.
Äidinkielen opettajana oli Tanin Leena, joka oli hyvin kannustava. Asuimme Jyväskylässä, kun vaimo sai työpaikan Lapista vuonna 2001. Lähdimme sinne sillä mielellä, että on jännää asua siellä vaikkapa vuosi. Nyt olemme asuneet jo yli kymmenen vuotta, vaikka kummallakaan ei ollut sinne entuudestaan mitään siteitä. Minun piti tehdä siellä etäopintoja, mutta jo vuonna 2002
menin töihin Luoteis-Lappi-lehteen. Kirjaani kirjoitin töiden ohessa, lomilla ja iltaisin, kun lapset olivat jo nukkumassa. Uuden kirjan aihe on jo mielessä. Kaikki parhaat kaverini ovat muuttaneet Äänekoskelta, useimmat Helsinkiin. Asun siis yli tuhannen kilometrin päässä heistä. Meillä on vanha kaveriporukka, jonka kanssa kokoonnutaan vähintään kerran vuodessa saunomaan ja vaihtamaan kuulumisia. Äitini asuu Konginkankaalla ja siellä käydessä tulee käytyä myös Äänekoskella. Vaimo on kotoisin Haapajärveltä, jonne sinnekin on koko päivän ajomatka Kolarista. Jyväskylässä asuessa ei ollut tarvetta pohtia, mitä Äänekoski merkitsee omalle identiteetille. Lapissa keskisuomalaisuus ja äänekoskelaisuus on korostunut, ehkä siitäkin syystä että Lapin ihmiset ovat itse hyvin kotiseuturakkaita. Tehtaan ympärille rakentunut Äänekoski on paljon kaupunkimaisempi kuin Kolari ja sitä puolta kieltämättä kaipaan.
NOPEAT Netti vai kirja? - Kirja. En ole kovin innokas netin käyttäjä. Tykkään kirjasta myös esineenä, kotona on varmasti noin tuhat kirjaa. Auto vai lentokone? - Lentokoneella olisi kyllä mukavampi liikkua. Kittilän kenttä on aika lähellä. Keski-Suomi vai Pohjois-Suomi? - En tiedä uskaltaisinko tätä Lapissa sanoa, mutta Keski-Suomi. Siellä olen kuitenkin aina junan tuoma. Haavisto vai Niinistö? - Olin Haaviston kannalla. Aika jännää kyllä, että Kolari oli Manner-Suomessa ainoa kunta, jossa Haavisto voitti Niinistön toisella kierroksella. Nälkä vai jano? - Jaa, missähän mielessä, kumpi olisi parempi vai pahempi… Sanotaan jano näin julkkareiden jälkeen.
17