Jori Mäenpää
Kun pian ”Ei minulta ainakaan harrastuksia puutu. Jos pihahommat ei huvita, niin voihan sitä valmistella tulevia opetusjaksoja, säveltää kokeilevaa jazzia tietokoneella, sovittaa uusia biisejä kuorolle tai sitten monasti se suosituin vaihtoehto ja henkireikä, valmistautuminen illan koripallopeleihin ympäri Äänekoskea.”
O
X+1 Rakastaa: Elämää Inhoaa: Tosikkoutta Ruoka: Itse laitettu Juoma: Mustaherukkamehu Elokuva: Lars von Trier Musiikki: Igor Stravinsky Henkilö: Eija vaimo Eläin: Hupi-koira Paikka: Kuokkaniemi Camping Kirja: Motto: Heitä se jokeen joka vettä rakastaa (W.Blake).
Parasta Äänekoskella: 1. Harrastuskaverit 2. Suolahtisali 3. Koiviston Kipinä 14
liko se vuosi 1989 vai 1990, kun Jyväskylän yliopiston musiikkitieteenlaitoksella opiskeleva Jori tuli ensimmäistä kertaa Äänekoskelle Suolahden kautta? Matka silloin taittui kuitenkin liftaten Jyväskylästä joutuin. Matkan syy oli Äänekoskella asuva, toimittajana silloin työskennellyt Issu Huovinen ja se, että pääsee tutustumaan Äänekosken musiikkipiireihin, muun muassa Bockhill Specialin poikiin ja Pekka Siistoseen. – Treffit oli tehty Kauton Jaanan luo Suolahteen Keiteleentielle. Silloinen romanssi nykyään Kotkassa asustelevan Huovisen Issun kanssa leimahti vasta myöhemmin. Siitä ajasta johtuu mieleen ensimmäisenä Viitasaaren Musiikin ajan sävellys- ja tanssikurssi. Jori nostaa Viitasaaren Musiikin ajan elämässään tärkeäksi asiaksi. – Hienoimpia festivaaleja koko Suomessa! Opiskelut tyssäsivät pariksi vuodeksi kun Jori muutti Äänekoskelle Issun luokse. Korhosten Radio Nelostie, alueen kansalaisopistot sekä Ala-Keiteleen musiikkikoulu tarjosivat toimeentuloa musiikin alalta. – Täällä taisi olla pula tuntiopettajista, joten töitä riitti. Juuri kun muutin Koskelle niin Kansan Uutisten Viikkolehti teki jopa kokonaisen aukeaman mittaisen jutun. Esiinnyin myös bluespianisti Setä Halparyysynä raitapaita päällä. Haastattelussa kysyttiin, että mitä teen jos en löydä töitä Äänekoskelta, ja vastaus oli valmiina: sossusta saa rahaa. Ei sossussa käyminen mun haave tietenkään ole ollut, vaikka aika ajoin niin on päässyt käymäänkin. Jyväskylän taide- ja kulttuurielämä oli vilkkaampaa, mutta silti Äänekoski tuntui hyvältä paikalta jäädä viettämään jat6 2 · 20 13
| Äks