Oho! Palstalla kerrotaan tapauksesta, joka ei mennyt aivan oppikirjan mukaan.
Totuutta etsimässä Tieteen akateemikko, professori Risto Nieminen valottaa tutkimustyön sudenkuoppia.
Teksti Risto Nieminen Henkilökuva Maija Astikainen Kuvitus Koosi Turula ”OMALLE YLI neljän vuosikymmenen tutkijanuralleni mahtuu monen-
laisia sattumuksia ja möhläyksiäkin. Osa niistä liittyy opetustehtäviin – on selvää, että 38 professorivuoden aikana on tullut sekoiltua joko omaa tietämättömyyttään tai sitä peitellessä. Tutkimustyö on kuitenkin intohimoni, ja sallittakoon muutama kommentti siitä. Tutkimustyö etenee vain harvoin lineaarisesti ja loogisesti ideasta tekemisen kautta toteuttamiseen ja raportointiin, vaikka monesti tutkimuksen rahoittajat tuntuvat niin ajattelevan. Prosessi ottaa välillä takapakkia, tak kapakk saattaa jumiutua paikoilleen ja nytkähtää sitten taas rajusti ahaa-elämyksen myötä. raj justi liikkeelle li Idea on tietysti kaiken lähtökohta, ja siihen liittyy usein intuitio siitä, sii itä, miten mit asiat kehittyvät ja miltä lopputulos voisi näyttää. Mutta idea ide ea ei ole ol staattinen: työn aikana siihen palataan ja se voi kokonaan mu uuttaa muotoaan. Lähtöhypoteesi tarvitaan, mutta siitä on kyettävä muuttaa irt tautum irtautumaan, vaikka se olisi tuskallista. Näin on käynyt kohdallani us sein. usein. Teen laskennallista l tutkimusta, pääasiallisena kohteena materiaalie en atom lien atomitason ilmiöt ja ominaisuudet. ’Laskennallinen’ tarkoittaa sit tä, että idealle rakennetaan matemaattinen kuvaus, malli, josta tietositä, ko oneen aavulla puristetaan esiin mahdollisimman tarkkoja, numeerisia koneen en nnustei Materiaali-ilmiöt ovat usein hyvin monimutkaisia, mikä ennusteita. me erkitse sitä, että malli voi olla puutteellinen, ja sitä, että numeerismerkitsee ten n tulos tulosten saaminen edellyttää pitkiä ja hankalia tietokonelaskuja. Tästä päästään p myös möhläyksien syntysijoille. Idea ja intuitio voivat olla niin n vahvoja, että aina ei maltti riitä tulosten kriittiseen analyysiin ja varmistamiseen. Onko käytetty malli kelvollinen? Laskut voivat es esimerkiksi olla niin raskaita, että tietokoneen kapasiteetti ei riitä. Kohdallani Koh on käynyt niin, että tulokset ja niiden kvalitatiivinen tulkinta ovat muuttuneet, kun aiheeseen on palattu muutaman vuoden jälkeen paremmin p välinein. Tietee Tieteen kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja halu tulosten julkaisemiseen on vahva. Mutta kun julkaistaan, on välttämätöntä kuvata tarkkaan myös käytetty malli, sen olettamukset sekä käytetyt laskennalliset m menetelmät. Toistettavuus on kaiken tieteellisen tekemisen ydinajatu ydinajatus, myös laskennallisessa tutkimuksessa. Tiede etenee kumulatiivisesti, ja sen menetelmät kehittyvät kaiken aikaa. aika Kun laskennallisten ennusteiden pätevyysalue ja tarkkuus paraneva paranevat, joutuu toisinaan tunnustamaan aiemmin julkaisemansa tulokset puutteellisiksi tai jopa vääriksi. Mallissa on voinut olla puutteita tai käytetyt k laskentamenetelmät ovat olleet epätarkkoja. Vanhoja julkaisuj julkaisuja selaillessa ei voikaan aina välttyä lievältä häpeän tunteelta. Tilantee Tilanteen synnyttämää harmia lievittää kuitenkin tietoisuus siitä, että on ollut mukana m yhteisessä rintamassa totuutta etsimässä. Lasken Laskennallinen tiede ja tutkimus ovat edistyneet huikeasti oman työurani aikana. Nyt voimme ottaa ratkaistavaksi sellaisia ongelmia, joista aiemmin aie emme voineet edes haaveilla. Tuloksia, erilaista dataa, syntyy m materiaalikysymyksistä valtaisia määriä. Seuraava askel on ottaa käyttöön käy uusia tilastollisia ja koneoppimisen menetelmiä tämän nopeasti kasvavan tietovarannon hyödyntämiseksi.” 10 / AALTO UNI UNIVERSITY IIV VE ER ERS RS R SIT IITY TY T Y MAGAZINE MA NE N E 16 16