
3 minute read
Anna ammattilaisten auttaa
Kun pääsin vankilasta, juominen alkoi. Pomokin kävi oveni takana kolme kertaa. En avannut ovea. Tyttö oli lastenkodissa, kun äitini ei jaksanut enää hoitaa. Tyttö sijoitettiin.
Siinä joku vuosi kului ja juominen vain jatkui. Tutustuin poikani isään, mentiin naimisiin ja poika syntyi vuonna 1995. Erottiin.
Advertisement
Tutustuin seuraavaan aviomieheen, hänkin oli vankilakundi. Sekakäyttäjä. Mies puukotti minua ja hakkasi naamaan. Olin aivan hirveän näköinen ja poikani näki sen. Mies piti meitä viikon kämpässä, en päässyt lääkäriinkään. Vasemmassa jalassa oli viisi puukoniskua, poika kysyi, että miksi käyn jatkuvasti suihkussa? Yritin suihkuttaa jalkaani, ettei se tulehtuisi.
En edes muista, miten pääsimme lähtemään sieltä pojan kanssa. Menimme turvakotiin ja tein rikosilmoituksen. Olin pari kuukautta turvakodissa ja poliisit saivat miehen viimein kiinni. Mies tuomittiin ja 1999 tuli viesti, että mies oli hirttänyt itsensä. Hommasin hautajaiset.
Vuonna 2001 vein pojan tarhaan. En tiedä mikä mulle tuli, aloin juomaan ja soitin lastensuojeluun, etten voi hakea poikaa, koska olen kännissä. Kerroin, että haluan pojalle sijaisperheen. Poika sai hyvän perheen. Vieläkin ollaan sijaisäidin kanssa tekemisissä.
Samana vuonna yritin itsemurhaa. Olin yrittänyt jo kahdesti aikaisemmin. Nyt otin Antabusta ja join viinaa. Kaksi vuorokautta pidettiin teholla nukutuksessa. Kun pääsin sieltä, lähdin heti ryyppäämään.
Vuonna 2002 sen aikainen jätkäkaveri hakkasi mut niin pahasti, että multa meni puhekyky. Hätäleikkaus tehtiin, mulla oli aivoverenvuoto. Kävin kolme vuotta puheterapeutilla ja päätä kuvattiin. Otin miehen takaisin. Vuonna
En edes oikein muista kaikkea. Join saakelisti. Tutustuin taas kerran väkivaltaiseen mieheen. Hän käytti minua hyväkseen ja oli hirveän mustasukkainen. Muutin vuonna 2014 lähemmäs äitiä. Äidilläni oli Alzheimerin tauti ja kävin hoitamassa häntä. Äiti kuoli. Hommasin hautajaiset, perunkirjoitukset ja minulla alkoi mennä jo paremmin. Kun olin hoitanut kaikki, vedin kaksi kuukautta yötä päivää. Sitten lopetin itse.
Vuonna 2012 olin ensimmäisen kerran seurakunnan päihteettömällä leirillä ja vuonna 2015 menin Oulun A-kiltaan. Viime vuonna aloin käydä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla. Nyt vasta olen alkanut käydä näitä juttuja läpi, lapsen pois antamista ja kaikkea muuta kokemaani.
Oon siitä kiitollinen, että mulla on nyt ensimmäinen koti, jossa oon asunut näin kauan. On aivan ihana tulla kotiin, jossa kukaan ei huuda ja saan olla rauhassa.
Tulevaisuudelta odotan, että pysyisin terveenä ja olisin vahva, tuli eteen mitään vaan. Ja etten löytäisi itseäni uudelleen kadulta. Välillä on niin vaikeaa, että haluaisin luovuttaa, mutta en usko, että näin tulee käymään. Jostain mä saan voimaa, että jaksan tätä normielämää. Siihen auttaa hyvä ystäväni, jolle voin kertoa asiat, oli ne sitten hyviä tai huonoja.
A-kilta on myös antanut mulle paljon. Se on mulle kuin toinen koti, johon mun on hyvä ja turvallinen mennä. Täysraitista musta ei tuu, mutta en palaisi ikinä enää entiseen elämään.
Oon itsestäni ylpeä.
Arja
Snow Soccer 2020 Snow Soccer 2020 Hyrynsalmi 31.1.–2.2
DAY 1
Matkaan lähti viisi henkilöä Tampereelta ja kävimme noutamassa Tampereen rautatieasemalta kolme pääkaupunkiseudulta tullutta Jokerifania. Matka sujui leppoisasti: mukavaa keskustelua, ja osan matkaa kuului jopa kuorsaus auton takaosasta.
Teimme pysähdyksiä tarpeen vaatiessa. Suuri kiitos Kuopion Kuppikunta A-killalle ja Jämsänjokilaakson A-killalle, joissa pistäydyimme kahvilla ja tapaamassa A-kiltatuttuja. Kajaanin Lidlistä haimme ruokatarvikkeet sekä muut eväät viikonloppua varten. Saavuimme Ukkohallaan noin klo 19. Lappeenrannan retkikunta oli saapunut paikalle jo ennen meitä, joten sauna oli päällä ja televisiosta tuli Ilves–Tappara-ottelu, buenoo.
FC-A-killan vahvuus oli tänä vuonna 12 pelaajaa, kolme naista ja yhdeksän miestä. Edustettuna oli kuusi A-kiltaa: Tampere, Lappeenranta, Espoo, Vantaa, Järvenpää ja Hyvinkää. Osallistujista kolmelle tämä oli ensimmäinen kerta FC-A-kil
lan joukkueessa, mutta A-kiltatoiminta oli jokaiselle tuttua, joten keskustelu oli vilkasta. Söimme hyvää ruokaa ja pelasimme Yatzia, ja jos muistan oikein, taisin voittaa. Puolenyön jälkeen valot sammuivat ja kävimme nukkumaan.

DAY 2
Pelipäivän aamuna herätys oli klo 7. Valmistimme yhdessä aamupalaksi puuroa, kananmunia ja leipää. Pukeuduimme pelivaatteisiin ja valmistauduimme peleihin. Kaikki me 12 innosta tärisevää pelaajaa siirryimme autolla pelikenttien läheisyyteen. Ensimmäinen peli oli klo 9.20. Pyydän anteeksi lukijoilta, että en muista tarkkaan pelien lopputuloksia. Mutta se onkin osallistumisessa sivuseikka, tärkeintä on, että kaikilla on todella hauskaa. Kaikki viisi peliä joukkue pelasi erittäin hyvin, saamme olla ylpeitä. FC-A-kilta pääsi jopa Kainuun Sanomiin ja