Taloudentekijät 1/2014

Etelä-Savo • tiistaina 4.2.2014 • www.taloudentekijat.fi

Taloudentekijät Tuntee yrittäjien tarinat. 1/2014

kuitulaboratorio käynnisti investointien sarjan s. 12

autokauppa laajensi Mikkelissä s. 14

rekryon Tervetuloa treffeille s. 10

Pk-yritykset tutkitusti hyviä työnantajia:

Työhyvinvointiin panostetaan s. 4-5

Punkaharjulla liikutaan yhdessä s. 3

2

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Ajassa Päätoimittajalta art0 tolvanen

Ryhtiä yritykseen työhyvinvoinnilla

Putous ei aina naurata

Toimitusjohtajalta

M

mirja haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät

ikä lakkaa, kun väkiluku sakkaa. Mistä supistetaan ja mikä sanomalehti tai lentoasema äänestetään kisasta pois? Sketsihahmot rimpuilevat tulikokeissaan näyttelijöiden lailla, ja kulttuuritutkijan mukaan Heikkis Jamolle nauravat, nauravatkin itse asiassa savolaisuudelle. Halutaanko Mikkeliä myydä kikkelillä vai sulkeutuuko Urpolan koulu ennen markkinointikampanjaa? Onko julkisuuden arvot hurmanneet tajuntamme? Vai olisiko aika pysähtyä miettimään, millaista viestiä me todella annamme ulos?

Savolaisten perisynti, päättämättömyys, pyrkii historian myötä vain tiivistymään. Olipa kyse maakuntajohtajasta, kuntaliitoksista tai sairaanhoitopiireistä tunnusomaista on, että päätöksenteossa jahkaillaan äärimmäisyyksiin asti. Vuosikymmeniä on hoettu, että väestökadon eteen pitäis jotain tehrä. Toiminta tulee kuitenkin vasta, kun selkä on seinää vasten, jos silloinkaan. Vilkaisu kipuilevien lehtiemme otsikoihin paljastaa myös draaman kaaren. Pääuutinen kirkuu, että päiväkoteja suljetaan, vaikka uutinen on se, että uusi päiväkoti rakennetaan, koska entisiä ei kannata korjata. Tekijöitä on aina vähemmän kuin neuvojia, mutta autokaupan menestyjä väittää, että töihin kannattaa palkata vain ihmisiä, jotka hakevat onnistumisia.

Olen täysin samaa mieltä.

Putous löytyy oman arkielämämme keskeltä, siksi sitä on kaikkien niin helppo ymmärtää. Kasvukeskukset äänestävät muita paikkakuntia ulos? Pieni muna, iso sielu – vai oliko se toisinpäin? Kansalle leipää ja muille sirkushuveja. Mikkelillä on jo ihan hyvä viesti, pientä karsimista ja skarppausta vailla. Kun huumori ja humala loppuu, on edessä paluu arkielämään. Halutaanko täällä vierailuja Heikkis Jamon haudalle? Putouksen viides tuotantokausi on useimmille sen näyttelijöille viimeinen. Sitten tulee uusi Spede Show ja Veli Puolikuu.

Pelastakaa duunit ja pelastakaa kunnat. Yrittäjiä ei olekkaan laitettu vähän vartijoiksi ja pienen vastuun kantajiksi. Viime vuonna kerättiin yrityksiltä Verohallinnon tilastojen mukaan 13 % enemmän yhteisöveroja kuin edellisvuonna ja 8 % enemmän arvonlisäveroja. Pk-sektori palkkaa tunnetusti suurimman osan työntekijöistä. Voidaanko yrittäjiltä ja yrityksiltä vielä lisää vaatia? Osa yrittäjistäkin uupuu ja putoaa byrokratian ja muutoksen rattaissa riskeerattuaan menestyksen ja työpaikkojen eteen kaiken varallisuutensa ja koko elämänsä. Siksi työhyvinvointi on erityisen tärkeää. Siksi siitä puhutaan tässä Taloudentekijät-lehdessä.

Kun yrittäjä voi hyvin, niin yrityskin voi hyvin

V

äestön ikääntyminen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että yritykset kiinnittävät huomiota työn tuottavuuteen. Työkyky ja työhyvinvointi ovat keskeinen osa tuottavuutta. Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstön merkitys korostuu. Työhyvinvointiin panostaminen on kannattava investointi. Sijoitetut panostukset ovat vähäriskisiä ja hyvin tuottavia toimintoja. Yrittäjän on hyvä tiedostaa, että työhyvinvointi on kilpailutekijä, jolla turvataan yrityksen menestyminen.

Selvitysten mukaan pienissä, alla kymmenen hengen yrityksissä, on hyvä tehdä työtä. Tämän kokoluokan yrityksissä työhyvinvointi näyttäisi olevan kunnossa monelta osin. Pienten yritysten henkilöstö on sitä mieltä, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteillään on vaikutusta heitä koskeviin asioihin. Työnantajalla ja työntekijöillä on avoimet ja luottamukselliset suhteet. Pienten yritysten esimiehet myös kannustavat ja tukevat työn-

tekijöitään kehittymään omassa työssään.

Yrittäjää painaa vastuu yrityksen toiminnasta ja henkilöstöstä sekä tietenkin yrityksen taloudellisesta tuloksesta. Monissa yrityksissä nykyinen taloustilanne on lisännyt huolta tulevaisuudesta.

Usealle yrittäjälle ovat tuttuja pitkät työpäivät, vähäiset lomapäivät ja vaikeudet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa tai näiden toisistaan erottamisessa.

Kaiken kiireen keskellä yrittäjän tulee kuitenkin huolehtia itsestään. Hän on oman elämänsä ohella yrityksensä tärkein avainhenkilö, mutta myös valitettavan usein yrityksensä suurin riskitekijä.

Yksinyrittäjälle oma hyvinvointi voi olla kaikkein merkittävin menestystekijä – kun yrittäjä voi hyvin, niin yrityskin voi hyvin.

Hyvä yrittäjä, sinun on jatkuvasti huolehdittava niin omasta henkisestä, fyysisestä kuin sosiaalisesta hyvinvoinnistasi. Järjestä työsi niin, että pidät

lomia ja vapaapäiviä – merkitse ne kalenteriin hyvissä ajoin ja pidä niistä kiinni. Sinun on tiedettävä oma terveydentilasi. Työterveyshuolto on myös yrittäjän tuki ja turva, joka auttaa terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. Työterveyshuoltoa kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi.

Yrittäjäjärjestö tukee yrittäjää monin eri tavoin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Etelä-Savon Yrittäjien kotisivuilta löytyy tiedote 21.1.2014 linkkeineen ”Voi hyvin yrittäjä –hankkeen välineitä työhyvinvoitiin”. Tutustu myös Yrittäjän kuntolomatoimintaan, www.yrittajat.fi/ kuntolomat. Yrittäjäjärjestön jäsenenä kuulut samanhenkisten ihmisten joukkoon, josta sinulla on mahdollisuus saada vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista yrittäjistä.

Yrittäjä huolehdi itsestäsi. Energisyytesi lisääntyy ja olet vahvempi kehittämään yrityksesi toimintaa, luomaan uutta sekä menestymään tulevaisuudessa.

Taloudentekijät Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

Ulkoasu ja taitto, Ilmoitusmyynti ja -Valmistus:

Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

Päätoimittaja: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi

Ilmestyy vuonna 2014: 4.2., 8.4., 3.6., 2.9., 28.10. ja 9.12.

Toimitus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiska-

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

nen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

Vähemmän velvoitteita, enemmän vapautta ja vastuuta

Arkadianmäeltä LENITA Toivakka, kansanedustaja (kok.)

Paikallisilla päättäjillä ja yrittäjillä tulisi olla enemmän vapautta ja vastuuta asioiden hoitamiseen ja järjestämiseen järkevästi.

Eduskuntaryhmämme yrittäjyyskiertueella kokoomuksen kansanedustajat ovat kuunnelleet eri puolella Suomea asuvia yrittäjiä. He ovat kertoneet meille näkemyksiään siitä, miten Suomesta rakennetaan maa, jossa työntekoon, yrittämiseen ja työllistämiseen kannustetaan. Tarkoituksena on kartoittaa normeja ja säädöksiä, jotka ovat yrittäjyyden esteitä ja turhaa byrokratiaa. Keskusteluiden pohjalta kootaan 10 kohdan ohjelma päätöksenteon tueksi. On aika kuunnella niitä, jotka luovat Suomeen uusia työpaikkoja.

Yrittäjät ovat korostaneet meille poliitikoille ennakoitavaa ja pitkäjänteistä päätöksentekoa.

Esimerkiksi poukkoileva verotus hankaloittaa suunnitelmallista kehitystä, työllistämistä ja investointeja. Erityisesti pk-yrittäjät ja elinkeinoharjoittajat toivovat myös työllistämiseen verokannustimia.

taiset tarjouspyynnöt tukahduttavat luovien ratkaisumahdollisuuksien löytymisen. Aina pitäisi kyetä näkemään isompi kuva ja alkuperäinen ongelma, joka halutaan ratkaista.

paitsi yritysten myös kuntien velvoitteita. Näitä lakeja ei varmasti ole säädetty pahansuopaisesti, mutta niiden ajanmukaisuutta on syytä punnita tarkasti.

Eri viranomaisten siiloutunut ja vähäinen yhteistyö vaikeuttaa yrittäjän arkea. Heidän toisilleen ristiriitaiset vaatimukset turhauttavat. Esimerkkinä viranomaisten väliset ristiriitaisuudet elintarvikealalla – yksi haluaa edistää luomua, mutta samalla toinen lisää valvontaa ja luo esteitä. Alkoholipolitiikan poukkoilu on puolestaan luonut omat hankaluutensa ravintolayrittäjyyden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Myös julkista sektoria on siis järkevöitettävä.

Kuten presidenttimme totesi, on se päässyt kasvamaan liian suureksi suhteessa yksityiseen sektoriimme. Nyt onkin tämän suhdeluvun järkevöittämisen aika.

Mikkeliin yrittäjyyskiertue pysähtyi tammikuussa. Paikalla oli mukavasti yrittäjiä. Keskustelu oli vilkasta ja uusia ajatuksia yrittäjyyden vahvistamiseksi suorastaan lenteli ilmassa.

Moni yrittäjä kokee, ettei yrittäjyyttä tai yritystoiminnan lähtökohtia ymmärretä ja osata tukea.

Kuitenkin yrittäjien merkitys talouskriisistä toivuttaessa ja kestävyysvajetta paikatessa on suuri. Viimeisen vuosikymmenen aikana syntyneistä 120 000 työpaikasta yli 90% on syntynyt suomalaisiin pk-yrityksiin. Ja yrittämisen merkitys kasvun luojana ja suomalaisten työllistäjänä tulee kasvamaan entisestään.

Uudistusta toivottiin mm. kuntien ja julkisten toimijoiden hankintamenettelyihin. Yksityiskoh-

Suomessa on innolla säädetty vuosien saatossa satoja lakeja ja asetuksia, jotka ovat lisänneet

Hallituksen tavoitteena on nyt tosissaan purkaa kuntien ja yritysten velvoitteita. Paikallisilla päättäjillä ja yrittäjillä tulisi olla enemmän vapautta ja vastuuta asioiden hoitamiseen ja järjestämiseen järkevästi omalla seudullaan. Maailman muutosten vauhti vaatii nyt kumppanikseen ketterän ja uusiutuvan Suomen, jolla on innovatiivinen ja joustava julkinen sektori sekä hyvät lähtökohdat yrittäjyydelle.

Voit edelleen lähettää minulle palautetta siitä, miten yrittämisen esteitä voitaisiin Suomessa vähentää osoitteeseen : lenita.toivakka@eduskunta.fi

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Terveys & Hyvinvointi

punkaharjun yrittäjien liikuntaryhmä on kokeillut monelle uusia lajeja kuntonyrkkeilystä pilatekseen. Keilailusta on muodostunut perheiden yhteinen harrastus.

Punkaharjun Yrittäjien liikuntaryhmä iloitsee

Superia kun pääsit mukaan!

Kaato, se on kaato! Iloitseminen onnistumisista pulppuaa Punkaharjun keilahallilla ja yrittäjäyhdistyksen liikuntaryhmän keilailuvuoro on vasta alussa. – Keilaaminen on yksi suosikkilajeista ja tähän voivat osallistua myös yrittäjäperheiden lapset, Punkaharjun Yrittäjien puheenjohtaja Sari Naukkarinen iloitsee. Yhdessä harrastaminen tuo monelle yksityisyrittäjänä puurtavalle kaivattua vaihtelua arkeen.

Arto Tolvanen

Keltaisia ja vihreitä iltoja Syksyllä alkaneen yrittäjien liikuntakerhon ohjelma on todella monipuolinen. Keltaisten harrasteiltojen kulut maksaa kokonaisuudessaan yrittäjäyhdistys, Sari Naukkarinen kertoo. Ideana on ollut, että yrittäjät pääsevät tutustumaan uusiin lajeihin.

– Olemme keilailun lisäksi mm. pelanneet pesäpalloa, veivanneet rivitanssia, hikoilleet jumpassa, nauttineet pilateksen lumosta ja tutustuneet kuntonyrkkeilyyn. Kaikki jäsenyrittäjät mahtuvat keltaisiin iltoihin mukaan ja osallistua voi vaikkapa vain yhteen liikuntatapahtumaan, Naukkarinen kannustaa. Vihreät illat toteuttaa yhteistyökumppani Kuntoutuskeskus Kruunupuisto.

– Kruunupuiston asiantuntijat opastavat meitä kaikissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Olemme saaneet oppia ruokavaliosta, opastusta liikkumisen vaikutuksista ja

halukkaat ovat päässet myös testaamaan oman kuntotasonsa, Naukkarinen luettelee. Vihreät illat ovat olleet osallistujilleen maksullisia, mutta yrittäjäyhdistys on maksanut osan kustannuksista Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta.

kes.fi. Etelä-Savon Yrittäjien ASLAKkurssit, joiden tavoite on myös saada liikunnasta yrittäjille elämäntapa, ovat järjestetty parina viime vuonna Herttuassa Kerimäellä. Tulevista kursseista kannattaa kysyä lisätietoja Etelä-Savon Yrittäjien toimistolta.

Hyvinvoiva myös palvelee paremmin

Kruunupuisto sparraa yrittäjät kuntoon

Yrittäjän hyvinvointi on todella tärkeä, koska jaksaminen vaikuttaa yritystoiminnan kehittämishalukkuuteen, ja siihen miten iloisella mielellä ja intensiivisesti jaksaa palvella asiakkaita. Kunnossa kaiken ikää –ohjelma on eri ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma, jonka tavoitteena on innostaa yli 40-vuotiaita säännöllisen liikunnan pariin ja luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. Kunnossa kaiken ikää – hankehakemuksia voi tehdä edelleen, lisätietoja löytyy verkosta www.kki.li-

– Suunnittelimme yhdessä yrittäjiä kiinnostavan ohjelman mahdollisimman monipuoliseksi, Kruunupuistossa yrittäjien liikuntaryhmästä vastaava Maarit Tervonen valottaa.

– Täytyy todella antaa tunnustusta yhdistyksen aktiiveille, jotka välittävät jäsentensä hyvinvoinnista ja tekevät tätä hommaa suurella sydämellä. Siinä on jotain poikkeuksellista, Tervonen jatkaa. Tervonen uskoo, että Kruunupuiston tiimin on helppo tehdä yrittäjien kanssa työhyvinvointityötä kun he tuntevat yrittäjyyden,

ja ovat halunneet tehdä tapahtumista omanlaisensa keskustelevamman ja moni-ilmeisen. Myös yrittäjien ASLAK on järjestelytiimille tuttu.

– Haluamme pitää koko liikuntaohjelman ajan samat tutut vetäjät ja meille on tärkeää ns. kumppanuusajattelu. Keräämme tästä kokemuksia ja rakennamme loppuun asti hiotun tuotteen, jota haluamme tarjota myös muille yrittäjäyhdistyksille, Maarit Tervonen paljastaa. Yrittäjien liikuntaryhmän ohjaajina Kruunupuistossa toimivat työfysioterapeutti Maarit Tervosen lisäksi, työterveyshoitaja Jaana Venäläinen ja fysioterapeutti Juha Räsänen.

Lisätiedot yrittäjien liikuntakursseista Maarit Tervonen maarit.tervonen@kruunupuisto.fi tai Nina Rinkinen nina.rinkinen@kruunupuisto.fi.

Kuntonyrkkeily on suosikkilajini!

Monialayrittäjä Martti Nykänen Punkaharjulta oli helppo houkutella mukaan yrittäjien liikuntaryhmään. Yli 40 vuotta yrittäjänä toiminut Nykänen innostui heti monipuolisesta ohjelmasta.

– Kosketus pilatekseen ja kahvakuuliin oli ensimmäinen laatuaan, Nykänen naurahtaa.

– Mutta eniten innostuin kuntonyrkkeilystä, Nykänen hehkuttaa. Vuorisen mukaan Nykänen onkin mallioppilas, osallistuu innolla tapahtumiin ja on valmis kokeilemaan uutta. Nykänen itse kiittelee yrittäjäyhdistystä liikuntaryhmän järjestämisestä.

– Kyllä täältä saadulla energialla vielä yhden yrityksen perustaa, Martti Nykänen huikkaa, ja käy heittämässä varman paikkoheiton sarjaansa.

3

4

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Työhyvinvointi

Luottamuksella rakennetaan

Toimiva työyhteisö Metsä-Raikuun omistaja ja toimitusjohtaja Jari Makkonen iloitsee kun tammikuulle jatkuneet plus nollakelit vesisateineen ovat vihdoin kääntyneet pakkaselle - lomautusvaroituksia ei tarvitsekaan viedä käytäntöön.

Ruth Lähdeaho

kun luottamus toimii, niin homma pelaa toteavat toimitusjohtaja Jari Makkonen ja metsäkoneenkuljettaja Ville Suppola.

N

ykyään Metsä-Raikuu työllistää 18 metsäalan ammattilaista. Yhtiön hyvän maineen ansiosta Metsä-Raikuu on houkutteleva työpaikka ja toisaalta yhtiön henkilökunta tekee yhtiön maineen. Perinteinen markkinointi on tarpeetonta, kun kivikovat ammattilaiset huolehtivat maineen kasvamisesta. Kaikki ymmärtävät, että tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimeentulon kaikille osallisille.

Metsä-Raikuussa panostetaan henkilökunnan hyvinvointiin. Haluk-

kaille on tarjottu vapaalippuja kuntosalille ja uimahalliin. Työntekijät voivat käydä tarpeen mukaan fysioterapiassa ja hierojallekin pääsee kun haluaa. Henkilökunnan saunaillat ovat suosittuja ja risteilyillekin lähdetään porukassa. Tällöin on hyvä tilaisuus kehittää toimintaa ja käsitellä ajankohtaisia asioita. Joskus mukana on ollut työergonomiasta kertova ulkopuolinen henkilö, mutta ainakin tähän asti Metsä-Raikuussa kehittäminen on tehty omilla resursseilla.

Jari itse yrittää muistaa käydä kuntosalilla ja lenkkeillä oman kun-

non ylläpitämiseksi. Lomalla Jari ja vaimonsa Katja vaihtavat maisemaa, niin työt eivät pyöri koko ajan mielessä.

Jarin johtamismenetelmät eivät ole kirjoista opittuja; käytännön kokemus osoittaa, että hyvä työnantajan ja –tekijän välinen suhde perustuu täydelliseen luottamukseen. Toki opiskelu Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksessa sisälsi johtamistaidon kurssin, mutta oma johtaminen perustuu ennen kaikkea maalaisjärjen käyttöön. Jarin periaate on, että pienistä asioista ei napista, vaan luo-

tetaan työntekijöiden ammattiylpeyteen.

”Hyvistä työntekijöistä pidetään kiinni ja vaihtuvuus on pientä. ” Jari tuntee työntekijät ja kunkin vahvuudet. Työn ilo on tärkeä löytää.

Metsä-Raikuussa tehdään töitä enimmäkseen pareittain, joten työparin henkilökemioiden kohtaaminen on

tärkeää. Työpareja on joskus vaihdettukin, kun yhteistyö on takkuillut.

Uuden työntekijän palkkaaminen on riski ja oikean henkilön löytämiseen panostetaan. Suosituksia on helppo kysyä omilta työntekijöiltä. Yleensä nuori pääsee Metsä-Raikuuseen kisälliperiaatteella. Firman nuorin työntekijä valmistuikin juuri joulun alla kolmen vuoden oppisopimuskoulutuksesta. Oppisopimus toimii; nuori oppii työhön suoraan käytännössä ja kun teoriaopetus tapahtuu muualla, siihen ei mene työnantajan omaa aikaa.

Hyvistä työntekijöistä pidetään kiinni ja vaihtuvuus on pientä. Työntekijöiden keski-ikä on 44 vuotta, nuorimman ollessa parikymppinen ja vanhimman 62-vuotias. Jarin setä on 35 vuoden kokemuksellaan pitkäaikaisin työntekijä firmassa. Eläkkeelle siirtyneet kutsutaan ainakin yhteisiin pikkujouluihin, ja käypä joku eläkeläinen tarvittaessa tuuraamassa.

Työkaverit viettävät vapaa-ajallaan paljon aikaa yhdessä, saunailloissa ja muutenkin. Jatkuva kanssakäyminen on mielekästä ja pikkujoulutkin ovat suosittuja. Juhlissa jaetaan muun

5

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

muassa ansiomerkkejä pitkistä työsuhteista.

Metsä-Raikuussa on kokeiltu työajanseurantajärjestelmän käyttöä, mutta siitä on luovuttu ainakin toistaiseksi. Järjestelmä koettiin kankeaksi ja sen käyttö söi liikaa työaikaa. Yhtiössä käytetäänkin perinteistä tuntikirjausta paperille, koska luottamus kirjausten oikeellisuuteen on kova. Tulospalkkaus on käytössä hakkuukonepuolella, jossa se on helpommin toteutettavissa.

”Alan suurimpia haasteita on kannattavuuden säilyttäminen.”

Jari toteaa, että alan suurimpia haasteita on kannattavuuden säilyttäminen. Metsäala on erityisen sääriippuvainen ja viimeksi tänä talvena on lämpimän sään takia jouduttu jakamaan työntekijöille lomautusvaroituksia. Toisaalta 30 asteen pakkasessa koneet seisovat, kun konerikon riski kasvaa. Ala on kuitenkin maaseudulla tärkeä elinkeino, jonka kehittämiseen pitää panostaa.

Metsä-Raikuussa kannustetaan työntekijöitä antamaan palautetta sekä esittämään parannusehdotuksia ja omia keksintöjä. Yrityksessä käydään avointa keskustelua ja ehdotuksia uskalletaan esittää. Jari arvioi ehdotuksien toteutettavuutta ja tekee lopullisen päätöksen idean käyttöönotosta.

Tiimityötä Ville Suppola kävi Varparannan metsäkoulun, minkä jälkeen erikoistui metsäkoneenkuljettajaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun metsäkonelinjalla. Ville ja hänen työparinsa tekevät kahdeksan tunnin päiviä kahdessa vuorossa, aamukuudesta kahteen tai kahdesta kymmeneen illalla. Työvuorot sovitaan parin kesken. Välillä työ vaatii venymistä, ja töitä tehdään tarvittaessa viikonloppunakin. Yleensä koneremontit tehdään yhdessä parin kanssa viikonloppuna. Villen mielestä parasta työssä on itsenäisyys.

Ajatus pitää olla koko ajan mukana työssä, vaikka työ sujuu nyt luonnostaan 10 vuoden kokemuksella. Villen tuulenkaatosavotta keskeytyy hetkeksi, kun sahan terä osuu kiveen. Ammattilaiselta ei terän vaihdossa mene kuin hetki, ja työ jatkuu taas. Viime aikoina hankalampia tuulenkaatosavottoja on riittänyt.

Nykyinen konekanta on eri ikäistä ja korkea käyttöaste edellyttää investointeja uuteen kalustoon. Ville sai nykyisen metsäkoneensa käyttöön viime vuonna. Uusissa malleissa on aina uusia ominaisuuksia, joiden opettelu vaatii oman aikansa.

Tosin konemerkin pysyessä samana toimintojen peruslogiikan jo tietää.

Konevalmistaja antaa konekohtaista koulutusta tarvittaessa, mutta neuvoja kysytään etupäässä tutulta huoltomieheltä. Useimmiten vian korjaaminen onnistuu puhelimessa saatujen ohjeiden perusteella. Jokainen

työpari hoitaa oman metsäkoneensa perushuollot ja erityisosaamista vaativat korjaustyöt teetetään ulkopuolisella osaajalla.

Villen mielestä työn vastuullisuus on lisääntynyt ja työnteko vaatii yrittäjämäistä asennetta. Työ vaatii tarkkuutta ja lopputuloksen on oltava laadukasta, samalla kun puuta pitää kaataa mahdollisimman paljon ja ripeästi. Metsäkoneenkuljettajan on tiedettävä tarkkaan mistä ja mitä milloinkin hakataan. Metsä Karjalan palveluksessa oleva Mervi Hämäläinen suunnittelee Metsä Groupin toimihenkilöiden kanssa yhteistyössä hakattavat leimikot ja tekee työohjelmat motoille. Metsänomistajien omat toiveet on otettava myös huomioon.

Pääasia työn tekemisessä on kova luottamus. Pomona Jari ei napise pienistä eikä käy jatkuvasti tarkastamassa työn etenemistä. Voi mennä pitkiäkin jaksoja, ettei nähdä ollenkaan, vaan asiat hoidetaan puhelimessa.

Ville on aina viihtynyt luonnossa ja yksin metsässä työskentely on luonnollista. Syksyllä pimeä metsä on kyllä vähän synkkä. Karhuun Ville ei ole ainakaan vielä törmännyt, mutta hirviä näkyy paljon. Hirvet eivät välitä koneista, mutta heti kun avaa koneen oven, hirvi ottaa jalat alleen.

metsä-raikuun jari ja katja makkonen työskentelevät yhdessä 40-vuotiaassa perheyrityksessä.

Metsä-Raikuu pähkinänkuoressa Metsä-Raikuu Oy täytti 40 vuotta vuonna 2013. Nykyisin toimitusjohtajana oleva Jari Makkonen tuli yhtiöön ajokoneenkuljettajaksi vuonna 1987. Jari otti yrityksen ohjat käsiinsä isänsä Raimon jäätyä eläkkeelle vuonna 2003. Yrityksen työmaat ovat sadan kilometrin säteellä Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Enonkoskella ja Savonrannalla. Leimikot korjataan ohjeen mukaisesti ja toimitetaan tienvarteen, josta metsäyhtiö hakee ne pois. Neuvotteluasemansa ja toiminnan tehostamiseksi Metsä-Raikuu aloitti yhteistyön Metsä Karjala Oy:n kanssa vuonna 2009 ja omistaa yhtiön osakkeista 25 %.

Myös Jarin vaimo Katja on työskennellyt Metsä-Raikuun taloushallinnossa vuodesta 1997 lähtien. Katja perusti oman tilitoimiston vuonna 2006, kun muutkin kyselivät kirjanpitopalveluita. Nyt, kun asiakkaita on kymmeniä, Katjan toiminimi on muuttunut osakeyhtiöksi ja nimikin on nyt Tilitoimisto Kristalli.

SUOSITTELE YRITTÄJÄLLE

JÄSENYYTTÄ JA VOITA MERCEDES-BENZ!

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään vaikutusvaltaisen järjestön tuekseen sekä runsaasti rahanarvoisia etuja. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele.

Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

6

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Koulutus

Yhteishankintakoulutuksella kasvusta kiinni Eteläsavolaisilla yrityksillä on nyt hyvä sauma valmistautua uuteen kasvuun räätälöimällä TE-toimiston kanssa henkilöstölleen ns. yhteishankintakoulutuksia.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Y

hteishankintakoulutusten juju on, että yritys suunnittelee ne yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa, pääsee hyödyntämään kokeneita kouluttajia ja saa tuntuvan rahoitusosuuden koulutuksen toteutukseen.

Koulutusajat vaihtelevat kahdesta viikosta kahteen vuoteen. Koulutuksia voidaan räätälöidä uudelle henkilöstölle, nykyiselle väelle, lomautetuille ja irtisanotuille. Uudenlainen koulutusmuoto, VerkostoRekrykoulutus, antaa taitoja ihmisille, jotka useampi yritys voi työllistää yhdessä.

”Yhteishankintakoulutuksilla varmistetaan pysyminen töissä tai pääsy töihin. ” Savonlinnassa yhteishankintakoulutuksista vastaavat Hannu Laamanen ja Hannele Tuhkanen vakuuttavat, että yrityksessä kannattaa miettiä väen koulutusta vaihtoehtona, kun tuotanto alkaa hiipua ja tilauskirja ohentua. Hiljaisempana aikana voi hioa yrityksen uuteen iskuun kartuttamalla työntekijöiden osaamista.

Pieksämäellä on koulutettu viime vuosina ahkerasti muun muassa metallialan ja hoivapuolen osaajia. Hannu Häkkinen muistuttaa, että Pieksämäellä on asukaslukuun suhteutettuna eniten hoiva-alan työpaikkoja koko maassa eli peräti noin 24 prosenttia koko työllisestä väestä.

– Osaajien tarve kasvaa koko ajan ja myös miehet alkavat näkyä näillä perinteisesti pehmoaloilla, mitä työn-

antajatkin pitävät hyvänä asiana.

Mikkelissä perustetaan uusia yrityksiä tasaiseen tahtiin. Kun uusia yrityksiä rekisteröidään noin parisen sataa, Mikkelin seudun yrityspalvelukeskus on kätilöimässä niistä joka toista. RekryKoulutus on aloittavalle yritykselle näppärä tapa taata, että uudet työntekijät on täsmäkoulutettu tuleviin tehtäviinsä.

– Yhteishankintakoulutuksilla varmistetaan pysyminen töissä tai pääsy töihin, Ilkka Pulkkinen Mikkelin seudun yrityspalvelukeskuksesta vakuuttaa.

– Yhteishankintakoulutuksen suunnitteluun kannattaa varata aikaa.

Käytäntö on osoittanut, että suunnitteluvaiheessa koulutuksen sisältö voi muuttua oleellisestikin.

– Usein keskustelemalla ja hauduttelemalla yhdessä voi syntyä parempi ja monipuolisempi koulutustuote kuin mitä yrityksessä on ehkä aluksi ensin ajateltu, Mikkelissä koulutuksia hankkivat Sari Halonen ja Kati Säisä ovat huomanneet.

”Koulutuksen suunnittelu kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä TE-toimistoon.”

Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa kouluttajan valintaan. Koulutus käynnistyy hyvinkin nopeasti, jos valmiiksi kilpailutetusta kouluttaja joukosta löytyy yritykselle sopiva.

Myös muita kouluttajia on mahdollista käyttää ja kuunnella muutenkin yritysten toiveita.

Koulutuksen suunnittelu kannattaa

Eteläsavolaisia yrityksiä peesaavat yhteishankintakoulutusasioissa Hannu Häkkinen (vas.), Ilkka Pulkkinen, Sari Halonen, Hannele Tuhkanen, Hannu Laamanen ja Kati Säisä. Sari Halonen ja Kati Säisä työskentelevät ELY-keskuksessa, muut TE-toimistossa.

aloittaa ottamalla yhteyttä TE-toimistossa yhteishankintakoulutuksia räätälöiviin asiantuntijoihin, mikä helpottaa myös yritys-suomi.fi-palvelusta löytyvien hakulomakkeiden täyttöä.

– Ihmiset tekevät tuotteet ja palvelut. Siksi yrityksillä pitää olla valmiutta kehittää henkilöstöään, Säisä sanoo.

Jos omassa yrityksessä ei ole täysipäiväisen henkilöstön tarvetta, voi miettiä myös ihmisen palkkaamista yhdessä muiden yritysten kanssa.

Kun sopiva ihminen löytyy, hänelle voidaan räätälöidä ns. VerkostoRekrykoulutus.

Yhteinen työntekijä voi vaikkapa tasata ruuhkahuippuja useissa yrityk-

sissä ja työllistyä vaikka siivousalalle, kaupan alalle, maaseutuyrityksiin tai tilitoimistoihin. Kun työntekijä saa näin työkokemusta useista yrityksistä, hän voi itse innostua aikanaan perustamaan yrityksen.

– Tässä olisi monille kasvua miettiville yrityksille tapa työllistää yhdessä työntekijä. Yritysten kannattaisikin perehtyä tähän mahdollisuuteen ja miettiä, olisiko tässä heille ratkaisu, Säisä innostaa.

Yhteishankintakoulutukset kestävät 10 päivästä kahteen vuoteen työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä suunnittelemaa, hankkimaa ja rahoittamaa koulutusta RekryKoulutus uuden henkilöstön kouluttamiseen perus- tai lisäkoulutusta, jopa tutkinto työnantajan maksuosuus koulutuksesta 30 % TäsmäKoulutus nykyisen henkilöstön kouluttamiseen ammattitaidon päivittämistä ja osaamisen kehittämistä työnantajan maksuosuus koulutuksesta 20-75 % yrityksen koon mukaan MuutosKoulutus irtisanotuille ja toistaiseksi lomautetuille ammatillista koulutusta, joka voi sisältää työnhakutaitojaksoja työnantajan maksuosuus koulutuksesta 20 % VerkostoRekryKoulutus ennen työsuhteen tai toimeksiantosuhteen alkua työsuhde voi olla koulutuksen jälkeen työsopimussuhde yhteen tai kaikkiin työnantajiin tai se voi olla toimeksiantosuhde kaikkiin työnantajiin, jolloin rekrytoitava voi hakea starttirahaa tai perustaa oman yrityksen. koulutukseen voi sisältyä yritystoimintaa tukevia osioita työnantajan maksuosuus koulutuksesta 30 % Lisätietoja: www.yrityssuomi.fi (haku: koulutussuunnittelu) www.te-palvelut.fi

7

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Etelä-Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yritysasiamiehemme liikkuu yrityksissä ja tuo yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet ja uudet ideat MAMKin eri alojen asiantuntijoiden edelleen työstettäväksi sekä vie yrityksiin tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja kehittämisratkaisuista.

Ota yhteyttä, mikäli haluat kehittää yritystäsi kanssamme.

Useasti laatupalkittu SAMI on koulutuspalvelujen kautta mukana luomassa seudullista elinkeinoa ja kehittämässä osaamista tarjoamalla niin valmiita kuin räätälöityjäkin koulutuksia yrityksille.

Autamme yrityksiä sopivan koulutusratkaisun löytämisessä. Toteutamme yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ammattiosaamista ja liiketoimintaosaamista tukevia koulutuspalveluita.

Yritysneuvoja Anne Mutka Aikuiskoulutus- ja kehittämispalvelut, OpinOvi puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi www.samiedu.fi

Yritysasiamies Minna Pasila puh. 0503125109 minna.pasila@mamk.fi www.mamk.fi

Yritysasiamies Teija Pylkkänen puh. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi www.esedu.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

ProAgria Etelä-Savo, yrityspalvelut

Pienyrityskeskus – Yrittäjyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäjäkumppani

Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa, yrityksen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan suunnittelussa. Palvelut on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille, moninaisille maatiloille ja alkaville yrityksille.

Koulutuspäällikkö Marja Närhi puh. 040 836 7870 marja.narhi@aalto.fi www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Koordinaattori Eeva Uusitalo puh. 044 336 6910 eeva.uusitalo@helsinki.fi

Yritysasiantuntija Kirsi Mättölä puh. 0400 826 789 kirsi.mattola@proagria.fi

RURALIA-INSTITUUTTI

Mikkeli

Hankintojen teko ja kilpailutus,

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus

Esimiespolku:

Luomuliiketoiminnan kehittäminen II, 14.2. – 16.10.

Yrittäjäksi NYT, 19.2. – 24.4.

Verkostot Venäjä-toiminnoissa, 20.2. klo 12 – 15.30 Palveluratkaisut – uudistuvan liiketoiminnan ja kasvun tukena, 11.3. – 19.8.

Maksuliikenne ja rahoitus Venäjän-kaupassa –tietoisku, 18.3.

Suunnitelmallisuutta asiakkuuksien hoitoon!, 25.3. – 23.4. ”Mitä sä duunaat?” – Opin, onnistun, otan vastuun, 8.4.

Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa, 15.4. – 6.5.

Venäjän kielen tehovalmennus, 3.6. – 4.6.

6.3. ff Henkilöstön johtaminen ja kehittäminen, 20.3. klo 16.30 – 20.30 ff Talouden johtaminen - budjetointi, tunnusluvut, tuottavuus,

Helsingin yliopiston

Yrityspalvelukeskus

hohuolto 5 op, 19.3. – 7.5. ke klo

Ruralia-instituutti

Mikkelin seutu

17 – 20.30.

Tutkittua tietoa luomusta –tilai-

Minustako yrittäjä? – aloittavien

Myynnin ja asiakaspalvelun te-

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen 2 op, 15.4. – 30.5.

Strateginen johdon laskentatoimi

kustannukset, 10.4. klo 16.30

– 20.30 ff Talouden johtaminen - riskienhallinta, investoinnit, analyysit, 24.4. klo 16.30 – 20.30

YAMK 5 op, 7.3. – 14.4.

Lisätiedot: avoinamk@mamk.fi puh. 050 312 5105

ilmoittautuminen ja lisää koulutuksia: www.mamk.fi > koulutuskalenteri

ff Markkinoinnin tehosparraus, 15.5. klo 16.30 – 20.30

ProAgria Etelä-Savo

ff Tuotteistaminen, 8.5. klo 16.30

Järjestäjä: Kilpailukykyä eteläsavolai-

– 20.30 Eettinen laatujohtaminen, webinaari 18.3. klo 14 – 15 Venäjää asiakaspalveluun verkko-opiskeluna, 6.3. – 15.5.

seen maaseutuyrittämiseen –hanke

Talouden ABC-teemapäivä, 26.3. kello 9 – 13, Kangasniemi

suudet joka toinen tiistai klo 8.30

yrittäjien infotilaisuudet 3.3., 7.4. ja

– 10, 4.2. lähtien Luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys viljelyssä, 11.2 Kasvisseminaari – tavoitteena turvallinen kasvistuote, 13.2 Saippuaa luonnon raaka-aineista, 20.2.

Luomupuutarhapäivä, 25.2., Pieksämäki Avomaavihannesten tuholaiset ja hyötyeliöt, 20.3., Varkaus + kenttäpäivä kesällä Vaihtoehtoja marjojen ekologiseen kasvinsuojeluun, 25. – 26.3.

5.5. klo 17.

ja 5.4.

Hygieniapassikoulutus venäjän

Lisätiedot: Kirsi Mättölä,

puh. 044 794 5318 kirsi.blomberg@miset.fi

Voimavaravalmennus, 15.4.

Lönnrotinkatu 7:

Eri kulttuurit asiakastyössä ja

Tuotteistamalla tulosta, 10.3.

Sosiaalisen median mahdollisuudet, 14.4.

keskus.fi

kielellä, 11.4.

Etelä-Savon TE-toimisto Yrittäjäkoulutus iltakoulutuksena

aalto.fi > Koulutus

Mikkelin ammattikorkeakoulu Arvonlisäverottomuus ja kotita-

Lisätiedot: www.helsinki.fi/ruralia

op, 17.3. – 18.5., verkko-opintoina.

Savonlinnassa, 24.2. – 8.4. (15

palveluissa -infotilaisuus, 9.4. klo 13 – 16, Juva

iltaa) Yrittäjäkoulutus päiväkoulutuksena Mikkelissä, 24.3. – 11.4.

Yrittäjäkoulutus iltakoulutuksena Mikkelissä, 5.5. – 17.6. (15 iltaa)

ff PPO II, 16. – 28.5.

Lisätiedot: suvi.korhonen@proagria.fi

Työhyvinvoinninpäivä tilauksesta Lisätiedot: www.samiedu.fi ->koulu-

Lisätiedot: www.mikkeli.uusyritys-

Ideoita ekopihaan, 5. – 7.6.

Konseptointi ja tuotteistaminen 5

työyhteisössä, 24.4.

Työelämä on taitolaji, 13.5.

Taloushallinto haltuun, 12.5.

kirsi.mattola@proagria.fi

ff PPO I, 7. – 21.3.

aikuisopisto Työelämä on taitolaji, 18.3.

Paremman Palvelun Osaaja ®:

Savonlinnan ammatti- ja

Tietoiskuillat Pienyrityskeskuksella,

Lisätiedot: www.pienyrityskeskus.

lousvähennys kotiin tuotettavissa

Savonlinna

Uusyrityskeskus Mikkeli

Pajua ja huovutusta, 22. – 24.4.

to klo 12 – 16.

Mikkelissä, 3.11. – 16.12. (15 iltaa)

Voimavaravalmennus, 13.2.

puh. 0400 826 789,

Etelä-Savon ammattiopisto

Mikkelissä, 1.9. – 20.10. (15 iltaa) Yrittäjäkoulutus iltakoulutuksena

Lisätiedot: Kirsi Blomberg

Lisätiedot: www.esedu.fi/tyoelamalle

Esiintymistaito 3 op, 17.3. – 18.5.,

Yrittäjäkoulutus iltakoulutuksena

tuskalenteri

8

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Raha & Talous Onko vahvistuva talouskasvu jo hinnoissa?

Maailmantalous jatkaa vähittäistä parantumistaan. Kasvun kiihtymisestä vastaavat erityisesti kehittyneet maat, kehittyvien maiden kasvun nopeutuessa vain hieman. Talouskasvun vahvistuminen on nojannut elvyttävään rahapolitiikkaan, mutta kasvun lujittuminen mahdollistaa samalla varovaisemman rahapoliittisen elvytyksen.

– Yhdysvaltain talouden positiivinen sentimentti ja maailmantalouden elpyminen tukevat riskinottoa ja suhtaudummekin yhä positiivisesti osakkeisiin sekä joukkolainoissa erityisesti High Yield -yrityslainoihin, Pohjolan analyytikot toteavat.

– Osakekurssien voimakas nousu on nostanut osakemarkkinoiden arvostuksia tuntuvasti. Parantunut riskisentimentti, odotukset globaalin talouskasvun kiihtymisestä sekä heikot vaihtoehtoiset sijoitustuotot puoltavat mielestämme kuitenkin osakkeiden ylipainoa. Suosimme nyt sektoreita, joissa yhdistyy selvä tuloksenparannuspotentiaali ja kohtuullinen arvostus. Euroopassa tällaisia toimialoja ovat autoteollisuus, kotitaloustarvikkeet ja teknologia. Myös teolli-

suustuotteissa ja -palveluissa on maailmantalouden elpyessä potentiaalia, vaikka vielä nyt arvostuskertoimet ovat koholla, osakestrategi Jarkko Soikkeli sanoo.

– Suomalaisosakkeista alkuvuoden suosikkimme ovat Cargotec, Metso, Metsä Board, Nokian Renkaat ja Uponor. Samaan aikaan kehotamme välttämään Elisan, Stockmannin, Tiedon, UPM-Kymmenen ja Wärtsilän osakkeita, Soikkeli jatkaa.

Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouskuvan säilyminen vahvana tukee Pohjolan analyytikkojen odotuksia siitä, että markkinat joutuvat aikaistamaan hinnoitteluaan myös Fedin koronnostojen alkamisajankohdasta. Euroalueen korkokäyrä on linjassa analyytikkojen tämän hetken kor-

konäkemyksen kanssa. Analyytikkojen duraatiosuositus euroalueella on edelleen 5 vuotta.

– Odotamme dollarin vahvistuvan euroa vastaan Fedin ohjauskoron nostopaineiden voimistuessa. Ennakoimme kehittyvien talouksien vahvistuvan globaalin talouden imussa, mutta Fedin koronnostopaineiden myötä kehittyvien maiden valuuttojen käänne antaa odottaa vielä itseään. USA:n kiihtyvä inflaatio ja kiihtyvä globaali talouskasvu tukevat investointivetoisia raaka-aineita. Euroopassa sähkön, hiilen ja päästöoikeuksien hintanäkymät ovat aneemiset, korko- ja valuuttatutkimusjohtaja Jukka Ruotinen sanoo.

– Suosimme nykyisessä ympäristössä High Yield -yrityslainoja yli In-

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?

Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, 50100 Mikkeli

www.finnvera.fi

vestment Grade -lainojen niiden suuremman riskipreemiopotentiaalin ja korkoliikkeiltä antaman paremman suojan vuoksi. Suhteessa yhtiöiden fundamentteihin, näemme suomalaisista yhtiöistä eniten arvoa Cramon, Nokian Renkaiden, PKC:n, Ramirentin ja Tiedon yrityslainoissa. Mielestämme Elisan, Neste Oilin, Nokian, NSN:n, SRV:n yrityslainojen tuottotaso on vähiten houkutteleva suhteessa yhtiöiden luottokelpoisuuteen, Ruotinen jatkaa.

Pohjola Markets Sijoitusstrategia 1/2014 Lisätietoja 23.1.2014 ilmestyneen strategian sisällöstä saat SuurSavon Osuuspankin konttorien sijoitusneuvonnasta (ajanvaraukset p.

010 255 2601) tai op.fi:stä Sijoitustutkimuksen sivuilta.

9

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Toimiva työterveyshuolto:

Investointi vai kustannus?

Yrittäjän ja yrityksen olisi hyvä muistaa, että työterveyshuolto ja henkilöstön terveysturvaa lisäävä vakuutusyhtiö ovat yrityksen yhteistyökumppaneita siinä missä esimerkiksi tilitoimisto on. Moni yksinyrittäjä ei vieläkään tiedä, että hänellä on mahdollisuus ottaa itselleen työterveyshuolto, josta yhteiskunta maksaa 50-60 %. Vakuutusratkaisuilla yrityksen on mahdollista nopeuttaa hoitoketjua ja sitä kautta vähentää sairauspoissaoloja.

Henkilöriskit hallintaan Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaisesti työntekijän sairauspoissaolon kustannus on yritykselle 300,-/päivä. Keskimäärin yrityksissä on vuosittain 5 % sairauspoissaolopäiviä. Poissaoloista 25 % on tapaturmia ja 75 % johtuu erilaisista sairauksista. 80 % eli leijonanosa tapaturmista sattuu työntekijöiden vapaa-ajalla. Tapaturmien vakuuttaminen on yrityksissä kunnossa, sillä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi moni yritys on vakuuttanut työntekijänsä myös vapaa-ajan tapaturmien varalta. Työntekijöiden sairastumista varten vastaavasti vakuutusturva yrityksissä on paljon heikommalla tasolla. Avainhenkilöiden tai yrittäjän itsensä pitempiaikaisesta sairaudesta johtuvasta poissaolos-

”Hyvin hoidettu työterveyshuolto tuo yritykselle tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia.”

Mikä on Sinun yrityksellesi sopiva terveysturvataso?

Hyvin hoidettu työterveyshuolto tuo yritykselle tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Se tukee HRtoimintoja kääntämällä henkilöstökuluja tuotoiksi. Työntekijöiden työteho on todettu tutkimuksissa nousevan 1 – 2 % ja sen vaikutus käyttökatteeseen voi olla yllättävän suuri, jopa yli 10 %.

Työntekijöille tällainen turvaverkko lisää turvallisuuden tunnetta ja työviihtyvyyttä sekä parantaa palvelusuhteen kestoa.

Kysy lisää yrityksen henkilöriskien hallinnasta: Mikkeli ja Pieksämäki: Auvo Urpilainen auvo.urpilainen@pohjola.fi

Yhteyspäällikkö Auvo Urpilainen esittelemässä OP- Pohjolan henkilövakuutusratkaisuja.

– Tärkeää on ja kaikki lähtee siitä, että yritys itse on tiedostanut henkilökuntansa työhyvinvoinnin ja terveydenhuollon merkityksen, Auvo Urpilainen painottaa.

– Meiltä löytyvät sitten yritykselle sopivat vakuutusratkaisut ja riskienhallintainstrumentit, Urpilainen vahvistaa.

– Lakisääteisen työterveyshuollon tasoa voi laajentaa koskemaan lääkäritasoiset palvelut ja jopa leikkaukset. Hoitokuluvakuutuksen avulla taataan nopea pääsy leikkaukseen tai magneettikuvaukseen eli se auttaa vähentämään poissaoloja ja alentamaan työterveyshuollon kustannuksia, Urpilainen esittelee.

Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy

ta saattaa muodostua yritykselle merkittävä taloudellinen riski. Sairastumisesta johtuvia henkilöriskejä yritys voi hallita Terveysturva-vakuutuksella. Perustana on, että yrityksessä tiedostetaan henkilöriskit ja aktiivisesti hallitaan terveysriskejä, hoitoon pääsee nopeasti ja työhön paluu nopeutuu vastaavasti yhtenäisen hoitoketjun ansiosta jopa puolella. Yritykselle riittää, että informoi vakuutusyh-

tiötä tapahtuneesta mahdollisimman nopeasti ja vakuutusyhtiö ottaa asian aktiivisesti hoitoonsa. Hoitoon pääsee Pohjolan hoitolaitostyökumppanille, kuten esimerkiksi Terveystalo tai Pohjolan Omasairaalaan.

Keskitä nyt vakuutukset OP-Pohjola-ryhmään. Uutena Pohjolan etuasiakkaana saat siirtyvän autovakuutuksenvuodeksi puoleen hintaan. Lue lisää: www.op.fi/auto

Savonlinna: Helena Härkönen helena.harkonen@pohjola.fi

10

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Osta paikalliselta yrittäjältä!

Se kasvattaa aluetaloutta parhaiten.

Työnantajat ja työtekijät treffeille RekryON 2014, Mikkelin alueen suurin rekrytointitapahtuma, kutsuu työnantajat ja työntekijät Etelä-Savon ammattiopistolle Otavankatu 4:ään 20.2.2014 klo 13.00–16.30. Treffien järjestäjinä toimii Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut yhteistyökumppaneinaan Etelä-Savon TEtoimisto ja Etelä-Savon ammattiopisto.

Tapahtumassa alueen työnantajilla on tilaisuus tavata työnhakijoita ja opiskelijoita sekä lisätä omaa tunnettuuttaan. Lisäksi on hyvä tutkia opinnäytetöiden, harjoittelupaikkojen ja oppisopimusten järjestymismahdollisuuksia. Tapahtumassa esillä ovat muun muassa kaupan-, taloushallinnon-, turvallisuuden-, it –palvelujen-, hoiva-, matkailu ja ravintolaalan työnantajat.

Työnhakijat vastaavasti pääsevät tutustumaan osallistujayrityksiin ja saavat tilaisuuden esittäytyä työnantajille. Totutusti kesätöiden hakijat ja tarjoajat kohtaavat RekryON:ssa, eli tapahtuma kiinnostaa myös opiskelijoita ja pian valmistuvia.

– Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Yritykset ehtivät vielä ilmoittautumaan tapahtumaan mukaan 7.2.2014 mennessä. Ilmoittau-

timnen tapahtuu työllisyyspalveluiden nettisivuilta osoitteessa: www. tyollisyysmikkeli.fi, RekryON –tapahtumasta vastaava Ramona Laitinen vinkkaa. Viime vuonna yrityksiä ja organisaatioita osallistui yli 60 ja kävijöitä oli 800. Tapahtuman kehittämisestä ja järjestämisestä päävastuun kantaa ESR-rahoitteinen Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluja hallinnoima välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa.

Työ ja tarpeet ovat muuttuneet – Ideamme on tehdä työnantajalle mahdollisimman riskittömäksi palkata ja työllistää työtön työnhakija, työnsuunnittelija Ari Myyryläinen kiteyttää Työllisyyspalvelujen toiminnan. Toiminta käynnistyi kun-

takokeiluna 2012 ja siitä on tarkoitus saada toiminnosta pysyvä käytäntö eli kaupungin oma työllisyyspalvelujen yksikkö. Mikkeli on hommassa tosissaan, koska se maksaa työllistämisestä vielä myös työllistämispalkkion.

– Työ ja yritysten tarpeet ovat myös muuttuneet vuosien saatossa. Kesäkausi on pidentynyt ja on tarjolla muutenkin enemmän erilaista kausityötä, Myyryläinen pohtii. Tänä päivänä etsitään moniosaajia ja ensimmäiseksi haetaan työntekijää ’hiljaisesti’ yrityksen omista verkostoista.

– RekryON –tapahtuman lisäksi järjestämme työnantajille aamukahvitilaisuuksia, joista seuraava on 5.3.

Haukivuorella, 6.3. ollaan Anttolassa ja 12.3. Ristiinassa, Myyryläinen luettelee.

– Tällä hetkellä 16 työnantajaa hakee kauttamme työntekijöitä. Jatku-

ramona laitinen ja ari myyryläinen kokoavat materiaalia rekrymessuja varten. vasti on pulaa toimitilahuoltajista, hoiva- ja sosiaalialan työntekijöistä sekä tilinpäätöstaitoisista kirjanpitoihmisistä, Ari Myyryläinen erittelee työnsarkaansa.

”Myös yrittäjät tarvitsevat normitalkoita”

Hellitä välillä, supermiesyrittäjä!

Byrokratia on paisunut, viranomaisten suorittama valvonta yrittäjiä kohtaan on lisääntynyt ja sääntely on heikentänyt yrittämisen kannusteita, totesivat eteläsavolaiset yrittäjät tiistaina Mikkelissä. Asiat nousivat esille, kun Kokoomuksen eduskuntaryhmän yrittäjyyskiertueen tilaisuuteen kokoontuneet yrittäjät antoivat palautetta kansanedustajille Lasse Männistölle ja Lenita Toivakalle.

Moni yrittäjä ei kiireisen arjen keskellä tunnista oman jaksamisensa heikentymisestä kertovia merkkejä, kuten hallitsematonta kiirettä tai työn ja perheen välisiä ristiriitoja. Itseään kaikkivoipana pitävä yrittäjä on usein myös haastava esimies.

– Kun nyt olemme kiertäneet ympäri Suomea useilla paikkakunnilla, niin selvästi muutamat asiat toistuvat yrittäjien puheenvuoroissa. Olemme saaneet valtavasti palautetta siitä, kuinka byrokratian määrä on paisunut ja sääntely lisääntynyt. Se on tuonut lisätaakkaa yrittäjien niskaan, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja Lenita Toivakka.

Kiertuetilaisuuksissa yrittäjät ovat

tuoneet esimerkkejä etenkin normien tiukentumisesta ravintola- ja elintarvikealalla, joissa yrittämisen on koettu muuttuneen entistä hankalammaksi. Yrittäjät kokevat, että lisäksi viranomaiset tulkitsevat uusia säädettyjä normeja hyvin tiukasti.

– Eräs kesäravintoloitsija kertoi, että hänen luonaan kävi saman kesän aikana tarkastaja tutkimassa tupakanmyyntiluvat neljä kertaa. Vaike-

TYÖLLISYYSPALVELUT

TYÖNANTAJA!

Oletko jo kuullut Mikkelin kaupungin tarjoamasta TYÖLLISTÄMISPALKKIOSTA? OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272 www.tyollisyysmikkeli.fi Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta.

aa kuvitella, miten tämä olisi järjellä perusteltavissa yrittäjän kannalta, lisää Toivakka.

Edustajat arvelevat, että juuri liiallisen sääntelyn ja viranomaisvalvonnan purkaminen on yksi kiertueen isoimpia teemoja. Tosin säädösmassan purkaminen on ollut Kokoomuksen työlistalla jo aiemmin hallituskaudella.

– Kokoomus päätti hallituksessa kuntia koskevasta normien purkamisesta rakennepaketin yhteydessä.

Nyt tätä ylimääräisten sääntöjen raivaamista on tarkoitus laajentaa myös yrittäjien keskuuteen, kansanedustaja Lasse Männistö jatkaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiertää tammi-helmikuun aikana Suomea kuuntelemassa yrittäjiä.

Kiertueen aikana esiin nousseet asiat otetaan talteen ja niistä kootaan kymmenen teon lista, joiden puolesta Kokoomuksen kansanedustajat tekevät työtä. Internetkyselyn avulla jokainen yrittäjä voi jättää Kokoomuksen kansanedustajille terveisensä osoitteessa www.yrittajyyskiertue.fi.

työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marja-Liisa Lehtinen työeläkeyhtiö Elosta.

Supermies-efektin kasvu ennakoikin tutkimuksissa työkyvyn menettämistä.

Johtajuus haastaa

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Kuva: Jonna Monola Yrittäjä, jaksatko omasta mielestäsi hyvin? Niin suurin osa yrittäjistä arvioi. Todellisuudessa lähes viidenneksen yrittäjistä työkykyä kannattelee kuitenkin illuusio jaksamisesta, niin sanottu supermies-efekti. Tämä käy ilmi Eläke-Fennian (1.1.2014 alkaen työeläkeyhtiö Elo*) vuosina 2012 ja 2013 tekemistä Menesty mielekkäästi -tutkimuksista, joista ensimmäiseen vastasi 1 500 yrittäjää ja myöhemmissä kuvaa tarkennettiin eri toimialojen osalta.

– Supermies-efekti pitää yllä yrittäjän uskoa omiin voimiin ja auttaa jaksamaan. Haitalliseksi supermiesefekti kääntyy silloin, jos se hämärtää todellisuuden ja estää yrittäjää näkemästä hälytysmerkkejä oman jaksamisensa heikentymisestä, kertoo

Oman jaksamisensa yliarviointi on tutkimusten mukaan yleisintä yrittäjillä, joiden yritykset työllistävät 6 - 14 työntekijää.

– Yrityksen jatkumisen ja yrittäjän työkyvyn kannalta tämä on kriittinen vaihe. Tällöin yrittäjä joutuu kamppailemaan eniten johtajuuskysymysten kanssa: työntekijöitä alkaa olla sen verran, että tarvitaan aikaa ja osaamista johtamisen alueella, eikä pelkkä oman alan erityisosaaminen riitä, Lehtinen arvioi.

Yrityksen kasvaminen edellyttää kykyä roolin muutokseen. Supermies koettaa usein liian pitkään pitää kaikki langat käsissään.

– Yrittäjän lisäksi tämä vaikuttaa työntekijöihin. Työilmapiiri ja jaksaminen kärsivät, jos työntekijällä on tunne, etteivät vastuualueet ole selvät ja johtaja puuttuu joka asiaan.

Opettele ajoissa jakamaan vastuuta. Varmista myös, että ympärilläsi on osaajien verkosto, jolta voit pyytää apua, jos oma asiantuntemuksesi ei riitä.

– Supermies-efektiä ylläpitää eh-

kä eräänlainen myytti, että yrittäjästä tulee tekemisen myötä asiantuntija kaikilla osa-alueilla, joita yrityksen pyörittämisessä tarvitaan. Näin kuitenkaan tuskin on. Siksi kannattaa pohtia, mitkä tehtävät voi ja kannattaa ulkoistaa tai delegoida päteville alaisille.

Aikaa itselle – mahdotonta?

Yrittäjäkään ei ole kone. Opettele ajanhallintaa, jotta pystyisit järjestämään aikaa perheelle tai ystäville sekä työstä palauttaville harrastuksille.

Harjoittele priorisointia. Jos haasteet tuntuvat suurilta, hyödynnä ajanhallinnan opettelussa ulkopuolista asiantuntijaa.

Kasvata myös ammatillista osaamistasi. Mieti, millä yritystoimintasi osa-alueella tarvitsisit eniten vahvistusta osaamiseesi. Raivaa arjesta tietoisesti aikaa itsesi kehittämiseen.

Osallistu sopiville kursseille ja koulutuksiin, joita esimerkiksi yrittäjäjärjestöt tarjoavat.

– Tutkimusten perusteella yrittäjän arki on usein yksinäistä. Moni yrittäjä voisikin hyötyä liiketoiminnallisesta sparrauksesta ja coachingista tai työnohjauspalveluista, Lehtinen toteaa. * Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät ja muodostivat 1.1.2014 alkaen uuden työeläkeyhtiön, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon.

11

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

PK-BAROMETRI. Ennakkotiedot pk-barometristä kertovat, että käänne parempaan on tapahtunut. Sekä yrittäjien luottamus tulevaisuuteen, että investointihalukkuus ovat kasvussa.

WINDOWS XP LOPPUU. Nyt on viimeinen hetki vaihtaa vanhat Windows XPkäyttöjärjestelmät uudempiin. 8.4.2014 on päivämäärä, jolloin XP-käyttöjärjestelmien tuki loppuu. 12-vuotis Windows XP on tietoturvaratkaisuiltaan auttamattomasti vanhentunut.

Hoivayrittäjyys:

Realisti ei hylkää unelmiaan, mutta pitää silmät ja korvat auki Hoivayrittäjien kenttä elää murroksesssa. Perustajasukupolvi eläköityy, vaatimukset yksityisiä palveluntuottajia kohtaan sen kun kiristyvät, tilaajan hankintakäytäntö poukkoilee ja moni yritys vaihtaa omistajaa. Näissä tilanteissa moni yrittäjä soittaa ja kysyy, mitä pitäisi tehdä?

Ensimmäiseksi olen pyytänyt yrittäjää kertomaan, mitä hän businekseltaan haluaa? Toimeentuloa, ammatillisesti kiehtovia haasteita, kasvua, riskejä, parasta asiakastyytyväisyyttä, rikastumista, köyhtymistä, ihan muihin kuvioihin siirtymistä...?

Suomalaisessa kasvuyritysvouhotuksessa unohdetaan kolme tosiasiaa: a) kaikki eivät halua eikä kaikkien pidäkään kasvaa b) osalla kasvua haluavista ei ole kykyä kasvaa ja c) joskus innovatiivinen yrittäjä saa nimen-

omaan hoivapalveluissa merkittävää asiakasvaikuttavuutta ja kasvua aikaiseksi suuremman yrityksen palveluksessa kuin pk-yrityksen omistajana.

Toiseksi olen pyytänyt pohtimaan seuraavaa ajatusta: ”Realisti ei hylkää unelmiaan, mutta ei peitä silmiään ja korviaan toimintaympäristön muutoksilta”. Tällä viittaan siihen, että perusmummoloiden perustamisen aika meni jo, ellei mummolalla tai pappalalla ole selkeää erikoistumista. Rakastan taloustieteilijä Por-

terin toimialojen kehittymistä kuvaavia teorioita ja tiettyjen tahojen koittaessa syyllistää epäisänmaallisuudesta yrityskauppakonsultointien vuoksi, muistutan siitä, että toimialojen kehittymiseen ja kasvuun kuuluvat luonnollisena osana yrityskaupat, eikä tämä fakta muutu muuksi hoivaalallakaan.

Toimialan tuntemus omalla alueella ja valtakunnallisesti, kilpailijoiden liikkeet, ARA-tuet, kaavoitus- ja tonttipolitiikka, suositukset ja lainsäädän-

tö on hyvä olla jatkuvan tarkastelun alla. Ei kuitenkaan siten, että jokaiseen yksittäiseen signaaliin reagoidaan poukkoilevasti liiketoiminnan suuntaa sinne tänne muuttaen.

Yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista on välittynyt huoli ja epävarmuus, jonka vuoksi he hakevat ulkopuolista näkemystä ja kokemusta valintojensa tueksi. Ymmärrän huolen useiden epävarmuustekijöiden vuoksi hyvin. Julkinen sektori on suuri ostaja hoivasektorin pk-yrityksille. Kuntien

tiukissa taloustilanteissa säästöjä haetaan joko a) ostoja karsimalla b) ostoja lisäämällä riippuen hieman siitä, kuka kustannuksia laski, mitä laski ja miten laski. Kuntaliitokset näyttävät kuitenkin vähentävän ostoja nimenomaan pk-sektorilta ja moni miettii kuumeisesti, uskaltaako lähteä epävarmassa tilanteessa kasvu- tai erikoistumispolulle, sinnitteleekö kuten tähänkin asti vai myykö yrityksensä.

Olipa tilanteesi mikä tahansa, haluan rohkaista Sinua Hoivayrittäjä!

Haasteellisena hetkinä kannattaa katsoa kauas tarpeeksi kauas! Välillä tehdään harhamutkia ja sakkolenkkejä, mutta päämäärätietoinen yrittäjä pysyy suht´ levollisena vaikeissakin tilanteissa.

Satu Ahlman hoivayrittäjyyden asiantuntija, Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy

Merkittäviä paikallistalouden toimijoita Liikevaihto 4,5 miljoonaa euroa, 20 vakituista asiantuntijaa, työllistää lisäksi 25 metsuria sekä joukon sopimuskoneurakoitsijoita, jotka korjaavat puuta noin 100 000 m3 vuodessa, osuus puukaupoista on toimialueella 33 % eli 300 000 m3 ja osuus alueen metsätilakaupoista 50 %. Edellä mainitut Itä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen luvut osoittavat, että alueelliset metsähoitoyhdistykset ovat aktiivisia ja kasvavia aluetalouden toimijoita.

Metsärahat kiertoon paikallisesti MHY:n eittämätön etu on vahva paikallisuus. Tuttu metsäneuvoja tuntee ja tietää metsäsi, MHY hakkuuttaa ja hoitaa puunkorjuun paikallisella yrittäjällä, sekä on ammattitaitoinen kilpailuttaja puukaupassa. Pienten metsätilojen puukaupat osataan myös koota yhteen ja myydä ’köntässä’ eteenpäin. Vuosikymmenten aikana kasattua ammattitaitoa päivitetään jatkuvasti ja MHY:stä löytyy omat asiantuntijansa jopa oja- kuin tieprojekteihinkin. Puukaupan kannattavuuteen vaikuttaa hinnan lisäksi tukkien katkonta ja laatuvaatimukset (mm. oksaisuus, lenkous/mutkaisuus, lahous), mutta moniko ymmärtää, että lopullinen puukaupan kannattavuus ratkaistaan metsäveroilmoituksessa.

MHY:n asiantuntijat kouluttavat metsänomistajia metsäveroilloissa ja huolehtivat metsänhoitotöistä kuten taimien istutuksesta ja taimikkojen har-

vennuksesta, jos metsänomistajalle itsellä ei ole aikaa tai mahdollisuutta tarttua em. töihin.

Yksi yhteinen nimittäjä Maa- ja metsätalousyrittäjät metsänomistajina käyttävät metsänhoitoyhdistysten palveluja ja MHY:t vastaavasti alihankkijoinaan alueen kone- ja palveluyrittäjiä. Yrittäjäyhdistys ja MHY ovat vahvoja paikallisia toimijoita. Molemmat tuntevat yrittäjyyden ja ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Molemmat tuovat elinvoimaa ja työllisyyttä omalle seutukunnalle. Molemmissa palvelulle löytyy kasvot ja tuttu paikallinen kaveri, joka hoitaa homman kuntoon. Elinvoiman lisäämiseen seutukunnissa on hyvä miettiä uusia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia yhteistyömuotoja. Tärkeää on, että pystymme kehittämään paikallistaloutta ja alueen ostovoimaa, meidän omia sisämarkkinoitamme. Asiantuntemustamme

ja tuotteitamme myymme mieluusti alueen ulkopuolelle.

Puun hintataso ja kysyntä vakaata Koko viime vuosi oli kohtuullisen vakaan kysynnän ja puun hintakehityksen aikaa. Vain myrskyt huojuttelivat hintakehityksen vakautta. Esimerkiksi Eino-myrsky kaatoi Suomessa metsää yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puuta myytiin teollisuuden tarpeisiin viime vuonna lähes viidennes enemmän kuin viitenä viime vuotena keskimäärin. Ennusteet tulevasta puukauppakehityksestä näyttävät kevään aikana ostojen määrän osalta pysyvän vakaina. Pakkasten myötä myös korjuukelit ovat vihdoin erinomaiset ja lumi ei ole haittana. Suomen metsäisimmässä maakunnassa Etelä-Savossa on puukapasta saaduilla pääomilla suhteellisesti suurin merkitys aluetalouden kiertokululle.

Metsätalousinsinööri Aki Parkkinen:

Etelä-Savon kannattaa hyödyntää metsäosaamistaan Puukauppatulojen ison taloudellisen merkityksen vuoksi maakunnalle on erityisen tärkeää, että me myös hoidamme metsiämme oikein ja talouden kannalta tehokkaasti. Metsänomistajien aluetaloudelle tuottama pääomaruiske on eräs merkittävimmistä tulolähteistä niin paikalliselle kaupalle, investoinneille kuin rakentamisellekin. Monen maaseutuinvestoinnin rahoitus on usein metsärahoista kiinni ja oman pääoman tarpeet hoidettu puukaupasta saaduilla tuloilla. Tehokkaampi maakunnan metsävarojen ja hakkuuvarantojen hyödyntäminen, metsän kasvun maksimointi ja metsäverotuksen hallitseminen sekä onnistuneet suku- ja omistajapolven vaihdokset takaavat maakunnan metsäomaisuuden positiivisen kehittymisen ja lisäävät pääomaa aluetalouden tarpeisiin. Paikallisten asiantuntijoiden ja toimijoiden hyödyntäminen takaavat lisäksi, että aluetaloudelliset positiiviset vaikutukset saadaan Itä-Suomen Yliopiston tutkimuksen mukaan jopa kolminkertaistumaan. Seudun palvelujentarjoajilla on velvollisuus tarjota metsäisimmälle maakunnalle valtakunnan parasta osaamista metsäomaisuuden hoidossa ja kaupassa sekä hioa palveluketjunsa tehokkaasti toimivaksi. Metsässä on runsaasti pääomaa ja potentiaalia, jolla voidaan aikaansaada maakuntaan positiivista kehitystä.

12

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

Investoinnit

tutkimusjohtaja Jari Käyhkö ja kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri iloitsevat investointien käynnistymisestä.

Miljoonainvestoinnit Kuitulaboratorion ympärille Savonlinnan kuitulaboratorion kuitu- ja prosessiteknologian tutkimusyksikkö halutaan laajentaa myös uudeksi sekoitustekniikan tutkimuskeskukseksi. Kuitulaboratorion omassa pienoissellutehtaassa prosessiaan kehittävät ja tutkivat teknologiayritykset saavat alkavien hankkeiden myötä seurakseen uusia yhteistyökumppaneita ja uusia tutkintakohteita. Alihankintakonepajat hyötyvät ja alueelle odotetaan uutta yritystoimintaa. Myös itse Kuitulaboratorion rakennuksen laajennusinvestointi on aloitettu.

Alueen teknologiaklusterin kärkihanke Kuitulaboratorio on Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö, joka sijaitsee Savonlinnan Lypsyniemessä seuranaan mm. sellu- ja paperiteknologian maailmanlaajuinen toimija Andritz Oy, Savonlinna Works Oy:n konepaja ja Teknologiapuisto Noheva. Kuitulaboratorion rakennushankkeen toteuttaa Savonlinnan Yritystilat Oy. Laajennusinvestoinnin suuruus on 900 000 euroa ja uusia laitteita Kuitulaboratorio hankkii 680 000 eurolla, kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo. Ra-

kentamisen urakkatarjouspyynnöt ovat juuri lähetetty. Laajennus käynnistää samalla myös sarjan uusia tutkimushankkeita. Kuitulaboratoriossa on kehitetty ja tutkittu jo 10 vuoden ajan erityisesti selluprosessia.

Nyt käynnistyy jätevesien puhdistustekniikoita kehittävä hanke ja in-line sekoitustekniikoita kehittävä hanke.

Tutkimusyksikön toiminta ja tuotekehitykseen liittyvä laitevalmistus tarjoavat työtä myös alueen alihankintakonepajoille. Hyvänä esimerkkinä toimii JP-Set Oy:n konepaja, joka on rakentanut tutkimusyksikölle testauskäyttöön mm. vaikeiden aineiden lämmönvaihtimen.

FLASH-tutkimushankkeella sekoitustekniikan huippuyksikkö Uusilla sekoitustekniikoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa prosessien energia- ja ympäristötehokkuuteen. Sitä kautta voidaan myös pienentää tehtaiden pääomaintensiivisyyttä ja laitekokoja. Kuitulaboratorion tutkimustoiminta on perinteisesti keskittynyt pitkälti paperi- ja massaprosesseihin. Flash-hanke laajentaa sovellukset nyt myös muihin suuren mittakaavan, pääasiassa vedenkäsittelyyn liittyviin prosesseihin esimerkiksi kaivosteollisuudes-

sa. Hanke herättää mielenkiintoa kannattavuusnäkökulman lisäksi siksi, että vedenkäsittelyn maailmanlaajuiset markkinat ovat vahvassa kasvussa.

Laajaa teollista yhteistyötä FLASHin rinnalla käynnistyi kaksi yritysvetoista hanketta. Vedenkäsittelystä tunnetun AquaFlow:n hankkeessa kehitetään pääasiassa uusia jäteveden puhdistustekniikoita. Wetend Technologies Oy:n hankkeessa puolestaan kehitetään uusia in-line -sekoitusratkaisuja prosessiteollisuudelle. Wetendin uusi innovaatio

tuo paperitehtaille maailmanlaajuisesti satojen miljoonien, jopa miljardiluokan säästöt. Hankkeeseen osallistuvat myös TEKES, sekä prosessiteollisuutta edustavat StoraEnso ja UPM-Kymmene, prosessi- ja laitetoimittajat Andritz ja Sulzer sekä mittausteknologian asiantuntijoina Janesko ja Pixact. VTT on mukana hankkeessa mittausosaamisellaan.

Katse tulevaisuudessa Tutkimustoiminnan tähtäimenä on olemassa olevan osaamisen kehittäminen sekä valmistusteknologian säilyttäminen alueella.

– Tärkeää on uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen ja hanketta tukevien yritysten sijoittuminen alueelle, Kuitulaboratorion tutkimusjohtaja Jari Käyhkö painottaa. Tutkimusliiketoiminnan lisääminen kuuluu myös tavoitelistan kärkeen. Uuteen kehityshankkeeseen liittyy myös MAMK:in prosessitekniikan insinöörikoulutus, joka toteutetaan osin Mikkelissä ja osin Savonlinnassa.

– Eteläsavolaisille nuorille tarvitaan kiinnostavia työpaikkoja ja alan johtavaa koulutusta. Tätä kautta pystymme niitä tarjoamaan, Jari Käyhkö muotoilee. Savonlinnassa koulutus

13

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

TIESITKÖ YEL-maksu on tänä vuonna 1 % suurempi kuin viime vuonna eli 23,3 %. NAISTEN PÄIVÄ. Muista viedä jokaiselle naisyrittäjälle kukkia 8.3. Vaimoväkeä Ensimmäistä kertaa yritystoiminnan aloittava saa 48 kuukauden ajan huojennus- laajemminkin saattaa kiinnostaa? ta YEL:istään 25%. Myös TYEL-maksu nousi.

tulee perustumaan työelämälähtöiseen, yritysten kanssa toteutettavaan koulutusohjelmaan. Harjoittelu- ja lopputyöpaikat syntyisivät luonnollisesti Kuitulaboratorion lisäksi hankkeissa mukana oleviin yhteistyöyrityksiin. Koulutuksesta vastaava lehtori laitetaan hakuun helmikuussa ja uusi insinöörikoulutus starttaa vielä tämän vuoden puolella.

– Jo nyt Kuitulaboratoriossa on toteutettu lähes sata lopputyötä, Jari Käyhkö iloitsee. Kuitulaboratorion kautta prosessitekniikan koulutus saa kokonaan uutta ulottuvuutta, kun useat yliopistoyksiköt sitä karsivat.

Ainutlaatuinen Suomessa, kiinnostaa myös ulkomailla Testausympäristönä ainutlaatuisen Kuitulaboratorion pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Pietarin polyteknisen yliopiston kautta tutkittavana on parasta aikaa venäläinen mittalaiteinnovaatio.

– Professori Yrjö Hiltunen, tunnettu mittausteknologian erikoisosaaja, on mukana tutkimushankkeessa. Yhteistyömme Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kanssa toimii myös erinomaisesti. Muun muassa yhteisen Savonlinna Smart Solutions

-sateenvarjohankkeen alla suunnitellaan uusia toimintoja liittyen esim. älykkäiden materiaalien soveltamiseen prosessiteollisuudessa sekä yhteistyön tiivistämiseen Punkaharjun Metlan yksikön kanssa. Kuitulaboratorio onkin aluekehittäjien kanssa yhteistyössä aktiivisesti esitellyt Savonlinnan alueen erityisosaamista erilaisilla teknologiamessuilla mm. Helsingissä, Tukholmassa, Pietarissa ja Moskovassa.

– Kuitulaboratoriolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä alan teknologiayritysten kehitysveturiksi, Tapio Tirri tuumaa.

Savonlinnan kuitulaboratorio (FiberLaboratory) MAMK FiberLaboratory on tutkimusyksikkö, jossa hyödynnetään uusimpia mittausmenetelmiä sekä pilot-mittakaavaista koeajotoimintaa luotaessa uusia korkean teknologian ratkaisuja biomateriaalien/metsäbiomassan jalostamiseksi. FiberLaboratory tarjoaa korkeatasoista prosessitekniikan tutkimusta, laboratorioanalyysipalvelua sekä tehdasmittakaavaan yltävää koeajotoimintaa uusilla ja kehittyvillä menetelmillä ja laitteilla keskittyen puuraaka-aineen jalostamiseen energia-, ympäristö- ja pääomatehokkaasti.

Toiminnan tavoitteena on biotuoteteollisuuden prosessien tehostaminen ja uudet prosessikonseptit.

Palvelu on suunnattu metsäteollisuudelle, metsäteollisuuden teknologiakehittäjille, mittaus-, säätö- ja automaatiojärjestelmien valmistajille, prosessiteollisuudelle, lämmönsiirtotekniikan laitevalmistajille, vedenkäsittelyjärjestelmien valmistajille sekä kemikaalitoimittajille.

Kuitulaboratorio-rakennuksen laajennus

Lisätietoja: johtaja Tapio Tirri, puh. 040 582 8468, tapio.tirri@mamk.fi

5600 m3 430 kerros-m2 uutta toimistotilaa 128 m2 uutta laboratoriotilaa 162 m2 uutta hallitilaa 240 m2

Pieksämäki

Paikalliset asiantuntijat!

Savonranta Enonkoski Kangasniemi Kerimäki Juva Mikkeli Hirvensalmi

Sulkava

Savonlinna

Punkaharju

Pertunmaa Puumala

Mäntyharju

MIKKELI

MÄNTYHARJU

Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

Pentinpolku 1, 0440 476 089 Väl.palkkio 4,96 %, min. 2.480 euroa (sis. alv)

Satu Varsala Kiinteistönvälittäjä LKV, RI

Arja Tuovinen Kiinteistönvälittäjä LKV

Mirkka Muhonen Kiinteistönvälittäjä LKV

Olli Knuuttila Kiinteistönvälittäjä LKV, kaupanvahvistaja

PIEKSÄMÄKI

Soili Huupponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Yhdessä hyvä tulee.

Lea Pulkkinen Myyntipäällikkö LKV, YKV

Tapani Hakkarainen Toimitusjohtaja LKV

Tarja Pulkkinen Myyntisihteeri LKV

Eija Rantalainen Kiinteistönvälittäjä LKV

JUVA

SAVONLINNA

Kauppakatu 2, 010 255 2551

Arja Ropponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Arto Kurvinen Kiinteistönvälittäjä LKV, RKM

Piikkiläntie 3, 010 255 2687

Olavinkatu 46, 010 255 2222

Tarja Nykänen Myyntisihteeri KED

Antti Tinakari Myyntipäällikkö LKV, ITS, KHK, AKA

Päivi Heikkinen Kiinteistönvälittäjä LKV, AKA, VuT

Helena Jantunen Kiinteistönvälittäjä LKV, DKK, MKT, MBA

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Matti Tanhuamäki Liisa Hiltunen Anna-Katriina Anttonen Myyntisihteeri Kiinteistönvälittäjä Kiinteistönvälittäjä LKV LKV

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

Timo Taskinen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy

14

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

BMW-kauppa starttasi komiasti ARTO TOLVANEN 60-vuotias Rinta-Joupin Autoliike laajensi Mikkelin autotaloaan ja juhli uutta merkkiään BMW:tä kutsuvierastilaisuudessa tammikuussa. Muikeat yli 500 vierasta sai maisteltavakseen koko joukon baijerilaisia herk-

ketjuunsa Suomessa panostava BMW avasi tammikuussa Lappeenrantaan pelkästään BMW:lle omistetun autokaupan Delta Bavarian toimesta.

Ennakkotietojen mukaan vastaavasti Suni olisi luopumassa Lappeenran-

kuja. BMW Suomen toimitusjohtaja Mia Miettinen juhlisti tilaisuutta yhdessä paikallisen myyntipäällikkö Kari Lampisen kanssa esittelemällä todellisen huippu-uutuuden BMW 220 i:n, joka esitellään Saksassakin vasta maaliskuussa.

– Olemme koonneet uuteen BMWmyymäläämme kovan tason osaajatiimin niin myynti- kuin huoltopuolelle.

Kari Lampinen kertoo.

– Myyntitavoitteemme on maltillinen ja suhtaudun BMW-toimintojen kehittymiseen luottavaisesti. RintaJoupin Autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi uskoo myös vahvasti Mikkelin BMW-myynnin menestykseen. Vahvasti jälleenmyynti-

nassa BMW-moottoripyörien edustuksesta ensi syksynä.

BMW Suomen toimitusjohtaja Mia Miettinen esitteli avajaisissa Bemarin pikkuluokan uutuuden yli 500 kutsuvieraan läsnäollessa. kari lampinen uskoo BMW:lle löytyvän ystäviä myös avajaisten jälkeen.

Ikä vai mikä?

Työelämä 2020 Etelä-Savon työelämän kehittämisverkosto järjesti 23.1. Mikkelissä ”Mikä on Pop Työelämässä” -seminaarin. Seminaarin tarkoitus oli pohtia iän merkitystä työssä - mikään ikä kun ei usein tunnu olevan juuri se oikea ikä työmarkkinoilla ja ”parasta ennen” päiväys on luvattoman monen työnhakijan leimana.

Kansanedustaja Lenita Toivakka painotti, että vaikka Suomen taloudellinen tilanne on hankala, niin Suomella ei kuitenkaan mene huonosti.

Mutta rakenteellisia uudistuksia sekä asennemuokkausta tarvitaan ja hän peräänkuulutti perheystävällisiä työpaikkoja. Työhyvinvointi on tärkeä osa työssä viihtymistä ja se lähtee hyvin yksinkertaisista asioista kuten työkaverin tervehtimisestä. Toivakka

– ikään katsomatta – voi kokea olevansa arvokas. Erityisesti Heilmann pohti keski-ikäisten ruuhkavuosia ja sitä, mikä lopulta on riittävästi? Työn ohella osuuden vaatii perhe: joka kolmas hoitaa työn ohella läheisiään ja naisilla hoitovelvoitetta on enemmän kuin miehillä. Synnytysiän noustessa keski-ikäisillä on vielä myös pieniä lapsia. Kuka siis hoitaa sairasta lasta?

Entä kahden uran perheet tai vanhat ja sairaat vanhemmat? Omat sisäiset suorituspaineet kuten koulutus, ura ja oman osaamisen lisääminen, vapaaaika ja ystävät sekä oman harrastusten ja terveyden ylläpito vaativat myös osuutensa.

kysyi myös, onko työyhteisöissä edelleen niin hierarkkinen asema-ajattelu, että työkaverilta ei voisi kysyä mitä hänelle kuuluu? Puheenvuorossaan

ton strategisen henkilöstöjohtamisen professori Pia Heilmannin mukaan Suomessa kiinnostus ikäjohtamiseen problematiikkaan on kasva-

Mitä tapahtuu, jos työhyvinvointi ei toteudu?

Toivakka nosti myös esille eliniän sitomisen eläkeiän porrastuksiin, mahdollisuuden työaikalyhennyksiin suhteessa palkan laskuun sekä iäkkäiden motivoimisen innovointiin ja työolojen kehittämiseen.

Lappeenrannan teknillisen yliopis-

nut 2000 -luvulla. Ikäjohtaminen on työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioonottamista päivittäisessä johtamistyössä, työnjaossa ja työskentely-ympäristössä niin, että voidaan synnyttää sellainen työpaikkakulttuuri, jossa jokainen työntekijä

Taakan alle uupuu mikäli työhyvinvointi työpaikoilla ei toteudu. Organisaatiot voivat edistää työhyvinvointia erilaisilla toimenpiteillä, mutta työhyvinvointi on myös yksilöiden vastuulla. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, mitä yksilö tekee vapaa-ajallaan.

Keski-ikäisiä työntekijöitä ei ole juurikaan tutkittu ikäjohtamisen näkökulmasta vaikka heidät täytyisi saada pysymään toimintakykyisinä työntekijöinä mahdollisimman pitkään.

Keinoina professori Heilmann esitti esim. työelämän joustoja, uudenlaisia tapoja tehdä ja organisoida työtä, työn ja vapaiden rytmittämistä yksilöllisen elämäntilanteen mukaan, työhyvinvointiin panostamista sekä yksilölähtöistä johtamista.

Seminaarin case-esimerkit olivat pelastussuunnitelmia tekevä Plan Brothers Oy, jonka hallintojohtaja Eetu Kirsi kuvasi yrityksen menestyksen ja työhyvinvoinnin perustuvan siihen, että yrityksessä ei ole toimitusjohtajaa, vaan jokaisella työntekijällä on vastuu oman työn johtamisesta ja päämääränä yhteisesti sovittu

sa oli asiantuntijapaneeli, johon yleisö osallistui matkapuhelimillaan ’peukuttamalla’ väittämiä joko puolesta tai vastaan, sekä esittäen kommentteja.

Samalla asiantuntijat esittivät omat näkemyksensä väittämistä: • Suomalainen työelämä on ikärasistinen!

• Suomalainen työura on liian lyhyt!

• Suomessa koulutetaan ihmisiä väärille aloille!

• Osaamista ei osata tunnistaa riittävän hyvin!

• Työntekijät eivät osaa tuoda ikäänsä liittyviä vahvuuksiaan tarpeeksi esille!

• Eläköityminen EI tuo työtä toisille!

visio. VR-Yhtymä Oy:n Pieksämäen konepajan konepajapäällikkö Erkki Puhakka kuvasi yksikössä tehtyä laajaa päivittäisjohtamisen uudistusta, joka on tuonut yksikölle myös tunnustusta. Johtamisen ideologiana on mm. läpinäkyvyys. Seminaarin lopus-

elämän kehittämisverkoston puolesta

Työelämä 2020 Etelä-Savon työ-

Riitta Forsten-Astikainen

Kaikki mukaan talkoisiin!

Yrityksillä ja yrittäjillä on suuri vastuu huomisesta. Oman pärjäämisen ja kehittymisen lisäksi yritykset pyrkivät kaikin keinoin turvaamaan ja lisäämään työpaikkoja, ostamaan palveluja alueen alihankkijoilta sekä toimimaan seudun kehittämisen vetureina. Politiikkojen sekä virkamiesten tehtävänä ja vastuuna on huolehtia kaupungin taloudellisesta kilpailukyvystä järkevällä palvelurakenteella. Kaupunki on hoitanut hyvin oman osuutensa lentoliikenneasiassa, erityiskiitos siitä. Jokainen savonlinnalainen voi myös edesauttaa kotikaupunkinsa kehittymistä mm. ostamalla paikallisilta yrittäjiltä, kehittämällä omaa osaamistaan, käyttämällä alueen palveluja sekä nauttimalla paikallisesta kulttuuritarjonnasta.

Jokainen savonlinnalainen voi omalta osaltaan vaikuttaa oman kotikaupunkinsa menestymiseen!

Jokainen lento on tärkeä!

Jos reittilennot Savonlinnaan loppuvat, se tarkoittaa Finavian ylläpitämän Savonlinnan lentoaseman sulkeutumista. Välitön suora vaikutus on 17 työpaikan menetys. Vientiyritysten työpaikoista häviää tai siirtyy muualle tutkitusti yli 400. Oopperajuhlien tulevaisuudelle Olavinlinnassa lentokentän sulkeutuminen tarkoittaisi välitöntä uhkaa.

Huomioithan, että myös sinä voit vaikuttaa lentojen säilymiseen. Tee esimerkiksi vierailu lastesi luona pääkaupunkiseudulla lentäen, aloi-

ta lomamatkasi lennolla tai matkusta tapaamiseen lentäen. Osta läheisellesi lentomatka Savonlinnaan tai kutsu ystäviäsi kulttuurimatkalle Savonlinnaan. Ajoissa hankitut liput ovat edullisia. Jokainen savonlinnalainen voi itse vaikuttaa lentojen säilymiseen, jokainen lentomatka Savonlinnan ja Helsingin välillä on todella tärkeä. Yhdessä voimme tehdä ihmeitä.

Savonlinna on paras paikka!

Ja miksi meidän kaikkien kannattaa olla talkoissa mukana? Koska Savonlinnan on paras paikka asua. Ihastuttava ympäristö, jota täydentävät mukavat ihmiset. Luonnollinen yhteisöllisyys. Elämme keskellä ainutlaatuista Saimaata Norppineen. Meil-

lä on ympärivuotisen kulttuuritarjonnan lisäksi kesän upeimmat juhlat.

Savonlinna on hyvä paikka myös yrittäjille ja yrityksille. Täällä on useita kansainvälisesti toimivaa ja ainutlaatuista erikoisosaamistaan tarjoavaa yritystä, joita eivät edes maailman talouden tuulet heiluttele. Yritykset pärjäävät, koska yrityksien työntekijät ovat osaavia ja sitoutuneita tekemiseensä.

Me kaikki yhdessä, sinä ja minä, haluamme turvata tulevaisuutemme.

Kauan eläköön ja edelleen kehittyköön 375-vuotias Savonlinna!

Lentoliikenteen puolesta Kari Kärkkäinen puheenjohtaja Savonlinnan seudun yrittäjät Jukka Suomalainen puheenjohtaja Kerimäen Yrittäjät Kaarina Kovanen puheenjohtaja

Rantasalmen Yrittäjät Arto Tolvanen puheenjohtaja Savonlinnan kauppakamariosasto

Sari Naukkarinen puheenjohtaja Punkaharjun yrittäjät Juha Voutilainen puheenjohtaja Savonrannan Yrittäjät Kirsti Eronen puheenjohtaja Enonkosken Yrittäjät

15

1/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Uusi hankintadirektiivi kiinnostaa eteläsavolaisia yrityksiä EU-parlamentin äskettäin hyväksymän hankintadirektiivin pohjalta hiotaan nyt kansallista lainsäädäntöä. Myös yrittäjät pääsevät sanomaan oman sanansa valmistelussa.

Päivi Kapiainen-Heiskanen Julkiset hankinnat – strateginen menestystekijä -seminaari veti mukavasti toimijoita Mikkeliin viime viikolla kuulemaan, miten julkiset hankinnat voisivat jatkossa tukea alueellista yritystoimintaa entistä vankemmin. Seminaarissa muistutettiin, että julkisilla hankinnoilla on suuri aluetaloudellinen merkitys, vaikkeivat hankintakäytännöt välttämättä ole olleet kaikille yrityksille tuttuja.

EU-tason direktiivi korottaa hankintojen ns. kynnysarvoja. Kynnysarvon ylittävät hankinnat pitää kilpailuttaa hankintalain mukaisella menettelyllä ja kynnysarvon alittavat hankinnat avoimesti ja tasapuolisesti, lain henkeä mukaellen.

– Jatkossa kynnysarvot suurella todennäköisyydellä nousevat ja hankintalain mukainen menettely pitää tällöin siis käydä läpi. Kynnysarvot alittavia hankintoja on jatkossa enemmän, kun hankintoja pitää pilkkoa ja rajat nousevat. Odotettavaa on kuitenkin, että kasvavalle ns. pienhankintojen joukolle säädetään kuitenkin ilmoitusvelvollisuus eli hankinnasta pitää ilmoittaa julkisesti niin, että yritykset tietävät osallistua kisaan, tarjousasiamies Ilkka Liljan-

voista perustuvat vasta ennakkotietoihin. Eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspuolella ja rakentamisessa, voi olla lisäksi omia kynnysarvoja.

Laatukriteereihin nousevat entistä painokkaammin ympäristö ja sosiaaliset näkökulmat. Mukaan tulee myös työkaluja, joilla voidaan edistää innovaatiotoimintaa. Laadun merkitystä painotetaan jatkossa hintaa enemmän.

Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivit. TEM on jo käynnistänyt valmistelutyön.

– Noin kuukauden sisällä TEM lähettää kyselyn noin 5000 yritykselle koko maassa. Myös täällä Etelä-Savossa useat kymmenet yritykset pääsevät osallistumaan kyselyyn, hankinta-asiamies Jorma Saariketo Suomen yrittäjistä kertoi.

Hänen mukaansa nyt on paljon vääriä käsityksiä siitä, mikä on ns. pieni hankinta.

– Selvitysten mukaan 82 prosenttia vastanneista yrityksistä pitää 100 000 euron suuruista tai pienempää

julkiset hankinnat pienemmiksi.

– Edelleen on mahdollista kilpailuttaa myös isoja kokonaisuuksia.

Mutta silloin on suurempi riski, että hankinnat karkaavat pk-yrityksiltä kuin jos kokonaisuudet pilkotaan pienempiin osiin, Liljander muistutti.

Aitona ongelmana Saariketo näkee tällä hetkellä myös sen, miten toimijat löytävät toisena.

– Yrittäjät eivät osaa seurata hankintoihin liittyviä tarjouspyyntöjä.

Etelä-Savossa on käytössä ns. Vahtipalvelu eli yritys saa suoraan sähköpostiin tietoa toimialaansa liittyvistä tarjouspyynnöistä, mikä lisää tietoisuutta. Tutkimukset vahvistavat sen, että mitä enemmän tarjouksia tulee lähialueelta, sitä todennäköisemmin lähellä sijaitseva yritys myös voittaa tarjouskilpailun. Syntyy win-win -tilanne, kun kuvio saadaan pyörimään.

Jotta uudet käytännöt saadaan jalkautettu toiminnaksi ja aluetaloudelliset mahdollisuudet hyödynnettyä, tarvitaan myyntiä ja markkinointia molemmilta osapuolilta.

der Miset Oy:stä ennakoi.

Aiemmin kynnysarvo on ollut 30 000 euroa, tiedot uusista kynnysar-

julkista hankintaa soveliaana omalle yritykselleen.

Uusi EU-direktiivi ohjaa jakamaan

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevia julkisia hankintoja pitää markkinoida vahvasti mediassa, että

tarjousasiamies Ilkka Liljander ja mirja haavikko esittelivät uuden hankintadirektiivin mahdollisuuksia. parhaat toimijat löytävät ne.

Tutkijan näkökulman seminaariin toi tutkija Jussi Ekqvist Aalto-yliopistosta. Hän muistutti, että oleellista on tehdä hankintastrategia ja pitää loppukäyttäjä tiukasti mielessä.

– Hankintoja tehdessä pitää etsiä uusia ratkaisuja yhtä aggressiivisesti kuin myyntiä tehdessä. Hankintojen kehittäminen on tietoinen valinta.

Jos hankintatoimea kehitetään loppukäyttäjästä lähtien, siitä tulee yksinkertaista, nopeaa ja halpaa.

Misetin, Yritys-Suomen ja EteläSavon Yrittäjät ry:n järjestämässä tilaisuudessa käyttivät puheenvuoron myös projektitutkija Jani Saastamoinen ja professori Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta, erikoistutkija Ville Valovirta VTT:ltä, toimialajohtaja Päivi Karhunen Miset Oy:stä, kehitysjohtaja Juha Kauppinen Miktech Oy:stä sekä tulosalueen esimies Johanna Will-Orava ja lapsi- ja perhepalvelujohtaja Susanna Pirttiaho Mikkelistä.

Jokamiesluokan startup auttaa yrittäjyydestä haaveilevia Fennia ja Suomen Yrittäjät käynnistävät Jokamiesluokan startup –kampanjan suomalaisen yrittäjyyden puolesta. Kampanjalla kannustetaan uusien yritysten syntymistä Suomeen.

– Jokamiesluokan startup tuo yhteen kokeneista yrittäjistä muodostuvan yritysraadin ja yrittäjyyttä harkitsevat sekä siitä haaveilevat. Kampanja keskittyy ennen kaikkea ihan tavallisiin yritysideoihin. Tarkoituksena on madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja auttaa suomalaisia perustamaan yrityksiä, markkinointijohtaja Arto Kämppi Fennialta kertoo.

– Yksi kampanjan tärkeimmistä tavoitteista on tuoda esille tosiasioita yrittäjyydestä ja haihduttaa perusteettomia epäilyksiä, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä kertoo.

Tarjolla konkreettista apua yrityksen perustamiseen Verkkopalvelussa www.jokamiesluokanstartup.fi jokainen yrittäjäkandidaatti saa palautteen yrittäjäraadilta ja tukea muilta yrittäjiltä. Yrittäjäraati muodostuu hankkeen alkuvaiheessa 20 yrityskummista, jotka ovat kokeneita yrittäjiä, yritysjohtajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia (yrityskummit.fi). Verkkopalvelu ohjaa yrittäjäkandidaatit yrityksen perustamispalveluihin.

Fennian teettämän yrittäjyystutkimuksen (Redera 08/2013) mukaan yrittäjät kokevat oman tilanteensa työelämässä turvallisemmaksi kuin yksityisellä sektorilla palkkatyössä

olevat. Suomalaisista yksityisen sektorin palkansaajista 61 prosenttia kokee oman tilanteensa turvatuksi tai luottavaiseksi. Yrittäjistä näin kokee 70 prosenttia.

Jokamiesluokan startupin verkko-

palvelu löytyy osoitteesta www.jokamiesluokanstartup.fi. Hanke jatkuu koko vuoden 2014 ajan.

Lisätietoja www.jokamiesluokanstartup.fi Markkinointijohtaja Arto Kämppi, Fennia, 040 3547492, arto.kamppi@fennia.fi Viestintäjohtaja Eliisa Anttila, Fennia, 050 598 9769, eliisa.anttila@fennia.fi Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi Markkinointipäällikkö Johanna Haanpää, Suomen Yrittäjät, 040 501 5308, johanna.haanpaa@yrittajat.fi

16

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 1/2014

YHTEISTYÖSSÄ:

Jäsenpalvelut Yhteystiedot

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2014

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Enonkosken Yrittäjät Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski

Kangasniemen Yrittäjät Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info

Punkaharjun Yrittäjät Sari Naukkarinen p. 050 522 7893 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju

yritysverotus

Heinäveden Yrittäjät Tuomo Koponen p. 0400 372 017 heinaveden@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/heinavesi

Kerimäen Yrittäjät Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki

Puumalan Yrittäjät Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala

KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi

Hirvensalmen Yrittäjät Tuija Tanttu p. 050 591 4487 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Mikkelin Yrittäjät Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli

Rantasalmen Yrittäjät Kaarina Kovanen p. 044 521 2135 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen p. 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

TARJOUSASIAMIES Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

YHTEISET Tapahtumat HELMIKUU 6.2. Jatkoon –seminaari 7.2. Kolme helppoa tapaa hyödyntää facebook-mainoksia -koulutus Omalla koneellasi (webinaari) 28.2. Asiakasrekisteri Excelillä -koulutus Omalla koneellasi (webinaari) MAALISKUU 6.3. Verkkokaupan etämyyntisäännöksiin muutoksia -koulutus Omalla koneellasi (webinaari) 13.3. IPR-koulutuskiertue EteläSavon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli 14.3. Yrittäjäinfo ilmestyy 18.3. Yrittäjän Iltakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, Otavankatu 4, Mikkeli 21.3. Yrityksen mobiilinäkyvyys -koulutus Omalla koneellasi (webinaari) 28.3. Tarjouslaskelma Excelillä -koulutus Omalla koneellasi (webinaari) HUHTIKUU 8.4. Taloudentekijät ilmestyy

Alueelliset neuvontapalvelut

Joroisten Yrittäjät Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/joroinen

Mäntyharjun Yrittäjät Rauno Suoniemi p. 0400 794 077 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju

Savonlinnan Seudun Yrittäjät Kari Kärkkäinen p. 044 525 5999 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna

Juvan Yrittäjät Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva

Pertunmaan Yrittäjät Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa

Savonrannan Yrittäjät Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonranta

Jäppilän Yrittäjät Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Pieksämäen Yrittäjät Arto Sepponen p. 044 337 0230 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Sulkavan Yrittäjät Juha Reponen p. 040 726 4619 sulkavan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/sulkava

Paikallisyhdistysten tapahtumat Jäppilän Yrittäjät 11.2. klo 18.00 Jäppilän kesäpäivien suunnittelupalaveri Jäppilätalolla 12.2. Yritysilta Jäppilän seurakuntatalolla Kangasniemen Yrittäjät 27.3. klo 18.00 kevätkokous 26.3. klo 9-13 Osuuspankin kerhohuone, Otto Mannisen tie 1-3.

TALOUDEN ABC -teemapäivä Mikkelin Seudun Yrittäjät 26.2. Jääkiekko-ottelu Jukurit-Tuto Kalevankankaalla 5.3. Mikkelin Yrittäjien ja kaupungin yhteiset aamukahvit

15.3. Ulkoilupäivä Häkärinteillä 8.4. Kevätkokous Pieksämäen Yrittäjät 4.2. Jäsenilta Suur-Savon Osuuspankki Suur-Savon Osuuspankki, Kauppakatu 2, PIEKSÄMÄKI 4.3. Jäsenilta Etelä-Savon ELY:n kuulumiset (Ravintola Atmosfer) 1.4. Sääntömääräinen yhdistyksen kevätkokous (Etelä-Savon Ammattiopisto) Etelä-Savon Ammattiopisto, Kuusitie 41, Pieksämäki

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti fax (015) 150 696 tuula@suhonen.info

lakiasiat KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi

Erikoistuminen: sopimusoikeus yhtiöoikeus yritysjärjestelyt hallinto-oikeus yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö esineoikeus myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Alueelliset jäsenedut

Lisätiedot verkossa

Rantasalmen Yrittäjät 26.3. Rantasalmen Yrittäjien kevätkokous 8.3. Naistenpäivätapahtuma – naisten messut

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etelasavo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Savonlinnan Seudun Yrittäjät 22.3. Yrittäjien Teatteri-ilta, Savonlinnan teatteri, Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

TALOUSHALLINTOLIITON JÄSENTOIMISTOT ALUEELLASI: Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

JUVA Juvan Tili Oy Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy

015–228820 010–5482670

KANGASNIEMI Tietomylly Oy

040–7684201

KERIMÄKI Laskenta-Laitinen Oy

015–541392

MIKKELI Laskentamaa Oy Laskentaneliö Oy Laskentavalio Ky Mikkelin Tilikeskus Oy Mikkelin Tilitoimisto Oy Mikkelin Yrityspalvelu Oy Pretax Tulospalvelu Oy TietoAkseli Oy Tilisavotta Ky Tilitoimisto O. Tarkiainen Ky Visma Services Oy

0440–228590 015–228851 015–338882 015–7600760 015–3370200 015–211305 020–7442640 010–3472800 0400–230999 015–214581 010–7564973

MÄNTYHARJU Tilipalvelu Venemies Ky Tilituuma

044–3061839 015–683444

PIEKSÄMÄKI Laskentasolmu Oy Savon Tilitieto Oy Tiliarja Oy

020–7981400 0440–377500 010–6666432

PUNKAHARJU Punkaharjun Tilitoimisto Oy

020–7498900

PUUMALA Juvan Tili Oy Puumalan Tili- ja Kiinteistöpalvelu Ky

0440–630821 015–4681608

RAIKUU Tilitoimisto Kristalli Oy

040–8271473

RANTASALMI Tilitoimisto Tuija Pylkkänen

015–643186

RISTIINA Saimaan Tilitalo Oy

015–3373550

SAVONLINNA Interlink Oy Laskenta-Laitinen Oy Laskentakonsultit Oy Mediatili Oy PM-Laskenta Oy Savonlinnan Tilikeskus Oy TSP Tieto Oy Yritysterapia Oy Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy

040–5213216 015–533010 015–7362200 044–5755819 015–515491 010–2713800 0500–434099 010–514075 015–5550250

www.taloushallintoliitto.fi