Page 1

Etelä-Savo • keskiviikkona 28.10.2015 • www.taloudentekijat.fi

TALOUDENTEKIJÄT Tuntee yrittäjien tarinat. 5/2015 Olli Rehn: Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka haluavat kasvaa | 3

Yritykset luottavat kehitysyhtiöön | 8

Saavutettavuus ja sujuva liikkuminen ratkaisevat | 11

Investointeihin löytyy rahoitus | 4 Raha & Talous

Kummisetä opetti ammatin salat | 5

PK-yritysten rahoitusmahdollisuudet monipuolistuneet | 11

Yritysvaikutusten arviointi lisää elinvoimaa | 16


2

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Ajassa Sehän se on yrittäjällä mielessä Arkadianmäeltä

Varapuheenjohtajalta

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (SDP)

Arto Sepponen, Etelä-Savon Yrittäjät

Yksinyrittäjän paras kaveri on ostovoimainen asiakas Tuloerojen kasvu on lisännyt kansan kahtiajakautumista, sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista eriarvoisuutta. Se uhkaa myös yhteiskuntarauhaa ja talouden kehitystä. Tulokehitys on eriytynyt myös yrittäjien kesken. Joka viides yksinyrittäjä elää köyhyysrajalla. Sipilän, Stubbin ja Soinin hallitus soveltaa talouden hoidossaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa. Leikkaamalla ei ole missään saavutettu kasvun ja työllisyyden vahvistumista. Supistava kulutus johtaa työttömyyden kasvamiseen ja yrittäjien ahdingon pahenemiseen, kun kellään ei ole varaa ostaa tuotteita ja palveluita. Leikkausten myötä pienituloisten väestöryhmien toimeentulo vaikeutuu monilta osin. Näihin lukeutuvat myös yksinyrittäjät. Yritysten investoinnit ja tuotantoon panostaminen ovat paras tapa toipua lamasta. Tätä ei nyt tapahdu, vaikkakin suurilla yrityksillä on hallussaan merkittäviä kassavarantoja ja osingonmaksukykyä. Tähän ahneusongelmaan toivon Suomen Yrittäjiltä muitakin lääkkeitä kuin palkkojen alentamista ja työntekijöihin kohdistuvia pakkolakeja. Työntekijäväestön työllisyyden ja ostovoiman kohentuminen auttaisi monet yksinyrittäjät pois talouden ahdingosta. Suomi tarvitsee ripeitä toimia välttämättömien julkisten investointien toteuttamiseksi. Pitää nopeasti luoda rahoitusmalli, jotta tarvittavat investoinnit saadaan liikkeelle. Muutoin teiden, katujen, raideliikenteen ja julkisten rakennusten miljoonainvestoinnit uhkaavat Suomessa jäädä toteutumatta. Euroopan TEN-T liikenneverkkorahat Suomelle ovat vain 16 miljoonaa. Baltian maat saavat satoja miljoonia samoin Tanska. Isoja rahoja menee meidän rajojen ulkopuolelle. Miksi? Onko meidän vaikuttaminen ja edunvalvonta heikkoa? Mitä tekee Jyrki Katainen, EU:n investoinneista vastaava komissaari? Suomeen tulee saada Euroopasta konkreetista tukea uusiin investointeihin ja meidän pitää panostaa osaamiseen rahan hakemisessa. Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) pitää saada Suomeen konkreettista hyötyä miljarditasolla. EU:n tavoitteena on 315 miljardin euron investointien käynnistyminen vuoteen 2020 mennessä.

TALOUDENHALLINTA ON YRITYSTOIMINNASSA KESKEISEMPIÄ TOIMINTOJA. SIIHEN PITÄÄ KESKITTYÄ, HOITAA SITÄ AMMATTITAITOISESTI JA KEHITTÄÄ JATKUVASTI.

R

aha, joko sitä on liian vähän, tai se ei tuota, tai sitten se on velkaa, tai joku on velkaa meille, tai se ei tule ajallaan tai ei ole varmuutta tuleeko sitä tulevaisuudessa. Joskus tuntuu siltä, että kaikki aika ja tarmo pyörii rahan ympärillä, kun pitäisi keskittyä asiakkaisiin, myymiseen ja toiminnan kehittämiseen, joka toisi oikeasti rahaa. Toinen asia mikä rahaan liittyy, on sen salamyhkäisyys, ei siitä paljon keskustella, ei voivotella eikä kerskuta ainakaan julkisesti, tutkitaan hiljaisuudessa kaupparekisteritietoja tai trattalistoja. Yrittäjä joutuu keskustelemaan rahasta ainakin kirjanpitäjän ja pankinjohtajan kanssa, pitäisikö myös jonkun muun. Auttaisiko avoimempi suhtautuminen rahaan vähentämään rahaan liittyvää stressiä. Kun nyt keskustellaan paikallisesta sopimisesta, niin voitaisiinko nostaa raha pöydälle keskusteluiden pohjaksi, niin voi olla, että yhteisymmärrykseen päästäisiin paremmin puolin ja toisin. Taloudenhallinta on yritystoiminnassa keskeisempiä toimintoja. Siihen pitää keskittyä, hoitaa sitä ammattitaitoisesti ja kehittää jatkuvasti. Tätä varten ovat olemassa tilitoimistot. Nykyisin digitalisaatio mahdollistaa reaaliaikaiset taloushallinnon palvelut internetin avulla. Pitää vain löytää sellainen ammattitaitoinen tilitoimisto, jolla on valmiudet tarjota verkon avulla palvelut. Itse perustin seuratessani Etelä-Savon Yrittäjien vuosikokousta muutamassa minuutissa eTasku kuittipalvelun itselleni ja yhtiökumppanille. Nyt voin ottaa

• Laatu korostuu investoinneissa, s. 4 • Hyödynnä asiantuntijoita ja tee vuosikello, s. 6 • Yritykset luottavat kehitysyhtiöön, s. 8

Positiivisuuden voimistuva kierre

TEKNOLOGIA TIISTAINA 8.12.

Päätoimittajalta

!

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Fenniasta etuja myös perheen ja kodin vakuutuksiin.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Helsinki

Taloudentekijät JULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna PÄÄTOIMITTAJA: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS: Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330 ILMESTYY VUONNA 2015: 10.2. Terveys ja hyvinvointi | 14.4. Asuminen ja rakentaminen | 2.6. Matkailu ja vapaa-aika | 1.9. Koulutus | 28.10. Raha ja talous | 8.12. Kansainvälisyys ja teknologia PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Uusi kirjanpitolaki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Joudun julkisesti toteamaan, että en ole vielä selvittänyt mitä muutoksia se tuo ja mitä vaikutuksia sillä on yritystoimintaani. Rikkooko yrityksemme heti vuoden vaihteessa lakia, kun emme ole tehneet jotakin mitä olisi pitänyt tehdä. Luotamme ja toivomme, että tilitoimisto hoitaa asiat. Voi olla, että hoitaakin, mutta jos ei hoida niin kumminkin lopullinen vastuu on yrittäjällä, jos asiat eivät ole kunnossa. Yrittäjän velvollisuus on ottaa selvää asioista. Voihan olla, että muutoksessa on myös myönteisiä asioita. Yrittäjän tulee laajentaa omaa katsantokantaansa lukemalla tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita. Itse seuraan silloin tällöin netistä Taloustieteellistä yhdistystä, joka on tieteellinen seura, jonka tavoitteena on taloustieteellisen tutkimuksen tukeminen ja tunnetuksi tekeminen sekä talouspoliittisen keskustelun edistäminen. Suosittelen keskustelua yrittäjille tämän aiheen ympärillä.

Toimituksen valinnat

SEURAAVA NUMERO

TIESITKÖ, ETTÄ...

älypuhelimella kuvan kuitista, kirjoittaa mistä on kyse. Samalla se on tallennettu pilvipalveluun ja on kirjanpitäjällä käytössä heti. Voin heittää kuitin roskiin ja ei ole kuun lopussa tuskastuttavaa kuittishow’ta, kirjanpitäjä kiittää ja myös omaa aikaa säästyy hyödyllisempään.

TYÖTÄ POSITIIVISEN KEHITYKSEN ETEEN ON TEHTÄVÄ PITKÄJÄNTEISESTI.

Arto Tolvanen

M

aakunnan veturiyrityksistä mekaanisen metsäteollisuuden toimijat UPM Kymmene ja Metsä Group toimittavat tuotteitaan maailmanmarkkinoille täydellä kapasiteetilla ja UPM lisää Savonlinnan tehtaidensa työntekijämäärää 40:llä. – Raaka-aineen eli koivun kysyntä alueella tulee myös kasvamaan tuotannon lisääntymisen myötä, tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen painottaa kerrannaisvaikutuksia. Metsä Woodin Punkaharjun kertotehdas ahkeroi myös täydellä teholla toimittaen mm. Koreaan metallia korvaavaa todella paksua vaneria LNG-kaasutankkereihin. Kruunun jalokivenä loistaa teknologiakonserni Andritz, jonka valmistamilla sellu- ja paperiteollisuuden koneilla ja laitteilla on tällä hetkellä ennätysmäisen kova kysyntä maailmalla. Myös Äänekosken uuden jätti-investoinnin koneet valmistetaan Savonlinna Worksilla. Andritz tarvit-

see lisää insinöörejä ja tuotannontekijöitä pullean tilauskirjansa toimittamiseksi. Andritzin Service-liiketoiminta on myös hyvässä vauhdissa ja Worksin täystyöllisyys alkaa näkymään myös alihankintapuolella. Maakunnan veturit vastaavat näin vahvasti hallituksen huutoon. Myös uusia kokonaisia tuotantolaitosinvestointeja on maakuntaan suunnitteilla pari kappaletta. Pk-yrityksillä on niin ikään mukava määrä kasvuhankkeita. Mikkeliin on tulossa Asuntomessut ja Savonlinnan Oopperajuhlat myyvät ennätystahtiin vuosi vuodelta. Alueen rahoittajat lupaavat rahaa yritysten kehitys- ja investoinstihankkeisiin kyllä löytyvän. Maakunta haluaa näyttää, että täällä osataan ja pystytään valtiovallan keskittämishankkeista huolimatta tekemään laadukaita vientimarkkinoille kelpaavia tuotteita ja palveluja, sekä menestymään hyvin. Lisäbonuksena saamme asua uskomattoman hienossa ympäristössä. Väylät halutaan vie-

lä kuntoon ja Parikkalan rajanylityspaikka auki. Saimaalle tarvitaan toimiva satamaoperaattori, että sijaintimme logistiikalle aiheuttamat lisäkustannukset yrityksille helpottuisivat. Työtä positiivisen kehityksen eteen on tehtävä pitkäjänteisesti. Kaupunkien on keskityttävä laittamaan taloutensa kuntoon, sekä ylläpitämään yrityksille ja asukkailleen toimivaa infraa ja mielekkäitä palveluja järkevällä kustannustasolla. Jokainen hoitaa ja keskittyy omiin hommiinsa mahdollisimman hyvin. Politiikkojen ja virkamiesten pitää uskoa ja edesauttaa oman seutujensa yrityksiä, sekä tänne sijoittuneita oppilaitoksia ja yliopistokampuksia. Tekemisen ja yhteen hiileen puhaltamisen aika on nyt, olemme menestymisen kynnyksellä. Kaikki efortit kehiin!


5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Raha & Talous

3

Talouden tahtipuikoissa Olli Rehn Taloudentekijät -lehti haastatteli elinkeinoministeri Olli Rehniä hallituksen toimista yritysten suuntaan ja panostusten tarjoamista mahdollisuuksista ministerin ”omalle maakunnalle” Etelä-Savolle. Panostukset biotalouteen ovat merkittäviä ja juuri sillä sektorilla Etelä-Savolla on suuret mahdollisuudet. Teksti: Arto Tolvanen

1 Mitä keskeisimpiä toimia tullaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta tekemään yritysbyrokratian purkamiseksi?

Hallitus on käynnistänyt useita ministeriöitä ja niiden alaisia virastoja koskevan hankkeen jolla puretaan turhia normeja, vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa sekä sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosesseja. Työ- ja elinkeinoministeriössä tämä näkyy jo esim. pian eduskuntaan tulevana lakiesityksenä vähittäiskauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Isojen teollisten hankkeiden lupaprosesseja nopeutetaan. Tavoitteena on edistää ympäristömenettelyissä yhden luukun periaatetta ja vähentää viranomaisten keskinäisiä valituksia. Lisäksi julkisia yrityspalveluja uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Samalla puretaan päällekkäisyyksiä. Työssä huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet julkisten palvelujen digitalisoinnista. Digitalisoinnissa tavoitellaan ns. yhden hipaisun periaatetta. Yrityksen tarvitsisi vain kertaalleen ilmoittaa tietonsa. Viranomaisten ja toimijoiden osalta tieto liikkuisi myös aikaisempaa joustavammin, asioiden vireille tulo tapahtuisi sähköisesti jne.

2 Pk-yritykset kokevat usein elinkeinotukien olevan työläitä hakea ja kalliita hallinnoida. Voisiko esim. pienten kehitys- ja investointihankkeiden osalta toimia kustannustehokkaasti niin, että yritys itse vähentää tuen alv-helpotuksina, jos tavoitteet täyttyvät eli liiketoiminta kasvaa ja työpaikat lisääntyvät?

Edellisen hallituksen aikana kokeiltiin määräaikaista T&K-henkilöstön palkkojen verovähennystä. Yritykset saivat tehdä ylimääräisen vähennyksen yhteisöverostaan. Vuoden 2013 verotustietojen mukaan käyttö jäi vähäiseksi, vähennystä hyödynsi vain muutama sata yritystä. Kun vuoden 2014 tiedot ovat käytettävissä on syytä arvioida voisiko järjestelmää kehittää paremmin vastaamaan tavoitetta: T&K – investointien kään-

tämistä nousuun. Arvonlisäverotuksen osalta yrityksen ostamat välipanokset ja siis myös T&K-toiminnan panokset, ovat jo vähennyskelpoisia verotuksessa. Lisäksi arvonlisäverotukseen tulee pieniä yrityksiä yleisesti tukevia muutoksia. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostetaan vuoden 2016 alusta 10 000 euroon. Tämä rajan ylimenevältä liikevaihdon osalta maksettavan arvonlisäveron määrä kasvaa saavuttaen täysimääräisen tasonsa vasta 30 000 euron liikevaihdon tasolla nykyisen 22 500 euron asemesta.

3 Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin alle viiden työntekijän yrityksiin. Miten elinkeino-ministeriö voi tätä kehitystä parhaiten tukea?

Suomi tarvitsee yrityksiä jotka haluavat kasvaa ja me haluamme siinä auttaa. Byrokratian purkamisen lisäksi yritysten rahoitusaseman parantaminen on keskeinen tavoite. Rahoituksen työkaluina ovat Tekes, Finnvera, Teollisuussijoitus ja ELY-keskukset. Niillä kaikilla on oma roolinsa. Hallitus pääomittaa Teollisuussijoitus Oy:tä ja Tekes Pääomasijoitus Oy:tä. Näin niillä on mahdollisuus vastata yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa yritysten alkuvaiheen riskirahoituksen kysyntään. Uusia konkreettisia toimia ovat tutkimuksen kaupallistamisrahaston (Tekes Pääomasijoitus Oy ja yksityiset sijoittajat) ja kolmannen Kasvurahastojen rahaston (Teollisuussijoitus Oy ja eläkevakuutusyhtiöt) perustaminen. Finnvera kehittää mezzanine – tyyppistä rahoitusinstrumenttia täydentääkseen rahoitusvälineistöään. Lisäksi Team Finlandin toiminta on organisoitu uudelleen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Yritysten on nyt helpompi saada tukea rahoitukseen ja vientiin liittyvissä asioissa.

4 Etelä-Savon kehittämiseksi on ehdotettu monenlaisia erityistoimia, esim. verovapaa –alue –kokeilua. Vastaavia on toteutettu menestyksekkäästi Euroopan raja-alueilla mm. Valko-Venäjällä. Näettekö, että ao. erityistoimia voisi EU:n jäsenenä alueilla kokeilla?

Sipilän hallitus haluaa edistää kokeilukulttuuria haastamalla rohkeasti vanhat toimintatavat. Alueellinen verovapaus voisi kuitenkin olla ongelmallinen haitallisen verokilpailun näkökulmasta. Myös perustuslakinäkökohdat tulisi tarkoin selvittää, sillä alueellinen verovapaus asettaa eri alueilla asuvat verovelvolliset eri asemaan.

5 Etelä-Savossa toimiva mekaaninen metsäteollisuus (UPM, Metsä Group jne.) ja sellu- ja paperiteollisuuden laitevalmistaja Andritz Oy satojen miljoonien tilauskirjoineen ovat tämän päivän eteläsavolaisia menestyjiä. Kuinka työja elinkeinoministeriö huolehtii maakuntien veturiyritysten toimintamahdollisuuksista osaamisen ja investointien osalta?

Osaamisessa ja sen kehittämisessä TEKES ja VTT ovat tärkeimmät instrumentit. Tekes rahoittaa tuella ja lainoilla korkeatasoista tutkimusta ja pilotointia, johon yhdistyy näkemys kaupallisista tai yhteiskunnallisista hyödyntämismahdollisuuksista. Vaikka Tekesin rahoituksen painopiste on pk-yrityksissä, voi Tekes edelleen rahoittaa myös suurten veturiyritysten tutkimus- ja kehittämishankkeita edellyttäen, että ne tekevät yhteistyötä pk-yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tekesin ohjelmissa suurten yritysten roolina on toimia verkoston veturina ja kirittää kansainväliseen menestykseen laajaa joukkoa pk-yrityksiä ja tutkijoita. Tässä haluan nostaa esille myös EU:n ESIR – rahaston tarjoamat mahdollisuudet riskipitoisempien hankkeiden rahoituksessa. TEM:n on perustanut Suomeen kansallisen neuvontayksikön tehtävänään tiedottaa rahaston palveluista välittäjä-

organisaatioille ja potentiaalisille asiakkaille sekä tarjoamaan asiantuntemustaan hakemusten laatimisessa ja rahoituspakettien kokoamisessa.

6 Hallituksella on kovat odotukset bioenergialle. Millaisiin eteläsavolaisiin investointeihin haluatte ohjata (TEKES-) rahoitusta?

Hallitus kohdistaa kärkihankkeiden 1.6 mrd. euron budjetista 300 milj. euroa biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin. Tästä summasta käytetään hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan 100 milj. euroa ja uusiin metsätuotteisiin 50 milj. euroa. Tavoitteena on, että Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo tämän vaalikauden aikana. Toisena tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se 2020-luvulla ylittää 50 %. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Fossiilista tuontienergiaa tullaan korvaamaan puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusiutuvan energian kansallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsäenergian erimuotoisen käytön merkittävää lisäämistä Suomessa. Etelä-Savo voi nostaa profiiliaan metsäenergian osaamiskeskittymänä. Maakunnalla on hyvät edellytykset metsähakkeen käytön lisäämiseen ja sen jalostusarvon nostamiseen kuten myös metsähakkeen tuotantologistiikan kehittämiseen ja biopolttoainejalosteiden tuotannon tehostamiseen. Hallituksen tavoitteena on käynnistää korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä aloitteita, jotka muodostavat alustan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamiselle, uusien yritysten perustamiselle ja kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiselle valituilla painopistealoilla. Osana näitä aloitteita tuetaan mm. biotalouden, puhtaiden ratkaisujen referenssihankkeiden valmistelua. Tekesin yritysrahoituksessa tullaan priorisoimaan alkavien yritysten ja pk-yritysten kehittämistarpeet sekä otetaan huomioon erityisesti digitaalisuuden, cleantechin ja biotalouden tarjoamat mahdollisuudet.


4

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Raha & Talous Toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi Mikkelin Betoni Oy:

Laatu korostuu investoinneissa Tämä päivänä yritysten kehittäminen on usein laadun kehittämistä. Investoinneilla uudistetaan tuotantomenetelmä ja -tiloja, sekä panostetaan monipuolisesti laadun kehittämiseen. – Investoimme juuri Vierumäen tehtaillemme uuden 630 m2 toimistotalon ja tulevat investoinnit suuntaamme Mikkelissä tuotantomenetelmien ja laadun kehittämiseen täysin uudelle tasolle, Markku Vähä-Mustajärvi paljastaa Mikkelin Betoni Oy:n pitkälle tähtäävää investointiohjelmaa. Teksti ja kuva: Arto Tolvanen

Yritysten rahoitukseen löytyy resursseja – Meiltä löytyy riittävästi resursseja kaikkien hyvien eteläsavolaisten yrityshankkeiden rahoittamiseen, niin muutostilanteiden kuin kasvun ja kansainvälistymisenkin rahoitukseen, rahoituspäällikkö Jukka Paavilainen Finnverasta ja asiakkuusjohtaja Kari Mäkelä Suur-Savon Osuuspankista lupaavat yhteistuumin. Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, sekä kehittämisinvestoinnit ovat tärkeitä maakunnan tulevaisuuden kannalta, sillä niillä säilytetään toimintaedellytyksiä ja varmistetaan pysyviä työpaikkoja. – Finnvera haluaa olla muutostilanteiden rahoittaja ja rahoitusten mahdollistaja, Jukka Paavilainen painottaa. – Kaikille hyville hankkeille, myös kasvuhankkeille löytyy rahoitus ja nyt on myös erinomainen ajankohta investoida, kun kustannukset pysyvät kurissa, Kari Mäkelä laskee. – Kasvun rahoitus tarvitsee myös kärsivällistä pääomaa, sillä kaupallistaminen on usein hidasta ja rahoitus-

kapeikkoja syntyy helposti kasvuyrityksiin, Kari Mäkelä pohtii. – Rahoituksen kokonaiskustannukset ovat nyt kuitenkin historiallisen alhaisella tasolla ja ne voidaan lukita vaikkapa viideksi vuodeksi eteenpäin. Hyvät hankkeet eivät jää rahoituksesta kiinni, Mäkelä painottaa.

Laatu korostuu rakentamisen koko ketjussa

RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ JUKKA PAAVILAINEN (VAS.), ASIAKKUUSJOHTAJA KARI MÄKELÄ SUUR-SAVON OSUUSPANKISTA JA MIKKELIN BETONI OY:N TOIMITUSJOHTAJA MARKKU VÄHÄ-MUSTAJÄRVI testaavat uutta tuotetta, parveke-elementtiä.

– Meillä on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, olemme toimittajana Luotettava kumppani, toimimme tilaajien kanssa sovittujen yhteisten eettisten sääntöjen mukaisesti, olemme mukana kehittämässä yritysten yhteiskuntavastuuta, ja tämä kaikki tähtää kokonaislaadun kehittämiseen ja sitä kautta itse asiassa kustannusten alentamiseen, toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi esittelee Mikkelin Betonin

maationvaihto- ja keskusteluyhteys olemassa. Tätä kautta päätöksenteko rahoitustilanteissa nopeutuu ja voidaan paremmin varautua haastaviinkin tilanteisiin, Mäkelä ja Paavilainen opastavat yhdessä. – Nykyisin kun talouden syklit ovat entistä lyhyempiä, on tärkeää, että yritykset ovat valmiita hyötymään lyhyistäkin nousukausista, Paavilainen vinkkaa.

– Me esimerkiksi palkitsemme tämän vuoksi työntekijöitä hyvästä työpanoksesta. Jos tämä aika on ns. uusi normaali, eli kasvu ei ihan kohta alakaan, vaatii se meiltä kaikilta uudenlaista joustavuutta sekä yhteistyö- ja reagointikykyä, niin johdolta, työntekijöiltä kuin rahoittajiltakin, Markku Vähä-Mustajärvi pohtii. Uudenlainen kulttuuri tuo mukanaan lisää luotettavuutta ja ehkä myös enemmän uskallusta investoida, sekä kehittää vie-

strategiaa. Laadun korostuminen kehittää myös työntekijöiden työoloja, työnteon mielekkyyttä ja yrityksen vuoropuhelua kokonaisuutena. – On erittäin tärkeää, että yrityksellä ja rahoittajilla on jatkuva infor-

Halu tehdä parempaa

lä entistä vahvemmin eteläsavolaisia yrityksiä, kolmikko uskoo. – Myös hallitustyöskentelyn kehittäminen voitaisiin ottaa yrityksissä laadun kehittämisenä. Se toisi uutta energiaa monen yrityksen kehittämi-

– Paras lopputulos yrityksessä saavutetaan, kun koko henkilökunnalla on halu tehdä ja kehittää asioita yhdessä, Vähä-Mustajärvi painottaa.

Tervetuloa kakkukahville! Tarjoamme Osuuspankkiviikon kunniaksi täytekakkukahvit konttoreissamme ma 2.11.2015 (Savonrannalla ti 3.11). Kurkkaa Osuuspankkiviikon konttorikohtainen ohjelma: op.fi/suur-savo (linkki oikealla ”Ajankohtaista”) Tervetuloa juttelemaan! PS. Meillä on hyviä uutisia! Osuuspankkiviikon aikana, 2.-8.11. voit merkitä OP-rahastoja ilman merkintäpalkkiota. Merkinnän voi tehdä konttorissa, OP-mobiilissa ja op.fi:ssä. Tarjous ei koske rahastoja, joissa merkintäpalkkio hyvitetään rahastolle tai se maksetaan OP-Rahastoyhtiön ulkopuoliselle taholle. Avaintieto- ja rahastoesitteet ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja op.fi-verkkopalvelussa.

seen. Tämä on nähty usein mm. omistajanvaihdostilanteissa, rahoituspääl-

likkö Jukka Paavilainen Finnverasta vinkkaa.

Mikkelin Betoni Oy „„ Betonielementtitehtaat ja betoniasemat Mikkelissä, Vierumäellä ja Nummelassa „„ Tuotteita asuin- ja liikerakentamiseen sekä infraan: betonielementit, betoniset seinäelementit, parvekelaatat, väliseinät, hissikuilut, pilarit ja palkit „„ Perustettu 1968 „„ Työntekijöitä 140 „„ Toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi „„ Joka kymmenes asuintalo Suomessa on valmistettu Mikkelin Betonin toimittamista elementeistä, referenssinä myös Mikkelin toriparkki


5

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Osaamisen siirto tärkeä osa omistajanvaihdosta:

Kummisetä opetti ammatin salat Petteri Laurikainen ehti työskennellä 15 vuotta kummisetänsä Veikko Salmelan kiviveistämössä ja hankkia piiruntarkan kivimiehen ammattitaidon, ennen kuin ajatus tutun yrityksen jatkamisesta valmistui päätökseksi. Puoliso Kirsi Liukkosen lupauduttua mukaan yritykseen ja yrityskaupan rahoituspaketin varmistuttua, voivat Kirsi ja Petteri nyt ylpeänä esitellä yrityksensä Mikkelin Kiviveistämön uusia tiloja ja tuotantovälineitä. Teksti ja kuva: Arto Tolvanen

Varaudu omistajanvaihdokseen ajoissa

Mikkelin Kiviveistämö Oy „„ „„ „„ „„ „„ „„

Perustettu 1929 Toiminta jatkuu Salmelan suvun viidennessä sukupolvessa Päätuotteet: yksilölliset hautakivet ja hautakivien kunnostus Toimitusjohtaja Petteri Laurikainen Omistajat Petteri Laurikainen 50 % ja Kirsi Liukkonen 50 % Uudet 420 m2 toimitilat sijaitsevat Mikkelin Ratatiellä

MIKKELIN KIVIVEISTÄMÖ OY muutti yrityskaupan jälkeen upouusiin vuokratiloihin. Uutta laitekantaa asentamassa Petteri Laurikainen ja Kirsi Liukkonen.

Ennen yrittäjiksi ryhtymistään Kirsi ja Petteri kävivät Pienyrityskeskuksen yrittäjäkurssin. – Jos lasket, että omistajanvaihdos vie tämän verran aikaa, kerro se todellisuudessa kolmella, Kirsi Liukkonen vinkkaa. Usein valmistuminen tapahtuu oman työn ohella, kuten myös leikkaussalihoitaja Kirsin kohdalla, joka nyt vastaa yrityksen paperihommista ja piirustus- ja käden taitoja vaativista tehtävistä. – Myös rahoittajat kannattaa ottaa suunnitteluun riittävän hyvissä ajoin mukaan, Suur-Savon Osuuspankin asiakkuusjohtaja Kari Mäkelä painottaa. – Me vielä ratkaisimme liiketoi-

mintakaupan lisäksi toimitila- ja tuotantovälineiden hankinta-asiat, Petteri avaa. – On meidän onni, että Veikko Salmela (85 v) auttaa meitä vielä vuosi sitten toteutuneen yrityskaupan jälkeenkin, Petteri ja Kirsi iloitsevat. – Tosin ylipäätäänkin voisi olla hyvä idea, että uusilla yrittäjillä olisi alusta alkaen yrityskummi mukana sparraamassa ja neuvomassa, Kirsi ehdottaa.

Rahoittaja painottaa kokonaisuutta – Rahoittaja pitää tärkeänä, että yrityksen kannattavan liiketoiminnan kannalta kaikki palaset ovat kasassa, Kari Mäkelä painottaa. Mikkelin Kiviveistämö Oy:n yrityskaupassa jat-

kajien yrittäjäominaisuudet olivat kunnossa ja liiketoimintaosaaminen kasassa, kun Kirsi täydensi Petterin kiviosaamisen. Arvioituamme yrityksen liiketoiminnan mahdollisuudet ja kannattavuuden, sekä saatuamme investointeihin Finnveran mukaan, oli omistajanvaihdoksen ja erikoisosaamista vaativan yrityksen rahoituspaketti kasassa, Mäkelä summaa. Omistajanvaihdostilanteessa arvonmääritys vaatii myös hienovaraista erikoisosaamista. Järkevää on usein aluksi määrittää hintahaitari, jonka sisältä ratkaisua lähdetään hakemaan. Tunnetilat ovat myös otettava huomioon, sillä ostajahalukkaita on usein vähän ja myyjä ei kelpuuta kaikkia.

MIKKELI • Porrassalmenkatu 19 • 010 255 2200

SUOMEN PARAS VÄLITYSKETJU!* Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

Satu Varsala Kiinteistönvälittäjä LKV, RI

Arja Tuovinen Kiinteistönvälittäjä LKV

Olli Knuuttila Kiinteistönvälittäjä LKV, AKA, KHK, kaupanvahvistaja

JUVA

Jouni Nuutilainen Myyntineuvottelija

MÄNTYHARJU

Piikkiläntie 3 010 255 2687

Timo Taskinen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT

Arto Kurvinen Kiinteistönvälittäjä LKV, RKM

Pentinpolku 1 050 352 7424

Anne Järvisalo Myyntipäällikkö, Mikkeli, Juva ja Mäntyharju LKV, YKV

Seppo Rantalainen Kiinteistönvälittäjä LKV

PIEKSÄMÄKI • Kauppakatu 2 • 010 255 2551

*Taloustutkimus Oy:n Suomi Tänään 2015 tekemässä tutkimuksessa OP-Kiinteistökeskuksia pidetään parhaimpana välitysketjuna.

Arja Ropponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Pieksämäki Savonranta

Soili Huupponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Antti Tinakari Myyntipäällikkö LKV, ITS, KHK, AKA

Tarja Nykänen Myyntisihteeri KED

SAVONLINNA • Olavinkatu 46, • 010 255 2222

Enonkoski Rantasalmi

Haukivuori

Kerimäki

Kangasniemi Juva Mikkeli Hirvensalmi

Pertunmaa Mäntyharju

Savonlinna Punkaharju

Anttola

Ristiina

Sulkava

Liisa Hiltunen Kiinteistönvälittäjä LKV

Helena Jantunen Kiinteistönvälittäjä LKV, DKK, MKT, MBA

Matti Tanhuamäki Kiinteistönvälittäjä LKV

Päivi Heikkinen Myyntipäällikkö LKV, AKA, VuT

Hanna Kotro Myyntisihteeri LKV

Puumala

Suomenniemi

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy Ari Muttilainen Toimitusjohtaja LKV, YKV

Tarja Pulkkinen Sihteeri, LKV

Puhelut OP-Pohjola-ryhmän 010-yritysnumeroon maksavat 0,0835 e/puhelu+0,07 e/min, kun soitetaan kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä (hinta ALV 24%) ja 0,0835 e/puhelu+0,17 e/min, kun soitetaan matkapuhelinliittymästä (hinta ALV 24%).


6

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Koulutus Jatkajayrittäjien ohje sukupolvenvaihdosta suunnitteleville:

Hyödynnä asiantuntijoita ja tee vuosikello Mäntyharjulaisella marja- ja vihannestilalla on totuttu menemään valtavirtaa vastaan ja pärjäämään omin vahvuuksin. Vierulan tilan neljännen sukupolven yrittäjät Tiina ja Mikko Kohonen jatkavat Tiinan isän Timon ja äidin Annukka Järvisen viitoittamaa tietä ja uskovat monipuolisuuden tuomaan vakauteen tilanpidossa. Sukupolvenvaihdos on aikaa vievä prosessi, jossa toimenpiteet ja tehtävät kannattaa kirjata Vierulalaisten mielestä huolellisesti vuosikelloon. Teksti ja kuvat: Arto Tolvanen

Vahva halu tuottaa puhdasta lähiruokaa – 95 % tämän kokoisista tiloista on nykyään kesäpaikkoina, Timo Järvinen toteaa. Hän on viljellyt vaimonsa kanssa tilaa yli kolmekymmentä vuotta ja muuttanut rohkeasti silloisen liha- ja karjatilan tuotantosuunnan yli kahtakymmentä vihannesta ja marjaa tuottavaksi, tuotteensa itse myyväksi ja pakkaavaksi sekä kuljettavaksi menestyväksi tuotantoyksiköksi. Sukupolvenvaihdos tilalla toteutettiin vuosi sitten. Talviaikaan vakituisia työntekijöitä ahkeroi 3 - 4 ja kesällä noin 40. Tilan tuotteet myydään omissa suoramyyntipisteissä Mäntyharjulla, Kuortissa, Pertunmaalla ja Heinolassa, sekä lähes kaikissa lähialueen kaupoissa. – Meillä on monipuolinen tuotteisto, siis paljon tukijalkoja, jos joku laji-

ke epäonnistuu, Tiina heläyttää. Päätös tilan jatkamisesta alle kolmikymppisillä mäntyharjulaisilla kypsyi pari vuotta sitten. – Ensin marssittiin ProAgrian toimistolle ja sitten lähdettiin hakemaan sosionomille ja yo-merkonomille marjayrittäjän koulutusta, nuoret naurahtavat. – Halusimme jatkaa tilanpitoa ylpeydestä tuottaa hyvää ja tuoretta lähiruokaa sekä puhtaita raaka-aineita, Mikko erittelee. – Ja kun on pienestä pitäen ollut kesäkiireisellä tilalla töissä maaseudulla, ei enää osannut olla pois, Tiina pohtii.

Sukupolvenvaihdoksen haasteita – Tärkeää on, että luopujat raaskivat luopua ja jatkajilla on oikea halu

NUPPU (3, VAS.), TIINA (26), MIKKO (29) JA JUUSO (10 KK) KOHONEN ovat maaseutuyrittämisen tulevaisuudentekijöitä.

yrittää, Timo-isä tiivistää sukupolvenvaihdosta. – Meitä askarrutti entinen vastuun ottaminen yrityksestä ja sen työntekijöistä, sekä osaltaan myös heidän perheistään, Tiina ja Mikko pohtivat. Tietotaito siirtyi ja siirtyy sujuvasti Vie-

rulan tilalla sukupolvelta toiselle, kun äiti-Annukka työskentelee edelleen yrityksessä vastaten tuotteiden myynnistä, ja isä-Timolta voi kysyä neuvoja aina tarvittaessa. – Kehitämme tilaa kaikessa rauhassa, Mikko ja Tiina pohtivat. – Laatutarha -kriteerit, joita olemme työstäneet niitä yhteistyössä ProAgrian Mirja Tiihosen kanssa, täytämme ensi vuoden vaihteessa. Meillä on jo tilalla oma pesu- ja pakkauslinjasto kylmävarastoineen, mutta tuotteiden kauppakunnostusta tulemme kehittämään edelleen, Mikko maalaa tulevaisuutta. – Tilan sukupolvenvaihdoksessa on niin paljon muuttuvia säädöksiä, että on turha kuvitella itse hanskaansa

kaikkea, paperityöt yrityksessä hoitava Tiina tunnustaa. – Kannattaa kääntyä ajoissa asiantuntijoiden puoleen ja hyödyntää asiantuntijoiden osaamista, ProAgrian sukupolvenvaihdoskurssin käyneet nuoret vinkkaavat.

Päällekkäisyyksiä ja tukiviidakkoa – Sukupolvenvaihdostilanteessa on paljon asioita, jotka eivät ole välttämättä järkeenkäyviä. Esimerkiksi meidän olisi pitänyt tehdä 3 kk ennen sukupolvenvaihdosta oma työterveyssopimus, että olisimme saaneet siitä 15 %:n alennuksen, siihen aikaa vielä muilla töissä olleet Tiina

Vierulan tila „„ „„ „„ „„ „„

VIERULAN TILAN TUOTTEET pakataan ja kuljetetaan itse kauppoihin.

Marja- ja vihannestila Mäntyharjun Enonlahdessa Tuottaa yli 20 eri vihannesta tai marjaa Omaa peltoa 17 ha, vuokrapeltoa 23 ha Suurin viljelyala mansikalla 8 ha Myy, pakkaa ja kuljettaa kaikki tuotteensa itse

ja Mikko ihmettelevät. – Veropäätökset vievät myös paljon aikaa ja on tiedettävä missä vaiheessa mitäkin on tehtävä. Ensi vuosi on toivottavasti jo paljon helpompi niiden osalta ja voimme keskittyä tilan töihin, Mikko puntaroi. Nyt kun sukupolvenvaihdosprosessi on onnellisesti takana, Vierulalaiset kiittävät ProAgrian asiantuntijoita ja isä-Timo toivoo, että muuttuvassa maailmassakin nuoret pärjäävät maaseudulla sekä tuntevat tehneensä hyvän ja oikean päätöksen.

”HALUSIMME JATKAA TILANPITOA YLPEYDESTÄ TUOTTAA HYVÄÄ JA TUORETTA LÄHIRUOKAA”


7

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Kysy yrityksille räätälöityä koulutusta oppilaitosten koulutusyhteyshenkilöiltä! „„ Eteläsavolaiset oppilaitokset muodostavat Oppilaitosfoorumin, joka yhteistyössä suunnittelee ja koordinoi yrityksille suunnattua koulutusta. Vinkkejä koulutustarpeista voit antaa kenelle tahansa foorumin yhteishenkilöistä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Pienyrityskeskus – Yrittäjyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäjäkumppani Koulutuspäällikkö Marja Närhi | puh. 040 836 7870 | marja.narhi@aalto.fi www.pienyrityskeskus.aalto.fi

ProAgria Etelä-Savo, yrityspalvelut

Yritysasiamiehemme liikkuu yrityksissä ja tuo yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet ja uudet ideat MAMKin eri alojen asiantuntijoiden edelleen työstettäväksi sekä vie yrityksiin tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja kehittämisratkaisuista. Ota yhteyttä, mikäli haluat kehittää yritystäsi kanssamme.

Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa, yrityksen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan suunnittelussa. Palvelut on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille, moninaisille maatiloille ja alkaville yrityksille. Yritysasiantuntija Kirsi Mättölä | puh. 0400 826 789 | kirsi.mattola@proagria.fi

Yritysasiamies Minna Pasila | puh. 0503125109 | minna.pasila@mamk.fi www.mamk.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Mikkelin kesäyliopisto

Toteutamme työelämän kehittämispalveluja, jotka auttavat asiakkaitamme arvioimaan oman henkilöstönsä osaamistarpeita ja täydentämään koulutuksen avulla ammatillista osaamista. Koulutukset tuotamme laadukkaasti SAMIn koulutuspalvelujen ja asiantuntijakumppanien kanssa.

Aina uutta ja ajankohtaista – ympäri vuoden! Tarjoamme yritysten henkilöstölle tietojen päivitystä ammatillisena täydennyskoulutuksena sekä yliopistollisin arvosanoin. Laaja asiantuntijaverkostomme mahdollistaa myös yrityskohtaisten koulutusten suunnittelun ja toteutuksen.

Aikuiskoulutuskoordinaattori Maire Huopalainen | puh. 040 550 6682 maire.huopalainen@samiedu.fi | www.samiedu.fi

Toiminnanjohtaja Helena Sjöstedt | puh. 050 594 9044 | helena.sjostedt@mikkelinkesayliopisto.fi | www.mikkelinkesayliopisto.fi

Etelä-Savon ammattiopisto

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Autamme yrityksiä sopivan koulutusratkaisun löytämisessä. Toteutamme yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ammattiosaamista ja liiketoimintaosaamista tukevia koulutuspalveluita. Yritysasiamies Teija Pylkkänen | puh. 044 711 5448 | teija.pylkkanen@esedu.fi www.esedu.fi

Koordinaattori Eeva Uusitalo | puh. 044 336 6910 | eeva.uusitalo@helsinki.fi

Mikkelin ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon TE-toimiston kanssa toteuttaa 20 opintopisteen laajuisen Palkkahallinnon opinnot -koulutuksen, joka tarjoaa lisäosaamista työnhakijoille. Koulutus lähti liikkeelle työelämän tarpeesta, kertoo Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Anna-Mari Rossi. Palkkahallinnon osaamisessa nähtiin selkeä aukko.

A

viikkoa kestävässä työharjoittelussa. Sanna Natunen hakeutui koulutukseen toiveenaan saada työpaikka kirjanpidon ja palkkahallinnon parissa. Aikaisempaa kokemusta palkkahallinnosta hänellä ei ole. – Olen koulutukseltani tietojenkäsittelyn tradenomi, ja tämä koulutus tuo täydennystä osaamiseen, Sanna kertoo. Työharjoittelun Sanna näkee hyvänä lisänä opintoihin. – Sain työharjoittelupaikan tilitoimistosta, missä pääsen seuraamaan palkanlaskentaa ja myös laskemaan itse, muiden tehtävien ohessa. Koulutuksessa hän odottaa oppivansa palkkahallinnot perusteet ja näkee sen mahdollistavan jatkossa työpaikan. – Koulutus tuo lisää potkua työllis-

tymiseen, Sanna mainitsee. Lehtori Anna-Mari Rossi pitää koulutusta hyvänä pohjana, mistä voi tarvittaessa jatkaa. Suurimpana haasteena koulutuksessa Anna-Mari näkee eri alojen työehtosopimukset. – Työelämässä on tarvetta osaajille vaikka tulevaisuudessa palkkahallinto voi muuttua ja automatisoitua. Ymmärryksen tarve palkka-asioista ei kuitenkaan häviä ja tämä korostuu ongelmatilanteissa, Anna-Mari painottaa. Koulutus tarjoaa palkkahallinnon sopimuksien ja lainsäädännön osaamista, palkanlaskentaa ja vuosilomien ja lomapalkkojen osaamista sekä tietotekniikkataitoja, työhyvinvointi ja työelämävalmiuksia. Tarja Lapintaival haki koulutukseen päivittääkseen tietojaan pal-

MIKKELIN KESÄYLIOPISTO Mikkelin kesäyliopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää avointa korkeakouluopetusta sekä työelämässä tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi kesäyliopisto järjestää muuta alueensa väestön sivistysja osaamistarpeisiin vastaavaa korkeakoulutasoista koulutusta. Lisätietoja: mikkelinkesayliopisto.fi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarjoaa korkeatasoista tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen. Monitieteisen työmme keskiössä ovat maaseudun kestävän paikalliskehityksen ja biotalouden edistäminen monitieteisen tutkimuksen sekä siihen perustuvan innovaatiotoiminnan ja koulutuksen avulla

Palkkahallinnon opinnot -koulutuksesta osaamista työelämään

iemmin sekä Mikkelissä että Savonlinnassa on järjestetty useamman kerran Talousosaaja – koulutus. Koulutuksella on nostettu Etelä-Savon alueen taloushallinnon osaamisen tasoa ja hyvänä jatkona tälle koulutukselle toimii Palkkahallinnon opinnot – täydennyskoulutus. Lähes neljän kuukauden mittainen koulutus päättyy joulukuussa. Mikkelin ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen ja työhallinnon yhteistyönä järjestämässä palkkahallinnon koulutuksessa aloitetaan alusta palkanlaskennan perusteista. Kaikilla osallistujilla ei ole aikaisempaa osaamista aiheesta. Koulutuksessa käydään läpi myös palkkahallinnon erityistilanteita ja opittua päästään soveltamaan käytäntöön kolme

Mikkelin Ikääntyvien yliopiston suunnittelu/järjestäjät

kanlaskennasta: hänellä on kokemusta alan tehtävistä kymmenen vuoden takaa. Koulutukseltaan hän on merkonomi ja aikaisemmin työskennellyt erilaisissa toimistotehtävissä. – Oli hyvää kertausta käydä alusta lähtien palkanlaskennan perusteet. Koulutus oli suunniteltu hyvin ja toivon, että työllistymismahdollisuuteni paranevat koulutuksen myötä, Tarja toteaa. Palkkahallinnon koulutus tarjoaa perustaidot palkkahallinnosta, joita voi jalostaa työelämässä. – Koulutus antaa osallistujille myös motivaatiota ja uusia eväitä työnhakuun, Anna-Mari Rossi summaa.

Anna-Mari Rossi

Liiketalouden lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät RURALIA-INSTITUUTTI aineet. Lisätietoja: kansalaisopisto.mikkeli.fi

Ikään lisätie toimi helen tai pu


8

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Raha & Talous

Yritykset luottavat kehitysyhtiöön Savonlinnalaiset yritykset halusivat yksissä tuumin kolme vuotta sitten, että kaupungin kehittäminen siirretään omaan osakeyhtiömuotoiseen kehitysyhtiöön. Tavoitteena oli saada kaikki yritysten palvelut toimiviksi ns. yhden luukun periaatteella. Savonlinnan kauppakamariosaston tekemän kyselyn mukaan yritykset ovat tyytyväisiä ja tukevat vahvasti Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n (SYKE) toimintaa, kiittelevät sitä yrityslähtöisyydestä, sekä korostavat, että elinkeinotoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa, johon poukkoilulla saadaan aikaiseksi vain pysyviä haittoja.

Elinkeinoelämälle potkua Savonlinnan kauppakamariosasto, johon kuuluu mm. Savonlinnan sata suurinta yritystä, ilmaisee selkeän tukensa Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n yrityslähtöiselle ja kaupunkistrategian mukaisesti painotetulle toiminnalle. Kaupungin panostus 1,2 miljoonaa euroa paisuu Yrityspalvelujen toimesta EU-hankkeiden, Tekes-rahoituksen ja muiden yritystukirahoitusmuotojen kautta 7 miljoonaan euroon ja noin 3 miljoonan euron hankkeet ovat vielä vetämässä. Tällä on erittäin merkittävä vipuvaikutus aluetaloudelle. Yrityspalveluiden päätyönsarka on kuitenkin toimia aloittavien yritysten auttajana ja yritysten kehittämiskumppanina. Menestyksekäs toiminta edellyttää yrityksiltä saatua luottamusta. Myös Savonlinnan Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Kari Kärkkäinen ja Kerimäen Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Suomalainen ovat tyytyväisiä SYKEn alkutaipaleeseen ja kiittelevät alkavien yritysten palveluja ja start up -yritysten aktivoimiseksi toteutettuja toimenpiteitä. – Ikääntyville yrittäjille tarvitaan jatkajia ja tässä SYKE on ollut erittäin aktiivinen ja tuonut mm. laajan yrityskauppaosaamisensa yritysten avuksi, Kari Kärkkäinen kiittelee. – Yrittäjien luottamustoimissa ja Uusyrityskeskuksen hallituksessa olen nähnyt SYKEn ja Uusyrityskeskuksen toiminnan tärkeyden koko

alueen yrityskentälle, Jukka Suomalainen painottaa. Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen toteaa, että Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on heidän ehdoton ykkösnyrkkinsä elinkeinoelämän ja aluetalouden kehittämisoperaatioissa. Mikkelin kaupungilla on selkeät ja johdonmukaisesti tavoitteet kehitysyhtiön toiminnalle ja kaikki asiassa puhaltavat yhteen hiileen.

Uusyrityskeskus osana Savonlinnan Yrityspalveluja Vuosi sitten elokuussa fuusioitiin Itä-Savon Uusyrityskeskus Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:hyn (SYKE) yhdistyksen toiminnan rahoituksen varmistamiseksi. Uusyrityskeskus on olemassaolonsa aikana edesauttanut 1200 uuden yrityksen syntymisen Savonlinnan talousalueelle. SYKE on kehittää Uusyrityskeskuksen toimintaa edelleen ja on käynnistänyt mittavan ponnistuksen uusien yritysideoiden päätymiseksi kannattaviksi yrityksiksi. Jatkajia alueen eläköityvälle yrittäjäjoukolle etsitään myös Yrityspalvelut Oy:n toimesta aktiivisesti. Tätä kautta on mahdollisuus säilyttää merkittävä määrä työpaikkoja ja kehittää yritysten liikevaihtoa alueella. – Itä-Savon Uusyrityskeskus on yhdistyksenä ja nimenä olemassa edelleen. Yrityksiltä ja yrittäjiltä saatu palaute viitoittaa toimintaamme siten, että käynnistämme tarvittaessa aloittavien yritysten neuvonnan uu-

delleen, mikäli mahdolliset muutokset aiheuttaisivat aloittavien yrittäjien neuvontatoiminnan lopettamisen. Se vastuu meillä on yrittäjiä kohtaan, Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Juhani Rouvinen toteaa.

Pk-yritysten kansainvälistymisohjelmissa imua Yhä useammalla menestyvällä pkyrityksellä on yksi yhteinen piirre, he tekevät kannattavaa vientikauppaa. Vientitoiminnot ovat helpottuneet ja se tarjoaa uusia mahdollisuuksia eteläsavolaisille pk-yrityksille. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n ja Miksei Oy:n operaatiot pk-yritysten kansainvälistymiseksi ovat yrityslähtöisiä ja monta kertaa yhteistyössä rakennettuja. Maakuntaliitto tukee myös kehitysyhtiöiden aktiivista suoraan yritystenvälistä vienninedistämistyötä. SYKEn organisoima ja maakunnallisesti johtama Bridgeheadhanke, joka on toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon kauppakamarin ja Pietarin teollisuuskauppakamarin kanssa, on pelkästään kahdessa tilaisuudessa Pietarissa houkutellut jo yli 50 venäläisyritystä suunnittelemaan yrityksen perustamisesta Etelä-Savoon tai ostamaan osuuden paikallisesta yrityksestä. Eteläsavolaisia yrityksiä kiinnostavat vastaavasti Pietarin valtavat markkinat.

Uusia palveluja yrityksille SYKEllä on meneillään myös uusien

JARI SUOMALAISEN LUOTSAAMA SAHAKUUTIO OY toimii kustannustehokkaasti ja on raivannut itselleen elintilan vientimarkkinoiden avulla.

palvelujen kehittäminen yrityksille. Esimerkkinä Start Up –yritysten tiimivalmennus. Myös yritysten rahoitukseen halutaan tuoda mukaan uusia elementtejä eli markkinaehtoista

rahoitusta mukaan. Ensimmäiset yritysten esittelyt eli ’pitchaukset’ pääomasijoittajille ovat tehty. – Tämä on kysytty palvelu yritysten keskuudessa ja osakeyhtiöpohjainen

toimintamalli on tähän ainoa vaihtoehto, SYKEn toimitusjohtaja Juha Turtiainen painottaa.

Yhtiökokoukselle lisää painoarvoa

Sahatavaramarkkinat löytyivät maailmalta

SYKE on Savonlinnan kaupungin kokonaan omistama kehitys- ja elinkeinoyhtiö. Sen hallitus koostuu poliittisten puolueiden ja elinkeinoelämän edustajista. Kaupungin nimeämä edustaja hallituksessa on kehitysjohtaja. Kehitysyhtiö kykenee yhtiömuotoisena nopeasti reagoimaan nopeasyklisen yritysmaailman kanssa. Jotta omistajaohjaus toimii osakeyhtiölain ja käytännön järkevin menettelytavoin oikein, tulisi kaupungin nimetä parlamentaarinen edustus yhtiökokoukseen. Parlamentaarisen edustuksen kautta varsinainen yhtiökokous toisi enemmän lisäarvoa yhtiön toimintaan. Menettelyllä voisi ehkä jatkossa korvata elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan. Tämä takaisi suoran informaatiojakelun ja toimisi mainiona omistajanohjauksena. Nyt Savonlinnalla on momentum, jossa kannattaa puhaltaa terävästi yhteiseen hiileen. Positiivisia talous- ja työpaikkauutisia kuuluu talousalueen eri puolilta. Alueen mekaaninen metsäteollisuus (Metsä Group ja UPM) höyryää täysillä sekä sellu- ja paperiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava Andritzin tilauskirja pullistelee ennätyspaksuna. Muutama iso investointihanke alueelle on vireillä, ja paljon positiivista kuuluu myös pk- ja pienyrityskentästä.

Hyvä esimerkki kansainvälistymisessään onnistuneista yrityksistä alueella on Sahakuutio Oy. Savonlinnan Kerimäeltä. 32 maahan asiakaslähtöisiä erikoisdimensioita ja erikoiskuivattuja sahatavaroita vievä Sahakuutio on kansainvälistynyt viime vuosina vauhdilla. 85 % yrityksen tuotannosta menee tänä päivänä joko suoraan tai välillisesti vientiin. Eksoottisimpia vientimaita ovat Australia, Iran, Afganistan sekä monet Afrikan ja Aasia maat. Sahakuution toimitusjohtaja Jari Suomalainen painottaa, että pärjääminen vientimarkkinoilta edellyttää oikeanlaista raaka-ainepohjaa, kustannustehokkuutta ja ennen kaikkea logistiikan hallintaa, koska kuljetusmatkat markkinoille ovat pitkät ja kalliit. – SYKE on tukenut meitä yrityksemme toimintaympäristön ja infran parantamistyötä sekä kaiken kaikkiaan kilpailuolosuhteiden ylläpitämistä. Yhä kansainvälisemmistä ja entistä kilpaillummista markkinoista johtuen on erityisen tärkeää, että meillä on yhtiömuotoinen ja nopeisiinkin operaatioihin kykenevä yrityspalveluja tuottava yhtiö, jonka toimintaan yritykset luottavat. Tempoilevalla elinkeinopolitiikalla kaupungilta menee helposti uskottavuus ja yritykset miettivät tarkkaan mihin toimintansa sijoittavat. Tieverkoston kunto on meille myös ensiarvoisen tärkeää, kun noin 30 rekkaa pyörähtää päivittäin sahalla, Jari painottaa.


9

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Yrityskummit liikkeelle Savonlinnassa

Maakuntajohtajan mietteitä Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja

Ammatillinen koulutus muutosten edessä

Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kutsui koolle alueen yrityskummitoiminnasta kiinnostuneita kokeneita yritysmaailman edustajia. Teksti ja kuva: Arto Tolvanen

Savonlinnan alueen alkavien ja kehittyvien yritysten sparraus kiin-

tyskummit ry:n yhteyskummi Jorma Sovinen Lahdesta. Sovinen oli

pikäyminen ovat osa yrityskummin työkalupakkia, Jorma Sovinen esit-

toteutettua Etelä-Savossa. Esimerkiksi se voisi liittyä hiilidioksidin talteen-

nosti kiitettävästi elinkeinoelämän kokeneita konkareita. Hallituksen panostuksia tulevaisuuteen selosti heille talousvaliokunnan puheenjohtaja ja suuren valiokunnan jäsen, kansanedustaja Kaj Turunen.

otettu yrityskummien halusta toimia aktiivisesti alueen yritysten tukena ja kannusti aloittavia yrittäjiä ottamaan yhteyttä Yrityspalveluihin, kun he tarvitsevat sparrausta ja tukea yritysideoidensa ja liiketoimintasuunnitelmiensa jalostamiseen. – Yrityskummi on yrittäjän keskustelukumppani ja sparraaja ideoiden kehittelyssä ja niiden viemiseksi eteenpäin. Lisäksi verkostoituminen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lä-

telee.

ottoon, Kaj Turunen ehdottaa. 50 miljoonan euron panostus energiateknologian demohankkeisiin, 100 miljoonan euron energiatuki ja puun käytön lisäämistavoite 15 miljoonaa kuutiometriä, Turunen luettelee lisämahdollisuuksia. – Kaiken kaikkiaan Etelä-Savo voisi mielestäni mainiosti olla Cleantech –ratkaisujen edelläkävijä Suomessa, Kaj Turunen kannustaa.

Yrityskummit onnistumisen tukena Yrityskummitoimintaa esitteli ja koulutti yrityskummeille Suomen Yri-

Maakunnalla hyvät mahdollisuudet hallituksen kärkihakkeisiin Hallitus panostaa vahvasti biotalouteen, jonka mahdollisuudet juuri eteläsavolaisille ovat mitä mielenkiintoisimmat. – Tavoitteenamme on, että joku hallituksen kärkihankkeista saataisiin

E

telä-Savon maakuntaliitto järjesti 13.10.2015 maakunnallisen koulutusfoorumin, joka keskittyi toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen maakunnas-

sa. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on ajankohtainen juuri

nyt, koska ammatillisen koulutuksen uudistaminen on yksi hallitus kärkihankkeista. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen julkista rahoitusta leikataan rajusti. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat nimenomaan ammatilliseen koulutukseen. Etelä-Savolla on edessään tiukka tilanne lähivuosikymmeninä, sillä nuorisoikäluokan (16-18 vuotiaat) väheneminen on suurinta juuri Etelä-Savossa. Haaste on suuri maakunnalle ja koko Suomelle. On sopeuduttava muutoksiin ja samalla pidettävä huolta maan kilpailukyvystä. Osaaminen mukaan lukien ammatillinen koulutus ovat avainasemassa kun etsitään keinoja miten Suomen talouden rakenteita uudistetaan. Suurimmat opiskelijamäärät ovat ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli yhteensä 314000 suomalaista. Kaikista perustutkintojen suorittajista noin puolet tähtää ammatilliseen perustutkintoon ja toinen puoli tähtää ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon.

Uudista osaamistasi! Osaamisella ja myynnillä tulosta! Yrittäjien aamukahvit 10.11.2015. Pieksämäki. (Osaaja, Tyhy, Digiverkot Venäjälle, DigiBus ja New Service Solutions -hankkeet) Kysy lisää: marja.narhi@aalto.fi SOME-koulutus – Somemarkkinoinnin peruskanavat ja markkinoinnin tehostaminen somen avulla. 16.11.2015 klo 13-16 ja 16-19 (sama sisältö). Mikkeli. (Tyhy -hanke) Kysy lisää: eila.avelin@aalto.fi Palveluiden kehittäminen uuden liiketoiminnan perustana. 17.11.2015–14.6.2016. Mikkeli. (New Service Solutions -hanke) •vahvistat yrityksesi palveluliiketoiminnan osaamista, saat uusia kehittämisen työkaluja ja toimintamalleja. Kysy lisää: leena.kivisto@aalto.fi Kasvuun johtaminen –valmennusohjelma kasvuhakuisille pk-yrityksille. 24.11.2015-8.6.2015. Joensuu. Kysy lisää: markku.virtanen@aalto.fi Digiverkot Venäjälle – Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen venäläisille asiakkaille. Alkaa marraskuussa 2015. Mikkeli. (Digiverkot Venäjälle -hanke) Kysy lisää: merja.ryokas@aalto.fi Tulevaisuuden työ ja työelämä -seminaari. 1.12.2015. Savonlinna. (Osaaja, Tyhy -hankkeet) Kysy lisää: marja.narhi@aalto.fi Tulosta tulevaisuuteen – kattava yrityksen johdon johtamiskoulutus. 17.3.-27.10.2016. Mikkeli. (Osaaja -hanke). Kysy lisää: hanna.kari@aalto.fi Osaava esimies – Kannustava johtaminen ja palveluiden tuotteistaminen. Aloitus maaliskuussa 2016. Mikkeli. (New Service Solutions -hanke) Kysy lisää: leena.kivisto@aalto.fi Digitaalisuus ja asiakkuudet. Alkaa maaliskuussa 2016. Mikkeli. (DigiBus -hanke) Kysy lisää: kaija.villman@aalto.fi DigiBus – Avoimen tiedon hyötykäytön lisääminen ja liiketoiminnan edistäminen sekä digitaalisuus. (DigiBus -hanke) •Ajankohtaistilaisuuksia digitaalisuus ja avoin tieto -teemasta. •Kehityspajat yritys- ja toimijaryppäille uusien, avointa tietoa hyödyntävien palveluiden kehittämiseksi. Alkaa marraskuussa 2015. Mikkeli. Kysy lisää: kaija.villman@aalto.fi Luovaa osaamista ja osallistavaa osaamista - infotilaisuus. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen teemoihin liittyviä virikepuheenvuoroja ja keskustelua tarvelähtöisen ja vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Tammikuu 2016. Mikkeli, Kuopio. (Luova, osallistava Suomi -hanke) Kysy lisää: kaija.villman@aalto.fi Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.pienyrityskeskus.aalto.fi -> Hae valmennuksiin OSAAJA-, TYHY-, ja TUPA-, Luova, osallistava Suomi -hankkeet saavat Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta EU:n Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta. Digiverkot Venäjällä, DigiBus ja New Service Solutions -hankkeet saavat Etelä-Savon maakuntaliiton kautta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitusta. Hankkeet toteuttaa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. DigiBus -hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa.

Toimialojen välillä on suuria eroja. Etelä-Savolle tärkeillä toimialoilla, luonnonvara- ja ympäristöaloilla, kaksi kolmasosaa opiskelijoista suorittaa ammatillista perustutkintoa. Matkailulle tärkeissä majoitus- ja ravintolapalveluissa jopa neljä viidesosaa tutkinnoista on ammatillisen perustutkintoon tähtääviä. Ammatillinen koulutus ei kuitenkaan ole saanut ansaitsemaansa arvostusta.

VAIN VIENNIN AVULLA SUOMEN TALOUS VOI LÄHTEÄ HYVINVOINTIA TURVAAVAAN KASVUUN. Vain viennin avulla Suomen talous voi lähteä hyvinvointia turvaavaan kasvuun. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat korkean tason osaajia kaikilla tasoilla ja kaikkiin tehtäviin. Korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotekehittelyn ohella tarvitaan osaajia myös tuotantoon, huoltoon ja muihin palveluihin. Teollinen internet yhdistää tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon. Tämä vaatii yrityksissä uudenlaista monipuolista ammattiosaamista. Korkea ammatillinen osaaminen nostaa luonnollisesti myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin tuottavuutta. Muutokset ravistelevat työelämää ja uudistuksia tarvitaan myös ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus ei saa jäädä kehityksestä jälkeen. Hallinnollisten rakenteiden uudistamisen ohella on koulutuksen sisältöjen seurattava kansainvälisen kehityksen mukana. Säilyttääkseen kilpailukykynsä ja vetovoimansa Etelä-Savo tarvitsee monipuolista ammatillista opetusta yritysten ja muiden työnantajien tarpeisiin. Koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan yhä tiiviimpää käytännön yhteyttä oppilaitosten ja työnantajien välillä jotta tulvaisuuden koukutustarpeet voidaan ajoissa ennakoida. Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi muodostuu yhä tärkeämmäksi jotta koulutustarjontaa voidaan nykyistä ketterämmin ohjata kysynnän mukaan. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät koko työuran kestävää osaamisen uudistamista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen on ylläpidettävä ja vahvistettava työntekijöiden osaamista työuran eri vaiheissa. Yhä useammat haluavat löytää elämässään uusia polkuja työelämään. Noin 50 000 oppisopimusopiskelijasta 30 000 onkin aikuiskoulutuksessa suorittamassa erikoisammattitutkintoa. Myös työpaikoilla oppiminen tulee lisääntymään. Ammatillisen koulutuksen onkin kyettävä tarjoamaan opiskelijoille yhä enemmän omia räätälöityjä polkuja työelämään. Etelä-Savon ensimmäinen koulutusfoorumi saa jatkoa ensi vuonna kun valtion toimenpiteet saa konkreettisemman sisällön. Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen toimijoilla on nyt hyvä tilaisuus etsiä yhdessä keinoja miten sopeutua ammatillisen koulutuksen tiukkeneviin reunaehtoihin ja vahvistaa maakunnan kilpailukykyä entistä tehokkaammalla ammatillisella koulutuksella.


10

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Terveys & Hyvinvointi Kaikkea katsotaan työterveyden silmälasien lävitse

TOIMITUSJOHTAJA PIRKKO VALTOLA JA PALVELUPÄÄLLIKKÖ ULLA HONKAMAA toivovat yritysten miettivän mitä ennakkotoimia työterveyshuolloltaan toivoisivat.

Tämän vuoden alussa yhtiöitetty EteläSavon Työterveys Oy:ssä työskentelee työhönsä sitoutunut ja työstänsä nauttiva joukko työterveyden ammattilaisia. Teksti ja kuva: Saara Liukkonen

Y

ritys on johtava seudullinen työterveyshuollon palveluntuottaja, jolla on toimipisteet Mikkelissä, Kangasnie-

mellä, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Juvalla ja Puumalassa. Lisäksi yhteistyössä eri toimijakumppaneiden kanssa toimitaan myös Pieksämäel-

Etelä-Savolaista työterveyshuollon huippuosaamista! Meiltä saat monipuolista työterveyshuoltopalvelua • ammattitaitoinen henkilökunta • kaikki oheispalvelut paikallisesti

Porrassalmenkatu 20, Mikkeli puh. 015 194 4691 • www.estt.fi

lä ja Savonlinnassa. Yrityksessä tuetaan asiakasyritys-

Honkamaa korostavat, että EteläSavon Työterveys Oy tarjoaa työter-

ten toimintaa työterveyshuollon keinoin. He tarjoavat työterveyshuolto painotteista sairaanhoitoa, joka on laadukasta, kustannustehokasta sekä oikea-aikaista. Toimitusjohtaja Pirkko Valtola ja palvelupäällikkö Ulla

veyden kokonaisvaltaista palvelua. Yrityksen tarjoama työterveyshuolto tarjoaa työntekijöille työkykyä tukevaa toimintaa, vaalii turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä on mukana asiakasyrityksien riskien hallinnassa. Yrityksessä ei unohdeta myöskään työntekijöiden henkistä työkykyä ja sen ylläpitämistä. Jokaisella asiakasyritykselle nimetään oma työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti sekä psykologi.

estt.fi

Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista palvelua työterveyden hyväksi Pirkko kertoo, että yrityksen perusideologia on ollut alusta asti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon tarjoaminen lääkäriasemana toimimisen sijaan. Yrityksessä työskentelee kaiken kaikkiaan 54 työterveyden ammattilaista, eri kokoisia asiakasyrityksiä on yli 2.000, joiden kautta henkilöasiakkaita on 17.000. Yritys on selkeästi suurin työterveyshoitoa tarjoavista toimijoista seudullamme. Ulla toivoo, että yrittäjät enemmän miettisivät, mitä haluavat työterveyshuollolta. Haluavatko he, että ainoastaan sairastapaukset hoidetaan vai tehdäänkö ennakoivaa työtä jo hyvissä ajoin. Ulla sekä Pirkko toivovat, että asiakasyritykset haastaisivat heitä entistä parempiin suorituksiin. Yksi tuleva muutos on, että aiemmin on lähinnä seurattu työntekijöiden pois-

”ULLA TOIVOO, ETTÄ YRITTÄJÄT ENEMMÄN MIETTISIVÄT, MITÄ HALUAVAT TYÖTERVEYSHUOLLOLTA. HALUAVATKO HE, ETTÄ AINOASTAAN SAIRASTAPAUKSET HOIDETAAN VAI TEHDÄÄNKÖ ENNAKOIVAA TYÖTÄ JO HYVISSÄ AJOIN” saoloja ja raportoitu niistä. Nyt lähdetään positiivisuuden kautta ja seurataan miten paljon on ollut terveitä ihmisiä töissä. Listauksissa ei näy henkilötasolla tiedot, mutta kokonaisuudet näkyvät. Raporttien läpikäynti on yksi työterveyden osa-alueista. Etelä-Savon Työterveys Oy:ssä yhtenä suurena tavoitteena on työterveyshuollon osaamisen säilyttäminen. Tavoitteen saavuttamisessa edesauttaa se, että parhaat ammattilaiset haluavat olla meillä töissä, kertoo Pirkko hyvin ylpeänä henkilökunnastaan.


11

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Päätoimittaja Mikael Pentikäisestä Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja. Tehtävässään hän aloittaa ensi vuoden toukokuussa.

Pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet Kiristynyt pankkisääntely on muuttanut pk-yritysten rahoitusympäristön pysyvästi. Nykyinen normaali on erilainen kuin ennen finanssikriisiä ja perinteisen pankkirahoituksen keskittyessä on markkinoille syntynyt tilaa uusille yritysrahoituksen muodoille. Rahoitusmarkkinoita on tullut täyttämään muun muassa varjopankkeja tai paremminkin markkinaperusteisia rahoittajia sekä joukkorahoitusta. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi välittäjät, pääomasijoittajat, rahoitusyhtiöt, säätiöt ja yrityslainoja myöntävät yritykset, jotka harjoittavat pankkimaista toimintaa. Markkinaperusteinen rahoitus palvelee tavoitteita löytää uusia rahoitusreittejä pk-sektorille ja on siten eräs keskeinen tavoite Euroopan komission ajamassa pääomamarkkinaunionissa. Yrittäjien tietämyksen lisääminen monipuolistuneista rahoitusmahdollisuuksista on tärkeää.

Pankkien ulkopuolinen yritysrahoitus lisääntyy – Finanssikriisin jälkeen pankit ovat joutuneet keskittymään kypsemmän vaiheen yrityksiin, joille on jo kertynyt vakavaraisuutta, vakuuksia ja pi-

dempi luottohistoria. Pankit arvioivat luottohistoriaa ja riskejä, jotka vuorostaan heijastuvat luottoehtoihin, kertoo Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada pankista lainaa, koska niille ei ole useinkaan vielä kertynyt pitkää luottohistoriaa tai vahvaa vakavaraisuutta. –  Tämän osalta pankkirahoitus on polarisoitunut. Luottojen anto on jatkunut Suomessa normaalina, kun ymmärretään, että nykyinen normaali on erilainen kuin ennen finanssikriisiä, Mattila toteaa.

rahoituskapeikot herättelevät finanssialan toimijoita ja uusia tulokkaita, sekä potkivat liikkeelle markkinaehtoista rahoitusta ja kohdennettuja sijoituksia. Varjopankki Juuri Partnersin toimitusjohtaja Samuli Sipilä arvioi, että pankkien ulkopuolinen yritysrahoitus todennäköisesti kaksinkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ulkopuolinen rahoitus on nyt noin 25 – 30 prosenttia yritysten rahoituksesta, ja se tulee kasvamaan 50 prosenttiin. Mielikuvitus ei riitä miettimään, mitä kaikkia rahoitusmuotoja tulee syntymään, Sipilä ennustaa.

Kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta

Varjopankki toimii pankkien ja pääomasijoittajien välissä

Uudet rahoitusmuodot ovat tärkeä

–  Me toimimme pankkien ja pää-

etappi matkalla kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta. Yrityksillä on rahoitustarpeita joihin on vastattu uusilla rahoitusmuodoilla. Tunnistetut

omasijoittajien välimaastossa. Rahoituksessa yhdistyy vähemmistöomistus ja sopiva velkarahoitus. Tämä on sopiva rahoitusmuoto, kun ei haluta

menettää enemmistöomistusta, mutta pankin kautta ei tule pääoman tarve katetuksi, Sipilä kertoo. Rahoituksen lisäksi varjopankki tukee yrityksen omistajia ja johtoa muun muassa strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä.

Joukkorahoitus kiinnostaa yrityksiä Viitisen vuotta sitten Suomeen rantautunut joukkorahoitus on kasvattanut myös tasaisesti suosiotaan. On esitetty karkea arvio, että 2013 joukkorahoitusmarkkinat olisivat olleet Suomessa noin 20 miljoonan euron suuruiset. Tietoa on huonosti saatavilla, mutta markkinoiden se on varmaa, että koko on tästä kasvanut.

Suomen Yrittäjät ja sen jäsenjärjestöt palkitsevat vuosittain valtakunnallisesti ja alueellisesti menestyneitä yrityksiä. Näin haluamme korostaa yrittäjyyden merkitystä ja arvostusta sekä tuoda esille yrittäjän työtä. Yrittäjäpalkinto on vastaanottajalleen arvokas — se on yrittäjäkollegoiden tunnustus. Valtakunnallisen yrittäjäpäivien juhlagaalassa Vuokatissa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat Fineweld Oy Kokkolasta, Iivari Mononen Oy Joensuusta, Lapland Hotels ja Trans Farm Oy Riihimäeltä.

Uusi työvoimakoulutusmalli Etelä-Savon yritysten avuksi Etelä-Savon ELY-keskus on päättänyt hankkia sähköiseen myyntiin ja markkinointiin painottuvan koulutuksen Aalto University Executive Education Oy:ltä. Samantyyppisiä koulutuksia on toteutettu Uudenmaan alueella hyvin tuloksin. Perinteiseen työvoimakoulutukseen verrattuna yrityksessä työskentely painottuu tässä FEC-mallissa huomattavasti enemmän. Kuuden kuukauden aikana on noin 20 lähiopetuspäivää ja muu aika työskennellään yrityksessä. Malli tarjoaa yritykselle turvallisen, helpon, nopean ja edullisen tavan rekrytoida henkilöstöä. Kustannukset ovat ainoastaan 1 300€ /kk +alv eli 7 800 € kokonaissummalla yritys saa yliopistotasoista täydennyskoulutusta käyvän henkilön puolen vuoden työpanoksen käyttöönsä. Työsopimusta ei edellytetä, vaikka se tietysti tavoitteena tässä onkin. Lisätietoja koulutuksesta: Digiajan asiakkuuspäällikkö www.aaltopro.fi/daapfec

Tavoita venäjänkieliset asiakkaat verkossa

Saavutettavuus ja sujuva liikkuminen ratkaisevat Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat keskeisiä menestystekijöitä alueiden välisessä kilpailussa, kertoi valtiotieteen tohtori Timo Aro luennossaan eteläsavolaisille yrittäjille.

Venäläisasiakkaat hyödyntävät aktiivisesti nettiä palveluja ja tuotteita etsiessään. Suomessa asuvat venäjänkieliset ja täällä usein käyvät venäläiset etsivät tietoa äidinkielellään ja arvostavat heille kohdennettuja palveluja, joista kertovat myös tuttavilleen. Yritysten venäjänkielinen näkyvyys verkossa sekä erilaisten mobiili- ja sähköisten sovellusten hyödyntäminen ovat pienissä palvelu- ja kaupanalan yrityksissä vielä lähes käyttämättömiä mahdollisuuksia. Marraskuussa alkava Digiverkot Venäjälle -kehittämisohjelma auttaa eteläsavolaisia pk-yrityksiä hyödyntämään digitaalisuutta ja sosiaalista mediaa markkinoinnissa venäjänkielisille asiakkailleen. Käytännönläheisen ohjelman tavoitteena on tarjota yrityksille työkaluja digitaaliseen markkinointiin, parantaa venäjänkielisten asiakkaiden palvelua ja kasvattaa heidän määräänsä pitkällä tähtäimellä, kertoo koulutuspäällikkö Merja Ryökäs Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta. Osallistujayrityksille hyödyt ovat moninaiset. Lähtökohtana venäläisasiakkaiden tavoittamiseen ovat toimivat venäjänkieliset nettisivut, joiden kääntämiseen kehittämisohjelma tarjoaa apua. Ohjelmassa annetaan vinkkejä mobiililaitteiden soveltamiseen asiakaskohtaamisiin ja myyntityöhön. Hankkeessa koottava tietopaketti ja osaajapooli auttavat yrityksiä pitkäjänteisesti kehittämään markkinointiaan venäläisille. Yritysten tarpeista lähtevään kehittämisohjelmaan ehtii vielä tulla mukaan. Ota yhteyttä: Merja Ryökäs, puh. 040 7375 407, merja.ryokas@aalto.fi Digiverkot Venäjälle -kehittämisohjelman toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Ohjelma kuuluu Digiverkot Venäjälle -hankkeeseen, joka saa osarahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta EU:n Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Teksti ja kuva: Tiina Toivakka VALTIOTIETEIDEN TOHTORI TIMO ARON LUENTO Etelä-Savon muutos- ja menestystekijöistä keräsi Mikkelissä runsaan joukon paikallisia yrittäjiä. Aro on tutkinut eri alueiden elinvoimatekijöitä, ja valotti niitä Yrittäjälounailla Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Aro korosti isojen muutosten näkyvän usein vasta pitkän ajan, jopa kymmenien vuosien päästä. Muutoksiin voidaan kuitenkin valmistautua, kun ne osataan tiedostaa. Muutosvoimia on Aron mukaan kaikkiaan viisi. Ne ovat kaupungistuminen, keskittyminen, vyöhykkeisyys, liikkuvuus, demografia ja pirstoutuminen. – Kaupungistuminen ja keskittyminen ovat tuttuja asioita, joista on jo pitkään puhuttu. Vyöhykkeisyys puolestaan tarkoittaa liikenneyhteyksien

Yrittäjä on palkintonsa ansainnut

merkitystä. Alueet, jotka sijaitsevat ns. kasvukäytävien varrella, pääsevät usein itsekin kasvu-uralle. Vyöhykkeisyyteen liittyy Aron mukaan myös liikkuvuus. Kasvavien alueiden ja nopeiden yhteyksien välillä on Aron mukaan vahva riippuvuus, ja muuttovoittoisista kunnista tulee nopeammin kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia.

Nuoret häviävät Nuorten muuttoliike näkyy voimakkaasti alueiden kehittymisessä. – Vuosien 2010-2014 aikana vain 18 suomalaiseen kuntaan muutti 18-25-vuotiaita enemmän kuin pois-

tui. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja keskittyminen korostuu, Timo Aro ennusti.

”OMAN HAASTEENSA TUO ELÄMÄNTAPOJEN, ARVOJEN JA ASENTEIDEN PIRSTOUTUMINEN.” Etelä-Savossa työikäisen väestön määrän arvioidaan tulevina vuosina vähenevän noin 58 000:lla. – Työikäisten määrä kasvaa vain 74 Suomen kunnista, ja jokaisessa eteläsavolaisessa kunnassa se laskee. Tä-

hän tulisi varautua hyvissä ajoin, Aro totesi. Oman haasteensa tuo elämäntapojen, arvojen ja asenteiden pirstoutuminen. Tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa löytää isoja yhteisiä ja yhdistäviä nimittäjiä eri-ikäisten ja eri puolella asuvien suomalaisten välille. – Elämme jo nyt monessa eri todellisuudessa riippuen siitä, Timo Aro muistutti. Nämä kaikki liittyvät kiinteästi alueiden kehittämiseen ja niihin valintoihin, joita kunnissa tehdään. Mitä paremmin näihin osataan varautua, sen paremmat mahdollisuudet kunnilla on selviytyä tulevista haasteista.

Omistajanvaihdos –teemapäivät Maatiloille ja maaseutuyrityksille „„ Ti 10.11.2015 Pieksämäki, Kanttila-talo, Vilhulantie 5, Naarajärvi „„ Ke 18.11.2015 Savonlinna, Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 „„ Ti 24.11.2015 Mikkeli, Lähemäki-talo, Lähemäenkatu 11 Omistajanvaihdos-tilaisuudet ovat maksuttomia. Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset 7 pv ennen tilaisuutta: ProAgria Etelä-Savo, puh. 0400 261 094 tai etela-savo.proagria.fi/tapahtumat. Tilaisuudet järjestää ProAgria Etelä-Savon hallinnoima Startti –hanke, jota tukevat Euroopan Sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon kunnat.

TALOUDENTEKIJAT.FI


12

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

SAVONLINNA Siun ja miun ostoskaupunki Kaupunkikeskustan tapahtumalauantait tuovat eloa kaupunkikuvaan:

Laatua, hyvää oloa, kulttuuria, musiikkia ja maistiaisia

Joululörtsy -kilpailu Haastamme kaikki Savonlinnan leipurit Joululörtsy -kilpailuun. Joululörtsyn valitsevat asiakkaat äänestämällä. Äänestyspaikkoina on lauantaisin auki olevat kahvilat ( saa ilmoittautua). Kahviloissa tarjotaan lörtsylautasta, jolla on pieni pala kutakin kilpailulörtsyä. Myös kokonaiset kilpailulörtsyt ovat saatavana tai ainakin nähtävänä. Lautanen on maksullinen ja jokainen ostaja voi äänestää. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Maistelu tapahtuu vain lauantaisin 21.11. alkaen viitenä lauantaina. Äänet lasketaan ja voittaja julistetaan maanantaina 21.12. Äänestää voi myös facebookissa! Joululörtsyä ei ole mitenkään rajoitettu maun, raaka-aineiden tai edes ulkonäön suhteen. Äänestäjät päättävät mikä on Joululörtsy. Ilmoittautumiset sekä kisaan, että ”maistelupaikaksi” Österlundin Ollille puh: 0440 654 976 15.11.mennessä

Savonlinnasta Joulukaupunki? Joulukaupungin tunnuksena Savonlinnasta hankituista tavaroista löydät Joulusinetin.

Savonlinnan joulunaluslauantaisin keskustan liikkeet järjestävät kaupunkilaisille paljon erilaisia hulinaa. Jouluvalot syttyvät ja joulukaupungin ilme on erityisesti lauantaisin täynnä pieniä ja isompia tapahtumia, glögitarjoiluja, maistiaisia, maahantuojien edustajia, muotinäytöksiä, esittelyjä… – Saamme olla oikeasti ylpeitä poikkeuksellisen pitkästä ja luonnonkauniista keskustastamme ja Savonlinnan keskusta on kaupungin sydän. Keskustan palvelujen laatu ja monipuolisuus on tietysti ennen kaikkea kaupallisten toimijoiden, kauppojen ja ravintoloiden, majoitusliikkeiden ja palvelujen tuottajien käsissä, Kyläpäällikkö Olli Österlund pohtii. Oletko ajatellut, että keskustan elinvoimaisuus on kuitenkin myös paljolti jokaisen savonlinnalaisen kuluttajan käsissä. Keskustan yritykset ja toimijat ovat nyt päättäneet panostaa palveluihin, tapahtu-

SaPKo on osa elävää Savonlinnaa SaPKo on nyt kuuma joukkue Mestiksessä. Savonlinna kannustaa SaPKoa ja SaPKo kannustaa Savonlinnaa. Myös SaPKolaiset hankkivat tavarat ja palvelut savonlinnalaisista liikkeistä! Tule katsomaan ja kannustamaan SaPKoa kotipeleissä.

miin ja valikoimiin niin, että meillä jokaisella on täällä hyvä, edullinen sekä viihtyisä ympäristö tehdä ostokset, arkeen ja juhlaan. Nyt satsataan joulukuun viikonloppuihin. Ilmoituskooste keskustan toimijoilta viikonlopun tarjouksista, tapahtumista ja palveluista tulee joulukuussa jokaisena lauantaina Itä-Savo -lehteen. Keskustan toimijat huolehtivat siitä, että kaupat ja kahvilat ovat auki silloin kun asiakkaat liikkuvat. Ostamalla lahjat, tavarat ja palvelut savonlinnalaisista liikkeistä voi jokainen omalta osaltaan osallistua keskustan elävänä pitämiseen.

Bongaa joulunaluslauantaisin sinetti kaupoissa ja tiedät, että olet ollut tukemassa entistä elinvoimaisempaa Savonlinnan keskustaa.

Esimerkiksi Revanssiviikonloppuna 20. – 21.11. on ensi peli Mikkelissä Jukureita vastaan ja lauantaina kotipeli Jukurit kohdataan Talvisalon kotijäällä klo 17.00. Ja ennen lauantain peliä on tarjolla myös kyseisten seurojen legendojen peli.

SAVONLINNASSA TAPAHTUU joulunaluslauantaisin 21.11. Joulunavaus 28.11. Ostoslauantai 5.12. Ostoslauantai

12.12. Ostoslauantai 19.12. Ostoslauantai

Avène-tuotteiden esittelypäivä keskiviikkona 4.11. - klo 10-12 Savon Apteekki (Kauppatori 1) - klo 15-17 Savon Apteekki ABC (Suuri Savontie 1)

Esittelypäivän aikana Avène-tuotteet

-20% lisevsettiuloa! l e m ä d y S ter

Kauppatori 1 ma–pe 8.30–17, la 8.30–14, su suljettu Puh. 0440 536 103

ABC, Suuri Savontie 1 ma–pe 8.30–19, la 9–18, su 12–18 Puh. 0440 536 104

Puhelun hinta: pvm/mpm

Sinun hyvinvointisi on on meille sydämen asia.

Paikallista apteekkialan osaamista jo vuodesta 1922 OSTA NYT APOBASE CREME 200g, SAAT 100g TUUBIN KAUPAN PÄÄLLE!

+

Edun arvo 6,16€

tai

Apobase Creme 200g 9,67€.

Tarjous voimassa marraskuun loppuun tai niin kauan kuin erää riittää.

Savonlinnan K-citymarketissa Puh. 0400 257 502

Tulossa Louis Widmer tuote-esittely 6.11.


13

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

TERVETULOA KIRJANYSTÄVIEN

KIRJAILIJAILTAAN – RAKKAUDESTA KIRJALLISUUTEEN –

Kirjanystävien kirjailijailta Savonlinnassa 3.11

Ilmoittautuminen: Suomalainen kirjakauppa tai savonlinna@suomalainen.com Lipunmyynti: Suomalainen kirjakauppa Aika: Ti 3.11. klo 18.30

Viimeisen kerran Kirjakauppa Knut Possen järjestämänä

MIKKELISSÄ

OHJELMA Jorma Kaimio haastattelee syksyn kuumimpien uutuuskirjojen kirjailijoita. Väliajalla ja päätteeksi musiikkia: Viivimaria Saarenkylä, Joakim Berghäll, Taidelukion kuoro. Jatkot ja illallinen Wanhalla Kasinolla.

LIPUT 5€

Savonlinna ja Mikkeli myy kirjat sekä tilaisuuksissa että niitä ennen.

9789520112943 Sofi Oksanen: Norma (Like) 27,95 €

9789522342843 Aki Ollikainen: Musta satu (Siltala ) 27,95 €

9789520112462 Antti Tuomainen: Kaivos (Like) 24,95 €

9789513183431 Jari Järvelä: Tyttö ja rotta (Tammi ) 32,95 €

9789522343161 Kari Hotakainen: Henkireikä (Siltala ) 24,95 €

9789510412794 Katja Kettu: Yöperhonen (WSOY ) 24,95 €

9789511290681 Outi Pakkanen: Helle (Otava) 24,95 €

9789510413043 Pekka Hiltunen: Varo minua (WSOY) 27,95 €

aan

paa-aik a v ä tt e d h ii v ja n e Laatua arke

S-paketti Kaksi ensimmäistä kk -50%: 2 kk 4,98€/kk + 2 kk 9,95€/kk

tta kai.

BLC Centeristä, to

6 kanavaa: Eurosport, Eurosport HD, Discovery Channel*, Nelonen Prime, Nick Jr, Travel Channel

Rikosilmoitinjärjestelmä kotiin ja mökille BLAUPUNKT 2700KIT

4kk määräaikainen sopimuksen kokonaishinta 29,86€. Katseluun tarvitaan TV-kortti (2,90€/kk). HD-kanavien katseluun tarvitaan HD Ready -hyväksytty päätelaite sekä kaapeliTV-verkossa korttilinkitys.*Kanavan katsomiseen tarvitaan Cable Ready HD -päätelaite ja korttilinkitys 25.11.2015 alkaen.

ABLOY® Classic -avain

399 00 €

5 00 €

norm. 7,90€

Rikosilmoitinjärjestelmän ostajalle laitteiden ohjelmointi kaupan päälle! Etusi arvo 100€

Kokeile Watsonia kuukausi veloituksetta! Lisäetuna ilmainen leffakoodi Makuuni videovuokraamoon.

ABLOY® 3020

-riippulukko omalle avaimelle sarjoitettuna

15 00 €

-20%

Televisioon Watson Dune -tikku -50%

5850 € norm. 117,00€

norm. 41,00€

Ovijarru 532/2

Pitää oven auki halutussa asennossa.

25

Kaikki matkapuhelintarvikkeet

00 € norm. 58,12€

Tee langaton verkko kotiin! Wlan-reititin Asus RT-N12E Wireless-N300 Router

39 00 €

norm. 51,00€

Tarjoukset voimassa BLC Centerissä 2.-6.11.2015. Tuotteita on rajoitettu erä. BLC Kaapeli-, S-paketti- ja Watson-tarjousten tarkat sopimusehdot BLC Centeristä.

BLC Center Olavinkatu 44 .........................ma-pe 9–17 ............ myynti@blc.fi BLC Turva ma-pe 8-16..... .........................puh. (015) 573 803 savonlinna@blcturva.fi BLC Asiakaspalvelu ............ ma-pe 9–16 ......puh. (015) 577 5310 asiakaspalvelu@blc.fi

Hidasteleeko netti? Vaihda BLC Kaapeliin - vain valo on nopeampi! BLC Kaapeli 30/10 26,90€/kk BLC Kaapeli 100/50 36,90€/kk Uuden liittymän ostajalle päätelaite kaupan päälle! Etusi arvo 109€ Hinnat 24 kk sitoumuksella.


14

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Raha & Talous Mainio osinkokevät tulossa Yhdysvallat on ottanut paikkansa globaalin talouden veturina ja Euroopan kuluttajavetoinen elpyminen jatkuu. Vastaavasti Kiinan talouden odotetaan hidastuvan suoritetusta devalvaatiosta huolimatta. Globaalin kehityksen lisäksi kannattaa osakesijoittajan kaivaa takataskusta vanha OOO-ohje: Ostakaa osinko-osakkeita, Pohjola Pankki Oyj:n meklari Pekka Kujala vinkkaa. Teksti ja kuva: Arto Tolvanen

Osakkeet kurovat kaulaa Osaketutkimus on nostanut osakkeet ylipainoon, mikä tarkoittaa osakkeiden painoarvon korostumista sijoituskohteina. – Osakesijoittamista puoltaa lisäksi vaihtoehtoisten sijoituskohteiden poikkeuksellisen vaatimattomat tuottonäkymät ja keskuspankkien toimet, jotka säilynevät globaalisti katsoen elvyttävinä, Osuuspankin sijoitusstrategi Antti Saari ennakoi. Osakemarkkinoilla kannattaa nyt suosia toimialoja, jotka hyötyvät heikentyneet eurosta ja Euroopan piristyvästä viennistä, raaka-ainehintojen laskun myötä vahvistuneesta kuluttajien ostovoimasta ja joiden odotusarvot ovat säilyneet kohtuullisina. Euroopassa tällaisia toimialoja ovat autoteollisuus, matkailu ja rahoituspalvelut. – Suomalaisosakkeista suosittelemme Huhtamäen, Konecranesin, Nesteen, Nordean ja Stora Enson osakkeita, Pohjola Pankki Oyj:n meklari Pekka Kujala kertoo Suur-Savon syksyn sijoittajailloissa Savonlinnassa ja Mikkelissä.

”ENNUSTEEMME ON, ETTÄ VUODEN KULUTTUA EURON JA DOLLARIN KURSSIT OVAT YHTÄ SUURET.” Valuuttojen tasapaino muuttuu Valuutoista dollarin kurssin odotetaan edelleen vahvistuvan ja on ennakoitu, että USA:n keskuspankki Fed nostaisi korkoa vuodenvaihteessa. – Ennusteemme on, että vuoden kuluttua euron ja dollarin suhde olisi noin 1,04 tasolla, Pekka Kujala analysoi. Myös Iso-Britannian punnan odotetaan myös vahvistuvan euroa vasten, mutta ruplan odotetaan heikkenevän edelleen. Euroopan keskuspankin odotetaan säilyttävän korkotason ennätysalhaiselta tasolla vielä 2 - 3 vuotta. Kehittyvien maiden valuutat ovat paineessa. Meksikon peso, Indonesian tupia ja Malesian ringgit sisältävät tuottomahdollisuuksia korkealla riskitasolla, sillä USA:n koronnoston johdosta sijoittajat todennäköisesti vetävät rahaa pois reunaalueilta.

Osakeannit kiinnostavat ja muhkeita osinkoja luvassa Helsingin pörssiin on tullut ja on tulossa uusia yrityksiä. Antien odotetaan menevän kohtuullisen hyvin kaupaksi. Ulkomaiset sijoittajat ovat juuri nyt kiinnostuneita suomalaisyrityksistä, joiden osaaminen ja kustannustehokkuus ovat yli kilpailijoiden. – Tällaisia osakkeita löytyy esimerkiksi metalli- ja terveydenhoitopuolelta, Pekka Kujala vinkkaa. Kotimaisista osakkeita muhkeimmat osingot odotetaan maksavan Panostaja, Fortum, Capman, Nordea ja Citicon. Alaskirjauksista ja talouden harmaudesta riippumatta osakkeenomistajat halutaan pitää tyytyväisinä ja luoda uskoa pitkäjänteiselle sijoittamiselle. Kotimaista Osakesijoittamista ja arvopaperisäästämistä edistämään 30 vuotta sitten perustettu Pörssisäätiön 10 suosituinta omaa sijoitusosaketta ovat: Kone, Huhtamäki, Sampo, Wärtsilä, PKC Group, Amer Sports, Elisa, Nordea, Nokia Renkaat ja Kesko.

MEKLARI PEKKA KUJALA POHJOLA PANKKI OYJ:stä ennakoi euron heikkenevän muihin päävaluuttoihin nähden.

Tarjous omistaja-asiakkaille Tuottotilin korko ja sijoitus esimerkiksi säästäjän rahastoon

1,0%

Tarjouksemme koskee vähintään 10 000 euron sijoitusta, josta • 50 % sijoitetaan säästäjän rahastoon, osakerahastoon, sijoitusvakuutukseen, säästö-/sijoitusobligaatioon, yrityskorkoon tai tuotto-osuuksiin ja • 50 % 6-12 kk:n määräaikaiselle tuottotilille.

Tuottotilin korko on kiinteä: omistaja-asiakkaille 1,0 % ja muille asiakkaille 0,8 %. Sijoitustuotteen tuotto-odotus määräytyy sijoitusajan ja valitun vaihtoehdon mukaan. Tarjous on voimassa 31.12.2015 saakka. Tule meille tai soita 010 255 2601 ja kysy lisää. - OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. - Sijoitusvakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä Suur-Savon Osuuspankki toimii. - Yrityskorkolainan ja säästö-/sijoitusobligaation liikkeellelaskijana toimii Pohjola Pankki Oyj. - Tuotto-osuudet ovat sijoitus Suur-Savon Osuuspankkiin. Pankki vahvistaa vuosittain jälkikäteen tuotto-osuuden koron maksamisen ja määrän. Lisätietoja tuotto-osuuden ominaisuuksista, riskeistä ja takaisinmaksamisen ehdoista saat osoitteesta www.op.fi/suur-savo tai pankkimme konttoreista. - Lisätietoja muista sijoitustuotteista on saatavilla konttoreissamme tai osoitteesta www.op.fi, ks. Säästöt ja sijoitukset -välilehti Puhelut 010-numeroihin maksavat kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 €/puhelu+ 0,17 €/min. (hinnat sis. alv).


15

5/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Nordea: Pankkien oman pitkäaikaisen rahoituksen kallistuminen nostaa asuntolainojen korkoja ensi keväänä.

KIR MIK JAS KE TO N L I S S KUL Ä MA LLA

YRITYKSESI KOKOINEN Me olemme yrityksesi kokoinen pankki, jonka

vahvuutena ovat ketteryys ja nopea päätöksenteko. Aidosti paikallisesta pankista saat aina henkilökohtaista palvelua. Tervetuloa palveltavaksi.

Lenita Toivakka vihki Mikemetin uuden investoinnin Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalla oli miellyttävä työ vihkiä kotikaupunkinsa Kasvu Open -finalistin, sopimusvalmistaja Mikemet Oy:n uusi ohutlevyautomaatti, jolla yritys tekee mm. postilaatikoita. Mikemet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kokkonen uskoi investoinnin myötä yrityksen liikevaihdon kasvavan 4 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon.

MIKKELI

✆ 010 441 7380

MÄNTYHARJU

✆ 010 441 7370

RISTIINA

✆ 010 441 7360

SUOMENNIEMI

✆ 010 441 7350

saastopankki.fi

VAILLA KUSTANNUSTEHOKASTA ILMOITUSTILAA?

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ!

HUIPPUTARJOUS YRITTÄJÄHENKISILLE! Huippu-uutuudet kaikkien yritysten ja tilojen siivoukseen!

Fimap FIMOP

Maxima Easy

Tehokas monitoimilaite pesee ja puhdistaa ällistyttävän tehokkaasti baarit, kahvilat, myymälät, topimistot, jne. Hetikuiva lopputulos on turvallinen asiakkaille ja omalle väelle. Ei enää moppeja, koneellinen tehopesu tuo hygieenisen puhtauden kaikkiin tiloihin. Pientä ja ketterää FIMOP:ia osaavat kaikki käyttää!

Markkinoiden pienikokoisin monitoimilaite, jolla imuroit pölyä tai vettä, peset höyryllä ja desinfioit pinnat. Sopii allergikoille, koska ei tarvitse puhdistusaineita. Puhdistaa urat ja kaakelisaumat sekä pölypunkit. Kokeile itse!

-ällistyttävä pienikokoinen monitoimilaite

• tuo hygieenisen puhtauden toimitiloihisi • säästää aikaa, vettä ja puhdistusainetta • pesee ja kuivaa - hetikuiva siivousjälki

-supertehokas höyrypuhdistin/veden- ja pölynimuri

• 1 kone 4 ominaisuutta • ei pölypussien vaihtoa • poistaa tahra, rasvan, homeen … Tarjoushinta: 880,- (sis. alv 24 %)

Tarjoushinta: 1180,- (sis. alv 24 %)

Tilaa meiltä puhelimitse tai nouda myymälästämme. Lisätiedot: www.alfacleaning.fi

Olavinkatu 38, 57130 Savonlinna | 015 515905 | www.siivous-info.fi


16

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2015

Jäsenpalvelut YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 nina.rasola@rl-huolinta.fi Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

YRITYSTEN OSTOJA MYYNTIPAIKKA

taloudentekijat.fi

Tarjousasiamies Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

ALUEELLISET TAPAHTUMAT

YRITYSVEROTUS

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajaja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 276 086 / Antti fax (015) 150 696 toimisto@suhonen.info

Enonkosken Yrittäjät „„ 19.12. Joulukuhinat messutapahtuma liikuntahallilla

KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi

Joroisten Yrittäjät „„ 31.10. Halloween juhlat klo 18 Hotelli Joronjälki „„ 4.11. Joroisten Yrittäjien syyskokous klo 18.30 Joronjälki

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14 KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat LAKIASIAT

YHTEISET TAPAHTUMAT Lokakuu „„ 28.10. Maakunnallinen palveluseteliaamiainen Etelä-Savossa, klo 9-12 Juvan kunnan valtuustosali „„ 28.10. Tulevaisuuden työ ja työelämä – Menestystä omalla osaamisella klo 12-15.30 Poleeni, Pieksämäki „„ 29.-30.10. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät, Warkaus Sali, Varkaus „„ 29.10. Ajankohtaista Saksan tarjoamista mahdollisuuksista, Etelä-Savon ELY -keskus, Mikkeli „„ 30.10. Vastuullisen markkinoinnin aamukahvit klo 8.45-11.00 Marraskuu „„ 2.11. Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen – lisää liiketoimintaa verkosta klo 12.30-18 Mikpolisali, Mikkeli „„ 3.11. Työsuhteen päättäminen henkilöön liittyvällä perusteella, klo 17-20 Tuma talo, Mikkeli „„ 4.11. Kasvuhakkerointi pienyrityksen markkinoinnissa, omalla koneella webinaarina, lisätietoa: www.yrittajat.fi/ web/kasvuhakkerointi „„ 6.11. Asiakasarvon tunnistaminen Lean -ajattelun keskiössä aamiaistilaisuus, klo 8.30-10 Mikkelin yliopis-

tokeskuksen auditorio, Mikkeli „„ 6.11. Pk-yrityksen arvonmääritys, omalla koneella webinaarina, lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvonmääritys „„ 12.11. Arktisten alueiden mahdollisuudet pk-yrityksille: Pohjois-Norja ja – Ruotsi videon välityksellä Mikkelissä klo 9-13 Etelä-Savon ELY -keskus, Mikkeli „„ 18.-20.11. Yrittäjän veroseminaari Viking Line m/s Mariella „„ 19.11. Myynnillä menestystä klo 17.00 Kalevankangas Areena, Mikkeli „„ 25.11. Kansainvälisty! Ruotsin tarjoamat mahdollisuudet ja menestyksekäs myyntityö klo 12-16, Etelä-Savon ELY -keskus, Mikkeli „„ 26.11. Hankintalain uudistuksen hightlights, omalla koneella webinaarina

Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas Oy Asianajaja, VT Kalle Ervasti Asianajaja, OTT Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333, 0440 365 333 fax (015) 161 694 toimisto@ervasti-kunnas.fi Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Joulukuu „„ 1.12. Tulevaisuuden työ ja työelämä – Menestystä omalla osaamisella klo 12-15.30 Spahotel Casino, Savonlinna „„ 8.12. Etelä-Savon Yrittäjien lehti Taloudentekijät ilmestyy

OLE RIPEÄ, VARAA ILMOITUSTILASI

NYT

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut yrittajat.fi/etelasavo

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

esyritysporssi.fi

TALOUDENTEKIJÄT-LEHTI VERKOSSA

LISÄTIEDOT VERKOSSA

Erikoistuminen: „„ sopimusoikeus „„ yhtiöoikeus „„ yritysjärjestelyt „„ hallinto-oikeus „„ yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö „„ esineoikeus „„ myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy Asianajaja, VT Harri Skopa Asianajaja, VT Markus Hämäläinen puh. 020 749 8155 mikkeli@lindblad.fi Erikoistuminen: „„ sopimusoikeus „„ yhtiöoikeus „„ työoikeus „„ vero-oikeus „„ yritysjärjestelyt ja sukupolvenvaihdokset „„ yrityssaneeraukset ja konkurssit

Heinäveden Yrittäjät „„ 26.11. Joulun avaus konsertti

Juvan yrittäjät „„ 28.10. Menestyvä Yrittäjä ja Huippumyyjä – mistä niitä oikein tulee? klo 17.30-20 Juvan koulukeskuksen auditorio „„ 11.11. Juvan Yrittäjien syyskokous Partalan kuninkaan kartano „„ 28.11. Juvan ja Rantasalmen Yrittäjien yhteiset pikkujoulut klo 18 Järvisydän, Rantasalmi Kangasniemen Yrittäjät „„ 28.10. Lean –iltapäivätilaisuus klo 14-16Tehomet Oy, Kangasniemi „„ 12.11. Energiapuusta enemmän tilaisuus klo 14-16 Kangasniemen Osuuspankin kerhohuone „„ 12.11. Kangasniemen Yrittäjien syyskokous ja juhla klo18 Juhlaja Pitopalvelu „„ 18.11. Sosiaalisen median koulutus klo 18-20 „„ 26.11. Kangasniemen Yrittäjien tiedotuslehti ilmestyy Kangasniemen Kunnallislehden välissä „„ 28.11. Joulun avaus ja joulumyyjäiset kunnantalolla klo 11-14

Aluejärjestö edesauttaa kehitystä, että kunnissa ja alueilla nähdään välttämättömänä yritysten menestyminen. Parannamme yrittämisen toimintaympäristöä ja -edellytyksiä maakunnassa tuomalla yrittäjänäkökulman päätöksentekoon. Yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa vaikuttaa positiivisesti alueen elinvoimaan ja yritysten toimintaympäristöön. Yksi tapa toteuttaa yritysvaikutusten arviointia on punnita ja tarkastella palvelusetelin käyttöönottoa. Näin saadaan alueellemme elinvoimaa, uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Suomen Yrittäjien kunnille tekemän kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20

Puumalan Yrittäjät „„ 28.11. Joulun avaus klo 10.30-15 Ylätorilla Rantasalmen Yrittäjät „„ 5.11. Rantasalmen Yrittäjien syyskokous klo 19 „„ 28.11. Joulun avaus torilla „„ 28.11. Rantasalmen ja Juvan Yrittäjien yhteiset pikkujoulut klo 18 Järvisydän Savonlinnan Seudun Yrittäjät „„ 5.11. Savonlinnan Seudun Yrittäjien yrittäjäliite ilmestyy Itä-Savon välissä „„ 12.11. Savonlinnan Seudun Yrittäjien vuosikokous klo 18 SpaHotel Casino Savonrannan Yrittäjät „„ 13.11. Savonrannan Yrittäjien vuosikokous klo 15.30 Lounaskahvila Sara ja pikkujoulut illalla Savonlinna sali, Sami Hedberg show

TALOUDENTEKIJÄT ILMESTYY VUONNA 2015

SEURAAVASSA NUMEROSSA

TEKNOLOGIA

„„ 10.2. Terveys ja hyvinvointi „„ 14.4. Asuminen ja rakentaminen „„ 2.6. Matkailu ja vapaa-aika „„ 1.9. Koulutus „„ 28.10. Raha ja talous „„ 8.12. Kansainvälisyys ja teknologia

Etelä-Savon Yrittäjien hallitus vuodelle 2016 Vuosikokouksessa 14.10 Juvalla valittiin hallitus vuodelle 2016. Nykyinen puheenjohtaja Nina Rasola valittiin yksimielisesti jatkamaan aluejärjestön puheenjohtajana vuonna 2016. Hallituksen jäseniksi ja – varajäseniksi valittiin seuraavat henkilöt:

Maakuntamme joka ainoassa kunnassa työikäisten määrä on laskenut ja laskee vuosittain ajanjaksolla 2013 – 2023. Se tulee vaikuttamaan vahvasti kuntien verotuloihin, palveluihin sekä elinvoimaan. Kuntien tulee sopeuttaa toimintansa, palvelunsa ja taloutensa sen mukaan. On myös otettava käyttöön uusia tehokkaampia toimintamalleja. Etelä-Savon Yrittäjät yrittäjien ja eteläsavolaisten asialla

Punkaharjun Yrittäjät „„ 13.11. Punkaharjun Yrittäjien syyskokous „„ 13.11. Punkaharjun Yrittäjien pikkujoulut klo 17 Savonlinna sali, Savonlinna, Sami Hedberg show „„ 20.11. Punkaharjun jouluraitti

ALUEELLISET JÄSENEDUT

Yritysvaikutusten arviointi lisää elinvoimaa

Kunta on usein yrittäjän läheisin julkisen sektorin kumppani. Kuntien luottamushenkilöt ovat myös alueellisten toimielinten, kuten kuntayhtymien ja maakuntaliittojen päättäjiä. Kuntien virkamiehet vaikuttavat alueellisten päätösten valmisteluun ja näin ollen kuntien luottamushenkilöiden, sekä virkamiesten toiminnalla ja päätöksillä on suora vaikutus yrittäjyyden olosuhteisiin Etelä-Savossa. Julkinen sektori tekee valtakunnallisesti vuosittain hankintoja noin 35 miljardilla eurolla, joista kuntien osuus on noin kolme neljäsosaa. Pienhankintoja tehdään arviolta 50 000—100 000 kappaletta vuodessa. Näiden hankintojen yhteenlaskettu arvo on vähintään kaksi miljardia euroa. Näistä luvuista Etelä-Savon osuus on arviolta 1 % eli yhteensä ainakin 350 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikkelin Yrittäjät „„ 30.10. Mikkelin Yrittäjien syyskokous ja Oktoberfest juhlat klo 17.30 Vanhalla Sotkulla „„ 16.11. Mikkelin Yrittäjien yrittäjäliite ilmestyy Länsi-Savon välissä „„ 10.12. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit klo 8-10

prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Setelillä tuotettu palvelu nähdään myös ostopalveluna tuotettua palvelua edullisemmaksi. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille ovat valinnanvapauden lisääntyminen, palvelujen saatavuuden paraneminen, palvelun saaminen nopeammin ja joustavuuden lisääntyminen. Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut. Esimerkiksi Mikkelissä vanhusten kotihoito maksaa kunnan omana tuotantona 83 euroa tunti. Palvelusetelin kautta yksityiset palvelutuottajat tarjoavat kotihoitoa 25 -37 eurolla tunti. Asiakkaille on tarjolla palveluseteli, jonka arvo on 20 euroa. Yli puolet kunnista arvioi palveluseteleiden tuoneen säästöjä kunnan menoihin. Kuitenkin harva kunta tietää tarkas-

MATTI TULLA KANGASNIEMELTÄ JA RIITTA RIMMI JUVALTA saavat Etelä-Savon Yrittäjien vuosikokouksessa Suomen Yrittäjien pronssiset ansiomerkit ansioistaan yrittäjäjärjestötyöstä. Lisäksi pronssisen merkin saivat Kirsti Eronen Enonkoskelta, Juha Voutilainen Savonrannalta ja Teemu Punavaara Mäntyharjulta. ti kuinka paljon. Ei voi kuin ihmetellä, miten kunta voi käyttää verovaroja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen tuotantokustannuksista.

Uusia toimintamalleja Kuntiin on saatava nopealla aikataululla valtiovarainministeriön johdolla yhteinen malli palvelujen tuotantokustannusten laskemiseen. Kunnilta tulee edellyttää tämän yhteisen mallin käyttöä. Mallin tavoitteena on saa-

da julkisen sektorin ja yritysten palvelutuotannon hinnat vertailukelpoisiksi. Palveluseteli uudistaisi palvelujen tuotantoa ja säästäisi nopeasti julkisen talouden menoja. Jos kaikki Etelä-Savon kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylän kaupunki, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi noin 2 miljoona euroa.

Varsinainen jäsen „„ Tuomo Koponen, Heinävesi „„ Arto Sepponen, Pieksämäki „„ Jarmo Kemppainen, Mikkeli „„ Jaana Kärkkäinen, Juva „„ Tuija Tanttu, Hirvensalmi „„ Sari Jokinen, Rantasalmi „„ Matti Tulla, Kangasniemi „„ Janne Neuvonen, Savonlinna „„ Sari Naukkarinen, Punkaharju Varajäsen „„ Kirsti Eronen, Enonkoski „„ Marko Levänen, Jäppilä „„ Teemu Punavaara, Mäntyharju „„ Jarkko Hirvonen, Joroinen „„ Jaakko Kuntonen, Puumala „„ Juha Reponen, Sulkava „„ Kirsi Vekkeli, Pertunmaa „„ Jukka Suomalainen, Kerimäki „„ Juha Voutilainen, Savonranta

Taloudentekijät 5/2015  

Etelä-Savon Yrittäjien lehti | Teemana: Raha & Talous

Taloudentekijät 5/2015  

Etelä-Savon Yrittäjien lehti | Teemana: Raha & Talous

Advertisement