Page 1

2012

Kerro meille kuntasi tarina. Me teemme siit채 menestyksen.


Pääkirjoitus

Myykö hyvä kunta itse itsensä?

L

uovasta luokasta on puhuttu kaupunki­politiikassa jo pitkään – Richard Floridan ja kumppanien tutkimukset kaupunkien houkuttelevuuden ja taloudellisen menestyksen korrelaatio­suhteesta ovat selkeitä ja varsin laajalti hyväksyttyjä. Asukkaista, yrityksistä ja investoinneista käydään alueiden välillä jatkuvaa kilpailua niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Helsinki kamppailee Kööpenhaminan, Tukholman ja Tallinnan kanssa PohjoisEuroopan pääkonttoreista ja opiskelijoista; Kouvola, Kotka ja Lappeenranta taas Pietarin ja Rakveren ohella Pietarin markkina-aluetta palvelevista uusinvestoinneista. Pelkkä nimi kartalla ei riitä erottumaan muista, sillä myös houkuttelevuutta tarvitaan.

tömästi. Teollisen tuotannon siirtyminen kustannustehokkaampiin maihin lähemmäs suuria markkinoita on synnyttänyt uudenlaista tuotantoa tilalle, mikä korostaa hyvin suunniteltujen palvelujen merkitystä teknisesti moninaisten ja laadukkaiden tuotteiden ympärillä. Näiden tuotteiden ja palveluiden valmistaminen vaatii enemmän suunnittelua, osaavaa työvoimaa ja kulttuurista pääomaa. Suomalaisten kaupunk­i­seutujen suuri haaste onkin houkutella osaajia tuottamaan korkeamman jalostusarvon tuotteita ja palveluita, ja vastaamaan osaltaan siihen kilpailuun, jota esimerkiksi huoltosuhteen muutos kunnissa synnyttää.

”Kuntaorganisaatioille markkinointiin sijoit­

taminen on investointi

2

muiden joukossa, jonka

pitkän tähtäimen tavoit­ teena on asukkaitaan palveleva, parempi ja

elinvoimaisempi kunta.”

Korkean osaamisen palvelutuotteita ja palvelua tuotteissa Kansainvälistyminen ja talouden rakenteelliset muutokset muokkaavat yhteiskuntaa jatkuvasti. Tämä muuttaa väistämättä ihmisten, organisaatioiden, kaupunkien ja valtioiden toimintaa, välillisesti tai välit-

Alueenkin tulee pitää melua itsestään Alue- ja paikkamarkkinoinnin asetelma on selkeä; paikkakunnat kilpailevat kansainvälisesti niukkenevista resursseista – suomalaiset alueet vähintään muun PohjoisEuroopan kanssa. Kun kohderyhmät ovat tiedossa, brändirakennuksen mallia on helppo katsoa yritysmaailmasta. Identiteetin luominen ja brändin rakentaminen ovat aikaa vieviä ja pitkäjänteisiä prosesseja, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna


onnistuneita ja palkitsevia. Kuntaorganisaatioille markkinointiin sijoittaminen on investointi muiden joukossa, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on asukkaitaan palveleva, parempi ja elinvoimaisempi kunta. Hyvä tuote ei myy itseään eikä kiinnostavakaan alue houkuttele puoleensa ilman selkeää ja huolella suunniteltua markkinointiviestintää. Fiksu alue tuo esille parhaita puoliaan, viestii aktiivisesti, kehittää sisäistä viestintäänsä, hallitsee muutosta ja varautuu kriisitilanteisiin. Fiksu kunta kertoo sen tarinan, jonka asukkaat, yritykset ja organisaatiot haluavat kuulla. Haluamme tuoda keskusteluun tässä julkaisussa uusia näkökulmia alueiden mielikuvien luomisessa. Professori Saara Taalas pohtii kuntien toimintaa uudenlaisen median ja kuntamurroksen näkökulmasta. Monilla paikkakunnilla on kyky saada herätettyä tunteita puolesta tai vastaan. Miten tätä tykkäämistä – tai tykkäämättö-

Kalle Euro Yksikön johtaja, Zeeland Turku Oy

myyttä – voidaan hyödyntää alueen markkinointiviestinnässä? Esimerkiksi oivasta kunta­brändäyksestä valitsimme Joensuun ja case Rupiliskon. Kaupungin tuore julkistus itsensä tituleeraamisesta Suomen rupiliskopääkaupunkina on kekseliäs ja aito tarina, joka ylittää julkisuuskynnyksen. Nähtäväksi jää, onko rupilisko riittävän viehättävä otus kantamaan Joensuuta entistä houkuttelevammaksi muutto- ja investointikohteeksi. Zeeland näkee suomalaisten alueiden haasteet ja haluaa olla avuksi niiden voittamisessa. Julkisen sektorin asiantuntijamme ovat kehittäneet juuri suomalaisten kuntien tarpeisiin sopivat palvelut, jotka ovat helposti saatavilla ja jokaisen paikkakunnan omakohtaisiin tarpeisiin sovitettavissa. Niiden palveluiden avulla kuntasi tarina kerrotaan niin, että se tavoittaa aktiiviset osaajat. Kerro meille sinun kuntasi tarina, me teemme siitä menestyksen.

3


Vaakuna Monipuolinen ja harkittu kunta­uudistuspaketti Kun kunnat yhdistyvät, tulos on enemmän kuin osiensa summa. Uusi kunta luo uudet mahdollisuudet. Mitä uusi kunta voisi olla parhaimmillaan? Mitkä ovat ne tarinat, joilla uusi kunta menestyy? Miten hyödynnetään tuttuja tarinoita ja pitkää historiaa ja kasvetaan niiden avulla vahvemmaksi? Zeelandin kuntauudistuspaketti auttaa löytämään vastauksia näihin kysymyksiin ja luomaan imagon, joka vetää puoleensa.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Sisällys Pääkirjoitus

2

Kuntamarkkinointi nyt | Saara Taalas

6

Aluebrändääjän suusta | Janne Saarikko

10

Asiantuntija peilaa | Petteri Väänänen

12

Meidän oma kunta | Joensuu

16

Näin se on! | Sami Haukioja

19

Esittäydymme

22

Jo tehtyjä töitämme

23

5


Kuntamarkkinointi nyt | Saara Taalas

Loviisan kaupunki haluaa 5 000 fania

E 6

n ole turkulainen, mutta ehdottomasti Turku-fani. Asuessani kaupungissa vuosikymmenen löysin faniuden tunnevirittyneenä yleisösuhteena ja tapana osallistua kaupungin tapahtumiin aktiivisen mediakansalaisuuden keinoin. Ei tullut tarvetta yrittää ryhtyä turkulaiseksi, koska fanisuhde liittää minut kaupunkiin joustavasti, monikielisesti ja pysyvästi. Turkulaiseksi voi vain syntyä, mutta fanius on pitkäaikainen ja aktiivinen mediasuhde. Osallistuin siis paitsi veronmaksuun myös tapahtumiin, kulttuurielämään, surun ja ilon hetkiin sekä kaupunkilaiseen elämänmenoon, tutkin keskiaikaismarkkinoita, bongailin paikallisia yksityiskohtia Koiramäestä, Tatusta ja Patusta sekä Mikael Karvajalasta ja kipitin pakkasessa Joulurauhan julistuksiin. Mediasuhteessa ei vain eletä jossain ja käydä torilla, vaan nämä elementit ovat osa tarinaa omakohtaisesti kokiessa, lukiessa, kierrättäessä ja osallistuessa. On hauskaa, että paikka herättää tunteita, eikä kaikkien niistä tarvitse olla pelkästään positiivisia. Fanisuhteeni ei ole alkuunkaan kritiikitön. Ihmettelin avoimesti monia törmäämiäni kummallisuuksia ja epäkohtia, joihin turkulaiset tuntuivat ilmeisesti jo tot-

tuneen. Sitoutumiseni vastalahjaksi vaadin, että yleisöt otetaan vakavasti. Fanisuhde haastaa kuntakansalaisen osallistumisen tapoja.

Ihmisten osallistaminen uusilla tavoilla ja uusissa tiloissa Aktiivisten yleisöjen osallistumiselle tyypillisiä ovat yksityisen ja julkisen tilan väliin rakentuvat kolmannet tilat, joilla vaikkapa tilaa otetaan haltuun uudenlaisilla tavoilla. 19. elokuuta 2012 ravintolapäivä tuotti Suomessakin jo lähes 700 pop up -ravintolaa yksityisiin koteihin, toimistoihin, pihoihin ja puistoihin. Ravintolapäivä on osa pop up -trendiä, jossa yksityisessä tilassa voidaan tehdä perinteisesti julkiseen tilaan kuuluvaa ja päin vastoin. Aktiivinen yleisö murtaa näin toiminnan raja-aitoja, mikä koettelee totuttuja toimintatapoja ja toisinaan sääntöjäkin. Yhteisömedioiden kautta on Suomessa järjestetty vaikkapa paikallisia kampanjoita Saara Taalas lumilinnojen rakentamiseksi yleisiin puistoihin yhteiseksi iloksi ja maailmalla vaikkapa keinuja bussipysäkeille viihteeksi. Kaikki osallistumisen tavat eivät kuitenkaan ole pelkästään hauskoja ja harmittomia. Isojenkin yleisötapahtumien järjestäminen pop up -periaatteella voi johtaa myös monenlaisiin

”On hauskaa, että paikka herättää tunteita, eikä

kaikkien niistä tarvitse

olla pelkästään positiivisia.”


ongelmiin, kuten vaikkapa heinäkuinen Kaljakellunta Uudellamaalla kesällä 2012. Kolmannet tilat voivat olla myös digitaalisia unelma- ja tulevaisuustilo-

tai Savonlinnaa ilman oopperaa? Yleisösuhde muokkaa kuvaa merkittävillä tavoilla, eikä se ole ongelmatonta. Se vaikuttaa odotuksiin. Vaikka fanittamisesta on tullut nyt jo ulkomainonnassakin ärsyttävän käytetty uussana, yleisösuhde on suurimmalle osalle kuntia vieras. Loviisa haluaa kerätä itselleen ensimmäisenä suomenruotsalaisena kaupunkina 5 000 FacebookSaara Taalas fania. Tärkeää ei ole kuitenkaan lyhytjänteinen ’tykkäily’ yleisömediassa vaan pitkäjänteinen suhde, jossa aktiiviset yleisöt ovat mukana pysyvästi rakentamassa paikan tulevaisuutta.

”Tärkeää ei ole lyhytjänteinen

’tykkäily’ yleisömediassa vaan

pitkäjänteinen suhde, jossa aktiiviset yleisöt ovat mukana pysyvästi

rakentamassa paikan tulevaisuutta.”

ja. Aktiivisten yleisöjen osallistumisen muodoille tyypillistä on organisoimisen keveys, rentous ja yllättävyys. Lumilinnan rakentajat eivät välttämättä tunne toisiaan, mutta heillä on yhteinen sosiaalinen missio. Yleisösuhde voimauttaa toimintaan uusin tavoin. Aktiivinen yleisö on kuntapäättäjille hankalampi kohdattava kuin perinteiset kuntavaaleissa laiskasti äänestävät asukkaat. Politiikassa yleisösuhde on lähtökohta, mutta nyt kunnilla itselläänkin on yleisösuhde. Suomesta ei löydy paikkaa, joka ei pyrkisi antamaan itsestään positiivista kuvaa markkinoinnin keinoin. Lisäksi on paljon paikkoja, joissa mediasuhde voi olla yksi suurimpia kuntaa määrittäviä elementtejä. Voisiko Poria ajatella ilman jazzien kaikuja

Uudenlainen mediakansalaisuus kuntakentän murroksessa Faniuden käsite tulee populaarikulttuurin piiristä ja ennen yhteisömedian läpimurtoa toikin mieleen ensimmäiseksi esiintyjätähtien sitoutuneet fanijoukot, jotka keräävät fanituotteita ja jahtaavat nimikirjoituksia. Aktiivisen yleisösuhteen leviäminen laajaksi ilmiöksi arkielämäämme linkittyy mediatilan murrokseen. Ennen oli viesti, kontrolloidut viestintäkanavat ja jossakin tuolla vastaanottaja. Nyt on aivan eri tilanne. Media on muuttunut hallituista kanavista tilaksi, jonka muodostavat vertaisverkostot

7


Kuntamarkkinointi nyt | Saara Taalas ja perinteiset mediat yhdessä. Mediatilassa huomiota voi ohjailla ja kiinnittää, mutta sitä ei omista kukaan. Siellä kierrätetään, kaiutetaan, uudelleenkäytetään ja muokataan edelleen median sisältöjä ja viestejä. Enää ei riitä palvelujen tuottaminen tai hallinto, nyt täytyy kunnissakin olla aktiivinen ja joustava viestijä, joka kertoo tulevaisuuden visioista ja muutoksen suunnasta. Aktiivisten yleisöjen haaste on kuinka uudenlainen mediakansalaisuus on mukana kuntakentän muutoksessa. Aktiiviset yleisöt rakentavat polkuja hallintorakenteiden ja arkielämän väliin. Kunnilla on monta roolia, jotka todella innostavat osallistumaan, vaikka sitä on kunnanisien joskus vaikea kuvitella. Missä viipyvät kuntakentän kolmannet tilat, peruskoulutuksen tulevaisuuskunta, vanhusten palveluiden unelmakunta ja terveydenhoidon onnela? Isoimmat fanit ovat jo kunnalla töissä, pienipalkkaisina työntekijöinä, opettajina ja hoitajina. Heillä on tulisieluista sinnikkyyttä ja sitoutumista. Sellaisia ihmisiä olisi helppo fanittaa meidän muidenkin. Aikana jolloin on helppo jäädä historiaan, aktiiviset yleisöt keskittyvät tulevaisuuden rakentamiseen. Organisaatiolle toiminnan ja viestinnän ajatteleminen aktiivisen yleisösuhteen kautta tarjoaa myös tavan tarkastella omaa toimintaa radikaalisti talon seinien ja ihmisen korkeudelta. Fanit eivät ole kyynisiä ja leipääntyneitä, mutta kriittisiä kyllä. Kuntien työntekijöillä tuppaa tilanne olemaan usein toisin päin. On suorastaan vaikea enää edes ymmärtää, että joku voisi

aidosti välittää. Pelkäänpä, ettei yksikään suomalainen kunta ole valmis vastaamaan yleisösuhteen haasteisiin. Samalla on kuitenkin selvää, että jatkossa kilpailu asukkaista ja yleisön sympatioista kiristyy. Ruotsissa käydään jo kisaa maan parhaasta paikasta Saara Taalas elää ja olla. Olisiko todella kanttia ottaa riski ja sitoutua kuten Suomen paras kuntajohtamisen valmentaja Veijo Hurskainen aikanaan kannusti: ”Sano vaikka pahasti, kunhan et sano hyvästi”?

”Organisaatiolle toiminnan ja

viestinnän ajatteleminen aktiivisen yleisösuhteen kautta tarjoaa tavan

tarkastella omaa toimintaa radikaalisti.”

Kuva | Samuli Karala

8

Saara Taalas

Saara Taalas on IKEA professori liiketaloustieteessä, Linnéyliopistossa, Ruotsissa. Hän tutkii aktiivisten yleisöjen roolia taloudessa.


Dialogi Kunta keskustelee asukkaan kanssa Kunnalla on paljon kerrottavaa asukkaille, yrityksille ja muille alueensa toimijoille. Heidän tyytyväisyytensä edellyttää selkeää ja onnistunutta viestintää koko kunnan osalta. Asukaslehtien avulla kuntalaiset pidetään ajan tasalla tärkeistä asioista ja tapahtumista. Zeelandin asukaslehti-verkkoviestintä-strategialla tuotetaan laadukasta sisältöä eri kanavissa pienin kustannuksin ja pienellä vaivalla – laadusta tinkimättä. Hyvä asukas­ lehti yhdistettynä harkittuun ja yhdenmukaiseen verkkoviestintään vahvistaa kuntaimagoa ja saa aikaan tyytyväisiä kuntalaisia.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Aluebrändääjän suusta | Janne Saarikko

Terveiset Töysästä?

T

10

ehdäänpä pieni vertailu suomalaisten paikkojen tunnettuudesta. Kuinka moni meistä tietää, missä Töysä-niminen paikka sijaitsee? Joku voi ehkä muistaa, mistä runsaan 3 000 asukkaan Töysä on tunnettu. Huomattavasti useampi meistä tietää kuitenkin Tuurin, jossa sijaitsee Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Tuuri on yksi Suomen suurimmista matkailukohteista; siellä sijaitsee myös Euroopan suurin puinen labyrintti. Vähintäänkin tunnistamme Vesa Keskisen, Keskisen kyläkaupan kauppiaan. Töysään kuuluva Tuurin kylä on huomattavasti tunnetumpi ja elinvoimaisempi kuin itse Töysän kunta. Kiitos Tuurin, Töysän työpaikkaomavaraisuus on yli 120 prosenttia. Maassamme on useita vastaavanlaisia esimerkkejä, joissa kunnan osa on tunnetumpi ja samalla elinvoimaisempi kuin itse hallinnollinen kuntayksikkö. Vierumäki on tunnetumpi kuin Heinola, Ylläs tunnetumpi kuin Kolari ja Vuokattikin taitaa olla Sotkamoa useammin ihmisten huulilla. Maine on asia, jota monissa kunnissa pohditaan entistä enemmän. Jotkut tyytyvät omaan maineeseensa, toiset eivät taas välitä. Monet yrittävät muuttaa mainettaan erilaisilla markkinointitoimenpiteillä, jotkut jopa uusivat kunnan virallisen ulkonäön. Kunnan pitäisi olla hyvämaineinen ja elinvoimainen. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Kunnan terveen verokannan taustalla on kunta, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää. Se ei kuitenkaan voi olla syy

valita kuntaa asumisen, elämisen tai yrittämisen kohteeksi. Verokannan parantamiseen tarvitaan tunnettuutta, hyvä maine ja annettujen lupausten lunastamista. Mistä tunnettuus ja maine syntyvät? Kunnan johto voi omalta osaltaan luoda kärjet, rakenteet ja kanavat – jopa luoda strategian ja lupaukset yhteiselle jalkautukselle. Esimerkkitapauksissa kärjiksi ovat nousseet kunnan osat, joissa on jotain erityistä ja kiinnostavaa. Paikan maineen ja tunnettuuden lupaukset lunastavat kuitenkin paikalliset yritykset, niiden työntekijät sekä asukkaat. He kaikki tekevät paikasta sen, mitä se on. Modernissa sosiaalisen median ympäristössä on tärkeää pystyä rakentamaan sisältöjä, joista pidetään ja jotka synnyttävät positiivisia tunnereaktioita. Tunnereaktiot saavat ihmiset aktivoitumaan, ottamaan kantaa, kehumaan ja puolustamaan omia mielipiteitään. Paikan – niin kaupunkien, kuntien kuin kylienkin – fanit ovat niitä, jotka tekevät paikasta tunnetun ja suositun. Toivottavasti teet kunta-alan kilpailussa parhaasi fanien hankkimiseksi. He ratkaisevat lopulta sen, mikä on Suomen paras paikka asua, elää ja yrittää.

Janne Saarikko

Janne Saarikko toimii Zeelandissa strategiajohtajana. Yhteiskunnallisen markkinoinnin puolella hän on erikoistunut aluebrändäykseen, sosiaaliseen mediaan ja ensimmäisyyksiin.


Pormestari Johdon viestintä­ valmennuspaketti Yhteispeli perustuu siihen, että pelaajat puhuvat ja ymmärtävät samaa kieltä ja tuntevat säännöt. Erityisen tärkeää se on organisaatioissa, jotka ovat uusia tai joissa erilaiset toimintakulttuurit kohtaavat. Zeelandin viestintävalmennuskonseptin eri versioita on käytetty menestyksellisesti niin johtoryhmien, luottamusmiesjohdon kuin asiantuntijoidenkin viestintävalmiuksien ja yhteistyön kehittämiseen. Valmennusryhmien koko on 6–10 henkilöä ja valmennus kestää päivän. Mukana on aina vähintään kaksi valmentajaa.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Asiantuntija peilaa | Petteri Väänänen

Kokeiltaisko kommunikaatiota? ”Luulin, että…” on yleisin syy, että jokin asia menee organisaatiossa metsään. Nokialla olisi selvitty pienemmillä vahingoilla, jos tieto saastuneesta vedestä olisi kulkenut sellaisella nopeudella ja tarkkuudella kuin olisi pitänyt. Pelkkä oikea-aikaisuus ja oikean välineen valinta ei kuitenkaan riitä, pitää olla myös jotain mitä kertoa: viesti.

Kuuleeko kunnantalo, asukas kutsuu

12

Kuntien, kuten muidenkin organisaatioiden ongelmista suuri – tai väittäisin suurin – osa johtuu väärästä kommunikaatiosta ja erityisesti kommunikaation puutteesta. Väärän tiedon antaminen tai tiedon pimittäminen on harvoin tietoista ja tarkoituksellista. Useimmiten kyseessä on tilanne, jossa tiedon välittämistä ja vaihtamista haittaavat puutteelliset taidot, perinteet,

oikeiden välineiden puute tai niiden heikko hallinta ja melko usein myös kommunikoinnille nuivat asenteet. Nämä kaikki ovat asioita, joita voi kehittää. Oikean tiedon välittämiseen kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota, ja sen arvoa painotetaan. Esimerkiksi tulevassa energialainsäädännössä avoimen ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä on korostettu. Avoimuuden lisääntyminen ei perustu pohjimmiltaan niinkään arvojemme erityiseen valaistumiseen kuin siihen, että kommunikoiva järjestelmä paitsi tuntuu paremmalta, myös toimii paremmin. Tätä tarvetta täyttävät kommunikaatiovälineet kehittyvät uskomattoman nopeasti. Kuntalaisten keskustelun siirtyminen Esson baarista nettiin on luonut uuden tilanteen, jossa myös kunnan päättäjät pääsevät tarkemmin jyvälle, missä asuk-

Bensa-aseman omistaja hämmästyy, kun paikallislehden toimittaja pyytää kommenttia kunnan juuri lehdistötilaisuudessa kertomaan tietoon, että hänen huoltamonsa aiotaan purkaa. Kaupunginjohtaja ja sivistystoimen johtaja antavat samana päivänä haastattelun, jotka voi ymmärtää aivan päinvastaisiksi. Perheenäiti hätääntyy, kun naapureiden tietojen mukaan uusi koulupiirijako johtaa siihen, että perheen lapset joutuvat eri kouluihin ja koulu-kyydityksistä tulee mahdoton yhtälö. Omakotiasuja suuttuu, kun postilaatikosta löytyy kunnan kirje, jossa uusi kevyen liikenteen väylä on linjattu kulkemaan suoraan makuuhuoneen ikkunan vierestä, vaikka tilaa olisi kauempanakin.


kaiden mielestä mennään. Sosiologit ja konsultit puhuvat ”heikoista signaaleista”, joita kuuntelemalla voi aistia yleisen mielipiteen muutokset ja sävyt. Tästä on vielä matkaa aitoon kommunikaatioon, jossa tieto vaihtuu tasavertaisesti päättäjien ja asukkaiden kesken. Välineet alkavat olla varsin hyvällä mallilla ja myös valmiudet niiden käyttämiseen paranevat vauhdilla.

Siilon seinä vaimentaa ulkopuoliset äänet Päivittäisten haasteiden kanssa puurtava päättäjä ehtii harvoin pohtia, miten oman organisaation strategia ja tehtävä toteutuvat omassa tekemisessä. Kun pyytää johtoryhmältä yhden lauseen kiteytystä siitä, mikä on oman organisaation tavoite, vastauksia saa todennäköisesti yhtä monta erilaista kuin on vastaajia. Kuntalainen

valmennusten määrä jää usein minimiin. Tehokkuuden nimissä luodaan tehotonta toimintaa, koska kommunikaatiolle ei anneta joukkuepelin harjoittamisen tarvitsemaa aikaa eikä tilaa. Toimihenkilöille ja johdolle on useimmiten järjestetty varsin hyvät mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan ja johtajuutta. Toimivaa jalkapallojoukkuetta ei kuitenkaan synny pelaajista, jotka ovat harjoitelleet yksin ja pomputelleet palloa autotallin oveen.

Kommunikaatio on kontaktipeli

Kokemukset viestinnän ja journalismin parissa maailmalla ovat opettaneet, että suomalaisilla on oma erityispiirteensä, joka ei varsinaisesti auta edistämään kommunikaatiota: kontaktin puute. Sosiologit ja konsultit analysoivat ammatikseen kommunikoinnin heikkoja signaaleja, joita ihmisetkin kohtaavat päivittäin. Elämässä selviäisi helpommin, jos kaikki informaatio ja heikot signaalit havaittaisiin ja ymmärrettäisiin. Tämä koskee niin parisuhdetta kuin pörssiyhtiötä, maan hallituksesta nyt puhumattakaan. Koska kansallamme on Petteri Väänänen historiallisesta kehityksestä saa kysymykseensä erilaisen vastauksen johtuen jonkinasteinen kontaktivamma, riippuen siitä, kenen ovea hän sattuu sille olisi syytä tehdä jotakin. Eivät pohkoputtamaan. Toimittaja saa haastattelussa joisamerikkalaisten hienot esiintymisvalkunnantalolla niin monipolvisen ja laajan miudet esimerkiksi ole mikään geneettinen luennon, että sen voi tulkita monellakin itsestäänselvyys, eikä sellaisessa kansojen tavalla. Lehteen ei todennäköisesti päädy sulatusuunissa voisi ollakaan. Kanadassa se tulkinta, joka olisi lähinnä haastatellun asuessamme 8- ja 10-vuotiaat lapsemme sanomaa. väänsivät PowerPoint-esityksiä siinä missä Kunnan johtoryhmä saattaa istua äiti ja isäkin. samassa kerroksessa ja samalla käytävälläkin, mutta yhteisten viestien ja työtapojen Vilkaise peiliin! pohdiskelu jää useimmiten satunnaisten Valmistauduinko palaveriin kunnolla? kahvi- ja lounaskeskustelujen varaan. Olinko kiteyttänyt tärkeän sanomani niin, Oli kysymys yrityksestä tai mistä tahansa että se tuli ymmärretyksi? Annoinko kesorganisaatiosta, yhteisten aivoriihien ja kustelukumppanilleni tilaa? Kuuntelinko

”Väittäisin, että kuntien ongelmista suurin osa johtuu väärästä

kommunikaatiosta ja erityisesti kommunikaation puutteesta.”

13


Asiantuntija peilaa | Petteri Väänänen

14

mitä hän oli mieltä ja vaikuttiko se omaan sanomaani? Uskalsinko pyytää kollegalta neuvoa asiassa, joka on minulle vieras, mutta hänen erityisosaamistaan? Miten kohdata väistämätön muutos? Miten korjata vääriä väitteitä? Tiedänkö miten toimitaan jos meitä kohtaa ihmishenkiä vaarantava onnettomuus? Nämä ovat erimerkkejä kysymyksistä, joita esitetään ja joihin haetaan vastauksia kommunikaatiovalmennuksessa. Usein vastauksena on selvältä kuulostava neuvo: ”kilauta kaverille!”. Ikävä kyllä tämä on harvoin se tapa toimia, joka tulee todellisessa elämässä ensimmäisenä mieleen. Se kun ei ole tapana, sitä ei ole harjoiteltu, eikä se ole meikäläisessä ”minä itte”-kulttuurissa luontevin tapa reagoida. Hyvin treenattu yhteistyö helpottaa ongelmien ratkaisua, on kysymys melkein mistä tahansa alueesta. Kriisiviestintä on joukkuepeliä niin kuin kaikki, jossa yhteistä viestiä kiteytetään. Hyvin toteutettu valmennus toimii työkaluna monenlaisissa tilanteissa: sillä voi jalkauttaa strategioita, parantaa yhteispeliä, löytää esimerkiksi johtotiimille yhteinen kieli ja selkeyttää tavoitteita. Kun viesti on kiteytetty ja kommunikaatio sujuu luontevammin, niin

Maailmallakin tunnetun suomalaisen konepajayrityksen kakkosjohtaja pitää parinkymmenen minuutin esitystä pääomasijoittajille Lontoossa eikä nosta katsettaan kertaakaan tieto­ koneensa näppäimiltä. Luennoitsija jatkaa esitystään, vaikka suurimmaksi osaksi kuulijoiden ilmeet ovat kysyviä ja jokunen käsikin on noussut vaivihkaa. Sosiaaliviranomainen paasaa lainsäädännön kiemuroita, vaikka sairauseläkepäätöstä odottava asiakas haluaisi vain tietää, miten hän saa vuokransa maksettua ja mitä tapahtuu, jos hän ei saa vuokrarahoja kasaan.

esiintymisvalmiudetkin paranevat, eikä tvkameran eteen meneminen ahdista. Ei kommunikaatio toisaalta mitään tähtitiedettä ole, sillä raumalaismummoni ohje pätee siihenkin: ”Hattu pois, kato silmihi ja puhu tott!”.

Petteri Väänänen

Vanhemman asiantuntijan Petteri Väänäsen erityisaloja ovat kommunikaatiovalmennukset, kriisinhallinta ja vaikuttajaviestintä. Hänellä on journalistista kokemusta viideltä vuosikymmeneltä.


Verkko Kunta sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media on kunnille haasteellinen – mutta niin oli internetkin 1990-luvulla. Sosiaalinen media on nyt luonnollinen osa kuntaviestintää ja tavoittaa jopa 60 % kuntalaisista. Sen avulla saadaan arvokasta tietoa kuntalaisten toiveista ja mielipiteistä. Sosiaalinen media on osa viestintää ja viestintä osa strategiaa. Zeeland tarjoaa sosiaaliseen mediaan: • Some-koulutus • Some-strategian jalkauttaminen osaksi viestintästrategiaa • Some-ratkaisujen toteuttaminen

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Meidän oma kunta | Joensuu

Joensuu – Suomen rupiliskopääkaupunki

S

16

yhtye Hullut Hattusetkin tehnyt rupiliskolle omistetun kappaleen ja omintakeisen musiikkivideon. Syynä rupiliskon ja Joensuun yhteiseloon on se, että lähes puolet maamme tunnetusta rupiliskojen lisääntymislammista sijaitsee Joensuun kaupungin alueella. Joensuuta voi siis kutsua Suomen rupiliskopääkaupungiksi. Lisko asustelee pienissä kalattomissa lammissa, joissa se lisääntyy keväällä. Kutuaikana uroksilla on selästä pyrstön ulottuva ”irokeesi”. Rupilisko voi elää 15-vuotiaaksi ja kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi. Eläimessä on samaa positiivista särmää Kuva | Ville Vuorio

alamantereiden heimoon kuuluva rupilisko on nostettu jalustalle Joensuussa. Kaupunginvaltuusto nimesi tämän Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokitellun liskon kaupungin nimikkoeläimeksi elokuussa. Sympaattisen rosoiseksi luonnehdittu lisko on aikaisemmin nauttinut Ilosaarirockin huomiosta, kun Suomen suosituimpiin kuuluva festivaali kompensoi hiilidioksidipäästöjään lahjoittamalla rahaa liskon suojeluun. Onpa joensuulainen lastenmusiikki-

”Lähes puolet maamme rupiliskojen lisääntymislammista sijaitsee Joensuun kaupungin alueella. Eläimessä on samaa positiivista särmää kuin joensuulaisissa.”


kuin joensuulaisissa. Rupiliskosta tehtiin kaupungin nimikkoeläin valtuuston aloitteesta. Sen takana oli kattava suora poliittisia puolueita. Rupiliskoa tullaan käyttämään kaupungin markkinoinnissa ja samalla levitetään tietoa uhanalaisesta ja huonosti tunnetusta lajista. Markkinoinnin ensiaskeleet rupilisko on jo ottanut rintanapeissa, joita kaupunki jakoi Joen Yö -tapahtumassa elokuun lopussa. Jaossa oli yli 200 rintanappia, joissa oli piirretyn rupiliskon lisäksi joko ”Mie oon rupilisko” tai ”Liskojen Yö Joensuussa” -tekstit. Nappeja jaettiin nuorille suunnatussa Nuorten Saaressa ja ne vietiin käytännössä käsistä. Rupiliskon tarinalle mietitään parhaillaan jatkoa: rintanappi-tempaus aiotaan toistaa ja uutta kehitellään. Omat askeleensa rupilisko tulee ottamaan myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämässä maakunnan yhteismarkkinoinnissa sekä matkailumarkkinoinnissa VisitKarelia.fibrändin alla. Joensuu on nuorten ja opiskelijoiden kaupunki, sillä joka kolmas kaupunkilainen on alle 30-vuotias. Rupiliskoa ”Liskojen öineen” markkinoidaan juuri nuorille, ja samaan kohderyhmään tähtää Ilosaarirock. Joensuu on myös tapahtumakaupunki, jossa ei ole viikkoa ilman konserttia, klubia, teatteriesitystä, stand up -iltaa, urheilu-

kilpailua, elokuvailtaa, taidenäyttelyä tai keskustelutilaisuutta. Rupilisko ui jatkossa helposti myös tapahtumamarkkinointiin. Tämän lisäksi Joensuu on yksi Suomen kuudesta Reilun kaupan kaupungista – ja varmuudella rupiliskokin osaa olla reilu!

”Rupiliskoa tullaan käyttämään

kaupungin markkinoinnissa ja samalla 17

levitetään tietoa uhanalaisesta ja huonosti tunnetusta lajista.”

Kuva | Ville Vuorio


Brändäri Aluemarkkinoinnin peruspaketti Haastava taloudellinen tilanne ravistelee Eurooppaa aina suomalaisia kuntia myöden. Suomella on kuitenkin valttinsa, kuten koulutettu väestö, hyvä infrastruktuuri, vakaa yhteiskunta ja innovatiiviset ideat. Kunnat tarvitsevat uusia veronmaksajia, matkailijoita ja yrityksiä. Zeeland katsoo maailmaa kohderyhmän silmin ja osaa auttaa siinä, miten kunnasta tehdään kiinnostava.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Näin se on! | Sami Haukioja

Kunta muuttuu – muuttuuko kuntalainen?

N

äköaisti on ihmisen viidestä aistista tärkein. Ymmärrämme maailmaa parhaiten visuaalisten muotojen, sävyjen ja kontrastien avulla. Kun kohtaamme ensimmäistä kertaa uuden asian, aivoillamme on suuri tarve jäsentää ja kategorisoida tuo informaatio. Yli 70 % ymmärryksestämme syntyy visuaalisesti ja vain vajaat 15 % lukemisen avulla. Mielenkiintoista, eikö totta? Mutta miten tämä liittyy kuntien muutokseen? Itse asiassa tavattoman monin tavoin. Vuosisatojen ajan meillä on ollut kyliä, kauppaloita, kaupunkeja, seutukuntia, läänejä ja vaikka mitä. Kysy kollegaltasi, mistä hän on kotoisin. Vastauksen tarkkuus vaihtelee, mutta ihan jokainen osaa kertoa sen kaupungin, kunnan tai kylän, jossa omat juuret ovat. Ja tämä historia leimaa omaa identiteettiämme loppuiän (kuten me turkulaiset hyvin tiedämme). Kuntamuutosten ydin on hallintoalueiden laajentaminen palvelujen säilyttämiseksi. Useasta kunnasta tai kaupungista muodostetaan yksi, yhteinen hallinnollinen piiri. Samalla syntyy tarve luoda uudelle yhteisölle tunnistettavuutta: tarvitaan nimi, tunnus ja ilme. Mutta mille perustalle nämä rakentaisi? Tavallisesti yksi tai useampi vähäväkisempi alue yhdistetään suurempaan keskukseen. Hallinnollisesti tämä järjestyy helpommin kuin ihmisten mielissä. Paikkaidentiteettimme pysyy samana kuin ennen ja vastarintaa synnyttää se, että hallinnon päätöksellä meistä tulikin nyt naapuripaikkakuntalaisia, vaikka emme muuttaneet metrin vertaa.

Muutosviestinnässä kaikella visuaalisella materiaalilla on tavattoman tärkeä rooli – pelkät sanat paperilla eivät riitä. Uudelle hallintoalueelle luotu visuaalinen identiteetti voi joko haitata tai tukea muutoksen läpimenoa. Viisaasti suunniteltuna visuaalinen järjestelmä eli arkkitehtuuri onnistuu säilyttämään alueiden omaleimaisuuden, kuten nimet ja vaakunat, ja samalla luomaan koko yhteisölle tunnistettavan ja tyylikkään yhteisen ilmeen. Fiksusti luotu identiteetti taipuu käyttötilanteen mukaan tukemaan joko yksittäistä aluetta tai kokonaisuutta, jolloin asukkaiden juuret säilyvät ja vastustus vähenee. Esimerkkinä tästä toimikoon Suur-Lontoon visuaalinen arkkitehtuuri, jossa Lontoon hallinnollinen alue ja siihen kuuluvat kaupungit esiintyvät viestintätilanteesta riippuen erilaisin painoarvoin. Esimerkiksi Chelsean asukkaat ovat vahvasti chelsealaisia, vaikka asuvatkin Lontoossa. Tällainen malli voisi olla harkinnan arvoinen meilläkin. Ammattilaisten toteuttama visuaalisuus osana muutosviestintää tukee yhteisen ymmärryksen syntymistä ja auttaa siten muutosta onnistumaan. Voisimmeko olla avuksi?

Sami Haukioja

Sami toimii Zeelandissa asiakkuusjohtajana. Integroidun markkinointiviestinnän kannattaja on toiminut alalla 15 vuotta ja osallistunut useisiin aluemarkkinoinnin hankkeisiin.

19


Tutka Harkittua ja ketterää kriisiviestintää Kunnan kaikki toiminnot ovat alttiita monenlaisille kriiseille arkipäiväisistä toimintahäiriöistä katastrofeihin. Kriisiviestinnän organisoiminen, valmistautuminen juuri oikeiden välineiden käyttämiseen sekä viestin kiteyttäminen ja välittäminen vaativat erityisosaamista ja harjaantumista. Hyvinkin toimivat suunnitelmat vaativat jatkuvaa päivittämistä ja harjoittelua. Kriisiviestintä kaikissa muodoissaan on Zeelandin keskeistä osaamisaluetta. Räätälöimme kriisiviestinnän kunkin organisaation tarpeen mukaan aina viestintäkäsikirjan laatimisesta akuuttien kriisitilanteiden hallitsemiseen.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Megafoni Kokonaisvaltainen PR-paketti Kunnat tuottavat paljon uutisia, jotka kaipaavat viestintää ja markkinointia niin paikallisessa, valtakunnallisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa. Zeelandin Megafoni kokoaa kunnan informaatiomuruset yhteen, työstää ne sopivaan muotoon, valitsee oikean kanavan ja lähettää valmiin viestin oikeisiin medioihin. Megafoni generoi myös muita sidosryhmäviestintäratkaisuja sekä erilaisia palveluja lanseerauksiin, brändimuutoksiin ja sidosryhmätapahtumiin.

Vaakuna | Dialogi | Pormestari | Verkko | Brändäri

| Tutka | Megafoni


Esittäydymme

Zeeland-ryhmä on yksi Suomen nopeimmin kasvavista markkinointiviestintäyrityksistä, jonka ydinosaaminen on myynnin ja tunnettuuden lisääminen markkinoinnin, viestinnän ja asiantuntijapalveluiden keinoin. Osaava tiimimme tuntee markkinointiviestinnän toimialana paremmin kuin omat taskunsa ja tätä tuntemusta hyödynnämme päivittäin saadaksemme asiakkaamme loistamaan. Laajan ja monipuolisen palveluvalikoimamme ansiosta asiakkaamme pystyvät hyödyntämään oikeita markkinointiviestinnän keinoja ja kanavia juuri oikeissa tilanteissa. Zeeland-ryhmässä työskentelee 115 ammattilaista Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa.

Yhteiskunnallisen markkinointiviestinnän asiantuntijamme 22

Kalle Euro Yhteiskunnallinen vaikuttaminen +358 46 600 0595

Petteri Väänänen Muutosvalmennus, viestintäkoulutukset +358 40 066 3139

Janne Saarikko Aluebränding, sosiaalinen media +358 40 864 3017

Sami Haukioja Brändinrakennus ja kampanjat +358 50 599 5225

Päivi Holmqvist PR ja viestintä +358 40 504 4444

etunimi.sukunimi@zeeland.fi


Jo tehtyjä töitämme

Helsingin kaupungin matkailumarkkinointi Venäläisille suunnattu digitaalisen markkinoinnin kampanja, joka sisälsi mm. hakusanamarkkinointia Venäjän tärkeimmässä hakukoneessa Yandexissa. Jäämeren käytävä Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien yhteinen Jäämeren käytävä -kehityshankkeen brändin ja avainviestien määrittely sekä markkinointi- ja viestintäsuunnitelman laatiminen. Kaakko 135° Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kanssa yhteistyössä ideoitu seudun uusi matkailubrändi sisältäen uuden markkinointinimen ja visuaalisen ilmeen. Kotkan kaupunki Kotkan kaupungin visuaalinen ilmeuudistus, jonka tarkoituksena vahvan markkinointitunnuksen löytäminen. Lahden seutu Lahden seudun kokonaisvaltainen markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen. Mikkelin seudun matkailu Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n markkinointi-ilmeen ja seutuesitteen suunnittelu, sekä matkailusivuston ja lomakkeiston uudistamisen toteutus.

Pietarsaari Pietarsaaren seudun markkinointikonseptin ja -toimenpiteiden kehittäminen alueen vetovoiman lisäämiseksi. Saariselkä / SAAME-hanke Saariselän yritysten ja Inarin kunnan kanssa tehty yhteismarkkinointihanke matkailukeskuksen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi sekä viestinnän tehostamiseksi. Suomen Kuntaliitto Zeeland toimii Kuntaliiton markkinointiviestintäkumppanina. Syksyn 2012 aikana on toteutettu mm. kuntavaalien 2012 visuaalinen ilme sekä lukuisia sovelluksia. Turun Seudun Kehittämiskeskus Printti-, verkko- ja radiomainontaa sisältänyt Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointikampanja oli jatkoa Kehittämiskeskuksen ilmeuudistukselle. Kehittämiskeskukselle suunniteltu logo voitti Creativity Annual Awardsissa platinaa. Vantaan kaupunki, Asuntomessut 2015 Vantaalla järjestettävien asuntomessujen kaupunkimarkkinoinnillinen viestintä­ suunnittelu.

23


Helsinki Etel채inen Rautatiekatu 6 00100 Helsinki Puh. +358 10 231 9000 (vaihde)

www.zeeland.fi

Turku Kaskenkatu 1 20700 Turku Puh. +358 10 231 9001 (vaihde)

Kerro meille kuntasi tarina. Me teemme siitä menestyksen  

”Kuntaorganisaatioillemarkkinointiin sijoittaminenon investointimuiden joukossa, jonkapitkän tähtäimen tavoitteenaon asukkaitaanpalveleva, p...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you