Verkostopuolustus

Tekniikka: Tulostinpalvelu-uudistuksen tuomat mahdollisuudet kannattaa ottaa käyttöön S Y K S Y

2010

P U O L U S T U S V O I M I E N J O H TA M I S J Ä R J E S T E L M Ä K E S K U K S E N S I D O S R Y H M Ä L E H T I

YHTEISPELIÄ SUOMI NÄYTTÄÄ MALLIA VIRANOMAISYHTEISTYÖSSÄ.

SUJUVUUDEN TAKAA TOIMIVA JA TURVALLINEN VIRANOMAISVERKKO. 6

AIHEITA: TORNI-portaali ei avaudu. Mitä teen? Palvelupiste vastaa 2

Energiansäästöä konesalien virtualisoinnilla

vaatimuksen tärkeysjärjestykseen

22

21

HOLVI suojaa muistitikun tiedot

12

Vaatimustenhallinnalla

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus aloitti toimintansa

23

PALVELUPISTEEN

4

KYSYMYKSIÄ, JOIHIN PVJJK:N PALVELUPISTEESSÄ VASTATAAN USEIN.

o1

”TORNI-portaali ei avaudu, enkä pääse haluamaani tietojärjestelmään.

Mitä teen?”

“Tietojärjestelmiä pääsee käyttämään myös selaimesta. Valitse ensin Suosikit ja sieltä kohta Tietojärjestelmät.

o2

”Sulje ensin MS Office Word 2003. Käynnistä työasema uudelleen ja aloita sitten Normal.dotin poistaminen. Se tehdään seuraavalla tavalla: Valitse Käynnistä ja sieltä kohta Suorita. Kirjoita Avaa -kohtaan %appdata% ja paina OK-painiketta. Valitse kansiosta Microsoft kohta nimeltä Templates. Poista Normal.dot -tiedosto painamalla delete-näppäintä.”

TARU MASTOVAARA PVJJK:n Tampereen Pyynikin palvelupisteestä

o3

”PVAH:ssa sijaintina näkyy Internet. Koneelleni tulee virheilmoituksia: ”Työtilaan ei voi lisätä hakemistoa.”, ”Kehyksen sisältöä ei voi ladata.”, ”Sähköpostin osoitekirja ei ole käytettävissä.” Mitä teen?” ”Paina PVAH-portaalissa, näytön oikeassa alareunassa, Internet-valintaikkunaa ja valitse sieltä Toimisto (verkko).”

”PVAH:ssa tulee OFFICEMATE:sta virheilmoitus. Miten toimia?”

o4

”I-asema ei näy, kun yritän tallentaa sähköpostista tai vaihtoehtoisesti liittää sähköpostiin liitettä. Miten toimia?” ”Mene Käynnistä-painikkeesta kohtaan Suorita. Kirjoita avautuvan ikkunan Avaa-kenttään käsky: gpupdate /force.

Hyväksy käsky ok:lla. Odota, kunnes avautunut ikkuna sulkeutuu ja käynnistä kone uudelleen normaalisti Käynnistä – Sammuta – Käynnistä uudelleen. Tarkista esim. Oma tietokone ikkunasta, että I-asema näkyy jälleen.”

PALVELUPISTE

818080

Sisällysluettelo:

6

VERKOSTOPUOLUSTUS

PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

Viranomaisyhteistyön puolestapuhuja Valtion IT -johtaja Yrjö Bensonin mukaan Suomen viranomaisyhteistyö on kansainvälisesti huipputasolla.

Suomessa viranomaiset osaavat ylittää organisaatiorajat silloin, kun siihen on tarvetta.

12

Uudet tulostimet Puolustusvoimien tulostuspalvelu-uudistus on valmistunut. Uudistuksen myötä myös tulostimien käyttömahdollisuudet kasvavat.

M U I TA A I H E I TA

NATO CWIX 2010 -harjoituksessa arvokkaita tuloksia 22

Kansainväliset tehtävät antavat uutta potkua uralle – myös palaamisen jälkeen 23

16

Energiaa säästäen Konesalien virtualisointi on tehokas tapa säästää energiaa. Mitä kaikkea muuta voi tehdä, jotta energiaa säästyy – ja miksi se on tärkeää?

NATO CMX -harjoituksessa vahva PVJJK:n panos 23

VPKK aloitti toimintansa Riihimäellä 24

21

Vaatimukset hallintaan PVJJK:n seminaarissa pohdittiin vaatimustenhallintaa.

Laatujärjestelmien auditoinnit vievät asiaa eteenpäin.

HOLVI suojaa usb-massamuistit. Näin tieto ei valu tikulta vääriin käsiin.

22

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 3

4715 unohtunutta salasanaa

Mikä se nyt olikaan?

PVJJK palvelukeskukseen tuli tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana lähes 5 000 salasanoihin liittyvää palvelupyyntÜä. Se on lähes 15 prosenttia kaikista palvelupyynnÜistä.

HYVĂ„ SALASANA ON SELLAINEN,

että vain yksi ihminen tietää sen. Sen pitää olla tarpeeksi mutkikas, jotta kukaan muu ei voi edes arvata sitä. Silti niin yksinkertainen, että se pysyy juuri sen yhden ihmisen mielessä, myÜs lomien tai pitkien tyÜmatkojen jälkeen.

SALASANAN LUOMISESSA PERUSPERIAATE ON YKSINKERTAINEN:

Lisää esimerkkejä huonosti luoduista salasanoista lĂśytyy esimerkiksi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n sivuilta. www.tieke.ďŹ

fakta

mitä monimutkaisempi, sitä turvallisempi. Monimutkaisuuteen vaikuttaa moni tekijä. Salasanan tulisi olla melko pitkä ja sen pitäisi sisältää muitakin merkkejä kuin kirjaimia. Erityisesti pitäisi välttää käyttämästä nimiä tai sanakirjasta lÜytyviä sanoja.

KäytännÜssä pitkien ja monimutkaisten salasanojen ongelma on se, että ne on hankala muistaa. Ja hankalasti muistettava salasana ei ole hyvä. Salasanaa ei nimittäin saisi myÜskään pitää paperilapulle kirjoitettuna tyÜpÜydällä tai lompakossa. Lisäksi salasana pitäisi vaihtaa silloin tällÜin.

OHJEET HYVÄN SALASANAN LUOMISEEN Teoria ja käytäntÜ eivät hyvän salasanan luomisessa kohtaa. Mutta jotakin nyrkkisääntÜjä salasanan luomiseen on olemassa: t .JFUJ LBIUB JUTFMMFTJ UVUUVB BTJBB jotka eivät liity toisiinsa. t ,FLTJ OJJUÊ IZWJO LVWBBWBU UFSNJU t ,JSKPJUB UFSNJU QFSÊLLÊJO QBQFSJMMF t .VVUB OÊJO TZOUZOZUUÊ TBOBB OJJO FUUÊ PTB LJSKBJNJTUB PO JTPKB PTB QJFOJÊ t -JTÊÊ TBOBBO NVVUBNB FSJLPJTNFSLLJ tai numero. t 0QFUUFMF TBMBTBOB VMLPB KB UVIPB QBQFSJMBQQV KPMMF MVPOOPTUFMJU TBMBTBOBB t ­MÊ LÊZUÊ TBNPKB TBMBTBOPKB FSJ UJFUP verkoissa ja -järjestelmissä. Jos haluat TÊJMZUUÊÊ TBMBTBOBBTJ QBQFSJMMB TÊJMZUÊ se itsellesi osoitetussa kirjekuoressa kassakaapissa.

4

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

PÄÄKIRJOITUS KARI SALMI PRIKAATIKENRAALI PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ

Haasteita ja onnistumisia PVJJK:n organisaatiota ja toimintaa kehittämällä pyritään kokoamaan ainakin johtamisen, suunnittelun, hankinnan ja taloushallinnan asiantuntijat yhteen ja näin virtaviivaistamaan ja tehostamaan toimintaa. Hallinnollisten palveluiden ulkoinen hankinta mahdollistaa henkilöstön kohdentamisen paremmin operatiivisten avainjärjestelmien ylläpitoon. Sisäiseen nettobudjetointiin siirtyminen lisää kustannustietoisuutta. Rakenteiden muutos saattaa edellyttää uudenlaisen osaamisen hankkimista tai jopa muuttoa toiselle paikkakunnalle. Toivon, että otatte haasteen postiivisena, vaikka muutosvaiheessa se helposti koetaankin kuormittavana.

S Y K S Y

2 0 1 0

Verkostopuolustus on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) sidosryhmälehti.

Päätoimittaja PVJJK:n apulaisjohtaja, kommodori Timo Saastamoinen Tiedotussihteeri PVJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen Lehden suunnittelu ja toteutus Maggie Oy / Zeeland Society www.maggie.fi Osoitteenmuutokset ja palaute lehdestä PVJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen maija.kauppinen@mil.fi Paino Edita, 2010.

ISSN-L1798-6672 ISSN1798-6672

Loistava kesä helteineen ja ukkosineen on takana. Rajuilmat katkoivat sähköjä ja rikkoivat laitteita. On ilahduttavaa, että rakenteet ja toiminta on toteutettu nämä riskit huomioiden. Tampereen palvelinhotellin sähkökatko ja varavoiman hallitsematon irtikytkeytyminen katkaisivat palvelut ja rikkoivat laitteita. Vian paikannus, asiantuntijoiden nopea kohdentaminen vaurioiden määrittämiseen ja palvelujen palauttamiseen sekä ripeä raportointi ja tiedottaminen osoittivat, että toimintamalli on oikea ja asiantuntijuus riittävää haasteellisissakin tilanteissa. Vauriot jäivät vähäisiksi eikä tietoa hävinnyt tai tuhoutunut. Kiitoksen arvoinen suoritus.

Muita onnistuneita hankkeita ovat videoneuvottelu- ja kollaboraatiovälineiden hankinta ja käyttöönotto, hallinnollinen puheuudistus sekä tulostusuudistus, haavoittuvuuksien hallintaa ja haittaohjelmien paljastamista ja vaikutusten minimoimista unohtamatta. Nämä rohkeat ratkaisut ja tuloksellinen toiminta on noteerattu myös muualla valtionhallinnossa ja niitä käytetään esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta.

Lopullinen hyöty ulosmitataan järjestelmien käyttöastetta nostamalla. Tämä on kunkin organisaation johdon vastuulla.

Vaikka edessä on mittavia haasteita, kuten Leijona- ja SAP-järjestelmien hallittu käyttöönotto, on hyvä pysähtyä hetkeksi, katsoa taaksepäin ja arvioida, mitä positiivisia tuloksia on saatu aikaan. Haluan kiittää PVJJK:n henkilöstöä erittäin haasteellisten tehtävien tuloksellisessa toteuttamissa ja toivottaa tarmoa tulevien haasteiden voittamiseksi.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 5

6

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Sivut:

6

7

8

10

11 TEKSTI: JOANNA SINCLAIR

9

TOIMIVAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN VALTIO EI ORGANISAATIORAJOJA KUMARTELE – MAAILMANLUOKAN VIRANOMAISYHTEISTYÖ TAKAA TURVALLISUUDEN MYÖS POIKKEUSOLOISSA.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 7

M

RADIOVERKKO VIRVE EDELLÄKÄVIJÄ

Valtion johtamisessa ja viranomaisyhteistyössä ollaan jo siirrytty tai parhaillaan siirtymässä siiloajattelusta kohti konsernimaista ohjausta. Toimintoja keskittämällä saavutetut synergiaedut ovat kiistattomat.

Yhteistyön edellytys on toimiva, huipputurvallinen viestintä. Benson mainitsee sekä viranomaisten yhteisen radioverkon VIRVEn että parhaillaan rakenteilla olevan turvallisuusverkko TUVEn esimerkkeinä yhteistyön mahdollistavista, toimintaa tehostavista viestintäratkaisuista. toimitusjohtaja Suomen Suomen Erillisverkkojen toimitusjohErillisverkot taja Kimmo Manni kertoo viranomaisten Kimmo Manni yhteisen radioverkon VIRVEn mullista8

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

neen aikoinaan organisaatiorajat ylittävän yhteistyön.

Suomessa oli vielä kymmenen vuotta sitten käytössä yli 50 eri viranomaisten erillistä ja erilaisiin tekniikoihin perustuvaa radioverkkoa. Tästä johtuen poliisin, alueellisten pelastuslaitosten, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta, viestintä ja tilannekuvan nopea välittäminen yhteisissä operaatioissa oli hankalaa tai mahdotonta.

Myös useiden kymmenien verkkojen ylläpito ja kehittäminen vaati runsaasti resursseja. Kun VIRVE ja sen valtakunnallisesti toimiva ryhmäpuhelutoiminta käynnistyi vuonna 2002, tilanne muuttui dramaattisesti.

Sujuva yhteistyö tuli mahdolliseksi ja kaikki turvallisuusviranomaiset saatiin yhden yhteisen verkon käyttäjiksi. ”Suomen Erillisverkkojen tehtävä on mahdollistaa turvallisuuden ylläpito kaikissa olosuhteissa. Meille tämä tarkoittaa käytännössä eri viranomaisten välisen viestinnän saumatonta takaamista radioverkossa.” ”VIRVEen lähdettiin kehittämään ja soveltamaan ensimmäistä kertaa uutta TETRA-teknologiaa. Nyt monet Euroopan maat ovat seuranneet perässä ja käyttävät tätä Suomessa kehitettyä teknologiaa,” Manni huomauttaa. Belgian ASTRID oli seuraava, Ruotsin RAKEL alkaa olla jo lähes koko valtakunnan kattava ja Saksan BOSNET on rakenteilla kovaa vauhtia. Kaikkiaan maailmassa on jo yli 130 samalla teknologialla

”VIRANOMAISYHTEISTYÖ ON OSAAMISALUE, JOSTA VOIMME OLLA YLPEITÄ.

SIINÄ SUOMALAISET NÄYTTÄVÄT MALLIA.”

JATKUU SIVULLA 10

fakta

aa-, meri- ja ilmavoimat. Nämä kolme tahoa ovat perinteisesti taanneet valtion ulkoisen turvallisuuden. Nyt joukkoon on lisättävä neljäs vartioitava taho ja sen puolustajat: verkko ja viranomaisyhteistyönä tapahtuva verkkojen toiminnan turvaaminen. Näillä sanoilla valtion IT-johtaja Yrjö Benson kiteyttää tietoverkkojen toimivuuden tärkeyden valtion toiminnan turvaamisessa – toki tähdentäen heti perään viranomaisyhteistyön olevan yksi tärkeä tukijalka muiden verkkoja operoivien tahojen ohella. ”Mahdollisia uhkia on aina tarkasteltava suhteessa uhan suuruuteen ja sen todennäköisyyteen”, Benson aloittaa. ”Verkkoon kohdistuva uhka voi lamaannuttaa valtakunnan. Ja vaikka sellaisen vaikutus ei olisi perinteisen hyökkäyksen tapainen tuho, on verkkoon kohdistuvan valtion IT-johtaja hyökkäyksen todennäköisyys tavattoman, Yrjö Benson jopa luvattoman paljon suurempi. Siksi tietoverkkojen toiminnan turvaamisesta on tullut niin ensiarvoisen tärkeää.”

Benson täsmentää verkostojen turvallisuuden olevan todella merkittävä osa viranomaisyhteistyön muodostamaa turvatiimiä. Suomen valtion toiminnan turvaamisen kannalta oleellisin tekijä on nimittäin organisaatiorajoista piut paut piittaava, tarpeeseen ja ratkaisuihin keskittyvä viranomaisyhteistyö. ”Suomalaiset puhaltavat yhteen hiileen. Poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, tulli – tilanteen ja tarpeen mukaan kaikki toimivat yhteiseksi parhaaksi. Talkookansa ei tuijota vanhoja organisaatiorajoja, vaan tarttuu lapion varteen ja ryhtyy yhteistuumin töihin. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on oleellinen osa tätä kokonaisuutta”, Benson tähdentää. ”Viranomaisyhteistyö on osaamisalue, josta voimme olla erityisen ylpeitä. Siinä suomalaiset näyttävät mallia ja muut maat seuraavat kaukana perässä”, Benson huomauttaa.

SAAKO VIRANOMAINEN NÄYTTÄÄ NAAMAANSA NAAMAKIRJASSA? Mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan? Valtion IT-johtaja Yrjö Bensonilla on VIRVEn laajentamisen ja TUVEn kehittämisen ohella mielessään paljon, paljon muutakin.

Käytännön esimerkkinä hän mainitsee viranomaisnetiketin. ”Tarvitsisimme valtion Netiketin. Saako virkamies kertoa Facebookissa asemaansa? Miten verkossa ylipäätään toimitaan? Kaikesta muusta löytyy viranomaisille kyllä ohjeistus, mutta netti on vielä kattamatta. Jonkun pitäisi vihjata valtion IT-johtajalle, että ohjeistus pitäisi ensi tilassa tehdä”, Benson naurahtaa.

TUVE-verkon kehitysvaiheet Turvallisuusverkkohankkeessa hyödynnetään olemassa olevia tietoliikenneverkkoja ja niiden palveluja mahdollisimman pitkälle. Hanketta ohjaa toteuttavien ratkaisujen korkea varautumistaso ja turvallisuus.

201X

Laajempi kansallinen kansainvälinen verkottuminen

6. Yleisten palveluiden kehittäminen

Sovellusintegraatio 5. Yhteinen tietovaranto

Käyttöliittymäintegraatio Uudet sovellukset

4. Tietojen konvergenssi

Sovelluspalvelimet

2012

Olemassaolevien sovellusten siirto

3. Yhteinen tiedonsiirto - Runkopalvelut ja peruspalvelut

TUVE palvelujen välityskanava Peruspalvelut

2. Tiedonsiirron mahdollistaminen - Infrapalvelut

Pääsynhallintapalvelut

1. Yhteinen verkko - Siirtoyhteydet

Konesalit, viestiasemat ja näiden laitteet

Verkkopalvelut

2009

Fyysinen verkko

fakta

PVJJK kehittää Suomelle turvaa Turvallisuusrakentaminen on koko Suomen mittakaavassa tärkeä ja kasvava ala – ja muodostaa merkittävän osan PVJJK:n toiminnasta. ”Turvallisuusrakentamisen suuruusluokkaa koko Suomen tasolla ei pysty tarkasti arvioimaan, koska monet yritykset pitävät tietonsa ei-julkisena. Keskus tuottaa pääosin koko puolustusvoimille turvallisuusvalvontaan liittyviä palveluita ja ratkaisuja. Merkittävä osuus organisaatiomme henkilötyövuosista ja kustannuksista liittyy suoraan turvallisuusrakentamisen ja sen ylläpitoon”, insinöörikapteeni Matti Yrttiaho johtamisjärjestelmäkeskuksesta huomauttaa.

Turvallisuusrakentamisella tarkoitetaan kohteen ja siinä olevan omaisuuden, tiedon ja koskemattomuuden suojaamista elektronisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla.

Elektroniset ratkaisut koostuvat rikosilmoitin-, kulunvalvonta- ja kameravalvontajärjestelmistä ja niihin liitetyistä sensoreista, sekä tiedonsiirtoalustoista, turvallisuusvalvomotietojärjestelmistä ja -ohjelmista. ”Turvallisuusrakentamisella luodaan myös kyky valvoa suojattuja kohteita luvattomien kulkijoiden osalta sekä tarvittaessa reagoida niihin – sekä tietenkin olla tietoisia myös luvallisista kulkijoista”, Yrttiaho kertoo.

PVJJK rakentaa viranomaisyhteistyön edellytyksiä. Viranomaisyhteistyötarve näkyy kaikessa PVJJK:n turvallisuusvalvontajärjestelmiin liittyvissä kehitys- ja rakennustöissä, niin tiedonvaihdon kuin valvonnan osaltakin. ”Esimerkiksi HALTIK saa aina tarvitessaan turvallisuusvalvontatiedot sekä olosuhdetiedot, kuten lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja automaatiohälytykset yhteisen verkkohankkeen kohteiden osalta”, Yrttiaho huomauttaa.

Insinöörikapteeni johtamisjärjestelmäkeskus Matti Yrttiaho

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 9

rakennettua turvallisuuskäytössä olevaa radioverkkoa.

Viranomaisyhteistyön pohjalta olemme samalla siis aikaansaaneet kansainvälisesti merkittävän menestystarinan”, Manni huomauttaa.

Saumattomasti toimivan viranomaisyhteistyön taustalla on toimiva tekniikka – joka puolestaan kysyy viranomaisyhteistyötä. ”Tekniikka kehittyy kaiken aikaa ja tarpeet sen mukaan. PVJJK, HALTIK ja Suomen erillisverkot tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä taatakseen viranomaisille ensiluokkaiset, turvalliset puitteet yhteistyöhön”, Manni tähdentää.

TUVE ON TULEVAISUUTTA

Järjestelmäinsinööri Ismo Viljanen

Valtion ylimmälle johdolle ja 30 000 turvallisuusviranomaiselle rakennettava hallinnon turvallisuusverkko TUVE tulee puolestaan toteutumaan lähivuosien aikana.

Korkean varautumisen tietoliikenneratkaisun tarkoituksena on parantaa valtion johtamisen ja valtiojohdon päätöksenteon edellytyksiä, sekä edesauttaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, tilannekuvan muodostamista ja tiedon eheyttä kaikissa olosuhteissa.

PVJJK:n puolelta TUVE-hankkeesta vastaava Ismo Viljanen luonnehtii projektia vaativaksi ja motivoivaksi. ”JJKlle hanke on merkittävä, lähes jokainen meistä on tavalla tai toisella tekemisissä TUVEn kanssa”, Viljanen huomauttaa. ”Hanke etenee hyvin, joskin aikataulu on toki erittäin tiukka. Toteutuessaan hankesuunnitelman mukaisesti TUVE tulee parantamaan viranomaisyhteistyön edellytyksiä todella monella saralla”, Viljanen lupaa.

Termit selviksi VIRVE Viranomaisverkko. Maailman ensimmäinen valtakunnallinen ja viranomaisten käytössä oleva TETRA-radioverkko. www.virve.com TUVE Hallinnon turvallisuusverkko, joka on Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaiset korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. TUVE-verkko mahdollistaa johtamiskyvyn kaikissa turvallisuustilanteissa.

YETT Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen. Valtioneuvoston 23.11.2006 antamassa periaatepäätöksessä ”Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategia” esitellään yhteiskunnan turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyn ja torjunnan yhteistyön toimintamalli. www.yett.fi HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2008.

Hallinnon tietotekniikkakeskus tuottaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä palveluita. www.haltik.fi Suomen Erillisverkot Suomen Erillisverkot Oy operoi VIRVEÄ. Suomen Erillisverkot Oy on valtion 100 % omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö.

10

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Valtiovarainministeriön TUVEhankepäällikkö Esko Vainio huomauttaa turvallisuusverkon käyttöönoton tapahtuvan vaiheittain – osa TUVE palveluista on jo nyt käytössä. ”Tämä on ainoa järkevä malli etenemiselle, kyseessä kun on 200 miljoonan euron hanke”, Vainio muistuttaa.

TUVEn myötä turvallisuusviranomaisten välisestä ketjusta tulee katkeamaton.

Vainio tähdentää TUVEn edustavan uusinta ja parasta tekniikkaa, mutta kuitenkin koeponnistettua sellaista. ”TUVEssa – tai sanoisinko TUVEssakin – edustamme teknologian keihäänkärkeä.

Hankkeessa on perusperiaatteena Green IT -ajattelu, eli ympäristöarvot ja energiatehokkuus otetaan joka vaiheessa mukaan suunnittelu- ja toteutustyössä”, Vainio kertoo.

YHTEISTYÖ YLI RAJOJEN

TUVE-hankepäällikkö Valtiovarainministeriö Esko Vainio

”HANKKEESSA ON PERUSPERIAATTEENA GREEN IT -AJATTELU JA ENERGIATEHOKKUUS.”

”TUVE-verkon käyttäjiksi tulee yksinomaan turvallisuusviranomaisia ja valtion ylin johto, mutta ICT alustan toteutuessa sen päälle rakennetaan toki palveluja, joita voi hyödyntää moni muukin – esimerkiksi pelastusviranomaisten koko ketju yksityinen sairaankuljetus mukaan lukien”, Vainio lupaa.

Tällaisella mallilla voidaan taata paitsi maailmanluokan turvallisuus, myös entistä joustavampaa yhteistyötä yli viranomaisrajojen.

Yrjö Benson muistuttaa Public-private rajan olevan meillä Suomessa muutoinkin veteen piirretty viiva.

Yhteistyöhalu ja talkoohenki kun ulottuvat maassamme jopa yli voitontavoittelurajojen. Esimerkkinä hän mainitsee uuden hankkeen, johon on tarkoitus tarttua pian. ”Kyseessä on pieni, yksinkertainen ja mullistava ajatus.

Ajatuksena on ottaa kaikki Suomessa 24/7 operoivat, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toimijat mukaan VIRVEen, siis sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin tahot, joilla on ympärivuorokautinen valvonta.

Kun nämä tahot – yhteensä parikymmentä toimijaa – saadaan saman radioverkon äärelle, tulee meillä Suomessa olemaan yksinkertaisesti maailman paras valveutumisen taso”, Benson hymyilee.

Viranomaisyhteistyö ylittää organisaatiorajat Luotettava ja turvallinen viranomaisviestintä on ehdoton edellytys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.

Rajavartiolaitos Sosiaali- ja terveystoimi

Poliisitoimi

Pelastustoimi Puolustusvoimat

Tulli Ministeriöt

Valtion ja kuntien turvallisuudesta vastaavat tahot fakta

HALTIK turvaa viranomaisten välisen viestinnän YETT, Yhteiskunnan Elintärkeiden Toimintojen Turvaaminen. Niin TUVE kuin VIRVE ovat olemassa ennen kaikkea tätä tehtävää varten, sanalla sanoen varmistamassa Suomen toimintaedellytyksiä myös poikkeusoloissa.

YETTn painopistealueet kehittyvät yhteiskunnan mukana. Niinpä poikkihallinnollinen teknologiariippuvuus, valtion kriisijohtamiseen tarvittavat tekniset järjestelmät ja muutkin yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleelliset teknologiat – esimerkiksi energiansaannin turvaamiseksi – on katettu YETTssä.

Viranomaisyhteistyön pohjana nyt ja tulevaisuudessa ovat Hallinnon tietotekniikkakeskuksen HALTIKin tuottamat yhteiset palvelut. Sisäasianministeriön strategisena palvelukeskuksena HALTIKin tehtävänä on kehittää, hankkia, tuottaa ja ylläpitää keskitetysti kaikki tieto- ja viestintätek-

niset palvelut, joita YETTn mukainen valtion toiminnan turvaaminen edellyttää.

Vuonna 2008 käynnistyneen HALTIKin johtaja Tuija Kuusisto muistuttaa keskittämisen tuomista synergiaeduista: ”Turvallisuus ei koskaan ole halpaa, mutta keskittämällä haetaan niukkenevien kehysten maailmassa mahdollisimman toimivia ja johtaja tehokkaita ratkaisuja.”

HALTIK Tuija Kuusisto ”HALTIKin myötä asioita tuotetaan ainoastaan yhden kerran. Poliisi, tulli, rajavartiolaitos, hätäkeskukset – tässä vain muutama esimerkki niistä tahoista, jotka toimivat Suomessa lähes saumattomassa yhteistyössä. Osaltaan me olemme mukana mahdollistamassa tätä yhteistyötä luomalla sen vaatimat ICT-puitteet. HALTIKin avulla viestintä toimii aina, oli kyseessä iso tulipalo, piiritystilanne, kadonneen etsintä tai muu erityistilanne”, Kuusisto kertoo.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 11

Sivut:

12

13

14

15

TEKSTI: KARI ALALUUSUA KUVAT: OLLI URPELA

Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen hallinnollisen verkon tulostuspalvelu-uudistus on saatu kesän aikana valmiiksi.

Tulostuspalvelu-uudistus udistus on muuttanut varuskunnissa ja esikunnissa monia käytäntöjä, kun työasemakohtaisia pöytäprinttereitä vaihdettiin verkkotulostimiin. Uudistuksen myötä puolustusvoimien vanhojen tulostimien tilalle hankittiin 2 400 uutta tulostinlaitetta. Laitteita toimitettiin kaikkiaan noin 160 paikkaan.

Tulostimien vaihto varuskunnissa aloitettiin viime vuoden lopulla.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin piti olla valmis toukokuun alkuun mennessä, joten aikataulussa hieman myöhästyttiin.

Projektipäällikkö Jukka Leppänen PVJJK:sta kertoo, että aikataulujen sovittaminen varuskuntien, laitteiden toimittajan ja alueellisten johtamisjärjestelmäkeskusten välillä ei ollut helppoa. ”Laitteiden sovitut asennuspäivät eivät välttämättä sopineet kaikille, jolloin muutokset sekoittivat aikatauluja. Kaikille sopivan ajankohdan löytämisessä oli toisinaan melkoista säätämistä”, hän kertoo.

Myös toimitusaikatauluja jouduttiin hieman muuttamaan, mikä osaltaan myöhästytti projektia. ”Laitteet toimittanut Atea ei saanut laitetoimittajaltaan koneita niin nopeasti kuin oli suunniteltu, mistä aiheutui jälkitoimituksia.

Pienistä hankaluuksista huolimatta projekti kuitenkin eteni kuin juna, jossa oli veturi ja 160 vaunua. Joissakin vaunuissa tosin oli jäänyt jarru päälle, mutta siitä huolimatta juna liikkui koko ajan eteenpäin ja saapui perille”, Leppänen kuvailee.

U

12

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

päätökseen

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 13

”Suurimmat kiitokset kuuluvat Atean logistiikalle ja alueellisten johtamisjärjestelmäkeskuksien yksiköille, jotka venyivät tilanteiden mukaan äärimmilleen”, Leppänen kiittelee.

omalla toimikortillaan. Leppänen uskoo, että skannauksen myötä palvelu-uudistuksesta löydetään uusia käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi matkalaskun tekijä voisi skannata kuitit itse ja lähettää ne sitten sähköisesti matkalaskujen käsittelijälle.

LUVASSA UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA

projektipäällikkö PVJJK Jukka Leppänen

Puolustusvoimien tulostuspalvelu-uudistus ei ollut pelkästään laitteiden vaihto-operaatio, vaan kyse on uudesta palvelusta, johon liittyy paljon muuta. ”Väritulostamisen mahdollisuudet kasvoivat, kun väritulostimia saatiin enemmän. Vielä oleellisempaa on se, että uusilla monitoimilaitteilla voidaan myös skannata. Kaikki skannatut ja tulostettavat asiakirjat menevät puolustusvoimien tiloissa oleville palvelimille, joten asiakirjan luonut henkilö voi käydä ottamassa tulosteen ulos miltä puolustusvoimien tulostimelta tahansa”, Leppänen kertoo.

”PROJEKTI ETENI KUIN JUNA, JOSSA ON VETURI JA 160 VAUNUA”

HIENOSÄÄTÖÄ KOKEMUSTEN KARTTUESSA

Uusi järjestelmä mahdollistaa tulostuskustannusten tarkan seurannan myös joukko-osastoittain. ”Joukko-osastojen tietohallintopäälliköt pystyvät seuraamaan, kuinka laitteita käytetään ja mistä he maksavat.

Nähdään myös, onko viisasta pitää tiettyä laitetta tietyssä kohteessa, vai voisiko sen sijoitus olla muualla parempi.

Hienosäätöä sijoituksen suhteen voidaan tehdä sitä mukaa, kun koneiden käyttöaste todentuu.”

Leppänen kertoo, että joukko-osasto voi tarvittaessa ohjeistaa väkeään laitteiden käytössä. ”Jos esimerkiksi huomataan, että väritulosteiden määrä kasvaa liikaa, niiden ottamista voidaan rajoittaa. Onhan väritulostaminen viisi kertaa kalliimpaa kuin mustavalkotulostus.

Järjestelmä antaa välineet kustannusseurantaa varten”, hän sanoo.

Projektin suunnitteluvaiheessa arvioitiin, että uudistus tuo puolustusvoimille vajaan miljoonan euron kustannussäästön vuodessa. Summa tarkentuu myöhemmin, mutta Leppäsen tiedossa ei ole mitään sellaista, minkä vuoksi arviota pitäisi ryhtyä korjaamaan. Jokainen hankittava lisälaite kaventaa säästötavoitetta, joten laitemäärän kasvattamiseen on suhtauduttava hyvin harkiten.

ULKOISTETUSTA PALVELUSTA MYÖS ONGELMIA

Lisäksi tietoturvaluokan III -asiakirjat ovat jo työasemalta lähtiessään salatussa muodossa. Kirjoittaja saa tulostustyön ulos salauspiirin sisältävältä TLL III -tulostimelta

fakta

Järjestelmä vaatii hiomista Panssariprikaatissa (PSPR) Parolannummella tulostus- ja kopiointikulut ovat olleet seurannassa pitkään. Varuskunnan tiedottaja, kapteeni Ari Viitala kertoo, että heillä on jo vuosikausia järkiperäistetty tulostustoimintaa muun muassa vähentämällä laitekantaa. ”Enimmillään meillä oli noin 50 kopiokonetta, jotka sittemmin vaihdettiin 25 leasingkoneeseen, joista osa oli monitoimilaitteita. Henkilökohtaisia tulostimia prikaatissa oli noin 200 ja verkkotulostimia noin 50. Tällä hetkellä laitteiden kokonaismäärä on alle 50”, hän kertoo.

PVJJK:n uusi järjestelmä kuitenkin lisää laitteiden käyttömahdollisuuksia ja ennen kaikkea tietoturvaa, kun asiakirjat siirtyvät salatussa muodossa työasemalta puolustusvoimien palvelimelle. ”On erittäin hieno idea, että voin tehdä tulosteen koneellani ja tulostaa sen omalla kortilla ja pin-koodilla mistä puolustusvoimien monitoimilaitteesta tahansa”, Viitala kiittelee.

Panssariprikaatissa on havaittu, että käytännössä uusi järjestelmä kaipaa hiomista. Esimerkiksi varusvarastolla kortilla luettavat tulostimet eivät ole käytännöllisiä. ”Kun meille tulee 1 300 alokasta, ei kenenkään kortti kestä

14

Leppänen pitää luonnollisena, että uudistusprosessin alkuvaiheessa esiintyi muutosvastarintaa, kun yksilölliset pöytäkoneet vaihtuivat yhteisiin laitteisiin. Myös positiivista palautetta on tullut, sillä uudet laitteet ovat

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

sitä, että jokaisen alokkaan kohdalla kortti vedetään omasta tietokoneenlukijasta ulos ja viedään tulostuslaitteeseen, jotta saadaan printattua kaverille varusteista kuitti allekirjoitettavaksi”, Viitala kertoo.

Parolannummella ongelma on ratkaistu siten, että varastolla henkilökunta pääsee tietyiltä työasemilta tulostamaan suoraan ilman korttia.

Toinen Panssariprikaatissa havaittu ongelma koski Panssariprikaatin tiedottaja, kapteeni varusmiesten kopiointimahdollisuutta.

Ari Viitala ”Ennen vanhaan yksikön vääpeli antoi lähetille kouraan nipun papereita ja sanoi, että käypä ottamassa näistä kopiot. Nyt työ ei ole ihan yksinkertaista, kun kopiointi ei onnistu ilman korttia. Siksi olemme hankkineet yksiköiden esikuntiin varusmieskopiointiin tarkoitettuja kortteja.” ”Kun varusmies tulee kopioimaan, minun ei tarvitse keskeyttää omia töitä koneellani, vaan käyn avaamassa varusmieskortilla koneen kopiointitehtävää varten, jotta pin-koodia ei tarvitse luovuttaa varusmiehelle. Kun kopiointi on ohi, hän palauttaa heti kortin minulle. Varusmiehet eivät saa korttia ja koodia itselleen”, Viitala kertoo.

hyvälaatuisia, samoin tulosteet. Mutta uusi palvelu toi myös uudenlaisia ongelmia. ”Ulkoistetun palvelun myötä siviilipuolelta tulee korjaajia ja huoltohenkilöitä komppanioihin saakka. Tällaista ei ole aikaisemmin tapahtunut. Huoltomiehet ja muut asiantuntijat ovat toki turvallisuustarkastettuja, mutta käytännön ongelmia saattaa syntyä siinä, miten huoltomies pääsee varuskunnan portilta koneen äärelle, kuka avaa ovet ja niin edelleen. Käytännöissä on ollut jonkin verran paikallista kirjavuutta.”

Kun on kyse laajasta uudistuksesta, käytännöissä huomataan pieniä lastentauteja. Vastaan tulee yllätyksiäkin, jotka koettelevat käyttäjien kärsivällisyyttä. ”Järjestelmällisesti edeten harmeista päästään voiton puolelle”, Leppänen uskoo.

Hänen mielestään koulutus ja ohjaus laitteiden käytössä on tärkeää. ”Peruskoulutus on annettu joukko-osastojen nimeämille henkilöille, ja laitteiden käyttöohjeet on julkaistu sisäisessä verkossa Tornissa, missä niitä päivitetään tarpeen mukaan”, hän muistuttaa.

Ajan mittaan laitteet käyvät tutuimmiksi ja käyttäjät löytävät niistä uusia ominaisuuksia. Tieto leviää myös käyttäjältä toiselle, onhan kaikkialla samanlaiset laitteet.

Uusilla monitoimilaitteilla voidaan tehdä muutakin kuin tulostaa.

Niillä voidaan esimerkiksi skannata. Näin esimerkiksi matkalaskun tekijä voi skannata kuitit itse ja lähettää ne sähköisesti laskun käsittelijälle.

PROJEKTIN TAVOITTEET TOTEUTUVAT

ATEA VALVOO LAITTEIDEN KUNTOA

Puolustusvoimien ja Atea Finland Oy:n välisen viisivuotisen tulostuspalvelusopimuksen mukaan Atea huolehtii laitteiden toimituksista ja huollosta aina paperi- ja värikasettitoimituksia myöten. Atea hallinnoi järjestelmää ja valvoo laitteiden kuntoa omissa tiloissaan. ”Jos käyttäjä havaitsee laitteissa jotakin vikaa, hän voi jättää asiasta puolustusvoimien verkon cissi-järjestelmään vikatiketin, joka menee suoraan Atean hallintapisteeseen.

Meidän ei ole tarvinnut luoda omaa erillistä vikailmoitusjärjestelmää, vaan voimme käyttää hyväksi jo olemassa olevaa järjestelmää”, Leppänen kertoo.

Tulostusuudistus kattaa alkuvaiheessa hallinnollisen verkon noin 14 000 käyttäjää. Puolustusvoimien operatiivinen verkko jää ennalleen. Tulostuspalveluun kuuluvista tulostimista osa jäi verkon ulkopuolelle työasemakohtaisiksi printtereiksi. Näiden laitteiden suurin käyttäjäkunta löytyy terveyshuollon puolelta. ”TÄMÄ EI JÄÄ TÄHÄN”

”Tämä ei jää tähän, vaikka projekti päättyy. Nyt alkaa sen hyödyntäminen”, Leppänen pohtii.

Puolustusvoimissa on yhtenäiset laitteet ja yhteinen tulostusjärjestelmä. Hallittu ympäristö tuo mahdollisuudet kehittää toimintoja, jotka ulottuvat pitemmälle kuin tähän asti, myös puolustusvoimien ulkopuolelle.

fakta

Puolustusvoimien tulostuspalvelu-uudistukselle asetettiin kolme tavoitetta: saada kustannukset kuriin, kehittää kustannusseurantaa ja nostaa tietoturvatasoa. Leppänen uskoo, että yli 2,5 vuotta kestäneen projektin tuloksena tavoitteet toteutuvat. ”Tärkeää on, että asiakkaat eli puolustusvoimien joukkoosastot, esikunnat ja muut kohteet ottavat uudistuksen vastaan positiivisessa hengessä. Jotta palvelut olisivat täysin hyödynnettävissä, on asiakkaiden tultava tarvittaessa vastaan ja mietittävä itsekin, mitä mahdollisuuksia uusi palvelu voi tarjota. Jotkut ovat olleet tässä valmiimpia kuin toiset”, hän sanoo.

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TOTUTTELEE JONOTUKSEEN Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, kommodori Aulis Minkkinen toteaa tulostuspalvelun käyttöönoton olevan korkeakoulussa vielä niin uusi asia, että varsinaisista käyttökokemuksista ei voida puhua. Itse asennusvaihe meni Minkkisen mukaan ”alan vakiintuneiden normirutiinien mukaan, eli vähän sinnepäin ja alkuperäisistä aikatauluista myöhässä”. ”Vieläkään kaikki laitteet eivät ole toiminnassa, saati, Maanpuolustusettä niiden toiminnallisuutta osattaisiin hyödyntää”, korkeakoulun Minkkinen toteaa. hallintojohtaja, kommodori Kokemuksiakin on toki jo kertynyt, ja ainakin värikaAulis Minkkinen settien odottelussa on jo ehditty manailutasolle. ”Viikko on ehdottomasti liian pitkä aika siihen, että tärkeä työkalu seisoo”, Minkkinen sanoo.

Minkkisen mielestä tulostuspalvelu-uudistuksen läpimurtoon on vielä pitkä matka. ”Ensin on saatava tekniikka ja huoltorutiinit vastaamaan käyttäjän tarpeita. Sitten on opetettava loppukäyttäjät hyödyntämään järjestelmän tekniset ominaisuudet, jotta meillä ei ole nurkassa uusinta mallia oleva Jaguar, josta käytetään vain tavarasäiliötä”, hän sanoo.

Ja viimeisimpänä: ”Viivan alle on jäätävä säästöjä!”

Minkkinen epäilee tätä kohtaa kaikkein eniten, sillä: ”korkeakoulun työntekijät alkavat olla jo kaikki tietokonesukupolvea. Paperisukupolvi tarvitsi yhden printin osatakseen lukea ja toisen varmuuden vuoksi mappiin. Nykyisin selvä enemmistö osaa jo lukea asiat putkelta,”, hän sanoo. ”Ja mitä jonotukseen tulostimen äärellä tulee, niin asiassa on jotain hyvääkin: ennen tavattiin tupakkipaikalla, jatkossa kuulumiset kai vaihdetaan tulostinjonossa”, Minkkinen naurahtaa.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 15

Sivut:

16

17

18

19

20

TEKSTI: PERTTI SUVANTO KUVAT: JANNE LEHTINEN & SHUTTERSTOCK

VIRTUALISOINTI VIHREYTTÄÄ KONESALIT PALVELINHOTELLIT OVAT ENERGIASYÖPPÖJÄ.

MUTTA PIAN NIIDEN EDESSÄ ON NÄLKÄKUURI.

16

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

15 mrd € Maailmassa maksetaan vuosittain 15 miljardia euroa siitä, että konesaleissa pyörii turhaan palvelimia, joissa ei ole mitään.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 17

A

arne Hummelholm on tietoliikenteen kiistaton taitaja. Ei tarvitse kuin vilkaista hänen ansioluetteloaan, pitkän linjan monipuolista koulutustaan tai aikaansaannoksiaan monikymmenvuotiselta uralta puolustusvoimissa.

Tällä hetkellä hän tekee työtä valtiovarainministeriössä Turvallisuusverkkohankkeen (TUVE)

teknisenä päällikkönä.

Yksi keskeinen osa hänen nykyisestä työstään kohdistuu tietoliikenteen, erityisesti palvelinhotelliympäristön, energiankulutukseen ja mahdollisiin säästöihin. Säästöt tarkoittavat sekä tuntuvasti nykyistä pienempää hiilijalanjälkeä että konkreettisesti säästettyjä euroja.

Internet-palvelujen määrä kasvaa lähes räjähdyksenomaisesti.

Verkkosivut, sähköposti, musiikki, elokuvat, pelit, verkkolehdet, Facebook, You Tube, Twitter, sosiaalinen media...

Palvelinkeskusten eli niin sanottujen palvelinhotellien määrä lisääntyy myös tuntuvasti. Samalla kasvaa niiden käyttämä energia. Nykyisin ne säästö kokouskuluihin saadaan, haukkaavat noin puolikun käytetään puolustusvoimien toista prosenttia kaikesta video- ja verkkokokousjärjestelmiä. maailman sähköenergiasta. Yleisten ja varovaisten arvioiden mukaan kulutuksen odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Hummelholmin mukaan luvut voivat olla paljon suurempiakin. ”Yhdysvaltojen Environmental Protection Agency (EPA) arvioi, että palvelinhotellien energiantarve lisääntyy 15 vuodessa kymmenkertaiseksi. Cisco puolestaan ennustaa kasvun 17-kertaiseksi. Näissä arvioissa on jo otettu huomioon laitteiden ja komponenttien energiatehokkuuden lisääntyminen.”

Uuden energian kasvun hillitsemiseksi on siis tehtävä jotain.

33%

VIRTUALISOINTI VÄHENTÄÄ SERVEREITÄ

Ensimmäinen ja tehokkain Hummelholmin lääke on palvelinten, levyjärjestelmien ja tietoliikenteen virtualisointi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun nykyisen palvelimen prosessorin kuormitus on noin 3–4 prosenttia ja huippukuormatkin yltävät vain noin seitsemään prosenttiin, kun kuormitus voisi olla sata. Kuitenkin kaikki tyhjä vie energiaa. Serveri ajetaan siis suuremmalla kuormalla eli virtualisoidaan se. ”Maailmassa maksetaan 15 miljardia euroa pelkästään siitä, että täällä pyörii turhaan palvelimia, joissa ei ole mitään. Virtualisointi on kaikista nopein tapa saada säästöjä aikaan. Se merkitsee vähemmän laitteita, energiaa, ylläpitoa, päivityksiä, lisenssejä, lattiatilaa ja verkkoja.”

Hummelholmin arviossa parhaimmillaan 1 000 palvelimen hotelli voidaan typistää virtualisoinnissa sadan palvelimen hotelliksi. Samassa suhteessa vähenee tilan ja kaapeloinnin määrä. Useampia palvelinhotelleja voidaan jopa lakkauttaa. Palvelinhotellien investointiarvo on miljoonia euroja.

Viiden vuoden aikana 1 000 serverin virtualisoitu palvelinhotelli (sata fyysistä palvelinta) säästää parhaimmillaan laite-, energia- ja ylläpitokustannuksissa lähes 11 mil18

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

”TIETOKONESALIEN JÄÄHDYTTÄMINEN ON NYKYISIN ISO YMPÄRISTÖKYSYMYS, JOHON OLLAAN VASTA NYT HAVAHTUMASSA.” joonaa euroa. Vuodessa sillä kattaisi 234 omakotitalon sähkönkäytön.

ENERGIAA HARAKOILLE

Konesalien toinen murheenkryyni on hukkalämpö.

Koneiden ottama sähkö muuttuu lämmöksi ja sen jääh-

VASEMMALLA: Omilla valinnoillakin voi auttaa. PVJJK:n Helsingin johtamisjärjestelmäyksikön johdon assistentti Suvi Puska pitää esimerkiksi videoneuvottelujärjestelmää järkevänä tapana säästää.

dyttämiseen kuluu lähes sama määrä energiaa. Ympäristön kannalta se on lohdutonta haaskausta. Hummelholmin mukaan hukkalämpö tulisikin hyödyntää palvelinhotellien jäähdyttämisessä. Nyt lämpö menee pääasiassa hukkaan.

Tietokonesalien jäähdyttäminen on nykyisin iso ympäristökysymys, johon ollaan vasta nyt havahtumassa.

Palveluhotellien energiatehokkuutta kuvaa niin sanottu tehokerroin, joka ilmaisee kokonaisenergiakulutuksen ja varsinaiseen laskentaan käytettävän energian välisen suhteen. Tavallisten konesalien tehokerroin on noin 2.

Nykyisin jäähdytys ja ympäryslaitteet vievät palvelinhotelleissa noin kaksi kertaa ICT-laitteiden tarvitseman energiamäärän. Erittäin ekotehokkaiden salien luku voi olla alle puolentoista. Hummelholmin mukaan tavoitteena on, että hyötysuhde saadaan mahdollisimman lähelle yhtä. ”Jopa 70 prosenttia hukkalämmöstä on nykykonstein hyödynnettävissä ja se voidaan muuttaa takaisin jäähdytysenergiaksi. Kaasukäyttöiset laitekehikot tulevat tehostamaan tulevaisuudessa tätä vielä tuntuvasti.”

Hukkalämpöä voitaisiin Hummelholmin mielestä hyödyntää myös kaukolämpönä asuntoalueille tai käyttää esimerkiksi kasvihuoneiden lämmitykseen.

50% keskitason LCD-näyttö kuluttaa noin puolet vähemmän kuin kuvaputkinäyttö.

”Hyvä esimerkki on eräs valtionyritys, joka virtualisoinnilla sai tiputettua pois viisi palvelinhotellia. Säästyneellä lämpömäärällä he olisivat lämmittäneet toistasataa omakotitaloa.”

PROFILOINTI EI ANNA PAAHTAA TÄYSILLÄ

Kolmanneksi teholääkkeeksi Hummelholm tarjoaa palvelinhotellien ja verkkojen profilointia. ”Emme käytä verkkoa koko ajan. Yöllä pääasiassa nukumme. Käytännössä kaikki sellaiset sovellukset ja prosessit, joita ei käytetä toimistoajan ulkopuolella, voitaisiin laskea valmiustilaan. Näin ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuna energiankulutus voi laskea 80 prosenttia. Nyt joka paikka paahtaa kaiken aikaa täysillä.” ”Säästöä saadaan myös kiinteiden työasemien profiloinnilla. Vaikka yksittäisen koneen energiansäästö saattaa vaikuttaa pieneltä, säästö konkretisoituu, kun työasemia on kymmeniä tuhansia.”

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 19

Hummelholmin mielestä myös palvelinhotellien ja viestintäverkkojen järjestelmien ja laitteiden energiasyöttö tulisi saada tasajännitesyötöksi.

Tällöin muun muassa UPS-laitteet katoaisivat.

VÄHÄN SÄHKÖÄ, PIENI HIILIJALANJÄLKI

Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelinhotellipäällikkö Simo Säteri sanoo, että energiatehokkuus lienee nykyisin käytössä olevista keinoista tehokkain tapa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. ”Jokainen tarkastelee asiaa omalta kannaltaan. Minä voin osaltani vaikuttaa siihen, että PVJJK:n konesaleissa käytetään mahdollisimman vähän sähköä.”

Virtualisointi on Säterin mukaan Johtamisjärjestelmäkeskuksessa meneillään olevaa todellisuutta. Kun aiemmin prosessorikuormitukset olivat neljän prosentin vaiheilla, virtualisoinnin jälkeen kuormitus nousee 60:een tai 80:een hieman talon tavoista riippuen. ”Jätämme joka tapauksessa jonkin verran pelivaraa, sillä tosielämässä on syytä varautua yllätyksiin, joita teoriassa ei ilmene.” ”Kun parhaimmillaan selviämme 20 osalla aiemmasta raudasta, se tarkoittaa, että sähköä kuluu vastaavasti vähemmän. Pystymme leikkaamaan noin 2/3 energiakustannuksista.

Sivistynyt insinööriveikkaukseni on, että tällä säästöllä hiilijalanjälki kutistuu noin neljäsosaan.” ”Samalla myös servereihin tarvitsee investoida vähemmän rahaa, olkoonkin, että virtualisointitoimittajat ulosmittaavat oman tuloksensa.

Vihreyttä tulee lisäksi siitä, että kalustovalinnoissa käytämme niitä toimittajia, joilla energiatehokkuusasiat ovat parhaimmassa kunnossa.”

Säteri sanoo, että hallinnollinen koneympäristö on tällä hetkellä elinkaarensa loppupäässä.

Se perustettiin viitisen vuotta sitten ja edessä on koneiden vaihto. Ensi vuoden puolella kaikki laitteet on uusittu ja samalla siirrytty virtuaalipalvelimiin.

HUKKALÄMMÖLLE ETSITÄÄN RATKAISUA

Konesalien hukkalämpöongelma on Säterille tuttu asia ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Jokaista uutta salia tehtäessä pohditaan mitä lämmöllä voisi tehdä. ”Aina sillon kun muutoksia tehdään, asia käydään läpi. Lopputulos on varmasti se, että saamme hukkalämmön käyttöön kaukolämpöverkkoon.”

16 000 €

Kännykän ja sen laturin aiheuttama sähkölasku on noin 1 €/vuosi, jos laturi on aina pistorasiassa. Jos laturi on pistorasiassa vain latauksen aikana, sähkölasku on noin 10 senttiä vuodessa.

Kännykän pieni sähkönkulutus kertoo, miten pienistäkin summista syntyy suuria, jos koko puolustusvoimien henkilökunta toimii oikein.

”ENERGIATEHOKKUUS LIENEE NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA KEINOISTA TEHOKKAIN TAPA TAISTELUSSA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN.”

fakta

Seuraava askel –ympäristöohjelma Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksessa valmistui marraskuussa 2008 alustava ympäristökatselmus. Sen teki suunnittelija Piia Niiranen PVJJK:n tuotanto-osastolta. ”Se oli ensiaskel, jolla pyrittiin saamaan selville, missä nyt mennemme.

Päämääränä oli kaikkien organisaation toimintojen, tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohtien tarkastelu.” ”Seuraava steppi on ympäristöohjelma, joka luodaan merkittävimmille ympäristönäkökohdille. Ympäristöohjelma rakentuu toiminnan ympäristönäkökohdista, ympäristövaikutuksista, päämääristä, tavoitteista, toimenpiteistä, mittareista, vastuuhenkilöistä ja aikataulusta. Ohjelma on luonnosvaiheessa ja valmistuu tämän vuoden aikana.”

20

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Niirasen mielestä ympäristöasiat ovat tärkeitä PVJJK:lle. ”Ympäristölainsäädäntö asettaa omat velvoitteet, joita on noudatettava. Ennakointi on myös halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen. Ympäristöasioiden huomioiminen toiminnassa on myös imagokysymys.” ”Vihreys voisi olla toiminnassa mukana ilman, että sitä tarvitsisi sen kummemmin miettiä. Sammutan valot, laitan näytön pois päältä, huomioin ympäristöasiat hankinnoissa”, Niiranen luettelee omia arkisia ekotekojaan.

TEKSTI: ANTTI LAGUS

Projekti alkaa ja loppuu vaatimustenhallinnalla

Asiakkaat saavat sitä, mitä tilaavat. Jos lopputuotteeseen halutaan kaikki mahdolliset ominaisuudet, ne yleensä siihen myös pakataan. Käyttäjien vaatimukset ovat usein epätäydellisesti ilmaistuja.

”Vuonna 2012 PVJJK:lle tulee mahdollisuus hyllyttää projektit jo ennen niiden aloittamista, jos vaatimustenmäärittely ei ole kohdallaan”, Nenonen sanoi.

VAATIMUKSET TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

VJJK järjesti toukokuussa seminaarin vaatimustenhallinnasta. Tilaisuuteen osallistui niin puolustusvoimien kuin toimittajien edustajia. PVJJK:n laadunvarmistuspäällikkönä yli kolme vuotta toiminut teknikkokapteeni Veli-Matti Porkka on työssään edistänyt yhteistyötä puolustusvoimien, järjestelmiä toimittavien yritysten ja sidosryhmien kanssa. PVJJK:n järjestelmätoimittajien laatujärjestelmiä on auditoitu yhdessä Inspectan ja Den Norske Veritaksen kanssa. ”Järjestelmätoimituksien sopimuksiin liittyvää laadunvarmistusta on toteutettu Naton julkaisun AQAP 2110 perusteella, jossa korostuu suorituskyky, luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys. Tässä yhteydessä vaatimuksien hallinta on keskeinen asia”, Porkka sanoi.

Vaatimukset on syytä asettaa keskinäiseen hierarkiaan, jossa tärkeimpiä ovat kriittiset vaatimukset. Kriittisiä vaatimuksia on paljon vähemmän kuin ensisijaisia ja toissijaisia vaatimuksia. Vaatimustenmäärittelyn haasteena Hirvi pitää sitä, että vaatimuksia tehdään muutostenhallinnan ohi, sillä muutostenhallinnan byrokratiaa pidetään liian raskaana. ”Tärkeintä vaatimustenhallinnan käyttöönotossa on se, että toimintatapoja pitää muuttaa”, Hirvi sanoi.

Myös ilmavoimissa parikymmentä vuotta laadunkehittämistehtävissä toiminut ja nykyinen Insta DefSec Oy:n laatujohtaja Jouko Saikkonen korosti vaatimusmäärittelyn merkitystä. Jos mukana on löyhiä vaatimuksia, voidaan hyväkin projekti vaarantaa.

P

VAIN OLEELLISET ASIAT MUKAAN

KEHITYSKOHTEET TYÖN ALLE

Eversti Pertti Hyvärinen painotti avauspuheessaan vaatimusten merkitystä.

Vaatimusmäärittelyllä voidaan varmistaa, että projektiin otetaan mukaan oleelliset asiat. Saab Systemsin järjestelmäsuunnittelija Kari Hirvi puhui aikajanasta, jonka alkuvaiheessa on vaatimusmäärittely. Hän tähdensi, että vaatimusmäärittely on myös projektin loppuvaiheessa, jolloin tarkistetaan vaatimustenmukaisuus.

Majuri Juhana Nenonen PVJJK:n suunnittelutoimistosta sanoi, että vaatimukset pitäisi linkittää kyvykkyysrakenteeseen, jotta nähdään, missä on aukkoja.

Eräässä projektissa oli Saikkosen mukaan vaadittu, että tuotteen pitää perustua innovatiiviseen ja ennakkoluulottomaan lähestymistapaan, jossa nykyteknologian mahdollisuudet käytetään hyväksi. ”Kuulostaa hyvältä, mutta sitä on mahdoton mitata.”

Porkan ja Saab Systemsin Katja Lahtisen vetämä seminaari päättyi yhteenvetoon, jossa Lahtinen haki konsensusta seminaarille.

Esimerkiksi hankkeiden ja hankepäälliköiden valmennus sekä laatu- ja toiminnallisuuskatselmointien kehittäminen olivat toteuttamiskelpoisia asioita. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että näitä asioita kannattaa kehittää yhdessä.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 21

Lyhyesti

”Järjestelmien on toimittava 24/7.”

– MATTI HAUTALA

PVJJK mukana NATO CWIX 2010 -harjoituksessa Norjan Lillehammerissa järjestetyssä harjoituksessa testattiin eri puolustushaarojen järjestelmien kansainvälistä yhteentoimivuutta. Suomalaiset testasivat maa-, merija ilmatilannekuvan välittämistä MATI2-, MEVAT- ja JADE C2 -järjestelmillä. Testausjärjestelyt mahdollistivat myös tilannekuvan vaihtamisen näiden järjestelmien välillä.

PVJJK:n edustajia harjoituksessa oli mukana viisi ja kaikkiaan Suomen osaston vahvuus oli 27 henkilöä. Yhdysvalloissa järjestetyssä US CWID 2010 -harjoituksessa oli mukana kaksi merivoimien edustajaa testaamassa MEVATjärjestelmää.

PVJJK:n kehitysosaston apulaisosastopäällikön Eero Valkolan mukaan Suomen järjestelmien kansainInsinöörikapvälinen yhteentoimivuus teeni Sami todettiin hyväksi.

Sundström, ”Järjestelmien testaus Systematicin toi arvokkaita tuloksia. Myös Jouni Lahtinen puutteita löydettiin, joten ja kapteeni Niko Savoltestausta jatketaan niiden järjestelmien osalta, joita on ainen Porin Prikaatista olitarkoitus käyttää kansainvä- vat tyytyväisiä lisissä tehtävissä.” harjoituksen antiin.

NATO CWIX 2011 -harjoitus järjestetään Puolan Bydgoszczissa ensi kesänä.

Konsepteja ja kokeellista kehitystoimintaa uoden 2010 alussa perustettu Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus (VPKK) käynnisti toimintansa heinäkuun alussa. Riihimäellä toimiva VPKK toimii hallinnollisesti PVJJK:n alaisuudessa, vaikka sen toimintaa ohjaakin valmiuspäällikkö Pääesikunnasta.

Viisi henkilöä käsittävä keskus keskittyy konseptien laadintaan ja kokeelliseen kehittämistoimintaan (Concept Development & Experimentation, CD&E-menetelmä) verkostoavusteisesta näkökulmasta.

Käytännössä se tarkoittaa, että VPKK voi tukea konseptien laadintaa sekä järjestää ja analysoida hyödyllisiä kokeilutapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

VPKK:n organisaatiossa johtaja vastaa esimerkiksi konseptikehityksen tuesta ja kokeilutoimintapäällikkö tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Teknisen päällikön tehtäviin kuuluvat johtamisjärjestelmien kehitystyö ja ympäristöt, CD&E-analyytikko vastaa konseptien testattavuudesta, tapahtumien analysoinnista ja raportoinnista, tukena kaikissa järjeste-

P V

HOLVI suojaa muistitikut PVJJK ottaa käyttöön tämän syksyn aikana automaattisen usb-massamuistien suojaamiseen tarkoitetun HOLVI-palvelun. Tämän palvelun avulla varmistetaan, ettei muistikuilla olevaa tietoa voida käyttää väärin esimerkiksi silloin, jos muistitikku katoaa.

HOLVI-palvelu on suomalaisen Envault-nimisen yrityksen kehittämä. Palvelu on loppukäyttäjälle helppo, sillä ajurin asentamisen jälkeen jokainen koneeseen asennettu usbmassamuisti suojataan automaattisesti. Tämän jälkeen suojattua tikkua on ulkopuolisten mahdoton avata. ”Palvelussa on myös erittäin mainio ”ilmalukko”-

22

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

niminen toiminnallisuus.

Ilmalukon avulla tikulla voi siirtää tietoa myös puolustusvoimien koneiden ulkopuolisille koneille.

Silloin siirto tehdään salasanan avulla ja tiedot katoavat tikulta tietyn varoajan jälkeen”, PVJJK:n kehitysosaston apulaisosastopäällikkö Eero Valkola kertoo.

HOLVI-palvelu tulee kaikkien käyttäjien palveluksi hallinnollisessa ja operatiivisessa ympäristössä.

lyissä toimii keskuksen sihteeri. Vuonna 2011 keskukseen saadaan mallinnukseen ja simulointiin keskittyvä teknikko. ”PVJJK on kehittämiskeskukselle luonteva sijoituspaikka, sillä yhteistyö kehittämisosaston kanssa johtamisjärjestelmän kehittämisessä on kiinteää”, VPKK:n johtaja, komentaja Auvo Viita-aho perustelee.

TIIVISTÄ VERKOTTUMISTA ja

yhteistyötä keskus tekee sekä puolustusvoimien sisällä että ulkopuolella.

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus on lähtenyt liikkeelle katse tulevaisuuteen suunnattuna: ”Nykyhetken murheet vaikuttavat usein niin kiireisiltä, että on hyvä, jos joku yksikkö voi luvalla keskittyä jo siihen seuraavaan muutoksen”, Auvo Viita-aho sanoo. ”Perusajatuksena on, että pienen organisaation avulla katsotaan, miten CD&E:llä parhaiten tuetaan puolustusjärjestelmän ja erityisesti johtamisen innovatiivista kehittämistä”, Viita-aho jatkaa.

UUTISIA VERKOSTOPUOLUSTUS

Kansainvälinen ympäristö opettaa arvostamaan omaa osaamista VJJK:n kansainvälisen palvelutuotannon koordinaattori, yliluutnantti Matti Hautala kannustaa puolustusvoimien henkilökuntaa lähtemään kansainvälisiin tehtäviin. Hän itse oli vuoden Kosovossa. ”Omaan alaan liittyvät kansainväliset tehtävät sekä tuovat uutta potkua ammattiosaamiseen että opettavat arvostamaan suomalaista osaamista”, hän summaa vuoden antia.

Suurten linjojen lisäksi vuosi kansainvälisissä tehtävissä lisää automaattisesti myös 700 työaseman ympäristössä kielitaitoa. Esimerkiksi Hautala toimi kansainvä- myös hylkäyslava täyttyi, lisessä esikunnassa, missä työkieli on luonnolliMatti Hautala kertoo. sesti englanti. ”Kun itse oli paikanpäällä, ymmärsi myös sen kuinka tärkeää yhteyksien toimiminen operaatioalueelta Suomeen on. Tehtävässä oppi myös käyttämään omaa ammattiosaamistaan soveltaen.”

Matti Hautalan mukaan vuosi KFOR-operaatiossa Kosovossa osoitti hänelle myös sen, kuinka hyvä testiympäristö operaatioalue puolustusvoimien järjestelmien toimivuudelle on. ”Järjestelmien on toimittava 24/7.”

Palattuaan kotimaahan Hautala on omassa työssään pystynyt hyödyntämään oppimaansa täyspainoisesti. Tuloksena on ollut esimerkiksi kv-koulutusta PVJJK:n palvelupisteen henkilöstölle sekä tukipalveluohje PVJJK-palveluja käyttäville asiakkaille kriisinhallintajoukoissa.

P

CMX-harjoituksessa nopeaa asiakirjasiirtoa Suomi osallistui NATOn CMX (Crisis Management Exercise) harjoitukseen 4.–10.3.2010. Partnership for Peace -harjoituksella harjoiteltiin kriisinhallinnan menettelytapoja. Harjoituksessa suunniteltiin kriisinhallinnan menettelytapoja sekä konsultoitiin niihin liittyviä asioita niin NATON kuin sen kumppanuusmaiden välillä. Myös yhteistyö kansallisella tasolla huomioitiin.

Harjoituksessa toteutettiin nopeaa asiakirjasiirtoa Suomen Brysselissä sijaitsevan NATO-kumppanuustoimiston ja Suomessa sijaitsevien ministeriön virastojen välillä. Nopea tiedonvälitys poikkesi tavanomaisesta toimintatavasta. Normaalisti tiedonvälitys Suomen Brysselin toimiston ja Suomessa sijaitsevien ministeriöiden/ virastojen välillä tapahtuu kuriirilennoilla kerran viikossa. Harjoituksessa PVJJK mahdollisti nopean ja luotettavan kommunikoinnin Brysselin ja Suomen viranomaisten välillä. Käytännössä Suomen toimiminen harjoituksessa olisi ollut mahdotonta ilman PVJJK:n panosta.

Verkko palveli käyttäjien tarpeita koko harjoituksen ajan. Se mahdollisti Suomen ministeriöiden ja virastojen keskinäisen tietoturvallisen kommunikaation. Verkko palvelee käyttäjiään myös jatkossa. Se korvaa vanhat kuriirimenetelmät Brysselin ja ministeriöiden välisessä viestinnässä.

Harjoitus onnistui PVJJK:n osalta loistavasti. Topi Tuukkanen ulkoministeriöstä oli erittäin tyytyväinen PVJJK:n asiantuntijuuteen harjoituksessa, ja PVJJK sai työstään kiittävää palautetta.

Turvallisuusvirasto/viestintävirasto hyväksyi turvallisuusviranomaisena verkon operatiiviseen käyttöön 31.5.2010.

Verkon teknisen alustan ylläpito jatkuu PVJJK:lla.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 23

PVJJK:n jakauma maantieteellisesti PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄKESKUS on Pääesikunnan alainen laitos, jonka toimintaa ohjaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö apunaan Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto. Vuoden 2010 alussa PVJJK:ssa työskenteli 776 henkilöä. Keskuksen johto, hallinto-osasto ja tuotanto-osaston keskitetyt osat toimivat Jyväskylässä, kehitysosasto Espoossa ja Verkostopuolustuksen Kehittämiskeskus Riihimäellä. Palvelutuotannosta vastaa neljä alueellista johtamisjärjestelmäkeskusta sekä tietopalvelukeskus.

A

B

Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus

11

1

Turun Johtamisjärjestelmäyksikkö, johto-osa, verkko-operaatiokeskus

2

Helsingin Johtamisjärjestelmäyksikkö

3

Niinisalon toimipiste

4

Säkylän toimipiste

10

Länsi-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus 5

Hämeenlinnan Johtamisjärjestelmäyksikkö, johto-osa, verkko-operaatiokeskus

6

Tikkakoski: Jyväskylän Johtamisjärjestelmäyksikkö

7

Kauhavan Johtamisjärjestelmäyksikkö

8

Tampereen Johtamisjärjestelmäyksikkö

C 9

C

Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus 9

Oulun Johtamisjärjestelmäyksikkö, johtopaikka, johto-osa, verkko-operaatiokeskus

10

Rovaniemen Johtamisjärjestelmäyksikkö

11

Sodankylän toimipiste

12

Kajaanin toimipiste

13

Haapajärven toimipiste

12

13

7

D

15

Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus 14

Mikkelin Johtamisjärjestelmäyksikkö, johto-osa, verkko-operaatiokeskus

15

Kuopion Johtamisjärjestelmäyksikkö

16

Kouvolan Johtamisjärjestelmäyksikkö

17

Kontiorannan toimipiste

18

Vekaranjärven toimipiste

19

Haminan toimipiste

20

Lappeenrannan toimipiste

17

6 21 3

D,E E

8 4 5

E F

B

20

18

21

16

F

Tietopalvelukeskus (TPK) sijaitsee Tampereella ja Mikkelissä

14

1

19

A

22 22

Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus (VPKK), Riihimäki

2

Hallinto-osasto (HALLOS) ja tuotanto-osasto (TUOTOS) sijaitsevat Jyväskylässä.

Kehitysosasto (KEHOS) puolestaan Espoossa.