Issuu on Google+

Tekniikka: Uusi puolustusvoimien videoneuvottelujärjestelmä säästää aikaa, rahaa ja luontoa. K E V Ä T

2010

P U O L U S T U S V O I M I E N J O H TA M I S J Ä R J E S T E L M Ä K E S K U K S E N S I D O S R Y H M Ä L E H T I

KAUKANA KOTOA TOIMIVAT TIETOLIIKENNEYHTEYDET OVAT OLEELLISIA KRIISINHALLINTAOPERAATIOIDEN ONNISTUMISESSA. 10

AIHEITA:

Jos PVAH-salasana unohtuu, mitä teen? Palvelupiste vastaa

Printterit vaihtuvat uusiin. Miten ja miksi?

16

2

Organisaatiouudistus muuttamassa PVJJK:n kokoonpanoa

Uusi tietoturvakoulutusjärjestelmä

22

Puhepalvelu 09 -kyselyn tulokset

22

15


PALVELUPISTEEN

KYSYMYKSIÄ, JOIHIN PVJJK:N PALVELUPISTEESSÄ VASTATAAN USEIN.

o1

“Olen unohtanut PVAHsalasanani. Voinko saada uuden?” ”Asiasta kirjataan CISSI-tiketti, joka lähetetään DOMINO-tiimille. He luovat palautussalasanan, joka lähetetään asiakkaalle paikallisen tietoturvahenkilön kautta. Tulevaisuudessa salasanojen luonti siirtyy palvelupisteelle, jolloin salasanan toimitus nopeutuu.”

o2

”Käyttäjää pyydetään käynnistämään Secgo Crypto IP alhaalla oikealla olevasta vihreästä ympyrästä. Secgon käynnistyttyä painetaan restart ja kun se on käynnistynyt uudelleen, suljetaan secgo ja testataan internetiin pääsyä.”

JUKKA PITKÄNEN ATK-suunnittelija

domino-tiimi = ryhmä tietopalvelukeskuksen (TPK) henkilöitä, jotka vastaavat puolustusvoimien asiahallintajärjestelmän toimivuudesta ja henkilöstön käyttöoikeuksista kyseisessä järjestelmässä. AD-tili = määrittelee henkilöstön käyttöoikeudet eri levyresuresseihin heidän kirjautuessaan koneelle. Sillä voi myös määritellä muun muassa kellonajat, jolloin voi kirjautua ja pääsyoikeudet järjestelmiin. UPN = varsinainen käyttäjätunnus, jolla kirjaudutaan järjestelmiin.

“Internet ei aukea. Tulee I/O error virheilmoitus. Mitä teen?”

o3

“Kirjautuminen ei onnistu, käyttöoikeustietojasi ei voitu vahvistaa. Mitä teen?” ”Jos on kyseessä uusi käyttäjä, tarkastamme ensin, onko hänelle jo luotu AD -tili. Jos ei, niin luomme hänelle käyttöoikeusesityksen mukaisen tilin. Uuden kortin kyseessä ollessa tarkistamme, että kortin UPN ja kirjautumistunnus ovat samoja. Jos ne eivät täsmää, on tilattava uusi kortti.”

PALVELUPISTE

818080


Sisällysluettelo:

6

01 10

Verkostopuolustus

PUoLUSTUSVoimieN JohTamiSJärJeSTeLmäKeSKUSeN SidoSryhmäLehTi

Videoneuvottelut käyttöön

Puolustusvoimien uudet kollaboraatio-työkalut on suunniteltu ahkeraan käyttöön. Niiden käyttäminen on helppoa ja säästää turhilta työmatkoilta.

12

Kansainvälistä kriisinhallintaa

PSJJK vastaa, että suomalaisten rauhanturva- ja kriisinhallintajoukkojen yhteydet toimivat haastavissakin olosuhteissa.

16

22

Muutoksia

PVJJK:lle suunnitellaan organisaatiouudistusta. Uudistus muuttaisi PVJJK:n kokoonpanoa. Lue tausta ja tavoitteet.

Printterit uusiksi Puolustusvoimien printterit uusitaan kevään aikana. Tulostimien määrä vähenee radikaalisti, mutta toiminnat monipuolistuvat ja tietoturvallisuus paranee.

M U I TA A I H E I TA

Sähköposti uudistui. Ulkoinen viestintä entistä helpompaa. 22

Puolustusvoimille oma sateliittimaa-asema? 22

Tietoturvakoulutus onnistuu nyt verkossa. Koko henkilöstö voi kouluttautua tietoturvallisista käytännöistä ja menetelmistä. 22

PVJJK:n ensimmäinen AQAP-laatusertifikaatti Saab Systems Oy:lle. 23

Puhepalvelu 09 -hankkeen kyselyn tuloksia. 22

verkostopuolustus / pvJJk 3


52 586

PVJJK:n palvelutapahtumien määrä vuonna 2009

PVJJK:n jakauma maantieteellisesti

Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston johdossa toimiva hallintoyksikkö. Vuoden 2010 alussa PVJJK:ssa työskenteli 776 henkilöä. Keskuksen johto, hallinto-osasto ja tuotanto-osaston keskitetyt osat toimivat Jyväskylässä ja kehitysosasto Espoossa. Palvelutuotannosta vastaa neljä alueellista johtamisjärjestelmäkeskusta sekä tietopalvelukeskus.

A

8

7

Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Turku: johto-osa, verkko-operaatiokeskus 1

Helsingin Johtamisjärjestelmäyksikkö

2

Niinisalon toimipiste

3

Säkylän toimipiste

C B

C

D

Länsi-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Hämeenlinna: johto-osa, verkko-operaatiokeskus 4

Tikkakoski: Jyväskylän Johtamisjärjestelmäyksikkö

5

Kauhavan Johtamisjärjestelmäyksikkö

6

Tampereen Johtamisjärjestelmäyksikkö

9

5

Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Oulu: johtopaikka

10

7

Rovaniemen Johtamisjärjestelmäyksikkö

4

8

Sodankylän toimipiste

12

9

Kajaanin toimipiste

Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Mikkeli: johto-osa, verkko-operaatiokeskus 10

Kuopion Johtamisjärjestelmäyksikkö

11

Kouvolan Johtamisjärjestelmäkeskus

2

3

4

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Tietopalvelukeskus (TPK) sijaitsee Tampereella ja Mikkelissä

6

E 12

B A

E

D,E

11

13 13

1

Hallinto-osasto (HALLOS) ja tuotanto-osasto (TUOTOS) sijaitsevat Jyväskylässä. Kehitysosasto (KEHOS) puolestaan Espoossa.


Pääkirjoitus Pertti hyvärinen

Arvoisa Verkostopuolustus-lehden lukija Kädessäsi on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) sidosryhmälehden ensimmäinen numero. Lehden julkaisemiselle on ollut sekä työntöä että vetoa. Keskuksella on alati lisääntyvä tarve, ja halu, kertoa tuotteistaan ja toiminnastaan. Toisaalta asiakkaillamme, tuettavillamme ja yhteistoimintaosapuolillamme on tarve saada oman toimintansa kannalta ajantasaista tietoa keskuksesta. Toivon, että lehti täyttää nämä molemmat tarpeet.

k E V ä t

2 0 1 0

verkostopuolustus on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PvJJK) sidosryhmälehti. Päätoimittaja PvJJK:n johtaja, eversti Pertti hyvärinen tiedotussihteeri PvJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen Lehden suunnittelu ja toteutus Maggie Oy / Zeeland Society www.maggie.fi Osoitteenmuutokset ja palaute lehdestä PvJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen maija.kauppinen@mil.fi Paino edita, 2010. iSSn-L1798-6672 iSSn1798-6672 Kannen kuva Puolustusvoimat/Joni huuhtanen

Lehden nimeen sisältyy haaste, joka on lainattu keskuksemme visiosta. Sen mukaisesti haluamme olla verkostopuolustuksen moottori puolustusvoimissa, jossa johtaminen perustuu luotettavaan, oikea-aikaiseen ja yhteiskäyttöiseen tietoon. Tavoitteeseen on vielä matkaa ja matka on haastava. Ilman luotettavia kumppaneita emme pääse perille. Siksi toivonkin, että Verkostopuolustus-lehden sivut käpertyvät hiirenkorville niin oman väen kuin kumppaneidenkin käsissä. Ensimmäinen Verkostopuolustuksen numero käsittelee laajasti puolustusvoimien kolmatta lakisääteistä tehtävää, osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, 10 sekä siihen liittyviä PVJJK:lle käskettyjä vastuita. Aihepiiri on mitä ajankohtaisin, ja ennustan sen merkityksen edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä otetaan jatkossa huomioon myös PVJJK:n toiminnassa ja voimavarojen suuntaamisessa. Keskus tekee jatkossakin parhaansa tukeakseen rintamavastuussa olevia rauhanturvaajiamme. Minulla oli hiljattain mahdollisuus tutustua KFOR-operaation viestitoimintaan Kosovossa, josta enemmän toisaalla lehdessä. 14 Näkemäni ja kuulemani vahvistivat luottamustani nykyiseen johtamisjärjestelmäalan kansainväliseen toimintamalliin. Kehitettävääkin toki löytyi, mutta perusasiat ovat kunnossa. Olemme keskuksen johtoryhmässä tunnistaneet kolme osa-aluetta, joilla haluamme onnistua. 15 Ne ovat valmius, asiakaspalvelukyky ja kehityshakuisuus. Verkostopuolustus-lehti tukee osaltaan näitä kaikkia. Toivon, että lukijamme osallistuvat alusta alkaen lehden kehittämiseen antamalla avointa palautetta, niin risuja kuin ruusujakin.

verKOStOPuOLuStuS / PvJJK 5


6

verkostopuolustus / pvJJk


Sivut:

6

7

8

9

TeksTi: Antti LAgus kUVAT: shutterstock

Puolustusvoimissa järjestetään vuosittain tuhansia kokouksia. Uusien videoneuvottelu- ja verkkokokousjärjestelmien avulla tavoitellaan lähes

Kolmanneksen säästöä kokouskuluihin äiden ratkaisujen kehittäminen lähti laajamittaisesti liikkeelle noin kaksi vuotta sitten. Silloin ajateltiin vihreästi energiansäästöä, mutta vähintään yhtä tärkeätä on yhteistyöstön tarjoama mahdollisuus tehostaa toimintaa”, Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kehitysosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Mikko Heiskanen sanoo. Heiskanen suomentaa vaikeaselkoisen kollaboraatio-sanan yhteistyöstöksi. Se kuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta paremmin sitä, mistä on kyse: järjestelmän avulla todella voidaan yhdessä työstää

erilaisia asioita. Sanavalmiit savolaiset ovat puolestaan suomentaneet järjestelmän keskeisen osan Sametime-ohjelmiston sanoin ”sammoon aikoon”. Se kertoo, että näin voidaan ottaa osaa samaan neuvonpitoon eri puolilta Suomea yhtä aikaa. Peräkkäisestä rinnakkaiseen työntekoon

Aiemmin esikunnasta toiseen lähti paksuja käskynippuja, mutta nyt päätöksentekosykli nopeutuu, kun asioita ei haudota eri esikuntaportaissa. Heiskanen odottaa, että näin päästään peräkkäisestä prosessista rinnakkaiseen prosessiin. Uusien järjestelmien myötä palaute saadaan entistä nopeammin ja nähdään aiemmin, ovatko suunnitelmat toteuttamiskelpoisia. Johtaminen toisin sanoen muuttuu aktiivisemmaksi.

VerkosTopUolUsTUs / pVJJk 7


Puolustusvoimien viestintäratkaisun arkkitehtuuri

Käyttöönotossa edetään Heiskasen tiekartaksi kutsuman suunnitelman mukaan. Yhteistyöstöä on ensin kokeiltu pienissä ympäristöissä, joista saadut parhaat käytännöt yhdistetään laajemmassa käyttöönotossa. ”Videoneuvottelujärjestelmän eliniäksi lasketun viiden vuoden aikana ei tarvita kuin yksi virkamatka viikossa vähemmän PVJJK:n per paikkakunta vuodessa, jotta investointi kehitysosaston osastopäällikkö, tulee takaisinmaksetuksi. Kun käyttäjiä on everstiluutnantti joka tapauksessa enemmän, voidaan näin Mikko Heiskanen säästyneitä määrärahoja suunnata muualle. Järjestelmä myös vähentää määrärahojen nousupaineita”, Heiskanen arvioi.

Videoneuvottelujärjestelmä ja Sametime ovat osa puolustusvoimien viestintäratkaisua. PVJJK vastaa, että kaikki pyramidin alueet toimivat tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti.

Ne uv ott elu

VideoneuVottelussa on hittituotteen ainekset

esimerkin Voima Vetää

Maavoimien johtamisjärjestelmä osaston osastopäälikkö, eversti Juha Mattila

”Meillä on tavoitteena säästää tänä vuonna vuoden 2009 toteutuneista kokouskustannuksista 30 prosenttia. Monilla on iso kynnys heittäytyä verkon varaan, sillä olemme huomanneet, että vain noin kolmannes käyttäjistä lähtee tähän omaehtoisesti. Loput pitää houkutella”, Mattila sanoo. Houkuttimena toimii Sametimen tuoma ajansäästö matkustamisessa. Mattila uskoo myös esimerkin voimaan. Kun käyttäjien määrä lisääntyy, muutkin huomaavat järjestelmän edut. Osa tapaamisista on aktiivisesti muutettu fyysisistä verkkotapaamisiin. Mattila pitää järjestelmää helppokäyttöisenä. Paljon muuta ei tarvita kuin oman käyttäjätilin luominen. PVJJK hoitaa käyttöönoton avaimet käteen -periaatteella. 8

VerKostoPuolustus / PVJJK

Puhe&Video

Videoneuvotteluhuoneet

Ar kit yö

Ko ko us

Esityksen jako

Puheposti

Webcam

Ryhmätyö Työpöydän jako

Läsnäolo ”Presence”

Henkilökohtaiset työasemat

VoIP Pikaviestit

Matkapuhelin

fakta

”Hittituotteen tästä tekee mielestäni se, että osallistujat ja esitysmateriaali voidaan näyttää samaan aikaan. Aiemmissa järjestelmissä nähtiin jompikumpi eikä kumpaakaan nähnyt kunnolla. Nykyisten järjestelmien tarkkuus on aivan toista luokkaa”, Heiskanen kehaisee. PVJJK:n kehitysosastolla videoneuvottelujärjestelmä on ollut käytössä runsaan vuoden verran. Heiskanen sanoo sen vähentäneen selvästi matkustamista. Hän korvaa sillä mielellään matkan niinkin lyhyellä etäisyydellä kuin Espoon Kilosta Pääesikuntaan, mihin menee liikennetilanteen mukaan neljännestunnista puoleen tuntiin. Järjestelmien avulla aikaansaadaan säästöjä, mutta niiden avulla luodaan myös modernia työnantajakuvaa. Valtion on pystyttävä kilpailemaan työvoimasta yksityisten alojen kanssa myös jatkossa. Maavoimien Esikunnassa Mikkelissä hallinnollinen verkkotapaaminen Sametimen avulla tapahtuu lupsakasti ”sammoon aikoon”. Johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, eversti Juha Mattila kertoo, että verkon käyttöä on harjoiteltu jo vuodesta 2003 lähtien muun muassa puolustusvoimain ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa.

Telepresence-tilat

Sähköposti

Asiakaspalvelupuhelin

Verkkokokoukset joka pöydälle Henkilökohtaisella tasolla ihmisillä on käytössään myös vuorovaikutusohjelma Sametime. Näin on luotu edellytykset yhdistetyn viestintäratkaisun käyttöön. Sametimen mahdollistamat verkkokokoukset tehostavat ajankäyttöä. Everstiluutnantti Mikko Heiskasen mukaan verkkokokoukseen osallistuminen sujuu varsin mutkattomasti, mutta kokouksen puheenjohtajana toimiminen vaatii jo pientä opiskelua, jotta puheenvuorot ja esitysmateriaalit tulevat jaetuiksi oikein. ”Verkkokokouksilla päästään myös siihen, että kun jotakuta asiantuntijaa tarvitaan vain osan ajasta, voidaan ottaa tähän yhteys eikä kaikkien tarvitse istua koko kokouksen ajan päätteensä ääressä”, Heiskanen sanoo. Sametime-käyttäjät voivat lähettää toisilleen pikaviestejä. Suunnitelmissa on myös, että siitä voisi lähettää sähköpostiviestejä ilman, että tarvitsee erikseen mennä sähköpostiohjelmaan. Sametime myös ilmoittaa, ovatko käyttäjät tavoitettavissa vai esimerkiksi kokouksessa.

Puhelin


fakta

”Pienenä Painolastina tosin voivat olla vanhojen järjestelmien huonot käyttökokemukset.”

Videoneuvottelu yleiseen käyttöön Vuonna 2008 puolustusvoimiin päätettiin hankkia yhtenäinen videoneuvotteluratkaisu. Monissa joukko-osastoissa on jo yksi tai kaksi videoneuvotteluhuonetta, joiden määrää on tarkoitus lisätä. Videoneuvottelujärjestelmä koostuu kamerasta, mikrofoneista ja kahdesta 46 tuuman näytöstä. Näytöistä toisella näkyy neuvottelun toinen osapuoli. Tarvittaessa näyttö voidaan myös jakaa useaan lohkoon, jolloin samaan näkymään saadaan osallistujia usealta paikkakunnalta. Toista näyttöä käytetään kokousmateriaalien esittämiseen. Näiden kaikkiin joukko-osastoihin tulevien videoneuvottelutilojen lisäksi puolustusvoimien ylin johto saa käyttöönsä oman videoneuvottelujärjestelmän, jonka avulla Pääesikunta ja puolustushaarojen esikunnat voivat olla yhteydessä keskenään. Tässä teleläsnäolojärjestelmässä vaikutelma siitä, että kokouksen osallistujat ovat samassa tilassa, on todella vahva edistyneen tekniikan ansiosta. Ylimmänkin johdon järjestelmään voi liittyä muista järjestelmistä – vaikka liikkuvasta autosta. Tämä helpottaa ylintä johtoa saamaan yleiskuvan kulloinkin käsillä olevasta asiasta. Kolmitasoiseksi suunniteltua videoneuvottelujärjestelmää täydennetään työasemille tulevilla web-kameroilla ja kuulokemikrofoneilla. Näin myös sellaiset asiat, joihin ei tarvita useita osallistujia, voidaan hoitaa kuvayhteyden avulla.

Omissa kokouksissaan hän on käyttänyt Samatimea useissa tilanteissa, joissa on ollut osallistujia monelta paikkakunnalta. Ilmavoimien Esikunnan operaatiopäällikkö, eversti Petri Tolla arvioi, että järjestelmien avulla voidaan päästä merkittäviin säästöihin. Esikunnassa on säännöllisesti kokouksia, joissa on osallistujia koko Suomen alueelta.

kanssa tuli melkoinen akustinen kiertoilmiö. Seuraavalla kerralla oli jo kunnon mikrofonit ja hyvä ääniyhteys. Lindh näkee videoneuvottelun merkittävänä työkaluna, kun yksinomaan Tikkakoskella käy päivittäin useita kymmeniä ihmisiä kokouksissa. Jos Tikkakoskelle tullaan esimerkiksi Rovaniemeltä, menee matkoihin yli päivän verran, kun kokousmatkaan ei voi käyttää aina ilmavoimien yhteyslentokoneita.

Ei Enää vuorokaudEn matkoja parin tunnin kokouksEn vuoksi

”Uskon, että työajan käyttö tehostuu merkittävästi ja että myös henkilöstö jaksaa paremmin. Työmatkat ovat ensimmäisiä matkoja lukuun ottamatta suurimmalle osalle melkoinen rasite”, Tolla sanoo. Uudet välineet eivät poista henkilökohtaisten tapaamisten tarvetta, mutta vähentävät sitä merkittävästi. Tolla huomauttaa, että muutos vaikuttaa myös siihen, miten kokouksiin valmistaudutaan. Tehokkaasti johdetussa videoneuvottelussa tai verkkokokouksessa ei voi käyttää aikaa aineistoon perehtymiseen. Sametime-ohjelma on Tollan mielestä niin käyttäjäystävällinen, että tavallinen everstikin osasi käyttää sitä heti Ilmavoimien ruudulle tultuaan. Esikunnan operaatiopäällikkö, Ilmavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston eversti Petri Tolla osastopäällikkö, insinöörieversti Jouko Lindh kertoo, että ensimmäisessä verkkoneuvottelussa yhdessä Pääesikunnan

Merivoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Aki Kallio

rutkasti lisämahdollisuuksia yhtEydEnpitoon

Merivoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Aki Kallio kertoo, että uutta ip-pohjaista videoneuvotteluratkaisua ollaan ottamassa käyttöön myös merivoimissa. Hänen mielestään uusi käyttökulttuuri syntyy sitä nopeammin, mitä helppokäyttöisempi uusi järjestelmä on. ”Pienenä painolastina tosin voivat olla vanhojen järjestelmien huonot käyttökokemukset, mutta kun uudet ominaisuudet todella huomataan, uskon, että käyttö pikkuhiljaa laajenee”, Kallio sanoo. Kallio on hyödyntänyt uusia työkaluja yksikkönsä omissa hankkeissa ja myös yhteyksissä eri puolustushaarojen kanssa. Hän uskoo työkalujen luovan uusia käytäntöjä ja rutkasti lisämahdollisuuksia yhteydenpitoon. Sen lisäksi, että näin vähennetään matkustamista, saadaan paremmin valmisteltua materiaalia seuraavien tasojen päätöksentekoon. vErKosToPuolusTus / PvJJK 9


Kuva: Puolustusvoimat/timo Kantalainen

yhteydet kunnossa kansainvälisessä kriisinhallintatyössä Periaate on, että maailmalle lähteville tarjotaan Parasta tekniikkaa. sen on myös toimittava kaikissa olosuhteissa.

10

verKostoPuolustus / PvJJK


Sivut:

10

11

12

13

14

TeksTi: Joanna Sinclair kUVAT: puoluStuSvoimat

VerkosTopUolUsTUs / pVJJk 11


uomalaisilla rauhanturvaajilla on maailmalla hyvä maine – syystäkin. Joukkojen osaamistaso on huippuluokkaa ja luotettava, suoraviivainen toiminta kansainvälisesti tunnustettua. ”Jo kotikasvatus antaa meille rehellisen arvopohjan. Suomalainen tekee sen, minkä lupaa, eikä lupaa sellaista, mitä ei voi tehdä”, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty kiteyttää hyvän maineen taustoja. ”Emme pidä hirveästi meteliä itsestämme, ja se saattaa joskus kostautuakin kansainvälisillä pelikentillä, jossa äänekkäimmät huomataan. Mutta toimintamme on aina ensiluokkaista”, Räty sanoo. RAJOILTA KESKELLE KRIISIÄ

Räty tähdentää koko kansainvälisen kriisinhallinnan kentän muuttuneen viime vuosina. Aiemmin toimittiin pitkälti YK:n alaisuudessa ja suomalaisjoukoilla oli vahva side kotimaahan. Nyt joukot annetaan kansainvälisen

”TEKNIIKAN KEHITTYESSÄ SUOMI PYSYY HUIPPUOSAAJANA VAIN JATKUVALLA PANOSTUKSELLA.”

menten takaiseen. ”Komennukselle lähtö on aina ollut merkittävä riski. Suomalaisjoukkoja kohti on aina ammuttu. Nykytilanteen tekee erilaiseksi median läsnäolo ja tiedon reaaliaikaisuus”, Räty korostaa. ”Nyt, jos jossain risahtaakin, CNN raportoi siitä saman tien. Usein saa sellaisen kuvan, että ihmiset olettavat riskitason olleen aiemmin nollan tuntumassa, kun tietoa vaaratilanteista ei ollut mediassa. Se on aivan väärä johtopäätös. Esimerkiksi Libanonissa oli varsin verrattava riskitaso tämän päivän operaatioihin. Silloin ei vain ollut reaaliaikaista tietoa tapahtumista”, Porin Prikaatin komentaja, eversti Eero Pyötsiä lisää. Kiistaton tosiasia on, että toimivasta Porin Prikaatin tietoliikenteestä on tullut tärkeä osa komentaja, eversti Eero Pyötsiä kriisinhallintaa. Kun uutistietoa tuotetaan reaaliajassa, on myös puolustusvoimien kyettävä tiedottamaan asioista niin kansalaisille, medialle kuin päättäjillekin mahdollisimman nopeasti. Muuten huhut ja disinformaatio vievät palstatilaa tosiasioilta. ”Kosovosta soitin kotimaahan muistaakseni kolme kertaa. En kysyäkseni lupaa vaan tiedottaakseni. Nyt samassa tilanteessa puhelinsoitot olisivat todennäköisesti vähintään viikoittaisia ja usein tietoa tarvittaisiin kotimaassa reaaliajassa”, Räty pohtii. ”Edelleenkään en usko, että yhteyttä kotimaahan pidetään luvan kysymiseen, mandaatti toimia on hyvä. Mutta tiedon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti”, Räty painottaa. JOHTAMINEN JA JOUKKOJEN MOTIVAATIO

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty

“Tänä päivänä operaatiot ovat usein sortuneiden järjestelmien sisällä ja tavoiteena tilanteen rauhoittaminen.”

operaatiota johtavan järjestön – usein NATOn – alaisuuteen, ja side kotimaahan jää pitkälti hallintoon ja huoltoon. Samalla, kun kansainvälinen yhteistyö on tiivistynyt, on myös operaatioiden luonne muuttunut oleellisesti. ”Ennen toimimme useimmiten valtioiden rajoilla vartioimassa, ettei tulehdusarka tilanne puhkeaisi uudestaan. Tänä päivänä operaatiot ovat usein sortuneiden järjestelmien sisällä ja tavoitteena tilanteen rauhoittaminen”, Räty kertoo. ”Kyseessä on merkittävä muutos. Selkeää neuvottelukumppania ei välttämättä ole, sillä toisena osapuolena kriisissä on usein rikollis- tai terroristijärjestö. Näin ollen esimerkiksi hyvän tahdon luominen kriisialueen asukkaiden keskuudessa ei edesauta tilanteen rauhoittumista aiempien vuosien tapaan”, Räty jatkaa. Myös riskit ovat muuttuneet. Ennen suomalaisjoukkojen suurimpana uhkana operaatioissa oli joutuminen tulitaistelun keskelle. Nyt vastassa voi olla pommi tienvarressa. OVATKO RISKIT KASVANEET?

Mediaa seuratessa saa herkästi kuvan, että kriisinhallintaoperaatiot olisivat tulleet vaarallisemmiksi viime vuosina. Tämä ei pidä paikkaansa. Riskin luonne on muuttunut oleellisesti, mutta vaara on täysin verrattavissa vuosikym12

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Tietoliikenteen merkitys ei kuitenkaan jää pelkkään tiedottamiseen. Sekä johtaminen että joukkojen motivaatio ovat tänä päivänä yhteydessä toimivaan tietoliikenteeseen. ”Ei joukkoja johdeta enää ruutuvihkon avulla. Tietojärjestelmistä on tullut oleellisia johtamisen apuvälineitä”, Pyötsiä toteaa. Suomalaisilla on oltava kriisinhallinta-alueilla käytössään toimivat tietoliikenneyhteydet ja -tekniikka. Mutta tämäkään ei riitä. Kansainvälisissä operaatioissa eri maiden järjestelmien on kyettävä keskustelemaan keskenään – käytännössä tämä tarkoittaa NATO-yhteensopivuutta. ”Kyseessä ei ole mikään kertarysäyksellä ratkaistavissa oleva haaste, vaan vaativa työsarka, joka ei todennäköisesti lopu ikinä. Tekniikan kehittyessä Suomi pysyy huippuosaajana vain jatkuvalla panostuksella”, Räty muistuttaa. ”Oman lisänsä tuovat myös olosuhteet, jotka asettavat tekniikan todella koville. Meillä on periaate, että kun pojat lähtevät maailmalle, heille tarjotaan parasta tekniikkaa. Kaiken pitää toimia. Kriisinhallintaoperaatioiden paikalliset olosuhteet eivät tee tehtävää helpoksi – tekniikan on pelattava milloin äärettömässä kuumuudessa, kylmyydessä tai pölyssä, milloin keskellä ankaraa sadekautta”, Räty lataa. Pyötsiä korostaa tietoliikenteen merkitystä myös kriisinhallintajoukkojen hyvinvoinnille. ”Welfare-puoli merkitsee paljon, kun on ääriolosuhteissa toisella puolella maapalloa. Ennen vanhaan komennuksilla lähetettiin kirjeitä kotijoukoille ja vastaukset


Janne Lindström

Huoltokuljetusten turvaaminen Afganistanissa on yksi suomalaisten kriisinhallintajoukkojen tehtävistä.

tulivat kun tulivat. Nyt toimivan sähköpostin, Skypen ja kännyköiden merkitystä joukkojen hyvinvoinnille ei voi aliarvioida. Väitän, että ne ovat tänä päivänä suomalaisjoukoille yhtä tärkeitä kuin se, että saadaan sauna pystyyn”, Pyötsiä tähdentää. Miksi kotimaahan viestiminen on näin korostunut henkistä hyvinvointia lisäävänä tekijänä? Kännykkäkansana valtaosa väestöstä varmasti arvostaisi toimivia viestiyhteyksiä kaukana kotoa, mutta yhteyksien tär-

keyteen vaikuttanee osaltaan myös rauhanturvaajien ikä. Perinteisesti iso osa rauhanturvaajista kerättiin reserviläisistä. Nyt lähtijät ovat usein nuoria, äskettäin varusmiespalveluksesta kotiutuneita parikymppisiä, jotka on koulutettu Porin Prikaatissa. ”Meillä koulutetaan vuosittain noin 250 varusmiestä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Komennukselle

fakta

PVJJK:n palvelukorista tuki myös kriisinhallintaan Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen pääasiallinen tehtävä kriisinhallintaoperaatioissa on suomalaisjoukkojen liittäminen puolustusvoimien tietoliikenneverkkoon – ja järjestelmän toiminnan varmistaminen vaativissa olosuhteissa. ”Takaamme kriisinhallintakohteisiin suomalaisjoukoille puhepalvelut, sähköpostin ja faksin, sekä hallinnolliset tietojärjestelmäpalvelut yhden luukun periaatteella. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole aivan mutkatonta, järjestää yhteyksiä esimerkiksi Afganistaniin, Kosovoon tai Tshadiin”, PSJJK:n päällikkö, everstiluutnantti Juha Ristola huomauttaa. Yhteydet useimpiin kriisinhallintakohteisiin järjestetään ulkopuolisilta operaattoreilta vuokrattavien satelliittiyhteyksien avulla. Lisäksi paikallisilta operaattoreilta ostetaan Internetyhteydet – edellyttäen, että sellaisia on tarjolla. ”Tilanteet vaihtuvat nopeasti emmekä koskaan jätä mitään yhden kortin varaan.

Järjestämme kriisialueilla aina myös varakanavan tietoliikenteelle. Operatiiviset, eli kriittiset palvelut, pidämme visusti omissa käsissämme, mutta hallinnollisissa palveluissa meillä on mahdollisuus käyttää myös yhteistyökumppaneita”, Ristola kertoo. Palvelukorin edut: PSJJK vastaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen osana kriisinhallinnan käytännön tietojärjestelmäratkaisuista. Koko keskuksen vastuulla oleva tietojärjestelmien kehitystyö painottuu reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamisen mahdollistavien järjestelmien ja palvelutuotannon kokonaiskonseptien kehittämiseen. ”Ennen PVJJK:n perustamista lähtötilanne oli se, että tietoliikenteen palvelutuotantoa ei johtanut mikään selkeä taho. Me kehitämme tiettyjä konseptiratkaisuja palvelukoriksi, joista eri operaatiot voivat valita heille sopivat palvelut”, suunnittelukeskuksen varapäällikkö, majuri Sakari Seppänen kertoo. ”Tuotteistetut palvelut ja vakioidut menettelytavat tekevät sekä hallinnon että ylläpidon tehokkaammaksi ja ovat koko Puolustusvoimien etu, niin kotimaassa kuin maailmallakin”, Seppänen tähdentää.

verkostopuoLustus / pvJJk 13


Suomalaispartio kylätiellä PohjoisAfganistanissa.

ei ole pakko lähteä varusmiespalveluksen jälkeen, mutta nuorten motivaatio on ollut korkea. Viime kesänä noin puolet lähti joukkueina komennuksille heti kotiuttamisen jälkeen – ja lähes kaikki loputkin pienen hengähdystauon otettuaan”, Pyötsiä selvittää. ”Nuoret miehet ovat käyttäneet näitä tekniikoita koko elämänsä. Jos ne kaikki otettaisiin pois, se olisi todella iso asia. Ja kyllä Suomi pystyy tällaiset palvelut järjestämään”, Pyötsiä naurahtaa. SELVÄT VASTUUALUEET – JA SAP TOIMII TSHADISSA

Porin Prikaatti ei vastaa vain uusien rauhanturvaajien koulutuksesta. Kansainvälisen kriisinhallinnan johtamisen kaikki kotimaan toiminnot ovat nyt kahden vuoden ajan olleet keskitetysti porilaisten käsissä. Pyötsiällä on positiivinen kuva uudesta järjestelystä. Keskitetty malli, jossa vastuualueet ovat kaikille selvät, on luonut hyvät edellytykset nykyaikaiselle kriisinhallinnalle. ”Tietoliikenne on jälleen hyvä esimerkki. Viime vuosien yhteistyö on ollut palkitsevaa ja olemme edenneet huimia harppauksia. Kriisinhallintaoperaatioiden tietoliikennehän on ollut nyt muutaman vuoden ajan PVJJK:n hallinnassa, ja käytännön toteutus Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen vastuulla.” ”Me asetamme keskitetysti vaatimukset sille, mitä kansainvälisissä operaatioissa tarvitaan ja Pohjois- Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus vastaa kaiken toimimisesta. Tehtävät ovat haasteellisia, mutta PSJJK suoriutuu niistä esimerkillisesti – ei se ole mikään yksinkertainen asia saada vaikkapa SAP toimimaan Tshadissa”, Pyötsiä kiteyttää.

”EI OLE MIKÄÄN YKSINKERTAINEN ASIA SAADA VAIKKAPA SAP TOIMIMAAN TSHADISSA.” Myös Räty näkee uudessa järjestelyssä paljon hyvää. ”Vakiointi on mielestäni aina hyvä asia. Synergiaetu on kiistaton ja toiminta tehokkaampaa, kun erikoisosaaminen keskitetään yhteen paikkaan. Tältä pohjalta meillä on hyvät edellytykset valmistautua vuoteen 2011, jolloin Pohjoismaisen taisteluosaston on oltava viiden vuorokauden lähtövalmiudessa osana EU:n nopean toiminnan joukkoja”, Räty toteaa.

fakta

PVJJK:n johtaja tutustui KFOR-operaatioon Kosovossa PVJJK:n johtaja, eversti Pertti Hyvärinen tutustui suomalaisen kriisinhallintajoukon toimintaan Kosovossa 10.–17.12.2009. Vierailun isäntänä toimi KFORoperaation Keskisen taisteluosaston viestipäällikkö, majuri Matti Paananen. Vierailun aikana perehdyttiin PVJJK:n vastuulla oleviin tehtäviin. Näitä ovat muun muassa Suomen ja operaatioalueen välisten tietoliikenneyhteyksien ylläpito, tiettyjen Suomessa tuotettujen tietohallintopalveluiden tarjoaminen sekä kriisinhallintajoukkojen käyttöön osoitettujen työasemien ylläpito. Samaan aikaan alueella työskenteli myös Suomesta tullut maavoimien asentajaryhmä sekä mastomestari, kapteeni Esa Romakkaniemen (PSJJK) johdolla toimeenpantu mastokurssi. Asentajaryhmä päivitti taisteluosaston järjestelmävalvonnan laitteistoja sekä muun muassa asensi videoneuvottelulaitteiston käytettäväksi yhteydenpitoon Porin Prikaatin ja muihin operaatioihin. Mastokurssilla 2.luokan tutkinnon suoritti yksi ja 3.luokan tutkinnon yhdeksän rauhanturvaajaa. Vierailu antoi perusteita kriisinhallintaoperaatioiden tukijärjestelyjen sekä näihin liittyvien teknisten järjestelyjen ja vastuusuhteiden kehittämiseen.

14

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

Kansainvälisen palvelutoiminnan koordinaattori, yliluutnantti Matti Hautala, PVJJK:n johtaja, eversti Pertti Hyvärinen ja Keskisen taisteluosaston viestipäällikkö, majuri Matti Paananen tarkistivat Pristinassa sijaitsevan viestiaseman.


PVJJK valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin

Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on aloittanut suunnittelun organisaationsa rakenteen mukauttamiseksi alkaneen vuosikymmenen vaatimuksiin. Suunnittelun ensimmäisen vaiheen lopputuloksena oli esitys Pääesikunnalle PVJJK:n esikunnan perustamisesta sekä kehitystoiminnan uudelleen organisoinnista. Työ jatkuu tuotannon suunnittelulla, joka tuottaa myöhemmin keväällä esityksen tuotannon organisoinnista. sityksen taustalla olivat PVJJK:n kolmivuotisella taipaleella saadut havainnot siitä, että nykyinen organisaatiorakenne ei tue riittävästi keskuksen toiminnan kokonaissuunnittelua. Tämän vuoksi asetetut tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja töiden jakautuminen ovat usein epätasapainossa. Nykyorganisaatiossa ei ole suunnitteluelementtiä, joka mahdollistaa tehokkaan tuotannon, kehitystoiminnan ja hallinnon saumattoman yhteensovittamisen.

E

Edellä mainittuihin ongelmiin ratkaisuksi nähtiin esikunnan perustaminen. Esikunta muodostaa vahvan suunnittelevan ja toimintaa ohjaavan elementin, joka vastaa resurssoinnista, muutosten suunnittelusta, asiakkuuksien hallinnasta, hallinnosta sekä kohdearkkitehtuureissa tapahtuvan kehitystoiminnan ohjauksesta. Esikunta vastaa myös laajenevan kumppanuusverkoston hallinnasta ja siihen liittyvän sopimusrakenteen kehittämisestä. Rakenne tulee selkeyttämään sekä asiakkaiden että kumppaniyritysten kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Myös sotilasorganisaatioiden kanssa tapahtuva vuoropuhelu tehostuu, kun rakenteesta on helpompi löytää omaa toimialaa vastaava rajapinta. Kehitystoiminta organisoituu sekin uudelleen esikuntaa perustettaessa. Nykyisestä kehitysosastosta esikuntaan on esitetty siirrettäväksi mm. kehitystoiminnan suunnittelu- ja ohjausosia, hankintojen kaupallinen valmistelu, tietoturvan ohjaus ja tarkastustoiminta sekä tietohallintopäätöksiin liittyvien lausuntojen antaminen. Tulevaan kehitysyksikköön jää hankkeissa tapahtuva kehitystyö ja

kohdearkkitehtuurikehitys. Uudessa mallissa kehitysyksikkö voi paremmin keskittyä hankkeiden ja projektien toteutukseen eli omaan ydintoimintaansa. Laaditussa esityksessä uusi organisaatiorakenne tulisi käyttöön 1.1.2012. PVJJK:n tuotantorakenteen tulevat muutokset toteutunevat useassa vaiheessa, jotka ulottuvat pitkälle alkaneelle vuosikymmenelle.

RAKENNE TULEE SELKEYTTÄMÄÄN ASIAKKAIDEN & KUMPPANEIDEN KANSSA TAPAHTUVAA YHTEISTOIMINTAA.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 15


Sivut:

16

17

18

19

20

21

TeksTi: Kari alaluusua kUVAT: anssi JoKiranta

kustannukset kuriin, kustannusseuranta tehokäyttöön ja tietoturva nousuun. tässä kolme tavoitetta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (Pvjjk) vastuulla olevalle hallinnollisen verkon tulostuspalvelu-uudistukselle. uudistus tuo puolustusvoimien noin 9 000 vanhan printterin tilalle 2 400 tulostinlaitetta, joista noin kaksikolmasosaa on verkkotulostimia. tulostimien vaihto varuskunnissa aloitettiin viime vuoden lopulla.

Printteriralli Puolustusvoimien 9 000 Printteriä korvataan 2 400 tulostinlaitteella. melkoinen Projekti.

16

VerkosTopUolUsTUs / pVJJk


verkostopuolustus / pvJJk 17


nsin Lapin Jääkäripataljoonan 1.komppania, sitten huolto- ja kuljetuskomppania sekä Pohjan Jääkäripataljoonan sissikomppania… sen jälkeen varustevarasto ja hiukan kauempana sijaitseva korjaamo… Joulukuinen aamuhämärä ei ole kunnolla kirkastunut, kun yliluutnantti Ali Vaarala Jääkäriprikaatista sekä Jani Yli-Paavola, Timo Sorri, Kari Olsbo ja Juha Kekäläinen Atea Finland Oy:stä käynnistävät puolustusvoimien printterirallin toisen päivän Sodankylässä. Miehet selvittävät varastohallissa tulostinlaitteiden lastausjärjestystä, jotta ne saadaan myöhemmin kuorma-auton lavalta oikeassa järjestyksessä alas. Lavansiirtovaunulla painavimmatkin printterit saadaan kevyesti autoon, mutta purkupaikalla tarvitaan raakaa voimaa. ”Tämä on kovaa fyysistä työtä, kun joudumme kantamaan muutamat laitteet kasarmin toiseen kerrokseen. Raskaimpien laitteiden liikutteluun olemme tarvinneet neljän miehen voimien lisäksi tukevat kantoliinat”, Atean miehet naureskelevat. Jääkäriprikaati pärJää 32 tulostimella

Painavimmat, liki 130-kiloiset tulostinlaitteet miehet siirsivät paikoilleen jo edellispäivänä. Tänään vuorossa ovat noin 70 kiloa painavat keskikokoiset laitteet sekä pienimmät, yhden miehen kannettavat monitoimikoneet. Etelän miesten Lapin keikka kestää neljä päivää, joista kaksi ensimmäistä menee laitteiden kuljettamiseen varastolta sijoituspaikoilleen. Kaksi miehistä jää vielä pariksi päiväksi asennustöihin. ”Asennamme ja testaamme laitteet, mutta verkkoon ne liitetään myöhemmin, kun järjestelmän tietoturva-auditointi saadaan valmiiksi”, Jani Yli-Paavola kertoo. Hän johtaa projektipäällikkönä printterirallia Ateassa, joka toimittaa laitteet ja tulostuspalvelun puolustusvoimille. Jääkäriprikaatiin Atea toimitti kaikkiaan 32 laitetta, joista 26 on verkkotulostimia. Ali Vaarala, projektin yhteyshenkilö Jääkäriprikaatissa, kertoo, että varuskunnan tiettyihin toimipisteisiin, yksiköihin sekä prikaatin ja pataljoonien esikuntiin tulee pääsääntöisesti vain yksi tulostin. kävelymatka tulostimelle pitenee

Vielä printterirallin aikaan Jääkäriprikaatissa on käytössä noin 120 tulostinta, eli lähes jokaisen toimiston pöydällä raksuttaa oma. Kun uudistuksen käynnistänyt tarvekartoitus viime keväänä osoitti, että prikaatin tulostimien määrä putoaa viidesosaan, tuskin kukaan toimistotyöntekijä otti sitä vakavasti. Ali Vaarala myöntää, että muutosvastarinta oli kova. ”Kun askeleita joudutaan ottamaan aikaisempaa enemmän, niin tottahan sitä vastustettiin. Toimistoissa on totuttu siihen, että tulostin on vieressä. Uudistuksen jälkeen laskennallinen kävelymatka tulostimelle on kuitenkin enintään 30 metriä”, hän muistuttaa. 18

verkostopuolustus / pvJJk

Ylin: Keskikokoisetkin tulostimet painavat 70 kiloa. Laitteiden liikuttamiseen tarvitaan neljän miehen voimat. Yläpuolella: Printterirallin Jääkäriprikaatin yhteyshenkilö Ali Vaarala selvittää Atean Timo Sorrille (vas.) ja Juha Kekäläiselle, missä järjestyksessä tulostimia lähdetään varastolta kompanjoihin jakamaan. oikealla: Toimistosihteeri Tuula Ojaniemi ihmettelee, kuinka kahdessa kerroksessa tullaan toimeen yhdellä tulostimella.

“Kun meillä on tiedoSSa todelliSet KuStannuKSet, pyStymme Kehittämään toimintatapojamme.” Sissikomppanian toimistosihteeri Tuula Ojaniemi ihmettelee, miten yhdellä tulostimella tullaan toimeen suuressa kasarmirakennuksessa, missä toinen kouluttajahuone on alakerrassa sekä päälliköt ja varapäälliköt toisessa päässä taloa. ”Hankalaa se varmaan tulee olemaan. Meillä vääpelintoimistossa ei synny ongelmia, kun printteri sijoitetaan oven vierelle, mutta noille toisille siunaantuu päivittäin tulostusmatkaa varmaan satoja metrejä”, Ojaniemi arvioi. Jääkäriprikaatiin printteriralli ehti joulukuun alkupäivinä. Sama vaihtoprojekti on käyty tai käydään kaikissa valtakunnan varuskunnissa, varikoilla ja esikunnissa. Valmista pitäisi olla huhtikuun alkuun mennessä. esikunta sai toisen tulostimen

Myös prikaatin esikunnassa uudistus nostatti etukäteen porua. Varsinaiseen esikuntaan tulee yksi suuri printteri, mutta keskustelujen jälkeen toinen pieni sijoitetaan esikuntara-


kennuksessa sijaitsevaan erilliseen toimistoon. Toimistossa varusmiesten asioita hoitavat toimistosihteerit Riitta-Liisa Särkelä ja Aija Raaterova ovat ratkaisuun tyytyväisiä. ”Kun kuulimme yhden printterin suunnitelmasta, otimme siihen jyrkän kielteisen kannan, mutta myös perustelimme sen. Toimistostamme kuljetaan esikuntaan ulkokautta, ja olisi ollut mahdoton tilanne, jos olisimme joutuneet käyttämään kahden lukitun oven takana olevaa yhteistä printteriä”, Riitta-Liisa Särkelä kertoo. Aija Raaterova huomauttaa, että heidän kohdallaan kyse oli myös työturvallisuudesta, sillä talviset tulostusmatkat liukkaalla pihamaalla olisivat vaarallisia. SääStöä vuodeSSa läheS miljoona euroa

Puolustusvoimissa printteriuudistusta projektipäällikkönä johtava insinöörikomentajakapteeni Jukka Leppänen (PVJJK) kertoo, että hankkeelle on asetettu kolme tavoitetta: saada kustannukset kuriin, kehittää kustannusseurantaa ja nostaa tietoturvatasoa.

”Vanha malli on kallis tapa tulostaa. Tavoitteena on saada tulostuskustannukset pienemmiksi niin, ettei järkevä toiminta kuitenkaan vaikeudu”, hän sanoo. Puolustusvoimien laitekanta on ollut kirjava, kun käytössä on ollut paitsi omia tulostimia myös erinäinen määrä vuokralaitteita. Leppänen huomauttaa, että kokonaiskustannuksia on voitu vain arvioida. ”Uuden järjestelmän myötä pystymme seuraamaan tulostuskustannuksia hyvinkin tarkasti myös puolustushaarakohtaisesti ja joukko-osastoittain. Kun meillä on tiedossa todelliset kustannukset, pystymme kehittämään toimintatapojamme”, hän sanoo. Leppänen arvioi, että kustannussäästöt tulevat olemaan yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. verkostopuolustus / pvJJk 19


TulosTeeT verkossa salaTussa muodossa

Uutta järjestelmää rakennettaessa ensisijalle asetettiin hyvä tietoturva. Leppänen kertoo, että puolustusvoimilla on ollut tarve saada myös hallinnollisen verkon tietoturvataso sellaiselle tasolle, että siinä pystytään tulostamaan myös julkista korkeammalle tietoturvaluokiteltuja asiakirjoja pelkäämättä niiden joutuvan vääriin käsiin. Uudessa järjestelmässä tulostettavaa asiakirjaa ei enää lähetetä työasemalta tietylle tulostimelle, vaan tulostuskomennon jälkeen asiakirja siirtyy puolustusvoimien palvelimelle. ”Kirjoittaja voi käydä ottamassa tulosteen ulos lähiseudun miltä TLL III -tulostimelta tahansa. Asiakirjan luonut henkilö saa tulosteen ulos omalla Halnet-toimikortillaan ja tunnuksillaan. Luottamukselliset asiakirjat lähtevät jo työasemalta salatussa muodossa ja ne noudetaan tulostimelta, johon on asennettu salauspiiri. Salauksen purkuavain on henkilön toimikortissa”, Leppänen kertoo. Kun kaikki puolustusvoimien tulostimet ovat samassa verkossa, asiakirjan voi tulostaa vaikkapa työmatkalla lähialueen joukko-osastossa. Mikäli tulostaminen unohtuu, asiakirja poistuu tietyn ajan kuluttua verkosta. laiTTeiTa valvoTaan ja päiviTeTään verkossa

Puolustusvoimien ja Atea Finland Oy:n välinen viisivuotinen tulostuspalvelusopimus pudottaa armeijan tulostimien määrää radikaalisti. Kun ennen toimistopöydillä oli käytössä noin 9 000 tulostinta, korvataan ne nyt noin 2 400 tulostinlaitteella. Koska noin puolet verkkotulostimista on monitoimilaitteita, palvelu tarjoaa puolustusvoimien henkilöstölle myös skannaus- ja kopiointimahdollisuuden. Sopimus sisältää suunnittelun ja toteutuksen lisäksi ylläpidon ja huollon. Jani YliPaavola Ateasta kehuu, että kyseessä on edistyksellinen ratkaisu, jollaisia tässä laajuudessa Suomessa ei ole muille tehty. 20

verkostopuolustus / pvJJk

”Kyseessä on edistyKsellinen ratKaisu, jollaisia ei tässä laajuudessa suomessa ole muille tehty.” ”Pystymme etävalvomaan ja päivittämään laitteita verkossa. Parhaimmillaan viat pystytään valvomosta huomaamaan ennen käyttäjiä. Ennalta huomataan myös väriaineen loppuminen laitteesta, jolloin uusi kasetti lähetetään hyvissä ajoin suoraan työpisteeseen”, hän kertoo. Uusi tulostuspalvelu tarjoaa myös monipuolista raportointia hallintoyksiköille. Raporteista käy ilmi muun muassa, kuinka paljon tulostetaan ja missä.


Uudistus koskee 14 000 työntekijää Yläpuolella: Huolto- ja kuljetuskomppaniassa tulostin sijoitetaan vääpelitoimistoon. Komppanian varapäällikkö, yliluutnantti Sami Sievänen uskoo, että heille ei uudistuksesta synny ongelmia. Viereisellä siVulla: Jääkäripri-

kaatin esikunnan tulostusasema on viihtyisässä paikassa. Riitta-Liisa Särkelälle (vas.) ja Aija Raaterovalle esikunnan yhteinen tulostin ei sovellu, joten he saivat toimistoonsa oman laitteen.

Vieressä: Tulostimen kimpussa Kari Olsbo (vas.) ja Timo Sorri.

Palvelu kattaa alkuvaiheessa hallinnollisen verkon noin 14 000 käyttäjää. Viisivuotisen sopimuksen arvo on liki 11,5 miljoonaa euroa. Jukka Leppänen alleviivaa uuden järjestelmän ympäristöystävällisyyttä, kun turhat tulosteet jäävät pois. ”Ja kuluttaahan 2 400 laitetta sähköä paljon vähemmän kuin 9 000 laitetta”, hän sanoo ja jatkaa: ”Paperiakin säästyy merkittävästi, koska tulostuksessa on oletuksena kaksipuoleisuus.” Käyttöönoton koordinaattori Esa Aihos on suunnitellut, kuinka puolustusvoimien 145 toimipaikkaa liitetään tulostuspalveluun. ”Pelkkä koneiden kantaminen kohdepaikkaan ei riitä, vaan samalla kohennetaan tulostusverkkoa. Suurena haasteena on saada organisoitua työn eri vaiheet ja henkilöt toimimaan kokonaisaikataulun puitteissa.” Uuden järjestelmän Aihos arvioi olevan valmis huhtikuun alussa. Tulostuspalvelu-uudistus koskee vain puolustusvoimien hallinnollista verkkoa. Operatiivinen verkko jää toistaiseksi ennalleen. Käytännön syistä johtuen käyttöön jää myös työasemakohtaisia printtereitä. Esimerkiksi varuskuntien terveysasemien tulostimet jäävät verkon ulkopuolelle.

fakta

JärJestelmä käytössä huhtikuun alussa

1

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen 18.12.2008 tekemällä päätöksellä puolustusvoimat päätti hankkia verkkotulostuspalvelut Atea Finland Oy:ltä.

2

Viisivuotisen sopimuksen arvo on liki 11,5 miljoonaa euroa. Ratkaisu otetaan käyttöön vaiheittain siten, että valmista on huhtikuun alkuun mennessä.

3

Uuden palvelun arvioidaan tuovan usean miljoonan euron vuotuisen säästön.

4

Printtereiden määrä vähenee 9 000 tulostimesta noin 2 400:een. Uudistuksella tähdätään merkittäviin kustannussäästöihin ja tulostuksen parempaan hallintaan.

5

Verkkotulostuspalvelu tarjoaa puolustusvoimien henkilöstölle tulostuspalvelun lisäksi skannauksen, kopioinnin, keskitetyn hallinnan ja huollon.

6

Palvelu kattaa alkuvaiheessa hallinnollisen verkon noin 14 000 käyttäjää.

Keuruulla onnistunut KoKeilu Pioneerirykmentissä Keuruulla puolustusvoimien tulostinuudistus otettiin pilottina käyttöön jo viime vuoden lokakuun alussa, jolloin joukko-osaston noin 60 vanhaa printteriä vaihdettiin 31 uuteen verkkolaitteeseen. Kapteeni Kari-Pekka Kulmakorpi kertoo, että heillä vaihto sujui sutjakasti, kun joukko-osastossa oli siirrytty keskitettyyn tulostukseen jo kuusi vuotta sitten, jolloin tulevasta uudistuksesta kuultiin ensimmäisen kerran. ”Keuruulla muutos kävi helposti. Meidän ei periaatteessa tarvinnut tehdä muuta kuin vaihtaa vanhat vuokralaitteet uusiin tulostimiin. Suurempia hankaluuksia ei esiintynyt vaan päinvastoin, uusi tulostuspalvelu toi paljon hyvää, kuten skannaus- ja kopiointimahdollisuuden sekä parantuneen tietoturvan”, hän kertoo. Kulmakorpi kertoo, että tulostinten sijoittelussa ei tarvinnut tehdä suurta karsintaa. Hän arvioi, että pisin kävelymatka printterille on 15–20 metriä. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana tulostimille ei ole tarvinnut tehdä huoltotöitä. Pieniä alkuvaikeuksia kuitenkin oli, sillä parista tulostimesta värikasetti ehti tyhjetä, ennen kuin uudet saatiin postitse tilalle. Kummempaa muutosvastarintaa, valituksia tai narinoita uudistus ei ole Keuruulla aiheuttanut, vaan ilmapiiri on Kulmakorven havaintojen mukaan ollut hyvin positiivinen. ”Pitää ymmärtää, että pilotti on kokeilu, jossa katsotaan varsinaiset ongelmat ja korjataan ne”, hän sanoo.

verkostopuolustus / pvJJk 21


Lyhyesti

Ulkoiseen viestintään tarkoitettu sähköposti uudistui Puolustusvoimien sähköpostipalvelu on uudistunut. Uusi sähköposti on puolustushallinnon tehtäviin tarkoitettu palvelu. Uudistuksen yhteydessä tarkistettiin käyttäjien ohjeistukset ja velvollisuudet virkasähköpostin käytössä. Samalla toteutetaan myös puolustusvoimien organisaation sähköpostiosoitteiden nimiuudistus. Nimiuudistus otetaan käyttöön tämän kevään aikana. Organisaatiolla tulee olla julkisina sähköpostiosoitteena lähestymisosoite, asiointiosoite ja tekninen osoite. Edellä mainitut osoitteet ovat olleet käytössä, mutta yleistä tiedottamista kansalaisille tullaan lisäämään. Vuoden 2010 aikana sähköpostipalvelun kehitystyö jatkuu. Palautteet huomioidaan ja niiden perusteella esimerkiksi postinlukemista erilaisilla päätelaitteilla kehitetään vuoden 2010 aikana.

Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuksia oman satelliittimaa-aseman hankkimiseksi Satelliittiyhteydet ovat oleellisia Suomen kriisinhallintaoperaatioille. Tähän asti palvelut on aina ostettu ulkopuolisilta operaattoreilta. Keväällä 2010 toteutettavassa tutkimuksessa selvitetään mahdollisuuksia oman satelliittimaa-aseman hankkimiselle. ”Selvitystyö liittyy vuonna 2011 käynnistettäviin maavoimien nopean toiminnan joukkoihin. Aiomme tutkia, mikä on Suomen kannalta kokonaisvaltaisesti tehokkain ratkaisu”, majuri Sakari Seppänen kertoo. Tutkimuksessa selvitetään eri vaihtoehtojen vaikutusta kapasiteetin saatavuuteen tiukkojen vasteaikojen puitteissa. ”Vaikuttaisiko omassa hallinnassa oleva satelliittimaa-asema tarjoamiemme palvelujen vasteaikaan, hallintaan ja laatuun? Vai voimmeko taata yhtä hyvän palvelun tason ulkoistetuilla ratkaisuilla? Nämä ovat ydinkysymykset, jota lähdemme selvittämään”, Seppänen täsmentää. ”Samalla tutkimme luonnollisesti myös oman satelliittimaa-aseman optimaalista paikkaa”, Seppänen lisää.

22

”Vaikuttaisiko omassa hallinnassa oleva sateliittimaa-asema tarjoamiemme – Sakari SeppäNeN palveluiden vasteaikaan?”

verkostopuolustus / pvJJk

Puolustusvoimille verkkopohjainen tietoturvakoulutusjärjestelmä uolustusvoimat on hankkinut käyttöönsä verkkopohjaisen tietoturvakoulutusjärjestelmän. Sen avulla on tarkoitus kouluttaa koko puolustusvoimien henkilökunta tietoturvallisista käytännöistä ja menetelmistä. Tarkoitus on tuoda perustieto tietoturvasta sekä puolustusvoimien tietoturvaohjeistus henkilöstön tietoon käyttäjäystävällisellä ja helposti saatavilla olevalla tavalla. Palvelulla halutaan varmistaa henkilöstön tietoturvaosaaminen siten, että jokainen voi turvallisin mielin tehdä työnsä tietäen, että toimii oikein ja ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisella on tärkeä rooli organisaation tietoturvan varmistamisessa.

P

Käyttäjäystävällisyys tärKeintä

Tietoturvan koordinaatioryhmä teetätti keväällä 2009 selvityksen eri vaihtoehdoista toteuttaa tietoturvakoulutus puolustusvoimissa yhtenäisellä tavalla. Käyttäjäystävällisyys oli yksi tärkeimmistä kriteereistä.

Työryhmän selvitysten perusteella esitettiin, että sisäasianministeriön hallinnonalan käyttämä tietoturvakoulutuspalvelu otetaan käyttöön myös puolustusvoimissa. Esityksen perustana oli sisäministeriön hyvät kokemukset palvelusta; se oli saavuttanut lähes koko hallinnonalaa kattavan käyttöasteen ja asiakastyytyväisyysraportit olivat erittäin myönteisiä. Sen lisäksi saman palvelun valinta tukee turvallisuusviranomaisten yhteisen verkkohankkeen tavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Palvelun käyttöönottoa suunnitellaan parhaillaan ja palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2010 aikana. Sitä tullaan käyttämään www-selaimen avulla Hallnetista tai Internetistä käsin. Käyttäjätyytyväisyys säilyy jatkossakin prioriteettina ja on toivottavaa, että palvelun käyttöönotossa syntyy rakentava dialogi henkilöstön ja tietoturva-asiantuntijoiden välillä. Hyvällä yhteistyöllä taataan tietoturvallinen arki koko organisaatiolle.

Puhepalvelut 09 -hankeen kyselyn tulos:

Muista päivittää paikallaolotietosi! Nokian 3120 on yksi puolustusvoimien puhelinprofiiliin kuuluvista malleista.

VJJK:n toteuttama Puhepalvelut 09 -hanke saatiin valmiiksi loppuvuonna 2009. Hanke päättyi PVJJK:n yhdessä Elisan kanssa toteuttamaan kyselyyn, jossa selvitettiin, miten hanke on otettu vastaan ja mitä kehitettävää puhepalveluissa tulevaisuudessa on. Uutta puhepalvelua pidettiin sinänsä

P


UUTISIA VERKOSTOPUOLUSTUS

Kumppanuutta ja suorituskykyä

AQAP 2110 -laatusertifikaatti Saab Systems Oy:lle uolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) johtaja, eversti Pertti Hyvärinen, luovutti AQAP-laatusertifikaatin Saab Systems Oy:lle 18.12.2009. Sertifikaatin luovutus oli PVJJK:n ensimmäinen. Saab Systems Oy on kumppani usealle eri puolustusvoimien laitokselle. Yritys tuottaa sekä järjestelmä- että ylläpitopalveluita. ”PVJJK:lle kumppanuus merkitsee sekä luottamusta että yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä. Näin voimme aidosti varmistua tuotteiden ja palvelujen vaatimuksenmukaisuudesta” kertoo pääauditoijana toiminut laadunvarmistuspäällikkö, teknikkokapteeni Veli-Matti Porkka. Puolustusvoimien kumppanuustason toimittajilta edellytetään, että heidän toimintansa SAAB Systems täyttää standardin ISO 9001:2008 ja Naton julkaiOy:n toimitussun AQAP 2110 -mukaiset vaatimukset. johtaja Pekka ”Auditoinnissa havaittiin useita hyviä ja esimerkil- Blomberg otti Pertti Hyväriseltä lisiä liiketoimintaa tukevia toimintoja. Sertifikaatin vastaan laatusaaminen on kuitenkin vasta ensiaskel hyvälaatuiseen sertifikaatin. ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Aina löytyy kehitettävää. Toimintaympäristön muutokset ja sopimuksien myötä muuttuvat asiakasvaatimukset edellyttävät jatkuvaa parantamista. Standardi myös edellyttää järjestelmän jatkuvaa parantamista, josta pitää olla näyttö”, Porkka muistuttaa.

P

toimivana. Kehityskohteiksi kyselyssä nousivat erityisesti tavoitettavuusketjun hyödyntäminen ja paikallaolotietojen päivittäminen. Näiden palveluiden käyttö parantaa entisestään tavoitettavuutta ja nopeuttaa tiedonkulkua. Sekä tavoittavuusketjun hyödyntämisestä että paikallaolotietojen päivittämisestä tullaan tiedottamaan jatkossa lisää.

Kyselyyn puhepalveluista vastasivat sekä joukko-osastojen puhepalvelun yhteyshenkilöt että rivikäyttäjät. Kyselyyn vastasi lähes 2 000 henkilöä. Puhepalvelut 09 -hanke on nyt saatettu loppuun. Kyselyn tuloksien mukaisesti palveluja kehitetään yhä käyttäjäystävällisemmiksi.

01 10

PVJJK tehostaa sidosryhmien turvallisuusauditointeja PVJJK:n hallinto-osaston turvallisuustoimistoon on perustettu kaksi uutta turvallisuustarkastajan virkaa. Alkuvuodesta 2010 aloittaneet henkilöt toimivat myös sopimusvalmistelijoina. Turvallisuustarkastajat ottavat keskitetysti haltuun PVJJK:n ja sidosryhmien väliset voimassaolevat turvallisuussopimukset. He päivittävät ja ylläpitävät sopimuksia sekä valmistelevat uusia sopimuksia. Lisäksi turvallisuustarkastajat auditoivat sidosryhmien turvallisuustoiminnan vaatimuksenmukaisuutta. PVJJK:n turvallisuustarkastaja Jarkko Puistovirta uskoo, että turvallisuusauditointien määrä tulee kasvamaan ja muuttumaan vakiintuneeksi käytännöksi keskuksessa. “Määrän kasvuun vaikuttavat tarkastustoimintaan kohdistettujen resurssien lisäksi meneillään olevat hankkeet ja teknologiaohjelmat. Niiden myötä erilaisia ulkoistus-, alihankinta- ja kumppanuus- sekä turvallisuussopimuksia laaditaan yhä enemmän. PVJJK:n rooli tietoliikenneyhteyksien tarjoajana muille valtion turvallisuusviranomaisille tulee kehittymään. Sidosryhmien määrä kasvaa ja tästä koituu lisätarpeita turvallisuustoiminnan valvonnalle”, Puistovirta summaa. PVJJK:n turvallisuusauditointien kohteena ovat sidosryhmät ja kumppanit, joiden kanssa on laadittu erilliset turvallisuussopimukset. Auditointien tavoitteena on todentaa sidosryhmien turvallisuustoiminnan vaatimustenmukaisuus sekä edesauttaa riskien ennaltaehkäisyssä. Turvallisuusauditoinnit pohjautuvat uuteen kansalliseen turvallisuusauditointikriteeristöön (KATAKRI). Kriteeristön tavoitteena on yhtenäistää toimintoja ja auttaa yrityksiä, yhteisöjä ja viranomaisia sidosryhmineen omassa sisäisessä turvallisuustyössä.

VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 23


PVJJK:n Missio:

Puolustusvoimien Johtamisj채rjestelm채keskus mahdollistaa puolustusvoimien johtamisen ja tehokkaan toiminnan tarjoamalla k채ytt채jien tarvitsemat tietopalvelut.


Verkostopuolustus