Issuu on Google+

power

1 | 13

Kittilän kultakaivos haluaa energiatehokkaaksi Lisää vesisäätövoimaa 7 Säätövoiman tarve kasvaa – vesivoima ratkaisu haasteeseen Tehoja teollisuudelle 14 Kilpailukykyä tuotantoa tehostamalla Moderni sähköasema on vihreä 20 Lauttasaaren sähköasemalla satsataan pienihäviöisiin muuntajiin

ABB Oy:n asiakaslehti


Pääkirjoitus

05

Taajuusmuuttajalaboratorio Pitäjänmäelle Laboratoriossa testataan ja kehitetään uuden sukupolven taajuusmuuttajateknologiaa.

power

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

10

Energiatehokas kultakaivos Energiaintensiivisestä energiatehokkaaksi.

1|13 Harva tietää, että maailman suurin taajuusmuuttajia valmistava tehdas sijaitsee Suomen Helsingissä, tarkemmin ottaen Pitäjänmäellä. Sieltä löytyy myös ABB:n taajuusmuuttajien globaali tutkimuksen ja tuotekehityksen hermokeskus. Insinöörityö tuottaa täällä maailmanluokan ekotuotteita, jotka ovat kirjaimellisesti pelastamassa maailmaa: ABB:n toimittamat taajuusmuuttajat säästivät vuonna 2011 sähköä saman verran kuin 40 Loviisan ydinvoimalaitosta tuottaa vuosittain. Sivulla 5 kerromme hyviä uutisia siitä, miten tuo taajuusmuuttaja-ammattilaisten joukko on kasvanut 40 insinöörillä samalla, kun toteutimme miljoonainvestoinnin tuotekehityslaboratorioon. Juhlapuheissa ja sitaateissa peräänkuulutetaan usein panostusta innovaatiotoimintaan sekä energia- ja tuotantotehokkuuden parantamiseen, jotta teollisuus voisi toimia kilpailukykyisesti Suomessa myös tulevaisuudessa. Investointimme tuotekehitykseen on käytännön teko, jolla vahvistetaan sekä asiakkaidemme

että meidän menestystä pitkällä aikavälillä. Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä ei rakenneta peruutuspeiliin katsomalla tai asettumalla napit vastakkain. Edelleen on teollisuudenaloja, jotka voivat hyvin, investoivat ja kasvavat – myös Suomessa. Myyntijohtajamme muistuttaa sivulla 14, että kilpailukykyä on tarjolla myös tuotantoa tehostamalla. Tehostaminen alkaa mittauksista ja näkyy energialaskussa, mikä merkitsee parempaa kannattavuutta. Kaivosteollisuus on hyvä esimerkki teollisuudenalasta, joka kasvaa ja investoi ympäri maailman. Suomessa meneillään on parasta aikaa 15 kaivosteollisuuden hanketta. Alan odotetaan investoivan Suomeen jopa 4 miljardia euroa. Kittilän kultakaivoksen tarinan kerromme sivuilla 10–13. ABB kartoittaa paraikaa kaivoksen energiavirtoja. Tavoitteena on leikata yhdeksän prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2016 mennessä. Antoisia lukuhetkiä ja tehokasta vuotta 2013!

power 1| 13 t ABB:n asiakaslehti t 30. vuosikerta t Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com t Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Heidi Hautala, Marja Hawas, Jonna Helenius, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara t Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 t Toimitustyö ja konsepti: Zeeland | Maggie Oy t Paino: SP-Paino, 2013 t Painosmäärä: 11 300 t ISSN: 1799-5213

2

ABB power 1 | 13


Sisältö

16

Kumppanuudessa ratkaisu Metsä Groupin Pajusaaren tehdas hyötyy Tiltekin yhteistyökumppanuudesta.

20

Uudenlainen sähköasema Helsingin Lauttasaaren modernille sähköasemalle uudenlaiset pienihäviöiset suurmuuntajat.

Uutiset

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-

4

palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB

4 6

SynRM-moottoreista uusi moottoripaketti Uusi ultrahyötysuhde Turvalaajennus AC500-perheeseen Turvalogiikkaa joustavasti Solar-hankeselvityspalvelu Aurinkosähköä toimistoon ja teollisuuteen

Suomi. Lisäksi

slideshare- merkillä merki-

tyt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Asiantuntija 14

Kilpailukykyä energiatehokkuudella Myyntijohtaja Pekko Herola kertoo, miten teollisuuden tehokkuutta voidaan parantaa mittaamisella ja tavoitteiden asettamisella.

Kestävä kehitys 19

Aallon voimalla ABB mukana rakentamassa käänteentekevää aaltovoimaratkaisua.

Mitä ihmettä 23

Sähköinen ja älykäs auto Sovellusohjelmien avulla sähköautoa voi hallita ja seurata mobiililaitteen avulla.

ABB power 1 | 13


Tuoteuutisia

SynRM-moottoreista uudet ultrahyötysuhteen paketit ABB on esitellyt palkituista synkronireluktanssimoottoreistaan uudet 11–315 kilowatin IE4-standardin mukaiset moottoripaketit, jotka sisältävät ACS850-taajuusmuuttajan räätälöidyllä ohjaussoftalla. Ensimmäisenä valmistajana ABB antaa todistetut hyötysuhdekäyrät koko paketille. Näin asiakas voi laskea tarkasti energiansäästön. Tämä edistää energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä, säästää kustannuksia ja ympäristöä. Paketit soveltuvat erityisen hyvin pumppuja tuuletinsovelluksiin. Innovatiivinen roottoridesign eliminoi roottorihäviöt. Tämä pitää roottorin ja laakerien lämpötilan matalana pidentäen merkittävästi niiden käyttöikää. IE4 SynRM -moottorit toimitetaan vastaavina koko- ja tehoyhdistelminä kuin oikosulkumoottorit. Aiemman moottorin voi siis päivittää uudella. SynRM-moottorit yhdistävät oikosulkumoottorin yksinkertaisuuden, mutta niillä saavutetaan hyötysuhdetasoja, jotka ovat aiemmin olleet mahdollisia ainoastaan kestomagneettiteknologialla. Lisätietoja: Ari Tammi, p. 050 33 41910

Turvallisuutta ja sähkönsäätöä ajastimella

Turvalaajennus AC500-logiikkaperheeseen

Jussi- ja Impressivo-asennuskalusteiden tuotevalikoima täydentyy ajastimella. Ajastimessa on merkkivalo, joka ilmaisee toiminnan. Automaattinen poiskytkentäaika asetetaan asennuksen yhteydessä. Aika-asetukseksi on mahdollista valita 15 tai 30 minuuttia tai 1, 2, 4 tai 8 tuntia. Ajastin lisää sähkölaitteiden käytön turvallisuutta ja säästää energiaa.

AC500-perhe on laajentunut uudella turvalogiikalla. AC500s-turvalogiikka sopii kaikille koneenrakentajille, jotka tarvitsevat koneturvatuotteita. Yleisiä käyttökohteita ovat koneenrakennus, kokoonpanolinjat ja nosturit sekä liikkuvat koneet, joita pitää aidata, jotta ne eivät vahingoita työntekijöitä tai ohikulkijoita. AC500s-turvalogiikan avulla turvaohjelmointia voi tehdä joustavasti rivipohjaisella Structured Text -ohjelmointikielellä. Esimerkiksi nosturin kielletty alue voidaan asettaa integroiduilla trigonometrisillä funktioilla. AC500-tuoteperheen yhteinen, standardoitu arkkitehtuuri mahdollistaa turvatoimintojen lisäämisen helposti jo olemassa oleviin sovelluksiin. Tämä säästää aikaa ja rahaa. Tuote on saatavana varastosta nopealla toimitusajalla.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, 050 33 57542

Tekniset tiedot + 230 V / 50 Hz / IP21 + 10 A res./2300 W, 2-napainen kytkentä + 2 AX-kuormat + Ruuviliittimet, max. 2,5 mm2 + Käyttölämpötila: 0–+40°C + Kiinteät aika-asetukset: 15 min, 30 min, 1 h, 2 h, 4 h, 8 h + Vaihdettavat merkintäliuskat

4

ABB power 1 | 13

Lisätietoja: Antti Koponen, 050 33 25804

Tekniset tiedot + Turvaväylänä ProfiNet, protokollana ProfiSafe + Turva-I/O:ta voi käyttää paikallisena tai hajautettuna yhdessä tavallisen I/O:n kanssa + ProfiSafe tukee myös langatonta WLAN-tiedonsiirtoa


Teksti Jaana Nikkari Kuva Sini Pennanen

Figure

40

ABB:llä Suomessa työskentelee noin 1 000 henkilöä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä: kehittämässä uusia ja tehokkaampia teknologioita, tuotteita ja ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Nyt tuo joukko on kasvanut 40:llä, kun ABB on ottanut käyttöön uuden taajuusmuuttajalaboratorion Helsingin Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalla. Laboratoriossa testataan ja kehitetään uuden sukupolven, korkean hyötysuhteen taajuusmuuttajateknologiaa erityisesti uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuulivoiman sovelluksiin. Taajuusmuuttajatehtaita ABB:llä on monilla mantereilla, mutta tuotekehityksen ydinryhmä istuu Helsingissä. Täällä syntyvät maailman johtavan taajuusmuuttajavalmistajan uudet tuotteet ja

insinööriä tuli taloon

ratkaisut. Uuden laboratorion myötä niitä päästään myös testaamaan asiakkaan prosesseja vastaavissa olosuhteissa. ”Uusi laboratorio on tervetullut 30. jäsen Pitäjänmäen tehtaan laboratorioperheeseen. Huippuluokan tilat ja laitteet nopeuttavat uusien tuotteiden ja ratkaisujen markkinoille saattamista. Tämä merkitsee kilpailukykyä”, suunnittelupäällikkö Jyrki Honkanen ABB:ltä sanoo. Uutuudenkarheassa laboratoriossa testataan niin pienitehoisia muutaman kilowatin aurinkoinverttereitä kuin tuotteita, joiden teho yltää 2 MVA:n aurinkovoimaloiden tarpeisiin. Suuritehoisille taajuusmuuttajille on käytössä neljä testauskeskusta, joista yksi palvelee aurin-

koinverttereiden testityötä. Testeissä kuormituksesta huolehtivat ABB:n moottori-generaattoriyhdistelmiä ohjaavat käytöt. Tehtaan katolla sijaitsevan Pohjoismaiden suurimman verkkoon kytketyn aurinkosähkövoimalan paneelien tuottama energia syötetään uuden laboratorion mittauspisteisiin. Taajuusmuuttaja on ”kaasupoljin” sähköverkon ja moottorin välillä. Sillä säädetään portaattomasti moottorin pyörimisnopeutta. Taajuusmuuttajalla voidaan leikata moottorin energiankulutusta jopa 50 prosenttia. ABB:n toimittamat taajuusmuuttajat säästivät vuonna 2011 sähköä saman verran kuin 40 Loviisan ydinvoimalaitosta tuottaa tai 75 miljoonaa eurooppalaista kotitaloutta kuluttaa vuosittain. ABB power 1 | 13

5


Uutiset

ABB ratkaisi 100 vuotta vanhan sähkötekniikan pulman ABB:n tutkimushanke on synnyttänyt maailman ensimmäisen katkaisijan suurjännitteiseen tasavirtasiirtoon. Hybridi HVDC-katkaisija kykenee katkaisemaan virran, joka vastaa suuren voimalan voimantuottoa, vain viidessä millisekunnissa. Katkaisijainnovaatio mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen uusiutuvan energian integroinnin. Se myös helpottaa pitkien etäisyyksien suurjännitteistä sähkönsiirtoa, esimerkiksi vesivoimaloista ja merituulipuistoista.

Aurinkoenergiaa helposti

REG630-suojarele voimalaitoksien pienille ja keskisuurille generaattoreille on kaivattu lisäys ABB:n Relion ®-tuoteperheeseen. Vapaasti ohjelmoitava IEC61850-standardia noudattava REG630 on skaalattava ja joustava. Tyypillisiä asennuskohteita laitteelle ovat diesel- ja vesivoimalaitokset. REG630 sisältää suojausfunktioiden lisäksi kattavat ohjaus-, mittaus- ja valvontatoiminnot. Releen ison graafisen näytön saa kiinteästi asennettuna tai erillisenä moduulina. Suojareleen toiminnallisuuksia voi muokata käyttötarpeen mukaan. Asiakas määrittelee tilauksessa halutun kokoonpanon, mikä minimoi kustannukset. REG630:n parametrit voidaan säätää kätevästi tietokoneen selainohjelmalla. Valmiilla sovelluskonfiguraatiolla tilattu REG630 soveltuu asennuksiin, joissa generaattori on kytketty suoraan voimalaitoksen kiskoon. REG630 sopii myös sovelluksiin, joissa generaattorin ja kiskon välissä on blokkimuuntaja.

Toimisto- ja teollisuusrakennukset ovat otollisia aurinkosähkölle, koska niissä kulutetaan sähköä samaan aikaan, kun aurinkoenergiaa on saatavilla. ”ABB:n Solar-hankeselvityspalvelun avulla vihreään sähköön siirtyminen on sujuvaa. Aurinkosähköjärjestelmät ovat tyypillisesti räätälöitäviä, joten kokonaisuus on huomioitava jo hankeselvitysvaiheessa. Esimerkiksi ympäristön ja paneeleiden varjostukset vaikuttavat sähkön tuottoon”, Jari Konttinen ABB:ltä sanoo. Palvelu vertaa eri toteutusvaihtoehtojen elinkaarenaikaisia tuottoja ja kustannuksia sekä arvioi positiiviset ympäristövaikutukset, kuten CO 2-päästöjen vähenemisen. Kevyimmillään teknisessä selvityksessä suunnitellaan paneeleiden optimaaliset sijainnit ja suuntaukset. Kattavampi versio sisältää valmiin projektisuunnitelman. Hankeselvitys vähentää suoraan suunnittelukustannuksia.

Lisätietoja: Erkki Lehtonen, p. 050 33 43102

Lisätietoja: Jari Konttinen, p. 050 33 26423

Uusi suojarele generaattoreille

Optimizer helpottaa moottorivalintaa ABB on kehittänyt web-pohjaisen työkalun nimeltä Optimizer. Se auttaa valitsemaan ABB:n pienjännitemoottoreista optimaalisen moottorin eri MEPS (Minimum Energy Performance Standard) -vaatimuksiin. Työkalun avulla moottoreihin liittyvät mittakuvat ja muut dokumentit löytyvät nopeasti. Sen avulla voi myös vertailla moottoreita keskenään ja laskea moottorin käyttökustannukset päästöarvoineen. Optimizer-työkalun kehitys jatkuu ja siihen tullaan lisäämään eri tuotesarjoja sekä moottorin elinkaaren eri vaiheiden mukaisia sovelluksia. Sovelluksesta toteutetaan myös iPhone- ja Android apps -versiot. Tutustu Opitimizeriin osoitteessa: www145.abb.com/selection

6

ABB power 1 | 13

Sähköauton akuista kotien varavoimalaitos Kun akun elinkaari sähköauton virtalähteenä on ohi, sen käyttökapasiteetista on yhä jäljellä 70 prosenttia. Tähän perustuu ABB:n ja General Motorsin kehittämä maailman ensimmäinen kotitalouksien varavoimalaitos, joka on tehty viidestä Chevrolet Volt -akusta. Prototyyppiyksikön varastointikapasiteetti on 50kWh. Siitä riittää sähköä jopa viidelle yhdysvaltalaiskodille kahdeksi tunniksi. Tulevaisuudessa vastaavaa sovellusta voitaisiin käyttää sähkökatkoissa ja energian hintapiikeissä sekä aurinko- ja tuulivoiman tukemisessa. Seuraavaksi Volt -akkujärjestelmä liitetään sähköverkkoon teknistä arviota varten.


Vesivoimaa

Suomeen on rakennettava lisää säätävää vesivoimaa

Säätövoiman tarve kasvaa Euroopan sähkömarkkinoiden integraation ja uusiutuvan energiantuotannon myötä. Suomessakin maailman paras sähköntuotannon säätäjä on vesivoima. Polttoaineesta vain on pulaa. Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Janne Lehtinen

esivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi. Suomessa putoavan veden liike-energiaa on muutettu sähköksi jo toista sataa vuotta. ABB:n myynti- ja markkinointipäällikkö Eero Koski sanoo, että vesivoiman

V

juuret yltävät vielä tätäkin kauemmaksi. Tehdaslaitokset syntyivät usein koskien rannoille. ”Mekaanista vesivoimaa hyödynnettiin muun muassa sahoilla ja muussa teollisessa tuotannossa.” Käännekohtaa Suomen vesivoimatuotannossa merkitsi Imatran voimalaitos, jonka ensimmäinen koneisto käynnistettiin 1920-luvun lopussa. Kemijoki Oy:n toi-

mitusjohtaja Aimo Takala naurahtaa, että tuolloin Imatran kosken kuohujen luultiin tuottavan ikiajoiksi sähköä koko maalle. ”Sodanjälkeinen teollistuminen edellytti kuitenkin valtavasti energiaa. Ensin rakennettiin Oulujoki ja sitä seurasi Kemijoki. Sodassa Suomi oli menettänyt vesivoimakapasiteettia ja laitoksia, jotka jäivät rajan taakse.” Varsinaisen buumin vesivoima koki ABB power 1 | 13

7


Vesivoimaa

”Suuri osa päivittäisten kulutuserojen tasaamisesta hoidetaan vesivoimalla. Suomen kantaverkko käyttää tähän säätötarpeeseen paljon Ruotsin ja Norjan vesivoimaa.” Eero Koski myynti- ja markkinointipäällikkö, ABB

1950–1960-luvuilla. Suurimmillaan vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli jopa 90 prosenttia. Koski sanoo, että vesivoima onkin ollut hyvin oleellinen osa suomalaisen hyvinvoinnin kasvua. ”Vesivoiman rakentamisen myötä Suomi myös sähköistyi. Suomen kantaverkkoa rakennettiin rinta rinnan vesivoiman kanssa. Aivan alussa sähköt olivat saarekkeissa, yhden tuotantolaitoksen tai kunnan alueella.” Perusvoimasta säätövoimaksi Nykyisin Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3 200 megawattia. Vesivoimalaitosten sähköntuotanto on noin 13 terawattituntia, mikä vastaa reilua 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Kemijoki Oy tuottaa noin kolmanneksen Suomen vesivoimasähköstä. Takala sanoo, että vesivoiman luonne on perusvoiman tuotannosta muuttunut. ”Erityisesti Kemijoki on nykyisin säätöjoki. Säätöominaisuuksiltaan vesivoima on vertaansa vailla. Pystymme muuttamaan virtaaman vaihtelua ja samalla sähköntuotantoa nopeasti aina nollasta 1 100 megawattiin.” Kosken mukaan vesivoiman säädöllä varmistetaan sähköjärjestelmän toimivuus. Sähköä tuotetaan samaan aikaan kun sitä kulutetaan, ja siksi kulutuksen ja tuotannon on oltava jatkuvasti tasapainossa. Sähkön tarve kuitenkin vaihtelee sen mukaan, miten

yhteiskunta ja kansalaiset elämänrytmiään säätelevät. Päivällä kuluu enemmän sähköä kuin yöllä. Suomessa kulutushuipun ja -pohjan ero on noin 2 000 megawattia. Tähän tuotannon on mukauduttava. ”Vuorokausisäätö on ennustettua, markkinoille tietyllä tuntihinnalla myytyä sähköä. Suuri osa päivittäisten kulutuserojen tasaamisesta hoidetaan vesivoimalla. Suomen kantaverkko käyttää tähän säätötarpeeseen myös Ruotsin ja Norjan vesivoimaa.” Toisaalta Suomen kantaverkko tarvitsee myös hetkittäistä, nopeaa säätöä pitääkseen taajuuden tarkoissa rajoissa. Nimellistaajuudesta ei voi poiketa, muuten vastassa ovat sähkökatkokset. Suomen taajuusreservivelvoitteesta vesivoimalla katetaan noin 85 prosenttia. Lisäksi äkilliset häiriötilanteet hoidetaan 90-prosenttisesti vesivoimalla. ”Nämä ovat ennustamatonta säätöä, jota ABB:n ratkaisuilla hoidetaan. Automaatio säätää koneita jopa millisekuntitasolla”, Koski kertoo. Vesisäätövoimaa tarvitaan lisää Takalan ja Kosken mukaan Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän kotimaista säätövoimaa säilyttääkseen sähköverkon toimintavarmuuden. Tähän on kaksi keskeistä syytä. Suomen sähköntuotannon rakenne muuttuu. Suomi on sitoutunut rakentamaan tuulivoimaa 2 500 megawattia vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimatuotanto vaihtelee

Vesivoima on säätösähköä Vettä pystytään varastoimaan ja sähköä voidaan tuottaa silloin, kun sitä tarvitaan. Hyvä esimerkki tästä on päivä maaliskuulta, jolloin vesivoiman maksimi- ja minimituotannon avulla säädettiin tuotantoa kulutusta vastaavaksi. Esimerkkipäivä 7.3.2012 oli maaliskuun kuukausihuipun vuorokausi

SÄHKÖN HANKINTA (MW/h) VESIVOIMA Maksimi

2394

Minimi

1151

SÄHKÖN TUONTI (NETTO) Maksimi

Minimi

1537

5168

Minimi

4485

TUULIVOIMA Maksimi 135

Minimi

92

Minimi

2760

2508

LÄMPÖVOIMA Maksimi

YDINVOIMA Maksimi KLO 01

8

ABB power 1 | 13

03

06

09

12

15

18

21

23

2762

Lähde: Energiateollisuus, kuukausitilasto


Vesivoimaa

sääolojen mukaan ja edellyttää kumppanikseen säätövoimaa. Takala arvioi, että uutta säätötehoa tarvitaan keskimäärin lisää 300–400 megawattia, enimmillään kuitenkin moninkertainen määrä. ”Teimme harjoituslaskelman 2 500 megawatille Saksan tilastoilla ja viikon ajan tuulenvaihteluilla. 400 megawatin säätöteho ei kyllä tahdo riittää millään.” Kotimaisen säätötehon lisäämisen toinen syy liittyykin juuri Saksaan ja muuhun Keski-Eurooppaan, jonne on rakennettu ja tullaan rakentamaan valtavat määrät aurinko- ja tuulivoimaa sekä vahvoja siirtoyhteyksiä Pohjolaan. Saksa on myös luopumassa ydinvoimasta. Samalla sähkön markkina-alue laajenee ja tavoitteena ovat laajat yhteiset sähkömarkkinat. Ruotsin ja Norjan säätösähkön kysyntä kasvanee moninkertaiseksi. Niiden tuottamaa säätöenergiaa viedään sen korkeamman hinnan vuoksi yhä enemmän muualle Eurooppaan. Koski muistuttaa, että säätövoimaa saadaan tulevaisuudessa myös kysyntäjouston kautta. Kysynnän huipputunteina sähkön käyttöä vähennetään tai siirretään muuhun ajankohtaan. Kysyntäjoustoa voidaan edistää erilaisilla porkkanoilla ja kannustimilla. ”Älykkäät sähköverkot ovat tässä keskeisiä. Niiden kehittämisessä ABB on monella tavalla mukana. Markkinat ovat kuitenkin vielä kypsymättömät, eikä toimijoita ole. Säätötarvetta ei siis voida ratkaista pelkästään kysynnän joustolla.” Takalan mielestä Suomen tulisikin olla säätösähkössään omavarainen. Muuten esimerkiksi pitkien sähkökatkosten vaikutukset voisivat talvella olla tuhoisat. Tarvittava uusi energiamäärä olisi Suomen vesivoimasta saatavissa.

Polttoaineesta on pulaa Suomen vesivoimalaitoksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty tehonkorotuksia, veden nostoja ja perkauksia. Vuoteen 2020 niitä tehdään vielä jokin verran lisää, mutta Kosken mukaan vesivoiman tehonkorotukset on pääosin tehty. ”Säätöautomaatiokin alkaa suurelta osin olla siinä kunnossa, että varsinaisesti uutta ei kovin paljon enää tule.” Takala sanoo, että myös Kemijoen pääuoman kaikki vesivoimalaitokset on nyt uudistettu nykyaikaisella tekniikalla ja ne ovat valmiina tuottamaan uusiutuvaa säätöenergiaa seuraavat vuosikymmenet. ”Olemme rakentaneet lisätehoa 250 megawattia vanhoihin koneisiin. Nyt pitäisi vain saada polttoainetta. Kyse on polttoainetankista. Tulva-aikana arvokasta energiaa kuohuu ohi laitosten vuodessa reilun sadantuhannen kotitalouden sähkön tarvetta vastaava määrä.” Takalan mukaan tulvantorjunnalla ja energiantuotannolla onkin yksiselitteinen synergiaetu. Tulvavesien suuri energiamäärä voitaisiin hyödyntää olemassa olevilla voimalaitoksilla ja toisaalta pienentää huomattavasti tulvavahinkoja. Vesivarasto on toteutettavissa jo rakennettuun Kemijoen vesistöön. Uutta säätötehoa olisi saatavissa 200–300 megawattia. Sähköä vesivarasto tuottaisi saman verran kuin Oulun kokoisen kaupungin asukkaat tarvitsevat. ”Jos keväällä Länsi- ja Itä-Lapissa lumet sulavat yhtä aikaa, Rovaniemen rakennuksille aiheutuu 90 miljoonan euron vahingot. Vesivarasto alentaisi suurimpia tulvakorkeuksia noin metrillä. Vesivarastoa voitaisiin hyödyntää sähköenergian tuotannossa erityisesti talvella, jolloin sähkön tarve on suurin. Kaikki tämä tulisi ilman senttiäkään yhteiskunnan tukea”, Takala painottaa.

”Jos keväällä Länsi- ja ItäLapissa lumet sulavat yhtä aikaa, Rovaniemen rakennuksille aiheutuu 90 miljoonan euron vahingot. Vesivarasto alentaisi suurimpia tulvakorkeuksia noin metrillä.” Aimo Takala toimitusjohtaja, Kemijoki Oy

ABB toimittaa taas generaattoreita vesivoimaan ABB on toimittanut 2000-luvulla Pohjoismaissa reilusti yli sata vesivoimalaitosten automaatio- ja sähköistysjärjestelmää. Tulevina vuosina ABB:n tarjonta on Suomessa laajenemassa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen myös generaattoripuolelle. ”Suunnittelu, laskenta ja valmistus on nyt käynnistetty uudelleen. ABB:n valmistamista generaattoreista olemme tehneet jo tarjouksia”, kertoo myyntipäällikkö Arto Keskitalo ABB:ltä. ABB tarjoaa vesivoimalaitoksille myös laajan palveluvalikoiman, kuten LEAP-

kunnonvalvonnan, jonka avulla varmistetaan vesivoimalaitosten generaattoreiden kunto. ”Palvelun avulla voidaan määritellä generaattorin staattorikäämityksen elinikä ja todelliseen kuntoon perustuvat toimenpiteet. Näin estetään ennenaikainen vikaantuminen ja pidennetään koneen elinikää”, Keskitalo kertoo. Pohjolan Voima käynnisti vuonna 2005 mittavan Iijoen vesivoimalaitosten perusparannusohjelman (VESPA), jonka neljättä voimalaitosta ollaan nyt modernisoimassa. Lisätehoa on kertynyt yli 20 megawattia.

Ohjelman pääasiallinen sähköjärjestelmätoimittaja on ollut ABB. Vesivoimaloiden käytettävyys ja luotettavuus ovat parantuneet automaatiojärjestelmien avulla. Muun muassa uudet digitaaliset säätöjärjestelmät mahdollistavat tarkan säädön ja parantavat laitosten hyötysuhdetta. ”Kun viisi vuotta sitten ajoimme vesivoimalaitoksia tasaisesti, ajo on nyt mennyt aika aggressiiviseksi. Säätövoimaa tarvitaan ja ajamme markkinoiden ehdoilla. Koneilta vaaditaan nykyään enemmän”, Pohjolan Voiman käynnissäpitopäällikkö Juha Kähkölä kertoo. ABB power 1 | 13

9


Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Euroopan suurin kultakaivos lämpenee

hukkaenergialla

10

ABB power 1 | 13


Kittilän kultakaivos

Teksti Tapani Niemi Kuvat Antti Kurola

ABB kartoittaa parhaillaan Kittilän kaivoksen energiavirtoja. Energiantehostamiseen sitoutunut kaivos on jo säästänyt selvää rahaa. Peräti 90 prosenttia maanalaisen kaivoksen tunneleista lämpiää hukkaenergialla.

ittilän Suurikuusikon kaivos, Agnico-Eagle Finland Oy Kittilä Mine, sitoutui vuoden 2012 alussa vapaaehtoisesti ilmastotalkoisiin ja liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Kaivos aikoo tiputtaa yhdeksän prosenttia kasvihuonepäästöistään vuoteen 2016 mennessä. ”Meillä oli jo aikaisempi suunnitelma energiansäästöistä, mutta tämä sopimus tuli hyvään saumaan. Valtio esitti ilmastotalkoita, ABB teki tarjouksen ja se sopi meille”, johtaja Tuomo Tuohino Kittilän kaivokselta sanoo.

K

Kultaa keskeltä korpea Suurikuusikon kaivosalue yllättää lappilaisenkin. Ajat puolitoista sataa kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen ja viisi peninkulmaa Kittilästä koilliseen, Kiistalan erämaakylään. Autiota ja hiljaista, syrjässä maailmasta. Sitten hämärän ja lumituhrun keskeltä aukeaa vajaan tuhannen hehtaarin kaivosalue. Tämä on Euroopan suurin kultakaivos, joka tuottaa vuodessa 5 000 kiloa kultaa, enemmän kuin kaikki Lapin legendaariset kullankaivajat 130 vuoden aikana. Vaikutelma kaivoksesta on intensiivinen, kiihkeä, toimiva. Kaivosala onkin energiaintensiivistä tuotantoa. Kittilän kaivoksen johtaja Tuomo Tuohino, kestävän kehityksen päällikkö Anita Alajoutsijärvi ja kunnossapitopäällikkö Kari Siirtola miettivät, miten sanan suomentaisi. Sitten Tuohino vääntää rautalankamallin. ”Malmin murskaamiseen, käsittelyyn ja rikastamiseen tarvitaan koneita ja noin sata moottoria. Ne tarvitsevat sähköä, polttoainetta ja kaasua. Viime vuonna kulutimme reilut 120 gigawattituntia sähköä, mikä vastaa 5 000 kotitalouden sähkönkulutusta. Sähkö tulee Rovakairalta. Olemme yksi sen suurimmista asiakkaista.” ”Energiaintensiivisyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaivos tarvitsee toimiakseen paljon energiaa”, Tuohino sanoo. Juoruputkisto varmistaa Kittilän kaivoksen omistaa kanadalainen kaivoskonserni AgnicoEagle Mines Limited. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja toiminta käynnistyi avolouhintana. Se vaihe päättyi marraskuussa 2012. Nyt kultamalmia louhitaan ainoastaan maanalaisista louhoksista. Malmin kultapitoisuus on noin viisi grammaa tonnissa. Suunniteltu louhintamäärä on noin 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa. ”Kittilän kaivoksen malmissa kulta on sitoutunut muihin aineisiin. Vapaana sitä ei juuri esiinny. Syanidiliuotus on tällä hetkellä ainoa menetelmä, jolla kulta kannattaa rikastaa”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Anita Alajoutsijärvi. ABB power 1 | 13

11


Kittilän kultakaivos

”Kaivos käyttää peräti neljänneksen kuluistaan pelkästään energiaan. Siksi pienikin säästöprosentti merkitsee valtavasti rahaa.” Tuomo Tuohino johtaja, Kittilän Suurikuusikon kaivos

12

ABB power 1 | 13

Kullan rikastus on hyvin monimutkainen prosessi. Malmi murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan, hapetetaan, liuotetaan, pestään ja saostetaan. Valmiin harkon kultapitoisuus on noin 95 prosenttia. ”Vaahdotuksessa käsitelty rikastushiekka ja syanidiliuotuksen hiekka johdetaan putkistoja pitkin kumpikin omaan rikastushiekka-altaaseensa. Hiekan vaahdotuksessa käytetystä vedestä suuri osa käytetään uudelleen prosessivetenä ja osa johdetaan Seurujokeen, mutta syanidiliuotuksen hiekasta erottuva vesi kierrätetään kokonaan takaisin prosessiin.” ”Altaiden pohjat ja padot muodostavat tiiviin rakenteen. Patojen alla juoksee juoruputkisto, jonka purkupäästä havaitaan mahdolliset vuotovedet. Ne kerätään ja pumpataan takaisin altaaseen.” Miljoonia säästyy ”Moniportaisessa prosessissa kuluu sähköä. Kivi pitää jauhaa 74 mikrometrin kokoisiksi partikkeleiksi. Prosessiin osallistuu murskaimia, myllyjä, autoklaavi, vaahdotuskennoja, sakeuttimia ja suodattimia, joita käyttävät lukuisat sähkömoottorit. Jauhatus ja happilaitos kuluttavat valtaosan energiasta”, Kari Siirtola kertoo. Kaivostunnelin ilmanlaadun on oltava hyvää tasoa. Kun raitista ilmaa pumpataan sisään kaivokseen, se pitää lämmittää ja sisäilman kaasut ja epäpuhtaudet pumpata ulos. Lisäksi kaivokseen tihkuva vesi täytyy saada ulos. Siirtolan mukaan kolmasosa energiasta menee kaivokseen, kolmasosa rikastamoon ja loppu kolmasosa muuhun toimintaan. ”Lähdimme energiansäästöohjelmaan mukaan viime kesänä. Kittilän kaivos ja ABB sopivat, että ABB kartoittaa kaivoksen energianhallinnan nykytilan. Se tuottaa tietoa energian kulutuksesta, kaivoksen eri prosessivaiheista ja hukkavirroista.” ”ABB haastatteli kaivoksen kaikki energiatehokkuudesta vastaavat avainhenkilöt, ylimmän johdon ja sähköinsinöörit. Toteutimme ensimmäiset esitykset ja energiatehokkuus lisääntyi merkittävästi”, Alajoutsijärvi sanoo. ”Kun teemme prosessia varten happea, siinä vapautuu lämpöä. Ilman lämmityksestä menee paljon energiaa hukkaan. Rakensimme kesällä lämmön talteenoton ja nyt kilometrin mittainen putki johtaa hukkalämpöä happilaitoksesta maanalaiseen

kaivokseen.” Kokonaisinvestointi maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa. Se maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa. Hukkalämpö korvaa tämänhetkisen arvion mukaan 90 prosenttia kaivosilman lämmitykseen tarvittavasta energiasta. Aikaisemmin siihen kului peräti 820 tonnia kaasua. ”Tulevaisuudessa kaivoksen kapasiteettia mahdollisesti lisätään vuoden 2015 alusta 25 prosentilla. ABB on tehnyt kokonaiskartoituksen siitä, missä meillä on mahdollisuus säästää. Kun laajennamme, otamme huomioon heti energiatehokkuuden”, Anita Alajoutsijärvi sanoo. ”On helpompi rakentaa ratkaisut sisälle kuin korjata jälkikäteen tehotonta järjestelmää. Voimme valita esimerkiksi ABB:n energiatehokkaat moottorit kaivokseen.” ”Kaivos käyttää peräti neljänneksen kuluistaan pelkästään energiaan. Siksi pienikin säästöprosentti merkitsee valtavasti rahaa. Meidän pitää muistaa koko ajan, että yhtiö on nostanut ympäristön tärkeimmäksi arvoksi toiminnassaan”, sanoo kaivoksen johtaja Tuohino. Energiatehokkuussopimus jalkautuu arkipäivään Energiatehokkuussopimuksen myötä pyritään pienentämään energian kulutusta. Prosessi jaetaan osa-alueisiin, edistymistä seurataan ja suoritusta pyritään koko ajan parantamaan. ”Teemme asiakkaan kanssa toimenpidelistan, jolla energiatehokkuutta parannetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia muutosesityksiä energianhallintaan ja toimintatapoihin”, energiatehokkuuspalveluiden myyntijohtaja Erja Saarivirta ABB:ltä sanoo. Kittilän kaivoksen kestävän kehityksen päällikkö Anita Alajoutsijärven mukaan sopimus edellyttää vahvaa sitoutumista. ”Meidän pitää varata ohjelmaan riittävästi resursseja. Koulutusta tarvitaan, koska ammattilainenkin on sokea omalle toimintaympäristölleen.” Kun säästötavoite toteutuu, energiatehokkuus toteutetaan kaikilla prosessin tasoilla. Toiminnan pitää siirtyä paperilta arkipäivään. ”Tavoitteenamme on, että kaikki prosessissa syntyvä lämpö otetaan talteen. Nyt lämmitämme kaivosilmaa happitehtaan


Suomen ABB:n innovaatio auttaa

jätelämmöllä. Seuraavaksi katsomme, miten raitis ilma ohjattaisiin kaivoskuiluun älykkäästi”, vanhempi sähköinsinööri Jouko Mattila kertoo. ”Olemme sitoutuneet pienentämään energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2016 loppuun mennessä. Sopimus edellyttää myös energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönottoa.” Energiatehokkuusjärjestelmä tuottaa tietoa energiankulutuksesta, tunnistaa merkittävimmät energian tuotannon ja käytön kehittämiskohteet sekä määrittelee toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Kittilässä järjestelmän suunnitteluvaihe on loppusuoralla. ABB antaa asiantuntija-apua suunnitteluun. Järjestelmään kuuluu myös energiankulutuksen raportointi vuosittain. Kittilän kultakaivos käyttää monipuolisesti ABB:n laitteita, muun muassa moottoreita, automaatiojärjestelmää, taajuusmuuttajia ja instrumentteja. Pastalaitoksen sähköistys ja kaivoksen ilmastoinnin maanpäällinen osa ovat myös ABB:n käsialaa. ABB:lla on moottoreista ja

taajuusmuuttajista vuosisopimus kaivoksen kanssa. Lisäksi ABB:lla on ylläpitosopimus automaatiojärjestelmän ylläpidosta. Mitä Kittilä hyötyy? Kaivoksen johtaja Tuomo Tuohino sanoo, että Kittilän kunta arvostaa kaivoksen panostusta vihreisiin arvoihin. ”Kaivos tuo paikkakunnalle myös kaivattua työtä. Kunnalle se merkitsee yhtä paljon kuin Levin tunturikeskus.” Kaivoksella työskentelee noin 450 henkilöä. Puolet heistä tulee Kittilän alueelta ja kaikkiaan 90 prosenttia Lapin alueen kunnista. Kaivoksen osuus on 21 prosenttia Kittilän kunnan työvoimatarjonnasta. Siellä työskentelee myös 150 urakoitsijaa, joista suurin osa pohjoisesta. Siksi pohjoisten kuntien päättäjät kannattavat kaivosalaa. ”Kaivosyhtiö tekee hankinnat paikallisilta yrittäjiltä niin pitkälle kuin mahdollista. Ostimme viime vuonna noin 31 miljoonalla eurolla tarvikkeita, hitsauksia, asennuksia ja muita palveluita Lapin läänin yrityksiltä”, Tuohino sanoo.

Kaivosteollisuus on erittäin energia-intensiivinen teollisuudenala. Energiatehokkaat toimintatavat johtavat myös ympäristön kannalta hyvään lopputulokseen. ”Suomessa noin neljäsosaa kaikesta sähkönkäytöstä hallitaan ABB:n järjestelmän avulla. Energiatehokkuus säästää rahaa ja hillitsee ilmastonmuutosta”, tulosyksikön johtaja Kimmo Mäkinen ABB:ltä sanoo. ABB on toimittanut innovatiivisen energianhallintajärjestelmänsä muun muassa kaivosyhtiö LKAB:n Kiirunan, Malmbergetin ja Svappavaaran kaivoksille Pohjois-Ruotsiin. Energianhallintajärjestelmän ydin on Suomen ABB:llä kehitetty tietojenkäsittelyalusta, jota sovelletaan niin paperi-, sellu-, metalli-, kaivoskuin meriteollisuudessa. Energiahallintajärjestelmän avulla energiankulutuksesta ja -kustannuksista saadaan luotettavaa mittaustietoa. Potentiaaliset parannuskohteet ja tehokkaasti toimivat prosessin osat voidaan paikantaa tarkasti. Tieto toimii pohjana tulevaisuuden energiansäästötoimille.

ABB power 1 | 13

13


Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Tehokkuus lähtee mittaamisesta ja tavoitteista Teollisuus peräänkuuluttaa kilpailukykyä. Sitä on tarjolla tuotantoa tehostamalla ja energiatehokkuutta parantamalla. Tehostaminen alkaa mittauksista ja mittaustulosten hyödyntämisestä. Myyntijohtaja Pekko Herola kertoo, miten ABB ratkaisee tehostamistarpeet yhdessä asiakkaiden kanssa. Teksti Jukka Lehtinen Kuva Junnu Lusa

Minkälaisia mahdollisuuksia teollisuudella on parantaa tehokkuuttaan? Suurimmat mahdollisuudet ovat toiminnan reaaliaikaisessa mittaamisessa ja kerättyjen tietojen hyödyntämisessä koko yrityksen sisällä. Hyötyjen kotiuttamisen edellytyksenä on, että yritys on määritellyt selkeät tavoitteet ja vastuut. Tavoitteiden on oltava koko organisaation tiedossa. Usein yrityksiltä puuttuu sekä tietoa että tapoja käyttää tietoa hyväksi. Mittauksia tehdään esimerkiksi kuukausitasolla, jolloin tiedot eivät ole käytössä päivittäisessä päätöksenteossa. Tuotantoa voidaan tehostaa esimerkiksi parantamalla prosessin säädettävyyttä ja hallintaa. Hyödyt näkyvät energian säästönä ja parantavat näin yritysten kannattavuutta. Toimintatapojen muutoksella saavutetun miljoonan euron kustannussäästö vastaa noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa liiketoiminnoissa, joissa EBIT on 10 prosentin tasolla. Miten energiatehokkuus ja tuotantotehokkuus eroavat toisistaan? Kysymys on oikeastaan siitä, millä näkökulmalla tehokkuutta haetaan. Energiatehokas tuotanto on useimmiten tuotantotehokasta ja päinvastoin. Jos tuotetaan tehottomasti, niin sekä materiaalia että aikaa menee hukkaan. Samalla on tuhlattu tehottomaan toimintaan käytetty energia. Minkälaisilla toimilla tehokkuutta voidaan parantaa? Iso merkitys on jo sillä, että asetetaan tavoitteet ja mitataan tehokkuutta. Seuraava iso asia on mittausten rakentaminen ja saadun tiedon hyödyntäminen tuotannon

14

ABB power 1 | 13

operatiivisessa päätöksenteossa. Reaaliaikaisella mittauksella nähdään, missä tuotannon vaiheissa energiaa kuluu tavoitetasoa enemmän tai tuotantotehokkuus ei ole tavoitteessa. Mittauksella saadaan selville myös syy tilanteeseen. Systemaattinen tiedon hyödyntäminen mahdollistaakin syiden tunnistamisen ja kehitysprojektien onnistumisen. Näin myös tehokkuus paranee. ABB on tuotantotehokkuuskumppani. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Ensimmäisessä vaiheessa analysoimme lähtötilanteen ja tunnistamme asiakkaan hyvät käytännöt, joita hyödynnämme osana kokonaisratkaisua. Sitten analysoimme yhdessä asiakkaan kanssa, miten voimme yhdessä rakentaa sellaiset toimintatavat ja teknologiaratkaisut, joille voidaan laskea hyötyä. Hyödyn pitää olla niin selkeä, että sekä asiakas että ABB tunnistavat sen. Voimme esimerkiksi auttaa yrityksiä, joilla ei ole omaa tuotannon tehokkuus- tai energiatehokkuusosaamista, ottamaan parhaan irti prosesseista ja ABB:n teknologioista. Teemme aina asiakaskohtaisia ratkaisuja. Millaisilla ABB:n ratkaisuilla voidaan parantaa tuotantolaitoksen tehokkuutta ja taloudellista kannattavuutta? ABB:n tuotevalikoimassa on paljon tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa, parantavat energiatehokkuutta, säästävät energiaa ja lopulta parantavat kilpailukykyä. Näitä ovat energianhallintajärjestelmät, taajuusmuuttajat,

korkean hyötysuhteen moottorit, konesalien ratkaisut sekä kehittyneet sähköverkkoratkaisut. Tarjoamme myös kokonaisia projekteja, joiden sisältö rakennetaan asiakaskohtaisesti. Pisimmälle viety ratkaisu on täyden palvelun Full service -malli, joka kattaa energia- ja tuotantotehokkuuden modulaariset asiakasratkaisut. Etsimme yksinkertaisia, mutta samalla parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tarkoitus on, että asiakkaiden on helppo toimia palveluidemme ja laitteidemme kanssa. Millaisia tuloksia saadaan aikaan ABB-kumppanuudella? Yksittäisissä järjestelmissä ja osaprosesseissa energiansäästöt saattavat olla useita kymmeniä prosentteja. Erityisen suuri merkitys jo pienemmilläkin parannuksilla on energiaintensiivisillä aloilla, joissa yhdenkin prosentin parannuksella on merkittävät vaikutukset. Tällaisia aloja ovat kaivos-, metalli- ja metsäteollisuus sekä voimantuotanto. Uuden tehtaan rakentamisvaiheessa voidaan säästää useita miljoonia euroja, kun järjestelmät optimoidaan meidän ratkaisuillamme. Miten yritykset voivat tietää, onko heidän toimintansa tehokasta? Kannattaa miettiä, onko tuotannon tehokkuuden mittaus reaaliaikaista, tukeeko se päätöksentekoa ja millä tasolla sitä organisaatiossa käytetään. Onko energiatehokkuudelle tavoitteet ja onko ne viestitty läpi organisaation? Jos näin ei ole, niin me tulemme mielellämme avuksi käymään läpi potentiaalin, joka voidaan yhdessä tunnistaa.


ABB:n

Asiantuntija

Kannattaa miettiä, onko tuotannon tehokkuuden mittaus reaaliaikaista, tukeeko se päätöksentekoa ja millä tasolla sitä organisaatiossa käytetään.

Pekko Herola Myyntijohtaja Pekko Herola on erikoistunut räätälöimään kilpailukykyä parantavia ratkaisuja teollisuusyrityksille. Viimeisen 15 vuoden aikana hän toiminut useiden eri alojen asiakasyritysten apuna ympäri maailmaa.

ABB power 1 | 13

15


Ratkaisu

Kumppanuus takaa huipputeknologian Metsä Groupin Pajusaaren tehtaalla torniolaisella automaatioja sähkösovellusten toimittajalla Tiltekillä on tärkeä tehtävä: kartonkikone kaipaa modernisointia. Onnistuneen toteutuksen resepti on kirjainyhdistelmässä AVP, tiiviissä kumppanuudessa ABB:n kanssa.

01

16

ABB power 1 | 13


Ratkaisu

Teksti Mika Kulju Kuvat Kai Tirkkonen

iltek Oy on erinomainen esimerkki AVP-kumppanista (Authorized Value Provider) – siis ABB:n auktorisoidusta yhteistyökumppanista, joka yhdistää ABB:n tuotteita ja osaamista omaan tekemiseensä saumattomasti ja laadukkaasti. ABB:n tekniikka ja prosessiosaaminen tukevat Tiltekin tarjoamaa. Metsä Groupin Pajusaaren tehtaalla tämä näkyy kartongin ja sellunvalmistuksen tehokkuutena ja laatuna. ”Kumppanuuden hyödyt korostuvat Kemin tehtaalla, jossa asiakas on antanut suhteellisen vapaat kädet toteuttaa kartonkikoneen modernisointeja”, Tiltekin toimitusjohtaja Kimmo Angeria sanoo. Kattava kokonaistoimitus sisältää suunnittelun, purkutyöt, kiskosillat, keskukset, moottorit ja ilmastoinnin. Pajusaaren tehtaan huoltotoiminnoista vastaa Botnia Mill Service, joka on Tiltekin asiakas. ”Tiltekin ote ei rajoitu pelkkään mekaaniseen osaamiseen. He eivät ole pelkkiä toimittajia tai korjaajia. Laadun lisäksi

T

meille on tärkeää palvelujen nopea saatavuus. Tiltekin toimisto on parinkymmenen kilometrin päässä Kemin tehtaalta, Tiltek on myös apuna tulevaisuuden suunnittelussa”, sähköistyksistä vastaava projektipäällikkö Kenneth Sonntag Botnia Mill Servicestä sanoo. Sitä mitä asiakas haluaa ABB:n AVP-kumppanit ovat tyypillisesti erikoistuneet johonkin teollisuudenalaan. Kumppanuusverkoston tavoitteena on tarjota asiakkaalle hyötyä ja tehdä se monipuolisesti. ”AVP-kumppanit ovat omien alojensa huippuosaajia, jotka on koulutettu ja sertifioitu ABB:n tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden osaajiksi”, myyntijohtaja Aki Kulmala ABB:ltä sanoo. AVP-kumppanin kanssa yhteistyötä tekevä loppukäyttäjä tai koneenrakentaja saa optimoidun ja räätälöidyn ratkaisun, joka perustuu ABB:n huipputeknologiaan. ”AVP-kumppanit ja ABB toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä, joten par-

02

”Kumppanuuden vaikutukset näkyvät asiakkaalle parempana laadunhallintana ja tietenkin myös kustannustehokkuutena.” Kimmo Angeria toimitusjohtaja, Tiltek

01 Tiltekin Kimmo Angeria, ABB:n paikallinen edustaja Simo Lepojärvi ja Botnia Mill Servicen Kenneth Sontag kartonkikoneen pääsähkötilassa. 02 Kimmo Angeria (edessä), Simo Lepojärvi (keskellä) ja Kenneth Sontag Metsä Groupin Kemintehtaan kartonkikoneella.

ABB power 1 | 13

17


Ratkaisu

Tiltek vastaa kartonkikoneen modernisoinnista Pajusaaren tehtaalla.

Botnia Mill Service vastaa Pajusaaren tehtaan huoltotoiminnoista. On Tiltekin asiakas.

Tiltek ABB kouluttaa ja sertifoi Tiltekin ABB:n tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden osaajaksi ja tarjoaa Tiltekille toimitusten aikaista tukea.

”Tiltek ei ole pelkkä toimittaja tai korjaaja. Laadun lisäksi meille on tärkeää palvelujen nopea saatavuus.” Kenneth Sonntag projektipäällikkö, Botnia Mill Service

haat osaajat ja tekniikat ovat aina loppuasiakkaan saatavilla”, Kulmala jatkaa. Tiltekin toimitusjohtaja Kimmo Angeria on Kulmalan kanssa samaa mieltä. ”Kumppanuuden hyödyt ovat konkreettisesti osoitettavissa. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut keskitetysti yhdestä kohteesta. Kumppanuuden vaikutukset näkyvät asiakkaalle parempana laadunhallintana ja tietenkin myös kustannustehokkuutena. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle paremmin räätälöityjä tuotteita ja palveluja. Kaiken tämän myötä projektinhallinta paranee. Toimitamme juuri sitä, mitä asiakas haluaa. Tärkeintä on, että pystymme vastaamaan kokonaiskonseptista aina moottorin akselista sähkönjakeluun saakka. Lisäksi pystymme antamaan prosessiosaamista, johon ammennamme lisäarvoa ABB:n asiantuntemuksesta. Näin asiakas saa parhaan hyödyn investoinnistaan.”

Vuonna 1987 perustettu Tiltek on torniolainen yritys, jonka liiketoiminta jakaantuu kolmeen sektoriin. Yritys aloitti täyden palvelun LVI-talona ja toimintaa laajennettiin vuonna 2005 teollisuuden automaatio- ja sähkösovelluksiin (Tiltek Oy Engineering) sekä teollisuusnostureiden ja -nostimien myynti-, huolto-, modernisointi- ja tarkastustoimintaan (Tiltek Oy Nosturit). Tiltekin liikevaihto on yli viisi miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee 35 henkilöä. Tiltek on ollut jo pitkään mukana ABB:n kumppanuusohjelmissa.

Metsä Fibre Metsä Fibre on Euroopan suurimpia sellun tuottajia. Sen päätuote on valkaistu havu- ja koivusellu. Metsä Board on Euroopan johtava taivekartongin ja pintakartongin tuottaja ja merkittävä paperin toimittaja.

AVP-ohjelma on tärkeä osa ABB:n kokonaistarjontaa Authorized Value Provider -ohjelman kanavakumppanit tarjoavat sertifioitua ja osaavaa palvelua ABB:n tuotteille. Yhdessä ABB:n kanssa nämä kumppanit tarjoavat ratkaisuja niin yksittäisiin tuotteisiin kuin isompiin kokonaisuuksiin. Ohjelman avulla kumppaneita koulutetaan, heidän toimintaansa auditoidaan ja palvelujaan sertifioidaan säännöllisesti. Sertifiointi varmistaa laadukkaat ja yhtenäiset palvelut. Kumppaneilla on ABB:n paikallinen ja maailmanlaajuinen tuki sekä pääsy verkossa oleviin työkaluihin ja tietokantoihin. Näin varmistetaan no-

18

ABB power 1 | 13

peat, tehokkaat ja yhtenäiset päivittäiset toiminnot. AVP-kumppanit ovat tärkeä osa ABB:n kokonaistarjontaa. ABB:n Drives Alliance Partner -kumppanuusohjelmasta luovuttiin vuonna 2011 uuteen AVP-toimintatapaan siirtymisen myötä. ”DAP-kumppanit olivat enemmän paikallisia tuotejakelijoita, kun taas AVP -konseptissa keskitytään lisäarvon tuottamiseen. AVP-kumppanit ovat pääosin erilaisia järjestelmäintegraattoreita, jotka täydentävät ABB:n tarjontaa tuomalla mukaan omaa huippuosaamistaan”,

kertoo ABB:n myyntijohtaja Aki Kulmala. Kumppanuusohjelman tavoitteena on pyrkiä palvelemaan paikallisen loppuasiakkaan ja koneenrakentajien tarpeita mahdollisimman kattavasti. ”ABB:n toimintatapana on tarjota asiakkaille erilaisia yhteistyövaihtoehtoja. Asiakkaan oman tarpeen mukaan ABB ja kumppaniverkosto voi toimittaa joko tuotteita, palveluita tai erilaisia kokonaisratkaisuja. Parhaasta mahdollisesta ratkaisusta ja kanavasta keskustellaan aina tapauskohtaisesti”, sanoo Kulmala.


Kestävä kehitys

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Aallon voimalla – ABB mukana rakentamassa käänteentekevää aaltovoimaratkaisua. Teksti Thomas Freundlich Kuvat AW-Energy Oy

Maapallon pinnasta yli 70 % on veden peitossa, ja aaltoenergian tuotantoon sopivaa rantaviivaa on tuhansia kilometrejä. Aaltoenergialla voitaisiin teoriassa kattaa jopa kymmenesosa maailman tämänhetkisestä energiantarpeesta. Suomalainen cleantech-yritys AW-Energy Oy on kehittänyt päästöttömän WaveRoller-aaltovoimalan, jossa aaltojen liikeenergia muutetaan sähköenergiaksi. Maapallon pyörimissuunnan ja tuulien vuoksi aaltoenergiaresurssit ovat yleensä suurimmillaan mantereiden länsirannikoilla. WaveRoller on ensimmäinen ratkaisu, joka hyödyntää sähköntuotannossa aaltojen vellontaa (surge). Syvässä vedessä aallot saavat veden pyörivään liikkeeseen. Aaltojen lähestyessä rantaa pyörivä liike muuttuu edestakaiseksi liikkeeksi, joka kääntää merenpohjaan saranoitua levyä. Edestakainen liike muutetaan hydrauliikan avulla pyörimisliikkeeksi. Sähköä tuotetaan laitteessa sijaitsevalla generaattorilla ja taajuusmuuttajalla, josta se johdetaan kaapelilla rantaan. Kaupallisessa käytössä WaveRoller-yksikön nimellisteho on

500–1 000 kW, ja yhdistämällä useita yksiköitä voidaan helposti rakentaa voimalapuisto. Tehoa tyynelläkin säällä Ensimmäinen valtakunnanverkkoon liitetty WaveRoller-testivoimala käynnistettiin elokuussa Portugalin Penichessä, noin 100 kilometriä Lissabonista pohjoiseen. Sähköntuotto on toistaiseksi ylittänyt odotukset jopa tyynissä aalto-olosuhteissa. ”Ensimmäiset käyttökokemukset ovat olleet erinomaisia, ja projekti on edennyt hyvin”, kertoo tuotepäällikkö Asko Salminen ABB:ltä. Voimalan testausta jatketaan talven kovemmissa aalto-olosuhteissa. Jatkossa tavoitteena on konseptin monistaminen laajempiin kaupallisiin sovelluksiin. ”Aaltovoima on loistava uusiutuva energiamuoto ympäristön näkökulmasta. Vedenalainen toteutus on äänetön ja näkymätön. Merijään sekä pienempien aaltojen vuoksi konsepti ei sovellu hyvin Suomeen, mutta Atlantin rannikon kaltaisissa olosuhteissa sillä on hienot mahdollisuudet”, Asko Salminen toteaa.

ABB vie aaltovoiman valtakunnanverkkoon Syksyllä 2012 käynnistyi toistaiseksi mittavin WaveRoller-voimalan testiasennus, kun Portugalin Penicheen rakennettu kolmen 100 kW yksikön voimalapuisto saatiin linjoille. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnanverkkoon liitetty WaveRoller-voimala. ABB on toimittanut voimaloiden generaattorit sekä taajuusmuuttajat, jotka syöttävät aaltosähkön Portugalin valtakunnanverkkoon.

ABB power 3 | 12

19


Uudenlainen sähköasema Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Moderni muuntaja on vihreä valinta Helsingin Lauttasaaren uudelta sähköasemalta on matkaa lähimpiin asuinparvekkeisiin noin kahdeksan metriä. Tämän vuoksi asemalle haluttiin pienihäviöiset, hiljaiset ja energiatehokkaat suurmuuntajat. Helen Sähköverkko Oy:n vihreän valinnan toimittaa ABB.

20

ABB power 1 | 13


Uudenlainen sähköasema

Teksti Pertti Suvanto Kuvat Matti Immonen

Vehreään Helsingin Lauttasaareen, keskeiselle paikalle asuin- ja liikekiinteistöjen väliin, on noussut ympäristöön sulautuva rakennusten kokonaisuus – alueen ensimmäinen sähköasema. Syy uuteen asemaan selittyy lähialueen kasvulla. Tällä hetkellä sähkö syötetään Lauttasaareen Salmisaaren sähköasemalta. Ruoholahden ja Jätkäsaaren rakentaminen lisäävät Salmisaaren kuormitusta kuitenkin merkittävästi. Niinpä lisäkapasiteettia tarvitaan. Valmistuessaan sähköasema palvelee Lauttasaaren lisäksi tulevaa länsimetroa. ABB:n modernit 31,5 MVA:n muuntajat asennetaan huhtikuussa ja 110/10,5 kV:n asema otetaan käyttöön kesällä. Helen Sähköverkko Oy:n projektipäällikkö Jarmo Henttinen sanoo, että häviöt vaikuttivat merkittävästi valintaan. Myös aseman poikkeuksellinen sijainti painoi harkinnassa. ”Käytämme ennakkoluulottomasti uusia komponentteja ja arvostamme innovatiivista tekniikkaa, häviöttömyyttä ja elinkaarikustannuksia. Lauttasaaressa ne olivat ratkaisevia tekijöitä.” Käyttö määrää häviöarvostukset Muuntajassa syntyy kolmenlaisia häviöitä: tyhjäkäyntihäviöt, kuormitushäviöt ja jäähdytyslaitteiston ottamat häviöt. Pienihäviöisyys merkitsee energiansäästöä, energiansäästö taas puhtaampaa ympäristöä ja halvempia elinkaarikustannuksia. Muuntajan käyttö kuitenkin ratkaisee, miten eri häviöitä arvostetaan. Nyrkkisääntönä on: mitä enemmän ja parempia materiaaleja muuntajaan laitetaan, sitä pienemmät häviöt ovat – toisaalta sitä kalliimpi muuntaja myös on. Pienihäviöistä ja han-

kintahinnaltaan halpaa muuntajaa ei ole vielä keksitty. Muuntajan rautasydämessä syntyy tyhjäkäyntihäviöitä aina, kun muuntaja on verkkoon kytkettynä. Muuntajan kuormitushäviöt syntyvät lähinnä muuntajan käämeissä. Niiden suuruus on verrannollinen kuormitusvirran neliöön. Jos kuormitus kasvaa esimerkiksi kaksinkertaiseksi, kuormitushäviöt nelinkertaistuvat. Häviöiden minimoimiseksi myös jäähdytinlaitteen ottamat tehot pitäisi saada mahdollisimman alhaiseksi. Henttisen mukaan Lauttasaaren muuntajat ovat normaalikäytössä pienellä kuormalla. Muuntajien suuri koko, 31,5 MVA, selittyy Helsingin Energian käyttövarmuusperiaatteista. Kun toiselle muuntajalle tehdään esimerkiksi kunnossapitotoimenpiteitä, niin toisen pitää pystyä syöttämään koko alueen sähkö. Lisäksi muuntajat toimivat reservinä viereisille sähköasemille. ”Kun muuntajan kuormitus on pääasiassa suhteellisen alhaista, niin häviöarvostuksen painopiste on tyhjäkäyntihäviöissä, niinpä ne tuli saada mahdollisimman alhaisiksi. Optimoimme häviötasoja laskemalla häviöille arvostusluvut. Esimerkiksi tyhjäkäyntihäviöiden arvostus oli tässä tapauksessa noin 10 000 euroa per kilowatti ja kuormitushäviöiden arvostus oli vain noin kymmenesosa tästä. Kerromme tarjotun muuntajan häviöt ilmoittamillamme häviöarvostusluvuilla ja vertailussa lisäämme ne hankintahintaan. Ostamme aina kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon. Investointikustannukset voivat olla suuret, mutta vähäisten häviöiden takia muuntajat ovat energiatehokkaita ja maksavat itsensä käyttöikänsä aikana takaisin.”

”Käytämme ennakkoluulottomasti uusia komponentteja ja arvostamme innovatiivista tekniikkaa, häviöttömyyttä ja elinkaarikustannuksia.” Jarmo Henttinen projektipäällikkö, Helen Sähköverkko Oy

ABB power 1 | 13

21


Uudenlainen sähköasema

Itse muuntajat ovat suljetussa tilassa, mutta jäähdytinlaitteisto on sijoitettu ulos muuntajabunkkereiden väliin.

Äänettömyyskin on vihreä valinta Henttinen sanoo, että alhaiset häviöt merkitsevät sitä, että muuntajat ovat laadukkaampia ja kestävät kauemmin. Ne ovat myös huomattavasti hiljaisempia. Äänettömyys on tärkeää erityisesti Lauttasaaressa, missä lähimpään asuinparvekkeeseen on matkaa kahdeksan metriä. Itse muuntajat ovat suljetussa tilassa, mutta jäähdytinlaitteisto on sijoitettu ulos muuntajabunkkereiden väliin. Kun tuulettimet pyörivät lujaa, niistä lähtee ääntä. Meluongelma ratkesi ABB:n taajuusmuuttajakäyttöisellä jäähdytystavalla, jota muuntajissa ei aiemmin ole käytetty. Se laski olennaisesti myös jäähdyttimen häviötasoja. ”Tällä järjestelmällä pyöritämme tuulettimen lapoja mahdollisimman hitaasti, mutta riittävästi, jolloin melu on minimoitu. Melu on haitallinen ympäristötekijä. Vähäinen äänitaso on siten myös vihreä valinta.” Taajuusmuuttajakäyttöisen jäähdyttimen toinen keskeinen etu Henttisen mukaan on se, että muuntaja pysyy mahdollisimman tasalämpöisenä. Muuntaja hengittää vähemmän, eikä kosteutta pääse keräytymään muuntajan sisään. ”Tämä hidastaa muuntajan eristysten ikääntymistä ja takaa muuntajalle pidemmän elinkaareen eli muuntajamme kestää toimintakuntoisena kauemmin.”

Modernit muuntajat elävät pidempään Jarmo Henttinen sanoo, että Helen Sähköverkko Oy:n strategiana on myös tutkia uusia teknologioita ja ratkaisuja, sillä suurena yhtiönä siihen on mahdollisuus – laitteita on paljon. ”Meidän kannattaa hakea parhaita ratkaisuja ja myös vaatia laitetoimittajia menemään eteenpäin.” Henttisen mukaan Lauttasaareen asennettavissa muuntajissa on paljon uutta ja innovatiivista tekniikkaa. Keskeisinä tekijöinä ovat turvallisuus ja huoltovapaus, jotka takaavat kokonaistaloudellisuuden. Esimerkeiksi hän nostaa muun muassa tyhjiökäämikytkimen, jolla toisiojännitettä säädetään. Kytkimen sisällä virran katkaisu tapahtuu tyhjiöputkessa eikä avoimesti kipinöiden öljytilassa, kuten perinteisissä käämikytkimissä. Tämä vähentää huollon tarvetta ja pidentää huoltovälejä. Muuntajiin on valittu myös niin sanotut kuivat komposiittiläpiviennit. Silikonieristeiset läpiviennit ovat kevyet ja turvalliset. Näillä läpivienneillä ei ole vuoto- tai säröytymisvaaraa. Muuntajissa on myös huoltovapaat ilman-

kuivaimet, jotka estävät tehokkaasti öljyn kostumista ilman kuivausaineen vaihtoa. ”Yhdessä muuntajassa öljyä on noin parikymmentä tonnia. Öljynanalysaattoreilla voimme taas valvoa öljyn laatua joka hetki. Ne paljastavat mahdolliset vikaantumiset ajoissa. Pystymme siis ennakoimaan, ja mitään ei tule tapahtumaan yllätyksenä.” ”Muuntajien käämijohtimet ovat perinteisesti paperieristeisiä. Ensimmäisten joukossa Suomessa vaadimme muuntajissamme käytettävän niin sanottua lämpöstabiloitua eristyspaperia ja olemme antaneet sen ominaisuuksille tiukat raja-arvot. Tälläkin vaatimuksella pyrimme saamaan muuntajillemme pidemmän elinkaaren”, Henttinen kertoo. ”Uusien muuntajien elinkaaren tulisi kasvaa. Olemme laskeneet Lauttasaaren muuntajille elinikää 40 vuotta, mutta ei se mikään lopullinen raja ole. Niitä huolletaan säännöllisesti ja kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Tärkeintä ovat pienet häviöt. Energiatehokkuus on meillä asia, johon todella kiinnitetään huomiota. Ympäristötavoitteenamme on verkostohäviöiden jatkuva pienentäminen.”

Lauttasaareen sijoitettavan uuden muuntajan asennuskokoonpano. Muuntajissa on taajuus muuttajakäyttöinen jäähdytystapa. Lisäksi muuntajissa on tyhjiökäämikytkimet ja huoltovapaat ilmankuivaimet.

Helen Sähköverkko Oy Helen Sähköverkko Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta lähes koko Helsingin kaupungin alueella. Yhtiö kuuluu Helsingin kaupungin omistamaan Helsingin Energia -konserniin. Yhtiön liikevaihto on noin 118 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on noin 100. Sähköverkkopalvelujen luotettavuus on erityisen tärkeää pääkaupunkiolosuhteissa. 22

ABB power 1 | 13


Mitä ihmettä?

Älyautot tulevat Kukapa ei haluaisi hallita autoaan kauko-ohjaimen avulla. Sähköauto + älypuhelin = sähköinen ja älykäs auto. Teksti Vesa Eskola Kuva ABB

O

n kuuma kesäpäivä. Autoni seisoo työpaikan parkkipaikalla ja aurinko porottaa siihen suoraan. Se on kuuma kuin pätsi. Vai onko? Ei ole, sillä napsautan kännykästä sähköautoni ilmastointilaitteen päälle hyvissä ajoin. Auto on mukavan viileä, kun lähden töistä. Sähköautoilu on tulevaisuutta, varsinkin kun akkuteknologia paranee ja autojen toimintamatka kasvaa. Tulevaisuudessa sähköautot yhdessä uuden puhelinteknologian kanssa tuovat päivittäiseen arkiliikkumiseen aivan uuden ulottuvuuden.

Tätä mieltä on ABB:n tuotepäällikkö Jukka Mäkinen, joka vastaa sähköautojen latausverkostotuotteista. ”Uusimmissa sähköautoissa on mahdollista hallita ja seurata auton toimintoja mobiililaitteen avulla – tämä istuu hyvin älypuhelimien käyttäjien edelläkävijän profiiliin. Esimerkiksi käy vaikkapa Nissan Leaf, jossa on integroitu 3G-yhteys.” Mobiililaitteen avulla luodaan kaksisuuntainen yhteys auton tietojärjestelmiin. ”Älypuhelimeen tai tablettiin ladataan sovellusohjelma, jolla voidaan ohjata auton toimintoja etänä vaikkapa kotisohvalta. Mobiililaitteesta näkee suoraan akkujen varaustilanteen ja sen, kuinka pitkä matka varauksella voidaan ajaa. Sovellukset toimivat sekä iPhonella että Android-käyttöjärjestelmän puhelimilla. Näiden lisäksi auton telemetriatietoon pääsee myös selaimella vaikkapa omalta työpisteeltä.” Akkujen varaustilanteen näkeminen ei ole kuitenkaan ainoa mobiilisovelluksen etu.

”Eräiden sovellusten, esimerkiksi Carwing-sovelluksen avulla voidaan myös hallita auton sähkölaitteita. Auton ilmastointilaite voidaan kytkeä jo nyt päälle ennen autoon menoa. Myös ajoreitti voidaan suunnitella etukäteen ja todentaa kätevästi matkan varrella olevat latausasemat.”

ABB on mukana edistämässä sähköautojen pikalatausverkoston kehittämistä ABB:n kehittämä 22 kW:n Terra SC Duo -latausasema varaa niin vaihto- kuin tasavirtaisen sähköauton akut täyteen 30–120 minuutissa. Sillä voidaan ladata kaikki markkinoilla olevat sähköautot lataustavasta riippumatta. Latausinnovaatio on myös ABB:n omassa käytössä yhtiön tehdasalueilla Helsingin Pitäjänmäellä ja Vaasassa.

ABB power 1 | 13

23


Voiko energiatehokkuutta parantaa 25 %? ABB:n kattava sähkö- ja automaatioratkaisu paransi Euroopan suurimman alumiinijalostamon energiatehokkuutta 25 prosenttia ja tehosti samalla tuotantoa. Tutkimus- ja kehitystyöllämme pyrimme jatkuvasti löytämään tapoja parantaa suorituskykyä ja suojella luonnonvaroja. Näin autamme säästämään energiaa ja rahaa – ja ympäristöä. www.abb.com/energyefficiency

Totta kai.


Power 1/2013