ABB Oy:n asiakaslehti Power 3/2011

power

3 | 11

Olkiluoto huolletaan kellon tarkkuudella M-realilla tuotanto tehostui kolmanneksen 07 Suorakäyttöjärjestelmä paransi myös käytettävyyttä Luvassa säästöjä, turvallisuutta ja luotettavuutta 16 Säädettävä kuristin kompensoi maasulkuvirtoja Corenso United Oy:n Porin tehtaalla huollot suunnitellaan hyvin 20 Yhteistyötä Full Servicen kanssa 20 vuotta

ABB Oy:n asiakaslehti

Pääkirjoitus

05

Kiasmaan uusi valaistusjärjestelmä MicroSCADA Pro täyttää hieman erilaisen asiakkaan vaativat tavoitteet.

power

07

Enemmän kartonkia M-real Simpeleen kartonkikoneen kapasiteetti nousi 30 prosentia.

3|11 Hartiavoimin työtä tehokkuuden parantamiseksi Elämme Suomen teollisuudessa monessakin mielessä suurten murrosten aikaa.

Talouskriisin tuoma lisäkierre jo valmiiksi haastavaan globaaliin kilpailutilanteeseen ohjaa voimakkaasti miettimään uusia strategioita, keinoja ja lähestymistapoja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kustannusten leikkaaminen on yksi vaihtoehdoista, mutta muitakin kortteja löytyy.

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

Teollisuudessa – niin meillä kuin muualla – on tehty ja tehdään hartiavoimin työtä tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.

Kautta historian halu saavuttaa enemmän vähemmällä on ollut tie menestykseen. Tässä numerossa kerromme M-realin kehityshankkeesta Simpeleeltä, missä kartonkikoneen modernisoinnilla saavutettiin 30 prosentin kapasiteetin kasvu. Miten siinä onnistuttiin, siitä tarkemmin sivulta 7 lähtien.

Voimakkaassa muutoksessa meillä ei ole varaa jäädä sivustakatsojiksi ja tuudittautua menneisyyden menestyksen varaan. Muutoksiin tulee vastata innovatiivisilla tuotteil-

la, prosesseilla ja palveluilla. ABB käyttää Suomessa vuosittain lähes 140 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pelkästään Suomen ABB:llä tätä työtä tekee yli 1000 henkilöä. Vahvan panostuksemme hedelmiä on jälleen esillä myös tämän lehden sivuilla.

Tiiviit pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat yksi menestyksen avaimista. Asiakassuhteen jalostunein muoto on kumppanuus.

Tässä lehdessä avaamme ABB:n ja TVO:n yhteistä vuosikymmenien taivalta: saumaton yhteistyö mahdollistaa ydinvoimalan laitosyksiköiden vaativien modernisointien toteuttamisen nopeasti ja järjestelmällisesti. Esimerkkiä tuotanto- ja energiatehokkuuden parantamiseen näyttää myös Suomen suurin kunnossapito-organisaatiomme, joka on huolehtinut muun muassa Corenson Porin tehtaan huollosta ja kunnossapidosta jo parikymmentä vuotta.

Antoisia lukuhetkiä!

power 3| 11 • ABB:n asiakaslehti • 28. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com • Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti J. Lehtelä, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 • Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy • Paino: SP-Paino, 2011 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213

2

ABB power 2 | 11

Sisältö

19

Kaatopaikkakaasut käyttöön Ämmässuolla Taajuusmuuttajat tärkeässä roolissa; voimalan moottoreiden energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.

20

Huolto pelaa Corenso United Oy:n Porin tehdas luottaa Full Service -palveluun.

Uutiset 4

4 6

BasicLine tunnistaa älykkäästi Läsnäolotunnistimien avulla ohjataan älykkäästi.

Automaattinen syötönvaihtokytkin Sähkönjakeluun luotettavuutta.

Suomen ensimmäinen pikalatausasema Fortumin pysäköintitalossa ladataan sähköautot vartissa.

Teknologia 15

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta scribd.com/ABBSuomi ja slideshare-merkillä merkityt jutut esityksinä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Symphony Plus on tehty voimalaitoksiin Järjestelmä antaa kattavan näkymän koko voimalaitoksen toiminnasta.

Mitä ihmettä 23

Robotti paloittelee leipäjuuston Juustoportilla luotetaan robottivoimaan.

Leipäjuuston paloittelussa robotti on melkoinen haka.

ABB power 3 | 11

Tuoteuutisia

BasicLINElla älykästä ohjausta ABB:n uusi BasicLINE-läsnäolotunnistinperhe muodostuu kolmesta kattoon asennettavasta erikokoisesta tunnistimesta, joiden avulla valaistus-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä voidaan ohjata älykkäästi. Käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva tuote valitaan huonekorkeuden, valvonta-alueen, asennusympäristön olosuhteiden ja havaittavan liikkeen mukaan. Valvonta-alue kattaa 360° ja ulottuu 6–24 metriin.

Lisätarvikkeiden avulla läsnäolotunnistinten käyttöalue laajenee korkeisiin ja vaativiin tiloihin, kuten pysäköinti- ja urheiluhalleihin.

Tuotteet BasicLINE mini -läsnäolotunnistin (6811EB) BasicLINE perus -läsnäolotunnistin (6814U) BasicLINE käytävä -läsnäolotunnistin (6818U) Lisätietoja: Tiina Pasi, p. 050 33 54 226

Hyödyt + kolme eri kokoa + valvonta-alue 360° + erilaisia käyttötarkoituksia + mahdollisuus lisätarvikkeisiin

Masalan älyverkkoasennukset loppusuoralla ABB:n ja Fortumin Kirkkonummelle kehittämän älyverkkopilotin asennukset ovat loppusuoralla. Masalan sähköaseman yhteyteen kehitetty ratkaisu mahdollistaa vikojen automaattisen paikantamisen ja eristämisen sekä sähkönsyötön nopean palauttamisen.

Pilotin sisältämä vianhallintajärjestelmä on askel kohti itsekorjaavaa verkkoa. Ratkaisu yhdistää sähköasema- ja verkostoautomaation yhdeksi älykkääksi automaatiokokonaisuudeksi.

Tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja puolittaa sähkökatkojen yhteenlaskettu kesto.

Pilotti koskee lähes 5 500 asukasta Kirkkonummen alueella.

Ratkaisu otetaan käyttöön loppuvuodesta 2011.

Hyödyt + vikojen automaattinen paikannus + sähkönsyötön nopea palautus + askel kohti itsekorjaavaa verkkoa + sähkönjakelun luotettavuus paranee 4

ABB power 3 | 11

Automaattinen syötönvaihtokytkin tuo varmuutta sähkönjakeluun ABB:n täysin automaattinen syötönvaihtokytkin parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä pienentää verkon valvonnan ja huollon kustannuksia.

Kytkin seuraa jatkuvasti sähköverkon tilaa. Kun kytkin huomaa katkoksen verkossa, se vaihtaa sähkönsyöttöä automaattisesti. Katkoksen jälkeen myös palaaminen takaisin normaaliverkkoon tapahtuu automaattisesti.

Automaattista syötönvaihtokytkintä hyödynnetään esimerkiksi Keuruun Lämpövoiman uudessa Varissaaren voimalaitoksessa. Voimalaitoksen ATS-keskus toteutettiin ABB:n 4-napaisen moottoriohjatun OTM400-vaihtokytkimen ja OMD800logiikan avulla.

Automaattiset syötönvaihtokytkimet soveltuvat myös muihin kohteisiin, joissa sähkönjakelun varmistaminen on kriittisen tärkeää, kuten sairaaloihin, vesilaitoksiin, palvelinkeskuksiin, kylmähuoneisiin, suuriin ostoskeskuksiin ja jätevesilaitoksiin.

Lisätietoja: Mika Rajala, p. 010 22 41 201

Hyödyt + automaattinen vaihto ja palautus + pienentää valvonnan ja huollon kustannuksia

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.

Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Figure

Ensimmäinen huoleton kesäloma

11 vuoteen ”Tämä oli ensimmäinen kerta 11 vuoteen, kun minulle ei kertaakaan kesäloman aikana soitettu ja moitittu, että valaistus ei toimi ja apua tarvittaisiin”, Kiasman näyttelymestari Matti Leino naurahtaa.

Teksti Pertti Suvanto Kuva Olli Urpela

K

iasman koko valaistusjärjestelmä uusittiin keväällä viisivuotishuollon yhteydessä. Graafiseksi käyttöliittymäksi tuli ABB:n MicroSCADA Pro, joka valvoo valaistusprosessia ja ohjaa valaistusta. Elinkaarensa loppupäässä olleet KNX-komponentit korvattiin lähes kokonaan ABB:n taloautomaatiotuotteilla.

Museon valaistuksessa riittää haasteita. Valaistuksen toiminnallisuus ja ohjautuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Kiasman suurin haaste oli vanha valvomo, joka ei toiminut luotettavasti. Aikavalot saattoivat sammua, eikä järjestelmää uskallettu täysipainoisesti käyttää. Valvomoa ei myöskään voitu päivittää uusille koneille tai uusiin ohjelmistoihin.

Kiasmassa on paljon yleisö- ja työtiloja, joissa eri aikoina valojen tulee syttyä automaattisesti. Erityisen vaativia ovat näyttelytilat, sillä valaistus vaihtelee näyttelyittäin.

Valaistus suunnitellaan yhdessä taiteilijan, valaistussuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.

Jokainen sali on aina ohjelmoitava uudestaan. ”Useat taiteilijat ovat yksityiskohtaisen tarkkoja tilan valaistuksesta”, Leino sanoo.

Hän vastaa Kiasman valaistuksen ylläpidosta ja aikaohjelmien ohjelmoinnista.

Leinon mukaan nyt kaikki pelaa moitteettomasti. Toimintavarmuuden lisäksi järjestelmän helppokäyttöisyys tuo monia etuja. Jokaisen kerroksen tiloja voidaan hallita myös kannettavalla tietokoneella. Tämä on Kiasmassa elintärkeää. ”Paikan päällä salissa näkee heti, miltä

valaistus näyttää, sitä voidaan monipuolisesti muuttaa ja tallettaa muistiin. Näin se on automaattisesti aikaohjausjärjestelmässä mukana.”

ABB:n automaatioasiantuntemusta on käytössä myös lähitaloissa. ABB:n MicroSCADA Pro ohjaa Sanomatalossa muun muassa hissejä, energian käyttöä ja UPSlaitteita. Musiikkitalossa ABB:n älykäs KNXtaloautomaatiojärjestelmä ohjaa valaistusta ja savunpoistoa.

KNX-myyntipäällikkö Harri Liukku sanoo, että Kiasma on nyt päivitetty modernille tasolle, jonka elinkaari jatkuu ainakin viidentoista vuoden päähän. ”Standardijärjestelmä takaa luotettavuuden ja helppokäyttöisyyden. Järjestelmän muunneltavuus ja lisäysmahdollisuudet tuovat jatkossa monia lisähyötyjä.”

Matti Leino oli myös mukana, kun käyttösivuja suunniteltiin. ”Oli hienoa, että sain suunnitella käyttösivuja yhdessä Achim Behrin kanssa.

Näin sivuista saatiin kevyet käyttää”, Leino kiittelee.

ABB:n sähkönjakelun automaatiojärjestelmiin erikoistunut projektipäällikkö Achim Behr kertoo, että MicroSCADA Pro -ohjelmistoon perustuvilla standardijärjestelmillä hallitaan ja valvotaan esimerkiksi sähköyhtiöiden sähkönjakelua. Vastaavanlaisia järjestelmiä on toimitettu paljon myös lentokentille, metroihin ja rautatieliikenteeseen. ”Kiasma oli hieman erilainen asiakas.

Tämä vain todistaa, että MicroSCADA Prolla voidaan tehdä eli valvoa ihan mitä vain.

Ja se toimii kuin junan vessa.”

ABB power 3 | 11

5

Uutiset

Movetec ensimmäisenä uuteen kumppaniohjelmaan

Sähköauton akku täyteen vartissa Suomen ensimmäinen kaupallinen sähköajoneuvojen pikalatausasema on otettu käyttöön Fortumin pysäköintitalossa Espoossa. ABB:n toimittama pikalatausasema lataa sähköauton 15 minuutissa.

Asema toimii Fortumilla osana sähköautojen latausratkaisujen Charge & drive -esittelyaluetta, jossa muun muassa autojen maahantuojien on mahdollista käyttää pikalatausta.

Latausaseman valvontaan voidaan

liittää myös laskutus ja hallinnolliset rutiinit ja latausmenetelmiä räätälöidä käynnistysolosuhteiden, tehovaatimusten ja latausaikojen mukaan.

Lisätietoja: Matti Vaattovaara, p. 050 33 26000

Hyödyt + nopea + valvontamahdollisuus + räätälöintimahdollisuus

Movetec Oy aloittaa ensimmäisenä jäsenenä ABB:n uudessa Value Provider Program -ohjelmassa. Maailmanlaajuinen ohjelma on suunnattu ABB:n kanavakumppaneille.

Ohjelmassa Movetec toimii ABB:n valtuutettuna ACSM1-taajuusmuuttajien myynti- ja jakelukanavana sekä teknisenä tukena koneenrakennusalan asiakkaille.

ABB ja Movetec aloittivat syksyllä 2010 ohjelmoitavia logiikoita, taajuusmuuttajia ja servoja koskevan yhteistyön.

Yhteistyön ansiosta ABB ja Movetec pystyvät tarjoamaan mekaniikkaan ja automaatioon liittyvät ratkaisut asiakkaille yhtenä kokonaisuutena samasta paikasta.

Varmaa virtaa Euroviisuihin

Fenno-Skan 2:n koekäyttö käynnissä

ABB toimittaa maanalaisen sähköaseman Azerbaidzanin valtiolliselle sähköyhtiölle Azerenergylle. Asema tulee syöttämään sähköä muun muassa Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa rakenteilla olevaan ”Baku Crystal Hall” -konserttihalliin. Hallissa järjestetään keväällä 2012 Eurovision-laulukilpailut. Suomen ABB vastaa projektin johdosta, suunnittelusta, testauksesta ja käyttöönotosta.

Myös toimituksen sisältämät muuntajat, sähköasema-automaatio sekä käytönvalvontajärjestelmä toimitetaan Suomen ABB:ltä.

Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 2 -sähkönsiirtoyhteyden laajennukseen liittyvä koekäyttö on käynnistynyt. Koekäyttö kestää kaksi kuukautta, josta viimeiset kaksi viikkoa tulee olla häiriöttömiä.

Fingridin ja Svenska Kraftnätin 800 megawatin Fenno-Skan 2 -merikaapeli on laajennus ABB:n vuonna 1989 rakentamalle 550 megawatin Fenno-Skan 1 -siirtoyhteydelle. ABB on toimittanut laajennukseen konvertteriasemat, Suomen puolella Raumalle ja Ruotsissa Finnböleen.

Konvertteriasemat perustuvat suurjännitetasavirtatekniikkaan (HVDC, High Voltage Direct Current). Tekniikka parantaa sähkönsiirron tehokkuutta pitkillä välimatkoilla ja mahdollistaa myös pitkät merikaapeliyhteydet. Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteys otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla.

Lisätietoja: Hannu Saaristo, p. 050 33 41301

6

ABB power 3 | 11

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Etävalvonta helpottaa tehdasautomaatiosta vastaavien aluemestari Timo Keron ja automaatioteknikko Arvi Lahtisen (edessä) arkea.

Reilusti enemmän kartonkia Teksti Ulla Ylönen Kuvat Mikko Nikkinen

Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2 -projekti nosti M-real Simpeleen kartonkikoneen vuosikapasiteetin 220 000 tonnista 300 000 tonniin. Projektin aikana ABB laajensi kartonkitehtaalle vuonna 2006 toimitettua linjakäyttöjärjestelmää ja sähkönjakelua. Samalla tehdas siirtyi sähkönjakelussa etävalvonnan aikaan.

yksyllä 2010 M-realilla oli sekä huonoja että hyviä uutisia. Yhtiö kertoi aikovansa lopettaa paperintuotannon Simpeleellä, mutta kasvattavansa kartonkikoneen kapasiteettia investoimalla siihen 26 miljoonaa euroa.

Paperikoneen sulkeminen vähensi Euroopan erikoispaperin ylikapasiteettia 50 000 tonnilla. Kartonkikoneeseen tehtävät uudistukset puolestaan lisäsivät Simpeleen tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin 80 000 tonnilla.

S

Tuotantokapasiteetti nousi 30 prosentilla ”Siika 2:ksi” nimetyllä investoinnilla haluttiin kasvattaa kartonkikoneen tuotantotehoa. Hanke oli luonteva jatko ”Siika 1:lle”, jonka aikana uusittiin Simpeleen tehtaan kartonkikone, pituusleikkuri, rullapakkaus ja laajennettiin arkittamoa.

Vuonna 2006 valmistunut tehtaan modernisointi lisäsi kartongin tuotantokapasiteettia 45 000 tonnilla.

Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2 -investointi nostaa Simpeleen kartonki-

koneen vuosikapasiteettia vielä 30 prosenttia eli 80 000 tonnia lisää: 220 000 tonnista 300 000 tonniin.

Yhteistyö sujui, aikataulu piti ABB:n toimittaman linjakäyttöjärjestelmän laajennus toteutettiin vuoden 2006 toimituksen tavoin vaihteettomana ja ilman pulssiantureita. ”Suuri määrä laitteita vaihdettiin jo ”Siika 1:n” aikana. Kesäkuussa valmistuneessa projektissa jatkettiin siitä, mihin jäätiin. Siksi merkittävä tuotannon kasvu ABB power 3 | 11

7

Simpele

03

01

02

ABB toimitti Simpeleelle muun muassa hiomakoneiden uudet magnetointilaitteet.

Alkukuivausryhmien uudet linjakäytöt. Kuvassa Timo Kero (vas.) ja Arvi Lahtinen.

en lukumäärä ja hiottiin tehdasautomaatio huippuunsa.

Kartonkikoneelle toimitettu linjakäyttöjärjestelmä on Direct Drive -suorakäyttöjärjestelmä. Sen erikoispiirteitä ovat vaihteettomuus, kestomagneettimoottorit ja ACS800-taajuusmuuttajat.

Nopeuden mittaukseen käytetyistä pulssiantureista pystyttiin luopumaan lähes kokonaan. Koko linjakäytön 118 käyttöpisteessä on nyt ainoastaan kolme pulssianturia, eikä ulkoisia vaihteitakaan ole kuin 15 kappaletta. ”Takottomuus” oli mahdollista toteuttaa ABB:n taajuusmuuttajilla, moottoreilla ja ohjelmistoratkaisuilla”, sanoo Jurva.

Mekaanisten vaihteiden ja pulssiantureiden lähes täydellinen poistaminen vähentää merkittävästi vikaantuvien komponenttien määrää kartonkikoneella, mikä parantaa tuotantoprosessin käytettävyyttä.

Harri Siitonen Tehdaspalvelupäällikkö M-real

”Merkittävä tuotannon kasvu saadaan aikaan kohtuuhintaan.”

8

ABB power 3 | 11

saadaan aikaan periaatteessa kohtuuhintaan”, arvioi tehdaspalvelupäällikkö Harri Siitonen.

ABB:n puolelta ”Siika 2:n” linjakäyttötoimituksesta vastasi projektipäällikkö Pertti Jurva. ”Yhteistyö asiakkaan kanssa sujui erinomaisesti ja aikataulu piti. Loppurutistus vaati venymistä etenkin asiakkaan puolelta, mutta hienosti he siitä selvisivät”, Jurva kehaisee.

Jäljelle jäi 3 pulssianturia ja 15 ulkoista vaihdetta Kahden suuren projektin aikana Simpeleen kartonkitehtaan koko tuotantolinja modernisoitiin. Teknisillä ratkaisuilla parannettiin massan käsittelyä, minimoitiin linjakäyttöjärjestelmän komponentti-

Monimoottoroidut kuivatusryhmät nopeuttavat ajoa Raaka-aineen eli kuusikuitupuun lajittelun hoitaa nykyisin konenäköjärjestelmä.

Materiaalivirran nopeutta pystytään säätelemään entistä paremmin, kun tuotantolinjaa pyörittävät taajuusmuuttajilla ohjattavat ABB:n moottorit.

Entiset kuivatusryhmät toimivat yhdellä moottorilla. Uusituilla kuivatusryhmillä jokaista kuivatusryhmää pyörittää useita 03 moottoreita. ”Kuivauskapasiteetin lisäys mahdollistaa paksumpien kartonkilajien ajamisen suuremmalla nopeudella”, kertoo Timo Kero.

Simpeleen kartonkikoneen entinen maksimituotantonopeus oli 600 metriä minuutissa. Projektin jälkeen maksiminopeus nousi 800 metriin minuutissa.

Simpele

Uusi 6 kV:n kojeisto vanhan tilalle Hiomon 6 kilovoltin kojeisto uusittiin kokonaan. ABB:n laitetoimitukseen kuuluivat myös hiomakoneiden magnetointilaitteiston uusinta sekä tehtaan koko 6kV verkkoon ulottuva, etäyhteytenä toimiva COM600-ohjaus- ja valvontalaitteisto. ”Entinen kojeisto oli osin 1950-luvulta ja muutenkin aikansa elänyt. Uudet katkaisijat ja maadoituserottimien käyttömahdollisuus parantavat myös turvallisuutta”, sanoo automaatioteknikko Arvi Lahtinen.

Kojeistojen kaapeloinnin teki paikallinen urakoitsija.

Kunnossapidon ja voimalaitoksen käytössä oleva ohjaus- ja valvontalaitteisto on jo käytännössä todettu erinomaiseksi investoinniksi. Se nopeuttaa verkkohäiriöiden selvittämistä.

Etävalvonnasta korvaamaton työkalu Linjakäyttöjärjestelmään rakennettiin yhteys etätukipalvelua varten jo ”Siika 1:n” aikana. ”Se on lähes korvaamaton apu vikojen selvityksessä”, sanoo tehdasautomaatiosta vastaava aluemestari Timo Kero.

Hän kertoo, että entisiä DC-käyttöjä huol-

lettiin kolmen viikon välein. DC-moottoreiden, vaihdelaatikoiden sekä takometrien huollot ja korjaukset ovat nyt historiaa.

Keron suosikki on tiedonkeruu-ohjelmisto Data Logger. Sen avulla yhdistetään etätukipalvelu ja linjakäytön historiatiedon analysointi. ”Loggeri antaa luettavaksi luotettavaa grafiikkaa. Enää ei tarvitse arvailla tapahtumahistoriaa”, sanoo Kero.

ABB:n etätukipalveluratkaisut perustuvat Internet-yhteyteen ja standardilaitteisiin. Etäpalvelun kautta ABB:n asiantuntijat auttavat M-real Simpeleen kunnossapitoryhmää ongelmatilanteissa, ohjelmistomuutosten ja lisäysten tekemisessä ja jopa sähkökäytön virittämisessä. ”Kaikki paitsi komponenttien vaihto onnistuu lyhyellä vasteajalla”, sanoo Siika 1:n projektipäällikkönä toiminut Niko Lahtinen ABB:ltä.

Vähän Simpeleellä jännitettiin kartonkikoneen käynnistystä. Loppurutistus tehtiin poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, sillä seisokki kesti vain reilut kaksi viikkoa. Kaikki kuitenkin sujui suunnitelmien mukaan ja kartonkikone käynnistyi kesäkuun 1. päivänä.

Timo Kero Aluemestari M-real

”Loggeri antaa luettavaksi luotettavaa grafiikkaa. Enää ei tarvitse arvailla tapahtumahistoriaa.”

Fakta Metsäliitto-konserniin kuuluva M-real on Euroopan johtava taivekartongin valmistaja. Yksi M-realin ydinliiketoiminta-alueista on Consumer Packaging -toimiala, joka

palvelee pakkausten ja merkkituotteiden valmistajia. M-real Simpeleen kartonkikoneen vuosituotanto on noin 300 000 tonnia. Yli 90 prosenttia Simpeleen tuotan-

nosta menee vientiin.

M-real Simpele työllistää noin 360 henkilöä. Kartonkikoneen lisäksi tehdasalueella toimivat voimalaitos ja arkittamo.

ABB power 3 | 11

9

Olkiluoto

10

ABB power 3 | 11

Olkiluoto Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Olkiluotoon uudet pienjännitekojeistot ja muuntajat

Asennustyötä minuuttiaikataululla Teksti Soila Ojanen Kuvat Jussi Partanen

Kahdessa 12 tunnin vuorossa, kokonaisuudessaan 50 tunnissa, 250 miestä ja jokainen liike loppuun asti mietitty ja hiottu. Olkiluodon ykkösja kakkosyksikön pienjännitekojeistojen ja jakelumuuntajien uusinnassa aika käytetään niin tehokkaasti kuin mahdollista. ähköä tuottavien Olkiluodon ydinvoimalan ykkös- ja kakkosyksiköiden käytävät ovat pitkiä ja siistejä.

Kaikkialla on rauhallista, eikä tiloissa tunnu liikkuvan ketään: ydinvoimala tuottaa koko pitkän talven sähköä.

Eletään pimenevää syksyä.

Toisin on toukokuussa, jolloin laitosyksiköt ovat vuorollaan huoltoseisokissa. Seisokki tuo laitokselle vipinää. Huoltoa tekee vuosittain 1 500 ammattilaisen joukko.

Lisäkierrettä tarkasti suunniteltuun ja aikataulutettuun vuosihuoltoon on jo kahtena toukokuuna tuonut pienjännitekojeistojen uusiminen eli SIMO-pro-

S ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen kertoo, että ABB:n asennukset Olkiluodossa suunnitellaan minuuttien tarkkuudella. Työ tehdään 50 tunnissa, joten jokainen liike on harkittu.

jekti, joka toteutetaan vuosina 2010– 2015.

Projektista vastaa ABB alihankkijoineen. Kauppasopimuksessa on optio nyt toteutettavien uusimisten jatkamisesta vuoteen 2018 asti.

Uudistamistyö on laitosyksiköiden säännöllistä kehittämistä. Projektin tavoitteena on ennakoida ja minimoida käyttöön liittyviä riskejä. Laitosyksiköt halutaan pitää uudenveroisina ja samalla pidentää niiden käyttöikää.

TVO:n ja ABB:n vuonna 2009 sopima projektityö tehdään pitkälti kotimaisin voimin. Yli 80 prosenttia kauppojen sisältämistä tuotteista ja palveluista on lähtöisin Suomen ABB:ltä.

ABB power 3 | 11

11

Olkiluoto

01

02

Uudistustyö lisää myös turvallisuutta, esimerkiksi uusien kojeistojen ja muuntajien koteloinnit suojaavat paremmin työntekijöitä.

Tänä vuonna Olkiluotoon uusittiin ensimmäinen varsinainen turvaluokiteltu osajärjestelmä.

Asennustyötä oli tekemässä yhteensä 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä.

”Jos yhteen osajärjestelmään tulee jokin vika, laitoksen turvallisuusjärjestelmät toimivat silti normaalisti. Turvallisuusjärjestelmät toimivat myös kahdella osajärjestelmällä tai jopa yhdellä.”

Antero Hietikko projektipäällikkö, TVO

12

ABB power 3 | 11

Toimitusten projektointi, suunnittelu, ohjelmointi ja toimitettavien laitteiden hyväksyntä hoidetaan Vaasasta, josta tulevat myös toimitukseen sisältyvät pienjännitekojeistot ja suojareleet. Asennusten esisuunnittelua ja toteutusta tekee ABB Suomen Service.

Varaosat kortilla ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen kertoo, että yhtiön projektiväki tähtää yksitoista kuukautta toukokuussa kolmen neljän päivän aikana tapahtuvaan uusimiseen, jonka jokainen käänne on mietitty tarkkaan etukäteen. ”Eikä täällä silloin eksy. Teemme käytäviin tarkat reittimerkinnät väellemme.

Osa asentajistahan saattaa olla Olkiluodon yksiköissä ensi kertaa. Silloin seinissä on SIMO-nuolia, ja jokainen osaa perille. Kaikki tähtää viivästysten minimointiin”, Pitkänen vakuuttaa pitkällä käytävällä.

Kummankin laitosyksikön sähkönjakelun pienjänniteverkko on jaettu neljään rinnakkaiseen osajärjestelmään. Laitosyksikkö sisältää 125 kojeistoa eli kahdessa laitoksessa niitä on 250. Kummankin yksikön pienjänniteverkko sisältää erilais-

ta sähköä: varmentamatonta, diesel-varmennettua ja akkuvarmennettua (UPS) tasasähköä.

Jokainen osajärjestelmä – eli sub, kuten Pitkänen ammattikielellä sanoo – toimii itsenäisesti. Jos yhteen subiin tulee ongelma, se ei vaikuta rinnakkaisjärjestelmiin. ”Jos yhteen osajärjestelmään tulee jokin vika, laitoksen turvallisuusjärjestelmät toimivat silti normaalisti. Turvallisuusjärjestelmät toimivat myös kahdella osajärjestelmällä tai jopa yhdellä ja laitos voidaan ajaa turvalliseen tilaan”, projektipäällikkö Antero Hietikko TVO:lta kertoo.

Nykyiset kojeistot ovat edelleen täysin käyttökelpoisia, mutta niihin varaosien saaminen alkaa olla hankalaa. Tekniikka on peräisin 1970-luvun lopulta. ”Näinhän käy kotitalouksienkin sähkölaitteiden kanssa. Vanha, hyvä laite onkin jossain vaiheessa vain vaihdettava, kun huollossa ei enää löydetä oikeanlaisia varaosia”, vertaa Antero Hietikko.

Kun alkuperäisiä varaosia ei ole saatavilla, on tilalle jouduttu hankkimaan yksitellen uusia osia, joista jokainen on hyväksytettävä Säteilyturvakeskuksessa (STUK). ”Kelpoistus eli osoitus viranomaiselle,

Olkiluoto

”Komponenttien pitää olla erityistestattuja. Se on ymmärrettävää ja siihen on totuttu, kun tehdään työtä ydinvoimalassa.”

Pauli Pitkänen projektipäällikkö, ABB

että tuote täyttää kaikissa suhteissa turvallisuuteen liittyvät vaatimukset on usein aikaa vievää ja testausta vaativaa”, Hietikko sanoo.

Pitkäsen mukaan osien hyväksyttäminen näkyy myös ABB:n arjessa, sillä ABB vastaa toimitustensa komponenteista ja siten myös niihin liittyvästä paperisodasta. ABB:llä on jo valmiiksi tarkat laatujärjestelmät, mutta ydinvoimalassa materiaalien ja työtapojen dokumentoinnissa tarvitaan normaalia enemmän yksityiskohtaisia testauksia ja testiraportteja. ”STUK:lle on dokumentoitava jokaisen ensi kertaa ydinvoimalassa käytettävän komponentin valmistukseen ja käyttöön liittyvät vaatimusten täyttymiset. Komponenttien pitää olla erityistestattuja.

Se on ymmärrettävää ja siihen on totuttu, kun tehdään työtä ydinvoimalassa”, Pauli Pitkänen kertoo.

Turvallisuus lisääntyy Nyt tehtävä uudistustyö lisää turvallisuutta, varmistaa käytettävyyttä ja helpottaa kunnossapitoa. ”Kojeistojen paremmat suojaukset turvaavat työntekijöitä. Valokaarisuojaus paranee. Sähkö on vaarallinen kaveri, jos tapahtuu jotain ennakoimatonta. Etenkin kojeistojen ja asennusten testaustöissä sähkön hallinnan osaaminen korostuu”, Pauli Pitkänen muistuttaa.

Projektin pitkä toteutusaika, joka on yhteensä jopa kymmenen vuotta, vaatii ennakoivaa otetta myös jatkovaatimusten suhteen.

Ydinvoimalatekniikkaan liittyvät määräykset ovat vuosikymmenten mittaan kiristyneet. ”Laitosyksikköjä rakennettaessa vaatimukset olivat erilaisia kuin nyt. Ydinvoimamääräykset ovat tiukentuneet ja turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Uudistuksilla päivitämme yksiköiden tilanteen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi”, Hietikko muistuttaa.

Asennusta paloina Yksi noin 20–25-neliöisen tilan vaativa kojeisto täyttää ison huoneen. ”Muun muassa tällaisten laitteiden vaihtamisesta sähköistysprojektissa on kyse. Näin isojen laitteiden kuljettaminen oikeille paikoil-

Pitkä kumppanuus hioo kielestä yhteisen Ydinvoimalan turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat tiukat.

Tavalliset voimalahuollon laatukriteerit eivät riitä, sillä ydintekniikkaa rakennettaessa ja uusittaessa määräyksiä on aina paljon. Siksi on tärkeää, että yhteistyökumppanit puhuvat yhteistä kieltä.

Pienjännitekojeistoja uudistavan SIMO-hankkeen TVO:n projektipäällikkö Antero Hietikko ja ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen paljastavat, että ovat ensi kertaa tavanneet ydinvoimalaan liittyvissä työtehtävissä jo vuonna 1985. ”Toisen ajatuksen kulku alkaa tulla tutuksi. Joskus melkein arvaan Paulin asian, kun näen häneltä tulevan puhelun. Yhteys on tiivis”, Hietikko kuvaa.

Isosta projektista vastaavat päälliköt ovatkin yhteydessä vähintään joka toinen päivä.

Haussa paras ratkaisu Molempien miesten mielestä monimutkaisten työvaiheiden lisäksi pitää tuntea myös kumppaniyrityksen työntekijät, sillä iso osa tekniikan päivitystyötä on palavereissa istumista ja yhdessä suunnittelua, joka on tämäntyyppisen laitoksen modernisoinnin yksi onnistumisen ehto.

Luottamuksellisuus syntyy ajan kanssa. Toisen ammattitaitoon voi luottaa, sillä näitä töitä tekevillä on vahva kokemus alasta. Toisen sanaan luotetaan, ja luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. ”Parasta on, että voimme olla asioista myös eri mieltä. Emme halua ensimmäistä ratkaisua, vaan parhaan”, kuvaa Pitkänen.

ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaaran mukaan erityisesti ydinvoimalatekniikan ylläpidossa pitkäjänteinen kumppanuus on tärkeää. Järjestelmän ylläpito ja modernisointi onnistuu kitkattomasti, kun tekijät tietävät voimalarakenteet pitkältä ajalta. ”Kumppanuuden pysyvyys on tärkeää. Meillä asiakassuhteet ovat usein vuosien mittaisia tai niin kuin Olkiluodossa vuosikymmeniä. Se luo luotettavan ilmapiirin.”

ABB power 3 | 11

13

Olkiluoto

Kun ABB:n asennukset alkavat toukokuussa, kello tikittää.

Asennuksia tekee 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä, joista jokaisella on tarkkaan mietitty roolinsa projektin asennuksissa.

TVO:n projektipäällikkö Antero Hietikko esittelee alku peräistä 1970-luvun kojeistoa.

tettua samoille paikoille aiempien kojeistojen kanssa”, Pitkänen selventää. le sopiviin kuljetusosiin valmistettuinakin vaatii järjestelmällistä reittien ja työvaiheiden miettimistä”, Pauli Pitkänen kuvaa.

Kojeistot pystytään saamaan paikoilleen suhteellisen helposti, mutta esimerkiksi isokokoinen ja painava 3150 kVA:n muuntaja pitää purkaa asennustilaan kuljetettavaksi, koota ja testata jälleen asennuspaikalla uudestaan.

Maallikko ei näe uusissa ja vanhoissa kojeistoissa isoa eroa. 1970-lukulainen vihreä maali ja vanhanmalliset kahvat paljastavat kuitenkin nopeasti, että kojeistolla on ikää, kun sitä vertaa vieressä olevaan uuteen, harmaaseen, modernisti muotoiltuun kojeistoon. ”Käyttöperiaatteet ovat samat. Kojeistojen koon pieneneminen vaikuttaa asentamiseen, joten esimerkiksi kaapelikuilua on levennetty, että saamme kojeistot sovi-

40 millin takapakki Kun ABB:n asennukset alkavat toukokuussa, kello tikittää. Asennuksia tekee 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä, joista jokaisella on tarkkaan mietitty roolinsa projektin asennuksissa. Työtä tehdään kahdessa 12 tunnin vuorossa. ”Kaikki tapahtuu minuuttien tarkkuudella”, Pauli Pitkänen toteaa.

ABB:n tiimi on tehnyt etukäteen paljon työtä, että kojeistot napsahtavat oikeille paikoilleen. Kokonaisuudessaan työ tehdään 50 tunnissa, joten jokainen liike on mietitty. ”Kehitystyötä vaati, että voimme käyttää jo paikalla olevia kaapeleita. Näin säästymme valtavalta lisäurakalta”, Pitkänen kertoo.

Antero Hietikko kiittelee asennusten sujuvaa hoitoa ja laatua. Asennustyö teh-

dään vielä huoltoseisokin yhteydessä, jolloin laitoksella muutenkin tapahtuu. ”Näin isoissa asennuksissa uskon, että kojeistojen vaihtoaika on varmasti erittäin haasteellinen suoritus ottaen huomioon aikataulutetun 50 tunnin asennusajan. On hienoa nähdä, miten asennus sujuu huoltoväen töiden kanssa lomittain”, Hietikko kuvaa.

Ensimmäinen asennus toteutettiin vuonna 2010, silloin pilottina. Tänä vuonna uusittiin ensimmäinen varsinainen turvaluokiteltu osajärjestelmä. Asennuksessa eteen tuli pieni takapakki, kun eräs mittaus heittikin 40 milliä. Se teetti lisätyötä ja suunniteltu työaika ylittyi hieman. ”Näin tarkkaa työ on, mutta toisaalta pieni virhe toi taas tarvittavaa lisätietoa, joten pystymme välttämään vastaavan ongelman seuraavalla kerralla”, Pitkänen sanoo.

Vuonna 2012 töitä tehdään kahden eri osajärjestelmän kimpussa.

Identtiset yksiköt TVO:n ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ovat identtisiä. Ne on varustettu kiehutusvesireaktorilla.

Kummankin laitosyksikön nykyinen nettosähköteho on 860 megawattia. Lokakuisena päivänä sähköinen infotaulu kertoo, että ykkösyksikkö tuottaa sillä hetkellä sähköä 866 megawatin teholla ja kakkosyksikkö 874 megawatin teholla, siis nimellistehoaan enemmän.

14

ABB power 3 | 11

ABB:n valtavat asennukset: + Ykkösyksikköön asennetaan projektin aikana 541 pienjännitekaappia ja 40 muuntajakaappia. + Kakkosyksikköön asennetaan 524 pienjännitekaappia ja 38 muuntajakaappia. + Pienjännitekojeistoja uusitaan noin 40 prosenttia.

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.

Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Tuotekehitystä

Teknologia

Voimalaitosautomaation uusi aikakausi on alkanut Uuden sukupolven Symphony™ Plus energiantuotantoon ja vesihuoltoon BB:nSymphony-ohjausjärjestelmien uuden sukupolven Symphony Plus (S+) on suunniteltu erityisesti energiantuotantoon ja vesihuoltoon. S+-järjestelmän myötä laitosten automatisointi siirtyy täysin uudelle aikakaudelle. Järjestelmä edistää suorituskykytavoitteita, kuten resurssien käyttöä, toimintavarmuutta ja tuotantotehokkuutta sekä liiketoiminnan tavoitteita, kuten käyttöomaisuuden käyttöiän pidentämistä ja ympäristöpäästöjen vähentämistä.

A

Laitosten kokonaisautomatisointi S+ luo kattavan näkymän laitoksen toimintoihin yhdistämällä tiedot kaikilta laitoksen alueilta eri järjestelmistä, mukaan lukien turbiinin ohjaus, laitoksen sähkötasapaino ja SCADA-etäjärjestelmät. Avoimen arkkitehtuurinsa avulla Symphony Plus yhdistelee ja järkeistää laitoksen tiedot, jotta käyttäjä pystyy paremmin reagoimaan olosuhteiden muutoksiin. Tämä parantaa

laitoksen turvallisuutta ja käyttöastetta.

S+ mahdollistaa laitoksen automatisoinnin yhdestä ainoasta ohjaus- ja I/O-alustasta, joka sisältää erilliset käyttöliittymämoduulit ja -laitteet kaikille turbiinityypeille, laitevalmistajille ja kokoluokille sekä merkittävän valikoiman polttotekniikkaan liittyviä menetelmiä (combustion instruments).

Järjestelmän keräämä informaatio mahdollistaa erinomaisen liiketoiminnan suorituskyvyn. S+ -järjestelmässä historia-, prosessi- ja liiketoimintadataa kerätään eri puolilta laitosta ja tallennetaan tietoturvallisesti. S+ -työkalut muuttavat datan merkitykselliseksi ja helposti ymmärrettäväksi tiedoksi.

Plus -komponenttia, kuten kenttälaitteita, sähkölaitteita, ohjaus- ja I/O-laitteita sekä käyttäjän työpisteitä ja väylämäärityksiä.

Symphony Plus -järjestelmässä voidaan ohjata prosesseja ja sähkötoimintoja yhden alustan avulla. IEC 61850:n ja Modbus TCP:n kaltaisia avoimia standardiprotokollia käyttämällä Symphony Plus integroi sähkölaitteet prosessiohjaus- ja laitostoimintoihin. Sen avulla voidaan integroida lähes millainen laite tahansa, ja se mahdollistaa laitoksen kaikkien resurssien valvonnan ja hallinnan laitoksen kaikilla tasoilla.

Yhtenäinen suunnittelutyökalu Suunnittelun tehoa mitataan sillä, miten kauan tuotantoonvienti kestää. S+ Engineering on integroitu suunnitteluympäristö, jonka toimintojen avulla voidaan suunnitella, määrittää, hallita, varmistaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää mitä tahansa Symphony

Lyhyesti Symphony-sarja tuotiin markkinoille vuonna 1980.

Symphony-sarjaa on kehitetty vahvasti vuosien saatossa.

Yli 6 000 asennettua järjestelmää eri puolilla maailmaa.

Järjestelmän sisäiset turvaratkaisut varmistavat laitoksen eheyden ja luottamuksellisuuden

Sujuvasti käytännön liiketoimintapäätöksiksi muuttuva tieto pitää kannattavan kasvun käynnissä.

Täydelliset laitostiedot mahdollistavat tehokkaan toiminnan ABB:n sulautettu asiantuntemus optimoi järjestelmän rakenteen

Saumaton elinkaaren hallinta suojaa pääomaa ja aineettomia sijoituksia

Yhtenäinen tekninen suunnitteluympäristö helpottaa suunnittelua ja kunnossapitoa

Yhdistetyn ohjaus- ja I/O-alustan ansiosta voidaan saavuttaa täysi laitosautomaatio

Sähköisten järjestelmien ja laitteiden kattava integraatio parantaa laitoksen näkyvyyttä

ABB power 3 | 11

15

Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Säädettävällä kuristimella katkot kuriin Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB

ABB:n Muuntajapäivillä viime kesänä lanseeraama tuoteuutuus, säädettävä kuristin tuo säästöjä ja lisää sähköverkon turvallisuutta ja luotettavuutta.

”M

eiltä on kyselty paljon tällaista tuotetta, joten teimme sellaisen. Uusien tuotteiden kehittäminen kuuluu erikoismuuntajia valmistavan yksikkömme rooliin”, ABB:n muuntajien markkinoinnista vastaava Tommi Järvinen ja tutkimusjohtaja Esa Virtanen kertovat tuoteuutuuden synnystä.

Virtanen huomauttaa, että säädettäviä kuristimia, on toki markkinoilla ennestään, mutta ABB:n valikoimissa tuote on uusi. Maailmassa ei ole kovin monia säädettävien kuristimien valmistajia, koska markkinat ovat ainakin toistaiseksi olleet pienet. Laitteen valmistaminen vaatii myös paljon osaamista.

EU:n lainsäädäntö edistää uuden tuotteen markkinoita. ”EU:n lainsäädäntö motivoi sähköverkkoyhtiöitä parantamaan sähköverkkojaan, koska asiak-

16

ABB power er 3 | 11

Ratkaisu

Tekniset ominaisuudet Tehoalue: 125 kVAr – 30 MVAr Jännite: 6 kV – 145 kV Laite voi toimia kahden tunnin jaksoissa tai jatkuvasti Taajuus: 50 Hz (tarvittaessa 60 Hz) Voidaan asentaa sisälle tai ulos

ABB power 3 | 11

17

Ratkaisu

Olennaista on, että säätäminen tapahtuu automaattisesti. Kuristin on mahdollista valmistaa myös kiinteänä tai käsin käytettävällä kytkimellä aseteltavaksi, mutta silloin säätöjen tekemiseen tarvittaisiin aina ihminen.

Se olisi hidasta ja kallista.

kailla on oikeus saada rahallista korvausta useita tunteja kestävistä sähkökatkoista”, Virtanen sanoo.

Sähköverkkoyhtiöt ovat panostaneet aikaisemminkin verkkojensa luotettavuuteen, mutta Järvinen ja Virtanen uskovat kiinnostuksen kasvavan, nyt kun epäluotettava sähköverkko merkitsee verkkoyhtiölle selvää rahanmenoa. Ennen sähkökatkot aiheuttivat kolhuja pääasiassa yhtiön imagolle.

Kompensoi maasulkuvirtaa Säädettävä kuristin on suunniteltu kompensoimaan maasulkuvirtoja. Kun sähköverkkoyhtiöt haluavat rakentaa myrskytuhoilta suojassa olevia sähköverkkoja ja siirtyvät yhä enemmän avojohdoista kaapelointiin, maasulkuvirrat ja niiden aiheuttamat kosketusjännitteet kasvavat. Turvallisuusmääräykset asettavat kosketusjännitteille määrätyt rajat, joihin päästään joko erittäin hyvillä ja järeillä maadoituksilla tai käyttämällä kuristimia eli sammutettua maadoitustapaa.

18

Kosketusjännitteitä rajoitetaan sähköturvallisuuden vuoksi.

Ne aiheuttavat vaaroja paitsi ihmisille, myös esimerkiksi laitumella oleville kotieläimille.

Ilmarako muuttuu automaattisesti Sammutuskelan sisällä on sydän ja käämi. Säätäjä muuttaa kuristimen sisällä olevan ilmaraon suuruutta automaattisesti moottorin avulla. Säätäjä – suojarele – mittaa jatkuvasti sähköverkon nollajännitettä ja muuttaa kuristimen arvoja nollajännitteen mukaan niin, että kuristimen induktanssi on resonanssissa verkon maakapasitanssin kanssa. Maasulkuvirta kompensoituu, kun sammutuskelan läpi kulkeva induktiivinen komponentti kumoaa verkossa kulkevan kapasitiivisen komponentin.

Olennaista Virtasen mukaan on, että säätäminen tapahtuu automaattisesti. Kuristin on mahdollista valmistaa myös kiinteänä tai käsin käytettävällä kytkimellä aseteltavaksi, mutta silloin säätöjen tekemiseen tarvittaisiin aina ihminen. Se olisi hidasta ja kallista.

Säädettävien kuristimien ansiosta sähköverkkoa voidaan helposti esimerkiksi laajentaa ja kuormitusta lisätä ylittämättä turvallisuusrajoja.

Säädettävä kuristin kytketään joko suoraan päämuuntajan tähtipisteeseen tai erilliseen maadoitusmuuntajaan. Lisäksi tarvitaan säätäjä ja erotuskytkin – yleensä käytetään ABB:n Sectos-kytkintä – sekä suojauksia.

ABB valmistaa kaikkia muita kokonaisuuteen kuuluvia tuotteita paitsi säätäjiä. ABB:n projektimyynnin kautta asiakas saa kuitenkin täydellisen säädettävän kuristimen tuotepaketin säätäjineen.

Ensimmäiset tuotteet myyty ABB:n valmistama säädettävä kuristin on suunniteltu kaupunkien ja taajamien maakaapeliverkkoihin. Virtasen mukaan laitetta voidaan tietenkin käyttää myös parantamaan avojohtoverkkojen luotettavuutta, mutta pääsääntöisesti käyttökohteena ovat kaapeliverkot.

Ensimmäiset ABB:n säädettävät kuristimet on myyty kotimaahan. Tuote soveltuu käytettäväksi skandinaavisten verkkojen lisäksi Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Englannissa on käytössä toisenlainen tekniikka: siellä käytetään kuristimien sijasta vastusmaadoitusta.

Hyödyt

Maasulkuvirta (A) (70–100 mm 2 johdin)

+ Säädettävä tähtipistekuristin + Parantaa sähköverkon luotettavuutta ja lisää turvallisuutta. + Säästää rahaa, kun sähköverkkoyhtiön ei tarvitse maksaa sähkökatkoista korvauksia asiakkailleen. + Pienentää kustannuksia myös verkon rakennusvaiheessa, kun vältytään tarpeettoman suuren maadoituksen tekemiseltä. + Antaa mahdollisuuden lisätä verkon kuormaa ja laajentaa verkkoa ylittämättä turvallisuusrajoja. + Parantaa operoivan verkkoyhtiön imagoa, kun verkot toimivat.

250

ABB power 3 | 11

kaapeli 20 kV 200 150 100 50 avojohto 20 kV 0 0

20

40

60

80

100

Kaapelointi kasvattaa maasulkuvirtaa verrattuna avojohtoihin. Mitä pitempi kaapelipituus, sitä suuremmaksi kasvaa myös maasulkuvirta.

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.

Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Kestävä kehitys

Taajuusmuuttajilla ilmastonmuutosta vastaan Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimala auttaa osaltaan alentamaan Suomen kasvihuonepäästöjä.

ABB:n taajuusmuuttajilla voimalan moottoreiden energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.

Teksti Dakota Lavento Kuvat Vastavalo.fi

Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasusta sähköenergiaa tuottava Ämmässuon voimala on lisännyt pääkaupunkiseudun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrää. Sillä on vaikutusta myös koko Suomen ilmaan päästämien kasvihuonekaasujen määrään.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on syystäkin ylpeä. ”Vuonna 2010 käynnistetyn kaasuvoimalan prosessissa saadaan hyötykäyttöön 80 prosenttia kaatopaikkakaasun sisältämästä energiasta. Voimalaitoksen neljä kaasumoottoria tuottavat sähköä keskimäärin 15 MW:n teholla”, Kouvo kertoo.

Syksyllä voimala täydentyi lisäksi kaasumoottoreiden pakokaasuista sähköä tuottavalla ORC (Organic Rankine Cycle)-yksiköllä. ”Lisää sähköä saadaan näin noin 1–1,3 MW vuodessa. Se tarkoittaa noin 7 000 omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta”, Kouvo laskee.

Taajuusmuuttajien tahdissa Ämmässuolla niin pumppaamoissa, jätevedenpuhdistusprosesseissa kuin rakennusten ilmankäsittelyssä toimivien moottoreiden pyörimisnopeutta säädellään ABB:n

taajuusmuuttajilla. Omalta osaltaan taajuusmuuttajat ovat mukana vähentämässä kasvihuonekaasujen määrää. ”Tällaista laitosta ei voisi toteuttaa ilman taajuusmuuttajia. Ne ovat sekä toimivin että energiatehokkain ratkaisu”, huomauttaa sähkötöiden johtaja Asko Uusimäki Econet Oy:stä. Econet toimitti ORC-voimalaitokseen putkiston, koneiston, sähköistyksen, automaation, instrumentoinnin ja myös toteutti urakan.

Taajuusmuuttajilla moottorin energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia. ”ABB:n taajuusmuuttajat valittiin niiden luotettavuuden ja käyttövarmuuden vuoksi”, laitoksen sähkökäytön johtajana toimiva sähköteknikko Martti Kärmeniemi vahvistaa.

Energiateollisuuden kestävän kehityksen foorumi valitsi Ämmässuon kaasuvoimalan Vuoden ilmastoteoksi vuonna 2010.

Paha ja hyvä metaani Kaatopaikkakaasut ovat luonnollisesti syntyviä kaasuja, biokaasuja. Kaatopaikkakaasu kerätään kaasukaivoihin, joita on Ämmässuon vanhan kaatopaikan 35 metriä korkealla jätekukkulalla 220 kappaletta. Niistä kaasu päätyy varsinaisiin kaasupumppaamoihin, joita on neljä. Talteen otetusta kaatopaikkakaasusta 50 % on metaania ja 40 % hiilidioksidia. Mukana on hieman happea, typpeä, rikkiyhdisteitä ja siloxania.

Metaani ilmastomuutoksessa − noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu − 2/3 päästöistä ihmisen aiheuttamia − suurimmat lähteet ovat fossiiliset polttoaineet, kaatopaikat, riisinviljely, naudat ja lampaat sekä jätevedenkäsittely.

ABB power 3 | 11

19

Corenso Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Corenso United Oy:n Porin kartonkitehdas on luottanut jo kahdenkymmenen vuoden ajan ABB:n Full Service -palveluun. ”He ovat hyviä huollossa, me olemme hyviä kartonginvalmistuksessa”, tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kiteyttää.

Teksti Matti Välimäki Kuvat Jussi Partanen

Huoltoa kuin Formula-varikolla orin Aittaluodossa Corenso Unitedin isossa kartonkikoneessa märkä massa kulkee viiralta puristimeen ja kuivaimeen. Monien mutkien ja kuumien höyryjen jälkeen se pääsee viimeiseen kieputukseensa. Valmista kartonkia kiertyy rullalle koko ajan, tasaisen varmasti.

Kun iso, noin 13 000 kiloa painava tambuuri on täyttynyt, se leikataan moneksi pieneksi rullaksi. Kun rullat on kääritty muoviin ja varustettu tarpeellisilla tiedoilla, ne ovat valmiita lähtöön.

Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kertoo, että Corenso Unitedin kartonkikone, 4,2 metrin levyinen tasoviirakone, on Suomen ja koko maailman suurin. Kone on tuotannon sydän. ”Oleellisessa roolissa ovat tietenkin myös massaosastot. Teemme massaa ennen kaikkea keräyspaperista. Uusiomateriaalin osuus raakaaineista on jo 85 prosenttia.”

Corenso onkin Suomen suurin keräyspaperin vastaanottaja. Se käyttää vuodessa hulppeat 1 00 000 tonnia keräyspaperia. ”Joudumme koluamaan koko Suomen niemen, jotta saamme materiaalin kasaan”, Hannu Mäkelä huomauttaa. ”Olemme satsanneet viime vuosina myös siihen, että pystymme ottamaan vastaan muovipinnoitettua materiaalia”, hän lisää.

P

20

ABB power 3 | 11

Kartonkikone käy jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa.

Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös huollolle.

Corenso

Varikkokäynnillä riittää vipinää Corenso on ollut ABB:n Full Service -asiakas kaksikymmentä vuotta, toimintansa käynnistymisestä lähtien.

Hannu Mäkelä kertoo, että kartonkikone käy joka päivä 24 tuntia. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös huollolle. ”Jos meitä verrataan paperitehtaisiin, joissa voi olla neljäkin paperikonelinjaa, niin olemme aika pieni yksikkö. Tämä tarkoittaa, että meidän ei kannata pitää palkkalistoillamme suurta omaa huoltoryhmää, sillä kun prosessi on käynnissä, niin koneita ei pääse hypistelemään.” ”Mutta sitten, kun pidetään lyhyt huoltoseisokki, niin ukkoja tarvitaan kuin meren mutaa.” ”Tällaisessa tilanteessa ulkoinen kumppani on hyvä ratkaisu”, tehdaspäällikkö summaa.

ABB:llä riittää resursseja Hannu Mäkelä kertoo, että tärkeä etu on myös se, että ABB:llä on resursseja kehittää huoltotoimenpiteitä ja kouluttaa huoltomiehiä. ”He ovat hyviä kunnossapidossa, me olemme hyviä kartonginteossa. Keskitymme kumpikin omiin vahvuuksiimme.”

Mäkelä mainitsee, että prosessiteollisuudessa tuotantovarmuuden rooli korostuu. Huollon on esimerkiksi kyettävä ennakointiin – ja puuttumaan ongelmiin jo ennen kuin ne ennättävät kasvaa ongelmiksi. Kaikki häiriöt tarkoittavat menetettyä tuotantoa ja tulevat hyvin kalliiksi. ”Tuotantovarmuutemme on varsin hyvällä tasolla, 95 prosenttia”, Mäkelä huomauttaa. ”Pyrimme hoitamaan hommat niin, että kenenkään ei tarvitse tulla tänne sunnuntaiyönä huhkimaan”, hän lisää.

Ongelmiin varaudutaan jo ennakolta Corenso Unitedin kartonkikoneen käydessä ABB:n miehet muun muassa mittaavat laakereiden värähtelyjä, ennakoivat huoltotarpeita sekä laativat toimenpiteille kiireellisyysjärjestyksen. ”Kerran kuussa pidetään lyhyt neljän tunnin pesutauko ja kerran kuussa noin kahdeksan tunnin huoltoseisokki, jonka aikana toimenpiteitä tehdään.” ”Pyrimme pitämään kriittisimmät varaosat lähellä, mutta esimerkiksi taajuusmuuttajien kohdalla hyödynnämme yhteisvarastointia.”

ABB Servicen Porissa, Corenson kanssa samassa rakennuksessa, sijaitsevan huoltoyksikön vahvuus on 26 miestä. Miehet ovat läsnä tehtaalla päivittäin, mutta osa heistä, esimerkiksi hydrauliikka-asiantuntijat, liikkuvat myös muissa kohteissa.

Corenson Porin tehtaalla tuotetaan kartonkia 120 000 vuodessa. Asko Knuutila leikkaa kartonkia.

Huoltomiehen joulu on kuin juhannus Kartonkikoneen kriittisimpiin tai tavallista enemABB power 3 | 11

21

Corenso

01 Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä ja ABB:n yksikön päällikkö Samuli Järvinen 02 ABB:n Kalevi Tenhosen mittausten perustella tarkkaillaan 01 koneiden huoltotarpeita.

”Uusiomateriaalin osuus raakaaineista on jo 85 prosenttia.”

Hannu Mäkelä tehdaspäällikkö, Corenso

Corenso United Oy Ltd on Stora Enson tytäryhtiö. Kansainvälisellä yhtiöllä on Suomessa Porin kartonkitehtaan lisäksi toimintaa myös Loviisassa ja Imatralla, jossa kummassakin sijaitsee hylsytehdas.

Porin tehdas tuottaa vuodessa noin 120 000 tonnia kartonkia (400 g/m 2). Tehdas työllistää noin sata henkeä.

22

ABB power 3 | 11

män huoltoa vaativiin kohtiin kuuluvat esimerkiksi telat, joiden ympärillä paperikudokset pyörivät. Massaosastoilla erityishuomiota vaativat puolestaan pumput ja sekoittajat.

Corenso Unitedin kunnossapitopäällikkö Sami Kari kertoo, että viime aikojen suurimpia huoltotöitä on ollut uusiomassalaitoksen muovijätteen puristimen uusiminen. ”Muovijäte tuli liian märkänä ulos, jotta voimalaitos olisi pystynyt sitä hyödyntämään.

Puristimen vaihto oli noin neljän päivän työ.

Mutta se saatiin tehtyä hyvin sujuvasti juhannusseisokin aikana”, Sami Kari huomauttaa.

Samuli Järvinen ABB:ltä kuvailee puristimen uusimista rutiinityöksi. Ja rutiinia huoltomiehille on myös viettää niin joulut kuin juhannuksetkin töissä. ”Perhe on tottunut siihen, että isä on silloin töissä. Pidetään vapaata sitten muulloin”, Samuli Järvinen naurahtaa.

Ikä lisää huollon tarvetta Corenso Unitedin kartonkikone on rakennettu paperikoneeksi vuonna 1957. Se muutettiin kartonkikoneeksi vuonna 1992. ”Koneella on jo ikää. Tämä tarkoittaa sitä, että huollon merkitys tulee korostumaan entisestään. Meidän on tehtävä oikeita liikkeitä oikeaan aikaan”, Hannu Mäkelä miettii. ”Tilanne on sama kuin 20-vuotiaalla autolla. Sitäkin on huollettava koko ajan sieltä täältä, suunnitelmallisesti.”

Corenso United Oy Porin kartonkitehdas & Full Service

”Mutta kun koneesta pidetään hyvää huolta, sillä on paljon vuosia edessä. Corenson Wisconsin Rapidsin tehtaalla oli vielä muutama vuosi sitten käytössä kartonkikone, jolla oli ikää sata vuotta.”

Tuotanto on kasvanut Porin Corenso Unitedin kartonkikoneen suunniteltu kapasiteetti on 90 000 tonnia vuodessa, mutta viime vuosina tuotantoluvut ovat siis nousseet jopa kolmanneksella. ”Tehokkuuden nostoon on päästy muun muassa sillä, että olemme investoineet koneen kuivauskapasiteettiin. Aika pienillä investoinneilla olemme kuitenkin selvinneet”, Hannu Mäkelä kertoo.

Tuotannon kasvusta voisi päätellä, että kartongille on kysyntää. Julkisuudessa on kuitenkin puhuttu paljon suomalaisen paperiteollisuuden vaikeuksista. ”Paperiteollisuuden tilanne heijastuu myös suoraan meille, kun kartonkia käytetään paperirullien hylsyissä. Olemme kuitenkin etsineet uusia sovelluksia kartongille esimerkiksi kuluttajapakkauksista.”

Tilannetta tasapainottaa myös se, että 75 prosenttia Corenso Unitedin tuotannosta menee vientiin. ”Ruotsi on suurin markkina-alueemme.

Mutta kaukaisin paikka, johon olemme keksineet kartonkia viedä on Uusi-Seelanti”, tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä myhäilee.

Sisältö: Kartonkitehtaan kunnossapito Huoltoyksikön vahvuus: 26 miestä Sopimus on ollut voimassa 20 vuotta

Mitä ihmettä?

Leipäjuusto paloiksi robottivoimin Teksti Susanna Alanen

Juustoportin meijerissä Jalasjärvellä leipäjuusto valmistuu ihmisen ja robotin yhteistyönä. Suomen sadan parhaimman brändin joukkoon lukeutuva Juustoportti on yksi robottiautomaation edelläkävijöistä meijerimaailmassa.

BB:n valmistamia robotteja on asennettu Juustoportin Jalasjärven meijerille yhteensä 12 kappaletta. Juustoportin kiinnostus automaatioon alkoi vuosikymmen sitten, kun yhtiö päätti modernisoida raskaimpia ja yksitoikkoisimpia työvaiheita tuotannon tehostamiseksi ja työn helpottamiseksi. ”Robotit työskentelevät pääasiassa pakkauspuolella. Muutama vuosi sitten lähdimme uudistamaan myös leipäjuuston valmistusprosessia ja automatisoimme juuston leikkauksen”, Trimaster Oy:n toimitusjohtaja Leo Johansson kertoo. Trimaster toimii robottihankinnoissa integraattorina, yritys on erikoistunut räätälöimään ratkaisuja juuri elintarviketeollisuudelle.

Leipäjuustomassa on haastava leikattava, koska sen tiheys vaihtelee. Vesihydrauliikka säätelee leikkurin terien paikkaa. Vaaka punnitsee juustokiekot, sen jälkeen ne kulkevat paistoon ja jäähdytykseen linjastoa pitkin. Seuraavassa robottisolussa leikataan pyöreät juustot paloihin ja robotti irrottaa juustot paistomuoteista. Soluun integroitu vaaka punnitsee juuston, minkä jälkeen se lähtee tarkastusvaa’an kautta solulle, joka poimii tuotteen ja nostaa ratapakkauskoneeseen.

A

Vahva brändi Juustoportti on perheyritys, jossa juustonvalmistus perustuu pitkiin perinteisiin ja käsityöhön. Yritys on hyvä esimerkki siitä, kuinka tuotantoa on onnistuttu automatisoimaan menettämättä imagoa korkeaa laatua tuottavana meijerinä. Juustoportti on pienestä koostaan huolimatta noussut vuosien varrella Suomen 100 parasta brändiä listalle.

”Brändi muodostuu siitä, että olemme pitäneet asiakkaalle annetun lupauksen. Tasalaatuisuus on tärkeää, ja sen ylläpitämiseksi robotit tekevät tärkeää työtä. Myös sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta rakentaa laadukasta brändiä. Raskaiden työvaiheiden poistaminen on selkeästi lisännyt työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia”, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Hyvää kumppanuutta ja joustavuutta Juustoportti Oy haluaa kehittää tuotantoaan edelleen, ja yritys kuuntelee mielellään myös henkilökunnan toiveita työvaiheiden modernisoimiseksi. Taitavan integraattorin rooli on oleellinen sekä ABB:n että Juustoportin näkökulmasta. ”Haasteita modernisointiin tuo juustotuotteiden vaihtelevuus: on eri kokoisia, laktoosittomia ja kevyttuotteita”, sanoo Johansson. ”Robotteja voidaan ohjelmoida uudelleen toisenlaisiin tehtäviin. Tämä on tärkeää, koska tarpeet tuotannossa muuttuvat kysynnän myötä”, Timo Keski-Kasari sanoo.

ABB power 3 | 11

23

010 22 21999. ABB Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme.

ABB Asiakaspalvelukeskus on ABB:n uusi yhteydenottokanava, jonka kautta tavoitat oikean henkilön. Asiakaspalvelukeskus palvelee sinua kaikissa ABB:n tuote- ja palveluasioissa noin 300 palveluun sitoutuneen asiantuntijamme avulla.

Ota yhteys Asiakaspalvelukeskukseen, mikäli et tiedä oikeaa tai et tavoita tuttua yhteyshenkilöäsi.

Kirjaamme pyyntösi tietojärjestelmäämme ja seuraamme asiasi käsittelyn etenemistä. Olemme tavoitettavissasi 24/7. www.abb.fi

ABB Oy Asiakaspalvelukeskus Puhelin: 010 22 21999 Sähköposti: palvelukeskus@fi.abb.com