power_1_12

power

1 | 12 ABB Oy:n asiakaslehti

Perushuolto pitää tuulimyllyt pyörimässä Kaivososaajan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat 10 Suorista kaivosinvestoinneista 8 prosenttia menee sähköistykseen Suojareleiden häiriötallenteiden analysoinnista on hyötyä 14 Palkintona vähemmän ja lyhyempiä häiriöitä Sellutehdas Urugyaussa saa suomalaista sähköosaamista 20 Montes del Platalle sähkönjakelu ja prosessisähköistys ABB:ltä

Pääkirjoitus

05

Terästehtaalla energiatehokkuussopimus Ovakon Imatran terästehtaalla saatiin edullisilla ratkaisuilla säästöjä aikaan.

power

07

Miten tuulivoimala huolletaan?

ABB Service pitää WinWindin tuulivoimalat pyörimässä.

1|12 Energiatehokkuudella uuteen vuoteen

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

Joulunaikana riehuneet Tapani ja Hannu katkaisivat sähköt sadoiltatuhansilta suomalaisilta. Sähköttä keskellä suomalaista sydäntalvea on vaivalloista, kylmää ja pimeää. Myrskyt olivat jälleen muistutus siitä, miten tärkeää sähkönsaannin turvaaminen on. Yhteiskunnan sähköriippuvuuden ja sähkön käytön kasvu yhdessä EU:n ilmastotavoitteiden kanssa ovat asettaneet verkon uusien haasteiden eteen. Sähköverkolta edellytetään enemmän älyä, jotta sähkön tuotantoa ja kulutusta voidaan optimoida ja samalla parantaa sähkönjakelun luotettavuutta Energiaosaaminen on ABB:n, asiakkaidemme ja Suomen vahvuus. Meillä on edellytykset, osaaminen ja teknologia kehittyä todelliseksi tiennäyttäjäksi, sillä verkon luotettavuutta, sähkön laatua ja energiatehokkuutta parantavat teknologiat ovat jo olemassa. ABB:n ratkaisut ovat edistämässä energiatehokkuutta ja sähkönjakelun luotettavuutta läpi koko energiaketjun aina voiman tuotannosta omakotitalon automaatioon.

Kallistuvan energian ja epävakaan talouden aikoina energiatehokkuus on todellinen ”low-hanging fruit”. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan energiatehokkuuden kasvattamisen tulisi olla ensimmäinen vaihtoehto myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä lähivuosikymmeninä. Varsinkin, kun energiatehokkaampien ratkaisujen käyttöönotto ei aina edes edellytä investointeja. ABB:n kanssa energiatehokkuussopimuksen solmineen Ovako Imatran terästehtaan johtaja argumentoi asiaa myös osuvasti sivulla 5: ”Energiatehokkuustoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa kilpailukykyämme. Pääbisneksemme ei ole energiansäästö, vaan teräksen tuottaminen mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti.”

Sivulta 23 pääset tarkastamaan, asutko itse älykkäässä talossa. Käypä katsomassa ja muista, että energiatehokas koti on aina myös ympäristöteko.

Energiatehokasta uutta vuotta!

power 1| 12 • ABB:n asiakaslehti • 29. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com • Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti J. Lehtelä, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 • Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy • Paino: SP-Paino, 2012 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213

2

ABB power 1 | 12

Sisältö

16

Turvallisuus kaupan päälle Turvallisuussuunnittelulla ja -ratkaisuilla taataan, että tuotanto on häiriötöntä, tehokasta ja joustavaa.

20

Kohti Uruguayta Suomalaisella tietotaidolla sähköistetään sellutehdasta Uruguayssa.

Uutiset 4 4 6

Uusi taajuusmuuttajaperhe AC880 vastaa teollisuuden tarpeisiin.

DALI sopii turvavalaistukseen DALI-valaisimet voidaan ryhmitellä vapaasti.

Uusi palvelu suomalaisille verkkoyhtiöille Analysointipalvelu auttaa ymmärtämään häiriötallenteita.

Asiantuntija 14

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta scribd.com/ABBSuomi ja slideshare-merkillä merkityt jutut esityksinä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Kohti laadukkaampaa sähköä Asiantuntija Veikko Lehesvuo tietää, miten häiriötallenteista otetaan hyöty irti.

Mitä ihmettä 23

Millainen on älykäs talo?

Lähitulevaisuudessa kotien älykkyys kasvaa.

Millaista on asua älykkäässä talossa?

ABB power 1 | 12

Tuoteuutisia

Älyä prosessiin ABB:n Collaborative Production Management -yksikön cpmPlus-tuoteperhe tarjoaa prosessiteollisuudelle ohjelmistoratkaisuja prosessin ja tuotannon hallintaan, optimointiin ja eri järjestelmien integrointiin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Viime vuosien aikana tuoteperhe on laajentunut. Tarjolla on kaksi tuotetta raportointia varten: Decision Support tuotantoprosessin analysointiin ja OEE tuotantotehokkuuden seurantaan ja rekisteröimiseen. OEE on toimialariippumaton. ”Kiinnostus raportointijärjestelmiä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt. Kun prosessit ovat kunnossa, mietitään, miten ne saataisiin tehokkaiksi ja älykkäiksi. Yrityksissä halutaan myös yhä tarkemmin hyödyntää se data, mitä prosessi tuottaa”, Jukka Kostiainen ABB:ltä kertoo.

Lisätietoja Jukka Kostiainen, p. 050 33 24335

Hyödyt: + läpinäkyvyyttä tuotantoprosessiin + seurattavuutta + sama data saadaan tiedoksi eri organisaatiotasojen käyttöön + sama ratkaisu käytössä kaikilla tasoilla + runsaat järjestelmän laajentumismahdollisuudet myös esimerkiksi energianhallinnan puolelle + mahdollisuus hyödyntää laajaa palvelutarjontaa ABB:n prosessiosaamisessa, joka on karttunut muun muassa automatisoinneista ja sähköistyksestä

Uudenlaista valonohjausta Uusin KNX:n DALI-valonsäädin sisältää myös poistumistievalaistuksen ohjauksen. 64 DALI-liitäntälaitetta voidaan vapaasti asentaa 16 erilaiseen valaistusryhmään. Normaalit DALI-valaisimet ja DALI-poistumistievalaisimet voidaan ryhmitellä vapaasti tarpeen mukaan. Valaistustilanteita voi olla 14. Lisäksi on mahdollista ohjata ryhmiä porrasvaloautomaattitoiminnolla, joka soveltuu erityisesti käytäviin, portaikkoihin ja varastoihin. Käyttämällä erillistä vakiovalosensoria (LF/U2.1) tai läsnäolotunnistinta vakiovalo-ominaisuudella on mahdollista optimoida energiankulutusta.

DALI-valonsäädin täyttää DALI-standardin EN62386202, jonka mukaan valaisimessa tulee olla itsenäisesti toimiva DALI-kuristin. Syklinen valvontatoiminto poistumistie- tai turvavalaistukseen voidaan aktivoida KNX:n kautta toimimaan hätä- tai turvavalaistuksessa. Poistumistievalaistukset voidaan testata käyttäen KNX-väylää ja tulokset voidaan välittää hälytystauluun. Poistumistievalaistuksen testit (toiminnallinen testi, kestävyys ja osittainen kestävyystesti) tapahtuvat automaattisesti valaisimen DALI-liitäntälaitteelta.

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p. 030 33 57542

4

ABB power 1 | 12

Uusi taajuusmuuttajasarja teollisuudelle Uusi teollisuuskäyttöön suunniteltu taajuusmuuttajatuoteperhe ACS880 on rakennettu yksinkertaistamaan käyttöä, optimoimaan energiatehokkuutta ja maksimoimaan tuotantoa. Uuden intuitiivisen korkearesoluutioisen ohjauspaneelin avulla taajuusmuuttajan käyttö ja käyttöönotto sujuu helposti. Ohjauspaneelin USB-portti yksinkertaistaa liitynnän PC-työkaluihin. Integroidut ja laajennettavat turvatoiminnot vähentävät ulkoisten turvakomponenttien tarvetta, yksinkertaistavat asennusta ja vähentävät tilan tarvetta. ACS880 tukee CoDeSys-ohjelmointiympäristöä IEC 61131-3:n mukaisesti. Samaa ohjelmistoa käyttää myös ABB:n AC500-logiikka. Irrotettava muistiyksikkö yksinkertaistaa taajuusmuuttajan ylläpitoa. Moottorisäätönä toimii uudistettu suora momenttisäätö (DTC), joka tarjoaa parhaan suorituskyvyn ja pystyy ohjaamaan lähes mitä tahansa AC-moottoria.

Lisätietoja Asko Salminen, p. 050 33 22438 | Lue lisää sivulta 16.

Hyödyt + innovatiivinen ohjauspaneeli + CoDeSys-ohjelmoitavuus + irrotettava muistiyksikkö + sisäiset ja laajennettavat turvatoiminnot + suorituskykyinen DTC-säätö + kaikki AC-moottorityypit

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Figure

Teksti Dakota Lavento Kuva Ari Nakari

11 000 eurolla säästöä

35 000 euroa E

nergiavaltaisen teollisuuden valtakunnallisessa energiatehokkuussopimuksessa mukana oleva Ovako Bar Oy Ab on sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään. ”Tuotantoprosessimme on hiottu mahdollisimman energiatehokkaaksi. Viime vuosien aikana olemme käyneet läpi myös apuprosessejamme”, kertoo Ovako Imatran terästehtaan johtaja Heikki Nyholm.

Apuna peruskartoituksen tekemisessä on ollut ABB:n kanssa solmittu Energiatehokkuussopimus. ABB:n tarjoamassa palvelussa paitsi kartoitetaan taloudellisesti kannattavat energiatehokkuushankkeet myös toteutetaan ne.

Energiatehokkuutta parannetaan nimenomaan siellä, missä se on taloudellisesti kannattavaa. ”Tarkoituksena ei ole tehdä investointeja vain investointien vuoksi”, painottaa projektipäällikkö Erja Saarivirta ABB:ltä. ”Energiatehokkuustoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa kilpailukykyämme. Pääbisneksemme ei ole energiansäästö, vaan teräksen tuottaminen mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti”, Nyholm sanoo.

Viilauksilla säästöjä ABB:n avulla tehtaan energiansäästömahdollisuudet kartoitetaan systemaattisesti. Sopimuskauden aikana toteutetut energiansäästöinvestoinnit ovat olleet kustannuksiltaan varsin edullisia, mutta tuoneet nopeasti suuria säästöjä. Esimerkiksi bloomiuunin savukaasupuhaltimen suoran sähkömoottorikäytön uusiminen taajuusmuuttajakäytöksi maksoi 5 000 euroa ja säästää 4 400 euroa vuodessa. Jäähdytysvesipumppaamon ajotapamuutokset säästävät 35 000 euroa vuodessa noin 11 000 euron investointikustannuksilla.

Vuodenvaihteen jälkeen käyttöönotetulla energiamittausjärjestelmällä puolestaan sähkön ja maakaasun kulutuslukemat tallennetaan automaattisesti tietokantaan. Näin kulutusta ja kustannuksia voidaan seurata entistä tarkemmin.

Nyholm kiittää ABB:n energiaosaamista. ”Sopimuksen avulla olemme saaneet käyttöömme resursseja viemään uudistuksia eteenpäin kurinalaisesti ja aikataulussa.”

Saman vahvistaa sähköosaston päällikkö, tehtaan energiavastaava Jukka Kyllönen. ”Kaikkea emme mitenkään pysty tekemään itse.”

Tulokset puhuvat puolestaan, mutta Saarivirta painottaa, että niiden saavuttamisessa johdon sitoutuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä. ”Ovako Imatran tehtaan johdolle ja henkilökunnalle on annettava monta plussaa”, huomauttaa Saarivirta.

ABB power 1 | 12

5

Uutiset

Uusi generaattori tuulivoimaan

kuisen raportin. Palvelu on saatavissa Relion ® 630 ja 615 -sarjojen terminaaleille sekä REF/REM/RET 541/3/5 -terminaaleille. Palvelun raportit auttavat verkonhaltijaa ymmärtämään verkon ilmiöitä ja toimintaa häiriötilanteissa. Verkon hyvä kokonaistuntemus mahdollistaa oikeat toimenpiteet vikatilanteiden ennaltaehkäisyssä.

ABB on tuonut markkinoille uuden kestomagneettigeneraattoriratkaisun merellä sijaitseviin tuulivoimaloihin. Kyseessä on multimegawattiluokan offshore-turbiineille tarkoitettu täystaajuusmuuttajakonseptiin perustuva keskinopeusalueen generaattori.

Uudessa ratkaisussa vaihde ja generaattori on liitetty toisiinsa helpolla laippakiinnityksellä. Erilliset vaihde- ja generaattorimoduulit helpottavat huoltoa ja tuovat turbiinivalmistajille säästöä kokonaiskustannuksiin kiinteästi integroituun rakenteeseen verrattuna. ”Uudessa ratkaisussa asennettavien komponenttien nostopainot ovat alhaisempia ja ne on helppo irrottaa huoltoa varten”, myyntipäällikkö Timo Heinonen ABB:ltä sanoo. Keskinopeusalueen kestomagneettigeneraattorin hyötysuhde on yli 98 prosenttia. Hyötysuhde säilyy korkealla tasolla myös osakuormilla heikon tuulen aikana. Tämä takaa parhaimman vuotuisen sähkön tuoton.

Uusi generaattori perustuu ABB:n luotettavaan kestomagneettiteknologiaan ja pitkään kokemukseen eri teollisuusalojen generaattoriratkaisuista. Erillisten komponenttien käyttö mahdollistaa myös helpomman sarjatuotannon ja tuo logistisia etuja. Generaattoreita on saatavilla 8 MW:n tehoon saakka.

ABB on maailman johtavia tuulivoiman komponenttitoimittajia. Yhtiö on toimittanut viimeisten 30 vuoden aikana noin 30 000 tuulivoimageneraattoria maailman johtaville turbiinivalmistajille.

Lisätietoja: Timo Vedenjuoksu, p. 050 33 42542

Lisätietoja: Tiina Turunen, p. 050 33 22799

Suojareleiden häiriötallenteet selkokielelle Suojareleiden häiriötallenteet jäävät usein analysoimatta, vaikka ne tarjoavat erinomaisen tietolähteen vikatilanteiden juurisyiden selvittelyssä. ABB:n uuden Häiriötallenteiden analysointipalvelun avulla häiriötallenteet avautuvat selkokielelle ja mahdollistavat oikeat toimenpiteet sähkönlaadun parantamisessa.

Analysointipalvelussa ABB:n relesuojauksen asiantuntija analysoi asiakkaan häiriötallenteet ja laatii niistä helppolu-

ABB:n erikoismuuntajia Norjanmeren syvyyksiin ABB toimittaa kolme vedenalaista erikoismuuntajaa (19MVA/30,5kV/7kV) norjalaisen öljy- ja kaasuyhtiö Statoilin kaasukentälle Norjanmerelle. Muuntajat tulevat syöttämään tehoa kaasuntuotannon painetta lisääviin kompressoreihin Åsgardin kentällä, noin 260 kilometriä Trondheimista länteen.

Toimitus sisältää lisäksi kuusi vedenalaista pumppu- ja apumuuntajaa sekä kuusi lautalle sijoitettavaa käyttömuuntajaa.

6

ABB power 1 | 12

Vedenalainen muuntajatekniikka on Suomen ABB:n innovaatio, joka mahdollistaa öljyn- ja kaasuntuotannon jopa kolmen kilometrin syvyydestä. ”Tämän kaupan sisältämät muuntajat upotetaan Norjanmerellä puolen kilometrin syvyyteen. Ne ovat omalta osaltaan edistämässä tehokasta kaasun ja öljyn tuotantoa”, tutkimusjohtaja Esa Virtanen ABB:ltä sanoo.

Vedenalaisen muuntajatekniikan kehitystyö aloitettiin Suomen ABB:llä 80-luvun

puolivälissä, ja ensimmäinen vedenalainen muuntaja otettiin käyttöön vuonna 1999.

Kaikkiaan ABB on toimittanut 20 vedenalaista muuntajaa.

Maailman suurimman merenalaisen öljyja kaasukentän Åsgardin tuotanto käynnistyi keväällä 1999. Åsgard tuottaa vuosittain noin 11 miljardia kuutiometriä kaasua Eurooppaan. Kaupan sisältämät muuntajat toimitetaan loppuvuodesta 2012.

Lisätietoja: Esa Virtanen, p. 050 33 41634

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Tummalta taivaalta vihmoo jäätävää tihkua. Kaksi miestä pakkaa tavaraa suuriin säkkeihin tuulivoimalaitoksen juurella.

Luodon viisivuotias tuulivoimala saa syntymäpäivävieraikseen ABB Oy Servicen huoltomiehet.

Teksti Anne Kytölä Kuvat Mats Sandström ja Jaakko Myllylä

Huoltoa 70 metrissä

Jaakko Myllylä pakkaa vaihdettavat osat säkkeihin, jotka nostetaan voimalaitoksen konehuoneeseen 70 metrin korkeuteen ylhäältä laskettavalla vinssillä.

ABB power 1 | 12

7

Tuulimyllyhuolto 01 ABB:n toimittamilla taajuusmuuttajilla on merkittävä rooli tuulivoimaloissa. Niiden ansiosta siipikoneisto voi pyöriä millä nopeudella tahansa. Koneisto hakee automaattisesti optimaalisen siipikulman ja pyörimisnopeuden, jolloin päästään hyvään hyötysuhteeseen.

02

01

02 Perushuolto aloitetaan vaihdettavien osien purkamisella.

Jukka Glader irrottaa puhaltimia Luodon voimalassa.

ello on 8.13, kun ABB Oy Servicen käyttöinsinööri Jaakko Myllylä soittaa Ouluun. Luodon 1 MW:n tuulivoimalaa kauko-ohjataan Oulusta, ja Myllylä pyytää pysäyttämään voimalan perushuoltoa varten. Luodon voimala on pyörittänyt tuulesta sähköä Fränsviksvägenin päässä viisi vuotta ilman ongelmia. ”Perushuollolla varmistamme, ettei niitä tule jatkossakaan”, Myllylä sanoo.

K

Puhaltimet vaihtoon Myllylä ja ABB Oy Servicen kumppanuusyrityksen LK-Engineeringin palveluksessa työskentelevä huoltomies Jukka Glader pakkaavat säkkeihin puhaltimia.

Nestejäähdytteiset puhaltimet kuluvat mekaanisesti, ja ne on vaihdettava uusiin.

Rankat sääolosuhteet ja tärinä kuormittavat ankarasti tuulivoimaloiden laitteita ja tekniikkaa. Valokuituyhteyttä tarvitsevien taajuusmuuttajien toiminta esimerkiksi saattaa häiriintyä, kun tärinä aiheuttaa katkoksia valokuituun. ”Se on melko tyypillinen vika tuulivoimaloissa”, Myllylä toteaa.

Työtä korkealla ja ahtaissa oloissa Jukka Glader jättää Myllylän pakkaamaan tavaroita ja lähtee kiipeämään 70-metriseen myllyyn. Turvallisuussyistä työtä tehdään aina pareittain, eikä ylös pääse ilman valjaita ja erityistä turvallisuuskoulutusta.

ABB huoltaa WinWind Oy:n tuulivoimalat Winwind Oy on solminut ABB:n kanssa huoltosopimuksen, jonka mukaan ABB Oy Service pitää huolta kaikista niistä Winwind Oy:n Suomessa olevista tuulimyllyistä, joissa on ABB:n taajuusmuuttajat. Huollettavia tuulivoimaloita on 25, ja ne sijaitsevat Kemin Ajoksessa, Oulun Vihreäsaaressa ja Riutunkarissa, Kokkolassa, Luodossa, Kristiinankaupungissa, Porissa sekä Haminassa.

8

ABB power 1 | 12

Huoltosopimuksen mukaan ABB Oy Service huolehtii tuulimyllyjen perushuolloista asiakkaan kanssa laaditun huoltoohjelman mukaisesti. Perushuolto tehdään viiden vuoden välein. Huoltosopimus sisältää lisäksi varaosa-, modernisointi-, viankorjaus- ja tekniset tukipalvelut. Ennakoivien huoltojen tarkoituksena on varmistaa, että voimalaitokset toimivat ilman vikoja vähintään voimaloiden odotetun 20 vuo-

den elinkaaren ajan.

Winwind Oy:n Virossa ja Pohjois-Ruot03 sissa sijaitsevat tuulimyllyt eivät kuulu huoltosopimuksen piiriin, mutta ABB Oy Servicen tekniset tukipalvelut ovat myös niiden käytettävissä. Huoltosopimuksen lisäksi ABB Oy Service toimittaa Winwind Oy:lle erillisiä projekteja.

Vuonna 2010 solmittu huoltosopimus on voimassa viisi vuotta.

Tuulimyllyhuolto

”Hankalimpia ovat ne korjauskeikat, kun tuulimyllystä on sähköt pois kokonaan eikä vinssikään toimi.”

Jaakko Myllylä Käyttöinsinööri, ABB

”En minä tätä työtä ole vuosissa mitattuna kauan tehnyt, mutta aika moneen myllyyn on jo tullut kiivettyä. Ei laskuissa pysy enää perässä”, Glader kertoo.

Jaakko Myllylä on ollut kaikissa Porin pohjoispuolella sijaitsevissa Winwind Oy:n tuulivoimaloissa. Työskentelyolosuhteet ovat hänen mukaansa vaativimmat 1 MW:n voimaloissa – kuten Luodon voimalassa – sillä konehuone sijaitsee ylhäällä tornissa ja ylös pääsee vain tornin sisällä olevia tikkaita pitkin. ”Vanhimmissa voimaloissa huolto on sikäli helppoa, että taajuusmuuttajat ovat voimalaitoksen kivijalassa. Uusimmissa 3 MW:n voimaloissa on puolestaan hissi, joka tekee työstä aika paljon helpompaa.”

Huoltomiehen on sopeuduttava korkeiden paikkojen lisäksi ahtauteen, sillä etenkin pienimmissä, 1 MW:n voimaloissa työskentelytilaa on niukasti.

Gladerin ja Myllylän tavoitteena on saada perushuolto valmiiksi kahdeksassa tunnissa, jotta tuulivoimala saadaan toimintaan taas neljältä iltapäivällä. Ylöskipuaminen ja tavaroiden nostaminen vievät niin paljon aikaa, etteivät miehet aio pitää taukoja. ”Hotellissa nautitun runsaan aamupalan turvin on tarkoitus jaksaa”, Myllylä sanoo.

Glader huikkaa Myllylälle, että tämä pakkaisi mukaan myös autossa olevat juomapullot.

Tavarat ylös yhdellä nostolla Luukku ylhäällä aukeaa kello 8.48. Glader laskee vinssin avulla alas vaijerin, jolla säkit nostetaan ylös. Ensimmäisenä alas tulee vaijerissa kiinni oleva sininen köysi.

Tuuli heittää köyden matalaan mäntyyn, ja Myllylä juoksee perään. ”Tälle päivälle luvattiin puuskittaista tuulta, mutta ei tämä pahalta näytä”, Myllylä sanoo. Kovalla tuulella tavaroiden nostaminen on hankalaa, sillä tuuli paiskoo säkkejä tornin kylkiin.

Glader ja Myllylä kommunikoivat puhelimen välityksellä, sillä vaikka Gladerin ääni kuuluu tornista, hän ei kuule tuulen takia Myllylää ilman puhelinta. ”Hankalimpia ovat ne korjauskeikat, kun tuulimyllystä on sähköt pois kokonaan, jolloin vinssikään ei toimi. Silloin pitää kiivetä torniin varaosat repussa”, Myllylä kertoo.

Tällä kertaa tavarat mahtuvat kahteen säkkiin, joten ne saadaan ylös yhdellä nostolla. Myllyläkin pukee turvavaljaat ja kypärän ja lähtee kipuamaan ylös. Toimittaja ja kuvaaja eivät pääse torniin, koska turvallisuuskoulutus puuttuu, mutta yksi valokuvaajan kameroista pakataan Myllylän reppuun.

Huolto ohi alle seitsemässä tunnissa Jaakko Myllylä kertoo myöhemmin puhelimessa Luodon voimalan perushuollon sujuneen hyvin ja suunniteltua nopeammin. ”Olimme valmiita jo kuuden ja puolen tunnin jälkeen, joten mylly saatiin tuottamaan sähköä hiukan suunniteltua aikaisemmin.”

Myllylä ja Glader aloittivat huollon purkamalla vaihdettavat komponentit. Pari tuntia kestäneiden purkutöiden jälkeen tehtiin tarkastuksia ja kiinnitettiin uudet osat paikoilleen. Myllylä otti tietokoneel-

laan yhteyden taajuusmuuttajiin ja tarkisti, ettei niiden toiminnassa ollut häiriöitä.

Jokaisen työvaiheen lopuksi miehet täyttivät huoltopöytäkirjat. Lopuksi tehtiin vielä sähköisiä tarkistusmittauksia, ennen kuin Myllylä otti uudelleen yhteyttä Ouluun ja antoi luvan käynnistää tuulimyllyn. ”Päivä sujui hyvin. Ei tullut lisätöitä eikä havaittu puutteita”, Myllylä tiivistää.

Tuulivoimalan toiminta Tuulivoimalan pääosat ovat navasta ja siivistä koostuva roottori, konehuone, tor ni ja perustukset. Generaattori, vaihteisto ja taajuusmuuttajat sijaitsevat tuulivoimalan konehuoneessa.

Tuulivoimalan siivet muuttavat aurinkoenergian synnyttämän tuulen pyörimisenergiaksi pyörittämällä generaattoriin kytkettyä akselia. Pyörimisenergia muuttuu sähköksi generaattorissa.

Suomessa käytössä olevien kaupallisten tuulivoimaloiden rakenne perustuu lento kone tekniikkaan. Suurin osa niistä on kol milapaisia, vaaka-akselisia ja niiden roottorit kääntyvät tornissa tuulen mukaan. Nykyisten tuulivoimaloiden kokoluokka on yleensä 1–3 MW. Lähteet: Motiva Oy ja Motivan ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuulivoimasivusto www.tuulivoimatieto.fi

ABB power 1 | 12

9

Kaivosala Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB

Kaivosala on kultasuoni moniosaajalle Kaivoksiin ja niiden tarvitsemaan infraan investoidaan Suomessa lähivuosina yli 3 miljardia euroa. Kaivosalan globaalille osaajalle se tuo huikeita mahdollisuuksia. aailmanluokan malmilöytö”, ”Kuuma kaivosbuumi”, ”Uusi aika on koittanut”, ”Lapin kaivosbuumi kasvaa vauhdilla”, ”Karjalassa vuollaan kultaa”, ”Pohjoinen luottaa kaivosbuumin imuun”…

Elämä Suomen perukoilla näyttää otsikoiden valossa olevan kuin 1800-luvun lopulla Kanadan Klondi-

kessa. Otsikkonikkareiden into on kuitenkin perusteltua. Suomi elää kaivosteollisuuden valoisaa kukoistuskautta. ”Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö”, toppuuttelee Lapin liiton toimialapäällikkö Maija Uusisuo, joka edistää ja koordinoi kaivos- ja kivialan kehittymistä Suomessa. Malmeja etsitään ja kaivostoimintaan investoidaan kaikkialla maailmassa.

M

01

Moottorit

Avolouhos A A Maanalainen kaivos C

Malmin rikastus

B

Malmin murskaus B

A D Varastokasat

A Kuulamylly Vesienkäsittely laitokselle

Seulonta Lajittelu Pelletointi 10

ABB power 1 | 12

Selkeytin

Kaivosala

03

02

Vaihdelaatikottomat jauhinmyllyn käytöt

01

Prosessin optimointi ja hallinta

03

Sähköistys, automaatio, moottorit ja instrumentointi

ABB:n tarjoama kaivosteollisuudelle sisältää sähkönjakelun ja automaation tuotteet ja palvelut aina valtakunnan verkosta viimeiseen moottoriin ja instrumenttiin asti.

Suorista kaivosinvestoinneista noin 8 prosenttia ajatellaan menevän sähköistyksen ja automaation kustannuksiin. Älykäs, prosessia ohjaava automaatio laskee käyttökustannuksia. Nykyaikaisessa kaivoksessa energiatehokkuudella on suuri merkitys – hyvin suunnitelluilla sähköistyksen ja automaation ratkaisuilla ja korkean hyötysuhteen moottoreilla saadaan aikaan merkittäviä säästöjä. + Tuotteet ja palvelut suur- ja pienjännitejakeluun + Tuotteet ja palvelut, keski- ja pienjännitteiset säädetyt moottorikäytöt + Varavoimageneraattorit ja varmennettu sähkönsyöttö

Asiantuntijapalvelut

ABB:llä on runsaasti osaamista myös kaivoksen kunnossapidosta ja koko elinkaaren aikaisesta ylläpidosta. + Sähkönjakelu- sekä automaatiojärjestelmien projektitoimitukset avaimet käteen -periaatteella ja/tai sopimuksen mukaisin kokonaisuuksin + Ylläpitopalvelut + Koulutus + Prosessin optimointi ja hallinta

+ Automaatiojärjestelmät ja keskitetty prosessin ohjaus + Prosessin instrumentointi + Tehdasvalmisteiset sähkötilat

02

Erityisosaaminen kaivoksissa

Pitkän kaivososaamisen myötä ABB:n tuotevalikoimasta löytyy myös erityisesti kaivosalalle suunniteltuja tuotteita. ABB tuntee alan ja sen prosessit.

A Kaivosajoneuvojen sähkökäytöt B Kaivoksen malmin nostokonejärjestelmät C Kaivosten ilmastoinnin ohjaus D Vaihdelaatikottomat säädetyt moottorikäytöt jauhinmyllyille

Hiilenkäsittelylaitos

B

Malmin murskaus

Liuotus

D

B

Saostus Erotus Elektrolyyttinen rikastus

Vaahdotus Elektrolyyttinen suodatus

Rikasteen sulatus ja valu

Vesienkäsittely laitokselle Suodatus

Rikaste sulatukseen ja rikastukseen ABB power 1 | 12

11

Kaivosala

”Halusimme vähentää rajapintoja eri urakoitsijoiden välillä, koska mittavassa projektissa on paljon urakoitsijoita ja se tuo haasteen projektinhallintaan. Tilaajalle on huomattavasti helpompaa, kun tietyllä toimialueella on yksi selkeä vastuunkantaja. ABB on iso toimija, jolla on hyvät referenssit maailmalta.

Päädyimme ABB:n järjestelmään, koska katsoimme sen olevan meille toimivin vaihtoehto. Projekteissa aikataulut ovat elintärkeitä.

Olemme pörssiyhtiö: mikä on lyöty lukkoon, siinä tulee pysyä. Projekti on sujunut hyvin ja yhteistyö ABB:n kanssa tulee varmasti jatkumaan.”

Mikko Keränen Rikastamon päällikkö, Luikonlahden rikastamo, Altona Mining

Syynä on kehittyvien ja väkirikkaiden maiden aiheuttama malmien ja mineraalien kysynnän valtava kasvu, joka alkoi jo vuosituhannen alkupuolella. 1980ja 1990-luvuilla tätä ei osattu nähdä.

Länsimaissa metallien kysyntä oli tuolloin tasaantunut eikä kaivosteollisuutta kehitetty, sillä sitä ei nähty tulevaisuuden alana. Myös suomalaiset kaivosyhtiöt, etupäässä valtionyhtiöt, luopuivat kaivostoiminnasta. Hiljaiseloa jatkui melkein 30 vuoden ajan.

Markkinoiden kasvaessa kansainväliset kaivosyhtiöt ovat panostaneet malmien etsimiseen. ”Kasvava markkina on mahdollisuus kasvulle ja laajentumiselle ja myös uusien toimijoiden tulolle alalle. On vain löydettävä malmioita ja niitä ei löydä kuin etsimällä”, Uusisuo sanoo.

Pysäyttäviä lukuja Mutta pidetäänpä pienet lukusulkeiset. Vuonna 2010 Suomessa harjoitti 40 yhtiötä malminetsintää, valtaushakemuksia oli puolisen tuhatta ja kaivoslupahakemuksia kuutisenkymmentä.

Suomessa on parhaillaan 9 toimivaa metallimalmikaivosta ja kolmea rakennetaan. Teollisuusmineraalilouhoksia on 40. Vireillä on 10 pitkälle edennyttä kaivosprojektia, ja kaikkiaan uusia kaivosprojekteja ja kehityskohteita on runsaat 40.

Vuonna 2009 malmin louhintamäärä oli 24 miljoonaa tonnia, ja sen arvioidaan nousevan korkeimmillaan 69 miljoonaan tonniin vuoteen 2016 mennessä.

Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto vuonna 2010 oli noin 1,16 miljardia euroa. Vuoteen 2015 mennessä sen ennustetaan olevan noin 2,5 miljardia euroa.

Kaivosten vaatimat suorat investoinnit ovat lähivuosina vähintään 1,6 miljardia euroa. Kun tarvittava infra lasketaan mukaan, nousee investointivolyymi yli 3 miljardin euron.

Yksi vastuunkantaja, leveät hartiat ABB:n kaltaiselle teknologiayritykselle tulevaisuuden näkymät ovat houkuttelevat. Esimerkiksi suorista kaivosinvestoinneista noin 8 prosenttia menee sähköistyksen ja automaation kustannuksiin. Syrjäiset kaivokset tarvitsevat myös sähköverkkoa, ja se edellyttää sähköase-

12

ABB power 1 | 12

mia ja muuntajia. ABB:n tarjoama kaivosteollisuudessa ulottuukin valtakunnan verkosta aina viimeiseen moottoriin, joko kokonaisprojektitoimituksina tai yksittäisinä tuotteina.

ABB:n metalli- ja kaivosteollisuuden avainasiakaspäällikkö Hannu Luhtaniemi sanoo tarjoavansa mielellään asiakkaille kokonaisuutta. Yhden luukun periaate poistaa turhia rajapintoja ja epävarmuustekijöitä. ”Kun on yksi leveäharteinen vastuunkantaja, se pystyy viemään projektin aikataulussa alusta loppuun. Asiakkaiden ei kannata myöskään maksaa turhaan ylimääräisille konsulteille.” ”Pystymme tarjoamaan kaivoksen sähköistyksen, automaation ja kenttälaitteet asennuksineen päivineen avaimet käteen -periaatteella. Pienemmistä toimijoista eroamme siinä, että pystymme takaamaan tälle kaikelle koko elinkaaren aikaisen palvelun.”

Luhtaniemi sanoo, että kun geologit kävelevät tundralla, hän pyrkii astelemaan jo heidän rinnallaan. ”Haluamme auttaa kaivoksen suunnittelijoita jo hyvin varhaisessa vaiheessa antamalla teknistä tietoa ja vaihtoehtoja, kun he miettivät investointiratkaisuja.

Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Sotkamon hopeakaivos. Olemme olleet mukana jo alusta asti kannattavuusselvityksiin liittyvissä sähkönjakelun optimoinneissa ja suunnittelussa.”

Huoltoturvaa ja tehokkuutta ABB:n palveluliiketoiminnan kokonaisvaltaisista järjestelmäratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Harri Sippula sanoo, että ABB:n teknologian taustalta löytyy Suomen vahvin kunnossapitoorganisaatio. ”Tämä on tärkeää kaivosasiakkaille.

He eivät halua toimia pienen pelaajan kanssa, koska tuotannon pitää pyöriä.

He luottavat siihen, että meiltä löytyy aina ammattilainen paikalle, kun tarvitaan.”

ABB:n 24/7-kunnossapito kattaa kaikki osa-alueet: sähköasemat, muuntajat, keski- ja pienjännitejärjestelmät, sähkökäytöt ja moottorit, automaatiojärjestelmät, instrumentit ja tuotannonohjausjärjestelmät. Tähän kaikkeen liittyvät ennakkohuoltopalvelut, varaosat koko elinkaaren ajaksi ja koulutukset. ”Nykyisin kaivosalan tyypillistä palve-

Kaivosala

lubisnestä ovat teknologiapäivitykset. Kaivoksia suljettiin kannattamattomina 1980ja 1990-luvuilla. Kun raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, kaivokset avataan uudelleen ja teknologia modernisoidaan. Näiden jatkumona on usein myös kunnossapitosopimus”, Sippula kertoo.

Sekä Luhtaniemi että Sippula sanovat, että energiatehokkuus on kaivoksille nykyään keskeistä. ”Kaivosteollisuudessa suurimmat energiankuluttajat ovat pyörivät koneet. Korkean hyötysuhteen moottoreilla saadut säästöt merkitsevät vuodessa suuria summia rahaa”, Luhtaniemi muistuttaa.

Luhtaniemi sanoo, että kaivoksissa älykkäällä automaatiolla pyritään mahdollisimman pitkälle ohjaamaan prosessia.

Tämä laskee käyttökustannuksia. Myös turvallisuusasiat korostuvat, sillä kaivos on riskialtis työmaa. ABB:n repertuaariin kuuluvatkin kaikenlaiset henkilöturvallisuuteen liittyvät sähköautomaatiolaitteet.

Luhtaniemen mukaan ne kansainväliset yhtiöt, jotka Suomessa toimivat, tuntevat jo kotimaistaan ABB:n hyvin. ABB on muun muassa maailman johtava kaivosten nostokoneiden toimittaja. Toiseksi yksittäiseksi esimerkiksi hän nostaa jauhinmyllyjen vaihdelaatikottomat käytöt.

”Globaalista organisaatiosta on nyt todellista hyötyä. Meillä on menestystarinoita maailmalla ja hyvät kontaktit suuriin kaivosmaihin. Voimme hyödyntää osaamiskeskustemme henkilöstöä myös Suomessa”, Sippula kertoo.

Ylilyöntejä varottava Erityisesti Lapille kaivosteollisuus on onnenpotku. ETLAn laskelmien mukaan kaivostoiminnan kasvun suora talousvaikutus siellä on tämän vuosikymmenen lopulla lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa ja välilliset vaikutukset huomioon ottaen jopa 1,2 miljardia euroa.

Valtaosa työpaikoista siunaantuu pohjoiseen. Kun nykyään kaivostoiminnassa tekee työtä noin 3 000 henkilöä, kasvaa määrä vuoteen 2016 mennessä 5 200 henkilöön. Lisäksi jokainen heistä tuo mukanaan 2,5–3,5 muuta työpaikkaa. ”On kuitenkin muistettava, että kaivosbuumi koskettaa koko Suomea, ei vain Lappia. Kerrannaisvaikutukset jatkojalostukseen, teknologian palveluihin sekä kaivosalan koneisiin ja laitteisiin ovat merkittävät. Ne ovat kansantaloudessa tällä hetkellä suurempia kuin itse kaivokset”, Uusisuo tähdentää.

Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu

”ABB:n kanssa tehdystä yhteistyöstä on vain myönteisiä kokemuksia. Toimitus on sujunut niin kuin on pitänytkin. Työt on tehty niin kuin on sovittu. Meille avaintekijä oli järjestelmän laajennettavuus. Tähän on helppo rakentaa palikoita lisää. Myös varaosatoimitus on varmoissa käsissä. Varaosia on koko elinkaaren ajaksi. Sovellusten ja automaation käyttöönotto kokonaisuudessaan oli loistavaa. ABB:n ohjelmoitsijan kyky tehdä ja toimia oli jotain todella hienoa.”

Jaakko Liikanen Tekninen johtaja, Endomines Oy

”Kerrannaisvaikutukset jatkojalostukseen, teknologian palveluihin sekä kaivosalan koneisiin ja laitteisiin ovat merkittävät. Ne ovat kansantaloudessa tällä hetkellä suurempia kuin itse kaivokset.”

Maija Uusisuo Toimialapäällikkö, Lapin liitto

lisää tulevaisuudessa edelleen raaka-aineiden kysyntää. Jatkuuko malmiryntäys Suomeen? Uusisuo uskoo, että näin on. Suomen kallioperä ja Fennoskandian kilpi on malmeista rikas. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemä peruskartoitus on oiva pohja kansainvälisille kaivosyhtiöille. ”Useimmat avatuista kaivoksista perustuvat GTK:n malmilöydöille. Kartoitukset ovat kaikkien käytettävissä. Yritysten ei tarvitse lähteä nollasta liikkeelle.”

Uusisuo luettelee Suomen plussiksi myös poliittisen vakauden, lupakäsittelyn selkeät pelisäännöt, kustannuskehityksen ennakoitavuuden, hyvän infrastruktuurin ja osaavan työvoiman. Kansainvälisille yrityksille on keskeistä logistiikka ja saavutettavuus, energia, työvoima ja palveluverkostot. Tätä kaikkea Suomella on tarjota.

Viime aikoina otsikoihin ovat nousseet kaivosten ympäristöasiat, ja sen myötä kriittiset kannanotot ovat lisääntyneet. ”Kyllä kaivosyhtiötkin suhtautuvat ympäristön suojelemiseen vakavasti. Ympäristömääräysten ja lupien kiristämisessä ei tulisi tehdä ylilyöntejä”, Uusisuo kuitenkin varoittaa.

ABB power 1 | 12

13

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Sähköverkon ilmiöiden ja komponenttien toimintaa on jo yli 20 vuoden ajan ollut mahdollista analysoida suojareleiden häiriötallenteista. Valtaosa tallenteisiin kerääntyneestä informaatiosta on kuitenkin jäänyt hyödyntämättä. ABB lanseeraa palvelun tallenteiden selkokieliseen tulkintaan. Palkintona on vähemmän ja lyhyempiä häiriöitä ja laadukkaampaa sähköä. Asiantuntija Veikko Lehesvuo ABB:ltä kertoo tarkemmin.

Teksti Jaana Nikkari Kuva Mikko Lehtimäki

Häiriötallenteet hyötykäyttöön

Olette aktiivisesti hakeneet ratkaisua häiriötallenteiden mahdollisimman monipuolisen käytön edistämiseksi.

Mitä on käytännössä tehty?

Olemme kehittäneet häiriötallenteiden analysointipalvelun. Se toimii siten, että asiakas lähettää sähköpostitse ABB:lle häiriötallenteensa, josta teemme selkokielisen häiriötilanneraportin häiriötallenteen ja releasettelujen pohjalta. Raportti sisältää selkeän grafiikan mitatuista signaaleista sekä tiivistelmän tapahtuneesta. Suomeksi sanottuna toimitamme siis valmiiksi pureskellun raportin, josta selviää, mikä häiriöiden luonne on. Näin osataan etsiä oikeat keinot ongelmien poistamiseksi.

Mitä lisäarvoa analysointipalvelu tuo asiakkaalle?

Häiriötallenteet ovat valtava käyttämätön potentiaali. Analysointipalvelun avulla laitamme tuon potentiaalin poikimaan. Asiakas saa selkeän kuvan siitä, mistä verkon häiriöt johtuvat. Syiden ymmärtäminen ja analysointi on perusedellytys häiriöiden eliminoimiselle ja en14

ABB power 1 | 12

simmäinen askel kohti häiriötöntä sähkönjakelua. Analysoinnin avulla opimme samalla verkon ilmiöistä ja verkon komponenttien käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa. Keskittymällä myös ohimenevien vikojen analysointiin kykenemme mahdollisesti myös ennaltaehkäisemään verkon keskeytyksiä. Jo yksikin sähköaseman turha alasajo aiheuttaa noin 100 000 euron tappiot.

määräaikaiskoestusten väliäkin miettiä uudelleen. Ehkäpä jonain päivänä tallenteet myös analysoidaan automaattisesti, kuka tietää.

ENNEN. Maasulkutallenne evaluointiohjelmalla nähtynä

Miksi ABB tuotteisti häiriötallenteiden analysointipalvelun?

Palvelu vastaa suomalaisten asiakkaiden kysyntään. ABB-yhtymän sisällä Suomen ABB:n releasiantuntijat ovat tehneet analysointeja jo vuosia, joten kokemusta ja osaamista on. Palvelu on omalta osaltaan auttamassa verkkoyhtiöi tä vastaamaan tiukkoihin sähkön laatuvaatimuksiin. Analysointipalvelun lisäksi autamme myös häiriötallentimien konfiguroinnissa ja parametrisoinnissa ja tarjoamme koulutusta.

Milloin palvelu käynnistyy?

Palvelu on saatavilla ja tilattavissa vuoden 2012 alusta.

JÄLKEEN. Maasulkuvirran ura suojareleen toimintakarakteristikassa 5 4.5 4

Miten palvelua tullaan kehittämään tulevaisuudessa?

Alkuun analysoimme yksittäisiä häiriötallennuksia, jatkossa myös toistuvia ilmiöitä ja erilaisia kumulatiivisia kuormitustekijöitä. Jatkossa voimme tehdä usean suojareleen samanaikaisia tallennuksia, jolloin tietoa verkon ilmiöistä saadaan enemmän. Silloin voidaan analysointien perusteella suojareleiden

Maasulkuvirta I0(A)

Suojareleiden häiriötallenteisiin kerääntynyt tieto on jäänyt toistaiseksi valtaosin käyttämättä. Mistä tämä johtuu?

Releen mittaamien virta- ja jännitesignaalien tulkitseminen on usein haasteellista. Käyrät ja osoitinkaaviot ovat liian vaikeaselkoisia. Toisaalta tallennusten tulisi siirtyä sähköaseman valvomoon automaattisesti, mikä on harvoin käytäntö.

3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 -100

-50

0

50

100

ABB:n

Asiantuntija ”Toimitamme valmiiksi pureskellun raportin, josta selviää, mikä häiriöiden luonne on. Näin osataan etsiä oikeat keinot ongelmien poistamiseksi.”

Veikko Lehesvuo Asiantuntija, ABB

ABB power 1 | 12

15

Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Täydennystä turvatarjontaan Vuosi 2012 on tuonut vahvistusta ABB:n turvaratkaisujen tarjontaan.

Tuotekehityksen tuorein tulos on vuoden alussa lanseerattu, integroiduilla turvatoiminnoilla varustettu ACS880-taajuusmuuttaja.

Teksti Jukka Muukkonen Kuvat ABB

Joustava ja monipuolinen ABB AC500-S turva-PLC.

Turvaratkaisut auttavat varmistamaan sekä ihmisten että koneiden turvallisuuden.

Turvallisuussuunnittelulla ja turvaratkaisuilla taataan, että tuotanto on häiriötöntä, tehokasta ja joustavaa. ”ABB:n tarjonta ulottuu turva-aidoista, -kytkimistä ja -lukoista turvalogiikoihin sekä integroidut turvatoiminnot sisältäviin taajuusmuuttajiin ja robotteihin”, tuotepäällikkö Asko Salminen ABB:ltä sanoo. ”Ratkaisut parantavat turvallisuutta, jonka merkitys on kasvanut jatkuvasti kaikessa tuotannossa”, asiantuntija Lasse Lipsanen ABB:ltä täydentää.

Asiakas saa aina myös turvallisuustason todistamiseen tarvittavat tiedot komponenttien turvatasoista laskentaohjelmia ja todistuslaskentaa varten.

16

ABB power 1 | 12

”Asiakkaan tarpeen ja hänen määrittelemänsä turvatason pohjalta autamme löytämään jokaiseen tilanteeseen sopivan ratkaisun”, tuotepäällikkö Esa Laine kuvaa. EU:n konedirektiivin 2006/42/EC vaatimukset täyttävästä tuotevalikoimasta löytyy sopiva vaihtoehto kaikkiin prosesseihin, automaatiojärjestelmiin ja käyttötarkoituksiin.

Uusi ACS880 sisältää integroidut turvaominaisuudet Vuoden 2012 alussa ABB toi markkinoille ACS880-taajuusmuuttajan, johon turvaominaisuudet on integroitu.

ACS880:ssä – kuten muissakin ABB:n uusissa taajuusmuuttajatuoteperheissä – on vakiona safe torque off -toiminto. ”Safe torque off eli STO on standardin määrittelemä toiminto, joka estää koneen käynnistymisen odottamattomasti tai vahin-

Ratkaisu

ACS880-taajuusmuuttajaan on integroitu turvaominaisuudet.

Taajuusmuuttajassa on vakiona safe torque off -toiminto.

Pluto-turvalogiikoita voidaan kytkeä toisiinsa laajan turvajärjestelmän rakentamiseksi. Kattava tuki erilaisille antureille ja ohjelmointityökalun suuri määrä valmiita toimintalohkoja mahdollistavat monipuolisten turvasovelluksien helpon toteutuksen.

ABB power 1 | 12

17

Ratkaisu

Turvaratkaisut ovat yksi tuotekehityksemme painopistealueista.

Panostamme kaikkien turvaominaisuuksiemme jatkokehitykseen ja tuomme uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti.

Jokab Safetyn tuotevalikoimiin kuuluu myös Knox-turvalukko. Ruostumattomasta teräksestä valmistetussa lukossa on yhdistetty kuittaus- ja lukitustoiminto sekä hätäavaus sisäpuolelta.

Räätälöityjä turvaratkaisuja + turvalogiikat + integroidut turvatoiminnot sisältävät taajuusmuuttajat ja robotit + Jokab Safety -tuotteet: turvareleet, ohjelmoitavat turvalogiikat, valoverhot ja -puomit, anturit, lukot, ohjauslaitteet sekä koneiden aidoitusjärjestelmät ja rullaovet

18

ABB power 1 | 12

gossa. Sen ansiosta esimerkiksi koneen huolto tai häiriötilanteen vianselvitys voidaan tehdä turvallisesti”, Salminen sanoo.

Toiminnon avulla kone voidaan pysäyttää turvallisesti ilman, että virtaa tarvitsee katkaista kokonaan. Tämä nopeuttaa uudelleenkäynnistämistä ja parantaa tuotantotehokkuutta.

ACS880:een on tulossa integroitu turvamoduuli, joka tuo turvareleiden ja -logiikoiden ominaisuuksia taajuusmuuttajaan. ”Turvaominaisuuksien integrointi merkitsee kustannussäästöjä sekä vähentää kaapelointien ja tilan tarvetta”, Asko Salminen kertoo.

ACS880-taajuusmuuttajan turvamoduulin toimintoihin sisältyvät ensimmäisessä vaiheessa muun muassa hätäpysäytys, turvanopeus, turvajarrun ohjaus ja maksiminopeuden valvonta. ”Turvanopeuden avulla esimerkiksi pakkauslinja voidaan säätää ryömintänopeuteen linjan tukosten tai vikojen selvittämisen ajaksi”, Salminen kuvaa.

Monipuolinen turvalogiikka vaativaan käyttöön ABB:n kehittämiin uusiin ratkaisuihin sisältyy myös vuoden 2012 alussa markkinoille tullut AC500-S Safety PLC -turvalogiikka. Se soveltuu erityisesti laajojen kokonaisuuksien toteuttamiseen sekä vaativampia ominaisuuksia edellyttäviin tarpeisiin. Turvalogiikan ohjelmointi on kuitenkin helppoa ja yksinkertaista. ”Se liittää muun koneen ja logiikan saumattomasti turvaratkaisuihin”, Lipsanen tiivistää.

Käyttäjä voi ohjelmoida logiikan kirjoittamalla koodin itse tai valita CoDeSys-kirjastoista valmiin toiminnan. Turvalogiikka sisältää esimerkiksi trigonometriset funktiot, joita voidaan käyttää esimerkiksi dynaamisten turva-alueiden määrittelyyn.

Turva-alueilla voidaan estää kahta konetta törmäämästä toisiinsa tai määrittää yhdelle koneelle huoltoalueet, jolloin kone voi toimia osittain huollon aikana. ”Käyttäjää tukee myös turvakoodin analysointityökalu, jonka avulla tehdyt projektit voidaan tarkistaa automaattisesti. Turvalogiikan ohjelmointiympäristö on sama kuin ABB:n muissa logiikoissa ja uudessa ACS880-taajuusmuuttajassa”, Lipsanen kertoo.

Jokab Safety täydensi tarjonnan Vuonna 2010 ABB osti koneiden turvaratkaisuihin erikoistuneen, Ruotsissa

vuonna 1988 perustetun Jokab Safetyn. ”Sen myötä ABB:n valikoimassa on nyt lähes kaikki, mitä koneiden turvallistamiseen tarvitaan. Toimitamme myös turvaaitoja sekä täysin räätälöityinä että vakiomoduuleina”, Esa Laine ABB:ltä sanoo.

Jokab Safety -valikoimaan sisältyvät erilaiset ratkaisut koneiden, tuotantolinjojen ja robottien turvajärjestelmiin: turvareleet, ohjelmoitavat turvalogiikat, valoverhot ja -puomit, anturit, lukot, ohjauslaitteet sekä koneiden aidoitusjärjestelmät ja rullaovet. ”Esimerkiksi Pluto-turvalogiikka mahdollistaa kaikkien turvalaitteiden kaapeloinnin yhden AS-i Safety -kaapelin avulla.

Ratkaisulla kaikkien turvalaitteiden asennus ja käyttöönotto on nopeaa ja helposti muokattavissa koneen elinkaaren aikana.” ”Suositun ja kustannustehokkaan Vital 1 -turvamoduulin avulla voi valvoa jopa 30:tä turvalaitetta turvatasolla PL e ja kategoria 4. Turvataso on EN ISO13849-1-standardin korkein. Moduuli vähentää kustannuksia ja helpottaa asennusta, koska tällöin jokainen laite ei tarvitse omaa turvarelettä”, Laine kertoo.

Kehitystyötä asiakastarpeiden pohjalta ABB kehittää uusia turvaratkaisuja jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. ”Pyrimme auttamaan asiakkaitamme ja tekemään turvallisuuden varmistamisen heille mahdollisimman helpoksi”, Laine sanoo.

ACS880-taajuusmuuttajan kehitystyö ja Jokab-yritysosto ovat hyviä esimerkkejä ABB:n halusta panostaa turvaratkaisujen kehittämiseen sekä saumattomaan ja kattavaan tarjontaan. ”Turvaratkaisut ovat yksi tuotekehityksemme painopistealueista. Panostamme kaikkien turvaominaisuuksiemme jatkokehitykseen ja tuomme uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti.”

Lasse Lipsasen mukaan kehitystyö perustuu aina asiakkaiden kuuntelemiseen. ”Esimerkiksi turvalogiikoiden ominaisuudet on suunniteltu ja kehitetty asiakkaiden kanssa yhdessä toteutetuissa pilottiprojekteissa.”

Asko Salminen korostaa, että ABB:lle eri teollisuudenaloilta kertynyt vahva kokemus tarjoaa runsaasti hyödyllistä tietoa turvaratkaisujen kehittämiseen. ”Turvallisuudella on asiakkaidemme toiminnassa yhä merkittävämpi rooli. Siksi turvaratkaisujen jatkuva kehittäminen on tärkeää myös meille ABB:llä.”

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.

Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Kestävä kehitys

Maailman merillä matkaavien alusten kaikki energia on peräisin polttoaineesta.

Oli kyseessä sitten perämiehen hytin ilmastointi tai ruoripotkuri, aluksen energiankuluttajat tupruttavat ilmakehään pakokaasuja – hiilidioksidia sekä typen ja rikin oksideja. Nyt päästöjä on mahdollista pienentää tehokkaasti tavalla, joka säästää luonnon lisäksi varustamon kukkaroa.

Puhtaamman meriteollisuuden puolesta Teksti Heli Satuli Kuvat ABB

EMMA hyödyt TM

+ Välittömät säästöt: parantaa koko laivaryhmän energiatehokkuutta ja pienentää polttoainekustannuksia + Puhtaampaa meriliikennettä: vähentää päästöjä + Käyttäjäystävällisyys: yhtenäinen, helppokäyttöinen järjestelmä + Tukea päätöksentekoon: auttaa valitsemaan parhaat ratkaisut + Hyvää kiertoon: yhden aluksen hyvät käytännöt koko varustamon käyttöön

atkaisun nimi on energianhallintajärjestelmä eli tuttavallisemmin EMMA™. ABB:n kehittämä EMMA™ monitoroi ja optimoi alusten energiankäyttöä kaikissa olosuhteissa. Tuloksena on energiansäästöä ja päästövähennyksiä ilman hukkainvestointeja.

R

Hyvin monitoroitu, puoliksi tehty ”EMMA™ on puhdasta älyä. Herkällä korvalla kehitetty ketterä ja käyttäjäystävällinen tuoteperhe hyödyntää muun muassa pilvipalveluita”, tuotepäällikkö Paavo Kojonen ABB:ltä kertoo.

EMMA™-järjestelmän mittaustietojen avulla laivan päällystö voi ensimmäistä kertaa seurata, miten ja millä tavalla laivan yksittäiset toiminnot kuluttavat energiaa.

EMMA™ hyödyntää myös tietoa laivan operoinnista, säästä ja satamakäynneistä.

Päällystö havaitsee heti, mitä vaikutuksia esimerkiksi laivan operoinnin muutoksilla on energiakulutukseen. Samalla jatkuva monitorointi paljastaa toimintojen tehottomuudet ja häiriöt – ennen kuin ne kasvavat ongelmiksi. ”Joka aluksesta löytyy säästöpaikkoja – ikään ja kokoon katsomatta”, Kojonen muistuttaa.

Varustamonlaajuisia ratkaisuja EMMA™-järjestelmällä varustamo voi kutistaa paitsi yksittäisen aluksen myös koko laivaryhmän energiankulutusta.

EMMA™-järjestelmän tuottamalla vertailutiedolla varustamo löytää helposti energiatehokkaimmat tavat toimia. Kun ne otetaan käyttöön kaikissa laivoissa, puhutaan mittavista päästövähennyksistä. ”Järkivihreys on osa menestyvän varustamon arkea. Kehitämme tuoteperhettä jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Käyttäjäkokemus on kaikki kaikessa.

Haluamme, että kaikki osapuolet hyötyvät.

Eikä vähiten luonto”, Kojonen kiteyttää.

ABB power 1 | 12

19

Uruguay Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Suomalaista tietotaitoa Uruguayhin Uruguayhin rakennetaan parhaillaan maailman suurinta sellutehdasta. Huippumodernin tehtaan sähkönjakelun ja prosessisähköistyksen ratkaisut toteutetaan suomalaisvoimin.

Teksti Anne Kytölä Kuvat Johannes Tervo ja Montes Del Plata

01

yyntipäällikkö Juhani Alamäki ja aluemyyntipäällikkö Fredrik Grankull ABB:ltä tekivät vuosi sitten pitkiä työpäiviä. Stora Enson ja chileläisen metsäyhtiö Araucon yhteisyritys Montes del Plata suunnitteli sellutehtaan rakentamista Uruguayhin, ja päämäärä oli neuvotella sähköistysurakka kotiin. ”Ensimmäinen kontakti oli helmikuussa 2010, toukokuussa päästiin kaupallisiin neuvotteluihin ja maaliskuussa 2011 solmittiin raamisopimus tehtaan sähkönjakelusta ja projektisähköistyksestä”, Juhani Alamäki kertaa.

Vaasalaisten yli 40-vuotinen kokemus nimenomaan paperi- ja selluteollisuuden sähköistyksistä ratkaisi Grankullin mukaan viime kädessä sen, että asiakas valitsi monien kilpailijoiden joukosta yhteistyökumppanikseen ABB:n.

M

20

ABB power 1 | 12

02

Ei vain laitteita Kisaa käytiin globaalisti, sillä asiakas oli lähettänyt tarjouspyyntöjä ympäri maailmaa useille toimittajille. Asiakas tiedusteli laitteita, mutta ABB tarjosi enemmän. ”Me erotuimme alusta asti kilpailijoistamme siinä, ettemme pyrkineet myymään asiakkaalle moottoreita tai taajuusmuuttajia, vaan tarjosimme ratkaisun, josta otamme myös teknisen vastuun”, Grankull sanoo.

Asiakas hyötyi kokemuksesta kahdella tapaa: ”Meillä oli ehdotus, jolla saimme kustannuksia alemmas, ja kuitenkin asiakas sai teknisesti parempia ratkaisuja kuin oli pyytänytkään”, Grankull toteaa.

Helpolla kauppa ei silti syntynyt, vaan Grankull ja Alamäki esittelivät ABB:n osaamista ja ratkaisuja useissa teknisissä neuvotteluissa. Ne käytiin pääasiassa Brasilian pääkaupungissa São Paolossa.

”Toki meitä auttoi se, että pöydän toisella puolella istui Stora Enson edustajia.

He tuntevat meidät, sillä olemme toimittaneet Stora Ensolle paljon ratkaisuja”, lisää Mikko Mäenpää, jolle vetovastuu projektista siirtyi myyntineuvottelujen jälkeen.

Suomen ABB:n Process Industry -yksikkö vastaa projektin johdosta ja suunnittelusta.

Muuntajia, kojeistoja ja ohjausjärjestelmiä ABB:n toimitus eukalyptusselluloosaa tuottavalle tehtaalle sisältää muun muassa päämuuntajat, 33 kV:n sähkönjakelujärjestelmän ja sen ohjausjärjestelmän, älykkäät moottoriohjauskojeistot sekä moottorit ja taajuusmuuttajat. Vaasan tehtailta toimitettavia tuotteita ovat suurmuuntajat, pienjännitekojeistot sekä osa moottoreista.

Koko kaupan arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Uruguay

01 ”Meiltä asiakas sai teknisesti parempia ratkaisuja kuin oli pyytänytkään”, Fredrik Grankull sanoo.

02 Juhani Alamäki oli mukana neuvotteluissa, jotka kestivät lähes vuoden.

”Erotuimme kilpailijoista siinä, että tarjosimme kokonaisratkaisun.”

03 Mikko Mäenpää kertoo, että päätoimitukset tehta alle ajoittuvat toukokuusta lokakuuhun.

Fredrik Grankull Aluemyyntipäällikkö, ABB

03

Mikko Mäenpää selventää, että viime keväänä solmittu sopimus on aiesopimus.

Toimitusten kokonaissisältö ja kaupan lopullinen arvo tarkentuvat, kun Uruguayn tehtaan rakentaminen edistyy ja asiakas tekee lopulliset tilaukset. Parhaillaan Punta Pereirassa tehdään maanrakennustöitä.

Tuotannon on määrä alkaa vuonna 2013.

Tehtaan sähkönjakelussa tarvittavien laitteiden, kuten suurmuuntajien, tilausaika on noin vuosi. Toimituksen pienemmät laitteet saadaan valmiiksi 6–10 viikossa.

Asiakkaalta on kuitenkin tultava lopullisia tilauksia tasaista tahtia, jotta rakentaminen etenee aikataulussa. Marraskuuhun mennessä asiakas oli tilannut noin 60 prosenttia tuotteista. ”Vuoden 2012 alkupuolella olemme jo yli 90 prosentissa”, Mäenpää vakuuttaa ja arvioi, että päätoimitukset tehtaalle ajoittuvat toukokuusta lokakuuhun.

Iso projekti, maailman suurin sellutehdas Vuotuisella 1,3 miljoonan selluloosatonnin tuotannollaan Uruguayn tehdas pitää tovin hallussaan maailman suurimman tehtaan titteliä. Mutta Grankull kertoo, että Brasiliaan valmistuu kohta Uruguayn jälkeen vielä suurempi, 1,5 miljoonan tonnin, tuotantolaitos.

Kun paperiteollisuudella meni vielä hyvin, Suomen ABB:n Process Industry -yksiköllä oli pari kolme suurta sähköistysprojektia vuodessa. Vuonna 2007 alalla hiljeni. Uruguayn hanke onkin suurin projekti sitten vuoden 2008, kun ABB vastasi aust-

ralialaisen Visyn tehtaan sähköistyksistä. ”Olemme toki päässeet mukaan moniin Brasilian isoihin hankkeisiin Brasilian toimistomme kautta”, Grankull huomauttaa.

Energiatehokkaita ratkaisuja, parempaa sähkönlaatua Uruguayn tehtaasta tulee huippumoderni. Sinne toimitettavat laitteet edustavat ABB:n uutta, mutta kuitenkin jo luotettavaksi todettua tekniikkaa. ”Isoissa projekteissa ei harjoitella, vaan tehtaaseen valitaan tuotteet, joista on olemassa hyvät referenssit”, Grankull sanoo.

ABB:n erikoisosaamista edustavat muun

ABB power 1 | 12

21

Uruguay

Agustin Fraschini asuu Montevideossa lähellä golfkenttää, mutta laji ei kiinnosta häntä. ”Pelaan jalkapalloa. Se on suosituin urheilulaji Uruguayssa, ja paras jalkapallojoukkue on Peñarol.”

muassa Low Harmonics -taajuusmuuttajat, jotka eivät tuota juurikaan sähköverkon tehoa syöviä yliaaltoja ja parantavat siten sähkönlaatua. Toimitettavat ratkaisut tukevat myös asiakkaan pyrkimyksiä energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon.

Monen tekijän yhteispeliä Uruguayn projektille tuo lisähaastetta se, että tehdasta on rakentamassa useita osapuolia. Montes del Platan kanssa solmitun esisopimuksen mukaan myös asiakkaan kumppaneilla on oikeus tehdä tilauksia ABB:ltä. ”Kaikki ovat myös osaavia ja ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tuotannonohjaukseen liittyvät realiteetit ja joiden kanssa on helppo kommunikoida.”

Uruguayn projektissa on Mäenpään mukaan tällä hetkellä mukana tusinan verran suomalaisia, ja projektin laitetoimitukset tuovat työtä monille ABB:läisille.

Uruguayn työmaalle lähtee toukokuussa Mäenpään arvion mukaan 10–12 ihmistä, joista pari kolme on ABB:n Uruguayn konttorista, loput Suomesta.

22

ABB power 1 | 12

Agustin Fraschini tuli Suomeen opiskelemaan SCADA-järjestelmää Urugualainen Agustin Fraschini, 25, vietti loka–marraskuussa runsaan kuukauden Vaasassa opiskelemassa SCADA-verkonohjausjärjestelmän käyttöä. Fraschini avustaa Mika Luotosta Suomen ABB:ltä ensi kesänä ja syksynä, kun Montes del Platan sellutehdas otetaan käyttöön.

Laitoksen käyttöönoton jälkeen ABB:n Uruguayn toimisto osallistuu mahdollisiin laitoskäynteihin, ja Fraschini kuuluu tähän tiimiin. Hän on työskennellyt ABB:llä lokakuusta 2010 lähtien. ”On todella mielenkiintoista päästä mu-

kaan tähän projektiin, sillä Punta Pereiraan rakennettava tehdas on Uruguayn suurin”, Suomessa ensi kertaa vieraillut Fraschini kertoo.

Fraschini lähti kotimatkalle 1. joulukuuta.

Montevideon kaupungissa vanhempien sa ja sisarustensa kanssa asuvaa Fraschinia odotti kotimaassa Uruguayn kevät ja jopa 30-asteinen, kostea lämpö. ”Odotin, että teillä olisi ollut täällä Suomessa lunta ja kylmää, mutta kuulin, että nyt onkin ollut poikkeuksellisen lämmin syksy.”

Faktaa Uruguaysta - Sijaitsee Etelä-Amerikassa, Atlantin valtameren rannalla - Naapurimaat Brasilia ja Argentiina - Pääkaupunki Montevideo - Pinta-ala 176 220 m² - Asukkaita 3,5 miljoonaa - Espanjan entinen siirtomaa, itsenäistyi 1825

-

Tasavalta, presidentti José Mujica Maan virallinen kieli on espanja 98 % uruguaylaisista on lukutaitoisia Väestön elintaso on keskimäärin korkeampi kuin muualla Latinalaisessa Amerikassa

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Mitä ihmettä?

Älyä asumiseen Yksi napinpainallus ja kotisi kaikki valot ja standby-laitteet sammuvat ja lämpötila laskee. Pyykkikone pyörii edullisemman sähkön aikana ja pääset itse valitsemaan, milloin lämmitys kytkeytyy päälle. Katon aurinkopaneelit tuottavat ekologista energiaa. Pihassa seisoo hybridi tai täyssähköauto. Onneksi olkoon: asut älykkäässä talossa.

Teksti Riitta Sirén

inun kodissasi älykkyys ja yksinkertaisuus kulkevat käsi kädessä. Uusi teknologia paitsi säästää energiakustannuksissa myös helpottaa elämääsi. ”Taloautomaatio tuo koteihin mukavuutta, helppoutta, varmuutta ja turvallisuutta”, johtaja Paavo Tammisto ABB:ltä sanoo.

Taloautomaatiolla hän tarkoittaa ratkaisuja, jotka mahdollistavat laitteiden ja järjestelmien sekä energian mahdollisimman järkevän ja kustannustehokkaan hyödyntämisen. Siis automatiikkaa, jolla ohjataan muun muassa kodin valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa. ”Älykkäiden ratkaisujen optimaalinen hyödyntäminen omakotitalossa säästää parhaassa tapauksessa kolmanneksen sähkölaskusta”, Tammisto ynnää.

S

Kuluttajan näköistä energiaa Elämäsi älytalossa on siis mukavaa, turvallista ja energiatehokasta, mutta myös ekologista. Katon aurinkopaneelit tuottavat energiaa kotisi tarpeisiin, aurinkoisina päivinä jopa yli oman tarpeen. Ylijäämän voit varastoida tai myydä valtakunnan verkkoon. ”Teknisten innovaatioiden ansiosta pääset myös seuraamaan, miten kesämökkisi jaksaa talvella. Etäohjaus lisää myös mielenrauhaa lasten ja vanhusten suhteen – liikkeitä voi seurata etänä ja poikkeustilanteista voi saada hälytyksen”, Tammisto kuvaa.

Sähkömarkkinat ja sähköverkko ovat muutoksessa kiinteästi mukana. ”Jatkossa kiinteistöt voivat osallistua markkinoiden ja verkon toimintaan muun

muassa huippukuormituksen siirroilla, jossa kulutuksen piikkejä pyritään tasaamaan.

Eri palveluntarjoajat kokoavat yhteen pienempiä kuormia.”

Eikä tämä tarina ole utopiaa: ”En usko, että 5–10 vuoden kuluttua rakennetaan ilman, että ainakin valmiudet ottaa uusi teknologia käyttöön ovat olemassa uusissa taloissa. Veikkaukseni on, että vähintään viisi prosenttia maailman uusista autoista on vuonna 2020 joko hybridejä tai täyssähköautoja.”

”Taloautomaatio tuo koteihin mukavuutta, helppoutta, varmuutta ja turvallisuutta.”

Paavo Tammisto Johtaja, ABB

ABB power 1 | 12

23

Increasing energy effiency by 25%?

Certainly.

A complete power and automation solution from ABB has helped the largest aluminum refinery in Europe to increase its energy efficiency by 25 percent, boosting productivity at the same time. With research and development geared toward improving performance and resource conservation, we’re constantly working to save energy and money. And the environment. www.abb.com/energyefficiency