Skip to main content

YrittäjäSanomat 8/2010

Page 14

14

Nro 8 • Lokakuu 2010

Johtaminen

Haluatko kilpailijoitasi paremmat kotisivut?

Ei ne syyt, vaan ne ratkaisut…

Klikkaa: fonecta.com

••Uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen, kertoo valmennuskonsultti Jukka Kataja.

Uuden ajan mediatalo

Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

et_yrittäjäsanomat_paremmatkotisivut_92x50mm.indd 1

21.10.2010 15.00

”Yrittäjyyskasvatuksen laatua kohennettava” Vuoden 2010 yrittäjyyskasvatuspäivien teemana oli yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu ja kasvatustieteiden tiedekunta järjestivät valtakunnallisen konferenssin yhteistyössä. – Yrittäjyys ja sen tutkimus on ollut osa Turun kauppakorkeakoulun strategiaa jo pitkään. Nyt osana Turun yliopistoa yrittäjyys on edelleen keskeistä, sanoi yksi yrittäjyyskasvatuspäivien järjestäjistä, tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun kauppakorkeakoulusta.

Miten eteenpäin? Yrittäjyyskasvatuspäivien avauksessa pääpuheenvuoron piti professori David Rae Lincoln Business School -oppilaitoksesta Iso-Britanniasta, Turun kauppakorkeakoulu kertoo verkkosivuillaan. – Koko Euroopassa taloudel-

lista suorituskykyä tulee parantaa. Onko yrittäjyys sopiva keino, Rae kysyi.

Uutta yrittäjyyttä Turun kauppakorkeakoulun mukaan uutta yrittäjyyttä leimaa Raen mielestä myös yrittäjyys julkisella sektorilla sekä naisyrittäjyys perinteisen yrittäjyyden maskuliinisuuden sijaan. Hän listasi yrittäjyyskasvatuspäivien keskustelujen pohjaksi kysymyksiä, joihin yrittäjyyskasvattajien pitäisi pystyä vastaamaan. – Miten vastaamme muuttuviin kulttuurisiin arvoihin ja sosiaalisiin odotuksiin ja muuttuviin taloudellisiin voimiin? Miten reagoimme muuttuviin opetusmetodeihin? – Suomelle on luonteenomaista ihmispääoman neuvokkuus ja kekseliäisyys. Yrittäjyyskasvatuksen laatua on kuitenkin kohennettava, Rae arvioi.

Palkanlaskentaseminaari 1.12. Kansallismuseon auditorio Mannerheimintie 34, Helsinki Keskiviikko 1.12. klo 9.30–16.00 9.30

››Miten johtaa alaisiaan oikein?

Miten antaa palautetta? Miten edetä kehityskeskustelussa? Jukka Kataja valmennukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneesta Easy Living Oy:stä kertoo vinkkejä, miten selvitä nykyaikaisista johtamisen haasteista. Valmennuskonsultti Jukka Katajan mukaan uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen. Hän nostaakin esiin toivon, kukoistuksen ja voimavarajohtamisen mallit. – Toivon johtaminen on nykyaikainen johtamismalli. Siinä ajatellaan, että johtajan pitäisi kannustaa ja luoda uskoa alaisilleen. Omasta mielestäni se on oikein hyvä johtamistapa. Yksi parhaita tämän mallin lähettiläitä Suomessa on Martti Ahtisaari, Kataja kertoo. Kukoistuksen johtamistyylissä korostuu Jukka Katajan mukaan vuorovaikutus. – Se, että meillä on kännykät ja muut tiedonvälityslaitteet ei pelkästään auta. Pitää olla kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Kukoistus syntyy siitä, että viestimme kasvokkain erilaisten ihmisten kanssa, Kataja sanoo ja korostaa erilaista ajattelua. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset eivät synnytä toisilleen lisäarvoa tai uusia ajatuksia. Vuorovaikuttakaa paljon työpaikallanne, siitä syntyy kukoistusta, Kataja vinkkaa. Kolmas nykyaikainen johtamisen malli on voimavarajohtaminen. Se perustuu hyvien ominaisuuksien esiin nostamiseen ja niiden ominaisuuksien vahvistamiseen. – Aika usein kaikesta etsitään ja nostetaan esiin heikkouksia. Voimavarajohtamisessa nimenomaan keskitytään hyvien puolien käsittelemiseen.

Ei syitä vaan ratkaisuja

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Työaikalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky ▪▪ Keitä työaikalaki koskee? Voidaanko työsopimuksella tai muutoin sopia, ettei työntekijään sovelleta työaikalakia? ▪▪ Mikä on työaikaa? Esimerkiksi missä tilanteissa koulutus- ja matkustusaika on työaikaa? ▪▪ Työajan järjestämisvaihtoehdot (erityisesti liukuva työaika ja erilaiset työajan tasoittumisjärjestelmät) ▪▪ Työaikapankki, milloin voidaan käyttää, miten siihen talletetaan ja miten siitä nostetaan työaikaa? ▪▪ Pekkasvapaa ja muu työntekijän poissaolo samanaikaisesti (aikaprioriteettiperiaate) ▪▪ Yli- ja lisätyön laskeminen erityisesti liukuvassa työaikajärjestelmässä ▪▪ Sopimukset kiinteistä yli- ja sunnuntaityökorvauksista. ▪▪ Suoritepalkalla olevan työntekijän peruspalkan määräytyminen korotettua palkkaa laskettaessa ▪▪ Työaikalakiin perustuvien saatavien vanhentuminen ▪▪ Harjoitustehtävä 1 11.30 Lounas

Kuka? Jukka Kataja on toiminut pitkään johtajien ja esimiesten valmentajana ja kouluttajana. Jukalla on myös pitkä kokemus organisaatioiden kehittäjänä. Lisäksi Kataja toimii useiden maajoukkueiden ja MM-tason urheilijoiden psyykkisenä valmentajana. Liikunta-alan peruskoulutuksen jälkeen hän on opiskellut ihmisen kasvuun ja vuorovaikutukseen sekä organisaatioiden kehittämiseen liittyviä taitoja. Kataja on taitava suggestoterapeutti ja yksi maan johtavista rentoutumisen asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut kirjoja työelämän kehittämisestä ja ihmisen henkisistä voimavaroista, jotka käytännönläheisen otteensa takia soveltuvat hyvin esimiesten luettavaksi.

Vaali suhteita Kataja painottaa myös suhteiden merkitystä työpaikoilla. Suhteella hän ei tarkoita bisneskontakteja vaan työpaikan sisäisiä vuorovaikutussuhteita. – Työpaikoilla suhteiden vaaliminen olisi tärkeää. Pitäisi miettiä, millä tavalla työpaikan sisälle luodaan hyvät vuorovaikutussuhteet. Tämä on ratkaisu kaikkeen. Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen kohtaamista, puhetta, kunnioitusta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista, Kataja määrittelee. Se on jaettu sosiaalinen tapahtuma: vuorovaikutus on viestintää. – Vuorovaikutukseen voi antautua, siihen ei voi pakottaa. Siihen pitää heittäytyä ja antaa aina itsestään jotakin. Miksi sitten vuorovaikutussuhteet ovat niin tärkeitä ja miksi suhteiden pitää olla hyvät tai oikeastaan paksut, kuten Jukka Kataja asian määrittelee? – Vuorovaikutussuhteiden pitää olla paksut, jotta niitä voi rasittaa. Jos sinulla on ohut vuorovaikutus, et voi olla mistään eri mieltä työntekijän kanssa. Normaaliin vuorovaikutukseen kuuluu se, että uskalletaan olla eri mieltäkin. Siitä ei tarvitse loukkaantua.

jen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio ei aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota, Jukka Kataja muistuttaa. Kataja näyttää ilmiön käytännössä. – Kehotan sinua: älä ajattele Vaaleanpunaista pantteria. Älä ajattele, miltä se näyttää tai miltä ohjelman tunnusmusiikki kuulostaa. Toimiiko? Heti aivot nostavat esiin mielikuvan Vaaleanpunaisesta pantterista ja sen tunnusmusiikista, vaikka nimenomaan kiellettiin. Aivojemme rajallisuuden vuoksi Kataja kehottaakin puhumaan alaisilleen mieluimmin tavoitteen mukaisesti. Näin asiat luonnistuvat paremmin.

Muista aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. Jukka Kataja

Kritiikki kahden kesken

JUKKA KATAJA Easy Living Oy:stä oli puhumassa Suomen Yrittäjien Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa lokakuun alussa. Kataja kertoi tilaisuudessa johtamisen uusista tuulista.

Ei yhden koon malleja Hyvä esimies on Katajan mukaan kuin salapoliisi, joka etsii jokaiselle sopivan lähestymistavan, vuorovaikutuksessa kun eivät ”yhden koon mallit” sovi. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaativat siksi erilaisen lähestymistavan. – Jos et hallitse vuorovaikutustilannetta, siitä tulee todella vaikeaa. Esimerkiksi kehi-

tyskeskusteluita pidetään usein hankalina ja turhina. Se johtuu siitä, ettei vuorovaikutustilannetta ole hallittu. Miten sitten vuorovaikutustilanteessa pitäisi toimia, että tulos olisi hedelmällinen? – Kunnioita ja arvosta henkilöä, jonka kanssa puhut. Keskity vuorovaikutukseen. Ajoita tilan-

Hyvä vai paha pomo? ja markkinointi -seminaarissa • •Johtaminen yrittäjiltä kyseltyä.

ne oikein. Aisti ilmapiiriä: onko nyt oikea hetki keskustella? Ole rohkea ja uskalla nostaa vaikeatkin asiat esiin. Lisäksi varmistu siitä, että vastapuoli on todella ymmärtänyt käymänne asiat oikein, Jukka Kataja opastaa. – Muista myös puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaisessa tilanteessa.

Jätä ei käyttämättä Joskus saattaa myös tuntua siltä, ettei viesti vuorovaikutuksesta huolimatta mene perille. Katajan mukaan asioita ja ohjeita kannattaakin toistaa useita kertoja, jotta ne varmasti tulevat ymmärretyksi. – Puhu lisäksi vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivo-

Myös kriittisen palautteen antaminen on niin johtamistyössä kuin muussakin elämässä usein vaikeaa. Kataja neuvookin muuttamaan kritiikin toivomukseksi, neuvoksi tai ohjeeksi. – Muista myös aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. – Kritiikki ja moitteet pitää aina antaa kahden kesken, sillä kasvojen menetys muiden työntekijöiden edessä on jokaiselle kova paikka. Kehut puolestaan voi antaa muiden kuullen, mutta siinäkin kannattaa olla varovainen, sillä kaikki eivät pidä siitäkään, Jukka Kataja ohjeistaa.

1. Minkälainen on hyvä pomo? 2. Entä hyvä alainen? 3. Mikä voi olla johtajan suurin alaisiin kohdistuva virhe? 4. Oletko itse hyvä pomo?

14.00 Kahvi

Juk

ka

Mau ri

12.30 Vuosilomalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky nen a ri Sa ▪▪ Vuosiloman ansainta erityisesti poissaolojen aikana ▪▪ Sairastuminen ennen vuosilomaa ja vuosiloman aikana ▪▪ Lomapalkan laskenta erityisesti määrä- aikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. ▪▪ Luontoisedut vuosiloman aikana ▪▪ Lomautetun työntekijän vuosilomaedut rki ▪▪ Harjoitustehtävä 2 Ku

Jukka Kataja kehottaa myös hyödyntämään ratkaisukeskeistä työskentelytapaa työpaikan ongelmatilanteissa. Ratkaisukeskeisessä ajattelumallissa keskitytään mieluummin ongelman ratkaisemiseen kuin sen syiden tai syyllisten pohtimiseen. – Sen sijaan, että pohdittaisiin huonon työilmapiirin syitä, mietittäisiinkin, mitä sille voi tehdä. Syyttelystä ei aiheudu muuta kuin entistä huonompi ilmapiiri. Jos etsitään plus-merkkisiä asioita, niitä myös saadaan ja sama toisin päin. Ihmisillä on tapana valittaa milloin mistäkin, ja joka puolel-

la törmää näihin ”valitteisiin”. Ratkaisukeskeisessä työskentelytavassa valitteet ja ongelmat muutetaankin tavoitteiksi. – No mikä se valite sitten on. Sehän on täyttymätön unelma. Täyttymättömätkin unelmat voi Jukka Katajan mukaan toteuttaa, kun valittamisen sijaan keskitytään toimintaan.

14.30 Työajan hallinta ja valvonta Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue ▪▪ Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot ▪▪ Ylityökirjanpito

16.00 Seminaari päättyy

Ilmoittautuminen viimeistään 22.11.2010 sähköpostilla kurssit@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 94, f. (09) 229 229 99

Kouluttajat: Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky, Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Pentti Patosalmi

Jouko Kanninen

Tarja Lundén

Leena Härmälä

Ferroplan Oy, 45 alaista Suomessa ja 6 Latviassa

Pääkaupunkiseudun Remonttimaailma Oy, 15 alaista

Metallituote Summanen Oy, 25 alaista

Helsingin kuudes asematunnelin apteekki, kolme alaista

1. Hyvä pomo ei ole alaistensa kanssa liian hyvä kaveri. Hyvä johtaja on kuitenkin empaattinen, tasapuolinen, rehellinen ja jämäkkä.

1. Rehti, reilu, reipas. Sellainen, joka saa hommat tapahtumaan. Työn tekeminen ei saa olla pomosta kiinni.

Jäsenhinta 220 € (+ alv) Normaalihinta 350 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

2. Säännöllinen ja motivoitunut. Hyvä alainen haluaa myös tietää yrityksen vision ja strategiat.

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

3. Pärstäkertoimen käyttö on paha virhe ja sillä menettää arvovaltansa. 4. Pärjään alaisteni kanssa hyvin, mutta huomaan, että kehittymisen varaa olisi. Kehityskeskusteluista saa arvokasta tietoa. Kehittyä voi aina.

2. Itseohjautuva ja oma-aloitteinen. Sellainen, jolta hommat sujuvat ilman vahtimista. 3. Rekrytointivaihe on tärkeä. Taustat on selvitettävä hyvin. Kaikista pahin on kuitenkin se, ettei pidä lupauksiaan. 4. Riippuu varmaan päivästä. Meillä on väkeä, jotka ovat olleet töissä yli kymmenen vuotta, joten kai olen jossakin onnistunut.

1. Antaa sopivasti liikkumavaraa, mutta pitää kuitenkin ohjakset käsissään. 2. Ymmärtää annetun vastuun merkityksen ja toimii yrityksen etujen mukaisesti. 3. Suuri virhe on se, että ajaa asiat firmassa umpikujaan niin, ettei keskusteluyhteys enää toimi. Se luo negatiivisen ilmapiirin. 4. Olen toiminut esimiehenä vasta niin vähän aikaa, että on vaikea sanoa vielä. Toivottavasti ainakin kehityn pomona.

1. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen. Suunta pitää olla selvillä. Jos määränpää ei ole itselle selvillä, ei voi johtaa muita. Näin sanottiin jossakin elokuvassakin. 2. Työstään innostunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen. 3. Epäoikeudenmukaisuus on pahinta. Se, että asettaa alaisensa eriarvoiseen asemaan. 4. Yritän olla. Oppi ei tee pahaa edelleenkään. Alallani johtamiskoulutus on hyvin vähäistä. Tutkintoon sitä ei kuulu, vaan osaaminen pitää hankkia itse.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
YrittäjäSanomat 8/2010 by Suomen Yrittäjät - Issuu