Issuu on Google+

NRO 8 • LOKAKUU 2010

SUOMEN YRITTÄJÄT • FÖRETAGARNA I FINLAND • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄLEHTI • YRITTAJAT.FI

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Sirpa Tirri:

Paula Risikko:

siVu 22

siVu 6

Uutta puhtia palveluremonttiin

Yli 2000 yrittäjävaikuttajaa koolla Turussa ••

Uudenmaan Pukkilan kunnasta kotoisin oleva Mikko Simolinna vei selkein luvuin 1331–801 yrittäjäjärjestön puheenjohtajuuden liittokokouksessa Turussa. Simolinna on tieto- ja viestintätekniikan yrittäjä. Yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityisesti suuryhtiöille ja julkishallinnolle. Varapuheenjohtajavaalissa voitokkaita olivat PohjoisPohjanmaan Jorma Kortesoja, Etelä-Pohjanmaan Jyrki Mäkynen ja pääkaupunkiseudun Kirsi Åkerlund. Toimialakentän edustajaksi puheenjohtajistoon tuli SKAL:n Teppo Mikkola. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea. Palkittavat yritykset olivat Finn-Savotta Oy, Isojoen Konehalli Oy – IKH, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy ja Vahterus Oy.

••

J-P PalmUlaaKSo

Yrityskummi on mahdollisuus

Yrittäjän eläke laahaa perässä – myös Ruotsissa Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Mika Vidlundin mukaan yrittäjien alivakuuttamisesta on tullut vakava ongelma, ja monet EU:n jäsenmaat ovat korottaneet tai korottamassa vähimmäismaksutasoa ja muita eläkkeen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. YEL-työtulon alhaisuus heijastuu myös yrittäjien sosiaalietuuksiin Suomessa. siVu 24

••

siVu 3

Alihankintateollisuus vakavan paikan edessä Harri Auramo, teksti

› Alihankintateollisuutemme sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taantuma pudotti liikevaihtoa yli kolmanneksella. Teknologiateollisuuden suuret yhtiöt aikovat harventaa alihankkijoitaan ja tavarantoimittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä enemmän matalan kustannustason maiden alihankkijoita ja ostavat isompia kokonaisuuksia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomaille, lähemmäksi markkinoita. Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien on mentävä perässä, mikä vaatii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehittää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi ”noutaja”, kun päämiehen tilaus katkeaa. Sekakonepajojen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tällaisia huolia ja haasteita nostettiin esiin alihankintateollisuuden tilasta alan ammatti-

messuilla Tampereella. Elpymisen merkit ovat vielä heikot, varoitteli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Turusen mukaan lamaa edeltäneeseen hyvään tasoon voitaisiin nousta vasta vuonna 2013 tai 2014. – Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi samalla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunopeus oli, hän huomautti. Turusen mukaan epävarmuus johtuu siitä, että tilauskanta on jakaantunut yritysten kesken harvinaisen epäyhtenäisesti. Tilauskannan kokonaiskuva on kuin ”haulikolla ammuttu”. Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden komponentin ja yhden päämiehen alihankkijat, jotka ovat kauimpana loppuasiakkaasta.

siVu 16

juuri näin Puhu vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivojen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota. Jukka Kataja

Madalletaan työllistämisen kynnystä epävarman taloustilanteen •perusteeksi •SY tahtoosolmia yksittäinen määräaikainen työsopimus. siVu 7

Harmaata taloutta ajetaan nurkkaan edellyttämät yritysten •taustatiedot •Tilaajavastuulain tulee saada maksuttomasta julkisesta rekisteristä, vaatii SY. siVu 9

Palvelukohteiden opasteluvat uusittava Palvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Uudistuksessa otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä. siVu 12

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1


02

Nro 8 • Lokakuu 2010

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Majoitus- ja kokouspalvelut

Laivamatkat

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Suomessa, kaikissa pohjoismaissa sekä lisäksi Baltiassa ja Puolassa. www.bestwestern.fi

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot www.tallinksilja.com Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: 9468. Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja www.clubone.fi. Hintatiedot ja varaukset ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) ▪ palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto www.clubone.fi/erikoisliittyminen

Hintatiedot ja varaukset

▪ maksuton palvelunumero 08001 2010 ▪ Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelinvaraukset) ▪ näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta. Risteilyt – online varaukset mahdollisia ▪ Helsinki–Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) ▪ Turku–Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) ▪ Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina-Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Helsinki–Tallinna ▪ Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. 02 02 02 Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu ▪ puhelimitse 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai ▪ finder@fonecta.com

Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti. ▪ palvelun maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus ▪ lisätietoja www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista ▪ www.sonera.fi/yrityksille ▪ puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

▪ Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) 329 48 00 tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi ▪ Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) 321 321 tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi ▪ Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) 5396 100 tai sähköposti sales@isovalkeinen.com

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja ja varaukset www.hilton.com/nordic Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin:

▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin

▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi ▪ lisätietoja www.hotelarthur.fi

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen hotelleissa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tanskassa ja Norjassa –8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset

▪ Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä ▪ lisätietoja ja varaukset www.scandichotels.fi

Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi Hintatiedot

▪ 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ uuSI OSOITE Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA ▪ katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset

▪ www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi ▪ Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (arkisin 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja euroShell yrityskorttihakemukset

▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16) ▪ www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse ▪ merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ ▪ ▪ ▪

St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 1,7 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja www.teboil.fi ▪ lisätietoja Teboilin palvelunumerosta 020 470 0900 Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Tiedot ja taidot tuoreena

yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita.

Näytä olevasi jäsen Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Luoton- ja riskienhallinta Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Jäsenetuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostitse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv 23 %. Jäsenetu ▪ henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin Yritystietoraportit ▪ Yritystieto 3,50 € + alv 23 % (norm. 6,05 € + alv 23 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari ▪ YritystietoPlus 5,50 € + alv 23 % (norm. 8,95 € + alv 23 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vastuuhenkilöt Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh. 010 270 7200 (arkisin klo 8.00–16.30) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Jäsenedut ▪ yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista ▪ Rating-todistus, 20 % alennus  Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto

▪ Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ www.soliditet.fi ▪ yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme 020 7414 110 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa  markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus – energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat

▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat ▪ soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290 ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!


03

Nro 8 • Lokakuu 2010

Liittokokous

ICT-yrittäjä Mikko Simolinna yrittäjien keulapaikalle Jos on Suomen Yrittäjien liittokokousta joskus moitittu rutikuivaksi istunnoksi, niin sitä se ei ollut Suomen Turussa armon vuonna 2010. Järjestön puheenjohtajan vaalista tuli sähköinen tapahtuma, jonka voittajaksi ponnisti tietotekniikan yrittäjä Mikko Simolinna itäiseltä Uudeltamaalta.

rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ja kysynnän elvyttämisestä. Sen sijaan hallituksen toiseksi viimeinen toimintavuosi jäi yrittäjyyttä ja Suomen kilpailukykyä vahvistavien rakenteellisten toimien osalta vaisuksi. – Myönteistä on tämän vuoden puolella tehty ratkaisu sitä, ettei hallitus ryhtynyt Hetemäen työryhmän ehdotusten perusteella hätäisiin päätöksiin yritysverotuksen muuttamiseksi. Tämä torjuntavoitto antaa meille lisäaikaa toimia yrittämistä kannustavan verotuksen puolesta. Vuoden 2009 katsauksessaan Järventaus sanoi yrittäjien yltäneen työllisyyden näkökulmasta suorastaan hämmästyttävään suoritukseen: – Pk-yritysten kentässä on menetetty muutamia tuhansia, enimmillään 10 000 työpaikkaa, kun koko maassa työllisiä oli vuoden lopussa lähes 90 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Harri Auramo, teksti J-P Palmulaakso, kuvat

››Kaksi ehdokasta SY:n puheenjohtajaksi ja kymmenen varapuheenjohtajiksi kävivät viime kuukausina asiallisen, ahkeran ja reilun vaalikampanjan, jonka aikana ehdokkaat esiteltiin laajasti jäsenkunnan arvioitavaksi. Yrittäjien järjestö ei tuona aikana kuitenkaan säästynyt ns. loan heittämiseltä, kun tuntemattomina pysyttelevät ”puskista ampujat” käyttivät ammuksinaan lehdistölle syötettyjä skandaalijuttuja. Jäsenyrittäjien piiristä on selvästi viestitetty, että tällainen toiminta vahingoittaa Suomen Yrittäjien julkisuuskuvaa ja että mahdolliset ongelmat on pystyttävä käsittelemään talon seinien sisällä. Näytös sai päätöksen 22. lokakuuta klo 15.30, kun liittokokouksen puheenjohtajana toiminut turkulainen yrittäjäaktiivi Pirkko Keskinen kopautti nuijan pöytään ja ilmoitti vaalin tuloksen: haastaja Mikko Simolinna 1331 ääntä ja istuva puheenjohtaja Jarkko Wuorinen 801 ääntä. Pukkilasta kotoisin olevan Mikko Simolinnan, 64, yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityisesti suuryhtiöille ja julkishallinnolle. Myös Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa toimiva Oy M.S.I. Capital Ab työllistää 45 henkilöä. Simolinna on Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja, ja kokemusta on myös SY:n hallituksen jäsenyydestä ja pitkästi Pukkilan yrittäjäyhdistyksen johtamisesta. Järjestön varapuheenjohtajik-

Toiminnan neljä painopistettä Suomen Yrittäjien uuden puheenjohtajiston ensimmäinen kohtaaminen kukituksen merkeissä. Vasemmalta varapuheenjohtajat Kirsi Åkerlund ja Jorma Kortesoja, keskellä puheenjohtaja Mikko Simolinna, ja hänestä oikealla varapuheenjohtajat Jyrki Mäkynen ja Teppo Mikkola. si äänestyksessä valittiin Jorma Kortesoja Pohjois-Pohjanmaalta, Jyrki Mäkynen Etelä-Pohjanmaalta, Teppo Mikkola kuljetusyrittäjistä ja Kirsi Åkerlund Pääkaupunkiseudulta. Puheenjohtajisto valittiin kaksivuotiselle toimikaudelle.

Liittokokouksessa käytettävät äänet on jyvitetty jäsenjärjestöille niiden jäsenmäärän perusteella. Esimerkiksi pienimmillä toimialayhdistyksillä on vain yksi ääni ja kahdella suurella aluejärjestöllä kummallakin 162 ääntä ja suu-

rimmalla 208. Jäsenjärjestöt olivat lähettäneet kokoukseen liki 200 edustajaa, jotka käyttivät äänipotteja liitoissaan sovitulla tavalla. Simolinnaa ehdotti puheenjohtajaksi Kari Järvenpää Mäntsälästä ja Wuorista Risto Luttinen Oulusta. Kannatuspuheissa Wuorista kiitettiin mm. maakunnissa kiertämisestä, kansainvälisyydestä sekä suhteista politiikkaan ja työmarkkinajärjestöihin. Simolinna sai kehuja yhteistyökyvystä, johtamistaidoista ja hyvän hallintotavan tuntemuksesta sekä nuorten asioiden korostamisesta. Eräissä puheissa arvosteltiin Wuorista liian itsenäisestä toiminnasta, mikä näytti vaikuttavan vaalin tulokseen.

Hämminkiä vastuuvapaudesta

Pontus Palmqvist, Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Porvoosta esitti liittokokouksessa kannatuspuheenvuoron Mikko Simolinnalle.

Puheenjohtajavaalissa selvittiin yhdellä äänestyskierroksella Mikko Simolinnan saadessa enemmistön äänistä. Ääniä Simolinnalle kertyi 1331.

Sääntöjen mukaiset rutiiniasiat olivat jäämässä henkilövalintojen varjoon, ja 87-sivuinen kokousmateriaali yritettiin kahlata läpi nopeutetussa aikataulussa. Nopeusetu menetettiin heti, kun vastuuvapauden myöntämisestä vuodelle 2009 syntyi puolentoista tunnin mittainen ”selvitystila”. Kokouksen puheenjohtajana tuossa vaiheessa toiminut yrittäjä Hanna Munter Somerolta sai paiskia juristien kanssa kovasti töitä, jotta kiperästä tilanteesta selvittiin. VarsinaisSuomesta nimittäin ehdotettiin, ettei vastuuvapautta myönnetä lainkaan tilivelvollisille tai myönnetään vain rajoitetusti, koska järjestön puheenjohtajan matka- ja kulukorvauksista on ilmennyt epäselvyyttä tilintarkastuskertomuksen jälkeen. Kahden äänestyksen jälkeen vastuuvapaus myönnettiin kokonaisuudessaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Itse tilinpäätös oli vahvistettu kokouksessa jo aikaisemmin. Järjestön aluekentän jäsenmäärä nousi viime vuonna yli 4200 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 85 853. Tavoite ylitettiin. Kun mukaan lasketaan toimialajärjestöjen jäsenyritykset, nousi kokonaisedustavuus noin 110 000 yritykseen. Keskusliiton maksuvalmius oli

hyvä ja taloudellinen ylijäämä 59 812 euroa.

Hallituksen päälukua lohkaistiin Järjestön hallituksen valinta oli tällä kertaa poikkeuksellinen tapaus. Kun muiksi hallituksen jäseniksi on tähän asti valittu 55 henkilöä, niin nyt päätettiin tuo määrä pudottaa 40 jäseneen. Puheenjohtajisto mukaan lukien hallituksen pääluku on nyt 45, aikaisemmin 60.

Jäsenmaksun korotuksesta äänestys Hallituksen ehdottamaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon vuodelle 2011 ei tehty muutoksia, mutta jäsenmaksun korotusta vastustettiin Varsinais-Suomen suunnasta. SY:n hallitus oli esittänyt alueorganisaatioon kuuluvien jäsenten maksujen korottamista 1,8 prosentilla, ja tämä kanta voitti äänestyksessä. Jäsenmaksutuottojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan noin 16,3 miljoonaa euroa. Siitä keskusliitto saa 6,3 miljoonaa. Toimialajärjestöiltä jäsenmaksuja tulee 0,2 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät oli aikaisemmin ehdottanut hallitukselle jäsenmaksukertymän jakosuhteen muuttamista niin, että keskusliiton osuutta jäsenmaksutuloista pudotetaan nykyisestä 39 prosentista 35 prosenttiin. Vapautuva neljä prosenttia olisi ehdotuksen mukaan käytettävä aluejärjestöjen osuuden korottamiseen 61 prosentista 65 prosenttiin. Liittokokous ei ryhtynyt muuttamaan vanhaa jakosuhdetta. Liittokokous otti kantaa harmaan talouden torjuntaan. SY haluaa erityisesti tehostaa väärinkäytösten ennakoivaa tarkastusta rehellisten yritysten kilpailuaseman turvaamiseksi.

Vanhaan tapaan toimintasuunnitelmassa nostetaan esille ns. painopistealueita, joihin katsotaan tärkeäksi kohdistaa voimavaroja. Ensi vuonna näitä painopisteitä on neljä. Järjestön eduskuntavaalikampanjalla pyritään ensinnäkin siihen, että mahdollisimman monet yrittäjät olisivat ehdokkaina eri puolueiden listoilla ja että vaalikeskusteluissa käsiteltäisiin yrittäjyyden keskeisiä teemoja. Heti vaalien jälkeen pyritään vaikuttamaan uuden hallituksen ohjelman sisältöön. Yrittäjien verotuksen kannustavuuden parantaminen on toinen tärkeä painopiste. SY:n tavoitteena on uudistaa verotusta nykyisen yritys- ja osinkoveromallin pohjalta. Tuottavuuden parantaminen ja työllistämisen helpottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Keskeiset työelämän rakennemuutokset ovat edelleen toteuttamatta. Maan uuden hallituksen tulee käynnistää nopeasti niistä konkreettisia lakimuutoksia. Yksi tärkeä väylä on paikallisen sopimisen laajentaminen työpaikoilla. SY korostaa ensi vuonna myös paikallisen elinkeinovaikuttamisen vahvistamista. Tämä koskee mm. kuntien hankintapolitiikkaa ja palvelurakenteiden monipuolistamista.

Vastavalittu puheenjohtaja Mikko SImolinna kiinnosti myös mediaa.

Mikko Simolinna:

Nuoret mukaan järjestön toimintaan Lotta Tammelin, teksti

Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Mikko Simolinna lupaa tuoda nuoret mukaan järjestön toimintaan. Hän myös uskoo, että SY on tulevaisuudessa Suomen ainoa yrittäjien edunvalvontajärjestö. – Tunnelma on todella upea, iloitsi vastavalittu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna heti tuloksen selvittyä. Simolinna kiersi kampanjansa aikana lukuisia alue- ja paikallisjärjestöjä, ja hän kertookin saaneensa matkoiltaan arvokasta tietoa yrittäjien tilanteesta. – On ollut hienoa tavata yrittäjiä ja kuunnella heidän asioitaan. Meillä on valtavan hieno järjestö ja tuhansia upeita aktiiveja, jotka tekevät pyyteetöntä työtä meidän kaikkien eteen. Se on sellainen arvo, jonka varaan voimme rakentaa meidän edunvalvontajärjestelmämme.

Nuoret mukaan! Kenttää kiertäessään Simolinna kertoo todenneensa, että paikallisjärjestötoiminta on järjestömme sydän ja moottori. – Nyt puheenjohtajana aion vaalia sitä toimintaa. Ja sitä toimintaa pitää kasvattaa niin, että otamme myös nuoret mukaan. Tulen todella panostamaan siihen, että nuoret saadaan mukaan järjestötoimintaan.

64-vuotias Mikko Simolinna lupaa, että häneltäkin löytyy iästään huolimatta vielä rutkasti virtaa. – Yrittäjän vapauteen kuuluu se, ettei ikä ole koskaan este yrittämiselle. Olemme sitten kahdeksan tai 80-vuotiaita, niin olemme aina sydämeltämme yrittäjiä ja haluamme tehdä jotain aktiivista. Se on tämän järjestön hienous, että me iäkkäämmätkin yrittäjät voimme olla rakentamassa ja viemässä tätä järjestöä eteenpäin.

Ainoa edunvalvontajärjestö Mikko Simolinna ennustaa, että Suomen Yrittäjät tulee vastaisuudessa olemaan ainoa yrittäjien edunvalvontajärjestö Suomessa. – Me keräämme joukkoomme kaikki, jotka tekevät yrittäjien edunvalvonnan eteen töitä. Siten pyrimme tekemään tästä sellaisen järjestön, jota arvostetaan, jota kuunnellaan ja joka on mukana rakentamassa Suomeen hyvinvointia. Simolinnalta herkeää kiitos myös väistyvälle puheenjohtajalle Jarkko Wuoriselle. – Jarkko on ollut aktiivinen toimija ja innolla mukana toiminnassa. Hän on myös luonut arvokasta kansainvälistä toimintaa, Simolinna kiittää.

Maan hallitus myös onnistui Toimintakertomusta esitellyt SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus luonnehti maan hallituksen elvytystoimia pääosin onnistuneiksi, jos puhutaan

Tauolla verkostoiduttiin ja keskustelu sorisi. Kuvassa varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja Oulaisista ja Pia Hirvonen Jämijärveltä.


04

Nro 8 • Lokakuu 2010

Keskustelu KIRJE | Liikkeenjohdon konsultit Anneli Valpola ja Lea Lillkåll PÄÄKIRJOITUS | Jouko Lantto, päätoimittaja | 28. lokakuuta 2010

Strategia sauvakävelyllä

Edunvalvonta on kommunikointia

Y

rittäjäjärjestön luottamushenkilöjohto on vaaleilla valittu seuraavalle kaksivuotiskaudelle, ja jokainen valituksi tullut on valmis taistoon yrittäjyyden puolesta. Kun mukana on sekä varttuneita järjestövaikuttajia että ensimmäistä kertaa keskusliiton hallitustyöskentelyyn osallistuvia, voi odottaa myös monipuolisia keskusteluja ja edunvalvontanäkökantoja hallinnon erilaisissa kokouksissa, valiokunnissa ja työryhmissä. Jos omat ajatukset tuntuvat näin aluksi riittämättömiltä, ei kannatta huolestua, sillä yrittäjien edunvalvonnan tausta-aineistoa on saatavissa sekä paperilla että sähköisesti satoja sivuja. Luottamustyörupeaman pohjaksi on kuitenkin hyvä havaita, että perustasolla maailmassa ei synny paljonkaan uutta, ei myöskään yrittäjien järjestötoiminnassa. Verokysymykset, ”taistelu” osuustoimintaliikettä vastaan, kuntien kaavoituspolitiikka, ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa yms. ovat olleet yrittäjäjärjestön toiminta-agendalla viimeiset 70 vuotta, ja tulevat epäilemättä olemaan jatkossakin. Miksipä yrittäjän maailma muuksi muuttuisi. Yrittäjien järjestäytymisen taustalla 1930-luvulla oli tarve vakiinnuttaa yksityisyritteliäisyyden yleistä asemaa Suomessa, mutta myös valvoa ja edistää yrittäjien yhteisiä etuja. Näin yrittäjäjärjestö määritteli itsensä – ilmeisesti ajan hengen mukaisesti – jäsenkuntansa etujen ajajaksi ja tällä tiellä on jatkettu jo vuosikymmenet. 2010-luvulla edunvalvontajärjestön imago saattaisi kuitenkin tarvita analysointia ja avaamista, vaikka itse toiminnan asiasisältö ei

rukkausta niin kaipaisikaan. Tässä ajassa voikin kysyä, onko ilmaisussa ”ajaa jonkun ryhmän etuja” jo jotakin vanhanaikaista, jopa kielteistä, mutta vähintäänkin itsekästä; meille, meille, mutta ei niinkään muille – ajattelua. Jos pohdintaa kehittelee edelleen, saattaa joutua jopa toteamaan, että se lopullinen määritelmän mukainen edunvalvoja onkin oikeuden määräämä henkilö toiselle henkilölle, joka ei sairauden tai korkean iän heikentämänä pysty enää itse hoitamaan asioitaan eikä valvomaan omia etujaan; tarvitaan erillinen edunvalvoja, kun itse ei enää pysty. Edellinen sisältää luonnollisesti paljon kärjistettyä sanataiteilua, mutta myös vakavaa viestiä. Itse asiassa jonkun ryhmän etujen ajaminen tarkoittaa nykypäivänä aivan jotakin muuta kuin kyynärpäät tanassa omien asioiden ajamista, kun lakkoilu tai työsulkujen toteuttaminen lasketaan pois vaikuttamisarsenaalista. Tämän ajan edunvalvonta on aktiivista vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, sanomien kertomista, faktojen välittämistä, toisin sanoen kommunikointia eli viestintää. Näyttää myös siltä, että etenkin nuoret yrittäjäpiirit ovat omaksuneet toiminnassaan edunvalvonnan viestinnällisen ulottuvuuden: Oleellista on tavata kollegoita fyysisesti ja virtuaalisesti, keskustella ja ratkoa esiin tulevia yhteisiä ongelma-asioita, etsiä ja löytää uusia kumppaneita, oppia ja ymmärtää maailman menoa. Vaikka tarve huolehtia itsenäisesti oman viiteryhmänsä intresseistä moniarvoisessa yhteiskunnassa pysyy ja säilyy (kukaan muu kuin yrittäjät eivät Suomessa aja yrittäjien asioita), kannattaa järjestön ottaa uusia kontaktikanavia käyttöön nuorempien antamien näyttöjen mukaisesti. SINI PENNaNEN

YLÖSOTETTUJA Osinkoverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen, ansiotuloverotusta tulee keventää ja ylin marginaalivero alentaa 50 prosenttiin. EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting tiedotustilaisuudessa

SAK katsoo sodanjulistukseksi Nokia Siemens Networksin päätöksen lopettaa ay-jäsenmaksujen periminen palkanmaksun yhteydessä. Jos muut yritykset päätyvät vastaavaan, johtaa se rajuihin vastakkainasetteluihin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä

Kyläkauppakato näyttää olevan pysähtymässä. Kuntakeskittymän muuttaessa eri paikkaan pankin tai postin konttori saattaa hävitä sekin. Kaupan palveluihin pitää silloin lisätä oheispalveluja. Kauppias Pentti Kaulamo yle.fissä

Kiireestä on tullut ongelma erityisesti kunta-alan työpaikoissa. Hektisimpiä aloja ovat terveydenhuoltoja sosiaaliala, joilla 60 prosenttia työntekijöistä kertoo rasittuvansa työpaikan kiireessä.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Turun Sanomissa

Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Helsingin Sanomissa

› Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen käytti osuvaa esimerkkiä strategiasta Elonmerkissä viime elokuussa. Hän kuvasi strategiaa sauvakävelynä, missä useimmat kävelijät heiluttavat sauvoja löysästi sivuillaan eivätkä käytä sauvoja kävelyn tehostamiseen. Sauvakävely on muodissa, siksi jokainen hankkii sauvat ja kuljettaa niitä mukanaan, vaikka todellisuudessa ne on tarkoitettu kunnon kohottamiseen. Paperille kirjoitettu strategia on kuin sauvat. Ne on jaettu jokaiselle asianmukaisesti tiedoksi. Tarkoituksena on, että niiden avulla tulokset paranevat ja löytyy uutta iskua/potkua tulevaisuuteen. Mutta jotain on jäänyt tekemättä! Sauvoihin ei ole tartuttu tai niitä käytetään tehottomasti ja/tai varsin satunnaisesti, koska kunto ei ole niiden avulla parantunut. Ihmiset ottavat uudet asiat uteliaana vastaan, mutta ilman omaa innostusta ja sitoutumista uusista asioista ei tule totta. Mistä löytyy ihmisten innostus ja sitoutuminen strategian toteuttamiseen? Vuoropuhelu monella tasolla läpi organisaation saa organisaation elämään, ja se luo innostusta ja sitoutumista ja antaa yritykselle suuntaa sekä ohjaa yrityksen energiavirtoja. Yhteisellä näkemyksellä ja kielellä päästään ripeään toteutukseen ja saadaan porukka ketterästi liikkumaan vision suuntaan. On helppo sanoa, että nyt ei ole aikaa keskusteluun, työhön täytyy tarttua heti. Mutta on aikamoista ajankäytön ja voimavarojen tuhlausta, jos yrityksessä jokainen juoksee omaan suuntaan. Johdon aika kuluu eri ryhmien ja projektien paimen-

tamiseen ja tuloksista ei synny paljoakaan kerrottavaksi. Vuoropuhelussa eli näkemysten ja ajatusten vaihdossa aikuisten ihmisten kesken ei ole kyse mistään rakettitieteestä. Sen osoittaa esimiehen muutosviestinnän seinätaulu, joka kiteyttää osuvasti viestinnän muistisäännöt. (ks.alla) Ketterät pyrähdykset auttavat toteutuksessa, niiden avulla saadaan pieniä hankkeita, joilla strategiasta saadaan uutta tietoa ja näin opitaan lisää. Ja kun samalla saadaan tuloksia aikaan, niin ihmiset innostuvat näkyvästä edistymisestä ja tarttuvat energisesti seuraavaan hankkeeseen. Johdon oma käyttäytyminen ja innostus viestivät tehokkaimmin strategian tärkeyttä. Joh-

Anneli Valpola to elää strategiaa todeksi! Se on jatkuvaa mukanaoloa ja aitoa kiinnostusta asioiden edistymiseen sekä onnistumisten huomiointia. Johto saa tietoa ja näkemystä organisaatiostaan omaa päätöksentekoaan varten: mihin organisaation ihmiset pystyvät, mihin venyvät ja mihin tarvittaisiin lisää apua. Sauvakävelyssäkin aloitetaan oman kunnon mukaan pienten askelten kautta. Kävelylenkkien avulla kunto kohenee, vauhti nopeutuu ja matkat pitenevät. Vastaavasti strategia luo iskukykyä ja vauhtia tulevaisuuteen!

Lea Lillkåll

hyötykirja › ”Strategia toimeksi – muutosvoi-

man ihmiset” -kirjassa puhuvat ihmiset eivät teoriat. Kirjoittajat Anneli Valpola, Hasse Kvist, Jussi Heimonen, Kenny Niutanen, Lea Lillkåll, Leena Masalin ja Riitta Kalin ovat seuranneet niin monenlaisia muutosprosesseja, että käytännön esimerkkejä löytyy. Strategian toteuttamisessa johtajan ja esimiehen on hyödyllistä vilkaista peilin ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin, jotta sovituista asioista tulee totta.

Esimehen muutosviestinnän seinätalu

KIRJE | Jaana Paavilainen

jaana.paavilainen@finbrands.fi

Miten rakennetaan paikallisuuden elinvoima alueen menestyksen mahdollistajaksi? › Vaikeasti ennakoitavassa maa-

ilmassa elinvoima on välttämätöntä. Yhteiskuntamme ja taloutemme on paradigmamuutoksen kynnyksellä, jossa teollisesta ajasta siirrytään kohti ihmis- ja palvelukeskeistä taloutta. Menestyjillä on ollut kyky kautta historian olla edelläkävijänä ja suhteuttaa omaa ajattelu- ja toimintamalliaan uudeksi siten, että muutos on kyetty hyödyntämään mahdollisuutena. Tarvitsemme toimiaksemme edelläkävijöitä ja esimerkkejä. Aikakausi tarvitsee omia suunnannäyttäjiä, joukon johtajia, ensimmäisten askeleiden tekijöitä. Väitän, että tämän päivän rohkea on se, joka mahdollistaa. Hän antaa elämän yllätyksellisten käänteiden tulla, jatkaa toimintaansa lannistumatta ja kääntää vastoinkäymiset vapauttavaksi voimavaraksi, joka luo positiivista energiaa ja henkistä pääomaa. Jotta voimme toimia rohkeas-

ti, tarvitsemme mahdollistavan ilmapiirin ja tunteen siitä, että on ok myös epäonnistua. Mahdollistava johtaminen lähtee toisesta ihmisestä ja hänen voimavaroistaan. Meidän tulisi saada ihmisestä esiin hänen ainutlaatuisuustekijänsä. Kun arvopohja on yhteinen ja päämäärä on sama, on tekeminen mielekästä. Aito muutos on mahdollista silloin, kun organisaatio on psyykkisesti mahdollistavassa tilassa. Miten sinä suhtaudut muutokseen? Monesti muutamme omaa tai yrityksemme toimintatapaa vasta pakon edessä. Viekö edustamasi yrityskulttuuri kohti tavoitetta, jossa on menneisyys- vai kohti sitä, missä on nykyisyys? Miten olet huomioinut sen, missä on tulevaisuus? Muutos ja riski tarjoavat myös paljon tilaisuuksia. Vahva yhteistyö toisten kanssa, aito toimiminen verkostossa vahvistaa uudenlaisen mahdollistavan vallankumouksen.

Jokaiselle tarjoutuu päivittäin tilaisuus mahdollistaa. Oletko sinä mahdollistaja? Rohkeus tänä päivänä ei vaadi voimaa, vaan sydäntä toimia, ottaa toinen huomioon. Sen avulla voimme luoda edellytyksiä sille, että meillä on Suomessa tulevaisuudessa vaurautta luovaa osaamispääomaa, sisäisestä yrittäjyydestä voimaantunutta työvoimaa sekä vastuullisesti kasvavia yrityksiä.

jokaisella alueella on oma dna Kuten jokaisella yksilöllä, myös jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen DNA. Alueen ainutlaatuisuustekijät tulee tunnistaa ja rakentaa niistä sellaisia tekijöitä, joihin ihmiset haluavat liittyä mukaan ja tehdä töitä sen eteen. Uusi liiketoiminta syntyy yrityksiin ja tuleva liiketoiminta-ajatus on taltioitu ihmisten aivoihin, josta se on

käytettävissä luovana voimana. Tälle liiketoiminnalle, johon voidaan lisätä ainutlaatuista elämyksellistä lisäarvoa, tulee tarjota mahdollisuuksia sekä tilaa kehittyä ja kasvaa. Poliittinen järjestelmä ei voi pakottaa elinvoimaa esiin, mutta sen tärkeänä tehtävänä on luoda sille edellytykset. Tämä lisäarvo, joka tulee paikallisuuden elämyksellisyydestä, on vaikeasti kopioitavissa ja siksi se on aidosti kestävää ja kilpailuetua luovaa. Lähellä tuottaminen ja pienyritysten verkostoituminen tulee rakentaa tavoitteelliseksi tahtotilaksi, hankkeeksi, jossa pyritään rakentamaan kokonaisuus tuoreiden näkökulmien löytämiseksi ja toimintamallien rakentamiseksi alueelliselle tasolle. Päätä toimia toisin. Päätä mahdollistaa joka päivä. Ole mukana synnyttämässä rohkeaa ja mahdollistavaa positiivisuuden kierrettä.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.


05

Nro 8 • Lokakuu 2010

Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot 2010

Suomen parhaat yritykset palkittiin

••Yrittäjäpalkinnolla vahvistetaan yksityisen yritteliäisyyden arvostusta yhteiskunnassamme. Eliisa Anttila, teksti Juha Siltaloppi, kuvat

Maan parhaat yritykset tulevat tällä kertaa Suomen perinteiseltä maaseudulta viestittäen, kuinka huippuosaamista ja korkeaa liikemiestaitoa löytyy myös hektisen metropolielämän ulkopuolelta. Nykyisin karstulalaisen Finn-Savotan juuret ovat syvällä Keski-Suomessa Pylkönmäellä, teknisen tukkukaupan Isojoen Konehalli tulee Etelä-Pohjanmaalta, Vahterus Oy:n tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin kohteisiin, ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas panee Kukko-olutta Laitilan kanakaupungissa.

Kaikki langat käsissä ››Vuonna 1955 perustettu Finn-

Savotta Oy valmistaa ja myy tuotteita retkeilijöille, sotilaille, kriisitilanteiden avustusihmisille ja monille muille maastossa liikkuville. Tuotannossa on rinkkoja, reppuja, leiritelttoja, kaminoita, laavuja, makuupusseja, karttalaukkuja, asetarvikkeita, metsästysliivejä, ahkioita ja lumikenkiä. Liikevaihtoa syntyy 5,4 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 35. – Erilaisuus ja erikoistuminen ovat voimavaramme, toteavat yrittäjäsisarukset Anita ja Riitta Halme. Oikeaan kohtaan osuneet pitkät tilaussarjat veivät yrityksen kummankin laman yli, toimitusjohtaja Riitta Halme pohtii. Nyt teemme 20 000 varusmiehelle taisteluliivit vuoteen 2012 mennessä. Kaikki Suomen sotilaat pitävät päällään meidän tuotteitamme, Finn-Savotan toimitusjohtaja jatkaa. Sotilaiden varusteet syntyvät pitkän tuotekehittelyn ja koekäytön palautteen tuloksena. Liivit istuvat hyvin säädettävyytensä takia. Ensimmäinen taisteluvyö valmistui Karstulassa vuonna 1985. Nykyisen taisteluliivin tuotekehitys oli valmis vuonna 2005. Pelkästään kankaiden etsimiseen ja hyvien tuottajien löytymiseen on kulunut vuosikausia. Taisteluliivit eivät näy pimeänäkölaitteilla tai lämpökamerassa.

Monipuolinen työkalutaivas ››Isojoen Konehalli Oy IKH harjoittaa teknistä tukkukauppaa. Yritys tuo maahan ja myy työkaluja, koneita, traktoreita, traktorin varaosia ja -tarvikkeita, kiinnikkeitä, työasuja, renkaita ja akkuja. Maahantuontia on yli 30 eri maasta, tavaran toimittajia yli 400. Yhtiö on perustettu vuonna 1968, liikevaihtoa kertyy nykyisin 75 miljoonaa ja henkilöstöä on 150. Tätä liiketoiminnan ymmärtämystä voisi verrata keihäänheittoon, pitää pysyä tietyllä sekto-

Vahterus Oy liikuttaa lämpöä

Millaisia ovat kalat, jotka menevät myötävirtaan – kuolleita.

Ilkka Alakortes

rilla, jos menee yli, suoritusta ei mitata lainkaan, toteaa Isojoen Konehallin toimitusjohtaja Ilkka Alakortes. Yrityksen Kauhajoen keskusvarastossa on kompressoreja, sähkö- ja paineilmatyökaluja, kalusteita, perävaunutarvikkeita, puuntyöstökoneita, painepesureita, ruuveja, säilytyslaatikkoja, työkaluja, tikkaita, telineitä ja puunhalkaisukoneita. Vaikeampaa on varmaan keksiä, mitä rakentamiseen, harrastuksiin, mökkeilyyn, koneiden ja traktoreiden korjaukseen, metsän tai puutarhan hoitoon liittyvää myyntivarastosta ei löytyisi. Ilkka Alakortes haluaa, että firmassa on siistiä ja kaikkialla hyvä järjestys. Pakko ollakin, kun varastossa on liki 500 000 eri nimikettä. Tavaran ralli Kauhajoen raitilla on melkoinen, pelkästään Isojoen Konehallilta lähtee joka päivä 4 – 5 rekallista tuotteita mm. omiin suurmyymälöihin, joita on Jyväskylässä, Kauhajoella, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla.

Teemme omaa juttua, mistään ei oteta mallia ja hyvin on mennyt, summaa Isojoen Konehallin toimitusjohtaja Ilkka Alakortes. − Riskinotto ja yrityksen pyöritys vie kyllä aikaa ja vaatii hermoja.

Aina kun pankinjohtaja on ollut armollinen, olemme panostaneet Isojoen Konehallin myymälä on ammattilaisen ja harrastajan työkalutaivas. mahdollisimman korkeaan teknologiaan, Laitilan WirvoitusjuomaPelkästään metallin ja puun työstöön löytyy sadoittain välineitä. tehdas Oy:n toimitusjohtaja Rami Aarikka toteaa.

Haluamme olla edelläkävijöitä, uusien ideoiden löytyminen on keskeisin asia liiketoiminnassamme. Mauri Kontu

Kuin kaataisi lapsuuden kesää kurkkuun ››Maalaisfirmassa kaikkien pitää osata lukea karttaa, jottei eksy suuressa maailmassa, toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo. Yksi suuren maailman maista oli Kanada, joka oli ensimmäinen ulkomaa, jonne vietiin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomia. Muutoin limonadivalmistuksen juuret ovat peräisin 1830-luvulta. Suomessa on puolestaan Markkinointi yleensäkin on parhaimmillaan silloin kun sen maksaa joku muu. Rami Aarikka

››Vuonna 1990 perustettu, 16 milj. euroa liikevaihtava ja 150 henkeä työllistävä Vahterus Oy liikuttaa lämpöä tehokkaasti levylämmönsiirtimillä, lauhduttimilla, höyrystimillä ja erilaisilla kaasusiirtimillä. Kun nesteessä on lämpötilaeroja, energia siirtyy lämpönä lämpimästä kylmään. ”Pyykkilauta”-virtaus tekee lämmön siirtymisen vieläkin tehokkaammaksi. Vahterus hyödyntää näitä ilmiötä. Yrityksen tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin käyttökohteisiin: energia-, kylmä- ja prosessikemian sovelluksiin. Vahteruksen levylämmönsiirtimiä käytetään muun muassa öljynporauslau-

On ilo antaa suomalaisille työtä, toteaa Finn-Savotan tuotantojohtaja Anita Halme. Hän vastaa yrityksen tuotekehittelystä ja hänen kädenjälkensä on monessa tuotteessa ja kaavassa mukana. ollut parhaimmillaan lähes 350 limonaditehdasta, joista kaksi sijaitsi jopa Laitilassa. Nykyinen Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1995. Aloitimme Fazerin vanhassa munanporaamossa, siinä, missä tyhjennettiin kananmunia, jotta saatiin Mignon-munia pääsi-

äisenä, yrityksen toimitusjohtaja Rami Aarikka selittää. – Alkuun päästiin, kun pojat ostivat kirpputorilta Sodastreamerin. Lisäsimme Pilppulan Markun äidin mustaherukkamehuun hiilihappoa, mutta se ei meinannut millään alkaa maistua limonaadilta. Sitten löytyi virvoitusjuomatehtaan resepti-

Vahterus Oy oli kestävää tulevaisuutta rakentava yritys jo ennen kuin ympäristöystävällisyys oli edes noussut puheenaiheeksi. Tuotteilla saadaan aikaiseksi merkittävää energiatehokkuutta teollisuuden prosesseissa, toimitusjohtaja Mauri Kontu sanoo.

raamattu ja homma alkoi luonnistua. Tänä päivänä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa juomia reilut 19 miljoonaa litraa vuodessa. Virvoitusjuomia, siideriä, Rio Colaa, La Ritaa… Olutpuolella yksi kansan suosikeista on vahvasti humaloitu, täysmaltainen Kukko Pils, mutta nautiskelijoi-

den raadeissa Laitilan muutkin Kukot nauttivat yhä suurempaa suosiota. Liikevaihtoa juomatehtaalle kertyy noin 18 miljoonaa euroa, osallistujia vuosittaiseen yhtiökokoukseen Laitilan Kinoteatteriin satakunta osakeyhtiön liki 500 osakkaasta. Viihtyisän yhtiökokouksen rinnalla Laitilassa on panostet-

tu myös ympäristöön. Veden, jäteveden ja energian kulutukset ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin alalla keskimäärin. Tehtaassa käytetty sähköenergia on tuotettu tuulivoimalla jo vuodesta 2001 lähtien. Kyseessä lieneekin ensimmäinen tuulivoimalla pyörinyt tehdas tässä maassa.

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma..

Hyvää työtä.

toilla, jalostamoissa, voimalaitoksissa, jääradoilla ja teollisuuskylmävarastoissa. Sata vuotta vanha pyykkilauta kuvastaa sitä, miten pesu on tehokkaampaa, kun pinta-alaa on ryppyjen myötä kymmenen kertaa enemmän, vesi pyörteilee ja saippua, vesi sekä lämpö liikkuvat poimuissa. Myös lämpö siirtyy 5 kertaa tehokkaammin pyykkilautakuvion avulla, Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu selittää ja jatkaa. − Elämä on ohjannut yrittäjyyteen, olen pohjimmiltaan maanviljelijän poika. Lopputyöni tein lämmönsiirrosta ja Rauma-Repolassa suunnittelin lämpöteknisiä tuotteita. Kalannissa teräs ja titaani taipuvat lieriöiksi. Siirtimien päätyjä sorvataan kestämään painetta, ja hallissa tuoksuu vahvasti hitsausliekki. Pyykkilaudan näköisiä teräslevyjä pinotaan kuoren sisään. Tuotekehityksen laboratorion henkilökunta työskentelee keskittyneesti suljettujen lasiovien takana.


06

Nro 8 • Lokakuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Myöhästymismaksua myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä

Palvelurakenneremontti löytyy seuraavastakin hallitusohjelmasta Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

››Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on vakuuttunut, että vaalikauden loppua kohden hiipunut kuntien palvelurakenneremontti saa seuraavassa hallitusohjelmassa taas uutta puhtia. Syy on ministerin mielestä yksinkertainen: Nykymenolla ei yksinkertaisesti voida jatkaa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tähän vanhaan kansanviisauteen vetoaa peruspalveluministeri Paula Risikko, kun häneltä kysyy paljon porua nostattaneen kuntien palvelurakenneremontin tulevaisuudesta. Ministerin mielestä istuvan hallituksen alkutaival oli uudistusten suhteen hyvinkin lupaava. Pahimmaksi vastustajaksi nousi lopulta suhdannekuoppa, joka veti jo valmiiksi kireällä olleen kuntatalouden entistä pinkeämmälle. Tässä kohtaa enää ani harvalta päättäjältä löytyi asialle aikaa tai uskallusta. Suhdannesyöksy harmittaa näin jälkikäteen myös Risikkoa, sillä ilman sitä Paras -hanke olisi todennäköisesti edennyt huomattavasti nyt nähtyä suunnitelmallisemmin. Rahapulassa riutuvia kuntia ajoivat ministerin mukaan yhteen pitkälti taloudelliset, eivät niinkään toiminnalliset tai palvelurakenteen muutostarpeet, hän tiivistää. – Rakenneremonttia ei silti päästä pakoon ja siihen palataan varmasti seuraavassa hallitusohjelmassa. Kuntien peruspalveluiden ja koko terveydenhuollon haasteet ovat sitä kokoluokkaa, ettei niistä selvitä nykymalliin tulipaloja sammuttamalla. Ministerin mukaan seuraavan hallituksen on löydettävä vastaus neljään peruskysymykseen. Väestö ikääntyy ja vaatii lisää palveluja, nuorten kasvavaan pahoinvointiin pitäisi pystyä

reagoimaan ajoissa, kansanterveyttä rapistavat erilaiset elintasosairaudet ja lopuksi, mistä tähän kaikkeen otetaan rahat ja resurssit, Risikko huomauttaa. – Julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on luotava sellaiset yhteiset palvelurakenteet, joilla perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto saadaan pelaamaan yhteen nykyistä saumattomammin. Ja kaiken lisäksi ilman, että hukataan siellä olevaa osaamista.

Kaikki ei ole kaupan Samaa pähkinää pureskellaan parhaillaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka on määrä tehdä peruslinjaukset uudistuksen pohjaksi tämän vuoden loppuun mennessä, toteaa Risikko. – On joka tapauksessa selvää, että kuntien tulee saada lisää mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen. Ja järjestämisvastuun ja rahoituksen tulee olla sa-

televat luonnollisesti myös alan yrityksiä ja järjestöjä, joiden nykyinen yhteinen siivu terveydenhuollon kokonaismarkkinoista on neljänneksen luokkaa. Leijonanosa on tällä hetkellä muutaman ison valtakunnallisen toimijan käsissä ja moni veronmaksaja onkin jäänyt miettimään, kuinka aitoa alan kilpailu lopulta on. – Kuntien osto-osaamisessa on ollut puutteita, mutta kyllä tässäkin mennään kokemusten karttuessa koko ajan eteenpäin. Samalla tulee tilaa myös pienemmille, johonkin erikoisalueeseen erikoistuneilla toimijoille. Palveluseteli on jo ollut selkeä askel eteenpäin.

myötä esimerkiksi pienen osakeyhtiön yhtiökumppanit ovat sosiaaliturvansa suhteen samalla viivalla. Eduskunnassa on lisäksi lakiesitys, joka mahdollistaisi sairauspäivärahan saamisen yhtä aikaa sekä YEL- että MYEL-vakuutuksen perusteella, Risikko lisää. Yrittäjän sosiaaliturvan yhden suurimmista kompastuskivistä ministeri löytää alivakuuttamisesta. Se on tiedostettu riski, joka toteutuessaan voi tehdä pahaa jälkeä koko perheen toimeentulolle. – Työtulon nostaminen korottaa luonnollisesti YEL-vakuutusmaksuja, mutta turvaa samalla riittävät etuudet työkyvyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä. Samalla hän tunnustaa, että rummun lyönti asian suhteen on alkanut kantaa hedelmää. Silti valistustyötä riittää myös tuleville vuosille. – YEL:issä on lopulta kyse oikean tiedon levittämisestä ja tässä varsinkin yrittäjäjärjestöllä on tärkeä rooli.

Alivakuuttaminen yrittäjien iso ongelma Istuvan hallituksen startti oli varsin vauhdikas myös yrittäjiin ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, vaikka kriittisimpien mielestä kiri hyytyi juuri ratkaisevalla hetkellä.

Asiallinen YEL-vakuutus turvaa samalla riittävät etuudet työkyvyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä. moissa käsissä. Tuottamistapoja on sen sijaan monipuolistettava Vaikka kilpailua ja toteuttamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa ministeri tiettyjen terveydenhuollon avainalueiden pysyvän jatkossakin tiukasti kuntien hyppysissä. Turha pelottelu yksityistämispeikolla onkin kuulemma turhaa. – Aika vaikea on kuvitella, että esimerkiksi ensiapu tai tehohoito ulkoistettaisiin. Kasvavat markkinat houkut-

Risikko on ilahtunut erityisesti siitä, että kuluvalla hallituskaudella on parannettu paitsi yrittäjyyden olosuhteita myös yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvaa sekä kohennettu palkansaajasta yrittäjäksi - ja päinvastoin - siirtyneelle työttömyysturvaa ns. jälkisuojan avulla. Eduskunta ehtinee vielä päättää myös yrittäjämääritelmään kuuluvan omistusrajan alentamisesta 30 prosentin tasoon. Sen

Kemikaalien rekisteröinnin määräaika lähestyy

Paula Risikko ››Ikä: 50 v ››Koulutus: Terveystieteiden

Paula Risikko

tohtori

››Työura: Erikoissairaanhoitaja.

Vaikka kilpailua ja toteuttamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa Paula Risikko tiettyjen terveydenhuollon avainalueiden pysyvän jatkossakin tiukasti kuntien hyppysissä. Pelottelu yksityistämispeikolla on turhaa.

Syyskuun alusta alkaen myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä on tullut myöhästymismaksu, Verohallinnosta kerrotaan. Verohallinto suhtautui alkuvuoden ajan joustavasti kausiveroilmoituksen pieniin myöhästymisiin ja jätti määräämättä myöhästymismaksua noin viikon myöhästymisistä. Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Myöhästymismaksu määrätään myös: − lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulle verolle − myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi esimerkiksi silloin, kun kohdekuukautena yrityksellä ei ole ollut toimintaa tai palkanmaksua tai tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen. Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Sairaanhoidon opettaja, aikuiskoulutusjohtaja, Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitos. Laatupäällikkö, Helsingin sairaanhoito-opisto. Projektipäällikkö, Stakes. Yksikön johtaja ja sittemmin vararehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kansanedustaja (2003 –)

››Perhe: Aviomies, 5-vuotias tytär ››Harrastukset: Ulkoilu

Vaarallisimmat tai eniten käytetyt kemikaalit on rekisteröitävä marraskuun 30. päivään mennessä. Lisäksi kemikaalien luokitus ja merkinnät on ilmoitettava kemikaalivirastolle ensi vuoden tammikuun 3. päivään mennessä. Päärekisteröijiä kehotetaan jättämään aineistonsa 30. syyskuuta mennessä, jotta muille rekisteröijille jää riittävästi aikaa jättää omat rekisteröintiasiakirjansa ennen marraskuun loppua. Asiakirja-aineistot toimitetaan sähköisesti REACHIT-tietojärjestelmän kautta.

Heikki, sinäkö se soitit? Enpä tuntenut numeroa.

Ota puhelimeesi Kuka soittaa -palvelu ja vieraasta numerosta soittavan tiedot selviävät automaattisesti. Älä enää arvaile kuka soittaa. Palvelu hakee vieraasta numerosta soittavan tiedot jo ennen puheluun vastaamista. Saat palvelun heti puhelimeesi lähettämällä tekstiviestin KUKA numeroon 16 400 tai soittamalla Fonectan asiakaspalveluun 020 692 999. ETUHINTA SINULLE, SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN: 0,45 €/haku (norm. 0,70 €/haku) tai 4,90 €/kk (norm. 6,90 €/kk). Lataaminen on maksutonta. Lisätietoa www.fonecta.com.

16400

Asiakkuusmarkkinointi ❘ Digitaalinen suoramarkkinointi ❘ Hakukonemarkkinointi ❘ Hakumediat

Yrittaja_sanomat_HK16400_380x255mm.indd 1

21.10.2010 14.50


07

Nro 8 • Lokakuu 2010

Edunvalvonta

päättäjät yrittävät

SY: Epävarma taloustilanne perusteeksi solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus Lotta Tammelin

››Kolmikantainen

Vaihtoehtoja tarjolla

H

allitus on listannut kaikkiaan 250 lakiesitystä tuotavaksi eduskuntaan ensi kevään vaalien alle ulottuville valtiopäiville. Muusta askareesta huolimatta talousarvion käsittely on aina syysvaltiopäivien pääurakka. Hallituksen esityksen lisäksi eduskunta ruotii myös muutosesitykset, joista ani harva menee läpi. Vuoden 2011 budjettiesitykseen on tehty kaikkiaan 1 141 kappaletta muutosesitystä. Se tietää eduskunnalle pitkiä työpäivä ja -iltoja, kun jokaisesta esityksestä äänestetään joulunalusviikoilla.

E

työelämän sääntelytyöryhmä on saanut valmiiksi esityksensä työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevan säännöksen täsmentämisestä. SY:n mukaan esitys on puutteellinen. Työryhmä ei esitä muutoksia kunkin yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksenä olevan perustellun syyn sisältöön. Esityksellä täsmennetään toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos määräaikaisten sopimus-

ten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytön edellytyksiä määrittelemällä niitä kriteereitä, joiden avulla työnantajan tarjolla olevan työn pysyvyyttä tulee arvioida. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta taikka kuinka pitkän ajan kestävää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna, vaan asian ar-

viointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisarviointia.

Kiinni työvoimasta Vaikka esitys ei merkittävästi muuta nykytilaa, on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtisen mukaan esitys puutteellinen. Suomen Yrittäjät jättikin siihen täydentävän lausuman. – Työryhmän esityksessä olisi tullut muuttaa yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen edellytyksenä olevan perustellun syyn käsitettä niin, että työnantajan epävarma taloudellinen tilanne ja kysynnän vakiintu-

mattomuus ovat perusteltu syy solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus. Nykytilanteessa määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta kysynnän vakiintumattomuuden perusteella on mahdollista vain toiminnan alkuvaiheessa joillakin aloilla ja näilläkin rajoitetusti.

Madaltaisi kynnystä Epävarma taloudellinen tilanne ja kysynnän vakiintumattomuus yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen perusteena madaltaisi Outi Tähtisen mukaan työsuhteen solmimiskynnystä merkittävästi tilanteessa, jossa

työnantajayrityksellä on normaalia suurempi epävarmuus yrityksen taloudellisesta tilanteesta lähitulevaisuudessa. – Yritykset eivät epävarmassa taloustilanteessa uskalla solmia vakituista työsuhdetta eikä lainsäädäntö salli määräaikaista työsopimusta. Tämä johtaa usein siihen, että työntekijää ei palkata lainkaan ja työvoiman tarve hoidetaan alihankinnalla tai vuokratyövoimaa käyttäen, hän muistuttaa. Työryhmässä olivat edustettuina TEM, STM, EK, SY, KT, VTML, SAK, STTK ja Akava. Kunnallinen työmarkkinalaitos jätti esitykseen eriävän mielipiteen.

Digitaaliset karttapohjat verkkokaupasta Karttakeskuksen verkkokaupasta voi hankkia nyt myös sähköisiä kartta-aineistoja. Digitaaliset karttapohjat soveltuvat niin yritysten ja joukkoviestinten käyttöön kuin yksityisiinkin tarpeisiin. Karttoja voidaan hyödyntää sekä painojulkaisuissa että sähköisessä viestinnässä, ja niiden ulkoasua on mahdollista muokata vapaasti. Digitaalisten karttapohjien käyttö- ja julkaisuoikeudet ovat hyvin laajat. Karttakeskuksen nettisivuilla on aiheesta esite, jossa on luettelo kartoista, niiden tuotekuvaukset ja hinnat. Kartta-aineiston soveltuvuutta yrityksen käyttöön voi kokeilla veloituksetta testiaineiston avulla.

•••

niten muutosta hallituksen esitykseen janoaa suurin oppositioryhmä sosialidemokraatit. Puolueen kansanedustajat ovat tehneet kaikkiaan 398 muutosesitystä. Vasemmistoliiton edustajat ovat saaneet aikaan kaikkiaan 244 esitystä, perussuomalaiset 132 ja kristillisdemokraatit 131. Myös hallituspuolueiden edustajilla on runsaasti huomauttamista hallituksen budjettiin. Keskustan ryhmästä budjettialoitteita tuli kaikkiaan 94 ja kokoomuksesta 59. Ruotsalaisillakin on 45 parannusesitystä, mutta vihreiltä vain 16. Yksittäisistä kansanedustajista jälleen kerran budjettialoitteiden kuninkuuden vei demareiden Esa Lahtela Pohjois-Karjalasta kaikkiaan 102 esityksellä.

H

•••

allituspuolueiden budjettilinjaukset näkyvät hallituksen esityksissä ja opposition vastavalkeat niiden varjobudjeteissa. Kun demarit saivat viimein valmiiksi oman esityksensä, oppositiopuolueet ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta esittäneet omat vaihtoehtonsa. Hallituksen esityksessä budjettitalouteen laitetaan ensi vuonna 50,4 miljardia euroa ja runsaan 8 miljardin euron vaje tilkitään velanotolla. Demareiden vaihtoehdossa rahaa laitettaisiin menemään 850 miljoonaa reippaammin kuin hallituksen esityksessä. Valtion velkaa demarit kuitenkin ottaisivat puoli miljardia euroa vähemmän kuin Mari Kiviniemen hallitus. Sosialidemokraattien johtoajatus ensi vuoden budjetista kolmikärkinen. Työllisyyden ja talouskasvun tukemiseen laitettaisiin 400 miljoonaa euroa ja saman verran sosiaaliturvan parantamiseen ja kuntaverotuksen perusvähennyksen nostamiseen. Kuntapalveluihin demarit laittaisivat 300 miljoonaa euroa lisää rahaa ja esityksen loput 50 miljoonaa euroa jätettäisiin toistaiseksi jakamatta. Vasemmistoliitto nokittaisi demareita lisäämällä valtion menoja runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Menoreiät ovat paljolti samat kuin sosialidemokraateilla, ja päälle on keksitty koko joukko omia. Kristillisdemokraatit lisäisivät valtion menoja vajaalla 500 miljoonalla eurolla. Menokohteet eivät suuresi poikkea vasemmistopuolueiden esityksistä.

K

•••

enen taskuille sitten opposition vaihtoehdoissa ohjattaisiin verokarhun karvainen koura? Hallitus nostaa energiaveroja 750 miljoonalla eurolla, ja arvonlisäveron korotuksella on tarkoitus koota valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Pienempiä summia kertyy jäteveron korotuksesta ja veropohjan laajentamisesta sekä makeis- ja virvoitusjuomaveroista.

V

•••

asemmisto-opposition vero-opit ovat perinteiset: verot niille, joiden ovat rahatkin eli rikkaille. Molemmat kiristäisivät pääomatulojen verotusta ja muuttaisivat sen progressiiviseksi. Demariarvion mukaan tempulla tienattaisiin valtiolle puoli miljardia euroa. Muikeita summia koottaisiin myös päästökaupan rakenteiden tuomien ns. windfall-tuottojen verottamisella. Vasemmistoliitto toteuttaisi windfall-veron verottamalla ydinvoimaloiden polttoainetta. Vasemmistoliitto kiristäisi lisäksi suurituloisten verotusta ja palauttaisi omaisuusveron. Kaikki vaihtoehtobudjettinsa julkaisseet kolme oppositiopuoluetta laittaisi lisäksi arvopaperikaupan verolle. Näillä ja muutamalla muulla konstilla sosialidemokraatit kasvattaisivat valtion tuloja 1,3 miljardilla ja kristillisdemokraatit 860 miljoonalla eurolla. Vasemmistoliitto ei verokertymää erikseen ilmoita, mutta ilmeisesti tarkoitus olisi kattaa puolueen varjobudjetin esittämät parin miljardin euron lisämenot.

Yrityksesi maksuliikenne muuttuu merkittävästi heti ensi vuoden alussa. Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon. SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet. Käänny asiantuntijan puoleen. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja kysy lisää.

nordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi


08

Nro 8 • Lokakuu 2010

KOSTO

Yrittäjyys ZORRON

Yksinyrittäjyys on valinta

näyttää olevan varsin pysyvä elinkeino ja myös elämäntapa. • •Yksinyrittäjyys Tämä selviää Suomen Yrittäjien tekemästä Yksinyrittäjäkyselystä.

Lotta Tammelin

Lotta Tammelin, teksti ja kuva

Vastuullinen, välittävä ja kannustava

V

altakunnan politiikkaa on tehty vakaissa oloissa viime vuosikymmenet ja hallituspohjat ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina läpi vaalikausien. Samalla hallitusohjelmasta on tullut väkevä ohjeistaja, eräänlainen kansakunnan pyhä kirja neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusohjelma on hallituspuolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. 2000-luvulla hallitusohjelmat ovat sisältäneet myös johdannon, jossa kuvataan millaisessa maailmassa elämme ja minkälaisten olettamien varassa meidän olisi hyvä käydä tulevaan. Olemme juuri päättämässä ajanjaksoa, joka kevään 2007 hallitusohjelmassa ilmaistiin ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Toivottavasti johdantoosioista muodostuu perinne, joka luotaa kansakunnan suuntaa ja toimii valistuksellisena puheenvuorona; saarnana, jota meidän kaikkien – valtioneuvoston jäseniä myöten – kannattaa hartaudella tutkia. Jotta jatkuvuus maan johtamisessa turvattaisiin, sopii myös ensi kevään hallitusohjelman kattoteemaksi ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”.

•••

V

astuullinen Suomi ymmärtää, että velaksi on huono elää ja tiedostaa, että valtio ei voi lainata joka viidettä käyttämäänsä euroa kuten vuonna 2011 aiotaan tehdä. Se lopettaa järjettömän tuhlailun. Suomessa on kymmeniätuhansia yhdistystä, jotka saavat eri kanavia pitkin julkista tukea. Systeemin valtavaa kokoa kuvaa, ettei löydy tahoa, joka pystyisi uskottavasti arvioimaan tuensaajien lukumäärää muutaman tuhannen tarkkuudella. Miksi esimerkiksi opetusministeriön on tuettava jokaista suomalaista hockeyn (ent. maahockey, ent. nurmipallo) pelaajaa 300 eurolla vuosittain? Vastuullinen suomalainen ei intä, etteikö yleinen eläkeikä voisi olla vaikkapa 65 vuotta. Hän ymmärtää, että perimmiltään kysymys on iloisesta asiasta - pitenevästä eliniästä, joka ei vain saa muodostua ylettömäksi taakaksi työssäkäyville. Kun hän sisäistää sosiaali- ja terveydenhuollon menot viimeisen elinvuoden aikana, pitää hän itsestään selvänä, että sairaan lapsen pelastamiseksi taistellaan viimeiseen asti. Mutta pohtii samalla, olisiko 89 vuoden vaiheikas elämä juurikaan huonompi kuin tuo samainen elämä lisättynä särkyjen täyttämällä 90. elinvuodella.

•••

V

älittävä suomalainen tiedostaa, että hyvinvointivaltiohegemoniaan liittyy paljon luonnotonta: siihen ei esimerkiksi istu kodissa tehtävä työ, vaikka se kiistatta tuottaisi yhteistä hyvää. Missä hyvinvointihegemonia synnyttää tonnin kustannuksen hoitokodissa, siinä välittävä Suomi maksaa satasen omaishoitajalle. Välittävä Suomi kykenee kollektiiviseen ajatusleikkiin, jossa maatamme kohtaa katastrofi ja on lähdettävä. Minne meidän olisi luonnollista mennä, missä pääsisi sujuvasti uudelle alulle? Pääsääntöisesti oikea suunta on joku kulttuurisesti läheinen paikka – vaikkapa Ruotsi tai Pohjois-Eurooppa. Ei burundilainen tai sambialainen kylä, sillä siellä menisi useampi sukupolvi pelkästään kotoutumiseen. Jo auttavan kielitaidon saavuttaminen vaikkapa bemban tai njandžan kielessä veisi vuosikausia. Kun katson Helsingin rautatieasemalla somalia, niin ymmärrän, että hänellä on sopeutumisen kanssa vaikeuksia. Välittävä Suomi ei halua ehdoin tahdoin tuottaa ihmisille vaikeuksia.

•••

K

annustava Suomi tukee yksilön pyrkimyksiä hyveelliseen elämään, vaikkei se sitä julkilausu. Hallitusohjelma käsittelee johdanto-osassakin arki­ sempia asioita. Kannustava Suomi tukee työn tekemistä ja sen antamista. Se ei kurista työnantajaa mahdottomalla taakalla veroja ja muita vastuita. Kannustava Suomi kitkee määrätietoisesti pikkumaisuuksia hallinnosta; sitä loputonta määrää kyselyjä ja vaatimuksia, joilla vain ja ainoastaan kiusataan yrittäjää ja yrittävää.

››Yksinyrittäjäkysely lähetettiin 6 000 Suomen Yrittäjien jäsenenä olevalle yksinyrittäjälle syyskuussa 2010. Vastauksia saatiin 1 254 eli hieman yli 20 prosenttia koko otoksesta. – Suhteellisen korkea vastausprosentti kertoo kyselyn tarpeellisuudesta. Yksinyrittäjän asemaa on Suomessa viime aikoina tutkittu suhteellisen vähän, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.

Kuva yksinyrittäjäseminaarista, kuvan koko jutun pituuden mukaan

Palkkatyö ei houkuta Lindholmin mukaan joka viides kyselyyn vastanneista on erittäin tyytyväinen tilanteeseensa yksinyrittäjänä. – Vain reilu 7 prosenttia ilmaisi tyytymättömyytensä yksinyrittäjyyteen ja tästä joukosta erittäin tyytymättömiä on hyvin vähän eli vain 1,5 prosenttia kaikista vastaajista, hän kuvailee. Yksinyrittäjyys vaikuttaa olevan myös melko pysyvä elinkeino, sillä yli puolet kyselyyn vastanneista on toiminut yrittäjänä yli 5 vuotta. Yrittäjyys on päätoimista lähes 90 prosentille vastaajista. Myöskään palkkatyöhön siirtyminen ei houkuttele yksinyrittäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä kertookin jatkavansa yrittäjänä aivan varmasti tai hyvin todennäköisesti. – Mitä pitempään on toiminut yrittäjänä sitä varmempaa on myös yrittäjänä jatkaminen, Lindholm selvittää.

Itsenäisyys ja vapaus Timo Lindholmin mukaan itsenäisyys ja vapaus ovat ylivoimaisesti tärkeimmät perusteet toimia yksinyrittäjänä. Kolme neljästä kyselyn vastaajasta toimii yksinyrittäjänä näistä syistä. Suurin osa kyselyyn vastanneista onkin siis tyy-

››Suomen Yrittäjien tekemässä sosiaaliturvaa koskevassa jäsenkyselyssä selvitettiin, miten yrittäjät ovat vakuuttaneet itsensä mm. sairastumisen ja työttömyyden varalta. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että enemmistö yrittäjistä luulee, että yrittäjän sosiaaliturvaetuudet ja mahdollisuudet niiden saamisen olisivat palkansaajia merkittävästi heikommat. – Osaltaan tämä pitää paikkansa, sillä yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa on edelleen eroja. Sosiaaliturvan eroja on lainsäädännöllä kuitenkin selkeästi kavennettu tai osaltaan poistettu kokonaan, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén kertoo. Vaikuttaa voi myös itse

Yksinyrittäjä ei ole yksin. Verkostoituminen on tärkeää, ja yksinyrittäjät myös käyttävät paljon muita yrittäjiä alihankintana. tyväisiä tilanteeseensa yksin, eikä rekrytointisuunnitelmia ole jatkossakaan. Painavin syy siihen, ettei ulkopuolista työvoimaa haluta palkata on Lindholmin mukaan se, ettei työtä riitä useammalle. Myös toiminnan laajennustarpeiden puuttuminen sekä korkeat työvoimakustannukset ovat merkittäviä perusteita toimia yksin. Lindholmin mukaan työn sivukuluja pitäisikin alentaa merkittävästi, jotta ensimmäisen työntekijän palkkaus

yleistyisi. – Tärkein parannus palkkatukikokeiluun yksinyrittäjien mielestä olisi palkkatuen ulottaminen määräaikaiseen tai nykyistä laajemmin osa-aikaiseen työhön.

Yksinyrittäjä ei ole yksin Myös toimiminen yrittäjien keskinäisissä verkostoissa korvaa omaan yritykseen palkatun työvoiman tarpeen. Yk-

sinyrittäjät eivät siis toimi yksin, vaan heidän yhteistyöverkostoonsa kuuluu tyypillisesti 2 – 3 muuta yrittäjää tai yritystä. – Monen yrittäjän verkostot ovat varsin laajat: 18 prosentilla yksinyrittäjistä on verkostossaan enemmän kuin 10 muuta yritystä tai yrittäjää. Palvelujen ostot muilta yrittäjiltä eivät kuitenkaan ole kovin suuria: tyypillisesti ostot ovat arvoltaan 1000 – 5 000 euroa vuodessa, Lindholm kuvailee.

Toiminimi palvelualalla

Mikä on painavin peruste sille, että ette ole palkannut ulkopuolista työntekijää?

››Yleisin yhtiömuoto yksinyrittäjillä on toiminimi. Sitä käyttää

Työtä ei riitä useammalle henkilölle Työvoimakustannukset ovat liian korkeat Ei löydy ammattitaitoista työntekijää Liian raskas byrokratia ja työnantajavelvoitteet Työsuhteen päättämisen vaikeus Riski ammattisalaisuuksien menettämisestä Ei ole tarvetta laajentaa toimintaa Muu syy Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkysely 2010

Sosiaaliturva ei ole tuttu juttu

0

10

20

30

40 %

56 prosenttia yksinyrittäjistä. Osakeyhtiö on joka kolmannella yksinyrittäjällä. ››Toimialoittain yksinyrittäjyys painottuu palvelualoihin. Runsaat 60 prosenttia yksinyrittäjistä toimii tämän kyselyn mukaan palvelualoilla ja runsaat 14 prosenttia rakentamisessa. Kaupan alan yrittäjiä on vajaat 16 prosenttia yksinyrittäjistä, teollisuudessa toimii runsaat 5 prosenttia ja kuljetustoimintaa harjoittaa vajaat 4 prosenttia. ››Vastaajien ikäjakauma kertoo siitä, että yrittäjäkunta ikääntyy melko nopeasti. Nuorten yrittäjien osuus on kyselyn perusteella huolestuttavan pieni: vastaajista vain vajaat 11 prosenttia on alle 35-vuotiaita.

Hellsténin mukaan yrittäjät eivät aina tiedä, että he itse voivat vaikuttaa useimpien sosiaaliturvaetuuksiensa tasoon valitessaan vuosityötulon määrän eläkevakuutukselleen. Harva on perehtynyt esimerkiksi vanhempainpäivärahoja koskevaan sääntelyyn ennen päivärahojen omakohtaista hakemista. – Tämä on huolestuttavaa, mutta ymmärrettävää. Ongelma on, että etuisuuksien tasoa ei enää siinä vaiheessa voi muuttaa, kun yrittäjä sosiaaliturvaa tarvitsee. Tällöin tulotason putoaminen voi olla huomattava, Hellstén toteaa.

Sosiaaliturvasta tiedotettava enemmän Kyselyyn vastanneista yrittäjistä hieman yli puolet, 58 prosenttia, ei saa omasta mielestään riittävästi tietoa yrittäjän sosiaaliturvasta. Erityisen paljon tietoa kaivattiin yrittäjien sairausajan etuuksista sekä työttömyysvakuuttamisesta ja työterveyshuollosta, Hellstén kertoo. – Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että yrittäjäjärjestön tulee tiedottaa aktiivisemmin sosiaaliturvaetuuksien saamisen edellytyksistä ja etuuksien määrään vaikuttavista tekijöistä yrittäjille. Sosiaaliturvan perustietojen pitää olla helposti ja kätevästi kaikkien yrittäjien saatavilla. Kyselyyn vastasi 1 832 Suomen Yrittäjien jäsentä.

Uutta vastuunkantoa ja yrittäjyysnäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva

››Suomen elinkeinorakenne on yhdessä vuosikymmenessä muuttunut ja uudistunut oleellisesti, sillä teollisuuden osuus tuotannosta ja kotimaisesta työllisyydestä on alentunut dramaattisesti, johtaja Rauno Vanhanen toteaa. Suomen elinkeinorakenteen rakennemuutoksen yksi seuraus on, että tuottavuuden nykyistä nopeampi nousu on talouskasvun jatkumiseksi välttämätöntä, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa. Tätä vaatimusta korostaa myös työvoimapanoksen lasku työikäisen väestön vähentyessä, hän jatkaa. – Myös säännöllinen työaika on jatkuvasti lyhentynyt. Kun vielä julkinen talous on vaikeuksissa talouskriisin jäljiltä useita vuosia, niin suomalaisten elämänotetta on nyt kehitettävä työntekoon ja yrittämiseen kannustavaksi. Rauno Vanhasen mukaan Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa Suomen Suunta 2015 tähdätään siihen, että kansalaisten yleistä hyvinvointia voidaan parantaa elinvoimaisen yrittäjäsektorin avulla. Ohjelmalla vaikutetaan siihen, että työn tuottavuus kaikilla toimialoilla paranee ja työurat pitenevät vastaamaan eliniänodotteen kasvua, hän kuvaa. – Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Myös verotuksen on oltava yrit-

Rauno Vanhanen

tämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen sekä työntekoon kannustavaa. Yhteiskunta vaikuttaa yrittäjyyteen olennaiselta osin verotuksella, Vanhanen määrittää ja vaatii, että omistajavetoisten yritysten verotuksessa on tunnistettava yrityksen ja yrittäjän verotuksen yhteisvaikutus. – Yrittäjyys edellyttää riskinottoa, ja on oikein, että yrittäjä saa siitä kohtuullisen tuoton työlleen ja sijoittamalleen pääomalle. Nykyinen verojärjestelmä on vahvistanut yritysten taseita, luonut ja säilyttänyt työpaikkoja sekä lisännyt verokertymiä. – Yritysverotuksessa tulee säilyttää riittävät kannustimet yrittäjyyteen sekä yritysten kasvattamiseen ja vahvistamiseen.

Energiainfo

››Energiavarmuus ja sen hinnan kohtuullisuus ovat olennaisen tärkeitä

Suomen taloudelle ja yritystoiminnalle. Uusiutuvan energian käytön lisääminen merkitsee samalla uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia. Niitä on kyettävä kanavoimaan erityisesti pk-yrityksille. Kansainvälinen ilmastopolitiikka merkitsee yrityksille lisääntyvää sääntelyä, mutta päästöjen vähentämistavoitteet avaavat myös uusia mahdollisuuksia ilmastoystävällisen teknologian kehittämiseen.

››Energian saanti elinkeinoelämän tarpeisiin on turvattava suhdannetilanteista riippumatta. Epävarmuustekijöiden ja kasvumahdollisuuksien riittävä huomioiminen on keskeistä arvioitaessa energian tarvetta.

››Uusiutuvan energian käyttöä EU:n määrittämien tavoitteiden saavuttamiseksi on edistettävä kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa kasvattamalla, jolloin parannetaan samalla Suomen energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien toimintamahdollisuuksia.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta 2011–2015

Samalla SY:n Vanhanen painottaa, että julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. – Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä.

Lisää tuottavuutta joustavammilla työmarkkinarakenteilla

Suomalaiset yritykset ovat kokoon katsomatta mukana globaalissa kilpailussa, minkä seurauksena paine sopeutua tiukkaan kilpailuun ja jyrkkäänkin suhdannevaihteluun on suuri, Rauno Vanhanen määrittää. – Suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyys heikentää pienten yritysten mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa. Työmarkkinoiden toimivuus vaikuttaa myös yritysten kannattavuuteen. Suomalainen joustoturvamalli ja sen osana paikallisen sopimisen laajentaminen työlainsäädännössä parantaisi työn tuottavuutta. Vanhasen mukaan työsopimuslakiin tulee lisätä paikallista sopimista koskeva säännös, joka mahdollistaa yrityskohtaisen sopimisen työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä työnantajan ja työntekijöiden kesken molempien osapuolten niin halutessa. – Työntekijöillä olisi aina oikeus näin halutessaan kieltäytyä poikkeamisesta ja vedota työehtosopimukseen.

Työllistäminen helpommaksi Työnantajayrittäjien määrä ei ole Suomessa kasva-

nut, vaikka yritysten kokonaismäärässä on ollut voimakasta kasvua. Yritykset hankkivat tarvitsemansa työpanoksen enimmäkseen työsuhteeseen palkkaamalla, mutta myös alihankintana ja vuokratyönä. Normaaliin palkkatyösuhteeseen otetaan yleensä silloin, kun ollaan suhteellisen varmoja sekä työn riittävyydestä että tekijän soveltumisesta siihen, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa. – Työsuhteeseen palkkaamisessa on kuitenkin kynnyksiä myös taloudellisesti hyvinä aikoina. Nämä kohdistuvat erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Työhönoton kynnyksiä voidaan madaltaa etenkin lieventämällä palkkaamiseen liittyvää riskiä. Rauno Vanhasen mukaan työllistämistä voidaan helpottaa muuttamalla henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteita, lieventämällä määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä sekä sallimalla pidemmästä, vuoden mittaisesta koeajasta sopimisesta.

Monipuoliset palvelurakenteet Julkinen sektori vaikuttaa yritystoimintaan paitsi norminantajana myös suoraan oman toimintansa kautta, Rauno Vanhanen muistuttaa. Oleellisia osia tässä ovat julkisen sektorin oma elinkeinotoiminta sekä julkiset hankinnat. – Varsinkin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottamistavalla on suuri merkitys yrittäjyydelle. Myös kaavoitus on tärkeä osa mm. kaupan alan yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien mielestä julkisen sektorin tulee pidättäytyä yritysten kanssa markkinoilla kilpailevasta elinkeinotoiminnasta ja pyrkiä kehittämään omaa toimintaansa mieluummin yhteistyössä yritysten kanssa, kuin kilpailemalla niitä vastaan, Vanhanen sanoo. – Hallituksen johdolla tuleekin laatia kehittämisohjelma, jolla julkisia hankintakäytäntöjä kehitetään sisämarkkinasäädösten puitteissa vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla markkinoiden kehittymisen haasteita.


09

Nro 8 • Lokakuu 2010

Harmaa talous

Urakoitsijoiden tiedot pitää saada maksuttomasta rekisteristä

••Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten taustatietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä. Rakennusalan yrityksistä lähes viidesosalla verohäiriöitä

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

››Näin

vaati Suomen Yrittäjien liittokokous kannanotossaan. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaatteella toimivasta rekisteristä. − Uusi palvelu edellyttää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalalla, SY linjaa. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Sen tehtävänä on myös antaa yrityksille mahdollisuuksia varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa.

Käännetty arvonlisävero ei saa raken-

Käännetyllä arvonlisäverolla taklataan vain pieni osa ongelmaa. Jukka Hienonen

Verottajalle konkurssitiedot

SY:n mukaan konkurssiasiamiehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä. Rakennushankkeiden projektinjohtoyhtiö SRV on päättänyt toimia itse sellaisen rekisterin perustamisessa, mistä löytyy tie-

Helsingin Musiikkitalon työmaalla toimii noin 1 800 työntekijää. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työntekijöistä on ulkomaisia. Musiikkitalon työmaalla ei ole esiintynyt epäilyjä harmaasta taloudesta.

dot urakoitsijoista muun muassa siitä, onko aliurakoitsijalla verovelkaa ja onko yritys ennakkoperintärekisterissä. Viranomaisilla on pääsy SRV:n verkostorekiste-

rin tietoihin. Isoilla rakennustyömailla liikkuu paljon eri urakoitsijoiden työntekijöitä ja on hankala pitää kirjaa kaikista työntekijöistä.

Rakennuksilla liikkuvien tunnistamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronumerointi, liittokokouksen kannanotossa esitetään.

Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut harmaana tehtyä työtä verottajan ulottuville. Suomen Yrittäjien mukaan myös muita keinoja tulee kehittää.

nushankkeiden projektinjohtoyhtiö SRV:n toimitusjohtajan Jukka Hienosen täyttä kannatusta, sillä harmaa talous ei sen avulla poistu. − Se on vain yksi keino, jolla pystytään taklaamaan vain pieni osa tätä ongelmaa. Mielestämme se on hallinnollinen keino, joka ennen kaikkea rasittaa yrityksiä, jotka muutenkin jo hoitavat asiansa. Suomen Yrittäjien mielestä rakennusalan harmaan talouden torjuntatoimissa tulisi tehostaa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi. − Viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehokkaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvontakäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén sanoo. SY korostaa elinkeinoelämän vapaaehtoisten harmaan talouden torjuntakeinojen lisäämistä. Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön 1.4.2011. − Pitkäjänteisesti ja julkisesti noteerattuna yhtiönä SRV ei pärjää kilpailussa, jossa vastassa on velvoitteet hoitamatta jättänyt yritys: mies, Hiace ja ämpäri. Ilman verokirjoja toimivan yrityksen kanssa meidän on mahdotonta toimia, oli kyseessä sitten kilpailija tai alihankkija, Jukka Hienonen sanoo. Helsingin Musiikkitalon työmaalla toimii noin 1 800 työntekijää, joista alle 50 on SRV:n työntekijöitä. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työntekijöistä on ulkomaisia.

Huomio ennaltaehkäisyyn Verohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinosen mukaan harmaa talous on yrityksissä, joiden liikevaihto on viiden miljoonan euron kummallakin puolen. Harmaassa taloudessa on kyse

merkittävistä summista rahaa, joita yhteiskunnalta jää saamatta, Muinonen sanoo. − Musiikkitalon rakentamisen arvo on 160 miljoonaa euroa, siitä noin 40 prosenttia on yhteiskunnalle tulevia maksuja. Näin ollen 64 miljoonaa tulisi yhteiskunnalle. Hän jatkaa kertomalla, että keskimäärin rakennusalan yrityksistä 17– 20 prosentilla on jonkinlainen häiriö myös verotuksen suuntaan. Se olisi melkein viidesosa yhteiskunnalle kanavoituvasta rahasta. Yleinen yritysten häiriöprosentti on 3 – 4 prosenttia. Muinosen mukaan ennaltaehkäisy on suurin asia, kun työmaalla on kontrollit kunnossa eivät vilpilliset yritykset pääse kiinni urakoihin.

Selvitysyksikölle pääsy tietoihin Verohallintoon perustetaan hallituksen esityksen mukaan pysyvä Harmaan talouden selvitysyksikkö vuoden 2011 alussa. Tähän saakka tehtävää hoitaneen Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin (VIRKE) toiminta on perustunut hallituksen talousrikostorjuntaohjelmiin. Selvitysyksikön tehtävänä olisi edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvitysyksiköllä olisi oikeus saada laissa säädetyt tiedot viranomaiselta.

››Tilaajavastuun laiminlyöntimaksun vähimmäismäärää korotetaan hallituksen esityksen mukaan 1 500 eurosta 1 600 euroon ja enimmäismäärä 15 000 eurosta 16 000 euroon. Enimmäis- ja vähimmäismääriä tarkistetaan kolmivuotiskausittain. Laiminlyöntimaksu määrätään esimerkiksi silloin, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt käsittää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.


10

Nro 8 • Lokakuu 2010

Suomi vuonna 2040

Haluaisitko monistaa parhaimmat asiakkaasi? Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

et_yrittäjäsanomat_monistaa asiakkaat_92x50mm.indd 1

21.10.2010 15.06

tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran (kok) mielestä Suomeen on saatava ••Eduskunnan nykyistä otollisempi maaperä uusille innovaatioille, yrittäjyydelle ja tätä kautta uusille työpaikoille.

Yrittäjän

Veroseminaari

18.–20.11.

Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki Torstai 18.11. 11.00

Ilmoittautuminen Viking Line terminaali 1. kerros, Katajanokka, Helsinki

11.15

Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00

Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.15

Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.15

Buffet-lounas Hytteihin majoittuminen

15.15

Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa – missä on parannettavaa? Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto

16.30 Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

21.00 À la carte illallinen

Perjantai 19.11. 7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

14.00

Kahvi ja hedelmätarjoilu

14.30

Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.30

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young

16.45

Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.30

Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG

18.30

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

20.10 Seminaarin päätös ja cocktails Buffet-illallinen

Lauantai 20.11.

ind

holm

Sep p

L

en Tim o

K Jyrk i

Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

ain at

oR

› Otollisempi maaperä innovaatioille ja yrittäjyydelle edellyttää Marja Tiuran mukaan alati parempaa ymmärrystä ja tietoa yrityskentän ja yrittäjyyden arjesta. Tässä kohtaa yksi tärkeä tuntosarvi ja asiantuntijataho on Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokunta. Nykyisen eduskunnan varsin värikäs ja vaiherikas nelivuotiskausi kääntyy talven tullen loppusuoralle. Työ alkoi tilanteessa, jossa pitkään jatkuneen talouskasvun ennakoitiin hidastuvan, mutta varsinaiseen finanssikriisiin eivät jälkiviisastelustaan huolimatta tainneet uskoa edes synkimmät pessimistit. Nyt pahin näyttäisi olevan ohitse ja suhdannetilanne kirkastuu vähitellen. Taantuman jäljissä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa riittää kuitenkin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran mukaan korjattavaa vielä vuosiksi eteenpäin ennen kuin Suomi-laiva on saatu takaisin menestyskurssilleen ja nousu-uralle.

menestys tuo lisäpainetta

inta

Ilmoittautuminen 4.11.2020 mennessä: kirsi.harkonen@yrittajat.fi , p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi. Jäsenhinta: 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 480 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 512 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 580 € /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, € /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 640 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 672 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

Tulevaisuusvaliokunnan työssä se tarkoittaa pureutumista paitsi globaaleihin ilmasto-, energia- ja väestökysymyksiin myös keinoihin, joilla kotimaisten yritysten kilpailukyky ja kestävä talous turvataan seuraavillakin vuosikymmenillä. − Pitkä tulevaisuusselonteko kirjataan hallitusohjelmaan ja jokainen hallitus luo niiden pohjalta omat linjauksensa. Yhden nelivuotisperiodin sijasta me kuitenkin katselemme maailmaa eteenpäin 20 – 30 vuoden sihdillä, tähdentää puheenjohtaja Marja Tiura.

ihmetyksen aihe ulkomailla Vaikka tulevaisuusvaliokunta ei paistattele päivää eduskunnan kirkkaimmassa mediakeskiössä,

eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Suomen Yrittäjien vastaava elin ovat viritelleet konkreettistakin yhteistyötä, josta esimerkkinä maakuntiin syksyn aikana suuntautuvat Edelläkävijyys-verstaat. Kuvassa puheenjohtajat Veikko Tervonen (SY) ja Marja Tiura.

Eiköhän jokaista suomalaista lopulta kiinnosta se, miten tämä Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää. Veikko Tervonen

Tiura korostaa sen roolia yhtenä tärkeänä perustiedon tuottajana ja ennakointihankkeiden tuottajana koko eduskunnan päätöksentekokoneistolle ja muille valiokunnille. − Olemme eräänlainen eduskunnan sisäinen Think Tank. Meitä ihaillaan etenkin ulko-

mailla, sillä vastaavaa parlamentaarista elintä ei löydy tällä hetkellä muualta, puheenjohtaja kehaisee. Viesti kulkee myös suoraan eteenpäin, sillä useimmat tulevaisuusvaliokunnan jäsenet ovat mukana muissakin valiokunnissa. − Tulevaisuusvaliokunnan sisällä meillä on hyvinkin yksimieliset näkemykset tulevaisuuden painopisteistä, ihan puoluekantaan katsomatta. Välillä onkin yllättävää, kuinka eriväristen lasien läpi noita samoja asioita katsellaan täällä eduskunnan isossa salissa, Tiura naurahtaa.

Yrittäjyys selkeä painopiste Selontekoja ja linjauksiaan varten nämä Arkadianmäen oraakkelit kuulevat usein hyvinkin laajaa joukkoa asiantuntijoita niin koti- kuin ulkomailta. Tutkijoiden ja virkamieskoneiston ohella äänensä ja näkemyksensä saavat lausuntokierroksilla kuuluviin lukuisat kansalais- ja etujärjestöt. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomen Yrittäjät. Ylimmän järjestöjohdon lisäksi kommentaattorina on kuitenkin ollut entistä useammin järjestön oma, yrittäjistä koostuva tulevaisuusvalio-

kunta. Kyseisen kokoonpanon kanssa on viritelty konkreettistakin yhteistyötä muun muassa muutamiin maakuntakeskuksiin kuluvan syksyn aikana suuntautuvien Edelläkävijyys-verstaiden muodossa. Valiokunnassamme on selkeä yksimielisyys siitä, että uudet innovaatiot, yrittäjyys ja sitä kautta pk-yrityksiin syntyvät työpaikat ovat yhtälö, jonka päällä tulevaisuus lepää. Ongelmista on kuitenkin paras tieto yrittäjillä itsellään ja tätä konkretiaa meillä on tällä kiertueella mahdollisuus kerätä talteen, kiittelee Tiura. Palautetta on tullut jo nyt ko-

Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokuntaa luotsaava Veikko Tervonen puolestaan muistuttaa, että maali on lopulta kaikille yhteinen. − Eiköhän jokaista suomalaista lopulta kiinnosta se, miten tämä Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää. Nyt siihen on tuon Newsweek-menestyksen jälkeen entistä kovemmat paineet. Meiltä suorastaan odotetaan edelläkävijän roolia, sonkajärveläinen konsulttiyrittäjä tähdentää. Samalla hän muistuttaa, ettei SY:n tulevaisuusvaliokunnan yhteistyö Arkadianmäen suuntaan ole perinteistä poliittista etujärjestölobbausta. − Ennemminkin tämä on ajatusten ja näkemysten vaihtoa siitä, mitä erilaiset kehityspolut voisivat tarkoittaa yrittäjien arjessa ja kilpailukyvyssä. Toki monet asiat konkretisoituvat esimerkiksi yritysverotukseen ja energian hintaan, Tervonen täsmentää. Yrittäjyyden, lainsäädännön yritysvaikutusten ja entistä paremman innovaatioympäristön ohella seuraava tulevaisuusvaliokunta saa Tiuran mukaan pohdittavakseen muutaman muunkin ison pähkinän. Ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutukset tuovat haasteita ruoka- ja vesihuoltostrategialle, kuntien palvelurakenteen muutosta ei passaa enää jarrutella ja Digisuomi-hanketta pitäisi sitäkin potkia kiivaasti eteenpäin. − Olimme vielä 1990-luvun lopulla yksi sähköisten palvelujen ja tietoyhteiskunnan mallimaista. Nyt tuo asema on otettava takaisin. Suomi ei saa pudota tietoyhteiskunnan rattailta.

Otollinen aika yritysrahoitukselle

Finnvera rahoittaa myös omistajanvaihdoksia

Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Juha Hammarénin mukaan ••yritysrahoituksen kokonaishinta on nyt ennätyshalpa.

Jouko Lantto, teksti

Harri Mäkelä, teksti

› Sampo Pankin pääkonttori muutti Helsingin keskustasta uuteen Salmisaaren toimistokeskittymään runsas vuosi sitten. Uusiin toimitiloihin on muuttanut myös Juha Hammarén, joka nimitettiin kesäkuussa Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi. – Aiempi tehtäväni oli vastata Uudenmaan alueesta, joten siirtyminen Espoon Leppävaarasta Länsiväylän varteen Salmisaareen kävi helposti. Tosin toimipaikan vaihdosta suurempi muutos on se, että sain vastuulleni pankin yritysrahoitussektorin koko maassa. asiantuntijuudesta enemmän irti Suomessa pankkien välinen kilpailu toimii myös yritysasiakkaista, mikä koituu asiakkaan eduksi. Rahoitus on yksi keskeinen tekijä pankkia valittaessa, mutta Hammarén näkee asiassa myös muita ulottuvuuksia. – Toimivaan pankkisuhteeseen kuuluu se, että asiakas kokee saavansa pankista sellaista palvelua ja osaamista, josta on hänelle selvää hyötyä. Yrittäjälle tämä tarkoittaa käytännössä oikein mitoitettuja ratkaisuja esimerkiksi rahoituksessa tai maksuliikenteessä. Asiakaspalveluun satsataan

SamPo PaNKKI

Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

8.00 9.55

solti, mm. kaavailtu yritysverouudistus on syytä Tiuran mielestä miettiä uudelleen. − Me emme kerta kaikkiaan voi tehdä päätöksiä, jotka vaikeuttavat yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Timo Sormunen, teksti Sini Pennanen, kuva

kestävään talouteen

17.30

20.30

Yrittäjien ääni kuuluu myös tulevaisuusvaliokunnassa

aiomme kehittää ja rakentaa asiakkailta pyydetyn palautteen pohjalta. Haluan myös, että asiakas kokee yrityspuolen asiantuntijat luotettavana kumppanina kaikissa pankkiasioissa, Hammarén linjaa.

taloustilanne vakaammalla pohjalla

pankin rahoituspäätÖs koostuu useista seikoista, joista muutamat painottuvat toisia enemmän, Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Juha Hammarén sanoo. – Lähtökohta on, että yrityksen tase on tasapainossa ja kassavirta toimii. Myös yritystoiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus auttavat rahoituspäätöksen tekemisessä.

entistä enemmän ja painopistealueena on pankista löytyvän asiantuntemuksen tuominen esiin. – Tätä asiakkaan kuulemista ja parempaa palvelua -hokemaa kuulee paljon. Pidän kuitenkin keskeisenä tavoitteena sitä, että neuvottelujen pohjalta pyritään aina löytämään sopivin ja samalla paras ratkaisu yrityksen tarpeisiin. Tähtäämme asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun, jota

Syksyllä pari vuotta sitten maailmalta alkanut finanssikriisi koetteli rajusti rahamarkkinoita ja tämä heijastui yleisesti koko pankkisektorin toimivuuteen ja uskottavuuteen. Myös globaali talous koki nopean ja syvän syöksyn. Miltä tilanne näyttää nyt? Rahoitusmarkkina on vakiintunut ja taloustilannekin näyttää jo valoisammalta. Toki epävarmuustekijöitäkin on edelleen, mutta talousoptimismista kertovat viennin kasvuluvut ja kuluttajien luottamus oman taloustilanteen kehittymiseen, Hammarén sanoo. – Tällä hetkellä yritysrahoitus on Suomessa edullista poikkeuksellisen matalan korkotason takia verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin. Jos ajatellaan esimerkiksi pitkiä 5 – 7 vuoden korkoja, niin liikutaan selvästi alle kahden prosentin tasossa. Esimerkiksi investointien kulut ovat tällöin pitkälti tiedossa, joten toimintaa voidaan suunnitella ja ennakoida pitkäjänteisesti.

STUDIo SamI KUlJU

› Seuraavien viiden vuoden kuluessa lähes 30 prosenttia yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta. Tämän vuoksi jo kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana on odotettavissa vilkastumista sekä sukupolvenvaihdoksissa että muissa yritysjärjestelyissä. Finnvera on valmis rahoittamaan aktiivisesti yrityskauppoja yhdessä muiden rahoittajien kanssa, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala sanoo. Ojalan mukaan erityisesti pienet teollisuuden pk-yritykset ovat omistajanvaihdostilanteen edessä. Yksi syy omistusjärjestelyjen lisääntymiseen on suurten ikäluokkien yrittäjäpolvenvaihdos tulevina vuosina, sillä lähes puolet yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita, hän jatkaa. – Haluamme omalta osaltamme rahoituksen keinoin taata, että muutostilanteissa, kuten sukupolven- tai omistajanvaihdoksissa, mahdollisimman monen pk-yrityksen toiminta jatkuu. − Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jatkaminen on yhteiskunnankin näkökulmasta tärkeää, minkä vuoksi yrityskauppa on varteenotettava vaihtoeh-

Veijo Ojala to yrityksen perustamisen rinnalle. Erityisrahoittajana meillä on mahdollisuus ottaa kaupallisia rahoittajia enemmän riskiä, minkä vuoksi mukanaolomme varmistaa usein myös hankkeen koko rahoituksen järjestymisen, varatoimitusjohtaja Ojala tietää.

aloita suunnittelu ajoissa Yritysjärjestely vaatii aikaa, minkä vuoksi sen suunnittelu pitää

aloittaa ajoissa. Kannattaa myös käyttää asiantuntija-apua, jota sekä julkiset yrityspalveluorganisaatiot että yksityiset toimijat tarjoavat. Jokainen tapaus on erilainen, minkä vuoksi valmiiksi räätälöityjä ratkaisuja ei ole käytettävissä. Yrityskauppatilanteen yleisimmät ongelmat liittyvät arvonmääritykseen ja kokonaisrahoituksen järjestymiseen, Ojala sanoo. – Myös jatkajan löytyminen on usein haasteellista. On yhteiskunnankin edun mukaista, että toimintakykyisiä yrityksiä ei lopetettaisi jatkajan puutteen vuoksi. Jokainen yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, ja niihin täytyy sekä luopujan että jatkajan panostaa. Omistajanvaihdos on yrityksen elinkaaressa epäjatkuvuuskohta, josta uuden omistajan johdolla alkaa uusi yritystarina. Arvio vuositasolla tehtävistä yritysjärjestelyistä liikkuu 2 500 – 3 000 kappaleessa. Finnvera on vuosittain ollut mukana noin 1 000 –1 300 omistusjärjestelyn rahoituksessa. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Finnvera on ollut mukana 700 omistusjärjestelyssä ja tarjonnut niihin rahoitusta yhteensä 88,1 miljoonaa euroa.


11

Nro 8 • Lokakuu 2010

Verotus Osakeyhtiön purkaminen ja sen verokohtelu

lopettaessa liiketoimintansa ••Yrittäjän vapaaehtoisesti hän yleensä pyrkii myymään yrityksensä. Usein ostaja haluaa kuitenkin ostaa vain liiketoiminnan, OTM, MBA Jari Sotka kirjoittaa.

› Liiketoiminnan ostossa yrittäjälle jää jäljelle vanha osakeyhtiö, jossa suurimpana varallisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppahinta. Joskus liiketoiminta on kuitenkin niin yrittäjän henkilöön sitoutunutta, että sille ei luontevasti löydy ostajaa. Tällöin liiketoiminnan myyneet tai lopettaneet yrittäjät joutuvat päättämään, mitä tehdä jäljelle jääneelle osakeyhtiölle ja toisaalta miettimään, kuinka kauppahinnan saisi osakeyhtiöstä mahdollisimman kevyesti verotettuna nostettua yrittäjälle. Jos yrittäjällä ei ole tarvetta saada kauppahintaa välittömästi henkilökohtaiseen käyttöönsä, hän voi pitää osakeyhtiön ”säästöporsaanaan” ja käyttää sitä omana sijoitusyhtiönään ja nostaa sieltä vuotuiset osingot. Toinen mahdollisuus on osakeyhtiön purkaminen. Alla selvitän lyhyesti purkamismenettelyn pääkohtia ja henkilöosakkaan verotusta purkamisen yhteydessä. osakeyhtiön purkaminen menettelynä Kun osakeyhtiö on päättänyt lopettaa toimintansa, se asetetaan yleensä purkamista varten selvitystilaan. Samalla valitaan yksi tai useampi selvitysmies huolehtimaan purkamismenettelystä. Selvitysmies laatii tarvittaessa tilinpäätöksen selvitystilaa edeltäneeltä ajalta. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on realisoida yhtiön omaisuus sekä selvittää ja maksaa yhtiön velat. Tämän jälkeen osakas saa osakkeilleen tulevan osuuden yhtiölle jäävästä nettovarallisuudesta ( jako-osa). Jako-osa maksetaan rahassa, elleivät kaikki osakkeenomistajat suostu siihen, että jako-osana annetaan muuta omaisuutta. Purkamismenettely on mahdollista toteuttaa noin kuudessa kuukaudessa.

purkautuvan osakeyhtiön ja osakkaan verotus Purkautuvan osakeyhtiön verotus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä tilikaudelta. Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä eli käypä arvo. Luovutushinnan laskemisesta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa, kun poistot palautuvat verotettavaan tuloon ja todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon erotus verotetaan yhtiön tulona. Myös yhtiön tekemät varaukset tuloutuvat purkautumisvuoden verotuksessa. Vastaavasti purkaminen voi realisoida omaisuuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutushintaa suurempi.

kirjoittaja jari sotka on helsinkiläinen lakimies, joka on keskittynyt pk-yritysten liikejuridiikkaan ja yritysjärjestelyihin. Aiemmin hän on toiminut useita vuosia asianajajana helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Hänellä on myös usean vuoden yrittäjäkokemus.

jako-osa ja purkuvoitto Kun purkautuvan osakeyhtiön osakas saa osakkeitaan vastaan jako-osan, on kysymyksessä vaihto, eli osakkeet vaihdetaan yhtiön nettovaroista, säästöstä saatavaan jako-osaan. Henkilöosakkaan saamaan jako-osaan sovelletaan luovutusvoittoverotuksen säännöksiä. Jako-osana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan käypä arvo, eli sama arvo kuin mikä luetaan sen luovutushinnaksi purkautuvan yhtiön viimeisessä verotuksessa. Toisaalta, jos selvitysmenettelyssä yhtiön omaisuus on realisoitu, on yhtiössä enää jäljellä vain rahavaroja, jolloin arvostusongelmia ei synny. Jos saadun jako-osan käypä arvo on suurempi kuin osakkeiden hankintameno, erotus on osakkeenomistajan tuloa (purkuvoittoa). Osakeyhtiön purkamisesta syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa, jonka tuloveroprosentti on nykyisellään 28 %. Luovutusvoittoa laskettaessa jako-osuuden käyvästä arvosta vähennetään joko osakkeiden todellinen hankintameno tai ns. hankintameno-olettama, jos se on todellista hankintamenoa suurempi. Hankintameno-olettama on 40 %, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja 20 %, jos osakkeet on omistettu alle kymmenen vuotta. Jako-osana saadusta omaisuudesta maksettava vero on, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta, siten 16,8 %, ja alle kymmenen vuotta omistetuista osakkeista 22,4 %.

Koneyrittäjät vaatii käännetyn alv-järjestelmän rajoja selvemmiksi

••Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön 1.4.2011. Lotta Tammelin, teksti

› Rakennusalalle tulevan kään-

netyn alv-järjestelmän rajat on ohjeistettava selkeästi, vaatii Koneyrittäjät. Rajanvedot järjestelmän piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien palveluiden välillä on tehtävä selkeiksi, ennakoitaviksi ja mahdollisimman yksiselitteisiksi. Epäselvät rajat tietävät sekä yrittäjille että myös verottajalle ylimääräisiä kustannuksia, ajanhukkaa ja turhia taloudellisia menetyksiä, painottaa Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola.

mikä kuuluu, mikä ei? Verohallinto työstää parhaillaan ohjetta rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Koneyrittäjät odottavat ohjeen selkeyttävän rajoja siitä, mikä katsotaan järjestelmän piiriin kuuluvaksi toiminnaksi ja mikä ei. – Esimerkiksi voidaan ottaa kannonnosto. Kannonnosto on työlaji, jota tehdään niin tonttimailla kuin hakkuillakin, ja sen suorittavat yleensä puunkorjuuyritykset. Jos kannonnosto katsottaisiin rakentamispal-

veluksi, ostajan asema ratkaisisi sen, kuuluuko palvelu käännetyn alv:n piiriin vai ei. Sama ostajan aseman mukaan määräytyvä ”arpominen” käytettävän järjestelmän suhteen olisi edessä myös monissa metsänparannustoimissa, Matti Peltola selvittää. – Esimerkiksi yhteishankkeina toteutettavissa ojitus- ja tiehankkeissa, jotka koostuvat monista kymmenistä osakkaista, asiakkaina olevat metsänomistajat jouduttaisiin käymään yksitellen läpi sen selvittämiseksi, ketkä osakkaista ovat ”muutoin

kuin satunnaisesti rakennuspalveluita” myyviä ostajia ja näin käännetyn alv-järjestelmän piirissä. Tällaiselle metsänomistajalle, käännetyn alv:n piiriin kuluminen tulisi varmuudella yllätyksenä ja hänen velvoittamisensa alv:n maksuun saattaisi pikemminkin vähentää verotuloja kuin varmistaa niiden suorittamista, hän jatkaa. Ohjeistuksessa tulisikin Koneyrittäjien mukaan tunnistaa ja muodostaa ennalta-arvattavia loogisia kokonaisuuksia, kuten metsätalous ja sen harjoittamiseksi ostettavat palvelut.

– Selkeää olisi, että esimerkiksi kannonnosto ja metsänparannustoiminnaksi luettavat palvelut kokonaisuudessaan olisivat aina käännetyn alv:n ulkopuolella.

sekä käännettyä että normaalia Käytännössä käännettyyn alvjärjestelmään siirtyminen tietää useissa yrityksissä sitä, että jatkossa yrityksellä on sekä käännetyn alv-järjestelmän palveluita että normaalin alv-järjestelmän palveluita.

– Tältä ei voida välttyä, mutta tavoitteena ei saa olla se, että poikkeukselliseksi rakennusalalle tarkoitettu järjestelmä lopulta koskettaisi mahdollisimman laajasti myös muiden alojen yrityksiä, Matti Peltola sanoo. – Rajanvetoa tehtäessä selkeys ja vakiintuneiden toimialarajojen hyödyntäminen tulee asettaa mahdollisimman laajan soveltamisalan edelle, jotta uudistuksella päästään mahdollisimman hyvään ja ennakoitavaan lopputulokseen, hän jatkaa.

Tiedätkö, paljonko sähkö maksaa ensi vuonna yrityksellesi?

Vastaus on puhelinsoiton päässä. Soita energia-asiantuntijallemme numeroon 020 690 033. Soita nyt.

poiminta

› Osakeyhtiön purkamisen yhtey-

dessä on viisasta käyttää aina omaa tilintarkastajaansa tai juristia apuna verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua siitä, kuinka oman yrityksen purkamista verotettaisiin.

Ministeriö lähetti kirjeen 55-vuotiaille yrittäjille Tänä vuonna 55 vuotta täyttäneet ja täyttävät yrittäjät ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriöltä kirjeen. Siinä kannustetaan yrittäjää jatkamaan yritystoimintaa vielä monena vuotena jatkossakin. Kirjeen mukana on opas, joka neuvoo yrittäjää yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen silloin, kun omistajanvaihdoksen aika koittaa. Kirje ja opas on lähetetty noin 11 000 yrittäjälle. Lähes puolet suomalaisista yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita. Kuudennes yrittäjistä eli noin 40 000 on jo yli 60-vuotiai-

ta. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet omistajanvaihdosta harkitsevista yrittäjistä kokee jatkajan löytämisen ongelmalliseksi. – On tärkeää, että yrityksemme kehittyvät myös tulevina vuosina ja säilyttäisivät jo saavutetun kilpailukykynsä tulevaisuuden jatkajien käsissä. Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jatkaminen on myös yhteiskunnan intressi. Yrityskauppa on varteenotettava vaihtoehto yrityksen perustamisen rinnalla, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

Sähköä erikoisosaamista arvostaville


12

Nro 8 • Lokakuu 2010

Yrittäjät & kunta

Palvelukohteiden opasteluvat uusittava – ja ehkä merkkikin

••Palvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. Riikka Koskenranta, teksti

››Matkailukohteiden viitoitusohjeet ovat uudistuneet vuonna 2007. Samalla otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä. Täysin uusia tunnuksia määritettiin 11 kappaletta. Kaikki palvelukohteiden opasteet aiotaan käydä läpi määräaikaan mennessä. Viitoituksen tavoitteita Palvelukohteiden opasteita varten on hankittava tienpitäjän opastelupa. Lupaa haetaan maanteiden osalta ELY-keskuksen Lupapalveluista ja katujen osalta kunnasta. Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Alueilla laaditaan parhaillaan alueellisia opastussuunnitelmia matkailupalveluiden yhtenäisen opastamistavan aikaansaamiseksi. Laaditut opastussuunnitelmat ovat lupaviranomaisen tukena opastelupapäätöksiä tehtäessä. Kainuussa on käynnistetty opastussuunnitelman laatiminen, jossa käydään läpi palvelukohteiden ja -yritysten nykyiset opasteet ja kartoitetaan opastuskriteerit täyttävät kohteet.

ramboll Oy

− Aiemmin palvelukohteiden opastelupia on käsitelty pääasiassa yksittäistapauksina. Opasteiden takaa löytyvien palvelujen saatavuudesta ei aiemmin ole välttämättä ollut takeita vuosien päästä, Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jani Karjalainen sanoo. Ramboll on laatinut suunnittelutoimistona lukuisia opastusja viitoitussuunnitelmia matkailualueille. Myös palvelukohteen opastusmerkeissä käytettäviä värejä on uudistettu. Pääperiaatteena on, että kaikille tienkäyttäjille tarkoitetut opasteet ovat sini-

Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Johanna Vehkala

pohjaisia ja vapaa-ajan matkailijoille suunnatut opasteet ovat ensisijaisesti ruskeapohjaisia.

Ohjeita hakemukseen Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Johanna Vehkala kertoo yrittäjien kyselleen uu-

Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Kuva Vihannista. distuksen aikataulusta ja siitä, pitääkö kaikki opasteet uusia. − Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, niin silloin kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen.

ELY-keskuksen nettisivuilta löytyvän hakemuksen kanssa voi lähettää valokuvan opasteesta tai vanhan lupanumeron käsittelyn nopeuttamiseksi. Vehkalan mukaan merkkiä ei tarvitse uusia,

jos merkissä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 uudistuksessa, esimerkiksi hotelliopaste säilyy samana. Lupa kuitenkin uusitaan, joten hakemus on tällöinkin tarpeen.

Merkki auditoidulta valmistajalta Vuoden 2014 alussa alueesta vastaava hoitourakoitsija poistaa suunnitelmien ja lupapäätösten vastaiset merkit maastosta. Uuden toimintatavan mukaan opastelupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on aina uusittava, mikäli toiminta jatkuu. Palvelukohteiden opasteita koskevat uudet määräykset eroavat poistuvasta mallista niin, että liikennemerkkejä ei enää saa tehdä tai pystyttää itse tien varteen. Liikennemerkkitaulun valmistuksessa on käytettävä jotain ELY-keskuksen virallisesti auditoimista liikennemerkkivalmistajista ja pystytystyön saa tehdä urakoitsija, jolla on oikeus työskennellä tie- tai katualueella. Lupapäätöksen mukana lähetetään luettelo merkkivalmistajista ja muut tarkemmat ohjeet. Pirkanmaan ELY-keskus lähestyy palveluntarjoajia ensi vuonna kirjeitse tai tiedotteilla asiassa, lupapäällikkö Johanna Vehkala kertoo. Uusien viitoitusohjeiden aikana, kolmessa vuodessa on uusiutunut aika paljon vanhan asetuksen mukaisia, poistuvia merkkejä.

Palvelukohdeopasteiden vastuut Ennen lupahakemuksen jättämistä ››Ennen lupahakemuksen jättämistä kannattaa ottaa selvää, onko

omalle alueelle jo laadittu opastussuunnitelma tai milloin suunnitelma laaditaan. Laaditun suunnitelman mukainen opastuslupahakemus nopeuttaa lupa-käsittelyä.

››Ole suunnitelmien laatimisvaiheessa aktiivisesti yhteydessä alueen

Ely-keskukseen tai kunnan teknisen tai elinkeinopuolen edustajaan. Näin on paras mahdollisuus ennalta vaikuttaa tulevaan opastustapaan.

Kuka maksaa ››Liikennemerkkien uusimiskustannukset ovat palveluntarjoajan eli

yrittäjän vastuulla. Lupa on ilmainen, jos opastuksessa ei tapahdu muutoksia.

››Liikennemerkin tullessa elinkaarensa päähän vastaa palveluntarjoaja jälleen uuden liikennemerkin hankkimis- ja pystytyskustannuksista.

Kenellä on vastuu kunnossapidosta ››Liikennemerkkejä ylläpitää ja hoitaa alueurakoitsijan. Tämä käsittää

mm. lian, lumen ja jään puhdistamisen sekä pystytystolppien pienet oikomistyöt.

Kuinka kauan samalla luvalla ››Uuden toimintatavan mukaan opastelupa myönnetään viideksi vuo-

deksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on uusittava toiminnan jatkuessa. Jos merkkimuutoksiin ei viiden vuoden kuluttua ole tarvetta, ei opastusluvan uusiminen maksa mitään.

Asiamies edistää pienyritysten pääsyä julkishankintoihin

I R T Y Y K O S K

KELPA

L ES I AS PA LV E

U L

?

P

AR

“LÄHIVAKUUTUS“OMA YHTEYSHENKILÖNI “KOKONAISUUS TOIMII ASIAKKAANA TYYTYVÄISYYTENI LÄHIVAKUUTUKSESSA JA PALVELU PELAA RAKENTUU HYVÄLLE ON TÄYSILLÄ MUKANA PAIKALLISESSA KORVAUSPALVELULLE.” YRITTÄJYYDESSÄNI.” LÄHIVAKUUTUKSESSA.” Hannele Gustafsson, yrittäjä, Sisustusliike Jokikatu 6

››Varsinais-Suomen Yrittäjät on käynnistänyt maakunnan pienyrityksille hankinta-asiamiespalvelun, joka helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin. Palvelu esimerkiksi auttaa yrityksiä muodostamaan verkostoja laajempien kokonaisuuksien tarjoamiseksi. Aluejärjestön hankinta-asiamies palvelee yrityksiä koko Varsinais-Suomen alueella. Hankinta-asiamiehenä toimii Jorma Saariketo. Palvelu auttaa pienyrityksiä konkreettisella tavalla saamaan tietoa käynnissä olevista hankinnoista. Hankinta-asiamies tekee tarjouksia yrittäjien toimeksiannosta ja tarjoaa myös konsultti- ja neuvontapalveluita yrittäjille. Kuntien hankintayksiköille palvelu tarjoaa ajantasaista markkinatietoa niin yrityksistä kuin niiden erityisosaamisesta. Näin toiminta auttaa kuntia tarjouspyyntöjen tekemisessä.

EL

A

Varsinais-Suomi

Juha Junno, toimitusjohtaja, Oulun Kärpät Oy

Jope Ruonansuu, yrittäjä, Jopelix Oy

Palveluyksikkö ja verkkopalvelu Toinen hankintayksiköiden toimintaa helpottava ratkaisu on pienhankintojen ilmoituspalvelu, jossa hankintayksikkö voi ilmoittaa pienhankintansa sähköisesti nopeasti ja keskitetysti.

“LÄHIVAKUUTUKSEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELU SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN AIKAA JA EUROJA.” Janne Ojanen, yrittäjä, Liikelahjayritys JMC Oy

Yrittäjäasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*. Tervetuloa! Otamme sen henkilökohtaisesti. Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia.

*EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 (Yritysasiakkaat)

Aluejärjestön mukaan asiamiespalvelu tarjoaa kuntien hankkijoille joustavan toimintamallin, jonka avulla ne saavat enemmän laadukkaita ja kilpailukykyisiä tarjouksia laajalta yritysjoukolta.

Hankinta-asiamies palvelee yrityksiä ja hankintayksiköitä Turun Yrittäjäkeskuksessa osoitteessa Brahenkatu 20 (3.krs) Turku. Hankinta-asiamiehen verkkopalvelu palvelee osoitteessa www.hankinta-asiamies.fi.

Yrittäjillä paljon toiveita päästä mukaan Varsinais-Suomessa tehdyn kyselyn perusteella pienyritykset ovat erittäin kiinnostuneita julkisista hankinnoista. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti halunsa olla niissä mukana toimittajana. Yrittäjien suurimmat esteet tarjonnan lisäämiseksi ovat kilpailutusten monimutkaisuus, tiedonsaanti avoimista kilpailutuksista, oman osaamisen puute, liian suuret kertahankinnat ja aiemmat kokemukset. Yli puolet vastaajista ilmoitti ensisijaisen avuntarpeen kohdistuvan hankintojen seurantaan ja yrityskohtaiseen neuvontaan. Noin 40 prosenttia vastaajista toivoi verkostomaisen toimintatavan käyttöönottoa ja yritysten yhteistyön lisäämistä.

Hankintayksiköilläkin on hankalaa Kysely suunnattiin myös kuntasektorille eli Varsinais-Suomen alueen hankintayksiköille. Jopa 94 prosenttia kyselyyn vastanneista hankintayksiköistä ilmoitti hankintojen valmistelun ja toteutuksen vievän liikaa aikaa ja resursseja. Noin puolet kuntapuolen vastaajista katsoi hankintaprosessin olevan turhan monimutkaista ja tarjouspyyntöjen määrittelyn vaikeaa. Noin kolmannes kertoi kärsivänsä liian kireistä aikatauluista ja oman osaamisen puutteista kilpailutusten läpiviennissä.

Uusi laki sähköistää julkiset hankinnat

Hankintapäätös valtion ravintolapalveluista

Julkisten hankintojen kilpailutus voidaan kohta hoitaa kokonaan sähköisenä menettelynä. Hallitus ehdottaa asiasta lakimuutosta. Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen huutokaupan. Tämä vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa hankintamenettelyjä. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palveluja rakennusurakkahankintoja, joita julkiset tahot tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Samassa yhteydessä on tarkoitus tarkentaa hankinnan keskeyttämistä. Tavoitteena on, että hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuus hankinnan

Hansel Oy on tehnyt hankintapäätöksen valtionhallinnon ravintolapalveluista. Kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajiksi valittiin Fazer Food Services Oy, ISS Palvelut Oy ja Sodexo Oy. Uuteen puitejärjestelyyn sisältyy henkilöstö- ja opiskelijaruokailun järjestäminen asiakkaan tiloissa, kahviotoiminnan ylläpitäminen asiakkaan tiloissa sekä kokous- ja edustustarjoilun järjestäminen asiakkaan kokous- ja edustustiloissa. Uusi puitejärjestely sisältää myös erikseen tilattavat ravintolapalveluun liittyvät lisäpalvelut, kuten välipala- ja juoma-automaattien hoitopalvelut, ruuan kuljetukset ja asiantuntijapalvelut kuten ravitsemusluennot.

keskeyttämisen mahdollisuuksista vähenisi ja pienentäisi näin markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää. Esityksellä pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevien direktiivien sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevat säännökset. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2011 alussa.

››Suomen Laatupalkinto uudistuu. Vuonna 2011 tilalle tulee Excellence Finland -kehitysohjelma, johon voi lähteä kuka tahansa. Finaali korvaa entisen Suomen laatupalkinto -kilpailun. Vuoden 2011 finaaliin ilmoittaudutaan 28.2.2011 mennessä. Lisätietoja Laatukeskus Excellence Finland.


13

Nro 8 • Lokakuu 2010

BMW EfficientDynamics

Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.


14

Nro 8 • Lokakuu 2010

Johtaminen

Haluatko kilpailijoitasi paremmat kotisivut?

Ei ne syyt, vaan ne ratkaisut…

Klikkaa: fonecta.com

••Uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen, kertoo valmennuskonsultti Jukka Kataja.

Uuden ajan mediatalo

Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

et_yrittäjäsanomat_paremmatkotisivut_92x50mm.indd 1

21.10.2010 15.00

”Yrittäjyyskasvatuksen laatua kohennettava” Vuoden 2010 yrittäjyyskasvatuspäivien teemana oli yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu ja kasvatustieteiden tiedekunta järjestivät valtakunnallisen konferenssin yhteistyössä. – Yrittäjyys ja sen tutkimus on ollut osa Turun kauppakorkeakoulun strategiaa jo pitkään. Nyt osana Turun yliopistoa yrittäjyys on edelleen keskeistä, sanoi yksi yrittäjyyskasvatuspäivien järjestäjistä, tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun kauppakorkeakoulusta.

Miten eteenpäin? Yrittäjyyskasvatuspäivien avauksessa pääpuheenvuoron piti professori David Rae Lincoln Business School -oppilaitoksesta Iso-Britanniasta, Turun kauppakorkeakoulu kertoo verkkosivuillaan. – Koko Euroopassa taloudel-

lista suorituskykyä tulee parantaa. Onko yrittäjyys sopiva keino, Rae kysyi.

Uutta yrittäjyyttä Turun kauppakorkeakoulun mukaan uutta yrittäjyyttä leimaa Raen mielestä myös yrittäjyys julkisella sektorilla sekä naisyrittäjyys perinteisen yrittäjyyden maskuliinisuuden sijaan. Hän listasi yrittäjyyskasvatuspäivien keskustelujen pohjaksi kysymyksiä, joihin yrittäjyyskasvattajien pitäisi pystyä vastaamaan. – Miten vastaamme muuttuviin kulttuurisiin arvoihin ja sosiaalisiin odotuksiin ja muuttuviin taloudellisiin voimiin? Miten reagoimme muuttuviin opetusmetodeihin? – Suomelle on luonteenomaista ihmispääoman neuvokkuus ja kekseliäisyys. Yrittäjyyskasvatuksen laatua on kuitenkin kohennettava, Rae arvioi.

Palkanlaskentaseminaari 1.12. Kansallismuseon auditorio Mannerheimintie 34, Helsinki Keskiviikko 1.12. klo 9.30–16.00 9.30

››Miten johtaa alaisiaan oikein?

Miten antaa palautetta? Miten edetä kehityskeskustelussa? Jukka Kataja valmennukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneesta Easy Living Oy:stä kertoo vinkkejä, miten selvitä nykyaikaisista johtamisen haasteista. Valmennuskonsultti Jukka Katajan mukaan uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen. Hän nostaakin esiin toivon, kukoistuksen ja voimavarajohtamisen mallit. – Toivon johtaminen on nykyaikainen johtamismalli. Siinä ajatellaan, että johtajan pitäisi kannustaa ja luoda uskoa alaisilleen. Omasta mielestäni se on oikein hyvä johtamistapa. Yksi parhaita tämän mallin lähettiläitä Suomessa on Martti Ahtisaari, Kataja kertoo. Kukoistuksen johtamistyylissä korostuu Jukka Katajan mukaan vuorovaikutus. – Se, että meillä on kännykät ja muut tiedonvälityslaitteet ei pelkästään auta. Pitää olla kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Kukoistus syntyy siitä, että viestimme kasvokkain erilaisten ihmisten kanssa, Kataja sanoo ja korostaa erilaista ajattelua. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset eivät synnytä toisilleen lisäarvoa tai uusia ajatuksia. Vuorovaikuttakaa paljon työpaikallanne, siitä syntyy kukoistusta, Kataja vinkkaa. Kolmas nykyaikainen johtamisen malli on voimavarajohtaminen. Se perustuu hyvien ominaisuuksien esiin nostamiseen ja niiden ominaisuuksien vahvistamiseen. – Aika usein kaikesta etsitään ja nostetaan esiin heikkouksia. Voimavarajohtamisessa nimenomaan keskitytään hyvien puolien käsittelemiseen.

Ei syitä vaan ratkaisuja

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Työaikalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky ▪▪ Keitä työaikalaki koskee? Voidaanko työsopimuksella tai muutoin sopia, ettei työntekijään sovelleta työaikalakia? ▪▪ Mikä on työaikaa? Esimerkiksi missä tilanteissa koulutus- ja matkustusaika on työaikaa? ▪▪ Työajan järjestämisvaihtoehdot (erityisesti liukuva työaika ja erilaiset työajan tasoittumisjärjestelmät) ▪▪ Työaikapankki, milloin voidaan käyttää, miten siihen talletetaan ja miten siitä nostetaan työaikaa? ▪▪ Pekkasvapaa ja muu työntekijän poissaolo samanaikaisesti (aikaprioriteettiperiaate) ▪▪ Yli- ja lisätyön laskeminen erityisesti liukuvassa työaikajärjestelmässä ▪▪ Sopimukset kiinteistä yli- ja sunnuntaityökorvauksista. ▪▪ Suoritepalkalla olevan työntekijän peruspalkan määräytyminen korotettua palkkaa laskettaessa ▪▪ Työaikalakiin perustuvien saatavien vanhentuminen ▪▪ Harjoitustehtävä 1 11.30 Lounas

Kuka? Jukka Kataja on toiminut pitkään johtajien ja esimiesten valmentajana ja kouluttajana. Jukalla on myös pitkä kokemus organisaatioiden kehittäjänä. Lisäksi Kataja toimii useiden maajoukkueiden ja MM-tason urheilijoiden psyykkisenä valmentajana. Liikunta-alan peruskoulutuksen jälkeen hän on opiskellut ihmisen kasvuun ja vuorovaikutukseen sekä organisaatioiden kehittämiseen liittyviä taitoja. Kataja on taitava suggestoterapeutti ja yksi maan johtavista rentoutumisen asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut kirjoja työelämän kehittämisestä ja ihmisen henkisistä voimavaroista, jotka käytännönläheisen otteensa takia soveltuvat hyvin esimiesten luettavaksi.

Vaali suhteita Kataja painottaa myös suhteiden merkitystä työpaikoilla. Suhteella hän ei tarkoita bisneskontakteja vaan työpaikan sisäisiä vuorovaikutussuhteita. – Työpaikoilla suhteiden vaaliminen olisi tärkeää. Pitäisi miettiä, millä tavalla työpaikan sisälle luodaan hyvät vuorovaikutussuhteet. Tämä on ratkaisu kaikkeen. Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen kohtaamista, puhetta, kunnioitusta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista, Kataja määrittelee. Se on jaettu sosiaalinen tapahtuma: vuorovaikutus on viestintää. – Vuorovaikutukseen voi antautua, siihen ei voi pakottaa. Siihen pitää heittäytyä ja antaa aina itsestään jotakin. Miksi sitten vuorovaikutussuhteet ovat niin tärkeitä ja miksi suhteiden pitää olla hyvät tai oikeastaan paksut, kuten Jukka Kataja asian määrittelee? – Vuorovaikutussuhteiden pitää olla paksut, jotta niitä voi rasittaa. Jos sinulla on ohut vuorovaikutus, et voi olla mistään eri mieltä työntekijän kanssa. Normaaliin vuorovaikutukseen kuuluu se, että uskalletaan olla eri mieltäkin. Siitä ei tarvitse loukkaantua.

jen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio ei aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota, Jukka Kataja muistuttaa. Kataja näyttää ilmiön käytännössä. – Kehotan sinua: älä ajattele Vaaleanpunaista pantteria. Älä ajattele, miltä se näyttää tai miltä ohjelman tunnusmusiikki kuulostaa. Toimiiko? Heti aivot nostavat esiin mielikuvan Vaaleanpunaisesta pantterista ja sen tunnusmusiikista, vaikka nimenomaan kiellettiin. Aivojemme rajallisuuden vuoksi Kataja kehottaakin puhumaan alaisilleen mieluimmin tavoitteen mukaisesti. Näin asiat luonnistuvat paremmin.

Muista aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. Jukka Kataja

Kritiikki kahden kesken

JUKKA KATAJA Easy Living Oy:stä oli puhumassa Suomen Yrittäjien Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa lokakuun alussa. Kataja kertoi tilaisuudessa johtamisen uusista tuulista.

Ei yhden koon malleja Hyvä esimies on Katajan mukaan kuin salapoliisi, joka etsii jokaiselle sopivan lähestymistavan, vuorovaikutuksessa kun eivät ”yhden koon mallit” sovi. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaativat siksi erilaisen lähestymistavan. – Jos et hallitse vuorovaikutustilannetta, siitä tulee todella vaikeaa. Esimerkiksi kehi-

tyskeskusteluita pidetään usein hankalina ja turhina. Se johtuu siitä, ettei vuorovaikutustilannetta ole hallittu. Miten sitten vuorovaikutustilanteessa pitäisi toimia, että tulos olisi hedelmällinen? – Kunnioita ja arvosta henkilöä, jonka kanssa puhut. Keskity vuorovaikutukseen. Ajoita tilan-

Hyvä vai paha pomo? ja markkinointi -seminaarissa • •Johtaminen yrittäjiltä kyseltyä.

ne oikein. Aisti ilmapiiriä: onko nyt oikea hetki keskustella? Ole rohkea ja uskalla nostaa vaikeatkin asiat esiin. Lisäksi varmistu siitä, että vastapuoli on todella ymmärtänyt käymänne asiat oikein, Jukka Kataja opastaa. – Muista myös puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaisessa tilanteessa.

Jätä ei käyttämättä Joskus saattaa myös tuntua siltä, ettei viesti vuorovaikutuksesta huolimatta mene perille. Katajan mukaan asioita ja ohjeita kannattaakin toistaa useita kertoja, jotta ne varmasti tulevat ymmärretyksi. – Puhu lisäksi vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivo-

Myös kriittisen palautteen antaminen on niin johtamistyössä kuin muussakin elämässä usein vaikeaa. Kataja neuvookin muuttamaan kritiikin toivomukseksi, neuvoksi tai ohjeeksi. – Muista myös aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. – Kritiikki ja moitteet pitää aina antaa kahden kesken, sillä kasvojen menetys muiden työntekijöiden edessä on jokaiselle kova paikka. Kehut puolestaan voi antaa muiden kuullen, mutta siinäkin kannattaa olla varovainen, sillä kaikki eivät pidä siitäkään, Jukka Kataja ohjeistaa.

1. Minkälainen on hyvä pomo? 2. Entä hyvä alainen? 3. Mikä voi olla johtajan suurin alaisiin kohdistuva virhe? 4. Oletko itse hyvä pomo?

14.00 Kahvi

Juk

ka

Mau ri

12.30 Vuosilomalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky nen a ri Sa ▪▪ Vuosiloman ansainta erityisesti poissaolojen aikana ▪▪ Sairastuminen ennen vuosilomaa ja vuosiloman aikana ▪▪ Lomapalkan laskenta erityisesti määrä- aikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. ▪▪ Luontoisedut vuosiloman aikana ▪▪ Lomautetun työntekijän vuosilomaedut rki ▪▪ Harjoitustehtävä 2 Ku

Jukka Kataja kehottaa myös hyödyntämään ratkaisukeskeistä työskentelytapaa työpaikan ongelmatilanteissa. Ratkaisukeskeisessä ajattelumallissa keskitytään mieluummin ongelman ratkaisemiseen kuin sen syiden tai syyllisten pohtimiseen. – Sen sijaan, että pohdittaisiin huonon työilmapiirin syitä, mietittäisiinkin, mitä sille voi tehdä. Syyttelystä ei aiheudu muuta kuin entistä huonompi ilmapiiri. Jos etsitään plus-merkkisiä asioita, niitä myös saadaan ja sama toisin päin. Ihmisillä on tapana valittaa milloin mistäkin, ja joka puolel-

la törmää näihin ”valitteisiin”. Ratkaisukeskeisessä työskentelytavassa valitteet ja ongelmat muutetaankin tavoitteiksi. – No mikä se valite sitten on. Sehän on täyttymätön unelma. Täyttymättömätkin unelmat voi Jukka Katajan mukaan toteuttaa, kun valittamisen sijaan keskitytään toimintaan.

14.30 Työajan hallinta ja valvonta Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue ▪▪ Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot ▪▪ Ylityökirjanpito

16.00 Seminaari päättyy

Ilmoittautuminen viimeistään 22.11.2010 sähköpostilla kurssit@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 94, f. (09) 229 229 99

Kouluttajat: Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky, Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Pentti Patosalmi

Jouko Kanninen

Tarja Lundén

Leena Härmälä

Ferroplan Oy, 45 alaista Suomessa ja 6 Latviassa

Pääkaupunkiseudun Remonttimaailma Oy, 15 alaista

Metallituote Summanen Oy, 25 alaista

Helsingin kuudes asematunnelin apteekki, kolme alaista

1. Hyvä pomo ei ole alaistensa kanssa liian hyvä kaveri. Hyvä johtaja on kuitenkin empaattinen, tasapuolinen, rehellinen ja jämäkkä.

1. Rehti, reilu, reipas. Sellainen, joka saa hommat tapahtumaan. Työn tekeminen ei saa olla pomosta kiinni.

Jäsenhinta 220 € (+ alv) Normaalihinta 350 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

2. Säännöllinen ja motivoitunut. Hyvä alainen haluaa myös tietää yrityksen vision ja strategiat.

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

3. Pärstäkertoimen käyttö on paha virhe ja sillä menettää arvovaltansa. 4. Pärjään alaisteni kanssa hyvin, mutta huomaan, että kehittymisen varaa olisi. Kehityskeskusteluista saa arvokasta tietoa. Kehittyä voi aina.

2. Itseohjautuva ja oma-aloitteinen. Sellainen, jolta hommat sujuvat ilman vahtimista. 3. Rekrytointivaihe on tärkeä. Taustat on selvitettävä hyvin. Kaikista pahin on kuitenkin se, ettei pidä lupauksiaan. 4. Riippuu varmaan päivästä. Meillä on väkeä, jotka ovat olleet töissä yli kymmenen vuotta, joten kai olen jossakin onnistunut.

1. Antaa sopivasti liikkumavaraa, mutta pitää kuitenkin ohjakset käsissään. 2. Ymmärtää annetun vastuun merkityksen ja toimii yrityksen etujen mukaisesti. 3. Suuri virhe on se, että ajaa asiat firmassa umpikujaan niin, ettei keskusteluyhteys enää toimi. Se luo negatiivisen ilmapiirin. 4. Olen toiminut esimiehenä vasta niin vähän aikaa, että on vaikea sanoa vielä. Toivottavasti ainakin kehityn pomona.

1. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen. Suunta pitää olla selvillä. Jos määränpää ei ole itselle selvillä, ei voi johtaa muita. Näin sanottiin jossakin elokuvassakin. 2. Työstään innostunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen. 3. Epäoikeudenmukaisuus on pahinta. Se, että asettaa alaisensa eriarvoiseen asemaan. 4. Yritän olla. Oppi ei tee pahaa edelleenkään. Alallani johtamiskoulutus on hyvin vähäistä. Tutkintoon sitä ei kuulu, vaan osaaminen pitää hankkia itse.


15

Nro 8 • Lokakuu 2010

Liiketoiminta

Markkinointiviestintä vetää taas Lotta Tammelin, teksti

› Mainostajien Liiton Mainosbarometri kertoo markkinointiviestinnän myönteisen kehityksen jatkuvan ensi vuonna. Tutkimuksen vastaajista 40 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ensi vuonna. Vähentämistä suunnittelee 13 prosenttia. Kuluvan syksyn toimenpiteet toteutetaan pääosin alkuperäisen budjetin mukaisesti. Medioista verkkomainonnan voittokulku jatkuu, kun taas printtimedian saldoluvut ovat pääosin negatiivisia. Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä digitoimistojen käyttöä aiotaan lisätä eniten. Tutkimukseen vastanneista 94 prosenttia aikoo käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan ensi vuonna. Ha-

kukonemainontaa hyödyntää 85 prosenttia.

markkinointiviestinnän elpyminen jatkuu Mainosbarometrin vastaajista 40 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ensi vuonna, 13 prosenttia vähentää niitä ja 46 prosenttia säilyttää tämän vuoden tason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena muodostuva saldoluku on 27. Vastaava luku vuodelle 2010 oli 19. Mainontaansa lisäävät ilmoittavat kasvuksi keskimäärin 12 prosenttia. Budjettiinsa supistuksia kaavailevat aikovat leikata keskimäärin 15 prosenttia. – Mainostajat näyttävät uskovan talouden tasaiseen nousuun. Markkinointi-investointien mel-

ko maltillisissa kasvuaikeissa varmastikin taustalla heijastuu julkinen keskustelu eri kasvuennusteista, arvioi Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Kaikkia vastaajia tarkasteltaessa loppuvuosi 2010 näyttää menevän alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, joskin toimialoittain on jonkin verran eroja. Budjettiin verrattuna markkinointiviestinnän panostusten kehittymisen saldoluvuksi muodostuu yksi, kun lisääjiä on 21 prosenttia ja vähentäjiä 20 prosenttia.

Verkkomainonta jyrää edelleen Aiempien barometrien tapaan Mainostajien Liiton jäsenyri-

tykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median eri muotoja markkinointiviestinnässään. Eri välineistä suurimman saldoluvun saa jälleen verkkomedia kokonaisuudessaan (69). Tällä kertaa mobiilimarkkinointiviestintä (51) nousee sähköpostin (34) sekä sähköisten hakemistojen ja hakusanamainonnan (31) edelle. Television (4) ja radion (7) saldoluvut ovat positiiviset, mutta alemmat kuin edellisessä Mainosbarometrissa. Ulkomainonta, osoitteellinen suora, telemarkkinointi ja toimenpiteet myymälöissä ovat myös mainostajien suunnitelmissa. Printti- ja elokuvamediassa ei ilmene merkittävää piristymistä. – Verkon saldoluvut Mainosbarometrissa ovat olleet medi-

oiden korkeimpia. Myös taantumavuodelle 2009 saldo oli reippaasti positiivinen (47). Verkkomedian osuus mediamainonnan kokonaismäärästä nousikin viime vuonna jo 12,5 prosenttiin eli niukasti aikakauslehtimainonnan edelle, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

lähes kaikki aikovat käyttää sosiaalista mediaa Mainosbarometriin vastanneista 94 prosenttia aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter) markkinoinnissaan ensi vuonna. Niistä, jotka jo markkinoivat sosiaalisessa mediassa, 84 prosenttia aikoo lisätä käyttöään. Vähentämistä ei suunnittele kukaan.

Yritysten arvo noussut yli neljänneksellä Yritysten euromääräinen arvo on viidessä vuodessa kasvanut nopeimmin koulutus- ja rakennusaloilla. Taantuma leikkasi suomalaisyritysten arvosta 12 prosenttia, mutta ne selvisivät kriisistä paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa. Vuosina 2006 – 2010 koulutusalan yritysten arvo on kasvanut peräti 74 prosenttia, kertoo Suomen Asiakastieto Oy:n tuore tutkimus. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että toimialojen sisällä alueelliset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi koulutusalalla länsisuomalaisten yritysten arvo on lähes kaksinkertaistunut, kun taas Oulun seudulla alan yritysten

arvosta on hävinnyt 6 prosenttia. Pitkäjänteisen työn merkitys korostuu tutkimuksen mukaan rakennusalalla, joka on kärsinyt kilpailua vääristävästä kertakäyttöyritystoiminnasta ja harmaasta taloudesta. Siitä huolimatta toimintansa vakiinnuttaneiden rakennusyritysten arvo on viidessä vuodessa kasvanut 57 prosentilla.

taantuma vei kymmenyksen Pitkään tasaisena jatkunut yritysten arvonnousu koki kolauksen vuonna 2008, kun yritysten arvosta katosi peräti 12 prosenttia. Taantuman aiheut-

tama lasku jäi kuitenkin vuoden mittaiseksi ja kasvu-ura on saavutettu tämän jälkeen lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksen mukaan tyypillisen suomalaisyrityksen arvo on viidessä vuodessa kasvanut 26 prosentilla ja on tällä hetkellä noin 330 000 euroa. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset kestivätkin taantuman paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa, joiden arvosta leikkaantui vuonna 2008 peräti 37 prosenttia. Asiakastieto tutki euromääräisen arvon muutosta vuosina 2006 – 2010 yli 30 000 suomalaisyrityksessä.

Metropolitutkimuksen väite:

Yrittäjät valmiita maksamaan

päästöttömyydestä Helsingin ja Uudenmaan valtuutetut ja yrittäjät ovat valmiita maksamaan ilmastonsuojelusta ja energiantuotannon päästöttömyydestä, selviää MetropoliAreenan tuoreesta Metropolikyselystä 2010. Helsingin ja muidenkin Uudenmaan kuntien energialaitokset tavoittelevat toiminnassaan hiilineutraalia tulevaisuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajat ovat valmiita tukemaan tätä linjaa, vaikka se tarkoittaisi veronkorotusta tai sähkölaskun kasvua. Vihreistä yrittäjistä ja valtuutetuista 93 prosenttia ja kokoomuslaisistakin yli puolet (54 %) on valmiita maksamaan päästöttömyydestä, kun taas perussuomalaisista 69 prosenttia vastustaa. Myös yrittäjien enemmistö (51 %) kannattaa hiilineutraalia tulevaisuutta lisämaksuista, vastaavasti alle kolmannes yrittäjistä (32%) on asiaa vastaan.

Sampo Seppänen teistöviraston virkamiesraportin suunnitelmat, joilla rajoitettaisiin maalämmön rakentamista kaukolämpöverkon alueelle. Kaikki puolueet ovat maalämmön rakentamisen kieltämistä vastaan. Erityisen suurta vastustus on perussuomalaisten (75%) ja kokoomuksen (68%) riveissä.

maalämpöä kannatetaan

päästöttömyydellä liiketoimintamahdollisuuksia

Tulevaisuuden energialähteistä maalämmön käytön lisääminen sai eniten kannatusta. Yrittäjistä maalämmön takana oli 32 prosenttia vastaajista, valtuutetuista 30 prosenttia. Yrittäjät kannattivat myös tuulivoimaa (22 %) valtuutettuja (19 %) innokkaammin. Keskustan kannattajat lisäisivät ensisijaisesti puun ja biomassan (52 % vastaajista), vihreät tuulivoiman (52 %) ja kokoomuslaiset maalämmön (43 %) käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sosiaalidemokraattien kohdalla kannatus jakautui tasaisemmin eri vaihtoehtojen välille. Helsingin ja Uudenmaan alueen valtuutetut tyrmäävät yksiselitteisesti Helsingin kiin-

Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppästä tutkimustulokset ilahduttavat. – On positiivista kuulla, että uusiutuvan energian lisääminen tulevaisuudessa sai kannatusta laajasti. Uusiutuvan energian lisäämisellä parannetaan Suomen energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien ja tukitoimialojen toimintamahdollisuuksia, Seppänen muistuttaa. – Päästöttömän yhteiskunnan kehittäminen voi tuoda suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tuottamat taloudelliset ja työllisyyshyödyt osaltaan kompensoivat toimenpiteiden aiheuttamia kustannusrasitteita, hän jatkaa.

Tiedätkö, miten voit pienentää sähkön hinnanvaihteluun liittyviä riskejä?

Vastaus on puhelinsoiton päässä. Soita energia-asiantuntijallemme numeroon 020 690 033. Soita nyt.

Naisyrittäjien määrä kasvussa Lotta Tammelin, teksti

Työ- ja elinkeinoministeriön Yrittäjyyskatsauksen mukaan yritysten määrä kasvoi viime vuonna edelleen taantumasta huolimatta. Myös naisyrittäjien lukumäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa noin 266 000 yritystä ilman alkutuotannon toimialoja. Yritysten lukumäärä kasvoi edelleen taantumasta huolimatta, joskin kasvu selvästi hidastui aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kasvua vuoteen 2008 nähden kertyi 1,2 prosenttia. Yritysten määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on n. 99,8 prosenttia. Näistä alle 10 hengen yrityksiä oli 93 prosenttiyksikköä, joista pääosa työllistää alle 2 henkilöä. Nämä ovat yksinyrittäjiä ja satunnaisia työnantajia, ja ne muodostavat Suomen yrityskannasta lähes kaksi kolmasosaa. Myös yritysten lukumäärän kasvusta yli 90

prosenttia kohdistuu alle kahden hengen yrityksiin.

naisilla toiminimiä Yrittäjien määrä oli vuonna 2009 noin 251 000 (ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä), eli 9 prosenttia työllisistä. Yrittäjien ikärakenne on palkansaajia korkeampi. Naisyrittäjien määrä on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla, ja naisyrittäjiä on nyt noin kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjät ovat keskimäärin hieman nuorempia ja koulutetumpia kuin miesyrittäjät. Naiset toimivat miehiä useammin yksinyrittäjinä, sillä vain joka viides naisyrittäjä toimii työnantajana. Naisyrittäjien määrän kasvusta valtaosa onkin kanavoitunut yksinyrittäjyyteen. Naisten yrityksistä noin 80 prosenttia on toiminimiä, ja vain noin 20 prosenttia yhtiömuotoisia. Yli 10 työntekijää työllistää noin 2 prosenttia naisten yrityksistä.

Sähköä erikoisosaamista arvostaville


16

Nro 8 • Lokakuu 2010

Teollisuus

Alihankintateollisuus valinkauhassa

sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taantuma pudotti liikevaihtoa ••Alihankintateollisuutemme yli kolmanneksella. Entisen tason ei uskota enää palaavan, ei ainakaan kaikille eikä vanhoilla konsteilla. Harri Auramo, teksti ja kuvat

› Teknologiateollisuuden suuret yhtiöt aikovat harventaa alihankkijoitaan ja tavarantoimittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä varmemmin matalan kustannustason maiden toimittajia ja ostavat isompia kokonaisuuksia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomaille, lähemmäksi markkinoita. Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien on mentävä perässä, mikä vaatii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehittää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi ”noutaja”, kun päämiehen tilaus katkeaa. Sekakonepajojen tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Tällaisia huolia ja haasteita nostettiin esiin alihankintateollisuuden ammattimessuilla Tampereella syyskuussa, vaikka teollisuudessa on alkanut näkyä jo virkoamista. Elpymisen merkit ovat kuitenkin vielä heikot, varoitteli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto putosi taantuman aikana 30 prosenttia, mutta nousi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Laman pohja näyttää siis saavutetun, ja sitä edeltäneeseen hyvään tasoon voitaisiin Turusen mukaan nousta vuonna 2013 tai 2014. – Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi samalla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunopeus oli, hän huomautti. Pelko nousun epävarmuudesta johtuu siitä, että tilauskanta on nyt jakaantunut yritysten kesken harvinaisen epäyhtenäisesti. – Yritystemme tilauskannan kehityksen keskiarvo on vielä 38 prosentin päässä lamaa edeltävästä tasosta, mutta kuva on kuin haulikolla ammuttu: rakennemuutokseen jo ennen lamaa sopeutuneet yritykset ovat ilahduttavasti jopa yli tuplanneet tilauskantansa verrattuna lamaa edeltävään tasoon, mutta lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on tuon tason alapuolella.

tilaajaYhtiÖt ovat vielä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika. Joidenkin pitäisi pyöräyttää peli käyntiin, sanoo konepajayrittäjä Simo Siltala Blastjet Oy:stä.

alihankintamessuilla oli useita yrityksiä, jotka teettävät suomalaisille tilaajille teknisiä osia kaukomailla. Markku Seppälän Global Sourcing Finland teettää alihankintaa Kiinassa ja on panostanut vahvasti laadun varmistamiseen.

Suomessa ei kannata tehdä liian yksinkertaista työtä. Ilkka Niemelä

Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden komponentin ja yhden päämiehen alihankkijat, jotka ovat kauimpana loppuasiakkaasta.

erikoisosaamista ja omia tuotteita Mesera-Yhtiöiden toimitusjohtaja Pasi Poranen kertoi konepajakonsernin yritysten kasvaneen hyvää vauhtia 2000-luvun alussa, mutta se oli tavallaan näköharhaa: kasvu johtui pitkälti siitä, että asiakkaat ulkoistivat toimintojaan alihankkijoille. Tuolloin yhtymään kuului kymmenen konepajaa. – Tilanne oli mainio, mutta sitten poksahti. Vuonna 2009 maailma oli muuttunut, ja tarpeet laajalle järjestelmätoimittajuudelle vähenivät. Liikevaihtomme putosi 40 prosenttia, eikä selkeää elpymistä ollut näköpiirissä. Kannattavuus heikkeni rajusti ja ylikapasiteetti piti sen heikkona, Pasi Poranen selvitti konsernin kohtalonhetkiä. Taantuman aikana asiakkailla oli aikaa ryhtyä siirtämään valmistustaan ulkomaille. Porasen mukaan Meseralla ”ei jääty itkeskelemään” niiden perään vaan pantiin tuotanto uusiksi. Nyt Meseraan kuuluu kuusi yritystä, jotka toimivat kolmella valitulla toimialalla: metsänosturit ja nosturikomponentit, paperi- ja massateollisuuden ja energiateollisuuden koneenrakennus ja palvelut. Yksikköjä ovat mm. Salon Konepaja, Meseran Karhulan ja Paimion konepajat. Toimintaa on viety vahvasti tuotebisneksen suuntaan. – Sekakonepajan näkymät ovat pitemmällä aikavälillä heikot. Erikoisosaajien markkinat ovat laajemmat kuin perusosaajien. Sen sijaan, että meillä oli paljon myymätöntä kapasiteettia, päätimme valita ne toimialat, joilla meillä oli asiakkaille paljon annettavaa. Porasen mukaan toinen muutossuunta keskittyi omien tuotteiden ja suoran viennin osuuden nostamiseen. Konsernin suora vienti on kas-

olemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasiakkaille, kertoo toimitusjohtaja Heikki Ajanko. Yritys on sopimusvalmistaja Stera Technologies Oy. vanut parissa vuodessa 15 prosentista 38 prosenttiin, mikä on ”meidän mielestä kova juttu”. Yksi ratkaiseva askel oikeaan suuntaan oli metsäkonenostureiden valmistuksen ostaminen Cargotecilta. Puutavaranostureita valmistaa Mesera Salo, jolle osia toimittavat Salon Konepaja ja Mesera Paimio. – Omien tuotteiden valmistus pienentää sitä riskiä, että olisimme liian riippuvaisia alihankintamarkkinoista. Emme unohda sopimusvalmistusta, vaikka kasvatammekin uusia taimia. Emme myöskään ole enää siinä kuolemanvaarassa, että jos joku asiakas lähtee, niin meille tulee noutaja, Pasi Poranen tiivistää.

asiakkaiden perässä on juostava Vuoden alihankintayrityksenä palkitun Stera Technologies Oy:n toimitusjohtaja Heikki Ajanko kertoo, että yrittäjävetoinen Stera on joutunut tekemään selkeitä valintoja menestyäkseen muuttuneessa konepajamaailmassa.

– Asiakkaan tuotannon perässä on mentävä, missä hän sitten onkin. Lisäksi olemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasiakkaille, Heikki Ajanko kertoo. Mekaniikka- ja elektroniikkatuotteiden sarjavalmistukseen erikoistunut Stera syntyi viiden yrityksen liityttyä yhteen vuonna 2007. Yritykset olivat Levyosa Oy, Elektromet Yhtiöt, Hihra Oy, Aumec Systems Oy ja Beertekno Oy. Niiden yrittäjät ja yrittäjäperheet ovat myös uuden yhtiön suurin omistajaryhmä. Heikki Ajanko oli Hihran toimitusjohtaja. Toimipaikkojen määrää karsittiin ja keskitettiin. Steralla on Suomessa nyt seitsemän tehdasta, yksi Intiassa ja yksi tehdaslaajennus Virossa. Kumppaniyritys on Kiinan Shanghaissa. Yhtiö työllistää noin 520 työntekijää, ja pääkonttori on Kaarinassa. Steran omia tuotteita ovat jo parikymmentä vuotta olleet lentokenttien matkustajasillat, joita äskettäin toimitettiin Lissabonin lentokentälle 26 kappaletta. Omia tuotteita ovat myös elektroniikassa ja televiestin-

konepaja-automaatioon erikoistunut Petri Niittynen toivoo tilaajien hyödyntävän nyt innovaatioita ja ettei kaikkia alihankintoja noin vain vietäisi ulkomaille. Hänen yrityksensä on Cenic Finland Oy.

nässä käytettävät laitekaapit. Heikki Ajanko vannoo automaation lisäämisen puolesta, eikä vain kannattavuuden parantamiseksi. – Automaation lisääminen on Euroopassa tärkeätä, sillä se auttaa kilpailussa Aasiaa vastaan. Se tehostaa tuotantoa ja parantaa laatua. Automaattihitsaus tuottaa usein parempaa laatua kuin manuaalihitsaus. Taantuma pudotti Steran liikevaihdon 85 miljoonasta eurosta viime vuoden 60 miljoonaan. Ajangon mukaan tänä vuonna päästään niukasti takaisin kasvuun, noin 62 miljoonaan.

pienkonepajan liikevaihto virkoaa Hämeenkyröläinen Blastjet Oy suunnittelee ja valmistaa kuivapuhdistustekniikkaan perustuvia puhalluslaitteita ja myös nestepesukaappeja erikoissovelluksiin. – Vuosina 2007 ja 2008 teimme parhaat liikevaihtomme, se oli siinä puolen miljoonan huitteilla. Taantuman tullessa liikevaihto putosi puoleen. Tämä vuosi on parempi kuin

viime vuosi, mutta hyvien vuosien lukemiin ei tietenkään vielä päästä, tiivistää yrityksen toinen pääomistaja, insinööri Simo Siltala neljän hengen konepajan menneet lähivuodet. Blastjet Oy on perustettu vuonna 1993. Yrityksen alkuvaiheista asti mukana ollut Simo Siltala tuli osakkaaksi vuoden 1995 tienoilla, ja nyt hän ja toimitusjohtaja Juha Fagerroos omistavat 75 prosenttia yrityksestä. Blastjetin puhalluskoneiden suuttimet ampuvat pienenpieniä teräskuulia, lasipalloja, teräsrakeita, muovirouhetta, pähkinärouhetta ja muitakin hitusia, jotka valtavalla nopeudella puhdistavat ja muokkaavat kammion sisälle asetetun valmisteen pintaa erilaisia pintakäsittelyjä varten. Maalaus on niistä yleisin. Kappaleen ”pommittamisella” saadaan esine haluttaessa myös lujemmaksi tai sen pinta karheammaksi tai mattamaiseksi. – Hiekalla puhaltamisesta on pyritty pääsemään eroon, koska hiekka on kertakäyttöistä – se murenee ja sitä syntyy suuret kasat, jotka pitää kuljettaa pois jonnekin sijoitettavaksi.

Hiekkapuhallus on myös työntekijän hengitykselle haitallista. Teräskuulia voidaan käyttää jopa 200 kertaa, ja lasikuulatkin voivat kiertää puhalluskoneessa jopa kymmenkunta kierrosta, jos alhaisempi alle neljän barin paine riittää työhön, Simo Siltala selvittää. Konepajojen nousu taantumasta edistyy Simo Siltalan mukaan hitaasti, koska suuret tilaajayhtiöt ovat vielä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika kysynnän nousemisen varalle. – Kun päämiehille ei tule rahaa sisään, ei uskalleta investoidakaan. Velkarahan tuleva korkotaso askarruttaa. Joidenkin kuitenkin pitäisi pyöräyttää peli käyntiin, Siltala toivoo. Blastjetin päätuotteina ovat puhalluskaapit ja niiden sovellukset automaattikäyttöön. Tällaisia yksiköitä Blastjet toimittaa teollisuuteen kymmenkunta vuodessa.

pienyritys teettää työt asiakkaille kiinassa Konetekniikan diplomi-insinööri Markku Seppälä toimi Suunto Oy:llä

Alihankintaan erityishuomio, siellä syntyy innovaatioita laatukeskuksen toimitusjohtaja Pia Kauma

piti häkellyttävänä suomalaisyrityksissä havaitsemaansa ristiriitaa. Hän puhui Nikolai Sourcing Ltd:n järjestämässä hankintaseminaarissa. Suuri osa yrityksistä toimii verkostoissa alihankkijana, päämiehenä, osatoimittajana tai palvelun tuottajana. – Useissa yrityksissä liikevaihdosta muodostuu jo 75 prosenttia alihankintaverkostossa. Äskettäisen väitöstutkimuksen mukaan puolet yrityksen ideoista ja innovaatioista tulee asiakkaiden ja toimittajien muodostamasta toimintaympäristöstä. Pia Kauman mukaan Laatukeskuksen kyselyn mukaan yrityksissä näyttäisi olevan ristiriitaa siinä, miten yritykset reagoivat kehitystarpeisiin. Verkoston tärkeydestä huolimatta valtaosa yrityksistä vastaili, että alihankkija- ja kumppanuustoiminnassa ei ole juuri mitään vikaa eli niitä pidettiin

organisaatioissa miltei vähiten kehittämisen tarpeessa. – Sen sijaan kärkisijoilla kehittämistarpeissa mainittiin mm. ihmisten johtaminen ja henkilöstön työhyvinvointi. Kuten myös innovaatioiden tuottaminen ja kaupallistaminen. Pia Kauma heitti ilmaan kysymyksen, onko tässä nyt juostu suositun kehittämiskohteen, jopa muotiasian perässä, ja jätetty samalla varsin tärkeä alihankintaverkosto heikommalle huomiolle.

pienemmätkin mukaan vientiin Teknologiateollisuuden johtaja Ilkka Niemelä harmitteli seminaarissa sitä, että hänen toimialansa vienti on aivan liikaa muutamien suuryritysten varassa. – Pienempienkin yritysten on päästävä enemmän mukaan

suoraan vientiin, ja sitä me yritämme edesauttaa. Ollaanhan Ruotsissakin aivan toisella tasolla. Ilkka Niemelän mukaan teknologiateollisuuden elpyminen on vielä ollut vaatimatonta. Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste on alhainen; sen pitäisi nousta yli 80 prosentin, jotta investoinnit lähtisivät liikkeelle. Niemelän mukaan suuryhtiöt siirtävät alihankintaa kustannussyistä ulkomaille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi auttamatta huonoin vaihtoehto: täällä ei vain kannata tehdä liian yksinkertaista työtä. Paljon työtä ja vaivaa suomalaisella teknologiateollisuudella on edessään saadakseen jalansijansa maailmanmarkkinoilla entiseen kokoon. Ilkka Niemelällä oli esittää myös myönteinen viesti: – Pitkällä aikavälillä maailman väestökehitys takaa sen, että kysyntää riittää. Pitää vaan löytää omat osaamisalueet.

tuotekehitys- ja hankintatehtävissä, kun hän vuonna 2004 päätti ponnistaa yrittäjäksi. Yritys on Global Sourcing Finland Oy, ja se tuottaa suomalaisille teollisuusasiakkaille teknisiä osia Kiinasta. Seppälän kumppanina on Suomessa yksi diplomi-insinööri ja Kiinassa kaksi insinöörikoulutuksen saanutta sikäläistä asiantuntijaa. Nelikko valvoo ”viimeisen päälle” tuotteiden ja valmistusmenetelmien laatua ja tarjoaa asiakkaille myös tuotekehitystä. Yrityksellä on kasvuaikeita. Markku Seppälä ei kadu hetkeäkään yrittäjäksi ryhtymistä, vaikka tähän asti palkkatyö olisi tuonut paremmat tienestit. Yrittäjän vapaus kiehtoo, kun saa nauttia voitoista itse, ja sekin hänelle sopii, että häviöt saa kärsiä omissa nahoissaan. Se antaa lisää haasteita, sanoo Seppälä, tyytyväinen yrittäjä. Tampereen messuilla oli esillä ennätysmäärä sourcing-yrityksiä, jotka teettävät suomalaisille asiakkaille alihankintatöitä Kiinassa ja KaakkoisAasiassa. Markku Seppälän mukaan hänen yrityksensä liikeidea poikkeaa useista muista kilpaveikoista. – Me otamme koko vastuun siitä tavarasta, mitä Kiinassa tuotetaan. Me ostamme ne itsellemme ja myymme suomalaisille asiakkaille. Eräillä alihankinnan teettäjillä vastuu jää asiakkaalle, jos sen saama tavara on epäkuranttia. Vastaavassa tapauksessa tavara on meidän vastuulla, ei asiakkaan ongelma, Seppälä kertoo.

taantuma toi aikaa tuotekehitykseen Tamperelainen yksinyrittäjä Petri Niittynen siirtyi päätoimiseksi vuonna 2007, kun konepajateollisuudessa oli vielä kova ralli päällä. Petri Niittynen käytti taantuman pari hiljaista vuotta tuotekehittelyyn. Hänen yrityksensä Cenic Finland Oy tarjoaa konepaja-automaation ohjelmistoja ja koulutuspalveluja. Nyt liikevaihto näyttää taas niin hyvältä, että laajentaminen on mielessä. Niittynen on pitkän linjan diplomiinsinööri, joka ennen teknillistä korkeakoulua kävi työn ohella ammattikoulun ja teknillisen opiston. Liki 25 vuoden työkokemus sisältää paitsi konepajoja myös opettamista ammattioppilaitoksissa Valkeakoskella. Perusleipää Niittyselle tuo ruotsalaisen Fructus Datan edustus, joka käsittää jyrsintä- ja sorvausohjelman metallien työstöön. Hänen itse kehittämät tuotteet ovat sorvausohjelmisto spesiaalikierteille, ohjelma työstökoneiden asetusten dokumentointiin ja tiedonsiirtoon sekä ohjelma NC-tekniikan opetuksen apuvälineeksi. Petri Niittynen ei ole yrittäjäurallaan kokenut mitään erityisiä esteitä, mutta yksi toivomus hänellä on suomalaisille teknologiayrityksille: – Jotta Suomessa saadaan konepajojen rattaat pyörimään, siihen tarvitaan paitsi innovatiivisuutta myös vähän isänmaallisuutta, etteivät suuret yhtiöt ihan noin vain veisi alihankintoja ulkomaille.


17

Nro 8 • Lokakuu 2010

Nuori yrittäjä TÄYTTÄ ASIAA | Tomi Kartano

Johtajuus kiinnostaa nuoria puolet nuorista haaveilee toi-

mivansa tulevaisuudessa johtavassa asemassa. Tulos käy ilmi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin ry:n TNSGallupilla teettämästä tutkimuksesta. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista haaveilee toimivansa tulevaisuudessa johtavassa asemassa. Yleisimmin nuoret haaveilevat toimivansa yritys-

johdossa, mutta myös järjestöjohtaminen ja valtionhallinto kiinnostavat. Johtaviin tehtäviin on siis tulevaisuudessakin tulijoita. – Tutkimustuloksessa ilahduttaa se, että nuoret haluavat tarttua päätöksentekijän rooliin, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. – Nuorilla on vahva usko omiin

edellytyksiinsä toimia johtajana. Nuoria pitäisikin kannustaa johtajuuteen antamalla heille enemmän vastuuta. Yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa paitsi työntekijöitä, myös suunnannäyttäjiä ja päätöksentekijöitä, Manninen summaa. – Kolmasosa nuorista pitää järjestöja yhdistystoimintaa hyvänä paikkana

oppia johtajuutta. Moni nuori toimii järjestötöissä, joissa opituilla asioilla on suuri merkitys myös työelämässä, Manninen toteaa. Useimmin nuoret kokevat, että johtajuutta opitaan työelämässä. Neljäsosa miehistä pitää armeijaa merkittävänä johtamistaitojen oppimisen paikkana. Tutkimuksen mukaan johtava asema

kiinnostaa nuoria, koska he haluavat vaikuttaa yrityksen tai yhteisön asioihin. Perusteluissa nousevat esille myös hyvä palkka sekä se, että nuoret kokevat omaavansa näkemyksiä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Nuoret, jotka eivät haaveilleet toimivansa johtavassa asemassa, uskoivat muiden haluavan johtajaksi hyvän palkan takia.

Yksinyrittäjä jää äitiyslomalle ”oman toimen ohella” FOKUKSESSA

Susanna Muurman-Ovaska tiivisti työtahtia kuukausi ennen synnytystä, ••Mainostoimistoyrittäjä kun asiakkaat varautuivat yrittäjän äidiksi tuloon ja tilasivat töitä etukäteen.

AKTIIVI

Riikka Koskenranta, teksti Petri Ovaska, kuva

› − Sain pahimman ruuhkan alta pois ennen synnytystä ja ensimmäisiä kuukausia. Yrittäjä harvoin jää etukäteen äitiyslomalle. 37-vuotias Muurman-Ovaska kertoo, että asiakkaat ymmärsivät tilanteen ja 99-prosenttisesti kaikki ovat iloisia yrittäjän puolesta. pienempi vaihde päälle Uskaltaako yksinyrittäjä laittaa bisnestä kiinni tai pienemmälle vaihteelle äitiysloman ajaksi? − Itse en uskaltanut laittaa lappua luukulle, mutta pienemmälle vaihteelle ehdottomasti. Nykypäivän maailma ymmärtää aika hyvin elämäntilanteet, jolloin tehdään pienemmällä vaihteella. Vuodesta 2008 päätoimisena yrittäjänä toimineen Susanna Muurman-Ovaskan mukaan hyvä asiakassuhde kestää myös hiljaisemman hetken. Nuorkauppakamarissa ja Suomen Yrittäjissä vaikuttava yrittäjä ja kahden kuukauden ikäisen Elsa-tytön äiti tekee töitä kotona silloin, kun Elsa on päiväunilla tai yöunilla. − Nykypäivänä sähköinen kommunikointi on onni, se on ehdoton asia tällä hetkellä. Kasvotusten tapaamiset ovat vähentyneet todella minimiin. Äitihän ei kelloa katso, työt voidaan tehdä myös yömyöhäisellä. Pääasia on, että deadlinesta pidetään kiinni.

Vaikka bisnes on melkein as usual, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein. Uusasiakashankinta on jäänyt nyt sivummalle, sillä kaikkeen ei vuorokauden tunnit voi riittää. Yrittäjä-äidin mies piti isyysvapaata alussa, ja vielä on vähän säästössä ns. pahan päivän varalle. Nuorkauppakamariharrastuksessa aikanaan tavannut pariskunta on jo vienyt Elsankin mukanaan kamaritilaisuuksiin; lokakuinen viikonloppu vierähti Ahvenanmaalla kansallisessa vaalikokouksessa.

ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan a) Nuorkauppakamarin toimintaan? – Uteliaisuus ja halu verkostoitua.

b) Suomen Yrittäjien jäseneksi? – Halu tietää yrittäjyydestä ja saada tukea.

sysäys yrittäjäksi Helsinkiläinen Susanna MuurmanOvaska meni mukaan Keskuspuiston nuorkauppakamariin vuonna 2001. Pari vuotta myöhemmin hän perusti naisporukalla Havis Amanda – nimisen kamarin. − Kamarimaailmassakin nykypäivän trendi on brändäytyminen. Varmasti jokaiselle löytyy mielenkiintoinen nuorkauppakamari, kun Helsingissä toimii jo viisi sellaista. Muurman-Ovaskalle oman nuorkauppakamarin rohkaisuilla ja tuella oli hyvinkin suuri rooli yrittäjäuralle lähtemisessä. Hänen mukaansa järjestön verkoston tuoma paine omaa ammattia kohtaan ajoi hänet yrittäjäksi. − Tällä hetkellä ainakin 50 prosenttia asiakaskunnasta on tullut nuorkauppakamarin verkostojen kautta. Asiakaskunnan lisäksi verkostosta on löytynyt alihankintakontakteja painotaloon jne. Suomen Yrittäjissä hän on melko tuore jäsen, mutta kiinnostusta aktivoitua yrittäjäjärjestössä löytyy. Yrittäjä-äiti on jättänyt kamarin hallituspaikat jo pari vuotta sitten, tämän vuoden hän kuuluu kansalliseen vaalilautakuntaan, ensi vuoden suunnitelmissa on olla aktiivinen jäsen. − Nuorkauppakamari on vienyt yrittäjyyden ohella niin paljon aikaa, että loppuaika menee perheelle. Yrittäjän illat täyttyvät paljolti lehtien ja julkaisujen taittojen parissa. Hänelle työtehtävissä mieluisinta on kuitenkin yritysilmeiden suunnittelut; uutta on aina kiva luoda.

2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta? − Ehdoton ykkönen on verkostot, niin liike-elämässä kuin yksityisellä puolella. Järjestöissä eri tehtävissä voi kasvaa itse johtajana, mikä yksinyrittäjällä on vähäisempää. Johtajan ominaisuudet ovat tulevaisuuden kannalta tärkeä asia. Järjestöistä saan tavallaan myös työyhteisön, mikä on yksin toimivalle henkireikä.

Jäsenmäärän kehitys Suomen Yrittäjissä

J

äsenmäärä Suomen Yrittäjissä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Positiiviseen jäsenkehitykseen löytyy loogisia selityksiä, kuten jatkuva edunvalvontatyö sekä jäsenille järjestettävät tapahtumat ja koulutukset. Lisäksi jäsenmäärän kasvuun on vaikuttanut se tosiasia, että yritysten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Jäsentyytyväisyyskyselyn perusteella yksi tärkeä liittymiseen vaikuttava tekijä on yrittäjyys-aate. Kuitenkin viime vuosina yrittäjyys-aatteen merkitys tutkimusten mukaan on lähtenyt laskuun. Itselleni käsite yrittäjyysaate on kovin vieras ja luulen, että ajatukseni jakaa myös moni muu nuori yrittäjä. Väitänkin, että tulevaisuudessa aatteellisuuden perusteella ei jäsenmäärää enää kasvateta. Tällä hetkellä jäsenmäärässä on tapahtunut jotain, mitä ei ole aikoihin tapahtunut, jäsenkasvu on hidastunut ja paikoin jopa pysähtynyt. Tällä hetkellä on meneillään suuria rakennemuutoksia, jotka vaikuttavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Tuotantoa tehostetaan jatkuvasti ja yritykset ovat pakotettuja miettimään toimintatapojaan uusiksi. Ei ole siis mikään ihme, että tehokkuusajattelu olisi siirtymässä myös muualle. Suomen Yrittäjien on tarjottava yrittäjille palveluita, joita muualta ei saa. Yrittäjät haluavat rahoillensa vastinetta ja Suomen Yrittäjien jäsenmaksu ei tee tässä kohtaa poikkeusta, se ei ole mikään kannatusmaksu vaan sillä pitää saada tuloksia. Tässä kohtaa mielestäni järjestössä on onnistuttu. Suomen Yrittäjät julkaisevat satoja kannanottoja vuodessa edunvalvonta-asioissa ja ovat jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin. Lisäksi hyvin toimiva valiokuntajärjestelmä Suomen Yrittäjissä takaa yrittäjien äänen kuulumisen lainsäädäntöasioissa. Tämän tyylisen vaikuttamisen ansioita on aika vaikeaa mitata, mutta seuraamalla yrittäjien kotisivuja voi jokainen todeta, miten paljon työtä suomalaisen yrittäjyyden puolesta järjestössä tehdään. Uskon, että jäsenmäärä lähtee taas kasvuun, kun tehdään nyt oikeita ratkaisuja, eikä vain odotella parempia aikoja. Yksi suuri muutos olisi järjestön julkisuuskuvan päivittäminen ajanmukaiseksi. Tähän löytyy varmasti apujoukkoja nuorten yrittäjien valiokunnasta.

3. Mieleenpainuvin tilanne,josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa? − Nuorkauppakamarissa mieleenpainuvin hetki oli vuonna 2004, kun minut palkittiin järjestön maailman parhaana puheenjohtajana yhdistystasolla. Kansainvälisyys on mukava osa nuorkauppakamaritoimintaa.

4. Motto − Jos tähyilet tähtiä, saat kaupanpäällisiksi taivaan..

5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi?

Vaikka Bisnes on Susanna Muurman-Ovaskalla melkein as usual äitiysvapaan aikaan, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein.

− Kun olen itse tyytyväinen työhöni, sitä kautta saanut asiakkaan tyytyväiseksi ja lapsi on saanut tarpeeksi huomiota eikä ole kärsinyt tekemisestäni.

Tomi Kartano Varsinais-Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien toimikunta, jäsen VSY:n työvaliokunta, nuorten yrittäjien edustaja SY:n hallitus, varajäsen

Kelpaisiko auttava käsi? Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat – mutta meneekö koko firma nurin, jos itse kompastut? Yrittäjän Omaturva on niitä tilanteita varten. Sen avulla voit vaikkapa palkata sijaisen, jotta itse saat toipua rauhassa. Huojenna huoliasi ja kutsu asiantuntijamme luoksesi juttusille numerosta 01019 5101 tai osoitteesta tapiola.fi/omaturva


18

Nro 8 • Lokakuu 2010

Ulkomaat

Portugalissa taistellaan velkojen ja yritysrahoituksen kanssa

CoPyrIGHT © m-braIN oy

Eurooppaa edestakaisin

taloustilanne epäilyttää yrittäjäjärjestön johtajaa maan Kreikkaa paremmasta organisoinnista huolimatta. ••Portugalin Julkisen sektorin kulut ja pankkien epämääräinen toiminta kaatuvat usein pienyrittäjien niskaan. − Pienyrittäjien merkitys Portugalin kansantaloudelle on merkittävä. Portugalin 30 000:sta yrityksestä 99 prosenttia on mikrokokoisia, pieniä tai keskisuuria. Isoja yrityksiä on vain 800.

Markus Ahonen, teksti ja kuva

› Yrittäjäyhdistys NERA:n toimistossa Etelä-Portugalin Louléssa Vitor Neto on työn touhussa. Kymmenen kilometrin päässä etelärannikon Faron turistikaupungista pohditaan alueen yritysasioiden ongelmia. Lama röykkyyttää koko Portugalin taloutta rajusti. Maan pelätään vajoavan entistä syvemmälle talouskurimukseen jopa koko Euroopan tasolla. Alkuvuonna Kreikassa ja Irlannissa koettu huoli julkisista veloista levisi nopeasti myös Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Portugalin nimeä on heitelty jo seuraavien suuren talouskatastrofin kokevien maiden joukossa.

Vientiin potkua

Pienyrittäjien merkitys Portugalin kansantaloudelle on merkittävä. Vitor Neto

klikkejä löytyy, korruptio riivaa Julkisen velan määrä matalan bruttokansantuotteen kasvun maassa on yksi Euroopan suurimpia. Julkinen sektori työllistää 750 000 ihmistä. Jättimäiset kulut sosiaali- ja eläkemaksuissa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työttömyyden hoitamisessa rasittavat. Paineet ovat suuret, sillä klikkejä löytyy myös yrityspuolella. − Suurimmat yritykset työskentelevät ei-sosiaalisektoreilla – kuten rakennusalalla – julkisella rahalla. Vaarallinen tilanne. Jos verrataan suurten ja pienten yritysten rahaa, suurilla yrityksillä on vain vähän pankin rahaa. Suuret maksut kaatuvat pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienet yritykset eivät kuitenkaan pääse julkisen ja yksityisen sektorin partnershiphankkeisiin mukaan. Vitor Neto pitää Portugalin talousongelman suurena osana myös korruptiota.

Vitor neton mukaan yrittäjäjärjestörintamalla on luvassa näinä aikoina suuria muutoksia. Kaksi suurta järjestöä yhdistyy aivan lähiaikoina yhdeksi suureksi. − Pienissä finanssipankeissa harrastetaan offshore-touhua. Valtio tukee näiden pankkien toimintaa, mikä on huono tässä tilanteessa.

Vitor Neto on Portugalin yrittäjäjärjestö AIP:n varapuheenjohtaja ja turismialan johtaja. Hän on Portugalin entinen matkai-

luministeri, pitkäaikainen turismialan yrittäjä, joka on nähnyt erityisesti Algarven seudun turismin nousun, mutta myös haavoittuvuuden.

− Alue on liikaa turismiin pohjautuva. Se näkyy laman aikana tuloissa ja työllisyydessä. Kun koko maan työttömyysprosentti on 11, se on Algarven seudulla 15.

Kaksi järjestöä yhdistyy portugalin yrittäjäjärjestöissä on tapahtumassa näinä viikkoina paljon. AIP on yhdistymässä toisen yrittäjäjärjestö AEP:n kanssa suuremmaksi järjestöksi, jonka nimeksi tulee CIP-CEP. Uusi järjestö on tunnustettu valtion social partnership -kumppaniksi. − Järjestönä emme ole olleet poliittisesti läsnä, vaan olemme erittäin merkityksellisiä käytännön toimijoita. Järjestämme konferensseja ja koulutuksia työntekijöille ja jäsenille ja tarjoamme toimitiloja jäsenyritysten käyttöön. Yhteistyötä tehdään myös taloudellisten alueorganisaatioiden kanssa. Suhteet poliitikkoihin ovat hyvät. Algarven alueella rasitteena ovat kuitenkin valtaa pitävien poliittisten puolueiden blokit. − Kuntahallinto on täällä hyvin korporatiivista. Puolueilla on mielessä vain seuraavien vaalien voitto. − Ongelmana täällä on myös, ettei Algarvessa ole alueellista visiota eikä näkemystä eri alueiden välisestä yhteistyöstä.

Lappilaisyrityksiä kannustetaan kansainvälistymään Rovaniemen Kehitys Oy on käynnistänyt Lappi Grow Now -ohjelman, joka tähtää alueen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen. Valmennusohjelman toteuttaa Finpro, joka avaa samalla uuden aluetoimistonsa Rovaniemelle. Ohjelmaan pääsee mukaan 12 –15 pk-yritystä, joiden haku on jo lopuillaan. Hanke rahoitetaan Lapin ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella. Ohjelma ajoittuu vuosille 2010 – 2011. – Rovaniemen kansainvälistymisstrategian tavoitteena on edistää alueen elinkeinon kasvua

liian turismipohjainen

kansainvälisillä markkinoilla. Tämä edellyttää yrityksiltä jatkuvia vientiponnisteluita, mutta myös kansainvälisen osaamisen kehittämistä, kertoo toimitusjohtaja Juha Seppälä Rovaniemen Kehitys Oy:stä. Lappi Grow Now -ohjelma soveltuu yrityksille, jotka ovat esimerkiksi käynnistämässä vientitoimintoja, hakemassa uusia markkina-alueita, viemässä tuotteita tai palveluita kansainvälisille markkinoille tai haluavat tehostaa jakelukanavaansa. Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista yritysjohdon ja avainhenkilöiden käyttöön.

Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2010 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Yrittäminen pessimististä Yrittäminen ei ole Portugalissa nykyisin arvostettua, Vitor Neto arvioi. − Harvalle kiireiselle yrittäjälle yrittäminen on stimuloivaa. Nuorten yrittäjien rahoituksen saanti on huonossa taloustilanteessa entistä vaikeampaa. − Tarvittaisiin ideoita, strategioita ja pääomaa. Ilman taloudellisia edellytyksiä yrityksiä ei voi kehittää. Jos täällä olisi julkinen pankki pienille yrityksille, se helpottaisi tilannetta. Nyt julkinen pankki on kriisissä. Suuntaus on huonoon päin myös jo olemassa olevien yritysten kohdalla. Monelle perheyritykselle ei enää löydy perheen sisältä jatkajaa. − Koulutuksen esimerkiksi lakialalla tai kirjanpidon puolella saanut nuori päätyy muiden palvelukseen. Poikani on valmistunut kirjanpitäjäksi ja työskentelee toisen palveluksessa.

Ympäristöalan pk-yrityksiä tuetaan Kiinan markkinoille Monikansallinen hanke edistää eräiden Suomen, Ruotsin ja Viron alueiden pk-yritysten pääsyä Kiinan kasvaville markkinoille. Hankkeen mukaan Kiinan kovalla kasvulla on seurauksensa, jonka johdosta maassa tarvitaan erityisesti rakenteellisten ja ympäristöongelmien ratkaisuja ja asiantuntemusta. Noin 2 miljoonan euron EUhanke Bench kokoaa piiriinsä ympäristöosaamisen yrityksiä, jotka voivat olla Itä-Götanmaalla, Ruotsissa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Virossa. Bench sisältää myös kiinalaisten yritysten investointimahdollisuuksien lisäämisen kyseisille kohdealueille. Monikansallisen Benchin suomalaisina toteuttajina ovat Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Lahden keskus sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö

Oy Lakes. Benchin ensimmäisenä vaiheena on tunnistaa potentiaaliset pk-yritykset. Aalto yliopiston Lahden keskuksen tehtävänä on pk-yrityksien tukeminen liiketoimintakontaktien luomisessa Kiinaan selvittämällä esimerkiksi, mitkä ovat mahdollisuudet ja esteet Kiinan-viennin lisäämisessä, miten tunnistaa potentiaaliset yhteistyöyritykset ja miten julkinen sektori voi parhaiten auttaa yrityksiä niiden vientiponnisteluissa. Lakes pyrkii lisäämään kiinalaisia investointeja kohdealueille. Tärkeimmät toimenpiteet ovat kiinalaisten investointistrategian parempi ymmärtäminen, paikallisten klustereiden ja investointiympäristöjen kartoitus, potentiaalisten kiinalaisinvestoijien tunnistaminen ja yhteistyön luominen kiinalaisten ja paikallisten toimijoiden kesken.

Neto toivoo Portugalin Kreikkaa paremman organisoitumisen säästävän maan pahimmilta yllätyksiltä. − Täytyy varautua kriisin lisäksi myös rakennekriisiin. Meille on tärkeää ymmärtää EUsuhteiden tärkeys ja tämän hetken ristiriitojen merkitys pienen Portugalin taloudelle. Strategisia muutoksia on tehtävä, jotta kompetenssimme paranee. Strategian teossa olen optimistinen. Neto näkee mahdollisuuksia vientipuolella. Niitä riittäisi EU-viennin lisäksi myös entisten siirtomaavalta-aikojen alusmaiden ja kielisisarusten kuten Angolan, Mosambikin ja Brasilian suuntaan. Modernien alojen lisäksi aktivointia voisi tehdä myös perinteisillä aloilla, kuten kalataloudessa. − Teollisuuspuoli ei ole kehittynyt riittävästi, eikä meillä ole todellista maataloutta. Tämä on hyvin vaikeaa Euroopan pienelle maalle ja sen tulevaisuudelle pienellä alueella.

AIP:n agendassa on selkeän portugalilaisen talousstrategian eteenpäin vieminen ja prioriteettien määritteleminen. − Poliittinen propaganda näyttää paljon ”muka-tärkeitä” asioita uusista teknologioista. Pitää olla vaatimattomampi. Optimismi ja realismi ovat tärkeämpiä. Vitor Neto arvostelee portugalilaiseen yhteiskuntaan tunkeutunutta korporativismia ja politiikan toimimattomuutta. Yhteiskunnan huolestuttaviin suuntauksiin hän puuttuu mainitsemalla hiljattain ilmestyneen talouslehden maan suurimpien vaikuttajien listan. Kärjessä on rahoitusalalla toimivan perheyrityksen johtaja. − Tämä on portugalilaisen talouden realiteetti.

ti. Innovaatiounioni on Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluva lippulaivahanke.

Oxfordin yliopiston ja espanjalaisen Oviedon yliopiston toteuttama kansainvälinen laajakaistatutkimus kertoo Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien laadun olevan kuudenneksi paras maailmassa. Suomi on parantanut sijoitustaan edellisvuotisesta tutkimuksesta selvästi. Tutkimuksen tilaaja on Cisco Systems.

Viestintäministeri Suvi Lindén on ilahtunut Suomen hyvästä sijoituksesta runsaan 70 maan vertailussa. – Olemme tehneet oikeita asioita. Suomen laajakaistapalveluiden laatutason perusteella meidät liitettiin niiden maiden joukkoon, joiden laajakaistavalmius vastaa jo huomisen haasteita, Lindén toteaa.

voi 0,7 prosenttia. Ranskan pankin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yritysten taloustilanne on kohentunut edelliskvartaaleista. Yritysten investoinnit ovat siten myös kasvussa.

Voisi olla paremmin ajoitettua › Konjunkturinstitutetin mukaan Ruotsin finanssipolitiikan tulisi olla paremmin ajoitettua. Yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson

puolestaan kritisoi budjettia puutteista uusien työpaikkojen luomiseksi. Erityisesti hän toivoo matalampia työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Bank of america palkkaa › Bank of America aikoo

vuoden 2010 alkuun mennessä palkata 1 000 uutta pienyrityksiin keskittynyttä pankkiiria. Heistä ensimmäiset aloittavat toimensa Dallasissa, Los Angelesissa, Baltimoressa and Washington, D.C.:ssä. Toimihenkilöiden tarkoituksena on olla mah-

dollisimman paljon läsnä asiakasyrityksissä ja tutustua niiden toimintaan. Bank of American mukaan se haluaa näin sitoutua kasvattamaan sitoutumistaan pienyrityksiä kohtaan. Hanke kohdistuu yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 3 miljoonaa dollaria.

työnantajat pelkäävät › Työnantajat pelkäävät ehdotetun eläkejärjestelmän vaikeuttavan yritysten kasvua Isossa-Britanniassa. Eläkeministeri Steve Webbsin suunnitelman mukaan työnantajien tulisi sijoittaa 3 prosenttia työntekijöiden palkoista eläkekassaan. Forum of Private Busines-

sin Phil McCabe varoittaa hallinnollisen taakan käyvän kalliiksi pienyrityksille. Tutkimuksemme osoittavat, että kaksi kolmasosaa jäsenistämme toivoo hallituksen kantavan osan näin häiritsevän työllisyyslainsäädännön aiheuttamasta tuskasta, hän toteaa.

osoitetaan mieltä › Ranskassa osoitetaan mieltä eläkeuudistusta vastaan. Mielenilmauksiin on osallistunut eri arvioiden mukaan satoja tuhansia tai miljoonia ihmisiä. Ranskan suunnitteleman eläkeuudis-

tuksen mukaan eläkeikää nostettaisiin kahdella vuodella. Mielenosoituksia aiotaan jatkaa edelleen. Pahimmassa tapauksessa lain hyväksyminen saattaa johtaa lakkoiluun.

lisätyövoimaa › Neljä kymmenestä Ruotsin

pk-yrityksen johtajasta aikoo palkata uusia työntekijöitä ensi vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia yritysjohta-

jista uskoo joutuvansa irtisanomaan, ilmenee Far-tilintarkastusjärjestön tekemästä tutkimuksesta.

t&k-investoinneilla vetoapua työpaikkoihin Tuore selvitys osoittaa, että yhteinen tavoite t&k-investointien lisäämisestä kolmeen prosenttiin BKT:stä loisi onnistuessaan 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja kasvattaisi vuotuista BKT:tä jopa 795 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten Eurooppaan tarvitaan muun muassa miljoona uutta tutkijaa. Innovaatiounionin tilasta keskustellaan vuosittain erityisessä innovaatiokokouksessa.

poimintoja innovaatiounionin toimenpiteistä › Komissio kehittää uuden indikaattorin, joka koskee nopeasti kasvavien

Suomen laajakaistat syynättiin Englannissa ja Espanjassa

› Ranskan pankki ennustaa maan bruttokansantuotteen kasvavan vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia. Tilastokeskus Insee ennustaa kasvun olevan 0,4 prosenttia. Vuoden toisella neljänneksellä BKT kas-

strategiaa eteenpäin

Innovaatiounionin tavoitteena on parantaa innovoinnin edellytyksiä Euroopan komission Innovaatiounioni-hankkeella on tavoitteena parantaa tutkimuksen ja innovoinnin puite-edellytyksiä ja rahoituksensaantia. Näin halutaan varmistaa, että innovatiiviset ideat voidaan muuttaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatiounionissa hyödynnetään julkisen sektorin toimia yksityisen sektorin stimuloimiseksi ja uusien ideoiden markkinoille tuloa haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi. Esteisiin kuuluvat rahoituksen puute, tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden hajanaisuus, julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin ja hidas standardoin-

ranskan pankki ennustaa

innovatiivisten yritysten osuutta taloudesta.

› Hankkeen puitteissa esitetään toimenpiteitä rahoituksen saannin

saksa suosii suuria › Financial Times Deutschland kirjoittaa Saksan keskisuurten yritysten ongelmista. Marburgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 58 prosenttia haastatelluista 2 300 yrittäjästä kertoi olevansa valmis myymään yrityksensä kohtuullisesta

summasta. Talouskriisin aikana yrittämisestä on monella mennyt ilo. Haastavat markkinat, suuryrityksiä suosiva politiikka ja vaikeudet hankkia pääomaa vaativat keskisuurilta yrityksiltä tällä hetkellä valtavaa kestävyyttä

hallitus auttaa › Ison-Britannian hallitus valmistelee miljardien rahoitussuunnitelmaa pienyritysten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on antaa yrityksille lainoja, joil-

la vanhoja paljon energiaa syöviä laitteita voidaan vaihtaa uudempiin siten, että takaisinmaksu suoritetaan pienenevistä energialaskuista saaduista säästöistä.

paran-tamiseksi. Komissio aikoo ehdottaa järjestelmää rajat ylittäville pääoma-sijoituksille.

› Komissio pilotoi ensi vuonna Euroopan julkisen sektorin innovaatio-

tulostaulun. Komissio aikoo kuulla työmarkkinaosapuolia innovaatiotalouden levittämisestä kaikille ammattitasoille.

› Komissio ehdottaa, että hallitukset varaavat erityisbudjetit innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen julkisiin hankintoihin. Tätä kautta on määrä luoda vuosittain vähintään 10 miljardin euron hankintamarkkinat innovaatioille, jotka parantavat julkisia palveluja.

› Euroopan immateriaalioikeusjärjestelmä tarvitsee uudenaikaistamista. Sopimukseen pääseminen EU-patentista toisi yrityksille 250 miljoonan euron säästöt vuodessa.

ilmasto paranee › Ranskan teollisuuden liike-

toimintailmasto on tuoreimpien tutkimusten perusteella parantunut syyskuun aikana. Yritysjohtajat arvioivat liiketoiminnan jatkaneen kasvua.

Myös Ranskan yleinen liiketoimintailmasto on parantunut. Kaupan puolella on tapahtunut kehitystä, mutta rakennusalalla ollaan vielä varovaisia.


19

Nro 8 • Lokakuu 2010

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ. Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä. Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

if.fi

010 19 15 00

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan. Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.


20

Nro 8 • Lokakuu 2010

Yrittäjä

Tiukentuneet EU-määräykset johtivat uuden teurastamon rakentamiseen

••Vainion perheyritys päätti investoida kokonaan uuteen liha-alan laitokseen, kun EU pisti pienteurastamot tiukille määräystensä kanssa. Tavoitteemme on olla Suomen suurin lammasteurastamo.

Harri Auramo, teksti ja kuva

››Mäntsäläläisen yrittäjän Hannu Vainion ei kannattanut enää korjata vanhaa pienteurastamoaan uusien EU-määräysten mukaiseksi, vaan hän käynnisti uuden lammasteurastamon rakentamisen. Yritystoiminta katkesi liki vuodeksi, kun viranomainen ei antanut vanhalle jatkoaikaa. Naapurikuntaan Orimattilaan nousi pikavauhdilla maan suurin lammasteurastamo, jossa teurastetaan myös hevosia ja nautoja. Moduulirakenteisen liha-alan laitoksen toimitti valmispakettina koneineen päivineen kauhajokinen Kometos Oy, joka on vienyt ulkomaille paljon elintarvikkeiden tuotantotiloja. Uudenaikaisen teurastamon myötä yrityksessä käynnistettiin uuden sukupolven sisäänajo. Toimintaa jatkaa uusi yritys Vainion Teurastamo Oy, jossa Hannu Vainio on enemmistöosakkaana. Toimitusjohtajaksi siirtyi Hannun sisarenpoika Miikka Depner, josta tuli samalla perheyrityksen osakas. Molemmat tekevät perustyötä pienyrityksessä, joka heidän lisäkseen työllistää 3 – 4 henkilöä. Miikka Depner jatkaa alan yritystoimintaa suvun neljännessä polvessa. Hannu perusti Teurastamo Hannu Vainio Oy:n vuonna 1986, ja sitä ennen hänen isänsä ja isoisänsä olivat ansainneet elantonsa teuraskarjasta. Viime vuoden loppuun asti lampai-

Miikka Depner

tiin katkaisemaan alkuvuodesta. –Meiltä loppuivat tulot pahaan aikaan, juuri kun investoitiin. Tilanne oli hankala myös tukkukauppiaille ja tietysti lampureille, jotka joutuivat turhaan soittelemaan meiltä teurastusaikoja, Miikka Depner kertoo. –Jotain positiivista siitä katkosta on koetettu ottaa irti. Olemme pystyneet miettimään kompastuskiviä, joita meillä on ollut mutta joihin ei vaan koskaan ollut aikaa kiinnittää huomiota.

Liikevaihto kaksinkertaistuu

Miikka Depner jatkaa Hannu Vainion teurastamotoimintaa, joka siirtyi Mäntsälän puolelta Orimattilaan upouusiin ja EU-normien mukaisiin tiloihin. ta teurastettiin Hannun tilan piirissä Mäntsälän Hautjärvellä. – Tiedossa oli, että siellä rajat tulevat vastaan ja viranomaiset tulevat sulkemaan teurastamon. Vanhaa laitosta remontoitiin vuosien varrella

moneen kertaan, ja laajennettiinkin, mutta EU:n uusien hygieniamääräysten tullessa ei ollut enää järkevää investoida sinne mitään. Parempi tehdä kokonaan uusi, Miikka Depner kertoo.

Vainio ja Depner toivoivat vanhalle teurastamolle vielä jatkoaikaa, koska uusi hanke oli käynnistetty puoli vuotta aikaisemmin ja se oli myös viranomaisten tiedossa. Jatkoaikaa ei myönnetty, ja yritystoiminta joudut-

Uusien tilojen myötä tavoitteet ovat korkeammalla. Aiomme olla ensi vuodesta alkaen ylivoimaisesti Suomen suurin lammasteurastamo, sanoo Depner. Hän toivoo ja uskoo, että vanhat asiakkaat tulevat takaisin tuotantokatkon jälkeen. Vuoden mittaan on kyselty, että koska teillä taas alkaa. Tilauksia ei vielä lokakuun alussa voitu ottaa vastaan, koska tarkka aloituspäivä tiedetään vasta Eviran lopputarkastuksen jälkeen. Lampaita tuodaan Keski-Pohjanmaalta asti. Markkinoitakin ajatellen Orimattila tarjoaa teurastamolle hyvän sijainnin: se on lähin teurastamo Lahden ja pääkaupunkiseudun talousalueella. Tähänastinen yhden miljoonan liikevaihto tulee kaksinkertaistumaan. Alkuvaiheessa laitoksessa lopetetaan ja käsitellään noin 150 lammasta tai 15 nautaa päivässä sekä hevosia tilanteen mukaan. Depner kertoo rahoituksen kahden miljoonan euron investointiin järjestyneen aika mutkattomasti. ELY-keskuksen investointituki oli suuri apu, ja myös Finnvera on mukana pankin ohella. Orimattilan kunta tarjosi sopivan tontin.

Sukupolvenvaihdos lihaa leikatessa Uuden teurastamon suunnittelu oli hyvää vauhtia jo menossa Kometok-

sen Kauhajoen tehtaalla, kun tuli esille myös Vainion teurastamoperinteen siirto nuorempiin käsiin. – Se oli vuosi sitten, kun leikattiin lihaa siinä pöydän ääressä. Hannu sanoi, että hän taitaa olla liian vanha vetämään uutta teurastamoa, niin että lähtisitkö sinä, Miikka Depner muistelee. Yön yli nukuttuaan hän sanoi aamulla Hannulle, että kyllä se käy, mutta et sinä voi tästä kokonaan livistää. Depneristä tuli vähemmistöosakas ja toimitusjohtaja, ja Hannu jatkaa pääomistajana ja hallituksen puheenjohtajana. Taustapiru ja minä juoksupoikana, Miikka heittää. Miikalla on alun perin metallialan koulutus. Useita vuosia hän kuljetti karjaa Hannu Vainiolle viikonloppuisin, kunnes siirtyi sitten kokonaan teurastamon puolelle töihin.

Laitos koeajettiin jo Kauhajoella Uusi teurastamo piti saada pystyyn nopeasti. Siinä oli tärkeä syy, miksi toimittajaksi valittiin Kometos Oy. Moduulirakenteinen teurastamo tehtiin Kauhajoella, ja se kasattiin kokoon jo Kometoksen hallissa: katsottiin että kaikki on kohdallaan ja toimii. Sitten teurastamo purettiin ja rahdattiin osina Orimattilaan, jossa pystytys ja kytkentä kunnallistekniikkaan tapahtui kuukaudessa. Laitoksen kokonaisala on 500 neliötä ja navetan 100. Myös Kometoksen toimitusjohtaja Raimo Niemi on tyytyväinen kauppaan. Se edesauttaa yhtiön vientimarkkinointia. – Saamme käyttää tätä laitosta yrittäjien myötävaikutuksella referenssikohteena, jota voimme helposti tulla näyttämään ulkomaisille asiakkaille Helsinki-Vantaan lentokentältä, eikä meidän vientimiesten tarvitse viedä heitä Siperiaan, Raimo Niemi sanoo. Kometos on toimittanut elintarvikkeiden tuotantolaitoksia paljon kaukomaille ja ns. kehittyvään maailmaan. Kaukaisimmat ovat Alaskassa ja Omanissa. Yhtiöllä on toimintaa 24 maassa. Yhtiöllä on 30 työntekijää ja sen tuloksesta syntyy miltei 90 prosenttia viennistä, joinakin vuosina jopa 100 prosenttia. Liikevaihdon kasvu on tänä vuonna ollut 38 prosenttia ja viime vuonnakin 10 prosenttia

Kotisiivousyritykseltä vaaditaan monen taidon osaamista Kotisiivousyrittäjältä odotetaan paljon. Työympäristönä koti on vaativa, sillä asiakkaiden kodit ovat erilaisia niin materiaaleiltaan, kalusteiltaan kuin sisustukseltaan. Asiakkaat odottavat saavansa laadukasta palvelua, jonka perusteet vaihtelevat henkilöittäin. Monesti on murrettava myös ennakkoluuloja. Siivoustyön mitoitus on hankalaa, koska olosuhteet ja asiakkaan vaatimukset vaihtelevat talouskohtaisesti. Yksityiskohtainen suunnitelma kotisiivouksen sisällöstä helpottaa palvelun tuottajaa ja ostajaa, korostaa Työtehoseura, joka on selvittänyt ammatillista kotisiivousta ja sen kehittämistä. Sopimuksessa kannattaa käydä tilakohtaisesti läpi siivouksessa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät. Tätä varten Työtehoseurassa laadittiin yksityiskohtainen luettelo siitä, minkälaisia toimenpiteitä kodin ylläpitosiivous voi koskea ja mistä tehtävistä on mahdollisesti sovittava erikseen.

Yrityksen siivousvälineillä laatua työhön

Älä ole älytön! Kotisivukoneella kuka tahansa osaa tehdä kotisivut itse! Kokeile kaksi viikkoa ilmaiseksi osoitteessa: www.älytöntä.fi

Osa yrityksistä siivoaa kotitalouden omilla välineillä ja osa yrityksen välineillä. Kun palvelun tuottaja käyttää yrityksen siivousvälineitä, silloin se voi varmistua niiden toimintakunnosta ja puhtaudesta sekä vastata tuloksen laadusta. Kotisiivoukseen liittyy monia tehtäviä, joiden rasittavuus korostuu yhtäjaksoisissa ja usein toistuvissa työtehtävissä. Esimerkiksi ikkunan ja parvekelasien pesussa on ongelmallisia tilanteita, joissa pesijä joutuu kurkottelemaan erilaisissa työasennoissa. Usein on tarve myös nousta joko jakkaralle tai käyttää tikkaita, jolloin siihen liittyy myös turvallisuusriski.

Askeleen ei tarvitse paljon mennä sivuun, kun seurauksena on kaatuminen. Kurkottelua voidaan vähentää pitkävartisilla ja säädettävillä työvälineillä. Pitkäjaksoinen imurointi on raskasta, kun työntekijä joutuu usein kumartelemaan ja kurkottelemaan matalien huonekalujen alle. Imurit ovat usein myös äänekkäitä, mikä lisää työn rasittavuutta. Imuroinnin sijasta kannattaa kokeilla laajempien sileiden lattioiden moppaamista pölyä sitovalla kuituliinalla. Ammatillisen kotisiivouksen hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita -tiedotteeseen on koottu siivoojien erilaisia toimintatapoja, fyysistä ja henkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä sekä miten niitä voidaan vähentää. Kotityöpalvelua koskeva laatujärjestelmä valmistuu syksyllä 2010. Lisätietoja sivuilla www.tts.fi.

Siivous ei korvaa säännöllistä liikuntaa Siivoustyö on sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa. Kotisiivouksessa työasennot rasittavat selkää, hartioita, niskaa ja jalkoja. Siivooja itse on tärkein työväline, jonka toimintakunnosta on pidettävä huolta. Liikunta on hyvä tapa ylläpitää toimintakykyä, ja se palauttaa päivän rasituksista.

››Uudet aluetoimistot. Finpro vahvistaa alueellista verkostoaan avaamalla toimistot Poriin ja Rovaniemelle. Näin verkosto kattaa kaikki maakunnat. Finprolla on nyt toimistot 11 paikkakunnalla Suomessa. Finpro on suomalaisyritysten kansainvälistä menestystä edistävä asiantuntijaverkosto.

Enemmistöllä taloyhtiöistä ei ole ajantasaista kuntoarviota Kuntoarvio on ajan tasalla Uudellamaalla 58 prosentilla taloyhtiöistä, muualla Suomessa vain joka kolmannella yhtiöllä. Kuntoarvion tekeminen on nyt ajankohtaista, kun taloyhtiöt valmistelevat uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimia viiden vuoden korjaustarveselvityksiä. – Korjaustarveselvitystä ei voi tehdä ilman kuntoarviota tai muita asiantuntijaselvityksiä, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo. Uusi asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1.7.2010. Kehitettävää on myös kuntoarvioiden laadussa, sillä vain reilu kolmannes isännöitsijöistä on selkeästi tyytyväisiä kuntoarvioihin. 61 prosenttia isännöitsijöistä kertoo kuntoarvioiden hintojen nousseen selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistön kunnon arviointiin liittyviä palveluita on isännöitsijöiden mielestä saatavilla varsin hyvin. Energiakatselmuksen on toteuttanut 14 prosenttia taloyhtiöistä ja erillisen energiatodistuksen on laatinut 16 prosenttia yhtiöistä, selviää Isännöintiliiton teettämästä kyselystä, johon vastasi 194 isännöitsijää. Merkittävä osa isännöitsijöistä ei osaa ottaa näiden palveluiden laatuun lainkaan kantaa. Kysely tehtiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Suomessa on 80 000 asuntoosakeyhtiötä, 2 000 isännöitsijää ja 800 isännöintiyritystä.

InnoBuusterilla innovaatioita elintarvikealalle Viikki Food Centre on kehittänyt menetelmän, InnoBuusterin, jonka avulla elintarvikealan yritys pystyy luomaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja kasvunsa ja kehityksensä tueksi. InnoBuusteri tuo yrityksen käyttöön eri alan huippuosaajista ja asiakkaan edustajista koostuvan BuusteriTIIMIn, jolla voi tarpeista riippuen olla osaamista elintarviketieteiden lisäksi vaikka muotoilusta, käyttäytymistieteistä tai jopa musiikin alueelta. InnoBuusteri voidaan toteuttaa yksittäiselle yritykselle tai saman haasteen edessä olevalle yritysryhmälle. InnoBuusterin toteuttaminen on tehty yritykselle mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Ohjelman toteutukseen voi lisäksi hakea julkista rahoitusta. Viikki Food Centre on pääkaupungilla sijaitseva, elintarvikealan kehitysorganisaatio, joka tarjoaa ratkaisuja teknologian kehitykseen, kaupallistamiseen ja innovaatiotoimintaan.

Testaa henkilöturvasi yrittäjähuoltamolla Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa. Sivuston henkilökohtaisella huoltotestillä voit kartoittaa, ovatko elintapasi ja vakuutusturvasi ajan tasalla. Yrittäjän henkilöturvaan liittyvät asiat löytyvät tiiviistä sosiaaliturvaoppaasta. Yrittäjähuoltamon chatissa voit keskustella reaaliaikaisesti asiantuntijan kanssa yrittäjän henkilövakuuttamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Chatista vastaa Fennian Yrityspalvelukeskus ja se palvelee arkisin virka-aikaan. Lisäksi tutustut palvelussa toisiin yrittäjiin: Sivustolla esitellään yrittäjiä, jotka vastaavat ajankohtaisiin, yrittäjän arkeen liittyviin kysymyksiin. Verkkosivuston ensimmäinen versio avattiin lokakuussa, ja jatkossa palvelua kehitetään käyttäjiltä saatujen kehitysehdotusten ja palautteen perusteella. Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän tavoitteena on näin palvella yrittäjiä entistä paremmin auttamalla heitä löytämään vaivattomasti tärkeää tietoa omasta henkilöturvastaan ja sen parantamisesta. Palvelu toimii osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

››Tilitoimistojen liikevaihto kasvoi rapiat 7 prosenttia tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä. Tämä ilmenee kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden suhdannetiedoista, jotka julkaisee Tilastokeskus luokituksella TOL 69201.


21

Nro 8 • Lokakuu 2010

Toimialat

Ulkomaisen työvoiman tuonti kiihtymässä Riikka Koskenranta, teksti

››Työnvuokrausalan kasvua jar-

ruttaa osaajien puute joillakin toimialoilla, eli ala kärsii rekrytointiongelmista. Voi olla, että Suomeen aletaan tuoda enemmän osaajia ulkomailta, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo. Ulkomaisia tekijöitä rekrytoidaan Suomeen jatkossa enenevässä määrin, minkä vuoksi Tuliara odottaakin, että Työja elinkeinoministeriössä aletaan miettiä kotouttamispalveluja ja kielikoulutusta tänne tulijoille. − Hurjimmat arviot työvoiman tuonnin määristä liikkuvat sadoissa tuhansissa työnte-

kijöissä. Kielikysymys kuitenkin vaikeuttaa tuontia. On toki toimialoja, joissa selviää vähemmällä kielitaidolla. Jos halutaan olla kaukaa viisaita, kielikoulutusprojekteja pitäisi saada käyntiin, hän painottaa. Uudenmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Knaapinen uskoo, että tulevaisuudessa Suomessa voidaan nähdä esimerkiksi kokonaan englanninkielisiä leikkaussaleja. − Väite siitä, että työvoima liikkuu Suomessa, ei pidä ihan paikkaansa, Liike-elämän palveluiden toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo. Lisäksi Henkilöstöpalveluyritysten toimitusjohtajan mukaan lyhytaikaisen työn vas-

Graafinen teollisuus kasvun odotuksessa Graafisen teollisuuden ja koko viestintämarkkinan rakennemuutokset etenevät nyt koetun suhdanneravistelun vauhdittamina. Alan rakennemuutokset koskevat sekä viestinnän jakelua että teknologiaa. Taustalla vaikuttaa myös tuotannon huomattava ylikapasiteetti, jonka uskotaan nyt vihdoin alkaneen purkautua. Esimerkiksi käytettyä painokalustoa viedään maasta. Alan investointien käynnistymistä on osaltaan hidastanut yritysten matala käyttökatetaso. – Graafisen teollisuuden kysynnässä nähdään tapahtuvan lievää elpymistä. Paperinkulutusta viestinnän aktivoituminen ei sen sijaan ole lisännyt. Vuoden 2010 kesäkuun loppuun mennessä kulutuksen kasvu jäi kaikissa paperiluokissa alle kahteen prosenttiin edelliseen vuoteen verrattuna, Heikki Ojaperä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksestä kertoo.

Näkyviä kasvun hidasteita ovat muun muassa omapainaminen sekä yksittäisten painoerien niin kutsuttu lyhentyminen. – Asiakkaiden omatoimiseen painamiseen ja tulostamiseen graafisen teollisuuden arvioidaan voivan itse vaikuttaa erityisesti uusia asiakaslähtöisiä palveluja kehittämällä. Toki myös itse painotuotetta on edelleen kehitettävä, Ojanperä painottaa. Yleiset talousnäkymät ovat parantuneet tänä vuonna oleellisesti. Myös investointien uskotaan pian käynnistyvän teollisuuden käyttöasteiden paranemisen myötä. Talouskasvu luo uutta pohjaa myös graafiselle teollisuudelle, jonka tuotteita ja palveluja tarvitaan melkeinpä joka osa-alueella. – Painoala uskookin syksyn tuovan kasvun kysyntään. Luottamus talouteen on vahva, joten myös mainospainamisen ja lehti-ilmoittelun voi odottaa kasvavan.

FUTUREIMAGEBANK

taanottomahdollisuuksiin pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Vuokrafirmat porhaltaneet taloushallinnon ohi

Tulevaisuudessa Suomessa voidaan nähdä esimerkiksi kokonaan englanninkielisiä leikkaussaleja.

Työnvälitystoiminnassa taantuman vaikutus oli lyhytaikainen. Tuoreen TEM toimialapalveluiden toimialaraportin mukaan vuoden 2008 puolivälistä alan yritysten liikevaihto alkoi laskea, mutta liikevaihto alkoi kasvaa jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan yrityksistä 64 prosenttia ennakoi suhdanteiden paranemista. Työnvälitysala työllistää Suomessa 35 304 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan ala on jo liikevaihdolla mitattuna huo-

mattavasti suurempi kuin taloushallintoala, alan yhteenlasketun liikevaihdon ollessa 1,5 miljardia euroa, kun taloushallintoalan liikevaihto on noin miljardi euroa. Suomessa toimii eri lähteiden mukaan noin 400 ulkomaista työnvälitysfirmaa, joista suurin osa virolaisia, Timo Metsä-Tokila kertoo.

Julkinen sotkee markkinoita Isojen paikkakuntien TE-toimistoilla on henkilöstönvuokraustoimintaa, mikä vääristää kilpailua. TE-toimiston henkilöstövuokrauksen kautta tilaajayritykseen mennyt työntekijä on työsuhteessa työ- ja elinkeinotoimistoon, vaikka työskente-

leekin tilaajayrityksen työnjohdon alaisena. − Ei ole järkevää, että julkinen viranomainen tarjoaa palvelua, jota markkinoilla jo tarjotaan, Merru Tuliara näpäyttää.

Teknisessä konsultoinnissa vientipotentiaalia Teknisen konsultoinnin liikevaihto laski jopa 30 prosenttia taantuman aikana. Teknisen testauksen, eli esimerkiksi autokatsastukset, alalla lasku ei ole ollut yhtä suuri. Liikevaihdon lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja toimiala näyttää jo kasvun merkkejä, selviää TEM toimialapalveluiden teknisen konsultoinnin toimialaraportista.

Tupakkalaki kova kauppiaillekin Lokakuun alussa tuli voimaan uusi tupakkalaki, joka rajoittaa tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä ei saa nyt myydä, välittää tai muuten luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Kielto koskee kauppojen lisäksi yksityishenkilöitä. Yhdenkin savukkeen myyminen alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussa tai tuoda maahan tupakkaa. Maahantuonnista voidaan tuomita sakkorangaistus, mutta hallussapidosta ei ole säädetty rangaistusta.

Tupakkatuotteiden esilläpitokielto vähittäismyyntipaikoissa tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa silloin enää pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Asiakkaalle voidaan pyynnöstä näyttää kuvasto tai antaa mukaan hinnasto myynnissä olevista tuotteista. Samana vuonna tiukentuvat myös hotellihuoneiden tupakointirajoitukset siten, että hotellihuoneista korkeintaan yksi kymmenestä on tarkoitettu tupakoitsijoille. Tupakkatuotteiden myynti automaateista kielletään vuoden 2015 alusta. Valvontavirasto Valvira on julkaissut lain soveltamisen ohjeet sivuillaan, www.valvira.fi

Himoittu kansainvälinen vai ketterä kotimainen?

yrityspalvelut

Teknologiateollisuus vauhdittaa toimialan nousua lamasta – Vaikka talouden käänne ylöspäin on näköpiirissä, globaali rakennemuutos jatkuu. Teknologiateollisuuden yrityksiltä vaaditaan uudenlaista sopeutumiskykyä, ja niiden pitää löytää oma roolinsa muuttuneessa globaalissa tilanteessa, sanoi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Teknologiateollisuus vauhdittaa toimialansa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä TRIOplus-hankkeen avulla. Juuri käynnistynyt TRIOplus tavoittelee kolmen vuoden aikana kontaktia 600 toimialan yritykseen. Niistä sadassa odotetaan käynnistyvän kehittämishanke ja sata ohjautuu terveyttämistoimiin. – Teknologiateollisuus on arvioinut, että tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä valon pilkahduksia, mutta on myös yrityksiä, jotka eivät ole taantuman kuopasta vielä nousseet. Maailmantalous kuitenkin kasvaa, ja suomalaisen pk-teollisuuden on päästävä siihen mukaan, Turunen painotti.

Jatkoa TRIO-ohjelmalle Teknologiateollisuuden uusi TRIOplus-hanke jatkaa kuusivuotisen TRIO-ohjelman työtä, mutta uusin painotuksin. Hanke perustuu teknologiateollisuuden toimialan yritysten esiin nostamiin kehityskohteisiin, haastei-

››Kiinteistöjen ammattimaisen ylläpidon avulla voidaan vähentää noin 15 prosenttia kiinteistöjen energiankulutusta. Usein energiatehokkuuden kehitystoimenpiteet suunnataan uudisrakentamisen puolelle, vaikka pitäisi keskittyä olemassa oleviin kiinteistöihin, puhui tekniikan tohtori Anna-Liisa Lindholm alan seminaarissa Vanajanlinnassa.

siin ja mahdollisuuksiin. TRIOplus-hankkeesta vastaava ryhmäpäällikkö Harri Jokinen Teknologiateollisuudesta painottaa, että laman aikana Suomessa on menetetty paljon työpaikkoja ja investoinnit ovat vähentyneet. Nyt tarvitaan nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi. – Olemme koonneet hankkeeseen parhaan joukon toimijoita. TRIOplus tuo yritysten käyttöön monipuolisen palveluvalikoiman ja pystyy myös rahoittamaan kehittämistoimia, Jokinen toteaa. Hanke kohdistuu sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen kykeneviin teknologiateollisuuden yrityksiin että muuten terveisiin, mutta taantuman takia vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin. TRIOplus tarjoaa laajan valikoiman työkaluja, jotka tukevat yritysten kehittämistyötä.

Hankkeen tavoitteena kolmen vuoden aikana on

››600 yrityskäyntiä, niistä 300 yritysanalyysiä

››100 kehityshanketta ››100 terveyttämishanketta

››Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat vuodessa 3,0 prosenttia. Tarkastelujakso on vuoden 2009 elokuusta vuoden 2010 elokuuhun. Keskiraskaiden ja raskaiden kuormaautojen kustannukset nousivat 2,6 prosenttia ja pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset 1,6 prosenttia. Perävaunuyhdistelmien kustannukset nousivat 3,4 prosenttia.

Molempi parempi. Suuri uutinen: DNA tuo Google-sovellukset käyttöösi pilvipalveluina. Toimivat kaikkialla. Säästävät kuluja. Sisältävät kaiken sähköpostista ja kalenterista dokumenttityökaluihin. Klikkaa dna.fi/yritys, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on lähes 80 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto.

yrityspalvelut


22

Nro 8 • Lokakuu 2010

Työelämä

Yrityskummin apu on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua

saanut konkreettisia neuvoja mainontaan ja rohkeutta lähestyä asiakkaita sekä kannustusta yrittämiseen, • •Olen pitkän virka-uran jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt työnohjaaja Sirpa Tirri kertoo. Riikka Koskenranta, teksti

››Olen nähnyt yrityskummiuden hienona mahdollisuutena saada apua ja tukea uuden työn aloittamisessa. Joudun kuitenkin välillä muistuttamaan itseäni siitä, että voin kysyä kummeiltani apua. Avun pyytämisessä täytyy ylittää kynnys ja antaa itselle lupa käyttää heidän asiantuntemustaan, Artellis-yhtiön Sirpa Tirri sanoo. Suomalaisessa luonteenlaadussa istuu lujassa ajatus, että minun on selviydyttävä yksin. Näinhän ei kuitenkaan pitäisi olla, vaan mentorit tarjoavat luottamuksellista apuaan ja sparrausta maksutta, mikä on hieno mahdollisuus eri kehitysvaiheissa oleville yrittäjille. Työnohjausta, -konsultointia ja työhyvinvointipalveluja tarjoavalla Tirrillä on 28 vuoden kokemus diakoniatehtävistä myös esimiestasolla. 50-vuotias Tirri päätti kokeilla siipiensä kantavuutta yrittäjänä. Hän otti palkkatöistään kahden vuoden virkavapaan katsoakseen, ottaako yrittäminen tuulta. − Opiskelen Vaasan yliopistossa johtamista ja yrittämistä. Saan samalla opiskella työnkuvaani ja toteuttaa sitä, jo 10 vuotta työnohjaajana ja työyhteisövalmentajana toiminut vaasalainen Tirri kertoo. Kokemus jakoon Hänen kohdallaan mentoriapu löytyi Vaasan Yrittäjien kautta, mistä hänet ohjattiin Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien yrityskummikoordinaattori Maija Aarnion luo. Tirri sai kaksi

FOTO AIRAKSINEN

Avun pyytämisessä täytyy ylittää kynnys ja antaa itselle lupa käyttää yrityskummien asiantuntemusta. Sirpa Tirri

mentoria, Seija Halmesmäen ja Jukka Niemisen. − On ollut kiva, että mentoreilta saa sekä mies- että naisnäkökulmaa, Tirri pohtii. Eläkkeellä oleva entinen viestintä- ja ohjelmatoimistoyrittäjä Jukka Nieminen lähti mentoriksi, sillä hän tietää kokemuksesta sen, millainen alkavan yrittäjän alkutaival on. − Se ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista vaan pitkiä päiviä ja monta murhetta ennen kuin yrittäminen kääntyy voitoksi. Se on kovaa työtä, yhteyksien hankkimista ja asiakaspohjan luomista ennen kuin voit ajatellakaan muiden ihmisten palkkaamista. Niemisen mukaan aloittavat yrittäjät kaipaavat sparrausapua erityisesti liikeideansa suhteen − varmuutta siihen, onko liikeidea sellainen, jolla voi menestyä. − Neuvoja voidaan tarvita keksintöihin liittyvissä asioissa ja esimerkiksi sopimusten teossa. Vaasan mentoriporukassa on myös juristeja, jotka voivat auttaa sopimusasioissa. Niemisellä on kaksi aktoria, eli mentoroitavaa yrittäjää. Hän aloitti mentorina vuosi sitten.

Markkinointi piti opetella Diakoniajohtajan työstä yrittäjäksi siirtyneelle Sirpa Tirrille yksi uusi asia lukuisten sellais-

Harjoittelin yrityskummien kanssa tavallaan mainospuhettani, se auttoi minua jäsentämään omaa tarinaani, Sirpa Tirri kertoo.

ten joukossa on ollut oman osaamisen mainostaminen. − Olen ollut ennen auttamisammatissa, jossa ei ole tarvinnut itseä mainostaa, vaan asiakkaat tulivat luokseni. Yrittäjänä on täytynyt kääntää ajatus, sillä nyt myyn omaa osaamistani. − Kun olen tuotteistanut osaamistani ja palveluitani, on ollut tärkeää voida kertoa niistä muille, jotka eivät tienneet yrittämisestäni enempää. Harjoittelin heidän kanssaan tavallaan mainospuhettani, se auttoi minua jäsentämään omaa tarinaani, hän kertoo. Uuden yrittäjän alkutaipaletta siivittää uusien asioiden opettelu. − Kompastelu on helpompaa, kun on tukijoita mukana. On hyvä myöntää se, ettei yksin pärjää. Yrittäjä ja mentorit ovat tavanneet vuoden aikana kaksi kolme kertaa ja sähköpostitse on oltu yhteydessä aina tarpeen tullen.

Yrityskummilta saa apua kaikissa yrittämisen vaiheissa Yrityskummi eli mentori tekee kysymyksiä, tukee ver-

kostoitumisessa ja avittaa eteenpäin ratkaisujen löytämisessä – mutta ei kuitenkaan päätä asioita yrittäjän puolesta. Yrityskummit ovat kokeneita yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita, jotka ovat lupautuneet antamaan aikaansa ja osaamistaan yritysten ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Yrityselämän konkaria voi hyödyntää kaikissa yrityksen vaiheissa: yrityksen perustamisen suunnittelusta yrityksen laajentamisen ja tehostamisen kautta myyntiin tai sukupolvenvaihdokseen. Mentorin kanssa voi myös tuuletella ajatuksiaan. Yrityskummit toimivat luottamuksellisesti ja maksuttomasti. Heille tärkein palkinto kummitoiminnasta on yrittäjän onnistuminen. Valtakunnallisessa Suomen Yrityskummit ry:n verkos-

tossa toimii yli 800 yrityskummia. Vaasan seudulla on käynnissä yrityskummihanke vuoteen 2012 asti. Hankkeessa ovat mukana ELY-keskus, Vasek, Vaasan kaupunki, Suomen Yrityskummit sekä Suomen Yrittäjät. Hankkeen yrityskummikoordinaattorina toimii Maija Aarnio. Tarkoituksena on kehittää yrityskummitoimintaa sekä kouluttaa uusia kummeja alueelle, tällä hetkellä Vaasan seudulla on 60 kummia. Vastaavanlaista kummitoimintaa on muillakin alueilla, muun muassa Satakunnassa toimii senioriyrittäjäryhmä, Keski-Suomessa Jykesin kummiklinikka ja Hallituspartnerit Ky, Pirkanmaalla Uusyrityskeskuksen asiantuntijaverkostolla on kummin rooli. Lisätietoja: www.botniamentors.fi ja www.yrityskummit.fi

Pre paid voi tuottaa harmia ulkomailla matkustelevalle Pre paid -liittymien ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi maittain, selviää Euroopan kuluttajakeskusten verkoston selvityksestä.Ulkomailta hankittua liittymää ei välttämättä pysty käyttämään enää kotimaassa. Matkailijat ja ulkomailla pidempään oleskelevat hankkivat usein puhelimeensa pre paid -liittymän. Liittymään kuuluu sim-kortti, puhelinnumero ja tarvittavat koodit. Kuluttaja maksaa puheajan ennakkoon lataamalla sitä tietyllä summalla. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto on saanut kuluttajilta yhteydenottoja pre paid -liittymien ongelmista. Eräässä tapauksessa suomalainen matkailija oli ostanut Saksasta matkapuhelimen ja siihen pre paid -liittymän. Myyjä oli vakuuttanut, että puhelinta voisi käyttää myöhemmin myös Suomessa, koska siihen kävisi mistä tahan-

sa EU-maasta ostettu sim-kortti. Kun kuluttaja vaihtoi kotiin palattuaan puhelimeen uuden sim-kortin, puhelin lukkiutui. Lukituksen purkamiseksi hänen olisi pitänyt maksaa 50 euroa. Sekavuutta lisää se, että kunkin operaattorin liittymällä on omat ominaisuutensa, jotka saattavat vielä olla erilaisia kotimaassa ja ulkomailla. Kuluttaja ei voi siis tukeutua siihen, että omalta operaattorilta kotimaasta hankittu pre paid -liittymä toimisi ulkomailla, vaikka operaattori tarjoaisikin palveluja myös siellä. Vastaavasti matkalta ostettua liittymää ei aina pysty käyttämään enää kotimaassa. Myös sim-kortin voimassaoloaika ja latauksen minimimäärä vaihtelevat operaattoreittain ja maittain. Pre paid -liittymää hankkivan kuluttajan kannattaakin tarkistaa ainakin nämä tiedot.

Työnantajavelvoitteiden sähköinen palvelu laajenee Työnantajavelvoitteiden sähköistä palvelua aiotaan laajentaa vuoden 2011 alusta. Palkka. fi -palvelu tulee asteittain kattamaan mm. työnantajan resurssisuunnittelua ja muita palkkahallinnon tehtäviä. Uusina alueina tulee mukaan myös työsuhteen käynnistämisen ilmoitus- ja asiointipalveluja. Palveluiden avulla pyritään vähentämään työllistämisen ja yrittäjyyden esteitä keventämällä työnantajan hallinnollista taakkaa ja automatisoimalla työnantajavelvoitteiden prosesseja. Myös viranomaistyö tehostuu, ja virheselvittely ja perusneuvontatyö vähenevät. Muutamia vuosia toimin-

nassa ollut Palkka.fi -palvelu on tarkoitettu pientyönantajille helpottamaan palkanmaksun ja sen yhteyteen liittyvien työnantajan toistuvien tapahtumien tekemistä tehokkaasti ja virheettömästi. Nyt suunnitelluista laajennuksista päätti Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta syyskuussa. Palvelu liittyy työnantajan sähköisen palvelukokonaisuuden laajempaan kehittämiseen. Käyttäjille rakennetaan selkeä yhden käyttöliittymän kautta toimiva verkkopalvelu Yritys-Suomi.fi -portaalin yhteyteen. Päätös toteutuksesta tehdään tämän vuoden lopussa.


23

Nro 8 • Lokakuu 2010

Työelämä

Älä maksa liikaa työttömyysvakuutusmaksua

asiantuntija | Lakipalsta

Riikka Koskenranta, teksti

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Mitkä ipr-oikeudet? Meille on mainittu IPR-oikeuksista, mutta emme tiedä niistä paljoakaan. Mitähän ne mahtavat olla? Olisimme myös kiitollisia tiedoista, miten ne liittyvät meidän tavallista elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksemme toimintaan?

››IPR-oikeuksissa tarkoitetaan immateriaalioikeuksia. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Intellectual Property Rights. Immateriaalioikeuksilla tarkoitetaan ns. aineettomia oikeuksia erotuksena esimerkiksi suoraan konkreettisiin yksittäisiin tavarakappaleisiin kohdistuvista oikeuksista, kuten yksittäisen esineen omistusoikeudesta. Immateriaalioikeudet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: teollisoikeuteen ja tekijänoikeuteen. Teollisoikeudet ovat yksinoikeuksia, joilla suojataan esimerkiksi keksintöjä. Keksintöjen suojamuotoina voidaan käyttää patenttia tai hyödyllisyysmalleja, jotka siis suojaavat tuotteiden teknisiä ratkaisuja, kuten tuoteparannuksia. Patentilla voidaan suojata myös valmistusmenetelmiä. Teollisoikeuksiin kuuluvat myös esimerkiksi tuotteiden ulkomuotoa suojaavat mallioikeudet sekä tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytetyt tavaramerkit ja elinkeinonharjoittajan toimintaa yksilöivät toiminimet. Teollisoikeuksia voidaan rekisteröidä, ja viranomaisena toimii patentti- ja rekisterihal-

litus. Lisätietoa teollisoikeuksista ja niiden rekisteröinnistä saa patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilta osoitteessa www.prh.fi. Tekijänoikeuslaissa on säädetty tekijänoikeuksista. Tekijänoikeudella suojataan ihmisen luomia teoksia. Teoksen on oltava suojaa saadakseen omaperäinen ja itsenäinen. Tekijänoikeuksien saamikseksi ei oikeuksia tarvitse rekisteröidä, mutta tekijä voi teosten yhteyteen merkitä tekijänoikeutta koskevat tiedot. Teos voi olla esimerkiksi kirjallinen teos tai atk-ohjelma. Muita kuin teoksia suojataan lähioikeuksilla, joihin kuuluvat esimerkiksi esittävän taiteilijan oikeudet, luettelo- ja tietokantasuoja sekä oikeus valokuvaan. Tekijänoikeuksien tavoitteena on suojata tekijän mahdollisuus hyödyntää teoksensa kaupallisesti. Laissa on rajoitettu tekijänoikeuksia mm. sallimalla yksityiskäyttö ilman tekijän suostumusta. Tekijänoikeuksista saa lisätietoa esimerkiksi osoitteesta www.kopiraitti.fi. Kaikkien yritysten on otettava toiminnassaan huomioon teollis- ja tekijänoikeudet. Nämä oikeudet on tunnettava, jotta ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia omassa toiminnassaan eikä käytä toisten oikeudella suojattuja tunnuksia tai teoksia ilman oikeudenhaltijan lupaa. Lisäksi yrityksen omassa toiminnassa syntyvät teollis- ja tekijänoikeudet on osattava suojata oikein ja huomioida esimerkiksi yrityksen sopimuksia tehtäessä.

Yhteistoiminta-asiamies neuvoo ja valvoo Lotta Tammelin

Syyskuun alussa TEM:n yhteydessä aloittanut yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa. Asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Yt-asiamiehen myötä valvonta tehostuu ja yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yh-

teistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Tällä on merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja kasvuyrityksille. Yhteistoimintalain piirissä on noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää. – Ykk��sprioriteettina työssä on yhteistoimintalain ja muiden henkilöstön osallistumista koskevien lakien tunnetuksi tekeminen. Haluan myös vaikuttaa siihen, että yhteistoimintalaki käsitetään aidosti neuvotteluun ja kehittämiseen kannustavana toimintana. Yt-laki on kehittämislaki, ei ensisijaisesti irtisanomislaki, yt-asiamies Helena Lamponen korostaa. – Yhteistoiminta toteutuu yrityksessä, työ tehdään siellä. Siksi on tärkeää, että yt-laki tunnetaan. Jos lakia ei tunneta, ei sitä välttämättä osata myöskään soveltaa, hän jatkaa.

Osaomistajat eli palkansaajayrittäjät voivat maksaa alennettua työttömyysvakuutusmaksua, mutta maksuja hoitavilla tapaturmavakuutusyhtiöillä osaomistajia koskevat tiedot saattavat olla väärin. Tästä seuraa, että osaomistajat ovat voineet tietämättään maksaa liian paljon vakuutusmaksua, jos tieto osaomistajan omistusosuudesta tai määräämisvallasta yrityksessä on ollut puutteellinen. Lainlaatija on katsonut, että osaomistaja ansaitsee maksuissa huojennuksen, sillä hänen oikeutensa rahastoon kerättävistä työttömyysetuuksista työttömyyden varalle eivät ole samanlaiset kuin palkansaajalla. Yritys antaa osaomistajien tiedot tapaturmavakuutusyhtiöil-

ten asiantuntija Sanna Kuula kertoo. Yrittäjän ja tilitoimiston kannattaa olla tarkkana, että osaomistajista annetaan vakuutusyhtiöille oikeat tiedot. Vuonna 2007 osaomistajien lukumäärä oli noin 45 700. Osaomistajia oli tuolloin vähintään 43 300 ja enintään 49 600, sillä tarkkaa lukua ei pystytä saamaan. Osaomistajien osuus yrittäjäpopulaatiosta oli noin 15 prosenttia. Vuoden 2011 alusta yrittäjän eläkelaki muuttuu siten, että yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänimäärästä. Muutoksen myötä YEL-vakuutuksen piiriin siirtyy noin 20 000 yrittäjää, samal-

le ilmoittaessaan vuoden lopussa maksamansa palkkasumman, tapaturmavakuutusyhtiöt perivät työttömyysvakuutusmaksun lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä palkkasumman mukaan. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi maksuja, vakuutusyhtiöille maksut ovat kauttakulkueriä. − Jos tiedämme, että työskentelevä osakas omistaa yhtiötä, selvitämme täältä omistuksen suuruuden, sillä se vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen. Työttömyysvakuutuksessa myös määräämisvalta yrityksessä vaikuttaa, mikä ei taas vaikuta lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuulumiseen. Tapauksessa, jossa määräämisvalta ja omistus ovat erisuuruisia, emme osaa eroa lähteä kyselemään, Fennian yritysten henkilövakuutus-

la työttömyysmaksuvelvollisten osaomistajien määrä pienenee.

Tiedot kannattaa tarkistaa Jos yrittäjä huomaa virheen työskentelevien osakkaiden työttömyysvakuutusmaksuissa, tapaturmavakuutusyhtiö korjaa sen kuluvalta vuodelta ja kolmelta edeltävältä vuodelta. − Jos virhe on meistä johtuva, katsomme sen asiakkaan eduksi pidemmälle ajallekin. Virheen voi oikaista kirjallisella ilmoituksella, Kuula kertoo. Kyse on rahallisestikin merkittävistä summista. Työntekijän vakuutuksessa yritys maksaa 0,75 prosenttia tänä vuonna ( joka vuosi vahvistetaan) tiettyyn palkkasummarajaan asti. Palkansaajan työttömyysvakuutusmak-

sua peritään 0,40 prosenttia. Palkansaajana osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,15 prosenttia, jos on iso palkka, niin kyllä ero euroissakin näkyy. Viime vuonna perittiin 1,7 miljoonaa euroa maksamattomia työttömyysvakuutusmaksuja. Nyt työttömyysvakuutusmaksujen valvonta on pysyvää. − Työttömyysvakuutusrahasto saa verottajalta yritysten il-

Osaomistajan määritelmä

››Ensi vuoden alusta työttömyysturvalain mukaan osaomistaja on henkilö,

joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai äänivallasta.

››Tai henkilö, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee yrityksessä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 prosenttia osakepääomasta tai äänivallasta.

Missä tilassa olet, kun nousu alkaa?

Y R I T T Ä J Ä N M E N E S T Y S T E K I J Ä T

Laivalahdenkatu 2b Laajuus

Herttoniemi, Helsinki

1

krs.

Toimistotilaa 25 m2 77 m2 154 m2 373,5 m2 1 015 m2

Laajuus

2 2 2 4 5+6

Kauppatapa: Vuokraus

Toimistotilaa 10,1 m2 48,7 m2 213 m2 387 m2 444 m2 505 m2 821 m2 1 556 m2 Liiketilaa 92 m2

Liiketilaa 170 m2

Pihatörmä 1 Laajuus

Toimistotilaa 286 m2 448 m2 563 m2 930 m2

5 5 5 6 3

Liiketilaa 64 m2 214 m2

1

mis- ja wc- tiloja sekä vaatteiden kuivatukseen että erityistilanteisiin tarvittavia tiloja työntekijän lepoa varten. Henkilöstötilojen järjestämisvelvoitteet perustuvat työturvallisuuslakiin ja tarkempiin alemmanasteisiin säädöksiin. Myös monet työehtosopimukset sisältävät yksityiskohtaisia vaatimuksia henkilöstötiloista. Teos on Henkilöstötilat – Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla. Sen on julkaissut Työturvallisuuskeskus, www.ttk.fi

3

krs. 5 4 5 1 1 1

Tämä edustava kiinteistö on todellinen huippuyhteyksien kohde Ruoholahdessa Porkkalankadun ja Salmisaarenkadun kulmassa. Länsiväylä busseineen, metro kävelymatkan päässä ja keskustan läheisyys tuovat sinut hetkessä työpaikallesi. Palvelut pelaavat: Ruoholahden Kauppakeskus on aivan kohteen vieressä. Parkkipaikoista ei tarvitse huolehtia sillä kiinteistöllä on oma pysäköintihalli.

Tämä liike- ja toimistorakennus sijaitsee Espoon keskeisellä alueella. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset ja kauppakeskus Iso Omena on kävelyetäisyyden päässä. Jäähdytettävän ilmanvaihdon omaavien tilojen muunneltavuus on ollut suunnittelun lähtökohta. Yrityksesi käytössä on aulavastaanotto ja varattavat neuvottelutilat. Pysäköintipaikat sijaitsevat autohallissa, josta pääset sisäkautta kuivin jaloin toimistollesi.

Kauppatapa: Vuokraus

Kauppatapa: Vuokraus

krs.

Linnavuorentie 28

VANTAA 3

Laajuus

3

Toimistotilaa 70 – 500 m2

2

Varastotilaa 700 m2

1

8

HELSINKI

5

5

7 8 8

4

1

Etsitkö kilpailukykyistä sijaintia tavaravirtojen varrelta? PortGate on Vuosaaren sataman logistinen ydin kaikkien sataman palveluiden keskellä. Vapaana on vasta valmistunutta nykyaikaista terminaali-, varasto-, ja liiketilaa sekä toimisto- ja asiakaspalvelutiloja.

krs.

Kauppatapa: Vuokraus

Metro

Raitiovaunu

5

Itä-Helsingistä monipuoliset toimisto-, liike- ja varastotilat sinulle, joka haluat yrityksesi hyvien yhteyksien äärelle. Itäväylä kulkee vierestä ja Itäkeskuksen palvelut ja Kehä I ovat lähellä. Tilat joustavat tarpeidesi mukaan ja katutason varastotilaan ajat vaivattomasti vaikka kuormaautolla. Pihan ja lämmitetyn autohallin parkkipaikat ratkaisevat parkkiongelmasi.

2

3

Vartiokylä, Helsinki

Varasto-/liiketilaa 400 m2 1

1

6 ja 7

Varastotilaa alk. 900 m2

Bussi

Juna

Kauppatapa: Vuokraus

Sponda Oyj, Korkeavuorenkatu 45, 00130 Helsinki, asiakaspalvelu, puh 020 355 6677

www.sponda.fi

Olari, Espoo

4

Vuosaari, Helsinki

Laajuus

2

Ruoholahti, Helsinki

krs.

Toimistotilaa 11 m2 21,5 m2 65,5 m2 144 m2 263 m2

Uniikki kohde Silkkikutomo sijaitsee Herttoniemessä loistavien liikenneyhteyksien ja palveluiden keskellä. Itäväylä ja metroasema ovat lähellä ja kauppakeskus Megahertsi aivan kiinteistön vieressä. Uudenveroiset, jäähdytyksellä ja kulunvalvonnalla varustetut avarat tilat tekevät sinun toiminnastasi tehokasta ja turvallista. Autopaikkoja on runsaasti sekä autohallissa että pihalla.

Portgate

Porkkalankatu 7

Yrityksen henkilöstötilat asianmukaiseen kuntoon Henkilöstötiloja koskevien määräysten soveltamiseen työpaikoilla tarvitaan opastavaa tietoa, toteavat ylitarkastaja Toivo Niskanen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja asiantuntija Pirkko Mäkinen Työturvallisuuskeskuksesta. Varmemmaksi vakuudeksi he ovat kirjoittaneet opaskirjan aiheesta. Henkilöstötilat-opas on tarkoitettu kaikille toimialoille työpaikkojen esimiesten, työsuojeluhenkilöstön ja myös työntekijöiden käyttöön. Henkilöstötilat tarkoittavat ruokailu-, pukeutumis-, peseyty-

moittamat palkat. Jos yritys on meille jostain syystä ilmoittanut erilaisia palkkoja, virheet selviävät valvonnassa. Asiakkaalta joudutaan perimään puuttuvat maksut TVR:n ohjeistuksen mukaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus tulee työttömyysturvalaista eikä YEL-vakuutettu maksa ollenkaan työttömyysvakuutusmaksua.


24

Nro 8 • Lokakuu 2010

Sosiaaliturva

Yrittäjän eläke laahaa perässä – myös ruotsissa mYYdään YritYksiä

Kauppa

Palvelu

Lvi-alan maahantuonti- ja tukkukauppa Pirkanmaalla.

Sähköasennus ja teollisuushuoltoja tekevä yritys Etelä-

Liikevaihto 100 000 – 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 95 000 €.

Savossa. Myös sähkötarvikemyymälä ja verkkokauppa. Liikevaihto 400 000 – 500 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Vuokratut toimitilat 370 m2 kaupungin keskustassa.

SY-24082010-634

Korttien, pehmojen ja lahjatavaroiden tukkumyyntiyritys tai osuus, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 –3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 35 000 €. SY-26082010-636

Matto-/sisustusliike Hämeessä, toimintaa myös Uudellamaalla. Työntekijöitä 2 –3. Omat toimitilat 500 m2.

SY-14092010-674

Naisten vaateliike Somerolla. Liikevaihto 100 000 – 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2.

SY-27092010-703

Rakennuspuutavaran välitysliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Omat toimitilat 850 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-01102010-712

Sisäkioski/grillli/kahvio Uudellamaalla. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 56 000 €.

SY-06102010-721

Rauta- /lahjatavaraliike Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 2 –3. Omat toimitilat 800 m2. Hinta-pyyntö 1 100 000 €. SY-07102010-725

SY-31082010-640

Ulkoistamisiin kehitetty tilitoimisto tai osuus Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 300 000 – 400 000 €. Työntekijöitä 6 – 9. Vuokratut toimitilat 200 m2.

Kiinteistöremontointiyritys Päijät-Hämeessä. Vuokratut toimitilat 210 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-01102010-711

Kunto- /aerobicsali PäijätHämeessä. Liikevaihto n. 160 000 €. Vuokratut toimitilat 515 m2. Hintapyyntö 110 000 €. SY-19102010-737

Teollisuus, valmistus

SY-15092010-675

Kahvila-ravintola Keski-Suomessa. Liikevaihto 100 000 –200 000 €. Työntekijöitä 2 –3. Vuokratut toimitilat 170 m2. Hintapyyntö 55 000 €. SY-22092010-680

Muut toimialat Energiaratkaisujen, lämpöpumppujen ja jäähdytyslaitteiden myynti- ja asennusyritys tai osuus yrityksestä Uudellamaalla. Liikevaihto n. 750 000 €. Työntekijöitä 4 – 6. Vuokratut toimitilat.

SY-24092010-700

Geosynteettialan yritys Varsinais-Suomessa, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 – 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Vuokratut toimitilat 60 m2.

› Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

› Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

› Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

› Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

Sairaankuljetusyritys Pohjanmaalla. Liikevaihto 300 000 – 400 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-27092010-702

SY-01092010-641

Keittiökalustealan yritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 600 000 –1 000 000 €. Työntekijöitä 4 – 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 380 000 €. SY-27092010-701

Kalusteteollisuusyritys Turun talousalueella. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 3. Omat tai vuokrattavat toimitilat.

Puusepänteollisuutta harjoittavan yrityksen liiketoiminta Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 200 000 –300 000 €. Työntekijöitä 2 –3. Omat toimitilat 1 053 m2. Hintapyyntö 600 000 €. SY-07102010-724

Teräsrakenteiden valmistusja asennusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto n. 400 000 €. Työntekijöitä 4. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 159 000 €.

Lounas-/tilausravintola KantaHämeessä. Liikevaihto 600 000 – 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 – 9. Vuokratut toimitilat 445 m2. Hintapyyntö 130 000 €.

SY-09092010-670

SY-28092010-706

Rakentaminen

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yrityspörssin ilmoitusehdot

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin rautakauppa ................................2 100 000 ajoneuvojen valmistus ................1 650 000 Tilauskonepaja .............................1 550 000 Hirsitalojen valmistus..................1 349 000 Elintarviketukku.............1 200 000 + v-om. Eristysasentamista ........................ 650 000 Kuljetusliike .................................... 650 000 moottoripyöräliike, oKT ja hallit ..480 000 Kuljetusten puupakkaukset ...........370 000 Kukkakauppa..................................340 000 lounasrav. & kahvio ja kauppa......310 000 Perinteikäs kotileipomo .................250 000 Erikoisrakentamista........................ 172 000 Pizzeria ............................................ 125 000 Kahvila ...............................120 000 + v-om. monipuolinen autokorjaamo .......... 90 000 Pizzeria a-oikeuksilla .......................65 000 musiikkipubi ......................................45 000

Lisätietoja ja lisää kohteita

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.11.2010

www.yrityskaupat.net 010 2864 000

SY-08102010-727

ostetaan YritYksiä Ostetaan tilitoimisto (tai osuus) Päijät-Hämeestä. Vuokratut toimitilat. SY-01092010-644

Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla

www.yrittajat.fi/ yritysporssi

Comma ImaGE

Riikka Koskenranta, teksti

› Suomessa on tavallista, että yrittäjä alivakuuttaa itsensä eläketurvan varalle, sillä YELtyötulo säädetään usein liian matalaksi. Alivakuuttamista ja sen myötä yrittäjätuloihin nähden liian heikkoa eläketurvaa esiintyy myös lammikon toisella puolella Ruotsissa. Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Mika Vidlundin mukaan yrittäjien alivakuuttamisesta on tullut vakava ongelma, ja monet EU:n jäsenmaat ovat korottaneet tai korottamassa vähimmäismaksutasoa ja muita eläkkeen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. alivakuuttaminen ongelma Yrittäjä maksaa niin Suomessa kuin Ruotsissa eläkemaksunsa kokonaan itse. Ruotsissa maksu koostuu työnantajan ja työntekijän vanhuuseläkemaksusta, näiden lisäksi yksinyrittäjä maksaa perhe-eläkemaksua, kuten työnantajatkin. Työkyvyttömyyseläkkeet rahoitetaan ja maksetaan naapurimassa sairausvakuutusjärjestelmästä ja verottaja kerää eläkevakuutusmaksut. − Maksut peritään koko ansiotuloista huolimatta siitä, että eläkkeisiin sovelletaan ansiokattoa. Vanhuuseläkettä kertyy ansiokaton, noin 3 500 e/kk alittavista tuloista. Suomessa ansiokattoa ei palkansaajilla ole ja yrittäjillä se on korkea (YELtyötulon yläraja 153 875 euroa vuodessa), Vidlund kertoo. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Ruotsissa on työmarkkinasopimuksiin perustuvat ja sitä kautta pakolliset sopimuseläkkeet (kattavuus yli 90 prosenttia palkansaajista). Vidlundin mukaan kollektiivinen lisäeläketurva ei kuitenkaan automaattisesti kata yrittäjiä, kuten palkansaajia vaan yrittäjän harkintaan jää lisäeläkkeen ostaminen. − Mikäli ruotsalainen yrittäjä haluaa palkansaajia vastaavaa eläketurvaa, tulisi hänen maksaa v��hintään noin neljän prosentin lisäeläkemaksua.

useat tutkimukset viittaavat siihen, että yrittäjien eläkkeet ovat pienempiä palkansaajiin verrattuna niin Suomessa kuin Ruotsissa, Mika Vidlund kertoo. Suomessa on yksi YEL-maksu, jonka perusteella lasketaan monia yrittäjän sosiaalietuuksia. Sen voi vähentää Suomessa verotuksessa. Suomessakin niin yrittäjät kuin työntekijät voivat ottaa itselleen vapaaehtoisia lisävakuutuksia, mutta Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia pakollisia sopimuseläkkeitä.

lopullinen eläkkeen taso arvoitus

Ruotsissa ns. takuueläkkeeseen on oikeutettu 65 vuoden iässä, työeläkettä voi kuitenkin saada joustavasti 61 ikävuodesta alkaen. Takuueläke on työeläkevähenteinen, eli euromäärältään pienempi kuin eläke, joka sisältää kumpaakin eläkelajia.

suomi – ruotsi Milloin eläkkeelle? S: Yrittäjistä 56 prosenttia, mutta palkansaajista vain 36 prosenttia on aikeissa jatkaa työntekoa 63 ikävuoden jälkeen (v. 2006).

R: Yrittäjät työskentelevät usein pidempään kuin palkansaajat. Tukholman yliopiston selvitys (2009) pohtii, että tähän voi vaikuttaa yhtäältä eläketurvan matala taso ja toisaalta yrittäjyyden intohimo.

Kuka on yrittäjä eläkelaissa? S: 1.1.2011 alkaen osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä osakas on yrittäjä ja hänen eläketurvansa pitää vakuuttaa YEL:n mukaan, jos hän omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Eläkelaissa on lisäksi täydennyksiä perheen yhteisen omistuksen vaikutuksesta yrittäjämääritelmään jne.

R: Sopimuseläkkeissä yrittäjäksi määritellään henkilö, joka omistaa yli kolmanneksen osakkeista. Sopimuseläke tarkoittaa lakisääteisen eläketurvan lisänä olevaa työmarkkinasopimuksiin perustuvaa ja sitä kautta pakollista eläkettä. Lisäeläketurva ei kuitenkaan automaattisesti kata yrittäjiä.

Perusturvan täydennys

••Tapaturmavakuutus ensisijainen vapaaehtoinen turva Pekka Malmberg, teksti

Kerro mielipiteesi ja osallistu arvontaan! Arvoisa lukijamme Haluamme kehittää Suomen YrittäjäSanomat -lehteä. Siksi meille on tärkeää saada palautetta lukijoiltamme. Lehden tästä numerosta (8/2010) tehdään lukemis- ja huomioarvotutkimus. Sinulla on mahdollisuus antaa lukijapalautetta vastaamalla tutkimukseen yrittajat.fi -sivuilla olevan linkin kautta.

Ole aktiivinen ja osallistu – juuri Sinun palautteesi on meille tärkeä. Kiitos yhteistyöstä!

Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan:

TallinkSiljaLinen 23 h -risteily, VikingLinen matkalahjakortteja (50 kpl), Scandic-lahjakortti, BestWestern-lahjakortti, Teboil-termosmukeja sekä ST1-jääskraboja.

Vastaa 30.10. ! mennessä

Ruotsin vanhassa työeläkejärjestelmässä (koskee ennen vuotta 1954 syntyneitä) ennen 65 vuoden ikää otettuun eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys ja 65 vuoden iän jälkeen lykättyyn eläkkeeseen korotus. Uusi järjestelmä reagoi elinajanodotteeseen ja muuntaa kertyneen eläkepääoman eläkevuosille vastaavalla periaatteella. − Useat tutkimukset viittaavat siihen, että yrittäjien eläkkeet ovat pienempiä palkansaajiin verrattuna niin Suomessa kuin Ruotsissa. On vaikea sanoa tarkemmin lopullisesta eläketurvan tasosta, Vidlund toteaa. YEL-työtulon alhaisuus heijastuu myös yrittäjien sosiaalietuuksiin Suomessa. Sairauspäiväraha lasketaan YEL-työtulon perusteella, YEL-vakuutettujen mediaanitulon sairauspäiväraha oli puolta pienempi kuin palkansaajien vastaava, ETK:n viimevuotinen YEL-selvitys kertoo. Lähes 40 prosenttia yrittäjistä ei olisi voinut hakea osa-aikaeläkettä YEL-työtulon pienuuden takia. Viidesosalla yrittäjistä ei olisi ollut oikeutta työttömyysturvan ansiopäivärahaan, koska YELtyötulo jäi alle yrittäjien työttömyyskassojen vaatiman tason.

› Yrittäjän oman sosiaaliturvan ydin on yrittäjän lakisääteiseen eläkevakuutukseen sovittu työtulo. Sen perustella määräytyvät mm. - yrittäjäeläke - sairausajan päiväraha - ansiosidonnainen työttömyysturva - lapsilisä - lasten hoitotuki jne. – Oman ja perheen perusturva saadaan elämisen kustannuksia vastaavalle tasolle pitämällä yel-työtulo kunnossa. Se on yrittäjän ensimmäinen velvollisuus itseään ja perhettään kohtaan, muistuttaa asiantuntija Sanna Kuula Fenniasta. Työtulo on investointi, jonka kustannuksen saa vähentää verotuksessa. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla täydennys Yrittäjälle ei kuulu lakisääteistä tapaturmavakuutusta, kuten työntekijöille. Yrittäjä saa korvausta ammattitautiin sairastuttuaan tai tapaturman sattuessa vain ottamalla tapaturmavakuutuslain mukaisen yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuu-

Asiantuntija Sanna Kuula

Riskipäällikkö Marja Kaari

tuksen. Tämä vakuutus on lähes kaikilla yrittäjillä. Korvauksena maksetaan mm. - työ- ja vapaa-ajan tapaturman tai työstä johtuvan ammattitaudin hoito- ja lääkekulut tapaturmavakuutuslain mukaan - päivärahaa ja tapaturmaeläkettä (perustuvat sovittuun vuosityöansioon) - tarvittaessa kuntoutus ja koulutus uuteen ammattiin - haittarahaa ja -lisää - kuolemantapauksessa hautausapu ja perhe-eläke Tapaturmavakuutuslain mu-

kainen yrittäjän vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kattaa myös kuluja ilman aika- tai euromääräisiä rajoituksia, korostaa Sanna Kuula. Korvausten tasoon vaikuttaa yrittäjä itse vakuutukseen sovitun vuosityöansion kautta. Vapaaehtoisessa vakuutuksessa vuosityöansio määritellään lähtökohtaisesti yrittäjän yel- työtulon tasolle. Yrittäjän tekemän työn tapaturma- ja ammattitautiriskit puolestaan ovat pohjana vakuutusmaksulle, joka on kokonaan vähennyskelpoinen verotuksessa.

oman työn riskien arviointi kannattaa – Yrittäjä voi parantaa omaa työturvallisuuttaan arvioimalla työhönsä liittyvät riskit, opastaa Marja Kaari Fenniasta. Riskien arviointi sisältää työhön liittyvien vaarojen tunnistamisen, riskin suuruuden määrittämisen ja toimenpiteiden valinnan ja toteuttamisen. Työympäristön vaaratekijät voidaan jaotella seuraavasti: - kemialliset (mm. pölyt, kaasut ja liuottimet) - biologiset (mm. bakteerit ja homeet) - fysikaaliset (mm. melu, tärinä ja säteily) - tapaturman vaarat (mm. kompastuminen, liukastuminen, putoavat esineet) - fyysiset ja henkiset kuormitustekijät Valmiita vaarojen tunnistamiskaavakkeita löytyy internetistä (esim. pk-rh.com) ja apua riskien arviointiin voi kysyä myös työterveyshuollosta. Katso tarkemmin yrittäjän vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta ja työn riskeistä esim. www.etappi.fi www.fennia.fi


25

Nro 8 • Lokakuu 2010

Yrittäjät liikkeellä Janne Skogberg Euroopan sähköurakoitsijoiden hallituksen puheenjohtajaksi Helsinkiläisen Voltmen Oy:n toimitusjohtaja Janne Skogberg on valittu Euroopan sähköurakoitsijaliittojen kattojärjestö AIE:n hallituksen puheenjohtajaksi. Janne Skogberg on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen entinen puheenjohtaja ja helsinkiläisen Voltmen Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. AIE:n eli Association Internationale des Entreprises d´Equipement Electriquen hallituksen varapuheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2009 alusta. AIE on Euroopan sähköurakoitsijaliittojen vuonna 1954 perustettu kattojärjestö. AIE:n 18 maassa toimiviin jäsenjärjestöihin kuuluu noin 175 000 sähköistysalan yritystä, joiden palveluksessa on yhteensä lähes miljoona työntekijää.

mukana myös suomen Yrittäjissä Brysselin lähellä toimiva järjestö ajaa eurooppalaisella tasolla jäsenjärjestöjensä etuja ja pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi sähköturvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen. Yhtenä järjestön tämän vuoden teemana on tehdä tunnetuksi älytaloja ja älykästä talotekniikkaa. Skogberg toimi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2002 – 2007. Skogberg on kuulunut pitkään myös Suomen Yrittäjien hallitukseen. AIE:n hallituksen puheenjohtajana Skogberg seuraa ranskalaista Jacques Wetzeliä. Puheenjohtajan kaksivuotiskausi alkaa 2010–2011 vuodenvaihteessa.

Kansainvälistymisvaliokunnat yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnat ovat aloittaneet yhteistyön. – Valiokuntien yhteistyön tavoitteena on lisätä alueemme yritysten kasvuhalukkuutta ja kykyä. Tavoitteena on lisätä alueen yritysten osaamista ja selvittää rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Olemme lähdössä konkreettisen tekemisen kautta liikkeelle edistämään alueemme yritysten kansainvälistymistä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Oulun Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikaisen mukaan tiedotusta kansainväli-

sistä asioista on lisättävä. – Meidän on löydettävä uusia innovatiivisia tapoja ja malleja tehokkaan informaation jakamiseen kv-asioista, jotta yritykset löytävät helpommin tämä alan asiantuntemusta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä saadaan näin alueelle lisää ja niitä yrityksiä esille, joilla on potentiaalia lähteä kansainvälisille markkinoille ja päästä myös sinne, Esa Pellikainen sanoo. – Valiokunnan tärkein tavoite on saada innostettua enemmän alueemme yrityksiä kasvuhakuisuuteen ja kansainvälistymään, toteaa molempien valiokuntien puheenjohtaja Kaarlo Nurmiranta Nestor Cables Oy:stä.

Hiusyrittäjät valitsivat vuoden asiakkaansa Suomen Hiusyrittäjät on valinnut liittokokouksensa yhteydessä vuoden kampaamo- ja parturiasiakkaat ja julkistanut heidän hiuksistaan huolehtivat ammattikunnan edustajat. Tapahtumapaikkana oli Aulanko 25. syyskuuta. Hiusyrittäjillä on ollut viime vuosina tapana valita vuoden asiakkaat eikä vuoden hiusyrittäjiä ja korostaa näin hyvien asiakassuhteiden merkitystä. Valinnat tehdään liittokokouspaikkakunnan talousalueelta, tällä kertaa Hämeenlinnasta. Vuoden kampaamoasiakkaaksi on nimetty apteekkari Marketta Uitto, joka on työssä Tori Apteekissa. Hän käyttää kauneudenhoitoalan palveluita monipuolisesti ja osaa arvostaa käyttämiään palveluita sekä

työntekijöiden ammattitaitoa. Asiakkaana Marketta on mutkaton ja reilu, lisäksi hänellä on oma visio tyylistään. Marketan hiuksista huolehtii kampaajamestari, näyttötutkintomestari Minna Haantaus-Pekarila Linna Stylesta. Vuoden parturiasiakkaaksi on valittu Hämeenlinnan Pallokerhon toimitusjohtaja Risto Korpela. Riston tyyli on miehekäs, urheilullinen ja siisti, joten hän käy parturin tuolissa usein. Risto tuo aina liikkeeseen saapuessaan auringonpaisteen mukanaan iloisen reippaalla olemuksellaan ja positiivisuudellaan. Riston hiuksista huolehtii parturi-kampaaja Arja Kulmala Kampaamo Parturi Ella & Voogista.

Yritysharavan kierros päättyy Uudellemaalle Uudenmaan alueella on käynnistynyt Yritysharava-kysely, jonka avulla selvitetään Suomen suurimman työmarkkina-alueen yritysten tulevaisuuden näkymiä ja työvoimatarpeita sekä henkilöstön ja liiketoiminnan kehittämistarpeita. Yritysharava-kyselyn kierros käynnistyi vuonna 2009 Etelä-Pohjanmaalta. Nyt alkaneessa kyselyssä haastatellaan kesäkuuhun 2011 mennessä kattavasti kaikki Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun yritykset. Helsingissä haastattelut kohdis-

www.mastdo.fi

tuvat kaikkiin yli neljä henkilöä työllistäviin yrityksiin. Yritysharava-hanketta ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö. Kierroksen aikana otetaan yhteys lähes kaikkiin Suomessa oleviin yrityksiin. Kattavalla yritysten tarpeiden selvittämisellä uskotaan löytyvän uusia työpaikkoja ja saadaan liikkeelle erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita. Samalla saadaan ajantasaista tietoa yritysten työvoimatilanteesta ja tulevista tarpeista. Käytännön yhteyksistä vastaavat ELY-keskuksen lisäksi alueen TE-toimistot. – Yritysharavan avulla voidaan ennakoivasti ja aktiivisesti kohdentaa yritysten palveluja paremmiksi. Noin puolessa yrityksistä löytyy välitöntä tarvetta viranomaisen yhteydenotolle, liittyen yrityksen rekrytointeihin, henkilöstön koulutuksiin, investointeihin tai muihin kehittymissuunnitelmiin, kertoo projektijohtaja Rauno Jääskeläinen. Jääskeläisen mukaan eri viranomaistoimijoiden ja palveluntarjoajien yhteistyön lisäämisellä myös vähennetään päällekkäistä työtä ja ohjataan oikea palvelu yrityksen luo.

Paljonko ilmoitus puhelinluettelossa tuottaa?

Huvi- ja elämysteollisuuden yrityksille oma yhdistys THE ry perustettiin 8. lokakuuta Suomen Yrittäjien tiloissa. THE ry on suomalaisen huvi- ja elämysteollisuuden edustajayhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää huvi- ja elämystuotantoon perustuvaa yrittäjyyttä, parantaa sen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Lisäksi järjestö edistää alan tutkimus, koulutus ja neuvontapalveluita. – Lisäksi yhdistys pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnalliset resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin toimialan hyväksi. Tarkoitusten toteuttamiseksi järjestetään kokouksia, kursseja, seminaareja sekä tarjotaan asiantuntija- ja neuvontapalveluita, kertoo yhdistyksen puuhamies Erkki Puumalainen.

sylvi palvelee järjestöpomoja JoUKo laNTTo

Klikkaa: fonecta.com

Suomen Yrittäjien järjestöviestinnässä on otettu käyttöön uusi extranet-palvelu, joka Uuden ajan mediatalo aiemmin käydyn nimikilpailun perusteella on kastettu Sylviksi. Sylvi, korvaa vanhan intranet-sivuston synet.intran. taktiset_yrittäjäsanomat_puhelinluettelotuottaa_92x50mm.indd 1 21.10.2010 Se on avattu käyttöön samoille ryhmille kuin vanha intra eli alue- ja toimialajärjestöjen puheenjohtajille ja toimihenkilöille, paikallisyhdistysten Syksyn aikana MTV3 esittää Si- päriltä: perheenjäseniä, ystäviä, puheenjohtajille, Suomen sutarina-nimisen dokumentti- yrityskumppaneita ja kollegoiYrittäjien hallituksen jäsenille sarjan, jossa kerrotaan henkilö- ta. Lisäksi esitellään arkistokusekä keskusjärjestön henkilökuvien muodossa kiinnostavista vamateriaalia matkan varrelta. kunnalle. suomalaisista yrittäjistä. Ohjel- Dokumenttisarja on yhdeksänPaikallisyhdistys näkee ma esittelee mielenkiintoisia osainen. Ensimmäisessä jaksosSylvin sivuilla oman yhdistykpersoonia ja heidän yritystensä sa lokakuun lopussa esitellään sensä jäsenmäärän. Sylvin tietä menestykseen läpi haastei- innovatiivinen maahantuojayrikäyttäjätunnuksena on oma den sekä käännekohtien. tys Anglo-Nordic. Seuraavissa nimesi muodossa etunimi suDokumenttisarja Sisutarinas- jaksoissa esiin pääsevät Sinituokunimi. Salasana on sama kuin sa pääosaan pääsevät suomalai- te, Ajatar, MetroAuto, Eilakaisaiemmassa intrassa. Sylviin set yrittäjät ja heidän yritystari- la, Suomi-Soffa, Finn Spring ja kirjaudutaan osoitteessa http:// nansa. Ohjelmassa haastatellaan Kannustalo. Sarjan päättää kulextra.yrittajat.fi ihmisiä myös päähenkilön ym- jetusalan yritys Kovanen (18.12.).

Suomalaiset yrittäjät esillä TV-sarjassa

the rY:n edustajat Erkki Puumalainen (vas) ja Matti Koiranen iloitsivat, että huvi- ja elämysteollisuuden yrityksille saatiin vihdoinkin oma yhdistys.

15


26

Nro 8 • Lokakuu 2010

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITYSSOVELLUKSET

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com

www.consista.fi

KIINTEISTÖT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

MONTENEGRO, BAR

TarviTseTko lisää Tilaa? Haluatko ylimääräiset kuutiot tiloissasi hyötyneliöiksi?

Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

Lue lisää www.vva-service.com tai soita 040 5847 627

YRITYSSOVELLUKSET

0400 828 996

NETBARON

Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

solutions

R

VERKKOKAUPAT

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

24 h/vrk

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

WWW.ABC.FI

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.fi www.yrityshaku.fi

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

SCANRIA OY NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Finnsuspin hoitoneste EteläAmerikkaan Lietolainen Finnsusp Oy on allekirjoittanut sopimuksen Laboratório Teuto Brasileiron kanssa piilolinssien hoitonesteiden myynnistä Brasiliassa. Finnsusp on vuonna 1978 perustettu perheyritys ja ainoa piilolinssien hoitonesteiden valmistaja Suomessa. Laboratório Teuto on yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista lääketehtaista. Piiloset BioSoak on biologista puhdistusainetta sisältävä hoitoneste, jonka vaikuttavien aineiden pitoisuudet on säädetty optimaalisen alhaiselle tasolle puhdistustehosta tinkimättä. BioSoakilla on Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen käyttöoikeus. – BioSoakin silmäystävällisyys ja biologiset aineosat tulevat olemaan merkittäviä kilpailuetuja Brasiliassa, missä ihmiset ovat hyvin allergisia, toteaa Teuton toimitusjohtaja Marcelo Leite Henriques.

Suomalainen kuukautiskuppi tähtää USA:n markkinajohtajaksi Lotta Tammelin, teksti

Suomalainen Lunette on tarjonnut ekologista ja hygieenistä kuukautissuojaa jo viiden vuoden ajan sadoille tuhansille naisille yli 40 maassa. Valmistaja Lune Group Oy Ltd. tähtää USA:n markkinajohtajaksi, ja sen Lunette-kupeista menee yli kuusikymmentä prosenttia vientiin tänä vuonna. Suomalainen Lune Group on kehittänyt, valmistanut ja markkinoinut lääketieteellisestä silikonista valmistettuja ekologisia ja hygieenisiä Lunette-kuukautiskuppeja vuoden 2005 lokakuusta lähtien. Suomen valloituksen jälkeen vuonna 2007 Lunette-kupit pääsivät apteekin hyllyille eri puolilla Eurooppaa. Nyt Lunettea myydään useimpien Euroopan maiden lisäksi Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Amerikassa ja

Yhdysvalloissa, jonka markkinajohtajuus on Lune Groupin ykköstavoite tällä hetkellä. Yli kuusikymmentä prosenttia Lunette-tuotteista menee vientiin. – Visionamme on tehdä Lunette-kuukautiskupista mainstream-tuote kaikille naisille ympäri maailmaa, sanoo Lune Groupin toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

Lääkekehittäjä Pharmatoryn OK Perintä kasvaa yritysostolla Perintä Oy ja Jeremidas Oy:n Poishakutilanne syntyy, kun ka on Helsingissä, mutta yhtiöljohtoryhmä yhtiön yrittäjiksi OK omistajat ovat sopineet yritys- osamaksulla ostetun irtaimen, lä on maanlaajuinen yhteistyöOululainen Pharmatory Oy on siirtynyt management buy out -järjestelyn kautta pääomasijoittajilta yrityksen johdon omistukseen. Pharmatory on saavuttanut 10-vuotisen historiansa aikana vakaan ja luotettavan toimijan maineen lääkekehityksen toimialalla. Usko alan tulevaisuuteen sai nykyisen johdon ryhtymään yrittäjiksi pitkään luotsaamaansa yritykseen. Yhtiön keskeisiä palvelutuotteita ovat lääkeaineiden prosessikehitys, sopimusvalmistus ja laadunvarmistusanalytiikka. – Kotimaasta ja kansainvälisiltä markkinoilta saatu hyvä palaute sekä Pharmatoryn vahva osaaminen olivat tärkeimmät syyt omistajuuspäätökseen, kertoo toimitusjohtaja Jaana Karjalainen, yksi omistajista. Pieni toimija on saanut uskottavuutta Euroopan markkinoilla laadukkaan teknologiaosaamisensa ja projektinhallintakykyn-

sä ansiosta. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi harkinnan jälkeen, mutta lopulta kynnys ei ollut kovin suuri. – Olemme tehneet töitä yrittäjämäisesti koko Pharmatoryn elinajan, joten sopivaa asennetta ja halua suuremman vastuun ottamiseen meiltä kaikilta löytyi, toteaa Karjalainen. Pharmatoryn pääomistus siirtyi nykyiselle johtoryhmälle, johon Jaana Karjalaisen lisäksi kuuluvat Petri Hukka, Heikki Hassila ja Harri Lumme. Johtoryhmän jäsenten lisäksi yhtiön omistajaksi jäi muutama pienomistaja.

››Palsternakka on kekrikauden herkkujuures, suosittelee Kotimaiset Kasvikset ry. Kekri tarkoittaa sadonkorjuun juhlaa, joka kestää mikkelinpäivästä aina nykyiseen pyhäinpäivään. Reseptejä palsternakasta www. kasvikset.fi

kaupasta, jolla Jeremidaksen koko osakekanta siirtyy OK Perinnälle. Jeremidas on vuonna 2004 perustettu perintä- ja luottotietopalveluja tarjoava pienyritys, jonka omistajayrittäjät ovat Aarne Nenonen ja Timo Laakso. Yritys on erikoistunut osamaksukaupalla ostetun irtaimen omaisuuden poishakuun.

esimerkiksi auton, osamaksusopimuksen mukaisia maksueriä on laiminlyöty. – Tavoitteenamme on osaamista yhdistämällä ja panostusta lisäämällä kasvaa myös poishakupalvelun osa-alueella merkittäväksi toimijaksi Suomessa, sanoo OK Perinnän toimitusjohtaja Juhani Ollila. Jeremidas Oy:n toimipaik-

verkosto. OK Perintä Oy on perintäalan palveluja tarjoava suomalaisessa omistuksessa oleva konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Vaasassa. Emoyhtiöllä on toimipaikat Vaasassa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tytäryhtiön kotipaikka on Tallinna. Konsernin palveluksessa on noin sata henkilöä.

PowerKissin Maija Itkonen Vuoden Innovaatiojohtajaksi Suomen ensimmäiseksi Vuoden Innovaatiojohtajaksi on valittu Maija Itkonen (33). Itkoselle myönnettiin titteli Microsoftin ja Innovaatiojohtamisen koulutusohjelma IMO:n yhteistyössä järjestämässä Business Summit 2010 -tapahtumassa. Itkonen työskentelee toimitusjohtajana huonekaluihin in-

tegroituja langattomia latauslaitteita kehittävässä PowerKiss Oy:ssä. Hän näkee valintansa hatunnostoksi kaikille start up -yrityksille. – Tämä huomionosoitus tunnustaa, että uudet yritykset ovat innovoinnin kantava voimavara. Siksi niitä pitää kannustaa ja tukea.

Itkosen innovaatioteesit liittyvät vuorovaikutteisuuteen. – Loppuun saakka viedyt innovaatiot eivät synny kopissa, vaan yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Onneksi Suomessakin vähitellen kasvaa kulttuuri, jossa uskalletaan jakaa ja kehittää omia innovaatioita muiden kanssa.


27

Nro 8 • Lokakuu 2010

Svensk resumé FiF vill ha osäkra tider som grund för tidsbestämda anställningar FiF anser att arbetsgruppen som kommit med förslag om precisering av tidsbestämda arbetsavtal inte gjort ett fullgott jobb. Upprepade visstidskontrakt skulle inte vara tillåtna ifall antalet anställningar, deras sammantagna längd och den helhet som de utgör kan anses utgöra bevis på ett bestående behov av arbetskraft. Arbetsgruppen ansåg dock att det inte är möjligt att lagstifta om hur många och långa anställningar som kan anses bilda en otillåten kedja. Saken måste ses och avgöras som en helhet. Förslaget ändar inte nämnvärt på rådande praxis. FiF:s arbetsmarknadschef Outi Tähtinen anser dock att förslaget borde kompletteras så att även ekonomiskt osäkra tider och en instabil efterfrågan kan accepteras som grund för arbetsavtal på viss tid.

Tobakslagen hård även mot handeln En ny tobakslag trädde i kraft den första oktober. Lagen begränsar tobakens synlighet och tillgänglighet särskilt i barns och ungas närmiljöer. Tobaksprodukter och rökdon får inte nu säljas, förmedlas eller på annat sätt överlåtas till personer under 18 år. Förbudet gäller handeln och privatpersoner. Även försäljning av en endaste cigarrett till en minderåring är ett brott som kan resultera i böter eller högst sex månader fängelse. Förbud mot att hålla tobaksprodukter eller varumärken synliga inom detaljhandeln införs fr. och med början av 2012. Vid begäran kan kunderna dock få se skriftlig information om saluförda produkter. Samma försvåras rökandet på hotell så att högst ett av tio rum kan vara avsett för rökare. Den övervakande myndigheten Valviras direktiv om lagens tillämpning finns på www.valvira.fi.

Översättning av Pekka Sörensen

Nylänningen Mikko Simolinna tog klart över FiF:s ledning dan tidigare. Vid utgången av fjolåret var organisationens medlemsantal uppe i 85 853. Detta var 4 200 fler än året innan. Målet överskreds. När branschorganisationernas medlemsföretag beaktas, representerar organisationen ca 110  000 företag. Centralförbundets likviditet är god och det ekonomiska överskottet är 59 812 euro.

Om FiF:s förbunsdmöte någon gång kritiserats för att vara en genomtorr sittning så stämde det inte i nådens år 2010 i Åbo. Ordförandevalet blev en elektrifierande procedur där ITCföretagaren Mikko Simolinna från Pukkila pressade sig fram till seger. Harri Auramo, text J-P Palmulaakso, bild

››Två ordförandekandidater och tio för vice ordförandeposten inom FiF har under de senaste månaderna fört en saklig, flitig och rejäl valkampanj under vilken kandidaterna mångsidigt presenterats för medlemskåren. Trots detta var företagarnas organisation inte utan smutskastning genom att anonyma ”debattörer” sköt från buskarna och använde till pressen matade skandalhistorier som amunition. Medlemsföretagen har klart signalerat att dylik aktivitet skadar FiF:s image och att eventuella problem måste kunna behandlas inom husets väggar. Föreställningen slutade den 22 oktober kl. 15:30 då förbundsmötets ordförande, företagaraktivisten Pirkko Keskinen från Åbo, slog klubban i bordet och förkunnade valresultatet: utmanaren Mikko Simolinna 1 331 och sittande ord-

Mindre styrelse Valet av styrelse var denna gång exceptionellt. När man hitills valt 55 personer till övriga medlemmar, beslöt man nu att dra ned antalet till 40. Styrelse med presidium består nu av sammanlagt 45 personer mot tidigare 60.

Röstning om högre medlemsavgift Glada minar. FiF:s ordförande Mikko Simolinna glädjande omgiven av de nyvalda viceordförandena Kirsi Åkerlund, Jorma Kortesoja, Jyrki Mäkynen och Teppo Mikkola. Dessa var segrarna I viceordförandevalet. föranden Jarkko Wuorinen 801 röster. Den 64-årige Pukkilabon Mikko Simolinnas företag säljer ICT-lösningar särskilt till storföretag och den offentliga förvaltningen. Oy M.S.I. Capital Ab, verksam även i Baltikum, Sverige och Norge sysselsätter 45 personer. Simolinna är ordförande för Nylands Företagare och har suttit också i FiF:s styrelse och varit långvarig ordförande för företagarnas lokalförening i Pukkila. Vice ordförandeposterna i valet gick till Jorma Kortesoja från Nord-Österbotten, Jyrki Mäkynen från Syd-Österbotten, Teppo Mikkola från åkeriföretagarna och Kirsi Åkerlund från Nyland. Presidiet valdet för två år. Rösterna är seedade utgående från antalet medlemmar i medlemsorganisationerna. Sålunda har t.ex. de mindre bransch-

organisationerna endast en röst och två stora regionorganisationer 162 röster var och den största 208 röster. Medlemsorganisationerna hade sänt till mötet inemot 200 delegater som använde sina röstpotter enligt avtal inom respektive förbund. Simolinna fördes fram som ordförandekandidat av Kari Järvenpää från Mäntsälä. Risto Luttinen från Uleåborg talade för Wuorinen. Wuorinens anhängare prisade sin kandidat för bl.a. ivrigt resande runt i regionerna, internationalism och kontakter till politikerna och arbetsmarknadens organisationer. Simolinna fick beröm för samarbetsvilja, gott ledarskap och administrativ förmåga samt för att ha betonat de ungas roll. I några inlägg kritiserades Wuorinen för alltför stor självständighet, något som föreföll att ha påverkat valutgången.

Ansvarsfriheten inte självklar De stadgeenliga rutinärendena närapå överskuggades av personfrågorna och man försökte tröska igenom det 87-sidiga mötesmaterialet enligt försnabbad tidtabell. Snabbheten körde dock genast i vägg då mötet för 1,5 timmar fastnade i beviljandet av ansvarsfrihet för fjolåret. Hanna Munter, mötesordförande i det skedet, fick ta i ordentligt med hjälp av jurister för att klara upp den kinkiga situationen. Från Egentliga Finland föreslogs det nämligen att ansvarsfrihet inte alls, eller endast delvis, skulle beviljas med hänsyn till oklarheterna kring ordförande Wuorinens ersättningar för resor och utlägg. Efter att det röstats om saken beviljades dock ansvarsfrihet i sin helhet enligt det ursprungliga förslaget. Själva bokslutet hade godkänts re-

I verksamhetsplanen och budgeten för 2011 föreslogs inga ändringar men en höjd medlemsavgift ville alla inte gå med på. Enligt styrelsens förslag skulle medlemsavgiften höjas med 1,8 procent. Detta förslag vann i omröstningen. Medlemsavgifterna uppskattas inbringa ca 16,3 milj. euro. Därav får centralförbundet 6,3 miljoner. Företagarnas regionorganisation i mellersta Österbotten har tidigare föreslagit att medlemspengarna borde omfördelas så att centralförbundets andel skulle sänkas fr. nuvarande 39 till 35 procent. Den frigjorda andelen på fyra procent borde enligt förslaget gå till att höja regionorganisationernas andel fr. 61 till 65 procent. Förbundsmötet gillade dock inte detta. Förbundsmötet tog ställning till ekonomins gråzon. FiF vill särskilt göra förhandskontrollerna effektivare så att hederliga företags konkurrenssituation inte förvärras.

Underleverantörer i stöpsleven

Ministeriet sände brev till 55-åriga företagare

underleverantörsindustri anses stå i ett ödesdigert vägskäl. Recessionen fick omsättningen • •Vår att falla med över 30 procent.

I år har 55-åriga företagare fått brevpost från arbets- och näringsministeriet. Brevet uppmanar att fortsätta med företaget ännu under många kommande år. Som bilaga finns en guide som ger råd om fortsatt företagsverksamhet vid ägarbyte. Brevet har postats till ca 11 000 företagare. Särskilt de sk. stora årsklassernas företagare utgör en utmaning. Inemot hälften av dem som överväger att sälja ut anser att det är svårt att hitta en lämplig person som kunde ta över. – Det är viktigt att våra företag utvecklas även i framtiden och bibehåller sin konkurrenskraft under nytt ägarskap. Detta ligger också i samhällets intresse, påpekar näringsminister Mauri Pekkarinen.

Harri Auramo

Arbetsgivarförpliktelser sköts alltmer elektroniskt Alltmer av arbetsgivarförpliktelserna kan skötas elektroniskt fr. o. m. början av nästa år. Palkka.fi -tjänsten kommer gradvis att omfatta arbetsgivarens resusrsplanering och andra uppgifter inom löneadministrationen. Som nya områden införs även procedurerna kring nyanställningar. Syftet är att lätta på företagarnas administrativa börda och därigenom avlägsna hinder för sysselsättning. Samtidigt blir umgänget med myndigheterna effektivare och behovet av rättelser och elementär rådgivning mindre.

››Seniormedlemsavgift. Företagarna i Finland ger lokalföreningarna årligen en rekommendation om seniormedlemsavgiftens storlek. För 2011 är rekommendationen 50 euro.

FUTUREIMAGEBANK

››De stora industrierna har för avsikt att anlita allt färre medleverantörer när det gäller tillverkning och komponenter. Huvudmän tyr sig allt mindre till underleverantörer från låglöneländer och köper in större helheter i stället. Även den egna produktionen flyttas till utlandet, närmare marknaden. De finländska medleverantörerna och kontraktstillverkarna måste följa med. Detta kräver större resurser, specialisering och kunskaper. Samtidigt måste de se till att utveckla egna produkter så att de inte blir ställda på bar backe om/när huvudmannens beställningar slutar strömma in. Mekaniska verkstäder med allround-produktion förefaller att gå en osäker framtid till mötes. Problem och utmaningar av det här slaget var uppe till begrundan vid branschens fack-

De goda årens omsättning återvänder inte till underleverantörerna. Åtminstone inte till alla företag och inte genom gamla knep. mässa i Tammerfors i september. Återhämtningens tecken är ännu svaga, varnade Teknologi-

industrins vd Jorma Turunen. Enligt honom föll teknologiindustrins omsättning med över

Vägvisningen förnyas, nya tillstånd för märken Riikka Koskenranta, text

Vägvisningen förnyas. Nu gällande skyltningstillstånd, och kanske även några märken, måste förnyas i.o.m. slutet av 2013. Vägvisningen för turistmål och deras serviceanläggningar fick nya direktiv 2007. Samtidigt togs helt nya märken för servicepunkter i bruk. Alla dessa märken kommer att gås igenom inom den utsatta tiden. För landsvägarnas del ska skyltningstillstånd sökas hos NTM-centralen. När det gäller gator är kommunen den rätta instansen. Serviceanläggningarnas skyltningstillstånd handhas centralt av Birkalands NTM-central i Tammerfors. Även färgen i serviceanlägg-

ramboll Oy

Serviceanläggningars skyltningstillståndsärenden handhas av Birkalands NTM-central i Tammerfors. Bilden från Vihanti. ningarnas skyltning har ändrats. Huvudprincipen är den att skyltarna med blått botten är avsedda för alla trafikanter medan de med brunt botten är i första hand för fritidsresenärer.

Tillståndschef Johanna Vehkala berättar att det är främst företagare som visat intresse för saken. Företagarna vill veta om reformens tidtabell och huruvida alla märken måste förnyas. – Har man erhållit skyltningstillstånd före 2006 så är det bäst att kontakta Birkalands NTMcentral. Med ansökan, som finns på NTM-centralens webbsida, kan man sända ett fotografi på det gamla märket eller det gamla tillståndets nummer. Detta kan göra proceduren snabbare. Enligt Vehkala behöver märket inte förnyas om märket inte ändrats sedan 2007. Sålunda kan t.ex. ett hotellmärke kvarstå oförändrat. Skyltningstillståndet måste dock förnyas genom en ansökan.

30 procent under recessionen men steg med fyra procent under innevarande års första kvar-

tal jämfört med samma period året innan. Till nivån före recessionen kan man kanske nå 2013 eller 2014. – För att komma upp till förutvarande nivå kräves dock att dagens uppgång håller i sig och fortsätter med samma takt, påpekade Turunen. Enligt Turunen beror osäkerheten beträffande uppgången främst på att orderingången fördelats så ojämnt mellan företagen. Orderstockens allmänbild är som med ”hagelgevär skjuten”. – De företag som anpassat sig till den strukturella förändringen har på ett glädjande sätt rentav fördubblat sin orderingång jämfört med läget före recessionen men största delen av företagen ligger ännu under den nivån. Enligt Turunen ligger de företag sämst till som har bara en eller två komponenter i sortimentet och en huvudman och har det största avståndet till slutkunden.

Företagarnas kunskaper om socialskydd klart bristfälliga Lotta Tammelin, text

FiF:s enkät visar klart att företagarna inte känner sitt socialskydd särskilt väl. Företagarna frågades bl.a. om hur de försäkrat sig mot sjukdom och arbetslöshet. Majoriteten av företagarna anser att företagarnas möjligheter till socialskydd är klart svagare än löntagarnas. – Till en viss del stämmer detta. Det finns skillnader som man dock lagstiftningsvägen försökt lindra, eller helt avlägsna, säger FiF:s juridiska ombud Harri Hellstén. Enligt honom vet företagarna inte alltid att de själva kan påver-

ka socialskyddets nivå genom val av rätt årsinkomst för sin pension. Få har bekantat sig med bestämmelserna om t.ex. föräldrapenning innan det blivit aktuellt att ansöka om en sådan för egen del. – Detta inger bekymmer men är förståeligt. Problemet är att det inte i samband med ansökan mera går att ändra på förmånens storlek. Då kan inkomstnivån falla rejält. Enligt enkätresultaten satt endast något över hälften av företagarna inne med tillräcklig information om företagarens socialskydd.

Fyra företag på landet vann pris På de riksomfattande företagardagarna i Åbo utdelades även årets företagarpris. Denna gång premierades fyra företag från landet som bevis på att affärskunnande inte finns endast i urbana centra. Finn-Savotta Oy i Karstula i mellersta Finland tillverkar och säljer olika specialprodukter för civilt och militärt uteliv. Företaget omsätter 5,4 meur och syssel 34 personer. Isojoen Konehalli Oy IKH i Syd-Österbotten är verksamt inom teknisk partihandel. Företaget importerar och säljer verk-

tyg, maskiner, traktorer, reservdelar, tillbehör, arbetskläder, bildäck och –batterier. Omsättning 75 meur och antalet anställda 150. Vahterus Oy i Kaland nära Nystad tillverkar och exporterar plattvermeväxlare, kondensatorer och förångare. Omsättning 16 meur och 150 anställda. Från samma trakt kommer pristagaren Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy med en omsättning på 16 meur och 35 anställda. Förutom läskedrycker brygges även öl och cider.

Omvänd moms kräver klarare gränser Lotta Tammelin

››Införandet av omvänd moms inom byggbranschen måste åtföljas av klara gränser och direktiv, kräver anläggningsmaskinentreprenörerna. Det nya beskattningsförfarandet träder i kraft nästa april. – Oklara gränser innebär extra arbete och kostnader både för företagarna och skatteförvaltningen, säger maskinentreprenörernas vd Matti Peltola som tar uppgrävningen av stubbar som exempel. Stubbar grävs upp både på hyggen och tomtmark och arbetet utförs vanligtvis av avverkningsföretagen. – Ifall stubbarna anses utgöra byggtjänster, avgör köparens ställning huruvida uppgräv-

ningen ska omfattas av omvänd moms eller inte. Samma ”lottdragning” enligt köpare skulle krävas vid mången skogsförbättring, förklarar Peltola. – Vid gemensamma dikningsoch vägprojekt med tiotals delägare skulle man tvingas till genomgång av alla skogägande kunder för att utröna vem av dem är säljare av ”annat än tillfälliga byggtjänster” och skulle sålunda omfattas av systemet med omvänd moms. I praktiken innebär systemet med omvänd moms att många företag säljer tjänster både med omvänd och vanlig moms. Enligt Peltola kan detta inte undvikas med målet får inte vara det att ett system avsett för byggbranschen drabbar företag i andra branscher.

Finnvera finansierar även ägarbyten Under de kommande fem åren kommer inemot 30 procent av företagen byta ägare. Redan under höstens lopp förväntas det bli livligare när det gäller generationsväxlingar och andra företagsarrangemang. Finnvera är berett att tillsammans med andra finansiärer aktivt delta i finansieringen av företagsköp, uppger vice vd Veijo Ojala. Enligt honom är det speciellt sm-företagen som står inför ägarskifte. En viktig orsak är att de stora årskullarnas företagare går i pension under de kom-

mande åren. Inemot hälften av företagarna är över 50 år gamla. – Vi vill genom finansiella tjänster se till att möjligast många företag kan fortsätta med sin verksamhet. Det är viktigt även ur samhällets synpunkt och därför är företagsköp ett beaktansvärt alternativ vid sidan av att grunda nytt. Ojala påpekar att Finnvera kan ta större risker än de kommersiella finansiärerna. Av uppskattningsvis 2 500 – 3 000 företagsarrangemang per år är Finnvera med i ca 1 000 –1 300.

Beställaransvar: Inflationen ger större böter Regeringen föreslår att beställaransvarslagens förseelseavgift inflationsjusteras uppåt fr.o.m. början av 2011. Avgiftens minimibelopp höjes fr. 1 500 till 1 600 euro och maximibeloppet fr. 15 000 till 16 000 euro. Förseelseavgift påföres t.e.x om beställaren ingått ett avtal trots att det varit uppenbart att den andra avtalsparten inte

haft för avsikt att fullfölja sina förpliktelser som avtalspart och arbetsgivare. Arbetsminister Anni Sinnemäki betonar att myndigheterna alltid måste ha oinskränkta möjligheter att övervaka beställaransvarslagens efterlevnad. Denna möjlighet stor i farozonen 30.9. i år på kärnkraftsbygget i Olkiluoto.

Egentliga Finland: Ombudsman hjälper småföretag komma med i offentlig upphandling FiF:s regionorganisation i Egentliga Finland har utnämnt en upphandlingsombundsman med uppgift att öka möjligheterna för landskapets småföretag att effektivare kunna delta i offentlig upphandling. Ombundsman Jorma Saariketo ger råd bl.a. om hur inrätta nätverk för att kunna erbjuda större helheter. Han tipsar också om pågående större anskaffningar och ger allmänna råd som konsult. För kommunernas upphandlingsenheter erbjuder Saariketo

och hans webbtjänst information om företag och deras specialkunnande. På så sätt får kommunerna hjälp med sina anbudsförfrågningar. Regionorganisationen betonar att kommunerna genom tjänsten erhåller offerter av bättre kvalitet och av ett större antal företag. Upphandlingsombudsmannen är anträffbar vid Åbo Företagarcentral, Brahegatan 20 (vån. 3). På webben se www.hankintaasiamies.fi.


28

Nro 8 • Lokakuu 2010


YrittäjäSanomat 8/2010