Issuu on Google+

nro 6 • ELOkuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Jussi Räisänen ja Olli Oksanen:

Anne Nisén:

sivu 15

sivu 5

Netti on mahdollisuus ja haaste

SEPA muuttaa maksuliikennettä RODEO

Tuottavuuden parantamiseen enemmän huomiota

Verouudistus ja omistajanvaihdos VM:n verotuksen työryhmän muutosehdotukset koskevat erityisesti voitonjakoa yritysten ja osakkaiden verotuksen osalta. Pääomatulon verokanta saattaa nousta 30 prosenttiin. Kun luovutusvoitot verotetaan pääomatuloina, kiristyisi yrityskauppojen verotus automaattisesti.

Tuottavuuteen on kiinnitettävä painokkaammin huomiota, sillä •se•nousee niukan työvoimapanoksen oloissa yhä keskeisemmäksi kasvutekijäksi. Hallituksen tulisi rohjeta ottaa esille myös työmarkkinoiden kehittäminen, toimitusjohtaja Jussi Järventaus korostaa.

sivu 8

mielestä budjettiesityksessä oleva •energiaverojen •Suomen Yrittäjien korotusesitys on valitettava. Energiaintensiiviselle teollisuudelle korotukset merkitsevät tuntuvaa lisäkustannusta.

Pekkarisen esillä pitämä •innovaatiokannustin •Elinkeinoministeri jäiMauri pois budjetista. Sen sijaan

innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen määrärahat kasvavat. sivu 5

Sopimuksiin joustavuutta ja reagointiherkkyyttä Harri Auramo, teksti

››Maailma

ja liiketoimintatavat muuttuvat ja monimutkaistuvat. Yksittäisten yritysten väliset sopimukset vaihtuvat verkostojen välisiksi sopimuksiksi. Palveluiden kauppa alkaa olla jo tuotteiden kauppaa merkittävämpää liiketoimintaa. Tavarakaupasta siirrytään yhä enemmän pitkäaikaisiin kokonaispalveluihin. Tämä vaatii sopimuksilta suurempaa joustavuutta, reagointiherkkyyttä ja muuntumiskykyä. Projektiyhdistyksen varapuheenjohtaja Osmo Härkönen korostaa, että sopimuksista on tulossa keskeisiä johtamisen välineitä. Sopimuksia ei tehdä ensisijaisesti juristeja eikä tuomioistuimia varten vaan organisaatioiden hyvää, tuloksia tuottavaa yhteistoimintaa varten, apuvälineiksi yhteistyöhön.

– Hyvä sopimusosaaminen voi olla jopa ratkaiseva kilpailuetu ja uuden kasvun mahdollistaja. Sopimuksia on osattava hyödyntää yhteistyön edistämiseen. Niitä ei pidä ajatella vain suojautumiskeinoina pulmatilanteiden varalta, hän sanoo.

Sopimusoikeuden tila huolestuttaa

Juuri näin Jos ei ole rohkea, voi aloittaa pikkujutuista. Kokeilla vaikka, miltä maistuu lakritsi näkkileivän päällä. Mato Valtonen

Suosittelen! järjestötutkimukseen •vastanneista •96 prosenttia suosittelisi SY:n jäsenyyttä

muillekin. Edunvalvonta ja neuvontapalvelut koetaan tärkeimmiksi syiksi jäsenyydelle.

••

sivu 7

Oppisopimuskoulutuksella osaamista

Professori Soili Nystén-Haaralan mielestä sopimusoikeutta ei ole kehitetty käyttäjien eli yritysten tarpeisiin, vaan tutkimuksen keskipisteenä on ollut riitoja ratkaiseva tuomari. – Sopimuksia voidaan parantaa keskittymällä sopimuksissa tavoitteisiin rajoitusten sijasta ja joustavuuteen ehtojen ja riskien määrittelyssä.

on 1500 koulutuspaikkaa •yrittäjille •Nyt haettavissa ja heidän henkilöstölleen.

sivu 14

sivu 11

Videota webbiin! Äiti ja tytär yhdistivät voimansa ja tekevät sosiaalista mediaa ja markkinointivideoiden tärkeyttä tunnetuksi yrittäjille. – Viimeisen parin vuoden aikana video on lähes kaapannut internetin niin sisältöjen kuin markkinoinnin puolella. Video on sosiaalisen median aallonharja. Yritykset ja organisaatiot ovat nyt aktiivisesti luomassa verkostojaan sosiaaliseen mediaan, Eve ja Jenni Holopainen kertovat. sivu 13

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turussa 22.–24.10.2010

Ilmoittaudu jo tänään www.yrittajapaivat.fi

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1


02

Nro 6 • Elokuu 2010

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Majoitus- ja kokouspalvelut

Laivamatkat

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta. Jäsenetuhintaista majoitusta on saatavilla myös ketjun hotelleissa Baltiassa ja Puolassa. www.bestwestern.fi

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot www.tallinksilja.com Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: 9468. Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja www.clubone.fi. Hintatiedot ja varaukset ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) ▪ palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto www.clubone.fi/erikoisliittyminen

Hintatiedot ja varaukset

▪ maksuton palvelunumero 08001 2010 ▪ Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelinvaraukset) ▪ näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta. Risteilyt – online varaukset mahdollisia ▪ Helsinki–Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) ▪ Turku–Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) ▪ Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina-Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Helsinki–Tallinna ▪ Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. 02 02 02 Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu ▪ puhelimitse 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai ▪ finder@fonecta.com

Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti. ▪ palvelun maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus ▪ lisätietoja www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista ▪ www.sonera.fi/yrityksille ▪ puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

▪ Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) 329 48 00 tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi ▪ Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) 321 321 tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi ▪ Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) 5396 100 tai sähköposti sales@isovalkeinen.com

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja ja varaukset www.hilton.com/nordic Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin:

▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin

▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi ▪ lisätietoja www.hotelarthur.fi

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen hotelleissa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tanskassa ja Norjassa –8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset

▪ Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä ▪ lisätietoja ja varaukset www.scandichotels.fi

Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi Hintatiedot

▪ 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ uuSI OSOITE 1.4. alkaen Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA ▪ katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset

▪ www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi ▪ Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (arkisin 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja euroShell yrityskorttihakemukset

▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16) ▪ www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse ▪ merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ ▪ ▪ ▪

St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja www.teboil.fi ▪ lisätietoja Teboilin palvelunumerosta 020 470 0900 Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Tiedot ja taidot tuoreena

yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita.

Näytä olevasi jäsen Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Luoton- ja riskienhallinta Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Jäsenetuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostitse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv 22 %. Jäsenetu ▪ henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin Yritystietoraportit ▪ Yritystieto 3,50 € + alv 22 % (norm. 6,05 € + alv 22 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari ▪ YritystietoPlus 5,50 € + alv 22 % (norm. 8,95 € + alv 22 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vastuuhenkilöt Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh. 010 270 7200 (arkisin klo 8.00–16.30) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). uusi jäsenetu Jäsenedut ▪ yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista ▪ Rating-todistus, 20 % alennus Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto

▪ Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ www.soliditet.fi ▪ yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme 020 7414 110 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus – energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat

▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat ▪ soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290 ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!


03

Nro 6 • Elokuu 2010

Edunvalvonta

Yrittäjyyden luonteen ymmärtävä ja riskinottoon kannustava verojärjestelmä

••Kasvupoliittinen ohjelma, joka edistää työllisyysasteen kohoamista ja investointeja, ei ole haasteeton, Mari Kiviniemi sanoo. Lotta Tammelin, teksti ja kuva

››Tavoitteenani on kattava kasvupoliittinen ohjelma, joka kertoo, miten julkisen vallan toimin edistämme työllisyysasteen kohoamista, investointeja ja teknistä kehitystä, pääministeri Mari Kiviniemi sanoi Suomi kestävän kasvun uralle -seminaarissa Helsingissä. Hänen mukaansa lähtökohdat kasvuohjelman tekemiselle ovat kuitenkin haastavat. − Monet perinteiset kasvutekijämme ovat heikentyneet. Työvoiman määrä kääntyy laskuun ikääntymisen myötä, sähköteknisen teollisuuden tuottama kasvusysäys on mennyt ohi. Olemme nykyisellään myös hyvin teollisuusvaltainen maa, ja tällaisena altis globalisaation myötä nopeutuneelle rakennemuutokselle. Toisaalta lähtökohtamme antavat meille monia mahdollisuuksia. Suomi voi kehittyä vihreän talouden ykkösmaaksi, pääministeri Kiviniemi arvioi. − Meillä on luonnonvaroja ja raaka-aineita, joiden kysyntä kehittyvien maiden nousun myötä säilyy. Suomessa on koulutettua ja osaavaa työvoimaa, samoin kuin hyviä yrityksiä ja innovatiivisia yrittäjiä. Pääministerin mukaan hyvinvoinnin kannalta talouden kasvuvauhti on ratkaisevassa roolissa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on valtava ero sillä, onko kasvuprosentti 1,5, 2 tai 3 prosenttia, hän määritti. − Siksi julkisen päätöksen-› teon käsissä olevat keinot kasvun vauhdittamiseksi ja tuotta-› vuuden edistämiseksi ovat enem-› män kuin tärkeitä. Niitä ovat mm. investoinnit liikenne- ja tietoverkkoon, julkinen it-arkkitehtuuri, innovaatioiden tukeminen, sisämarkkinoiden kehittäminen sekä myös yrittäjyyden

Lähtökohtamme antavat meille monia mahdollisuuksia. Suomi voi kehittyä vihreän talouden ykkösmaaksi, pääministeri Mari Kiviniemi arvioi Suomi kestävän kasvun uralle -seminaarissa.

Suomessa on koulutettua ja osaavaa työvoimaa, samoin kuin hyviä yrityksiä ja innovatiivisia yrittäjiä. Mari Kiviniemi

luonteen ymmärtävä ja riskinottoon kannustava verojärjestelmä.

Verotuksen kokonaisuus ratkaisee Suomi kestävän kasvun uralle -talousseminaarin osallistunut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen on

tyytyväinen pääministerin linjauksiin. Hän kiinnitti erityisesti huomiota pääministerin verolinjaukseen, jossa tavoitteena on yrittäjyyden luonteen ymmär-› tävä ja riskinottoon kannustava verojärjestelmä. Puheenjohtaja Wuorisen mukaan nykyinen verojärjestelmä on ollut aika lailla yrittäjyy-› teen kannustava ja verotus ko-

konaisuudessaan on toiminut hyvin. − Yritykset ovat nykyisen verojärjestelmän puitteissa vahvistaneet taseitaan, ja kyenneet pitämään kiinni myös työpaikoista, vaikka ajat ovat olleet taloudellisesti vaikeita. Siksi nykyjärjestelmän peruspilarit tulee säilyttää verouudistusta suunniteltaessa.

Jarkko Wuorisen mukaan yritystoimintaan liittyy aina epäonnistumisen riski ja tappion vaara, jolloin omaan yritykseen sijoitetulle pääomalle ja yrittäjän työlle tulee saada kohtuullinen tuotto. On myös tarpeellista muistaa, että yrityksen ja yrittäjän verotus on hahmotettava yhtenä kokonaisuutena, Wuorinen summaa.

Puheenjohtajakisan odotetaan kuumenevan ››Suomen Yrittäjien puheen- men Yrittäjien hallituksen vajohtajan ja varapuheenjohtajan rajäsen. Pohjois-Pohjanmaan Yrittätehtävät kiinnostavat, uusia ehdokkaita uskotaan ilmoittautu- jien puheenjohtaja Jorma Korvan vielä mukaan. Puheenjoh- tesoja pyrkii toiselle kaudelle tajaksi ovat ehdolla nykyinen Suomen Yrittäjien varapuheenpuheenjohtaja Jarkko Wuori- johtajaksi ja on aluejärjestönsä ehdokas tehtävään. Jorma Kornen ja Mikko Simolinna. Varapuheenjohtajuutta ta- tesoja toimii monialayrittäjänä voittelevat ainakin Kaarina mm. rakennusalalla. Kuljetusyrittäjä Teppo MikJokinen (58), Jari-Pekka Koponen (45), Jorma Korteso- kola on Suomen Kuljetus ja ja (49), Teppo Mikkola (56) Logistiikka SKAL:n ehdokas. ja Jyrki Mäkynen (45), Kirsi Teppo Mikkola on toimialajärÅkerlund (49) ja Mauri Kivis- jestönsä varapuheenjohtaja setö (60). Suomen Yrittäjien pu- kä Suomen Yrittäjien hallitukheenjohtaja ja varapuheenjoh- sen jäsen. Jyrki Mäkynen on Etelä-Pohtajat valitaan Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yhteydessä Tu- janmaan Yrittäjien ehdokas varussa 22.10. järjestettävässä liit- rapuheenjohtajaksi. Hän toimii aluejärjestön puheenjohtajana tokokouksessa. Etelä-Savon Yrittäjät esit- ja Suomen Yrittäjien hallituktää Jarkko Wuorista (59) toi- sessa. Jyrki Mäkysen yritys toiselle kaudelle Suomen Yrittä- mittaa mm. julkitilojen kalusjien puheenjohtajaksi. Jarkko teita. Asianajaja Kirsi Åkerlund Wuorinen toimii hammaslääkäriyrittäjänä ja tuottaa kou- on toiminut Suomen Yrittäjien lutuspalveluja. ICT-alan yrit- varapuheenjohtajana vuodestäjä Mikko Simolinna (63) on ta 2008. Aiemmin hän on toiUudenmaan Yrittäjien asetta- minut Suomen Yrittäjien halma ehdokas puheenjohtajaksi. lituksessa, Espoon Yrittäjien Hän toimii Uudenmaan Yrit- puheenjohtajana ja Pääkautäjien puheenjohtajana ja on punkiseudun Yrittäjien varaSuomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana. Pirkanmaan Yrittäjät asettaa jäsen. ehdolle markkinointiviestintäalan yrittäjä Mauri Kivistön. Naiset vähemmistössä Kivistö on toiminut yrittäjäMetsäkonealan yrittäjä Kaa- järjestön luottamustoimissa rina Jokinen toimii Yrittäjä-› vuodesta 1995. Hän vaikuttaa naisten Keskusliiton puheen- Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja on liittonsa ehdo-› johtajuuden lisäksi suurimman kas Suomen Yrittäjien varapu- aluejärjestön, Pirkanmaan Yritheenjohtajaksi. Myös Päijät- täjien, hallituksen puheenjohHämeen Yrittäjät ajaa häntä tajana. tehtävään yrittäjänaisten rinEhdokkaista SY:n hallituknalla. Kaarina Jokinen on Suo- sen työvaliokunnassa ovat pumen Yrittäjien hallituksen jä- heenjohtaja Jarkko Wuorinen, sen. varapuheenjohtajat Jorma Keski-Suomen Yrittäjät esit- Kortesoja, Mauri Kivistö, Kirtää liikenneasemayrittäjä Jari- si Åkerlund sekä Teppo MikPekka Koposta Suomen Yrit- kola. Lisäksi useat ehdokkaat täjien varapuheenjohtajaksi. vaikuttavat järjestön eri valioJari-Pekka Koponen on Suo- kunnissa.

Ehdokkaille blogi

››Yrittajat.fi avaa syyskuussa kaikille puheenjohtajaehdokkaille avoimen

blogin, josta vaaleista kiinnostuneet voivat käydä lukemassa ehdokkaiden ajatuksia ajankohtaisista asioista, ja varmasti myös näkemyksiä siitä, miten yrittäjien ääni saadaan paremmin esiin yhteiskunnassa.


04

Nro 6 • Elokuu 2010

Keskustelu kirje | Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan Yrittäjät pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 26. elokuuta 2010

Parasta maailmassa

N

yt se sitten tiedetään. Olemme edes jossakin asiassa paras, ja tällä kertaa vaatimattomasti maailman parhaiden maiden vertailussa, kun yhdysvaltalainen aikakausjulkaisu Newsweek tekemänsä tutkimuksen perusteella teki tällaisen valinnan ja päätöksen; Suomi olkoon paras, Sveitsi kakkonen ja Ruotsi kolmas, Newsweek julisti, ja käynnisti verkkosivuillaan newsweek.com toivottavasti pitkään jatkuvan keskustelun tästä valtavasta, pääosin tilastolukuihin perustuvasta ja enemmän tai vähemmän viihteellisestä kilpailuaiheesta. Viihteellistä siksi, että ”maailman parhaan” valitseminen on yksittäisen kansalaisen näkökulmasta niin missikilpailumaista, henkilökohtaista, tunteenomaista, yksilön surut ja murheet sivuuttavaa. Newsweek sivuilta selviää kuitenkin kriteerit, joiden perusteella arviointeja tehtiin: Jos syntyisit tänään, mikä maa tarjoaisi parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista, suhteellisen varakasta ja nousujohteista elämää? Asiantuntijavastauksissa Suomi sijoittui koulutuksen osalta maailman parhaaksi valtioksi, elämänlaadussa olimme neljäs, poliittisessa toimintaympäristössä viidenneksi paras ja talouden dynamiikassa kahdeksanneksi paras, mutta terveydentilassa vasta 17. Em. sijoitusten perusteella lasketuissa yhteispisteissä Suomi oli kuitenkin sadasta mitatusta maasta paras, mitä tulosta ei sinällään voi pitää yllätyksenä, joskin tälläkin tutkimuksella on Newsweekin mukaan enemmän kuin yksi voittaja. Tuloksen, tai kaikkien pohjoismaiden pärjäämisen ei-yllättävyyttä itse kukin voi selittää matkakokemuksillaan eri maista. Silloin esim. silmäily kaupunki-infraan selittää jo paljon; mitä vapaamielisemmin sähköjä on vedelty, sitä heikompi sijoitus maailman paras -kilpailuissa. Analyyttisempi arvio saattaisi todistaa, että millään pienellä valtiolla ( jolla siis on niukasti älykapasiteettia) ei ole yksinkertaisesti varaa olla tarjoamatta kaikille kansalaisilleen mahdollisuutta hyvään elä-

Uudet samperin savotat

mään, kun taas väestöltään jättiläiset näyttävät voivan sysätä miljoonittain ihmisiään kurjuuden kurimukseen, kun uskovat, että kyllä näillä lopuilla kymmenillä miljoonilla globaalissa talouskilpailussa kuitenkin pärjätään. Suomen paras Vastaavaa hyvyysarviointia, mutta hieman pienemmässä mittakaavassa on tehty jäsenistön keskuudessa, kun Suomen Yrittäjien aluejärjestön jäsentyytyväisyystutkimus toteutettiin toukokuussa 2010. Tulosten perusteella › luottamushenkilöjohtajat samoin kuin keskusliiton ja kentän toimihenkilöt, asiantuntijat yms. voivat olla tyytyväisiä, koska jäsenistö kokee olevansa tyytyväinen ja jossakin määrin suorastaan ylpeä tästä omasta järjestöstään: Tutkimustulosten mukaan jopa 96 prosenttia vastaajista voisi suositella yrittäjäjärjestön jäsenyyttä omien› kokemuksiensa perusteella kollegayrittäjälleen, mikä luku on tietenkin huippua ja järjestön kaikkia aktiivisia puuhanaisia ja miehiä erittäin korkealle arvostava. Edellisen perusteella uskaltanee sanoa, että SY onkin Suomen paras yrittäjäjärjestö, ainakin jäsenilleen. Parhaan pomoksi Suomen parhaan yrittäjäjärjestön puheenjohtajan vaali on ajankohtainen tulevan lokakuun 22. päivänä Turussa pidettävässä liittokokouksessa. Toistaiseksi puheenjohtajaehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet järjestön nykyinen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sekä Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana nyt toimiva ICT-alan yrittäjä Mikko Simolinna. Ehdokkaat ovat ottaneet vaalityökalukseen myös asianmukaiset nettisivut, ja kiitos siitä molemmille. Kun valitsijoille annetaan tämänkin väylän kautta mahdollisuus vaalifaktoihin,tietoisuus lisääntyy ja luuloisuus vähenee. Osoitteessa simolinna.fi luvataan ”Muutosta yrittäjien edunvalvontaan”, osoitteessa www.wuorinen.fi todetaan puolestaan, että tämä on ”Enemmän kuin edunvalvontaa”. Käykää kylässä. SINI PENNANEN

››Lapin vanhoilla savotoilla oli› kahdenlaisia työmiehiä. Lento-› jätkät tulivat eri puolilta Suomea ja nimensä mukaisesti liikkuivat työn rytmissä. Asentojätkät olivat oman maakunnan miehiä. Molempia jätkiä tarvittiin, kun Lappia rakennettiin. Nyt on uusien savotoiden vuoro. Lappia rakennetaan jälleen ja tällä kertaa miljardiinvestoinnein. Valmiudet ja tahtotila Simossa Fennovoiman uudeksi sijoituspaikaksi ovat kovat. Kaivoshankkeet puolestaan etenevät hyvää vauhtia. Pohjoisen Euroopan suurin malmivaranto leikkaa Lapin leveällä rintamalla aina Ruotsin puolelle saakka. Kaivannaisteollisuuden hyvät näkymät ovat olleet tiedossa jo vuosien ajan, mutta malmioiden laajuus ja kaivosten tosiasiallinen käyntiinlähtö ovat ehkä yllättäneet lappilaiset. Pohjoisen Suomen kaivosteollisuuteen lasketaan tulevan nelisentuhatta työpaikkaa. Se on paljon, kun lukua verrataan matkailun noin viiteentuhanteen työpaikkaan. Kaivokset pistävät vauhtia myös moniin infrahankkeisiin. Kemin sataman laajennus

Pohjoisen Suomen kaivosteollisuuteen lasketaan tulevan nelisentuhatta työpaikkaa. Paula Aikio-Tallgren

on 40 miljoonan euron luokkaa ja Kolarin radan perusparannus on käynnistymässä.

Vuosikymmenten urakka Lapissa alkavat siis uudet valtaisat 2000-luvun samperin savotat. Lapin uudeksi rakentaminen ei ole kvartaalitoimintaa, vaan vuosien ja vuosikymmentenkin rakennusurakka, joka tuo jatkuvuutta ja tulevaisuudenuskoa lappilaisiin kuntiin. Suuret työmaat työllistävät yksityistä palveluntuotantoa ja tukevat muuta yrittäjyyttä, mutta takaavat myös kuntien palveluiden säilymistä. Lapissa tarvitaankin tulevina vuosina uutta kaavoitusta, asuntotuotantoa, perusinfran kunnossapitoa ja koulu-ja terveyspalveluita. Mikäli kaikki suunnitteilla›

olevat investoinnit – kaivokset, Simon ydinvoimala, Kemin biodiesellaitos, Outokummun ferrokromituotannon tuplaus ja useat infrahankkeet toteutuvat täysimääräisesti, rakennusaikaisen työvoiman tarve Lapissa on useita kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia. Julkisuudessa keskustellaan parhaillaan ulkomaisen työvoiman määrästä, mm. Olkiluodon ydinvoimalan työmaa on ollut esillä. Suoraa vertailukohdetta ei Olkiluodosta voi kuitenkaan vetää Fennovoiman tulevaan pohjoisen työmaahan. Fennovoiman tuleva työmaa on oma suurhankkeensa, jonka aikataulut ja urakat ovat oma savottansa. Tuore uutinen Raahen kultakaivokselta kertoi, että siellä urakat olivat suurimmaksi osaksi menneet alueellisille rakentajille. Tämä todistaa se, että pohjoisessa on osaamista ja kokemusta suurten teollisuuslaitosten ja rakennusurakoiden toteuttamisessa.

Tervetuloa lentojätkät Pelkästään pohjoisin voimin ei tulevista Lapin hankkeista kui-

Paula Aikio-Tallgren

tenkaan selvitä. Lentojätkiä tarvitaan siis edelleen. Ainakin osa tulevien investointien rakentajista, asiantuntijoista ja perheistään jää pysyvästi Lappiin. Hyvä näin, sillä kehittyvä maakunta tarvitsee uusia asukkaita. Alueella toimivat pk-yritykset joutuvat kilpailevaan työvoimasta kovemmin kuin koskaan aiemmin. Työvoimakysymys onkin suurin haaste tulevissa hankkeissa ja maakunnan kuntien toimintavarmuuden ylläpitämisessä. Kehitystyötä ja uusia innovaatioita nimenomaan tähän kysymykseen tarvitaan viipymättä. Lappi voi hyvin näyttää muulle maalle mallia uusien työntekijöiden – sekä suomalaisten että ulkomaalaisten, kotiuttamisessa. Täällä kun on aina ensin katsottu mies, eikä nuttu.

Kirjoittaja Paula Aikio-Tallgren on Länsi-Pohjan Yrittäjien puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

kirje | Eero Lehti, kansanedustaja

Ylen rahoitusvajeen kattaminen ei kuulu yrittäjille ››Edellisessä lehdessä Juhani Wiio, Ylen rahoitusta koskevan toimikunnan asiantuntijajäsen, oli vakaasti sitä mieltä, että Ylen rahoitusvajeen kattaminen kuuluu yrittäjille, ja se on myös heidän etujensa mukaista. Harvoin olen näin jyrkästi jonkun kanssa eri mieltä. Yleisen palvelun rahoittaminen, jota Yleisradio kansalaisille tuottaa, kuuluu kaikille yhtäläisesti ja verovaroin katettavaksi. Erityispalveluista voidaan käyttäjiltä kerätä maksu, kuten nykyisin television osalta. Poliittinen toimikunta ei pohtinut Yleisradion rahoitus-

vajeen syitä. Syyt ovat pitkään jatkuneessa monopolistisen tilanteen aiheuttamassa toiminnan tehottomuudessa ja pöhöttyneisyydessä. Nykyaikainen viestinnän teknologia on tullut jo monin osin korvaamaan Ylen tuotantoa, jonka johdosta ensi sijaista olisi pohtia, mikä on nykyisin Ylen yleisen palvelun rooli ja laajuus. Kehitys, joka on nähtävissä› katsojamaksujen alentumises-› sa – koska tarjontaa tulee myös runsaasti muilta tuottajilta ja kanavilta – on tietysti Ylen kannalta huolestuttavaa. Mutta jos› Ylelle annetaan oikeus periä

yrityksiltä ja yrittäjiltä, joiden liikevaihto ylittää 400 000 euroa, kolme lisämaksua, ollaan myös perustuslain kannalta ongelmallisella alueella. Yrittäjiä ei voi kohdella huonommin kuin muita kansalaisia. Yritys on yrittäjän työkalu, juridisesti toki oma oikeustoimiyksikkö, mutta tällä käytännöllä on haluttu suojata pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaista varallisuutta esim. konkurssitilanteessa. Mikäli yrittäjille Ylen rahoitusvajeesta pantaisiin vastuu, samaa periaatetta voitaisiin toteuttaa monen muunkin yleisen

palvelun kohdalla. Siinä mielessä asia on myös periaatteellinen. Tästä asiasta yhtä hyvin kansanedustajat, kuin tavalliset kansalaiset tai eri tehtäviin pyrkivät ihmiset voivat sananvapausperiaatteen mukaan mielestäni lausua kantansa, ja yrittäjien aivan erityisesti.

Kirjoitus on vastine Juhani Wiion YrittäjäSanomien toukokuun numerossa esittämään YLEmaksukirjoitukseen.

YLÖSOTETTUJA Osinkoverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen, ansiotuloverotusta tulee keventää ja ylin marginaalivero alentaa 50 prosenttiin. EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting tiedotustilaisuudessa

SAK katsoo sodanjulistukseksi Nokia Siemens Networksin päätöksen lopettaa ay-jäsenmaksujen periminen palkanmaksun yhteydessä. Jos muut yritykset päätyvät vastaavaan, johtaa se rajuihin vastakkainasetteluihin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä

Kyläkauppakato näyttää olevan pysähtymässä. Kuntakeskittymän muuttaessa eri paikkaan pankin tai postin konttori saattaa hävitä sekin. Kaupan palveluihin pitää silloin lisätä oheispalveluja.

Korkojen verovähennysoikeus ei suosi edes asunnon ostajia, vaan käytännössä se nostaa asuntojen hintoja. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi Taloussanomissa

Liian moni yrityssaneerausmenettely epäonnistuu liian myöhäisen hakeutumisen takia. Yrityssaneeraus sotketaan yhä konkurssiin. SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Lapin Kansassa

Kauppias Pentti Kaulamo yle.fissä

Kiireestä on tullut ongelma erityisesti kunta-alan työpaikoissa. Hektisimpiä aloja ovat terveydenhuoltoja sosiaaliala, joilla 60 prosenttia työntekijöistä kertoo rasittuvansa työpaikan kiireessä.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Turun Sanomissa

Teknologiateollisuus, YTN:n ja Metalliliitto ovat sopineet sopivansa syksyn 2010 palkankorotuksista ensin työpaikoilla. Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, palkat nousevat lokakuun alussa 1,5 prosenttia. Summasta 2/3 jaetaan yleiskorotuksena ja 1/3 henkilökohtaisina korotuksina.

Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Helsingin Sanomissa

Innovaatiokannustin antaisi yrityksille osan innovaatiotoiminnan kuluista hyvityksenä. Minimi yritystä kohti voisi olla 500 euroa ja maksimi 100 000 euroa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Kauppalehdessä

Tiedotteista

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.


05

Nro 6 • Elokuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

Maksaminen muuttuu SEPAn myötä euromaksualue tuo muutoksia suoraveloitukseen, korttimaksamiseen, • •Yhtenäinen palkanmaksuun ja viivakoodeihin. Lotta Tammelin, teksti

››Osa SEPAn muutoksista on jo astunut voimaan, osa on vielä edessä. Anne Nisén Finanssialan Keskusliitosta kertoo, mitä pitäisi olla jo tehtynä, ja mitä vielä pitää ottaa huomioon. SEPA (Single Euro Payments Area) tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta, jonka tavoitteena on luoda maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditaso. SEPAn siirtymäkausi kestää vuoden 2010 loppuun, johon mennessä välttämättömät muutokset tulee olla tehty yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa. – Tilisiirroissa siirrytään käyttämään maksun saajantietoina tilinumeron kansainvälistä muotoa IBANia(International Bank Account Number) ja saajan pankin yksilöivää BIC-koodia (Bank Identifi er Code, käytetään myös nimeä SWIFT-osoite). Nämä korvaavat kansallisen tilinumeron käytön myös kotimaanmaksuissa. Yrityksen laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla uudet tiedot on pitänyt olla 1.7.2010 alkaen ja maksamisessa IBANeita on alettava käyttää viimeistään vuodenvaihteessa, kehityspäällikkö Anne Nisén kertoo. Kansainvälisen tilinumeron käyttöönotto maksamisessa ei ole ainoa muutos. Myös maksujen pankkiin välittämisessä käytetty standardi muuttuu uudenlaiseksi, kansainvälisen ISO20022 XML-standardin mukaiseksi. SEPA on tuonut mukanaan myös sirukortit ja uudet maksupäätteet. Myös palkanmaksussa aletaan käyttää toistuvaissuorituspalvelun sijasta SEPA-tilisiirtoja. Suoraveloituksesta e-laskuun? SEPA tuo uutta myös suoraveloitukseen. Kotimaisessa suoraveloituksessa jatketaan kansallisten tilinumeroiden käyttöä, vaikka IBAN-tilinumerot tule-› vat pakollisiksi tilisiirroissa 1.1. 2011 alkaen. Tarvittaessa IBANtilinumero muutetaan kansalliseksi tilinumeroksi poistamalla IBAN-tilinumeron neljä ensimmäistä merkkiä, Nisén opastaa. Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirryttäessä kotimaan suoraveloituspalvelu kuitenkin päättyy lähivuosina. – Laskuttajan vaihtoehtoina on siirtyä käyttämään esim.

Pankit uskovat, että e-lasku on hyvä vaihtoehto kotimaiselle suoraveloitukselle. Anne Nisén

e-laskua ja e-laskuun perustuvaa automaattisen maksamisen palvelua tai SEPA-suoraveloituspalvelua. Suomessa toimivat pankit uskovat siihen, että e-lasku ja sen automaattinen maksaminen ovat hyvä vaihtoehto kotimaiselle suoraveloitukselle, Anne Nisén kertoo. – Jo lähes 80 prosenttia suomalaisista ilmoittaa pääasialliseksi laskunmaksutavakseen verkkopankin, joten edellytykset e-laskun käyttöönotolle ovat erittäin hyvät. SEPA-suoraveloitus puolestaan sopii hyvin rajat ylittävään maksujen keräämiseen, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista suoraveloituksena, Nisén jatkaa.

Viivakoodit uusiksi – IBANiin siirtyminen muuttaa pankkiviivakoodin sisällön joulukuussa. Pankkiviivakoodistandardin uudet, kansainvälisessä IBAN-muodossa olevan tilinumeron ja kansainvälisen viitteen sisältävät versiot ovat otettavissa käyttöön laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.12.2010 alkaen, Anne Nisén muistuttaa. Pankkiviivakoodilla voidaan varmistaa maksutietojen oikeellisuus ja siten helpottaa laskujen maksamista tai laskun tietojen lukua yrityksen maksatusjärjestelmiin. Pankkiviivakoodi soveltuu vain viitenumeroita käyttävään laskutukseen.

Nykyisten kotimaisten tilisiirtopalveluiden ja kansallisten tilinumeroiden poistuessa käytöstä osana SEPA-siirtymää otetaan pankkiviivakoodistandardista käyttöön laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla kaksi uutta versiota 1.12.2010 alkaen. Toinen sisältää tilinumeron IBAN-muodossa ja viitteen kansallisessa muodossa ja toinen IBANin lisäksi kansaivälisen viitteen. Käytössä olevat viivakoodin lukulaitteet on päivitettävä vastaavasti. Kansallisen tilinumeron si-› sältämän pankkiviivakoodin käytön päättymispäivä on 31.10. 2011. Viimeistään tämän jälkeen pankkiviivakoodeissa on käytettävä jompaa kumpaa uusista versioista.

Matti Myöhäsen muistilista koodi. asiaaktsukanavat. t e isi BICk s k i n a p e Yl merot ja ämäsi m i käytt

-tilinu

››Käy läp yksesi tilien IBAN A-palvelut. P yrit t mat SE ››Selvitä palvelu i tarjoa is k ä. k n i SEPAa s p ja ä a npiteist t it it lv ››Se A-toime totoim P is ja E S lm i v ä je so oh upä te ›› Selvitä imistosi kanssa ja , hanki sirumaks uus. ito uja sais ››Puhu til staan korttimakspimuksen ajanta . a o v s issa t ››Jos ota a ohjelmiston ja t SEPA-muutoks aja varmist et aikar pakollis i io m o ››Hu

Laskutukäsyttämälläsi laskulla ja tilisiirtolomak.2ke01el0laalonkaen.

Reskontra maksuain t ja eistot ››Varmista

, että 1.11.2011 alk reskontrajärjestelmis säsi ae maksut hyl n ilman IBANia pankin on IBAN- ja BIC-valm käytyvät. ius. maksettava ksi lähetett ››Varmista, e ä vä t ttä uuden stan maksamiseen käyttäm dardin muka äsi ohjelma ista maksu pankkiin m aineistoa. E pystyy tuottamaan aksuja maks t voi enää lä e tt aineistona avaksi vanh hettää 1.11 an maksamise .2011 alkaen. Jos käytä muotoisena maksuen, pankki huolehtii tä t verkkopankkia lask ››Päivitä resk ujen stä. ontriin tilin umerot IBA kanssa päiv N -m ityksestä. H uomioi myö uodossa tai sovi tilito ››Sekä panke imiston s BIC! illa että oh jelmistotalo palveluita ko il la on tilinume timaisista ti roiden muu linumerois kysymykse ta IBANeih ntot, jos tilaat in. Huomio muuntamis i vastuuen muualta kuin pankilt a.

››Huolehdi, että ainen tilinumero että IBAN ja BIC 1.7 ake, tarkista ollut sekä kotim

tilisiirtolom nut talvella). IBANit sisältävä on si sä ös yt kä s saisuus (muuttu ta ››Jo an aj tin ks te an ehto aille. lomakkeella olev nä myös ulkom n euromääräise aa m ta ut sk (kotimaisen la ri 01 ››Py muutos 12/2 0 va le tu in di oo oodia. Uusi ivak ››Huomioi pankkivile tulee IBAN), jos käytät pankkiviivak nessä. men tilinumeron tilal töön 31.10.2011 su on otettava käyt säsi oleva ratkai ös yt pankkiviivakoodi rmista, että kä va , ta us ut . sk oa la ››Jos käytät verkko ona IBANia eikä kotimaista tilinumer er ispalveluna käyttää tilinum mennessä. Erity 0 01 .2 .12 31 i ks oilla se ››IBAN tulee pakollistot mahdollisia kotimaisilla tilinumer ei verkkolaskuain tyvät. ka. kolaskut hylkäy 31.10.2011 saak lähetettävät verk ia AN IB an ilm ››1.11.2011 alkaen

Muutoksia myös maksujen välitysaikoihin Maksujen välityksen nopeus muuttuu SEPA-

alueella erityisesti rajat ylittävissä maksuissa. – Jatkossa maksut toisesta SEPA-maasta Suomeen › ja Suomesta toiseen SEPA-maahan kulkevat maksajan › tililtä saajan tilille enimmillään kolmessa pankkipäivässä. › Vuoden 2012 alusta maksujen välitys nopeutuu yhteen pankkipäivään, Anne Nisén Finanssialan Keskusliitosta kertoo. Siirtymäajan jälkeen maksujen välitys toimii koko › yhtenäisellä euromaksualueella samoilla standardeilla › ja nykyistä yhdenmukaisemmin.

Jussi Järventaus

Budjetin peruslinja oikea, joskin varovainen

••Hallitus tavoittelee ympäristön huomioivaa taloutta. Riikka Koskenranta, teksti

››Paljon esillä ollut t&k-verokannustin puuttui hallituksen vuoden 2011 budjetista. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioi, että t&kkannustin olisi ollut sinällään hyödyllinen, mutta on hyvä, että innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen määrärahat kasvavat. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esillä pitämä t&kkannustin olisi niellyt 70 miljoonan euron verran verotuloja, mutta kannustin jäi pois budjetista. Hallitus lupaa sen sijaan parantaa yritysten edellytyksiä uuden luomiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvien innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen edistämisen määrärahat kasvavat 823 miljoonaan euroon, jossa on yli 33 miljoonaa euroa lisäystä vuoden 2010 budjettiin verrattuna. SY:n toivoma luovutustappioiden vähennysajan pidennys on verotuksen kokonaisuudessa pieni uudistus, mutta tervetullut, sillä se huomioi omalta osaltaan Järventauksen mukaan yrittämiseen liittyvää riskinottamista. Uudet verotusratkaisut näyttävät siirtyvän kokonaisuudessaan eduskuntavaalien jälkeiselle ajalle ja hallitusneuvotteluihin ensi vuoden kevääseen. Y-järjestö odottaa tulevan verouudistuksen lisäävän yrittäjien verotuksen kannustavuutta, jotta kasvusta ja työllisyydestä voidaan pitää huolta. − Nyt edelleen epävarmassa taloustilanteessa ja sekavan verokeskustelun vallitessa tätä ratkaisua voi yrittäjien kannalta pitää perusteltuna. Missä on menokuri Hallitus siirtyy asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan vähentämällä elvytykseen käytettyjä määrärahoja. Suomen bkt putosi viime vuonna ennätykselliset kahdeksan prosenttia, millä hätyyteltiin EU-maiden suurinta lukua. Talous- ja työllisyyskehityksen heikkeneminen on saatu pysäytettyä ja näkyvissä on jo orastava kasvua. Hallituksen mukaan maailmantalouden ristiriitaiset näkymät tuovat kuitenkin edelleen epävarmuutta talouskehitykseen. − Tiukempaan menokuriin olisi kuitenkin mahdollisuuksia, sillä parantuneet talousnäkymät antavat jossakin määrän aikai-

Jussi Järventaus sempaa enemmän tilaa rajoittaa sosiaalimenoja. Näin voitaisiin budjettia nopeammassa tahdissa hillitä valtion velkaantumista, Järventaus sanoo.

Energiaveron korotus kiihdyttää Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen ympäristön huomioivan kestävän talouden, joka toteutetaan muun muassa päästöperusteisen energiaverotuksen kautta ja siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Lisäksi hallitus on aiemmin esitellyt uusiutuvan energian paketin. − Budjettiesityksessä oleva energiaverojen korotusesitys on valitettava, mutta se on perusteltavissa ympäristönäkökohdilla ja tarpeella rahoittaa työnantajan kansaneläkemaksun poisto. Korotusten kohdentaminen on tehty järkevästi, Järventaus toteaa.

Pettynyt teknologiateollisuus Monia energiaintensiivisiä aloja edustavan Teknologiateollisuus

ry:n budjettikannanotot olivat pettyneitä. − Vientiteollisuudelle korotukset merkitsevät tuntuvaa lisäkustannusta, jota ei ole mahdollista siirtää tuotteiden hintoihin, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo. Energiaverojen korotusta valmisteltaessa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätettiin, että energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset turvataan veroleikkuria kehittämällä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Jussi Järventauksen mukaan on hyvä, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen on kiinnittänyt huomiota kasvutekijöiden vahvistamiseen julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoitteena on pidentää työuria ja lisätä verotuksen kannustavuutta. − Tuottavuuteen on kiinnitettävä painokkaammin huomiota, sillä se nousee niukan työvoimapanoksen oloissa yhä keskeisemmäksi kasvutekijäksi. Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen tulisi rohjeta ottaa esille myös työmarkkinoiden kehittäminen yhtenä keinona työn tuottavuuden parantamisessa. Tässä paikallisen sopimisen edistäminen olisi yksi keino.

SY: Kokeilu paikallisesta sopimisesta Yrittäjäjärjestö esittää paikallisen sopimisen kokeilun käynnistämistä osana suomalaisen joustoturvamallin kehittämistä. Kyse olisi vuoden 2012 loppuun kestävästä kokeilusta, jolla sallittaisiin työpaikoille mahdollisuus sopia yhteisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken nykyistä vapaammin työehtosopimuksista poikkeavista järjestelyistä.

Poimintoja budjetista ››Tekesin käytettävissä olevia myöntämisvaltuuksia lisätään yli 8 miljoo-

nalla eurolla. Lisäksi viennin edistämiseen panostetaan 23,6 miljoonaa euroa.

››Hallitus turvasi Seinäjoki–Oulu-ratayhteyden rakentamiseen tarvittavan

40 miljoonan euron määrärahan ensi vuodeksi. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta.

››Talousrikollisuutta ja harmaata taloutta pyritään kitkemään kohden-

tamalla 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä saadaan tehostettua. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011.

››Kansallisen laajakaistahankkeen rahoitukseen hallitus osoittaa vuoteen 2015 mennessä yhteensä 66 milj. euroa, josta noin 10 milj. euroa vuodelle 2011.

Finnveran suhdannelainaja takaus sopivat yrityksille, joiden tavoitteena on elpyä, kasvaa ja kehittyä taantuman jälkeen. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta? 1 FV_Ilmoitus YrittäjäSanomat 1_3s 380x170 180810.indd 1

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

19.8.2010 10.48


06

Nro 6 • Elokuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen:

Yrittäjämäisestä elämänasenteesta tulee kansalaistaito

Rauno Vanhanen

Ammattijärjestö OAJ:n johtoon kesän korvalla valitun Olli Luukkaisen mielestä yritteliäs elämänasenne antaa nuorille • •Opettajien parhaat eväät pärjätä tulevilla urapoluilla. Sen siemenet on kuitenkin istutettava jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla. Timo Sormunen, teksti Markku Ojala, kuva

››OAJ:n tuore puheenjohtaja Olli

Luukkainen on paasannut yrittäjyyskasvatuksen puolesta jo kaukaa 1990-luvulta lähtien. Kuulijakuntana on vuosien varrella ollut niin omaa ammattikuntaa, ministeriöiden ylintä virkamiesjohtoa, poliitikkoja kuin elinkeinoelämän napajärjestöjä ja niiden keskeisiä vaikuttajia. Alkumetreillä Luukkaisen ilosanoma sai etenkin julkisella sektorilla likipitäen samanlaisen vastaanoton kuin ABC-kirja Seitsemän veljeksen parissa. Ajat ja asenteet kuitenkin muuttuvat, kuten jo Bob Dylan aikanaan lauleskeli. Tämän on myös Luukkainen saanut Suomea kiertäessään havaita. Hänen mielestään yrittäjyydestä on tullut 2000-luvulla lopultakin ns. hovikelpoisia. – Ilmapiirin muutos on takavuosiin nähden todella selkeä. Enää yrittäjiä ja yrittäjyyttä ei yhdistetä kyynärpää-taktiikkaan, oman edun tavoitteluun ja ahneuteen, vaan se mielletään yhdeksi yhteiskunnan tukipilareista, Luukkainen painottaa.

Siemen itää jo Muutoksen siemenet on kuulemma saatu itämään myös tulevissa isänmaan toivoissa, vaikka murkkuikäisten vanhempien onkin sitä pelikoneiden tai Facebookin parissa viihtyvästä kullannupustaan vaikea havaita. Luukkaisen mielestä huomio kannattaa kiinnittää perinteis-

uutisten jäljiltä vain kasvaneen. Myös suhdannetilanteella on ollut oma vaikutuksensa. Vahvemmassa taloussuhdanteessa yksityisen sektorin selkeästi parempi palkkataso houkuttaa julkisen sektorin pitkää ja kapeaa leipää enemmän. Tiukkoina aikoina puntit kuitenkin tasoittuvat. Avoimien työpaikkojen hakijamäärät ja etenkin viimeisin opiskelijahaku kertovatkin Luukkaisen mukaan alati vahvistuvasta kiinnostuksesta opetus- ja kasvatusalan tehtäviin. – Kiinnostus ja arvostus olisivat varmasti vielä korkeammalla, jos opettajien palkkaus saataisiin jonain päivänä työn vaativuutta vastaavalle tasolle. Tästä alkaa jälleen uusi vääntö ensi vuoden puolella, ay-pomo muistuttaa.

ten arvosanasaavutusten lisäksi nuoremman polven kykyyn hakea ja analysoida tietoa omatoimisesti tai kimpassa kavereiden kanssa. – Juuri tässä korostuu opettajan roolin ja heidän työnsä sisällön muutos. Työelämässä peräänkuulutetaan vastuullisuutta, laatua, innovatiivisuutta ja verkottumiskykyjä. Valmiiden vastausten sijaan opettajan pitää näyttää suuntaa sekä kannustaa oppilaita tiedonhakuun ja johtopäätösten tekoon. Vanhoilla metodeilla ja ylhäältä alaspäin -malleilla ei yksinkertaisesti pärjätä. Myös yrittäjyyskasvatuksessa tulee tukea paikallista ja alueellista yhteistyötä ja toimintatapoja.

Kirkas kuva hyvinvointivaltiosta Luukkaisen mielestä yksi suomalaisen koululaitoksen perustehtävistä on kannustavuuden ohella kirkastaa oppilailleen yhteiskunnan perusrakenteet ja tietyt lainalaisuudet jo alakouluiässä. – Tätä kautta opitaan ymmärtämään, minkä varassa hyvinvointiyhteiskunta pohjimmiltaan pyöriin. Samalla paljastuu se fakta, ettei sen takeeksi tarvittavia verotuloja tuoteta pelkästään julkisilla palveluilla, vaan yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen kautta. Vaikka yrittäjyys ja yritysmäinen toimintamalli valtaa alaa koulumaailmassa, kiirehtii opettajien edusmies tähdentämään, ettei koululaitos jatkossakaan

Olli Luukkainen Yksi koululaitoksen perustehtävä on selittää oppilaille hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet. Samalla selviää, että se perustuu pohjimmiltaan yrittäjyyteen ja sitä kautta syntyviin työpaikkoihin, Olli Luukkainen sanoo.

››Ikä: 53 v ››Koulutus: Kasvatustieteiden tohtori

››Työura: Opettajana, opettajantyönnä ketään puoliväkisin yrittäjänuralle. Kyse on lopulta vain maalaisjärkisestä elämänasenteesta, jonka avulla voi aikuistuessaan ottaa vastuuta paitsi omasta myös läheistensä hyvinvoinnista. – Yrittäjämäisestä asenteesta on aina apua, olipa sitten yrittäjä tai palkkatyössä. Toki tulevaisuuden haaste on, kuinka myös pidemmälle koulutetut saatai-

siin kiinnostumaan yrittäjyydestä potentiaalisena uravaihtoehtona. Tämä tuntuu huolettavan myös opetushallintoa, Luukkainen huomauttaa.

Opettaja tekee arvokasta työtä Pitkän päivätyön opettajakoulutuksessa ja sen kehittämistehtävissä tehnyt Luukkainen tunnus-

taa, että koululaitoksen sisäinen roolimuutos on nostanut ammattikunnassa esiin myös kasvukipuja. Niistä tuskin päästään koskaan kokonaan irti, onhan jatkuvasta muutoksesta ja tietystä uudistumisen pakosta tullut arkea myös opetustyössä. – Opettajakenttä muuttuu nyt nopeasti. Kokeneita opettajia jää runsaasti eläkkeelle ja nuorta sukupolvea tulee tilalle. Nuo-

remman sukupolven on osittain helpompaa sopeutua nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan. Toisaalta, kyllä kokeneet opettajat pitävät jalat oikealla tavalla maassa muutosten tuiverruksessa,, Luukkainen kiittelee. Erityisen ylpeä hän on ammattikuntansa arvostuksesta, joka näyttää koulumaailmaa koskeneiden leikkausten, lomautusten ja muutamien ikävien kohu-

kouluttajana, rehtorina ja johtajana yli 20 vuotta. Työskennellyt kehittämistehtävissä myös Opetushallituksessa ja Suomen Kuntaliitossa. 2007 OAJ:hin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajan paikalta Hämeenlinnasta.

››Perhe: Naimisissa, kolme aikuista lasta, kaksi lastenlasta

››Harrastukset: Liikunta ja ulkoilu, lukeminen, mökkeily ja kulttuuri

30 prosentin omistusosuudella YEL:n piiriin YEL-järjestelmän laajennus on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta 1.1.2011. Yrittäjämääritelmää joustavoitetaan sekä yrittäjän (YEL) että maatalousyrittäjän (MYEL) eläkelaeissa siten, että johtavassa asemassa työskentelevää osakasta pidetään yrittäjänä, jos hän omistaa joko yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Nykyisen YEL:in määritelmän mukaan vakuutettavana yrittäjänä pidetään osakeyhtiön osakasta, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavasta määräämisvallasta. Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen pitää muutosta järkevänä, sillä se toisi yrittäjien oman eläkejärjestelmän piiriin suuren määrän, yli 20 000 sellaista osakeyhtiöyrittäjää, joihin nyt sovelletaan työntekijöiden eläkesääntöjä (TYEL). − Muutoksella päästään taas hiukan lähemmäs tavoitetta, että yrittäjänä toimiminen määriteltäisiin suunnilleen samalla tavoin sosiaaliturvan eri lohkoilla.

Heikki, sinäkö se soitit? Enpä tuntenut numeroa.

Ota puhelimeesi Kuka soittaa -palvelu ja vieraasta numerosta soittavan tiedot selviävät automaattisesti. Älä enää arvaile kuka soittaa. Palvelu hakee vieraasta numerosta soittavan tiedot jo ennen puheluun vastaamista. Saat palvelun heti puhelimeesi lähettämällä tekstiviestin KUKA numeroon 16 400 tai soittamalla Fonectan asiakaspalveluun 020 692 999. ETUHINTA SINULLE, SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN: 0,45 €/haku (norm. 0,70 €/haku) tai 4,90 €/kk (norm. 6,90 €/kk). Lataaminen on maksutonta. Lisätietoa www.fonecta.com.

16400

Asiakkuusmarkkinointi ❘ Digitaalinen suoramarkkinointi ❘ Hakukonemarkkinointi ❘ Hakumediat Yrittaja_sanomat_16400_HK_380x255mm.indd 2

20.8.2010 10.03


07

Nro 6 • Elokuu 2010

Järjestö

päättäjät yrittävät

Oma porukka suosittelee jäsenyyttä

••Lisää panostusta tarvitaan yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomiseen. Riikka Koskenranta, teksti

››Yrittäjien

Tunkua työväenpuolueeksi

P

olitiikan syyskausi rytkähti käyntiin perinteisin menoin, kun hallitus harsi elokuisessa budjettiriihessä kasaan esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. Yllätyksiä vaalivuoden budjetti ei tarjoa. Siinä tasapainoillaan talouden tasapainovaatimuksen ja talouskasvun edellytysten turvaamisen välillä. Edellinen tarkoittaa leikkauksia ja veronkorotuksia, jälkimmäinen rahan kuluttamista erilaisiin kohteisiin. Alijäämäisen budjetin rahoitusaukko paikataan › yhdeksän miljardin euron velanotolla.

P

•••

oliitikkojen kesäloma päättyi jo ennen budjettiriihtä poliittisten kesäteattereiden esityksiin. Puolueet ja niiden eduskuntaryhmät pitivät kesäkokouksiaan eri puolilla Suomea. Niissä rasvailtin vaalivankkureiden akseleita ja käytiin näyttämässä johtavien poliitikkojen naamoja turuilla ja toreilla. Asiaakin puhuttiin. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi lupasi pk-yrityksille verokannustimia. Suomi nousee taantumasta vain yrittäjyyden voimalla ja yritykset tarvitsevat kannustimia voidakseen kasvaa ja työllistää, pääministeri järkeili. Kiviniemellä oli mielessään erityinen innovaatiotuki. Pk-yrityksille annettaisiin verohyvityksenä osa innovaatiotoiminnan kustannuksista.

P

•••

arhaan käsikirjoituksen poliittiseen kesäteatteriinsa laativat perussuomalaiset. Puolue heitti vaaliverkkonsa demareiden ja vasemmistoliiton apajille ja julistautui työväenpuolueeksi. Kokoomushan on jo aikaisemmin tehnyt saman › tempun. Tosin nyt menossa olevan kampanjansa › mukaan puolue on jo muuttunut vihreänkirjavaksi. Perussuomalaiset kertovat olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Niitä ei tosin taida muunlaisia ollakaan, ei ainakaan eduskunnassa. Kokoomusta kukaan ei ole koskaan sosialismista epäillyt, mutta nykykäsityksen mukaan myös demarit ja jopa vasemmistoliittokin kannattavat markkinataloutta. Pankkien sosialisointivaatimuksia ei kukaan ole kehdannut esittää sitten vauhdikkaan 70-luvun. Silloin esittäjien joukossa oli myös muuan Paavo Lipponen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati puolueensa kesäkokouksessa lainsäädäntöä turvaamaan pienyritysten tasavertaisen aseman suhteessa suuriin yrityksiin. Lisäksi hän halusi kohennusta yrittäjän arkeen parantamalla heidän sosiaaliturvaansa.

J

•••

ulistuksensa varmemmaksi vakuudeksi perussuomalaiset valjastivat vaalivankkureidensa eteen ikidemarina eläköityneen ja ay-liikkeessä työuransa tahkonneen Matti Putkosen. Jäsenkirjansa revittyään Hakaniemen dobermannista tuli Persu-Putkonen, Timo Soinin piski.

T

edunvalvonta ja neuvontapalvelut koetaan edelleen tärkeimmiksi syiksi Suomen Yrittäjien jäsenyydelle, selviää järjestön jäsentyytyväisyystutkimuksesta. Suurimmat erot tämän keväisen järjestötutkimuksen vastauksissa verrattuna vuoden 2008 tuloksiin löytyivät virkistystilaisuuksien ja koulutusmahdollisuuksien merkityksen kasvusta vastaajien› keskuudessa. Koulutusmahdollisuuksia piti tärkeänä 23 prosenttia vastaajista (2008: 17 %) ja virkistystilaisuuksia lähes› 19 prosenttia (13 %). Huono ta-›

loussuhdanne lienee vaikuttanut siihen, että yrittäjät ovat kaivanneet rentoa yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Yrittäjäaate ja halu kuulua muiden yrittäjien kanssa samaan joukkoon nousevat yrittäjien mielissä tärkeiksi asioiksi järjestöön liittymisessä. Toukokuiseen tutkimukseen vastasi 8 478 yrittäjäjärjestöjen jäsentä. Lisäksi kysely tehtiin ensimmäistä kertaa ei-jäsenille.

Uskalletaan suositella 96 prosenttia suosittelisi jäsenyyttä muille. Näistä reilut 54 prosenttia suosittelisi jäsenyyttä

Työelämäneuvonta ykkönen Suomen Yrittäjien valtakunnallinen ja alueellinen neuvonta koetaan tärkeäksi. Eniten kysytään työelämän juridiikasta ja TESasioista (17 prosenttia), koulutuksesta (15) ja verotuksesta (12). Yrittäjäjärjestö on pystynyt vastaamaan jäsentensä odotuksiin hyvin, Kari Hiltunen toteaa. Järjestöllä on kuitenkin vastaajien mielestä hiukan petrat-›

tavaa esimerkiksi nykyistä yrittäjämyönteisemmän ilmapiirin luomisessa maahamme, yrittäjien välisen yhteistyön edistämisessä ja vaikuttamisessa kuntiin päin yrittäjien asioissa. Jäsenistön antamat kehittä-› misideat luovat hyvän pohjan järjestön tulevaisuuden toimintamuotojen parantamiseksi, Hil-› tunen sanoo. – Yrittäjämyönteisen ilmapiiriin parantamisessa on varmasti keskeistä tulevalla vaalikaudella se, miten valtiovallan myönteiset käsitykset yrittäjäsektorin merkityksestä yhteiskunnan kehittämisessä muuttuvat konkreettisiksi päätöksiksi

yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Järjestön on itse kehitettävä uusia toimintamuotoja, joilla voidaan edistää yrittäjien keskinäistä verkostoitumista. Tässä varmasti kannattaa entistä enemmän hyödyntää sähköisten medioiden antamia mahdollisuuksia, Hiltunen jatkaa. Myös ei-jäsenet kokevat yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomisen tärkeäksi asiaksi yrittäjäjärjestölle edunvalvonnan ohella. Suomen Yrittäjät saavat vastaajilta onnistumisen kokonaisarvosanaksi 7,9. Saman kokonaisarvosanan saavat aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset.

Ensin kokous, sitten Tallinnaan Viking XPRSsin risteilypaketti Suomenlahdella tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää tehokas kokouspäivä minilomaan Tallinnassa. Vain reilun työpäivän mittainen risteily Helsingistä Tallinnaan on erinomainen vaihtoehto yhdistää asiakastilaisuus tai kokous pikaiseen irrottautumiseen työpaikan arjesta. Laiva lähtee Helsingistä klo 11.30 ja saapuu takaisin Katajanokalle klo 20.30. Välissä on neljän tunnin pysähdys Tallinnassa. – Olemme panostaneet XPRSissä myös kokousasiakkaisiin. Laivalla on oma kokousosasto, jossa on yhdeksän erilaista ja muunneltavaa kokoustilaa. Suurin ryhmä, joka mahtuu kerralla kokoustamaan, on 160 henkeä, kertoo myyntipäällikkö Mikael Wahtera ja lisää, että sopivia kokoustiloja löytyy myös pienille seurueille. Wa hte ra pai no tt aa, että kokouskannelle on pääsy vain kokousvierailla. Tämä takaa rauhallisen kokouksen.

Kokoushenkilökunta vastaa sujuvuudesta Kokousvieraista huolehtii koko matkan ajan kokoushenkilökunta. – Kokoushenkilökunta varmistaa, että kokous sujuu niin kuin asiakkaan kanssa on sovittu. He ottavat vieraat vastaan, ohjaavat oikeaan kokoustilaan, varmistavat, että tilattu tekniikka on esillä ja katsovat, että sovitut tarjoilut tulevat ajallaan. Kaksi vuotta vanhan laivan kokoustekniikka on huippuluokkaa. Ja kaikki kokouksessa tarvittavat laitteet kuuluvat kokouspaketin hintaan. Kokousisäntä Sami Sintosen mukaan laivalla järjestetty kokous on hyvä tapa pitää porukka kasassa vaikka koko risteilyn ajan. – Esimerkiksi hotellissa järjestettävässä kokouksessa osa porukasta saattaa hävitä paikalta jossain vaiheessa kokousta. Täällä sitä mahdollisuutta ei ole. Yleensä kokousosastolla kokoustetaan menomatkan

yöväenpuolueeksi näyttäisi olevan kumma kyllä tunkua, vaikka Kiina-ilmiö syö perinteistä työväkeä rotan lailla tehtaiden siirtyessä horistontin taakse Kaukoitään. Jos perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia, ovatko demarit ja vasemmistoliitto työväenpuolueita ilman työväkeä?

Y

Suomen Yrittäjiin aiemmin. Ylivoimaisesti suurin este jäsenyydelle on ajanpuute, jonka nosti esille 35 prosenttia vastaajista.

ILMOITUS

•••

•••

dinvoimalobbarina tunnetun Putkosen kontolle on osaksi luettu, että ydinvoimalupa kaatui eduskunnassa vuonna 1994. Hankkeen kaatajien kärjessä touhusi syksyn mittaan Perheyrittäjien liiton lobbariksi ryhtyvä Matti Vanhanen. Osasyynä pidettiin Putkosen näkyvää mutta tökeröä lobbausta. Siinä tuiskeessa sympatiat valuivat ydinvoiman vastustajien laariin. Vahingosta viisastuneena Putkonen sai ydinvoimalupien seuraavilla hakukierroksilla ja tiukan kiellon pidättyä kaikesta lobbauksesta ja käskyn olla mitenkään muutenkaan touhuamatta asian tiimoilla. Viime vuonna Putkonen oli jo pyydetty, ja mies oli pyyntöön suostunut, televisioon A-studioon väittelemään ydinvoimasta. Suostumus peruttiin kuitenkin pikaisesti, kun asiasta vihiä saanut Putkosen työnantaja, Metallityöväen liitto, järjesti miehelle muuta puuhaa. Hänet määrättiin työtehtäviin maakuntiin televisioohjelman ajaksi.

varauksetta, hyviin kokemuksiin perustuen, ja loput 41,5 prosenttia tietyin varauksin. Järjestön toiminta koetaankin tasalaatuiseksi paikallis-, alue- ja valtakunnan tasolla. − Jäsenkunnan halu suositella järjestön jäsenyyttä antaa hyvän pohjan kasvattaa jäsenkuntaa. Ilahduttavaa on myös se, että järjestön toimintaa arvostetaan joka puolella Suomea, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen toteaa. Ei-jäsenille kohdistettuun kyselyyn vastasi 547 yritystä, joista reilut 44 prosenttia pitää mahdollisena SY:hyn liittymistä. Osa vastaajista on kuulunut

ajan. Paluumatka on varattu vapaalle yhdessäololle, mutta jos asiakkaalla on tarvetta pitkään kokoukseen, voi kokoustiloissa viihtyä vaikka koko risteilyn ajan.

Tarjoilut toiveiden mukaan Laivamatka XPRSillä Tallinnaan kestää kaksi ja puoli tuntia. Tämän ajan voi ainakin toiseen suuntaan käyttää tehokkaaseen kokoustamiseen. – Kokouspakettiimme kuuluu laivan Bistro Buffet -ravintolan maukas noutopöytä joko meno- tai paluumatkalla. Toiseen suuntaan matkattaessa ehdotammekin asiakkaille lounaan yhdistämistä kokoukseen. Henkilökuntamme kattaa tilauksesta runsaan ja täyttävän salaattibuffetin valmiiksi kokoustilaan. Näin ajan voi käyttää tehokkaasti hyödyksi. 15 euroa/hlö maksavaan kolmen salaatin buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Kokousosastossa on mahdollista järjestää myös mieleenpainuva cocktail-tilaisuus. – Entinen business-lounge on varattavissa maksimissaan 50 hengen seurueiden yksityistilaisuuksiin. Siellä voi järjestää tyylikkäitä cocktail-tilaisuuksia, asiakastilaisuuksia tai vaikka tuotteiden lanseeraustilaisuuksia. Tilasta on upeat näkymät merelle. Tilaisuuden tarjoilu mietitään aina yhdessä asiakkaan kanssa tilaisuuden luonteeseen sopivaksi.

Monipuoliset oheispalvelut

15 euroa/hlö maksavaan, kolmen salaatin maukkaaseen buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Salaatit ovat ruokaisia, joten ne vievät isommankin nälän.

Viking XPRS on vain kaksi vuotta vanha laiva, ja se näkyy kaikessa. Sisustus on tyylikäs ja tunnelma viihtyisä. Kokousosaston lisäksi laivassa on muun muassa iso tax free -myymälä, Blue Deli Take Away Café & Grill, Bistro Buffet, tanssiravintola ja tunnelmallinen pubi. Kesällä elämä levittäytyy aurinkokannelle. Kesäaikaan kannella voi nauttia auringon ohella grilliruokaa. Tämän kesän erikoisuutena tulee olemaan erilaiset hampurilaiset. Jälkiruuaksi

Viking Linen myyntipäällikkö Mikael Wahtera esittelee XPRSin upeita kokoustiloja. Ikkunoista on esteetön näkymä merelle.

kaavailtu mascarponella ja mansikoilla täytetty, munkkitaikinasta tehty hampurilainen saa veden herahtamaan kielelle. – Olemme panostaneet ruokaan. Jokaisessa ravintolassa on mahdollista tilata juomien lisäksi myös pientä suolaista. Esimerkiksi pubissa on tarjolla erilaisia makkaroita, Wahtera kertoo. Erityisesti panostus näkyy Bistro Buffetin notkuvassa seisovassa pöydässä. Se poikkeaa selkeästi normaaleista laivojen seisovista pöydistä valikoimallaan. XPREssin food and beverage manager Juha Maunula kertoo, että noutopöydän valikoima on selkeästi nuorekkaampaa ja kevyempää kuin esimerkiksi muiden Viking Linen laivojen. – Meillä on ensin salaatit, sitten tulevat kalat, äyriäiset, lihat ja avokeittiön lämpimät ruuat. Ja pöydissä on valmiina Torresin oliiviöljyä ja Balsamicoa.

Tuliaiset kassiin merimyymälästä Paluumatkalla voi hyvän ruuan lisäksi nauttia myös tax free -myymälän laajasta valikoimasta tai vaihtaa vapaalle vaikka Tanssipaviljongissa. Tanssipaviljonki on nimensä mukaisesti tanssiravintola. Sieltä on suurenmoiset merinäkymät, ja elävästä musiikista nautitaan joka päivä ja ilta. – Shopping World -myymälässä on tarjolla kaikkea mahdollista: niin viinejä, hajuvesiä kuin naisten ja miesten kosmetiikkaakin. Valikoimiin kuuluu luonnollisesti myös makeisia, suuri lajitelma juomia sekä koruja, laukkuja ja asusteita, Wahtera listaa.

Helsinki-Tallinna päiväkokous alk. 38 e/hlö Maanantai-lauantai-lähdöt 11.30 Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät.

14.00 18.00 20.30

Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* Saapuminen Tallinnaan Laiva lähtee Tallinnasta Saapuminen Helsinkiin.

Päiväristeilyn kesto 9 h Sunnuntai-lähdöt 11.30 Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät. Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* 14.00 Saapuminen Tallinnaan 16.30 19.00

Laiva lähtee Tallinnasta Saapuminen Helsinkiin.

Päiväristeilyn kesto 7,5 h *Kokous ja Bistro Buffet -vaihtoehtoisesti paluumatkalla. Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä sekä Bistro Buffet ruokajuomineen meno- tai paluumatkalla, kokoustila 2,5 tunniksi, kokouskahvit ja hedelmät.


08

Nro 6 • Elokuu 2010

KOSTO

Yhteiskunta ZORRON

Minne mentäis?

O

len kulkenut pitkän matkan ja olen vasta tässä, tiivisti Waldemar Bühler pohtiessaan suomalaisen yrittäjäliikkeen historiaa eläkkeelle jäädessään. Oli rakentunut selkeän profiilin ja hyvän vetovoiman omaava yrittäjäjärjestö, jota perintöä on vaalittu onnistuneesti. SYKLin aluejärjestöissä oli 1980-luvulla noin 25 000 jäsentä, SY:n aluejärjestöissä on nyt yli 80 000 jäsentä. Jokainen voimakkaan kasvun kokenut yrittäjä tietää, että välillä on sulateltava – vakautettava tilannetta. Mutta samalla on luotava uutta profiilia, uutta vetovoimaa. Jos vakautuksen aikaa ei seuraa rohkeiden avaus-› ten aika, tapahtuu pysähtyminen. SY tarvitsee uutta etenemistä, jotta päästään yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen kovimpaan ytimeen.

•••

J

äsenmäärän rinnalla painoarvoa kasvattaa näkyvät yhteistyösuhteet. On vähän outoa, että SAK:n kanssa ei saada mitään aikaan, vaikka muitakin asioita on kuin työmarkkinapöytä. SY:llä ja SAK:lla on identtiset perustarpeet. Suomessa pitäisi olla mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä työtä, mikä vaatii mahdollisimman hyvät edellytykset tarjota työtä. Työmiehen on tuotettava vähintään 2,5 kertaa palk-› kansa, jotta hänet voi työllistää, kun palkan lisäksi on › maksettava sivukulut, kannettava riskit ja saatava korvaus riskinkannosta. Jos työmies pystyy tuottamaan vain 2 kertaa palkkansa, makaa hän kotona tekemättä mitään. Kaikkien työpanos tulisi kuitenkin hyödyntää. SAK ja SY voisivat yhdessä synnyttää asiasta merkittäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Myös huomioarvo olisi aivan toista luokkaa kuin jollakin lässähtäneen kolmikannan ympäripyöreällä kannanotolla työllisyyden parantamisesta. Miksei laajenneta veropohjaa ja tervehdytetä samalla kilpailua valaisemalla pimeää taloutta. Ei olo EU:ssa saa tarkoittaa, että taxfree-ukkoa hyppää täysin estoitta työmarkkinalla. Eikä sitä osaa globalisaatiosta voi hyväksyä, että isot pääomatulot tehdään offshore-yhtiöillä nollaverokannalla. Eikä se käy, että nostetaan sosiaalitukia ja tehdään samalla kuutamourakkaa. Miten on mahdollista, että jumalaton virkamiesarmeijamme ei saa pimeään talouteen rotia. Lähtisikö SAK pohtimaan yhdessä lääkkeitä johonkin osaan ongelmakenttää.

•••

P

erheyritysten liitto on hyvä lisä yrittäjän asioiden edistämisessä. Oleellista ei ole, mitkä kaikki yhteenliittymät kutsuvat itseään liitoiksi, vaan mitä asioita tässä ajetaan, millä arvopohjalla ja millä tuloksilla. SY:n ja PL:n yhteistä kivijalkaa on pyrkimys edistää suomalaisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta. Toimeliaisuutta Suomessa rasittaa valtava julkisen talouden taakka, josta viidenneksen voi leikata takuuvarmasti pois rajoittamalla vain järjetöntä tuhlailua. Tulisi valmistautua huolellisesti eduskuntavaalien jälkeiseen keskusteluun, jotta julkistaloudessa käynnistettävät leikkaukset olisivat riittäviä ja kohdentuisivat mahdollisimman järkevästi. Voisiko tuohon valmistautumistyöhön kysäistä PL:n lisäksi myös Veronmaksajien Keskusliittoa?

•••

E

ntä jos Suomen Yrittäjiin voisi jatkossa liittyä myös yksityishenkilönä. Olisi aatteellinen ohjelma, jonka arvot jakava kansalainen olisi tervetullut mukaan. Suomen Yrittäjät yrittäjäjärjestönä ja kansalaisjärjestönä. Käytännön asioita ajettaisiin tavoiteohjelman suuntaviivoittamana. Samalla olisi luonteva ideoita rohkeasti jäsenpalveluja. Parisataatuhatta henkilöjäsentä yrittäjäjäsenten rinnalla muodostaisi vahvan yhteenliittymän tinkimään ostoetuja talouden isoilta nylkijöitä.

•••

Y

rittäjille valitaan puheenjohtaja lokakuussa. Kuultua keskustelua on leimannut katselu sisäänpäin. On tarjottu arvojohtajuutta ja puitu hallituksen ja operatiivisen johdon työkäytäntöjä. Mielellään kuulisi nyt kandidaateilta aivan perusasiat: millä erilaisilla keinoilla SY voisi ajaa yrittäjyyden asiaa ja miltä järjestö voisi näyttää vuonna 2020?

Logistiset olosuhteet tärkeitä yritystoiminnalle

sijaitsevat Suomesta katsottuna kohtalaisen etäällä, mutta • •Markkinakeskittymät keskeistä onkin olla helposti saavutettavissa. ››Elinvoimainen yritystoiminta on kilpailukykyisen alueen perusta. Yritysten houkutteleminen vaatii kannattavan toiminnan edellytyksiä, joista suotuisat logistiset olosuhteet on yksi keskeinen. Saavutettavuus keskeisenä alueellisena kilpailukykytekijänä

Yritysten sijainti- tai investointipäätökset tehdään vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Siksi ne ovat yrityksille strategisesti erittäin tärkeitä ja sijaintipäätöksen tekeminen edellyttää huolellista taustatyötä ja toimintalinjauksia pitkälle tulevaisuuteen. Logistiset tekijät, kuten saavutettavuus ja logistiikan palvelutaso, ovat yksi olennainen alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Hyvät yhteydet mahdollistavat kustannustehok-› kaat kuljetukset, parantavat osal-› taan yritystoiminnan kannattavuutta ja lisäävät alueen houkuttelevuutta sijaintialueena. Logistiikan kustannusten osuus vaihtelee paljon yrityksestä ja toimialasta riippuen. Logistiikka vaikuttaa keskeisesti teollisuuden ja kaupan kannattavuuteen, ja toimitusketjujen tehokas organisointi on näiden kilpailukyvyn edellytys. Myös monet palvelualan yritykset sijoittuvat usein logistisesti edullisille alueille kasautumisetujen, kuten työvoiman saatavuuden ja yhteistyökumppaneiden läheisyyden vuoksi. Euroopan markkinakeskitty-› mät sijaitsevat Suomesta katsottuna kohtalaisen etäällä, mutta keskeistä onkin olla helposti› saavutettavissa. Viennistä riippuvaisena maana Suomessa tulisi entistä enemmän pyrkiä vaikuttamaan hyvään saavutettavuuteen, logistiikka-alan kansainväliseen kilpailukykyyn sekä tasoltaan erinomaisiin logistiikkapalveluihin. Tärkeää on myös tehdä alueellista imagotyötä imagon parantamiseksi ja vahvistaa Suomen tunnettuutta kansainvälisesti.

on perinteisesti nähty yhtenä tärkeimmistä sijaintitekijöistä työvoiman saatavuuden ja markkinoiden saavutettavuuden ohella. Osana Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa ELLO-hanketta selvitettiin Etelä-Suomeen äskettäin perustettujen yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistiikan alalla. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti logistiikkatekijöiden roolia yrityksen toiminnassa ja sijaintipaikan valinnassa. Kuvassa 1 esitetään sijaintitekijöiden tärkeyttä ELLO-hankkeessa tutkituissa yrityksissä. Hyvät liikenne- ja logistiikkatekijät olivat tutkimuksessa toiseksi tärkein sijaintitekijä. Kuva 1.

Logistiikkaan liittyvien sijaintitekijöiden merkitystä yritysten sijaintipäätöksiin tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin. Kuvassa 2 esitetään, kuinka erilaiset logistiikkatekijät painottuivat sijaintipaikan valinnassa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin Etelä-Suomessa kymmenen vastikään sijaintipäätöksen tehnyttä yritystä (kuva 3). Osa yrityksistä haki sijoittumispaikkaa laajemminkin Itämeren alueelta, osa sijoittui uudelleen ennestään tutulla alueella. Tuotantolaitosten kannalta keskeisiä sijaintitekijöitä olivat markkinoiden läheisyys sekä logistiset olosuhteet. Osa korosti tärkeimpien sijaintitekijöiden kokonaisuutta, joka sijoittumiskunnassa toteutui parhaiten.

Yritysten sijaintitekijöiden tärkeys asteikolla 0-3

Kuva 3. Tutkimusalue

Etenkin yrityksissä, joissa aloiteltiin uutta toimintaa, korostui potentiaalisen sijaintikunnan aktiivisuus ja halukkuus uusien yritysten houkuttelemiseksi. Eräissä haastatelluissa yrityksissä se oli jopa ratkaiseva tekijä. Kansainvälisissä multimodaalikuljetuksissa, joita Suomen ulkomaankuljetukset suurimmaksi osaksi ovat, tärkeää on kuljetusmuotojen yhdistämisen helppous. Logistiikkayritysten sijoittumiseen vaikuttivatkin etenkin hyvät yhteydet sekä kansainvälisten että kotimaankuljetusten osalta sekä mahdollisuudet kuljetusmuotojen yhdistämiseen. Tärkeitä tekijöitä olivat myös asiakaspalvelutason turvaaminen tai parantaminen ja edullinen sijainti asiakkaisiin nähden.

Logistisesti houkuttelevalla alueella on hyvät mahdollisuudet saada uusia yritysinvestointeja olettaen, että myös muut sijaintitekijät kohtaavat yrityksen keskeiset tarpeet. Hyvien liikenneyhteyksien kehittäminen ja ylläpitäminen on keskeistä vientivetoisen yritystoiminnan säilyttämiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tärkeää on myös alueellinen imagotyö ja markkinointi, jotta viesti kilpailukykyisestä alueesta saadaan välitettyä potentiaalisille uusille investoijille. Kirjoittajat: Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkija Elisa Holma ja erikoistutkija Sakari Kajander

ja haastatellut yritykset

Arhinmäki kosiskelee pienyrittäjiä

Hyvä yritystoimintaympäristö muodostuu lukuisista tekijöistä, mutta sijaintipäätös tehdään usein harvojen tekijöiden perusteella. Sijoittumiseen liittyvät tekijät ovat vuosien varrella pysyneet samankaltaisina, vaikka yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Liikenneyhteyksiin ja logistiikkaan liittyvät tekijät

Miten tuleva verouudistus vaikuttaa yritysten omistajanvaihdoksiin ››Valtiovarainministeriön

nettovarallisuudelle edelleen merkitystä. Täysin verovapaista osingoista luovuttaisiin ja osinkoverotuksen taso sidottaisiin keskipitkän valtionlainakoron tasoon. Osinko verotettaisiin pääomatulona eli ansiotuloosingon käsitteestä luovuttaisiin normaalitilanteissa. Pääomatulon verokanta nostettaisiin 30 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista. Osakeyhtiöitä koskeva yhteisöverokanta alenisi 26 prosentista 22 prosenttiin.

asettama Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä antoi väliraporttinsa kesäkuussa. Raportissa esitetään monenlaisia muutoksia yritysten ja osakkaiden verotukseen. Muutokset koskevat erityisesti voitonjakoa, mutta muutoksilla saattaa olla heijastusvaikutuksia myös yritysten omistusrakenteita koskevaan suunnitteluun.

Nykyisessä osinkoverojärjestelmässä listaamattoman yhtiön jakaman osingon verokohtelu on sidoksissa osinkoa jakavan yrityksen nettovarallisuuteen. Mi-› tä varakkaampi yritys, sitä lievemmin yhtiön jakamaa osinkoa verotetaan. Järjestelmään on liittynyt mahdollisuus saada tietyissä rajoissa täysin verovapaata osinkoa, vuosittain enintään 90 000 euroa osingonsaajaa kohden. Nykyjärjestelmä on kannustanut pitämään listaamattomien osakeyhtiöiden taseet mahdol-

Yrittäjänaiset: Elvytystä on jatkettava Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii hallitukselta elvytystoimien jatkamista. Yritysten tuloksen tekemiseen ja kannattavuuteen tulee kiinnittää budjettia laadittaessa aivan erityistä huomiota, liitto viestii. − Yritysten verotuksen liiallista kiristämistä on vältettävä nykyisessä taloudellisesti herkässä kynnysvaiheessa. Yritysten verotuksen tulee kannustaa terveeseen riskinottoon, kasvuun ja investointeihin, puheenjohtaja Kaarina Jokinen sanoo. − Naisten yrittämisen kannustaminen edellyttää vanhemmuuteen liittyvien kustannusten jakamista laajalta veropohjalta. Se istuu erittäin hyvin myös nykyiseen taloustilanteeseen ja lisää osaltaan nuorten naisten työllistämistä pysyviin työpaikkoihin.

Liikenne- ja logistiikkaolosuhteet merkittävä sijoittumiskriteeri

Osinkoverotus ohjannee jatkossakin vahvoihin taserakenteisiin

Työehtosopimukset tehdään käytännössä yleensä vain suomeksi. Myös ruotsinkielisen työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja siitä riippumatta, onko työehtosopimus käännetty ruotsiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään yleissitovien ruotsinkielisten työehtosopimusten saatavuutta ja julkaisua. Työryhmän tehtävänä on selvittää, minkälaisiin toimiin on tarkoituksenmukaista ryhtyä, jotta yleissitovat työehtosopimukset solmittaisiin tai käännettäisiin myös ruotsiksi. Myös Suomen Yrittäjät osallistuu työryhmän työhön. – Suhtaudumme myönteisesti siihen, että työehtosopimusten saatavuutta ruotsin kielellä selvitetään, toteaa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén. – On tärkeää, että ruotsinkieliset työnantajat saavat työsuhteiden vähimmäisehdoista selvyyden äidinkielellään. Suomen Yrittäjien 110 000 jäsenestä noin 52 000 on työnantajayrityksiä, joista yli 1 000 on ruotsinkielisiä työnantajayrityksiä.

Kuva 2. Logistiikkaan

liittyvien sijaintitekijöiden tärkeys asteikolla 0-3

SY: Työehtosopimuksista saatava selvyys myös ruotsinkielellä

Kirjoittaja Torsti Lakari toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin. Lakarin vastuulla ovat KPMG:n Middle Market –asiakasryhmän eli omistajavetoisten yritysten veroasiat Uudenmaan alueella. lisimman vahvoina. Vahva tase puolestaan on nostanut yrityksen arvoa, mikä vaikuttaa kauppahintaa korottavasti yritystä luovutettaessa. Työryhmän esittämässä uudessa järjestelmässä annettaisiin

Yrityskaupan verotus Myytäessä yritys, syntyy myyjälle luovutusvoittoa (tai -tappiota). Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta joko todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama. Näihin perussäännöksiin ei ole ehdotettu muutoksia. Koska luovutusvoitot verotetaan pääomatuloina, kiristyy yrityskauppojen verotus automaattisesti, mikäli pääomatulojen verokanta nousee 30 prosenttiin. Kahden prosenttiyksikön veronkiristys saattaa olla merkittävä, mikäli kauppahinta on

korkea. Tämä kannustaa saattamaan vireillä oleva yrityskaupat loppuun ennen lainmuutosta, mikäli mahdollista. Maksettaessa kauppahinta erissä, on myyjän syytä tuntea kauppahinnan jaksotussäännökset, jotka vaikuttavat siihen, minkä vuoden tulona ja millä verokannalla luovutusvoitto verotetaan. Kaikista yrityskaupoista ei tarvitse maksaa veroa. Jos esimerkiksi osakeyhtiö myy tytäryhtiönsä tai muun osakeyhtiön osakkeita ja myydyn yhtiön osakkeita pidetään verotuksessa myyjän käyttöomaisuusosakkeina, on luovutusvoitto tietyin edellytyksin verovapaa. Samoin henkilöosakkaan myydessä yrityksen riittävän läheiselle sukulaiselle riittävän pitkän omistusajan jälkeen, saa luovuttaja sukupolvenvaihdosedun, joka johtaa luovutuksen verottomuuteen. Mikäli yrityskaupasta menee veroa, on veron määrää mahdollista alentaa antamalla ostajalle alennusta kauppahinnasta. Normaalisti kauppahinta halutaan neuvotella mahdollisimman korkeaksi silloin, kun ostaja on täysin ulkopuolinen, mutta

lähisukulaiselle myytäessä tulee alennuksen antaminen useinkin kysymykseen. Kauppahintaa alennettaessa on muistettava tutkia ne rajat, joiden puitteissa kauppahinnan tulee olla, jotta verottaja ei katso alennusta myyjän ostajalle antamaksi veronalaiseksi lahjaksi.

Taseen keventäminen ennen yrityskauppaa Koska ehdotetut verouudistukset eivät suoraan koske luovutusvoittojen verotusta muutoin kuin verokannan korkeuden osalta, ei verouudistus tuota erityistä uutta suunnittelutarvetta yrityskauppoihin liittyen. Sikäli kuin luovutusvoiton verotus› kiristyy pääomatuloveroprosentin nousun myötä, on myyjän hyvä pohtia mahdollisuuksia nostaa yrityksestä varoja itselleen verovapaasti tai myyntivoittoa lievemmin verotettuna ennen yrityskaupan toteuttamista. Verouudistuksen etenemistä on hyvä seurata. Ilmeisesti muutoksiin johtavat lait hyväksyy vasta seuraava eduskunta.

Vasemmistoliiton puheen-› johtaja Paavo Arhinmäki vaati eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa paljon nykyistä vahvempaa lainsäädäntöä, jotta omalla työllään elävät yrittäjät voisivat toimia tasavertaisina suhteessa suurten pääomien hallitsemiin yrityksiin. − Tarvitsemme kansainvälisiä sopimuksia, jotka estävät hyvinvointivaltioiden rahoituspohjaa kalvavat veroparatiisit, joita suuryritykset ja suuri pääoma käyttävät siekailematta hyväkseen. Vasemmisto verottaisi pääomatuloa progressiivisesti palkkatulojen kanssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan › Jussi Järventauksen mielestä yritysverotuksen rakennetta ei pidä lähteä muuttamaan. › Arhinmäen ehdotuksessa pienituloisten yrittäjien ja palkansaajien verotus yhtenäistyisi. Hän vertasi itsensä työllistäjiä ja pienyrittäjiä duunareihin sanomalla, että molempia ryhmiä yhdistää ”epävarmuus toimeentulosta, pienet palkat ja pitkät työpäivät”. Arhinmäki nosti puheessaan esiin myös yrittäjien sosiaaliturvan parantamisen muun muassa työttömyysturvan piirin pääsyn helpottamisena.

››Innosuomi-kilpailu seuloo käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. INNOSUOMI-kilpailussa palkitaan vuosittain suomalaisinnovaatioita tunnustuksena inno-vatiivisesta yrittäjyydestä. Vuoden teema on käyttäjät innovaatioiden lähteinä. Palkinnot jaetaan maakunnissa ja valtakunnan tasolla. Palkinto.ehdotukset on jätettävä viimeistään 30.9.2010.


09

Nro 6 • Elokuu 2010

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

ilmoittaudu jo tänään www.yrittajapaivat.fi

Turku

22.–24.10.2010

Turussa kipinöi

Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Poimintoja yrittäjäpäivien ohjelmasta PerjanTai 22.10.2010

Tule hakemaan uusia ideoita ja parhaita kontakteja oman liiketoimintasi tueksi sekä kertomaan viestiäsi poliittisille päätöksentekijöille! Suomen Yrittäjien liittokokous Kaikille avoin kokous, jossa jäsenistöä edustaa noin 200 virallista kokousedustajaa. Tervetuloa! Svensk företagarträff Möt svenskspråkiga företagare, skapa nätverk, lär dig mer om den svenska medlemsservicen inom Företagarna i Finland och om företagarföreningens centrala målsättningar under de närmaste åren.

Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät kerää lokakuussa Turkuun tuhansia intohimoisia yrittäjiä. Ilmoittaudu mukaan heti ja varaa samalla majoitus yhteistyöhotelleistamme – hotellivarauksia tehdään 22.9. asti. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittautua voit 1.10. asti. Tervetuloa!

GiMMa & ViPinÄ: niimpalhiano tervetuloilta. Tervetuloiltaa vietetään vauhdikkaissa tunnelmissa Turkuhallissa. Kiihkeän tunnelman luo jääkiekkoselostaja J-P Jalo. Lisäksi jäällä nähdään mm. Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen. Ohjelmassa myös VarsinaisSuomen Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon luovutus.

LauanTai 23.10.2010

Yrittäjäpäivien seminaariohjelmassa vimma ja kipinä näkyvät haastavina avauksina, terävänä keskusteluna ja vahvoina mielipiteinä. Kaikille osallistujille tarjotaan monipuolinen seminaariohjelma luovuudesta, sosiaalisesta mediasta, markkinoinnista ja rahoituksesta. Sen lisäksi nuorille ja yksinyrittäjille on omat seminaariohjelmat. Ja paneelikeskustelussa yrittäjät ja politiikan tekijät kohtaavat. Luovuudesta kannattavuuteen Mikko Kouki, teatterinjohtaja, Linnateatteri.

Turussa riittää tekemistä ja näkemistä. Osallistu kaupungin kiertoajeluun tai katsele kaupunkia Vareksen silmin Yrittäjäpäivien järjestämillä opastetuilla retkillä. Tai lähde omatoimisesti tutkimaan, mitä kaikkea Turulla on tarjottavana.

Mieletön Turun historia 20 minuutissa Linnateatteri, Camp-henkinen pikakelauskomedia Turun kaupungin historiasta. Ovatko yrittäjyyden kannusteet kohdallaan? Paneelikeskustelussa yrittäjät ja politiikan tekijät arvioivat päättymässä olevaa hallituskautta ja katsovat tulevaan.

Case YOSa Merja Scharlin, toimitusjohtaja, Bioferme Oy. Mistä on YOSA syntynyt? Pienestä alusta, sinnikkyydestä, pitkäjänteisyydestä ja lujasta uskosta omaan tuotteeseen.

rohkea ajattelu – yrittämisen vimma ja kipinä Alf Rehn, professori, Åbo Akademi. Thinkers 50 -sivuston huippuajattelijoiden joukkoon noussut liiketoiminnan visionääri.

Yksinyrittäjä – luova verkostoituja Yksinyrittäjät eivät toimi yksin, vaan työllistävät sekä yksinyrittäjiä että muita yrityksiä verkostojensa kautta. Mikä on tämän verkostoitumisen yhteiskunnallinen vaikutus? nuorten yrittäjien bisnestreffit Tapaat uusia kumppaneita ja kuulet samalla viimeisimmät vinkit, miten voit hyödyntää sosiaalisen median maksuttomat kanavat liiketoiminnassasi. Workshop: Lisää vaikuttavuutta markkinointiin! Workshop: Miten saan yrityksestäni kiinnostavan rahoittajan kannalta? Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlagaala Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät huipentuu lauantai-iltana Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettävään juhlagaalaan, joka muodostuu pääjuhlasta, illallisesta ja tanssiaisista. Juhlapuhujana on valtiovallan edustaja. Pääjuhlassa luovutetaan Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Juhlaillallinen nautitaan ruokajuomineen pöytiin tarjoiltuna. Illallisen jälkeen juhla jatkuu tanssiaisilla, joita tahdittavat Matti ja Teppo & Horizone.

ilmoittaudu yrittäjäpäiville jo tänään osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

www.yrittajapaivat.fi


10

Nro 6 • Elokuu 2010

Yrittäjät & kunta Lakimuutos vireillä

Lämmityksen veronkorotukset tuovat työkonekäytölle rajun lisälaskun

Liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuuden siirtymäaikaa lyhennettävä Harri Auramo, teksti ja kuva

››Kuntalakia aiotaan muuttaa siten, että kunnan on jatkossa yhtiöitettävä toiminnat, joilla se kilpailee markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Elinkeinoelämä kuitenkin epäilee, että yhtiöittämisvelvoite vesittyy lain poikkeuksien vuoksi. Lakimuutoksen käynnistämisessä suurta roolia esittäneelle Helsingin seudun kauppakamarille valtiovarainministeriön työryhmän ehdotukset eivät riitä, eivät myöskään Elinkeinoelämän keskusliitolle. Niiden mielestä ehdotukset eivät poista kaikkia kilpailun vääristymiä. Suomen Yrittäjät on vaatinut kuntien liikelaitosten asemaan muutosta, koska niistä monet kilpailevat paikallisten yritysten kanssa alueen markkinoista. Liikelaitokset saavat perusteetonta kilpailuetua matalammasta verotuksesta, eivätkä ne voi mennä edes konkurssiin. Kunta on käytännössä vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Tämänkaltaiset kilpailuedut on EU:ssa katsottu kielletyksi julkiseksi tueksi silloin, kun liikelaitokset kilpailevat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa.

Valtiovarainministeriön työryhmän taustalla on mm. EU:n komission ennakkolausunto Helsingin kaupungin Palmialiikelaitoksesta. Vuonna 2003 perustettu Palmia on tarjonnut ruokapalvelua muillekin kuin kunnan omalle väelle. Palmia toimii myös kiinteistönhuollossa. Helsingin seudun kauppakamari ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry kantelivat EU:n komissiolle joulukuussa 2008 Palmiasta, koska se on laajentanut palvelua kaupungin oman toiminnan ulkopuolelle. Komissio kielsi alustavassa kannanotossaan kuntien liikelaitosten toiminnan markkinoilla huhtikuussa 2010 ja edellytti niiden yhtiöittämistä. Sen jälkeen liikelaitokset olisivat periaatteessa tasavertaisia muiden yritysten kanssa. Valtiovarainministeriö julkisti kesäkuussa ehdotuksensa, joilla pyritään varmistamaan kilpailun tasapuolisuus.

Lakiin jää poikkeuksia Työryhmän ehdotuksen mukaan kunta on velvollinen yhtiöittämään sekä liikelaitos- että virastomuotoisen toimintansa, jos se toimii kilpai-

lutilanteessa markkinoilla. Lakiesitys koskee myös kuntayhtymiä. Kunnan toimintaa markkinoilla kilpailutilanteessa ei määriteltäisi laissa yksityiskohtaisesti, vaan se katsottaisiin tapauskohtaisesti. Laissa rajattaisiin joitakin tehtäviä tapauskohtaisen tulkinnan ulkopuolelle. Poikkeuksina voitaisiin katsoa, että kunta ei toimi kilpailluilla markkinoilla tai yhtiöittämisvelvoitetta ei muutoin olisi. – Tietyt rajaukset ovat perusteltuja, mutta ehdotetut poikkeukset uhkaavat paikoin vesittää koko lakimuutoksen perimmäiset tavoitteet. Varsinkin kunnan toiminnan lakisääteisyys näyttäisi siunaavan minkälaisen kilpailun vääristämisen tahansa, sanoo EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen pitää ongelmana myös sitä, että ehdotuksen mukaan kunnan liikelaitos voisi tuottaa tukipalveluja kunnan tytäryhteisölle. Tällöin olisi varmistettava, ettei kunnan omistama yhtiö toimi kilpailluilla markkinoilla ja lakia näin kierretä. Kunnallisten liikelaitosten epäreilut oikeudet saattaisivat

siis vain siirtyä toiseen paikkaan, eikä kilpailun tasapuolisuus yritysten kanssa toteutuisi. Työryhmän mukaan kunta ei toimi ”kilpailutilanteessa markkinoilla”, jos kunta tuottaa lakisääteisiä palveluja lakisääteisen vastuunsa rajoissa tai palveluja tuotetaan lakisääteisenä yhteistoimintana tai muutoin yhteistoimintana, jota ei tarvitsisi kilpailuttaa. Kuntien sisäiset palvelut voidaan tuottaa edelleen liikelaitosmuodossa. Kunta voisi ehdotuksen mukaan edelleen toimia ”vähäisessä määrin” markkinoilla sekä silloin, kun tällainen toiminta olisi erityislain perusteella mahdollista. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voisi tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille ja myös laajemmin palveluja sidosyksiköille. Lisäksi poikkeukset koskevat kunnan tilojen vuokrausta.

vähäistä. Yksityisellä sektorilla ei pidetä tällaisesta linjanvedosta: paljonko on vähäinen? EU:n lainsäädännössä ei mainita tässä yhteydessä vähäisen määrän suuruutta, mutta suomalaisessa keskustelussa sen on arveltu asettuvan 5 –10 prosenttiin liikevaihdosta. – Useiden sairaanhoitopiirien liikelaitosten toiminta on niin suurta, että jos ne myyvät markkinoille muutamankin prosentin tuotannostaan, merkitsee se suurta osaa yksityisten yritysten liikevaihdosta. Tämä näivettää yksityistä tarjontaa ja estää terveys- ja sosiaalialan yritystoiminnan kehittymistä, toteaa johtaja Marko Silen kauppakamarista.

Ongelman korjaus kestää liian kauan

Paljonko on vähäinen toiminta markkinoilla? Liikelaitokset saisivat edelleen kilpailla markkinoilla, jos niiden toiminta markkinoilla on

Helsingin kunnallinen liikelaitos-ruokala pääsi tahtomattaan EU:n komission listoille.

Yrittäjä, siirry nykyaikaiseen korttimaksamiseen.

Avausmaksu 0 €/laite + 3 kk veloituksetta. Avausmaksu norm. 50 €. Kuukausimaksu norm. alk. 32,90 €. Tarjous voimassa syyskuun 2010 loppuun saakka. Hinnat alv 0 %.

KIINNOSTUITKO? Lähetä tekstiviesti MP numeroon 16183 niin otamme yhteyttä.

SONERA MAKSUPÄÄTEPALVELULLA korttimaksaminen sujuu helposti ja luotettavasti. Sonera toimittaa käyttövalmiin maksupäätelaitteen avaimet käteen -periaatteella ilman laiteinvestointeja!

Lakiesitys antaisi liikelaitosten yhtiöittämiselle kolmen vuoden siirtymäajan. Vaikka lain on määrä tulla muuten voimaan vuoden 2011 alusta, kunnat velvoitetaan yhtiöittämään markkinoilla jo toimivat liikelaitoksensa vasta vuoden 2013 loppuun mennessä. Näin pitkää odotusaikaa kilpailuongelman poistamisessa

ei yksityisellä sektorilla pidetä perusteltuna. – Ehdotettu aika on liian pitkä yritysten kannalta ja sitä tulisi lyhentää. Liikelaitosten kilpaillessa veroetujen turvin markkinoilla, ehtii moni yksityinen yritys joutua vaikeuksiin toiminnassaan kolmen vuoden odottelun aikana, sanoo Marko Silen.

Valvontakin kiikastaa Vuonna 2008 kunnallisia liikelaitoksia oli 72 kunnassa yhteensä 165 kappaletta. Suurimmalla osalla kunnista on vain yksi kunnallinen liikelaitos, joka vastaa vesihuollon järjestämisestä. Lakiesitys merkitsee, että mm. 12 kunnallisena liikelaitoksena toimivaa energiayhtiötä ja kaikki satamatoiminta tulee yhtiöittää. Työryhmä ehdottaa, että liikelaitosten toiminnan ja lain säännösten valvonnasta vastaisivat aluehallintovirastot. Elinkeinoelämän mielestä säännösten valvonta pitää keskittää kilpailuvirastoon. Valvonnan antaminen uusille aluehallintovirastoille voisi johtaa toisistaan poikkeavien käytäntöjen syntymiseen.

SY puolustaa pienten kauppojen asemaa maakuntakaavoituksessa Harri Auramo, teksti

Kaupan suuryksiköt on sijoitettava yhdyskuntien keskustaan tai aivan sen lähelle, jotta keskustat pysyvät elävinä. Pienet vähittäiskaupat eivät saa joutua kaavoituksessa kauppaketjuja heikompaan asemaan. Näin vaatii Suomen Yrittäjät ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa, joka koskee hallituksen esitystä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Kaupan sijoittumista aikaisemmin pohtinut Matti Auran työryhmä päätyi siihen, että nykyisessä kaavoituksessa kaupan ohjausjärjestelmä ei toimi parhaalla tavalla. Niinpä hallitus esittää nyt muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Muutos tähtää erityisesti suurten seudullisten kaupan yksiköiden ohjauksen tehostamiseen, koska niiden sijoittuminen vaikuttaa voimakkaimmin yhdyskuntiin ja liikenteeseen. Maakuntakaavoituksen asemaa tullaan vahvistamaan, ja kaupan ohjaus laajennetaan koskemaan kaikkea vähittäiskauppaa. Tämä koskisi voimassa olevasta laista poiketen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Suomen Yrittäjien mielestä vähittäiskauppaa koskevat muutosehdotukset ovat pääasiallisesti oikeansuuntaisia. On hyvä, että laki ohjaa jatkossa keskustojen kehittämistä nykyistä selkeämmin. Yrittäjäjärjestö ei ole pitänyt järkevänä sitä, että suuria kauppakeskuksia sijoitetaan kauas keskustojen ulkopuolelle, jolloin asiakasvirrat, erikoiskaupat ja muut vähittäiskaupat näivettyvät kuntien keskustoista.

SY tähdentää jälleen, että kaupan suuryksiköt on sijoitettava yhdyskuntien keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Kaupan laatu on tietysti otettava huomioon.

Vaikutusarviointia ja liikepaikkoja Yrittäjäjärjestö muistuttaa, että kaavoituksella on merkittävä vaikutus yritysten markkinoille pääsyn ja jo markkinoilla toimivien yritysten kilpailuedellytysten kannalta. Siksi lainsäädännön ja kuntien päätöksenteon tulee kohdella kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa olla kaavapäätöksiä tehtäessä suuria yrityksiä ja kauppaketjuja heikommassa asemassa. Yrittäjien mukaan kaavoituksesta syntyviä kilpailuvaikutuksia tulee arvioida ja seurata nykyistä monipuolisemmin ja avoimemmin. Kaupan sijainnin ohjauksen ja suuryksiköiden mitoituksen on perustuttava perusteellisiin kilpailuvaikutusten arviointeihin. – Pk-yrityksille on kilpailun ja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kaavoitettava kilpailukykyisiä liikepaikkoja. Tämä edellyttää entistä avoimempaa viranomaistoimintaa sekä yritysten kuulemista kaavapäätöksiä tehtäessä. Koska kilpailuvaikutusten vapaaehtoinen selvittäminen ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla, maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee sisältyä selkeä velvoite kaavoituksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi. SY katsoo, että tätä epäkohtaa ei voida poistaa erilaisten ohjeiden ja oppaiden laatimisella, vaan lakiin tarvitaan pykälämuutos.

YHDELLÄ KUUKAUSIMAKSULLA SAAT - käyttövalmiin maksupäätelaitteen - ohjelmistot ja lisenssit päivityksineen - langattoman tiedonsiirron Soneran matkapuhelinverkossa - varmennuksen - takuun ja teknisen tuen

Sonera Maksupäätepalvelun saat 1) lähetä tekstiviesti MP numeroon 16183 2) soittamalla Myyntipalveluumme 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) 3) verkosta www.sonera.fi/maksupaate 4) Sonera Kaupasta tai valtuutetulta yritysmyyjältä

››Testaa oletko Veronero! Osoitteessa www.vero.fi/ nuoret on julkaistu nuorille ja nuorenmielisille suunnattu Veronero-tietovisa. Palkinnoksi saat pisteitä oikeiden vastausten ja vastausajan mukaan. Parhaan mahdollisen tuloksen saanut on oikea Veronero! Voit myös haastaa kaverisi mukaan peliin. Peliä pelataan nimimerkeillä, eikä pelaajien tietoja tallenneta.

››Aikaisen vaiheen kasvuyritykset voivat nyt hakea pääomarahoitusta suoraan Veraventuren verkostoon kuuluvilta bisnesenkeleiltä. Aiemmin Veraventuren kautta bisnesenkelirahoitusta hakevien yritysten on edellytetty soveltuvan myös Veraventuren omiin sijoituskriteereihin. Nyt bisnesenkeleiltä voi hakea myös pienempiä, enintään 150 000 euron sijoituksia.

Kaavaillut polttonesteiden valmisteverokorotukset merkitsisivät työkonekäytölle yli 20 miljoonan euron lisärasitusta. Tämä lisärasitus vaikuttaisi Koneyrittäjien mukaan etenkin uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja julkisten teiden kunnossapitoon ja hoitoon. − Tämä ei vastaa verouudistuksen tavoitteita, minkä vuoksi koneyrittäjille tulee kompensoida mainitut veronkorotukset valmisteveropalautuksina, vaatii Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola. − Valtiovarainministeriön kaavailema moottoripolttoöljyn valmisteveron korotta-› minen lähes tuplaamalla vero merkitsisi työkonekäytölle noin 22 miljoonan euron lisä-› rasitusta, jolle ei esitetä – › toisin kuin esimerkiksi maataloudelle ja rajoitetusti kuljetusaloille – mitään kompensaatiota, Koneyrittäjät viestii. Tästä rasituksesta reilu kolmannes kohdistuu puunkorjuuseen mukaan lukien energiapuun korjuu.

Pk-yrityksille käsikirja standardista ISO 9001 Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut uusitun painoksen käsikirjastaan ISO 9001 pk-yrityksille. Suomen SFS julkaisee kirjan myöhemmin myös suomeksi. Käsikirja ISO 9001 for Small Businesses sisältää standardin ISO 9001:2008 tekstin selitettynä. Siinä on esimerkkejä ja opastusta tämän laadunhallintajärjestelmiä käsittelevän standardin soveltamisesta. Käsikirja on kokoa A 5 ja siinä on 165 sivua. Sen veroton hinta on 46 euroa. Suomeksi kirja ilmestyy alkuvuodesta 2011. Julkaisua myy Standardisoimisliiton SFS:n asiakaspalvelu, puh. (09) 1499 3353, s-posti sales@sfs.fi.

Kunnossapito kampanjalla turvalliseksi Lukuisat yksityisen ja julkisen sektorin yritykset ja järjestöt ovat yhdistäneet voimansa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston kanssa uuden Kunnossapidon turvallisuuskampanjan 2010–2011 puitteissa. – Euroopassa arviolta jopa 20 prosenttia kaikista työtapaturmista liittyy kunnossapitoon, ja monilla aloilla yli puolet kaikista tapaturmista sattuu kunnossapitotöiden yhteydessä. 10 – 15 prosenttia kaikista kuolemaan johtavista työtapaturmista liittyy kunnossapitotoimiin, toteaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja, tri Jukka Takala.

Poliisi varoittaa: Yrittäjiltä huijataan maksua Y-tunnuksesta Poliisitiedotuksen mukaan Suomessa on yrittäjille suunnattu laitonta myyntiä siten, että myyjä soittaa yrittäjälle ja ilmoittaa, että yrittäjien Y-tunnuksesta on ns. pakollinen maksu. Yhteydenoton jälkeen Suomen Backup Invest Oy on lähettänyt › yritykselle n. 300 euron laskun. Poliisi varoitti 10.8. yrittäjiä tämänkaltaisesta huijauksesta. Mikäli yritykseen on tullut tämänkaltainen lasku, on se perusteeton, eikä sitä pidä mennä maksamaan. Yrityksiä, joihin tämänkaltainen lasku on tullut, pyydetään ottamaan yhteys lähimpään poliisilaitokseen ja tekemään tapauksen johdosta rikosilmoitus.


11

Nro 6 • Elokuu 2010

Koulutus & markkinointi

Johan löytyi johtotähti!

Oppisopimuskoulutuksella osaamista myös yrittäjälle

joka pitää aluksen kurssissa ja jota miehistö seuraa läpi tulen ja jään. • •Kippari, Näin kuvailee hyvää johtajaa luovuuden asiamies Markku ”Mato” Valtonen. Lotta Tammelin, teksti

››Lapset leikkivät Seuraa johtajaa -leikkiä. Työelämässä leikki muuttuu totisemmaksi, mutta periaate kuitenkin säilyy. Hauskinta on seurata johtajaa, joka saa aikaan iloisimman ilmapiirin. Syyskuun lopussa järjestettävässä Suomen Yrittäjien Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa hyvän ”pomouden” ja ilmapiirin luomisen saloihin opastaa Mato Valtonen. Valtonen on viimeiset yhdeksän vuotta kiertänyt Speakersforumin kautta puhumassa arkipäivän luovuudesta ja johtajuudesta. Ne kun Valtosen mielestä kulkevat käsi kädessä: kaikista ihmisistä löytyy luovuutta, kunhan sille vain annetaan johtamisen kautta tilaa putkahtaa esiin. Kipparilakki istuu myös johtajalle Jokaisella on varmasti mielipide siitä, minkälainen on hyvä johtaja. Valtosen mielestä oivan esimiehen vertauskuva löytyy maailman meriltä. – Hyvä johtaja on laivan kippari komentosillalla ja katsoo, että alus on menossa oikeaan suuntaan. Kipparin täytyy korjata kurssia, jos laiva lähtee harhareiteille. Koska vanhat ja hitaat höyrylaivat alkavat olla historiaa, on kipparin syytä totutella tekemään reitin korjausliikkeet uudempia pika-aluksia ajatellen. – Tänä päivänä on oltava› nopea päätöksissään. Olemme siirtyneet kvartaalitalouteen ja elämme globaalissa kilpailussa. Vanhan maailman merkkejä ei ole enää. Se on hyväksyttävä.

SPEAKERSFORUM

Kaikki voi muuttua hetkessä, joten on oltava valmis reagoimaan koko ajan, Mato Valtonen kuvaa. – Henkilökunnankin puolella on syytä käydä katsomassa, että kuinka siellä jaksetaan.

Patruunamallista pois Hyvä esimiestyö alkaa Valtosen mukaan ilmapiirin rakentamisesta. Kun työyhteisössä on kivaa, asiat alkavat tapahtua itsestään, hän summaa. – Kun ihmisillä on kivaa töissä, ei katsota kelloa vaan keskitytään olennaiseen. Ihmisten pitää antaa vaikuttaa työhönsä, kaikki ei saa tulla ylhäältä päin käskettynä. Myös työntekijöillä on ajatuksia – niitä pitää kuunnella ja ottaa soveltuvin osin käyttöön. Ylhäältäpäin johdetut organisaatiot ovat Mato Valtosen mukaan olleet aiemmin suomalaiselle kulttuurille tyypillisiä. – Patruunat ovat sanelleet kaiken, eikä kukaan ole päässyt itse

Solidaarinen ja sosiaalinen johtaja Mato Valtonen näkee, että johtajakoulutusta Suomesta löytyy yllin kyllin. Tärkeää hänen mukaansa on kuitenkin miettiä, mitä johtajille olisi syytä opettaa. – Solidaarisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen olisi tär-›

Lakritsia näkkileivälle Mato Valtosen teorian mukaan hyvä esimies saa alaisen luovuuden puhkeamaan kukkaan. Jokainen voi myös itse kehittää omaa luovuuttaan. – Luovuutta voi myös harjoitella. Jos ei ole kovin rohkea, voi aloittaa pikkujutuista. Kokeilla vaikka, miltä maistuu lakritsi näkkileivän päällä, Mato Valtonen ehdottaa. – Pikkujutuilla on usein

keää hallita. Että osaa lukea toisia, elää tilanteessa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Siihen pitäisi panostaa paljon enemmän, hän pohtii.

tapana kasvaa isommiksi, hän jatkaa. Valtosen mukaan tärkeää on myös palkita itsensä onnistumisista. – Vaikka kyseessä olisi kuinka pieni onnistuminen tahansa, palkitse aina itsesi! Lähde siitä, että minä sain tämän aikaan. Älä ajattele, että no siinähän kävi nyt vain tuuri. Palkinnoksi kelpaa vaikka kahvikupponen.

– Panostettava olisi myös siihen, että koulutettaisiin ihmiset uskomaan itseensä. Johtajan on uskallettava olla rohkeasti oma itsensä.

Senaatintorin lavalta uusille estradeille

Jos johtajalla on heikko itsetunto, ei hän voi saada ketään seuraamaan itseään läpi tulen ja jään. Mato Valtonen

soveltamaan. Ei sellaisissa organisaatioissa ihmiset hyvin voi. Valtosen mukaan kaikista ihmisistä ei ole johtajiksi. Hän painottaakin, että itsetunnon on oltava kunnossa, mikäli mielii johtotehtäviin. – Jos johtajalla on heikko itsetunto, ei hän voi saada ketään seuraamaan itseään läpi tulen ja jään tai edes uskomaan visoihin-

sa. Esimiehen on saatava työntekijät vakuuttumaan siitä, että me teemme oikeaa asiaa ja että olemme hyvä firma. Heikolla itsetunnolla se ei onnistu. Sukupuolella ei Mato Valtosen mielestä ole mitään tekemistä hyvän johtajuuden kanssa. – Olen oppinut aikanani erilaisissa yrityksissä, että mitä vaihtelevampi porukka siellä› on, sitä toimivampi se on. Eli yrityksessä pitää olla miehiä ja naisia sekä eri-ikäisiä ihmisiä. Ja kaikkien mielipiteitä on kuunneltava.

Mato, vaan ei matala

››Markku Juhani ”Mato” Valtonen, 1955 Loimaa. ››Tuttu Sleepy Sleepersistä ja Leningrad Cowboysista. ››Näytellyt useissa Aki Kaurismäen elokuvissa. ››Luonut poliittista uraa. Pääsi myös Lahden kaupunginvaltuustoon. ››Tehnyt radio-ohjelmia ja venäjän kielen opetusohjelmaa televisioon. ››Yrittäjänä IT-alan yrityksessä 2000-luvun vaihteessa. Yritys meni

konkurssiin. Valtonen on kirjoittanut asiasta kirjan Noh, sano naakka kun nokka katkes.

Mato Valtosen ansioluettelo on vaikuttavaa luettavaa: rokkari, yrittäjä, kirjailija, näyttelijä, poliitikko, hyväntekeväisyysjääkiekkoilija, Linnanmäen vuoristoradan jarrumies ja paljon muuta. Puhujaksi Valtonen päätyi esitelmöityään Leningrad Cowboysin kansainvälistymisestä. Yleisö innostui, ja keikkoja tuli lisää. Valtosen mukaan hyvä puhuja on kuin esiintyvä artisti, jonka pitää osata ottaa yleisönsä, Power Point kalvojen näyttäminen ei riitä. Valtosen esiintymistausta onkin tuonut kokemusta puhujan ammattiin. – Bändihommissa joutuu ottamaan yleisönsä joka keikalla. Puhujan työssä on tehtävä ihan samoin. Jengi on saatava hanskaan, Valtonen kuvailee. – Puhujalla pitää olla elettyä elämää, että

hänellä on jokin kaikupohja niistä asioista, joista puhuu. Vakuuttavuus syntyy siitä, että on kokemusta puhumistansa asioista, ei pelkästään teoriaopintoja, Valtonen painottaa lisäksi.

Menestystä ja epäonnea

Valtonen on kartuttanut omaa kokemustaan ja kaikupohjaansa kokeilemalla rohkeasti erilaisia asioita. Toisista on tullut menestystä, toisista ei. – Epäonnistumisetkin ovat olennainen osa elämää. Sellainen ihminen, jolla on vain menestystarinoita elämässään, ei tiedä, missä se kuoppa vaanii. Se on jossakin edessä odottamassa. › Jos koskaan ei mikään mene pieleen, saattaa helposti tulla jopa ylimieliseksi omista kyvyistään, hän summaa.

Oppisopimuskoulutus on kätevä tapa hankkia osaamista. Nyt haettavissa on 1 500 koulutuspaikkaa yrittäjille ja heidän henkilöstölleen. Suomen Yrittäjät ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat sopineet opetusja kulttuuriministeriön kanssa, että valtion kolmannessa lisätalousarviossa myönnetyistä sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä 2010 alussa käyttämättä jääneistä koulutuspaikoista suunnataan enintään 1 500 koulutuspaikkaa yrittäjien ja heidän henkilöstönsä osaamistarpeisiin. – Tässä on yrittäjälle hieno mahdollisuus vahvistaa osaamistaan, henkilöstönsä ammattitaitoa ja yrityksensä kilpailukykyä, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö › Veli-Matti Lamppu kertoo. Kysymys on pääasiassa oppisopimuskoulutuksena toteutettavasta lyhytkestoisesta, enintään puoli vuotta kestävästä täsmävalmennuksesta yrittäjän itse osoittamaan tarpeeseen. – Valmennuksesta tehdään suunnitelma, joka toteutetaan yhdessä oppisopimustoimiston,› valitun kouluttajan ja asianomaisen yrityksen kanssa, Lamppu selvittää. – Koulutuksen ei tarvitse johtaa tutkintoon, mutta se voi olla myös tutkintotavoitteista › tai se voi jatkua tutkintotavoitteisena koulutuksena. Yritykseltä ei peritä maksuja, jos kustannukset pysyvät oppisopimusrahoituksen rajoissa, hän jatkaa. Ota yhteys alueesi oppisopimustoimistoon viimeistään 6.9.2010 mennessä. Oppisopimustoimisto organisoi ja hoitaa käytännön järjestelyt. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti! Vuoden 2009 syyskuussa toteutettiin vastaava yhteistyöhanke ja suuren kiinnostuksen vuoksi paikat loppuivat kesken.


12

Nro 6 • Elokuu 2010

Koulutus & markkinointi

Sosiaalisen median hyödyntäminen vasta alussa

Johtaminen ja markkinointi

-seminaari 29.9.–1.10.

pk-yritykset ovat vasta viimeisimmän vuoden aikana heränneet kokeilemaan • •Suomalaiset sosiaalisen median mahdollisuuksia markkinoinnissa.

Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

Ville Mäkinen, teksti

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30

Hyvä pomo – paha pomo ”Pomon tärkein tehtävä on puhaltaa yritykseen luova henki, joka vetää osaajia ja pitää heidät talossa. Innostava ilmapiiri syntyy, kun pomolla on pää pilvissä mutta jalat maassa.” Luovuuden asiamies Mato Valtonen

14.00 Buffet-lounas 14.45 Osallistujien esittäytyminen ja verkostoitumisfoorumi 15.30 Tauko ja hytteihin majoittuminen 16.00 Asiakashankinnan kulmakivet ▪▪ Henkilökohtaisen myyntityön merkitys asiakashankinnassa ▪▪ Menestyvän asiakashankinnan inhimilliset tekijät ▪▪ Asiakashankinnan sudenkuopat ▪▪ Näkökulmia ja huomioita käytännön asiakashankinnasta Yrityskonsultti Lotta Lackschewitz

n one alt

Mato Valtonen on taiteen ja liike-elämän monitoimimies. Hän on itse ollut Leningrad Cowboys yhtyeen johtotähti ja IT-firman toimitusjohtaja. Johtajuutta hän käsittelee aiheen ansaitsemalla vakavuudella, unohtamatta kuitenkaan humoristista ja persoonallista tyyliä. chewitz cks

Lotta La

11.30 Ilmoittautuminen

Mato V

Keskiviikko 29.9.

Lotta Lackschewitzilla on monipuolinen kokemus asiakaspalvelu- ja esimiestehtävistä palvelualalta. Hän kouluttaa yrityksiä myynnin ja asiakkuuksien hallinnasta. Hän on saanut kiitosta energisenä, innostavana ja asiansa osaavana kouluttajana.

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

19.00 Tauko 20.30 Buffet-illallinen

Torstai 30.9. 8.00 Aamiainen 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan 12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 13.00 Pk-yrityksen taloudellinen päätöksenteko ja osaaminen menestyksekkään liiketoiminnan perustana ▪▪ Miten talouslaskelmat tukevat liiketoiminnan johtamista? ▪▪ Mikä merkitys yrityksen osaamisella on osana taloudellista päätöksentekoa? ▪▪ Osaaminen "strategisena optiona" ja kasvun lähteenä ▪▪ Yrityksen osaamisen ja yrityksen arvon välinen yhteys ▪▪ Osaaminen osana taloudellisten riskien hallintaa: Miksi taloudellisesti negatiivinen päätös voi joskus olla positiivista? KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Oy 15.00 Kahvi ja välipala 15.30 Johtamisen uudet (v)aatteet – käytännön työvälineitä henkilöstön johtamisessa ▪▪ Ratkaisukeskeinen johtaminen – haasteiden kääntäminen tavoitteiksi ▪▪ Vuorovaikutuksen kehittäminen eri tilanteissa ▪▪ Palautemallit ▪▪ Ratkaisun avaimia ongelmatilanteisiin Valmennuskonsultti, ryhmätyönohjaaja Jukka Kataja, Easy Living Oy

Jari Ju sl

Toivo K

18.00 Sosiaalinen median mahdollisuudet ▪▪ Miten sosiaalinen media muuttaa markkinoinnin käytäntöjä? ▪▪ Mihin yritys voi käyttää sosiaalista mediaa? ▪▪ Millainen bisnes kannattaa viedä sosiaaliseen mediaan? ▪▪ Sosiaalisen median kasvupolku – miten pääsen liikkeelle ja mihin voin päästä? KTM, MBA Jari Juslén, Akatemia 24/7 Oy

en Jari Juslen on kokenut markkinoinnin, johtamisen ja sosiaalisen median asiantuntija. Hän kouluttaa yrityksiä käytännönläheisesti sosiaalisen median luomista mahdollisuuksista ja auttaa ymmärtämään digitaalisen markkinoinnin maailmaa. Hän on toiminut aikuiskoulutuksen parissa Markkinointi-Instituutissa vuodesta 1997.

i osk

Toivo Koski on useita vuosia kouluttanut ja sparrannut yrittäjiä yritystalouden ja liiketoiminnan suunnittelussa. Hänellä on omakohtaista yrittäjäkokemusta jo 17 vuoden ajalta, ja toimii tällä hetkelläkin kokoaikaisena yrittäjänä.

taja Ka

Jukka Kataja on innostava ja kannustava kouluttaja, jolla on useamman kymmenen vuoden kokemus johtajien, esimiesten, tiimien ja organisaatioiden valmentamisesta. Hänellä on myös pitkä kokemus huippuurheilun psyykkisestä valmennuksesta. Hän kirjoittanut useita kirjoja esimiestyöstä ja huippusuorituksen syntymisestä.

Jukk a

17.50 Tauko

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Tauko 17.30 Unelmasta toteutukseen: Dream it – Plan it – Do it ▪▪ Reseptit, joilla rankoistakin haasteista on mahdollista selvitä Seikkailujuoksija, luennoitsija Jukka Viljanen, Oy TopSpeakers Company Ltd 18.20 Yleisökeskustelu seminaarista Kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille 18.40 Tauko 19.40 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 1.10.

Jukka Viljanen on seikkailujuoksija ja yrittäjä. Hän on ainoana henkilönä maailmassa suoriutunut ultrapitkistä urheilusuorituksista Pohjoisnavalla, Etelänapamantereella ja Saharassa. Viljanen tekee elo-syyskuussa 2010 historiaa juoksemalla Kalaharin autiomaan halki.

7.30 Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta 410 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 435 €/hlö 1 h sisähytissä ja 495 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 575 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 600 €/hlö 1 h sisähytissä ja 660 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Ilmoittautuminen Viimeistään 15.9.2010 sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23, f. (09) 229 229 99 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita yrityksen toimiala, osallistujan syntymäaika ja mahdolliset ruoka-allergiat. Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

››Sosiaalinen media tarjoaa oikein käytettynä suuren mahdollisuuden yrityksen markkinoinnille. Sosiaalista mediaa ei voi kuitenkaan verrata yksittäiseen mainoskampanjaan, vaan kyse on pitkäjänteisestä kanssakäymisestä mahdollisten asiakkaiden kanssa. Sosiaalisen median avulla voidaan luoda vuorovaikutussuhde yrityksen ja asiakkaiden välille. Tätä suurin osa suomalaisyrityksistä ei ole kuitenkaan vielä huomannut, sanoo Intosome-yritystä pyörittävä, sosiaalisen median konsultti Harri Lakkala. – Yritykset ovat tehneet enemmänkin jonkinlaisia kokeiluja, eikä sosiaalista mediaa ole käytetty suunnitelmallisesti. Suomessa tullaan muutama vuosi esimerkiksi Yhdysvaltoja ja jopa Ruotsia perässä.

Sosiaaliseen mediaan panostamalla voi päästä esimerkiksi monien hakukoneiden hakutulosten kärkipäähän, Harri Lakkala toteaa.

Näkyvyyttä hakutuloksiin Tilastokeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä ja heistä 86 prosenttia etsii sieltä taustatietoa ostopäätöstensä tueksi. Näiden tietotarpeiden tyydyttämiseksi sosiaalinen media on erinomainen kanava. – Firmojen kannattaa katsella markkinointia kokonaisuutena, jossa sosiaalinen media on vain yksi välineistä. Sosiaaliseen mediaan panostamalla voi päästä esimerkiksi monien hakukoneiden hakutulosten kärkipäähän, Lakkala toteaa.

Valittavana lukuisia kanavia Internetissä on tänä päivänä tarjolla hurja määrä erilaisia sosiaalisen median palveluita, joista yritys voi valita itselleen parhaiten sopivat. Kuluttajabisnestä tekevälle yritykselle Facebook on todennäköisin valinta, sillä se on kuluttajien keskuudessa suosituin palvelu ja kasvaa nopeasti. Facebookiin on helppo perustaa yritykselle fanisivut. – Lisäksi kannattaa miettiä yritykselle omaa blogia, jonka voi sitten linkittää Facebookiin, Lakkala sanoo. Organisaatioiden välisillä› markkinoilla eli BtoB-bisneksessä Facebookia on vähän hankalampi käyttää. Tällöin kyseeseen tulee blogien lisäksi

FACEBOOKISSA voi markkinoida myös esim tapahtumaa. Lokakuussa järjestettävillä Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivilläkin on oma Facebook-sivu. esimerkiksi LinkedIn-palvelu, josta yrityskumppanit voivat tarkistaa ihmisten taustat ja osaamisalueet. LinkedIn:stä voi etsiä helposti myös uusia kontakteja. – Itselleni tärkeä on myös SlideShare, jossa voin jakaa pitämiäni esityksiä ja rakentaa siten asiantuntijamainetta, Harri Lakkala lisää. Hänen mukaansa maailmalla suosittu Twitter sopii puoles-›

taan parhaiten ulkomaan markkinoilla toimiville tai sinne pyrkiville yrityksille.

Ylläpito tärkeää Sosiaalisen median käyttöön liittyy tietysti myös joitakin uhkakuvia. Yritys ei voi vaikuttaa siihen, keskustellaanko yrityksestä tai sen tuotteista internetissä. Yritys voi vain päättää, haluaako se osallistua keskuste-

Ensimmäiset askeleet

Facebook ja blogi tukevat lastenvaatekauppaa Tampereen sydämessä toimiva, käytettyihin lastenvaatteisiin ja -tarvikkeisiin erikoistunut kauppa, Rouva Poppanen, on käyttänyt Facebookia hyväkseen jo pitkän aikaa. Rouva Poppasen takana olevan yrittäjä Anne Kallion mukaan Facebook on hyvä, nopea ja helppo tapa tiedottaa asioista uusille ja nykyisille asiakkaille. – Asiakkaat pysyvät tällä tavoin niin sanotusti  hengessä mukana, Kallio sanoo. Rouva Poppanen kertoo Facebookin kautta lähes kaikesta. Asiakkaille tiedotetaan mitä on myynnissä ja mitä asiakkaat etsivät. Lisäk-

saa mahdollisuuden muuttua yrityksen yhteiseksi osaamisen kipinäksi.

Osallistu pää tyhjänä Syksyn ensimmäinen koulutuksemme Onnistu myynnissä! potkaisee lujaa, Helena Leiviskä lupaa. − Kouluttaja Tuija Rummukainen Human Energy Oy:stä on itse mitä mainion esimerkki onnistumiseen fokusoimisesta, tavoitteellisuuden voimasta. Koulutuksen jälkeen osallistuja puhkuu tahdon voimaa itsensä kehittämiseksi. Yhtenä koulutuksen tavoitteena on uusien vaikutteiden saaminen, innostuminen ja energisoituminen omaan työhönsä, uskon vahvistaminen yrittäjänä onnistumiseen, Helena Leiviskä määrittää. − Joskus on hyväksi heittäytyä, valita jokin uusi ja yllättävä koulutusteema, osallistua ”pää tyhjänä”, mieli avoimena, itseään haastaen. Koulutukseen kannattaa aina osallistua ennakkoluulottomasti vailla valmiita vastauksia, joskin kyseenalaistaen ja kouluttajaa haastaen. Jotkut kurssit voi kerratakin, sillä uusi ryhmä tarjoaa aina uudenlaisia näkökulmia ja koulutusten sisällöissä riit-

››Seuraa, mitä yrityksestä, tuotteista

ja alastasi keskustellaan ja osallistu parhaasi mukaan.

si sivuilla näytetään kuvia isoimmista myytävistä tuotteista. – Ilmoitamme myös poikkeustilanteista, ja joskus kirjoitamme ihan pelkkiä kuulumisia, Kallio kertoo. Kaiken lisäksi Rouva Poppasella on myös blogi, jossa yritys tiedottaa hitaammin muuttuvista tilanteista ja järjestää kilpailuja. Kallion mukaan Facebook auttaa niin myyjien kuin ostajien löytämisessä. – Jossain vaiheessa aiomme ottaa käyttöön myös Twitterin.

Tavoitteellisena koulutukseen – tavoitteita kehittämiseen Onnistunut koulutus alkaa jo ennen koulutusta. Päätös osallistua koulutukseen ohjaa osallistujan tavoiteasetantaa koulutuksen teeman mukaisesti. Koulutuksen anti on parhaimmillaan silloin, kun siihen osallistutaan tavoitteellisesti. Pienyrittäjä panostaa koulutukseen työaikaansa ja on siten hyvinkin tavoitteellinen ja vaativa koulutuksen suhteen, vakuuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n koulutuspäällikkö Helena Leiviskä. Hänen mukaansa onnistunut koulutus tehdään aina yhdessä osallistujien kanssa. − Osaava kouluttaja osallistaa ryhmänsä, synnyttää avointa keskustelua ja vertaisilta oppimista. Saadun osallistujapalautteen mukaan yksi koulutusten tärkeimmistä anneista onkin keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Jo muutaman tunnin koulutuksessa voi saada tietoa sekä oivalluksia, jotka auttavat toimimaan tuloksellisemmin. Koulutukseen osallistuvan työntekijän tavoitteellisuuteen työnantaja voi vaikuttaa keskustelemalla etukäteen koulutuksen hyödyistä ja pyytämällä työntekijää referoimaan koulutuksen antia muille työyhteisön jäsenille. Näin toimien koulutus

luun vai ei. Tämän sai huomata esimerkiksi ruokajätti Nestlé, jonka Facebook-fanisivusta tuli arvostelijoiden valtaama kanava sen jälkeen, kun Greenpeace tiedotti Nestlén käyttämän palmuöljyn tuhoavan sademetsiä. – Ongelmia voi tosiaan syntyä, jos yritys toimii intohimoa herättävillä aloilla, kuten esimerkiksi ydinvoimabisneksessä tai turkistarhauksessa. Tavanomaisemmilla aloilla riskit ovat

tää uutta purtavaa ja sovellettavaa uusintojen jälkeenkin. Kun työyhteisöstä osallistuu useampia henkilöitä, on koulutuksessa syntynyt innostus ja tavoitteellisuus yhteistä. Viime kevään kurssihittimme oli Facebook -markkinointi ja sitä tarjoamme edelleenkin, Leiviskä lupaa. Osallistujien pyynnöstä ohjelmassa on myös Facebook-markkinoinnin jatkokurssi. − Uusiakin aiheita tarjoamme kuten Asiakkuuksien johtaminen. Asiakkaiden johtamiseen perehtymällä yrittäjä saa tilaisuuden tarkistaa strategisia linjauksiaan, asemoida asian-› tuntijan ohjauksessa yritystään kilpailijoihin ja asiakkaisiin nähden. Arvostava asiakaskohtaaminen -koulutuksella vastaamme osallistujien pyyntöihin järjestää vuorovaikutuskoulutusta. Teema on ajankohtainen, sillä teemme itse kukin valintoja vuorovaikutuskokemustemme perusteella. Nosteinen kohtaaminen on elämys, jota jaetaan ja kerrotaan eteenpäin.

Lisää koulutuksia

››yrittajat.fi/koulutuskalenteri

kuitenkin hyvin pieniä, Lakkala sanoo. Suurin riski lieneekin luoda profiileja useisiin eri sosiaalisen median palveluihin ja jättää ne pitämättä ajan tasalla. Yritys joutuu melko huonoon valoon, jos viimeisimmät päivitykset ovat monen kuukauden takaa. – Kannattaa sitoutua mieluummin yhteen palveluun ja päivittää sitä ahkerasti kuin levittäytyä huolimattomasti kaikkialle. Myös omien tuotteiden kehuminen kannattaa jättää todellisten asiakkaiden tehtäväksi, eikä väärentää arvioita itse, Lakkala selvittää. Sosiaalisessa mediassa kuluu paljon aikaa, eikä sen avulla saada tuloksia kovinkaan nopeasti, vaan tiivis yhteys mahdollisiin asiakkaisiin syntyy pitkällä aikavälillä. Sosiaaliseen mediaan kannattaa siis sitoutua pidemmäksi aikaa, eikä yrittää tavoitella pikavoittoja.

››Luo todellista sisältöä, älä kehu yritystäsi. Markkinoi markkinoimatta.

››Aloita oma blogi, johon tuotetaan

arvokasta ja kiinnostavaa sisältöä. Koeta saada ihmiset mukaan keskusteluun.

››Suunnittele yritykselle sosiaalisen

median strategia: kirkasta tavoitteesi, mieti ketkä osallistuvat, mitä kanavia käytetään, kuinka osallistumiseen käytetään aikaa ja kuinka usein omaa sisältöä tuotetaan.

Designtuotteiden markkinointitapahtuma valtaa Helsingin Helsinki Design Week 2010 tarjoaa designalan toimijoille ainutlaatuisen tilaisuuden markkinoida alan osaamista ja monimuotoisuutta ja jokaiselle mahdollisuuden olla osa tarinaa. Design Week tarjoaa muun muassa näyttelyitä, seminaareja, työpajoja, shoppailuelämyksiä, avoimia ovia asuntoihin, julkisiin tiloihin ja työhuoneisiin sekä muotinäytöksiä. Katseet kääntyvät nyt jo myös tulevaisuuteen ja kohti World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta. Vuonna 2005 aloittanut muotoilun, arkkitehtuurin ja muodin vuosittainen kaupunkitapahtuma on kehittynyt jo ilmiöksi. Helsinki Design Week haluaa kannustaa alan yrityksiä kehittämään toimintaansa uudella tavalla, vaikuttaa Helsingin eri alueiden kehittymiseen sekä kansainvälistyä tapahtumana.

Tapahtuma kansainvälistyy Helsinki Design Week rakentaa kansainvälisten designtapahtumien verkostoa. Ensimmäinen kumppani on Dutch Design Week, jonka kanssa on suunniteltu yhteistyötä muun muassa näyttely- ja tapahtumakonsepti-

vaihdoissa, viestinnässä ja benchmarking-arvioinneissa. Designviikot julkaisevat ensimmäisenä yhteisenä hankkeenaan vuoden 2010–2011 Trendbookin, jossa sekä suomalaiset että hollantilaiset asiantuntijat arvioivat tulevaisuutta. Designviikkojen kansainvälinen yhteistyö muodostaa toteutuessaan verkoston suomalaisille yrityksille. Helsinki Design Weekin pe-› rustaja ja tuottaja Kari Korkman haluaa painottaa kansainvälistymisen vuorovaikutteisuutta. – Kansainvälistyminen nähdään usein yksipuolisesti vientitoimintana, mutta sen tulee sisältää myös ajattelun ja osaamisen tuontia kotimaan kamaralle. Helsinki Design Weekille luonteva kansainvälistymisstrategia on luoda yhteistyötä samankaltaisten organisaatioiden ja tapahtumien kanssa, Korman kertoo. Helsinki Design Week -tapahtuma alkaa historiasta, kun Kalevalasta inspiraationsa saanut uudisrakennus julkistetaan Seurasaaressa. ”Past”-osastoa edustaa myös Design Market, jossa vanha myydään pois. Tätä päivää ovat messutapahtumat.


13

Nro 6 • Elokuu 2010

Markkinointi

Ladyt webissä

Kampaamo hyötyy tv-yhteistyöstä

näyttäytyä tv-ohjelman •taustajoukoissa, •Kampaamon kannattaa kunhan ohjelma on tarpeeksi

ja Jenni Holopainen, äiti ja tytär, yhdistivät voimansa ja tekevät sosiaalisen median ja • •Eve yritysvideoiden tärkeyttä markkinointivälineenä tunnetuksi suomalaisille yrityksille. LADYWEBBI OY

Lotta Tammelin, teksti

››Heinäkuun alussa vantaalainen

Eve Holopainen huomasi elävänsä keskellä muutosta. Tytär Jenni oli muuttamassa kotoa ja sitä myötä kaikki muuttuisi. Evellä on pitkä tausta yrittäjänä ja asiakaspalvelijana. Tytär Jenni on taiteellisempi persoona, jolle Tikkurilan elokuvalukion ja Tikkurilan teatterikoulun jälkeen luonnolliseksi jatkumoksi on syntynyt yritysvideoiden tuottaminen. Päätyökseen Eve tekee POStuotteiden ja -tiedonkeruupäätteiden myyntiä ja markkinointia, mutta lisäksi hänellä oli kypsymässä sosiaalisen median strategioita tarjoava yritys LadyWebbi Oy. Yhtäkkiä Eve saikin idean, jonka avulla voisi säilyttää tiiviin suhteen tyttäreensä ja kehittää samalla uutta yritystään. – Miksi et tulisi tekemään yritysvideoita LadyWebbiin? Videot ja sosiaalinen media kuuluvat yhteen, Eve Holopainen kysyi tuolloin tyttäreltään. Jennille ratkaisu sopi enemmän kuin hyvin. Sosiaalinen media tuo ihmisiä yhteen, ja niin kävi tässäkin.

Sosiaalinen media on viestintäkanava, jossa yrittäjä keskustelee suoraan asiakkaittensa ja yhteistyökumppaneitensa kanssa, ja jossa asiakkaat keskustelevat myös keskenään. Sosiaalisen median puolella videota ei voi enää erottaa omaksi alueekseen. Ho-

Eve Holopainen

lopaisten mukaan siitä on tullut keskeinen tehokeino yrityksille, ja videoiden taso nousee jatkuvasti. – Viimeisen parin vuoden aikana video on lähes kaapannut internetin niin sisältöjen kuin markkinoinnin puolella. Pelkästään YouTube on niin suosittu, että se hiihtää hakukoneena enää Googlen perässä, LadyWebin naiset selventävät.

– Video on sosiaalisen me-› dian hyökyaallon aallonharja. Yritykset ja organisaatiot kaikkialla ovat juuri nyt aktiivisesti luomassa seuraavan vuosikymmenen menestyksen takaavia verkostojaan, Jenni Holopainen kertoo. Even mukaan sosiaalinen media todella muovaa yhteisöjä yli rajojen. Monet yritykset puhuvat perheestään viitaten työntekijöihinsä ja omaan sisäiseen kulttuuriinsa. Mutta nykyajan yhteisöt eivät synny enää yritysten sisälle, vaan toimialan aktiivisimpien toimijoiden teoista sosiaalisessa mediassa, hän painottaa. – Kun verkostot on luotu oikein ja pitkäjänteisellä strategialla, niitä voidaan myös hyödyntää liiketoiminnassa. Ennen markkinointia pitää kuitenkin olla malttia luoda ensin ne verkostot. Juuri tässä kohdassa monilla yrittäjillä loppuu joko aika, osaaminen tai kiinnostus. Siksi LadyWebbi on päättänyt ryhtyä ajamaan yrittäjien asiaa, naiset summaavat yhdessä.

Aika on nyt kypsä

Hyökyaallon harjalla

Ei voi enää sanoa, että Facebook-ryhmän perustaminen olisi edelläkävijyyttä vuonna 2010.

mediaseksikäs.

Yrittäjä Eve Holopainen (oik.) arvioi, että Suomessa suurin ryntäys sosiaalisen median ylivertaisen kustannustehokkaisiin keinoihin on tulossa vasta keväällä 2011. Tänä syksynä liikkeelle lähtevät ovat silloin hyvissä asemissa, jos omat verkostot on rakennettu asiantuntevin ottein, hän summaa. Tytär Jenni kuvaa verkkoon videoita.

Vientikauppaa verkossa Auttaakseen yrittäjiä Eve Holopainen on perustanut LinkedIniin ryhmän nimeltä Sosiaalisen median strategiat. Jäseniä hän lupaa opastaa ilmaiseksi valitsemaan oikeat työkalut, oikeat lähestymistavat sekä oikeat › strategiat suhteiden luomiseksi. LinkedIn.com on yksi hyödyllisimmistä yrittäjän työkaluista sosiaalisessa mediassa, koska siellä pääsee hienovaraisesti hieromaan tuttavuutta oman alan tär-

keimpien tekijöiden kanssa. Erityisesti vientikauppaan suuntautuvien on helppo tutkia kumppanien taustat › ja suosittelut LinkedIn:issä. Samoin ulkomaiset yhteistyökumppanit katsovat › omat taustasi LinkedIn:istä. Jos aikoo ulkomaille töihin, on ehdottomasti oltava toimiva LinkedIn-verkosto suosituksineen. Työnantajat tutkivat sitä takuuvarmasti valintaa tehdessään, Eve Holopainen painottaa. Ryhmään voi liittyä osoitteesta http://j.mp/somestrat.

Eve arvioi, että Suomessa suurin ryntäys sosiaalisen median ylivertaisen kustannustehokkaisiin keinoihin on tulossa vasta keväällä 2011. Joten tänä syksynä liikkeelle lähtevät ovat silloin hyvissä asemissa, jos omat verkostot on rakennettu asiantuntevin ottein. – Ei voi enää sanoa, että Facebook-ryhmän tai Twitter-osoitteen perustaminen olisi edelläkävijyyttä vuonna 2010. Mutta tärkeämpää on, että aika on juuri nyt kypsä sosiaalisen median ilmaisten työkalujen todelliselle hyödyntämiselle liiketoiminnassa. – Yhdysvalloissa sosiaalisen median ensimmäiset todelliset voittajat ovat jo näkyvissä. Zappos.com muutti kenkien verkkokaupan miljardin dollarin megayritykseksi. Se teki sen luomalla kulttuurin, jossa yrityksen työntekijät, johto ja asiakkaat kommunikoivat samalla tasolla. Eli juuri sitä, missä sosiaalinen media ja strateginen videon käyttö ovat parhaimmillaan, Eve Holopainen sanoo. Onko sinun yrityksesi seuraava sosiaalisen median menestystarina Suomessa, LadyWebin yrittäjänaiset kysyvät.

Riikka Koskenranta, teksti

››Butik Helsingin yrittäjä Riku Tuovinen huomasi Suomen Huippumalli Haussa -ohjelmayhteistyön yhteydessä, että ulkonäöstä ja hiustrendeistä kiinnostuneet nuoret ovat aktiivisia internetissä blogeissa ja foorumeilla sekä ottavat selvää siitä, kuka vaikkapa mallikokelaiden hiukset stailasi. − Olen kuullut, että nuoret ovat ottaneet paljon selvää, kuka oli vastuussa hiuksista. Projekti toi jonkun verran asiakkaita. Vaikutus tulee kuitenkin hitaasti. Näkyvyys tv-ohjelmassa on hiussalongille tärkeää, vaikkakin rahallisesti korvaus ei vie sillä hetkellä plussan puolelle. Mutta pitkässä juoksussa laskettaessa projektit kannattavat, Tuovinen sanoo. Kampaamo sai pyynnön stailata Huippumalli haussa-ohjelman tuomarien hiukset ja välillä mallikokelaiden hiukset tv-ohjelman hiustuote-sponsorilta. − Tunnettu ranskalainen hiussalonki Franck Provost näkyi kuitenkin ohjelman mainostilassa paljon enemmän kuin Butik Helsinki. Mutta sitä ei koskaan tiedä etukäteen. − Tämä on pitkän juoksun ammatti, mitään ei tapahdu nopeasti. Hitaasti hyvä tulee -kaava toimii. Palkkio kattoi karkeasti 50 prosenttia työstä. Näkyvyydellekin voi ja pitää laskea jonkin suuruinen arvo. Parikymmentä vuotta alalla toiminut Tuovinen on kutsuttu Intercoiffure Finlandin jäseneksi. Järjestö kuuluu kansainväliseen samaa nimeä kanta-

Kampaaja vai taiteellinen johtaja Muun muassa Englannissa salongeissa saattaa olla stailisti, vanhempi stailisti, hiustaiteilija ja vaikkapa taiteellinen johtaja – ja hinnat tietenkin nousevat, mitä kokeneemmasta kampaajasta on kyse. Tuovisen mukaan sama kehitys on pikku hiljaa tulossa, joissain isommissa kampaamoissa on tämäntapainen porrastuskäytäntö. Samoin Suomesta puuttuu kokonaan erillinen värjääjä (teknikko) -kulttuuri. − Jos eri kampaajilla on kovin erilaiset hinnat, asiakkaat kokevat sen Suomessa kummalliseksi. Kehitystä voisi verrata siihen, että katukuvaan on Helsingissä tullut luksusliikkeitä, ja löytyy ihmisiä, jotka niihin satsaavat ja hakevat sitä laadukkuutta. − Maailmalla on tarjolla ihan törkeänhintaisia luksuskampaamoja, joissa käydessään moni suomalainen kuluttaja lentää pepulleen, ja ajattelee, että voiko sama käsittely olla oikeasti noin kallista. − Omasta mielestäni junior-seniorkehitys on hyvä asia. Jokainen yrittäjä on varmasti varovainen omassa yrityksessään siinä, miten sen [eriävän hinnoittelun] asiakkaalle esittää. BUTIK HELSINKI

Suomen Huippumalli Haussa -ohjelman voittajan Jenna Kuokkasen hiuksia laittavat Butik Helsingin kampaaja Darja Mentsikainen (vas) ja Butik Turun yrittäjä Noora Kangas-Kuutti (oik).

Saimme asiantuntevaa apua riskienhallintaan – jotta vahinkoja ei sattuisi. KM-YhTYMä OY, 88 TYönTeKijää

Liiketoiminta on yhä enemmän riskienhallintaa, ja hyvä turvallisuustaso kertoo hyvin johdetusta yrityksestä. KM-Yhtymä luottaa Tapiolan osaamiseen näissä asioissa ja arvostaa proaktiivista toimintatapaamme. Yhteistyö ulottuu yritystasolta yksityiskohtiin – ja sillä on aina kasvot. Olisiko riskikartoitus sinunkin yrityksessäsi ajankohtaista? Tutustu palveluihin osoitteessa tapiola.fi. Tai soita 01019 5101 ma–pe 8–18. Palveluntarjoajat: Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, henki- säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

vaan järjestöön, jonka tarkoituksena on yhdistää mestarin ammattitaidon omaavat hiusalan ammattilaiset. Butik Helsinki on yhdistänyt voimansa markkinoinnissa ja koulutuksessa toisen itsenäisen, mutta samannimisen Butik Turku -salongin kanssa.


14

Nro 6 • Elokuu 2010

Liiketoiminta

Joko yrityksesi löytyy facebookista?

Yritysten sopimusosaaminen saatava vastaamaan nykyajan liiketoimintaa

Uuden ajan mediatalo

et_yrittäjäsanomat_facebook_92x50mm.indd 1

18.8.2010 8.29

Pienetkin investoinnit voivat tuoda pk-yrityksille lisää tuottavuutta

HP:n teettämä tutkimus paljastaa työyhteisön tuottavuuden koostuvan usein yllättävistä asioista. Esimerkiksi ruukkukasvit ja kukat kasvattavat pk-yritysten tuottavuutta enemmän kuin kauppojen ja ravintoloiden läheisyys. Tutkimukseen vastanneista työntekijöistä yli puolet (55 prosenttia) kokee huonekasvien lisäävän työtehokkuutta, kun taas vain 38 prosenttia toteaa työpaikan sijainnilla olevan vaikutusta tuottavuuteen. Ainoastaan 34 prosenttia vastaajista arvioi ravintoloiden ja kauppojen läheisyyden kasvattavan henkilökohtaista tuotteliaisuutta. Hewlett-Packardin kuvankäsittely- ja tulostusyksikön tutkimukseen osallistui yhteensä 1 674 pk-yritysten työntekijää 11 maasta eri puolilta maailmaa. Tutkimuskampanja pyrkii samalla tuomaan esiin hyötyjä, joita HP:n LaserJet -tulostimet ovat tuoneet pk-yrityksille ympäri maailmaa jo 25 vuoden ajan.

Työkaveruus tuo yritykselle lisäarvoa Tutkimuksen tulokset osoittavat myös verkostoitumisen ja työtehokkuuden välisen yhteyden. Vastaajien mielestä yhdessä työkavereiden kanssa vietetyt lounastauot olivat kolme kertaa antoisampia kuin lounastauot yksin. Myös työyhteisön yhteisten illanviettojen koettiin lisäävän tuottavuutta, ja 57 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että työkavereiden kanssa vapaa-

ajalla vietetty yhteinen aika tuo yritykselle erityistä lisäarvoa. Tutkimuksen mukaan pk-yritysten johto onnistuu hyödyntämään tehokkaimmin työpäivän pienet hengähdyshetket, sillä 74 prosenttia yritysten johdosta koki saavansa lisää työtehoa aamun kahvitauosta. Vastaavasti 66 prosenttia yritysten johtoportaasta koki saavansa lisää virtaa työpäiväänsä yhteisestä lounastauoista työkavereiden kanssa. Työelämään perehtynyt psykologi Michael Bashshur uskoo tulosten heijastelevan monien työyhteisöjen hektisyyttä ja monimuotoisuutta. – Sekä johtajat että työntekijät hyötyvät tauoista, vaikka niiden ei tyypillisesti ajatellakaan lisäävän tuottavuutta. Tauko antaa työntekijälle mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työasioista ja pieni lepohetki ehkäisee väsymystä ja stressiä sekä parantaa työtehoa, Bashshur toteaa. Markkinointijohtaja Luis Casadon mukaan tutkimustuloksia kannattaa hyödyntää, jos yrityksen tavoitteena on parantaa koko organisaation tuottavuutta. – Tutkimus auttaa yrityksiä tunnistamaan, mittaamaan ja hyödyntämään työpaikan sisällä piileviä voimavaroja. Samaan pyrkii myös LaserJet Pays You Back -kampanja, jonka tarkoituksena on kiinnittää yritysten huomio HP:n Laser Jet -tulostimiin tärkeinä investointeina, joiden avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti koko yrityksen kustannustehokkuuteen, Casado kertoo.

Tekes julkisti nimilistan tukea saaneista yrityksistä Tekes on julkistanut vuoden 2009 aikana tukeaan saaneet yritykset ja myönnetyn tuen määrät. Rahoituspäätösten lukumäärä oli noin 1200. Vuoden 2009 raportointi koskee kaikkea Tekesin yrityksille myöntämää tukea. Myönnetyllä tuella tarkoitetaan avustuksia ja lainojen korkotukivaikutusta. Eniten tukea myönnettiin tutkimus- ja kehitystyöhön.

kilpailukyky romahtaa, jos palveluvaltaistuvaan ja verkottuvaan • •Kansakunnan liiketoimintaan yritetään edelleen soveltaa perinteisiä tavarakauppasopimuksia.

VARPU HEISKANEN

Klikkaa: fonecta.com

Yritysten nimilista löytyy sivuilta www. tekes.fi Uutiset 1.7. 2010. Viime vuonna aloitetulla laajennetulla julkisuudella Tekes lisää innovaatiorahoituksensa läpinäkyvyyttä. Myös Euroopan komissio julkistaa verkkopalvelussaan tiedot projektikohtaisesta myönnetystä tuesta koskien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Yritysten sopimusosaaminen on nykyaikaistettava ripeästi.

JYRY LOUHISTO

Harri Auramo, teksti

››Muuttuva liiketoiminta ja var-›

sinkin vientiteollisuus tarvitsevat uudet sopimusmallit ja -käytännöt, sanovat Itä-Suomen yliopiston siviilioikeuden professori Soili Nystén-Haarala ja Projektiyhdistyksen varapuheenjohtaja Osmo Härkönen. He muistuttavat, että yli kolmannes Suomen kansantuotteesta tehdään projekteina. Ne ovat myös Suomen viennin keskeinen ja kasvava osa. Sopimusasiakirjat on saatettava nykypäivään. Myös oikeudellinen ajattelu ja tutkimus tarvitsevat ajantasaistamista. – Esimerkiksi Suomen pienten ja keskisuurten yritysten piirissä vienti ei ole noussut samaan rooliin kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Toistaiseksi vain noin 15 prosenttia pk-yrityksistämme vie tuotteitaan tai palveluitaan ulkomaille. Viennin kasvu ei saa enää jäädä kiinni ainakaan sopimusosaamisesta, vetoavat Soili Nystén-Haarala ja Osmo Härkönen. – Maailma ja liiketoimintatavat muuttuvat ja monimutkaistuvat. Yksittäisten yritysten väliset sopimukset vaihtuvat verkostojen välisiksi sopimuksiksi. Palveluiden kauppa alkaa olla jo tuotteiden kauppaa merkittävämpää liiketoimintaa, he toteavat. Tavarakaupasta siirrytään yhä enemmän pitkäaikaisiin kokonaispalveluihin. Tämä vaatii sopimuksilta suurempaa joustavuutta, reagointiherkkyyttä ja muuntumiskykyä. Usein myös sopimuskaudet pidentyvät. Sopimusosaamisen taloudellinen merkitys on noussut uuteen arvoonsa. Puhujien edustamat organisaatiot – Itä-Suomen yliopisto ja Projektiyhdistys – hakevat kansainvälisellä tutkimustoiminnalla ja yhteistyöverkostoilla yrityksille uudenlaisia välineitä ja menetelmiä projektien ja niihin liittyvien sopimusten onnistuneeseen hallintaan. He muistuttavat, että sopimusten on silti oltava yksiselitteisiä ja helposti yhdenmukaisesti tulkittavissa riitatilanteiden sattuessa.

Sopimusosaaminen kilpailueduksi Dipl.ins. Osmo Härkönen vastaa koulutusasioista Projektiyhdistyksen hallituksessa. Hänellä on

laaja kokemus vientimarkkinoilta eri puolilta maailmaa. Hänen mukaansa siirtyminen pelkkien investointitavaroiden myynnistä palveluiden ja ratkaisujen myyntiin on ollut Suomen vientiteollisuuden selviytymiselle välttämätöntä. – Teollisuuden suuret vientiyritykset ovat tämän tiedostaneet, mutta eivät ole vielä uudistaneet riittävästi sopimusmallejaan ja sopimustoimintaansa. Uudistus ei ole nopea eikä helppo, sillä sopimukset on aina kyettävä kytkemään vastaavaan liiketoimintamalliin ja sopimuksia on voitava tulkita samalla tavoin eri maissa ja eri kielillä. Tähän ei suurikaan yritys yksinään pysty, vaan tarvitaan yhteistyötä. – Uutta on verkostokeskeisen liiketoiminnan hallinnan korostuminen. Samaan projektiin voi osallistua henkilöitä eri organisaatioista, maista ja mantereilta. Tuotantoa ja tehtäviä, jotka ennen hoidettiin omassa organisaatiossa, uskotaan yhä enemmän ulkopuolisille.

Ydintoimintaa, ei tukitoimintaa

Projektiyhdistyksen varapuheenjohtaja Osmo Härkönen toivoo yrityksiltä ja tutkijoilta vahvaa kiinnostusta alkaviin sopimusosaamisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Osmo Härkönen korostaa, että sopimuksista on tulossa keskeisiä johtamisen välineitä. Sopimuksia ei tehdä ensisijaisesti juristeja eikä tuomioistuimia varten vaan organisaatioiden hyvää, tuloksia tuottavaa yhteistoimintaa varten, apuvälineiksi yhteistyöhön. – Hyvä sopimusosaaminen kuuluu ydintoimintoihin niin isoissa kuin pienissäkin yrityk-

Yliopisto ja Projektiyhdistys tarttuivat haasteeseen Itä-Suomen yliopisto ja Projektiyhdistys

Projektiyhdistys ja sen monet jäsenyhteisöt kutsuvat yrityksiä uudistamaan sopimustoimin- toimivat kiinteässä yhteistyössä mm. Projektinhallinnan Maailmanjärjestön IPMA:n ja taansa. – Eri maiden projektiyhdistykset ovat fooru- kansainvälisen sopimushallinnan järjestön IACCM:n kanssa. Yhdistyksen piirissä on meita, joilla jäsenet voivat hyödyntää toistensa toiminut useita vuosia mm. projektikäytäntöjen osaamista, kokemuksia ja käytäntöjä. Tapahtuvertailuryhmä ja sopimusten hallinnan ryhmä. mat tuovat esiin uusia ajattelumalleja, toiminSe on käynyt vilkasta keskustelua vientisopitatapoja, vuoropuhelua ja vertaisoppimista, muskäytäntöjen kehittämistarpeista. kertoo vientiteollisuuden asiantuntija Osmo Ryhmän jäsenen, professori Soili NysténHärkönen Projektiyhdistyksestä. Haaralan mukaan Suomessa on parhaillaan Suomessa Projektiyhdistykseen kuuluu 150 yritys- ja yhteisöjäsentä ja 2 700 henkilöjäsentä käynnistymässä sopimusosaamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niiden etenoin 600 organisaatiosta, mm. teollisuuden ja palvelualojen yrityksistä, eri alojen järjestöistä, nemisen myötä on odotettavissa lisää tietoa ja työkaluja sopimusten taitavan käytön tueksi. yliopistoista, korkeakouluista, kunnista sekä Lisätietoja: Projektiyhdistys, www.pry.fi valtion virastoista ja laitoksista.

siin, vaan tutkimuksen keskipisteenä on ollut riitoja ratkaiseva tuomari.

Ketteryyttä ja yhteistyötä

Sopimusoikeudellinen tutkimus ja koulutus on vietävä pois perinteisestä tuomari- ja oikeusriita-ajattelusta lähelle tosielämän muuttuneita tarpeita ja uusia verkottuneita yrityskäytäntöjä, sanoo siviilioikeuden professori Soili Nystén-Haarala.

sissä, ei enää kaukaiseksi tuki-› toiminnoksi. Se voi olla jopa ratkaiseva kilpailuetu ja uuden kasvun mahdollistaja. Sopimuksia on osattava hyödyntää yhteistyön edistämiseen. Niitä ei pidä ajatella vain suojautumiskeinoina pulmatilanteiden varalta, hän sanoo. Härkösen mukaan parin vuosikymmenen aikana lainsäädännön tarkentuminen ja muu sääntely ovat saaneet yhä keskeisemmän roolin yritysten toimintaympäristössä. Yritysmaailman oikeudelliset kysymykset ovat monipuolistuneet. Säädösmäärä on kasvanut ja oikeusjärjestelmä monimutkaistunut.

Sopimusoikeuden tila huolestuttaa Professori Soili Nystén-Haaralan mukaan perinteinen sopimusoikeudellinen tutkimus ja kirjallisuus ovat olleet järkyttävän kaukana sopimustoiminnan käytännöistä. – Tämä herättää suurta huolta sopimusoikeuden tilasta. Käytännön ongelmat eivät ole juurikaan välittyneet alan kirjallisuuteen. Vanha sopimusoikeus on mm. lähtenyt siitä, että sopimusosapuolia on vain kaksi eduiltaan toisilleen vastakkaista tahoa. – Kun koko toimintaketjua tai verkostoa ei ole voitu ottaa huomioon ja yhteistyö on jäänyt omien etujen suojaamisen jalkoihin, lopputulos on ollut käytännön kannalta outo ja kestämätön, hän sanoo. Nystén-Haaralan mukaan perinteinen akateeminen sopimus-› juridiikka on keskittynyt vain oikeusriitojen tutkimiseen. Sopimusoikeutta ei ole kehitetty käyttäjien eli yritysten tarpei-

Soili Nystén-Haaralan mukaan sopimuksia voidaan parantaa keskittymällä sopimuksissa tavoitteisiin rajoitusten sijasta ja joustavuuteen ehtojen ja riskien määrittelyssä. – Tärkeitä ovat selvä ja yksiselitteinen kielen käyttö sekä sopimusosapuolten roolien ja vastuiden selkeä määrittely. – Huomiota on kiinnitettävä myös johtamisen avoimuuteen, ennakoivan toteutusympäristön luomiseen ja yhteistoimintaa suosivien sopimusten luomiseen. – Onnistuminen edellyttää koko henkilöstön kytkemistä mukaan. Toimivien pelisääntöjen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri ammattiryhmien välillä. Monella kokeneella kaupankävijällä on paljon kokemusperäistä tietoa siitä, miten asiat ovat ja miten eri sopimus- ja tulkintatilanteissa kannattaa toimia. – Sopimusosaamista tarvitsevat yhtä lailla tilaajat kuin toimittajatkin, ja myös molempien suunnittelijat, konsultit ja alihankkijat. – Tärkeintä kuitenkin on, että hyvät sopimusmallit ja laadukas sopimusosaaminen ehkäisevät riitojen syntymistä ja edesauttavat riitojen ratkaisua ennen kuin ne siirtyvät tuomioistuinten ratkaistavaksi, professori Soili Nystén-Haarala toteaa.

Jäykkä vai ketterä sopiminen JÄYKKÄ, ASEMOIVA NÄKÖKULMA

››Korostaa osapuolten vastakkaisia intressejä.

››Korostaa osapuolten tarvetta varautua riskeihin.

››Selkeät ja pysyvät sopimusehdot.

››Klassinen (legalistinen) näkemys sopimuksesta.

JOUSTAVA NÄKÖKULMA

››Korostaa joustavuutta, hyvää

tahtoa ja sitoutumista yhteistyöhön.

››Sovitaan yhteistyön raamit ja tavoitteet.

››Joustavia sopimusehtoja voidaan täsmentää myöhemmin.

Tarvitsen vakuutustodistuksen tarjoukseen heti. Onnistuuko? Jep. Sen ja muut tärkeät asiakirjat saat sähköisinä verkkopalvelustamme, www.varma..

Hyvää työtä.


15

Nro 6 • Elokuu 2010

Nuori yrittäjä

Lentoon lähdössä

••Netti on ainutlaatuinen mahdollisuus menestyä yrittäjänä. Rahoituksen saaminen nettifirmalle on kuitenkin hankalaa. joka on nykyään osa amerikkalaista Seven Networksia, Räisänen myhäilee. – Aikanaan konsultti sanoi Smartnerista että tämä juttu ei tule toimimaan. Muutaman vuoden päästä toimialalla tehtiin yritysjärjestelyjä puolellatoista miljardilla. On hienoa, kun itse perustettu firma tulee vastaan eri puolilla maailmaa. It-alan yrittäjät tietävät, että monikaan alan yritys ei menesty. Voi käydä niinkin, että juuri kun menestys häämöttää, tulee markkinoille iso firma, jolla on vastaava tuote, lauma insinöörejä tekemässä sitä ja aggressiivinen markkinointityyli. Epäonnistuminen on arvokas kokemus, siitä opitaan aina jotain. Ei siitä saa ahdistua, että joka puolella näkyy kilpailijoita. Sehän on oikeastaan vain merkki siitä, että markkinat kiinnostavat, Räisänen summaa.

Minna Huuhka, teksti Paula Lehto, kuvat

››Internetyrityksen voi perustaa

kuka tahansa, jolla on hyvä idea ja tietokone. Kaikki yritykset eivät lähde lentoon, silti moni haluaa kokeilla. Netti on ainutlaatuinen mahdollisuus menestyä yrittäjänä. Nettiyrityksen voi perustaa halvalla, kiinteätä omaisuutta ei tarvita, läppäri riittää, sanoo Olli Oksanen, joka on uuden kuntoilukokemusten jakamiseen kehitetyn HeiaHeia.comin perustaja. Mikäli mielii menestyä internetyrittäjänä, on firmalla oltava timantinkova idea. Internetin käyttäjille on tärkeää, että palvelua on mukava ja helppo käyttää, siksi tuotteesta on tehtävä toimiva. Mikä tahansa kyhäelmä ei nykyään mene läpi, vaan lähtökohtana pitää olla hyvä tuote, sosiaalisen musiikintekopalvelun AudioDraftin toimitusjohtaja Teemu YliHollo sanoo. – Tällä alalla tuotteet ovat digitaalisia, eli ne ovat helposti monistettavissa. Netissä on totuttu siihen, että kaikki on ilmaista. Kuitenkin, jos jollain tuotteella on netissä perusteltua arvoa, siitä ollaan myös valmiita maksamaan.

Rahoitus kiven alla Nettifirmojen rahoitus on haaste. Yksityistä rahaa on heikosti saatavilla. Oksasen ja Räisäsen mielestä ei kannatakaan koskaan laskea sen varaan, että uusi yrittäjä saa nettifirmalleen rahoitusta. Julkinen rahoitus ei aina toimi alkuvaiheessa, koska sen saamisessa kestää niin kauan. Siinä on kova paperirumba, joka on pois varsinaisesta työstä, Räisänen sanoo. Rahoituksen hakemisen haasteena on, että it-alalla lopullisia voittajia ei voi tietää etukäteen. Jos alun tähtiyritys tekee muutaman väärän valinnan, sen kiito voi loppua lyhyeen. Onneksi Suomeen on saatu Aalto ES (Aalto Entrepreneurship Society) ja Aalto Venture Garagen tyylisiä yrityshautomoita. AudioDraft on malliesimerkki uuden Aaltoyliopiston hedelmistä.

Ei ainoastaan rahasta

FOKUKSESSA

It-alan yrittäjille on useimmiten tärkeintä luoda toimivaa, uutta ja tarpeellista – rahanteko ei ole tärkeintä. Yrittäjiä yhdistää myös kunnianhimo. 1990-luvun lopulla Jussi Räisänen, toinen HeiaHeia.comin perustajista, perusti ensimmäisen yrityksensä, Smartnerin. Tavoitteena oli tehdä hyvä tuote, joka mahdollistaa sähköpostin käytön kännykällä. Pienellä budjetilla onnistuttiin luomaan toimiva yritys,

AudioDraft on Aalto-yliopiston hedelmä.

Talokauppaa ja bensanmyyntiä

AKTIIVI

Ihmisestä ja järjestöistä

Riikka Koskenranta, teksti Vesa-Matti Väärä, kuva

1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan

››Uudesta pakettiautosta voi tul-

la hyvin hauskannäköinen, kun teippauksiin tulee talon kuvia ja hampurilaisia, turkulainen ST1kauppias, pikaruokalan yrittäjä ja talokauppias Heikki Rintala vitsailee. Rintala on tuore tekijä molemmilla aluevaltauksilla, sillä pitkähkö K-kauppiasura päättyi viime vuonna. Kaarinan K-supermarket oli noin kymmenen vuoden K-kauppiasrupeaman viimeinen asemapaikka kauppamiehelle. 41-vuotias Rintala kuvailee itseään yrittäjänä peräänantamattomaksi ja projekteja on joskus vähän liikaakin. − Yleensä kaikista tilanteista on ollut tapana selviytyä. Joskus voisi ottaa rauhallisemminkin. ST1-kauppias tiesi jo lapsena, että hänestä tulee yrittäjä. Molemmat vanhemmatkin olivat yrittäjiä. Yrittämiseen Rintala tutustui Särkisalossa ryhtymällä ravintoloitsijaksi vuonna 1993. Parisen vuotta myöhemmin hän osti pitsatehtaan Kemiöstä ja ei mennyt kauaa, kun Salo sai uuden lounasravintoloitsijan. Rintala viihtyy haasteiden parissa. Hänen avopuolisonsa Kristina Hauhtonen työskentelee myös huoltamolla.

Verkostot kantavat Yrittämisessä tarvittavia verkostoja hän on saanut Nuorkauppakamarin toiminnasta ja Suomen Yrittäjien verkostosta. Järjestöissä karttuvat verkostot antavat Rintalalle kimmoketta osallistua aktiivisesti Nuorkauppakamarinsa toimintaan. Aktiivinen yrittäjä ennätti vaikuttaa kamarinsa varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja aluejohtajana ennen kuin 40 vuoden rajapyykin ylittänyt mies sai senaattorin arvon, sillä varsinainen Nuorkauppakamarissa

a) Nuorkauppakamarin toimintaan? Minua pyydettiin mukaan Nuorkauppakamarin toimintaan, ja kärpänen puraisi isosti.

b) Suomen Yrittäjien jäseneksi?

Maailma asiakkaana It-alalla kansainvälisyys on elinehto. Niinpä kelloajoista ja aika-› tauluista pitää pystyä joustamaan. Suomalaiset ovat sisäistäneet ajattelun, että oman maan rajojen ulkopuolellakin on elämää. Niinpä muut kulttuurit ja kielet otetaan aina huomioon, kun palveluja kehitetään. Yli kymmenen vuotta teknologia-alan yrittäjänä toimineen Jussi Räisäsen mielestä yrityksen hienoin vaihe on ajanjakso firman perustamisesta sen kansainvälistymiseen. Siinä vaiheessa on todistettu isoille toimijoille, että oma tuote toimii, Räisänen sanoo. – Nykyään on omista rahkeista kiinni, miten pääsee Suomesta ulkomaille firmansa kanssa. Tarvitaan paljon aivojumppaa ja rahaa, että pääsee ulkomaille. Nöyryys ja sanojensa takana seisominen voivat olla maailmalla valtteja, joskaan liian nöyrä ei kannata olla.

IT-kuplasta otettiin opiksi It-kuplan puhkeaminen 2000luvun alussa ei kummittele uusien nettiyrittäjien mielissä. 1990-luvulla alan firmoihin tehtiin isoja sijoituksia, mutta nykyään pääomaa ei ole jaossa lähimainkaan yhtä avokätiseen tyyliin. Silti aloittavien netti-› yritysten määrä on nykyään suurempi, koska firman perustaminen on helpompaa ja halvempaa. It-kuplan syntymisen vuosista on opittu, että nykyään kyseenalaistetaan tyhjän puhuminen, Räisänen vakuuttaa. Yli-Hollo sanoo puolestaan, että 1990-luvun luvun lopun touhu oli aivan liioittelua. Kaikki tuotteet, missä oli vähänkin joku teknologia mukana olivat automaattisesti hienoja, ja niitä heitettiin rahatukuilla.

HeiaHeia.com

››HeiaHeia.com tekee liikunnasta hauskempaa ja yhteisöllisempää. Ilmai-

nen palvelu mahdollistaa liikuntakokemusten jakamisen muiden kanssa ja omien suoritusten seuraamisen netissä. Kohderyhmää ovat ihmiset, jotka liikkuvat jonkun verran, mutta eivät aina tarpeeksi. Tuloja saadaan, kun esimerkiksi työhyvinvointiin ja liikunnan edistämiseen erikoistuneet yhteisöt ostavat käyttöönsä oman versionsa palvelusta.

AudioDraft.com

››AudioDraft.com on palvelu, jonka avulla musiikkia voi tehdä yhdessä

internetissä – hallitusti. Palvelun kautta voi tilata itselleen tai yritykselleen mittatilaustyönä audiota, kuten äänilogon tai tunnusmusiikin. Kuka tahansa voi ehdottaa omaa versiotaan kappaleesta ja versioita voi muokata yhdessä. Yleisö voi seurata kappaleen kehittymistä verkossa, mikä on samalla tulevien tuotteiden markkinointia. Tilaajan valitseman voittajakappaleen tekijöille maksetaan palkkio, josta AudioDraft.com saa provision. Musiikin tekijöille palvelu on ilmainen.

Sosiaalinen media vetää massoja Sosiaalinen media on teknisesti kehittynyt viime vuosina paljon. Nykyään palvelut ovat toimivia, mutta monet myös aika massiivisia, Yli-Hollo sanoo. Räisäsen ja Yli-Hollon mukaan jokaisen yrittäjän pitäisi alasta riippumatta tajuta sosiaalisen median valtava potentiaali. Olennaisin

ilmiö kaikkien kannalta on epäilemättä Facebook, jossa moni firma on saanut näkyvyyttä onnistuneesti. Vielä enemmän siellä on kuitenkin yrityksiä, jotka ovat palvelussa vain olemisen pakosta. – Uskon, että seuraava iso juttu netissä liittyy yhteisölliseen tekemiseen, Teemu Yli-Hollo ennustaa.

Nuoruus on valttia Moni nettialan yrittäjä

on nuori. Jussi Räisenen oli Smartneria perustaessaan 23-vuotias, ja AudioDraftin toimitusjohtajalla Teemu YliHollolla on ikää 27 vuotta. Näillä markkinoilla kokemattomuus on plussaa. On hyvä, että pöytä on tyhjä. Nuorella kaverilla on energiaa, mutta ei liikaa kokemusta. Hän kestää paremmin takaiskuja ja oppii niistä. Vanhempana kaihtaa riskejä, kun on muka-

vuudenhaluisempi, ja tietenkin jos on perhettä ja asuntolainaa, Räisänen summaa. Nettiyritykset perustetaan useimmiten yhdessä. Harvalla ihmisellä on kaikki ominaisuudet, joilla toimivaa yritystä pyöritetään, siksi hyvän kokoonpano on todella tärkeä. Kun on hyvä ja samanhenkinen tiimi, ei tule stressiä ja paineita niin paljon yhdelle henkilölle, Jussi Räisänen sanoo.

Uudet asiakkaasi tässä, päivää. Lähetä Kotisuora lähialueellesi, se toimii. Soita 010 806 300 ja pyydä tarjous.

Suomen Yrittäjistä olen aina saanut yrittämiseen tarvitsemani avun. Apu › on periaatteessa yhden puhelinsoiton päässä.

-20 %

testa u uusi setu asia lle kkai lle*

2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta?

Porukasta ja osallistumisesta saa voimaa, ja totta kai oman kauppakamarini puolella muistetaan myös pitää hauskaa. toimiminen on enintään 40-vuotiaita varten. − Mitä enemmän tuntee järjestöistä ihmisiä, auttaa se yritystoiminnassa. Porukasta ja osallistumisesta saa voimaa, ja totta kai oman kauppakamarini puolella muistetaan myös pitää hauskaa. Yrittäjäjärjestön puolella Rintalalla ei ole luottamustehtäviä – ainakaan vielä. K-supermarket vuosinaan hän oli mukana alueellisessa ja valtakunnallisessa markkinoinnin suunnitteluryhmässä.

Ponnisteluja ja kiitosta Yrittämisessä Rintala ei ole jäänyt paikoilleen, vaan on lähtenyt aktiivisesti uusia haasteita kohti.

− Minulla on nyt kaksi suhteellisen tuoretta yritystä, jotka ovat täysin erilaiset. Molemmat pitää saada käyntiin, mikä tietää ponnisteluja. Kyllä sitä odottaa, että jossain vaiheessa tulee kiitosta. Hän toimii yksityisenä yrit-› täjänä Honkataloille talokauppiaana. − Jos myyn taloja päivät, niin illat olen ST1:llä. Bensanmyynti on ST1:n, meille kuuluu aseman hoito. Tukituotteena meillä on Rolls Express. Talokaupassa elellään vilkasta aikaa, keväällä talokauppiaaksi ryhtynyt yrittäjä sanoo. − Tuntuu, että ihmiset ovat olleet kesällä tuttaviensa mökeillä ja haluavat ensi kesäksi oman mökin.

Suurin hyöty tulee verkostoitumisesta. Aikaisemmassa elämässä, kun olin K-kauppias, saattoivat tutut kamarissa toimivat yrittäjät ostaa minulta muun muassa joulukinkut. Nyt taas rakennusalan kontaktit auttavat bisneksessä. Silloin tällöin verkostoista saattaa tulla asiakkaitakin.

3. Mieleenpainuvin tilanne, josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa?

Järjestin LOM-vuotenani (local organisation member) kamarimme kolmepäiväiset rapujuhlat.

4. Motto

Menen läpi vaikka › harmaan kiven.

5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi?

Sellainen päivä, jonka päätteeksi saa korkata kuohuviinipullon jonkun tapahtuman tai asian kunniaksi.

Itella Kotisuora on edullinen ja tehokas osoitteeton jakelupalvelu, joka sopii erityisen hyvin uusasiakashankintaan. *) -20 % alennus koskee 29.10.2010 mennessä toteutuvia, uusia kampanjoita. Testausedun ehdot: Testausetu myönnetään uudelle suoran käyttäjäasiakkaalle. Uudeksi suoran käyttäjäksi katsotaan yritys, jolla ei ole voimassaolevaa sopimushinnoittelua Itella Oyj:n Kotisuora -tuoteperheen tuotteista (ml. Kotisuora kaupunkipaketti) tai ei ole kahteen vuoteen käyttänyt Kotisuoraa. Testausetu myönnetään osoitteettomaan kampanjaan kampanja-aikana. Testausetua ei voi yhdistää muihin alennuksiin.


16

Nro 6 • Elokuu 2010

Ulkomaat

Eurooppaa edestakaisin

Jukka Keitele, teksti ja kuvat

››Kreikassa ei ole Suomen Yrit-

täjien kaltaista järjestöä. Se on merkillistä, koska poliittisia› järjestöjä on runsaasti, varsinkin vasemmalla. Käsityöläisporvareilla oli antiikin aikana monenlaisia kiltoja, avustuskassoja ja uskonnollisia laitoksia. Ne olivat tietenkin paikallisia. Kreikkalainen identiteetti yhä on suku- ja paikkakuntakohtaista, samoin yrittäjien järjestäytyminen. Suomen Ateenan suurlähetystön kaupallinen virkamies Jaana Oikarinen-Stassinopoulos toteaa, että Kreikan hallituksilla ei ole ollut määriteltyä elinkeino- eikä yrittäjäpolitiikkaa. Yrittäjien edunvalvonta on kauppakamarien varassa, joihin kuuluminen on pakollista. Kauppakamarit ovat alueellisia. Ateenan ja Pireuksen Kauppa- ja Teollisuuskamarit ovat tärkeimmät. Lisäksi on toimialakamareita. Käsityöammattilaisten kamari edustaa mikroyrityksiä. – Valtakunnallinen Teollisuusliitto on tietenkin olemassa. Se vastaa jossain määrin Suomen EK:ta, kertoo Oikarinen-Stassinopoulos.

Saneerausta tiedossa Ammattiliitot puolestaan jakautuvat julkisen ja yksityisen sektorin suurliittoihin, mutta Suomen kaltaista toimialakohtaista järjestelmää ei ole. Ay-toiminta on puoluepoliittista. Sosialistit, kommunistit ja äärivasemmiston ryhmät, kuten trotskilaiset, kilpailevat retoriikalla ja mielenosoitusten rajuudella. Mellakointiin kuuluu liikkeiden ryöstely ja tuhoaminen, mutta hävityskohteina kansainväliset toiminimet ovat suositumpia kuin yksityiset kotimaiset yritykset. Yrittäjävihamielisyys sinänsä ei kuulu kreikkalaiseen mielenmaisemaan.

set yritykset eivät uskalla tuoda tuotantoa Kreikkaan, vaikka sen kustannustaso on periaatteessa eurooppalaisittain alhainen. Pääomaa pelottavat korruptio, oikeusvarmuuden puute, levottomat työmarkkinat, jäykkä irtisanomissuoja sekä jyrkät poliittiset muutokset. Infrastruktuuriin investoitiin jonkin verran Ateenan olympialaisten alla, mutta siihenkin budjetoiduista rahoista tuntuu melkoinen osa kadonneen aivan muualle. Kiinalaiset ovat tarjoutuneet kunnostamaan rautatiet luodakseen kuljetusyhteydet Balkanille.

Yrityskenttä on pitkälti EU:n ja IMF:n ajaman saneerauspolitiikan kannalla, jota ay-liike näkyvästi vastustaa. Saneerauksen joutuu toteuttamaan sosialistinen hallitus. Oli onni, että oikeistohallitus ehti kaatua alta pois ennen kriisin kärjistymistä, sillä vain sosialistihallituksilla on varaa harjoittaa niin oikeistolaista talouspolitiikkaa kuin nyt tarvitaan.

Itsepetoksen aika Kreikan kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vaihtotaseen vaje on 14 prosenttia BKT:sta. Tuonti on kaksi kertaa vienti. Vakaviin levottomuuksiin ja kansainväliseen apupakettiin johtanut Kreikan kriisi on johtunut ylivelkaantumisesta, jota luova ja itsepetoksellinen kirjanpito helpotti. Vika ei niinkään ole siinä, että maahan virtasi halpaa rahaa sen liityttyä euroon, vaan kaikki se mitä sillä rahalla jätettiin tekemättä. Hallitukset käyttivät rahat kannatuksen ostoon uusilla eläkeeduilla. Yksityiset kulutukseen. Rahaa ei investoitu tuotantoon, infraan eikä koulutukseen. Pankki- ja vakuutussektori ovat kohtalaisen hyvissä kantimissa, mutta niiden kasvu on tapahtunut lähinnä Balkanin entisissä sosialistimaissa.

Pääomaa pelottavat korruptio, oikeusvarmuuden puute, levottomat työmarkkinat, jäykkä irtisanomissuoja sekä jyrkät poliittiset muutokset. Jaana OikarinenStassinopoulos

Copyright © M-Brain Oy

Kauppiaskansa saneerattavana

Olen syytön

››Brittiläiset pankit ovat ryhtyneet toimiin lopettaakseen väitteet niiden kehnon lainanantopolitiikan vaikutuksista pienyrityksiin. British Bankers’ Association on valmistellut ehdotuksia, jotka sen mukaan takaavat alan osallistumisen talouden elvyttämiseen. Brittipankkien mukaan syytökset, joiden mukaan pienyritysten suuret vaikeudet johtuvat pankkien haluttomuudesta myöntää lainoja, eivät pidä paikkaansa.

Hämähäkinverkko ovensuussa

RAHAA ei ole nykyään kenelläkään, matkamuistoesinekauppias Akropolin juurelta sanoo.

Halvempiin maihin Teollisuuden osuus on vain 12 prosenttia BKT:sta ja supistuu. – Kreikan tekstiiliteollisuus on siirtynyt Bulgariaan, kenkäteollisuus Albaniaan, kertoo Suomen Ateenan suurlähettiläs Erkki Huittinen. Elintarviketeollisuuskin on alamäessä. Nuoret eivät halua enää viljellä maata, joten kotimainen raaka-ainepohja on pettämässä. Matkailutulot ovat suhdannealttiita. Alan tilauskanta on pudonnut noin 10 prosenttia vuodessa. Kuuluisat suuret varustamot ovat siirtäneet konttorinsa ulkomaille ja liputtaneet laivansa ulos. Tilalle ei ole syntynyt uusia toimialoja. Ulkomai-

Ateenasta länteen sijaitsee Boiotian tasangolla radan varrella merkittävä osa maan pk-teollisuudesta. Marmoriveistämöt, rakennustarviketehtaat sekä maansiirto- ja maatalouskoneliikkeet seisoivat järjestään toimettomina ajaessani kohti Delfoita kesäkuisena arkipäivänä, joka ei ole paikallista lomakautta eikä lakkoaikaa. Liikenne on vähäistä, huoltoasemilla ei ole juuri asiakkaita. Pohjoisesta pitäisi olla turisteja, mutta ei ole. Kysyn tyhjässä Delfoissa tyhjissä ravintoloissa ja puodeissa yrittäjiltä, millä he elävät. – Jumalan ja pankin armolla, he vastaavat. Ateenan keskustassa on melkein joka korttelissa autio talo. Useimmat ovat vanhoja, mutta melkein kaikki näyttävät olleet paremman väen kerrostaloja, joiden alakerroissa on ollut liikkeitä. Joku kypsyttää niitä purkukuntoon, mutta useimmat romahtavat jo itsekseen. Myös kesken jääneitä uudisrakennuksia, muun muassa parkkitaloja, näkyy hetken kuluttua. Rakennusvalvonta on maan korruptoitunein ala, rakentaminen suhdanneherkin.

Etera vakuuttaa työntekijät sekä yrittäjät. Siksi kaikissa työeläkeasioissa riittää yksi osoite

etera. E T E R A O N K E S K I N Ä I N E N T YÖ E L Ä K E VA K U U T U S Y H T I Ö, J O K A VA K U U T TA A K A I K K I E N TO I M I A L O J E N T YÖ N T E K I J Ö I TÄ J A Y R I T TÄ J I Ä .

Viime vuonna menetettiin

Sesonki, viikonloppu, illallisaika, Ateenan vilkkain alue. Salissa syö yksi paikallinen pöytäkunta ja suomalainen toimittaja.

Omista pidetään huolta, vieraita ei palkata Ateenalaisen Siozoksen perheen ravintolassa, joka ei ole turistipaikka vaan tavallinen. Syön siellä sellaiseen aikaan jolloin kukaan ei syö, iltapäivällä, joten ravintoloitsijaperhe pitää palaveria äidin johdolla. Henkilökuntaan kuuluvat vääpelinä mamma, kokkina pappa, sekä kaksi poikaa ja tarpeen mukaan tytär, miniä ja pari muuta lähiomaista. Vieraita ei palkata, omista

huolehditaan myös huonona aikana. Vieraan › irtisanominen olisi melkein mahdotonta. ”Kyllähän tämä tässä menee”, vakuuttaa esikoispoika. ”Turistit puuttuvat. Ennen on käynyt saksalaisia, joita ei tänä vuonna ole ollenkaan. Siellä kai menee myös huonosti. Meneekö Suomessa hyvin?” –”Eipä ole kehumista.” –”Onhan tämä pirun kurjaa, mutta minkä me sille voimme.”

Käteisellä kiitos Ateena näyttää nyt samalta kuin juuri sosialismista vapautuneet itäeurooppalaiset pääkaupungit silloin. Monet niistä on pantu kuntoon kreikkalaisten pank-› kien rahoituksella. Pankkien konttoreita on Ateenassa enemmän kuin missään. Pankkiala on suurlähettilään ja IMF:n mukaan hyvässä kunnossa. Toisaalta kaikkialla arvostetaan käteistä, kortit eivät tahdo kelvata ravintoloissa edes turistialueilla. Joko ”laite on rikki” tai ”yhteys ei toimi”. Todellinen syy on tietenkin haluttomuus päästää rahoja sähköisen ja kirjallisen dokumentaation piiriin. Muistoesinekauppias Akropolin juurella, elegantti daami, ei edes yritä myydä mitään. – Hauska että kävitte pitämässä seuraa. Rahaa ei ole nykyään kellään, hän sanoo. Hänen elinkeinonsa, turistien nylkemisen, pitäisi tuottaa 18 prosenttia BKT:sta, mutta tänä vuonna ei tule puoltakaan. Hänellä on kuitenkin säästöjä. Niitä on pakko olla muillakin, koska pankeissa kerran on hyvä talletuskanta. Yksityiset taloudet eivät ole aina hädässä, vaikka se osa kansantaloutta, joka kulkee kirjanpidoissa ja tilastoissa, on kuralla.

Ammatillinen koulutus puuttuu Akateeminen koulutus on korkeatasoista ja yliopistosivistys arvostettua, mutta ammattikorkeakouluja tai ammattikouluja suomalaisessa mielessä ei juurikaan ole. Käytännöllistä koulutusta ei pidetä tärkeänä vaan uskotaan, että jokainen oppii ammattinsa työelämässä, sanoo Oikarinen-Satssinopoulos. − Talvella 2010 parlamentin sivistysvaliokunta vieraili Suomessa, ja lähetystö osallistui matkan järjestelyihin. Valiokunta tutustui suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen ja oli siitä hyvin vaikuttunut.

on perinteisesti tehty merellä. › Helleenit ovat maailman nel-› jänneksi suurin laivanomistaja-› kansa. Varustajasukujen mahtihahmot olivat takavuosina › seurapiiripalstoilta tuttuja. Etenkin ukkovaari Livanoksen vävyt Ari Onassis ja Stavros Niarchos. Kesäkuussa 2010 Pireuksessa kokoontuu varustajien yhdistys syömään kaviaaria ja tanssimaan smokeissa ja pitkissä iltapuvuissa. Ateenan media päivittelee: Onko heillä mitään yhteistä Kreikan todellisuuden kanssa. Niarchos-suvun imperiumia johtaa vanhin poika Filippos Niarchos Lontoosta käsin. Hän on omaisuudellaan For-

Keskisuuret lupaavat

››Saksan Teollisuus- ja kauppakamarin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset luovat vuoden loppuun mennessä 100 000 uutta työpaikkaa. Uuden kyselyn mukaan suurin osa pk-yrityksistä pitää taloudellista tilannettaan hyvänä tai tyydyttävänä. Kuitenkin monilla yrityksillä on yhä vaikeuksia rahoituksen järjestämisessä. Ministerin hampaissa

››Pankit ovat Briteissä olleet

Rakennusaineteollisuus on Kreikan viimeisiä jäljellä olevia varsinaisia teollisuudenaloja. Laman vuoksi sekin seisoo.

Luottamus ja luotettavuus ovat asennekysymys Kreikkalaiset ovat

yhteistyötä. Veroja kirotaan, mutta ne maksetaan. Eläkeiät ovat melko realistiset. Irtisanomissuoja on kohtuullinen, kun Kreikassa irtisanominen on melko mahdotonta maksamatta kahden vuoden palkkaa. Yksityisiin ja julkisiin numeroihin voi luottaa. Käytännöllinen koulutus toimii, ja sen kehittämisessä on kuunneltu yrittäjiä. Yritykset ovat oppilaitosten rahoituksessa julkisen sektorin partnereita. Olisiko tätä osaamista ja asennetta mahdollista viedä Kreikkaan? Ja olisiko EU:n ollut parempi tukea koulutusinfrastruktuurin rakentamista kuin vekselinmaksukykyä?

kauppakansan maineessa, suomalaiset eivät. Kuitenkin Suomi on menestynyt ja kyennyt hoitamaan asiansa, Kreikka ei. Yrityksen perustaminen vaatii Kreikassa 38 toimenpidettä. Hallituksen tavoitteena on ”yhden luukun järjestelmä”, joka karsisi byrokratiaa. Suljettuja ja säännösteltyjä aloja on vielä paljon, mutta ne ovat samoja kuin Suomessa: esimerkiksi taksit ja apteekit. Kilpailun puute niillä aloilla ei ratkaise yleistä kilpailukykyä. Elinkeinoelämä ja valtiovalta tekevät Suomessa

Yrittäjäkoulutusta ei ole paljon tarjolla. Sen eräs osa on kirjanpito ja laskenta. Suomessa ajatellaan, että kirjanpidon ja tilintarkastuksen tarkoitus on kertoa yrittäjälle, missä mennään, mutta Kreikassa sen ajatellaan palvelevan vain vihattua verottajaa ja muita vieraita.

Koulutus muokkaa asenteita, samoin sen puuttuminen. Jaana Oikarinen-Stassinopoulos on käynyt Ateenan kauppakorkeakoulun. − Opetus oli teoreettista. Laskentaa ja tilastotiedettä opetettiin mutta ilman minkäänlaista kytkentää käytäntöön.

besin listan 488. sijalla. Lehtitietojen mukaan Liberiaan rekisteröidyllä Willow Trust Company:lla on 13 tankkeria. Kreikassa suvun toiminta näkyy vain säätiön kautta. Michalis Goulandris osallistuu Kreikassa Arcadia Ship Managementin toimintaan. Goulandris-suvun museot ovat tunnettuja. Livanos-suvulla on meren-› kulun palveluita varten toimistot Monte Carlossa, New Yorkissa, Lontoossa ja Pireuksessa. Lehtitietojen mukaan suvun nuori vesa Stavros G. Livanos tulisi hoitamaan liiketoimintaa Kreikkaan. S. Livanos Hellas Shipping and Brokerage omistaa 16 laivaa.

painostuksen kohteena. Maan valtiovarainministeri George Osborne esimerkiksi arvosteli pankkeja viime viikolla siitä, etteivät ne vastaa velvollisuudestaan myöntää lainoja etenkään pienille yrityksille. Ministerin mukaan kaikilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä, on ollut ongelmia pankkien kanssa.

Puolitusta ››Brittien Yksityisyrittäjien

järjestön (The Forum of Private Business) mukaan pankkien pienille yrityksille kuukausittain myöntämien lainojen keskimääräinen arvo putosi vuosien 2008 ja 2010 välillä 991 miljoonasta punnasta 564 miljoonaan.

Sähkön hinta nousee

››Ranskassa kotitalouksien

sähkön hinta nousee kolmella prosentilla elokuussa, pk-yritysten 4,5 prosentilla ja suuryritysten 5 prosentilla. Ranskan energiaministeriö perustelee toimenpidettä sillä, että energiayhtiö EDF tarvitsee rahaa investointiohjelmaansa, johon kuuluu muun muassa voimalaitosten uudistaminen uusiutuvan energian tuottamista varten.

Uusille omistajille

Missä ovat onassikset? Kreikan suurpääoma

››Ranskassa katosi viime vuonna 256 100 työpaikkaa, mikä on enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Eniten työpaikkoja menetettiin teollisuudessa, jossa työskentelee 19 prosenttia palkansaajista. Teollisuusministeri Christian Estrosi on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen, sillä hän uskoo, että talouskriisi alkaa olla ohi.

Onassis Foundation toimii näkyvästi Kreikassa, ja sen hallinnassa on myös 17 laivaa Olympic Shipping & Management -yhtiön kautta, joka toimii matalalla profiililla. Chandris-suku omistaa Kreikassa hotelleja sekä maailmalla suuren risteilyvarustamon. Lontoosta käsin toimii monia vähemmän tunnettuja kreikkalaisia laivanvarustajia, joilla on potentiaalia ja ehkä halukkuutta investoida Kreikkaan, jos he näkevät yritysympäristön parantuneen. Ehkä › he maksaisivat jopa veroja, › jos uskoisivat valtioonsa. › Mutta jos he eivät usko, miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi?

››Monet ruotsalaiset 1940-luvulla syntyneet aikovat myydä yrityksensä eläkkeelle jäädessään. Yritysvälittäjä Jan Rominin mukaan nuorempi sukupolvi ei enää jatka vanhempiensa yrityksiä, joten yrityksistä on tulossa kauppatavaraa. Hyvällä tuulella ››Saksalaisten keskisuurten

yritysten tunnelmat paranivat heinäkuussa vahvemmin kuin koskaan KfW:n ekonomistin Norbert Irschin mukaan tämä osoittaa, ettei kasvutrendiin ole tullut muutosta. Saksa tulee olemaan tänä vuonna Euroopan kasvumoottori.


17

Nro 6 • Elokuu 2010

Toimialat

Ilmoitus puhelinluettelossa tuotti 68-kertaisesti. Tarua vai totta?

Lähiruokaa myydään tarinoilla

Klikkaa: fonecta.com

kasvusysäys lähtee pienyrittäjien verkostoitumisesta, yhteistyöstä sekä • •Lähiruokamarkkinoiden ratkaisemalla logistiikan pulmat ja volyymiongelmat. Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

››Lähiruoka,

nyt! -selvityksen Sitralle tehnyt Mikko Sihvonen kertoo volyymiongelmien johtuvan jakelijoita koskevasta byrokratiasta, ja siitä, että tilatessa pieniä eriä useilta toimittajilta kustannukset nousevat. Esteenä on myös paikallisen tarjonnan vähäisyys ja epätasaisuus. Elintarviketeollisuus ja suuret kauppaketjut hallitsevat elintarvikemarkkinoita, joilla pienten erikoistuottajien ja -myymälöiden osuus on vasta alle yksi prosenttia. Suomen lähiruokamarkkinan koko kasvaa selvityksen mukaan viidessä vuodessa noin 100 – 200 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 se oli noin 74 miljoonaa euroa. Lähiruokamarkkina muodostaa nyt arviolta prosentin 7,4 miljardin euron kokoisesta elintarvikesektorista. Lähiruokamarkkinoilla on niin ikään korvaavien tuotteiden uhka. Jollain aikajänteellä vähittäiskaupan omille merkeille ilmaantunee lähiruokatuotteita, Sihvonen ennustaa.

Kauppias toivoo parempaa brändäystä Lähiruokabisnes on houkutellut mukaan uusia toimijoita, ja ala on saanut näkyvyyttä lisää. Helsingin Itäkeskuksen Citymarket-kauppias Anne Timonen kertoo K-kauppiaan voivan valita 40 prosenttia kaupan valikoimasta itse. Hän toivoo, että tuottajat lisäävät yhteistyötä ja tarjoavat tuotteitaan yhdessä. Pieni toimija ei yksin voi vastata kysyntään. − Toivon, että uudella tuotteella olisi sielu ja tarina, jotka saavat asiakkaan valitsemaan sen. Kauppiaankin on helpompi myydä tuotetta, kun osaa kertoa siitä. Meille riittää, että tuotteen

Lähiruoka kuluttajalle yhteisillä jakelukanavilla

ympärillä olevat perusasiat tuodaan esiin, Timonen esittää toiveen tuottajille. Kauppakassikuljetuspalveluja tarjoavan Seulo Palveluiden yrittäjän Erkki Timmerbackan mukaan pienten toimituserien logistiikka ontuu tällä hetkellä pahasti Suomessa. Seulo Palveluilla on tavoitteena koko maan kattava peitto. Yrityksellä on kumppanina Suomen Lähikauppa, maatilatoreja, tuottajia ja valmistajia.

Sitran selvitys ennustaa lähiruoalle uudenlaisia kuluttajien verkkopalveluita, pieniä tukkuja, tuoretukkutoreja sekä monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmalleja. Sitran Maamerkit-ohjelman johtavan asiantuntijan Jyri Arposen mukaan lähiruoka ja isot ketjut eivät ole kilpailijoita, vaan markkinoilla on synergian mahdollisuus. Koska lähiruokamarkkina on elinkaarensa alkuvaiheessa, siellä on tilaa kilpailulle.

Jalostustilalla useita jakelukanavia Muun muassa Hereford-pihvilihan tuotantoa ja puutarhatoimintaa harjoittavalla Labbyn Kartanolla Pernajalla on useita› jakelukanavia: verkkokauppa,› asiakkaiden muodostama liha-› rinki ja vihannes- ja hedelmä-

Toivon, että uudella tuotteella olisi sielu ja tarina, jotka saavat asiakkaan valitsemaan sen. Kauppiaankin on helpompi myydä tuotetta, kun osaa kertoa siitä. Citymarket-kauppias Anne Timonen

laatikkokuljetukset suoraan kotiovelle. Kartano toimittaa lähiruokaa välillä Espoo-Kotka. Kartanon isäntä Juha Näri on ulkoistanut puutarhatoiminnan ja sitä pyörittää osuuskunta. Näri kertoo kuljetettavan volyymin olevan vielä pientä: 120 –130 vihannes- ja hedelmälaatikkoa viikossa. Tilalla on myös pienimuotoista leipomotoimintaa.

Uuden ajan mediatalo

Muun muassa Hereford-pihvilihan tuotantoa harjoittavalla Labbyn Kartanolla Pernajalla on useita jakelukanavia: verkkokauppa, asiakkaiden muodostama liharinki ja vihannes- ja hedelmäboksikuljetukset suoraan kotiovelle. Kartano toimittaa lähiruokaa välillä Espoo-Kotka, Kartanon isäntä Juha Näri kertoo.

Mistä tunnistaa lähiruoan?

››Selvitys määritteli lähiruoan Suomessa tuotetuksi. Sillä on mahdollisimman lyhyt tuotantoketju, se on korkealaatuista ja tuoretta sekä ottaa huomioon ympäristönäkökulmat ja kestävän kehityksen.

Yrittäjä markkinoi itse koko tuotannon. Muun muassa vihanneslaatikoiden mukana tulee vaihtuvat ruokaohjeet asiakkaille. Näri perusti verkkokaupan vuonna 2006, jolloin verkkokaupan kautta tapahtuva myynti oli luokkaa 1 000 euroa. − Kolme vuotta sitten kävimme Tanskassa ja näimme siellä toimintamallin, jossa toimitetaan vegebokseja suoraan asiakkaille. Tällä tilalla oli paljon erilaisia toimijoita. He toimittivat viikossa 25 000 boksia. Olivat ensin ostaneet tuotteita tukusta ja ulkomailta, ennen kuin saivat homman kunnolla käyntiin. Näri alkoi toteuttaa samanlaista jakelumallia. − Piti harjoitella se, että kun olet maatilalla ollut, nyt menetkin asiakkaan luo ja soitat ovikelloa. Kyselin ensin, että onko kello liian paljon, en kai ole myöhässä, Näri naureskelee alkukankeuksille. Tällä hetkellä vegeboksista on

Ympäristöliiketoiminnan hankkeisiin löytyy useita rahoitusmahdollisuuksia

taktiset_yrittäjäsanomat_puhelinluettelo_92x50mm.indd 1

Lähiruokatoimittajat ovat pääosin pieniä maatiloja, › jotka voisivat hyötyä yhteisestä jakelusta kuluttajille. Toinen mahdollisuus kustannustehokkaan logistisen ketjun rakentamiseen on lähiruoan tukkutoiminnan järjestäminen tai sen integroiminen olemassa olevien tukkuliikkeiden toimintaan. Heinon Tukku onkin väläyttänyt aikomustaan satsata lähiruokabisnekseen tulevaisuudessa. tullut Labbyn Kartanon ykköstuote. Asiakas saa vegeboksissa perustuotteiden lisäksi vaihtuvia erikoistuotteita; lähialueen pieniltä tuottajilta tulee Karanon valikoimiin erikoistuotteita, kuten munakoisoa, mangoldia ja chilejä. Kaikki luomua.

››Luomutuotteille tuli heinäkuussa

uusi pakollinen EU-merkki. Lehtiaiheinen luomumerkki on oltava pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Myös tuttua aurinkomerkkiä voi käyttää jatkossakin lehtimerkin lisäksi. EU:n uudelle luomumerkille ei erikseen myönnetä käyttöoikeutta vaan sitä käytetään asetuksen määräämällä tavalla.

Uusiutuvan energian tuotanto ja koko ympäristöliiketoiminta ovat lähivuosina maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvavia yrityselämän aloja. Ne avaavat myös suomalaisille pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Finnvera lupaa edistää näitä hankkeita rahoituspalveluillaan. – Rahoitamme uusiutuvan energian sekä niihin liittyvien teknologioiden ja palveluiden tuomia uusia liiketoimintamah-

dollisuuksia ja siten edistämme alan kehittymistä, sanoo liiketoimintapäällikkö Unto Väkeväinen Finnverasta. Finnveralla on useita mahdollisuuksia rahoittaa ympäristöliiketoiminnan hankkeita. Ennen rahoituspäätöstä Finnvera arvioi rahoitettavan yrityksen edellytykset kannattavaan toimintaan ja selvittää myös, onko yritys noudattanut ympäristölainsäädännön vaatimuksia.

Ministeriö ryhtyi kampanjaan osuuskuntayrittämisen puolesta Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen kampanjan osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistämiseksi. Hanke haluaa murtaa yksinyrittämisen valtakulttuurin Suomessa. Kampanjan tavoite ei ole vaatimaton. Järjestäjien mukaan toimintamalli aiotaan levittää Euroopan laajuiseksi, sillä se on saanut palkinnon EU-komission Yrittävä Eurooppa -kilpailussa. Hankkeessa ovat mukana Tampereen seudun osuustoimintakeskus ja tamperelainen Villivisio Oy, joka on markkinointiviestinnän yritys. Hankkeen nimi on Yhdessä yrittämään! Vuoteen 2013 kestävän kampanjan tavoitteena on mm. tuoda osuuskuntayrittäjyys

osaksi yrityspalveluorganisaatioiden palveluvalikoimaa. – Yllättävän suuri osa yritys-› neuvojista ei tällä hetkellä esittele osuuskuntaa yhtenä yritys-› vaihtoehtona, erikoissuunnittelija Pertti Linkola työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. – Haluamme murtaa yksinyrittämisen valtakulttuurin Suomessa. Yrittäjät tarvitsevat kumppaneita, sillä toiminimiyrittäjien on yhä vaikeampi pärjätä yksin. Yksi pieni yritys ei voi tarjota isoa volyymia esimerkiksi julkisen sektorin kilpailutuksissa, mutta 20 yrityksen osuuskunta pystyy, Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Niina Immonen sanoo.

Teemme sen mahdolliseksi

Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja varaa aika tapaamiseen.

18.8.2010 8


18

Nro 6 • Elokuu 2010

Toimialat

Kiinteistö- ja rakentamisala mukaan tilaajavastuupalvelun yhtiöön

Onnistu myynnissä!

14.9.

COMMA IMAGE

Harri Auramo, teksti

Haaga-Helia, Ratapihantie 13, Helsinki

Tiistai 14.9. klo 12.00–16.15 Aloita syksy keskittymällä onnistumiseen! Asenne ja sen vaikutus tuloksiini

Sisältö Tavoitteet ▪▪ Miksi ja miten tavoitteita asetetaan?

Mitä taitoja voin itsessäni kehittää ▪▪ Mitä huiput tekevät toisin? ▪▪ Huippumyyjän 8 ominaisuutta

Innostava ja tuloksellinen myyntiesittely ▪▪ Hyödyn ja ominaisuuden ero ▪▪ Miten ja milloin kauppa päätetään?

Tämän suositun koulutusiltapäivän tavoitteena on antaa vauhtia ja energiaa arkiseen myyntityöhön kaikille, jotka myyntitaitoa työssään tarvitsevat. Kouluttaja Tuija Rummukainen on itse mitä parhain esimerkki myönteisen tavoitteellisuuden voimasta. Kouluttaja: Yritysvalmentaja, koneinsinööri Tuija Rummukainen, Human Energy Oy. Hän on tehnyt tutkimuksia huippumyyjistä ja kirjoittanut aiheesta kirjoja. www.humanenergy.fi

Osallistumismaksu Jäsenhinta 160 € (+ alv) Normaalihinta 260 € (+ alv) Kahvi ja voileipä sisältyvät hintaan.

Ilmoittautuminen

››Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Rakentamisen Laatu RALA ovat ryhtyneet Suomen Tilaajavastuu Oy:n enemmistöomistajiksi. Omistajana jatkaa myös Tilaajavastuu.fi -palvelun kehittäjä Aspida Oy. Järjestelyn yhteydessä Tilaajavastuu.fi -palvelu yhtiöitettiin Suomen Tilaajavastuu Oy:n toiminnaksi. Yhtiön palvelut helpottavat tiedonsaantia, jota rakennusalan yritykset tarvitsevat yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamiseksi. Osapuolet ilmoittavat, että› yhtiön omistuspohjan laajentaminen ja alan keskeisten toimijoiden tulo enemmistöosakkaik-› si on tärkeä askel talousrikolli-› suuden torjumisessa. Se on samalla osoitus koko alan halusta puuttua ongelmaan voimakkaasti. Tilaajavastuu.fi -palvelun kehittäminen tarjoaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille entistä paremmat mahdollisuudet tilaajavastuulain noudattamiseen koko alihankintaketjussa. – Rakentamisen Laatu RALA haluaa koko kiinteistö- ja rakennusalan yhteisenä toimijana olla edistämässä yhteistyötä ja yhteiskuntavastuullista toimintaa sekä lisätä alan toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua, RALAn hallituksen puheenjohtaja Timo J. Valtonen sanoo. –Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton mukaantulon kautta palvelun piiriin saadaan myös 1 700 sähköurakoitsijan tiedot. Tilaajavastuu.fi on sähköurakoitsijoille tärkeä työväline, koska he

Maan hallitus on ohjelmassaan luvannut osana harmaan talouden torjuntaa selvittää mahdollisuutta luoda julkinen tietopalvelu, josta voidaan varmistaa, että palveluntarjoaja on hoitanut vero-, työnantaja- yms. velvoitteensa asianmukaisesti. Julkista tietopalvelua ei kuitenkaan ole perustettu, ja toimiala on nähnyt tarpeelliseksi itse aktiivisesti kehittää työkaluja ta-› loudellisen rikollisuuden kitkemiseen. Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämä rekisterin kattavuus parantuu entisestään nyt tehtyjen järjestelyjen seurauksena. Taustayhteisöjen mukaan se vastaa hallitusohjelmassa tarkoitettua tietopalvelua.

Tilaajavastuulaki edellyttää, että tilaaja

tilaajavastuutietorekisterissä on jo yli 5 000 yritystä. Rakentamisen Laatu RALA haluaa olla edistämässä yhteisvastuullista rakennustoimintaa. toimivat sekä aliurakoitsijoina, joilla on tiedonantovelvoite että pääurakoitsijoina, jotka tarkistavat aliurakoitsijoidensa tietoja, STUL ry:n toimitusjohtaja OlliHeikki Kyllönen kuvaa palvelun tarpeellisuutta. – Tilaajavastuu.fi -palvelun yhtiöittäminen mahdollistaa kiinteistö- ja rakentamisalan tilaajavastuutietojen keskittämisen jatkossa yhteen rekisteriin, mikä helpottaa huomattavasti lakisääteisten velvoitteiden hoitamista, Suomen Tilaajavastuu Oy:n toimitusjohtaja Lars Albäck kertoo.

Rekisterissä jo yli 5000 yritystä

Yhtiön perustamisvaiheessa re-› kisteristä löytyy yli 5 000 yrityksen tilaajavastuutiedot maksutta. Tilaaja tunnistaa lain vaatimukset täyttävät tiedot antaneen urakoitsijan Luotettava Kumppani -tunnuksesta, joka myönnetään asiansa hoitaneelle yritykselle. Suomen Tilaajavastuu Oy:n perustamisen yhteydessä julkaistiin uusi Valvoja-palvelu, jonka avulla tilaajavastuulain mukaisten tietojen valvonta on automatisoitu. Palvelu helpot-

taa koko alihankintaketjun valvontaa työmaakohtaisesti ja tehostaa raportointia entisestään, kun tilaajat ja urakoitsijat saavat automaattisesti hälytyksen tilaajavastuutiedoissa tapahtuneista muutoksista.

Aspida Oy kehitti rakentajien kanssa Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007. Aspida Oy on kehittänyt vuonna 2008 käyttöön otettua Tilaajavastuu.fi -palvelua yhteistyössä Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa.

selvittää seuraavat tiedot käyttämistään urakoitsijoista ja palveluntuottajista:

››Selvitys ennakkoperintä- ja työn-

antajarekisterimerkinnästä sekä arvonlisäverovelvollisten rekisterimerkinnästä.

››Kaupparekisteriote. ››Todistus verojen maksamisesta,

verovelkatodistus tai selvitys verovelan maksusuunnitelmasta.

››Todistukset eläkevakuutusten

ottamisesta ja maksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta.

››Selvitys sovellettavasta työehto-

sopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Viimeistään 6.9.2010, p. (09) 229 229 94 tai kurssit@yrittajat.fi. Koulutuksen nro 20 Tuija Rummukainen

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

››Iso tukipaketti. EU on avannut 6,4 miljardin euron haun tutkimukseen ja innovointiin. Rahoitusta saa noin 16 000 osallistujaa tutkimuslaitoksista, korkeakouluista ja elinkeinoelämästä. Komissio arvioi 3 000 pk-yrityksen saavan rahoitusta. Tekesin mukaan suomalaisyritysten ja tutkimusorganisaatioiden kannattaa tarttua tilaisuuteen.

››Löydä kansainvälisiä yrityskontakteja Alihankinta 2010 -messujen yhteydessä järjestettävässä kontaktitapahtumassa 23.9.2010. Yritykset voivat sopia etukäteen kahdenkeskisiä tapaamisia kiinnostavien yritysten kanssa. Enterprise Europe Networkin kontaktitapahtumassa. Tapahtumaan on tulossa yrityksiä ainakin kahdeksasta Euroopan maasta.

Kiinteistönvälitysala:

Kuntotarkastustoiminta erityislainsäädännön piiriin Asuntokaupan kuntotarkastusten puolueettomuus nousi otsikoihin, kun MTV3:n asiaa koske-› vassa uutisessa kerrottiin välittäjien mm. suosivan yhteistyötä kuntotarkastajiin, jotka kirjoittavat asunnon myyntiä edistäviä tarkastusraportteja. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mielestä kuntotarkastustoiminta tulisi saattaa välityssektorin tavoin erityislainsäädännön piiriin. Liiton mielestä kuntotarkastajille tulisi asettaa nimenomaiset pätevyysvaatimukset sekä pakollinen vastuuvakuutus.

Parantamisen varaa

Kuntotarkastustoiminta ei KVKL:n mielestä läheskään aina täytä Suomessa asiakaslähtöisen ja ammattimaisen toiminnan vaatimuksia. KVKL:n piirissä tämä epäkohta on havaittu ja siitä on viestitetty aina ministeritasolle saakka. − Lainsäädäntö, koulutus, asiaan kuuluvat pakolliset auditoinnit ja riittävät valvontaresurssit ovat lääkkeitä, joiden avulla sektorille saadaan kaivattua ryhtiä, paaluttaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila.

Jukka Malila toteaa, että kiinteistönvälitysalan kannalta syytteet tasapuolisuuden puutteesta tai tiettyjen kuntotarkastajien suosimisesta ovat harmillisia. Harmillisia syytökset ovat hänen mukaansa etenkin asiansa oikein hoitavien välittäjien kannalta – näitä kuitenkin on suurin osa ammattikunnasta. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut KVKL:n jäsenistölle hyvän välitystavan ohjeen. Ohjeen noudattamiseen ovat järjestön jäsenryhmittymät sitoutuneet. www.hyvavalitystapa.fi

Yhdistyslaki uudistuu nykyajan elämään Yhdistyslaki uudistuu syyskuun alusta vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansa-› lais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia lisätään sallimalla etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Etäosallistuminen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos yhdistyksen säännöt sen sallivat. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Etäosallistuminen on jatkossa mahdollista ennen kokousta ja

sen aikana. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan kuitenkin vain kokouksen aikana. Tärkeimmissä asioissa on kuitenkin aina pidettävä myös perinteinen kokous. Lisäksi yhdistysten nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Erityisesti pienten yhdistysten tarpeet otetaan laissa nykyistä paremmin huomioon. Yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa. Yhdistys voi siirtyä maallikkotilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen sääntöjä muuttamatta.

Sote-alan yritykset tarvitsevat veroneuvontaa Sosiaalialan yritykset ovat pyrkineet kehittämään omaa palvelukonseptiaan kunnan tarpeita vastaaviksi yhteistyössä kunnan kanssa, selviää Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemästä tutkimuksesta. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille. Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yritykset arvostaisivat selkeämpiä kilpailuttamiskäytäntöjä ja -menettelyjä, koska nykyinen hankintalaki on haitannut kuntien ja yritysten välisen yhteistyön syvenemistä. Lisäksi puutteita näyttäisi olevan niin kuntien kilpailuttamis- ja hankintaosaamisessa kuin yritysten kyvyssä vastata tarjouspyyntöihin. – Sosiaali- ja terveysalan yritykset kokevat tarvitsevansa juuri niiden tarpeisiin räätälöityä veroneuvontaa ja rahoitusta, professori Jarna Heinonen sanoo. Tutkimuksen mukaan eri toimijoiden yhteistyötä julkisten yrityspalvelujen yksinkertaistamiseksi on tarkoituksenmukaista jatkaa.

Jopa kymmenesosa bussivuoroista vaakalaudalla maakunnissa Linja-autoliiton mukaan kuntien välisen bussiliikenteen tuki on pysynyt vuosi toisensa jälkeen samalla tasolla, vaikka bussiyrittäjien kulut ovat nousseet jatkuvasti. Lisäksi dieselveron tuntuva korotus vuonna 2012 pahentaa tilannetta, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen kertoo YLEn uutisten mukaan. Jopa joka kymmenes kuntien välinen bussivuoro uhkaa loppua.

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia Tammi–kesäkuussa pantiin vireille 1 492 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 745, mikä on 246 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä väheni lukumääräisesti eniten muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-kesäkuussa vireille 357 konkurssia, mikä on 82 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yrittäjä, oletko kartalla? Oman tavaramerkin ja mallin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita.

Tiesitkö, että hyvin suunnitellulla ja rekisteröidyllä tavaramerkillä ja mallisuojalla sekä niiden ja verkkotunnuksen muodostamalla kokonaisuudella voi merkittävästi tukea markkinoinnin onnistumista.

Hyvä tavaramerkki on pohja brändin rakentamiseen.

Rekisteröimällä tavaramerkin varmistut siitä, että tavaramerkki on yksinoikeudella sinun; saat yksinoikeuden merkin käyttämiseen ja samalla oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa merkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki on rahanarvoista omaisuutta.

Hyvä tavaramerkki on yritykselle investointi, jonka arvo oikein hoidettuna kasvaa. Siksi se kannattaa suojata kilpailijoilta ja jäljittelijöiltä.

Ethän unohda malliston suojaamista!

TERVETULOA!

Tavaramerkki- ja mallilinja järjestää ilmaisen yleisöluennon “Tavaramerkin suojaaminen” 30.9.2010 klo 13.30 PRH:n tiloissa Helsingissä. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Tutustu iltapäivän ohjelmaan ja ilmoittaudu: www.prh.fi

Hyvä muotoilu on merkittävä investointi ja kilpailuvaltti. Jäljittelyn torjunnassa mallien rekisteröiminen on välttämätön työkalu. Ilman sitä yritykselläsi ei ole tehokasta keinoa puuttua jäljittelijöiden toimintaan.

www.prh.fi

Suunnista nyt verkkosivuillemme: www.prh.fi Saat hyvät neuvot tavaramerkin ja mallin rekisteröintiin myös asiakaspalvelustamme (09) 6939 5855. Tavaramerkki- ja mallilinja


19

Nro 6 • Elokuu 2010

Työelämä

Sanssi-setelillä töihin matkailumarkkinointiyritykseen

asiantuntija | Lakipalsta

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Suulliset sopimusehdot? Olemme tehneet erään yrityksen kanssa yhteistyösopimuksen kirjallisena. Sopimusta tehtäessä käytiin pitkään sopimusneuvotteluja ja sopijakumppanina oleva yritys kirjoitti keskeiset sopimusehdot paperille. Samassa yhteydessä kuitenkin suullisesti sovittiin ja tarkennettiin sopimuksen sisältöä sekä sovittiin mm. keskinäisestä lojaalisuudesta ja kilpailukiellosta. Nyt olemme saaneet tietoomme, että sopijakumppanimme olisi tekemässä samanlaista sopimusta pahimman kilpailijamme kanssa.

››Yritysten välinen yhteistyösopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi. Sopijapuolet voivat tällöin itse päättää, missä muodossa sopimus tehdään. Sinällään sopimus sitoo riippumatta siitä, onko se tehty kirjallisesti tai suullisesti. Sopimus on mahdollista tehdä myös osittain kirjallisena ja osittain suullisena. Tällaisissa tilanteissa tosin näyttökynnys voidaan asettaa korkeammalle. Yleisesti voidaan olettaa, että kirjalliseen sopimukseen kirjataan kaikki sovitut keskeiset ehdot. Esimerkiksi kilpailukielto on tärkeä sopimusehto, joka olisi syytä kirjata sopimukseen. Kirjallinen sopimus on selkeämpi ja helpompi näyttää riitatilanteessa toteen. Suullises-

ti sovittuihin sopimusehtoihin liittyy ristiriitatilanteessa näyttövaikeuksia. Mikäli toinen sopijapuoli kiistää suullisesti sovitun, on suulliseen sopimukseen vetoavalla näyttötaakka sopimuksesta ja sen sisällöstä. Suullisesti sovittuja ehtoja voidaan todentaa esimerkiksi henkilötodistelulla tai muulla kirjallisella tai sähköisellä dokumentaatiolla. Mikäli sopimuksentekotilanteessa on ollut läsnä muita henkilöitä kuin sopijayritysten edustajat, voidaan tällaisia henkilöitä käyttää todistajina mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Mikäli te haluatte puuttua sopijakumppaninne toimintaan esittämällä vaatimuksia suullisesti sovittujen ehtojen perusteella, on teidän tarvittaessa pystyttävä näyttämään kilpailukieltoa koskeva sopimusehto toteen. Tämän lisäksi teidän on näytettävä toteen, että sopijakumppaninne rikkoo suullisesti sovittua ehtoa. Sopimusriidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu muunlaisesta riitojen ratkaisumenetelmästä, esimerkiksi välimiesmenettelystä. Joka tapauksessa riidat kannattaa ensin pyrkiä ratkaisemaan osapuolten kesken sovinnollisesti. Teidän kannattaa kääntyä juridisen asiantuntijan puoleen tilanteen tarkempaa arviointia varten.

Meri Marttinen, teksti Julius Konttinen, kuva

Sanssi

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa lanseeraama palkkatukiseteli Sanssi on kasvattanut suosiotaan sekä nuorten että yrittäjien keskuudessa. Sanssi helpottaa nuorten työtilannetta, sillä se tarjoaa vastavalmistuneen Sanssi-nuoren palkkaavalle työnantajalle 550 euron palkkatuen jopa kymmenen kuukauden ajan. Sanssi-kortin avulla työpaikan saaneita nuoria on jo lähes 1 400, ja yksi heistä on Hämeen ammattikorkeakoulusta keväällä valmistunut Olli Luuri, 24. Tietojenkäsittelyä opiskellut Luuri työllistyi matkailumarkkinointiyritys Comma Group Oy:öön IT-asiantuntijaksi Sanssi-kortin avulla. Comma Group Oy on Suomea matkailukohteena markkinoiva yritys, jonka palveluksessa on 20 henkilöä. Comma Group Oy julkaisee muun muassa LomaSuomi ja Look at Finland -lehtiä, hoitaa esitteiden logistiikkaa ja järjestää myyntitapahtumia sekä kansainvälisiä työpajoja.

››Työ- ja elinkeinoministeriön

Sanssilla helpotusta palkkakustannuksiin Ensimmäisen kerran Comma Group Oy ja Olli Luuri kohtasivat Luurin työharjoittelun merkeissä vuonna 2008. Työharjoittelu poiki Ollille satunnaisia töitä yrityksessä opiskelun ohella. Hän teki myös opinnäytetyönsä Comma Groupille ja valmistui kesäkuussa 2010. Virallinen työsopimus solmittiin jo heinäkuussa Sanssi-kortin avulla. – Kuulimme Sanssi-kortista lehdistä ja uutisista juuri, kun Olli oli valmistumassa. Keskustelimme kortin hankkimisesta,

lanseeraama palkkatukiseteli.

››Tuki on 550 euroa kuukaudessa maksimissaan kymmenen kuukauden ajan.

››Solmittava työsuhde voi olla

määräaikainen, toistaiseksi voimassa oleva tai oppisopimuskoulutukseen pohjautuva.

››Sanssi-kortin voi saada alle

30-vuotias, vastavalmistunut nuori, joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa.

››Palkkatuen hakemiseen työn-

antajan tarvitsee ottaa yhteyttä TE-toimistoon sekä toimittaa - hakemus palkkatuesta - kaupparekisteriote (alle kolme kuukautta vanha), - verovelkatodistus (verotoimistosta) - yhdistys- tai säätiörekisteriote.

››Lisätiedot: www.sanssi.fi Ilman Sanssia meillä ei olisi ollut mahdollisuutta palkata Ollia, sillä lama iski kovasti myös meille, kuten kaikille muillekin, kertoo Comma Groupin toimitusjohtaja Marina Krause. ja Olli haki Sanssi-korttia Malmin TE-toimistosta. Ilman Sanssia meillä ei olisi ollut mahdollisuutta palkata Ollia, sillä lama iski kovasti myös meille, kuten kaikille muillekin, selventää Comma Groupin toimitusjohtaja Marina Krause. – Työvoimakulut ovat kaikista suurimpia meille yrittäjille, ja tässä palkkahaarukassa Sanssi helpottaa palkkakustannuksia jopa neljäsosan verran palkasta. Jos tällainen kortti olisi saatavana kaikille, se olisi yhtä riemua, Krause nauraa.

Kolme pilottiyritystä läpäissyt Ekokompassi-ympäristöarvioinnin Riikka Koskenranta, teksti Mia Malin, kuva

Ekokompassi-hanke on kehittänyt pienempiä yrityksiä varten kevennetyn ympäristöjärjestelmän. Ekokompassi-hankkeeseen valittiin mukaan matkailualan yrityksistä hotelleja, saaristoristeilijöitä ja ohjelmapalveluita, koska matkailualalla vaaditaan

jo kansainvälisestikin näyttöä ympäristöasioiden hyvästä hallinnasta. Asiakkaatkin odottavat yhä useammin, että yritys hoitaa liiketoimintaansa mallikkaasti myös ympäristön kannalta. Kysyntää löytyy myös uudenlaisille ekologisimmille ohjelmapaketeille, joissa suositaan hauskanpitoa lähiseudulla kestävän kehityksen mukaisesti.

Kesäkuun lopulla kolme ensimmäistä yritystä läpäisi tämän järjestelmän auditoinnin. Nämä yritykset ovat elämyspalvelu Go Experience, paino- ja tulostustalo Kopio Niini Oy ja Kuljetus Hakonen Oy.

Ympäristöjärjestelmä pk-yrityksille Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on kehitetty kansainvälisten kokemusten perusteella vastaamaan erityisesti niiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita, jotka tarvitsevat ulkoista todistusta tekemälleen ympäristötyölle. Pilottiyritysten henkilökunnan määrä vaihtelee yhdestä 60 työntekijään. Vaik-

ka järjestelmä on kevyt ja helppo toteuttaa, tulokset voivat olla painavia. Vaikka ympäristöasioiden mallikkuus mielletään markkinointivaltiksi, se tuo usein myös rahallista säästöä. Ekokompassin avulla pyritään löytämään yrityksen olennaisimmat ympäristövaikutukset sekä mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Paino- ja tulostustalo Kopio Niinille tuli myönteisenä yllätyksenä, miten ympäristöasiat ja taloudellisuus voivat todella kulkea käsi kädessä. − Vähentämällä energiankulutustamme voimme saada aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä, kertoo tuotantojohtaja Ismo Pajarinen.

Räätälöityä, maksutonta ympäristöneuvontaa ››Ekokompassi on kolmivuotinen (2008–2011) pääkaupunkiseudun kuntien

– Sanssi on hyvä askel kohti nuorten työllistymisen parantumista. Nuoren täytyy vain itse olla aktiivinen ja työllistää itse itseään, huomauttaa Krause. – Rohkeasti vaan töitä hakemaan, aina jotain voi ilmaantua, Olli Luuri lisää.

Sanssi-nuorelle kysyntää jatkossakin Olli on talon ensimmäinen Sanssi-kortin avulla palkattu nuori ja tällä hetkellä myös ainoa. Tulevaisuutta ajatellen nuoren palk-

Tulevaisuuden alalle tuoretta tietoa

kaaminen Sanssin avulla kuulostaa Krausen mielestä erittäin hyvältä, jopa toivotulta. – Myynnin puolella meillä olisi oikeastaan tilaa vielä yhdelle Sanssi-nuorelle, Krause paljastaa. – Yritykselle 550 euron arvoinen Sanssi-tuki on iso apu, sillä› se vähentää yrityksen menoja.› Yritykselle kaikki kertaantuu. Jos tarve on myydä 40 000 eurol-› la, nyt pärjättäisiin jopa 30 000 euron myynnillä, Krause pohtii. Sanssin hyödyt ovat siis laskettavissa puhtaalla matematiikalla.

IT-asiantuntijaksi Sanssi-kortin avulla palkattu Olli Luuri on tuonut yritykseen oman panoksensa sekä tuoreimmat opit suoraan ammattikorkeakoulusta. – IT on tulevaisuuden ala ja Olli nuorena ihmisenä on meille suuri apu. Hänen vastuualueenaan on juuri avattujen www.› lomasuomi.fi-sivujen ohjelmointi ja sisällöntuotanto. LomaSuomi-sivujen lisäksi Olli huolehtii yrityksen omien nettisivujen päivityksestä sekä yleisestä jär-

saat

s 0 y 1 t i r y si

k a a k k asia a.fi

kirjakaupp omalainen u .s w w w essa: me. Liity osoitte tai myymälöissäm

95

49

SONY SANELIN ICD-UX300FM Tyylikäs 3-toiminen digitaalinen sanelin, jossa loistavasti tallennustilaa ja FMradio.4 Gt, 1072 tuntia äänitystä, MP3-tallennus/-toisto, USB-liitin, 5-rivinen LCD-näyttö.

PAN.CODE A300 VIIVAKOODINLUKIJA Laskujen maksaminen nettipankeissa on nyt todella helppoa. Viivakoodinlukijan käyttöönotto ei vaadi erillisiä ohjelmistoja eikä ajuriasennuksia. Liitä lukija USB-porttiin ja se on heti käyttövalmis.

95

59

››Ekokompassin verkkosivuilta (www.ekokompassi.fi) löytyy runsaasti

Valmistajan ja jakelijan vastuut

Jos tuote on valmistettu EU:ssa, valmistajalla on vastuu järjestää vaatimustenmukaisuuden arviointi, laatia tekninen asiakirja, antaa EY-vaatimusten mukaisuusvakuutus ja kiinnittää CE-merkintä tuotteeseen. Jakelijoiden on varmistettava, että tuotteeseen on kiinnitetty CEmerkintä ja tarkistettava välttämättömät merkintää tukevat asiakirjat. Jos tuote on peräisin kolmannesta maasta, maahantuojan on vahvistettava, että EU:n ulkopuolinen valmistaja on toteuttanut vaadittavat toimenpiteet ja tätä tukeva näyttö on saatavilla pyynnöstä. Lisätietoja: www.ec.europa. eu/cemarking

TA R

CE-merkintä kertoo, että tuote on kaikkien oleellisten EUsäädösten mukainen ja sovel-› tuu näin myytäväksi koko EU:n alueella. CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa omalla vastuullaan, että tuote on kaikkien oleellisten lakisääteisten vaatimusten mukainen, varsinkin niiden, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Komission mukaan suurin osa laillisista yrityksistä noudattaa vaatimuksia asianmukaisesti. Merkintä koskee noin 23 eri tuoteluokkaa, kuten leluja, sähkölaitteita, koneita, henkilösuojaimia ja hissejä. CE-merkintä ei tarkoita sitä, että tuote olisi välttämättä valmistettu Euroopan talousalueella.

!

Åbo Akademi ja Turun yliopisto ovat yhdessä kilpailleet kansainvälisen kemian ja materiaalitekniikan suurkongressin järjestämisestä. Turkulaisyliopistojen esitys oli voittoisa ja Turku valittiin vuoden 2014 ICSM-konferenssin pitopaikaksi. Kongressin teemana ovat konjugoidut orgaaniset materiaalit eli muovit, joilla on puolijohtavia ja johtavia ominaisuuksia ja joita käytetään mm. orgaanisissa valodiodeissa, aurinkokennoissa ja painetussa elektroniikassa. – Turun kongressiin kokoontuu yli 1 000 fyysikkoa, kemistiä ja insinööriä eri puolilta maailmaa, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Åbo Akademin professori Ronald Österbacka.

A

ITIN KAUPA JO N R I P K

LE ÄL Ä

CE-merkintä helpottaa yhtenäismarkkinoille pääsyssä

R

työkaluja ja vinkkejä pk-yritysten ympäristöasioiden hallintaan.

Turkulaisyliopistot hankkivat kaupunkiinsa suurkongressin Turku Touringin kongressiyksikkö avusti yliopistoja kongressin hakemisessa. Kongressipäällikkö Sari Ruusumo korostaa, että suuren kongressin tuominen Turkuun on samalla merkittävä matkailuteko. Arvion› mukaan yksi kongressivieras tuo alueelle jopa 1 640 euroa mat-› kailutuloa. Noin 1500 delegaatin maailmankongressi tuo siis Turkuun jopa 7 500 yöpymistä ja 2,4 miljoonaa euroa matkailutuloa. International Conference of Science and Technology of Synthetic Metals järjestetään Turussa 30.6.–5.7.2014. Kongressi järjestetään yhteistyöprojektina suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kesken. Pääjärjestäjinä ovat Åbo Akademin ja Turun yliopiston ao. keskukset.

ta kalentereis rvikkeista, ta tuotteista. ta ri e p a p is toimisto- ja myös tarjoushintais – ta is e n o k ja

169,-

yhteishanke. Se tarjoaa pk-yrityksille räätälöityä maksutonta ympäristöneuvontaa ja tukea kevennetyn ympäristöjärjestelmän rakentamiseen. Mukana on 25 lähinnä matkailu- ja painoalan pilottiyritystä.

Kuljetusliike Hakosen Ekokompassi-auton voi bongata Helsingin liikenteessä.

jestelmänhallinnasta. Hänen oh-› jelmointitaitonsa ovat osoittau-› tuneet erittäin hyödyllisiksi, Marina Krause kertoo. Monipuolisten työtehtävien› toteuttamiseen Luuri on ammattikorkeassa saanut oleellista ja tärkeää tietoa. – Opinnot ovat vastanneet työtehtäviäni yllättävän paljon ja lähes kaikesta tiedosta on ollut hyötyä. Ammatinvalinta osui nappiin minun kohdallani, Olli toteaa. – Sanssi-kortin avulla työelämään siirtyminen kävi helposti ja vaivattomasti.

50

19

(22,-)

DYMO-NAUHA 12 mm x 7 m, musta/valkoinen

Osta 5 DYMO-NAUHAA, saat Dymo-tarrakirjoittimen veloituksetta (Dymo LM 120P, arvo 50,-)

DYMO LM 120P Tukeva, paristokäyttöinen (AA) käsimalli, ABC-näppäimistö, 9 ja 12 mm teipeille.

HP DJ2050 MONITOIMILAITE All-in-one -laitteen monipuoliset toiminnot mahdollistavat tulostuksen, kopioinnin ja skannauksen. Pienikokoinen laite on helppo sijoittaa kodin toimistotilaan.

www.suomalainenkirjakauppa.fi


20

Nro 6 • Elokuu 2010

Työelämä

Jousto säilyttää etuudet

jousto on hyvä vaihtoehto • •Eläkevakuutusmaksun työtulon muutokselle. Pekka Malmberg, teksti

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Maahantuonti ja tukkukauppa Etelä-Karjalassa. Talousalueena koko Suomi. Tulos verojen jälkeen n. 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat.

Palvelu Lvi-suunnittelutoimisto ja kopiopalveluliike (samoissa

Huonekalutehtaan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Liike-

tiloissa) Luoteis-Uudellamaalla. Työntekijöitä 1+1. Vuokratut toimitilat 55 m2.

vaihto 1500 000 -200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat.

SY-20100518-558

SY-20100423-538

Keittiökalusteita, liukuovikomeroita ja kylpyhuonekalusteita suunnitteleva, myyvä, kokoava ja asentava yritys Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Vuokratut toimitilat 350 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-20100504-543

Päivittäistavarakauppa EteläKarjalassa. Liikevaihto 500 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 220 m2.

SY-20100518-556

Aseman kenkä ja nahkan liiketoiminta ja myyntivarasto Lahden keskustassa. 85 vuotta vanha perheyhtiö. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 70 m2. SY-20100518-557

Pienkonehuollon liiketoiminta Helsingissä. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 160 000 €.

SY-10082010-618

Mainostoimisto Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €.

SY-20100603-576

Fysikaalinen hoitolaitos Lounais-Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Vuokratut toimitilat 320 m2. Työntekijöitä 8. Hintapyyntö 240 000 €. SY-20100607-579

Liiketoimintaidea hoiva-alan tietopalveluoperaattorialalla Satakunnassa. Liiketoimintaa ei ole käynnistetty. Myytävänä esiselvitykset ja nykyisten omistajien osaaminen toiminnan käynnistämiseen.

SY-18082010-630

Tilitoimisto Pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. SY-16072010-604

SY-20100504-547

Lounaskahvila ja leipomo Kymessä. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Omat toimitilat 1000 m2. SY-20100505-548

Pikaruokaravintola PohjoisSavossa. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 65 m2. Hintapyyntö 175 000 €.

SY-20100531-569

Ravintola-majoitusalan yritys Kainuussa. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 481 m2. Hintapyyntö 90 000 €.

SY-10062010-584

Ateriapalvelu/lounaskahvila Pohjois-Karjalassa. Työntekijöitä 2 -3. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Vuokratut toimitilat 1000 m2. SY-23062010-592

SY-20100511-551

Rakentaminen Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 100 m2. SY-20100602-575

Laitureiden ja pienmökkien rakentamiseen erikoistunut yritys. Talousalueena koko Suomi sekä Venäjä, Baltia ja Ruotsi. Työntekijöitä 5. Omat toimitilat. SY-06072010-601

Peltisepänliike Uudellamaalla. Työntekijöitä 4 - 5. Liikevaihto 200 001-300 000 €. Omat toimitilat 167 m2. Hintapyyntö 400 000 €. SY-03082010-615

Ravintola Tampereella. Työntekijöitä 2 -3. Liikevaihto 200 001300 000. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €. SY-03082010-614

Pizzeria-kahvila Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 152 m2. Hintapyyntö 40 000 €.

SY-16082010-626

Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla

www.yrittajat.fi/ yritysporssi

››Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

Kylmälaitteiden myynti-, asennus- ja huoltoyritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 150 m2. SY-13082010-621

Muut toimialat

Majoitus, ravintola, elintarvike Kesäravintola Itä-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat 160 m2. Hintapyyntö 150 000 €.

Teollisuus, valmistus

Yrityspörssin ilmoitusehdot

Elintarvikealan erikoistuotantoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 -200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 120 000 €. SY-20100604-577

Rakennuskonevuokraus-, konemyynti- ja huoltoyritys Lapissa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 207 m2. SY-19082010-631

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan yritys (toimialaa ei rajattu) Pohjanmaalta. Liikevaihto 1 000 000 -2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat.

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Tilauskonepaja................................. 1 550 000 Graafisen alan erikoisosaaja............ 650 .000 Kuljetusliike........................................ 650 .000 Autovaraosien tukkumyynti...............425 .000 Kauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti................................ 300 .000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa......270 .000 Perinteikäs kotileipomo.....................250 .000 Perhekoti/lastensuojeluyksikkö........250 .000 Kestikievari ja tilausravintola............ 218 0. 00 Nostopalvelut.......................................172 .000 25% osuus Etelä-Savon Hydrauliikkakeskus Oy:stä.................150 .000 Kiintokalustevalmistus ja -myynti.....120 .000 Sisustuskangaskauppa.......................120 .000 Kahvila................................... 120 000 + v.om. Polttoaineen jakeluasema...... 115 000 + vrst Monipuolinen autokorjaamo.............. 90 .000 Pizzeria A-oikeuksilla...........................65 .000 Tilitoimisto............................................ 60 .000 Vartioimispalvelu..................................55 0. 00

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

SY-20100422-535

Ostetaan tilitoimisto Tampereen talousalueelta. Liikevaihto n. 60 000 –250 000 €, työntekijöitä 1- 4.

SY-24062010-594

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 23.09.2010

››Laskutuksen

ja tulojen pienentyessä yrittäjä joutuu arvioimaan, mitä maksetaan juuri nyt, mitä siirretään viikolla parilla ja mitä maksetaan vähän myöhemmin. Suorat menot kuten palkat, ostot, vuokrat ja energia astuvat silloin etusijalle. Kaikki mikä turvaa toiminnan jatkumista on etusijalla.

Asioita pitää hoitaa Myöhemmäksi siirtyvät helposti verot ja sosiaaliturvamaksut. Luotoista pyritään neuvottelemaan. Kuitenkin lakisääteisten maksujen laiminlyönti on vaarallista ja johtaa jatkuessaan syviin vaikeuksiin. Omaa turvaa arvostetaan taloudellisissa vaikeuksissa siirtämällä usein yrittäjän eläkevakuutusmaksua. Eläkevakuutusyhtiöön otetaan yhteyttä, kun on pakko. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Markus Palomurto kehottaa ottamaan heti yhteyttä eläkevakuutusyhtiöön, kun on näköpiirissä tulojen putoaminen ja maksukyvyn heikkeneminen. Maksuista sopiminen ajoissa kannattaa ja vakuutusyhtiöt ovat joustavia, kun yrittäjä on aktiivinen.

KehitYspäällikkö Markus Palomurto, Eläketurvakeskus.

Jousto apuna vaikeuksissa Jos tulojen pienentyminen on äkillinen eikä ilmeisesti pysyvä, voi eläkevakuutusmaksun kohdalla käyttää hyväkseen joustoa: - kuluvan vuoden eläkevakuu-› tusmaksua voi pienentää 10–20 prosenttia - pienennys on mahdollista tehdä kolmena vuotena seitsemän peräkkäisen vuoden aikajaksolla - pienemmät maksuvuodet voivat olla peräkkäisiä

- jos maksua pienennetään, niin vahvistettu työtulo pysyy samana, mutta eläke karttuu joustovuoden ajalta maksettujen vakuutusmaksujen perusteella - vahvistetusta työtulosta riippuvaiset sairausajanpäiväraha ja ansiopäiväraha eivät muutu, vaan määräytyvät vahvistetun työtulon perusteella - eläkevakuutusmaksua voi vähentää verotuksessa todellisen maksun verran - hyvänä vuotena voi maksaa vastaavasti enemmän ja tasapainottaa eläketurvaa, maksua voi korottaa 10–100 prosenttia - pieni jousto maksussa alaspäin vaikkapa parin vuoden aikana ei pienennä eläkettä paljoakaan. Jos tulot vähenevät pysyvästi, niin silloin kannattaa miettiä työtulon määrää. Yrittäjän vakuutusmaksun jousto on hyvä tapa reagoida tilapäisiin muutoksiin yritystoiminnan kannattavuudessa. On kuitenkin huomattava, että joustoa ei voi käyttää, jos vakuutusmaksuja on rästissä. Näistä maksuista pitää ensin sopia oman eläkevakuutusyhtiön kanssa, korostaa Markus Palomurto ETK:sta.

Tapaturmavakuutusmaksujen perusteet muuttuvat Vakuutusyhtiöiden on vuodesta 2012 alkaen määriteltävä yritysten työtapaturmavakuutusten maksut siten, että ne ovat kohtuullisessa suhteessa tapaturma- ja ammattitautiriskiin sekä odotettavissa oleviin korvauskustannuksiin. Tulevan lakimuutoksen mukaan vakuutusmaksujen määräytymisessä on otettava huomioon työnantajan ennaltaehkäisevät työturvallisuustoimet. Tällä hetkellä tämä velvoite koskee vain suuria yrityksiä. Muutoksella pyritään kannustamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä nykyistä tuloksellisempaan työtapaturmien torjuntatyöhön. Suomen Yrittäjiä ei kuultu valmisteltaessa hallituksen lakiesitystä, jolloin kysyttiin mm. keskeisten työmarkkinajärjestöjen kantaa. SY sai mahdollisuuden esittää lausuntonsa lakiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Yrittäjäjärjestö ei lausunnossaan täysin hyväksynyt lakiesi-

tystä, vaan olisi halunnut erikoismaksuperusteisten vakuutusten laajentamiseen tarkemmat säännöt. Laajentamisen tavoite on sinänsä hyvä. Esityksen mukaan vakuutuksenottajan vakuutusmaksun tulee olla erikoismaksuperusteinen, jos yrityksen vahinkohistoria on mahdollista ottaa tilastollisesti luotettavalla tavalla huomioon. Suomen Yrittäjien mielestä erikoismaksuperusteisten vakuutusten piiriin tulemisen edellytyksiä olisi tullut avata tarkemmin lakiesityksessä. SY kritisoi sitä, ettei laissa säädetä tarkemmin siitä, minkä kokoisen yrityksen tulee vähintään olla eikä sitä, millä täsmällisillä edellytyksillä suuruus määritellään. Lakiesityksen mukaan yrityksen suuruuden määrittely jätetään vakuutusyhtiön määriteltäväksi vakuutusmatemaattisin perustein. Näin ollen hallituksen esityksestä ei siten selviä, miten muutos näkyisi käytännössä yritysten

tapaturmavakuutusmaksuissa ja kuinka suureen joukkoon yrityksiä muutos vaikuttaisi.

Lisää vakuutuskilpailua? Lakimuutoksen mukaan vakuutusyhtiön on sovellettava maksuperusteitaan yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Maksuja määriteltäessä on varmistettava, että vakuutettujen edut turvataan. Lain perusteluissa todetaan, että tapaturmavakuutusmaksuja› koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä vähentämällä pyritään edistämään tapaturmavakuutusyhtiöiden välistä kilpailua. Näin voidaan kehittää nykyistä joustavammin erilaisten yritysten tarpeisiin sopivia vakuutusmaksujärjestelmiä. Samalla laajennetaan vakuutusyhtiöiden oikeutta saada vakuutustarjouksen tekemiseen tarvittavat työnantajan palkkaja tapaturmavahinkotiedot.

Ensimmäinen yt-asiamies löytyi ay-liikkeestä Hallitus on nimittänyt oikeustieteen tohtori Helena Lamposen ensimmäiseksi yhteistoiminta-asiamieheksi. Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito. Helena Lamponen on oikeustieteen tohtori ja varatuomari. Hän on toiminut palkkaasiamiehenä ja lakimiehenä Akavan Erityisalat ry:ssä vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on vahva käytännön kokemus viran tehtäväalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Lamponen on toiminut muun muassa palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä lakimiessihteerinä yt-lakikomiteassa. Lisäksi hän on väitellyt yhteistoimintaasiamiehen tehtävään läheisesti liittyvästä aiheesta. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Yt-asiamiehen toimikausi on viisi vuotta. Lamposen tehtävät alkavat 1.9.2010.

Energiansäästötapahtuma työyhteisölle Lokakuussa viikolla 41 vietettävä Energiansäästöviikko on uudistunut. Verkkopalvelu www.energiansäästöviikko. fi pyrkii houkuttelemaan kampanjaan osallistujat valitsemaan annetuista energiansäästövinkeistä omalle yritykselle tai yhteisölle parhaiten sopivat, ja kertomaan muille niiden toteuttamisesta. Mikäli asiat ovat omassa yhteisössä jo niin hyvällä tolalla, että vinkit tuntuvat itsestään selviltä, voi verkkopalvelun kautta jakaa myös oman hyvän käytäntönsä muille. Motiva kommentoi lukijoiden vinkkejä, ja poimii niistä parhaat ns. ”Asiantuntijan poiminnat” -listalle. – Energiansäästöviikko on perinteikäs työyhteisötapahtuma, sanoo Motivan viestintäpäällikkö Kirsi Gimishanov. – Teemaviikko on ollut hyvä tilaisuus järjestää asiakastapahtumia ja työyhteisötempauksia, eikä niitä ole tarkoitus jatkossakaan sulkea pois. Halusimme kuitenkin tehdä pienen korjausliikkeen ja painottaa kampanjaa ajankohtana, jolloin erityisesti aktivoidutaan tekemään oikeita energiansäästötekoja ja mietitään, miten oman yhteisön käytäntöjä voisi edelleen viilata paremmiksi, hän jatkaa.


21

Nro 6 • Elokuu 2010

Yrittäjät liikkeellä Nimityksiä Suomen Yrittäjissä Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Sampo Seppänen on aloittanut ympäristöekonomistina 2.8.2010. Hän toimii vanhempainvapaalla olevan Eini Lemmelän sijaisena. Ekonomistiksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Petri Malinen (41). Malinen sijoittuu pääekonomisti Timo Lindholmin johtamaan talouspolitiikan ja tutkimuksen yksikköön. Petri Malinen työskentelee tällä hetkellä valtiovarainministeriön vero-osastolla. Hän aloittaa Yrittäjissä 13.9.2010. SY:n koulutus- ja mediayhtiö Sypoint Oy:ssä Katri Pölkki on nimitetty yhteyspäälliköksi (yrittajat.fi-verkkomedia), ja Helena Leiviskä koulutuspäälliköksi.

Vantaan Yrittäjille uusi toimitusjohtaja Yhteiskuntatieteiden maisteri Esa Mänttäri (39) on nimetty Vantaan Yrittäjien toimitusjohtajaksi 16.8.2010 alkaen. Aiemmin Mänttäri työskenteli Uudenmaan liiton yhteyspäällikkönä ja liiton johtoryhmän jäsenenä.

YTK-kassan jäsenille avattiin uusi palvelu Työttömyyskassa YTK:n jäsenille on kesällä avattu uusi palvelu nimeltään Oma YTK. Sen avulla sähköiset palvelut laajentuvat ja parantuvat. Oma YTK:n suunnittelun perusajatuksena on ollut sen helppokäyttöisyys. Palvelun kautta voi edelleen hakea päivärahaa, tarkistaa oman tilanteensa tai lähettää kassalle palautetta tai kysymyksiä. Tämän lisäksi uuden palvelun avulla voidaan entistä paremmin tiedottaa erilaisissa tilanteissa oleville jäsenille työttömyysturvasta.

Pertti Pasasen keksintökilpailu vielä auki Spede Pasasen muiston kunnioittamiseksi perustettuun keksintökilpailuun voi osallistua syyskuun loppuun asti. Kuopion kaupunki on vuodesta 2002 lähtien lahjoittanut 2 500 euron stipendin jaettavaksi Pertti ”Spede” Pasasen keksintökilpailun voittajille. Muistokilpailun tarkoituksena on nostaa esille potentiaalisesti menestyksekkäitä innovaatioita. Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun saakka. Kilpailun voittaja julkistetaan Kuopiopäivän yhteydessä 17.11.2010.

Laatuinnovaatiot kilpailun kohteena Suomen Laatuyhdistys järjestää neljännen kerran Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun, jonka tavoitteena on lisätä Suomessa syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa. Kilpailussa on viisi sarjaa, jotka ovat: Suuret yritykset, pk-yritykset, mikroyritykset, julkinen sektori ja yleishyödylliset yhteisöt sekä tämän vuoden uutuutena potentiaaliset innovaatiot. Neljän ensimmäisen sarjan voittajat kutsutaan esiintymään Karibianmerellä Oasis of the Seas -risteilyaluksella järjestettävään seminaariin 7.–14.5.2011. Oasis of the Seas voitti suurten yritysten sarjan viime vuonna. Tuote- tai teknologiainnovaatioiden lisäksi kilpailuun voi osallistua esimerkiksi palvelujen tai toimintatapojen kehittämiseen liittyvällä hakemuksella. Innovaatio saattaa olla kokoluokaltaan hyvin pieni ja se voi liittyä myös henkilöstön kehittämiseen tai ympäristönsuojeluun. Kilpailun hakuaika jatkuu 17.9.2010 asti. Kilpailuun osallistutaan valmiilla kaksisivuisella hakulomakkeella. Palkinnot jaetaan marraskuussa järjestettävässä juhlagaalassa. Lisätietoja www.laatukeskus. fi/innovaatio

Kujala: Verotuksella kannustettava uuteen yrittäjäsukupolveen Lotta Tammelin, teksti Kalevi Yliniemi, kuvat

››Helsingin

ja Kainuun yhteistyövuoden päätapahtuman elinkeinopoliittisessa seminaarissa Kuhmossa 12.8 puhunut Helsin-› gin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala haluaa patistaa Suomea uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen. – Suomessa on yhä enemmän pk-yrityksiä ja vastuu työllistämisestä siirtyy entistä pienempiin yrityksiin. Samaan aikaan yrittäjät ikääntyvät ja lähivuosina tarvitaan Suomeen 50 000 uutta yrittäjää, Anssi Kujala toteaa.

Muutoksia viimeistää ensi vaalikaudella Kujalan mielestä lähivuosien› verouudistuksilla on luotava malleja, joiden avulla uusi yrittäjäsukupolvi innostuu joko perustamaan uuden yrityksen tai jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Nyt odotetaan muutoksia, joissa verotuksella vaikutetaan halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi ja yritysten kasvu- ja tuloksentekohalukkuuteen. – Toivon, että viimeistään ensi vaalikaudella hallituksella› on viisautta tehdä ratkaisuja, jotka luovat kannusteita myös uudelle yrittäjäpolvelle, Kujala jatkaa.

Helsinki Kainuussa Tulevaisuuden tekijät Helsinki – Kainuu 2010 elinkeinosemi-

Helsinki−Kainuu 2010 –tapahtumaan osallistuivat vasemmalta Kainuun Ammattiopiston rehtori Raimo Sivonen ja johtava rehtori Artti Antila sekä Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Timo Leppänen ja toimitusjohtaja Pekka Ojalehto.

Pentti Tanskanen, Itä-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja ja Helsingin Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen verkottuivat miitingissä.

naarissa puhuivat Kujalan lisäksi muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Kainuun maakuntajohtaja Alpo Jokelainen. Helsingin ja Kainuun yrittä-› jien edustajat kohtasivat seminaarissa ja tutustuivat yhdessä› alueen yrityksiin. Samaan aikaan Helsingin kaupunginhallitus teki opintomatkan Kainuuseen 11.–13. elokuuta.

5. syyskuuta on Yrittäjän päivä Opetushallitus kannustaa peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia tarjoamaan nuorille tietoa ja kokemuksia yrittäjyydestä sekä ottamaan teemapäivän huomioon laadittaessa suunnitelmia syyskaudelle. Valtakunnallista Yrittäjän päivää vietetään 5.

I <3

syyskuuta 2010. Tänä vuonna Yrittäjän päivä on ensi kerran merkitty almanakkaan viralliseksi merkkipäiväksi. Kouluja ja oppilaitoksia suositellaan viettämään yrittäjyyden teemapäivää edeltävänä perjantaina 3.9.2010. Tällöin eri paikkakunnilla järjestetään koulujen ja yritys-

s! s o b my (5.9.)

n Päivä n jossa ä j ä . uun, ritt l i Y a u p t l mista is -ki o k n o a o S Osall sta ittäjä Faceb va, jo iaksi laa Yr i u n t k n s e o u k isen main äämm n yrittäm a a m t t h i y o r ite lta voit v Facebookparha ääniä mui i s ä ä t t s iele n Lähe niten aika o asta m oka saa e u l i m a o p y va, j . Kil näky sa: is! Ku ttaa kisan l i fi ittees o ä s i o o v hyv u llist ilta, lukijo . – 5.9. Osa com/ . k 8 . o 0 o 3 t ceb

.fa aja www menyritt suo

ten yhteistyönä monipuolisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oppilaat ja opettajat voivat tutustua yrittäjyyteen ja paikallisiin yrityksiin. Valtakunnallinen päätapahtu-› ma järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä. Tapahtumaan huipentuu keskisuomalaisen yrittäjyyden viikko. Yrittäjän päivää vietetään jo 14. kerran.

Yrittäjyys esille uravaihtoehtona Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyteen kasvaminen ovat tärkeitä osa-alueita kaikkien koulutusmuotojen opetussuunnitelmissa ja tutkintojen perusteissa. Yrittäjyyspäivä tarjoaa kouluille hyvän tilaisuuden käsitellä yrittäjyysteemaa. Opetushallitus kertoo tavoitteekseen lisätä nuorten tietämystä yrittäjyydestä ja kiinnostusta yritystoimintaan sekä esitellä yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Lisätietoja Yrittäjän päivän tilaisuuksista ja tapahtumista eri puolilla maata: www.yrittajanpaiva.fi

Omistajuuden puolesta Tuoreimman finanssi- ja talouskriisin seurauksena Suomi on jälleen kerran mukana globaalitalouden murroksessa, jonka vaikutukset saattavat olla vahvoja ja pitkäaikaisia, Suomalaisen Omistajuuden neuvottelukunnan SONKin kokouksessa Helsingissä arviointiin. − Nykyisessäkin murroksessa Suomen talouden menestykseen vaikuttaa yritysten omistus ja se, missä yrityksen päätoimipaik-› ka sijaitsee, SONKin puheenjohtaja Jarkko Wuorinen Suomen Yrittäjistä ja SONKin varapuheenjohtaja, Perheyrittäjien Liiton puheenjohtaja Anne Berner määrittivät. SONKin muodostavat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Perheyrittäjien Liitto, Suomen Yrittäjät ja Pellervo-seura.

Nykyisessäkin murroksessa Suomen talouden menestykseen vaikuttaa yritysten omistus ja se, missä yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, Jarkko Wuorinen ja Anne Berner painottavat.

Puu- ja metsäteollisuusalojen seminaari Hämeenlinnassa Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä – metsästrategiaseminaari 7.9.2010 avaa näköaloja sekä TEM:n että MMM:n tuleviin linjauksiin sekä niiden vaikutukseen puuta hyödyntävälle yritystoiminnalle. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa

Anttila käyttää puheenvuoron seminaarissa. Mukana on myös eri liiketoiminta-sektoreiden edustajia. Hämeen Yrittäjät ovat tapahtuman yhteistyökumppanina. Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumisesta: www.mtk.fi

››Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun Kärpät jatkavat yhteistyötä. Sopimus lisää yhteisnäkymistä ja tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden virkistäytymiseen urheilun parissa. Kokemukset yhteistyöstä ja yrittäjien kommentit järjestetystä jäsenedustaolivat positiivisia, toteaa PPY:n puheenjohtaja Jorma Kortesoja.

Jarmo Leppiniemi

Tarvetta nopeaan toimintaan – uusi verokirja tulossa Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan tavoitteena on yrittäjyyden luonteen ymmärtävä ja riskinottoon kannustava verojärjestelmä. Professori Jarmo Leppiniemi on puolestaan jo toiminut, ja kirjoittanut kirjan, joka on laadittu niin, että valtaosa sen sisällöstä koskee veroasioiden oikeaa hoitamista myös esillä olleiden muutosten jälkeen. Uutuuskirjassa esitetään monia tärkeitä suunnittelunäkökulmia niin yrityksen tavanomaiseen juoksevaan toimintaan kuin suuriin muutoksiinkin, kuten yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Suunnittelunäkökulmilla on erityisen painava merkitys siltä osin kuin verotus on muuttumassa: erityisesti varojenjako ja siihen liittyvät mahdollisuudet; kun maan hallitus linjaa mitä muutetaan, saattaa tulla tarve toimia nopeasti, Jarmo Leppiniemi itse toteaa. − Kirja käsittelee tiiviisti omistajayrityksen verotusta sekä siihen liittyviä kirjanpitolain ja osakeyhtiölain näkökulmia. Kirjassa ohjataan tekemään oikein ongelmatilanteissa: oikeuskäytännöstä on etsitty toimintaoh-› jeet ja varoitukset, jotta oikeustapauksen aiheuttaneen kokeilu riittäisi ja seuraavat yrittäjät osaisivat menetellä oikein. Suomessa verotukseen suunnitellaan useita muutoksia, nyt on tärkeää tietää, miten menetellään oikein, miten muutoksiin tulee varautua ja miten varautuminen toteutetaan oikein. Aina kun tapahtuu jotain rutiinista poikkeavaa, toimenpiteet ja suunnitelmat on tehtävä huolellisesti ja varmistuttava siitä, että verolainsäädännön lisäksi kaikki tehdään kirjanpidossa ja verotuksessa oikein, eikä esimerkiksi velkojia loukata. Kirjauutuuden kustantaa SY:n› omistama kustannusyhtiö Tietosykli Oy.

Kesätyöntekijät lähdössä

Paljonko sähköpostikampanja maksaa?

Kesätyöntekijän työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvät velvoitteet ovat pitkälti samanlaiset kuin muissakin Klikkaa: fonecta.com työsuhteissa. Samalla on hyvä antaa työtodistus, vaikka työntekijä ei sitä pyytäisikään, Suomen Yrittäjien lainopilliUuden ajan mediatalo nen asiamies Anja Tuomola neuvoo. Työsuhteen loppuessa nuori työntekijä ei aina itse osaa pyytää työtodistusta, vaikka lyhyelläkin työsuhteella taktiset_yrittäjäsanomat_sahkopostikampanja_92x50mm.indd 1 voi olla henkilölle myöhemmin merkitystä. Työnantajan on myös hyvä tietää, että työntekijällä on kuitenkin oikeus jopa vuosia jälkikäteen saada työtodistus. Lue lisää kesätyöntekijän työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä huomioitavista asioista yrittajat.fi > Työnantajan ABC.

18.8.2010 8


22

Nro 6 • Elokuu 2010

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITYSSOVELLUKSET

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com KIINTEISTÖT

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

www.consista.fi

YrittäjäSanomat Parhaat Palvelut

Ilmoitusmyynti: Suomen Business viestintä Kari J. Mattila 050-563 5462 YRITYSSOVELLUKSET

0400 828 996

NETBARON

Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

solutions

R

VERKKOKAUPAT

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

24 h/vrk

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

WWW.ABC.FI

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.fi www.yrityshaku.fi

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

SCANRIA OY NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Uudet yrittäjät Pirkanmaalta Suomen Nauhatehtaalle Suomen Nauhatehdas Oy ja SNT-Group Oy ovat saaneet uudet yrittäjät Ulkohankinta E. Perttunen Oy:stä ja paikallisesta yrittäjäryhmästä. Tamperelainen perheyritys jää näin pirkanmaalaiseen omistukseen. Omistusjärjestelyn kautta syntyy konserni, jonka emoyhtiö on SNT-Group Oy. Sen liiketoiminta muodostuu Ulkohankinta Oy:n, Suomen Nauhatehdas Oy:n ja Lankatuonti Oy:n liiketoiminnoista. Yhtiöiden Viron toiminnot yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. Lisäksi perustetaan Tupler Oy ja Safeplast Oy konsernin tytäryhtiöiksi. Konsernin toimitusjohtajaksi on nimitetty Juha Koskimäki, joka on aiemmin toiminut Ulkohankinta E. Perttunen Oy:n toimitusjohtajana. Tupler Oy:n ja Safeplast Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Raimo Kuitunen. – Luovutan vuonna 1948 perustetun perheyrityksen luotta-

vaisin mielin uusille omistajille, joiden arvot ja näkemykset toiminnan kehittämisestä vastaavat omiani, sanoo Suomen Nauhatehtaan toimitusjohtajan tehtävistä SNT-Groupin hallitukseen siirtynyt Antti Salovaara. Yhtiö tulee keskittämään kaikki Suomen liiketoimintansa kuluvan vuoden aikana Suomen Nauhatehtaan nykyisiin toimitiloihin Tampereen Lamminpäähän. Konsernissa työskentelee Tampereella 64 henkilöä, Virossa neljä henkilöä ja Kanadassa neljä henkilöä. Konsernin liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa. Ulkohankinta Oy toimittaa tarvikkeita 21 eri toimialalle, joista suurin markkina on työvaateteollisuus Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Lankatuonti tuo maahan tekstiiliteollisuuden tarvikkeita ja materiaaleja. Suomen Nauhatehdas valmistaa komponentteja ja raaka-aineita

erityisesti vaatetus-, jalkine- ja huonekaluteollisuudelle. Tupler Oy valmistaa laminaatti- ja parkettilattioiden alusmateriaaleja ja valmiiden lattioiden suojausmateriaaleja. Viennin osuus on noin 65 prosenttia. Safeplast Oy valmistaa ja myy letkunsuojia ja letkujen niputustuotteita erityisesti pneumatiikka- ja hydrauliikkateollisuuteen. Yhtiön tuotteista noin 85 prosenttia viedään maailmalle.

››Kuluttajat eivät aina toimi puhtaan järkiperäisin perustein vastoin aiempia lainsäädännön perusoletuksia. Kuluttajien valinnoissa toistuvat tietyt käyttäytymismallit, jotka viranomaisten ja lainsäätäjien on syytä ottaa huomioon kuluttajia suojellessaan. Tämä käy ilmi OECD:n julkaisemasta kuluttajapoliittisesta käsikirjasta.

Kaksitasoinen varastointiratkaisu uudisti toimintamallin

Chilit Oy Microsoftin kumppaniksi

Hydrauliikka- ja teollisuustarvikeyritys Dunlop Hiflex kaksinkertaisti Tampereella sijaitsevan keskusvarastonsa varastointikyvyn ilman rakennuksen laajentamista. Temppu tehtiin Toyota Material Handlingin toimittamalla kaksikerrosvaras-› tolla. Kiinteistössä oli tyhjää tilaa metritolkulla vanhojen varastohyllyjen yläpuolella. Rakentamalla hyllyistä kaksikerrosjärjestelmä, saatiin lisäneliömetrejä varastoon. Kalusteenomainen rakenne vaati viranomaishyväksynnän, mutta lisärakentamiseen verrattuna selvitään pienemmillä kustannuksilla. Rakennuksen käyttötarkoitus pysyy samana, eikä sen rakenteita tarvitse muuttaa. Ylälattia rakentuu varastohyllyjen päälle asennettavista vanerilevyistä. Niistä muodostuu koko kerroksen peittävä lattia. Toyota Material Handling Finland Oy on Suomen suurin materiaalinkäsittelylaitteiden toimittaja.

Tietotekniikkapalveluita tarjoava Chilit Oy ja Microsoft ovat solmineet Microsoft ESA & LAR -myyntisopimuksen. Chilit Oy on ensimmäinen suomalainen toimija seitsemään vuoteen, joka on saanut ESA & LAR -myyntivaltuutuksen. Saavutettu myyntivaltuutus täydentää merkittävästi Chilit Oy:n kokonaistarjontaa asiakkailleen. ESA (Microsoft Enterprise› Software Advisor) ja LAR (Mic-› rosoft Direct Large Account› Resellers) -kumppani on Microsoft-teknologian ja lisenssiasioiden asiantuntija, ja valtuu-› tettu myymään Microsoft Enterprise Agreement ja Enterpri-› se Agreement Subscription -vakiointisopimuksia sekä Selectsuurasiakassopimuksia. Vakioin-› tisopimus on suurille ja keskisuurille yrityksille yleisin tapa hankkia Microsoft-ohjelmia. – Vakiointisopimusten suosion jatkuva kasvu loi tarpeen ar-

Toyota Material Handling Finlandin kehittämä Mecalux-kaksikerrosjärjestelmä rakentuu varastohyllyjen päälle asennettavista, pontatuista vanerilevyistä. Niistä muodostuu erittäin tukeva, koko kerroksen peittävä lattia.

vioida uutta kumppanuutta, joka vastaisi asiakaskysyntään ja palveluodotuksiin. Kumppanuutta Chilitin kanssa arvioitiin perusteellisesti ja Chilitin osaaminen sekä kasvuhakuisuus vakuuttivat yhteistyön eduista, toteaa Microsoftin johtaja Markku Pulkkinen. – Tuore sopimus Microsoftin kanssa on iso asia yrityksellemme ja ennen kaikkea asiakkaillemme, ja otamme sen vastaan suurella ilolla. Uskomme, että tällä kokemuksella pystymme antamaan asiakkaillemme juuri sitä lisäarvoa, mitä he odottavat. Microsoft ESA & LAR -kumppanuus vahvistaa entisestään asiakaslupaustamme, mikä on tuottaa asiakkaillemme konsultoivaa palveluasennetta pelkän palvelulaskutuksen sijaan, toteaa Chilit Oy:n toimitusjohtaja Peter Rapp. Chilit Oy toimii Helsingissä ja Turussa yhteensä 30 pippurisen IT-alan asiantuntijan voimin.


23

Nro 6 • Elokuu 2010

Svensk resumé Tekes gav ut lista på företag som fått bidrag Teknologiska utvecklingscentralen Tekes har gett ut en förtecknig över de företag som fått bidrag under fjolåret. Även bidragens storlek har getts offentlighet. Finansieringsbesluten är ca 1 200 till antalet. De beviljade bidragen innefattar även räntebidrag för skötsel av lån. Mest bidrag fick företagen för sina FoU-insatser. Namnlistan på de aktuella företagen finns på www.tekes.fi uutiset 1.7.2010. I slutet av meddelandet finns en länk till bidragslistan: Myönnetty tuki yrityksille 2009. Tekes gick in för en större öppenhet i bidragsfrågan 2009. En del av bidragsuppgifterna gäller projekt som är gemensamma för samarbetande företag.

Webb-info om den nya bensinen populär Webbsidorna som informerar om den kommande E-10-bensinen har haft gott om besökare. Den nya bensinen, innehållande högst tio volymprocent etanol, komm ut på marknaden nästa år. På sidorna som utarbetats av Motiva Oy samt bil- och oljebranscherna finns bl.a. en förteckning över bilmärken och -modeller som kan använda E10-bränslet. Kring 70 procent av de registrerade bensindrivna personbilarna kan köras på E10. För äldre bilar som inte kan utnyttja E10 kommer det att finnas bränsle av dagens kvalitet. Ytterligare information från www.e10bensiini.fi

Även företagaren lär sig av läroavtalsskolningen Läroavtalsskolningen är ett behändigt sätt uppdatera sina kunskaper. Nu finns det 1 500 skolningsplatser att söka för företagare och deras personal. Enligt FiF.s skolningschef Veli-Matti Lamppu handlar det om kortvarig, dvs. högst sex månaders, skolning för specialändamål som företagaren pekar ut. Skolningen behöver inte leda till examen men kan ha examen som målsättning. Inga avgifter debiteras och kostnaderna begränsar sig till vad läroavtalsskolningen betingar. Kontakta din regions läraoavtalsbyrå senast 6.9.2010.

Man kan ännu delta i Spedes uppfinnartävling Uppfinnartävlingen Pertti ”Spede” Pasanen till ära öppnades den 1 juni 2010. Tävlingstiden går ut i slutet av september. Kuopio stad har sedan 2002 utdelat ett 2 500 euro stort stipendium till tävlingens vinnare. I år arrangeras tävlingen av Kuopio stad, Savolax’ Uppfinnare, yrkeshögskola Savonias enhet för innovationstjäsnter samt ELY-centralen för norra Savolax. Genom detta nätverk får uppfinnarna stödtjänster för vidareutvecklandet av sina uppfinningar. Ytterligare information: www.kuopio.fi, Kaupunki tiedottaa, Palkinnot ja stopendit.

Depression motarbetas med skolningsturné Mänsklig depression kan motarbetas genom samarbete mellan arbetplatsen och arbetshälsovården. Institutet för arbetshygien arrangerar i detta syfte en särskild riksomfattande skolningsturné (Psykiskt välbefinnande i arbetet) som inleds i Kuopio den första september. Skolningen riktar sig till förmän, personaladministrationer och arbetshälsovårdens personal. Det är viktigt att personer i ledarställning har färdigheter att i tid ta i krissituationer och identifiera överbelastande och hälsovådliga situationer på arbetsplatsen. Tidtabell: Kuopio 1.9.2010, Helsingfors 13.9. och 13.10., Tammerfors 20.9., Villmanstrand 22.9., Åbo 4.10. och Uleåborg 1.11. Anmälningar: www. ttl.fi, se ”koulutus”.

Översättning av Pekka Sörensen

Wuorinen och Zitting vill inte hasta med skattereformen

Kommunlagen ändras:

Affärsverk bör bolagiseras om de huserar på marknaden

kommer att ändras så att kommunen måste bolagisera de funktioner med vilka • •Kommunlagen den konkurrerar på marknaden med privata företag. Näringslivet misstänker dock att bolagiseringen urvattnas p.g.a. undantag i lagen. Harri Auramo, text

››För Helsingfors handelskammare som spelat en stor roll som initiativtagare i lagändringsfrågan är finansministeriets förslag dock inte tillräckligt. Inte heller för Näringslivets centralförbund EK. Båda anser att lagändringsförslaget inte avlägsnar all sneddrivning i konkurrensen. Även FiF har krävt att de kommunala affärsverkens status ändras eftersom så många konkurrerar med de privata företagen. Affärsverken får omotiverat stöd i form av nedsatt beskattning och de kan inte heller försättas i konkurs. I praktiken är det kommunen som svarar för verkets förbindelser. Sådana här konkurrensfördelar har ansetts vara förbjudet offentligt stöd ifall affärsverken konkurrerar på marknaden med privata företag. Bakom tillsättandet av finansministeriets arbetsgrupp ligger bl.a. EU-kommissionens förhandsuttalande om Helsingfors stads Palmia-affärsverk. År 2003 grundade Palmia har erbjudit catering-tjänster även åt andra än kommunens eget folk. Palmia opererar också inom fastighetsunderhållet. Helsingforsregionens handelskammare och föreningen Matkailu- ja Ravintolapalvelut r.y. har i december 2008 väckt talan hos EU-komissionen mot Palmia p.g.a. att Palmia utvidgat sin verksamhet utanför stadens

HARRI AURAMO

egen verksamhet. I sitt preliminära utlåtande i april 2010 förbjöd kommisssionen kommunala affärsverk att agera på marknaden och förutsatte att affärsverken ska bolagiseras. Efter detta skulle affärsverken i princip vara jämställda med andra företag.

Lagen lämnar luckor Arbetsgruppen har föreslagit att kommunen borde bolagisera både sina affärsverk och de byråliknande verksamheterna om dessa agerar på marknaden. – De föreslagna undantagen hotar dock att ställvis urvattna lagändringens yttersta syften. Särskilt en lagstadgad kommunal verksamhet förefaller att kunna välsigna vilken sneddriven konkurrens som helst, säger EK:s expert Jukka Lehtonen. En lagstadgad verksamhet kan enligt lagförslaget befrias fr. bolagiseringsförpliktelsen. Direktör Marko Silen vid regionens handelskammare pekar på ytterligare ett problem. Enligt lagförslaget skulle ett kommunalt affärsverk kunna producera stödtjänster för ett kommunalt dottersamfund. Här finns risk för att ett kommunalt bolag agerar på marknaden genom att kringgå lagen.

Tar för lång tid att reparera

Vad är ringa verksamhet på marknaden? De kommunala affärsverken skulle fortsättningsvis kunna

konkurrera på marknaden om deras verksamhet är ”ringa”. Inom den privata sektorn gillas inte detta: hur mycket är ringa? I EU-lagstiftningen finns ingen definition men i den finska diskussionen har man ansett att det handlar om 5–10 procent av omsättningen. – Hos många sjukvårdsdistrikt är affärsverken dock så stora att om de säljer ut ens några procent av sin produktion så innebär det en stor andel av de privata aktörernas omsättning. Detta inverkar hämmande på det privata utbudet och hindrar den privata sektorns utveckling inom social- och hälsovården, anser direktör Marko Silen vid handelskammaren.

Bakom tillsättandet ligger EU-komissionens förhandsuttalande om Helsingfors stads palmia-äffärsverk.

Lagförslaget ger affärsverken en tre års övergångstid för bolagisering. Trots att lagen ska träda i kraft i början av 2011 måste kommunerna bolagisera sina redan på marknaden operativa affärsverk först i.o.m. slutet av 2013. – För företagen är den föreslagna tiden för lång och borde förkortas. Medan affärs-› verken konkurrerar på marknaden med skattestöd i ryggen hinner mången privatföretagare hamna i svårigheter under den tre år långa väntetiden, säger Silen.

Företagens avtalskunnande måste motsvara modern affärsverksamhet Harri Auramo, text

››Nationens konkurrensförmåga

kollapsar om man fortsätter att tillämpa den konventionella varuhandelns avtalspraxis på dagens affärsvärld som präglas av tjänsteutbyte och nätverk. Företagens avtalskunnande måste raskt uppdateras. Affärsverksamheten i förändring och särskilt exporten är i behov av ny avtalspraxis, anser experterna Soili Nystén-Haarala och Osmo Härkönen. Nystén-Haarala är professor i civilrätt vid Östra-Finland universitet och Härkönen vice ordförande i Projektföreningen. Både påminner om att över 30 procent av Finlands nationalprodukt skapas genom projekt. Dessa är också en central och växande del av vår export. Avtalsdokumenten måste uppdateras. Likaså det rättsliga tänkandet och forskningen. – I Finland har sm-företagens export inte uppnått samma ställning som i den övriga Norden och EU. Tillsvidare sysslar endast 15 procent av våra smföretag med export. Avtalskunnandet borde inte mera få utgöra ett hinder för vår export, vädjar Nystén-Haarala och Härkönen.

Avtalskunnandet – en konkurrensfördel Dipl.ing. Osmo Härkönen är ansvarig för Projektföreningens skolningsfrågor. Han har en omfattande erfarenhet av exportuppdrag på olika håll i världen. Han anser att vår export inte klarar sig utan övergång från försäljning av investeringsvaror till försäljningen av tjänster och problemlösningar. – Det nya är att affärerna är så beroende av förmågan att styra och kontrollera skeendena i nätverk. I samma projekt kan personer från olika organisationer, länder och kontinenter delta. Tillverkning och uppgifter som tidigare sköttes i det egna företaget ges alltmer ut till ”utomstående”. Härkönen betonar avtalens centrala roll som ledningeninstrument. Avtalen finns inte mera till för juristerna och domstolarna utan för det produktiva samarbete som bedrivs mellan organisationer. – Ett gott avtalskunnande hör till kärnfärdigheterna i stora och små företag. Det ska inte mera vara nån avlägsen stödfunktion utan bör ses som en konkurrensfördel och underlag för tillväxt.

Avtalsrättliga läget inger bekymmer Den avtalsrättsliga forskningen och skolningen måste fokusera på det verkliga livets behov i stället för det konventionella domar- och rättstviststänkandet, kräver professorn i civilrätt Soili Nystén-Haarala.

Jyry Louhisto

– Världen och affärspraxis ändras och kompliceras. Avtal enskilda företag emellen blir avtal mellan nätverk. Handeln med tjänster håller på att köra förbi varuhandeln, konstaterar de två. Östra Finlands universitet och Projektföreningen söker genom internationell forskning och samarbetsnätverk nya verktyg och metoder för kontroll av avtalsproblematiken.

Enligt professor Nystén-Haarala har den konventionella avtalsrättsliga forskningen och litteraturen varit hisnande långt från det praktiska livet. – Det finns anledning till stor oro. Den gamla avtalsträtten har

Den spirande ekonomiska uppgången får inte riskeras med plötsligt avbruten statlig stimulans av näringslivet. Dett var FiF:s Jarkko Wuorinens och EK:s Antti Zittings budskap till statsminister Mari Kiviniemi den 10 augusti på Bjällbo. Näringslivet förstår att man inte kan fortsätta med stimuLOTTA TAMMELIN

Mari Kiviniemi

lansåtgärder i samma takt som tidigare. Stimulanssatsningar måste också kunna göras vid en eventuell ny recession. Utrymme måste dock finnas för särskilda punktinsatser inom t.ex. FoU. – Även permitteringspraxis i den tidsbestämda arbetslöshetstrygghetslagen och den till produktiva investeringar hörande tillfälliga möjligheten till dubbla avskrivningar måste hållas kvar, eller i själva verket utvidgas till att gälla all näringsverksamhet under dessa dåliga tider, säger Zitting och Wuorinen. De två anser att man på detta sätt tryggar de tillväxtorienterade företagens möjlighet till fortsatt utveckling och nyanställningar. Zitting och Wuorinen ber också att statsministern dämpar ivern att reformera smföretagens beskattning. Starka balanser från tidigare år är även i framtiden den bästa grunden för framtida tillväxt. Därför borde det nuvarande systemet av enkel beskattning av dividender bevaras i framtiden.

Val i oktober ökar intresset för FiF:s toppbefattningar I och med medlet av augusti hade nio företagare, av vilka fem kommer att väljas, anmält intresse för FiF:s ordförande- och vice ordförandepost. Ordförandejobbet intresserar befattningens nuvarande innehavare Jarkko Wuorinen från Nyslott och Mikko Simolinna från Pukkila. Efter vice ordförandeposten fikar i detta skede Kaarina Jokinen från Asikkala, Jari-Pekka Koponen från Hankasalmi, Jorma Kortesoja från Oulais, Teppo Mikkola från Mietois, Jyrki Mäkynen från Seinäjoki, Kirsi Åkerlund från Esbo och Mauri Kivistö från Tammerfors. FiF:s nya presidium väljs av förbundsmötet i samband med de riksomfattande företagardagarna i Åbo den 22 oktober. Företagarna i Södra Savolax vill se Jarkko Wuorinen på ordförandeposten för ytterligare en period. Wuorinen driver en tandläkarmottagning och producerar också skolningstjänster. ICT-företagaren Mikko Simolinna har tillsats som orförandekandidat av Nylands Företagare. Han är regionorganisationens ordförande och medlem av FiF.s styrelse. Företagaren i skogsmaskinbranschen Kaarina Jokinen är ordförande för Företagarkvinnornas Centralförbund och sitt förbuds kandidat för vice ordförandeskapet. Jokinen sitter

i FiF:s styrelse. Mellersta Finlands Företagare för fram trafikserviceföretagaren Jari-Pekka Koponen som sin kandidat. Koponen är FiF-styrelsens supleant. Jorma Kortesoja är ordförande för Norra Österbottens Företage och organisationens kandidat för en andra period som vice ordförande. Kortesoja är företagare i bl.a. byggbranschen. Åkeriföretagare Teppo Mikkola är SKAL:s kandidat för vice ordförandeskapet. Han är vice ordförande i sin branschorganisation. Jyrki Mäkynen förs fram av Sydösterbottens Företagare som kandidat för vice ordförandeposten Han är orförande i regionorganisationen och medlem av FiF.s styrelse. Mäkynens företag tillverkar bl.a möbler för offentliga utrymmen. Advokat Kirsi Åkerlund är Huvudstadsregionens Företagares kandidat till viceordförande. Hon har verkat som viceordförande för FiF sedan 2008. Hon har tidigare verkat i FiF’s styrelse. Birkalands Företagare uppställer företagaren inom marknadsföringskommunikation Mauri Kivistö som kandidat. Kivistö har verkat i förtroendeuppdrag inom FiF sedan 1995. Han påverkar förutom som viceordförande inom Företagarna i Finland och som styrelseordförande i Birkalands Företagare.

FiF: Kollektivavtalen till klarspråk även på svenska Kollektivavtalen avfattas i praktiken endast på finska. Även svenskspråkiga arbetsgivare måste följa de allmänt bindande texterna trots att de inte finns tillgängliga på svenska. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda tillgången till kollektivavtalstexter på landets båda officiella språk finska och svenska. Även FiF deltar i arbetsgruppens arbete.

– Vi ser positivt på att avtalstexternas tillgänglighet utreds. Det är viktigt att de svenskspråkiga arbetsgivarna kan ta del av avtalstexternas minimikrav på det egna modersmålet, säger FiF:s juridiska ombudsman Harri Hellstén. Av FiF:s 110 000 medlemmar är 52 000 arbetsgivarföretag av vilka över 1 000 är svenskspråkiga.

Åbouniversiteten fick storkongress till stan

Projektföreningens vice ordförande Osmo Härkönen önskar att företagen och forskarna skulle visa starkt intresse för kommande avtalsrättsliga forsknings- och utvecklingsprojekt. utgått bl.a. ifrån att det finns bara två parter med motsatta› intressen och den akademiska avtalsjuridiken har intresserat sig endast för rättstvister. Av-

talsrätten har inte utvecklats enligt användarnas, dvs. företagens intressen, säger Soili Nystén-Haarala. Östra Finlands universitet och

Projektföreningen uppmanar företagen att uppdatera sitt avtalskunnande. Ytterligare information: Projektföreningen och www.pry.fi.

Åbo Akademi och Turun yliopisto har tillsammans konkurrerat om att få arrangera en internationell storkongress inom kemi och materialteknik. Åbouniversitetens erbjudande hade framgång och Åbo valdes till plats för 2014 års ICSM-kongress. – ICSM kommer att samla över tusen fysiker, kemister och ingenjörer fr. alla håll av världen till Åbo, uppger ÅA-professor Ronald Östbacka, ordförande för organisationskommittén.

Turku Tourings kongressenhet assisterade universiteten med ansökan. Kongresschef Sari Ruusumo betonar att en storkongress också är en betydande turismprestation. En kongressgäst uppskattas ge regionen uptill 1 640 euro i turismintäkt. Världskongressens 1 500 delegater ger Åbo alltså inemot 7 500 övernattningar och 2,4 miljoner euro. ICSM arrangerar i Åbo 30.6.–5.7.2014.


24

Nro 6 â&#x20AC;˘ Elokuu 2010

BMW EfficientDynamics

Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.


YrittajaSanomat 6/2010