Issuu on Google+

nro 4 • HUHTIkuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Merja Korkalainen:

Jukka-Pekka Soininen:

sivu 20

sivu 17

Palveluja mato-onginnasta lähtien

Yrittäjäyhdistykset vetävät yhtä köyttä

pekka Sipola

Eväitä yrittäjien puolustamiseen

Yksinyrittäjän palkkatuki kehittämisen tarpeessa Yksinyrittäjien palkkatukikokeilun avulla on luotu uusia työpaikkoja, mutta tuen käyttöaste on jäänyt selvästi oletettua pienemmäksi. Tukiehtojen parantamiseen on useita keinoja, sanoo yrittäjä Heikki Mäkinen Länsi-Turunmaalta.

ihme jos tällä hallituspohjalla pk-yritysten •verotus •Olisi aika kiristyy, keskustan kansanedustaja Eero Reijonen sanoi Suomen Yrittäjien ajankohtaisseminaarissa.

sivu 4

Ojansuu rohkaisi yrittäjäjärjestöä •korostamaan •Vihreiden Kirsi julkisessa keskustelussa sitä, että verotus-

MATTI VALLI

kohtelu erisuuruisissa yrityksissä on hyvinkin erilaista. noin 50 prosentissa on tuotekehitys•kannustimia, •OECD-maissasamoin EU-maissa. Johtaja Anna Lundén

epäileekin, että Suomi saattaa näyttäytyä kansainvälisessä ympäristössä erikoiselta, jos meillä ei ole kannustimia innovatiiviseen toimintaan ja kasvuyrittäjyyteen. sivu 3

Ärräpäitä lentelee – Verotili kuumentaa tunteita Lotta Tammelin, teksti

››Vuoden alussa avatun Verotili-palvelun alkuvaiheet eivät ole sujuneet ongelmitta. Yrittäjien hermoja ovat koetelleet ainakin vaikeudet Katso-tunnuksen kanssa, tuplailmoitukset ja sekaannukset viime vuoden alun arvonlisäverojen ja työnantajasuoritusten maksamisessa. Alkuvaiheen käyttöongelmat alkavat kuitenkin olla Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekinin mukaan jo onneksi ohi, mutta vieläkään ei voida huokaista helpotuksesta, sillä nyt harmia aiheuttavat alv-palautukset. – Jos yrityksellä on palautettavia arvonlisäveroja 20 000 euroa ja työnantajasuo-› rituksia 10 000 euroa, ei sen tarvitse maksaa työnantajasuorituksia. Arvonlisävero-›

Juuri näin Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä tekijänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi.

palautusten pitäisi kuitata ne. Näin ei ole käynyt vaan ”maksamattomat” työnantajasuoritukset ovat kirjattu verotilille huomautukseksi puuttuvasta saldosta. Ongel-› ma johtuu siitä, että arvonlisäverojen palautusten käsittely on ruuhkautunut, Grekin selvittää. Kun verotili näyttää miinusta, näyttää verovelkatodistuskin rumalta. Yrittäjät ovat-› kin hoputtaneet verottajaa päätöksentekoon, mutta päätöksiä on tippunut hitaan puoleisesti. Verohallinnossa vaikeaa tilannetta pahoitellaan ja tilanteeseen on luvattu parannusta. – Verohallinnossa pohditaan nyt, miten asiat korjataan, Grekin kertoo.

Jani Siivola

Varaudu jo nyt kiristyvään osinkoveroon osinkotulon verovapaa •osuus •Omistajayrittäjän poistuu tai jää hyvin pieneksi, ennustaa veroasiantuntija Jani Peräsarka KPMG:stä. sivu 9

Yt-laki työllistämisen ja kasvun jarru vuotta voimassa ollut yhteistoiminta•laki•Kaksi on lisännyt yritysten kustannuksia ja estänyt uusien työpaikkojen syntymistä.

sivu 5

Verkkokauppa jopa välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Siksi tuotteet oman verkkokaupan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, kertoo kuntoilutarvikekauppias Matias Kukkonen. – Palvelun pitää toimia täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan, hän tähdentää. sivu 12

sivu 19

Hengähdä hetkeksi ja vaihda vapaalle

Nauti ja rentoudu!

Matkapoikien matkalla!

KYLPYLÄLOMAT

CLASSIC-MATKAT BAIJERI, 4 pv

– Alppimaisemia ja Historian havinaa! Lähdöt 10.6., 8.7., 29.7., 26.8.

929€ 22.5. (Finnair) GARDAJÄRVI, 6 pv

– Koe makujen ja tunnelmien Italia! Lähdöt 6.6., 4.7., 18.7.

1099€ 6.6. (Finnair) SPLIT JA TROGIR, 6 pv

– Kroatian helmet!

Lähdöt 27.6., 18.7., 12.9.

1149€ 27.6. (Blue1) IRLANTI, DUBLIN JA BELFAST Lähdöt 13.7., 17.8., 7.9.

979€ 7.9. (Aer Lingus)

BALTIA

RISTEILYT PÄIVÄ TUKHOLMASSA -RISTEILYT Helsingistä

TALLINNAN HOTELLIMATKAT

Viking Line,

Metropol***-

90€

/KOKO HYTTI / A-LK, 4.5., 11.5., 25.5.

Silja Line,

129€

/KOKO HYTTI / PROMENADE (su- lähdöt)

ROD STEWARD

KONSERTTIMATKA

Tallinnan laululavalla la 12.6.2010

159€ /Sokos Hotel Viru***+

2 pv Central***

su

ke,to

KOKO PERHEEN RIEMULOMAT pe,la

34€ 42€ 52€ 42€ 49€ 59€ 52€ 59€ 64€

Radisson****+ Hinnat voimassa 1.-31.5.

BALTIAN HOTELLIMATKAT 4 pv, (to-su) Lähdöt joka torstai!*

134€ /PÄRNU (Viiking A/B*** 6.5.) 189€ / TARTTO (Hot. Tartu*** 8.7., 15.7.) 164€/ RIIKA (Hot. Albert*** 27.5. asti) 169€ /HAAPSALU (Fra Mare 10.-24.6.) 189€ /SAARENMAA (Fra Mare 10.-24.6.)

VARAA 24 h ONLINE: www.matkapojat.fi

KOLMÅRDEN HOTELLIMATKA HELSINGISTÄ, 3 pv

laiva/lento 13.6., 20.6., 27.6., 4.7., 11.7., 18.7., 25.7. lento/laiva 15.6., 22.6., 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., 27.7.

280€ aik. 229€ lapset 3-12 v. VAUHDIKAS VISBY, 6 pv (bussi/laiva)

Turusta 8.7., 15.7., 22.7., 29.7. Helsingistä 11.7., 18.7., 25.7., 1.8., 8.8. lapset alle 15 v. € aik. € lisävuoteessa

550

269

Mini Spa-loma pe-su, 3 pv

Virkistysloma to-su, 4 pv

TALLINNA, Meriton Conf. & SPA (ak)

PÄRNU, Söprus (ph)

275€ aik. 165€

lapset alle 15 v. lisävuoteessa

sis. pääsymaksut Astrid Lindgrenin maailmaan ja Kolmårdeniin.

Tutustu laajaan Riemulomat-valikoimaamme: www.matkapojat.fi/riemulomat

MYYNTIPALVELU p 010 2323 200 ma–ke 8–19, to-pe 8–17, su 10–14.30

• Palvelumaksu 5€/netistä varattaessa (muutoin 10€) Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snnt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min • Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö • Alkaen-hintaa ei kaikilla lähdöillä. • Hinnat alk. satama. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

HAAPSALU, Laine (th)

184€ 20.5.-10.6.

TALLINNA, Pirita Top Spa (ph)

144€ 30.4.-28.5., 18.6., 25.6.

RAKVERE, Aqva Spa (ak),

189€ 29.4.-24.6

TALLINNA, Kalev Spa / Spa-lk (ph)

174€ 7.5., 21.5.-25.6

Huom! Hoidot lisämaksusta

LIITYNTÄKULJETUKSET

lisämaksusta seuraavilta paikkakunnilta Vaasa Seinäjoki

VIMMERBY JA KOLMÅRDEN TURUSTA, 4 pv (bussi/laiva)

Lähdöt 5.7., 15.7., 19.7., 29.7.

179€ 27.5., 3.6.

114

€ 7.5., 4.-25.6 Huom! Hoidot lisämaksusta

Ähtäri

Keuruu

Jyväskylä

Kankaanpää Pori

Savonlinna

Mikkeli Heinola Rauma Imatra Hämeenlinna Nastola Lappeenranta Huittinen Kouvola Lahti Forssa Turku Kotka Lohja Sastamala

Tampere

Helsinki


02

Nro 4 • Huhtikuu 2010

LUOTETTAVA LIIKEKUMPPANI. VAKUUTTAVA ANSIOLUETTELO.

Fiorino

Hinnat alk. 17 989,52 € Arvioitu autovero alk. 3 284,52 € Autoveroton hinta alk. 14 705,00 €

Scudo

Hinnat alk. 25 988,09 € Arvioitu autovero alk. 3 553,09 € Autoveroton hinta alk. 22 435,00 €

Ducato

Hinnat alk. 26 986,55 € Arvioitu autovero alk. 3 101,55 € Autoveroton hinta alk. 23 885,00 €

Fiat Professional -hyötyajoneuvot eivät ole ainoastaan hyvännäköinen käyntikortti, vaan myös liikekumppani, jonka ansioluettelolla säästät sekä vaivaa että euroja. Esimerkiksi Fiat Groupin kehittämää yhteispaineruiskutusjärjestelmää hyödyntävien MultiJet-dieselmoottorien alhainen kulutus* ja CO2-päästöt** tuovat selvää kustannussäästöä. Lukuisten eri versioiden joukosta löydät juuri sinun kuljetustarpeitasi vastaavan auton. Ajoergonomiastaan tunnettu Fiat Professional -mallisto varmistaa myös, että työntekijät viihtyvät: nyt kaikissa malleissa on uusina vakiovarusteina ESP-ajonhallintajärjestelmä, ilmastointi ja radio/CD-soitin.

Fiat Professional -mallisto nyt uusissa jälleenmyyntipisteissä.

Jälleenmyyjät: ESPOO Autokeskus Oy Olari, Haltilanniitty 4, 020 506 5132 HAMINA Autoportti Oy, Merikatu 6, (05) 754 3000 HELSINKI Autokeskus Oy Herttoniemi, Mekaanikonkatu 16, 020 506 5122 HELSINKI Autokeskus Oy Konala, Ristipellontie 5–7, 020 506 5172 HUITTINEN Autotalo Pelttari, Loimijoentie 55, (02) 560 5300 HÄMEENLINNA Autokeskus Oy Hämeenlinna, Uhrikivenkatu 11, 020 506 5180 IISALMI Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, 0400 330066 JOENSUU Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, 0400 334 966 JYVÄSKYLÄ Ahjoauto, Sorastajantie 4, 0207 751 560 JÄRVENPÄÄ Mäkelän Kone Oy, Kielokatu 1, (09) 5495 2500 KAJAANI Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, 0400 115 111 KEMI Wetteri Oy, Valajankatu 14, 020 778 880 KOUVOLA Autosalpa, Kaitilankatu 1, 020 779 9600 KOKKOLA Wetteri Oy, Vaunumiehenkatu 2, (06) 827 3111 KUOPIO Autotalo Hartikainen, Neulalammentie 4, 0400 331155 KUUSAMO Wetteri Oy, Kitkantie 83, 020 778 850 LAHTI Mega-Auto Oy, Alhonkatu 5, 020 7510 400 LAPPEENRANTA Autotalo Ripatti Oy, Toikansuontie 6, 020 756 9300 LOHJA PP-Auto Oy, Maksjoentie 8, 075 3040 5200 MIKKELI Savilahden Auto Oy, Kaapelikatu 1, 015 320 100 OULU Wetteri Oy Oulu, Äimäkuja 2, 020 778 810 PIETARSAARI Wetteri Oy, Vaunusepäntie 11, (06) 786 7320 PORI Autotalo Pelttari, Korjuuntie 17-19, (02) 560 5300 PORVOO Mega-Auto Oy, Asentajantie 3, 0207 510 300 RAISIO Autokeskus Oy Raisio, Haunistentie 15, 020 5065 810 ROVANIEMI Wetteri Oy, Ulakatu 12, 020 778 830 SALO PP-Auto Oy, Joensuunkatu 10, 075 3040 5100 SEINÄJOKI Käyttöauto Oy, Rengastie 36, (06) 418 5111 TAMPERE Autokeskus Oy Tampere, Hatanpään Valtatie 46, 020 506 5140 VAASA Wetteri Oy, Kivihaantie 4, (06) 326 6222 YLIVIESKA Wetteri Oy, Ruutihaantie 7, (08) 413 3200. Maahantuoja: AutoFennica Oy, Ristipellontie 5, Helsinki. Puh. 020 547 71. www.fiat.fi. * Keskikulutus (l/100 km): Fiorino 4,4–4,6, Scudo 7,2–7,6, Ducato 7,8–9,3. ** CO2-päästöt (g/km): Fiorino 116–123, Scudo 191–200, Ducato 206–246. Kuvan autot erikoisvarustein. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Takuu 3 vuotta/100 000 km.


03

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

Herkkänä korvana yrittäjien näkemyksille Kun on näköpiirissä, että kasvu siirtyy pysyvästi Suomen rajojen ulkopuolelle, tulisi kysyä, eikö yritysten tulisi nyt paneutua uusien bisnesmallien ja toimintamallien läpikäyntiin sen sijaan, että joudutaan pohtimaan visioita, joita yritysten kannustimien mahdollinen kiristäminen aiheuttaa.

Riikka Kovala, teksti Pekka Sipola, kuvat

››Lähivuosien talouspolitiikkaan liittyy yrittäjän näkökulmasta epävarmuutta ja pelkoja, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen kertoi runsaslukuiselle joukolle kansanedustajia Suomen Yrittäjien järjestämässä ajankohtaisseminaarissa. − Teillä eduskunnassa on kyllä aikamoisia paineita sentyyppisten päätösten aikaansaamiseksi, jotka veisivät tätä yhteiskuntaa kestävästi eteenpäin, Wuorinen jatkoi viitaten taloustilanteeseen ja kuohuntaan verouudistuksen ympärillä. Paikalle oli saapunut liki 30 kansanedustajaa hallituspuolueista. Puhetta ja kysymyksiä syntyi niin rakennusteollisuuden harmaan talouden kitkemisestä, siitä, pitäisikö toimintavaraukset palauttaa muillekin kuin henkilöyhtiöille viime yritysverouudistuksen tapaisesti ja verouudistuksen vaikutuksista pk-yrittäjiin.

Anna Lundén

Kannustimien vesittäminen kiihdyttää Martti Hetemäen työryhmän valmisteleman verouudistuksen ympärillä käyty julkinen keskustelu kannustimien vesittämisestä on kummeksuttanut yrittäjiä, Suomen Yrittäjien verojohtaja Anna Lundén pohjustaa selvittäessään nykyisen verojärjestelmän haasteita yrittäjäkunnan näkökulmasta kuulijajoukolle. − Tietoja on luonnollisesti tihkunut, että yhteisöverokantaan kohdistuu alennuspaineita. Taustalla on kansainvälinen kilpailu sekä se, että EU- ja OECDvaltioiden keskiarvot yhteisöverokannoissa ovat laskeneet. Suomi on jonkun verran menettänyt sitä kilpailukykyä, joka meillä vielä 1990-luvulla oli. Toisaalta pääomavero on nousussa, puhutaan tänä päivänä noin 30 prosentin korotuksen todennäköisyydestä. Osinkoverotuksessa Hetemäen ryhmä toi pöytään uusia malleja. − Tässä vaiheessa voin todeta, että uusi lähestymistapa näyttäisi jatkossa siltä, että normaalituottokäsitteellä, eli valtionvelkakirjoihin sidotulla noin 3 – 4 prosentin tuottoasteella esitettäisiin korvattavaksi nykyinen osinkoverotuksen yhdenkertaisen alueen laskennassa käytetty 9 prosenttia.

Riskinottohalukkuudelle pohjaa Työryhmän listalla ovat myös muut verolajit. − Verotus tulee säilyttää kilpailukykyisenä ja yrittäjyyteen kannustavana. Yrittäjien riskinottohalukkuuden kasvattaminen on erityinen haaste talouskriisin jälkimainingeissa. Nykyinen verojärjestelmä on tehnyt paljon hyvää, ei vähimpänä yritysten taseiden vahvistuminen. − Kun on näköpiirissä, että kasvu siirtyy pysyvästi Suomen

Sisäasiainministeri Anne Holmlund nosti esille taseiden tyhjentämisen. − Olen kuullut puheita, että nyt tyhjennetään taseita ja että jopa tilitoimistoyrittäjät antavat ohjeita siihen. Anna Lundénin vastaus kuului, että yksittäisiä ratkaisuja tehdään kaiken aikaa seurauksena julkisuudessa esiintyvistä uutisista. Tilaisuuteen osallistui liki 30 kansanedustajaa.

− Yrittäjät puhuvat varauksista. Ne mahdollistavat tuleviin investointeihin ja työllistämiseen varautumisen. Ruotsissa on 25 prosentin tulostasausvaraus, joka muodostetaan joustavasti ja puretaan joustavasti, se tasaa efektiivistä verorasitusta lähemmäs 20 prosenttia tuolta 26,3 prosentista. Tällaisia myös osakeyhtiöt kaipaavat, Lundén kertoi ja evästi edustajia toteutustavoista. − Toimintavaraus olisi hyvä malli tai Ruotsin tyyppinen joustava malli, jos tällaisia otetaan käyttöön. Olemme menettäneet verotuksellista kilpailukykyä ja toimintavarauksiin paluu alkaa olla entistä tärkeämpää.› Jos halutaan kannustaa työllistämiseen, tulisi luoda kannustimia, jotka on tavalla tai toisella kytketty työllistettävien määrään. ALVin nosto tuo hyvin rahaa valtion kirstuun, mutta ei sekään ole ongelmaton yritysten kannalta. Pk-yrittäjien näkökulmasta se on myös työn verottamista ja etenkin ALVin nousun myötä on paineita pienimpiin yrityksiin tähtäävien huojennusten käyttöönottoon etenkin arvonlisä-

verollisen toiminnan alarajalla, esimerkiksi kassaperusteiset tilitykset, jotka eivät tänä päivänä ole mahdollisia, Anna Lundén tietää. Hän uskookin, että niitä joudutaan pohtimaan. Sisäasiainministeri Anne Holmlundin mielestä yrittäjien olisi syytä laittaa alv hintoihin ja myös ilmoittaa se. − Tiedän, ettei se ole kaikilla mahdollista. Liian usein ajatellaan, että se pitää ottaa omista› katteista. Tiedän, että se on haas-› teellista, mutta näin sen pitäisi olla. Suomi on maa muiden joukossa kansainvälisillä pelikentillä ja kansainvälinen kilpailukyky aina vain tärkeämpää. Puhetta syntyi viimeaikaisista liittokohtaisista ratkaisuista ja siitä, ovatko ne tukeneet sitä, että pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka lausahdus oli lähinnä EK:n suuntaan, niin ongelma on tuttu yrittäjien keskuudessa. − On pitkä ja kivinen tie korjata liian kustannustason aiheuttamaa kilpailukyvyn rapautumista, ei ole nopeaa hyvää keinoa, SY:n pääekonomisti Timo Lindholm sanoi.

Miten käy osinkoverotuksen? Olen kuullut sensuuntaisia puheita, että nyt tyhjennetään taseita ja että jopa tilitoimistoyrittäjät antavat ohjeita siihen, pitääkö paikkansa? (Anna Lundén: Sanotaan, että yksittäisiä ratkaisuja tehdään kaiken aikaa. Ne tulevat sellaisina piikkeinä, kun julkisuudessa esiintyy uutisia.)

Kysyisin käännetystä alvista, rakennusteollisuus ei ole ollut innostunut siitä. Itsekin näen, että on paljon muitakin keinoja saada harmaata taloutta kuntoon kulunvalvontajärjestelmistä lähtien. Mikä on SYn kanta? Kalle Jokinen (kok)

Anne Holmlund (kok)

Olisi hyvä, että yrittäjäpuolella korostettaisiin sitä, että verotuskohtelu erisuuruisissa yrityksissä on hyvinkin erilaista. Minua häiritsee se, että EK dominoi tällä hetkellä puhuessaan yrittäjien äänellä. EK:n ratkaisut, joilla tulivat esiin, ovat minusta aika vastuuttomia ja osuvat ikävällä tavalla pk-yrityksiä ja pienyrityksiä vastaan.

Suosiiko nykyinen verojärjestelmä laiskaa pääomaa vai ei? Kannattaako sijoittaa mieluummin kiinteistöpuoleen kuin yrityksen kasvuun ja kehittämiseen. Tätä pitäisi avata, että onko jotain instrumentteja. Harri Jaskari (kok)

Yrittäjänä mietin niin, että olisi aika ihme jos tällä hallituspohjalla pk-yritysten verotus kiristyy. Tietysti jostain täytyy saada tuloja lisää, mutta eiköhän sittenkin kaikkein paras tulojen lisäysmalli ole se, että sitä lähdetään hakemaan työllistämisen kautta. Eero Reijonen (kesk)

Kirsi Ojansuu (vihr)

rajojen ulkopuolelle, pitäisi kysyä, eikö yritysten tulisi nyt paneutua uusien bisnesmallien ja toimintamallien läpikäyntiin sen sijaan, että joudutaan pohtimaan kannustimien kiristämiseen liittyviä visioita, Lundén esittää. − Näemme, että perusratkaisuna tulee säilyttää nettovaroihin perustuva osinkoverotus, pääosin yhdenkertainen verotus. On hyvä, että on yksi yleinen veromalli, johon voidaan liittää insentiivejä huippuosaajille, innovaatioihin, mutta koko verojärjestelmää ei tulisi uhata sen vuoksi, että havaitaan tarvittavan joitakin erityisinsentiivejä.

Alkaako verosuunnittelu

Keskustan yrittäjäkansanedustaja Eero Reijonen kantoi huolta pienyrittäjistä todeten tilanteen olevan monesti sellainen, että pienyrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia verosuunnitteluun kuin suuryrityksissä. − Jos veromuutoksia tapahtuu kovin nopeasti, voi käydä niin, että yrittäjä ei pysy ajankohtaisessa verotuksessa mukana ja tulee merkittäviä tappioita. Sen takia pitäisi laittaa jäitä hattuun verotuksen osalta. Hän uskoi myös, että kansantalouden näkökulmasta ne voitot

jäävät aika köykäisiksi, jos lähdetään yritysverotusta hirveästi muuttamaan. Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) uskoi aika monen paikalla olijan allekirjoittavan sen, että verotus tulisi olla hyvin yksinkertainen ja kannustava. − Näin tietää aina, kun jotain tekee, että miten se vaikuttaa. Sitten taas kysytään sitä, mistä voisi saada väljyyttä kannustavaan verotukseen. Yksi kysymys, mikä on tullut esille viime päivinä, on elinkeinotuet. Mikä on käsityksenne, onko elinkeinotukipolitiikka mennyt liiankin moninaiseksi, hän kysyi.

Tiettyjä tuloksia on myös siitä, että sen vaikutukset eivät ole olleet kovin hyviä, vaikka tukeen on käytetty miljarditolkulla rahaa. Pitäisikö joidenkin elinkeinotukien osalta siirtää se vara veronkevennyksiin, Jaskari jatkoi. Lundén uskoi verotukiin palavan painetta, kun Hetemäen ryhmä on pyrkinyt hakemaan neutraalisuutta verojärjestelmään. SY:n näkemys neutraalisuudesta on hieman toinen kuin Hetemäen ryhmän, sillä nykyjärjestelmää juuri perusteltiin neutraalisuudella suhteessa muihin yritysmuotoihin. SY:n

toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi SY:n peruslinjan olevan, että tuet pois ja toimintaedellytykset kuntoon.

Varausmahdollisuuksia peräänkuulutetaan Verovähennyksiä ja poistoja si-› vuttiin useammankin kansanedustajan puheenvuorossa. Varaukset poistettiin lähes kokonaan 1990-luvulla, mikä on sinänsä huono asia Lundénin mielestä, kun ne ovat kasvuun varautumista. Siitä kompensaationa on saatu ikään kuin kilpailukykyinen yhteisöverokanta.

Martti Hetemäen

kuin sijoittaminen valtion velkakirjoihin. Lundén kertaa tuttua ohjenuoraa, mitä suurempi riski, sitä korkeampi on oltava tuotto. − Olemme tyytyväisiä siitä, että edelleen tällaista nettovaroihin pohjautuvaa mallia pidetään vaihtoehtona ja sille olemme pyrkineet antamaan tukemme. Suomen Yrittäjillä on ehdotuksia yritysten netto-› varallisuuspohjan laajentamisesta, osaamisintensiiviset ja työllistävät yritykset hyötyisivät nettovarapohjan laventamisesta vastaavalla tavalla kuin on tehty henkilöyhtiöissä 1990-luvun loppupuolella. − Myös tuotekehitysmenoja voitaisiin lisätä nettovaroihin, Lundén esittää. OECD-maissa noin 50 prosentissa on tuotekehityskannustimia, samoin EUmaissa. Saatamme näyttäytyä kansainvälisessä ympäristössä erikoiselta, jos meillä ei ole mitään kannustimia innovatiiviseen toimintaan ja kasvuyrittäjyyteen, Lundén heittää.

tainen tuki on tuntuva kannuste työnantajalle. Tukea voi saada enintään 10 kuukauden ajan. Palkkatuettu työ yksityisellä sektorilla on todettu tehokkaaksi myös pysyvän työllistymisen suhteen, työministeri Anni Sinnemäki sanoi.

den aikana on irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitään tai lyhentänyt näiden työaikaa. Myös nuoren palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, Sinnemäki sanoi. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa työja elinkeinotoimistossa henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa tehtäessä. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan.

verouudistusta valmisteleva ryhmä toi hiljattain julkisuuteen neljä osinkoverovaihtoehtoa, joista kaksi on noussut tarkempaan tarkasteluun. SY:n verojohtaja Anna Lundénin mukaan nyt puhutaan klassisesta osinkoverotuksesta ja toisena, nyt voimakkaammin jatkotyön kohteena, on malli, jossa yhdenkertaisen verotuksen alue lasketaan nk. normaalituoton mukaan. Jälkimmäinen malli on edelleen yritysten nettovaroihin pohjautuva ja osittain yhdenkertaisesti verotettava. − Kaikkien näiden mallien seurauksena mallista riippuen joko joka toisella tai jopa kahdella kolmesta yrittäjää verotus kiristyisi ja vielä aika merkittävästi. Keskiarvoiset kiristymiset olisivat 30 – 50 prosentin luokkaa. Lopullinen malli tulee olemaan varmaan näiden yhdistelmä, viestimme on ollut, että tämä normaalituotto täysin unohtaa sen riskimaailman, jossa yrittäjät elävät, Lundén kertoo. Yrittäminen ei ole sama

SY ehdottaa nuorille alempaa työllistämisen kynnystä Jouko Lantto, teksti

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä työantajamaksuja voitaisiin alentaa Suomessa koeluonteisesti Ruotsin mallin mukaan. Esimerkiksi nuoren työntekijän työnantajamaksu on Ruotsissa 16 prosenttia alhaisempi kuin muilla. Jos tällainen tilapäinen ja vaihtoehtoinen alennuskokeilu toisi meillä nuorille uusia pysyviä työpaikkoja, niin se olisi

Wuorisen mukaan hyvä vaihtoehto perinteiselle työvoimakoulutukselle. Suomessa palkkojen sivukulut ovat SY:n esimerkkiyrityksen tapauksessa 11,3 prosenttiyksikköä korkeammat kuin Ruotsissa samanlaisessa yrityksessä. Suomessa sivukulut ovat 65,4 prosenttia ja Ruotsissa 54,08 prosenttia palkasta. Puheenjohtaja Wuorisen mielestä nuorten työantajamaksujen tilapäinen alentaminen olisi no-

pea ja luonteva keino parantaa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja työllistymistä. Hän puhui SAK:n ja SY:n koulutuspoliittisessa seminaarissa Oulussa.

”Kannettu vesi ei pysy kaivossa” Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että yrityksiin muodostuu uusia pysyviä työpaikkoja taloudellisen toiminnan lisääntymisen myötä. Yrittämisen olosuhteita

on tämän vuoksi parannettava ja yrittämisen kannusteita lisättävä verotuksen keinoin. – Emme usko siihen, että val-› tion budjetista työttömille kannettu vesi pysyy kaivossa. Merkittävä työllistämisrahojen lisääminen tarkoittaisi hallinnon lisääntymistä ja uusien työllistämiskurssien järjestämistä. Me uskomme yritysten myyntitulojen lisääntymisen kautta syntyviin pysyviin työpaikkoihin, Jarkko Wuorinen puhui.

Hallitus osoittaa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen noin 77 miljoonaa euroa lisätalousarviossaan. Työ- ja elinkeinoministeriölle tarkoitukseen esitettiin 31,3 miljoonan euron lisämäärärahaa. Alle 25-vuotiaiden nuorten työllistymistä vauhditetaan ottamalla käyttöön yrityksille kohdistettu työllistämisseteli. Nuoria pyritään erityistoimin saamaan työhön yrityksiin, kuntiin, yhdistyksiin ja säätiöihin. – Noin 550 euron kuukausit-

Pekka Sipola

Toistaiseksi tai määräajaksi Jarkko Wuorinen

Tukea ei voi kuitenkaan saada työnantaja, joka viimeisen vuo-


04

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Keskustelu kirje | Eero Lehti, kansanedustaja, kokoomus pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 29. huhtikuuta 2010

Hyvän hallituksen paluu

E

linkeinojen edustajat suunnalta jos toiseltakin ovat viime aikoina toimittaneet pääministeri Matti Vanhasen hallitukselle teräviäkin terveisiä siitä, kuinka tärkeää sen – yritystoiminnan – intressien noteeraaminen on poliittisessa päätöksenteossa, jotta esimerkiksi suomalaisten työllisyys voidaan varmistaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Yrittäjyyden unelmahallitukseksikin toimintansa alkuvaiheessa nimetty kabinetti vaikuttikin jossakin vaiheessa vaipuneen jonkinlaiseen välinpitämättömyyden alhoon suhteissa yrityselämään. Alku oli hyvä, mutta nyt on yrittäjyysote hiipunut, hallitusta arvosteltiin etenkin kesällä 2009, kun mm. valtiovarainministerin silloisia veroehdotuksia punnittiin. Toisaalla kirpeän arvostelun kohteena ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön ministerit, toinen veropuheistaan ja toinen oletetusta ydinenergianihkeydestään. Hallituksen viime viikolla › tekemät energiaratkaisut elinkeinoministeri Mauri Pekkari-› sen esittäminä laittanevat mietteet ainakin jonkin verran toisenlaisen asentoon. Ainakin Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä hallituksen esitykseen kahdesta uudesta ydinvoimalan rakentamisluvasta. Yritystemme kilpailukyvyn ja toiminta-› edellytysten turvaamiseksi energiaa on oltava saatavissa kaikissa olosuhteissa edullisesti ja luotettavasti, SY toteaa. Po. ratkaisun yhteydessä huomiotta ei kannata jättää myöskään sitä, että sillä voidaan korvata osaltaan kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa kapasiteettia ja vähentää merkittävästi maamme riippuvuutta tuontienergiasta. Ydinvoimapäätöksen yhteydessä hallitus antoi esityksensä uusiutuvan energian tukemises-

ta, joka sisältää muun muassa pienpuun haketustukea, päästöoikeuden hinnasta riippuvan sähköntuotannon tuen mm. puuenergialle sekä syöttötariffin – valtion ohjauskeinoksi tarkoitettu sähkön takuuhinta – tuulivoimalle ja biokaasulle. Vaikka tukien ehdot ja jakoperusteet ovat toistaiseksi avoimia, uskaltanee arvioida, että edellä sanottu energian käytön kasvattaminen tuo pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvän hallituksen paluu saattaa toteutua lopulta › jopa paljon puhutussa verouudistuksessa, jota on toistaiseksi voitu arvioida erilaisten alustavien linjausten pohjalta. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on kuitenkin antanut ymmärtää, että varsinaisen uudistuksen pohdinta on ministeriössä vasta alkamassa ja että päätöstä edeltäviin pohdintoihin sisältyy merkittävällä tavalla seuraavat kaksi asiaa; yrittäjäriskin olemassaolo tullaan huomioimaan yrittäjien verorakenteissa ja että verotuksessa kannattaa panostaa malleihin, jotka edistävät yritystemme kasvua. Suomen Yrittäjät onkin viestittänyt aktiivisesti ja intensiivisesti, että yrittäjien ja yritysten verotus tulevankin uudistuksen yhteydessä tarvitsee ennen muuta kannustavuutta ja linjauksia, jotka vahvistavat yritysten kasvumahdollisuuksia. Herkästi yrittäjät myös muistuttavat, että valtaosa meistä on keskituloisia, joiden verotus ei suinkaan ole kevyttä, vaan jokseenkin samalla tasolla, kuin vastaavassa palkansaajan tuloluokassa. Tämän perusteella ministeri Jyrki Kataisen lupaama yrittäjä-› riskin huomioiminen tulevassa verouudistuksessa näyttäytyy todella tarpeellisena.

YLÖSOTETTUJA Yksi syy suomalaisen lakkokulttuurin muutokseen on se, etteivät työnantajat halunneet tälle sopimuskierrokselle perinteistä tulopoliittista kokonaisratkaisua. Jännitteitä syntyy, kun työnantaja vie sopimusneuvottelut työpaikkatasolle ja samalla ostaa työrauhan liitto- tai keskusjärjestöltä.

Veropaketissa olisi hyvä olla päätökset ansiotulo-, yhteisöja pääomaverosta osinkovero mukaan lukien, kun taas arvonlisäveron korotusta ei tulisi kytkeä pakettiin. Pahinta olisi, jos ratkaisut lykkäytyisivät vasta seuraavalle hallitukselle. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner Kauppalehdessä

SAK:n Tapio Bergholm Uutispäivä Demarissa

Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja Santeri Eriksson ehdottaa julkista lobbausrekisteriä, jotta kansalaiset olisivat paremmin tietoisia poliittisten eturyhmien toiminnasta. Rekisteri toisi avoimuutta poliittiseen lobbaukseen.

Työpaikkojen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kiihtyy tulevaisuudessa ennestäänkin. Kasvukeskukset vetävät puoleensa paitsi nuoria perheitä myös eläköityviä suuria ikäluokkia. Kaupungistumisen vauhtia ei myöskään voi pysäyttää. Kuntaliiton Torsti Kirvelä Etelä-Saimaassa

Yle.fin uutinen

Suomalaisille ruokayrityksille asetetaan kilpailulain varjolla kohtuuttomia rajoituksia.

Nyt ei olla edes siinä tilanteessa, että velkoja voitaisiin maksaa. Kyse on siitä, milloin velkaantuminen saadaan loppumaan. Se voi jatkua vielä kaksikin vaalikautta.

Pellervo-Seuran Veikko Hämäläinen Maaseudun Tulevaisuudessa

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Aamulehdessä

YLE-maksun autuus yrittäjien maksettavaksi ››Kansanedustaja Mika Lintilän

johtama parlamentaarinen, siis kaikkien puolueiden edustajista koostuva komitea, päätyi yk-› simielisesti siihen, että Yleisradion rahoitus ratkaistaan uudella tavalla – YLE-maksulla. Asia naamioitiin julkisen keskustelun käynnistyttyä mediamaksuksi. Yksikään ministeri, puhumattakaan parlamentaarisen toimikunnan kansanedustajajäsenistä, ei maininnut sitä, että yrittäjät pantaisiin maksamaan neljä kertaa suurempi maksu YLEn rahoittamiseksi kuin tavallisen palkansaajan osuus. Komiteasta tihkuneiden tietojen perusteella ensiksi sovittiin YLE-maksun suuruus jonkin verran alhaisemmaksi kuin nykyinen TV-lupa. Sen kiertäjiä näyttää kertyvän vuodesta toiseen enemmän, ja nykyisin lupamaksun laiminlyö ehkä 1015 prosenttia tv:n omistajista. Toimikunta päätyi yksimielisesti ehdottamaan, että ne yrittäjät, joiden yrityksen liikevaihto ylittää 400 000 euroa, maksavat paitsi omakotitaloutensa YLE-

maksun myös kolme muuta samansuuruista lisämaksua. Keskustelun kiihtyessä suhdetta muutettiin siten, että yli miljoonan euron liikevaihdosta menisi vähän suurempi ja vähän pienempi sen alapuolelle jäävien yritysten liikevaihdosta. Juridisesti asia on mielenkiintoinen. Yrittäjä jakaa yritysvarallisuuden ja oman siviilivarallisuuden osakeyhtiöllä, joka takaa konkurssitilanteessa oman asunnon ym. säilymisen rahoittajien ulottumattomissa. Kun YLE-maksu olisi suoraan riippuvainen liikevaihdosta, eikä yhtiön taloudellisesta tuloksesta, ollaan jo arveluttavalla tiellä. Veronkantokykyä ei tällöin oteta huomioon ja joissakin tapauksissa nelinkertainen YLE-maksu on yrittäjän kotitaloudelle, jonka yritys liikevaihdosta huolimatta tekee tappiota, aikamoinen taakka. Tarvittaessa se joudutaan jopa rahoittamaan lisävelkaa ottamalla. Kun kaikki puolueet yleensä esiintyvät yrittäjien lämminhenkisinä ystävinä, tässä yhteydessä raadollinen todellisuus

paljastui. Yrittäjiä tarvitaan silloin, kun heidän taakakseen voidaan laittaa sellaisia rasitteita, joita ei äänestäjien pelossa haluta heille sysätä. Ei kuulu sivistysvaltioon millään periaatteella perusteltuna. Jos samankaltainen pyrkimys jatkuu myöhemmin, voidaan yrittäjien taakaksi laittaa maksua raaimman mukaan riippumatta, onko yritys ja yrittäjä edunsaajana ylipäätänsä asiassa lainkaan. YLE-maksusta muodostuu erittäin tärkeä periaatekysymys, mikäli rahoitus jää todella mediamaksun varaan alkuperäisen komiteamietinnön mukaisena. Eduskunnassa on kuitenkin huomattava osa kansanedustajista todennut, että parlamentaarinen komiteamietintö on puolihuolimattomasti tehty. Esimerkiksi Yleisradion tehtävä eli yleisen palvelun laajuus jäi kokonaan käsittelemättä. Henkilökohtaisesti olen monelta taholta YLEn sisältä kuullut, että laitoksen oma työehtosopimukset aiheuttavat sen, että 3 300:sta YLE:n työpaikasta voitaisiin helposti karsia 1 000, jos

Puolueet esiintyvät yrittäjien lämminhenkisinä ystävinä. Raadollinen totuus paljastui. Eero Lehti

asioita hoidettaisiin markkinaehtoisesti, kuten alalla toimivat kaupalliset tv:t ja radiot joutuvat kilpailun johdosta tekemään. Nyt YLE halusi ja puolueiden nokkamiehet olivat suosiollisia ilmeisesti YLE:n koston pelossa korvamerkitsemään YLE:lle 480 miljoonaa vuotuista rahoitusta riippumatta, miten YLE omaa talouttaan ja tuottavuuttaan hoitaa. Yrittäjien edunvalvonnan lepsuus asian eri vaiheissa oli nähtävissä. Asiaan ei puututtu riittävän ajoissa eikä riittävän jämäkästi. Nyt yrittäjille ladotusta erityisvelvoitteesta, lisämaksusta, saattaa syntyä ennakkotapaus, ja yrittäjät maksavat monta muutakin maksua korotettuna.

kirje | Heikki Mäkinen, varapuheenjohtaja, Länsi-Turunmaan Yrittäjät

Yksinyrittäjän palkkatuella uusia työpaikkoja ››Yksinyrittäjien palkkatukiko-› keilu aloitettiin kesällä 2007 väestöään eniten menettäneillä alueilla. Seuraavan vuoden alussa se ulotettiin myös äkillisen rakennemuutoksen alueille. Nykyisten säännösten nojalla tukikokeilu on voimassa ensi vuoden loppuun asti. Palkkatuella on saatu luoduksi uusia työpaikkoja, mutta tuen käyttöaste on jäänyt selvästi oletettua pienemmäksi. Vuonna 2008 tukeen varatusta noin 10 miljoonasta eurosta jäi käyttämättä puolet. Viime vuonna tukea käytettiin vain 3,3 miljoonaa euroa. Tuen vähäiselle käytölle on varmasti monia syitä. Koska tuki on voimassa vain osassa maata, siitä ei ehkä ole osattu tiedottaa riittävästi. Tuki on ehkä myös kohdistunut liikaa vain sellaisille alueille, joissa yrittäjillä ei sittenkään ole edes edellytyksiä työllistämiseen. Toisaalta myös tuen myöntämiskriteerit ovat varsin tiukat. Tukea saa enintään kahdeksi vuodeksi ja vain palkattaessa työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, jossa

viikkotyöaika on vähintään 25 tuntia. Tuen määrä on ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia ja toisena vuonna 15 prosenttia työntekijän palkasta. Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo teettää tukikokeilusta tämän vuoden aikana arviointitutkimuksen, jonka tulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Tuen ehtoja pitäisi kuitenkin muuttaa jo nyt, jotta saataisiin konkreettista tietoa muutosten vaikutuksesta tuen käyttöön. Muussa tapauksessa tutkimuksessa joudutaan vain arvailemaan tuen alhaisen käytön syitä. Tuki pitäisi ulottaa koko maahan, jolloin siitä tiedottaminen olisi helpompaa. Valtakunnallinen tuki olisi tasapuolisesti kaikkien yksinyrittäjien käytettävissä ja se kohdistuisi sellaisillekin alueille, joissa on paremmat edellytykset työllistämiseen. Mikäli tukea haluttaisiin ohjata huonoimmin menestyneille alueille enemmän, voisi niissä olla käytössä suuremmat tukiprosentit. Tukea tulisi voida käyttää myös määräaikaisiin työsuhtei-

siin ja tuen edellytyksenä olevaa viikkotuntimäärää pitäisi alentaa. Ensimmäinen työntekijä on vain harvoin mahdollista ottaa heti toistaiseksi voimassa olevaan ja kokoaikaiseen työsuhteeseen. Kun tuki on prosentuaalinen osuus työntekijän palkasta, kohdentuisi se oikein myös osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa. Tukiprosentit ja tukiehdot voisivat olla erisuuruisia myös työllistettävän henkilön perusteella. Nuorisotyöttömyyden torjumiseen etsitään juuri nyt konkreettisia keinoja. Yksi keino voisi olla yksinyrittäjän palkkatuki hieman suuremmilla tukiprosenteilla ja sallimalla myös määräaikaiset työsuhteet. Varsinkin ensimmäistä työpaikkaa etsivälle nuorelle määräaikainenkin työsuhde olisi iso apu. Maassamme on yli 150 000 yksinyrittäjää. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on korkea eikä nykyinen palkkatuki madalla sitä riittävästi. Sallimalla tuen käyttö myös osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin voitaisiin kynnystä madaltaa ja samalla helpotet-

Heikki Mäkinen on varatuomari sekä Länsi-Turunmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Varsinais-Suomen Yrittäjien yksinyrittäjätoimikunnan jäsen.

taisiin yrittäjänkin jaksamista ja hyvinvointia. Tuen myöntämiskriteerit on määritelty valtioneuvoston asetuksella, joten niiden muuttaminen on mahdollista tehdä nopeasti. Kun nykyisten tukiehtojen aikana tukea ei ole käytetty lähellekään varattua määrää, ei ehtojen muuttamista voida odottaa ensi vuoden loppuun asti. Talouden elpymisen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta on erittäin tärkeää, että jo varattuja tukirahoja ei jää yhtään käyttämättä.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.


05

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Verotus

Verotili kiristää pinnaa

››Alku ei siis ole sujunut aivan ongel-

mitta. Verohallinnon hankepäällikkö Eija Lönnroth kertoo, mikä palvelussa oikein mättää. Verotili-palvelun myötä oma-aloitteiset verot on tammikuusta alkaen ilmoitettu ja maksettu uuden menettelyn mukaan. Palvelu on käynnistynyt rivakasti ja verotili on käytössä jo 273 340 asiakkaalla. Valvontailmoituksen korvanneita kausiveroilmoituksia puolestaan annettiin maaliskuun aikana yli 310 000 kappaletta. – Annetuista kausiveroilmoituksista yli 70 prosenttia on tullut sähköisesti, Eija Lönnroth Verohallinnosta kertoi Veronmaksajain Keskusliitto ry:n järjestämillä Vero2010-päivillä Helsingissä.

Ei reaaliajassa!

Tuplailmoituksia

Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, henki- ja säästövakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta Tapiola Pankki Oy, rahastot ja varainhoito Tapiola Varainhoito Oy.

Ongelmia on aiheuttanut myös se, että siirtymäaikana tammi-helmikuussa veroja ilmoitettiin ja maksettiin vielä vanhan menettelyn mukaan. Marrasja joulukuun arvonlisäverot ja työnantajasuoritukset ilmoitettiin ja maksettiin siis vielä valvontailmoituksella vanhan ohjeen mukaan. – Tämä on aiheuttanut sekaannusta ja kaikkia mahdollisia virheellisiä ilmoitus- ja maksukombinaatioita on käytetty. Ilmoitukset ovat menneet ristiin ja viite- ja tilinumerot sekaisin. Näitä on nyt selvitelty ja asiakkaisiin on oltu yhteydessä, hankepäällikkö Lönnroth kertoo.

Tuskainen tunnistautuminen Oman lusikkansa soppaan on työntänyt myös Katso-tunniste. Katso-tunniste on vahva tunnistautumismuoto, jolla yritykset tunnistautuvat sähköisiin›

T

u m e ro . . n i l i

asiointipalveluihin ja tunniste muistuttaa verkkopankkitunnuksia. Katsotunnistetta käytetään myös kirjauduttaessa Verotili-palveluun. Yritykset ovat hakeneet Katso-tunnisteita runsain mitoin, minkä vuoksi Katso-palvelu ja puhelinneuvonta ovat ruuhkaantuneet ajoittain. – Katso-palvelu ylikuormittui pahoin alkuvuodesta. Olemme saaneet asiasta paljon palautetta. Muutenkin Katso-palvelua on moitittu vaikeaselkoseksi. Olemme pyrkineet lisäämään ohjeistusta, mutta on pakko myöntää, että emme onnistuneet Katso-asiassa kovin hyvin, Lönnroth pahoittelee.

Kivi, sakset… PAPERI! Hankepäällikkö Eija Lönnroth myös muistuttaa, ettei sähköinen asiointi ole pakollista: paperillakin voi veronsa ilmoittaa. – Paljon on tullut huolestuneita kyselyitä yrittäjiltä, että onko nyt pakko hankkia Internet-yhteys ja siirtyä sähköiseen asiointiin. Ei ole. Paperillakin voi toimia, mutta pitää muistaa, että paperi-ilmoituksen on oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivä, kun sähköinen ilmoitus jätetään 12. päivään mennessä. Tiliotteen saan aina postitse ja siitä voi tarkistaa tilin tilanteen. Lönnroth kuitenkin suosittelee sähköistä asiointia. – Myöhäisempi palautuspäivä toimii ikään kuin porkkanana sähköisesti ilmoituksia jättäville, Lönnroth kuvaa.

a

o s t

oi n

me

ti...

ro

.

Hermot menee! Verotilin käyttöönotto ei ole sujunut ongelmitta. Harmaita hiuksia yrittäjille ovat aiheuttaneet ainakin Katso-tunnus, tuplailmoitukset, väärinymmärrykset ja ruuhkautuneet alv-palautukset. Nopeita toimia kaivattaisiin, viestittävät yrittäjät Verohallinnolle.

Virheellisiä verovelkoja Myös Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin on törmännyt päivittäin yrittäjien ongelmiin Verotilin kanssa. Grekinin mukaan tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa arvonlisäverojen palautukset, jotka ovat jumissa verohallinnossa. – Jos yrityksellä on palautettavia arvon-› lisäveroja esimerkiksi 20 000 euroa ja työn-› antajasuorituksia 10 000 euroa, ei sen tarvitse maksaa työnantajasuorituksia. Arvonlisäveropalautusten pitäisi kuitata ne. Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan ”maksamattomat” työnantajasuoritukset ovat kirjattu verotilille huomautukseksi puuttuvasta saldosta, Grekin selvittää. – Kyseessä ei ole siis mikään oikea verovelka ja esimerkkiyritys on toiminut täysin ohjeiden mukaan. Ongelma johtuu siitä, että arvonlisäverojen palautusten käsittely on ruuhkautunut verohallinnossa, hän jatkaa. Ulosotto ja protestilista? Verohallinnon tavoite oli, että palautusten käsittely saisi kestää enimmillään kolmesta neljään viikkoa. Tavoiteajoissa ei ole pysytty. – Käytäntönä Verotilissä on, että negatiivisista saldoista huomautetaan kahdessa Verotilin tiliotteessa, jonka jälkeen summa lähtee automaattisesti ulosottoon ja yritys protestilistalle. Aluksi pahin pelko olikin, että

jos tämä neljän viikon käsittelyaika venyy › esimerkiksi kahdeksaan viikkoon, niin virheellisesti verovelkainen yritys joutuisi käytännön mukaan ulosottoon, Grekin kuvailee. – Nyt verohallinto on kuitenkin ilmoittanut, ettei perintään tai ulosottoon ei siirretä, jos käsittely on kesken, hän sanoo.

Ongelmallinen oikaisu Kun verotili näyttää miinusta, näyttää verovelkatodistuskin rumalta. Yrittäjät ovatkin hoputtaneet verottajaa päätöksentekoon. – Ne, jotka ovat osanneet painokkaasti vaatia päätöksiä, ovat ne lopulta saaneet. Päätöksen saamisesta menee kuitenkin noin viikko ennen kuin virheellinen verovelkatilanne näyttää puhtaalta. Tilaajavastuulaki edellyttääkin osaa yrityksistä toimittamaan säännöllisesti tilaajalle todistuksen yrityksen veroveloista ja Verohallinnosta on myös mahdollista pyytää todistusta, siitä ettei verovelkaa todellisuudessa ole. – Uuden todistuksen voi pyytää, mutta ikävä kyllä se maksaa kymmenen euroa. Muutenkin verotilin aiheuttamat kysymykset ja huomautukset ovat kasvattaneet yritysten puhelinlaskua ja kiristäneet pinnaa, sillä yhteyttä Verohallintoon on ruuhkan vuoksi ollut vaikea saada, Grekin harmittelee.

”Vanha, jääräpäinen verokarhu” Yrittäjien kommentteja Verotilistä yrittajat.fi-verkkosivuilla.

V i i t e nu

As i

Pakko myöntää, että emme onnistuneet Katso-asiassa kovin hyvin. Eija Lönnroth

.

...

..

Sähköiseen asiointiin siirtyminen ei kuitenkaan ole sujunut aivan ongelmitta. – Verotilillä asioidessa pitää muistaa, että tili toimii aina vähintään kahden päivän viiveellä. Asiakas ei siis voi maksaa veroja omassa verkkopankissaan ja mennä sen jälkeen heti katsomaan Verotili-palveluun, ovatko maksut tilillä oikein. Ne eivät vielä näy siellä. Samoin on ilmoitusten laita. Palvelu ei ole koskaan reaaliaikainen. Tämä on herättänyt epäselvyyksiä ja maksuja on maksettu useaan kertaan, Lönnroth kertoo. – Viive johtuu siitä, että maksuaineisto siirtyy pankeista yön aikana Verohallintoon, jonka jälkeen aineistoa aletaan siirtää Verotileille. Vaikka maksu viipyy matkalla, kirjataan se kuitenkin aina sille päivälle, milloin asiakas sen on maksanut, Eija Lönnroth selvittää. Lönnrothin mukaan on myös syytä huomata, että valtion tilipankit ovat Nordea, Sampo Pankki ja Pohjola Pankki. Muista pankeista tulevat maksuaineistot siirtyvät ensiksi valtion tilipankkeihin ja vasta sitten tiedot välittyvät Verohallintoon, joten näistä pankeista maksut siirtyvät verotilille vielä hitaammin.

Myös tekniikka on aiheuttanut ongelmia. – Joissakin sähköisissä ilmoittamispalveluissa on ollut tekninen häiriö, ja palvelu on antanut valheellisen virheilmoituksen, kun asiakas on lähettänyt kausiveroilmoituksen. Asiakas on tietenkin luullut, että ilmoitus ei ole mennyt perille, ja lähettänyt sen uudestaan. Jokaisen uuden ilmoituksen myötä maksettavan veron suuruus on kasvanut. Lönnrothin mukaan tuplailmoitukset on sittemmin kuitenkin oikaistu ja ilmoitinpalveluoperaattorit ovat korjanneet järjestelmänsä, jottei vastaavia vaikeuksia enää aiheutuisi.

K

Lotta Tammelin, teksti

futureimagebank

••Viheliäinen Verotili ja tuskastuttava Katso-tunniste! Näin on yrittäjien keskuudessa sadateltu tämän vuoden alussa käyttöön otettua Verotili-palvelua.

Ohjaa ostamaan ulkomailta Satu Grekinin mukaan arvonlisäverojen palautusten ruuhkautuminen aiheuttaa myös muita ongelmia. – Eräskin rakennusalan yrittäjä pohti, › ettei hänen ole järkevää ostaa rakennusmateriaaleja Suomesta, kun alv-palautukset kestävät niin pitkään. Hän pohti ostavansa materiaalit, jostakin muusta EU-maasta, jolloin arvonlisäveroja ei käytännössä tarvitse maksaa. Tällöin alv:t eivät vaikuta mitenkään yrityksen kassavirtaan, kun rahoja ei tarvitse ”kanittaa” pitkäksi aikaa valtiolle, Grekin kertoo. – Tilanne siis kannustaa ostamaan esimerkiksi juuri rakennustarvikkeita ulkomailta, mikä heikentää kotimaisten yrittäjien tilannetta entisestään, hän muistuttaa.

Ratkaisua etsitään Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin ihmettelee, miten Verohallinnossa ei oltu varauduttu tämänkaltaiseen tilanteeseen. Hän on ollut yhteydessä Verohallintoon, jossa vaikeaa tilannetta on pahoiteltu ja tilanteeseen on luvattu parannusta. – Verohallinnossa ollaan kyllä tietoisia ongelmista ja siellä pohditaan nyt, miten asiat korjataan, Grekin kertoo.

Yritin ensimmäistä kertaa maksaa alvia Katso-tunnisteilla perjantaina 12.3.2010, mutta tunnisteet eivät toimineet. Puhelinpalvelu ei myöskään vastannut, jotta olisin saanut apua. En ehtinyt jatkaa leikkimistä perjantaina, joten asian selvittely jäi maanantaihin. Jouduin maanantaina hakemaan uudet tunnisteet ja sain alv:n maksettua. Seuraavalla viikolla sain verottajalta karhukirjeen 0,89 euron myöhästymiskorosta ja uhkauksen ulosottokelpoisuudesta. ONKO TÄSSÄ MITÄÄN JÄRKEÄ? Postimaksun jälkeen ei taida paljon jäädä karhulle kukkaroon. Anonymous

Minäkin tein tämän virheen, että vahingossa maksoin Verotilille joulukuun alv:n. Verottaja todellakin otti yhteyttä: lähetti maksumääräyksen ja yli kahdensadan euron koron maksettavaksi! Olen maksanut velvoitteeni aina päivälleen ja pistää niin vihaksi. Tilitoimisto selvitteli asiaa, mutta en ole vieläkään saanut vastausta, miten asia korjataan. Kyllä verottajalla pitää olla siirtymävaiheen järjestelmä, etteivät yrittäjät joudu tästä muutoksesta kärsimään. Verottaja otti yhteyttä

Verotilin tiliote on vaikealukuinen. Lisäksi sen sovittaminen kirjanpidon aikajaksoon on vaikeaa, kirjanpitohan tehdään kuukausitasolla. Verotiliin on ehdottomasti saatava verkkopankkipainike, josta voi käydä halutessaan maksamassa puuttuvan osuuden omassa pankissaan tai tulostusmahdollisuus valmiille tilisiirrolle. On aika hankalaa poimia saldosumma, verotiliviite ja verottajan pankkitilinumero paperille maksua varten. Näin muutkin verkossa toimivat. Verotili

Tässä verotili-asiassa ja Katsotunniste jutuissa vanha, jääräpäinen verokarhu on taas kömpinyt pesästään. Hetken jo tuntui, että verohallinnon palveluissa olisi siirrytty palvelevaan, asianmukaiseen toimintaan. Uudistus näytti taas kerran, miten kankeaa ja joustamatonta on, kun ensin itse epäonnistutaan uudistuksien rakenteissa ja syyttömät asiakkaat joutuvat kaikenlaisten korkojen ja sakkojen maksajiksi asioista, joihin eivät ole millään tavalla osallisia. HEI HALOO, OLISI JO AIKA TULLA NYKYPÄIVÄÄN.

Tapiola privaTe keskiTTyy olennaiseen.

sinun eTuusi.

Tapiola Private -varainhoidossa et maksa varainhoitopalkkiota, jos emme pääse yhdessä asetettuun tavoitteeseen.*) Nyt tarjoamme myös erityisesti omistajayrittäjälle suunnattua palvelua. Se yhdistää kiitetyn varainhoidon ja verotehokkaat ratkaisut yrityksesi ja perheesi hyväksi. Jätä yhteydenottopyyntö: puh. 01019 5102 (ma–pe klo 8–20) tai private@tapiola.fi. Tutustu palvelulupauksiimme: tapiolaprivate.fi.

*)Edellyttää täyden valtakirjan varainhoitoa. Alkaen 100 000 euroa.

Kyllästynyt


06

Nro 4 • Huhtikuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Teemu Lehtinen odottelee vilkkaita verovaaleja

••Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja uskoo, että veroremontti nousee ensi kevään eduskuntavaalien pääteemaksi. Timo Sormunen, teksti ja kuva

Pelkkä ale ei auta

››Lopullisen

Polttoainetta tarjoaa myös Hetemäen verotyöryhmälle annettu aikataulu, jossa armonaika tikittää loppuun vuoden vaihteessa. Työryhmän linjausten pohjalta seuraava hallitus saa urakakseen nikkaroida mahdollisimman kattavan verouudistuksen, joka on lajissaan ensimmäinen liki 20 vuoteen. – Edellinen isompi verouudistus tehtiin heti edellisen laman jälkeen vuonna 1993. Jokainen varmaan tunnustaa, että maailma on muuttunut sen jälkeen melkoisesti, Lehtinen huomauttaa. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla kajahtivat Etelärannasta ilmoille Elinkeinoelämän keskusliiton verotavoitteet. Niissä viesti oli kaikin puolin selkeä. Verojen kiristämiseen ei ole missään kohtaa varaa, mikäli Suomessa halutaan turvata menestyvä yritystoimin-

muotonsa veroremontti saa hallitusohjelmassa, mutta Teemu Lehtisen mielestä paras balanssi löytyy kulutuksen ja pääomaverotuksen pienestä kiristyksestä sekä yhteisöveron ja ansiotulojen verokevennyksistä. Kuluva kevät on ollut vilkkaan verokeskustelun sävyttä-› mä. Osansa on ollut myös edelleen varsin synkältä näyttävällä suhdannetilanteella, joka on rohkaissut niin tutkijoita, etujärjestöjä kuin politiikantekijöitä esittämään nykyistä toimivampia veromalleja. Käytännössä peistä on taitettu viime kuukausina siitä, millaisella yhtälöllä voitaisiin välttyä ansiotulojen ja toisaalta myös yritysverotuksen liian kivuliailta kiristyksiltä. Ajoittain kipakaltakin kuulostavan kinastelun taustalla on silti varsin yhteneväinen näkemys siitä, että nykymalli on tullut auttamatta tiensä päähän ja verotus kaipaa täkyjä, jotka kannustavat aiempaa enemmän työntekoon ja yrittämiseen. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja ja muun muassa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmässä istuva Teemu Lehtinen on seurannut viime kuukausina virinnyttä keskustelua tyytyväisenä. Vaikka kaikki kannanotot eivät välttämättä ole olleet linjassa miehen omien näkemysten ja laskelmien kanssa, on useimmissa ollut hyvää evästä jatkopohdintoja varten. – Minusta on todella hyvä, että verotuksesta keskustellaan jo tässä vaiheessa näin vilkkaasti. Toivottavasti keskustelu tästä vain kiihtyy, sillä ensi kevään eduskuntavaaleissa verotus tulee nousemaan yhdeksi pääteemaksi. Itse sanoisin niitä suorastaan verovaaleiksi, Lehtinen myhäilee.

Vaateisiin yrityksen tuotekehityskulujen erillisestä verovähennysoikeudesta hän suhtautuu kuitenkin nihkeästi. – Kannattaa huomata, että siihen on henkilöstökulujen kautta mahdollisuus jo nyt. On parempi alentaa yhteisöverokantaa kuin nakertaa veropohjaa uusilla vähennyksillä, Lehtinen huomauttaa. Carry Back -järjestelmälle, joka antaisi yrityksille mahdollisuuden vähentää tappioita edellisten vuosien tuloksista, välähtää sen sijaan vihreää valoa. – Tässähän kyse on lopulta nollasummapelistä, jossa valtiokaan ei menetä verotuloja. Järjestelmän akuutein tarve näyttäisi kuitenkin tällä erää olevan jo ohitse.

Teemu Lehtinen ››Ikä: 48 v ››Koulutus: Valt.tri, DI ››Työura: Asuntohallitus; toimis-

Yleinen arvonlisäverokanta voitaisiin nostaa 25 prosenttiin, jolloin se olisi sama kuin muissakin Pohjoismaissa. Teemu Lehtinen

ta, yritysten työllistämishalut ja ylipäätään kilpailukyky. Yritysten yhteisöverokanta tulisi EK:n mielestä laskea 20 prosenttiin, energiaveroja olisi alennettava, ylin marginaaliprosentti rajattava 50 prosenttiin ja pääomaverotuksen nykyinen 28 prosentin taso säilytettävä ennallaan. Vaikka EK:n esitys on äkkiseltään luettuna varsin yksipuolinen, ei Lehtinen suinkaan ammu sitä yhdellä laukauksella alas. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Etelärannan tarjoama veroyh-

toinsinööri (1987–1989) Valtiovarainministeriö; nuor. finanssisihteeri (1989–1990) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus; erikoistutkija (1990–1993) Valtiovarainministeriö; vanh. finanssisihteeri (1993) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus; erikoistutkija (1993–1994) Veronmaksajain Keskusliitto; tutkimuspäällikkö (1994–1997) Veronmaksajain Keskusliitto; toimitusjohtaja (1997– ) Ollut mukana lukuisissa erilaisissa verotyöryhmissä

Teemu Lehtisen mielestä ansiotulojen verotusta pitää pystyä keventämään kaikilla tulotasoilla. Se on paitsi palkansaajan myös yrittäjän etu ja kannustin. tälö pysy balanssissa pelkillä kevennyksillä. Myös yksittäisiä kiristyksiä tarvitaan. – Suunta pitää olla entistä selkeämmin kulutuksen ja ympäristövaikutusten verotuksessa. Kevennyksiä voidaan sitten tehdä esimerkiksi ansiotulopuolella ja yhteisöverokannassa, listailee Lehtinen. Hänen omissa laskelmissaan yritysverotuksen tasapainoisin malli löytyisi pääomaverotuksen pienestä kiristyksestä ja yhteisöveroprosentin vastaavasta laskusta. Ansiotulojen verotuk-

sen keventäminen toimisi sekin yhtenä yrittämisen kannusteena. – Minusta pääomatulojen veroprosentti voisi olla 30 ja yhteisövero nykyisen 26 prosentin sijaan esimerkiksi 22 prosenttia. Yleinen arvonlisäverokanta voitaisiin nostaa 25 prosenttiin, jolloin se olisi sama kuin muissakin Pohjoismaissa, Lehtinen ynnäilee.

Osinkoverotus uusiksi Viime vuosien kuuma peruna eli osinkojen verotus olisi niinikään

yksinkertaistettava, vaikka se nykymuotoisena onkin kannustanut pk-yrityksiä vahvistamaan taseitaan. Järjestelmässä on kuitenkin rakenteellisia ongelmia, jotka Lehtisen mielestä pitäisi tässä yhteydessä korjata. Listaamattomien yhtiöiden 90 000 euron ”osinkoraja” on ollut alun perinkin keinotekoinen, joten se joutaisi poistettavaksi. Myös kevyempään osinkoverotukseen oikeuttava 9 prosentin tuotto on korkea, joten sitä voisi samalla alentaa.

Tuhannen euron tuntumassa olevat pikkuosingot Teemu Lehtinen vapauttaisi verosta kokonaan. – Jatkossa yrityksen nettovarallisuudesta laskettua normaalituottoa voitaisiin verottaa niin, että yhtiö ja osakas maksaisivat yhdessä pääomatuloveroprosentin verran. Jos 35 prosenttia osingoista olisi verotettavaa tuloa, niin yhtiön ja osakkaan lopullinen verorasite jäisi 30 prosentin tuntumaan, mikäli yhteisövero olisi 22 ja pääomavero 30 prosenttia.

››Perhe: Naimisissa, kolme lasta ››Harrastukset: Ruoanlaitto,

polkupyörälenkkeily, elokuvien ja kulttuuripalvelujen kuluttaminen

Rakennusalalle lisää paikallista sopimista Rakennus- ja maalausalalle sovittiin kokeiluluontoisesti liukuva työaika. Paikallisesti on mahdollista sopia, että työntekijä ryhtyy noudattamaan samantapaista liukuvaa työaikaa kuin mikä on perinteisesti ollut käytössä esimerkiksi valtion ja kuntien virastoissa. Rakennusliitto ry:n mukaan missään päin Eurooppaa ei liene rakennusalalla käytössä vastaavaa järjestelmää eikä sitä ole myöskään Suomessa millään teollisuusalalla. Kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimuksia ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty osapuolten päättävissä elimissä. Kaikki rakennusalan sopimukset noudattavat samaa linjaa eli ne ovat kaksivuotisia. Palkankorotus on sovittu toistaiseksi vain ensimmäisen vuoden osalta ja se noudattaa teollisuuden yleistä linjaa. Vuoden 2010 palkankorotus tulee voimaan 1.5.2010 ja sen suuruus on 1 %.

Sairaankuljetusyritykset verkostoituvat Pohjois-Suomessa Sairaankuljetusyritykset verkostoituvat Pohjois-Suomessa pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kainuun Sanomat kertoo Sairaankuljetusyritysten olevan huolissaan siitä, että muuallekin maahan leviää Kainuun hallintomalli, jonka vuoksi alan pienet yritykset maakunnassa ovat lopettaneet toimintansa. Monet yritykset ovat liittyneet QTeam-verkostoon, johon kuuluu valtaosa Oulun ja Lapin läänin yksityisistä sairaankuljetusyrityksistä. QTeamissa on mukana 24 sairaankuljetusyritystä, joilla on 50 ambulanssia ja 150 ensihoidon ammattilaista. QTeamverkosto pyrkii laskemaan kustannuksia ja tehostamaan toimintoja.

Tunnetko työntekoa tehostavat hakupalvelumme? Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

Yrittaja_sanomat_Finder_380x255mm.indd 1

23.4.2010 9.47


07

Nro 4 • Huhtikuu 2010

päättäjät yrittävät

Martti Pallari:

Opiskelijoiden tuloa työmarkkinoille voidaan nopeuttaa Kun raha ei riitä

T

aloudellisesti hyvinä aikoina oli tapana sanoa, että kyllä yhteiskunnalla rahaa riittää. Riippuu vain poliittisesta tahdosta mihin sitä käytetään. Rahojen riittävyydestä retostetaan harvemmin nyt, kun julkisen talouden kestävyysvaje talouskriisin runtelemassa isänmaassa on uponnut kaiken kansan tietoisuuteen. Ensi vaalikauden puheenparsi on toinen. Rahaa on niukasti ja siitäkin suuri osa velaksi otettua. Riippuu poliittisesta tahdosta mihin rahaa ei käytetä, mistä säästetään ja mistä ei. Tämä oli pelin henki myös, kun eduskunta käsitteli tulevien vuosien valtiontalouden menokehyksiä. Vain perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner varoitti asettamasta valtion menokattoa liian matalalle.

M

•••

uissa eduskuntaryhmissä oltiin enimmäkseen sitä mieltä, että edessä on vääjäämättä säästöjä, veronkiristyksiä ja ns. rakenteellisia uudistuk-

sia. Rakenteellinen uudistus olisi esimerkiksi eläkeiän nostaminen. Aiheesta nousikin koko kehyskeskustelun kuumin kysymys. Keskustelua edeltäneenä päivänä oli nimittäin vuotanut julkisuuteen, että hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keskusteluissa olisi noussut sille ajatus ns. eläkeleikkurista. Sen mukaan eläkettä leikataan, jos lähtee eläkepäiville ennen 65 vuoden ikää. Nykyisestä 63-ikävuoden jälkeen lankeavasta eläkkeen superkarttumasta oltaisiin tekemässä superleikkuri. Valtion talouden kehyskeskustelu kuivuikin paljolti tivaamiseksi, onko tällaisia suunnitelmia vai eikö ole. Ei ole, vakuutti valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Samaa mieltä oli pääministeri Matti Vanhanen, ei ainakaan vielä. Vanhanen paheksui sitä, että hyviä ideoita aletaan ammuskella alas keskeneräisinä. Vanhanenhan on aiemminkin ollut sitä mieltä, ettei keskeneräisiä asioita saisi repostella. On parempi panna kansa tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

E

•••

nsi vaalikauden lopussa Suomessa on väestön ikääntymisen vuoksi noin 100 000 työikäistä vähemmän kuin nyt korjaamassa laman vaurioita. Kuten esimerkiksi maksamassa takaisin 110 miljardiin euroon nousevaa valtionvelkaa. Kehyskeskustelussa ei kuultu näkemyksiä siitä, miten talouden tasapainotus tapahtuu. Aihe ei ollut suosittu, koska vuoden päästä edessä siintävät eduskuntavaalit. Oppostio kyllä tivasi hallitukselta leikkauslistoja (”mieluummin ennen vaaleja, kiitos”). Hallitus ei yllytyshulluuteen sortunut.

S

Työryhmä ehdottaa noin 50 toimenpidettä, joiden avulla opiskelevat nuoret saataisiin työmarkkinoille nopeammin. Kaksi vaikuttavinta keinoa on kuitenkin rajattu ehdotusten ulkopuolelle, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallari. Opetusministeriön työryhmä pohti koulutusjärjestelmään tehtäviä muutoksia, joilla nopeutetaan opintoja ja aikaistetaan nuorten työmarkkinoille tuloa vähintään yhdellä vuodella. Työryhmän ohjausryhmään kuulunut Martti Pallari kommentoi kahta työryhmässä käsiteltyä asiaa.

Pallari kertoo, että nopeasti ja hyvin arvosanoin eteneville opiskelijoille ehdotetaan maksettavaksi stipendejä. Stipendit ovatkin työryhmän ainoa ehdotus opiskelijoiden kannustimiksi.

Kannuste opintotukeen – Sen sijaan opintotukeen sisällytettävät kannustimet olisivat olleet vaikuttavuudeltaan moninkertaisia stipendeihin verrattuna. Työryhmä rajasi itse opintotukikysymykset työskentelynsä ulkopuolelle, koska niitä asioita pohtii toinen työryhmä.

lin ensimmäisessä osuudessa eli Karkea Jauhin -vaiheessa mu-› kana on joukko osallistujia Kanta-Hämeen alueelta: mm. metallialan pk-yrityksiä ja muita kumppanitoimialojen yrityksiä. Tässä vaiheessa toimintamallia on tarkoitus tuottaa suuri määrä ideoita, joista osa viedään ”jauhettavaksi” seuraavaan vaiheeseen eli Hieno Jauhimeen. Hieno Jauhimessa kumppaniyrityksistä sekä valikoiduista asiantuntijoista koottu ryhmä työstää ideasta jatkokehittämisprosessia varten uutta tuote- tai palveluaihiota. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Hankkeen päärahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto. www.hamk.fi/jauhin

Ensin kokous, sitten Tallinnaan Viking XPRSsin risteilypaketti Suomenlahdella tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää tehokas kokouspäivä minilomaan Tallinnassa. Vain reilun työpäivän mittainen risteily Helsingistä Tallinnaan on erinomainen vaihtoehto yhdistää asiakastilaisuus tai kokous pikaiseen irrottautumiseen työpaikan arjesta. Laiva lähtee Helsingistä klo 11.30 ja saapuu takaisin Katajanokalle klo 20.30. Välissä on neljän tunnin pysähdys Tallinnassa. – Olemme panostaneet XPRSissä my��s kokousasiakkaisiin. Laivalla on oma kokousosasto, jossa on yhdeksän erilaista ja muunneltavaa kokoustilaa. Suurin ryhmä, joka mahtuu kerralla kokoustamaan, on 160 henkeä, kertoo myyntipäällikkö Mikael Wahtera ja lisää, että sopivia kokoustiloja löytyy myös pienille seurueille. Wahtera painottaa, että kokouskannelle on pääsy vain kokousvierailla. Tämä takaa rauhallisen kokouksen.

Kokoushenkilökunta vastaa sujuvuudesta Kokousvieraista huolehtii koko matkan ajan kokoushenkilökunta. – Kokoushenkilökunta varmistaa, että kokous sujuu niin kuin asiakkaan kanssa on sovittu. He ottavat vieraat vastaan, ohjaavat oikeaan kokoustilaan, varmistavat, että tilattu tekniikka on esillä ja katsovat, että sovitut tarjoilut tulevat ajallaan. Kaksi vuotta vanhan laivan kokoustekniikka on huippuluokkaa. Ja kaikki kokouksessa tarvittavat laitteet kuuluvat kokouspaketin hintaan. Kokousisäntä Sami Sintosen mukaan laivalla järjestetty kokous on hyvä tapa pitää porukka kasassa vaikka koko risteilyn ajan. – Esimerkiksi hotellissa järjestettävässä kokouksessa osa porukasta saattaa hävitä paikalta jossain vaiheessa kokousta. Täällä sitä mahdollisuutta ei ole. Yleensä kokousosastolla kokoustetaan menomatkan

atujen saarelta Islannista pöllähtänyt savupilvi onnistui sotkemaan hieman myös eduskunnan aikatauluja, kun maatalouspoliittisen selonteon palautekeskustelu jouduttiin siirtämään. Selonteosta mietinnön laatineen maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) että varapuheenjohtaja Pertti Hemilä (kok.) olivat jääneet satimeen tuhkapilven taakse Euroopan toiselle laidalle. He olivat EU:n maatalousvaliokuntien johtajien kokouksessa Madridissa, eikä matka kotiin taittunut käden käänteessä. Eduskunnan puhemiesneuvosto oletti maatalousvaliokunnan kaksikon ilmestyvän kotimaan kamaralle viikon sisään ja siirsi maatalouspoliittisen selonteon käsittelyä viikolla.

M

opintotuki olisivat kaksi vaikuttavinta keinoa, joilla nuorten tuloa työmarkkinoille voidaan nopeuttaa. – Työryhmä teki kaikkiaan puolensataa ehdotusta. Käytännön toteutuksesta riippuu, saavutetaanko työryhmän asettamat tavoitteet. Ehdotusten kantavana ajatuksena on mm. koulutuksen laajuuksien tarkistaminen suhteessa yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Joidenkin tehtävien kelpoisuusvaatimuksia tulisi tarkistaa. Työryhmä korostaa tavoitteellisen opinto-ohjauksen tärkeyttä.

Hämeen ammattikorkeakoulun hankkeessa kehitetään toimintamalli, jossa edistetään erityisesti metallialalla toimivien pk-yritysten tuotekehityksen alkupään toimintaa. Jauhin – konseptitasolta tuoteaihioksi -hankkeen tarkoituksena on synnyttää uusia idea-aihioita pk-yritysten tuotekehitykseen maksuttomasti. Hankkeessa tuotetaan toimialakohtaista informaatiota metallialan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kun syntynyt ideaaihio saadaan dokumentoiduksi, on helpompi aloittaa keskustelut tuotekehityksen, kaupallistamisen tai rahoituksen asiantuntijan kanssa. Jauhin-toimintamalli koostuu kahdesta osiosta. Toimintamal-

ILMOITUS

•••

ajan. Paluumatka on varattu vapaalle yhdessäololle, mutta jos asiakkaalla on tarvetta pitkään kokoukseen, voi kokoustiloissa viihtyä vaikka koko risteilyn ajan.

Tarjoilut toiveiden mukaan Laivamatka XPRSillä Tallinnaan kestää kaksi ja puoli tuntia. Tämän ajan voi ainakin toiseen suuntaan käyttää tehokkaaseen kokoustamiseen. – Kokouspakettiimme kuuluu laivan Bistro Buffet -ravintolan maukas noutopöytä joko meno- tai paluumatkalla. Toiseen suuntaan matkattaessa ehdotammekin asiakkaille lounaan yhdistämistä kokoukseen. Henkilökuntamme kattaa tilauksesta runsaan ja täyttävän salaattibuffetin valmiiksi kokoustilaan. Näin ajan voi käyttää tehokkaasti hyödyksi. 15 euroa/hlö maksavaan kolmen salaatin buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Kokousosastossa on mahdollista järjestää myös mieleenpainuva cocktail-tilaisuus. – Entinen business-lounge on varattavissa maksimissaan 50 hengen seurueiden yksityistilaisuuksiin. Siellä voi järjestää tyylikkäitä cocktail-tilaisuuksia, asiakastilaisuuksia tai vaikka tuotteiden lanseeraustilaisuuksia. Tilasta on upeat näkymät merelle. Tilaisuuden tarjoilu mietitään aina yhdessä asiakkaan kanssa tilaisuuden luonteeseen sopivaksi.

Monipuoliset oheispalvelut

•••

yös oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) joutui tuhkapilven saartamaksi sillä seurauksella, ettei hän ollut eduskunnassa puolustamassa kiisteltyä lakiesitystä avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Portugalista koti-Suomeen köröttelevässä pikkubussissa istuvalta ministeriltä jäi kuulematta mm. kristillisdemokraattien vakava huoli siitä, miten oikean avioliiton asema ja suosio kärsii, kun avoliitossa heikommassa taloudellisessa asemassa oleva voi saada eron sattuessa korvausta yhteistalouteen tuomastaan panoksesta.

Martti Pallarin mukaan olisi myös toinen keino, joka vaikuttaisi opintojen kestoon, nimittäin opintojen maksullisuus. Työryhmä esittää raportissaan viisi mallia, joissa käsitellään opintojen maksullisuutta tai maksuttomuutta. – Työryhmä ei esitä kuitenkaan nykyisestä maksuttomasta koulutuksesta luopumista, koska asia on linjattu maan hallituksen ohjelmassa ja viimeksi yliopistolain kokonaisuudistuksessa. Pallarin mukaan opintojen vähäinen maksullisuus ja nopeaan valmistumiseen kannustava

HAMK tarjoaa apuja tuotekehitykseen ja ideointiin

15 euroa/hlö maksavaan, kolmen salaatin maukkaaseen buffettiin sisältyy myös kahvi, tee ja viinit. Salaatit ovat ruokaisia, joten ne vievät isommankin nälän.

Viking XPRS on vain kaksi vuotta vanha laiva, ja se näkyy kaikessa. Sisustus on tyylikäs ja tunnelma viihtyisä. Kokousosaston lisäksi laivassa on muun muassa iso tax free -myymälä, Blue Deli Take Away Café & Grill, Bistro Buffet, tanssiravintola ja tunnelmallinen pubi. Kesällä elämä levittäytyy aurinkokannelle. Kesäaikaan kannella voi nauttia auringon ohella grilliruokaa. Tämän kesän erikoisuutena tulee olemaan erilaiset hampurilaiset. Jälkiruuaksi

Viking Linen myyntipäällikkö Mikael Wahtera esittelee XPRSin upeita kokoustiloja. Ikkunoista on esteetön näkymä merelle.

kaavailtu mascarponella ja mansikoilla täytetty, munkkitaikinasta tehty hampurilainen saa veden herahtamaan kielelle. – Olemme panostaneet ruokaan. Jokaisessa ravintolassa on mahdollista tilata juomien lisäksi myös pientä suolaista. Esimerkiksi pubissa on tarjolla erilaisia makkaroita, Wahtera kertoo. Erityisesti panostus näkyy Bistro Buffetin notkuvassa seisovassa pöydässä. Se poikkeaa selkeästi normaaleista laivojen seisovista pöydistä valikoimallaan. XPREssin food and beverage manager Juha Maunula kertoo, että noutopöydän valikoima on selkeästi nuorekkaampaa ja kevyempää kuin esimerkiksi muiden Viking Linen laivojen. – Meillä on ensin salaatit, sitten tulevat kalat, äyriäiset, lihat ja avokeittiön lämpimät ruuat. Ja pöydissä on valmiina Torresin oliiviöljyä ja Balsamicoa.

Tuliaiset kassiin merimyymälästä Paluumatkalla voi hyvän ruuan lisäksi nauttia myös tax free -myymälän laajasta valikoimasta tai vaihtaa vapaalle vaikka Tanssipaviljongissa. Tanssipaviljonki on nimensä mukaisesti tanssiravintola. Sieltä on suurenmoiset merinäkymät, ja elävästä musiikista nautitaan joka päivä ja ilta. – Shopping World -myymälässä on tarjolla kaikkea mahdollista: niin viinejä, hajuvesiä kuin naisten ja miesten kosmetiikkaakin. Valikoimiin kuuluu luonnollisesti myös makeisia, suuri lajitelma juomia sekä koruja, laukkuja ja asusteita, Wahtera listaa.

Helsinki-Tallinna päiväkokous alk. 38 e/hlö Maanantai-lauantai-lähdöt 11.30 Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät. Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* 14.00 Saapuminen Tallinnaan 18.00 Laiva lähtee Tallinnasta 20.30 Saapuminen Helsinkiin. Päiväristeilyn kesto 9 h Sunnuntai-lähdöt 11.30 Laiva lähtee Helsingistä Kokous, kahvit ja hedelmät. Bistro Buffet ruokajuomineen (puna-/valkoviini, olut, virvokkeet, kahvi/tee)* 14.00 Saapuminen Tallinnaan 16.30 Laiva lähtee Tallinnasta 19.00 Saapuminen Helsinkiin. Päiväristeilyn kesto 7,5 h *Kokous ja Bistro Buffet -vaihtoehtoisesti paluumatkalla. Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä sekä Bistro Buffet ruokajuomineen meno- tai paluumatkalla, kokoustila 2,5 tunniksi, kokouskahvit ja hedelmät.


08

Nro 4 • Huhtikuu 2010

KOSTO

Talous ZORRON

Kansalaiskeskustelua

COMMA IMAGE

Puoli miljoonaa työikäistä on joutilaana, vaikka merkittävä osa heistä haluaisi töihin. Heidän tuotoksensa kansakunnan tulojen luojina on nyt nolla. Kuittauksella ”työllisyyden hoito on lähivuosina tärkeää mutta” kasvutyöryhmä sanoutuu irti paljosta. He kuittaavat itsensä ulos pohtimasta, mitkä riskit ja kannusteet täällä on tarjota työtä. Jos loppuraportti jatkaa väliraportin › linjalla, ei työ ole hyödytön, sillä kansantajuisella esityksellä tuottavuuden ja hyvinvoinnin suhteista on käyttöä taloustieteen peruskurssien oheislukemistona.

•••

asvutyöryhmän rinnalla kasvuteeman ympärillä painii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Kasvuyritysten vähälukuisuus on ollut sektoriministe-› riön ja useamman hallituksen työlistalla pitkään. Mihin on päästy? Esimerkiksi alkavien yritysten kasvuodotukset ovat Suomessa kaikista teollisuusmaista vähäisimmät, vaikka ohjelmia asian korjaamiseksi on ollut väsymiseen asti. Valtiojohdon johtopäätös tästä on, että pystytetään uusi ohjelma. Tämänkertaisen nimi on Vigo. Tavoitteena on ”houkutella julkisen sektorin kannustimilla parhaat, kansainvälisesti kokeneet, yrityskehityksen huippuosaajat kehittämään alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä”. On keksitty ratkaisu: konsultti pelastaa! Haetaan apua mallista, joka on useaan kertaan todettu toimimattomaksi. Yrityskiihdyttämöohjelma Vigoa johtaa TEM, Tekes koordinoi, Finnvera osallistuu ja pääyhteistyökumppaneja ovat – maistelkaamme nimiä – Cleantech Invest, FoodProcessInnovations, KoppiCatch, Lifeline Ventures, Lots ja Veturi Venture Accelerator. Vigo on muuten satamakaupunki Espanjassa, josta muinoin lähdettiin joukolla emigranteiksi Etelä-Amerikkaan. Vieläköhän sinne voisi toimittaa pari laivalastillista?

•••

yön tarjoamisen kannusteista tärkeimpiä on mahdollisuus taloudelliseen hyötyyn. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä valmistelee esitystä yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta ja on hahmotellut neljä vaihtoehtoa. Yrittäjän kannalta ne eivät ole aitoja vaihtoehtoja: työstä, riskistä ja vastuunkannosta mahdollisesti syntyvien voittojen verotusta kiristetään voimakkaasti kaikissa malleissa. Vaihtoehtoja on kuin iltakävelijällä, joka on päätetty ryöstää, mutta vielä ei tiedetä, tapahtuuko se puukolla vai nyrkkiraudalla uhaten. Valmistelutyöstä paistaa omakohtaisen työnantajakokemuksen ja joukkojen innostamisessa vaadittavan osaamisen puute; mutkasta voi päästä parhaiten ulos painamalla kaasua. Ajatellaan yhtiöveroa ja tuijotetaan lukua 19 %. Laskennalliset veromenetykset olisivat tämän vuoden budjettiluvuilla 1,08 mrd/v. Eikö tuolla verokannalla jo tulisi kauan kaivattuja ulkomaisia investointeja ja taloudellinen aktiivisuus kaiken kaikkiaan lisääntyisi niin, että positiiviset kerrannaisvaikutukset huomioiden 50 000 työtöntä työllistyisi? ”Menetetty” miljardi palaisi nettohyötynä julkistaloudelle ja kaupan päälle tulisivat monet inhimilliset hyödyt. Tällä politiikalla edettäessä voisi rinnalla hakea säästöjä esimerkiksi ohjaamalla EU-rakennerahastovaroja yritysten tarpeisiin sen sijaan, että lihotetaan niillä raporttien suoltamiseen erikoistuneita satuilijoita. Vastaavasti voitaisiin leikata kansallisesti rahoitettuja yritystukia. Tai tehtäisiinkö peräti kerralla selvää? Hyvä pääministeri, tehtäisiin yritysveropäätökset – mukaan lukien osinkoverotus – perkaamalla ja järkeistämällä › samassa yhteydessä koko yritystukijärjestelmä. Haettaisiin näin taloudellista pelivaraa sekä poliittiset perus-› telut rohkeille verokannusteille. Ei harjoitettaisi yritysveropolitiikkaa veropolitiikan vaan elinkeinopolitiikan kehyksessä.

Luottokunnan tietoturvavinkit kauppiaille

››Tietomurtotapauksissa

kauppiaan kustannukseksi voivat tulla sekä varastettujen korttitietojen väärinkäyttö että tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määräämät sakot, mikäli voidaan osoittaa, että tietomurto johtui kauppiaan tietojärjestelmän heikosta tietoturvasta. Näin sanoo Luottokunnan kauppias-› palveluista vastaava johtaja Björn Ulander. − Yrittäjät voivat parantaa korttimaksamisen turvallisuutta ja pienentää tietomurtoihin liittyviä liiketoimintariskejä noudattamalla kansainvälisen korttimaksamisen yhteisön, Payment Card Industryn, standardeja.

Yrittäjän vastuulla Aivan kuten muukin yrityksen tietoturva korttimaksamisen turvallisuus on yrittäjän vastuulla, Ulander painottaa. − Kauppiaan tulee varmistaa, että kaikki yrityksen korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet, -järjestelmät, -ohjelmistot ja prosessit ovat tietoturvaltaan PCI-standardin määrittelemällä minimitasolla. Edellinen tarkoittaa, että kaikkien korttimaksuja vastaanottavien on varmistettava maksamisen tietoturvan riittävä taso PCI-tietoturvastandardia noudattamalla, Ulander selventää. − Standardin noudattamiseen liittyvän raportointivelvollisuuden laajuus määräytyy yrityksen vastaanottamien korttitapahtumien vuosittaisen määrän perusteella.

Sanktiot mahdollisia Jos taas esimerkiksi tietomurron yhteydessä todetaan, että kauppias ei ole noudattanut PCI-standardeja, kansainväliset korttiyhtiöt voivat langettaa sak-

››Korttimaksamisen tietoturva-

Kauppiaiden kannattaa panostaa maksamisen turvallisuuteen siksi, että asiakkaat arvostavat turvallista kauppapaikkaa ja jopa valitsevat ostospaikan sen turvallisuuden perusteella.

standardin noudattaminen tarkoittaa kauppiaille sitä, että kaikki korttimaksamiseen liittyvät maksupäätteet, -järjestelmät, -ohjelmat ja prosessit ovat tietoturvaltaan PCI-standardin määrittelemällä minimitasolla.

››Kauppias voi arvioida oman

tarkkana tietoturvan kanssa myös korttimaksamisessa. Kauppiaan kustannukseksi voivat tulla varastettujen korttititetojen väärinkäyttö, tietomurron selvityskulut ja korttiyhtiöiden määrämät sakot.

Björn Ulander

komaksuja, joiden suuruus voi olla kymmenistä jopa satoihin euroihin vaarantunutta korttia kohden, Ulander varoittaa. − Kuluttajien luottamuksen kadottaminen ja maineen menettäminen voivat aiheuttaa myös pysyvää haittaa liiketoiminnalle. Suomessa on sattunut ensimmäinen iso korttitietovarkaus, kun viime helmikuussa paljastuneessa isossa tietomurrossa suuri määrä maksukorttitietoja päätyi rikollisiin käsiin. Tapaus ei Ulanderin mukaan jää välttämättä viimeiseksi. − Maailmalla tietomurtoja sattuu viikoittain, ja rikollisuus hakeutuu aina sinne, jossa on heikoimmin suojauduttu. Suurempien yritysten tietoturva korttimaksamisen osalta on Suomessa hyvällä tasolla, mutta monessa pienessä liikkeessä asiaan pitäisi paneutua nykyistä tarkemmin.

PCI-standardin pääkohdat

››Suojaa tiedot asentamalla palomuuriratkaisu ja ylläpitämällä sitä. ››Älä käytä ohjelmistotoimittajan määrittämiä oletussalasanoja tai muita tietoturva-asetuksia. ››Suojaa tallennetut kortinhaltijatiedot. ››Siirrä kortinhaltijoiden tiedot ja muut luottamuk-selliset tiedot julkisissa tietoverkoissa salattuina. ››Käytä virustorjuntaohjelmistoa ja päivitä se säännöllisesti. ››Kehitä turvallisia järjestelmiä ja sovelluksia sekä ylläpidä niitä. ››Rajoita pääsy tietoihin koskemaan vain niitä, jotka tarvitsevat niitä liiketoiminnallisiin tarkoituksiin. ››Luo jokaiselle tietojärjestelmän käyttäjälle yksilöllinen käyttäjätunnus. ››Rajoita fyysinen pääsy kortinhaltijoiden tietoihin. ››Seuraa ja valvo kaikkea verkkoresurssien ja kortinhaltijoiden tietojen käyttöä. ››Testaa tietoturvajärjestelmät ja -prosessit säännöllisesti. ››Luo työntekijöitä ja alihankkijoita koskeva tietoturvakäytäntö.

Onko meillä kaikki kunnossa?

Mistä tietää, että kaikki on kun-› nossa? Alle miljoona maksukorttitapahtumaa vuosittain vastaanottavalle myymälä-, it-› sepalvelu-, puhelin- tai posti-

myyntikauppaa harjoittavalle yritykselle suositellaan Luottokunnankin nettisivuilta löytyvän itsearviointilomakkeen täyttämistä kerran vuodessa sekä kaikkien yrityksen internetiin yhteydessä olevien järjestelmi-

en tietoturvaskannausta kolmen kuukauden välein. Yli miljoona maksukorttitapahtumaa vuosittain vastaanottavien kauppiaiden tulee tar-› kistuttaa PCI-vaatimustenmukaisuutensa valtuutetulla PCI-

Arvojen muutos selittää kasvuhaluttomuutta

Jouko Lantto, teksti

››Valaisintukkuri, Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren iloitsee, kun Pohjois-Suomen kasvuyrityksen palkinto meni tänä vuonna omalle alueelle Tervolaan. Paakkolan poikien kaltaisia firmoja pitää saada lisää, hän jatkaa, ja kysyy samalla, miksi kasvu ei kiinnosta kaikkia yrittäjiä? − Kasvuhaluttomuus voi olla esimerkki tämän ajan arvomuutoksesta, downshiftingistä, kohtuullistamisesta. Siitä, että perhe ajaa firman ohi ihmisen ajankäytössä. Tai että vapaa-aika ja elämä bisneksen ulkopuolella on tärkeä. Kun yrittäjä alkaa näin arvottaa omia valintojaan, se voi näkyä vaikkapa siten, että yritys tyytyy nykyiseen olotilaansa, Paula Aikio-Tallgren toteaa. − Suomen tulevaisuudesta huolestuneille päättäjille tämä näyttäytyy kasvukielteisyytenä, mikä onkin huono juttu yhteiskunnan kannalta. Rakennejarruja Toinen kasvuyrittäjyyden jarru löytyy yritysrakenteestamme, Aikio-Tallgren sanoo. − Taloutemme on niin monta vuosikymmentä nojautunut suuryrityksiin, ettei meillä ole pien- tai kasvuyrittäjyyttä arvostavaa perinnettä. Kun lamassa ollaan huomattu, ettei uusia Nokioita kasva puissa ja että nykyistenkin suuryritysten säilyttäminen Suomessa on vaikeaa, on käännytty pk-yritys-

ten puoleen, aluejärjestön puheenjohtaja kommentoi. − Kasvakaa, kasvakaa. Nytkö tämä kasvuhalukkuus pitäisi polkaista pystyyn muutamassa kuukaudessa, kun sitä tähän saakka ei ole oikeasti tunnustettu tai tunnistettu? Ulkomaisia firmoja katsomme kuitenkin toisin silmin, Paula Aikio-Tallgren uskoo. Etelä-Euroopan pieniä perheyrityksiä, jotka vuosikymmenet ovat pyörittäneet toimintaa samassa paikassa, voisi luonnehtia kasvuhaluttomiksi, hän jatkaa. − Kun olemme ulkomailla, ihailemme näitä juurevia perheyrityksiä. Kun tulemme kotimaahan, moitimme näitä samantyyppisiä kotimaisia firmoja kasvuhaluttomiksi.

ta, vain ydinosaamiseen keskittyvää. Yrityksiä on tähän saakka luokiteltu lähinnä koon ja toimialan mukaan. − Uusi segmentointikriteeri voi olla yrityksen kasvuhalukkuus. Kasvuhalukkaita yrityksiä löytyy kaikista kokoluokista ja kaikilta toimialoilta. Tämä joukko pitäisi pystyä tunnistamaan ja tarjoamaan sille kannustimia uudella tavalla. Päättäjiltä ja viranomaisilta tämä vaatii uusia tuotteita ja yritysmaailman ymmärrystä, hän toteaa. − Kun selkeästi nähdään, että kasvuyritysten potentiaalit ovat kansainvälisillä markkinoilla, tähän tarpeeseen tulisi vastata uusien rahoitusmallien kautta. Viennin tukemiseen pitäisi kehittää uudentyyppistä valtion riskirahoitusta nykyisten tukien ja avustusten sijasta. Myös ELYkeskusten tuotepaletista pitää löytyä valmiita työkaluja tilanteisiin, jossa juuri perustetulle yrityksille aletaan hakea ostajaa parin vuoden tähtäimellä.

Kannusteet kateissa Kolmas kasvuhaluttomuuden syy löytyy yrittäjyyden kannustimien vähäisyydestä. Kasvuun aidosti vaikuttavia kannustimia ei käytännössä näy, Aikio-Tallgren väittää. − Suunnitelmia on valmiina, yrittäjien toiveet ovat päättäjien tiedossa, mutta poliittiset päätökset ja toimenpiteet puuttuvat. Paineet yritysverotuksen kiristämisestä on tästä yksi esimerkki. Perusteluita tässä taloustilanteessa on mahdotonta ymmärtää.

Tarvitaan ymmärrystä Paula Aikio-Tallgrenin mukaan tulevaisuuden suomalainen yrittäjyys tulee olemaan not-keaa, monimuotoista tai jopa askeettis-

Ulkomailla ihailemme juurevia perheyrityksiä. Kotimaassa moitimme samantyyppisiä firmoja kasvuhaluttomiksi. Paula Aikio-Tallgren

tietoturvatasonsa ja raportoida PCI-standardin noudattamisesta täyttämällä osoitteesta https://www.pcisecuritystandards.org/saq/index.shtml löytyvän itsearviointilomakkeen.

››Luottokunta suosittelee

kauppiaille myös neljännesvuosittaisia maksujärjestelmän tietoturvaskannausta valtuutetun yrityksen tekemänä ja hyväksymänä. Valtuutettujen yritysten lista löytyy Luottokunnan internet-sivuilta osoitteesta http://www.luottokunta. fi/fi/pci/kauppiaat/.

››Jos yrittäjällä tai kauppiaalla ei

ole PCI-standardin noudattamiseen vaadittavaa osaamista, kannattaa tämän vaatia korttimaksamisen kumppaneiltaan vankkaa PCI-standardiin liittyvää osaamista.

auditoijalla. Kaikkien verkkokauppojen tulee puolestaan maksukorttitapahtumamääräs-› tä riippumatta osoittaa PCIstandardin noudattaminen itsearviointilomakkeella sekä erilaisilla raporteilla.

Osuuskunnat haluavat samaa hyvää kuin osakeyhtiöt ehkä saavat

kasvuhaluttomuus voi olla yksi esimerkki paljon puhutusta arvomuutoksesta, • •Yritysten kohtuullistamisesta, yrittäjä Paula Aikio-Tallgren arvioi.

FUTUREIMAGEBANK

M

T

ja -vuodot ovat vakava uhka yrityksille. Korttitietovarkauksista ei yleensä aiheudu kustannuksia maksukorttien • •Tietomurrot omistajille, mutta yrittäjälle tai kauppiaalle tietomurto voi tulla kalliiksi, Luottokunnan Björn Ulander muistuttaa. Jenni Rantanen, teksti

inisteri Tanskasen kasvutyöryhmä, joka on asetettu pohtimaan talouskasvun edellytysten vahvistamista 2010-luvulla, jätti väliraportin. Pääministeri Vanhanen toivoi siitä laajaa kansalaiskeskustelua, johon hän toivomusta esittäessään varmasti itsekin liittyi. Työryhmä nostaa tärkeimmäksi asiaksi työn tuottavuuden parantamisen. Sen, että yhden työssäkäyvän työpanoksella saisi entistä enemmän hyödyllistä aikaan. Tärkeintä kuitenkin olisi saada kaikkien työhön pystyvien työpanoksilla yhteensä mahdollisimman paljon hyödyllistä aikaan. Kasvutyöryhmä tietysti tiedostaa tämän, mutta rajaa tehtävänsä voidakseen työskennellä mukavuusalueella.

K

Tehokeinoja korttimaksamisen turvallisuuden parantamiseen

Länsipohjan Yrittäjät

››Länsipohjan Yrittäjät on yksi 21:stä

Suomen Yrittäjiin kuuluvasta ja toinen Lapin maakunnassa sijaitsevista yrittäjien aluejärjestöistä. Länsipohjan Yrittäjät käsittää Länsi-Lapin 10 kunnan alueen Simosta Enontekiölle. Yritysjäseniä aluejärjestön paikallisyhdistyksissä on noin 1250.

– Pyydän poliitikkoja ja virkamiehiä huomioimaan osuustoiminnan näkökannan aina silloin kun yrityksiin vaikuttavia asioita yleensäkin valmistellaan. Näin aneli osuustoiminnal-› lisia yrityksiä edustavan Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina VarhoLankinen 7. huhtikuuta järjestetyssä Pellervon Päivässä. Osuuustoimintaväen mu-› kaan huolen esiin nostaminen › on ajankohtaista, sillä edessä ovat puoluekokoukset, edustakuntavaalit ja seuraavan hallitusohjelman kirjoittaminen keväällä 2011. Tiina Varho-Lankinen jatkoi, että Suomessa kuten muissakin maissa osuuskunnat jäävät julkisen vallan toimissa erityisesti osakeyhtiöiden varjoon. – Tämä on suuri riski osuuskunnille. Siksi osuuskunnan tulisi saada yritysmuotona aina tasaveroista viranomaishuomiota muiden yritysmallien kanssa. Varho-Lankisen mukaan › verolainsäädännön tulisi tunnistaa osuuskunnan pääomatarve samalla tavalla kuin › osakeyhtiönkin. Osuustoiminnan tulisi myös kiinnittyä pysyvästi osaksi maan koulutusjärjestelmää, yrityspalveluja, yritysneuvontaa, yliopistollis-› ta tutkimusta ja opetusta. Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsenet edustavat osuuspankkeja, osuusmeijereitä, osuustoiminnallista päivittäistavarakauppaa, osuustoiminnallisia lihataloja, Lähivakuutus-ryhmää, Metsäliittoa, Finlands Svenska Andelsförbundia, kotieläinjalostusta, Munakuntaa ja pienosuustoimintaa.


09

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Talous ASIANTUNTIJA | Jani Peräsarka, KPMG OY AB

DNA Mobiilivaihteella on kaksi ylivoimaista etua.

Osinkoverotuksen kiristymiseen on syytä varautua jo nyt ••

Foto Airaksinen Oy

Valtionvarainministeriön osinkoverotuksen uudistamista valmistelevan työryhmän vaihtoehtoiset osinkoveromallit tulevat pääsääntöisesti kiristämään henkilöosakkaan osalta osingonjaon verokohtelua siinä määrin, että yritysten ja yrittäjien on syytä aloittaa muutoksiin varautuminen välittömästi, kehottaa veroasiantuntija Jani Peräsarka. Kohti kaksinkertaista verotusta Omistajayrittäjien osinkoverotus tulee kaikella todennäköisyydellä kiristymään nykytilaan verrattuna, ja vielä huomattavasti. Niin sanotun Hetemäen työryhmän esittämät eri osinkoveromallit käyttäytyvät eri tavalla erilaisten yhtiöiden osalta, mutta tulevaisuuden osinkoveromallien yhteisenä piirteenä on henkilöosakkaan saaman osingon kaksinkertainen verotus, kun ensimmäisessä vaiheessa yhtiötä verotetaan sille kertyvästä verotettavasta tulosta ja yrittäjää verotetaan yhtiön jakaessa näitä varoja yrittäjälle. Nykyisin omistajayrittäjän nostama osinko tulee pääomatulo-osingon verovapaan osuuden ansiosta verotettua pääosin yhden kerran yhtiön maksaman yhteisöveron kautta. Tulevaisuudessa verovapaa osuus poistuu joko kokonaan tai jää hyvin pieneksi. Kaksinkertaisen verotuksen takia aloittavien yrittäjien on syytä tarkkaan harkita itselleen edullisinta yhtiömuotoa. Toimivien yritysten on lisäksi arvioitava liiketoimintamallinsa sekä rahoitus- ja pääomaraken-

teensa veroedullisuutta uudelleen. Nykyinen verovapaa pääomatulo-osinko on 9 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, mutta maksimissaan 90 000 euroa. Esillä olleissa osinkoveromalleissa nettovarallisuuskytkentä osinkoverotukseen joko poistetaan kokonaisuudessaan tai sen merkitys pienenee olennaisesti. Nykyinen osinkoverotus on kannustanut yrityksiä vahvistamaan yhtiöiden taseita. Uudistuksen jälkeen jakamatta jätettyjen voittovarojen jakamiseen kohdistuu huomattavasti nykyistä ankarampi verotus. Erityisesti suuren nettovarallisuuden omaavien yritysten on syytä kartoittaa jo etukäteen ehdotettujen vaihtoehtoisten mallien vaikutus yhtiön ja omistajayrittäjän verotukseen.

Verokannat muuttuvat, kokonaisverorasitus kasvaa

Yhtiön maksamaa yhteisöveroa ollaan laskemassa nykyisestä 26 prosentista ehkä jopa 22 prosenttiin. Vastaavasti yrittäjän pääomatuloveroprosentti kasvaisi nykyisestä 28 prosentista 30 – 32 prosenttiin. Esillä olleet

osinkoveromallit kuitenkin pääsääntöisesti johtavat kokonaisverorasituksen selkeään kasvuun johtuen kaksinkertaisesta verotuksesta jopa jo yrittäjän saaman osingon ensimmäisestä eurosta lähtien. Verokantojen muutosten suunta tulee erityisen kalliiksi yrityksille, joilla on aiemmilta vuosilta kertyneitä voittovaroja. Näistä varoista yhtiö on jo maksanut nykyisen korkeamman yhteisöverokannan mukaisen veron ja verouudistuksen jälkeen osingonjaossa osakas maksaisi vielä lisäksi nykyistä korkeamman pääomatuloveron. Tällaisen tilanteen välttämiseksi yritysten on syytä mitoittaa uudista edeltävä osingonjako riittävän tehokkaaksi uudistusta silmällä pitäen. Samalla on mahdollista kartoittaa myös tarpeet erilaisten yritysjärjestelyiden toteuttamiseen tai yhtiön rahoitusrakenteen tehostamiseen.

Muutoksiin on syytä varautua jo nyt Verolainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksiin on syytä reagoida tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Verotuksellisesti tehokas

Kirjoittaja Jani Peräsarka toimii veroasiantuntijana KPMG:n veroosastolla ja on erikoistunut yritysverotukseen, omistusja rakennejärjestelyihin sekä omistajayrittäjien verosuunnitteluun.

voitonjako ennen osinkoverotuksen kiristymistä ja riittävä valmistautuminen muutoksiin on aloitettava nyt. Vaikka osinkoverouudistuksen lopullisesta toteutustavasta ei vielä ole varmuutta, antavat esitetyt vaihtoehdot selkeän signaalin osinkoverotuksen tulevaisuudesta. Omistajayrittäjien ja yritysten kannattaa ryhtyä toimiin välittömästi vertailun laatimiseksi vaihtoehtoisten osinkoverotusmallien osalta muutoksen vaikutusten kartoittamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Muutokset voivat vaatia erilaisia toimenpiteitä voitonjaon verotehokkuuden varmistamiseksi jatkossakin, mutta toisaalta antaa myös verosuunnittelumahdollisuuksia.

Talouden tasapainottamista – yrityksen nostamista Investline Oy

Pekka Malmberg, teksti

››Taantuma vaikuttaa yrityksen toimintaan mm. siten, että tilausten määrä pienenee ja hintakilpailu kiristyy. Tulot vähenevät ja maksuvalmius heikkenee. Yrityksen normaali toiminta kääntyy pahimmillaan eloonjäämistaisteluksi. Rahoituksen ongelmiin yritys voi vastata panostamalla myyntiin, hinnoitteluun ja kulujen karsimiseen. Talouden tasapainottaminen menee kehittämisen edelle, mutta eri toimintojen analysointi edistää toipumista. Yritysten terveyttämiseen erikoistuneet konsultit käyttävät ongelmien etsinnässä usein TMA-analyysiä. Tavoitteena on löytää ne muutamat suurimmat ongelmat, jotka ovat vaikuttaneet yrityksen taloustilanteen kehittymiseen kielteisesti. TMA-analyysiä kehittänyt Markku Peussa Investline Oy:stä suosittelee sitä sellaiselle pk-yritykselle, jolla on jo henkilöstöä kohtuullisesti eli noin 10 työntekijää ja enemmän.

TMA-analyysin sisältö

››Taloudellinen tilanne ja vakuudet ››Maksurästit ja kassavirta ››Henkilöstö ››Teknologia ja seuranta ››Markkinointi ja asiakassuhteet ››Vahvuudet ja tulevaisuus Markku Peussa PKT-säätiö

Asiantuntijahaku.fi Asiantuntijahaku.fi on laaja ja monipuolinen

ELY-keskus palvelee Kattava yritystoiminnan kehittämispalvelu löytyy myös alueellisista ELY-keskuksista, joiden asiantuntijapalvelujen joukko kattaa yrityksen elinkaaren. Balanssi on talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma; Myyntiteho on myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma; Kunto on liiketoiminnan kehittämisohjelma ja Viestinvaihto on hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava ohjelma. Taloudellinen tilanne yrityksessä asettaa ELYkeskusten palveluille määrättyjä rajoituksia. Yritysneuvoja Taavetti Mutanen Uudenmaan ELY-keskuksesta muistuttaa, että laki kieltää myöntämästä tuotteistettuja asiantuntijapalveluita yrityksille, joilla on maksamattomia veroja tai muita lakisääteisiä työnantajasuorituksia. Yrityksellä on kuitenkin mahdollisuus saada palveluita, jos talouden terveyttäminen on aloitettu, ja siitä on olemassa selvä osoitus.

sulttien hakupalvelun. Palvelua kehittänyt johtaja Jusa Susia PKT-säätiöstä tiivistää palvelun sisällön lyhyesti. − Asiantuntijahaku tarjoaa› luotettavan tavan ostaa ja käyttää asiantuntijapalveluita. Asiantuntijoille se tarjoaa tehokkaan tavan myydä ja tuottaa asiantuntijapalveluita.

Jusa Susia

Asiantuntija apuna Ulkopuolinen asiantuntija saattaa nähdä yrityksen ongelmat toisin kuin yrittäjä itse, kun ajatuksia ja johtopäätöksiä eivät rasita arjen ongelmat ja kamppailu vastoinkäymisten kanssa. Oikean asiantuntijan löytämiseksi PKT-säätiö on tuottanut verkkoon monipuolisen kon-

palvelu liike-elämän asiantuntijan löytämiseksi yrityksen kulloiseenkin tarpeeseen. Asiantuntijahaku.fin avulla saa yrityksen käyttöön juuri sellaista asiantuntemusta kuin se tarvitsee. Haut voidaan suorittaa mm. toimialan, konsultin osaamisalueen, erikoisosaamisen, aikaisemman kokemuksen tai maantieteellisen sijainnin perusteella. Haun jälkeen käyttäjä voi verkkopalvelun kautta lähettää valitsemilleen asiantuntijoille yhteydenotto- tai tarjouspyynnön. Asiantuntijoiden henkilöllisyyden oikeellisuus varmistetaan siten, että palveluun rekisteröityvät asiantuntijat tunnistautuvat palveluun verkkopankkitunnuksin. Asiantuntija saa tietonsa palveluun veloituksetta. Oman osaamisen ja kokemuksen saa esille laajasti. Yhtenä mahdollisuutena on mm. kohdistaa osaaminen haluamaansa maa-

han. Palvelu on veloitukseton myös hakupalvelun käyttäjille. Palvelun ilmoitustaululla on näkyvillä tietoa asiantuntijapalveluja koskevista tapahtumista, koulutuksista, myyntiilmoituksista ja avoimista, esim. julkishallinnon liikeelämän konsulteille kohdistamista tarjouspyynnöistä. Koulutus- ja tapahtumakalenterit kokoavat asiantuntijoille ja yrityksille tärkeät koulutukset ja tilaisuudet yhteen helposti käytettävään paikkaan.

Talousapu-neuvontapalvelusta saa lisätietoa p. 029 007 4990. Katso myös www.talousapu.fi, www.tmafinland.fi, www.asiantuntijahaku.fi ja www. ely-keskus.fi

Se liikkuu. Ja se säästää. Nyt alle 10 ¤/kk/liittymä. Pyydä tarjous osoitteesta: yritysmyynti@dna.fi Kuukausihinta sisältää yrityksen kaikki sisäpuhelut ja yhdistämiset. Alv. 0 %. DNA Mobiilivaihteeseen voidaan kytkeä vain DNA Yritysliittymiä. Katso demo: www.dna.fi/mobiilivaihde Klikkaa dna.fi/yritys tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä kattava edustaja- ja myymäläverkosto.

yrityspalvelut


10

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Yrittäjät & kunta

Jätekierrätys julkisella vastuulla vai yritysten hoitamana?

Missä on Suomen tervein kunta?

jätelaitosten mielestä julkinen vastuu tuo jätekierrätykseen parhaan tuloksen, koska niin näyttävät EU:n tilastotkin. • •Kunnallisten Jätealan yritykset ovat täsmälleen toista mieltä. ››Kunnallisia jätelaitoksia edustava Jätelaitosyhdistys vetoaa EU:n tilastoon, joka ”paljastaa, miten jätehuolto toimii 27 jäsenmaassa”. Ne maat, joissa on laaja julkinen vastuu yhdyskuntajätehuollossa, ovat onnistuneet vähentämään kaatopaikkasijoitusta ja kierrätys toimii tehokkaimmin. Niissä maissa, joissa julkinen sektori on heikko tai jätehuolto on jätetty yksityisten yritysten hoidettavaksi, jätettä viedään eniten kaatopaikoille. Aihe on Suomessa ”kuuma peruna”, koska jätehuollon järjestämisestä tullaan säätämään uusi laki. Lausuntokierroksen aikana kuntien jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset ovat ottaneet toistuvasti yhteen monestakin asiasta. Samaan aikaan EU on asettanut tavoitteen kaatopaikkajätteen vähentämisestä. Kuntien jätelaitosyhdistyksen mukaan Euroopan parhaita kierrättäjiä ja jätteen hyödyntäjiä ovat Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi. Näissä maissa julkisen jätehuollon vastuu on selkeä. Kaatopaikalle yhdyskuntajätteestä päätyy 1– 4 prosenttia, yhdistys tietää. Kaatopaikkasijoitusta voidaan vähentää välttämällä jätteen syntyä, kierrättämällä ja hyödyntämällä jäte. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo sanoo, että Suomessa on paljon tehtävää, koska meillä vietiin kyseisen tilaston mukaan vuonna 2008 puolet yhdyskuntajätteestä kaa-

Yksityiset jäteyritykset kumoavat kuntapuolen kierrätysväitteet Harri Auramo, teksti

topaikalle. Koko EU:n keskiarvo on 40 prosenttia. Jätelaitosyhdistyksen mukaan julkinen jätehuolto on paras tapa järjestää jätehuolto suomalaisille. EU:n tavoitteet ja jätehuollon turvaaminen kaikille koko maassa edellyttävät kuntien vastuun selkeää määrittelyä

jätelaissa. Yksityinen liikeyritys etsii taloudellista voittoa omistajilleen, eikä yhteistä etua, kuuluu väite kuntapuolelta. – Kuntien jätelaitokset ovat jo vauhdissa ja uusia mittavia hankkeita on käynnissä yhteistyössä teollisuuden kanssa, Markku Salo lisää.

Yksityiset jätealan yritykset pitävät kunnallisen jätelaitosyhdistyksen viittausta EU:n tilastoihin epäonnistuneena. Vertaus ei sovi Suomeen. Ympäristöyritysten Liiton toimitus-› johtaja Katri Penttinen sanoo ykskantaan, että kunnallisia jätelaitoksia edustavan Jätelaitosyhdistyksen toimitus-› johtaja Markku Salo ei kerro tiedotteessaan koko totuutta. Penttisen mukaan jätehuollon toteutumista ohjataan eri maissa eri tavoin. Jätelaitosyhdistys tiedotti, että parhaita kierrättäjiä ja jätteen hyödyntäjiä ovat Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Ruotsi ja että näissä maissa julkisen jätehuollon vastuu on selkeä. Katri Penttinen puolestaan viittaa tietoihin, joiden mukaan Hollannissa, Belgian Flanderissa ja Ruotsissa on huomattavasti suurempi jätevero kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle kuin Suomessa. Meillä se on 30 euroa tonnilta, Flanderissa 79 euroa. – Saksassa on jo ajat sitten ollut voimassa kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle. Itävallassa on saatu aikaan hyvä kierrätysaste asettamalla vaatimuksia pakkausjätteiden hyödyntämiselle. Toisaalta siellä kunnat ovat nimenomaan vaatineet, että pakkausjätteet ovat tuottajien eikä kunnan vastuulla. Myös erilliskeräysvaatimukset poikkeavat maittain. – Siis näillä ohjauskeinoilla ei ole › mitään tekemistä sen kanssa kenen vas-› tuulla jäte on. Kuntien jätelaitokset ja

niiden Jätelaitosyhdistys olisivat voineet vaatia Suomeen jäteveron korottamista tai kaatopaikkakieltoa. Mutta eipä ole esityksiä näkynyt, sillä kukas lypsävän lehmän tappaisi. Kaatopaikkojen hoitamista varten kuntayhtiöt on perustettu, ja sieltä ne parin vuosikymmenen mittaisen historian aikana ovat enimmäkseen tulonsa saaneet, Katri Penttinen huomauttaa. Katri Penttinen, pystyvätkö yksityiset jätealan yritykset toteuttamaan jätteiden kierrätyksen kunnallisia laitoksia paremmin? – Tiedossani on useita esimerkkejä Suomesta siitä, että sellaisilla alueilla, missä on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteiden hyödyntämisaste on erittäin hyvä. Kyllä ne pystyvät ja ovat pystyneet. Yksityisten jätealan yritysten ansaintalogiikka on perustunut jo vuosikymmenet jätehuollon tehokkaaseen hoitamiseen, jossa osa tulosta tulee jätemateriaalin hinnasta. – Erään jäsenyrityksemme toimesta on jo nyt päästy tilanteeseen, että yhdyskuntajätettä menee kaatopaikalle alle 20 prosenttia. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuodelle 2016 asetettu tavoite on siis jo nyt saavutettu. Vaikeuttaako jokin asia yksityisiä jäteyrityksiä kierrätyksen järjestämisessä? – Yksityisillä yrityksillä on kokemusta kierrätyksestä jo useiden sukupolvien ajalta. Valitettavasti niiden kierrätysteollisuuden kehittämistä on estänyt jatkuva epävarmuus tulevaisuudestaan, koska sopimusperusteissa jätteenkuljetuksessa yhdellä kunnan valtuuston nuijan kopau-

TERO PAJUKALLIO

FUTUREIMAGEBANK

Harri Auramo, teksti

Jätelaki ei tarvitse alan elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja. Katri Penttinen

tuksella on voitu viedä yrityksen kaikki asiakkaat. – Normaalissa liiketoiminnassa parhaiten menestyy yritys, joka tuottaa hyvään hinta-laatusuhteeseen lisäarvoa asiakkailleen. Jätehuollossa on kunnille annettu laaja yksinoikeus – sitä vastaan ei hyvinkään toimiva yritys aina pysty taistelemaan. Miten yksityisten jäteyritysten tilannetta pitäisi edesauttaa kierrätysasiassa? –Tarvitaan sitovat uudelleenkäyttöja kierrätystavoitteet, joilla edistetään EU:ssa hyväksytyn viisiportaisen jätehierarkian toteutumista. Tarvitaan myös taloudellisia ohjauskeinoja, erilliskeräysvaatimuksia, jäteveroa. Mutta yhtä oleellista on se, että tulevaan jätelakiin ei tule elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja ja yksinoikeuksia.

Kuntien yrityksiltä perimät tarkastusmaksut erisuuruisia

Vakuuta kesätyöntekijät nopsasti Eteran maksuttomassa verkkopalvelussa. etera./vakuutaverkossa

E T E R A O N K E S K I N Ä I N E N T YÖ E L Ä K E VA K U U T U S Y H T I Ö, J O K A VA K U U T TA A K A I K K I E N TO I M I A L O J E N T YÖ N T E K I J Ö I TÄ J A Y R I T TÄ J I Ä .

Kuntien yrityksille määräämät tarkastus- ja lupamaksut vaihtelevat eri kunnissa. Tämä saattaa aiheuttaa jopa eriarvoisuutta saman alan yrittäjille. Yrittäjät voivat joutua maksamaan ympäristöterveydenhuollon palveluista hyvinkin erilaisia summia. Pahimmillaan saman palvelun hinnoissa saattaa olla satojen eurojen eroja kuntien välillä. Maksullisia ympäristöterveydenhuollon palveluja ovat mm. elintarvikealan yrityksiin, kampaamoihin sekä erilaisiin ohjelma- ja majoituspalveluyrityksiin kohdistuvat tarkastukset, näytteenotot sekä lupien käsittelyt. Tarkastuksia tehdään myös kouluihin ja päiväkoteihin. Uusimpana luvanvaraiseksi ja myös maksulliseksi on muuttunut tupakkatuotteiden myynti.

Näissäkin maksuissa erot kuntien välillä ovat huomattavia. Tupakkatuotteiden valvontamaksuissa yhden myyntipisteen pienin vuosimaksu oli 25 euroa ja suurin 120 euroa. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa vuodelta 2009 havaittiin lisäksi, että samat palvelut ovat joissakin kunnissa maksullisia ja joissakin maksuttomia. Tämä johtaa taloudelliseen eriarvoisuuteen alan yritysten keskuudessa ja saattaa toimia joillekin jopa kilpailuetuna Kunnat voivat itse määritellä maksujen suuruuden toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella. Maksut määritellään käytetyn ajan perusteella, ja maksujen perusteena olevissa tuntihinnoissa on jopa 30 euron eroja kuntien välillä.

Valvonta tulisi mitoittaa kohteen riskien mukaan Tutkimusraportin mukaan valvonnan tulisi olla riskiperusteita, jolloin valvontaa kohdistetaan eniten suuririskisiin kohteisiin. Riskilukuja pienentävät mm. yrityksessä hyvin hoidettu omavalvonta sekä valvonnan ja näytteenoton moitteettomat tulokset. Kuitenkin vain alle puolet kunnista käyttää tällä hetkellä riskinarviointia ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. KAKSin rahoittama tutkimus on nimeltään Ympäristöterveydenhuollon maksullisuus – toteutuminen ja vaikutukset valvontaan. Tulosten perusteella ehdotetaan kunnille valtakunnallisesti yhtenäistä riskiluokitusta kuten Ruotsissa. HA

Palvelusetelillä annettava palvelu kuuluu kuluttajansuojan piiriin Harri Auramo, teksti

››Uusi laki palveluseteleistä on ollut voimassa runsaat puoli vuotta. Kuluttajavirasto on esittänyt huolensa ns. heikkojen kuluttajaryhmien asemasta. Uutta laissa on se, että asiak-› kaan ja palveluntuottajan sopimukseen sovelletaan kuluttaja-› oikeutta. Kaikki kansalaiset eivät pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin markkinoilla, vaan tarvitsevat apua vaihtoehtoja miettiessään. Ns. heikkoja kuluttajia ovat tyypillisesti vanhukset ja työelämästä syrjäytyneet. Palvelusetelilaki koskee kuntien järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kunta voi antaa käyttäjälle mahdollisuuden hankkia palvelu yksityiseltä tuottajalta kunnan antamalla maksusitoumuksella. Kunnalla on korostettu neuvontavelvollisuus. Asiakkaalle on selvitettävä huolella hänen oikeutensa mm. kieltäytyä palvelusetelistä ja että hän voi edel-

leen halutessaan käyttää kunnan omia palveluja. Jos setelin omavastuu ylittää terveyskeskuksen käyntimaksun, on asiakkaan saatava aidosti valita, käyttääkö hän seteliä laisinkaan. Mikäli asiakas käyttää setelillä tuottajaa, jonka hinta on kalliimpi kuin setelin arvo, asiakas laittaa siihen omaa rahaa päälle. Palvelusetelipalvelut ovat muuttaneet yritysten ja kolmannen sektorin järjestöjen rooleja ja vastuita palveluiden järjestäjinä. Seteliä käyttävän henkilön ja kunnan hyväksymän palveluntuottajan välillä on sopimussuhde, johon sovelletaan kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännöksiä ja periaatteita. Jos esimerkiksi setelillä hankittava asumispalvelu tai saatu hoito ei ole sopimuksen mukainen, asiakas voi reklamoida suoraan palveluntuottajalle virheestä ja vaatia sen korjaamista. Asiakkaan oikeuksiin virhetilanteessa kuuluvat myös oikeus pidättyä maksusta, saada hinnanalennusta ja vahingon-

korvausta sekä oikeus purkaa sopimus.

Laatu selkeästi Palvelulta edellytettävä laatu on määriteltävä selkeästi laatusitoumuksissa, joita kunnat hyväksymiltään palveluntuottajilta edellyttävät. Mitä väljemmin palvelu on määritelty, sitä todennäköisempää on asiakkaiden saaman palvelun laadun vaihtelu. Jos asianmukaisen suorituksen sisältöä ei ole konkreettisesti ennalta määritelty, on myös vaikea sanoa milloin suoritus on virheellinen. Asiak-› kaan on vaikea vedota niihin oikeuksiin, joita laki hänelle antaa. Kuluttajansuojan tulee olla samantasoinen, ostettiinpa palvelu palvelusetelillä tai omilla rahoilla. Aiemmin omalla rahalla hoivapalvelusta maksava henkilö saattoi valittaa kuluttajariitalautakuntaan heikosta laadusta, mutta palveluseteliä käyttävä ei sitä voinut tehdä.

Vuoden terve kunta ja luupaavin yhteistoiminta-alue -kilpailut palkitsevat aktiivisia edelläkävijäkuntia ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi. Kilpailut käynnistyvät 16. huhtikuuta 2010. – Kilpailuissa etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Haluamme palkita suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri osapuolet ovat sitoutuneet, ohjelmajohtaja Maija Perho kertoo. Vuoden terve kunta -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna Kuopio ja Kauniainen palkittiin Vuoden terve kunta -titteleillä. Tänä vuonna tunnustus myönnetään ensimmäisen kerran myös lupaavimmalle yhteistoimintaalueelle. Kilpailut nostavat esiin terveyttä edistäviä olosuhteita ja palveluja, joita on tuotettu sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kaavoituksen, rakentamisen, opetuksen kuin liikunnan ja kulttuurin keinoin. – On tärkeää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ovat mukana myös järjestöt, yritykset ja seurakunnat. Kilpailut antavat eväitä uusista toimintamalleista ja hyvistä terveyden edistämisen innovaatioista koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin sekä kuntien käytännön työhön, Perho painottaa. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet, jotka kokevat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia. Jaossa on 15 000 euron arvoiset rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy 28.5.2010.

Julkisen ja yksityisen palvelun raja hämärtynyt Yhä useampi palvelu ei enää › ole puhtaasti julkisen tahon tai yksityisen yrityksen tuottama vaan niiden sekamuoto. Kuluttajalla voi olla täysi työ pysyä perillä siitä, kuka on vastuussa mistäkin palvelun osasta ja kenelle voi valittaa ongelmista. Asiakas ei välttämättä enää pysty erottamaan selvästi, milloin on kyse lakisääteisestä julkisesta palvelusta ja milloin yksityisen yrityksen tuottamasta palvelusta. Esimerkiksi vanhusten palvelutalo voi ensisilmäykseltä näyttää perinteiseltä kunnan tuottamalta palvelukokonaisuudelta. Todellisuudessa vastuu palvelun tuottamisesta on kuitenkin usein hajautunut eri tahoille. Vaikka kunta järjestää asumisen, niin ruokailusta ja turvapuhelinpalvelusta saattaa vastata kaksi eri yritystä. Kuluttajaviraston mukaan asiakkaan kannalta on olennaisen tärkeää, että palvelun tilaaja ja tuottaja ovat määritelleet selvästi sekä palvelun laadun että oman keskinäisen vastuunjakonsa.

Suomen lamareseptit kiinnostivat ulkomailla Suomen selviytyminen 1990-luvun lamasta palautettiin viime vuonna mieliin maailman mediassa. Tämä käy ilmi juuri ilmestyneestä Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 -verkkojulkaisusta. Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista raporteista. Julkaisu ilmestyy nyt vain verkkoversiona ulkoministeriön verkkosivuilla http:// formin.finland.fi.

››Keskuskaupunkien maa. Suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut ovat selviytyneet taloustaantuman tuomista vaikeuksista parhaiten. Väestökasvu on ollut nopeinta muutamien suurten kaupunkien lähialueilla. Maaseutu autioituu hiljalleen, myöntää Kuntaliitto rakennemuutoskatsauksessaan.


11

Nro 4 • Huhtikuu 2010 Hinnat alkaen FordTransit Trend 300S 85 hv (CO2 214 g/km) 24.840 € + arvioitu autovero 4.489,41 € kokonaishinta 29.329,41 € + toimituskulut. Malliston CO2 alkaen 189 g/km. www.ford.fi

FordTransit - Huippumallisto, huippuvarustelu, uudet hinnat.

Ford Transit on ratkaisu kaikkiin kuljetustarpeisiin. Mallistosta löydät etu-, taka- ja nelivetomallit, laajan moottorivalikoiman (85-200 hv) ja lukuisia kuormatilavaihtoehtoja (5-14 m3). Lisäksi Ford Transit Trend -mallien huikea vakiovarustus jättää muut varjoonsa. Malleista löytyvät mm. ESP ja mäkilähtöapu, ilmastointi, polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella, sähköikkunat, lämmitettävä tuulilasi, kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkösäätimet ja lämmitettävät ulkopeilit, vakionopeudensäädin, radio/CD-soitin ja Bluetooth-handsfree. Ford Transit Trend malliston hinnat nyt alkaen 29.329,41 € Uusi Ford Transit Connect ja uusi Ford Ranger sekä muu mallisto nyt Ford liikkeissä. Tervetuloa koeajolle.

FordHyötyajoneuvot

Feel the difference

ESPOO: Automaa Espoo • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HUITTINEN: Levorannan Autoliike • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku ja Veho Raisio • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Wetteri • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar • www.ford.fi


12

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Tietotekniikka Verkkopalvelu helpottamaan osamaksukauppaa kuluttajien välillä verkkoon uuden rahoitus- ja kaupantekomahdollisuuden ajoneuvokauppaan. Uusi verkkopalvelu auttaa yksityishenkilöiden välisessä osamaksulla tehtävässä ajoneuvokaupassa. SAV Privat palvelu toimii internetissä osoitteessa www.autoosamaksulla.fi. Palvelussa hoituvat kaikki autokauppaan liittyvät käytännön asiat, kuten myynti-ilmoittelu ja vakuutusten ottaminen, sekä uutena ominaisuutena auto- ja moottoripyöräkaupan hoitaminen turvallisesti osamak-

RODEO

SAV-Rahoitus Oyj on kehittänyt

sulla kahden yksityishenkilön välillä. − Suomessa tehdään vuodessa arviolta yli 300 000 alle 15 000 euron ajoneuvokauppaa yksityisten välillä. Tässä hinta-

luokassa yksityisten välinen kauppa on suurempaa kuin autoliikkeiden kautta tapahtuva kauppa. Uskomme, että jatkossa yhä kasvava osa yksityisten välisestä kaupasta tehdään osamaksulla, kun siihen tuodaan toimiva ja luotettava ratkaisu, SAV-Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Harri Kalliokoski sanoo.

Omistus- ja katsastustiedot tarkastetaan Uusi SAV Privat palvelu tuo lisää luotetta-

vuutta yksityisten väliseen ajoneuvokauppaan. Järjestelmä edellyttää molempien osapuolien rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi, lisäksi ostaja tunnistetaan pankkien TUPAS-varmennepalvelua hyväksikäyttäen. Rekisteröitymisen yhteydessä tarkastetaan myytävän ajoneuvon osamaksukelpoisuus ja ostaja saa luottolupauksen tulevalle ostolleen. Toimitusjohtaja Kalliokosken mukaan myytävistä ajoneuvoista tarkastetaan etukäteen omistus- ja katsastustiedot sekä varmennetaan verojen ja vakuutusmaksujen ajantasaisuus.

Puutteellisesti suojatut palvelut alttiita tietovuodoille Yksittäisen palvelun tietoturvapuutteiden vaikutukset saattavat olla › hyvin laajoja, sillä käyttäjien tietoja on mahdollista käyttää hyväksi myös muualla, esimerkiksi sähköpostitileissä tai erilaisissa yhteisöpalveluissa. Lähes puolet kaikista CERT-FI:n saaneista haittaohjelmiin liittyvistä ilmoituksista johtui Conficker-verkkomadosta, joka on saastuttanut miljoonia tietokoneita eri puolilla maailmaa. CERT-FI on pyrkinyt

Verkkokauppa pystyyn?

••Verkkokauppa pitää kauppiaan kustannukset kurissa. Matti Valli, teksti ja kuva

››Tamperelainen Matias Kukkonen alkoi viime vuoden syksyllä tosissaan kehittää vuotta aikaisemmin perustettua verkkokauppaa, jossa myydään kuntoilutarvikkeita, -välineitä ja jopa infrapunasaunoja. Hänen mielestään tuotteiden myyminen verkossa on nykypäivää, ja jopa välttämätöntä, jotta kauppiaan kustannukset pysyvät kurissa ja kilpailukyky säilyy. – Verkkokaupan tekniikassa tärkeintä on, että palvelu toimii täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan, hän sanoo. Verkkokaupan sivuja koodaamaan tarvittiin muutaman hengen porukka kahdesta eri yrityksestä. Markkinoilta olisi toki löytynyt suhteellisen valmiitakin verkkokaupan järjestelmiä, joiden hintahaitari ulottuu 1 000 eurosta aina 0,5 miljoonaan euroon. Mikään valmisjärjestelmä ei kuitenkaan sellaisenaan miellyttänyt Kukkosta, vaan valittuun järjestelmään on jouduttu tekemään paljon räätälöintejä. Asiakas valitsee noutopaikan Kukkosen Kuntokauppa.fi -palvelussa ainutlaatuista on muun muassa se, että asiakas voi määrittää paikan, mistä hän haluaa noutaa tavarat. Noutopaikkana voi olla Tampereen myymälä, lähin posti, matkahuolto tai lähikauppa, toki tilaus voidaan toimittaa suoraan kotiinkin. Tilausvaiheessa järjestelmä kertoo asiakkaalle selvällä suomen kielellä lopulliset kustannukset. – Aivan vastaavalla tavalla rakennettua ostoskoria en ole aikaisemmin nähnyt. Ratkaisussa on pyritty mahdollisimman helppoon ja ymmärrettävään palveluun asiakkaan kannalta, Kukkonen sanoo. Verkkokauppoja ja samalla alalla toimivia kilpailijoita on maailmalla pilvien pimein. Tästä syystä tiettyä tuotetta etsivän asiakkaan on löydettävä kauppapaikalle mahdollisimman helposti ja tilauksen tekeminen tulee olla mahdollisimman sujuvaa. Nettikaupassa hakukonemainonta on tärkeätä, jotta asiakas saadaan kauppaan yhdellä klikkauksella. Lehtimainoksesta matka tilaukseen on huomattavasti pitempi. – Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Tästä syystä tuotteet omaan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, Kukkonen toteaa.

Jalkatyötä tarvitaan Kannattavaa verkkokauppaa on käytännössä mahdotonta perustaa puhtaana kirjoituspöytätyönä, vaikka moni voisi niin ajatella. Alihankintaverkoston luomiseen tar-

toimittajan ohjelmistotuotteisiin on kallista, jonka lisäksi menettely vaikeuttaa tiedon saantia ja kulkua, koska ratkaisut ja tuotteet ovat olleet usein ei-standardinmukaisia ja suljettuja, eivätkä siksi vaihtokelpoisia. Nyt on kuitenkin ymmärretty, että yksipuolisesti omien intressien mukaiset valinnat ovat johtaneet kestämättömiin tilanteisiin muualla. Ja on ymmärretty, että esim. valtiovallan päätökset heijastuvat muiden pakkoratkaisuiksi yhteydenpidon ja tiedon saatavuuden vuoksi. Pakkoratkaisuiksi siinä mielessä, että tarpeet olisivat muilla kuitenkin vallan erilaiset kuin ylimpänä valintojaan tekevällä valtiovallalla. Muiden on silti pakko myötäillä sen tekemiä ratkaisuja atk/IT/ICT:n osalta, mikäli haluavat asioida julkisen hallinnon kanssa; siis Kelan, verottajan, tullin, terveyden- ja/ tai sosiaalialan, poliisin, ynnä monien muiden.

Verkkokauppa tarvitsee myös varaston, johon sitoutuu rahaa ja jota täytyy hallinnoida. Yrityksen varasto ja noutopiste sijaitsevat Tampereen Kalevassa, josta kuljetusliike vie tavarat joko Itellaan tai matkahuoltoon. Suurehkoille tuotteille täytyy tilata tätä järeäm-

Verkkokaupan tekniikassa tärkeintä on, että palvelu toimii täysin mutkattomasti asiakkaan suuntaan.

Uusi oikea suunta Yrittäjillä ei siis juurikaan ole ollut todellisia valinnan mahdollisuuksia. Ei, vaikka heille olisi sopinut jokin muu atk-ratkaisu paljon paremmin. Jokin kevyempi, helpompi, halvempi, yhteentoimivampi tai muun kriteerin mukainen ratkaisu tai atk-ohjelma. Mutta nyt, kun kuuntelee ja seuraa sekä valtionhallinnon että kunnallisliiton ja muiden vaikuttavien tahojen esityksiä, niin hyvinkin selkeästi on havaittavissa pyrkimys eroon epästan-

Matias Kukkonen

Kukkosen mukaan verkkokauppa› sopii parhaiten pieneen kirjekuo-›

ja kunnalli•sen•Valtiovallan sektorin it-päättäjät

››Julkishallinnon sitoutuminen yhden

Varastokin pitää olla

Postimaksut rasittavat

Vapaus valita ovat ymmärtäneet, että sitoutuminen yhden toimittajan tuotteisiin ja ratkaisumalleihin aiheuttaa suunnattomia turhia kustannuksia, Jaakko Lehtinen kirjoittaa.

vitaan runsaasti jalkatyötä. Viime syksystä alkaen Kukkonen on tehnyt lukuisia tarjouspyyntöjä lähinnä kiinalaisille tehtaille ja tehnyt niille myös vierailuja. Tuoteluettelosta löytyvän infapunasaunan valmistajan löytämiseen tarvittiin noin 40 tarjouspyyntöä. Hintoja pitää kurissa myös laskutuspolitiikka, sillä asiakas maksaa ostoksensa verkkopankissa saman tien, jolloin kaupalle ei synny luottoriskiä ja tavara voidaan lähettää heti. Toki palveluun kuuluu myös laskutuspalvelu ja osamaksumahdollisuus, mutta tällöin asiakas maksaa laskutuslisän ja luottotiedot tarkastetaan reaaliaikaisesti. Noutomyymälään tuleva asiakas voi maksaa niin käteisellä kuin kortillakin.

pi kuljetus. Valtaosa tuotteista toimitetaan omasta varastoista ja asiakas saa ne käteensä tilauksen jälkeen 1– 2 päivässä. Varastoa ja noutomyymälää hoitaa vain muutama työntekijä. Suoraan toisen maahantuojan tai valmistajan varastosta toimitetaan vain muutamia tuotteita, joilla on luotettavat toimittajat. Kukkosen mukaan toimituskulut ovat verkkokaupan heikoin linkki. Pienet tavarat kulkevat edullisesti, mutta isommista tavaroista kuljetuskulua syntyy helposti 6 –10 euroa. Kuljetusten oikea hinnoittelu on tärkeätä. Jos kuljetuksen hinta pohjautuisi keskimääräisiin kuljetuskustannuksiin, niin silloin pienempien tavaroiden ostajat tukisivat painavampien tuote-erien ostajia. – Verkkokaupan perustamiseen liittyy monia yllättäviä asioita, jotka ovat hankalia etenkin alkavalle yrittäjälle. Pirkanmaan uusyrityskeskuksen eBoosti- hanke antoi tukea järjestelmän kehitystyöhön, hän toteaa.

aktiivisesti tavoittamaan saastuneiden koneiden käyttäjiä Suomessa ja neuvomaan haittaohjelman poistamisessa. Myös verkkopankkiyhteyksiä häiritsevät haittaohjelmat toimivat jo suomalaistenkin verkkopankeissa. Pankit ovat ottamassa käyttöön lisävarmistuksia luvattomien tilisiirtojen torjumiseksi. Verkkopankkikäyttäjiin kohdistuvien haittaohjelmien määrä Suomessa on pieni, mutta ilmiö on muuttunut pysyväksi.

Verkossa asiakas pystyy vertailemaan hintoja nopeasti. Tästä syystä tuotteet verkkokaupan varastoon täytyy hankkia maailmalta mahdollisimman edullisesti, Matias Kukkonen toteaa.

ritavaraan, mutta tällaisia tuotteita on vähän. Toinen hyvä tuotekoko ovat painavahkot tavarat, joiden tuominen kotiovelle on kätevää monelle asiakkaalle. Keskikokoisissa tavaroissa kannattavuutta syövät postimaksut, jotka ovat Suomessa Euroopan korkeimpia. Polttoaineiden kallistuminen nostaa aina kuljetuskustannuksia. Ajatus verkkokaupasta alkoi elää pari-kolme vuotta sitten kolmen urheilua harrastavan nuoren miehen päässä, mutta asia realisoitui vasta vuonna 2009, jolloin Kukkonen hankki itselleen Jymir Oy:n

kaikki osakkeet. Kukkosella itsellään on myös urheilutaustaa – oma ennätys sadalla metrillä on 10,71 ja paras sijoitus 7. sija vuoden 2006 Kalevan kisoissa. Liiketalouteen liittyvät opintonsa kolmekymppinen Kukkonen suoritti aikoinaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa JAMK:ssa. Kukkosella on tarkoitus kehittää muitakin bisneksiä, jos verkkokauppa alkaa toimia kannattavasti. Hänen mukaansa verkkokaupan toimivuuteen ei sisälly suuria tietoturvariskejä, sillä esimerkiksi rahojen siirtoon liittyvät riskit ovat

pankilla. Alihankkijoihinkin liittyvä riski on pieni, sillä bisneksen jatkuvuus lunastetaan vain luottamuksen säilymisellä. Hänen mukaansa verkkokaupassa pääsee sitä helpommalla, mitä suppeampi kauppiaan tuotevalikoima on ja mitä enemmän hän kykenee erikoistumaan. Aloittavan verkkokauppiaan kannattaakin sulkea silmänsä hyviltäkin ideoilta, jotka vievät energiaa kaikkein tärkeimmiltä asioilta. – Vuoden 2010 liikevaihtotavoite on 0,5 miljoonaa euroa, hän sanoo.

Jaakko Lehtinen on Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry:n (VSTKY) seminaariprojektin vetäjä ja toimii Mireabilis oy:n koulutussuunnittelijana. Mireabilis Oy kouluttaa kuntien yms. henkilöstöjä tietokoneiden ja niiden ohjelmistojen käytön tehostamiseksi  dardeista tuotteista ja yhteen toimittajaan sitoutumisesta. Standardien ja muuten yhteentoimivien ratkaisujen ja ohjelmien merkitystä ja tärkeyttä painotetaan voimakkaasti. Avoimuus on käynyt koko yhteiskunnan läpi – niin päätöksenteossa kuin ICT:ssä. Suunta on selkeä.

Standardien käyttö tuo valinnanvapauden Yhteentoimivat ja/tai standardinmukaiset ohjelmat suovat myös yrittäjälle mahdollisuuden valita käyttöönsä itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Ei tarvitse maksaa turhista ominaisuuksista vain sen vuoksi, että joku muu niitä käyttää tai on hankkinut, vaikka ei käyttäisikään. Eikä yrittäjän tarvitse enää vaihtaa aina uuteen versioon vain ohjelman tuottajan myyntikikan vuoksi. Riittää kun ohjelmat noudattavat standardeja tai ovat muulla tavoin yhteen toimivia. Standardien käyttö tuo valinnanvapauden. Tällaisia ohjelmia on niin maksullisia kuin jopa maksuttomia ja silti täysin ammattikäyttöön sopivia.

Järjestöt lykkäsivät it-hankkeitaan Eri alojen järjestöt ovat joutuneet lykkäämään it-hankkeitaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Järjestöt toivovatkin toimittajilta joustavia rahoitusvaihtoehtoja hankkeiden käynnistämiseksi. – Järjestöjen ja yhdistysten saamat avustukset ovat jonkin verran laskeneet. Tämä on pakottanut järjestöt miettimään oman rahoituksen osuutta ja sen nostamista erilaisia investointihankkeita suunniteltaessa, kertoo Kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaari. Kehätieto teki maaliskuussa aiheesta tutkimuksen. Muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä tuki sosiaali- ja terveysalan järjestöille on pienentynyt kahden vuoden aikana lähes 11 pro-

senttia. Tutkimus paljastaa, että järjestöt ja yhdistykset harkitsevatkin uusia hankkeita ja investointeja entistä tarkemmin. Joissain tilanteissa uudet investoinnit ovat viivästyneet tai peruuntuneet kokonaan. – Yleinen varovaisuus ja taloudellinen tilanne aiheuttavat selvästi myös paineita hankerahoituksen muuttamiseksi riskittömämpään suuntaan. Rahoitukseen toivotaan joustavia ratkaisuja, joiden avulla investoinnin kustannuksia voidaan tasata pidemmälle aikavälille, Sauvonsaari selvittää. Noin 43 prosenttia tutkimuksen vastaajista toivoi mahdollisuutta rahoittaa it-hanke kuukausiveloituksena. Kertamaksua toivoi 40 prosenttia vastaajista.

Tietoturvauhkia ja verkkohyökkäyksiä vastaan Tietoturvayhtiö Stonesoftin mukaan pilvipalveluiden suurin haaste on virtuaalinen tietoturva. Siihen löytyy kuitenkin monta eri ratkaisua, yhtiö tiedottaa. Se on listannut viisi tapaa, joilla yritykset voivat suojautua pilvestä tulevia tietoturvauhkia ja verkkohyökkäyksiä vastaan, sekä samalla parantaa IT-strategiaansa.

FUTUREIMAGEBANK

Häiriötön yhteys

Kertakirjautuminen Pilviympäristöissä toimiessaan käyttäjän tulee kirjautua useisiin eri sovelluksiin ja palveluihin. Tässä piilee kuitenkin vaara, että yritys joutuu luovuttamaan käyttäjä- ja tunnistamistiedon hallinnan usealle eri pil-

mismenetelmä, jonka avulla käyttäjä voi kirjautua useisiin eri sovelluksiin ja palveluihin (myös yritysverkon ulkopuolella, julkisessa pilvessä sijaitseviin) samoilla tunnuksilla.

vipalvelutarjoajalle. Samalla se menettää mahdollisuuden hallinnoida tunnistautumista riittävän hyvin käyttäjätasolla. Minimoidakseen tämän riskin yritysten tulisi ottaa käyttöön ”single sign-on” – eli kertakirjautu-

Yhteys pilveen pitäisi olla aina varmistettu, myös ylläpitotoimenpiteiden aikana. Yritysten tulisi valita tähän tarkoitukseen teknologiaratkaisuja, joissa yhden laitteen tai yhteyspalvelutarjoajan häiriö ei vaaranna koko järjestelmän toimivuutta. Esimerkkinä tästä on usean yhtäaikaisen Internet-yhteyden käyttö kahden tai useamman operaattorin

kautta. Näin saavutetaan toimivin, helpoimmin hallittava ja kustannustehokkain kokonaisuus.

tunkeutumisenestoteknologiaa sekä älykästä verkkoliikenteen analysointia.

Monitasoinen tarkistus

Keskitetty hallinta

Pilviteknologian yleistyminen ja yhä monimutkaisemmat uhat ovat luoneet tarpeen monitasoiselle tietoturvalle, joka sisältää sekä verkon ulkoreunan suojauksen ja tunkeutumiseneston että sisäverkon suojan. Ensimmäisen sukupolven palomuurien sijaan Stonesoft suosittelee käytettäväksi virtuaalisia seuraavan sukupolven palomuurilaitteita, kuten StoneGate Virtual NextGen Firewall, joka on yhdistelmä palomuuri- ja

Käyttäjien tekemät inhimilliset virheet ovat edelleen suurin tietoturvauhka. Kun organisaatio ottaa käyttöön uusia keinoja virtuaaliverkkojen suojaukseen, inhimillisten riskien mahdollisuus kasvaa. Usein laitehallinta, monitorointi ja asetusten muutokset tehdään jokaisen tuotteen omasta hallintaohjelmasta, jolloin kokonaistilanteen hallinta on haastavaa ja muutosten koordinointi puutteellista. Tämän

vuoksi Stonesoft suosittelee käytettäväksi yhtä hallintakonsolia kaikkien laitteiden hallintaan, olivatpa ne fyysisiä, virtuaalisia tai muiden laitevalmistajien toimittamia.

Suojattu virtuaalityöpöytä Virtuaaliset työpöydät ovat yhtä haavoittuvia kuin fyysisetkin; asianmukainen suojaus edellyttää niiden eristämistä muista verkkosegmenteistä. IPS- eli tunkeutumisen havainnointi- ja estoratkaisujen avulla voidaan suojata virtuaalisten työpöytien yhteydet yrityksen palveluihin ja Internetiin, ja siten torjua niihin kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset uhat.

Moni hyödyntää – harva ymmärtää Suurin osa tämän päivän yrityk-

sistä hyödyntää virtuaaliteknologiaa, mutta harva ymmärtää, mitä tietoturvan saralla tulisi ottaa huomioon muutoksen myötä. Fyysisiin ympäristöihin luodut tietoturvaratkaisut eivät suojaa virtuaaliympäristöjä riittävällä tasolla, jolloin verkkoon voi kohdistua odottamattomia uhkia. Pilvipalveluita käyttäville yrityksille tämä voi muodostua yllättäväksi haasteeksi. Lisätietoja www. stonesoft.com.


13

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Tietotekniikka Neljälle tunnustusta tietoyhteiskuntatyöstä Tämän vuoden tietoyhteiskuntatekotunnustuksen ovat saaneet Maija Viherä, Liisa Kirves, Kirsi Salminen ja Kimmo Bergius. Maija Viherä ja Liisa Kirves vetävät Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoteknisiä viestintävalmiuksia. Tietotaitotalkoita voivat tilata järjestöt ja yhdistykset. Kirsi Salminen on Helsingin kaupunginkirjaston kohtaamispaikka@lasipalatsin toiminnan suunnittelija. Hän on järjestänyt sähköisen

Suomalainen ohjelmistoyritys käynnistää mittavan rekrytointihankkeen Ohjelmistoalan palveluyritys

asioinnin koulutusta kirjastossa, toiminut e-laskujen edistämiskampanjassa ja ideoinut Kohtaamispaikan ”Läppärikerhon”. Kohtaamispaikan läppäriluokka opastaa lähikirjastojen asiakkaita uusien palvelujen käyttäjiksi. Kimmo Bergius on ollut aktiivisimpia toimijoita Viestintäviraston Tietoturvakummipalvelussa. Kummipankin kautta peruskoulut ja niiden vanhempainyhdistykset voivat hakea asiantuntijan kertomaan turvallisesta netinkäytöstä kouluihin.

Sininen Meteoriitti aloittaa rekrytointikampanjan 50 uuden osaajan löytämiseksi. Yritys perustaa uuden 100 työntekijän kasvuyksikön, joka vastaa vauhdikkaasti kasvavaan Microsoft-teknologioiden, erityisesti SharePoint 2010:n, kysyntään. Tavoitteena on kasvattaa yrityksen työntekijämäärä vuodessa nykyisestä 75 hengestä 125 henkeen. Uusien teknologioiden nopeasti kasvanut kysyntä

SINI PENNANEN

vie Sinisen Meteoriitin mielestä positiivista viestiä suomalaiselle ohjelmistoalalle. – Olemme luoneet 75 uutta työpaikkaa kahdeksassa vuodessa. Nyt otamme ison harppauksen eteenpäin, ja kasvatamme joukkoamme yli puolella seuraavan vuoden aikana. Esimerkkimme kertoo, että vahva kasvu on näinäkin aikoina mahdollista ja että töitä riittää tulevaisuudessa, kun asiakkaiden kiinnostus tuottavuutta parantaviin

sähköisiin liiketoimintaratkaisuihin on kasvussa, sanoo Sinisen Meteoriitin hallituksen puheenjohtaja Aki Antman. Helsinkiläisen Sinisen Meteoriitin työllistämisurakka on herättänyt huomiota myös kaupungin johdossa. – Rekrytointihanke on hyvä esimerkki rohkeasta kasvuyrittämisestä, jolla on merkittävä työllistävä vaikutus vaikeina taloudellisina aikoina, sanoo Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Aki Antman

Verkkolaskutus tulee – haluttiin tai ei

Vastaiskuja verkkorosvojen täsmähyökkäyksiin

••Ohjelmistoyhtiö Basware Oyj:n tuoreen tutkimuksen mukaan verkkolaskutus on edennyt yrityksissä kovaa vauhtia. tattomat. Keskisuuri suomalaisyritys voi saavuttaa pelkästään verkkolaskujen käsittelykustannusten osalta satojen tuhansien eurojen säästöt vuodessa paperisiin laskuihin verrattuna, sanoo Jukka Virkkunen. – Verkkolaskutuksen avulla on mahdollista saada aikaan suuria säästöjä, myöntää myös ympäristöekonomi Hietamäki.

Lotta Tammelin, teksti

››Suomalaisista taloushallinnon ammattilaisista lähes kaksi kolmesta (63 %) oli sitä mieltä, että verkkolaskutuksen läpimurto on tapahtunut. Kehityshankkeista verkkolaskutuksen edistäminen nostettiin talousyksiköissä selväksi ykköshankkeeksi. Verkkolaskutuksen suurimmaksi haasteeksi nousi osapuolten heikot valmiudet lähettää tai vastaanottaa verkkolaskuja. Runsaat 62 prosenttia vastaajista haluaa lähettää verkkolas-› kuja yhä useammalle, kun vastaava luku oli kesäkuussa 2009 alle 48 prosenttia. Noin kolmasosa suomalaisyrityksistä ei vastaanota verkkolaskuja lainkaan, kolmasosa vastaanottaa alle 20 pro-› senttia ja kolmasosa yli 20 prosenttia ostolaskuistaan verkkolaskuina.

Ei pakkokeinoja

Pk-yritysten tarpeita ajatellen – Suomalaisissa yrityksissä, myös pk-yrityksissä, halutaan hyödyntää verkkolaskuja yhä enemmän, ja halukkuus on lisääntynyt erittäin nopeasti viimeisen vuoden aikana. Monet suuret yritykset ja organisaatiot ovat viime kuukausien aikana siirtyneet vastaanottamaan vain verkkolaskuja. Tämä on kannustanut tuhansia yrityksiä siirtymään verkkolaskutukseen. Samalla on kehitetty jatkuvasti myös pk-yrityksille soveltuvia verkkolaskupalveluja laskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen, kertoo johtaja Jukka Virkkunen Baswarelta. Suomen Yrittäjien ympäristöekonomi Johanna Hietamäki on iloinen, että myös pk-yritysten tarpeet on otettu huomioon verkkolaskutuksessa. – On myönteistä, että verkkolaskupalveluita kehitetään myös pk-yritysten tarpeita ajatellen. Osassa palveluista korkeat kiin-

futur

teät kustannukset (avaus- ja kuukausimaksut) tulevat yritykselle kalliiksi, kun lähetettäviä ja vastaanotettavia verkkolaskuja on vähän. Näiden rinnalla on oltava ehdottomasti hinnoittelultaan pienelle laskumäärälle sopivia vaihtoehtoja, Hietamäki kertoo.

Säätömahdollisuus Niiden yritysten määrä on kasvanut, jotka vastaanottavat ja lähettävät yli 60 prosenttia laskuistaan verkkolaskuina. Verkkolaskuja lainkaan käyttävien yritysten määrä on samanaikaisesti vähentynyt.

e ima g

ebank

Yli 20 000 ostolaskua vuodessa vastaanottavista keskisuurista yrityksistä 92 prosenttia hyödyntää verkkolaskuja. – Uskon, että lähiaikoina tuo luku lähenee sataa prosenttia, sillä verkkolaskun hyödyt ovat paperilaskuihin verrattuna kiis-

Lähes joka toinen (49 %) taloushallinnon ammattilainen nosti sopimusneuvottelut parhaaksi keinoksi lisätä saapuvien verkkolaskujen määrää. Myös pankkien toivotaan olevan nykyistä aktiivisempia verkkolaskutuksen osalta (36 %). Noin 36 prosenttia vastaajista piti ”pakottamista” hyvänä keinona lisätä saapuvien verkkolaskujen määrää. Tällöin ostaja ilmoittaa toimittajalle, ettei vastaanota enää paperilaskuja, vaan kaikkien laskujen tulee olla verkkolaskuja. Operaattorin aktivointipalveluun uskoi 26 prosenttia vastaajista. – Verkkolaskutuksen käyttöönoton tulisi perustua verkkolaskutuksen kannattavuuteen yritykselle, ei pakottamiseen. Pienelle yritykselle verkkolaskutuksesta voi tulla pakottamisen kautta kallista ja hankalaa, vaikka verkkolaskutuksen on tarkoitus tuottaa yritykselle hyötyjä, Johanna Hietamäki kuitenkin painottaa. – Pienille yrityksille sopivia ratkaisuja verkkolaskutukseen on kuitenkin tarpeen kehittää edelleen. Erityisesti verkkolaskupalveluiden yhteensopivuudessa eri asiakkaiden järjestelmien kanssa on kehittämisen varaa. Monelle verkkolaskupalvelun käyttöön ottavalle pk-yritykselle selkeät käyttöohjeet ja hyvät tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä. Näiden suhteen eri markkinoilla olevien verkkolaskupalveluiden vertailu on vaikeaa, hän jatkaa.

Kiusantekoa vai huoletonta?

Verkkorikolliset keskittyvät neljään it-järjestelmien heikkouteen. Symantec tuo uusia tietoturvaratkaisuja yrityksille ja muille organisaatioille täsmähyökkäysten torjumiseen. – Peli on muuttunut täysin, kun puhutaan verkkohyökkäysten torjumisesta ja tietopääoman varkauksien estämisestä. Pelkkä virustorjunta ei todellakaan enää riitä, kertoo Stefan Zilliacus, Symantec Finlandin toimitusjohtaja. Luottamuksellisiin tietoihin kohdistuvien uhkien jatkuvasti kasvaessa joutuvat it-toiminnoista vastaavat henkilöt ottamaan yhä useampia organisaation sisäisiä ja ulkoisia vaaratekijöitä huomioon. Nykyaikaiset hyökkäykset ovat kehittyneitä, järjestelmällisiä ja vaikeasti havaittavia. Ohjelmistoyhtiö Symantecin seurannassa on huomattu, että verkkorikolliset hyödyntävät hyökkäyksissään neljää it-järjestelmien pehmeää kohtaa: puutteellisesti ylläpidettyjä it-toimintaperiaatteita, huonosti suojattua tietoa, vajavaisesti hallinnoituja järjestelmiä sekä riittämättömästi suojattua it-infrastruktuuria. Näihin kipupisteisiin Symantec on kehittänyt neljä uutta ohjelmistoa.

Yrittäjien kommentteja verkkolaskutuksesta yrittajat.fi-sivustolla.

››Verkkolaskutus, Verotili ja Katso-tunnisteet

ovat kiusantekoa. Parempi kuin internettiä ei olisi keksittykään. Anonymous, 8.4.2010

››En ikinä, ikinä ja ikinä lähetä tai ota vastaan

verkkolaskuja! Missä lakipykälässä sanotaan ja ”pakotetaan” yrittäjä ottamaan tietokone tai saatikka nettiyhteys. EI MISSÄÄN! Pakotettu!, 8.4.2010

››Itse mielelläni lähetän ja varsinkin vastaan-

otan niin firman kuin henkilökohtaisetkin laskut verkkolaskuina. Firman laskut siirtyvät sellaisenaan suoraan kirjanpitoon. Siihen, miksi tämä ei yleisty, on syynä pankkien omaksuma Finvoice-muoto. Sillä ei yksinkertaisesti saa aina kaikkea laskussa tarvittua tietoa välitettyä yksiselitteisesti. Pitäisi ainakin olla mahdollisuus lähettää liitteenä PDF tai muu liite. Järjestelmästä toiseen muutetussa laskuissa vähätkin tiedot vielä vähenee. En ymmärrä kuinka pieniä ”pakotetaan” tähän systeemiin (minäkin olen pienyrittäjä, mutta olen itse tähän halunnut) koska ei kaikki pankit ja vakuutusyhtiötkään omaa valmiuksia toimia tässä ympäristössä.

Maailman ensimmäinen ”Plug and Print” -lasertulostin

Sorvari, 8.4.2010

››Anoppi kommentoi vuosia sitten: En oo pan-

naania syöny, enkä syö. Aika moni mahdollisuus jää käyttämättä, kun EI-sanalla lähdetään liikkeelle.

HP on esitellyt tulstomisssaan uuden”Plug and Print” -teknologian, jonka avulla käyttäjä pääsee ilman CD-asennusta aloittamaan tulostamisen alle kahdessa minuutissa kytkemällä netbookinsa, kannettavansa tai pöytätietokoneensa USB-kaapelilla tulostimeen. Asiakkaamme vaativat tulostamiselta vaivattomuutta, ja me tarjoamme sitä heille. CD-ROM-asennuksia tai ajurien lataamista ei enää tarvitse tehdä, HP:n Ron Coughlin sanoo.

Yrittäjä, 8.4.2010

››Verkkolasku mielestäni ihan oikea suunta,

mutta ”pakottamisella” pilataan hyväkin asia. Ei voida olettaa, että kaikki pk-yrittäjät pystyisivät siirtymään verkkolaskutukseen näin nopealla aikataululla. Uskon kyllä, että kymmenen vuoden kuluttua, jos tämä tahti yhteiskunnassamme jatkuu tuskin kukaan enää edes muistaa näitä kultaisia aikoja, jolloin laskut olivat paperia ja ne lähetettiin postissa. Jaa mikäs se posti oli? Taloix oy, 9.4.2010

Haluatko hankkia HALVEMMALLA? yli 100.000 tuotteen valikoimasta

06 6 361 0 5 0 80 46104

Tokmannin yrityskortilla ETUJA ILMAN KULUJA mm. alennusta edullisista normaalihinnoista koontilaskutus veloituksettomat rinnakkaiskortit ...ja paljon muuta

92

unut Olen kiinnosti Tokmann yrityskortista

TÄYTÄ YRIT Y HAKEMUS IN SKORTTIT ERNE www.tokman ni-konserni.fi TISSÄ /tukkumyynti tai leikkaa tästä ja palauta yh Nimi

Yrityksen nimi Tehtävänimike Puh nro

Sähköposti Y-tunnus

www.tokmanni-konserni.fi/tukkumyynti Tiedustelut: asiakasrekisteri@tokmanni.fi arkisin klo 8-16 numerosta 020 728 7191

I

RTT YSKO

YRIT

teydenottolomak e nin myymälään

Tokmanni-konser


14

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Yksityiset ambulanssit pysähtyivät Yli 400 yksityistä ambulanssia pysähtyi huhtikuun 21. päivänä vastalauseeksi hallituksen suunnitelmille heikentää olennaisesti alan yrittäjien toimintamahdollisuuksiaan. Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n operaatio on samalla vastalause hallituksen linjauksiin uudessa terveydenhuoltolaissa, jossa nykyiset toimijat asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottajina.

Koskee kipeimmin pieniä kuntia Terveydenhuoltolakiehdotuksen mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suorittei-› ta tulee niukasti. Se koskettaisi kipeimmin alle 6 000 – 8 000 asukkaan kuntia ja isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. – Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama,

voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Vastuualueen palvelut keskittyvät tiheimmin asuttuun taajamaan ja n. 5 000 asukkaan kylät tai kaupunginosat jäävät herkästi ilman ambulanssia, Suomen Sairaankuljetusliitto liiton puheenjohtaja Teuvo Kontio sanoo. Liiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlundin uskoo, että jos ehdotettu lakimuutos menee eduskunnassa läpi, sen voimaantullessa 6000 – 8000 tuhannen asukkaan kunnissa ja taajamien reuna-alueilla palveluita ei enää ole saatavilla. Suomen Sairaankuljetusliitto ry edustaa noin 160 yksityistä ensihoito- ja sairaankuljetusyritystä, jotka toimivat pääosin maaseutukunnissa ja harvaan asutuilla alueilla, joilla ne tavallisesti ovat alansa ainoita palveluntuottajia. Suuremmilla paikkakunnilla yksityiset toimivat muiden palveluntuottajien kuten pelastuslaitosten rinnalla. Yksityiset hoitavat noin 600 000 potilaskuljetusta vuodessa.

Henkilöstörahastot mahdollisiksi entistä pienempiin yrityksiin Henkilöstörahastot halutaan nostaa koko henkilöstön palkitsemisen vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole. Hallitus esittääkin, että henkilöstörahastolakia uudistetaan. Henkilöstörahastolakia muutettaisiin niin, että rahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisen alaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä kymmenen työntekijän yritykseen. − Ehdotus lisää pienten yritysten mahdollisuuksia palkita henkilöstöä. Samoin mahdollisuus siirtää tulospalkkioita voittopalkkioiden rinnalla henkilöstörahastoon lisää rahastojen houkuttelevuutta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen sanoo.

Henkilöstörahastot muuttunevat varteenotettavaksi henkilöstön palkitsemiskeinoksi myös pienemmissä yrityksissä, Tähtinen arvioi. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. TEM:n työryhmän mukaan tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa olevia saatetaan lakkauttaa. Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Suomessa oli 2008 lopulla 57 henkilöstörahastoa.

››Euroopan pk-yritysviikkoa vietetään 25.5 –1.6.2010 teemalla ”Tukea menestykseen”. Viikko tarjoaa yhteisen sateenvarjon monen tyyppiselle yrittäjyyttä edistävälle kampanjatoiminnalle. Kampanjan kotisivuille http: //ec.europa.eu/sme-week on koottu tapahtumia, ja sinne voi tapahtumia ilmoittaa.

››Silmälasit optikolta, ei netistä. 85 prosenttia silmälasinkäyttäjistä ostaa lasinsa kotimaisista optikkoliikkeistä, paljastaa Optisen Alan Tiedotuskeskuksen Taloustutkimus Oy:llä teettämä tutkimus. Vain yksi prosentti vastaajista on ostanut silmälasinsa nettikaupasta.

Yrittäjä

Kirjailijayrittäjä pohtii, onko sähkökirja mahdollisuus vai uhka keksintö sähkökirja jakaa mielipiteitä lukijoiden ja kirjailijoiden keskuudessa. • •Kirjamaailman Moni pelkää, että sähkökirja syrjäyttää perinteisen, kauniin kirjan.

kumpaa kannattaa. Takana on varmasti sellainen pelko, että jos e-kirja yleistyy, niin painettu kirja alkaa kadota.

Harri Auramo, teksti ja kuva

››Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja Katariina Romppainen on pohdiskellut puheenaihetta siltä kannalta, onko sähkökirjan eli e-kirjan tuleminen joillekin uhka, vai olisiko se peräti mahdollisuus kirjallisuudelle. Huolta ei kannata vielä minkään osapuolen kantaa. Suomessa eletään odotuksen aikaa, kun sähkökirjamarkkinat ovat vasta heräilemässä. Kustantamoissa ollaan silti jo lähtökuopissa, kun kiinnostus viriää. Läpimurtoa veikataan jo tälle vuodelle. – Markkinoiden avautumista hidastaa se, että suomenkielistä sisältöä ei ole juurikaan tarjolla, ei ainakaan kaunokirjallisia teoksia. Netistä puuttuu toistaiseksi myös kauppapaikka, mistä suomenkielisiä e-kirjoja voisi ostaa. Erillisiä lukulaitteitakaan ei vielä ole myynnissä suomenkieliselle kirjallisuudelle, Katariina Romppainen kertoo ja lisää, että ilmeisesti jo ensi syksynä tilanne on muuttumassa. Akaan Toijalassa asuva Katariina Romppainen on toiminut kirjailijayrittäjänä vuodesta 2002. Paitsi Sähkökirja houkuttelee todennäköisesti eri ihmisiä kuin vanhat kirjat. Katariina Romppainen

kirjailijana hän työskentelee myös toimittajana ja sanataidekouluttajana. Hän on ansioitunut erityisesti lastenromaanien kirjoittajana. Syksyllä ilmestyy ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Sähkökirja tarvitsee sähköisen lukulaitteen, joka maksaa parisataa euroa ja on siis suhteellisen kallis siihen nähden, että sillä on vain yksi käyttötarkoitus. Lukulaitteen tekniikka kehittyy koko ajan, ja hinnat halpenevat ajan myötä. Sähkökirja on tavallisen kirjan kokoinen ”boksi”. Toisaalta suuri osa maailman sähkökirjoista luetaan ja tullaan lukemaan omilta tietokoneilta. Katariina Romppainen tietää, että Yhdysvalloissa sähkökirjan suosio on kasvanut roimasti viime vuosina. Noin prosentti kaikesta myydystä kirjallisuudesta ja muutama prosentti kaunokirjallisuudesta myydään siellä e-kirjoina. – Kasvun ennustetaan USA:ssa pysähtyvän noin viiteentoista prosenttiin. Jos ennuste pitää paikkansa, sähkökirja ei tule koskaan syrjäyttämään painettua isosiskoaan, Romppainen sanoo.

E-kirja tuo uusia lukijoita? Sähköisen kirjan kannattajat ovat listanneet suosikkinsa hyviä puolia:› ei ole pölyttyviä kirjapinoja, kun kirjat odottavat lukulaitteen sisällä tai tietokoneella, kevyt ja näppärä lukulaite kulkee mukana helposti , ja pieneen kokoon mahtuu paljon tietoa. Tekstin kokoa on helppo suurentaa näytöltä. – Sähkökirja houkuttelee todennäköisesti eri ihmisiä kuin vanhat kirjat ja sitä kautta voisi ajatella, että sähkökirja voi jopa laajentaa lukijakuntaa. E-kirja tavoittaa ehkä painettua kirjaa paremmin ne ihmiset, jotka viihtyvät mieluummin näytön ääressä kuin kirja kädessä. – Sähkökirja voi edistää kirjallisuuden harrastamista. Itse pidän sähkökirjaa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, Romppainen valitsee puolensa.

Mahdollisuuksia kirjailijayrittäjälle Kirjailijan ei kannata pelätä sähkökirjaa. Parhaassa tapauksessa se antaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vie eteenpäin kirjallisuuden ilosanomaa ja edistää lukuharrastusta, uskoo Katariina Romppainen. PA Photos / Lehtikuva

Sähkökirjan suosio kasvaa maailmalla ja meille sen uskotaan tulevan tosissaan jo ensi syksynä. Sonyn lukulaite mukautuu kirjahyllyyn vanhojen niteiden sekaan, mutta se pitää sisällään valtavasti enemmän luettavaa.

Perinteisen kirjan puolustus Katariina Romppainen oli kysynyt ekirjasta mielipidettä eräiltä kollegoiltaan, joista moni oli vastannut suoralta kädeltä: mahdottomuus. Moni kirjailija on sitä mieltä, että ainoa oikea kirja on painettu kirja: kaunis esine, oikean kirjan sivuja› voi hypistellä, plarata, oikea kirja tuoksuu, sen sivut kahisevat. Ja oi-› keaa kirjaa voi lukea selällään sängyssä maaten. Painettu kirja ei tarvitse paljoa virtaa, eikä se mene jumiin. Oikea kirja henkii sivistystä kirjahyllystä. – Kyllä minäkin kaikki nämä perustelut allekirjoitan, sanoo Katariina Romppainen, mutta ei kuitenkaan lue itseään samaan joukkoon kuin kuuluisin sähkökirjan vastustaja, Harry Potterin tekijä J.K. Rowling. Tämä on kieltänyt kirjojensa ilmestymisen sähköisesti. Käsin paperille kirjoittava Rowling haluaa kirjansakin painettavan paperille. – Näistä puolustuspuheista voisi päätellä, että sähköinen kirja on jonkinlainen uhka painetulle kirjalle. Aivan kuin olisi kaksi koulukuntaa,

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma..

Hyvää työtä.

Kirjailijakin voi toivottaa sähkökirjan tervetulleeksi. Sähkökirja voi tuoda kirjailijalle uusia taloudellisia mahdollisuuksia, kunhan hän osaa yrittäjänä pitää huolta tekijänoikeuksistaan myös sähkökirjabisneksessä. – Ennen vuotta 2000 julkaistujen kirjojen sähköoikeudet ovat kirjailijalla. Myöhempien osalta kirjailijan on syytä tarkistaa, mitä kustannussopimuksessa on sovittu. Jokainen sopimus on tärkeä lukea tarkkaan rivi riviltä. Pitää tietää, kenellä tekijänoikeudet ovat. Romppaisen mukaan kirjailijalle pitäisi sähkökirjasta maksaa suurempaa tekijänpalkkiota kuin painetusta kirjasta. Jääväthän sähkökirjan tuotannosta pois kalliit paino-, varastointi- ja jakelukustannukset. Toiselta puolen tekijänpalkkiota laskee se, että sähkökirjat maksavat selvästi vähemmän kuin painetut kirjat. – Yksi kirjailijoiden uhkakuva on piratismi. Periaatteessa kuka tahansa voi skannata kirjoja internettiin. Ilman lupaa kirjan siirtäminen nettiin on rikos, josta joutuu vastaamaan tuomioistuimessa. Pienessä Suomessa tekijät jäänevät nopeasti kiinni. – Mutta toisaalta, internet on maailmanlaajuinen. Eräs kollega löysi suomenkielisen kirjansa skannattuna kiinalaiselta sivustolta, joten kaikki on näköjään mahdollista, Katariina Romppainen päivittelee.


15

Nro 4 • Huhtikuu 2010

TÄYTTÄ ASIAA | Irina Siltanen

Nuori yrittäjä

Minusta tulee kasvuyrittäjä!

••Screw it, let’s just do it. Riikka Kovala, teksti ja kuva

››Suomessa on pitkään ajateltu, että korkeakoulutus tappaa opiskelijoiden halun ryhtyä yrittäjäksi. Nyt Aalto Entrepreneurship societyn aktiivit aikovat kääntää yliopistoissa pesivän turvallista palkkatyötä suosivan kulttuurin päälaelleen. − Synnytämme uutta kulttuuria, pöhinää, aktivointia ja ihmisten inspirointia keskustelupaneelien muodossa. Meillä on mm. talkoita, joissa tehdään viikonloppu töitä kokeneiden yrittäjien kanssa, Aaltoesin puheenjohtaja Jens Sørensen selvittää. Aaltoes-yhteisön toimintaan kuuluu myös Venture track -koulutussarja, jossa edetään liikeidean löytämisestä rahoituksen hankkimiseen ja valmennukseen. Yhteisön aikaansaannosta on niin ikään pre-seed yrityskiihdyttämö Otaniemessä. Syksyllä 2009 Aaltoesin innoittamana yrittäjäksi ryhtyneitä ja sitä suunnittelevia nuoria kävi Stanfordissa Piilaaksossa tutustumassa siihen, mitä maailmalla tapahtuu ja benchmarkkaamassa liikeideansa. Kokeneita yrittäjiä mukana Huhtikuun puolessa välissä Aaltoes Talk keräsi lähes 100 opiskelijaa kuulemaan Risto Siilasmaan, Marko Parkkisen, molemmat sarjayrittäjiä ja Hipui:n perustajan Joonas Hjeltin sekä toimittaja Jussi Rosendahlin ajatuksia kasvuyrittämisestä ja yrittämisestä. − Kun kerroin perheelleni alkavani yrittäjäksi, äitini alkoi itkeä. Hetken päästä hän kysyi, mitä meni vikaan. Vaimoni sanoi, että vain kuolleen ruumiini yli. Mutta hän voi edelleen hyvin ja elää ja kukoistaa, Marko Parkkinen hauskuutti yleisöä. Siilasmaa vastasi kysymykseen yrittäjyyden ja kasvuyrittäjyyden eroista toteamalla ensin, että markkina on globaali markkina useimmille tuotteille ja palveluille. − Jos tällöin vapaassa kilpai-

lussa toimiva yrittäjä sanoo, et-› tei minun tarvitse kasvaa, on sama kuin hän sanoisi, ettei ole yrittäjä. Elämä muuttuu, mielestäni hyvä yrittäjyys kulkee käsi kädessä kasvuhakuisuuden kanssa.

Mallia Jenkeistä Idea Aaltoesistä syntyi, kun yksi yhteisön perustajista Kristo Ovaska vierailtuaan kuuluisassa MIT-yliopistossa Massachusettsissa mietti, että Kauppiksessa on ihan eri meininki kuin MIT:ssä yritysideoiden tukemisessa. − Näimme, mitä siellä tehdään yliopistossa ja tuloksena syntyy hienoja firmoja. Kun taas Suomessa on melkein kirosana

Näimme, mitä Jenkeissä tehdään yliopistossa ja tuloksena syntyy hienoja firmoja. Kun taas Suomessa on melkein kirosana sanoa, että on yrittäjä ja haluaa perustaa firman. Kristo Ovaska

sanoa, että on yrittäjä ja haluaa perustaa firman, Ovaska kertoo. − Haluamme tuoda roolimalleja esille, Suomessa on monia menestyviä yrittäjiä. Haluamme tehdä heistä rock-staroja. Kauppakorkeassa investointipankkiiri ja konsultti on ollut se superstara, haluamme tehdä myös kasvuyrittäjästä superstaran, Sørensen sanoo. Kipinänä yrittäjyyttä aktivoivan yhteisön perustamisessa oli myös kavereiden oma aikomus ryhtyä yrittäjiksi, mutta Aaltoyliopistossa tai silloisessa kauppiksessa ei ollut tukiverkostoja, jotka olisivat auttaneet oman intohimon toteuttamisessa. Ovaska päätti kavereineen kehitellä yrittäjyysverkoston yliopiston sisälle vuoden 2009 alussa ja

Mikä meitä liikuttaa?

Y

rittäjänä toimiessa huomaa paljon mielenkiintoisia asioita, joita ei välttämättä tullut ajatelleeksi toisen palveluksessa ollessaan. Suurena haasteena tuntuu nykyään olevan, että mikään ei liikuta ketään. Tällä tarkoitan, että vain katastrofiuutiset ja kamalat › tapahtumat saavat ihmiset liikkeelle. Olen miettinyt asiaa paljon, sillä yrittäjänä on yksinkertaisesti löydettävä keinot, millä asiakkaat saadaan kiinnostumaan tuotteesta tai/ja palvelusta. Olen sen ajan kasvatteja, että ymmärrän ihmisten tarpeiden tunnistamisen tärkeyden. Siitä syntyy ostamisen tarve. Elämä yrittäjänä on kuitenkin osoittanut, että nykymaailman menoa on haasteellista ymmärtää, eikä edes tarveajattelu aina toimi. Olen kokeillut vaikka mitä saadakseni asiakkaan huomion ja miettinyt pääni puhki, millä ihmeellä tavoitamme nykypäivän ihmiset eri ikäluokissa: sähköposti ei toimi, kukaan ei ennätä sitä lukemaan, jos yleensä sähköposti menee läpi spam-filttereistä, perinteinen postikin jää helposti avaamatta ja soittopyyntöihin ei vastata. Saati, että olisi jotenkin outoa ilmoittautua tapahtumaan ja jäädä pois ilmoittamatta. Olen oppinut paljon myös verkostoitumisesta ja sosiaalisesta mediasta sekä siitä, miten niitä voi hyödyntää. Mutta aina ei sekään riitä. Ajastamme kilpailee moni ja oman ajan hallinnan haasteet ovat tuttuja myös meille yrittäjille.

Aaltoes on luonut ekosysteemin ja tukiverkoston, jossa on yhdessä samanhenkisiä innovatiivisia opiskelijoita, Kristo Ovaska (vas) ja Jens Sørensen kertovat. näin auttaa samalla muitakin ryhtymään yrittäjiksi. − Suurin syy, miksi Suomessa ei ole tarpeeksi nuoria, nopeasti kasvavia, kunnianhimoisia yrityksiä on, että kaikki mitä täällä tehdään torppaavat innovatiivisuuden. Lähdimme tekemään tätä ihan ruohonjuuritasolta, Sørensen kertoo. − Maailman muuttaminenkin lähtee yksilöstä ja palosta sekä intohimosta ihmisen sisällä. Kauppiksesta puuttuivat ns. bottom-up –kerhot aiemmin, hän sanoo samalla katsellen tyytyväisenä juuri päättyneen keskustelutilaisuuden jälkeen juttelemaan jääneitä opiskelijoita; näyttää siltä, että keskustelu inspiroi kuulijoita.

Missä start-up yrittäjien tukipalvelut? Ovaska näkee ongelmana suomalaisessa ajattelussa sen, ettei eroteta kolmea erityyppistä yrittäjäryhmää; on elinkeinonharjoittajia, kasvuyrittäjiä ja start-up yrityksiä. Tästä johtuen Ovaskan mielestä mentori- ja tukiverkostomme on suuntautunut palvelemaan lähinnä elinkeinonharjoittajia, eikä start-up yrittäjille ole mentori- ja tukipalveluja tai -verkostoja. − Nykyinen systeemi ei palvele niitä, joiden tavoite on lähteä suoraan maailmalle. − Niin kauan kuin yrittäjä nähdään parturina tai suutarina, osa porukkaa jää kokonaan pois yrittämisestä eikä Suomeen

synny kasvuyrityksiä. Se lähtee ihmisistä, Ovaska pohtii. Ovaskan ja Sørensenin mielestä on tärkeää, että kasvuyritystä perustavalla on kokenei-› ta yrittäjiä lähellä, joiden kans-› sa voi rakentaa bisnescasensa. Kokeneiden yrittäjien osaaminen on tärkeämpää kuin julkisen rahoituksen saaminen yritystoiminnan käynnistämisessä, Ovaska sanoo ja lisää, että sillä ei ole väliä onko kyseinen yrittäjä joskus epäonnistunut liiketoiminnoissaan. Uusi puheenjohtaja on perustamassa kesällä yliopisto-› jen brändaykseen keskittyvää yritystä ja Ovaskalla on suunnitelmissa hypätä johonkin Aaltoesin piirissä perustettuun yritykseen tai perustaa oma, nyt

kun Aaltoes on saatu hyvälle kasvu-uralle. Yhteisön kuvioissa ovat mukana mm. TEMin kasvavien, nuorten yritysten kehittämisohjelma Vigo, ja Tekesin Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusohjelma. Turun yliopistoon on perustettu samalla johtoajatuksella toimiva opiskelijavetoinen yhteisö yrittäjähenkisille ihmisille ja nuorille yrittäjille. Sen nimi on BoostTurku.

Vaivaako meitä yleinen välinpitämättömyys ja informaatioähky? Elämmekö maailmassa, missä mikään ei tunnu enää miltään? Toisaalta kuulen monen yrittäjän miettivän samoja asioita: millä saadaan lisää asiakkaita ja myyntiä. Tässä toivoisin, että katsoisimme kaikki itseämme peiliin ja päättäisimme hallita omaa aikaamme paremmin. Sillä väitän myös, että on helppo yllättää asiakas vastaamalla puhelimeen ja sähköpostiin ja arvostamalla tämän markkinointitoimenpiteitä. Itseäni ainakin suuresti ilahdutti viesti asiakkaalta: Kiitos Irina, en voi ostaa sinulta nyt mitään, mutta ilahdutit päivääni. Antakaa tavallistenkin asioiden liikuttaa ja viedä yritystoimintaanne eteenpäin. Niissä on paljon potentiaalia. Ehkä jopa enemmän kuin uskommekaan. Yrittäjyyden ja välittämisen puolesta! Irina Siltanen Yrittäjä, Iwerna Invest

Katso video!

››yrittajat.fi haastatteli Jens Sørensenia, videohaastattelu löytyy yrittajat.fistä.

Katse pohjoiseen osaamiseen FOKUKSESSA

kaunis ei tule kehä kolmosen sisäpuolelta, rovaniemeläinen yrittäjä Jani Siivola vinkkaa eteläsuomalaisten • •Kaikki yritysten suuntaan.

AKTIIVI

Riikka Kovala, teksti Studio Artica/Petri Teppo, kuva

››Luovaa osaamista löytyy Napapiiriä myöten, ja rovaniemeläinen mainos- ja konsulttitoimisto Reddo Partnersin perustaja-toimitusjohtaja uskoo pohjoisen tekijöillä olevan vahvuuksia, kuten matkailun tuoma kansainvälisyys. Yrittäminen lähti käyntiin turhautumisesta ja sopivista kannuksista. Siivola työskenteli vuosina 2004 – 2008 EU-rahoitteisten projektien parissa. − Olin hieman kärsimätön EU-hankkeisiin liittyvän byro-› kratian vuoksi ja kypsyttelin liikeideaa ystäväni graafikko Kalle Erkkilän kanssa. Totesimme, että meillä on laajalti kovatasoista osaamista. Samaan aikaan olin aktiivisesti mukana nuorkauppakamaritoiminnassa, jonka avulla yrittämisen liekki syttyi ja sain rohkeutta heittäytyä yrittäjäksi, Siivola jatkaa. Siivola on melko tuore yrittäjäjärjestön jäsen, mutta yrityskin on perustettu vasta vuonna 2008. Hän on Rovaniemen Yrittäjien jäsen ja yhteyshenkilö Rovaniemen Yrittäjien ja Rovaniemen Nuorkauppaka-

marin välillä. Yhteistyössä toteutetaan paikallisesti yrittäjyyskysely alle 40-vuotiaille yrittäjille sekä yrittäjiksi aikoville. Haluja aktivoitua yrittäjien toiminnassa kuitenkin löytyy, 34-vuotias keksinnöistä ja tekniikasta innostuva yrittäjä sanoo.

Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa Siivola tasapainottaa hektistä arkeaan valokuvauksen ja eränkäynnin parissa. − Kesäinen lohensoutu on kerrassaan upea kokemus. Järjestötoiminnan mukanaan tuomat ystävät ja osaaminen ovat myös tärkeässä roolissa. Mitä enemmän toiminnalle antaa, sitä enemmän saakin. Toki ihana perhe on se kaiken a ja o. Yrittäjän perheeseen kuuluu puoliso Hanna, joka on myös aktiivinen nuorkauppakamarilainen sekä puolivuotias Minjatytär.

Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi. Jani Siivola

limaailmakonseptit ja jouluun liittyvä sisällöntuotanto. Reddo Partnersin verkostoon kuuluu seitsemän henkilöä ja lisäksi yritys käyttää freelancereita tarpeen mukaan. − Graafinen osaamisemme on huippuluokkaa, joten täytynee sanoa, että kuvitukset ja webgrafiikka ovat se terävin kärki.

Yritys on vasta nuori, mutta Jani Siivolalla on yhtiökumppaniensa kanssa selkeät sävelet tulevasta. − Haluan kasvattaa Reddon merkittäväksi toimijaksi Suomessa ja kansainvälisesti. Toimimme jo koko Suomen alueel-› la, mutta kansainvälinen toiminta on vasta alussa. Näemme sijoittumisen Rovaniemelle merkittävänä tekijänä sekä kustannusrakenteen että matkailun kansainvälisyyden vuoksi. Lisäksi täällä tuetaan tehokkaasti luovien alojen toimintaa. Tehoja Napapiirin luovat tekijät aikovat hakea myös konsultoinnin puolelta, erityisesti matkailupuolelta. − Yhteistyö sosiaalisen me-› dian ja pelialan asiantuntijoiden kanssa tuottanee tuloksia lähitulevaisuudessa.

Intohimona jouluinen sisällöntuotanto Reddo Partners tekee sekä perinteistä että web-grafiikkaa ja muun muassa yrityskuvaan ja brändäykseen liittyviä palveluita. Yritys konsultoi hanketyössä ja matkailusektorilla esimerkiksi markkinoinnissa, tuotekehityksessä, myynnissä ja hinnoittelussa. Suurin asiakkaamme on 580 miljoonan euron liikevaihdon SRV Yhtiöt Oyj ja pienin yksittäinen toiminimi, Siivola kertoo. Asiakkaita on ympäri Suomen. − Intohimomme ovat erilaiset älypuhelinsovellukset, virtuaa-

Ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan a) Nuorkauppakamarin toimintaan ja b) Suomen Yrittäjien jäseneksi?

a) Halusin kehittää omaa osaamistani ja löytää muita aktiivisia ihmisiä.

b) Haluan olla osa suurta yrittäjien verkostoa sekä kouluttautua lisää. Myös tukipalvelut ovat tärkeässä roolissa, esim. lakipalvelut.

2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta? Olen oppinut paljon yrittämisestä, ja esim. puhe- ja väittelykilpailut nuorkauppakamarissa ovat tuoneet esiintymisvarmuutta. Nuorkauppakamaritoiminnan avulla olen päässyt mm. tutustumaan moniin erilaisiin yrityksiin, osallistumaan lukuisiin erilaisiin projekteihin sekä tavannut satoja uusia ihmisiä ympäri Suomen ja maailman. Moni paikka olisi jäänyt käymättä ilman kamaritoimintaa. Kamaritoiminnan avulla olen päässyt myös mukaan Lapin Kauppakamarin koulutusvaliokuntaan, joka avaa hyvät vaikutuskanavat yhteiskuntatasolle.

3. Mieleenpainuvin tilanne, josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa? Kaikista syvimmin on mieleen jäänyt tilanne, kun ”selvisin hengissä” Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisen tason puhekilpailusta. Kyseessä oli meneminen erittäin syvälle omalle epämukavuusalueelle. Muistan tilanteen vieläkin kuin edellisen päivän, vuosi oli 2005. Intohimomme ovat erilaiset älypuhelinsovellukset, virtuaalimaailmakonseptit ja jouluun liittyvä sisällöntuotanto, toimitusjohtaja Jani Siivola kertoo.

4. Motto

Ei ole

5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi?

Asiakkaalta tuleva erinomainen palaute saa hymyn karehtimaan kasvoillani, pitkään.

Pk-yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimet työpaikkasi jäsenetuhintaan yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoitus tavoittaa erittäin hyvin työnhakijat, sillä se näkyy seuraavilla sivustoilla: • yrittajat.fi • uranus.fi • maakuntalehtien ura-arena.fi *) • ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille.

Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaali hinta on 480 euroa (+ alv).

www.yrittajat.fi/avoimettyopaikat Ilmoittamalla tavoitat yli 200 000 uranvaihtajaa useassa eri palvelussa ympäri Suomen!


16

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Kansainvälisyys

Talousnousun paluuta odotellessa

Angelesissa Interior Studio -sisustusyritystä pyörittävä Sanna Pöllänen ei presidentti Barack Obaman reformeista paljoa perusta. • •Los Hän uskoo, että Yhdysvaltojen taloudellinen tilanne heikkenee vielä, ennen kuin pohja uudelle nousulle on saavutettu.

Copyright © M-Brain Oy

Eurooppaa edestakaisin

Kritiikin kohteena

Miira Ojanen, teksti ja kuva

››Helsingissä

syntyneen Sanna Pölläsen yrityksen toimitila sijaitsee historiallisen art deco -rakennuksessa Los Angelesissa. Omia sisustusprojektejaan tulkitsevan Pölläsen mukaan Yhdysvalloissa ei ole vieläkään sisäistetty ympäristöystävällistä ja tehokasta elämäntapaa. Ympäristöstä piittaamattomuus näkyy erityisesti sisustusasiakkaiden materiaalihankkeissa. − Vaikeista taloudellisista vuosista huolimatta jenkkiläiset eivät ole muuttaneet tuhlaavaista elämäntyyliään. Asiakashaasteista huolimatta Sanna Pöllänen tekee työnsä pieteetillä ja pyrkii vaikuttamaan asiakkaiden sisustuspäätöksiin niin, että pohjasuunnitelmat toimivat pitkään ja pinnat eivät rapistu. − Joskus yhden ainoan sisustusmateriaalipäätöksen tekeminen voi kestää puolivuotta. Valintani perustuvat aina materiaalin pitkäaikaiseen toimivuuteen sekä visuaalisesti että teknisesti. Sana ”ei” kiedottuna vaahtokarkkiin, yhdistettynä jämäkkään ammattitaitoon ja perusteltuihin päätöksiin vakuuttaa palvelunostajan siitä, että hän on asiantuntevissa käsissä.

Ammattitaito ei ole ale-tavaraa Meneillään olevat asiakasprojektit ja pienemmät kodin stailausprojektit pitävät huolen siitä, että Sanna Pölläsen iPhone pirisee. Vaikka rahallisesti kannattavimpia kaupallisen sektorin sisustusprojekteja ei ole nyt tarjolla, suomalainen sisupussi ei lähde alentamaan taksojaan. − Useat asiakkaat pyytävät täl-

Yhdysvallat ja pienyritykset

lä hetkellä huimia alennuksia. Hyväntahdon eleenä voin keventää kokonaissummasta parikymmentä prosenttia, mutta en sen enempää. Jos nyt myyt palveluksiasi halvalla, kärsit siitä itse myöhemmin. Sanna Pöllänen uskoo, että Yhdysvaltojen ostovoima ja hyvä tuoteidea on se juttu, joka tuottaa eniten plussaa pankkitilille. Hänen katseensa on naulittu esim. kierrätetystä lasista ideoituun omaan laattamallistoon, jonka tuotanto oli viime vuonna vielä päätymässä Kiinaan. – Hyvä asia lamassa on ollut se, että omaan tuotekehittelyyn on jäänyt enemmän aikaa. Olen myös päättänyt käyttää tuotteiden valmistuksessa kaukomaiden halpistuotannon sijasta kalifornialaista ”mom-and-pap

››Yhdysvalloissa pienyritykseksi määritellään yritys, jossa on enintään 100 työntekijää. Keskisuuressa yrityksessä työskentelee enintään 500 henkilöä.

››Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 25.8 miljoonaa yritystä, joista 99 prosenttia on pienyrityksiä.

››Naisten omistamien pienyrityksien osuus on 30 prosenttia (7.8 miljoonaa).

››Vähemmistöryhmään kuuluvien pienyrittäjien osuus on 17 prosenttia (4.4 miljoonaa).

Vaikeista vuosista huolimatta jenkkiläiset eivät ole muuttaneet tuhlaavaista elämäntyyliään. Sanna Pöllänen

-perheyritystä, jolloin laatutarkkailukin on helpommin hallittavissa. Tuotannon on määrä alkaa vuoden sisällä.

Sietokyky koetuksella Yrittäjä Sanna Pöllänen ei lämpene presidentti Barack Obaman uudelle terveysreformille, vaikka Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä perustuu yksityisiin sairasvakuutuksiin, jotka ovat vääristäneet koko kansan sairaanhoitokulut kansainvälisesti verrattuna kohtuuttoman

››Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen tulevista uusista työpaikoista syntyy pienyrityksiin SANNA PÖLLÄNEN uskoo, että terveysreformista hyötyvät ainoastaan vakuutusyhtiöt ja ne, jotka aiemmin eivät ole saaneet vakuutusta. korkeiksi. Samalla hän edustaa amerikkalaisten pienyrittäjien enemmistön kielteistä mielipidettä, vaikka kongressin hyväksymä terveydenhuoltouudistus lupailee alkukustannuksista huolimatta tasapuolista ja halvempaa yksityisvakuutuksien systeemiä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. – Obaman terveysreformista hyötyvät ainoastaan vakuutusyhtiöt ja ne ihmiset, joilla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta saada vakuutusta. Terveysreformi on nostatta-›

Ruotsalaiset tulivat mukaan lastitilan myyntiin Raahessa Raahen sataman linjaliikenteen lastitilan myynti Euroopan pääkohteisiin on siirtynyt Ruukki Logisticsilta Österströms Oy:lle ja sen ruotsalaiselle emoyhtiölle. Yhtiö liikennöi aluksillaan Raahesta kaikkiin merkittävimpiin satamiin Euroopassa. Emoyhtiö Österströms Logistics AB:n pääomistaja on ruotsalainen Percy Österström. Yhtiöllä on noin 30 alusta ja 600 työntekijää seitsemässä maassa: Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Puolassa, Hollannissa ja IsossaBritanniassa. – Raahen sataman merikuljetusten kannalta uusi yhteistyökumppanimme on erinomainen muutos. Österströmin laajan ulkomaisen toimipisteverkoston ansiosta. Pohjois- ja Keski-Suomen asiakkaiden kuljetustarpeisiin voidaan tarjota nopeat ja toimin-

tavarmat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla, satamajohtaja Kaarlo Heikkinen kertoo. Varustamo liikennöi viikoittain Hollannin Rotterdamiin ja Tanskan Vejleen sekä Puolan Szczeciniin. Joka toinen viikko ajetaan Englannin Hulliin sekä kerran kuukaudessa Espanjan Pasajesiin. Raahe-Englanti-liikenne Hullin satamaan aloitettiin jo viime syksynä. – Volyymit tällä linjalla ovat selvästi kasvaneet loppusyksyn ja alkuvuoden aikana, kertoo Östertröms Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mantila. Sahatavaran FAS-laivaukset sekä Irlannin ja Italian liikenne jatkuvat Raahessa entisten varustamoiden kautta ja niitä hoitaa edelleen Ruukki Logistics. Se vastaa edelleen myös lastauksesta ja huolinnasta Raahen satamassa.

Tyylikäs lukollinen LÄÄKEKAAPPI kotiin tai työpaikalle. Apteekista saat tarvittaessa myös neuvoa kaapin sisällön valitsemiseen.

nut pintaan paljon tunteita. Pölläsen tietojen mukaan vakuutukset tulevat nousemaan entisestään 30 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Tällä summalla maksetaan ennakot niiden henkilöiden vakuutusmaksuista, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia ole saaneet vakuutusta. Uuden lain mukaan vakuutusyhtiöiden on nyt myönnettävä kaikille hakijoille vakuutusturva. – Terveydenhuolto ei ole koskaan ollut täällä ilmaista, eikä tule olemaan sitä tulevaisuudessakaan.

Markkinoija: Oy Medifon Ab

USA:n presidentti Barack Oba-

man työllisyyttä kohentava talousohjelmaesitys tähtää muun muassa pienyrittäjien toiminnan turvaamiseen ja uusien yritysten toiminnan edistämiseen. Käyttöön ollaan ottamassa verovähennyksiä, joiden avulla

pyritään pienentämään pienyritysten työntekijöiden lakisääteisiä sairausvakuutuskuluja. Valtion rahoituksella pyritään luomaan huipputeknologiatyöpaikkojen syntymisiä samoin kuin edistetään vähemmistö- ja naisyrittäjien toimintaan.

www.barackobama.com/pdf/SmallBusinessFINAL.pdf

Eläkeläisjäsenet Italian erikoisuus

••Eläkeläisjäsenet käyttöön myös Suomen Yrittäjissä?

Confartigianato palvelee

Jouko Lantto, teksti Joni Halmelahti, kuva

››Joukko aluejärjestöjen puheenjohtajia tutustui viime huhtikuun puolivälissä italialaisten yrittäjäjärjestöjen toimintaan Roomassa. SY:n Risto Suomisen mukaan italialaisjärjestöt ovat ennen muuta palvelun tuottajia jäsenyrityksilleen. − Sormituntuma on, että jopa noin 90 prosenttia resursseista on suunnattu palvelujen tuottamiseen jäsenyrityksille.

››Italiassa on noin 4 milj. yritystä, joista 600 000 eli noin 15 prosenttia on yrittäjäjärjestö Confartigianaton jäseniä. Nämä yritykset työllistävät noin 1,5 –2 miljoonaa työntekijää.

››Järjestöllä on 100 henkilöä

Italiassa on kaikkien yritysten pakollisesti kuuluttava kauppakamariin. Yrittäjäjärjestön jäsenyys on sen sijaan vapaaehtoista. Näistä palveluista merkittäviä ovat kir-› janpitopalvelut, takausjärjestelmät, vero-› ilmoitusten tekeminen ja erilaisessa by-› rokratiassa avustaminen. Suomisen mukaan Italiassa yrittäjäjärjestöt tekevät kollektiivisia työehtosopimuksia palkansaajien kanssa alle 250 henkilöä työllistäville yrityksille. Näitä tehdään sekä valtakunnan tasolla että paikallisesti. − Paikallisesti tehtävät kollektiivisopimukset tulevat valtakunnallisen sopimuksen päälle. Toisin sanoen valtakunnallisia kollektiivisia sopimuksia tulee aina nou-

Italiassa noin 90 prosenttia resursseista on suunnattu palvelujen tuottamiseen jäsenyrityksille. dattaa, ja jos alueella on paikallinen sopimus, niin tämän sopimuksen ehtoja tulee noudattaa valtakunnallisen sopimuksen lisäksi.

Mentoreita nuorille Mielenkiintoinen yrittäjäjärjestöissä oleva järjestelmä on se, että toimivien yritysten lisäksi henkilöjäseninä on eläkkeellä

Kansainvälistymisleiri digiyrityksille Hämeenlinnassa

Apteekista

Obaman talousohjelma ja pienyritykset

International Business Program järjestää digialan yrityksille räätälöidyn kansainvälistymisleirin 7.5.2010, joka pureutuu partneroitumiseen ja verkostojen luomiseen. Paikkana on Hämeenlinnan Verkatehdas. Kyseessä ei ole perinteinen koulutusseminaari, vaan leirillä jaetaan kokemuksia, malleja sekä käytäntöä partneroitumiseen ja verkostoitumiseen liittyen. Työskentelyssä tukeudutaan

voimakkaasti käytännön case-esimerkkeihin ja hands-on työskentelyyn oman yrityksen tarpeiden mukaan. Leiri toteutetaan yhteistyössä Taneli Tikan, Jussi Heinilän ja Reijo Syrjäläisen kanssa. Paikkoja on rajoitetusti vain 25 yritykselle ja kustakin yrityksestä voi osallistuja enintään kaksi henkilöä. Leiri maksaa 200 € / yritys. Lisätietoja: digibusiness.fi

olevia yrittäjiä, lähes yhtä paljon kuin varsinaisia yrityksiä, Suominen jatkaa. − Eläkkeellä olevat yrittäjät toimivat myös nuorten yrittäjien mentoreina avustaen heitä heidän yritystoiminnassaan. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, ja sen käyttöönottoa kannattaisi ehdottomasti miettiä myös Suomen Yrittäjien osalta, siitäkin syystä, että lähivuosina suuri määrä yrittäjiä tulee jäämään eläkkeelle.

palkattuina työntekijöinä. Alueellisia järjestöjä on 20 ja näiden alaisuudessa 120 paikallisjärjestöä sekä 1 215 aluetoimistoa. Palkattuja työntekijöitä järjestössä on kaiken kaikkiaan 14 000, joka vastaisi Suomen kokoisessa maassa noin 1 400 palkattua työntekijää.

››Järjestöön kuuluu 600 000 yrityksen lisäksi myös 220 000 eläkkeellä olevaa yrittäjää. Eläkkeellä olevat yrittäjät toimivat myös nuorten yrittäjien neuvonantajina.

››Jäsenmaksu on 60 euroa ja tämän lisäksi tulee maksuja erilaisista palveluista siten, että keskimääräinen maksu on noin 250 euroa.

Brittiläistä autonrakentelua Suomeen syksyllä Autonrakenteluohjelma Chop Shop, joka tunnetaan myös nimellä London Garage, tulee syksyllä erikoisautonäyttelyyn Helsinkiin. Discovery- ja Jim-kanavilla nähtävä tv-ohjelma on tällä hetkellä Discoveryn katsotuin autonrakenteluohjelma Amerikassa. Chop Shop tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja ohjelman isännät Bernie ja Leepu ovat sankareita autonrakennuksesta tietävien keskuudessa.

Kumppanusten yhteiset projektit ovat olleet täynnä draamaa, huumoria ja kovaa työtä haastavien aikataulujen kanssa. London Garagessa yhdistyy Bernien mekaaniset taidot sekä Leepun visioimat designmuodot. Yhteistyö miehillä ei suju ilman särmäkkää kipinöintiä. Hauskoja hetkiä Bernien ja Leepun seurassa on luvassa myös syksyn X-treme Car Showssa Helsingin Messukeskuksessa. Miehet ovat paikalla kertomassa London Garagen

taustoista ja osallistuvat messujen eri ohjelmiin kaikkina messupäivinä. Autonrakentelussa tullaan näyttelyn aikana kilpailemaan perinteisen Suomi-Ruotsi maaottelun hengessä. Kyseessä on kilpailu, jossa kaksi tiimiä rakentaa autoja kolmen näyttelypäivän ajan. Erikoisautonäyttely järjestetään samanaikaisesti Electric Motor Show -sähköajoneuvo-› tapahtuman kanssa 10. – 12. syyskuuta.

››Ruotsin budjettiesitys saa osakseen arvostelua eri tahoilta. Arvostelijoiden joukossa on myös yrittäjien Företagarförbundet, joka pitää budjettia epäonnistuneena. Sen mukaan budjetista puuttuvat voimakasta kasvua edistävät uudistukset. Järjestön Per Lidström ihmettelee, mihin hallituksen halu tukea pienyrittäjiä on kadonnut. Ranskalaisten kateus

››Työmarkkinoiden tilanne Saksassa on talouskriisistä huolimatta hämmästyttävän stabiili. Yksi merkittävä syy on keskisuurten yritysten vakaus. Esimerkiksi Ranskassa Saksan tilannetta katsotaan kadehtien. Hiljattain arvostettu talousneuvosto Conseil d’analyse économique (CAE) arvioi, että Ranskasta puuttuu kolme miljoonaa 300 työntekijän yritystä. Toisesta maailmansodasta

››Saksalais-ranskalaisen Instituutin (DFI) varajohtaja Henrik Uterwedden mukaan ranskalaiset keskisuuret yritykset eivät ole niin vientiin suuntautuneita kuin naapurimaissa. Syitä tilanteeseen löytyy jo toisen maailmansodan jälkeisestä talouspolitiikasta, joka Ranskassa oli valtiojohtoista ja suuryrityksiin keskittyvää. Saksassa sen sijaan suosittiin keskisuuria yrityksiä. Pienyritykset odottavat

››USA:n yrittäjäjärjestön NFIB:n

(National Federation of Independent Business) mukaan pienissä yrityksissä ei olla nyt optimistisia. Talousasiantuntijoiden mukaan tämä pessimismi hidastaa työpaikkojen syntymistä ja heikentää taloustilanteen parantumista. NFIB:n pienyritysten optimistisuus-indeksi laski maaliskuun aikana 1,2 pistettä 86.8:aan. Se on alin luku sitten heinäkuun 2009.

Uhrauksia taantuman aikana

››Ranskalaiset yrittäjät käyttivät yhteensä 17 miljardia euroa selvitäkseen kriisistä vuonna 2009, selviää Hiscoxin tekemästä tutkimuksesta. Hiscox haastatteli 970 yritysjohtajaa Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa selvittääkseen, kuinka yritykset selvisivät kriisistä ja kuinka ne suhtautuvat tulevaan. Yhteensä 27 % ranskalaisyrittäjistä pani likoon henkilökohtaista omaisuuttaan kriisistä selvitäkseen. Heistä 37 % leikkasi lisäksi omaa palkkaansa. Maailman korkeinta veroa

››Aftonbladet kertoo Ragun-

dasta, jossa on koko maailman korkein veroprosentti. 5600 asukkaan Ragundassa marginaaliveroprosentti on 59,7. Elämästä Ragundassa kertoo muun muassa Almin yritysvalmentaja Örjan Wiklund. Wiklund luettelee Ragundan hyviksi puoliksi esimerkiksi sen, että paikalliset yrittäjät tuntevat toisensa, mikä helpottaa yhteistyötä.

Obamalle ››Harvard Business Schoolin

professori Josh Lerner toteaa, että presidentti Obaman hallinto on vihdoin herännyt ymmärtämään yrittäjyyden merkityksen taloudelle ja työllisyydelle. Tähän liittyen viime viikkoina on syntynyt erinäisiä poliittisia aloitteita. Lernerin kolme omaa lääkettä yritysten ja työllisyyden tukemiseksi ovat: Päätösten siitä, mitä yrityksiä tuetaan, ei pitäisi olla poliittisia; markkinasignaaleihin pitäisi kiinnittää tarpeeksi huomiota; toimintaympäristöstä pitäisi tehdä yrittäjyyteen kannustava.


17

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Toimialat

Ammattikalastajan määritelmä uudistuu

ollaan uudistamassa. Yksi tärkein osa uudistusta ammattikalastajien osalta on ammattikalastajan määritelmän uudistaminen. • •Kalastuslakia Määritelmä vaikuttaa mm. siihen, missä vaiheessa yhteiskunnalliset tuet tulevat kalastajan käyttöön. Suomen Ammattikalastajaliitto ry / © Markku Saiha / PAAPUURI Oy

Riikka Kovala, teksti

››Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas arvioi, että määritelmä muuttuu kaupallisen kalastajan suuntaan, jolloin määriteltäisiin kuka on kaupallinen kalastaja. Määritelmän uudistamistyö on vielä niin vaiheessa, että ihan kaikki kalastajatkaan eivät ole tietoisia edes siitä, että määritelmää ollaan muuttamassa. Maa- ja metsätalousministeriön› asettaman työryhmän esitys kalastuslain uudistamiseksi ilmestynee 31.12.2010, aikataulun mukaisesti. Kalastuslakia on uudistettu viimeksi 30 vuotta sitten, ajat ovat muuttuneet siitä ja uudistukselle on tarve. Suurin osa Suomen kaupallista kalastusta koskevista normeista tulee kuitenkin Brysselistä. Tosin EU-lainsäädäntö koskee vähäisemmässä määrin sisävesialuetta. − Elinkeinon rooli ja tilanne on muuttunut niin valtavasti, että on olemassa uhka koko elinkeinon häviämisestä Suomesta. Ikärakenne on suuri pulma. Kalastajat vanhentuvat ja uusia ei tule. Nykyinen ikärakenne johtuu siitä, että ammatti ja toimintaedellytykset eivät ole tarpeeksi houkuttelevat nuorille, Jordas harmittelee. Suomen Ammattikalastajaliitto julkaisi ammattikalastus 2015

Päätoimisiksi katsottavien kalastajien, kalastustulo yli 30 prosenttia kokonaistuloista, määrä on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puoleen. kalastajat viestittävät, ettei rannikkokalastuksella pysty tulemaan toimeen, jos tilanteelle ei tehdä jotain. Kuvassa kalastaja Erkki Sjöholm Porista siikaverkoilla.

-raportin loppuvuodesta 2009. Liiton mukaan kentältä oli tullut huolestuttavia uutisia koskien kalastuskapasiteetin siirtymistä osittain ulkomaiseen omistukseen ja määräysvaltaan. Myös hylkeiden sekä merimetsojen haitat ulottuivat jo Perämeren pohjukkaan saakka. Raportin haastattelut tehtiin loppukesän ja syksyn 2009 aikana. Ammattikalastuksessa erottuu kaksi laajempaa osa-aluetta pyyntimuodoittain. Ne ovat rannikkokalastus, jossa ovat mukana verkko, rysä tai muilla pyydyksillä rannikon lähellä kalastavat, ja avomerikalastus, joka jakaantuu useisiin eri sektoreihin. Päätoimisiksi katsottavien kalastajien, kalastustulo yli 30 prosenttia kokonaistuloista, määrä on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puoleen. Tällaisia yrittäjiä on nyt mantereella tilastoissa 558 kappaletta. Raportti esittää päätelmänä kaksi linjaa: nykyiset ammatti-› kalastajat ovat erittäin motivoituneita ja myös sitoutuneita elinkeinoonsa. Ilmeisesti ne, joiden on ollut aivan pakko lopettaa, tai jotka ovat pystyneet lopettamaan hallitusti, ovat sen jo tehneet. Kaikkiaan 82 prosenttia tällä hetkellä päätoimisesti kalastavista, strategiasta riippumatta, ilmoitti jatkavansa myös viiden vuoden päästä.

Rannikkokalastus ei lyö leiville Käytännössä kaikki haastatellut ilmoittivat, ettei rannikkokalastuksella pysty tulemaan toimeen, jos tilanteelle ei teh-› dä jotain, raportti kertoo. Nuoria, 1980-luvulla syntyneitä oli haastelluista 7 prosenttia ja› suurimman ikäryhmän muodostivat 1960-luvulla syntyneet. Heitä oli noin puolet. Tulevaisuudenkuva 2020-vuosikymmenellä näyttää todella huolestuttavalta. Ammattikalastajilla on hyvä tilanne raportin mukaan siinä mielessä, että kotimaisen kalan kysyntä on hyvä, mutta samaan aikaan räjähdysmäisesti lisääntyneet kalaa ravintonaan käyttävät eläimet kuten harmaahylje ja merimetso, ovat tehneet kalastuksesta kannattamatonta. Pyyntikulut ovat lisääntyneet ja kalat karkottuneet monilta perinteisiltä apajilta. Kalastuslain mukaan ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka saa pyytämästään saaliista ja sen jalostamisesta vähintään 30 prosenttia kokonaistuloistaan. He ovat nykylain mukaan oikeutettuja verottomaan polttoaineeseen kalastusaluksessa ja heillä on oikeus valtion tukemaan kalastusvakuutukseen sekä investointitukiin.

Oma vesialue turvaa kalastusmatkailuyrittäjän leivän Riikka Kovala, teksti J-P Kalamatkat, kuva

››Saaristoalueen

kalastusvedet ovat jakaantuneet pieniin tilkkuihin. Siellä on satoja kalastuskuntia ja siksi kalastusyrittä-› jien ongelmat erilaisia kuin sisävesillä, Järvi-Suomen alueella asia on suhteellisen mukavasti hanskassa, Jukka-Pekka Soininen Kuopion Vehmersalmelta sanoo. Hän uskookin, että kalastuslain uudistamisella pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan saaristomeren ja merialueiden kalastukseen. Itä-Suomen alueella asiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. J-P Kalamatkat on monipuolinen kalastusmatkoja, ruokailua, vuokramökkejä, metsästystä, sienestystä ja kaikkea luontoon liittyvää erätoimintaa järjestävä yritys. − Tämä talvi on ollut laman takia vähän hiljaisempi, mutta periaatteessa toimimme läpi vuoden. Kalastamaan pääsee

melkein läpi vuoden. Kun järveltä loppuu kalastus, niin joki sulaa juuri sopivasti, ja silloin pääsee haukea kuljettamaan. Soininen kalastaa Koirussotkan, Kallaveden ja Suvasveden alueella. Alueen vesistöistä noin 50 prosenttia on yhteiskalastusalueessa. Yhteiskalastusluvan piirissä on sekä perho-, uisteluettä virvelikalastus. − Eri kalastusalueet ovat jollain muotoa mukana tässä yhteiskalastusluvassa. Yrittäjillä on› Itä-Suomen alueella omat lu-› pajärjestelmät, jotka ovat kunnossa jo entuudestaan. Yrittäjillä on mahdollisuus saada näitä lupia. Vuodesta 1994 kalastusmatkailussa toimivalla savolaisyrittäjällä on omaa vesialuetta paljon, näin ollen hän pääsee ryhmien kanssa maanomistajien oikeudella kalastamaan eikä koe toiminnan rajoittuvan lupaasioihin. Soininen on ollut vuodesta 1984 kalastusalueen hallituksessa.

kin töissä. Verkostoidumme ristiin ja autamme toinen toisiamme.

Kalaturismi rannikolla ja sisävesillä Kalastusmatkailu houkuttelee maahan myös ulkomaalaisia kalastusturisteja, heidän osaltaan tilanne on sisävesillä kunnossa. Rannikolla sen sijaan kalastusluvat tuottavat ongelmia. − Yhteiskalastusalueilla voi lunastaa päivä-, viikko- tai vuosikalastuskortin. Järvialueilla on tänä päivänä oikein mahtavat mahdollisuudet päästä kalastamaan. Koskialueet ovat sitten asia erikseen. Ammattikalastuspuolella on työn alla selvitys ammattikalastukseen sopivista alueista, joita voisi vuokrata. Lähinnä siinä selvitetään kroolikalastusalueita, Soininen selvittää. J-P Kalamatkojen vilkkain kuukausi on tammikuu venäläissesongin ansiosta. Yrittäjät ovat nimenneet kiireiset viikot ”Moskovan sirkukseksi”. − Sesonkihuippujen aikaan meillä saattaa olla 11 henkilöä-

Mato-onginnasta lähtien Kysyntä on lähtenyt hyvin nousuun; Soininen on jo myynyt vuokramökit kesäksi ja sinne erilaisia palveluja.

− Kaikennäköistä mato-ongintakisasta lähtien. Uistelu ja verkkokalastus ovat kesällä tärkeimmät. Myös kalan käsittely on yksi tosi suosittu laji. Kalastusmatkailuyrittäjä uskoo tulevaisuuteen. − Laajennamme toimintaa tässä taantuman aikana. Ainoita uhkatekijöitä ovat nämä kaiken maailman tuhkapilvet.

Kalastusoikeus ››Suomessa kalavedet ovat pääosin yksityisomistuksessa ja kalastusmatkailu-

yrittämistä harjoitetaan kalastuslupiin perustuvana elinkeinona. Osakaskunnat (kalastuskunnat) omistavat suurimman osan vesistä.

››Isoille järville ja jokikohteisiin on muodostettu osakaskuntien, kalastusalueiden ja muiden toimijoiden yhteistyöllä laajoja yhtenäislupa-alueita.

››Jos vesialue on yhteisomistuksessa, kalastusoikeus on lähtökohtaisesti sen osakkailla. Osakas-kuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistö-rekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä.

››Kalastusoikeutta voidaan antaa myös toisten käyttöön, Tällöin kalastaminen Hauki ja kuha ovat kaksi suosituinta kalaa ja niitä kyllä riittää.

perustuu kalastuslupiin. Lisäksi on vielä vapaa onkiminen ja pilkkiminen, joita nimitetään yleiskalastusoikeuksiksi.

Eläinlääkäriasemat laman kuninkaita Suomen Asiakastieto Oy:n toimiala-analyysin mukaan viime vuodesta selvisivät menestyksekkäimmin eläinlääkintäpalveluja ja sosiaalihuollon laitospalveluja tuottavat yritykset. Liikevaihto laski ja kannattavuus heikkeni vuonna 2009 lähes kaikilla muilla toimialoilla. Yksityisissä eläinlääkintäpalveluissa kilpailu on vielä kohtalaisen vähäistä, ja omistajat ovat valmiita satsaamaan rahallisesti lemmikkiensä hyvinvointiin. Eläinlääkintäpalveluiden liikevaihto kasvoikin vuonna 2009 yli seitsemällä prosentilla. Alan kannattavuus on ollut sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna erinomaisella yli 20 prosentin tasolla vuosina 2006–2009. Eläinlääkäriasemien taseet ovat entisestään vahvistuneet, sillä alan keskimääräinen omavaraisuusaste oli viime vuonna jo yli 60 prosenttia. Sosiaalihuollon laitospalveluiden kysyntää ja kasvua tukevat väestön ikääntyminen ja toisaalta kuntien lisääntyvä kiinnostus toimintojensa tehostamiseen. Siksi ei olekaan yllätys, että alan liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla. Yrityksen perustaminen vaatii mittavia investointeja, jotka useimmiten tehdään velkarahalla. Tämä näkyy Asiakastiedon analyysin mukaan keskimääräistä heikompana omavaraisuusasteena. Alan yrityksiin sijoitettu pääoma tuottaa kuitenkin hyvin, viime vuonna lähes 16 prosenttia. Velkaisenkin taseen vahvistaminen on siis hyvin mahdollista.

Valmistava teollisuus vaikeuksissa Pahimmissa vaikeuksissa olivat viime vuonna suoraan viennistä tai kuluttajien suurinvestoinneista riippuvaiset yritykset ja toimialat. Toimiala-analyysin mukaan esimerkiksi suurelta osin ulkomaille toimitettavien elektroniikan ja tekstiilien valmistajilla liikevaihto notkahti yli kymmenellä prosentilla. Liikevaihto pieneni myös talonrakentamisessa, kun uusien hankkeiden aloitukset ja valmiiden asuntojen kysyntä tyrehtyivät. Rakennusalan yritykset onnistuivat kuitenkin sopeutumaan kysynnän heikkenemiseen selvästi paremmin kuin suurten kiinteiden kustannusten valmistava teollisuus. Toimiala-analyysin mukaan talonrakennusalalle sijoitettu pääoma tuotti vuonna 2009 yli 8 prosenttia, kun valmistavassa teollisuudessa omistajan siivu jäi pariin prosenttiin.


18

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Toimialat Uudet kylmäalan urakoitsijarekisterit Tukesin kotisivuilla on otettu käyttöön uudet kylmäalan rekisterit. Ne on lisätty sähköurakoitsijoiden rekisteriin. Urakoitsijarekisterissä ovat ne toiminnanharjoittajat, joille on myönnetty kylmälaiteliikkeen todistus asetuksen mukaisesti. Kylmäalan pätevyysrekisterissä ovat ne henkilöt, joille on myönnetty vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyystodistus asetuksen mukaisesti. Kylmäalan töitä saa tehdä vain, mikäli toiminnanharjoittajat, vastuuhenkilöt ja asentajat ovat Tukesin rekisterissä. Todistuksesta ja pätevyydestä on säädetty asetuksessa 452/2009. Urakoitsijarekisteristä voi tehdä kylmälaiteliikkeiden hakuja toiminnanharjoittajan nimen, vastuuhenkilön nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Kylmäalan pätevyysrekisteristä voi tehdä vastuuhenkilön ja asentajan henkilöhakuja nimen, toimintaoikeuden ja kunnan avulla. Urakoitsijarekisterin hakutulos kertoo myös sen, onko kylmälaiteliikkeellä sähköurakointioikeutta. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden asennuksissa ja huolloissa tehdään usein sähkötöitä, joissa vaaditaan sähköurakointioikeutta. Siirtymäkauden rekisterissä olevia, kumotun pätevyysasetuksen (1187/2001) mukaisia kylmälaiteliikkeitä ei ole viety uuteen kylmäalan urakoitsijarekisteriin. Näillä kylmälaiteliikkeillä on toiminta-alansa mukaiset oikeudet siirtymäkauden loppuun saakka. Lisätietoa Turvatekniikan keskus www.tukes.fi

Suomalaisen kukkakauppiaan morsiuskimppu oli kaunein

floristin Jouni Seppäsen morsiuskimppu valittiin • •Helsinkiläisen kauneimmaksi kukkasidonnan maailmanmestaruuskilpailuissa Shanghaissa. niina minkkinen

Harri Auramo, teksti

››Kukkakauppias Seppänen si-› joittui kokonaiskisassa kahdeksanneksi, mutta morsiuskimppujen osakilpailussa hänen työnsä valittiin parhaaksi. Noin neljän vuoden välein järjestettävä Interflora World Cup -kilpailu on alansa arvostetuin tapahtuma maailmassa. Puoli miljardia tv-katsojaa kerännyt kilpailu oli osa Shanghain World Expo 2010 -näyttelyä. Finalisti Jouni Seppänen valmistautui kilpailuun lähes kahden vuoden ajan. Kilpailu tällä tasolla on erittäin kovaa ja verrattavissa kansainvälisiin musiikki- tai urheilukilpailuihin. – Perehtyminen kiinalaiseen kulttuuriin, tapoihin, arkkitehtuuriin, historiaan ja värisymboliikkaan alkoi heti, kun minut valittiin Suomen edustajaksi kesällä 2008. Tutustuin kahdessa edellisessä Interflora World Cupissa menestyneiden kilpailijoiden töihin kaikkia mahdollisia lähteitä käyttäen, Jouni Seppänen kertoo. Vuonna 1961 syntynyt Jouni Seppänen on sijoittunut useita kertoja kolmen parhaan joukkoon kukkasidonnan kansainvälisissä kilpailuissa. Suomen mestariksi hänet on valittu kuudesti.

Jouni Seppänen valmistautui ja harjoitteli MM-kisaan lähes kaksi vuotta.

Maailmanmestaruuskilpailuihin Seppänen on osallistunut kerran aikaisemmin vuonna 1997, jolloin hän sijoittui myös kahdeksanneksi. Koulutukseltaan Seppänen on floristihortonomi ja kukkasidonnan opettaja. Hänen yrityksensä on Runebergin Kukka Helsingissä. Seppänen toimii myös Suomen Kukkakauppiasliiton puheenjohtajana.

seminaari 10.–11.6.

Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna Torstai 10.6.

Perjantai 11.6.

Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

09.00– Ilmoittautuminen seminaariin 09.50 Länsiterminaali L4, Hietasaarenkuja 8, 2. kerros. Lähtöselvitysportit suljetaan klo 10.10.

7.00

Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelliin

13.15

Buffet-lounas

14.00

Yrityskaupan prosessi ja arvonmääritys ▪ Toiveet vs. realismi yrityskaupassa ▪ Yrityskaupan prosessi käytännössä ▪ Yrityksen arvon määrityksestä; tuottoarvo, substanssiarvo vai jotakin muuta ▪ Yrityskaupan muistilista, onnistumisen edellytykset, epäonnistumisen riskit Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

Yrityskaupan rahoitus ▪ Tyypilliset yrityskaupan rakenteet ▪ Pankkirahoitus ja muut mahdollliset rahoituksen lähteet ▪ Liiketoiminnan muiden rahoitustarpeiden ratkaiseminen (käyttöpääoma, investoinnit) ▪ Yrityskauppaan ja kokonaisrahoitukseen liittyvät vakuusjärjestelyt ▪ Kuinka rahoituksen saatavuuteen voidaan vaikuttaa? ▪ Sampo Pankin palvelut yrityskauppaa suunnitteleville Toimialajohtaja Olavi Penttilä, Sampo Pankki Oyj

16.00

Kahvitauko

15.00

Omistajanvaihdoksen verotuksesta ▪ Yrityskaupassa verot maksaa se, joka saa rahat; siis yrittäjä itse tai yhtiö ▪ Verosuunnitelma myyjän ja ostajan näkökulmista Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen ▪ Mikä osa yrityksestä siirtyy? ▪ Yritysjärjestelyt; miten kokonaisuutta voidaan järjestellä tehokkaasti? ▪ Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? ▪ Jos kauppaa ei tule; yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

10.30

Tauko

10.45

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen ▪ Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa ▪ Kaupan toteuttamisen vaihtoehdot ja verotus ▪ Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ja sukupolvenvaihdoshuojennus ▪ Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa ▪ Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä ▪ Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

9.00

12.30

Verohallituksen ohjeistus yrityskaupoissa ▪ Keskeiset verottajan huomioimat kohdat ▪ Omaisuuden arvostus verotuksessa Erikoisasiantuntija Ilkka Lahti, Valtionvarainministeriö

12.45

Seminaarin päätös

13.00

Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00

Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin

11.45

Huoneavainten jako ja majoittautuminen 16.30

Mitä sitten, kun kauppa on tehty? ▪ Luopujan eläkeratkaisut yrityskaupan yhteydessä ▪ Jatkajan toimeentulon varmistaminen perhe huomioon ottaen ▪ Ostetun yrityksen avainhenkilöiden sitouttamisesta ▪ Investointisuoja yritykselle – ymmärrä hyvän ihmisen arvo Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

Sopimusten merkityksestä omistajanvaihdoksessa ▪ Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja ▪ Sopimusten asema ja siirto liiketoimintakaupassa ▪ Sopimusten asema ja siirto osakekaupassa ▪ Osakassopimuksen merkitys omistajanvaihdostilanteessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

18.00

Tauko

18.15

Valmiina muutokseen

17.00

Toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harju, Fakta&Fiktio Oy

19.30

Tauko

20.30

Illallinen

Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan eri ravintoloissa 16.00

Saapuminen Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 369 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä hotellin allas-, saunaosaston ja kuntosalin käyttö.

Ilmoittautuminen

Viimeistään 27.5.2010 osoitteessa www.yrittajat.fi/koulutus, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen.

Yrityskauppa

Yhteistyössä

Aamiainen Hotellihuoneiden luovutus klo 12.00 mennessä

Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

ei onnistu ilman ohjausta. Juha Rantanen

Katsastusalan kilpailuasetelma on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana nopeimman muutoksen sinä aikana, kun ala on ollut yksityistettynä, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton toiminnanjohtaja Matti Ojala sanoo ja jatkaa kertomalla kotimaisten toimijoiden perustaneen tänä aikana yli 20 kpl uusia katsastustoimipaikkoja. Kaksi ulkomaalaisomisteista alan toimijaa vastaavat n. 70 prosentis-ta katsastusmarkkinoista. Kotimaisten yritysten osuus on noin 30 prosenttia, mutta pelkästään viimeisten 12 kuukauden aikana niiden suorittamien katsastusten osuus on kasvanut n. 8 – 9 prosenttiyksikköä, Ojala toteaa.

Katsastuksen hinnassa laskua

Sukupolven- ja omistajanvaihdos

10.30

Katsastusalan kilpailutilanteessa tervehtymisen merkkejä

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika (ppkkvv) ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 11.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

Katsastuspalvelujen keskimääräiset hinnat ovat kääntyneet jo viime vuoden aikana selkeään laskuun. Alan kannattavuus on näihin päiviin saakka ollut hyvä tai tyydyttävä, mutta jo nyt on eräin paikoin olemassa palveluhintoja, joilla tuotantokustannuksia ei voida kattaa, Katsastustoimipaikkojen liitto kertoo. Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään katsastustoi-

minnan kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua katsastustoiminnassa. − Tuntuu oudolta, että juuri nyt kun alan kotimainen yrittäjyys on voimakkaassa nousussa, halutaankin pelisääntöjä muuttaa. Mikä kiire juuri nyt on, kun kerran yli vuosikymmenen ajan siedettiin oligopolistista kilpailutilannetta? toiminnanjohtaja Matti Ojala kysyy. Jos luovutaan alan riippumattomuusvaatimuksesta mm. korjaamoalaan, varaosakauppaan ja vastaaviin toimintoihin nähden, on pahimpana kärsijänä tavallinen autoilija. Katsastuspalvelun hinta esim. korjauksen ja huollon yhteydessä voidaan helposti häivyttää muuhun palveluun, ja sellaista hinnoittelua vastaan riippumattomat katsastusyritykset eivät menestyksellisesti voi kilpailla, Ojala jatkaa. Alan riippumattomuusvaatimuksesta luopumista on perusteltu ”yhden luukun” periaatteella – katsastus ja korjaus samasta paikasta. Korjaamolle on yleensä aika varattava etukäteen ja auton on oltava siellä pitempään. Ojalan mukaan nykyään katsastustoimipaikat palvelevat yleensä ilman ajanvarausta, ja palvelun hinta on selkeästi ilmoitettu.

Ammattiliikenne vaatii kohtuutta kuljettajien ajokieltorangaistukseen Maantieliikenteen järjestöt vaativat ajokieltojärjestelmän uudistamista. Nyt liikennerikkeistä määrätty ajokielto voi johtaa ammattikuljettajan toimeentulon menettämiseen ja pakolliseen ammatinvaihdokseen. Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle määrätään sakkorangaistusten lisäksi 1– 6 kuukauden mittainen ajokielto. Ajokielto määrätään automaattisesti erittelemättä, miten pienistä rikkeistä sakot on aikanaan annettu. Rattijuopolle voidaan tuomita ehdollista ajokieltoa, mutta ammattiliikenteen kuljettajalle ajokielto määrätään ehdotto-› mana. Näin silloinkin, kun tuomion aiheuttavat sakot muo-› dostuvat pienistä ylinopeuksista tai liikennettä oleellisesti vaarantamattomista muista rikkeistä, todetaan seitsemän tieliikenteen järjestön aloitteessa. Allekirjoittajina ovat mm. kuljetusyrittäjien SKAL ja Auto-› ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

Järjestöjen mukaan kokonaisrangaistuksesta tulee ammatikseen ajavalle henkilölle kohtuuton, sillä ajokieltorangaistus tarkoittaa samalla myös toimeentulon menetystä ja on johtanut kuljettajien ammatinvaihdoksiin. Tekojen ja niistä määrättävien rangaistusten tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa.

Pistetili ratkaisuksi Liikennejärjestöt ehdottavat nykykäytännön sijaan pisteytysjärjestelmää, joka ottaisi huomioon, minkä verran teolla on tosiasiassa vaarannettu liikenneturvallisuutta. Tehdyt rikkomukset pisteytettäisiin rikkeen vakavuuden perusteella ja vasta pistetilin täytyttyä määrättäisiin ajokielto. Lievempien rikkomusten ollessa kyseessä ajokielto tulisi voida määrätä myös ehdollisena. SKAL:n ja AKT:n lisäksi aloitteen takana ovat Rahtarit, Autoliikenteen Työnantajaliitto, Linja-autoliitto, Tilausajokuljettajat sekä Suomen Taksiliitto.

Asuntojen ostajat häiritsevät isännöitsijöitä kysymyksillään Isännöitsijät ovat hermostuneet asuntokaupan vilkastuessa siitä, että asuntojen ostajaehdokkaat soittelevat tiuhaan ja kyselevät tietoja kiinteistöistä ja huoneistoista. Tällainen tiedonvälitys ei kuitenkaan kuulu isännöitsijälle vaan kiinteistönvälittäjälle tai asunnon myyjälle. Yhdestä myynnissä olevas-› ta huoneistosta saattaa tulla kymmenen soittoa, kerrotaan Isännöintiliitosta. Tämä aika on pois varsinaisesta isännöintityöstä eli taloyhtiön johtamisesta, josta taloyhtiö isännöitsijälle maksaa. Isännöintiliitto korostaa, että isännöinti on asiantuntijapalvelua, mutta isännöitsijällä ei ole oikeutta eikä velvollisuutta kertoa ostajalle muuta kuin se, mitä isännöitsijäntodistuksessa lukee. Se onkin osakkeen ostotilanteessa tärkein dokumentti, josta pitää käydä ilmi kaikki tarvittavat tiedot. Jos isännöitsijäntodistuksesta ei käy ilmi riittävästi tietoja, on välittäjän tehtävä selvittää asiat, eikä laittaa ostajia soittamaan isännöitsijälle, Isännöintiliitto paheksuu.

Uusi isännöitsijäntodistus kertoo vielä enemmän

Isännöitsijäntodistusta on viime vuosina uudistettu ja kehitetty kattavammaksi. Uuden mallin mukaisesta todistuksesta käy ilmi mm. taloyhtiön korjaushistoria ja korjaussuunnitelma. Lisäksi energiatodistus on osa isännöitsijäntodistusta kaikissa yli kuuden huoneiston taloyhtiöissä. Ensi heinäkuussa voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki paimentaa kaikki taloyhtiöt tekemään viisivuotisen korjausohjelman. Lisäksi huoneistoissa tehtävistä korjauksista aletaan pitää rekisteriä. Kun nämä tiedot lisätään isännöitsijäntodistukseen, asunnon ostaja saa painavan tietopaketin helpottamaan ostopäätöstään. Jos isännöitsijäntodistus on puutteellinen, täytyy ostajan päässä soida hälytyskello. Puutteellinen isännöitsijäntodistus on merkki siitä, että taloyhtiön johtamisessa on ongelmia. Ostajan täytyy punnita, haluaako ostaa osakkeen yhtiöstä, jolla ei ole korjausohjelmaa tai jonka korjaushistoria on epämääräinen.

Kuormalavojen rakennetta muutettu Standardisoimisliitto on julkaissut uuden version puisten FIN-kuormalavojen eurooppalaisesta standardista. Vuonna 2004 julkaistussa standardissa oli turvallisuusriski lavaa käsin nostettaessa. Tästä syystä Suomen aloitteesta on lavan rakennetta kansilautojen osalta standardissa muutettu. Muutos koskee standardia SFS-EN 13698-2. Uudessa rakenteessa reunimmaiset › kansilaudat ovat kiinni toisis-› saan. Näin kansilautojen välissä olevat välit on saatu suuremmiksi, eivätkä sormet jää kiinni lautojen väliin. Nykyiset FIN-lavat ovat käytössä FI 2002 -järjestelmässä niin kauan kuin ne ovat käyttökelpoisia. Vanhan standardin mukaisia lavoja saa valmistaa kesäkuun 2010 loppuun.

Elintarvikevientiä Saksaan vauhditetaan Saksalais-suomalainen kauppakamari on käynnistänyt suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämishankkeen Saksaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Hankkeessa muodostetaan kaksi vientirengasta: toinen tavanomaisten elintarvikkeiden viennille ja toinen luomutuotteiden viennille. Molempiin renkaisiin tavoitellaan 4–6 yritystä, jotka ovat kiinnostuneita Saksan viennistä. Nykyisin saksalaisten elintarvikkeiden tuonti Suomeen on moninkertainen verrattuna suomalaisten elintarvikkeiden vientiin Saksaan. Suomen viennistä yli puolet on raaka-aineita eli kauraa ja vehnää.

Maksaisitko itse pelastuskulusi? Esimerkiksi Itävallan Alpeilla vaaraan joutunut ihminen joutuu maksamaan itse pelastamisestaan aiheutuvat kulut. Eurooppaan laskettelemaan tai patikoimaan suuntaavan matkailijan kannattaa varmistaa ennen matkalle lähtöä vakuutuksensa sisältö. Matkailija saattaa joutua vuorilla tai merellä niin vaaralliseen tilanteeseen, että tarvitaan paikallisia pelastusviranomaisia. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto on selvittänyt, joutuuko kuluttaja maksamaan pelastamisesta aiheutuvat kulut vai ei. Pelastustoimenpiteet ovat matkailijalle ilmaisia esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Kreikassa ja Portugalissa. Sen sijaan esimerkiksi Itävallassa, Hollannissa ja Bulgariassa pelastusoperaation kustannukset laskutetaan kuluttajalta. Alpeilla laskettelevat voivat hankkia myös erillisen vakuutuksen, joka korvaa kuljetuskustannukset rinteestä lähimpään kaupunkiin tai sairaalaan.

Työkalu vakuutusten hintavertailuun Vakuutusten ominaisuuksista ja hinnoista on tähän asti joutunut hakemaan tietoa jokaisesta vakuutusyhtiöstä erikseen. Vakuutuskone.com on uusi maksuton työkalu, jossa kuluttajat voivat vertailla auto- ja kotivakuutuksia sekä säästötilejä syöttämällä omat tiedot palveluun. − Maailmalla vastaavia palveluja on kuluttajien käytettävissä runsain määrin, mutta Suomessa vakuutustuotteisiin keskittyvät verkkopalvelut ovat edelleen lapsenkengissä. Haluamme tuoda suomalaisille kuluttajille saman mahdollisuuden tarkastella helposti vakuutustuotteita, kertoo yrittäjä ja hallitusammattilainen Taneli Tikka, joka kuuluu Vakuutuskoneen taustavoimiin. Vakuutuskonepalvelu on Capital Idea Oy:n toteuttama. Vakuutuskone.com tekee yhteistyötä Interactive Auto Media Oy:n kanssa, joka tuottaa palveluun vertailua helpottavaa mallikohtaista tietoa, ja tuo esille vakuutusten kustannuksia Automerkit. fi sivustolla.


19

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Työelämä Lentoliikenteen pysähtyminen on ylivoimainen este Islannin tulivuorenpurkaukseen liittyvä tuhkapilvi on vaikeuttanut lentoliikennettä, mikä voi näkyä useilla työpaikoilla yllättävinä poissaoloina. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtisen mukaan tuhkapilvestä aiheutunut lentoliikenteen pysähtyminen on nk. ylivoimainen este, johon liittyvä töistä poissaolo ei voi johtaa työoikeudellisiin toimenpiteisiin, kuten varoitukseen tai työsuhteen päättämiseen. – Työntekijällä on kuitenkin velvollisuus viipymättä ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan. Jos työntekijä jättää ilmoittamatta työnantajalle poissaolostaan ja on pois vähintään 7 vuorokautta, voi työnantaja lähtökohtaisesti käsitellä työsuhdetta purkautuneena poissaolon alusta lukien, mikäli työnantaja ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää työntekijällä olevan poissaololle pätevää syytä, Tähtinen muistuttaa.

Oma- vai työmatka? Outi Tähtinen muistuttaa myös, että jos työntekijä on ollut lentoliikenteen pysähtyessä työmatkalla, työnantajalla on velvollisuus maksaa poissaolon ajalta palkka ja sekä lisäkustannukset, kuten esimerkiksi yöpymiskustannukset ja päivärahat. – Jos kyseessä on työntekijän vapaa-ajan matka, ei työnantajalla luonnollisestikaan ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tai lisäkustannuksia, hän lisää. Jos työntekijöiden työnteko on estynyt Suomessa lentoliikenteen pysähtymisen vuoksi, työnantajalla on Tähtisen mukaan velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa enintään 14 päivältä.

Yhteistoimintalaki työllistämisen ja kasvun jarru Riikka Kovala, teksti Lea Hult, kuva

››Kaksi vuotta voimassa ollut yhteistoimintalaki on lisännyt yritysten kustannuksia, estänyt uusien työpaikkojen syntymistä ja vaikuttanut kielteisesti yritysten rakenteeseen sekä lisännyt vuokratyötä ja alihankintaa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien yt-lakia koskevasta selvityksestä. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajeni Suomen Yrittäjien vastuksesta huolimatta vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös 20–29 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjäjärjestö arvioi lain säätämisen yhteydessä yhteistoimintalain laajentamisen tarpeettomaksi ja sen vaikutuksia ennakoitiin haitallisiksi niin yrityksille kuin niiden henkilöstöllekin. Viidesosa jättänyt palkkaamatta Selvitys osoittaa yhteistoimintalailla olleen haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja strategisiin ratkaisuihin. − Kaikissa yritysryhmissä katsottiin, että yt-laista aiheutuu enemmän kustannuksia kuin hyötyä. Alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä 40 prosenttia arvioi jättävänsä tulevaisuudessa henkilöstöä lisäämättä yt-lain vuoksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen kertoo. Taantumasta huolimatta näistä yrityksistä yli 20 prosenttia ilmoittaa jättäneensä palkkaamatta henkilöstöä juuri yhteistoimintalain vuoksi, Tähtinen jatkaa. Suomen Yrittäjien arvion mukaan yhteistoimintalain kaltaiset säädökset johtavat siihen, että yritykset saattavat välttää kehittämästä toimintaansa liiketoiminnan tarpeista lähtien. Tähtisen mukaan vastauksista ilmenee, että alihankinta, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttäminen lisääntyvät, kun yritysten kasvuedellytyksiä heikennetään.

Vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana. Outi Tähtinen

Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta.

Vajaassa 70 prosentissa luottamushenkilö

Yrittäjät ovat kuitenkin tutustuneet kaksi vuotta voimassa olleeseen yhteistoimintalakiin varsin hyvin. 10 –19 henkeä työllistävien yritysten vastaajista 70 prosenttia on tutustunut lakiin ja lain piiriin myöhemmin tulleista 20 – 29 henkeä työllistävistä yrityksistä yt-lakiin on tutustunut 90 prosenttia yrittäjistä.

Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksessä puolessa on valittu henkilöstön edustaja eli luottamusmies tai -valtuutettu. 10 –19 henkeä työllistävistä yrityksistä joka kolmannessa on luottamusmies tai -valtuutettu, 20 – 29 henkeä työllistä-

Yt-laki jarruttanut kasvua Yt-laki on lisännyt alihankinnan

ja vuokratyövoiman käyttöä. Alihankintaa on lisännyt vajaa puolet vähintään 20 hengen yrityksistä sekä 60 prosenttia 10–19 hengen yrityksistä. Yrityksistä noin 40 prosenttia on lisännyt vuokratyövoiman käyttöä kokoluokasta riippumatta. Yt-laki on jarruttanut kasvua alle 30 hengen yrityksissä, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden

vistä kahdessa kolmesta ja vähintään 30 henkeä työllistävistä kolmessa neljästä. Uutena yt-lain piiriin tulleissa 20 – 29 henkeä työllistävissä yrityksissä luottamusmiesten määrä on kasvanut parissa vuodessa kahteen kolmasosaan. Vuonna 2007 luottamusmies oli puolessa näistä yrityksistä. Työnantajat tiedottavat yrityksen asioista työntekijöille ja ottavat näiden näkemykset huomioon mielestään hyvin. Yrityksistä 65 prosenttia katsoo tiedottavansa ja 70 prosenttia ottavansa työntekijöiden mielipiteet huomioon melko hyvin. Outi Tähtinen kertoo merkittävimmän muutoksen työnantajan ja työntekijöiden välisissä suhteissa löytyvän yt-lain piiriin tulleista 20 – 29 hengen yrityksistä. − Näissä suhteet erittäin hyviksi arvioivien osuus on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 2007. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana.

Uusi laki vanhaa huonompi

päällikkö Outi Tähtinen tietää. − 20–29 hengen yrityksistä 47 prosentissa ja 10–19 hengen yrityksistä 35 prosentissa henkilöstöä ei ole kasvatettu ja yrityksen kasvu on pysähtynyt, ainakin tilapäisesti. Vähintään 20 hengen yrityksissä irtisanomisia on suoritettu pienempiä useammin. Lisäksi etenkin vähintään 30 hengen yrityksistä muita useamman kohdalla yritys on joskus jaettu useammaksi yritykseksi.

− Selvityksen yhtenä keskeisenä tuloksena on se, että uutta yhteistoimintalakia pitää vanhaa huonompana valtaosa yrityksistä, jotka ovat arvioineet tilannetta, Tähtinen kertoo. Arvionsa antaneista vähintään 30 henkeä työllistävistäkin yrityksistä lähes puolet katsoo uuden yt-lain vanhaa huonommaksi, kun 10 prosenttia pitää uutta yt-lakia vanhaa parempana. Yt-lakikysely lähetettiin noin 4 500 väh. 10 henkeä työllistävään jäsenyritykseen. Kyselyyn vastasi 550 yrittäjää.

asiantuntija | Lakipalsta

Voiko riita-asian sopia? Osakeyhtiömme on tehnyt urakkasopimuksen asiakasyrityksen kanssa. Nyt meille on tullut asiakkaan kanssa erimielisyyttä siitä, voimmeko laskuttaa lisähintaa eräistä muutostöistä. Asiakkaan mielestä emme ole tehneet muutostöitä virheettömästi. Asialla on meille merkitystä, sillä kysymys on alkuperäiseen urakkahintaan verrattuna merkittävästä määrästä. Haluaisimme sopia asiasta asiakasyrityksen kanssa. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, voiko asiakas sopimuksesta huolimatta esittää vaatimuksia asiaan liittyen.

››Sopimuksissa

voidaan jo etukäteen varautua mahdollisiin sopimusriitoihin ja sopia riitojen menettelytavat jo sopimusta tehtäessä etukäteen. Yritysten väliset sopimusriita-asiat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu muunlaista riitojen ratkaisutapaa, esimerkiksi välimiesmenettelyä. Mikäli yrityksenne tekemässä urakkasopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisutavoista, on nämä mahdolliset sopimusehdot otettava huomioon. Jos haluatte sopia riita-asian muulla tavoin kuin sopimukseen on kirjattu, on sopimisen yhteydessä selkeästi sovittava muutoksesta riitojen ratkaisutapaan. Sopimusmuutokset on tehtävä yhteisymmärryksessä sopijapuolten kesken ja kaikkien suostumus tarvitaan sopimuksen muuttamiseen, ellei alkuperäisessä sopimuksessa ole sovittu toisin (eli esimerkiksi annettu toiselle

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

sopijapuolelle yksipuolinen muutosmahdollisuus). Riita-asian sopiminen on siis mahdollista. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti ja kirjata kaikki sopimusehdot sopimukseen. Sopimukseen kannattaa määritellä ensin, mistä riita-asiasta on kysymys ja yksilöidä kiistanalaiset muutostyöt mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen on syytä sopia molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet riitaasiaan liittyen mahdollisimman tarkasti. Tämä koskee esimerkiksi muutostöiden tekemiseen ja rahaliikenteeseen liittyviä seikkoja. Jos sopimuksessa yksilöity riitakysymys halutaan lopullisesti ratkaista osapuolten välillä, se kannattaa selkeästi todeta sopimuksessa. Esimerkiksi sopimukseen voidaan ottaa sopimusehto, jonka mukaan sopijapuolet sopivat kyseisellä sopimuksella siinä yksilöidyn riitaasian kokonaisuudessaan ja lopullisesti. Lisäksi on syytä mainita, ettei kummallakaan sopijapuolella ole muita riita-asiaan liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Kirjallisen sopimuksen allekirjoittavat sopijapuolet. Kun sopijapuolena on yritys, esimerkiksi osakeyhtiö, sopimuksen allekirjoittaa yhtiön toiminimenkirjoittaja tai valtuutettu. Osakeyhtiön toiminimen kirjoitusoikeutta koskevat tiedot saa kaupparekisteristä. Valtuutus voi perustua kirjalliseen valtakirjaan tai kysymyksessä voi olla esimerkiksi asemavaltuutus. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että valtuutetulla on yhtiössä sellainen asema, että siihen yleisen käytännön mukaan kuuluu myös kelpoisuus tehdä yhtiötä koskevia sopimuksia.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan!

Turussa kipinöi Turku

22.–24.10.2010 Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen

verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan

vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi.

keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan

Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen.

Ilmoittautuminen alkaa 3.5. osoitteessa www.yrittajapaivat.fi

www.yrittajapaivat.fi


20

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Järjestö

Yli 140-vuotias jatkaa kasvuaan

••Ikä ei paina Suomen vanhinta toimivaa yrittäjäyhdistystä.

Kuopion Käsityöja Tehdasseuruus ry.

Ilpo Lommi, teksti ja kuvat

››142 vuotta sitten suurten nälkä-

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Teollisuus, valmistus

Ilmastointialan erikoisliike

Miesten vaatetusliike PohjoisPirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 €. Työntekijöitä 2 (yrittäjät). Omat toimitilat 100 m2.

Teräsrakenteiden valmistusja asennusyritys Pirkanmaalla.

Urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden/vaatteiden kauppa

Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 159 000 €.

Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 770 m2.

Haetaan pääomasijoittajaa /

SY-20100301-474

SY-20100303-479

Lvi-alan laitteita maahantuova yritys. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-20100311-487

Lahja- ja sisustusalan tukku / nettikauppa / vähittäisliike Helsingissä. Työntekijöitä 3 + 2. Vuokratut toimitilat 120 m2 + 190 m2.

SY-20100311-488

Kioski-kahvila Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-20100312-489

Osuus lastenvaatteiden verkkokaupasta. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 5 000 €.

SY-20100323-503

Palvelu Sähkö-, antenni-, elektroniikka-, tietoverkkoasennus / huoltoyritys Kymenlaaksossa.

Omat toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-20100225-466

Autohuoltoyritys pääkaupunkiseudulla. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 250 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

SY-20100226-471

rahoittajaa / omistajaa perustettavaan keittiötarvikkeiden valmistus- ja myyntiyritykseen Etelä-Suomessa.

sa. Liikevaihto 100 000 - 200 000. Vuokratut toimitilat 70 m2. Hintapyyntö 60 000 €.

SY-20100316-492

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.05.2010

››SM-tennis kesäkuussa. Yrittäjien SM-tenniskilpailut järjestetään 19. – 20.6.2010 Hangossa. Samassa yhteydessä kilpaillaan Uudenmaan Yrittäjien Golf-mestaruudesta. Järjestäjänä on Uudenmaan Yrittäjät. Lisätietoja kare. johansson@pikaposti.net.

Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-20100311-486

Pelti- ja ilmanvaihtoalan yritys Kaakkois-Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 1000 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-20100316-493

SY-20100310-484

Metallialan pienteollisuusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 240 m2. Hintapyyntö 300 000 €. SY-20100316-490

Kalusteteollisuusyritys Turun talousalueella. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 3. Omat tai vuokrattavat toimitilat.

Majoitus, ravintola, elintarvike Ravintola-alan yritys EteläSavossa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 320 m2. SY-20100401-515

SY-20100318-498

Liiketoiminnan osa-alue: Kuluttajapuolen parvekelasien valmistus- ja markkinointioikeudet. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Omat toimitilat.

SY-20100329-511

Osuus yrityksestä jonka toimialana hydrauliikkapalvelu ja tekninen kauppa. Talousalue: Etelä-Savo. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 250 000 €. SY-20100412-523

Kaasupullojen hävitykseen erikoistunut yritys jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 50 000 €. SY-20100420-531

Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla

www.yrittajat.fi/ yritysporssi

››SM-Golf syyskuussa. Yrittäjien SM-Golfkilpailut järjestetään 3. – 4.9.2010 Lakeside Golfissa Ellivuoressa. Lisätietoja www.pirkanmaanyrittajat. fi ja www.lakesidegolf.fi sekä järjestelytoimikunnan pj. Keijo Hietaselta, p. 0400 231 763 tai keijo.hietanen@halftime.fi

Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2010 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

››Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

Raskas -, teollisuushuollon korjaamo sekä hydrauliikkapalveluyritys Etelä-Savossa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 200 000 €.

SY-20100326-509

Veneiden maahantuonti- ja myyntiyritys tai osuus Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-20100331-514

Kylmäkoneliike Etelä-Savossa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 65 000 €.

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto tai liiketoiminta pääkaupunkiseudulta. Liikevaihto 100 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 8.

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Ohutlevykoneiden valmistus.............. 4 000 000 Hirsitalojen valmistus..........................2 749 000 Rautakauppa.........................................2 100 000 Ajoneuvojen valmistus.........................1 650 000 Tilauskonepaja......................................1 550 000 Keittiötasojen ja fasaadiosien valm....1 420 000 Rakennusalan erikoisliiketoiminta....... 730 000 Kuljetusliike............................................ 650 000 Kuljetusliike............................................ 600 000 Ekologiset käymälät ja kompostointi... 485 000 Konepaja................................................. 380 000 Leipomo kahvilamyymälä...................... 350 000 Osuus sisämikroautoradan osakekannasta........................................ 195 000 Nostopalvelut.......................................... 172 000 Kuntosali................................................. 130 000 Monipuolinen autokorjaamo................. 90 000 Tilausravintola ja kahvila....................... 80 000 Laadukas konditoria............................... 70 000 Sisustus- ja lahjatavaraliike................... 68 000

Merja Korkalaisen mielestä yrittäjäyhdistykset vetävät yhtä köyttä edunajamisessaan julkisen sektorin suuntaan, mikä lisää niiden yhteistä vaikutusvaltaa. − Se palvelee pieniäkin yrittäjäyhdistyksiä. Tehokas elinkeinopoliittinen vaikuttaminen onnistuu vain yhteistyöllä sekä paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason linjakkaalla toiminnalla. Kilpahuutoon ja sooloiluun ei pidä ryhtyä, Korkalainen sanoo. Yhdistyksemme edunvalvonnan tavoitteet ovat yleisemmät ja erilaiset kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin sen pääkohteena oli käsi- ja pienteollisuustoiminnan vanha erityislainsäädäntö. Edunajamiseen liittyen Merja Korkalainen toivoo työmarkkinapolitiikassa paikallisen so-› pimus- ja yhteistoimintakäytännön vahvistamista, mikä alentaisi työpaikkojen perustamis- ja säilymiskynnystä.

››Perustettu 14.5. 1868, kun Venäjän tsaari Aleksanteri II:n asetus määräsi käsityöläiset, kauppiaat ja teollisuuden harjoittajat perustamaan yhdistyksiä ammattialojensa asioiden hoitoa varten.

››Alkuvuosikymmenten keskeisiä

toimintoja olivat kisälli- ja mestarikirjojen myöntäminen, lausuntojen antaminen ammatinharjoittamisoikeuksista, oppipoikatoiminnan edistäminen ja ammattikasvatus.

››Osallistui wrightiläisen työväen-

liikkeen toimintaan sekä työolojen parantamiseen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

››Hankki Suomen ensimmäisenä kä-

sityöläisyhdistyksenä v. 1912 oman toimitalon Kuopiosta Vuorikadun ja Minna Canthin kadun kulmauksesta (ns. Kiltatalo). 1960-luvun alussa uudelleen rakennettu talo on yhä yhdistyksen omistuksessa.

››Perusti v. 1912 Kuopion Käsityö- ja Melko pienyritysvaltaisessa jäsenkunnassamme kukoistaa yhteisöllisyys ja yhteisvastuu. Meillä ei yleensä ole sellaista työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelua, jota pitäisi pilkuntarkasti säännellä. Paljon asioita sovitaan käytännössä jo nyt yrityskohtaisesti, muistuttaa Merja Korkalainen.

Kymmenkunta käsityö- ja pienteollisuusyhdistystä Kuopion käsityö- ja

tehdasseuruus on vanhin, mutta ei ainoa alueellinen tai paikallinen käsi- ja pienteollisuusyhdistys. PohjoisSavossa on kaksi muutakin, Suonenjoella ja Varkaudessa. Vastaavia yhdistyksiä on myös Keski-Suomessa, Satakunnassa, Helsingissä, Forssan seudulla, Kiikassa, Lappeenrannassa, Raumalla, Tampereella ja Valkeakoskella. Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruutta yhtä päivää myöhemmin toukokuus-

Teollisuus-Osuuskassan, jonka toiminta päättyi v. 1963. Yhdistyksellä oli myös 1800-luvun lopulta alkaen rahastoja.

››Perusti vuonna 1922 oppilaskodin

Kuopioon nuorison ammattikasvatuksen edistämiseksi korvaamaan käytäntöä, missä oppipojat asuivat käsityöläismestarin kotona.

››Jäsenmäärä oli huipussaan (230) ennen suurta talouslamaa 1920luvun lopulla.

››1954 perustettiin uusi yhdistys,

sa 1868 perustettu Turun yhdistys ei ole enää toiminnassa. Kuten nimet kertovat, useimmat yhdistykset ovat vanhoilla perinteisillä suurteollisuuspaikkakunnilla. − Lakkautuneen PTK:n jäsenyhdistykset ovat jatkaneet vaihtelevalla aktiivisuudella toimintaansa, mutta tietääkseni omaleimaisuus on säilynyt toimivissa yhdistyksissä. Käsityö- ja pienteollisuusperinne jatkuu nykypäivään uudistuneena, arvelee Merja Korkalainen.

Kuopion Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry, jatkamaan Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry:n 86-vuotista toimintaa. Muutos aiheutui lakiuudistuksesta, joka kumosi käsityöyrittäjien ja ammatinharjoittajien pakon kuulua yhdistykseen.

››Vuonna 1998 yhdistyksen nimi

muuttui alkuperäiseksi eli Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry:ksi samalla kun se tuli mukaan valtakunnalliseen yrittäjäjärjestöjen rakennemuutokseen ja liittyi Savon Yrittäjät -aluejärjestöön.

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

Tutussa vertaisseurassa viihtyvyys korkealla

SY-20100422-534

Puumateriaalista teh-

Ilmainen viikko saaristossa Turun yliopiston koordinoima FLEX-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla viikko työntekoa saariston rauhassa. Kyse on joustotyöhankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää, minkälaista lisäarvoa työpaikan ulkopuolinen työskentely tuottaa ja minkälaisia haasteita siihen liittyy. Kolme vuotta sitten toteutettiin vastaavanlainen hanke, joka yritysten palautteen mukaan oli erittäin onnistunut, suunnittelija Sami Tantarimäki kertoo. Tantarimäen mukaan nyt etsitään nopealla aikataululla yh-› tä tai kahta yritystä osallistumaan kokeiluun. Tavoitteena on saada saariston rauhaan 3 – 4 henkilöä toukokuun lopussa/kesäkuun alussa (viikko 21 tai 22). − Valittavana olevat laajakaistayhteyksin varustetut ja ka-› lustetut työtilat sijaitsevat Länsi-Turunmaalla Korppoossa (Telehus), Kemiönsaarella Taalintehtaalla (DIT-Center) sekä Brändössä. Raaseporin Bromarvissa (Villa Ida) tarvitaan oma mokkula. Majoitus koko työviikon kussakin kohteessa. FLEX-hanke kustantaa joustotyötilojen ohella kokeiluun osallistuvien työntekijöiden majoitukset sekä tarpeen mukaan ennalta sovittavan ohjatun tyky -henkisen ohjelman (kalastus, retkeily, liikunta yms). Tarvittavat työvälineet (atk, tsto-tarvikkeet jne.) kokeiluun osallistujat tuovat mukanaan. FLEX-hankkeen päärahoitta-› jana on Central Baltic INTERREG IVA Programme 2007– 2013› -ohjelma. Koordinaattorina Turun yliopisto, muina partnerei-

vuosien aikaan perustettu Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruus ry elää voimakkainta sotienjälkeistä jäsenistön ja toiminnan kasvukauttaan. Yhdistyksen jäsenmäärä on parina viime vuotena lähes kaksinkertaistunut noin 70 jäseneen. Ilahduttavaa on erityisesti nuorten ja keski-ikäisten yrittäjien liittyminen jäseniksi. Se on monipuolistanut jäsenistöämme perinteisestä pienteollisuus- ja käsityöammattivaltaisuudesta› uusille palvelualoille, kertoo yh-› distyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja Merja Korkalainen. Hänen mukaansa myös yrittäjäyhdistyksen jäsenpalvelut ovat lisääntyneet niin omilla kuin muiden yrittäjäyhdistysten kanssa järjestetyillä toiminnoilla, toteaa Merja Korkalainen. − Edunvalvonnassa ja koulutuksessa meillä on yhteistyötä ja työnjakoa aluejärjestö Savon Yrittäjien sekä muiden Kuopion seudulla toimivien paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa. Osa meikäläisistä on niidenkin jäseninä.

Yhtäköyttä ja yhdessä

Muut toimialat

SY-20100401-516

SY-20100303-480

Hautaustoimisto Keski-Suomes-

Rakentaminen

Yrityspörssin ilmoitusehdot

futureimagebank

JOUSTOTYÖHÖN saaristoon? na Åbo Akademi, Novia, Työterveyslaitos, Företagsam Skärgård rf, Nordregio ja Kuressaare College. Yhteydenotot: Sami Tantarimäki, Turun koulutus- ja kehittämiskeskus, p. (02) 333 6472, 040 7601 017, sami.tantarimaki@ utu.fi

››Yritysten tarpeet Jyväs-

kylän seudulla. ELY on käynnistänyt 3 000 yrityksen työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämisen puhelinhaastatteluilla. Yritykset ovat rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan, moottoriajoneuvojen korjauksen sekä majoituksen ja ravitsemuksen aloilta. Syksyllä jatketaan muilla aloilla niin, että kaikkiaan haastatellaan 8 000 yritystä.

tyjä taide-, koriste- ja käyttö-› esineitä Studio Halonen Oy:ssään valmistava yrittäjä › Annamaija Halonen on ollut useita vuosia Kuopion Käsityö- ja tehdasseuruuden jäsenenä. Hän liittyi siihen muutamien asiakasyrittäjien yllytyksestä, eikä ole katunut ratkaisuaan. − Käsityö- ja tehdasseuruus on juuri sopivan kokoinen. Se on niin pieni, että toisensa hyvin tuntevien jäsenten kesken syntyy yhteydenpitoa varsinaisen yhdistystoiminnan lisäksi, mutta toiminta ei kuitenkaan kärsi verenvähyydestä eikä nurkkakuntaisuudesta. Olen saanut yhdistyksen kautta useita asiakkaita sekä verkosto- ja yhteistyökumppaneita. Osallistun mm. ajankohtaisteemaisiin koulutustilaisuuksiin sekä hyvinvointi- ja virkistystapahtumiin kuten retkiin, kertoo Annamaija Halonen. − Yritysvierailut ovat erityisen mielenkiintoisia etenkin kun kohteina on vertaisiani, › luovilla aloilla toimivia käsi-› työläisyrittäjiä. Heidän kanssaan syntyy mielenkiintoisia keskusteluja ja joskus uusia ideoita sekä liikesuhteita.

Matti Kajanne Kirjapainoalan yrittäjä Matti Kajanne Arsmat Oy:stä on kuulunut seitsemän vuotta Käsityöja tehdasseuruuden hallitukseen ja parisenkymmentä vuotta Kuopion Yrittäjiin. Hänen mie-

Annamaija Halonen lestään kahden yrittäjäyhdistyksen jäsenyys ei aiheuta ristiriitaisuutta, koska niillä on hänelle erilainen merkitys. − Käsityö- ja tehdasseuruus on pystynyt uudistumaan ajan

haasteiden mukana eikä ole jäänyt lepäämään laakereillaan ja piehtaroimaan historiassa. Luottamushenkilöissämme on sopivasti kiertoa ja yhdistyksen toiminta vaihtelee vuosittain.

Riku & Unelma TYÖNTEKIJÄNI OVAT KADONNEET KUIN TUHKA TUULEEN . . .

MINÄ TAAS ODOTAN TAVARAA, JOKA ON JUMISSA EUROOPASSA.

MITÄ IHMETTÄ TÄSSÄ TILANTEESSA VOI TEHDÄ? KATSOTAAN YRITTAJAT.FIstä


21

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Yrittäjät liikkeellä

Vimmaa ja kipinää!

Hyvän Mielen Aamiaisesta tuli Etelä-Pohjanmaalla perinne

Raija-Liisa Konkola, teksti Lotta Tammelin, kuva

Kirsi Kuusisto, teksti ja kuva

••Ilmoittautuminen alkaa 3.5.2010. Riikka Kiikeri

SY:n hallintojohtajaksi Riikka Kiikeri Ekonomi Riikka Kiikeri on nimitetty Suomen Yrittäjien hallintojohtajaksi 15.4.2010 › alkaen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat talousasiat, henkilöstöasiat ja tietohallintoon liittyvät kysymykset. Riikka Kiikerillä on monipuolinen › kokemus vastaavista tehtävistä.

Antti Huotilainen lakineuvojaksi Oik. yo. Antti Huotilainen on 22.3. aloittanut Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa lakineuvojana. Muita lakineuvojia ovat Anna Nousiainen, Lauri Rautio ja Perttu Wasenius sekä Atte Rytkönen, joka on kevääseen asti opiskelijavaihdossa Yhdysvalloissa. Tomi Haapman on siirtynyt järjestön ulkopuolelle toisiin tehtäviin.

››Etelä-Pohjanmaalla

››Nyt jos koskaan Suomi tarvit-

see tekemisen vimmaa. Turussa ensi syksyn Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä on katse tulevaisuudessa ja yritysten menestystekijöissä. Siellä voi verkottua, vaikuttaa ja hakea uusimmat ideat omaan liiketoimintaan. Päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen, VarsinaisSuomen Yrittäjien puheenjohtaja Pirkko Keskinen sanoo. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään 22.–24.10.2010 Turussa. Teema VIMMA & KIPINÄ näkyy ja kuuluu ohjelmassa. Se antaa myös sytykkeitä isäntäkaupunki Turun valmistautumiselle vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Teemahan on siellä ”Turku palaa”. Yrittäjäpäivien tapahtumapaikkoina ovat Turun Messu-› ja kongressikeskus sekä Turkuhalli. Yrittäjäpäivät aloittaa perjantaina Suomen Yrittäjien liittokokous, jossa linjataan yrittäjien tavoitteita ja toimintaa. Liittokokous on kaikille yrittäjäpäivien osallistujille avoin tilaisuus, jossa jäsenistöä edustaa noin 200 virallista kokousedustajaa.

Monipuolista seminaariohjelmaa Lauantaiaamusta pitkälle iltapäivään on monipuolista seminaariohjelmaa luovuudesta, sosiaalisesta mediasta, mark-

Järjestäjien ja yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 30.3.2010. Kuvassa allekirjoittajat (vasemmalta) toimitusjohtaja Pauli Heikkilä (Finnvera Oyj), toimitusjohtaja Jussi Järventaus (Suomen Yrittäjät), yksikönjohtaja Jani Eloranta (Nordea Pankki Suomi Oyj), liiketoimintajohtaja Jaakko Ketonen (Turun Sanomat), toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila (Elisa Oyj), toimitusjohtaja Henri Wibom (Varsinais-Suomen Yrittäjät), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (Turun kaupunki), toimitusjohtaja Timo Hiltunen (Fonecta Oy), vastaava päätoimittaja Hannu Leinonen (Kauppalehti) ja toimitusjohtaja Antti Kuljukka (Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia). kinoinnista ja rahoituksesta. Omat seminaariohjelmat on nuorille ja yksinyrittäjille. Perjantaina liittokokouksen jälkeen järjestetään ruotsinkielisten Yrittäjien Företagarträff. Lauantai-iltapäivän paneelikeskustelussa pohditaan, ovatko yrittäjyyden kannusteet kohdallaan. Yrittäjäpäivät eivät ole kuitenkaan mitään ilman juhlavia

ja viihteellisiä iltaohjelmia. Perjantain tervetuloiltaa vietetään rennoissa tunnelmissa Turun jäähallin tiloissa Turkuhallissa. Tapahtuma huipentuu lauantaiiltana Messu- ja kongressikeskuksessa järjestettävään pääjuhlaan, illalliseen ja tanssiaisiin. Pääjuhlassa jaetaan Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Valtakunnallisten Yrittäjäpäi-

vien järjestäjinä ovat Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen Yrittäjät. Yhteistyössä ovat mukana Elisa, Fennia, Finnvera, Fonecta, Kauppalehti ja Nordea sekä Turun kaupunki ja Turun Sanomat. Tule ”niimpalhianoon” yrittäjätapahtumaan! Ilmoittautuminen osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

on ollut pian 10 vuoden ajan mahdollista aloittaa työpäivä osallistumalla hengelliseen aamutilaisuuteen, Hyvän Mielen Aamiaiselle. Huhtikuun aamutilaisuuteen eteläpohjalaiset saivat puhujavieraaksi yrittäjä-evankelista Anne Pohtamon. Pohtamo katsoo mietteliäänä vuonna 2004 julkaistun, Liisa Kososen kirjoittaman elämänkertakirjan ”Kirkkainta kruunua kohti Anne Pohtamo – kauneuskuningattaresta evankelistaksi” takakantta, jossa hän poseeraa Miss Universumina vuonna 1975. – Nuori tyttö joutui melkoiseen myllerrykseen. Kävin tuon vuoden aikana 13 eri maassa. Mutta kaikki sujui hyvin, kiitos hyvien vanhempien ja sen, että minulla on ollut aina jalat maassa. Anne Pohtamo on kiertänyt Suomea evankelistana 18 vuoden ajan. Teemasta ”Rohkeat askeleet” hän puhui ensimmäistä kertaa. Hän otti esille Tapio Nousiaisen kirjoittamat viisi perusaskelta uskovan ihmisen elämään: uskon tunnustaminen, ripittäytyminen, rukous, Raamatun lukeminen ja uskovien yhteys. – Taantuma on luonut yrittäjien mieleen epävarmuutta ja pelkoja. Mutta se on tuonut tullessaan jotakin hyvääkin: ihmiset ovat hakeutuneet rohkeammin Jumalan luo. Kristitylle

Raamatun sana on perusta, joka ei murennu altamme. Se tuo lohtua jokaiselle.

Omanlaisensa yrittäjätilaisuus Yrittäjien hengellisten aamutilaisuuksien idean takana ovat alun perin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Seinäjoen Yrittäjät sekä tilaisuudet järjestävä seitsemän henkilön työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, seinäjokelaisen mattoliikkeen yrittäjä ja evankelista Matti Kari kertoo, että idea on viime vuosina levinnyt aluejärjestön alueella lähes 10 paikkakunnalle paikallisten yrittäjäyhdistysten toimesta. Lisäksi Hyvän Mielen Aamiainen on järjestetty jo muun muassa Porissa sekä Hyvän Mielen Lounas Raahessa. Seinäjoella on järjestetty muutaman vuoden ajan myös Hyvän Mielen Pikkujouluja. Myös eteläpohjalaiset maatalousyrittäjät ovat innostuneet ideasta järjestämällä lounastilaisuuksia sunnuntaipäivisin. Jos ja kun tämä yrittäjille tarkoitettu toiminta leviää muualle, tulee yrittäjäjärjestön olla ehdottomasti mukana. Kuitenkin niin, että aamiaistilaisuudet ovat hengellisiä tilaisuuksia, toteaa Matti Kari. − Yrittäjille, jotka eivät ehdi seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin, tämä on sopiva vaihtoehto. Lisäksi kynnys on matala, koska yhtenä perusperiaatteena tilaisuuksissa on

Anne Pohtamo vieraili Hyvän Mielen Aamiaisella Seinäjoella. Hänen mukaansa yksin ei kannata mennä vaikka läpi harmaan kiven. Kun yrittäjän voimavarat ehtyvät, löytyy voimaa ja lohdutusta Raamatusta. maksuttomuus osallistujille. Maksuttomuuden on mahdollistanut yhteistyöyritysten ja seurakunnan halukkuus tilaisuuksien tukemiseen. Tilaisuuksia järjestetään pikkujou-› lu mukaan luettuna vuosittain viisi. Osallistujamäärä on liik-› kunut sadan henkilön tuntumassa, mikä kertoo tämäntyyppisten tilaisuuksien tarpeellisuudesta.

PaoPictures/Paula Ojansuu

Seppo Laine

Muista miten muistat...

Seppo Laine puheenjohtajaksi Erikoiskaupan Liittoon Erikoiskaupan Liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Vepsäläinen Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laine. Ekonomi Seppo Laine on pitkän linjan yritysjohtaja erikoiskaupassa ja toimii myös Suomen Huonekalukaupan Liiton puheenjohtajana. Yli 20 vuotta huonekalualalla työskennellyt Laine on johtanut Asko ja Sotka -huonekaluketjuja. Vepsäläinen Oy:n toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2009. Sitä ennen hän oli yrityksen varatoimitusjohtaja. Erikoiskaupan Liiton aikaisempi puheenjohtaja, toimitusjohtaja Seppo Halme toimi puheenjohtajana vuodesta 2004. Varapuheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Esko Leppäkorpi.

Tuottava Idea -kilpailu käynnissä Tuottava Idea on valtakunnallinen kilpailu tulevien menestystarinoiden löytämiseksi. Suomen Nuorkauppakamarit ry järjestää vuoden 2010 Tuottava Idea -kilpailun 24.4.–31.5.2010. Suomen Yrittäjät on yksi kilpailun yhteistyökumppaneista. Kilpailu pyrkii tunnistamaan, nostamaan esiin ja palkitsemaan innovatiivisia ideoita, jotka ovat korkeintaan kolme vuotta vanhoja ja tuottavassa käytössä. Idea voi olla uusi tuotantomenetelmä, konsepti, liikeidea, toiminta-› malli, tuote tai palvelu. Kilpailun sarjoja ovat yhteiskuntasarja ja yrityssarja. Kilpailussa on ollut matkan varrella monia menestystarinoita. Yksi niistä on vuonna 1987 Tuottava Idea -palkinnon saanut Ponsse, sen perustaja › ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Einari Vidgrén. Emeritus-yrittäjä Markku Wuoti on saanut palkinnon kolme kertaa, vuosina 1983, 1989 ja 2009. Onko nyt sinun läpimurtosi vuoro? Hakemuksen voi täyttää netissä www.tuottavaidea.fi.

Yrittäjyys yhdistää -tapahtumassa palkittiin yrittäjyyskasvatusta omassa työssään edistäneitä. Tapahtuma kokosi yhteen yhteensä 200 opettajaa, yrittäjää, ja koulutuksen parissa työskentelevää osallistujaa.

Yrittäjyyskasvatuksen edistäjiä palkittiin Lotta Tammelin, teksti

Yrittäjyyskasvatusta kouluissa ja yhteiskunnassa edistävä YESkeskus palkitsi Finlandia-talossa järjestetyn Yrittäjyys yhdistää -tapahtuman palkintogaalassa suomalaisia yrittäjyyskasvatuksen edistäjiä torstaina 8.4. Yrittäjyys yhdistää tapahtuma kokosi yhteensä yli 200 opettajaa, yrittäjää, aluekehittäjää ja koulutuksen parissa työskentelevää osallistujaa kehittämään suomalaista yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista kouluissa. Palkintogaalassa jaettiin palkintoja yhteensä 17 kappaletta. Palkintojen jakokriteerinä oli yrittäjyyskasvatuksen edistäminen oman työn kautta sekä aktiivinen osallistuminen YESkeskuksen toimintaan.

Hyvä idea Kanadasta Yksi kansallisen tason palkinto jaettiin YES-keskuksen kouluttaja Kaisu Kålalle ja Pehr-Göran Kålalle Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxista, jotka perustivat ensimmäisen YESkeskuksen Kokkolaan. Alkuperäinen YES-keskuksen idea tuli

Kanadasta, mutta Kålat muokkasivat toimintamallia Suomeen sopivaksi ja ansiokkaasti loivat näin pohjan nykyiselle koko Suomen kattavalle YES-keskusten aluetoimistoverkostolle. Toisena kansallisen palkinnon saajana YES-keskus halusi muistaa koulutuskeskus Sedun johtajaa Reija Lepolaa. Reija Lepola tekee työtä Etelä-Pohjanmaalla edistäen yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta koulu-› tuskeskus Sedun sisällä ja edesauttanut positiivista suhtautumista ammatillisen koulutuk-› sen yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Reija Lepola on myös YESkeskushankkeen ohjausryhmän jäsen. Kolmas kansallisen tason palkinto jaettiin Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriaiselle. Nuori Yrittäjyys ry ja YES-keskus tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien parissa koulumaailmassa. Virpi Utriaisen työpanos on ollut tärkeä myös YES-keskuksen koulutussisältöjen ja materiaalin tuottamisessa. Virpi Utriainen on osa YES-keskuksen johtotiimiä vastuualueenaan sisältöjohtaminen.

Tunnustusta Venäjältä Konsu Groupin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Pirjo Karhu on saanut Venäjän parlamentin alahuoneen eli Duuman myöntämän Vuoden paras johtaja 2010 -palkinnon. Tämän harvinaisen palkinnon saanut Pirjo Karhu toimii myös Suomen Yrittäjien kansainvälistymisen valiokunnan puheenjohtajana. Yrittäjäpalkinnossa valintaperusteina olivat Pirjo Karhun johtamistyyli ja kyky motivoida› organisaatiota nykyisessä haas-

tavassa talousympäristössä. Taloushallinnon palveluja tarjoava Konsu Group on kyennyt kasvattamaan liiketoimintaansa talouskriisin puristuksessa, ja yritys on kasvuhakuinen. Konsulla on toimistot Lappeenrannassa ja Helsingissä. Yrityksellä on tytäryhtiöt Moskovassa, Pietarissa ja Obninskissa Kalugassa sekä Kiovassa Ukrainassa. Konsun palveluksessa on 155 työntekijää ja yritys kuuluu Accountor Groupiin.

-2,5

snt/l polttoaineesta

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa 1.4.-30.6.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. Muista myös Teboilin yrityskorttialennukset.

-10 % autopesusta


22

Nro 4 • Huhtikuu 2010

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITYSSOVELLUKSET

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com KIINTEISTÖT

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

www.consista.fi

YrittäjäSanomat PARHAAT PALVELUT

Ilmoitusmyynti: Suomen Business Viestintä Kari J. Mattila 050-563 5462 YRITYSSOVELLUKSET

0400 828 996

NETBARON

Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

solutions

R

VERKKOKAUPAT

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

24 h/vrk

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

WWW.ABC.FI

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.fi www.yrityshaku.fi

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

SCANRIA OY NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Kaarinassa huonekaluja Porin Laakeri laajentaa pohjoiseen jo vuosisadan ajan

Kaihdinmaailma avasi myymälän Tampereelle

Huonekalutehdas Korhonen viettää 100-vuotisjuhlaa kuluvana vuonna. Kaarinassa Turun naapurikaupungissa on jo vuosisadan ajan valmistettu ajattomia designkalusteita huonekaluvalmistuksen puusepän, toimitusjohtaja Otto Korhosen ja akateemikko Alvar Aallon perinteitä kunnioittaen. Huonekalutehdas Korhonen on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa kalusteiden tuotekehityksen, tuotannon ja logistiikan palveluita designyrityksille. Yritys on tunnettu erityisesti Aalto-kalusteiden valmistajana jo 1930-luvulta lähtien. Jo sadan vuoden ajan Huonekalutehdas Korhonen on yh-› distänyt menestyksekkäästi kotimaisen käsityöperinteen ja kehittyvän teknologian. Yrityksen perustanut puuseppä, toimitusjohtaja Otto Korhonen sai innoituksensa uutta, ennen kokematonta tekemällä ja kokeilemalla. Aalto laati muodot,

Kaihdinalan erikoisliike Kaihdinmaailma laajensi pääkaupunkiseudulta Tampereelle, kun ketju avasi myymälän huhtikuun alussa Kaukajärvelle Tamarmarkiisitehtaan yhteyteen. Kaihdinmaailma myy sisä- ja ulkopuolisia auringonsuojatuotteita kuten säle-, puusäle- ja pliseekaihtimia, rullaverhoja ja pystylamelleja sekä markiiseja. Liikemarkiiseja varten on oma mallistonsa. – Lähes kaikki tuotteemme valmistetaan mittatilaustyönä, joten palvelumme kattaa myös mittaus- ja asennuspalvelut, ker-›

too Tampereen Kaihdinmaailman myyntipäälliköksi nimitetty Antti Romo. Antti Romo kertoo markiisien ja muiden auringonsuojatuotteiden kysynnän lisääntyneen viime vuosina. – Yhä useampi hankkii markiisin kotitaloonsa tai terassilleen suojaamaan auringon paahteelta, koska markiisit lisäävät asumismukavuutta ja säästävät energiaa. Markiiseihin voidaan nykyään liittää monenlaista tekniikkaa ja materiaalit ovat niin kehittyneitä, että hankinnasta on iloa vuosiksi, Romo toteaa.

››Teollisuuden kunnossapito. Oulussa 19.–20. toukokuuta järjestettävien Kunnossapito 10 -ammattimessujen kohokohta on tasokas asiantuntijapaneeli, joka pohtii Pohjois-Suomen teollisuuden tulevaisuuden hankkeita.

››Tietoturvakatsaus verkossa. CERT-FI julkaisee neljännesvuosittain tietoturvakatsauksen, jossa tarkastellaan merkittävimpiä tietoturvallisuuden uhkatekijöitä. CERT-FI:n tietoturvakatsaus 1/2010 on luettavissa osoitteessa www.cert.fi.

Korhonen loi teknologian, huonekalurakenteet, muotit ja teolliset työtavat. Nyt Korhosen neljäs sukupolvi on aloittanut työskentelyn yrityksessä ja vie yhdessä kolmannen polven johdon kans-› sa perheyritystä kohti tulevaisuutta vaalien sen vahvaa perinnettä. − Ammattitaitoinen ja laatutietoinen henkilökunta varmistaa tehtaan menestyksen jatkuvasti kovenevassa kilpailussa, toimitusjohtaja Jukka Korhonen sanoo. Huonekalutehdas Korhosen juhlavuosi huipentuu marraskuussa, jolloin järjestetään yrityksen 100-vuotisjuhlatilaisuus. Huonekalutehdas Korhonen os-› ti julkitilakalusteyritys Mobelin liiketoiminnot vuonna 2007. Konserni työllistää noin 70 huo-› nekalualan ammattilaista. Tehtaan tuotantotilat sijaitsevat Kaarinan Littoisissa ja Mobelin myyntinäyttely Helsingissä.

Teknisen kaupan yritys Porin Laakeri Oy on ostanut laakereita ja tiivisteitä myyvän Tauno Tasanto Oy:n Oulusta. Niin ikään teknisessä kaupassa toimiva Tauno Tasanto on liikevaihdoltaan yli 2 miljoonaa euron yritys, jonka asiakkaat ovat Pohjois-Suomen raskaan koneteollisuuden sekä teräs-, saha- ja sellutuotannon aloilla. – Tauno Tasanto Oy:n hank-

kiminen vahvistaa asemaamme entisestään ja laajentaa markkinoitamme sekä parantaa saatavuutta etenkin PohjoisSuomessa, Porin Laakerin toimitusjohtaja Jari Ylinen kertoo. – Olemme jälleen askeleen lähempänä tavoitettamme tarjota asiakkaillemme eräänlaista One-Stop-Shop -kaupankäyntiä, jossa voimme vastata kaikkiin asiakkaan tarpeisiin laakereiden

ja voimansiirron aloilla. Lisäksi annamme asiakkaillemme mahdollisuuden vähentää toimittajien määrää ja lyhentää toimitusaikoja. Porin Laakeri Oy on Nomo Kullager AB:n täysin omistama tytäryhtiö. Nomo Kullagerin tavoite on jatkaa kasvamista Suomessa ja olla yksi johtavista toimijoista niin laakereiden kuin voimansiirronkin alalla.

Keravan Cramo muuttui yrittäjävetoiseksi Yrittäjät Markus Nurmi ja Marko Nurmi ovat solmineet Cramo Finland Oy:n kanssa sopimuksen, jolla he ryhtyivät huhtikuun alussa Cramon Keravan toimipisteen itsenäisiksi yrittäjiksi. Toimipisteessä säilyvät kaikki Cramon kone- ja laitevuokrauspalvelut sekä siirtokelpoisten työmaatilojen vuokraus. Lisäksi yrittäjät suunnittelevat Vianor-

rengaspalvelun aloittamista ensi syksynä. Marko Nurmi vastaa Keravan Cramon lisäksi Imatran Cramon toiminnasta. Imatralla Nurmi aloitti Cramo-yrittäjänä elokuussa 2009. – Vaikka rakennusalalla on laman vuoksi ollut paikoin hiljaista, uskon alan elpymiseen. Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy toimialallamme myöntei-

sesti Keravalla, Marko Nurmi toteaa. Cramo Finland aloitti vuonna 2009 yrittäjien rekrytoinnin toimipisteisiinsä. Mallia itsenäisten yrittäjien ottamiselle mukaan toimipisteverkostoon on otettu muista Cramo-maista, joissa konsepti on osoittautunut toimivaksi. Cramolla on Suomessa 56 toimipistettä, joista 16 on yrittäjävetoisia.

Vuoden sähköurakoitsija on Jeti-Sähkö Ky Vuoden 2009 sähköurakoitsijaksi on valittu porvoolainen Jeti-Sähkö Ky. Yritys vastaanotti tunnustuksen sähköurakoitsija-› päivillä Hyvinkäällä 22. huhtikuuta. Jeti-Sähkö on perustettu vuonna 1974. Henkilökuntaa on 29, ja edellisen tilikauden liikevaihto oli hiukan yli 3 miljoonaa euroa ja tulos vajaat 0,5 miljoonaa.Yrityksen omistavat Risto Tuomala, Sari Tähkäpää ja yrityksen toimitusjohtaja Ulf Törnblom. Jeti-Sähkön strategia perustuu vaativiin sähkö- ja teletöihin, jotka edellyttävät hyvää ammattitaitoa ja innovatiivisuutta. Pääkohteita ovat 36 vuoden toiminnan ajan olleet teollisuuden sekä liikekiinteistöjen ja julkisten rakennusten sähkö- ja teletyöt Porvoon lähiympäristössä ja pääkaupunkiseudulla. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL on valinnut vuoden sähköurakoitsijan vuodesta 1981.


23

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Svensk resumé

Översättning av Pekka Sörensen

Skattekontots nya problem

Moms-återbetalningar blir felaktiga skatteskulder

••Enligt FiF:s skatte-expert Satu Grekin har företagarna dagligen problem med sina skattekonton. Lotta Tammelin, text och bild

››Just nu är momsens återbetalningar det största problemet. Betalningarna stockar sig hos skatteförvaltningen. – Ifall företaget har 20 000 moms-euro att få tillbaka och 10 000 euro att betala in i arbetsgivaravgifter så behöver företaget inte betala arbetsgivaravgifterna som borde kvitteras av de innestående 20 000. Så har dock inte skett utan de ”obetalda” arbetsgivaravgifterna har bokförts på skattekontot som en anmärkning om ett bristfälligt saldo, förklarar Grekin. Det handlar alltså inte om någon skatteskuld och exempelföretaget har handlat helt enligt reglerna. Problemet är att skatteförvaltningen har för många moms-återbetalningar att ta hand om. Målet har varit att återbetalningarna ska behandlas inom högst tre till fyra veckor. Detta har visat sig vara omöjligt. – Praxis är att ett negativt saldo påpekas i två skattekontoutdrag varefter beloppet går automatiskt till inkasso och företaget hamnar på protestlistan. Till en början fruktade man att om den här fyra veckor långa behandlingstiden skulle bli t.ex. åtta veckor så skulle ett felaktigt skatteskyldigt företag råka ut för utmätning, beskriver Grekin. Nu har skatteförvaltningen dock meddelat att man inte tar till inkasso eller utmätning medan behandling pågår.

När skattekontot uppvisar ett minus ser inte heller skatteskuldsintyget vackert ut. Undra på att företagarna har skyndat på skattemyndigheterna. – De som tryckt på har till sist fått fram beslut. Från beslutet tar det dock kring en vecka innan den felaktiga skatteskulden rättats till på kontot. Lagen om beställarens utredningsskyldighet förutsätter att vissa företag regelbundet levererar till beställaren ett intyg på

i bruk i början av året. Lotta Tammelin, text

Satu Grekin

sina skatteskulder och från skattebyrån kan man också begära intyg på att skatteskulder inte finns. – Ett nytt intyg kostar dessvärre 10 euro. Även annars har frågor och anmärkningar kring skattekontot fått telefonräkningarna och ådrorna i pannan att svälla. Skatteförvaltningen har varit svår att nå på grund av överbelastningen, beklagar Grekin.

budet alltid ovillkorligt trots att hon/han fått sina böter för mindre överhastigheter eller andra mindre allvarliga förseelser. Allt dett påpekas i ett initiativ som tagits av sju vägtrafikorganisationer däribland t.ex. SKAL och AKT. De föreslår ett annat system baserat på poäng som på ett mera realistiskt sätt skulle beakta hur allvarligt gärningen faktiskt har hotat trafiksäkerheten. Förseelserna skulle poängsättas enligt allvarsgrad och först efter att poängsaldot överskridits skulle körförbud utfärdas.

Företagare Pirjo Karhu premierad i Ryssland Konsu Groups grundare och styrelseordförande Pirjo Karhu har premierats med ryska dumans pris Årets bästa företagsledare 2010. Pirjo Karhu fungerar också som chef för FiF:s internationaliseringsutskott. I motiveringarna till det sällsynta priset påtalas särskilt Pirjo Karhus ledarstil och förmåga att motive-

ta skattekontot och Katso-koden! Så har företagar•kåren •Fantyckt och tänkt om skattekontotjänsten som tagits

Företagarna har dagligen problem med sina skattekonton. Förbättring har utlovats.

Yrkestrafikens körförbud måste vara rimligare Landtrafikens organisationer kräver att körförbudssystemet förnyas. Körförbud p.g.a. trafikförseelser kan leda till att en yrkeschaufför förlorar sitt jobb och måste söka ett nytt yrke. Vägtrafiklagen stipulerar att tre böter inom ett år eller fyra böter inom två år ger förutom böter också ett körförbud på 1– 6 månader. Körförbudet gäller oberoende av hur stora eller små böter det är fråga om. En ”vanlig” rattfyllerist kan klara sig undan med ett villkorligt körförbud men när det gäller en yrkeschaufför så blir körför-

Skattekontots stötestenar har undanröjts aktivt

Fult intyg på skatteskuld

ra sin organisation i nuvarande ekonomiska situation med alla dess utmaningar. Konsu Group erbjuder ekonomisk-administrativa tjänster och har kunnat utvidga verksamheten så att den omfattar dotterbolag i Moskva, S:t Petersburg, Obinski och Kiova i Ukraina. Företaget har 155 anställda.

Visa att du är medlem! Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2010 till medlemsföretagets egna sidor. Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

Enligt FiF:s Satu Grekin är skattemyndigheterna nog medvetna om det senaste strulet kring skattekontot. Förbättring har utlovats.

Bered er på skärpt beskattning av dividenderna redan nu De föreslagna modellerna för dividendbeskattning skärper personägarnas beskattning såpass mycket att skatte-experten Jani Peräsarka vid KPGM Ab anser att det är all orsak att omedelbart börja bereda sig på ändringar. Jani Peräsarka anser (se artikel i den finskspråkiga avdelningen) att beskattningen av bolagsägarnas dividender kommer högst sannolikt att skärpas rejält. Enligt nuvarande system blir ägarföretagarens dividender, tack vare den skattefria andelen av kapitalinkomsten,

beskattade i huvudsak endast en gång genom att bolaget betalar samfundsskatt. I framtiden blir den skattefria andelen mycket mindre, eller slopas helt. Den nuvarande skattefria kapitalinkomsten/dividenden är nio procent av bolagets nettoförmögenhet men högst 90 000 euro. I de aktuella reformmodellerna har man antingen helt slopat kopplingen till nettoförmögenheten eller minimerat dess betydelse. Efter att reformen tagits i bruk kommer de outdelade vinstmed-

len att beskattas rejält hårdare än vad som nu är fallet. Särskilt företag med stor nettoförmögenhet bör redan nu i förväg kartlägga de olika reformmodellernas inverkan på bolagets och ägarnas beskattning. Det är bäst att ta ut vad man kan innan beskattningen skärps och inleda redan nu planeringen av hur allt ska skötas i framtiden. Även om full säkerhet inte ännu föreligger om hur beskattningsreformen utfaller så är de föreslagna modellerna illavarslande nog.

Kommunernas debitering av företag varierar starkt Kommunernas debitering av företag för diverse inspektioner och tillstånd varierar stort från kommun till kommun. Detta kan medföra ojämlikhet t.o.m. mellan företag i samma bransch. En miljöhälsotjänst i en kommun kan kosta hundratals eu-› ro mer än samma tjänst i en annan kommun. Det handlar om bl.a. olika inspektioner, provtagningar och tillståndsprocedu-

rer för t.ex. livsmedelsföretag, frisörsalonger och hotell-restauranger. Senaste nytt är att försäljningen av tobaksprodukter kräver tillstånd och att övervakningen kostar. En försäljare kan komma undan med 25 euro per år för övervakningen men det kan också kosta 120 euro, framgår det av en utredning som Kommunbranschens utvecklingsfond låtit utföra 2009. Av

undersökningen framgår också att det finns kommuner som inte alls debiterar för sina tjänster. Detta är klart ojämlikt och kan t.o.m. utgöra en oförtjänt konkurrensfördel för vissa företag. Kommunerna bestämmer sina avgifter själva utgående från sina kostnader. Det kan dock finnas skillnader i timdebiteringen på upptill 30 euro kommunerna emellan.

Lägre sysselsättningströskel för unga föreslås av FiF FiF:s ordförande Jarkko Wuorinen anser att man i Finland kunde pröva den svenska modellen att sänka arbetsgivaravgifterna. I Sverige är en ung persons arbetsgivaravgift 16 procent lägre än en vuxens. Ifall en sådan här tillfällig sänkning skulle skapa nya fasta jobb för ungdomar så vore det ett gott alternativ till den traditionella arbetsmarknadsskolningen. I Finland är exempelföretagets lönebikostnader 11,3 pro-› centenheter högre än i ett motsvarande företag i Sverige. I Finland är lönebikostnaderna 65,4 och i Sverige 54,08 procent av lönen. Wuorinen anser att sänkta arbetsgivaravgifter för unga

PEKKA SIPOLA

Jarkko Wuorinen

skulle förbättra deras möjligheter på arbetsmarknaden. Wuorinen talade vid FFC:s och FiF:s seminarium i Uleåborg. FiF anser att det är viktigt att nya fasta arbetsplatser uppstår i och med att den ekonomiska aktiviteten igen ökar. Företagsamhetens förutsättningar måste därför förbättras och incitamenten ökas genom lindrad beskattning. – Vi tror inte på att budgetmedel till arbetslösa löser problemet på sikt. Mera sådana pengar medför endast mera byråkrati och nya sysselsättningskurser. Vi tror att nya jobb uppstår genom att företagen kan sälja mera av sina produkter.

››Ingen okomplicerad början precis. Projektchef Eija Lönnroth vid skatteförvaltningen berättar vad som gått snett. Redan 273 340 kunder har ett skattekonto. Under mars månad avgavs över 310 000 periodskatte-deklarationer; drygt 70 procent av dem elektroniskt. Övergången till e-tjänster har dock inte varit problemfri. – Glöm inte att det tar minst två dagar innan en e-betalning syns på skattekontot. Betalar man över sin egen nätbank så ska man inte utgå ifrån att betalningen genast syns på skattekontot. Det här fungerar inte i realtid och har medfört problem, bl.a. sådana att folk betalat in avgifter flera gånger, uppgav Eija Lönnroth under Skatte 2010 -dagarna. – Dröjsmålet beror på att betaldata övergår på natten från bankerna till skatteförvaltningen varefter man tar

itu med att överföra data till skattekontona. Men även om betalningen tar tid på sig så bokförs den alltid på kundens betaldag. Under övergångstiden januari-februari var det också bäddat för strul genom att företagen ännu deklarerade för november och december månads moms och arbetsgivaravgifter enligt det gamla systemet. – Det här var smått kaotiskt och alla tänkbara felaktiga deklarations- och anmälningskombinationer förekom. Ofta gick också konto- och referensnumren i kors. Men utredningar pågår och kunderna har kontaktats, säger Lönnroth.

Tekniken strulade Vissa elektroniska tjänster har drabbats av tekniska fel. Tjänsten har kunnat avge en felaktig felanmälan när kunden har avsänt sin periodde-

Det blir omvänd moms i byggbranschen Trots motstånd från byggbolagen och FiF kommer omvänd moms att införas i byggbranschen den 1 april 2011. Köparen blir nu skattepliktig i stället för säljaren. Avsikten med regeringens förslag är att bekämpa byggekonomins gråzon. Uppskattningen är att man på detta sätt kan kamma in 80 –120 miljoner mer i skatt. Byggbranschen i sin tur uppskattar att den administrativa extra kostnaden blir ca 30 miljoner. I praktiken innebär › omvänd moms att momsen debiteras och inbetalas endast av huvud-entreprenören. FiF har motsatt sig detta. – Med tanke på ekonomins gråzon är detta en marginell åtgärd. Man vill täppa till ett kryphål för skattesmitare men öppnar samtidigt nya, säger FiFdirektören Anna Lundén harmset. Det vore viktigt att inte skapa en ny stor byråkrati som inte medför nämnvärda fördelar. Lundén skulle i stället ha gett skattemyndigheterna mera resurser för t.ex. kontroll av underleverantörernas verksamhet.

Glidande arbetstid lokalt prövas inom byggbranschen Glidande arbetstid införs på prov i bygg- och målarbranschen. Man kan lokalt avtala om att en arbetstagare kommer och går i princip på samma sätt som inom den kommunala och statliga byråkratin. Fackets Rakennusliitto ry uppger att motsvarande system ännu inte finns inom byggbranschen i något annat land i Europa. Inte heller i någon industribransch i Finland. Det nya kollektivavtalet för byggbranschen är undertecknat och gäller för två år framöver.

Företagarna i Finlands Företagarkors och Förtjänstkors är bra sätt att komma ihåg en person som verkat länge som företagare eller som anställd. Företagandet är utmanande. Framgång i sig belönar, men därutöver förtjänar företagaren speciellt erkännande. Företagarna i Finland vill ge erkänsla åt företagare och personer som verkat för företagande genom att bevilja företagarkors enligt ansökan. Ett företag kan också uppmärksamma sin personal med Företagarna i Finlands Förtjänstkors som motsvarar Företagarkorsen. Förtjänstkorsen kan delas ut t.ex. under företagets märkesår eller personens egna märkesår. Tilläggsupggifter och ansökningsblanketter: Maisa Leimu, tel. (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/fortjanstprodukter

klaration. Kunden har givetvis trott att deklarationen inte gått fram och avsänt den på nytt. För varje ny deklaration har kunden dock betalat mera skatt. Enligt Eija Lönnroth har de dubbla deklarationerna rättats till och serveroperatörerna har också sett över sina system så att liknande problem inte mera skulle förekomma i framtiden. Den gamla identifieringskoden Katso har inte heller fungerat felfritt. Katso påminner om en bankkod och den används också när man ska gå in i skattekontotjänsten. Företagen har varit så intresserade av Katso att hela Katso-tjänsten och dess telefonrådgivning har tidvis varit blockerade. – Vi har fått mycket feed back om detta och även kritik för att Katso-tjänsten är svårtolkad. Vi har försökt informera effektivare men jag måste medge att vi inte lyckats särskilt bra, säger Lönnroth.


24

Nro 4 • Huhtikuu 2010

Lidl KONALA


YrittajaSanomat 4/2010