10
N:o 2 • Helmikuu 2011
Verotus
Henkilöstörahastolaki antaa uusia mahdollisuuksia
Verotukseen tarvitaan monipuolisia kannustimia
••Bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon autoedulle tai palkankorotukselle.
••Päähallituspuolueiden maltilliset verokannanotot noteerattu yrittäjäkentässä.
V
Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva
uodenvaihteessa voimaan tullut uusi henkilöstörahastolaki ja vuonna 2010 esitelty työperäistä osinkoa koskeva säännöstö (työpanososinko) ovat laajentaneet kannustin- ja sitouttamisjärjestelmien käyttöalaa, verotuksen asiantuntija Harri Vehviläinen kirjoittaa. Ne ovat myös tuoneet yrityksille uusia mahdollisuuksia luoda räätälöity ratkaisu. Lainsäädäntömuutosten lisäksi myös esimerkiksi bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle autoedulle tai palkankorotukselle.
Henkilöstörahasto. Uuden lain
myötä henkilöstörahaston vähimmäishenkilöstömäärä on vain 10 työntekijää, nostorajoituksia on lievennetty ja soveltamisalaa on laajennettu mm. kuntiin. Henkilöstörahastoon liittyy monia veroetuja. Ensinnäkin itse rahasto on tuloverosta vapaa yhteisö. Työnantajan maksamat henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat ovat yritykselle vähennyskelpoisia, eikä nostetuista eristä tarvitse maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Työntekijää verotetaan vasta, kun hän nostaa eriä henkilöstörahastosta. Nostetusta mää-
rästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 20 prosenttia verovapaata tuloa.
Työpanososinko. Osakeyhtiössä
on voitu jakaa ensimmäisen kerran työpanososinkoa vuonna 2010. Työpanososingon verotus perustuu erityissäännökseen, ja siitä on myös annettu Verohallinnon ohje vuonna 2010. Työpanososinko on tuonut uuden monipuolisen tavan luoda kannustinjärjestelmä, josta saatu tulo verotetaan edunsaajan ansiotulona. Etuna työpanososingossa suhteessa palkkaan on, että siitä ei peritä lainkaan työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Lisäksi työpanososinko on yhtiölle vähennyskelpoista, toisin kuin tavanomainen osinko. Työpanososingon maksun perusteena olevan osakkeen käypä arvo voidaan määrittää hyvinkin matalaksi vakavaraisessakin yhtiössä erityisesti, jos yhtiöjärjestyksessä on karsittu kyseisen osakesarjan hallinnolliset oikeudet minimiin ja omistusaikaa on rajoitettu osakassopimuksella. Tämä mahdollistaa myös varsinaisen omistuksen ja päätäntävallan säilyttämisen vanhoilla omistajilla. Listaamattomassa yhtiössä yhtiöjärjestys, osakassopimus ja erilaiset osakesarjat
Kirjoittaja Harri Vehviläinen toimii veroasiantuntijana KPMG:llä omistajajohtoisia yrityksiä palvelevassa Middle Market -ryhmässä.
tarjoavatkin todella monipuoliset mahdollisuudet luoda erilaisia sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiä. Toisaalta uudistuksen myötä on myös syytä varmistaa, ettei olemassa oleva yhtiöjärjestys sisällä säännöksiä, joiden perusteella tavanomaiseksi osingoksi tarkoitettu osinko voidaan katsoa työpanososingoksi.
Bonussijoitustili ja kapitalisaatiosopimus. Bonussijoitustili
ja kapitalisaatiosopimus perustuvat molemmat työnantajan, työnte-
kijän ja rahoituslaitoksen väliseen sopimukseen. Järjestelmät tuovat mahdollisuuden mm. sijoittaa etuna saadut varat työntekijän suosiman sijoituspolitiikan mukaan, valita pidetäänkö varat yhtiön taseessa sekä sisällyttää ehtoihin sitouttamisperiodi, jonka aikana kertynyt etu palautuu yhtiölle, jos työntekijä poistuu yrityksen palveluksesta. Työntekijälle etu tuloutuu vasta varoja nostettaessa, mikä tuo joustavuutta suhteessa vuosittain maksettavaan bonukseen. Yhtiölle järjestelmät tuovat lisää valinnanvaraa myös sen suhteen, milloin palkan sivukulut maksetaan. Sopimusperusteisina sekä bonussijoitustili että kapitalisaatiosopimus ovat joustavia ja kevyitä välineitä luoda yritykseen kannustamisjärjestelmä tai laajentaa jo olemassa olevaa.
Hyvä kannustinjärjestelmä. Hyvä kannustinjärjestelmä tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa, on palkkion ja motivoinnin ohella itsessään sitouttava sekä luo kilpailuetua pätevän työvoiman pitämisessä ja rekrytoinnissa. Toimivan järjestelmän luomiseen on tarjolla paljon välineitä, joiden avulla yritykselle voidaan räätälöidä tarkoituksenmukainen ja tehokas ratkaisu.
Kovan lajin lukemisto.
E
duskuntavaalienlähestyessä (17.4.2011) puolueet ovat julkistaneet verouudistusnäkemyksiään. Esimerkiksi Kokoomus on korostanut voimakkaasti kannusteiden säilyttämisen tärkeyttä yrittäjien verotuksessa. Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on niin ikään painottanut osinkoverotuksen kannustavuuden säilyttämisen tärkeyttä. Johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä pitää nykyisten päähallituspuolueiden kannanottoja myönteisinä ja rauhoittavina, sillä yrittäjäkunnan hyvässä muistissa on verouudistusta selvittäneen Martti Hetemäen työryhmän tuoreet esitykset osinkoverotuksen merkittävästä kiristämisestä. Anna Lundénin mukaan yrittäjät ovat seuranneet huolestuneena verokeskustelua, jossa ei ole aina haluttu ymmärtää yritystoimintaan kuuluvan riskinoton palkitsemistarvetta. – Yrittäjien mielestä kiristämisen sijasta nyt tarvitaan verojen kevennyksiä, jotka innostavat yritteliäitä ihmisiä laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan yritykseen uusia työntekijöitä.
Osinkoverotus ollut tulilinjalla.
Yrittäjät pitävät Hetemäen verotyöryhmän lopputulosta yrittäjäkannustimien osalta epäonnistuneena, Lundén toteaa. Työryhmän esityksessä veromuutosten tavoitteena olisi painopisteen siirto työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja yritysten osalta halu siirtyä omistajien verottamiseen. – Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus muuttuisi samalla siten, että yhdenkertaisen osinkoverotuksen laskentaperuste korvattaisiin uudella normaalituottokäsitteellä. – Osinkojen yhdenkertainen verotus laskettaisiin jatkossa 2 – 3 prosentin tuottoasteella yritykseen sijoitetuista nettovaroista, mikä on valtion velkakirjojen tuottoaste. Tämä on nykyiseen 9 prosentin tuottoon verrattuna olemattoman pieni ja merkitsi käytännössä paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Esitys ei ole tämän vuoksi kelvannut yrittäjille.
Kannustimet säilytettävä. Työ-
ryhmän osinkomallin suurin heikkous olisi yrittäjäkannustimien loppuminen, Anna Lundén toteaa. Siinä samassa osingon kokonaisvero nousisi 45,4 prosenttiin, joka vastaa ylimpien työtulojen veroa, hän jatkaa. – Tällainen osinkomalli ei ota huomioon sitä, että yritystoimintaan liittyy riskinotto, jolloin omaan yritykseen sijoitetulle pääomalle ja työlle pitää saada kohtuullinen tuotto. Verotus ei kannustaisi kaavailtujen muutosten jälkeen riskinottoon eikä investoimaan omaan yritykseen. Paluu kahdenkertaiseen osinkoverotukseen rankaisisi yrityksiä erityisesti oman pääoman käytöstä, Lundén sanoo. – Tämä heikentäisi pk-yritysten taseita ja johtaisi velkojen kasvatta-
ta! a l i t ta s i u M
Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.
Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.
34 € / 6 nroa
Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.
www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946
Hetemäen työryhmän veromalli on huono myös eri sijoitusmuotojen neutraalisuuden kannalta, johtaja Anna Lundén sanoo. – Arvioiden mukaan yrittäjät ryhtyisivät siirtämään varojaan yhteen kertaan verotettuihin kohteisiin, kuten vuokrattaviin asuntoihin omaan yritykseen sijoittamisen sijasta.
Muunto-ongelma ei perustu todellisuuteen Erityisesti pienet pk-yritykset kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä, vaikka yhtiöverotusta samalla kevennettäisiin. Voitot ovat suurissa yrityksissä usein suuremmat suhteessa jaettuihin osinkoihin kuin pienissä yrityksissä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan pienimmät yritykset eivät hyötyisi yhteisöveron alentamisesta mutta kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä. Myös 90 000 euron osinkoverorajan poistaminen keventäisi varakkaimpien osingon-
miseen. Tällaisella verotuksen painopisteen siirtämisellä voisi olla arvaamattomia vaikutuksia yritysten talouden kestävyyteen.
1990-luvun lama muistettava.
Esitetyt muutokset johtaisivat myös nykyistä heikompaan työllistämiskehitykseen, Anna Lundén uskoo. Hänen mukaansa pienten ja keskisuurten yritysten omien pääomien
saajien verotusta. Jos nettovarat ovat riittävät, alempikin tuottoaste voi tuottaa suuren yhteen kertaan verotetun osingon. Keskeisenä järjestelmän muuttamisen perusteena työryhmä pitää ns. muunto-ongelmaa, jolla väitetään yrittäjien voivan muuttaa ansiotuloaan pääomatuloksi. Muunto-ongelma on kuitenkin vero-oikeudellinen myytti, joka ei perustu todellisuuteen. Yrittäjät halutaan joillakin tahoilla vastoin faktoja kuvata suurituloisiksi ja kevyesti verotetuiksi henkilöiksi.
puutteen arvioitiin olleen keskeinen syy siihen, että suuri joukko yrityksiä kaatui 1990-luvun lamassa. – Sen jälkeen käyttöön otettiin osinkojärjestelmä, joka palkitsee omavaraisuuden vahvistamisesta. Yritysten vahvistuminen helpotti merkittävästi sopeutumista vuonna 2008 alkaneen talouskriisin oloihin. Konkurssien määrä jäi pelättyä pienemmäksi, samoin työttömyyden nousu.
Tulo- ja verotilastojen mukaan yli 90 prosenttia suomalai-
euroa ja pääomatulo-osinko alle 5 000 euroa, eli alle 400 euroa kuukaudessa.
Osakeyhtiöiden keskimääräiset nettovarat osakasta kohden olivat 50 000
Keskimääräinen tulo oli hieman alle 40 000 euroa ja kokonaisvero lakisääteiset vakuutusmaksut mukaan lukien 33,5 prosenttia. Yrittäjien tuloista verotettiin ansiotulona 75 prosenttia ja pääomatulona 25 prosenttia.
sista yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Yli 93 prosenttia omistajayrittäjistä sai vuonna 2008 osinkoja alle 10 000 euroa.
Uudenmaan Yrittäjät huolissaan arvonlisäveron korotuksesta Arvonlisäveron korotus 23 prosentista 25 prosenttiin uhkaa kuluttajapalveluita tarjoavien pienyrittäjien toimeentuloa. Alvin korotus koskettaisi Uudenmaan Yrittäjien mukaan erityisesti myös pieni- ja keskituloisia kuluttajia ostovoiman vähentymisen muodossa. Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajan Kari Järvenpään allekirjoittaman kannanoton mukaan viime
aikoina käyty keskustelu parturi-kampaajien arvonlisäverotuksesta ja sen siirtymisestä kuluttajahintoihin on ollut puutteellista. − Käytännössä moni hiusalan yrittäjä joutui pitämään alennuksen itsellään saadakseen työstään edes jonkunlaisen korvauksen. Arvonlisäveron korottaminen erityisesti niillä palvelualoilla, joissa se on jo nyt 23 prosenttia, johtaa kestämättömään
kehitykseen. Jo nyt tulee usein halvemmaksi ostaa kokonaan uusi laite hajonneen tilalle kuin korjauttaa vanha, sinänsä käyttökelpoinen laite. Kannanoton mukaan alvia ei tule korottaa lainkaan; tarve olisi laskea kaikkien työvoimavaltaisten palveluiden arvonlisävero pysyvästi 9 prosenttiin.