05
Nro 2 • Helmikuu 2010
Yrittäjäpolitiikka
Paikallisen sopimisen lisäämiselle monia esteitä
Odotusta PohjoisPohjanmaalla
••– Voidaan perustellusti väittää, että työn tuottavuus on se, jolla kisat voitetaan tai ollaan voittamatta. joustot johonkin laajuuteen asti. Yrityksessä on käytössä ryhmäeläkeratkaisu, jonka turvin on mahdollista jäädä 55-vuotiaana eläkkeelle. Lisäksi henkilöstölle on lisäsairausvakuutus, jonka turvin hoitoon pääsee heti. Henkilöstön tapaturmavakuutus on ulotettu myös vapaaajalle. − Meillä joustetaan työajoissa, työntekijät voivat oman menon sattuessa harkita itse, miten korvaavat työpaikalta pois ollun ajanjakson. − Yksi henkilö on tällä hetkellä opintovapaalla. Opintovapaalaissa on tiettyjä kankeuksia,› jos työntekijä haluaa tulla opintovapaan aikana töihin. Siksi muutimme hänen työsopimustaan siten, että ajoittainen työnteko onnistuu.
Riikka Kovala, teksti Mikael Soininen, kuvat
››Näin sanoo teollisuuden asian-› tuntijapalveluita tarjoavan Teknolinker Oy:n toimitusjohtaja Mika Mäkinen viitaten Suomen kilpailukykyyn asetelmassa muu Eurooppa ja maailma. Mäkisen mielestä työelämän 8 –16 -ajattelu on jäänyt auttamattomasti ajasta jälkeen, eivätkä tiukat työajat sovi nykyyhteiskuntaan. Muutoksen suunta ei varsi-› naissuomalaisen Mäkisen mielestä tarkoita sitä, että työnteki-› jöiden pitää juosta entistä kovempaa, vaan oikeanlaisella tuottavuuden lisäämisellä työkuorma voi pikemminkin helpottua. – Tullaan sellaisiin asioihin, kuten ulkoistaminen. Kuljetukset ovat siirtyneet aika päiviä sitten itse tehdystä kuljetusliikkeille, koska he hoitavat kuljetukset tehokkaammin. Mika Mäkinen, kuten moni muu yrittäjä, kokee, että lisäämällä paikallista sopimista yritystoiminta saataisiin kilpailukykyisemmäksi ja selviytyminen poikkeusoloissa, kuten taantumassa, olisi helpompaa. Tarpeellisen paikallisen sopimisen esteinä nähdään erityisesti riski tehdyn sopimuksen riitauttamisesta sekä se, ettei työlainsäädäntö tai työehtosopimus salli tarpeelliseksi koettuja poikkeamia.
Lillukanvarsilla pyörittelemistä
Työehtosopimusjärjestelmä puntariin Mäkinen laittaisi koko työehtosopimusjärjestelmän vaakalaudalle. – Minusta fokusta pitäisi vaihtaa. Nyt TES:eissä yritetään ylhäältä käsin viisastella, että mikä on kullakin alalla tärkeää, vaikka ruohonjuuritasolla nähdään arkitodellisuus. Vuonna 2006 yrittäjäksi ryhtynyt sanavalmis Mäkinen uskoo ihmisten haluavan olla tuottavia yhteiskunnan osia. Hänestä politikointi sillä, että 8 –16 työnteon malli on tavoiteltava, luo pahaa verta. Teknolinkerin kaksi vakituista työntekijää ovat hyvin kärLaittamalla asiat uuteen järjestykseen, voi löytyä tuottavuutta ja prosessit tehostua, ilman että kenenkään pitää juosta yhtään lujempaa, Mika Mäkinen tietää. Hänen yrityksensä kehittää yritysten sisäisiä toimintoja erityisosaamisalueenaan tuotekehitys ja logistiikka. Vieressä asiakasyrityksen Ralf Ståhle.
On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla. Mika Mäkinen
ryillä yrityksen kulloisestakin tilanteesta ja investoinneista. Paikallinen eli yrityskohtainen sopiminen on Mäkisen yrityksessä jatkuvaa. Sopimalla on saavutettu työaikajoustoja ja työntekijät ovat saaneet etuja, joilla pyritään sitouttamaan heitä yritykseen. – Olemme pyrkineet tulkitsemaan olemassa olevaa lakia keskenämme väljemmin. Sinänsä työaikalaki ja TES:ien työaikapankit mahdollistavat
Teknolinker työllistää vuoden ympäri tuntityöntekijöitä, esimerkiksi hiljattain, kun he tekivät alihankintaa meriklusterin logistiikan hallinnassa. − Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin. Yritys ei kuulu työnantajaliittoihin. Tällöin työehtosopimusta sovelletaan yleissitovana ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat jonkin verran vähäisemmät kuin työehtosopimuksen solmineisiin työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Mutta Mäkinen kertoo kokemusten olleen hyviä, tosin tarvetta olisi paikallisen sopimisen lisäämiselle laajemmin. – Kuulumme metallin työehtosopimuksen piiriin, se on alan selkeimpiä. Sielläkin on silti tällaista lillukanvarsilla pyörittelemistä ja kikkaillaan joillain työn osilla. Teknolinkerin liikevaihto kasvoi Mäkisen mukaan viime tilikaudella noin 62 prosenttia ja edelliselläkin 20 prosenttia. – Ei olla laman kourissa. Uskon, että paikallisella sopimisella on ollut merkitystä selviytymisessämme. Jos päättäjät edellyttävät työnantajilta sosiaalista vastuuta ja ties mitä matalasuhdanteissa, pitää antaa yrityksiin edellytykset viedä yritystoiminta taantuman
Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin. Mika Mäkinen
yli ehjänä, Mäkinen muotoilee. Hän lisää toki heti perään, että valtiovalta on sitä varten, että se huolehtii kansalaisten sosiaaliturvasta. – Jos tappiolliset mutterinpotkimisvaiheet jäisivät väliin ja tehtäisiin töitä silloin, kun töitä on, toisi se tarvittavaa joustavuutta työpaikoille. – On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla. Meillä on etätyötä tehty ja on tuntityöntekijöitä. Mika Mäkinen ottaa mielellään kehittämisehdotuksia vastaan työntekijöiltä, ja hyvät ehdotukset menevät varmuudella läpi. – Jokainen ihminen on voimavara, ja se kannattaa hyödyntää. Teknolinker on toiminut meriklusterin ohella myös muiden kone- ja laitevalmistajien hankinnan, varastoinnin ja logistiikan kehittämisen tai hallinnan projekteissa. Yhtenä viimeisimmistä projekteistaan Teknolinker sai Viking Life-Saving Equipmentin varastoinnin kehitysprojektin Itämeren alueella. Hankkeen tuloksena syntyi materiaalihuollon suunnitelma, jossa hyödynnetään parhaita puolia hajautetun ja keskitetyn varastoinnin toimintamalleista. Viking Life-Saving on meriturvallisuusratkaisujen markkinajohtaja. − He ovat muuttamassa varastointiaan kanssamme niin, että monen lokaation varastoinnin oheen on rakennettu keskitetty varasto, jossa oikein valittujen kiertonopeuksien ja varastointimäärien avulla maakohtaisten varastojen tasoja, on voitu laskea palvelutasosta tinkimättä. Se oli vuoden mittainen projekti, joka päättyi alkuvuodesta, Mäkinen kertoilee.
Paikallisesti sovittua Paikallisen sopimisen nykytilanne on, että jouston mahdollisuudet tunnetaan huonoimmin mikroyrityksissä.
Vastaajista noin 40 % oli poikennut työlainsäädännön tai työehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopien. Niillä, jotka olivat poikenneet paikallisesti sopien, oli varsin hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta. Vain alle 10 % vastaajista piti paikallista sopimista koskevaa sääntelyä riittävän selkeänä.
Peräti 75 % yrittäjistä arvioi, että laajemmat sopimismahdollisuudet helpottaisivat selviämismahdollisuuksia poikkeustilanteissa. Vain 7 % vastaajista koki, ettei paikallisen sopimisen laajentamiselle ole lainkaan tarvetta.› Lähde: SY:n kysely paikallisesta sopimisesta pk-yrityksissä, elokuu 2009.
Aiheesta myös s. 6
Teknolinker Oy:n yrittäjä Mika Mäkinen (oik) kertoo heidän laatineen materiaalihuollon suunnitelman Viking Life-Saving Equipmentille. Viking Life-Savingin Itämeren alueen johtajan Ralf Ståhlen mukaan tavoitteena oli mm. tiputtaa varastointiarvoja.
YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä. Valokuvaaja Sini Pennanen – SininenKuva Tmi
www.yrittajat.fi/liityjaseneksi
Vuoden päähän ulottuvat yrittäjien odotukset ovat lähinnä odottavia, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. Toki positiivistakin virettä on havaittavissa, joskin valtaosa maakunnan yrityksistä pyrkii ”vain” säilyttämään nykyisen tilanteen. − Pohjois-Pohjanmaan yritykset ovat vuoden päähän arvioitujen liikevaihdon muutosodotusten suhteen odottavaisia ja samalla varovaisia. Sama koskee yritysten odotuksia henkilöstömäärän muutosten osalta. Verottajan näkemysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on jonkin verran kasvua maksamattomissa verosaatavissa, mutta koko valtakunnantilanteeseen verrattuna tilanne tältä osin on vielä varsin kohtuullinen, Kolehmainen arvioi. − Ely-keskuksen tilastot ovat työttömien työnhakijoiden osalta kasvaneet jonkin verran sekä maakunnan ja Oulun osalta. Luvut ovat maan keskiarvoa muutaman prosenttiyksikön korkeammat. Pohjois-Pohjanmaalla myös rahoittajien näkemykset ovat odottavaisella kannalla, ja tilanteeseen nähden rahoituslaitokset ovat hyvin varovaisia toimimaan aloitteentekijöinä, Marjo Kolehmainen summaa.
Tukirahaa standardisoinnin edistämiseen SFS on julistanut haettavaksi vuodelle 2010 avustusluonteista projektirahoitusta. Projektien tulee edistää standardisointia Suomessa tai kasvattaa standardisointiin osallistumisesta ja standardien käytöstä saatavia hyötyjä. Rahoitusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi. SFS:n osuus kokonaisrahoituksesta sovitaan tapauskohtaisesti ja voi olla enintään 70 prosenttia. Rahoituksen hakuaika päättyy 15.3.2010. Lisätietoja on sivuilla www.sfs.fi/standardisointi/projektirahoitus. SFS on myöntänyt vuodesta 2008 lähtien projektiavustuksia hankkeisiin, joiden avulla aktivoidaan suomalaisia hyötymään standardeista ja standardisoinnista. Vuonna 2008 tukea sai 15 projektia ja viime vuonna 11. Standardisointi on yhteisten toimintatapojen laatimista. Tarkoituksena on helpottaa jokapäiväistä elämää.
Yleinen asevelvollisuus varmistaa kuljettajien saannin Yleisestä asevelvollisuudesta ei tule luopua, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Hänen mukaansa työministeri Anni Sinnemäen esittämät ajatukset yleisen asevelvolli-suuden lopettamisesta vai-keuttaisivat toteutuessaan ammattitaitoisten kuljettajien saamista tulevaisuudessa kuljetusalalle. Palveluksen aikana voi suorittaa perustason ammattipätevyyskoulutuksen vaatimukset täyttävän kuljettajakoulutuksen. Vuosittain kuljettajatutkinnon raskaalla yhdistelmäajoneuvolla suorittaa noin 3 500 nuorta, jotka ovat vapauduttuaan varusmiespalveluksesta valmiita työelämän palvelukseen.