12
N:o 1 • Tammikuu 2011
Täyttä asiaa | Tommi Forsström
Bisneskoulu pakettiauton takapenkillä
K
ulttuuriväki ja bisnesväki eivät aina ymmärrä toisiaan. Syystäkin. Toisessa leirissä seurataan tunteenpaloa ja luomisen tuskaa, toisessa uskotaan sokeasti Excelin viimeiseen soluun jäävää lukua. Tämä vastakkainasettelu on harvoin ollut yhtä tulenarassa tilassa kuin nyt, sisällöntuotannon liiketoimintamallien kuivuessa kasaan. Hyvitysmaksujärjestelmän kyseenalainen laajentaminen saa kulttuuriväen näyttämään rosvoretkeläisiltä. Samalla tuotteistajaguru Jari Parantainen, normaalisti niin loistavan Gurumarkkinointi.fi-blogin, kirjoituksessaan ”Kulttuuriväki kerjää” (27.12.2010) sai kulttuuriväen barrikaadeille rinnastaessaan harvinaisen kömpelösti insinöörivetoisen tuotekehitysprosessin ja kulttuurin luomisen. Itselläni on teltta molemmissa leireissä, enkä voisi edes ajatella asian olevan toisin. En ole nimittäin koskaan käynyt mitään koulua loppuun asti lukion jälkeen. Silti olen päätynyt urallani mm. vetämään miljoonaluokan projektia eräälle suomalaiselle matkapuhelinvalmistajalle, esimiestehtäviin toistasataa prosenttia vuodessa kasvavaan ohjelmistoyritykseen sekä nyttemmin hankkimaan elantoni yksinyrittäjänä. Mihinkään näistä en olisi ollut pätevä ilman aivan liian vakavaksi päässyttä musiikkiharrastusta, joka on vienyt minut omarahoitteisille ja itse järjestetyille kiertueille ympäri läntistä maailmaa sekä julkaisemaan omatoimisesti kymmeniä äänitteitä.
Olin tietämättäni yhdessä maailman kovaotteisimmista bisneskouluista.
Olin koko tämän ajan tietämättäni yhdessä maailman kovaotteisimmista ja konkreettisimmista bisnes- ja esimieskouluista. Kun on ensimmäisen kerran käynyt läpi kiertueen, jossa kymmenen ihmistä pitäisi saada korkeintaan parin sadan euron keikkapalkkioilla kuuden viikon ajan ympäri Eurooppaa hajoamisvaarassa olevassa pikkubussissa, eivät pienet heilahdukset projekteissa tunnu enää juuri miltään. Samalla oppii ihmisen motivoimisen ja siitä syntyvän tiimihengen mittaamattoman arvokkaan merkityksen. Optimointi ei myöskään enää ole terminä entisensä, kun on ensimmäisen kerran ynnäillyt pennejä ja laskeskellut mitä vauhtia kannattaisi ajaa ja mitä reittiä, jotta säästettäisiin 10 euroa bensakuluissa. Sama pätee ääniteprojekteihin: kun oletettu myynti on 500 yksikköä noin 10 euron kappalehinnalla, oppii minimoimaan hävikkiä ja maksimoimaan tehokkuutta ennennäkemättömillä tavoilla. Järkeistäminen ei ole valinta, vaan itsestäänselvyys. Kaikki tämä on arkipäivää omatoimiselle ja itsenäiselle muusikolle, joka on siunattu ja/ tai kirottu tee-se-itse -hengellä. Toki olen opetellut ja opiskellut paljon muutakin, mutta väitän, että olisin vain häviävä varjo siitä monitahoisesta osaajasta, joka tänä päivänä olen, ilman riippumattoman tulorahoitteisen kulttuuritoiminnan karua koulua takanani. Tommi Forsström / T:mi Forssto www.forssto.com
Nuori yrittäjä
Henna Rautiainen on tehnyt asiat omalla tavallaan ••Nuoren naisyrittäjän alkutaivalta auttoi vahva visio omasta tekemisestä. Jaana Matikainen, teksti Paula Myöhänen, kuva
M
ikkeliläinen Henna Rautiainen (s. 1985) teki parikymppisenä haaveistaan totta. Hän perusti täyden palvelun kauneudenhoitoyrityksen kotikaupunkiinsa. Liikkeelle lähdettiin kahden henkilön voimin, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana hommaa laajennettiin määrätietoisesti. Tänä päivänä Hennan yritys tarjoaa asiakkailleen perinteisten kampaamopalveluiden lisäksi hiusspan ja kosmetologin palveluita. Nelisen vuotta sitten Hennan vanhemmat hieman kauhistelivat nuoren naisen ideaa. Oma yritys, ja niin isoihin tiloihin keskustassa? – Minulla oli vahva visio siitä, mitä teen. Halusin tehdä asiat heti alusta alkaen riittävän isosti. Se motivoi tarpeeksi, sanoo Henna Rautiainen. Vauhti ei ole päässyt vielä hiipumaan, sillä yrittäjästä tuli hiljattain äiti. Nyt arkea eletään pitkälti vähän päälle puolivuotiaan Niklaksen ehdoilla. Täysin poissa Henna ei kuitenkaan osaa yrityksestään olla. Eikä hän pysty olemaan, sillä tietyt paperihommat on hoidettava itse. Harvakseltaan Henna tekee myös asiakastöitä. Yleensä Henna pyörähtää työpaikalla yhdessä pojan kanssa. Henna sanoo, että elämän arvot muuttuivat totaalisesti pojan syntymän myötä. Samalla elämään tuli uudenlaista sisältöä. – Yrityksen perustamisvaiheessa olin töissä aamuvarhaisesta iltamyöhään, mutta nyt on toisin. Mieli kokopäiväisestä töihin paluusta on muuttunut niin, ettei minulla vielä mikään kiire olekaan, toteaa Henna. Hän ei usko, että olisi juuri sitä oikeaa hetkeä lasten hankkimiseen. Asiat kyllä lutviutuvat. Niin on käynyt ainakin hänen kohdallaan, vaikka myös puoliso on yrittäjä. – Toki myönnän, että äitiyspäiväraha voisi olla isompi, vaikka se sivuseikalta arjessa tuntuukin. YELin suuruutta kannattaisi kyllä miettiä jo hyvissä ajoin ennen vaunujen hankintaa. Lapsentekoa kun ei vakuutusyhtiön toimistoissa osata ennustaa, naurahtaa Henna. – Onni on kuitenkin kiltti lapsi. Ja se, että isovanhemmat ovat lähellä, hän jatkaa.
Uraauurtavaa toimintaa. Lapsuudestaan saakka kampaajan työstä
Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti! Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla? Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?
Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.
Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.
Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi
Henna Rautiainen kannustaa muita nuoria yrittäjiksi. Kun on ammattitaito, vahva palo ja visio omaan työhönsä, mikään ei ole mahdotonta. Myös perhe-elämän pystyy yhdistämään yrittäjän arkeen, vakuuttaa Henna sylissään poikansa Niklas. haaveillut Henna aloitti uransa paikallisessa kampaamossa. Siellä hän työskenteli vuoden ennen ammattikouluun pääsemistään täyttäen hyllyjä ja lakaisten lattioita. Vaikka homma välillä tympi, osaa Henna arvos taa kokemustaan. Samoihin töihin hän nimittäin saa tarttua yrittäjänä tilausten, koulutusten, asiakastöiden ja monien muiden juoksevien asioiden lisäksi. Valmistumisensa jälkeen Henna ehti olla kahdessa työpaikassa ennen oman yrityksensä perustamista. Osasyy yrityksen perustamiseen oli se, ettei hän halunnut allergian takia luopua ammatistaan. Toisaalta mielessä siinsi halu tehdä omannäköisensä kauneudenhoitopaikka. Tammikuussa 2007 ilmestyi vuokralle sopivan oloinen liiketila. Tilan nähtyään Hennalla alkoi välittömästi
poksua visioita, ja maaliskuussa avattiin Henni´s. Yritys on muutakin kuin perinteinen parturi-kampaamo. – Olin alusta alkaen halunnut luoda yrityksen, jossa panostetaan asiakkaiden viihtyvyyteen. Halusin tuoda hieman hemmottelua ja luksusta ihmisten arkeen. Osana tätä ovat hierovat pesutuolit, jotka olivat nelisen vuotta sitten harvinaisuuksia, kertoo Henna. Span puolella hiushoidot tehdään puolestaan tietyn rituaalin mukaan, mikä on tiettävästi ainutlaatuista jopa Suomen mittakaavassa. Henna on siis nuoresta iästään, tai ehkä juuri siksi, ollut uranuurtaja Mikkelissä.
Johtaminen opittu käytännössä. Henni’s työllistää yrittäjän lisäksi viisi alan ammattilaista. Lisäksi tiloissa
työskentelee kaksi vuokratuolilaista. Vaativinta arjessa on Hennan mielestä yrityksen jatkuva kehittäminen, sillä paikalleen ei parane jämähtää. Myös työntekijöiden toiveiden huomioiminen on omalla tavallaan haasteellista, mutta niitä pyritään ottamaan esiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa ja palavereissa. Johtamistaidot Hennalla ovat muotoutuneet matkan varrella. Kuten monella muullakin yrittäjällä johtamiseen ei välttämättä saa ammattikoulussa valmiuksia. – Vaikka joku on joskus varoitellut, ettei työntekijöiden kanssa saa ystävystyä, ovat työkaverit minulle enemmänkin ystäviä. En koe, että asemani olisi siitä horjunut, vaan meillä on uskomattoman hyvä porukka ja henki. Alalla vallitsevaan kilpailuun Henna suhtautuu luontevasti. Hän kes-
Kiipeily-yritys rakensi jääputouksen rakkaudesta lajiin Riikka Koskenranta, teksti Markku Mellanen, kuva
A
dventure Partners aloitti jääputouksen rakentamisurakan joulukuun alkupuolella kierrättämällä Vantaanjoen vettä Helsingin Veräjämäen Pirunkallion laen kautta. Joulukuun lopulla paikalla avattiin jääkiipeilyseinämä. Pirunkallion jääputous tarjoaa tiettävästi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden jääkiipeilyn kokeiluun ja harjoitteluun Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla lajia voi harrastaa myös Espoon Nuuksiossa. Kiipeily-yritys Adventure Partnersin yrittäjä Markku Mellanen kertoo, että jääputousidea syntyi vahingossa, kun Mellanen mietti yhtiökumppaninsa Johannes Petteri Kärkkäisen kanssa, missä he järjestävät talvella jääkiipeilykursseja. Sitten Kärkkäinen käveli kesällä Kaivopuistossa ja bongasi jäädytettäväksi sopivan kallion. Kaivopuiston suhteen hanke ei saanut kaupungilta vihreää valoa. − Lähdimme kesällä kiipeilytalkoisiin ja löysimme Pirunkallion. Paikka on erinomainen: tässä on vettä loputtomasti lähellä, sähkö lähellä ja julkinen liikenne kulkee vierestä.
Kokeiluja ja kausikortteja. Jääpu-
touksen avajaisiin saapui järjestäjän mukaan toistasataa kiinnostunutta. Lajista kiinnostuneille yritys tarjoaa kahden tunnin mittaista jääkiipeilykokeilua ja lajiin jo tutustuneille päi-
Pirunkallion jääputous sijaitsee Helsingin Veräjämäessä. vän mittaista jääkiipeilyn peruskurssia. Lisäksi näyttökokeen suorittaneet jääkiipeilyn perustaidot hallitsevat harrastajat voivat ostaa kausikortin itsenäistä kiipeilyä varten. Vuonna 2009 perustettu yritys järjestää talvikaudella kallio- ja jää-
kiipeilyretkiä pääkohteissaan Posion Korouomalla ja Pyhällä. Korouoma on Mellasen mukaan Suomen hienoin jääkiipeilykohde. Pyhällä he järjestävät mm. takamaahiihtoa (rinteen ja latujen ulkopuolella). Jos hanke tuo yrittäjälle sen verran
kausimaksutuloja, että omansa saa pois, niin Mellanen on tyytyväinen. − Suurin motiivi hankkeen toteuttamiseen oli rakkaus lajiin. Tämä on myös hyvä koulutuspaikka meille, ja tuohan jääputous hyvää julkisuutta ja näkyvyyttä.
kittyy omaan tekemiseensä eikä sen kummemmin kyttäile muiden touhuja. Tärkeintä on pysyä ajan tasalla maailman tuulissa, ja tuoda niitä soveltuvin osin myös omille asiakkaille.
henkilö: Henna Rautiainen Rautiainen perusti parikymppisenä kauneudenhoitoyrityksen Mikkeliin. Henni’s työllistää viisi ammattilaista. Lisäksi tiloissa on kaksi vuokratuolilaista.
Nuoria töihin Sanssi-kortilla vuoden 2011 loppuun asti Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi-kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Joulukuun puoliväliin mennessä kortin on saanut yhteensä 18 500 alle 30-vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta, joista 3 200 eli lähes joka kuudes on työllistynyt. Sanssi-kortti-hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta jotka ovat nyt työttöminä. Sanssi-kortin alaikäraja on 17 vuotta. Sanssi-kortilla nuori todistaa työnantajalle, että hänen palkkauskustannuksiinsa voidaan myöntää palkkatukea. Saadakseen palkkatukea työnantajan täytyy tehdä hakemus TE-toimistoon ennen työsuhteen alkamista sekä täyttää tietyt työnantajalle asetetut edellytykset. Työsuhde ei voi alkaa ennen TE-toimiston päätöstä. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan enintään 10 kuukauden ajalta. Jos työnantaja ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen, palkkatukea maksetaan koko koulutuksen ajalta.
•
Uusia yrityksiä perustettiin viime vuoden tammi-syyskuussa kuusi prosenttia edellisvuotista enemmän. Yrityksiä perustettiin 6 217, kun määrä vuotta aiemmin oli 5 845. Tämä ilmenee uusyrityskeskusten tiedoista. Uusien asiakkaiden määrä kasvoi 12 prosenttia.