Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

02/2014

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Kehysriihi kiristää tunnelmia | 3 HELMIKUU

a? t a k l a p Pitäisikösivut 22–27 a-

Työvoim

4-5

Veitsi kurkulla Ravintola-ala kärsii poikkeuksellisista vero- ja sääntelykiristyksistä. Ravintoloitsija Raimo Pekkonen ei ymmärrä, miksi yhtä toimialaa ruoskitaan nyt näin rajusti.

UUTISET: Don Tami käskee kollegansa lenkille | 10

Uutiset: 1990-luvun lama ei unohdu | 6 – 7

ARJESSA: Minna Särelä pelasti yrityksensä | 16 – 17


2

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mikä saa hylkeen hymyilemään? Suomalaiset, maailman innokkain risteilykansa. Ja jotta hymy ei hyydy, on aika laittaa tänä vuonna lisää kierroksia potkuriin. Ensimmäiseksi uudistimme m/s Silja Serenaden, joka sai telakalla ylleen kaikenlaista uutta: ihanan italialaisravintolan, avaran tax free -myymälän sekä modernin kylpyläosaston – vain muutamia mainitaksemme. Ja lisää uudistuksia Siljan laivoilla on luvassa pitkin vuotta. Mutta. Uudistusten keskellä havahduimme

pohtimaan, mikä meidät siljalaiset on saanut heräämään töihin joka aamu jo 57 vuoden ajan? Vastaus on yksinkertainen: jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus irrottaa jalat maasta. Olla yhdessä rakkaidensa kanssa, kohdata toisensa, nauttia elämästä. Jos kykenemme tarjoamaan arjen keskelle pienen hienon hetken, se hymyilyttää. Ja hymyllä on tapana tarttua. Myös Harri Hylkeeseen. Tervetuloa. Uudet tuulet odottavat. silja.fi/uutta


3

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6 |

Joutuivatko yrittäjät oikeusmurhan uhreiksi?

Toivottavasti virheistä on tällä kertaa opittu Kehysriihi tiivistää tunnelmat kuukauden kuluttua.

E

konomistien ja poliitikkojen kasvot ovat tulleet viime viikkoina tutuiksi, kun on yritetty selvittää, kuinka syvällä suossa Suomi oikein makaa. Osan mielestä kolmen miljardin euron sopeutukset on pantava täytäntöön heti. Toinen puoli on sitä mieltä, että rauhallisempikin tahti riittää. Sitten pitäisi vielä olla kärryillä, noudatetaanko sopeutuksessa hallitusohjelman niin sanottua 50 – 50-sääntöä vai jotain muuta. Todellisuudessahan Suomi ottaa tänäkin vuonna lähes yhdeksän miljardia euroa lisävelkaa, jotta menot saadaan jotenkin katettua.

debatti:

14 |

Jarkko Hämäläinen vs. Jussi Lanu

14 | Näin saadaan väki töihin

arjessa:

töksiin sisältyivät myös kotitalousvähennyksen nosto, edustuskulujen verovähennyksen poistuminen ja monia muita muutoksia. Syksyn mittaan selvisi, ettei kevään kehysriihen päätökset olleetkaan lopullisia. Yrittäjät joutuivat odottamaan pitkälle joulukuuhun vahvistusta esimerkiksi siirtymäsäännöksestä, jota ei tullut. Siis joulukuuhun! Monet tilitoimistot ja veroasiantuntijat kritisoivat voimakkaasti päätösten venymistä ja ihan aiheesta. Miten voit budjetoida tulevaa, jos veropäätökset eivät ole tiedossa. Helmikuun 10. päivä julkaistun Pk-yritysbarometrin tiedot olivat jo rohkaisevia. Odotukset investoinneista kääntyivät kohti parempaa ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen. Positiivisia odotuksia on myös liikevaihdon kasvun ja kannattavuudenkin osalta. Etenkin vientiä harjoittavat ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla sijaitsevat yritykset ovat luottavaisia käänteestä. Jos vienti lähtee vetämään, säteilee se myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Positiivisia signaaleja on siis ilmassa, mutta kaikki on vielä kovin hataralla pohjalla. Yrittäjät eivät kaipaa yhtään uutta epävarmuustekijää. Yrittäjät ovat tarkkoja rahankäytöstä. Jokainen ymmärtää, että velaksi ei voi loputtomasti elää. Näin ollen säästötoimet saavat kannatusta. Sen sijaan veronkorotusten tie on kuljettu loppuun.

Yrittäjät ovat tarkkoja rahankäytöstä. Jokainen ymmärtää, että velaksi ei voi loputtomasti elää. Minkälaisen viestin nämä tiedot antavat yrittäjille? Vastaus: epävarman. Se on ainakin selvää, että viime vuotinen soutaminen ja huopaaminen ei saa toistua. Itse asiassa jatkuvista muutoksista näyttää tulleen maan tapa. Vuosi sitten hallitus teki päätöksen massiivisesta yhteisöveron alennuksesta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Samalla osinkoverotus kiristyi. Pää-

8 | Matkailu pelkää kaivoksia Lapissa 8 | Yksinyrittäjä haluaa samalle viivalle 10 | Don Tami yrittää yksin

16 |

Rohkea ulostulo pelasti konkurssilta

18 | Yritys pitää suojata hyvin 20 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

TYÖVOIMA:

22 |

Polku tekevien käsien hankkimiseksi

24 | Yt-uutiset ovat oikeasti hyviäkin 26 | Yksin yrittävä hakee voimaa verkostosta

vapaalla:

28 |

Mitä eroa on trainerilla ja valmentajalla?

29 | Katso, mitä Suomessa tapahtuu

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Pitäisikö 1990-luvun laman murheet unohtaa vai jatkaa keskustelua? Ota kantaa verkossa!

Jussi Järventaus: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS

jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Paino on sanalla säästö, sillä verotusta ei saa enää kiristää.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

T

uore pk-yritysbarometrimme

kertoi myönteisiä asioita: käänne kohti parempia aikoja on käsillä, joskin odotukset ovat vielä heiveröisiä. Esimerkiksi pitkään miinuksella olleet teollisuuden investoinnit näyttäisivät käynnistyvän varovaisesti, mutta kuitenkin. Parempien näkymien toteutuminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan vaaditaan uskoa siihen, että Suomen kansantalous selviää keskeisistä pulmistaan. Valtion nykyinen velkaantumistahti, noin yhdeksän miljardia vuodessa, johtaa mahdottomuuteen. Olemme muutamassa vuodessa Kreikan tiellä. Jos velkaantumista ei saada käännetyksi, Suomi menettää hyvän luottoluokituksensa, jolloin korkomenot nousevat, ja kireä verotuksemme nousee sietämättömän korkealle tasolle.

Tällaiseen maahan ei kannattaisi investoida. Siksi on investointien kannalta hyvin tärkeää, että hallitus pystyy tekemään uskottavat säästöpäätökset maaliskuun kehysriihessään. Paino on sanalla säästö, sillä verotusta ei saa enää kiristää sen ollessa jo nyt yksi OECD-maiden kireimmistä. Jokainen veronkiristys – oli se missä muodossa tahansa – syö taloudellista toimeliaisuutta, kasvua ja työllisyyden parantamisen pohjaa.

Säästöt sovittava. Uskottavat säästöpäätökset eivät tarkoita sitä, että kaikki säästöt olisi pantava toimeen kerralla. Julkisten menojen leikkaamisella on lyhyellä aikavälillä kasvun kannalta myös haitallisia vaikutuksia. Siksi menoleik-

kaukset kannattaa jaksottaa muutamalle vuodelle. Päätösten uskottavuus on kuitenkin oleellista. Käytännössä uskottavuuden saavuttaminen tarkoittaa, että tämä hallitus toteuttaa tarvittavat lainmuutokset, vaikka osa toimista tulee voimaan vasta seuraavalla vaalikaudella. Tässä valtiontalouden tilanteessa verotuksen keventämiselle ei ole juuri tilaa. Sen verran tilaa on kuitenkin oltava, että vahvistetaan kasvun edellytyksiä ja yrittäjien tulevaisuuden uskoa. Vaatimuksemme toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden verotuksen kannustavuuden parantamiseksi on tällainen asia. On myös korkea aika huomioida yksinyrittäjät ja muut pienet yrittäjät: tämä joukko on kantanut maan työllisyydestä vastuuta esimerkillisellä tavalla.


4

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Roppakaupalla rasitteita Kohta ravintola-alalla rytisee – ja isosti. Jatkuvat veronkiristykset ja heikennykset uhkaavat piestä koko toimialan henkihieveriin. Lotta Tammelin

V

lotta.tammelin@yrittajat.fi

uosi 2014 alkoi Suomen ravintoloissa synkästi. Alkoholivero ja virvoitusjuomavero nousivat. Lisäksi edustuskulujen verovähennysoikeus kuoli ja kuopattiin. Edellinenkin vuosi oli ollut vaikea, kun palveluiden kysyntä oli laskenut noin neljä prosenttia. Tämä kuritus ei välttämättä vielä riitä. Seuraavaksi valtio pohtii ruoan arvonlisäveron nostoa ja ravintoloiden aukioloaikojen kaventamista. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi ei ymmärrä, miksi päättäjät lyövät nyt lyötyä. – Minulla on takanani yli 20 vuoden ravintola-alan kokemus ja koskaan ei ole ollut näin huonoja muutoksia tuovaa vuodenvaihdetta, Aittoniemi huokaisee.

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Aleksi Poutanen

– Yrittäminen on tehty tällä hetkellä vaikeammaksi kuin koko aiemman 40-vuotisen urani aikana. Liikevaihto polkee paikallaan, eikä roimasti nousseita kustannuksia pysty kuittaamaan, Pekkonen kertoo. – Me alan yrittäjät emme ymmärrä, miksi juuri meidän toimialaamme rangaistaan nyt näin. Me olemme kuitenkin iso työllistäjä ja tuomme siten paljon verotuloja maahan, Raimo Pekkonen jatkaa. Valtio nettosikin ravintola-alalta viime vuonna 1,2 miljardia euroa verotuloina. Työpaikkoja alalla on noin 70 000. Ruoan arvonlisävero on nyt ollut 14 prosenttia. Se, nostetaanko veroa ja kuinka paljon, on vielä epäselvää. – Arvonlisäveroa ei saisi nyt missään nimessä nostaa. Vuonna 2009 tehty ruoan arvonlisäveron lasku oli erittäin hyvä piriste ravintolatoiminnalle. Korotusten sijaan tarvitsisimme samanlaista kannustinta, painottaa Pekkonen. – Ravintolaruoan myyminen on hintaherkkää hommaa, sillä suurin osa asiakkaista on tavallisia ihmisiä, jotka maksavat laskun omasta pussistaan. Sen takia hinnat vaikuttavat paljon. Nyt olemme jo alamäessä, joten tähän väliin tuleva veronkorotus jyrkentää laskua entisestään, summaa myös Veli-Matti Aittoniemi MaRa:sta.

Majoitusliikkeet menetetään. Ravintoloiden aukioloaikoihin kajoaminenkaan ei ole ihan pikkujuttu. Tunnin tai kahden nipistäminen yöravintoloiden aukioloajoista aiheuttanee Aittoniemen mukaan vääjäämättä konkurssisaallon. – Esimerkiksi maaseutuhotellit elävät yöravintolallaan, ja tulevat kaatumaan, jos aukioloaikoihin kajotaan. Näin pienet paikkakunnat menettävät Raimo Pekkonen jopa majoitusliikkeensä. MaRa onkin laskenut, että aukioloaikojen kavennus tulee pelkästään – Uskovatko päättäjät, että ravinto- viemään alalta noin 2 700 työpaikkaa la-alalla olisi varaa tällaisiin veronko- ja samalla valtiolta noin 80 miljoonaa rotuksiin ja päätöksiin? Nyt ei oikeasti euroa verotuloina. Puhumattakaan ymmärretä, että näistä muutoksista sosiaalisista seurauksista, kun alkotulee konkursseja ja sitä kautta uusia holin nauttiminen siirtyy julkisilta työttömiä. paikoilta koteihin.

Me alan yrittäjät emme ymmärrä, miksi juuri meidän toimialaamme rangaistaan nyt näin.

Synkkää. Mamma Rosan ravintoloitsija Raimo Pekkonen on ollut yrittäjä yli 40 vuotta. Koskaan aiemmin ei ravintolabisnes ole ollut näin haastavaa. Pekkonen toivoo, ettei ruoan arvonlisäveroon nyt kajottaisi ollenkaan, koska ala tarvitsisi kiristysten sijaan piristysruiskeen.

Helppo kohde houkuttelee

Alamäki jyrkkenee. Myös helsinkiläisen Mamma Rosa -ravintolan perheyrittäjä Raimo Pekkonen katselee huolestuneena tilikirjojaan.

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

>

Ravintola-ala joutuu kärsimään poikkeuksellisista vero- ja sääntelykiristyksistä tai niiden uhasta, koska sen palveluissa yhdistyvät alkoholi ja ylellisyys. Suomalainen alkoholipolitiikka ei ole juuri liberalisoitunut, vaikka sääntelyä muilla aloilla onkin purettu parin viime vuosikymmenen aikana. Keskeinen opinkappale on alkoholin saatavuuden rajoittaminen, toteaa valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. – Kun viinakaupan hintoja ei voida

kovin paljon nostaa, on ravintolapuoli otettu tikun nokkaan. Se tuntuu vähän oudolta, kun ravintolassa alkoholinkäyttö on valvottua. Ruostetsaaren mukaan sääntelyinnossa voi näkyä sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton asema hallituksessa. Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti olleet valmiita tiukentamaan alkoholipolitiikkaa. Samasta suunnasta saattaa tulla myös verokuormituksen lisäys. – Voi olla poliittisesti helpompaa kohdistaa veronkiristyksiä alalle, joka edustaa jossakin katsantokannassa ylellisyyttä, Ruostetsaari sanoo.


5

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Irtisanomissuoja ei ole

ongelma niissä kunnissa, joissa harjoitetaan suojaaikana hyvää ja aktiivista työnantajapolitiikkaa.

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Ravintola-alaa kuritetaan: 1.1.2014 Alkoholiveron korotus

• 5,3 – 8,6 % Virvoitusjuomaveron • korotus 0,2 € / l • Lounassetelien uudet säännöt Edustuskulujen • verovähennysoikeus poistui

Tulossa? Ravintoloiden aukiolo aikojen lyhentäminen

1 – 2 h

Ravintolaruoan • arvonlisäveron nostaminen

14 % –> ?

Helsingissä: Helsingin kaupungin terassisäädökset

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: Kaikkien aikojen tammikuu: SYT-kassa imi jäseniä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassalla oli kaikkien aikojen tammikuu tilastojen valossa. SYT-kassaan liittyi tammikuussa 812 uutta jäsentä. Edellinen, kahden vuoden takainen, ennätys meni rikki lähes sadalla. Kassanjohtaja Merja Jokinen löytää ennätykselle useita eri syitä. – Yhtenä syynä ovat tietenkin yrittäjien taloushuolet. Toisaalta tietoisuus kassan olemassaolosta on lisääntynyt. Asia on myös arkipäiväistynyt. Tiedostetaan, että yrittäjäkin voi olla työtön, Jokinen arvioi. SYT-kassassa on nyt noin 25 000 jäsentä. Viime vuonna tuli ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5 400. Nettokasvu jäi 2 400:aan, sillä poistumakin oli iso. – Suurta poistumaa selittää se, että jäsenet siirtyivät palkkatyöntekijöiksi, Jokinen sanoo. SYT-kassa on tarkoitettu kaikille yrittäjille, yrittäjän puolisoille, osaomistajille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. lehti n y k y- s

Yrittäjä-lehti uudistui Yrittäjä-lehti uudistui 13. helmikuuta. Lehti on kokenut täydellisen remontin, niin sisällöllisesti kuin ulkoasullisestikin. Uusi lehti on täynnä yrittäjiä kertomassa omasta arjestaan, ilmiöistä, keksinnöistä, menestyksestä ja käännekohdista. Unohtamatta vapaa-aikaa.

uomen

01 supers

ankar

2014

eille

yrittaja

t.fi

VALLANK UMOUSTA

Teollinen PUKKAA internet lupailee hurjaa tuotta vuusloikkaa.

JÄTTIAPA JAN

ÄÄRELLÄ Oulainen Specim halua mullistaa kaivosteollis a uuden. KOHTI TUNT

EMATONT Johanna A Ratia irtisan muutti outui ja Vantaalta Pohjanmaa lle.

VOIM A AVANA NOSTA

Yrittäjän pitää ladata akku sunnuntai nsa. Ida Kukk nen pakkomie apuron lle on jääky lmä meri.

3 x Yrittäjä

| Mikä moka

! | Keksintö

| Innolla | Vähän luksu

sta

Sisällöt on valittu yrittäjien toiveiden mukaan. Yrittäjät halusivat lukijahaastatteluissa lehden kohottavan nimenomaan Me-henkeä. Voit tilata lehden jäsenetuhintaan osoitteesta: http://www. yrittaja-lehti.fi

Kirja sen kertoo: Ravistaja tekee paremmin Suomen Yrittäjät julkaisee Ravistajat-kirjan, joka tulee myyntiin 1. huhtikuuta. Kirja perustuu Yrittäjäsanomissa koko viime vuoden pyörineeseen Ravistajat-sarjaan. Sarjassa etsittiin kymmenen eniten omaa toimialaansa ravistellutta yritystä.

Kommentti

Kirjan työnimenä on: Ravistajat – 10 ohjetta menestykseen. Sen ovat kirjoittaneet entinen Kauppalehden toimittaja ja nykyinen Tekesin viestintäpäällikkö Josi Tikkanen, Ravistajatraadin puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ja sarjayrittäjä Marko Parkkinen.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

170 000 tulevaa työtöntä? Minulle opetettiin lapsena, että jos joku makaa henkitoreissaan maassa, häntä autetaan eikä opportunistina kokeilla, jos kaverin taskuista löytyisi hiukan irtorahaa omaan kukkaroon. Ravintolayrittäjistä tuntuu nyt siltä, että valtion pitkä ja karvainen käsi on jatkuvasti kopeloimassa heidän taskujaan, vaikka taskut ovat tyhjät. Ovat olleet tyhjät jo vähän aikaa, ja tulevat tätä menoa olemaankin. Koko tilanteessa on kyse siitä, ettei poliittisissa päätöksissä oteta tarpeeksi huomioon yritysvaikutusten arviointia. Onkohan kukaan edes tajunnut,

Ota kantaa!

että yksi toimiala joutuu tänä vuonna tällaisten korotusten ja kurjistusten kohteeksi? Vai onko ala vain helppo uhri, koska toimintaan liittyy hyvin vahvasti alkoholi ja eräänlainen ylellisyys? Ylellisyyshän on Suomessa aina ollut kiellettyä. On sielun ja ruumiin heikkoutta, jos ei joka ainut ilta keitä perunoitaan itse kotona. Työ- ja elinkeinoministeriö on ennakoinut matkailuja ravintola-alan työllistävän vuonna 2020  170 000 henkilöä ja tuovan verotuloja 7,5 miljardia euroa. Uskovatko he todella, että noihin lukuihin päästään näillä ”kannusteilla”?

Kirjan rungon muodostaa toiminnankehitysanalyysi, jossa ravistajia on tutkittu taloudellisesta, sisäisestä ja asiakkaiden näkökulmasta. Aineistoa on verrattu myös niin sanottuihin tavallisiin yrityksiin. Jokainen Ravistajatfinalistiyritys on mukana kirjassa. – Löysimme tekijät, jotka erottavat Ravistajat muista yrityksistä. Yksi erottava tekijä on se, mitä yrittäjä tekee havaitessaan ongelmia esimerkiksi asiakkaan tai tuotannon näkökulmasta, Parkkinen sanoo.


Uutiset

6

Suorat

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT KUVAULJAS

Pohja on ohitettu

1 Kysymys: Suomen suurin venealan tapahtuma Vene Båt -messut järjestettiin Helsingissä helmikuun alussa. Mukana messuilla oli myös soutu- ja pulpettiveneitä valmistava Särki Oy. Miten tuon tyyppiset veneet ihmisiä messuilla kiinnostavat, Särki Oy:n toimitusjohtaja Jari Lähteenoja?

Vastaus: Pienveneet kiinnostavat messuilla eniten niitä, jotka ovat lähiaikoina hankkimassa sellaisen esimerkiksi mökilleen. Ne, jotka ovat vain kuluttamassa aikaansa perheensä tai ystäviensä kanssa, käyttävät pääosan ajastaan ihaillen satojen tuhansien arvoisia veneitä, vaikka ei ostoaikeita olekaan.

2 Kysymys: Kuinka tärkeä tapahtuma Vene Båt -messut ovat yrityksellenne?

Vastaus: Koska meillä ei ole laajaa jälleenmyyjäverkostoa, tapahtuu myyntimme pääasiassa kotisivujen ja viidakkorummun avulla. Helmikuun messuilla asiakkaat eivät vielä ole kovin innokkaita päättämään kauppoja. Useimmat vain tutustuvat tarjontaan. Vaikka messuilla ei suoria kauppoja paljon synnykään, on kuitenkin pitkällä tähtäimellä tärkeää levittää tietoa tarjonnastamme.

3 Kysymys: Mitä venealalle muuten kuuluu tällä hetkellä?

Vastaus: Takana on viisi katovuotta, eikä tästäkään vielä juuri parempaa tule. Pohja on kuitenkin ohitettu. Asiakkailla alkaa selvästi jo olla kiinnostusta pienveneisiin, vaikka kauppoja lykätäänkin, ellei tarve ole akuutti. Valitettavasti meidän toimialamme on aina nousun alkaessa ”jälkiveneessä”, joten vielä pitänee vain kärsivällisesti odottaa.

. Jari Lähteeenoja

Riita pankin kanssa Moni yrittäjä käräjöi 1990-luvun lamavuosina epäonnisesti pankin kanssa. Sulo Schroderus kokee joutuneensa pankkikriisin maksumieheksi. Hannu Hallamaa

N

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

yt puhutaan isoilla kirjaimilla. Yrittäjä Sulo Schroderuksen kokemukset yrittäjän mahdollisuuksista saada oikeutta vetävät vakavaksi. – Suomalainen oikeus ei ole rasistinen muita kuin pienyrittäjiä kohtaan, mies manaa. Schroderus on eräs niistä yli 20 000 yrittäjästä, jotka 1990-luvun lama ajoi vaikeuksiin. Pinnan alla kuohuu: yrittäjät eivät ole unohtaneet 20 vuoden takaisia tapahtumia. Schroderuksen vaateliike ase-

tettiin konkurssiin kesällä 1996. Aiemmin erinomaisesti menestynyt yritys kärsi toki lamasta ja alan muutoksista Oulun seudulla, mutta pääsyynä tapahtumiin oli paikalliselle pankille hävitty riita. Pankin syliin oli kaatunut paikallinen rakennusyritys, jonka uuteen kauppakeskuksen Schroderus oli houkuteltu vuokralaiseksi. Schroderus oli ensin sopinut rakennusyrityksen kanssa järjestelyistä, jolla korkea nimellisvuokra saatiin sopivaksi. Myöhemmin vuokra sovittiin nimellisestikin pienemmäksi, Schroderus kertoo. Kun pankki sitten ilmoitti, että sillä on Schroderukselta vuokrasaamisia, yrittäjä tulistui. Hän piti saatavaa tekaistuna. Pankin yksipuolinen vuokrankorotusilmoitus ei auttanut sovinnon löytymisessä. Asia meni oikeuteen loppuvuodesta 1995. – Pankki oli voittanut rakennusliikkeeltä välimiesoikeudessa miljoonia, mutta yritys oli konkurssissa ja varaton. Näitä tappioita maksatettiin sitten pienyrittäjillä, Schroderus kertoo.

Konkurssin tuli. Hävitty vuokrariita poiki maksuhäiriömerkinnän, vaikka tuomiosta valitettiin hovi-

Suomalainen oikeus ei ole rasistinen muita kuin pienyrittäjiä kohtaan. Sulo Schroderus

oikeuteen, Schroderus kertoo. Seurauksena oli liiketoiminnan huomattava hankaloituminen, kun tavarantoimittajat vaativat käteismaksua. Myynti niiasi ja ennakkoverot painoivat päälle, eikä hovioikeudesta ollut apua. Seurauksena oli konkurssi. – Hovioikeuden ratkaisu oli helvetinmoinen yllätys. Pankin tekaistun saatavan takia seitsemän ihmistä joutui työttömäksi. Schroderukselle konkurssi merkitsi pitkällä yrittäjäuralla kerätyn omaisuuden menettämistä lähes kokonaan. Yli kaksi miljoonaa markkaa meni, mies toteaa. Säästäväinen elämäntapa ja varovaisuus pelastivat sentään henkilökohtaiselta velkavankeudelta.

Vapaata riistaa. Laman aikana sattuneisiin yrittäjien ja pankkien välisiin ongelmiin perehtynyt varatuomari Antti Sassi katsoo, että pankit käyttivät 1990-luvulla uudistettua lainsäädäntöä tarmokkaasti hyväkseen. Seurauksena oli yrittäjien kannalta surullisia tuloksia. – Pankit eivät pyrkineetkään selvittelemään yrittäjien kanssa faktoja siten kuin uusi oikeudenkäyntijärjestys olisi edellyttänyt. Laki edellytti ensisijaisesti sovintoratkaisuun pyrkimistä, mutta siihen eivät pankit alistuneet, kun ymmärsivät että pelikentällä heillä voiton mahdollisuudet ovat hyvät, Sassi kertoo sähköpostitse. – Yritykset ja yrittäjät olivat vapaata riistaa pankkikriisissä. Näin varmaankin sen vuoksi, koska yrityksillä kulki pankkien kauttaja pankkien rahoittamana suuria rahavirtoja, joiden kaappaaminen tuotti paljon suuremman saaliin kuin palkansaajan tai asuntosäästäjän likvidointi. Pankit tarvitsivat rahaa oman asemansa pelastamiseksi. Varsinkin pk-yrittäjiltä puuttui resursseja puolustautua oikeudessa tehokkaasti, Sassi kertoo. Viranomaiset ja poliitikot näyttävät Sassin mukaan asettaneen lama-


Uutiset

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pankkimies: ”Katastrofaalista aikaa”

>

Valuuttalainat. Ne Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom nostaa esiin kerta toisensa jälkeen poh-tiessaan 1990-luvun lamaa ja pankkikriisiä. – Niitä ottivat sellaiset tahot, joiden ei olisi pitänyt. Myös pankkien olisi pitänyt olla monien yrittäjien kohtaloksi muodostuneiden instrumenttien myöntämisessä varovaisempia. – En halua tässä idealisoida pankkitiskin kumpaakaan puolta. Pitkän linjan finanssimies kutsuu kansan mielikuvissa kultaantunutta 1980-lukua petolliseksi vuosikymmeneksi. Silloin rakennettiin pankkikriisin ja laman siemenet, eikä tilanteen lauetessa 1991 käsiin ollut paljoa tehtävissä. Syksyllä 1991 näytti siltä, että Suomen talous oli vapaassa pudotuksessa, ja keväällä 1992 pelättiin pankkijärjestelmän romahtavan. – Se oli katastrofaalista aikaa. Lindblom pitää Suomessa käytettyä pankkitukiratkaisua onnistuneena, ja muistuttaa sen saaneen kansainvälistä tunnustusta. Vaihtoehdot pankkituelle, kuten vaikeuksiin joutuneiden yritysten suora auttaminen, eivät olleet realistisia. – Lama olisi voitu hoitaa pehmeämmin, jos olisi tiedetty,

Ymmärrän kyllä pankkivastaisuuden ja syyllisten hakemisen. Seppo Lindholm

että Suomi lähtee niin nopeasti nousuun. Mutta odotuksissa oli alamäen jatkuminen. Ajatuksen pankkien tarkoitushakuisesta yritysten konkurssiin ajamisesta Lindblom tyrmää. – Ymmärrän kyllä pankkivastaisuuden ja syyllisten hakemisen. Tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä, jotka menettivät omaisuutensa ja joutuivat velkavankeuteen. Pääjohtajan pöydälle päätyi kirjeitä epätoivoisilta ihmisiltä, jotka olivat joutuneet hirvittävään tilanteeseen ilman omaa syytään. – Muistan tapauksia, joissa nuori mies oli taannut sukulaisensa yrityksen lainan ja joutunut velkavankeuteen. Takaaminen miellettiin ennen lamaa muodolliseksi asiaksi.

Kamppailu jatkuu. Sulo Schroderuksen kohdalla konkurssi ei tarkoittanut

>

sori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. Kekkonen oli mukana vetämässä työryhmää, joka yritti käynnistää laajaa monitieteellistä hanketta aiheen penkomiseksi Sotasurmat-projektin malliin. Ajatuksena oli esimerkiksi laatia perusteellinen laman aikajana ja tutkia, oliko oikeudenkäynneissä pkyritysten ja pankkien tai suuryritysten välillä epätasapainoa. Rahoitusta ei löytynyt. – Laman tutkiminen voi helpottua,

kun sukupolvet vaihtuvat. Tutkimukset tuovat aina välillisesti esiin vastuussa olevia henkilöitä, Kekkonen sanoo. Yrittäjien kokemukset epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä Kekkonen ottaa vakavasti. – Ei savua ilman tulta. Oikeutta ei välttämättä jaeta samalla mitalla köyhälle ja rikkaalle yhteiskunnallisten tai taloudellisten kriisien aikana. Kekkosen mukaan on selvää, että suomalainen oikeuslaitos joutui laman aikana koetukselle. Oikeusistuinten suoriutumisesta tarvittaisiin enemmän tietoa oikeudenkäyntien tasolla. – Meillä on epäilyksiä ja tietoa siitä, että suuria tasa-arvoon liittyviä epäoi-

Puhujina vuorottelevat Henrik Dettmann (Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja), Rami Aarikka (toimitusjohtaja, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas)ja Tiia Vanhatapio (muotisuunnittelija). Luentojen lisäksi Iltakoulussa on mahdollisuus verkostoitua ”jälki-istunnossa” tilaisuuden päätteeksi. Katso kiertuepaikkakunnat ja ilmoittaudu: www.lahitapiola.fi/iltakoulu

Onko talous hanskassa? Jos et osaa vastata seuraaviin kysymyksiin, on syytä ilmoittautua tähän koulutukseen. Miten luen tuloslaskelmaa ja tasetta? Mitä eri katteet kertovat? Miten voin tehostaa myyntitoimintoja kassavirtalaskelman avulla? Näihin ja moniin muihin yrittäjälle tärkeisiin kysymyksiin saat vastauksen 11. maaliskuuta Pienyrityksen talousjohtaminen -koulutuksessa. Kouluttajana tuttuun tapaan Toivo Koski Tulosakatemiasta. Koulutus pidetään Ravintola Pääpostin auditoriossa, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki. Ilmoittautumiset viimeistään 3. maaliskuuta: www.yrittajat.fi/talousjohtaminen

IPR (Intellectual Property Rights) -kiertueella kerrotaan yrittäjille tavaramerkkien ja tuotteiden suojaamisesta sekä patentoimisen tärkeydestä. Patenttisalkut pitää varjella. Niitä pitää hoitaa. Ne ovat yritykselle arvokkaita. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Järjestelykoneistossa Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä patentti- ja rekisterihallitus yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. Kiertueen seuraava pysähdys on Mikkelissä 13. maaliskuuta. Sieltä matka jatkuu Jyväskylään 25.3., Lahteen  15.4., Poriin 7.5. ja Helsinkiin 22.5.

asiamieheen, tuloksetta. Asian ajamista on tarkoitus jatkaa, ja Schroderus toivoo avun löytyvän valtakunnansyyttäjän pakeilta.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.yrittajat.fi/ tapahtumakalenteri

Tarjouslaskelma Excelillä Taulukkolaskennalla tehty tarjouslaskelma nopeuttaa tarjouksen laadintaa ja auttaa ottamaan huomioon tarpeelliset asiat. Se on myös dokumentointia, joka helpottaa kiireistä arkeasi. Yrityksen logolla ja yritysilmeellä varustettu asiakirja on vakuuttava ja siten tärkeä osa yrityksesi imagoa. Näillä eväillä lähdetään liikkeelle 28. maaliskuuta pidettävässä webinaarissa. Kouluttajina Arja Kukkanen ja Sari Suominen Powen Oy:stä. Ilmoittautumiset 25. maaliskuuta mennessä: www.yrittajat.fi/web/tarjouslaskelma

Suurtyö vielä tekemättä Lama ja pankkikriisi kaipaisivat vielä perusteellista ruumiinavausta, arvioi oikeushistorian profes-

Huippusuosittu Yrittäjän Iltakoulu jatkuu. Iltakoulut alkoivat helmikuun alussa Porista ja viimeinen Iltakoulu on 26. maaliskuuta Hämeenlinnassa. Karavaani kiertää eri puolilla Suomea.

IPR on syytä hallita

kirvelee yhä yritystoiminnan loppua. Hänen onnistui saada Keralta laina, jonka turvin saatiin käyntiin uusi vaateliike Kempeleellä sijaitsevassa ostoskeskuksessa. Eläköitynyt Schroderus auttaa nykyään tytärtään yrityksen pyörittämisessä. Oikeuden hakemisesta hän ei ole kuitenkaan jäänyt eläkkeelle: Schroderus kertoo olleensa yhteydessä kahteen oikeusministeriin ja eduskunnan oikeus-

Ajassa: Menestystarinat jatkuvat

Konkurssista noussut. Sulo Schroderus vaatii oikeutta laman uhreiksi joutuneille yrittäjille.

aikana pankkien edun asettamista yrittäjien edun edelle, koska pankkijärjestelmän pystyssä pitäminen oli tärkeämpää. Tämän tapahtumista ei vieläkään keskustella avoimesti. – Nyt elämme aikaa, jolloin on vaara menneisyyden toistumisesta, kun siitä on jäänyt vielä paljon oppimatta.

7

keudenmukaisuuksia tapahtui. Miten laman murjomia yrittäjiä voitaisiin auttaa? Menneisyydenhallintaa on tehty maailmalla taloudellisin ja symbolisin elein. – Joskus valtionjohdon puheenvuoro on ollut riittävä, Kekkonen pohtii. Yrittäjä Sulo Schroderus toteaa, että anteeksipyyntö olisi parempi kuin ei mitään. Hän pitää Tapiola-ryhmää aiemmin johtaneen Asmo Kalpalan vaatimusta laman uhrien kunnianpalautuksesta hyvänä. – Se rohkaisisi yrittäjiksi nuoria, joita vanhojen yrittäjien katkeruus nyt uralta karkottaa. Anteeksipyyntö antaisi uskoa tuleville yrittäjille.

3/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 27.3.


Uutiset

8

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Eväät monttusopuun hukassa Kiihdyttääkö Talvivaara kaivospelkoja Kuusamossa ja Kolarissa? Hia Sjöblom

M hia.sjoblom@yrittajat.fi

atkailuyritykset ja kaivosmontut eivät tunnu sopivan samoille tunturin rinteille. Kuusamon Rukalla ja Kolarin Ylläksellä käydään kovasanaista kaivoskiistaa. – Lappi tarvitsee työtä ja työpaikkoja. Se on selvä. Mutta jos toisesta elinkeinosta on haittaa toiselle, on pakko tehdä valinta, Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Pertti Yliniemi sanoo. – Ylläksen Äkäslompolon puolelle kaavailtu Hannukaisen rautakaivos on melu-, pöly-, valo- ja ympäristöhaitta. Ei sellaista voi laittaa muutaman kilometrin päähän matkailukeskuksesta tai kansallispuiston reunasta. Kaivos toimii vain joitakin vuosia. Lapin matkailu kasvaa tasaisesti koko ajan. Kiistan kuvio on sama Rukalla ja Ylläksellä. Matkailuyrittäjät pelkäävät elinkeinonsa puolesta. Mitä tapahtuu, jos tarjolla ei olekaan enää puhdasta luontoa. Kaivosten puolustajat kysyvät, miten käy ilman kaivoksia ja niiden tuomia työpaikkoja. – Epäluuloa vahvistaa Talvivaaran peikko. Miten käy, jos kaivostoiminta keikahtaa ja ympäristö-

TAUSTAkuva: jouni porsanger

Toimiva kaivos Kevitsa Kittilä

Kolari

• Kulta

• Rauta • Kupari • Kulta

Sokli

Sakatti • Kupari • Nikkeli • Platinapalladium

• Kulta

Kuusamo

Rompas Suhanko • Platinapalladium • Nikkeli • Uraani

Kiistanalainen kaivoshanke

• Fosfori

Pahtavaara

• Kulta

• Kulta • Uraani

Koillismaa • Nikkeli • Kupari • Platinapalladium

Kemi • Kromi

Mustavaara • Vanadiini • Rauta • Titaani

KULTAA KAIKESSA SOVUSSA. Kittilän kultakaivoksessa käsitellään 3 000 tonnia malmia vuorokaudessa. Valmiita kultaharkkoja lähtee jalostuksen jälkeen maailmalle 150 000 unssin edestä vuodessa. Kaivos työllistää yli 370 ihmistä suoraan. ongelmat tulvivat käsiin? Kaikille elinkeinoille pitäisi kuitenkin löytyä tilaa, Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta sanoo. Hän tahtoo asiallista keskustelua ja paikallisten näkemysten kuuntelemista. Kolarin Yrittäjien puheenjohtaja Jarmo Pudas sanoo olevansa periaatteessa kaivoksen ja sen mukana tulevan työn ja työpaikkojen kannalla. Kanta pehmenee ja taipuu, kun hän kuulee matkailuyrittäjien

Tilanne on  hankala. Hyvinhoidettu Ei ole yhtä objektiikaivos voi olla vista ja oikeaa kantaa. matkailullekin etu. Pirkka Salo

Kaivoshanke

• Nikkeli • Kupari • Platinapalladium

Markku Mäkitalo

peloista. Jos Ylläksen rinteet peittyvät avolouhoksen meluun ja pölyyn, kaikkoavat ainakin luonnon rauhaa hakevat ulkomaan turistit.

Kiistoista sopuun. Tilanne on haasteellinen uudelle Lapin Yrittäjien aluejärjestölle. On pakko löytää rakentava yhteisymmärrys. – Lapin pitää päästä kehittymään ja siellä tulee olla elämisen mahdollisuudet kunnossa, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo linjaa hankalaa tilannetta.

– On vaikea perustella, miksi yksi elinkeino voisi kehittyä ja toinen ei. Tässä on otettava huomioon kestävän kehityksen periaate sekä luontoarvojen että elinkeinojen säilymiseksi. Kaivos ja matkailu pystyvät elämään sulassa sovussa. Kittilän valtava kultakaivos hädin tuskin näkyy Levin rinteille. Moottorikelkkareitit sivuavat kaivosta, mutta suurin osa matkailijoista ei edes huomaa sitä. Levin matkailuyhdistyksen puheenjohtaja ja Lapin Yrittäjien vara-

Ne voivat elää rinnak- Iso kysymys on, kain, mutta eivät mitä kaivos jättää ihan rinta rinnan. jälkeensä. Martti Kankaanranta

puheenjohtaja Markku Mäkitalo kertoo olleensa alusta asti mukana hankkeessa, jolla Kittilän kultakaivoksen tuloa paikkakunnalle pohjustettiin. Kaivos toi piristysruiskeen Sodankylän ja Kittilän monille yrityksille. – Hannukaisen kaivos on toisenlainen. Se olisi avolouhos ja hyvin lähellä Yllästä. Kittilän kultakaivos on jopa hämmästyttänyt joitakin sen nähneitä matkailijoita, jotka eivät ole aiemmin käyneet hyvinhoidetulla kaivosalueella.

Kaivos olisi hyvä, mutta se ei saa haitata matkailua.

Pertti Yliniemi

Jarmo Pudas

Tasapuolisuutta tilauksessa

P

ienyrittäjät kaipaavat hallitukselta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta pientä kädenojen-

nusta. Vaikka verotuksessa on kiristämispaineita, esittää Suomen Yrittäjät viiden prosentin suuruista yrittäjävähennystä elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Näin korjattaisiin osinkoverouudistuksen myötä syntynyttä epätasapainoa yritysmuotojen välillä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén. – Verojärjestelmän pitäisi olla

tasapuolinen eri yritysmuodoille. Samalla annettaisiin tärkeä viesti siitä, että hallitus huomioi pienetkin yritykset. Lundén huomauttaa pienyrittäjien verokannusteiden menettäneen pääomaveron nostojen vuoksi merkitystään. Pienyritysmuodoissa ei voida jättää tulosta yritykseen alemmalla verokannalla ja investoida varoja näin uudelleen kevyemmällä verolla, mikä on merkittävä rakenteellinen ero osakeyhtiöihin nähden. Pääomaveron nosto on johtanut samalla siihen, että etenkin

pienituloisimmat yrittäjät usein riskistä huolimatta valitsevat verotuksessaan ansioverotuksen. Tämä johtaa siihen, että pienyritykset pääsevät usein parhaimmillaan palkansaajien kanssa samaan lopputulokseen ilman muuta yrittäjäkannustinta. Tasapuolisuuden lisäksi yrittäjävähennyksellä on toinenkin puoli. Se auttaisi toiminimi- ja henkilöyhtiöitä kasvamaan. – Niissä työskentelee jo kymmenen prosenttia työvoimasta ja kasvupotentiaalia löytyy, toteaa Lundén.

Tällainen olisi yrittäjävähennys • Pienyrittäjien tulosta tehtäisiin viiden prosentin vähennys, joten tulosta verotettaisiin 95 prosenttia. • Koskisi elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä, jotka eivät hyötyneet osinkoverouudistuksesta. • Keventäisi pienyritysten veroastetta noin kahdella prosenttiyksiköllä. • Vähennyksestä hyötyisi noin 130 000 yritystä. • Suomen Yrittäjien arvion mukaan vähennys maksaisi noin 80 miljoonaa euroa.


Uutiset

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

SUOSITTELE YRITTÄJÄLLE

JÄSENYYTTÄ JA VOITA MERCEDES-BENZ!

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään vaikutusvaltaisen järjestön tuekseen sekä runsaasti rahanarvoisia etuja. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

9


Uutiset

10

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lenkille, yrittäjä!

juttutuulella

Jääkiekkoevankelista Juhani Tamminen tekee töitä suurella sydämellä. Yksinyrittäjän pitää huolehtia ruumiistaan ja mielestään, jotta pysyy kilpailussa pelissä mukana. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Olet yksinyrittäjä. Miten yksinyrittäjä pysyy iskussa? Vinkki on äärimmäisen yksinkertainen: pidä itsesi kunnossa. Se tarkoittaa yhtä kuin tunti liikuntaa päivässä. Minulla on oma karmea kokemukseni ollut. Tein yrittäjäduunia ja valmentajan työtä yhtä aikaa ollessani Vaasan Sportin peräsimessä. Meni yli, tuli burnout ja olin puoli vuotta poissa pelistä. Se viimeistään opetti, että ihmisen pitää olla tasapainossa ja huolehtia omasta apparaatista. Se on ykkösjuttu.

Sinua on tituleerattu Suomen kovimmaksi kirjakauppiaaksi. Mitä ole mieltä tittelistä?

Miten koulutusja kirjabisneksesi alkoi? Käänne tapahtui 1985, kun oli TPS:n päävalmentaja. Hallituksen varapuheenjohtaja pyysi minua Turun nuorkauppakamarien kokoukseen puhumaan otsikolla valmennusfilosofiani. Se oli läpimurto. Bisnesidea on yksinkertainen: hyvä kirja generoi koulutustilaisuuksia, jotka taas generoivat kirjamyyntiä.

Ei se varmasti kaukaa haettu ole. Pidän 150 koulutusta vuodessa ja joka paikassa myyn kirjojani. Jos joku tekee privaatisti kauppaa enemmän, onnittelen.

Miten yrittäjä erottuu massasta? Usko asiaasi ja luo persoonallinen tyyli. Oli ala mikä tahansa, jos olet Tauno Tasalakki etkä erotu, niin hyvätkään tekniset taidot eivät riitä. Mieti omia vahvuuksiasi ja tuo ne esiin. Muista myös kouluttaa itseäsi, käy katsomassa miten alan parhaat tekevät asiat.

Kuka? Juhani Tamminen

Ikä: 63 Työura: Ammattijääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja, liikunnanopettaja ja yrittäjä. Yritys: Eurotam oy, perustettu vuonna 1979. Liikevaihto noin 500 000 euroa vuodessa. Perhe: Vaimo ja kolme tytärtä. Motto: Voittaja ei koskaan luovuta – luovuttaja ei koskaan voita.

Miten erotut muista ammattipuhujista? Asenne ratkaisee. Katson, että minulla on valtakunnan paras ekspertiisi mental skillssissä. Olen oppinut sen pelaajana ja valmentajiltani, hankkinut sillä rahani 48 kautta. En puhu mistään asiasta, mitä en ole omakohtaisesti kokenut. Siksi koulutukseni kiinnostavat.

Tukeeko kilpaurheilu yrittäjyyttä? Yksinkertaisesti kilpaurheilu opettaa tsemppaamaan, ja yritystoiminnassa on kysymys voittamisesta. Täytyy olla parempi kuin kilpailijat, kohdata tappioita eikä saa luovuttaa. Yhtäläisyys on järkyttävä. Olen äärimmäisen kiitollinen peruskoulusta, jonka olen saanut urheilijana.


11

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kauppalehti kulkee aina mukanasi Tuoreimmat uutiset.

Rajaton lukuoikeus.

Markkinauutiset ja pörssin seuranta.

Päivän lehti jo klo 4.30.

Protestilista ja arkisto.

Koko Kauppalehti aina mukanasi.

Kokeile 3,84 € / viikko Tee Kauppalehti Digitilaus (3 kk) ja kaikki taloustieto kulkee aina mukanasi. Tilaaminen onnistuu heti osoitteessa kampanjat.kauppalehti.fi/digi tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 665 8110 (ma-pe klo 8.30–16.30). Tutustu tarkemmin kampanjat.kauppalehti.fi/mobiili

UUTTA!

Talouden laadukas aikakauslehti Kauppalehti Optio on nyt iPadissa.


Uutiset

12

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

KATI LAUKKANEN

Atte Rekola:

Kotimaan makuja aurinkorannikolle

Täytyy pitää kurkut kunnossa Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Tytär kysyi kerran: ”Onko sinun isä pakko aina laulaa?”. Näköjään minun on. Laulan kotona, laulan autossa. Töissäkin usein viheltelen. Musiikki ja laulaminen ovat intohimoni. Muut harrastukset ovat jääneet vähemmälle, vaikka jääkiekkoa pelaan silloin tällöin. Kierrämme Kohisevien Voxien kanssa esiintymässä etupäässä eteläisessä Suomessa. Kesäisin, kun säilöntä- ja kurkkusesonki on kiivaimmillaan, on pakko tasapainotella kodin, työn ja harrastuksen välillä. Kurkuista on pidettävä hyvää huolta. Puhun sekä vihreistä säilöttävistä että omasta kurkustani. Äänihuulet väsyvät joskus. Talvella pakkanen panee laulajan kurkun koville. Täytyy juoda vettä ja huoltaa ääntään höyryhengityksellä ja rohdoilla. Tykkään laulaa kovaa ja korkealta. Ääni on lujilla. Voxit ovat monipuolisia. Tarjoamme rautalankaa, iskelmää ja rokkia. Harjoittelemme säännöllisen epäsäännöllisesti johtuen kaikkien kiireistä. Rakastan laulaa Hurriganeseja, CCR:ää ja Agentsia muun muassa. Paras palaute on iloinen ja tyytyväinen yleisö.

• Toisen polven yrittäjä Atte Rekola pyörittää Herkkumaa-perheyritystä Hämeenlinnassa. Yritys säilöö ja valmistaa hilloja, mehuja ja maustekastikkeita. Tuotteita myydään myös ulkomaille. Maustekurkkuja viedään Venäjälle, Baltiaan, Ruotsiin ja Espanjan aurinkorannikolle.

Joskus minäkin tartun akustiseen kitaraan keikoilla ja soitan pikkuisen. Kotona kitara käy kädessäni joka ilta. Etupäässä kuitenkin laulan. Voxeissa soittavat isä ja poika Rauno ja Jarno Tuimala sekä Jussi Horelli ja Keijo Valkama. Kohisevat Voxit otti nimensä vanhasta kunnon Vox-putkivahvistimesta, jollaista esimerkiksi Beatlesit ja Agentsitkin ovat käyttäneet. Tietyllä taajuudella se kohisee saman tien, kun se kytketään päälle. Laulaminen on täydellinen irtiotto arjen työstä. Puku-Atte vetää keikalla bootsit ja farkut jalkaan ja antaa mennä. Musiikkiin hurahdin lopullisesti jo musiikkipainotteisessa lukiossa. Lauloin koulun musikaalissa yhtä päärooleista. Nykyään olen mukana tukemassa ja sponsoroimassa samaisen lukion produktioita. Voxeissa olemme kurinalaisia. Pelisäännöt ovat sellaiset, että keikoille mennään ja niiltä lähdetään omilla autoilla. Iloitellaan, muttei tissutella. Kiertäessä olen oppinut todella arvostamaan esiintyviä muusikkoja ja heidän rankkaa yrittäjyyttään. Sitä työtä tehdään yörytmissä.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

KESKI-POHJANMAALLA TAVATAAN!

NUORTEN YRITTÄJIEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA 5.–6.6.2014 KESKI-POHJANMAALLA GeTTogether-tapahtuma on huippuluokan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Innostavimmat ideat, ajankohtaisimmat kysymykset ja loistava mahdolli-

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

suus verkostojen kasvattamiseen. Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Tervetuloa Keski-Pohjanmaalle! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.gettogether.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.


Uutiset

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kajaanissa porukalla kilometritehtaalle Kajaanin Yrittäjät päättivät lähteä porukalla kilometritehtaalle. Kyse ei kuitenkaan ole ihan siitä, miltä se kuulostaa. Kyse on jostakin hyvin paljon mukavammasta, eli hyvinvointikampanjasta. Kajaanissa päätettiin, että paljot puheet yrittäjien jaksamisesta muutetaan teoiksi. Siksi käynnistettiin kampanja Yrittäjät Kilometritehtaalla. Tavoitteena on kerätä 30 000 kilometriä koko jäsenistön voimin. Homma tehdään 30-vuotisen toiminnan juhlavuoden kunniaksi. Kampanjalla halutaan herätellä kiireisiä yrittäjiä liikkumaan. Huomiota kiinnitetään arkiliikuntaan ja kilometrit kirjataan. Innokkaimmille tarjolla on jopa puolimaraton Kajaanin Street Run -tapahtumassa toukokuussa. Kaikista ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä maratoonareita. Kilometrejä kerätään koiranulkoilutuslenkeillä, lumitöissä, kauppareissuilla, iltalenkeillä, pyöräilemällä, hiihtämällä, luistelemalla, uimalla. Kaikki käy, kunhan liikkuu. Kilometritehtaalle voi ilmoittautua Miariikka Tervoselle, m.tervonen@kajaani. net.

2,8

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia vuotta aiempaan jaksoon verrattuna. Samalla yritysten liikevoitto oli puolestaan 1,7 prosentin kasvussa. Tiedot selviävät tilitoimisto Talenomin barometrista.

Miljoonia euroja exnokialaisille EU on antanut Suomelle Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen tukitoimiin lähes 10 miljoonan euron paketin. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan päätöksen ansiosta rahoitetaan entisten nokialaisten tukitoimia Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Rahat on tarkoitettu työttömäksi jääneiden työllistymisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemiseen. Suomen on käytettävä rahoitus irtisanottujen aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin 1. helmikuuta 2015 mennessä. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan noin 3 700 irtisanotulle.

13

Yrittäjä, varo! Taas huijarilasku Suomen Yrittäjien lakineuvontaan on soittanut yrittäjiä, jotka ovat saaneet aiheettomia laskuja olemattomien sopimusten irtisanomisesta. Laskut on lähetetty Yritysrekisteri. com-nimisen yrityksen piikkiin. Nimen taustalla on Suomen Rekisteripalvelut Oy -niminen tamperelainen yhtiö. Useille yrittäjille on lähetetty tilausvahvistukselta vaikuttavia

laskuja, joissa peritään sopimuksen irtisanomisen johdosta 350 euroa. Osassa tapauksia yrittäjät eivät ole olleet kyseisen Yritysrekisteri. comin kanssa aikaisemmin sopimussuhteessa. Osa lakineuvontaan soittaneista yrityksistä kertoi, ettei heitä ole informoitu tällaisesta irtisanomismaksusta sopimuksen tekovaiheessa.

– Yrittäjä on velvollinen maksamaan vain sen, mistä on aikaisemmin sovittu, korostaa lakineuvoja Niina Karjunen Suomen Yrittäjistä. – Mikäli yrittäjä ei ole ollut aikaisemmin sopimussuhteessa Yritysrekisteri.comiin, laskua ei tule maksaa. Laskua ei myöskään tule maksaa, mikäli tällaiseen kuluun ei ole alkuperäisessä sopimuksessa sitouduttu, hän jatkaa.

Karjusen mukaan on tärkeää, että laskusta reklamoidaan. Reklamaatio tulisi tehdä sähköpostilla, jotta siitä jää todiste. Sähköpostilla tehtyyn reklamaatioon on syytä kirjata laskun tiedot ja miksi laskua ei makseta. Mikäli yrittäjä katsoo tulleensa harhaanjohdetuksi, on mahdollista tehdä myös tutkintapyyntö poliisille.


14

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti

toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Jätteenkuljetuksen järjestämistavasta on syntynyt Päijät-

Muut lehdet

Hämeessä kova kiista. Päijät-Hämeen kuntien yhteinen jätelautakunta päätti tammikuussa jättää sopimusperusteisen mallin voimaan, mutta asia revittiin uudelleen pöydälle. Hämeen Kuljetuspiste Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Hämäläinen haluaa kuulla Päijät-Hämeen Jätehuoltoyhtiön hallituksen puheenjohtajan Jussi Lanun ajatuksia.

Jätehuoltojärjestelmässä olennaista pitäisi olla, että asiakkailla on mahdollisuus kilpailuttaa omat palvelunsa tarpeidensa mukaisesti. Kunnallistamisessa tavoiteltu tasahintajärjestelmä merkitsisi sitä, että taajamien ja ydinkeskustojen asiakkaat maksaisivat reuna-alueiden kulut ja kustannukset. Hinta ei voi olla joka asiakkaalle sama. Lehtikirjoittelussa sanotaan vuoroin, että kilpailua ei ole tarpeeksi, ja toisaalta, että on jopa neljää eri hintaa samasta palvelusta. Asukas kyllä ymmärtää laitamilla, että hinta ei voi olla sama kuin keskustassa. Mikä siis on tasahintajärjestelmän idea?

Digitarjonnan pöheiköissä olennaista on, että asioi luotettavan tahon kanssa ja tietää tarkkaan mitä ostaa. ’Simo Digihuoneelta ysiysi’ -tyyppisiin tarjouksiin ei kannata tarttua. Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko Kauppalehdessä

Tehtäväni eli yrittäjien oikeusturvan kohentaminen on vielä kesken. Kukaan muu ei siitä välitä, joten minun on jatkettava.

Kunnallistamisen puolestapuhujien ajatuksena on, että kilpailua saataisiin enemmän. Mutta Lahden talousalueella ns. jäteralli on jo käynnissä. Lahdessa energiajaetta on kerätty samoilla kuormilla niin kotitalouksilta kuin yrityksiltäkin. Muutos tulisi lisäämään liikennettä, koska silloin yritys- ja kotitalousjakeet ajettaisiin erikseen. Paljonko lisää liikennettä kunnalliseen järjestelmään siirtyminen toisi nykyiseen järjestelmään verrattuna?

Perussuomalaisten Liisa Mariapori Pohjolan Sanomissa

Tällä hetkellä yritykset tarvitsevat kustannustehokasta mediaratkaisua, jossa voidaan rakentaa huomio massamediassa ja kotiuttaa se kysynnäksi verkossa. Radio Novan myyntijohtaja Johanna Huhtariihi Kouvolan Sanomissa

Miksi kunnan roolia pitäisi kasvattaa, kun samanaikaisesti valtiotasolla mietitään kunnan roolien vähentämistä eri tehtävissä? Mikä on peruste kunnallistaa, kun asiakkaat Päijät-Hämeen alueella tehdyn selvityksen mukaan haluavat säilyttää nykymallin?

Monet startupit miettivät, miten kuluttajat valloitetaan, harvemmat suuntaavat huomionsa teollisuusyrityksiin. Sinne ja julkisen sektorin suuntaan pitäisi katsoa enemmän.

Jarkko Hämäläinen, toimitusjohtaja, Hämeen Kuljetuspiste Oy

JUHA TANHUA

Aallon ja Etlan tutkija Timo Seppälä Kauppalehdessä

Lähetä mielipiteesi

Rauno Vanhanen: Työpaikat häviävät, ihmiset eivät Kolumni Rauno Vanhanen

rauno.vanhanen@yrittajat.fi

On aivan varmaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin sellaista työtä, josta suoriutumiseen ei vaadita tutkintoa. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

T

avaratuotanto syntyy entistä vä-

häisemmällä, mutta osaavammalla väellä. Itsepalvelu laajenee. Kehittyy uusia aloja ja yrityksiä, joiden ansaintalogiikkaa emme osaa vielä lainkaan aavistaa. Tätä luultavasti tarkoittaa digitaalimurros ja robotisaatio. Kehitys on tietenkin ollut nähtävissä jo aikoja. Esimerkiksi sellaisten työpaikkojen määrä, joihin on voinut työllistyä pelkän peruskoulun käymällä, on vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana 900 000:sta reiluun 300 000:een. Matalan osaamistason työpaikat ovat miltei hävinneet, mutta ihmiset eivät. Yhä useampi huomaa, ettei pysy mukana, kyky ja osaaminen eivät riitä jatkuvasti korkeampaa osaamista vaativiin tehtäviin. Yh-

teiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa siihen, että vielä nykyistä suurempi osuus työikäisiä kansalaisia olisi työttömänä. Nykyiset työelämän ja sosiaaliturvan rakenteet johtavat kestämättömään tilanteeseen, jos työttömien osuus edelleen kasvaa. Ratkaisuja on haettu 1990-luvun lamavuosista lähtien, jolloin Osmo Soininvaara alkoi kehitellä perustuloehdotuksia. Aivan ilmeisesti meillä on entistäkin suurempi tarve löytää toimiva malli, joka yhdistää ansiotuloa ja yhteiskunnan tukea. On aivan varmaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin sellaista työtä, josta suoriutumiseen ei vaadita tutkintoa. Ristiriita muodostuu kuitenkin siitä, että näiden töiden teettäminen palkkasuhteessa ei ole mahdollista, koska Tes:n vaatima palkkata-

so ylittää työsuorituksen arvon. Tai sitten tarjolla oleva sosiaaliturva antaa liki yhtä hyvän tulotason kuin palkka. Sellaista mallia siis kaivataan, joka antaisi mahdollisimman monelle tilaisuuden ansaita elantoaan omalla työllään. Jotta tähän päästään, meillä olisi ensinnäkin selkeästi sallittava pienipalkkaisen työn teettäminen. Toiseksi, jos työstä näin saatava palkka jää alle minimitoimeentulon tason, pitäisi yhteiskunnan tulla sosiaaliturvalla vastaan maksamalla puuttuva määrä. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta ei varmastikaan sitä ole. Onnistuttaessa saataisiin kuitenkin vähintään osa heistä, jotka nyt elävät kokonaan sosiaalitukien varassa, takaisin työhön.


15

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Kahvitauko on koulutuksen tärkein osa. Tauon aikana verkostoidutaan muiden seminaarivieraiden kanssa ja vaihdetaan käyntikortteja. Ferroplan Oy:n Minna Patosalmi Yrittäjän ytimessä -blogissa

Facebookkommentit

Useassa kunnassa palvelutarjontaa ei käytännössä ole, eli asukas ei voi kilpailuttaa omia palveluitaan, koska on vain yksi tarjoaja. Lahdessa sekä Nastolan ja Hollolan taajamissa palveluita tarjoaa kolme kuljetusliikettä. Lautakunnan taustaselvitys kuitenkin paljasti, että hinnoissa on erittäin suuria eroja, jopa saman kadun varrella. Lahden kaupunkiseudulla ongelma onkin kuljetuksien logistinen tehottomuus. Tehottomuus nostaa kaikkien hintoja. Keskitetysti kilpailuttaminen ei ole kunnallistamista, vaan siinä kunta kilpailuttaa kuljetukset alueittain ja yksityiset urakoitsijat hoitavat palvelut ihan niin kuin nytkin. Tasahintajärjestelmä koskee hintoja saman kunnan sisällä. Se perustuu ajatukseen, että jätekuljetus on välttämättömyyspalvelu, johon kaikki kiinteistöt ovat velvoitettuja liittymään. Tyhjennysvälit, astiat ja lisäpalvelut ovat asukkaan valittavissa jätehuoltomääräyksien sallimissa rajoissa kuten nytkin.

Yrittäjyys on ihan mahtavaa siihen asti kun sairastuu pidempiaikaisesti, siinä kohtaa hyvinvointivaltio Suomi Oy:ssä kaksi lajia eriytyy toisistaan yrittäjä ja tavallinen ihminen. Juha Laiho kommenttiketjussa yrittäjien hyvinvoinnista ja terveydestä

En ole enää varmaan kymmeneen vuoteen edes kysynyt työkkäristä työntekijöitä. Aina lehteen ilmoitus. En jaksa katsella niitä vellihousuja keitä sieltä lähetetään. Vesa Jaskari kommenttiketjussa työvoimatoimiston työntekijätarjonnasta

Yrityksiä on erittäin vähän, jos lainkaan, omakotialueilla. Kuljetukset vähenisivät merkittävästi Lahden kaupunkiseudun omakotialueilla, kun nyt mahdollisen kolmen eri kuljetusfirman jäteauton sijasta yksi kuljetusliike keräisi samalla kierroksella jätteet kaikilta kiinteistöiltä. Myös kilpailutetussa järjestelmässä on mahdollista ottaa yrityksien jätteitä samaan kuormaan asumisen jätteiden kanssa. Kaikki eri puolella Suomea tehdyt tarkastelut ovat kiistatta osoittaneet, että kuljetuksien (ajettujen kilometrien) kokonaismäärä vähenee keskitetyssä kilpailutuksessa, jos alueella on aikaisemmin ajanut usea kuljetusliike.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Jätelaissa kunnan kilpailuttama jätekuljetus on perusmalli ja Päijät-Hämeessä oleva kiinteistönhaltijan järjestämä malli on mahdollinen vain, jos kaikki laissa olevat edellytykset täyttyvät. Koska kaikki edellytykset eivät täyty, kuten palveluiden tasapuolisuus ja kohtuullisuus, jätekuljetukset tulee jätelain mukaan kilpailuttaa. Eivätkä asukkaat ole suinkaan yksimielisesti sitä mieltä, että nykyjärjestelmä tulee säilyttää. Jätehuolto katetaan täysimääräisesti jätemaksuilla, ei verovaroista. Siten kilpailutuksesta saatava taloudellinen hyöty on suoraa hyötyä myös kunnille alentuneina jätemaksuina. Miksi kunnat eivät tukisi järjestelmää, joka alentaa niiden omiakin kustannuksia?

Jussi Lanu, hallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Jätehuoltoyhtiö

JUHA TANHUA

Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Mielipide

Haluatko yrittäjäksi? Kerää tiimi

K

aksi kolmesta suomalaisesta yrityksestä on yhden hengen yrityksiä, yleensä myös yksin perustettuja ja -omistettuja. Siinä mielessä yksinyrittäminen kuvaa siis suomalaista pienyritysmaailmaa hyvin. Yksinyrittäjillä on omanlaisensa toimintatatavat ja -ongelmat. Mutta kysyä voi, pitääkö yritystoiminnan aloittamista pohtivan pyrkiäkin aloittamaan yritystoimintansa yksin? On myös nimittäin niin, että yleisessä yrittäjyysideologiassa on vallinnut ja vallitsee vahvasti jopa tietynlaista herooisuutta korostava yksinyrittämisen ihanne ja tavoite.

Tämä on ymmärrettävää, koska yrittäjäksi lähteminen vaatii aina jonkinlaista ”särmää”. Mutta jos sitä särmää olisi useammalla, jotka lyöttäytyvät yhteen? Jaetaan riskejä ja otetaan käyttöön useamman henkilön osaamista ja muita resursseja, heti alussa? Jos ajatellaan esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta, omaa alaani, voidaan em. yksinyrittämisen ideologian mukaan ajatella, että koulutettavien joukosta tulisi nousta ja nostaa esiin vain yksittäisiä henkilöitä, joilla on oma idea ja jotka perustavat yrityksiä yksin. Yksinyrittämisen eräänlainen

vastakohta olisi tiimiyrittäjyys tai -yrittäminen tai sukulaiskäsite kollektiivinen yrittäjyys. Tiimiyrittämistä ei ole liiemmin tutkittu, vaikka toisaalta monissa ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvin suuri osa uusista yrityksistä oli nimenomaan tiimien perustamia. Mikä merkittävintä, tiimien perustamien yritysten on havaittu olevan keskimäärin menestyksellisempiä kuin yksilöiden perustamat yritykset. Tiimiyrittämisen todelliseen määrään ja merkitykseen suhteutettuna on kuitenkin hyvin vähän tutkittu sitä, kuinka tiimit yli-

päätään muodostuvat ja kuinka ne toimivat. Ja aivan minimaalisen vähän on tutkittu sitä, millainen koulutus voi vaikuttaa menetyksellisen tiimiyrittäjyyden syntyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva Tiimiakatemia toteuttaa hyvin pitkälle tiimiyrittämisen periaatteita, ja saavuttaa hyviä tuloksia, mutta senkään piirissä ei ole vielä tehty varsinaista akateemista tutkimusta. Tiimiakatemian käyneissä yrittäjiksi ryhtyviä on kuitenkin ilmeisesti prosentuaalisesti enemmän, kuin muista liiketalouden amk-ohjelmista valmistuneissa. Mutta palaan tuohon menesty-

misen ajatukseen. Jos ja kun tiimien perustamat yritykset menestyvät keskimäärin paremmin, meidän tulisi kannustaa yrittämistä suunnittelevia kokoamaan tiimejä jo perustamisvaiheeseen. Pääomaköyhyys, osaamisen kapeus ja toiminnan haavoittuvuus ovat alkavien yritysten yleisiä perusongelmia, joita tiimien kokoaminen voivat helpottaa. Myös yrityksen kasvulle saadaan siten vankempi pohja. Tero Turunen Koulutusohjelmapäällikkö, Pk-yrittäjyys, SeAMK


16

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Some-ihme yrittäjän arjessa pelasti konkurssilta Helsingin Kampissa sijaitsevan designvaateliikkeen Palonin oven avaaminen on kuin huolella sisustettuun persoonalliseen olohuoneeseen astuisi. Pian liiketila kuitenkin tyhjenee. tunut ympäri Suomea. Paloni on myös lukuisten suunnittelijoiden tärkein jälleenmyyntikanava.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Y

rittäjä Minna Särelä avasi kesällä 2011 vaatekaupan visionaan tarjota ihmisille merkityksellistä pukeutumista ja varteenotettavaa vaihtoehtoa tusinatuotannolle. Paloni ei ole ollut vain vaatekauppa; tiloissa on järjestetty erilaisia käsin tekemisen kursseja, ravintolapäiviä ja keikkoja. Lisäksi yrityksellä on ollut pop up -liikkeitä useissa kaupungeissa, ja yritys on toiminut tiiviissä verkostossa suunnittelijoiden kanssa. Tammikuussa, laskeskeltuaan numerodataa tiiviin työputken jälkeen, Särelä kirjoitti yrityksen Facebooksivulla Palonin taloudellisesta ahdingosta.

Some-julkisuuden jälkeen sain valtavan määrän yhteydenottoja ja tukea. Minna Särelä

– Tilanne oli sellainen, että vain ihme pelastaisi konkurssilta, ja ihme tapahtui, tuotantotalouden diplomiinsinööri ja vaatekauppias kertoilee. Särelä nousi parissa päivässä kuuluisaksi sosiaalisessa mediassa avautumisen jälkeen. Hän kertoi verkossa, että toiminta loppuu kokonaan, mikäli hän ei onnistu myymään kuukaudessa vaatteita noin 24 000 eurolla. Hän kertoi avoimesti yrityksen raha-asioista. – Julkaistuani avoimet viestit Palonin tilanteesta sain valtavan määrän yhteydenottoja ja tukea. Useina iltoina, kun olimme sulkeneet liikkeen, katselimme puoliksi tyhjää myymälää. Päivän päätteeksi aloitimme uusien tuotteiden hyllyttämisen. Kumppanini on ollut apunani nyt kuukauden verran. Sosiaalinen media auttoi Palonin takaisin ”elävien kirjoihin”. Facebookin puskaradio oli tehokas viestinviejä. Verkkokaupan ansiosta viimeisten viikkojen myynti on jakau-

Kuluttajalla on valtaa. Kansainvälisen muotibisneksen johtamiskoulutuksen käynyt Särelä peräänkuuluttaa eettistä ja aatteellista kuluttamista. Palonin ovien sulkeutuessa häviää yksi kaupunkikulttuurin ja muodin kohtaamispaikka Helsingin kartalta – eikä se ole ainoa. Pitkään jatkunut taloustaantuma on ollut monille kivijalkakaupoille raskas. Kuluttajan valinnoilla on merkitystä. – Uskon siihen, että ihmiset heräävät yhä enemmän valtaansa kuluttajina. Aatteellinen bisnes lisääntyy. Toivonkin, että ihmiset tiedostavat yhä enemmän oman kuluttamisensa merkityksen paikallisten palvelujen jatkuvuudelle.

Persoonallisuutta verkkokauppaan. Kivijalkaputiikin kulut keskeisellä paikalla ovat suuret. Haasteita tuo myös kaupanpidon sitovuus. Särelä päätyi sulkemaan Palonin oven ja keskittyy nyt verkkokauppaan sekä Palonin jalkauttamiseen ympäri Suomea. – Paloni on saavuttanut hyvän tunnettuuden, ja fyysinen syntytarina on olemassa. Olen tehnyt kaksi ja puoli vuotta 60 – 70 tunnin työviikkoja, ja nyt Palonin verkkomyynnin kehittäminen vaatii panostuksia. Kivijalkamyymälän jatkaminen vaatisi osa-aikaisen työntekijän palkkaamista, mikä olisi nykytilanteessa liian suuri riski, Särelä pohtii tulevaisuutta. Palonin verkkokaupan tuotevalikoimaa laajennetaan, mutta nuori yrittäjä haluaa lisäksi päivittää verkkokaupan idean. Eikä hän ole varmasti ainoa, jonka pääkopassa muhii verkkokaupan tuunaus. – Kehitämme nettikaupan persoonallisuutta ja henkilökohtaisuutta. Aikomukseni on lisätä sinne anekdootteja, joita voin palvelutilanteessa jakaa asiakkaan kanssa.

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

Kivijalkakauppa nielee rahaa

3 euroa/kuukausi 700  ilman työvoimakuluja

• Palonin noin 50 neliön liikkeen kuuk

vuokra on 2 000 euroa. Vakuutukset, sähköt, musiikin soittaminen, jäsenyyd markkinointikulut, turvapalvelut, netti yhteydet ja maksupäätteet muodostav noin 1 700 euron kulut kuukausittain.


kausi-

det, ivat

17

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

1,3 milj.

Suomen suosituimmaksi verkon kauppapaikaksi on noussut Tori.fi, jossa vieraili vuonna 2013 kuukausittain noin 1,3 miljoonaa eri kävijää.

KUVAT: JARKKO VIRTANEN

Facebookissa sanottua ”Tänään herään Palonin loppuunmyynnin neljänteen päivään ja mietin, miten paljon maailma voikaan neljässä päivässä muuttua.” Palonin Minna Särelä

”Olen kokenut samanlaisia asioita 90-luvun alussa. Yrittäjyyteeni tuli myöhemmin ihan hieno vaihe. Mikään ei ole pysyvää vaan tilanteet muuttuvat aika ajoin. Onnea ja menestystä toivottelen.” Milvi Pesari

”Mielestäni liike oli mainio; hyvällä paikalla ja asiakkaalla valittavissa laajasta hintahaitarista tuotteita. Jos ei ollut varaa kalleimpiin vermeisiin, pystyi ostamaan jotain pientäkin. Jo pelkkä liikkeessä käyminen oli kokemus sinänsä.”

Salla Mäntylä

• Yrittäjä Minna Särelä havahtui

yrityksen rahojen loppumiseen joulukiireiden jälkeen. Syntyi päätös sulkea myymälä ja jatkaa verkossa. Ensimmäisenä Särelä irtautui kaikista sopimuksista.

Kimpassa

>

Riittävä valikoima on ehdoton edellytys designvaatteiden putiikille, jotta se voi tarjota aidon vaihtoehdon tavaratalojen tarjonnalle. – Paloni on toiminut ikään kuin epävirallisena tukikohtana monille suunnittelijoille, jotka ovat verkostoituneet keskenään sitä kautta. Näin on avautunut yhteistyökuvioita, Ainokainenvaatemerkin yrittäjä Netta Kervinen kehuu. Paloni on maksanut osan suunnittelijoiden työhuoneen vuokrasta. Kervinen työskenteli vastapäätä Palonin putiikkia. – Olemme voineet puolin ja toisin poiketa kysymään neuvoa sekä toimittaa tuotteita lyhyellä varoitusajalla. Ainokaisen myynnistä puolet on tullut Palonin kautta, ja syntyvä lovi on taloudellisesti todella merkittävä. Suunnittelijan mukaan yhteistyökumppanit ovat vuosien varrella vaihtuneet. Yrittäjän toiminta jatkuu Sankariliiga-osuuskunnan tiloissa. Paloni on myynyt noin 80 suunnittelijan naisten ja lasten vaatteita sekä koruja. Kauppa jatkaa verkossa.

• Särelä ei muuten ikinä saanut starttirahaa, mutta sitäkin suuremman asiakassuosion.

KOKEMUS. Palonin liikkeessä on myynnissä 80 suunnittelijan vaatteita ja koruja.

vaihtoehto. Designvaateputiikin on tarjottava riittävä valikoima, jotta se on kuluttajalle aito vaihtoehto tavaratalojen rinnalla, Minna Särelä kertoo.

YHTEEN HIILEEN. Paloni on toiminut ikään kuin epävirallisena tukikohtana monille suunnittelijoille, Ainokainen-vaatemerkin yrittäjä Netta Kervinen kehuu.

arvOSTUS. Miksi Suomessa ei kehdata kehua osaamistamme, ennen kuin huomiota saadaan ulkomailla? Näin kävi, kun osallistuimme suomalaisten suunnittelijoiden kanssa New Yorkin muotiviikoille vuonna 2012, Minna Särelä sanoo.

Kommentti Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Somessa avoimuus arvossaan Pienimuotoisen some-hälyn tammi-helmikuussa aikaansaanut designvaatekauppa Palonin yrittäjä sai valtavasti, pääosin myönteistä, palautetta kerrottuaan yrityksensä ahdingosta liikkeen Facebook-sivulla. Itsensä likoon laittaminen on rohkea teko. Brändin ja yrityksen henkilöityminen auttaa ainakin yritystä pääsemään paremmin esille julkisuudessa – ja saamaan viestinsä julki. Viime vuoden keväällä Yrittäjäsanomat kirjoitti helsinkiläisestä Studioravintola Paksusta,

Yritystä perustaessani puskuria oli reilusti realismi huomioiden. Alkupääomaa oli niin Finnveran naisyrittäjyyslaina kuin oman asunnon myynnistä kertyneet varat.

jonka yrittäjä kirjoitti Facebookiin vetoomuksen yrityksen talouden jouduttua umpikujaan. Tällöin somessa ja joukkorahoituspuolella nähtiin poikkeuksellinen yrityksen pelastuskampanja. Voidaanko edellä mainituissa tapauksissa puhua yrityksen faneista tai yhteisöstä? Varmasti. Kuten Palonin Minna Särelä sanoo, ihmiset tiedostavat nykyään enemmän oman kuluttamisensa merkityksen. Monipuolinen kaupunkikulttuuri ja -tarjonta ovat pitkälti innovatiivisten ja rohkeiden yrittäjien varassa.

7 työtuntia 980  ilman palkkaa.

Tähänastisen 2,5vuotisen yrittäjäurani aikana olen nostanut palkkaa yhteensä 3 000 euroa. Työviikot ovat olleet 60 – 70-tuntisia.


18

Arjessa

Tiesithän, että... Alv verottajalle Vuosimenettelyssä olevien arvonlisäverovelvollisten tulee ilmoittaa arvonlisäveron tiedot vuodelta 2013 helmikuun loppuun mennessä. Kausiveroilmoituksen antamisen ja arvonlisäveron maksamisen eräpäivä on 28. helmikuuta. Kausiveroilmoitus tulee antaa myös silloin, kun arvonlisäverollista toimintaa ei ole ollut kalenterivuoden aikana. Myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle määrätään myöhästymismaksu. Myöhässä maksetulle arvonlisäverolle lasketaan verotilin viivästyskorkoa.

Muista veroilmoitus Suurin osa osakeyhtiöistä päätti tilikautensa vuodenvaihteessa. Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää palauttaa 2. huhtikuutta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 7. toukokuuta tai 15. toukokuuta. Avoimilla ja kommandiittiyhtiöillä esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus on palautettava 2. huhtikuuta.

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Patenttisalkku yrityksen Tänä päivänä yritysten pitää hakea tavaramerkkisuoja ja patentoida keksintönsä. Se on paras tapa puolustautua maailman markkinoilla ja pitää huolta yrityksen arvosta.

Aleksi poutanen

Hia Sjöblom

K

hia.sjoblom@yrittajat.fi

olme neljäsosaa yrityskaupoista tehdään immateriaalioikeuksien takia. 80 prosenttia yrityksen arvosta saattaa olla brandissa, designissa, tavaramerkeissä. Niiden suojaaminen on tärkeää jokaiselle pkyritykselle, IPR-oikeuksiin erikoistunut, PwC:n lakipalveluissa työskentelevä varatuomari Maria Parker korostaa. Hän patistaa pientäkin yritystä suojaamaan tekijän- ja muita immateriaalioikeuksia ja sanoo, että salassapitosopimusten laadinnassa kannattaa olla tarkkana. – Se on erittäin tärkeä jo yrityksen alkuvaiheessa. Haitalliset vuodot on estettävä. Jokaisella yrityksellä on vähintään toiminimi. Siksi yhteisömuodon valinnassa on tärkeä muistaa, että toiminimi saa suojan yhteisön perustamisen rekisteröinnin yhteydessä. Näissä perusasioissa kannattaa ajoissa hankkia hyvä neuvonantaja. Liian moni pk-yritys ohittaa tämän vaiheen, Parker sanoo. – Jos toimit vain Suomessa, syntyy tavaramerkkioikeus vakiintumisen kautta kuin huomaamatta. Kun lähdet rajojen ulkopuolelle, kannattaa suojautua. Tavaramerkkikin on hyvä rekisteröidä. Muuten se on vapaata riistaa maailmalla. Tällöin tuotteistasi ja tuotekehityksestäsi rahat voi kerätä ihan joku muu, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä varoittaa.

TÄRKEÄ SUOJA. Jos yritys elää innovatiivisuudella ja yrityksen arvo perustuu keksintöihin tai designiin, niin suojaus on hoidettava hyvin, sanoo Suunnon IP&Research Manager Erik Lindman. Ensimmäiset suomalaispatentit ovat 1800-luvulta. Nyt Kiina on ruvennut aktiivisti hakemaan patentteja. Talousvaikutukset heijastuvat koko maailmaan.

Paksun salkun turva. Suunto Oy:n ensimmäinen patentti on vuodelta 1936. Silloin ruvettiin valmistamaan nestetäytteistä magneettikompassia. – Nyt yrityksen patenttisalkku on iso ja paksu. Patentteja hae-

taan noin kymmenelle keksinnölle vuodessa. Joku keksinnöistä suojataan useassa maassa, yrityksen IP&Research Manager Erik Lindman kertoo. – Usein riittää, että tuote suojataan USA:ssa. Suurimman markkinan patenttieste jarruttaa kilpailijaa. Toimiva suojaus edellyttää Lindmanin mukaan yrityksessä selkeää työnjakoa. Isossa yrityksessä asia hoituu helpommin.

– Insinööri keksii ja kehittää. Sitten IP astuu kuvaan, hoitaa suojaukset ja patentoinnit. Samalla seurataan koko ajan läheltä liippaavien alojen patentointia. Ollaan aktiivisti etsimässä keksintöjä ja jyvällä siitä, mitä kentällä tapahtuu. Kaiken takana on yrityksen strategia, Lindman sanoo. Maria Parker muistuttaa, että tekijänoikeus kuuluu teoksen luojalle. Sitä oikeutta ei pysty rekisteröimään, mutta se voidaan suojata.

Kestää liian kauan Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

P

atenttimaailman hitaus on joskus hankalaa, sanoo suojausviidakon syvyyksiin työssään törmäävä toimitusjohtaja Mika Kiljala. RD Velho on tuotekehityspalveluja etupäässä teknologiateollisuudelle tarjoava insinööritoimisto. Töitä tehdään muun muassa Wärtsilälle, Koneelle, ABB:lle ja muille teollisuusyrityksille. Työnjako patenttiasioissa on selvä. – Olemme tiiviisti mukana alihankkijoina ja asiamiehinä. Olemme patentoineet osan keksinnöistämme itse, mutta suurimman osan hoitaa virallisesti asiakas.

Asiakkaalle kuuluvat myös tuoteoikeudet. Jos meidän suunnittelijamme on tehnyt innovaation, asiakas saattaa palkita hänet. Yllätykset tulevat globaalisuuden ja kiihtyvän vauhdin myötä. Patenttimaailma on Kiljalan mukaan harmittavan hidas. Patentin saaminen voi viedä vuosia, ja sen aikana voidaan tietämättä rikkoa kilpailijan patenttia. Markkinoille pitää kuitenkin päästä nopeasti. Suunnon Erik Lindman on samoilla linjoilla: nopeimmillaan patentin voi saada vuodessa, mutta se saattaa kestää seitsemänkin vuotta.

Julkistus vaihtoehtona. Kiljala nostaa esiin patentoinnin vaihtoehtona keksinnön julkistamisen. – Innovaation voi julkistaa messuilla tai datalehdellä verkossa. Keksinnöstä on tullut julkista riistaa, jota kukaan ei voi omia eikä patentoida. Kaikki voivat valmistaa, mutta kukaan ei omista oikeuksia. RD Velhossa tehdään kuitenkin vuodessa kymmeniä patenttihakemuksia. Keksintöjen yksinoikeudet halutaan suojata. Kiljala suosittelee tiivistä yhteistyötä patenttitoimistojen kanssa. – Heillä on osaamista, ajantasainen tieto ja hyviä työkaluja tähän.

Yksi parhaimmista on ennakkouutuustutkimus, jolla kartoitetaan onko jo kilpailevia patentteja kesken ja hakuprosessissa. Pahimmillaan jonkun toisen patentti kasvaa oman työn jarruksi. Kiljala kertoo RD Velhonkin törmänneen ”liian pienten detaljien” patenttiviidakkoon. Silloin jonkun toisen patentoimille keksinnöille on kehitettävä vaihtoehto.

Vauhtia hommiin. RD Velhon toimitusjohtaja Mika Kiljala korostaa patenttien ja suojausten tärkeyttä, mutta toivoisi käsittelyyn lisää nopeutta.


Arjessa

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

n puolustusase Keksintösuojaa Suomessa • yli 7 300 kansallista patenttia • yli 1 000 eurooppapatenttia • yli 2 700 hyödyllisyysmallia eli pikkupatenttia

Immateriaalioikeuksia voi suojata: • Sopimuksella • Rekisteröinnillä, joka voi olla myös patentti • Viestinnällä, kun joka vaiheessa muistaa mainita kenelle tekijänoikeus kuuluu • Lisenssoimalla, joka on vahva suoja

Patentteja haettu • eniten patentteja haettiin USA:sta (yli 2 700 vuodessa) • toiseksi eniten Euroopan Patenttivirastosta (noin 1 900 vuodessa) • Suomalaiselta PRH:lta haettiin viime vuonna lähes 1 600 patenttia ja yli 450 pikkupatenttia sekä yli 1 200 kansainvälistä patenttia (PCT)

Älä jätä suojaamatta

>

Yksinoikeus tarkoittaa kielto-oikeutta toisilta. Yrityksen suojatut ja patentoidut keksinnöt sekä tavaramerkki kieltävät toista yritystä käyttämästä niitä. Kun Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sen sanoo, asia kuulostaa yksinkertaisen selkeältä. Mutta isoilla markkinoilla juostaan rahavirtojen perässä. Tuotteet myös kopioidaan nopeasti. Patentti takaa yksinoikeuden ja sille yh-

teiskunnan laillisen suojan liiketoiminnan tilalle. Totuus on usein raadollisempaa. – Pahimman mokan teet, jos menet maailmanmarkkinoille erinomaisen tuotteesi kanssa ilman suojausta. Ikäväksesi toteat, että muutkin tykkäävät tuotteestasi. Kopiot lähtevät leviämään. Tätä piraattiongelmaa vastaan olet lähinnä aseeton. – Suojattu tavaramerkki on loistava markkinointituki. Muut eivät samalla merkillä saa myydä vastaavia tuotteita. Aleksi poutanen

PIENYRITTÄJÄ, MEILLÄ AKTIASSA SAAT

SUURASIAKKAAN PALVELUN. Aktiassa pienyrittäjä saa kaikki pankkipalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankkiasioiden sujumisesta. Tervetuloa Aktiaan! Ota yhteyttä puh. 010 247 6700*. Lisätietoja myös www.aktia.fi. *Puheluhinnat kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Joskus yllättää, että kovin pieniltäkin tuntuville yksityiskohdille on pystytty saamaan yksinoikeus ja suojaus. Kuin yritettäisiin määrällä korvata laatua. Mika Kiljala

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

19


20

Arjessa

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vastaus:

Kysymys

Arvoltaan vähäiset lahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen ovat tavallisesti vähennyskelpoisia. Yritys voi vähentää tällaisia suhdetoiminnan luonteisia menoja enintään 850 euroa lahjoituksen saajaa kohti. Erityissäännöksen nojalla yhteisöt voivat tehdä lahjoitusvähennyksen tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamastaan rahalahjoituksesta. Tällöin lahjoituksen saajan on oltava julkista rahoitusta saava yliopisto tai vastaava. Lahjoitusvähennys voi olla enintään 250 000 euroa. Myös enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen voi vähentää, jos se on tehty Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle. Lisäksi edellytetään, että lahjoituksen saajan tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen, taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Kysymyksessä esitetyt rahalahjoitukset uuden lastensairaalan rakentamista varten perustetulle tukiyhdistykselle voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia 850 euroon saakka. / Verohallinnon ylitarkastaja Tiina Rantala

Huomasin, että energiatuki suuryritysten energiatehokkuuskatselmuksiin päättyy tänä vuonna. Miten on, koskeeko muutos myös pk-yrityksiä?

Vastaus: Muutos ei koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vaan ne voivat hakea tukea entiseen tapaan. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää tukea hankekohtaisen harkinnan perusteella yrityksille sellaisiin ilmastoja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista sekä jos ne vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja. Tuettavia hankkeita eivät ole tavanomaiset liiketoiminnan perustamis-, laajennus-, kannattavuus-, kehitys-, suunnittelu-, markkinointi- tai testausselvitykset. Hakemus tulee toimittaa aina siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi tai selvityshanke toteutetaan. Tukea tulee hakea ennen hankkeen aloittamista. / Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Eini Lemmelä

Kysy mitä vain!

Kysymys Juhlapalveluyrittäjällä on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Hänelle sattui työtapaturma vuonna 2012. Tapaturmavakuutuslaitos kuitenkin eväsi korvauksen, jolloin yrittäjä haki päätökseen muutosta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaisesti korvausta pitäisi maksaa puolen vuoden ajalta. Vakuutuslaitos on sen sijaan pyytänyt lisäselvityksiä eikä ole maksanut korvausta. Mitä yrittäjä voi nyt tehdä?

MAALISkuu

kaisee, onko vakuutuslaitos viivästynyt korvausasian käsittelyssä. Jos viivästys on tapahtunut, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto maksaa korvauksen viivästyneeltä osin. / Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakimies Kirsi Salo

lapsi tai vanhempi, joka asuu yrittäjän kanssa samassa taloudessa ja on työskennellyt yrityksessä päätoimisesti vähintään kuusi kuukautta. Perheenjäseneltä, joka luokitellaan yrittäjäksi, ei välttämättä edellytetä omistusta yrityksen osakkeista tai työskentelyä johtavassa asemassa. Jotta yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen pääsee työttömyysturvan piiriin, tulee varsinainen yritystoiminta lopettaa kokonaan. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén

11.3. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen.

Kysymys Olen ollut avopuolisoni yrityksessä töissä nyt seitsemän kuukautta. Pesti on määräaikainen ja jään pian työttömäksi. Tuttavani kuitenkin sanoi, että minut saatetaan luokitella nyt yrittäjäksi työttömyysturvan suhteen. Mistä ihmeestä on kysymys, voiko tämä pitää paikkansa?

Tärkeät päivät sinulle

12.3. Tammikuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. Helmikuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

Jos yritys tekee ison lahjoituksen esimerkiksi Lastensairaalalle, onko lahjoitus vähennyskelpoinen verotuksessa?

Tuttavasi on oikeassa. Yrittäjäksi luokitellaan työttömyysturvassa puoliso,

12

Kysymys

Vastaus:

MAALISkuu

11

Olen saanut laskun, joka näyttää tilausvahvistukselta. Laskussa peritään 350 euroa sopimuksen irtisanomiskuluja. Pitääkö lasku maksaa?

Vastaus:

Vastaus: Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty korvausasian käsittelyä koskevista määräajoista (41 b §). Jos määräaikoja ei ole noudatettu, asiassa on mahdollista tehdä hakemus korvausasian siirtämisestä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton käsiteltäväksi. Kyse on tapaturmavakuutuslaissa säädetystä ns. viivästystakuusta. Hakemukselle ei ole säädetty mitään määrämuotoa. Saatuaan hakemuksen Tapaturmavakuutuslaitosten liitto pyytää vakuutuslaitokselta selvityksen asiasta ja rat-

Kysymys

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

MAALISkuu

14

Mikäli lasku on aiheeton, ei sitä tule maksaa. Jos olette tehneet aikaisemmin laskun lähettäjän kanssa sopimuksen, samalla olisi tullut sopia myös tällaisesta irtisanomismaksusta. Jos siitä ei ole sovittu, ei laskua myöskään tarvitse maksaa. On kuitenkin tärkeää, että laskusta reklamoidaan. Reklamaatio on hyvä tehdä sähköpostitse, jotta siitä jää todiste. Sähköpostiin tulee kirjoittaa ainakin mistä laskusta on kyse ja miksi ette maksa laskua. Reklamaation ilmoittaminen puhelimitse ei kannata, sillä puhelusta ei jää todistetta. Soittaminen saattaa myös tulla kalliiksi, mikäli kyseessä on maksullinen puhelinnumero. Jos koette tulleenne harhaanjohdetuksi, on myös mahdollista tehdä tutkintapyyntö poliisille. Lisätietoa saa Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta. / Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen

MAALISkuu

22

14.3. 22.3. Vuoden 2013 vuosi-ilmoiVerotilin tiliote tusten korjaukset tulisi tehdä Verotili-palvelussa, viimeistään 14.3.2014, jotta www.vero.fi/verotili. tiedot saadaan esitäytetyille veroilmoituksille. Tämän jälkeen virheet on korjattava heti, kun ne on havaittu.

MAALISkuu

24

24.4 Ennakkoveron eräpäivä.


Arjessa

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

21

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille. Tilaa nyt! ain v a o r e 5 num

19

90 37,50 € Norm.

% 7 4 u Et

TALOUSELÄMÄ kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talousaiheet ja niiden seuraukset. Lehti tarjoaa lukijoille yllättäviä elämyksiä tarttumalla myös kulutuksen, kuten kotien, harrastusten, urheilun ja kulttuurin talouteen.

Yksi tilaus, neljä tapaa lukea Talouselämän sisältöä - milloin, miten ja missä vain: • painettu Talouselämä-lehti • Talouselämä iPad-lehti ja

NETISTÄ: tilaa.talouselama.fi, täytä tarjoustunnusTilaa Talouselämä näin sarakkeeseen 102L024A NETTI: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L024A SÄHKÖPOSTI: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L024A PUHELIN: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) *, mainitse tilatessasi tunnus 102L024A.

Talentumin uudessa Summa-palvelussa • digitaalinen sisältö sekä • digitaalinen näköislehti! Talouselämä ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin.

TILAUSEHDOT: Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, - 20 % normaalista hinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. *Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_254x365.indd 1

21.2.2014 14:46:58


22

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TYÖVOIMA HANKINKO LISÄÄ TEKEVIÄ KÄSIÄ? Miten ja mistä?

Kyllä

Pitää päättää mitä haen:

Haenko pysyvää Haenko lisätyövoimaa Mistä löydän vai määräaikaista vai korvaavaa työ oikean? työntekijää? voimaa esimerkiksi Mitä teen, irtisanoutuneen tai Tahdonko itse jos valitsen eläköityvän tilalle? kouluttaa vai väärin? haluanko valmiin Tarvitaanko yrityksessä osaajan? uudenlaista osaamista?

Tekisi mieli laajentaa

En ainakaan nyt

Haluanko sitä • todella? ionko kasvaa ja • Akasvattaa yritystä? Laajennanko • markkinoita? Kehitänkö uusia • tuotteita? nnistuuko se • Onykyisillä resursseilla? Mitä panostuksia • tarvitaan?

Byrokratia ja kustannukset pelottavat

>

Suomessa toimivista 260 000 yrityksestä yli puolet on yhden hengen yrityksiä. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselystä selviää, että heistä vähän yli puolet tahtoo ja pyrkii kasvattamaan toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Joka viides tahtoo pitää toiminnan nykyisissä rajoissa, eikä tavoittele kasvua. Mikä sitten estää kasvuhaluista

palkkaamasta lisää tekeviä käsiä? Enemmän kuin joka kolmas kyselyyn vastannut on sitä mieltä, että yrityksessä ei riitä töitä useammalle henkilölle. Joka viides pitää työvoimakustannuksia liian korkeina. Byrokratia ja työnantajavelvoitteet jarruttavat myös jonkin verran työllistämishaluja. Vuokratyövoimaa käytetään vain vähän.

Työntekijän palkkaaminen on Onko meillä rakenteellinen työvoimaongelma? Hia Sjöblom

K

hia.sjoblom@yrittajat.fi

Onneksi

ysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Osaajia ei aina löydy siihen, mihin tarvitaan. Tai osaajat asuvat kaukana. teknologia mahdollis-

taa luovien ratkaisujen tekemisen. Kaikki eivät pysty juoksemaan Supercellin vauhdilla, vaikka menestyminen yleensä edellyttää kasvua. Tämän päivän menestystarinoihin kuuluu verkostoituminen. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hyvin verkottunut yritys osaa antaa ja ottaa vastaan osaamista.

Rekrytointi on taitolaji. Suomen työmarkkinat ovat kovin pienet. Tieto kulkee verkossa ja verkostoissa nopeasti. Jokainen hakija on myös rekrytoinnin markkinoija.

Pidä yrityksen sivut ajan tasalla. Ne ovat ikkuna yritykseen ja työnhakija etsii niistä tietoa. Virva Suikkanen

Kasvava yritys saattaa hetken kuluttua tarvita uusia osaajia. Lai-

minlyöty hakuprosessin jälkihoito saattaa karsia tulevaisuudessa hyviäkin hakijoita. – Vaikka ulkoistaisit varsinaisen rekrytointiprosessin, tulee sinun yrittäjänä kuitenkin tietää, miten hyvä kokonaisuus rakentuu. Parhaimmillaan se jättää jälkimaun, joka on win-win työnantajalle, työhön palkatulle, mutta myös tällä kierroksella työtä vaille jääneelle, rekrytoinnin kehittäjä Virva Suikkanen Kokomasta sanoo. Hän tiivistää uuden työntekijän

rekrytoinnin 8 askeleeseen, joista yksikään ei ole turha:

1. Päätä, mitä haluat! Millaista osaamista tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa.

2. Aikatauluta! Aikaa tarvitaan myös hakemusten käsittelyyn, haastatteluille, jatkohaastatteluille ja perehdytykselle.

3. Tee kattava työpaikkailmoitus! Tietoa tehtävästä, tietoa yrityksestä. Katso, että yrityksen


23

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

3200 

euron kuukausipalkka työntekijälle maksaa työnantajalle noin 4 000 euroa. Tarkan hinnan voi tarkistaa esimerkiksi Suomen Yrittäjien palkkalaskurista, joka löytyy yrittajat.fi-sivuilta.

Ostan alihankintana

Toiselta yritykseltä

+ ei työnantajariskejä + verkostot laajenevat ja yhteistyö

lisääntyy – sopimuksenteko vaatii tarkkuutta ja siihen kuluu aikaa – voi olla työlästä löytää sopiva alihankkija juuri oikeaan hetkeen

Yksinyrittäjältä Hyvä vaihtoehto esimerkiksi määräaikaiselle työsuhteelle.

Lainaaminen sopii hyvin, jos tarvitaan sesonki- tai tuotantopiikkityöntekijöitä. On hallinnollisesti helpointa, kun työntekijöiden lainaaminen toteutetaan yritysten välisellä sopimuksella.

Lainaan

+ verkostot vahvistuvat + yhteistyö kollegojen kanssa voimistuu – tarvitaan työntekijöiden suostumus

Vuokraan

+ ei työnantajan riskejä – henkilöstövuokrauskulut kasvattavat menoja

Haen suoraan ja palkkaan itse

+ voin itse päättää ja valita parhaan – on riski, että valitsee väärin, voi joutua yrityksen ja erehdyksen tielle – työnantajavastuu ja velvoitteet – aikaa vievä ja työläs prosessi – jos ei ole ennen ollut työnantaja, on opeteltava paljon uutta: sopimukset, verot ja työnantajamaksut

Mitkä kanavat? • te-mol.fi, cv.netti, oikotie yms… paljon muita maksuttomia kanavia • oma työnhakuilmoitus lehteen ja omille verkkosivuille • sana kiertämään puskaradioon, omille verkostoille, sosiaaliseen mediaan asiantuntijoita voi etsiä alan sivustoilta, surffaamalla verkossa • etenkin muutenkin, tutkimalla työnhakijoiden viestejä • rekrytointipalvelujen tarjoajat

iso askel nettisivut ovat kunnossa.

4. Levitä ilmoitusta! Käytä myös

otteeseen tai turvautua ulkopuoliseen asiantuntijaan. Soita vielä suosittelijoille.

somea ja muita ilmaisia kanavia. Älä aliarvioi puskaradiota. Varmista, että työntekijäsi, asiakkaasi ja verkostosi tietävät hausta.

7. Tee oikea työtarjous! Kerro tarkasti ja konkreettisesti, mitä työ pitää sisällään. Älä lupaa turhia, äläkä jätä mitään kertomatta.

5. Haastattele rauhassa! Keskity tilanteeseen ja tee siitä mahdollisimman avoin ja aito, miellyttävä.

8. Älä jätä kesken! Kiitä jokaista hakijaa

6. Luota valintaasi! Jos kaipaat tukea päätöksellesi, pyydä kollega tueksesi. Voit myös tavata hakijoita useaan

Kunnat ja Yrittäjät Kohtaavat— tule muKaan!

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Seinäjoki 14.–15.5.2014 Jo 22. kerran järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari on ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Yhdeksi alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa luodaan katse tulevaan ja pohditaan kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä. Suuressa EU-vaalipaneelissa teemana on yrittäjyyden Eurooppa.

Mikko Simolinna

Paula Risikko

Karoliina Siukola

Yrittäjyys luo elinvoimaa

Kuntapalvelut uusiksi

Yrittäjyys kantaa

Esko Aho

Sari Klinga

Varpu Valkeinen

Elinkeinopolitiikan iso kuva ja elinkaari – Kannuksesta globaaleille markkinoille

Faktaa ja fiktiota kunta- ja asuinaluebrändeistä

Palveluseteli antaa valinnanvapauden

Tee komia merkintä kalenteriisi ja ilmoittaudu heti. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja asiantuntijoihin

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto

asiallisesti.

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

Yhteistyössä:


24

TYÖVOIMA

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vesa-matti väärä

Asiamiehen yt-vinkit: 1 Muista laatia

yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain yrityksen henkilöstöja koulutussuunnitelma. Muista myös toteuttaa suunnitelma, käy kehityskeskustelut. 2 Jos yrityksessä

suunnitellaan henkilöstövähennyksiä irtisanomalla, päivitä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma neuvotteluissa. Tämä unohtuu usein. 3 Anna henkilös-

tölle yrityksen tilinpäätöstiedot ja talouskatsaus kahdesti vuodessa. 4 Neuvottele, jos

yritystoimintaan suunnitellaan muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia. PROFIILI NOUSI. Salolainen Marine Alutech löysi positiivisten yt-neuvottelujen avulla hyviä työntekijöitä, kertoo toimitusjohtaja Niko Haro.

Hyvät yt-uutiset säväyttävät Positiivisen viestinnän voima yllätti veneyrittäjän ja ilahduttaa ytasiamiestä. Hannu Hallamaa

J

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

ulkisuustemppuko? Pikemminkin onnekas sattuma, naurahtaa Marine Alutechin toimitusjohtaja Niko Haro. Esimerkiksi maihinnousualuksia puolustusvoimille valmistava salolaisyritys sai tammikuun alussa julkisuutta kertoessaan positiivisista yt-neuvotteluista. – Helsingin Sanomien toimittaja oli tekemässä juttua merenkulkualan tilauskannasta, ja käsite nousi keskustelussa puheeksi. Yrityksen tilauskirjassa on nyt töitä kahdeksi vuodeksi. Vahva tilauskanta edellyttää kuitenkin toiminnan kehittämistä, joten ytneuvotteluja tuotannon kehittämiseksi ehdotti yrityksen uusi operatiivinen johtaja. – Haluamme kehittää yritystoimintaa ja saada henkilöstön osallistettua tehokkaammin. Käytetään nyt tuota nimeä, mutta kyseessä ei ole puolen vuoden rutistus, vaan pysyvä osa toimintaa, Haro kertoo. – Käsitteenä yt-neuvottelut on pysäyttävä ja herättävä. Päätimme ryhtyä tekemään tarvittavia muu-

toksia nyt, että voimme ottaa vastaan mahdollisia huonompia aikoja tehokkaammalla organisaatiolla.

Liian suppeaa. Hyviä yt-uutisia saisi julkisuuteen eksyä nykyistä useammin, toivoo yt-asiamies Helena Lamponen. Yt-lain noudattamista valvova ja lain soveltamisessa opastava Lamponen pahoittelee sitä, että yt-neuvottelut mielletään suppeasti irtisanomiseksi. – Mediassa annetaan hämmästyttävän vähän tilaa yrityksille, joiden menestys pohjautuu henkilöstön ja johdon yhteistoimintaan. Yt-neuvottelu-uutisten negatiivisuus leimaa koko järjestelmää. – Toivoisin, että ne yritykset, joilla yt toimii hyvin, tulisivat laajemmin julkisuuteen ja olisivat sparrausesimerkkeinä, Lamponen sanoo. Julkisuutta pelkäämättä toimi positiivisten yt-neuvottelujen käsitteen syksyllä 2012 lanseerannut Vincit. Tamperelaisyrityksen toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo, että innoittajana oli Helsingin Sanomien yt-kalenteri, jota yritys halusi hyödyntää. – Emme osanneet odottaa, miten paljon aiempaa paremmin asiakkaat, yhteistyökumppanit ja työnhakijat löysivät meidät. Medialla oli onnistumisessamme iso merkitys. Media oli myös sisäisesti tärkeä, koska työporukka tajusi, että asian eteen tehdään tosissaan hommia.

Aidot neuvottelut. Kuitunen kuitenkin korostaa, että kyseessä ei

Päätimme ryhtyä tekemään tarvittavia muutoksia nyt, että voimme ottaa vastaan mahdollisia huonompia aikoja tehokkaammalla organisaatiolla. Niko Haro

ollut mikään mediatemppu, vaan aito yt-neuvottelu, jossa koko firman väen voimalla kehitettiin ictalan vaikean tilanteen koettelemaa liiketoimintaa. Kertyneillä ideoilla yritys sai paikattua tilauskannan aukot. – Ja palkkasimme puolen vuoden aikana yhdeksän työntekijää lisää, kun tavoitteena oli kasvaa kymmenellä. Kilpailijat vähensivät samaan aikaan väkeä. Kuitunen toivoo, että yrittäjät tulisivat nykyistä hanakammin esiin positiivisilla yt-uutisilla. – Minusta nämä ovat hauskoja ja opettavaisia tarinoita, joita tarvitaan perussynkän arkiviestinnän rinnalle. Positiivisten yt-neuvottelujen saamasta julkisuudesta on ollut

Marine Alutechille hyötyä, Haro kertoo. Sidosryhmät näkivät, että yritys kehittää toimintaansa, ja huomasivat muutkin kasvuhakuisen yrityksen aktiivisuuden. – Olemme saaneet tiettyihin positioihin rekrytoitua ihmisiä, joita ei ole hauilla aiemmin löytynyt. Työnantajakuva parani huomattavasti juttujen myötä. Marine Alutech työllistää nyt noin 70 henkeä. Vanha yt-raja, 30 työntekijää, meni rikki vuosia sitten. Haro toteaa, että joskus ajatuksissa oli rajan alapuolella pysyminen. – Elinkelpoisuutemme olisi asetettu kyseenalaiseksi. Meidän pitäisi olla tuplasti nykyistä isompi, että toimituskyky on markkinoiden vaatimalla tasolla.

Asiamies: Yt-laki jäänyt sisäistämättä

>

Yt-asiamies Helena Lamposta huolestuttaa. Jo kahden ja puolen vuoden ajan toimistoon tulevat kyselyt yt-laista ovat keskittyneet henkilökunnan vähentämiseen. Lamponen toivoisi, että kysymyksiä tulisi enemmän henkilöstösuunnitelmista, kouluttamisesta ja tiedottamisesta. – Jää sisäistämättä, että yhteistoiminta on yrityksen näkökulmasta ykkösjuttu, kun haetaan tuottavuutta ja tulosta. Työntekijöiden näkökulmasta se on ykkösjuttu terveyden edistämisen ja työpaikkavarmuuden kannalta. Yt-asiamiehen toimisto perustettiin vuonna 2010. Toimistoon otetaan yhteyttä yli tuhat kertaa vuodessa. Yleensä yt-asiamieheltä kysytään

toimintaan neuvoa, riidaksi edenneitä tapauksista on vain muutama prosentti. Valistajan rooli sopii Lamposelle hyvin: hän tunnistaa pk-yrittäjien yt-vieroksunnan. – Kysymys ei ole siitä, että yrityksen liikkeenjohtovalta siirtyy työntekijöille. Tässä on väärinkäsityksiä yhteistoiminnan tarkoituksista ja sen yrityksille tuomasta hyvästä. Ehkä lakia ei ole tarpeeksi kirkastettu. Lamponen muistuttaa, että työntekijöiden kuulemisen hyödyllisyydestä yrityksille on olemassa tutkimustietoa. Etenkin miehillä huonot vaikutusmahdollisuudet työhön heijastuvat vahvasti terveyteen. – Siinä jäävät tupakka ja ylipainokin taka-alalle.


TYÖVOIMA

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

25

Työlupien ruuhkajonot purkautuneet Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

T

yöluvan odotusaika EU:n ulkopuolelta tulevalle työntekijälle on kutistunut käytännössä muutamaan kuukauteen. Tilanne on sama kaikissa työlupahakemuksia käsittelevissä TEtoimistoissa, eikä paikkakuntaeroja enää ole, sanoo työntekijöiden oleskelulupaasioista vastaava hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. – Kun hakemus otetaan käsittelyyn, TE-toimisto tekee osapäätöksen nopeasti, ellei lisäselvityksiä tarvitse pyytää. Vuoden alussa voimaan tulleen EU:n yhdistelmälupadirektiivin mukaan työlu-

van käsittelyaika ei saa ylittää neljää kuukautta. Myös maahanmuuttoviraston ja poliisin lupakäsittelyn tulee mahtua tähän aikarajaan. Ilman yllätyksiä esimerkiksi hakemusmäärissä, direktiivin enimmäiskäsittelyaika ei siis aiheuta Suomelle ongelmia. Suurin osa Suomeen töihin hakevista EU:n ulkopuolisista työntekijöistä tulee Venäjältä. Seuraavaksi eniten hakijoita tulee Ukrainasta ja Kroatiasta. Sorainen huomauttaa, että muutamat isot maat tulevat kaukana perässä. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa työlupia joutuu odottamaan paljon pitempään. Pahimmillaan työlupia jouduttiin odottamaan vuodenkin verran. Ruuhkan

syövereissä seisoi jossain vaiheessa peräti kahdeksansataa hakemusta. Nyt työntekijä hakee itse itselleen työluvan ja saa päätöksen parissa kuukaudessa. Sorainen kertoo, että ruuhkautuminen ja jonotusaikojen epätasainen jakautuminen johtui edellisen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan työlupa-asiat piti siirtää TE-toimistoilta maahanmuuttoviranomaisille. Nykyhallitus ei vahvistanut muutosta, ja TE-toimistojen työlupayksikköjä päästiin taas kehittämään. Eniten työnhakijoita EU:n ulkopuolelta tulee pääkaupunkiseudulle työnhakuun. Muutkin suuret kaupungit houkuttelevat. Olkiluodon työmaa työllistää niin ikään reippaasti työlupalaisia.

Työpooli rekrytoi yritysten puolesta Hia Sjöblom

PEKKA SIPOLA

hia.sjoblom@yrittajat.fi

Kauppa Luontaistuotekauppa Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 400 000 500 000 €. Vuokratut toimitilat 280 m2. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-10122013-3435

Myydään osuus liiketoiminnasta mikä käsittää henkilösuojausmyyntiin erikoistuneen kaupan Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 75 000 €. SY-16122013-3443

Tekstiiliteollisuuden alihankinta ja maahantuontiyritys Satakunnassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat n. 100 m2. Hintapyyntö 22 000 €.

SY-31122013-3462

Säästöhintamyymälä Etelä-Savossa. Liikevaihto 600 001 - 1 000 000 €. Omat toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 155 000 €. SY-31122013-3461 Parturi-kampaamo hyvillä yhteyksillä, parhaalla sijainnilla, KantaHämeen kaupungista. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat 47 m2 myydään myös samalla.

SY-13012014-3494

Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Omat toimitilat n. 400 m2. Tarjousten mukaan! Valaisimien ja kodin pienkoneiden eirkoisliike Keski-Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

Lastenvaateliike Mikkelissä. Vuokratut toimitilat.

SY-07022014-3574

Myydään osuus/haetaan rahoitusta työkoneiden ja ajoneuvojen maahantuonti-, vähittäis- ja jälleenmyyntiyritykselle Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 275 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-10022014-3575

Kultasepänliikkeitä pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 - 1 300 000 €. Työntekijöitä 8 - 10. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 300 000 € + varasto.

SY-20022014-3610

Palvelut, liikenne YRITYS PALKKAA. On hienoa, kun yksi henkilö hoitaa monen yrityksen puolesta rekrytointia. Palkkauspäätöksen tekee tietenkin yrittäjä, Työpooli-osuuskunnan puheenjohtaja, yrittäjä Kyösti Lakso sanoo.

Perhekotihoitokoti/työpaja pihlajaviita Satakunnassa. Työntekijöitä 2 - 3.Omat toimitilat, 3 taloa n. 100 m2/talo. Vuokrataan/myydään. SY-17012014-3506

kin vaihtelevat. Jäätelötehtaan huippu on kesäaikaan, kun taas makeisia tehdään joulun alla kiivaasti. Vaihtelu on käynnissä myös metallialan yrityksissä. Tilauksista riippuu, missä milloinkin on kiirettä.

Yritys päättää. Homma toimii niin, että pooliin kuuluvien puolesta rekrytoinnin hoitaa osuuskunnan toimitusjohtaja Seppo Kajander. – Yrityksissä tehdään kuitenkin lopulliset palkkauspäätökset ja työsopimukset, Lakso sanoo. Työpoolin rekrytoija tekee perustyön. Hän osaa myös suositella hyviä ja sopivia työntekijöitä mukana oleville yrityksille, vaikkei varsinaista hakua olisi edes päällä. Pienessä poolissa yritysten tarpeet ovat hänelle tuttuja. Työnhakijat voivat hakea avoimia paikkoja poo-

lin nettisivujen kautta. – Iso osa tätä kautta työllistyneistä on päätynyt vakitöihin. Yritykset ovat palkanneet pysyvästi tekijöitä määräaikaisen alun jälkeen. – Kolikon toinen puoli onkin sitten se, että kun tulee taas äkillinen sesonkityöntekijän tarve, ei vanhaa tuttua tekijää olekaan tarjolla. Hän onkin jo päätynyt muualle pysyvästi töihin, Kyösti Lakso naurahtaa. Työpooli soveltuu hyvin, kun hankitaan tekijöitä, joilta ei edellytetä korkeaa pohjakoulutusta tai pitkää perehdytystä. Iso osa poolin kautta työllistyneistä on nuoria, alle 25-vuotiaita. – Kaikki eivät tietenkään pysty vaihtamaan työpaikkaa sesonkien mukaan, vaikka tahtoisivatkin olla töissä. Ongelmia tulee esimerkiksi kulkuyhteyksissä, jos tekijällä ei ole omaa autoa.

Teollisuus Puusepänliike Lahden seudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 1 500 000 €. Omat toimitilat 2 400 m2. SY-02012014-3465

Muoviteollisuuden erikoiskoneita ja linjoja valmistava/markkinoiva yritys etsii osakasta/yrittäjää. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto n. 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-21012014-3517

Pienpuuharvesterin tuote-, valmistus- sekä markkinointioikeudet. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla.

SY-21012014-3519

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 120 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n. 85 m2.

SY-30012014-3553

Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat. Hintapyyntö 1 200 000 €. SY-10022014-3578

Kirjapaino Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-10022014-3579

SY-27012014-3538

SY-30012014-3552

M

uutamat uusmaalaiset yritykset ovat lyöneet rekryhynttyynsä yhteen. Työpooli on yli kymmenen vuoden aikana järjestänyt töitä lähes parilletuhannelle työntekijälle. Iso osa on työllistynyt vakituiseen työsuhteeseen, mutta poolin vahvuus on myös hankkia tekijöitä kausivaihteluihin. – Meillä on pelkästään hyviä kokemuksia. Työpooli hoitaa rekrytoinnin puolestamme, ja yritys voi keskittää resurssinsa tuotantoon. Tämä on selkeästi win-wintilanne, sanoo osuuskunnaksi muutetun Työpoolin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Lakso. Pooli starttasi sipoolaisyritysten aloitteesta. Yhteistä oli sesonkiluonteinen työntekijöiden tarve ja isohkot kausivaihtelut. ESR-rahalla käynnistyneen hankkeen työtä jatkettiin, vaikka rahoitus loppui. Mukana olevat yritykset maksavat jäsenmaksun ja rekrytointikuluja. Lakson yritys EHMP Engineering tarjoaa tulityö- ja turvallisuusvalvontaa muun muassa Nesteen Porvoon jalostamolle. Kun siellä tulee seisokki, iskee EHMP:lle sesonki ja työntekijöiden tarve räjähtää. – Työllistämme runsaat parikymmentä henkeä jatkuvasti. Sesongin aikana työntekijöiden tarve moninkertaistuu. Työpoolissa mukana olevien yritysten kausivaihtelut-

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Rakentaminen Muuraus- ja rappausalan aliurakointiyritys Päijät-Hämeessä. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 41 m2. Hintapyyntö 80 000 €.

SY-31122013-3463

Myydään osuuus korjausrakentamiseen ja talosaneerauksiin erikoistuneesta yrityksestä Pohjois-Pohjanmaalla.

SY-20012014-3513

Kannattava ilmastointialan yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-22012014-3520

Varsinais-Suomen alueella toimiva vakavarainen ja kannattava kevytja raskasöljylaitteiden myynti-, asennus-, huolto- ja korjauspalveluja tarjoava yritys. Liikevaihto 250 000 300 000 €.

SY-28012014-3547

Maanrakennusosakeyhtiö KantaHämeessä. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 600 000 €.

Kauneushoitola-myymälä KeskiUudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1 + yrittäjä. Vuokratut toimitilat 68 m2.

Majoitus, ravintola, elintarvike

SY-04022014-3564

Myydään kaksi palvelupesulaa, toinen Uudellamaalla ja toinen Pirkanmaalla. SY-14022014-3591 Myydään osuus tilitoimistosta (myös vähäistä isännöintitoimintaa) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 425 m2.

SY-14022014-3592

kiinteistötoimisto (erikoistunut toimitilakiinteistö- ja vuokravälitystoimintaan sekä kiinteistökonsultointiin) Helsingissä. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat.

SY-21022014-3612

Yrityspörssin ilmoitusehdot www.yritysporssi.fi

Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2.

SY-07012014-3476

Seitsemänpaikkainen mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Pohjois-Savosta. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

SY-13012014-3497

Kukka- ja hautauspalvelu P. Paavilaisen liiketoiminta Mikkelissä ja Haukivuorella. Vuokratut toimitilat 50 m2 ja 130 m2.

SY-05122013-3430

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Teknisen alan tukkuliike.......1 800 000 Naisten kengät ja laukut .........500 000 Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja ..............650 000 Koneistuskonepaja Keski-Suomessa .......................590 000 Lomakeskus Lapissa ................ 545 000 Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla ...............175 000 Karaokebaari/Pub .....................88 000 Tuottava rautakauppa .............300 000 + varasto Hygienialaitteiden ja -käyttötarvikkeiden maahantuonti ja myynti...................................250 000 Ravintola Lounais-Suomessa ...330 000 Ilmastointialan yritys ..............450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

SY-19122013-3452

Julkisivusaneerausalan yritys Pirkanmaalla. Vuokratut toimitilat 284 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 40 000 €.

SY-17012014-3507

Muut toimialat

Myytäviä kohteitamme: Muotialan verkkokauppa, koko maa .................................. 129 000 Veneliike ja palvelut, Turku ... 100 000 Painoalan erikoisyritys, Lounais-Suomi......................... 170 000 Elintarv. maahantuonti, Etelä-Suomi.............................. 169 000 Moottoripyörätarvikkeiden maahantuonti, Pääkaupunkiseutu .................. 300 000 Kuljetusliike, Pirkanmaa ........ 199 000 Kattojen maalaus ja puhdistus, Lounais-Suomi ..... 180 000 Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi ................... 295 000 Perheleipomo/kahvila, Keski-Suomi ............................. 385 000 Sähköurakointiliike, Etelä-Suomi.............................. 500 000 Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

SY-07022014-3572

Lounaskahvio- ja grillikioski Keski-Suomessa eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Työntekijöitä 6 - 9. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat n. 120 m2.

SY-20122013-3454

Ravintola Lappeenrannassa, Lauritsalan keskustassa. Vuokratut toimitilat 174 m2. Hintapyyntö 20 000 €. SY-31012014-3555

Elintarvikealan tuotantoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 95 000 €. SY-06022014-3570

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.3.2014

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan verkkokauppa. Erikoistavara- ja harrastustoimintaan keskittyneet kiinnostavat eniten. SY-13012014-3493

Vakavarainen satakuntalainen tilitoimisto haluaa ostaa tilitoimiston osakekannan tai liiketoiminnan Satakunnan alueelta. Omat tai vuokratut toimitilat.

SY-20022014-3609

Ostetaan yritys eteläisestä Suomesta. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

SY-20012014-3512

Ostetaan mielellään pk-seudulta kiinteistö- tai muuhun toimialaan liittyvä yritys. Käteismaksulla. Omat tai vuokratut toimitilat. SY-23012014-3525

Ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella, joka löytyy ilmoituksen Lisätietoja-osiosta. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.


26

tYÖVOIMA

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Lyöttäytykää kunnolla yhte Verkostoituminen on elinehto elokuvaalalla, sanoo Time Filmsin toimitusjohtaja Miro Laiho. Samoissa tiloissa työskentelee yhdeksän pienyritystä.

KUVAT: ALEKSI POUTANEN

Maria Ruuska

V

toimitus@yrittajat.fi

astavalmistuneen elokuvantekijän Miro Laihon maailmankuva oli jalo: – Halusin olla koulukavereilleni Robin Hood, joka tulee ja tarjoaa heille työtä. Laiho oli odotellut juuri itse kolme kuukautta freelancerina, että puhelin soisi. Niinpä hän päätti pistää samalla kavereidenkin duuniasiat kuntoon ja perustaa elokuva-alan työntekijöiden välitysagentuurin. Siitä on nyt pian kaksi vuotta. – Time Films ei sitten lähtenytkään käyntiin aivan niin kuin luulin. Laiho tajusi pian, että välityspalveluista ei haluttu maksaa alalla, jolla taitavista tekijöistä on ylitarjontaa ja tuotantobudjetit pieniä. – Ja sitten rupesin myös miettimään, että olisihan se kiva tehdä omiakin tuotantoja. Time Filmsin taival ei ole ollut taloudellisesti helppo elokuvatuotantoyhtiönäkään, mutta muutamassa vuodessa Laihon ympärille on rakentunut luottotekijöiden joukko ja musiikki-, mainos- ja yritysvideoita on syntynyt parikymmentä. Tällä hetkellä Time Filmsiltä saa Laihon lisäksi palkkaa tuottaja Niko Kelkka, äänisuunnittelija ja säveltäjä Pauli Hausmann ja kuvaaja Joni Helminen. Heistä on pian tulossa myös osakkaita.

Hauskaa yhdessä. Time Filmsin Miro Laiho (vas.) ja Niko Kelkka eivät ota yrittäjyyttä haudanvakavasti.

Keikkaa saa Suomessa tuntemalla ihmisiä. Niko Kelkka

Verkosto kuntoon. Laiho ja kumppanit ovat huomanneet, että verkostoituminen on elinehto elokuva-alalla. – Keikkaa saa Suomessa tunte-

malla ihmisiä. Jengi suosittelee tekijöitä toinen toisilleen, Niko Kelkka summaa. Tulokkaana pitää käydä paljon alan riennoissa, ensi-illoissa, festareilla ja jatkoilla, jotta verkostot kasvaisivat. Laihoa ja Kelkkaa ärsyttää, että monet pelkäävät, että tutustumisaloitteen tekevä yrittäjä yrittää aina hyötyä ja siksi moni suhtautuu lähestyjään jo valmiiksi nuivasti. – Suomalaisten pitäisi rohkeammin lyöttäytyä yhteen ja katsoa mitä he voisivat keksiä yhdessä, Laiho sanoo. Laihon ja Kelkan yhteistyö alkoi siitä, kun Kelkka tuli esittelemään Laiholle nettisarjaideaansa. Yh-

teydenotosta on sikiämässä nyt yhtiökumppanuus ja toivottavasti myös yhteistuotanto.

Tuo oma panoksesi. Time Filmsin kolmensadan neliön tiloissa Helsingin Arabiassa työskentelee 11 kulttuurialan ammattilaista ja heillä on yhteensä yhdeksän eri firmaa. Lähes kaikki ovat yksinyrittäjiä, kuten 130 000 muutakin suomalaista. Yksinyrittäjistä noin 90 prosenttia toimii Time Filmsin ja heidän alivuokralaisten lailla verkostomaisesti. Time Filmsin alivuokralainen, animaattori Antti Rossi on tehnyt Laihon tuotantoihin liikkuvaa

grafiikkaa. – Videoiden jälkituotantojen tekijänä en tapaa paljon työni puolesta ihmisiä, joten tykkään siitä, että täällä on elämää. Samassa tilassa olo helpottaa myös työntekoa. Toinen läheinen Time Filmsin alivuokralainen ja yhteistyökumppani on valokuvaaja Henri Ilanen. Stillkuvien lisäksi hän on tehnyt Time Filmsin videotuotantoihin valosuunnittelua. Se on valokuvaajalle uusi aluevaltaus, josta hän on innoissaan. – Verkoston jäsenenä on tärkeää muistaa, että ei vain odota muilta keikkaa, vaan tuo rinkiin myös oman panoksensa, Ilanen sanoo.

Pois turhat epäluulot – molemmilta Korkeasti koulutetut asiantuntijat tulevat, ovatko yrittäjät valmiina? Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

K

asvuhakuisilla pk-yrityksillä on nyt ennennäkemätön mahdollisuus palkata kovan luokan asiantuntijoita, kun suuryritykset ovat joutuneet vähentämään tuhansittain väkeä. Isoissa, kansainvälisissä yrityksissä toimineille on kertynyt korkeatasoista osaamista esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisestä ja myynnistä. Diplomi-insinööri Harri Jyväsjärvi on yksi heistä.

Hänellä on yli 20 vuoden työkokemus johtajana suuryrityksessä. Työvuosista kymmenen kului Saksassa myyntikokonaisuuksia johtaessa ja kehittäessä. – Olen etsinyt töitä sen jälkeen, kun yrityksessä tuli uusia järjestelyjä. Olen keskustellut muutaman pk-yrittäjän kanssa ja yksi keskustelu on johtanut jo aika pitkälle, Jyväsjärvi sanoo. Jyväsjärvi kokee, että hänellä on paljon annettavaa yritykselle myynnistä tai liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisesti. Jyväsjärvi ei ole yksin. Hänen mukaansa korkeasti koulutettuja asiantuntijoita kiinnostaa nimenomaan työpaikka pk-yrityksissä. Mutta miksi pk-yritys? – Se ympäristö on erittäin mielenkiintoinen. Voisin ammentaa jo

ALEKSI POUTANEN

kertynyttä kokemusta. Yli 20 vuoden rupeama suuryrityksessä on aika pitkä.

Monet yrittäjät ovat pidättyväisiä kertomaan yrityksestä tai sen tavoitteista. Harri Jyväsjärvi

Piikki ei ole auki. Jyväsjärvi tietää, että suuryrityksen ja pk-yrityksen välillä ovat isot resurssierot. Se vaatii asennemuutosta. – Pitää olla avoin ja valmis laittamaan kädet saveen. Se on ehdoton edellytys. Esimerkiksi myynnin rakentamista Suomen ulkopuolelle täytyy harkita tarkoin, ettei kulurakenne lähde lapasesta. Asennemuutosta vaaditaan myös yrittäjiltä. Jyväsjärvi on kontaktoinut yrityksiä suorahakukonsulttien kautta sekä omia verkostojaan hyödyntämällä. – Monet yrittäjät ovat pidättyväisiä kertomaan yrityksestä tai

sen tavoitteista, kun tulee minun taustainen henkilö. Yrittäjien on vaikea uskoa, että Nokian tapaisessa ympäristössä toimineet työntekijät haluaisivat tulla töihin pkyritykseen, Jyväsjärvi pohtii. Hänen mukaansa jään murtaminen vaatii avointa mieltä puolin ja toisin sekä keskusteluja. Yksi jäänmurtaja voi olla parhaillaan käynnissä oleva Aaltoyliopiston täydennyskoulutusyksikön Top Leader -koulutusohjelma. Yksi osa koulutusta on tarjota täsmäoppeja yt-prosessin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden työllistymisestä nimenomaan pkyrityksiin. – Onnistunut rekrytointi voi kumuloitua moninkertaisena tuloksena, muistuttaa Aalto Pron projektipäällikkö Anne Kallio.


tYÖVOIma

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

een Time Films • Pääomistaja: Miro Laiho • Tuottaa elokuvatuotantoja ja videoita yrityksille ja yhteisöille • Perustettu: 2012

Teollisuus palkkaa eniten väkeä Pk-yritykset pystyvät tänäkin vuonna ylläpitämään työllisyyttä, selviää helmikuussa julkaistusta Pk-yritysbarometrista. Henkilöstöodotusten saldoluku nousi viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +8. Joka neljäs teollisuusalan yritys aikoo palkata lisää työvoimaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Toisaalta 17 prosenttia

barometriin vastanneista uskoo työvoimatarpeen pienenevän. Palvelualalla joka viides ilmoittaa palkkaavansa uutta työvoimaa. Rakentamisessa lisäväen palkkaamiseen uskoo 17 prosenttia ja kaupassa 16 prosenttia vastaajista. Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus, työn sivukulut ja työvoiman saatavuus.

Kysynnän epävakauden merkitys työllistämisen esteenä on säilynyt korkealla tasolla, mutta ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat hieman hellittäneet vuodessa. Silti työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat koskevat edelleen kaikkia toimialoja. Rakentamisessa, kaupassa ja palveluissa työn sivukulujen merkitys

työllistämisen esteenä on edelleen korkealla tasolla. Teollisuudessa sen sijaan irtisanomisiin liittyvä riski on noussut toiseksi merkittävimmäksi työllistämisen esteeksi. Palveluissa sopivan työvoiman saatavuus muodostaa selkeän esteen työllistämiselle. Peräti 30 prosentilla pk-yrityksistä ei ole tarpeita työllistää.

Jäsenetua Yrittäjille!

Rossicle • Omistaja: Antti Rossi • Tuottaa animaatioita elokuva- ja videotuotantoihin • Perustettu: 2010

Yrityskortilla

-2,7

Halogeeni • Omistaja: Henri Ilanen • Valokuvaa pääasiassa yrityksille käyttökuvaa mainoksiin ja viestinnän tarpeisiin • Perustettu: 2007

snt/l

polttoaineesta*

Mikä koulutusohjelma? • Aalto-yliopiston täydennyskoulutus- yksikön Aalto Pron Top Leader -koulutusohjelma tehostaa korkeasti koulutettujen asian- tuntijoiden työllistymistä pk-yrityksiin. • Koulutusohjelma on tarkoitettu niin yrittä- jille eli työnantajille kuin asiantuntijoille eli työntekijöille. • Ensimmäinen koulutusjakso oli helmikuun alussa, mutta koulutus jatkuu koko kevään. • Mukaan voit ilmoittautua osoitteessa: www. aaltopro.fi/menestyksenavaimet. • Top Leader -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan Ely-keskus.

27

-2,2

Jäsenkortilla

snt/l

polttoaineesta*

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi


28

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

TOMMI ANTTONEN

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Allergiaa. Ruotsalaiskiekkoilija Nicklas Bäckström oli aidon hämmästynyt kärystään. Talonmies Alpo Nyrönen oli nimenomaan vakuuttanut, ettei lääke sisällä kiellettyjä aineita.

6

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Sotshin kisojen loppuhuipennus: ensin sammui Arhinmäki ja sen jälkeen olympiatuli.

Kustannuskuri. Venäjä lupaa, että Sotshin paralympialaiset pystytään hoitamaan jopa alle 50 miljardilla eurolla.

Kehysriihi. Kuukauden kuluttua nähdään taas kuusi ministeriä hymyssä suin tvkameroiden edessä, vaikka kukaan ei tiedä, mitä tuli sovittua.

Puheenjohtajapeliä. Suomalaisten mielenrauha ei järky pienistä, mutta hymyä vääntävä Antti Rinne on jo liikaa.

Terassisota. Helsingin virkamiehet eivät ymmärrä, miksi yrittäjät ovat näreissään kiristyneistä terassisäännöistä. Eikös suomalaiset juo oluensa nykyään Tallinnassa.

kysymystä

Timo Haikarainen: Nettineuvonta ei ole valmentamista

1

4

Uudenvuodenlupauksia tehneet kuntoilijat täyttävät salit tammi-helmikuussa. Miltä personal trainerin kalenteri näyttää sen jälkeen? Sesonkihuiput liikunta-alalla elämänmuutosten suhteen ovat uudenvuoden lupaukset tai kevätkilojen karistukset syyskuussa. Kyselyiden määrä on silloin kovinta, muuten on aika vilkasta itselläni jatkuvasti. Koulutan myös liikunta-alan ihmisiä ja teen asiantuntijatyötä. Valmennus on kuitenkin suurin osa-alue.

Voiko nettivalmennuksella päästä tavoiteltuihin tuloksiin? Onko alalla kattojärjestöä? Voi päästä, netissä toimivilla palveluntarjoajilla on hyviä ratkaisuja. Kokenut valmentaja näkee kropassa olevat epätasapainot ja pääsee korjaamaan liikkeet. Itse en tee etävalmennusta. Kuka tahansa voi toimia personal trainerinä; alalla on omat lapsentautinsa siinä mielessä. Ala ei ole järjestäytynyt.

Mitä eroa on personal trainerilla ja valmentajalla? Niillä ei pitäisi olla mitään eroa. Personal training on henkilökohtaista valmennusta ja teen työni valmennuksena. Paljon kysytään, että lähetätkö kuntosaliohjelman esimerkiksi Ouluun, mutta se ei ole valmentamista. Valmennukseen sisältyy näkemykseni mukaan tapaamisia. Toki voi tehdä etävalmennusta, mutta se on hiukan puutteellinen versio. Filosofiani on, että valmentajan silmä on mukana määrittämässä, mitä ihminen tarvitsee ja mikä on se asia, joka estää häntä kehittymästä.

2

Onko suomalaisten kompastuskivi kuntoja painotavoitteissa ruokavalion repsahtaminen vai liikunnan ylläpitäminen? Laihdutuksessa ruokavalio ratkaisee. Tutkimustiedon perusteella liikunta laihduttaa 2 – 3 kuukaudessa noin 2 – 3 kiloa. Ruokavaliomuutoksella tulos voi olla 9 – 11 kiloa, ja kun yhdistää nämä kaksi, tulos voi olla vielä parempi. Ihmiset tyypillisesti aloittavat kauhealla kuntokuurilla, sitten paino alkaa junnata. Seuraavaksi lisätään liikuntaa, ja yhtäkkiä ollaan yliharjoittelutilassa, jolloin lyödään hanskat tiskiin. Liikunta on hyvä keino edistää terveyttä ja ylläpitää saavutettu painonpudotus.

3

6

Mikä on se tavallisin asiakastyyppi, onko tavoitteena sixpack, bikinikunto, maraton tai laihdutus? Keskivertoasiakkaani on 30 ja risat nainen, joka haluaa kiinteytyä, tiputtaa kiloja 5 – 10 kiloa ja kiinteyttää kroppaansa. Jokainen hakee yleensä sivutuotteena hyvää oloa, jolloin kunnon kohentuminen auttaa jaksamaan arjessa paremmin. Minulla on asiakkaita huippu-urheilijoista ihmisiin, jotka ovat sairaalloisen ylipainoisia.

5

Jaatko lukijoidemme kanssa parhaan kuntoilun aloittamisvinkkisi? Ensinnä liiku maltilla. Jos olet vasta aloittanut liikunnan, niin 3 – 4 viikkokertaa on paljon, 2 – 3 kertaa on vallan hyvä. Toinen vinkkini on se, että lisää arkiaktiivisuutta. Jätä auto pidemmälle, lisää hyötyliikuntaa ja kävele portaita. Tällä määrällä liikunta tuo jo hyvin terveysvaikutuksia, jos tavoitteena on pudottaa painoa, kannattaa rempata samalla ruokavaliota.

Ihmiset tyypillisesti aloittavat kovalla kuntokuurilla, sitten paino alkaa junnata. Seuraavaksi lisätään liikuntaa ja yhtäkkiä ollaan yliharjoittelutilassa.

Kuka: Timo Haikarainen

Perhe: Olen poikamies. Aiemmat työt: Olen toiminut erilaisissa tehtävissä isäni yrityksessä nuorukaisena, sen jälkeen muun muassa asiakaspalvelu- ja metsätöissä. 12 vuotta toiminut liikunta-alalla. Motto: Pyri jatkuvaan kehitykseen.


29

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

12

Mitä ihmettä? Meillä on ennätyksiä hallussamme.

Suomessa on EU:n korkein olutvero. Lisäksi asumme oluen jyrkimmällä rajalla. Suomen olutvero on viisinkertainen Viroon verrattuna.

Supervalmentaja PreGamessa INNOSTAJA. Supercellin Ilkka Paananen sparraa messuvieraita.

Ohjelmassa asiantuntijaseminaareja omistajanvaihdoksista, yritystoiminnan laajentamisesta kansainvälisille markkinoille, sähköisistä ratkaisuista, liiketoiminnan kehittämisestä jne. Laaja messuosasto antaa puitteet tapahtumalle, jossa yritykset voivat löytää uusia asiakkaita, ylläpitää vanhoja asiakassuhteita ja luoda tärkeitä verkostoja. Päivän kruunaa TPS – Pelicansjääkiekko-ottelu. Ilmoittautuminen 5.3. mennessä.

Tilastokeskus

Sulkupeltejä Lappi palkitsi kaikkiin maanosiin tuplasti

Baanalla Turussa pyöräytetään jo kuudennen kerran PreGame-tapahtuma. Se on sopiva miksaus asiaa, viihdettä, tietoa ja mahtavia mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Järjestäjät lupaavat paljon hyödyllistä asiaa ja monipuolisia kontakteja. Puhujina urheilun, yrittämisen ja pelien maailman supervalmentajia. Juhani ”Tami” Tamminen valmentaa messuvieraita omassa osuudessaan. Innostusta valamassa on myös Supercellin Ilkka Paananen. Kannattaa tulla kuulemaan!

miljoonaa reissua jäi taakse syyskaudella. Mukaan on laskettu myös kotimaan lomamatkat.

Mikä: PreGame-yritysmessut Milloin: Tiistaina 11. maaliskuuta klo 14 alkaen Missä: HK-Areenalla Turussa, Artukaistentie 8 Lisätietoa: www.pregame.fi

Vienti on valttia Muuramella toimivalle Sammet Dampers Oy:lle. Teollisuuden sulku- ja savupeltejä lähtee yli kuuteenkymmeneen maahan, ja niitä on käytössä kaikissa maanosissa. Perhetaustainen kansainvälisillä markkinoilla tehokkaasti toimiva yritys on perustettu 1993. Yritys työllistää suoraan 12 henkeä, mutta alihankkijoiden ja kumppaneiden kautta satoja muita. – Olemme olleet verkostoitumisen edelläkävijöitä jo kauan ennen kuin sana oli edes otettu aktiivikäyttöön, myhäilee yrityksen perustaja Pertti Sammasmaa. Sammet Dampers palkittiin tammikuussa Keski-Suomen maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.

Lapin Yrittäjät palkitsi kaksi vuoden yrittäjää. Palkinnon saivat keminmaalainen Polar Metalli Oy sekä sallalainen Virkkulan Autopalvelu Oy/Sallatunturin Tuvat. Polar Metalli on perheyhtiö ja Pohjoismaiden johtava savupeltien ja pihagrillien valmistaja, jonka tuhansien neliöiden tuotantolaitos on Keminmaalla. Yritys perustettiin kolmekymmentä vuotta sitten. Tuotannossa on myös ruostumattomasta teräksestä valmistettavia design-tuotteita. Grilleistä suurin osa menee vientiin. Toinen palkinnon saaja on matkailualan monialayritys. Tarjolla on muun muassa majoitusta, ravintolaa ja moottorikelkkasafareita. Palkinnot jaettiin tammikuussa Lapin Yrittäjien maakuntajuhlassa.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Pohjanmaa Turvallisempaa liikennöintiä

Tieturva 2 -koulutus 6. – 7.3. Jalasjärvellä AKK:n tiloissa. Kurssille pääsyn edellytys on voimassa oleva Tieturva 1 -pätevyys. Kurssin hinta 240 euroa. Lisätietoja koulutussihteeri Ulla Helin 044 735 5459.

Seminaarilla kasvuun

GrowUp-kasvuseminaari 27.3. Seinäjoen Framilla. Rahoitusmallit ja hyvä yrityskulttuuri erityisaiheina pk-yritysten seminaarissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.epy.fi/kasvuseminaari ja tommi.ylimaki@yrittajat.fi.

nottuu hyvinvointialaan. Kouluttajana muun muassa työelämäasiantuntija Muru Linjala. Lisätietoja koordinaattori suvi.salminen@jamk.fi, 050 372 2678.

Pirkanmaa Henkilöstöpakki kuntoon

HR-työkalupakki 4.3. klo 16 – 19. H. Liljeroosin tiloissa Laukontori 1 A, kokoustila Villa Vintti 1 Tampereen Kehräsaaressa. Pirkanmaan Yrittäjille 70 eurolla, muille 90 eurolla.

Hyviä kuvia verkkoon

Etelä-Savo

Verkkokaupan ja kotisivujen tuotteiden valokuvauskurssi 8.– 9.3. klo 10 – 16 Tampereen Kehräsaaressa, Laukontori 1, kokoustila Villa Vintissä. 15 ensin ehtinyttä mahtuu mukaan. Kamera mukaan!

Messuille Pietariin

Verkkoon vauhtia

Technical Fair -messut Pietarissa 12.3. – 14.3. Lähde tapaamaan venäläisiä ja kansainvälisiä kollegoja sekä katsomaan, missä alalla mennään. Osallistuminen maksaa noin 500 euroa henkeä kohti (viisumi, majoitus, matkat ja matkaopas). Lisätietoja karoliina.tanskanen @miktech.fi, 044 7678482.

Häme Stubb evästää

Kasva ja kansainvälisty -vientiseminaari 31.3. klo 12 – 16 Hämeenlinnan Verkatehtaan Kehräämössä. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on mukana evästämässä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot www. lyyti.fi/reg/kasvajakansainvalisty2014.

Keski-Pohjanmaa Kalasaalista hakemaan

Yrittäjien pilkkikisat 5.4. Lestijärven jäällä. Lisätietoja Jorma Tuikka 040 506 0340 tai lestipuu@lestijarvi.fi.

Keski-Suomi Taloutta aamutuimaan

Talenomin maksuttomat talousaamut jatkuvat 13.3. klo 9.30 – 11 osoitteessa Vapaaherrantie 2. Nyt pureudutaan tilinpäätösten kriittiseen tulkintaan. Ilmoittautumiset lea.sinivaara@talenom.fi, 0207 525 410. Seuraava talousaamu 10.4.

Etsitään uraosumia

UraOsumia 13.3. klo 13 – 16 Ravintola Shakerissa Jyväskylässä. Tapahtuma pai-

Päijät-Häme

Uusimaa

Lunchille!

Nuorten yrittäjien lounastreffit joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 11.30 – 12.30. Treffeille on vapaa pääsy, lounas omakustanteinen. Katso netistä, mikä ravintola on vuorossa 12.3. ja 9.4.

Maaseudun kanssa

Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä -hankkeen tilaisuus 11.3. klo 16.30 – 21 Hollolan Hirvessä, Asikkalantie 37, Hollola. Tom Pöysti kysyy, saako töissä viihtyä. Lisätietoja katja. paananen@proagria.fi, 0400 898 663 tai satu.nokkonen@proagria.fi, 040  574 9337. Luvassa myös mielenkiintoisia retkiä maaseudun elintarvikeyrityksiin koti- ja ulkomailla.  

Kansainvälisen verkkoliiketoiminnan kehittämisseminaari 27.3. klo 14 – 19.45 Tampereen Komediateatterissa Lapintie 3a. Tilaisuuden juontaa Oskari Palomäki. Koulutuksen hinta 40 euroa.

Kummit opettavat

Talouskoulutusta 13.3. klo 13.30 – 16.00 Pirkanmaan ELY-keskuksessa Pellavatehtaankatu 25 Tampereella. Kerrotaan kummitoiminnasta, yrityskummeista keskustelukumppaneina, kummiverkostosta ja pk-yrityksen taloudesta. Maksuttomassa tilaisuudessa on hyvä verkottua.

Pohjois-Karjala Kesätöitä jaossa

Yrittäjyys- ja kesäpestuutapahtuma Kontiolahdella 19.3. kirkonkylän liikuntahallilla. Ysiluokkalaiset opoineen keräävät vinkkejä kesätyö- ja opiskelupaikoista ja oman yrityksen perustamisesta. Järjestäjä Kontiolahden Yrittäjät.

Pohjois-Pohjanmaa Kärppäkoutsausta

YrittäjäForum Kärppäklubilla 14.3. klo 8 – 9.30. Kärppäkoutsi Marjamäki ja pelaaja Aaltonen Forum 24 päätoimittaja Martti Turusen haastateltavana. Ilmoittautumiset heidi.haapalainen@nordea.fi.

Talvinen tapahtumapäivä 4.3. klo 15 – 19 Vetokannaksen maauimalan alueella Vantaalla, Vantaanlaaksontie 3. Ulkopelejä, kuumaa mehua ja makkaraa.

Naisten juhlaa

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Ihana iltapäivä ammattikorkeakoulu Metropoliassa Helsingissä, Bulevardi 31. Tanssia, hyvinvointia, kuohuvaa, hierontaa ja muita herkkuja. Sisäänpääsy 30 €/2 hlöä. Tuotto Naisten Pankille.

Messuten Espoossa

Minimessut 12.3. klo 15 – 19 Espoossa Innopolissa. Yrittäjät ja yhteistyökumppanit verkottuvat ja esittelevät tuotteitaan ja palvelujaan. Pöytäpaikka 80 euroa. Varaukset espoon.yrittajat@ espoonyrittajat.fi, 010 422 1400.

Messuja muualla

Markkinointia paremmaksi

Yrittäjän Markkinointikoulu 11.3. klo 16 – 19 Pirkanmaan ELY-keskuksessa, Pellavatehtaankatu 25 Tampereella. Kouluttamassa Jari Moisio Avantium Partnerista. Kurssin hinta 70 euroa. Lisätietoja kaj.heinio@ensimetri.fi ja anu. lehtola@ensimetri.fi.

(Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseutu) Talviriehaamaan!

Satakunta Mahtavat keilakisat Eurassa

XXIII Yrittäjien keilailun SM-kilpailut 24.3. – 4.5. Euran keilahallissa. Voittajia haetaan henkilökohtaisessa, pari- ja joukkuesarjoissa. Loppukilpailu pidetään 4.5. Kilpailun johtaja sirjo.pohjonen@ pp.inet.fi, 0500 590 066. Tiedustelut ja varaukset Euran Keilahalli 044 350 1081.

Savo After wörks

Nuorten yrittäjien epämuodollinen kohtaaminen Ravintola Introssa 28.2. klo 16.30 alkaen. Tilaisuus on täysin Up to You, eikä tarvitse ilmoittautua. Tehdään tästä uusi tapa. Joka kuukauden viimeinen perjantai Introssa töitten jälkeen! Jee. Seuraavat tapaamiset ovat 28.3. ja 25.4. Lisätietoja mia.hakulinen@ yrittajat.fi.

Yrittäjyys auki

Up to You -päivä 8.4. klo 10 – 16 Viihdekeskus IsoCeessa, Ajurinkatu 16 Kuopiossa. Stagelle nousee valovoimaisia puhujia, jotka avaavat yrittäjyyttä. Tapahtumassa palkitaan myös PohjoisSavon alueen vuoden Nuori Yrittäjä. Lisätietoja www.uptoyou.fi

Messuosaamista yrittäjille 5.3. klo 17 – 20 Hotelli Sea Frontissa Tammisaaressa. Askolassa järjestetään messut 12.4. Lisätietoja anne.kanerva@uudenmaanyrittajat.fi, 010 231 3054.

Brändäys kuntoon

Tietoisku omasta tuotemerkistä ja sen brändäyksestä 12.3. klo 16.30 – 20 Naisyrittäjyyskeskuksessa Kaisaniemenkatu 2 B Helsingissä. Anne Linnonmaa ohjaa oman tuotteen tai malliston brändäykseen. Lisätietoja tai ilmoittautuminen 7.3. mennessä, 040 839 2060.

Myyntiin tehoa

Esiintymistaidolla tehoa myyntiin 13.3. klo 17 – 20, Metropolia Ammattikorkeakoululla Vantaalla. Nyt harjoitellaan hyvän myyntipuheen tekemistä. Valmentajana on Minna Kaihovirta-Rapo. Lisätietoja elina.taponen@metropolia.fi, 040 759 8756.

Yrittäjä myy

Yrittäjä myyjänä 18.3. klo 17.30 – 21 Porvoon Campuksessa Taidetehtaankatu 1. Timo Rope tsemppaa yrittäjiä jokaisen yrityksen menestyksen perustaan; hyvään myymiseen. Vetäjänä Timo Rope. Toinen samanlainen tilaisuus 16.4. klo 17.30 – 21. Hyvinkäällä. anne.kanerva@ uudenmaanyrittajat.fi, 010 231 3054.

Voimaa yrittämiseen

Oma yritys -tapahtuma 18.– 19.3. Helsingin Wanhassa Satamassa. Eläköön ideasi -messutapahtumassa kohtaavat yrittäjät, yrittäjyyttä suunnittelevat ja yrittäjyyttä tukevat tahot. Lisätietoja anna.simolin@helsinginyrittajat.fi.

Hyvää vointia oppimaan

Yrittäjän hyvinvointikoulutus 19.3. Helsingin Yrittäjien ja Suomen Mielenterveysseuran järjestämänä. Koulutus tapahtuu neljänä peräkkäisenä keskiviikkona alkaen 19.3. Mukaan mahtuu 15 yrittäjää! Lisätietoja anna.simolin@ helsinginyrittajat.fi.

Tähtäin Yrittäjäkympissä

Juoksukoulujen startti 20.3. klo 18. Tähtäimenä on ensimmäinen Yrittäjäkymppi, joka juostaan Helsingissä syyskuussa. Valmennuksesta vastaavat Runners´ High:n osaajat. Harjoitusjuoksut Eläintarhassa. Koulu maksaa 90 euroa ja henkilökohtainen juoksutreeniohjelma 150 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset valmennus@runhigh.fi tai 044 205 0310.

VarsinaisSuomi

Nuorilla vauhti päällä

Yrittäjänuorten lounasatreffit joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 12. Maaliskuun päivä on 7.3. Tsekkaa paikka facebookista!

Seilaten turvallisuutta

Turvallisuusseminaari 16.3. klo 8.15 – 19.15 piknik-risteilynä Siljalla Turusta. Reissu maksaa Turun Yrittäjille 29 euroa (muille 45) ja sisältää ohjelman, lounaan ja loistavan verkostoitumistilanteen. Turvallisuusalaa käsitellään useista näkökulmista. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä www.lyyti.fi/reg/ Turvallisuusristeily 2859.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.


PARHAAT PALVELUT

30

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

###*Q12/*Y • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi

YRITYSPALVELUT

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn! Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

Sinun paikallinen tilitoimistosi

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUUN

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

KirjanOstopito reskontra Laskutus

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


31

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Uppsägningsskydd är inget problem i de kommuner där man under skyddstiden bedriver en bra och aktiv arbetsgivarpolitik.

JHL:s ordförande Jarkko Eloranta

Goda nyheter om samarbetsförhandlingar överraskar

Kraften i positiv kommunikation överraskade båtföretagaren och glädjer samarbetsombudsmannen. Hannu Hallamaa

E

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

tt PR-trick? Snarare ett lyckligt sammanträffande, skrattar Marine Alutechs VD Niko Haro. Det Salobaserade företaget som bygger bland annat landstigningsfartyg för försvarsmakten fick publicitet i början av januari när det berättade om positiva samarbetsförhandlingar. – En reporter från Helsingin Sanomat var här för att skriva en artikel om orderläget inom sjöfartsindustrin och begreppet kom upp under diskussionerna. I företagets orderbok finns

vesa-matti väärä

det nu arbeten för två år. En stark orderstock förutsätter ändå att man utvecklar verksamheten, varför företagets nya operativa chef föreslog samarbetsförhandlingar. – Vi vill utveckla affärsverksamheten och engagera personalen effektivare. Vi kan väl använda den termen, men det är inte fråga om en sex månaders spurt utan en bestående del av verksamheten. – Som ett begrepp manar samarbetsförhandlingar till eftertanke och reflexion. Vi beslutade att göra behövliga ändringar nu så att vi kan möta eventuella sämre tider med en effektivare organisation. Man skulle gärna se goda samarbetsnyheter oftare i offentligheten, säger samarbetsombudsmannen Helena Lamponen. Lamponen, som övervakar efterlevnaden av samarbetslagen och ger råd om dess tillämpning beklagar att samarbetsförhandlingar uppfattas snävt som uppsägning. – I media ger man förvå-

Vi vill utveckla affärsverksamheten och engagera personalen effektivare. Niko Haro nansvärt lite utrymme åt företag vars framgång baserar sig på samarbetet mellan personalen och ledningen. Negativiteten i nyheterna om samarbetsförhandlingar präglar hela systemet. – Jag skulle önska att de företag i vilka samarbetet fungerar bra oftare skulle komma till offentligheten som uppmuntrande exempel, säger Lamponen. Vincit, som lanserade begreppet positiva samarbetsförhandlingar hösten 2012, var inte rädd för offentligheten. Tammerforsföretagets VD Mikko Kuitunen berättar att de var inspirerade av

PARHAAT PALVELUT

PROFILEN HÖJDES. Genom positiva samarbetsavtal hittade Salobaserade Marine Alutech bra arbetstagare, berättar VD Niko Haro.

TILITOIMISTOT

YRITYSSOVELLUKSET Liiketoiminnan kannalta ratkaisevaa on olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lemonsoftin avulla pystymme entistä paremmin takaamaan jälleenmyyjille tuotteidemme ajantasaiset toimitukset.

Vi betjänar Er även på svenska!

Minna Puhakka, OpaMuurikka Oy Mikkeli

Lue lisää, miten OpaMuurikka kokosi Lemonsoftin avulla kaikki toiminnot yhteen järjestelmään. www.lemonsoft.fi

Myös perintäpalvelut 010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I HELSINKI I JOENSUU I VAASA

www.c-management.fi 075 00 00260 info@c-management.fi

Helsingin Sanomats samarbetskalender som de ville utnyttja. – Vi hade inte kunnat föreställa oss hur mycket bättre kunder, samarbetspartner och arbetssökande hittade oss. Kuitunen betonar ändå att det inte är frågan om ett mediatrick utan genuina samarbetsförhandlingar där alla medarbetare tillsammans utvecklade affärsverksamheten som drabbats av den svåra situationen i ictbranschen. Med de nya idéer som kommit fram kunde företaget lappa luckorna i orderstocken. – Under sex månader anställde vi nio nya medarbetare när målet var att växa med tio. Samtidigt minskade konkurrenterna sin personal. Kuitunen önskar att företagare mera ivrigt skulle komma fram med positiva samarbetsnyheter. – Jag tycker att dessa är roliga och upplysande historier som man behöver vid sidan om den normaldystra vardagskommunikationen.

De långa arbetstillståndsköerna har löst upp sig Väntetiden för en arbetare som kommer från utanför EU har i praktiken krympt till ett par månader. Situationen är den samma på alla arbets- och näringsbyråer och det finns inte längre skillnader mellan olika orter, säger regeringsrådet Olli Sorainen från arbets- och näringsministeriet som ansvarar för arbetarnas uppehållstillståndsärenden. Enligt EU:s direktiv om kombinationstillstånd som trädde i kraft i början av året får behandlingen av ett arbetstillstånd inte ta längre än fyra månader. Som värst måste man tidigare vänta på ett arbetstillstånd i ett år. I ett skede fanns det upp till åtta hundra anhopade ansökningar. Nu ansöker arbetaren själv om arbetstillstånd och får beslutet inom ett par månader.


32

02/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjäsanomat 2/ 2014