Page 1

8

VEROTUS MUUTTUU Maksuperusteinen alv tulee voimaan vuoden 2017 alusta ja sanktiot lievenevät.

8

L I S Ä Ä S Y: n L A K I N E U VO N TA A Yrittäjät saavat kohta lakineuvontaa klo 20 saakka ja avuksi asiakirjapankin.

27

S LUS H T U L E E , O L E T K O VA L M I S Supersuosittu tapahtuma kerää yhteen startupit, maailmankuulut esiintyjät ja rahoittajat.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Yrittäjäkuntien TOP 20 Mikä ihmeen cleantechyritys? Otimme selvää, miten pkyritykset pärjäävät cleantechmarkkinoilla kotimaassa ja kansainvälisesti.

Yrittäjät ovat vahvoja pienten kuntien valtuustoissa, suurissa kaupungeissa he ovat enemmän marginaalissa. Katso TOP 20 ja FLOP 20. Sivut 4–7

Sivut 16–17

Tanssien yrittäjäksi Tanssi oli ensin Merja Satulehdon harrastus. Nyt hänen tanssiyrityksensä työllistää jo 25 opettajaa. Muutto uusiin isoihin tiloihin kannatti.

24–26

09 2016 yrittajat.fi


www.volkswagen-hyotyautot.fi

mpi in pureva k a t s a k k Pa jopa etusi nyt

Edessä hyvä työpäivä.

4 350 €

Volkswagen Transporter 4MOTION -neliveto. Räntää, loskaa, kinoksia, lumisadetta ja haastavia olosuhteita. Volkswagen Transporter 4MOTION on todellinen talvikelien asiantuntija. Volkswagen Transporter 4MOTION -kampanjamalleissa nyt kattava varustepaketti ja hyvä asiakasetu. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi.

Volkswagen Transporter 4MOTION -kampanjamallit: Transporter 4MOTION 2,0 TDI (110 kW) alk. 46 679 €. Hinta CO2-päästöllä 176 g/km. Transporter 4MOTION 2,0 TDI (110 kW) DSG alk. 48 706 €. Hinta CO2-päästöllä 170 g/km. Transporter 4MOTION 2,0 TDI (150 kW) DSG alk. 53 093 €. Hinta CO2-päästöllä 175 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus 6,5-6,7 l/100km, CO2-päästöt 170-176 g/km. Suositusvähittäishinnasto 3.10.2016, sisältää toimituskulut 600 €.


3

Yrittäjäsanomat

09/16 marraskuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Startup kaveriksi

Lupaava talvi

Suomalaisista pk-yrityksistä 20 prosenttia on jo tehnyt yhteistyötä startupien kanssa. Esimerkiksi työtilojen ja -välineiden jakaminen on yleistä. http://bit.ly/startupyhteistyo

Matkailun osalta käynnistyvä talvikausi vaikuttaa lupaavalta. Suomen talvi kiinnostaa erityisesti venäläisja brittimatkailijoita. http://bit.ly/matkailutalvi

jussi ratilainen

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5

Oletko turvassa?

lu e tu im m at

Digitaalisuus on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös uhkia. Suurin vaara yrittäjille ovat verkossa liikkuvat kyberrikolliset. Huijauslaskut ja kiristyshaittaohjelmat ovat joitain esimerkkejä heidän toimistaan. Ajan tasalla oleva tietoturva auttaa suojautumaan verkon vaaroilta. Sivu 12

Huijattu yrittäjä

Huijari mykisti yrityksen puhelimet ja marssi pankkiin. http://bit.ly/huijattuyrittaja

Taito kuunnella asiakasta

Uusin huijaus

Suomen Luottovalvonta Oy lähetti trattakirjeitä, joissa uhattiin maksuhäiriömerkinnällä. http://bit.ly/rikosilmoitus

SY:n varapuheenjohtaja ja Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö antaa suomalaisyrittäjien asiakaspalvelulle kouluarvosanaksi 7-. Asiakkaiden kuuntelu ja heidän palvelemisensa ei ole sama asia, Männistö arvioi. Jos asiakasta ei kuuntele ja toteuta hänen toiveitaan, bisnes voi kärsiä. Sivu 18

Rikosilmoitus

Suomen Yrittäjät teki Suomen Luottovalvonta Oy:stä rikosilmoituksen. http://bit.ly/rikosilmoitus

30.11.–1.12 .2016

vinkit

Yrittäjät Slushissa Suomen Yrittäjät suuntaa kuun lopussa Norjan kruununprinssi Haakonin tavoin startup-tapahtuma Slushiin. Esittelyssä SY:n osastolla on muun muassa uusi Talenttiverkosto-rekrytointipalvelu. Tule verkostoitumaan ja tutustumaan palveluun! Slushin tunnelmaan pääset myös seuraamalla kiinnostavia uutisia suoraan tapahtumapaikalta osoitteesta yrittajat.fi. http://www.slush.org/

Ari Pöntinen, @AriPntinen Euroopan lupaavimmat #startup’it ovat ponnistaneet ylöspäin #Slush’in kautta. @SlushHQ

Yrittäjävähennys

SY:n tuore hallitus linjasi, että yrittäjävähennys on tasavertaisuuskysymys. http://bit.ly/toveripopulismi

JAKAMO, @thejakamo

We made it to #Slush 100 Pitching Competition! #jakamo #slush100 #slush16 #pitch #pitching #start #startup #helsinki #finland @SlushHQ

Veroilmoitus

Uusi korjausmenettely sallii taloudellisesti vähäisten virheiden korjaamisen 45 päivää ilman sanktioita. http://bit.ly/veroilmoitus

Vaihtoehto yksin puurtamiselle maiju pohjanheimo

lue l i sää

Yrittäjä -l ehd estä !

Yhteisölliset toimitilat tarjoavat yksinyrittäjän arkeen vaihtelua. Ne ovat kohtaamispaikka, jossa voi tavata kollegoita ja tehdä töitä. Esimerkiksi Helsingin ja Muuramen Yrittäjät ovat hankkineet toimitilat, joihin yrittäjät voivat saapua tekemään töitänsä ja osallistumaan tapahtumiin. Sivu 20

Kaksi kertaa maailman ympäri

Polkupyörälähetti-yrittäjä Paavo Järvenpää polkee yksivaihteisella SURLY Steamroller -katuratapyörällä vuosittain noin 11 000 kilometriä. Hänen pisin työpäivässä polkemansa matka on ollut noin 110 kilometriä. Pyörällä hän on kuljettanut esimerkiksi peruukkeja ja tekohampaita. Sivu 29

Erämaakohteen erikoinen voitonjako

to imi tu s

Pohjois-Pohjanmaan perukoilla sijaitseva laskettelukeskus Pikku-Syöte Oy on lajissaan harvinaisuus. Se sijoittaa toiminnastaan tulevan voiton kokonaan nuorisotyöhön. Pikku-Syöte kuuluukin niin kutsuttujen yhteiskunnallisten yritysten harvalukuiseen joukkoon.

mikael pentikäinen vt. päätoimittaja 040 504 1944

jari lammassaari

vt. tuottaja 050 569 7010

silja eisto

toimittaja 050 563 5732

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

NÄIN YRITTÄJÄT OVAT VALLANKAHVASSA

Yrittäjät hallitsevat pienissä kunnissa

Yrittäjävaltaisten valtuustojen listalla juhlivat Suomessa pienehköt kunnat. Menestykselle on vaikea löytää yhteistä tekijää. Karkeasti arvioituna yrittäjäedustuksella on taipumusta pysyä matalana maatalousvaltaisissa kunnissa, korkean työttömyyden alueilla sekä perinteisesti raskaan teollisuuden kaupungeissa. Kahdeksassa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista liikkeenharjoittajia on vähemmän kuin kuudennes valtuutetuista.

Pienet kepittävät isommat! Elinkeinoelämän edustus Suomen kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa on vahvaa Alavudelta Utsjoelle, mutta suurimmissa kaupungeissa yrittäjäpäättäjät ovat enemmän marginaalissa. Yrittäjäedustuksella on merkitystä, luottamushenkilöt toteavat. teksti juhani ojalehto grafiikka maarit kattilakoski kuva tommi anttonen

kanssa. – Kuntasektorilla puhutaan mielellään säästöistä, mutta yrittäjät näkevät asiat sen kautta, että mihin rahat riittävät. Yrittäjillä on myös luovuutta nähdä asioita toisin ja tuoda työelämän ratkaisuja kuntarakenteeseen. Kokkonen pitää näkyvimpinä yrittäjyyttä edistävinä päätöksinä elinkeinokehityksen siirtämistä kehitysyhtiön hoitoon, sadan omakotitalon rakentamiseen johtanutta asuntonäyttelyä sekä päätöstä valokuituyhteyksien rakentamisesta.

Vaikka yrittäjyys yhdistää, aina yrittäjät eivät puhu keskenään samaa kieltä. Näin toteaa matkailupalveluja tarjoa-

gallup X 3

Miten kuntasi elinkeinoelämä pärjää vähäisillä yrittäjäpäättäjillä? Sami Konsti, Hollolan Yrittäjien puheenjohtaja. Yrittäjiä valtuustossa 13 prosenttia, avainpaikkoja kolme. Meillä on hyvä tilanne. Yrittäjillä on edustus Hollolan elinkeino- ja työllisyystoimikunnassa. Näin tiedämme päätettävistä asioista ja meitä kuullaan. Tulokset näkyvät kaavoitetuissa yritysalueissa, jotka suunnitellaan toimiviksi. Kilpailutuksissa otetaan paikalliset yritykset paremmin huomioon. Teemu Aitto-oja, Pyhännän kunnanhallituksen jäsen. Yrittäjiä valtuustossa 13 prosenttia. Päättäjien kiinnostus yritystoimintaan on ollut merkittävää. Valtuustossa ei ole tarvinnut olla yrittäjiä. Kiinnostusta elinkeinoelämään löytyy varmaan kaikista kunnista, mutta se ei aina tule päätöksenteossa näkyväksi. Pyhäntä on Suomen teollisin kunta ja sen työpaikkaomavaraisuus 120 prosenttia. Konsta Repo, Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtaja. Yrittäjiä valtuustossa 20 prosenttia, ei avainpaikkoja. Kaavoituksessa on kuunneltu yrittäjien toiveita erittäin hyvin. Joulupukin pajakylän ja Lampelan teollisuusalueen kaavamuutokset ovat edenneet nopealla tahdilla. Ilmapiiri Rovaniemellä on hyvä. Ensi kuntavaaleihin on tulossa enemmän yrittäjätaustaisia ehdokkaita kuin viime kaudella.

Petäjävesi

66 %

Vesilahti

56 %

Joutsa

56 %

Pertunmaa

53 %

Punkalaidun

52 %

Urjala

52 %

Orivesi

49 %

Somero

49 %

Pälkäne

48 %

Siuntio

48 %

Pukkila

48 %

Utsjoki

47 %

Katso oman kuntasi tilanne http://www2.yrittajat.fi /fi-FI/kunnallisvaalit 2012/

IS O K

TA

I

Näkemyserojakin voi olla

YRITTÄJÄVALTuuTeTTuJeN OSuuS KOKO VALTuuSTOSTA, PROSeNTTIA

ER

K

eski-Suomen Petäjävedellä toimii varsinainen yrittäjävaltuusto. Kunnanvaltuutetuista 66 prosenttia saa elantonsa oman liiketoiminnan pyörittämisestä. Lisäksi kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajuudet sekä kaksi kappaletta varapuheenjohtajuuksia on yrittäjien hoidettavana. Petäjävedellä yrittäjillä onkin Suomen vahvin ote kunnallisesta päätöksenteosta. Hallituksen puheenjohtajan, ICT-alan yrittäjän Tapio Kokkosen mukaan yrittäjävaltuutettujen osuus nousee yli 70 prosentin, sillä yksi valtuutetuista on käynnistänyt liiketoiminnan valtuustokauden aikana. Kokkosen mielestä yrittäjistä on kunnalle se etu, että he osaavat elää talousasioiden

Pyhäntä on Suomen teollisin kunta, mutta valtuustossa on yrittäjiä vain 2 / 15.


5

Yrittäjäsanomat

TOP20

FLOP20 yrittäjien osuus, prosenttia

KuNNAT, JOISSA YRITTÄJILLÄ ON eduSTuS AVAINPAIKOILLA (=hallituksen ja valtuuston puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet) yrittäjien osuus, prosenttia

Petäjävesi

66 %

Lempäälä

30 %

Hattula

29 %

Parkano

44 %

Alavus

31%

Nurmes

31 %

Punkalaidun

52 %

Pälkäne

48 %

Ruovesi

37 %

Halsua

29 %

Utsjoki

47 %

Hollola

16 %

Huittinen

26 %

Ikaalinen

37 %

Janakkala

33 %

Pertunmaa

53 %

Hankasalmi

22 %

Sastamala

39 %

Kauhajoki

34 %

Urjala

52 %

Hallituksen puheenjohtaja

avainpaikat

Pietarsaari

5%

Kemi

7%

Turku

9%

Varkaus

9%

Kankaanpää

11 %

Kuopio

12 %

Tampere

13 %

Hyvinkää

13 %

Orimattila

14 %

Ylivieska

14 %

Helsinki

15 %

Kannus

15 %

Raahe

16 %

Espoo

16 %

Riihimäki

16 %

Pori

17 %

Tornio

19 %

Kuusamo

21 %

Mikkeli

22 %

Rovaniemi

27 %

Oulu

16 %

Jyväskylä

9%

Vantaa

16 %

Kouvola

20 %

Lahti

20 %

avainpaikat

KuNNAT, JOISSA YRITTÄJIÄ eI OLe LAINKAAN AVAINPAIKOILLA

”Yrittäjien tulisi keskittää ääniä haluamiensa edustajien taakse, niin he eivät jäisi avainpaikoilta syrjään.” Yrittäjävaltuutettu Juhani Juuruspolvi, Rovaniemi

Valtuuston puheenjohtaja

Hallituksen varapuheenjohtaja

Valtuuston varapuheenjohtaja


6

Yrittäjäsanomat

Ennen Kemin valtuustokin oli yrittäjävihamielinen, mutta tilanne on parantunut.

va Hannu Ässämäki, Petäjäveden valtuuston puheenjohtaja. Näkemyseroista hän nostaa malliksi juuri valokuitupäätöksen. – Yleisesti Petäjävedellä suhtaudutaan yrittäjyyteen positiivisesti, mutta joskus se nähdään suppeasta piiristä. Valtuustossa oli yrittäjiä, jotka äänestivät valokuituhanketta vastaan. Sitä ei haluttu kunnan laita-alueille. Puheenjohtajana ratkaisin sen lukemin 14–12. Kunta on kokonaisuus, hajaasutusalueillakin tarvitaan yhteyksiä, hän korostaa. Yrittäjämyönteisiä päätöksiä on Ässämäenkin mukaan tehty. – Uudistimme hankintaohjesääntöjä niin, ettei hinnan tarvitse olla päävaikutin, vaan hinta–laatu menee 50–50. Tuemme myös teollisuushallin rakentamista kuntaan.

Joskus yrittäjät näkevät yrittäjyydelle edulliset asiat keskenään eri tavalla, tuumii Suomen yrittäjävaltaisimman valtuuston puheenjohtaja, matkailualan yrittäjä Hannu Ässämäki.

”Selvästi parempaan suuntaan” Petäjäveden Yrittäjien puheenjohtaja Janne Tiainen katsoo, ettei yrittäjävetoisen valtuuston voimaa ole vielä päästy mittaamaan. Hän mainitsee samat päätökset kuin Kokkonen ja Ässämäki, mutta muuten elinkeinopolitiikkaa ei Tiaisen mielestä ole varsinaisesti harjoitettu. – Yrittäjävaltuutetut joutuvat tekemään samaa työtä kuin valtuutetut yleensä. Elinkeinopolitiikka sai olla kolme vuotta sivussa isommilta asioilta. Käsittelyssä olivat muun muassa säästöt, sote-uudistus, kouluasioita ja pakolaiskriisi. Tiaisen mielestä yrittäjien ansiota on se, että elinkeinopolitiikan heikot työkalut paranevat. Johtamisjärjestelmän ja hallintosäännön uudistamiset ovat osa prosessia. – Samalla kavennetaan kunnan ja yrittäjien välistä kuilua. Menemme selvästi parempaan suuntaan. – Ensi kaudella panostamme kaavoituspolitiikkaan niin, että yritykset ja yrittäjäksi aikovat saisivat viestin, että toimitiloja löytyy.

Utsjoella opittavaa yrittäjyydestä? Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella lähtökohdat ovat kuten Petäjävedellä. Valtuustosta lähes puolet on yrittäjiä. Heillä on hallussaan myös kolme luottamustehtävien avainpaikkaa. Yhdellä näistä istuu valtuuston varapuheenjohtaja, kalustevalmistaja Ismo Manninen. Rovaniemeltä kotoisin olevana Manninen on sitä mieltä, ettei Utsjoella oikein ole yrittäjäkulttuuria. – Täällä ei ole toimitiloja, ei elinkeinoyhtiötä. Elinkeinoasioiden hoitajalla on maataloussihteerin rooli, joka

297 kuntaa

Manner-Suomessa on lähes kolmesataa kaupunkia ja kuntaa.

on lähinnä poromiesten avustuspapereiden täyttämistä. Mannisen mielestä Norjan rajalla sijaitsevalla kunnalla olisi paljon potentiaalia vientiin, mutta tähän yrittäjien vahvaa asemaa päättävillä paikoilla on vaikea hyödyntää. – Näkemykset elinkeinoelämästä ovat niin erilaiset. Muut ovat pääosin matkailuyrittäjiä tai käsityöläisiä. Kauppiaat tyytyvät rajakauppaan, he eivät tee ulkomaankauppaa.

tapetilla ja kunta on aktiivisesti ollut puoltamassa kalastusyrittäjien mahdollisuuksia jatkaa yrittäjätoimintaansa. – Kunta on aivan äskettäin erikseen satsannut matkailumarkkinointiin. Laajakaistan aikaansaaminen ja kaavoituksen järkevä toteuttaminen ovat olleet positiivisia viestejä myös yrittäjille, Mikkola luettelee.

Finnmark kateissa suomalaisilta

Kemissä äänestäjien luottamusta on nauttinut riittävästi vain kolme yrittäjää. Prosenttiosuus valtuustossa on Suomen heikoimpia. Yrittäjäsanomille tilannetta kommentoiva yrittäjä haluaa pysyä nimettömänä. – Kemissä ei passaa suuta avata. Vasemmisto käy heti kimppuun. Siksi valtuustossa ei olekaan enempää yrittäjiä. Ennen valtuustokin oli yrittäjävihamielinen, mutta tilanne on parantunut, yrittäjä kertoo. Neljä vuotta sitten Kemi ryhdistäytyi. Valtakunnallisessa yritysilmastotutkimuksessa Kemi sijoittui viimeiseksi. Elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen otti härkää sarvista. Hän istuu nyt Kemin Yrittäjien hallituksessa. Yrittäjävaltuutettu Antti Pasanen uskookin asenteiden parantuvan. Viime vuosina kaupunkiin on kaavoitettu kourallinen uusia teollisuusalueita. – Aeropoliksen ja Saranan yritysalueet sekä biodieseltehdas Kaidin tulo Ajokseen ovat merkkejä yrittäjyyden eteen tehdystä työstä. Kaupunki kehittää myös paljon matkailua, joka on täällä kasvussa.

Manninen katsoo kuitenkin mielellään tulevaisuuteen ja pohjoiseen, jossa siintää Finnmarkin 76 000 asukkaan markkina-alue. Sinne Mannisen yritys viekin jo kalusteitaan. – Sieltä löytyy paljon töitä sekä isoille että pienille yrityksille. Tätä ei ole Utsjoella eikä muuallakaan Suomessa vielä tajuttu. – Utsjoella on hyvää se, ettei hyviä ideoita tyrmätä. Olenkin esittänyt, että ostaisimme osuuden Inarin elinkeinoyhtiöstä. Yhtiö voisi neuvotella rahoitusmalleja, rakentaa vuokratiloja, olla takaamassa rakennusajan varastotiloja ja niin edelleen. Utsjokista päätöksentekoa etäämmältä katsova paikallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Vuokko Mikkola sanoo valtuuston kokoonpanonkin osoittavan, että yrittäjiä pidetään arvossa. – Yleisesti ottaen kunta kuuntelee herkällä korvalla, kun päätökset koskettavat yrittäjiä. – Tenojoen kalastusongelmat ovat valtion päätösten takia olleet kovasti

Kemi on ryhdistäytynyt

71

prosenttia

Valtaosa kunnista on nimittänyt yrittäjän hallituksen tai valtuuston johtajistoon.

1/4

Valmisteluelin

Neljänneksessä kunnanhallituksia yrittäjä toimii puheenjohtajana.

1/6 Päätöselin

Kuudenneksessa kunnanvaltuustoja yrittäjä toimii puheenjohtajana

6

Kunnan avainpaikat

Yleensä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien paikkoja on jaossa kolme sekä kunnanvaltuustossa että -hallituksessa.


7

Yrittäjäsanomat

Janne Tiainen (alarivi, kesk.) on toista valtuustokautta päättämässä Petäjäveden asioista. Hän on ehdolla myös ensi kevään kuntavaaleissa ja suosittelee samaa muillekin yrittäjille. – Kannattaa lähteä. Ja jos ensimmäinen kausi tuntuikin hankalalta, toinen on helpompi, Tiainen rohkaisee.

Hyviä päätöksiä syntyy, kun on otettu riittävästi näkökantoja huomioon. Kunta hyötyy yrittäjien asiantuntemuksesta – muussakin kuin elinkeinopolitiikassa.

Tutkija: Kunta hyötyy yrittäjien asiantuntemuksesta Politiikantutkija Sami Borgin mukaan yrittäjäpäättäjien vaikutusta kuntapolitiikkaan ei ole tutkittu – eikä se olisi helppoakaan. – On vaikea analysoida, mikä on yhden ryhmän vaikutusta. Pitää ensin olla käsitys kokonaisuudesta ja sitten tieto, miten muut kuin yrittäjistä riippuvat yksittäiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen. Tutkija kuitenkin kannustaa yrittäjiä ryhtymään päättäjiksi. – Se on selvä, että hyviä päätöksiä syntyy, kun on otettu riittävästi näkökantoja huomioon. Kunta hyötyy yrittäjien asiantuntemuksesta – muussakin kuin elinkeinopolitiikassa. Tilastojen mukaan näyttäisi siltä, että pienissä kunnissa liikkeenharjoittajat pääsevät läpi helposti, mutta isommissa he katsovat päätöksentekoa syrjästä. Borg ei tulkinnalle äkkiseltään lämpene. – Ääripäiden tarkastelu ei näytä totuutta kokonaistilanteesta. Todella monien kuntien keskeisillä paikoilla on kuitenkin yrittäjiä , 71 prosentissa kunnista. Huippukuntien joukossa ei silti isoja kaupunkeja ole. – Niissä tarjokkaita luottamuspaikoille on aika paljon enemmän. Niissä asuu ihmisiä, joiden on yrittäjiä

helpompi osallistua päätöksentekoon, Borg selittää. – Julkisen puolen edustus voi olla pienempi joidenkin kuntien esteellisyyskysymysten takia. Kovin pienissä kunnissa tarjokkaita ei ole tarpeeksi, joten tehtävään pyritään suostuttelemaan semmoiset, joilla siihen on moraalia ja vastuuntuntoa. Toki muitakin intressejä voi olla. Tulos on sitten tämmöinen, Borg viittaa vahvojen yrittäjävaltuustojen listaan. Ruohonjuuritasolla esitetään myös arvioita. Utsjokisen poliitikon Ismo Mannisen mukaan yrittäjien vahva asema johtuu lähinnä paikallisesta mielenlaadusta. – Kunnan väki on aika passiivista yhteisiin asioihin vaikuttamisessa. Yrittäjä on rohkeampi luonne, siksi valtuustossa on niin paljon yrittäjiä. Yrittäjien heikko edustus avainpaikoilla voi johtua politiikanteon perinteestä. – Vuosikausia valtuustossa istuneet vanhemmat edustajat vievät parhaat paikat, sanoo Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtaja Konsta Repo. – Yrittäjien tulisi selvästi keskittää ääniä haluamiensa edustajien taakse, niin he eivät jäisi avainpaikoilta syrjään, sanoo saman kylän mies, yrittäjävaltuutettu Juhani Juuruspolvi.

”Jos yrittäjät päättäisivät, prosessit nopeutuisivat” Suomen pääkaupunki ei näytä yrittäjäystävällisyydessä esimerkkiä. Helsingin valtuusto on yrittäjien osalta varsin niukkalukuinen, mutta sitäkään vähää ei ole päästetty luottamustointen avainpaikoille. – Vika ei ole ilmapiirissä, sanoo yrittäjätaustainen helsinkiläisvaltuutettu Risto Rautava. – Olin viime kaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Yrittäjyys ei muiden silmissä heikennä tai paranna valintamahdollisuuksia. Rautava uskoo yrittäjien tulevan kuulluiksi, jos he ovat aloitteellisia. Kanta-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen on toista mieltä. – Yrittäjät ovat järjestäneet tilaisuuksia pysäköinnistä, kaavoituksesta ja rakentamisesta. Paikalle on kutsuttu virkamiehiä, mutta heitä on vaikea saada sinne. Selvimmin päättäjien vieraantuminen yrityselämästä näkyy kaupungin tehtailemana byrokratiana. – Tästä on esimerkkinä suihkujen rakentaminen toimitilaan. Pelkästään paperinpyörittely siitä, saako rakentaa vai ei, voi kestää kahdeksan kuukautta ja maksaa yrittäjälle 5 000 euroa. Prosessit nopeutuisivat, jos meillä olisi yrittäjiä päättämässä. Yrittäjiä kyllä valtuustoon riittäisi. Helsingissä on kirjoilla noin 40 000 yritystä. – Jäsenyrittäjiä oli viime kuntavaaleissa ehdolla korkeintaan viisitoista. Se on ihan liian vähän, Laaksonen harmittelee.


8

Yrittäjäsanomat

pixhill

Uutiset

Vuodenvaihde tuo verotukseen muutoksia

Yrittäjä, huomaa nämä

Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite sanktioiden huojentamisesta on mennyt läpi. laki Yrittäjän verotusmenettelyihin tulee useita muutoksia ensi vuodelle. Samalla avautuu sähköinen OmaVero-palvelu, joka korvaa nykyisen Verotilin. Kaikki ilmoitukset on tehtävä vastedes sähköisesti. Verohallinto hyväksyy paperi-ilmoitukset vain erityisestä syystä. – Syytä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa, verottaja tiedustelee sitä tarvittaessa, Verohallinnosta kerrotaan. OmaVeroon tunnistautumiseen yritykset tarvitsevat yleensä Katso-tunnisteen. Katso-tunniste on hyvä hankkia ennen vuodenvaihdetta. Myöhästymismaksusta kohtuullisempi

gaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä. – Suomen Yrittäjät on jo pidempään vaatinut muun muassa verotilin myöhästymismaksun kohtuullistamista ja on tärkeää, että asiaa nyt korjataan, toteaa Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén. Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee, Lundén kertoo. Sen perustaso on 10 prosenttia määrätystä verosta. – Korjaukset ovat tärkeitä niiden yritysten kannalta, jotka pyrkivät hoitamaan velvoitteensa moitteettomasti, Lundén kommentoi. Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta Sopimusoikeus Verotus Ulkomaankauppa Maksukyvyttömyys Ympäristöasiat Sukupolven- ja omistajanvaihdokset Koulutus Yrittäjän sosiaaliturva Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus

Lisätietoa aiheesta www.yrittajat.fi

l Tee korjaukset virhemerkintöihin kokonaan uudella ilmoituksella. l Hae muutosta oikaisulautakunnalta.

joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää.

Maksuperusteinen alv voimaan Maksuperusteisen arvonlisäveron

käyttö laajenee. Yritykset, joiden liikevaihto on 500 000 euroa, voivat tilittää myyntiä ja ostoja koskevan arvonlisäveron sitten, kun laskut ovat tulleet maksuun.

Kausiveroilmoitus historiaan Oma-aloitteisista veroista annetaan kausiveroilmoituksen sijasta jatkossa veroilmoitus. Korjauksia ei tehdä enää lisäilmoituksella vaan kokonaan uudella ilmoituksella.

Yhä useampi pienyritys voi ensi vuonna valita verokaudeksi neljänneskalenterivuosi- tai kalenterivuosimenettelyn. Kauden muuttamiseen tulee myös joustoa. Verolajien muutoksenhaku tehdään ensi vuonna oikaisulautakunnalle. Yksittäisistä toimialoista apteekkareiden maksama apteekkimaksu korvataan apteekkiverolla. Se on suoritettava oma-aloitteisesti. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Yrittäjille tulossa lisää lakineuvontaa ja asiakirjapankki

SY:n neuvontapalvelut p. 09 229 221 l l l l l l l l l l l

l Anna oma-aloitteisista veroista kausiveroilmoituksen sijasta veroilmoitus.

Yritykset, joiden liikevaihto on 500 000 euroa, voivat tilittää arvonlisäveron vasta, kun laskut ovat tulleet maksuun.

jari lammassaari

Verojen myöhästymismaksut muuttuvat. Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita. Tämän jälkeenkin voi korjata enintään 500 euron suuruisia virheitä ilman ran-

l Hanki Katso-tunniste sähköiseen ilmoitukseen.

Lakiasioissa yrittäjiä palvelevat muun muassa lakineuvoja Julia Ahlfors ja lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

palvelut Suomen Yrittäjät laajentaa palvelujaan. Tammikuusta lähtien yrittäjät saavat lakineuvontaa arkisin klo 8–20. Myöhemmin ensi vuonna yrittäjille avataan myös asiakirjapankki. – Lakineuvonta on arvostetuin palvelumme jäsentutkimusten mukaan. Haluamme siksi kehittää sitä vahvasti edelleen. Sen vuoksi lisäämme neuvontaresursseja ja pidennämme palveluaikoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo. Nykyisellään lakineuvontaa saa arkisin klo 9–16. Monet pk-yrittäjät ovat päiväsaikaan kiireisiä ja kiinni asiakkaiden palvelemisesssa ja myymisessä niin, että neuvontapuhelimeen ei pysty soittamaan. Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun otetaan yhteyttä vuosittain noin 50 000 kertaa. – Kannustan yrittäjiä rohkeasti olemaan yhteydessä ja kysymään apua, kun sitä tarvitaan. Kysymysten kautta saamme myös tärkeää aineistoa edunvalvonnan tueksi, Mikael Pentikäinen

muistuttaa. – Eniten puheluita tulee työoikeuteen liittyvistä asioista. Yrittäjät tarvitsevat neuvoja esimerkiksi ihmisten palkkaamiseen, työsuhteen ehtojen määrittelemiseen – tai toisaalta irtisanomiseen tai lomauttamiseen liittyen. Eli työsuhteen koko elinkaaresta tulee kysymyksiä, kertoo Suomen Yrittäjien lakineuvojien esimies Atte Rytkönen. Hänen mukaansa yleisimmät kysymykset liittyvät työsopimuksen solmimiseen, irtisanomisiin ja TES-tulkintoihin. Työoikeuden lisäksi yrittäjät kysyvät muun muassa huijauslaskuista, verotuksesta, kirjanpidosta, kansainvälisestä kaupasta sekä sopimuksiin liittyvistä asioista. Vuoden 2017 aikana Suomen Yrittäjät aikoo laajentaa palvelujaan myös julkistamalla asiakirjapankin. Sieltä löytyy muun muassa sopimuspohjia. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi


9

Yrittäjäsanomat

Palkkausinto heräilee Suomalaisten yritysten rekrytointitarpeet ovat suurimmillaan yli kolmeen vuoteen, mutta osaavan työvoiman riittävyys huolettaa. Deloitten ja SEB:n puolivuosittain teettämän eurooppalaisen talousjohtajakyselyn mukaan suomalaisten talousjohtajien tulevaisuudennäkymät ovat myönteisemmät kuin viime vuonna samaan aikaan. Kevääseen verrattuna näkymät ovat hieman negatiivisempia, mutta trendinä tämä vastaa normaalia vuotta. – Suomen talouskasvu on edelleen vaatimatonta, mutta talouden elpymisen uskotaan kuitenkin jatkuvan ja muutamia lupaavia merkkejä kasvun nopeutumisesta on nähtävissä, sanoo Deloitten CFO Program Leader Tuomo Salmi. – Kotitalouksien luottamus on korkeimmillaan viiteen vuoteen, mikä on tärkeää yksityisen kulutuksen kasvun kannalta. Lisäksi rakennusteollisuuden näkymät ovat korkeimmillaan sitten finanssikriisin, mikä on positiivista rakennusteollisuuden investointien kannalta. Myös Suomelle tärkeiden vientikumppaneiden taloudet näyttävät kehittyvän suotuisasti, SEB:n Manager, Financial Strategy Ville Lähde arvioi.

Tuhat työpaikkaa tarjolla Valmet Automotive käynnistää ensi vuonna Uudenkaupungin autotehtaalla uuden katumaasturin tuotannon ja rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä. Mercedes-Benzin GLCkatumaasturin tuotanto tuo Suomeen paljon uutta työtä, ja Valmet Automotive täyttää työpaikat usealla kampanjalla. Ensimmäisessä haussa rekrytoidaan 250 henkilöä. Tarjolla on työtä hitsaamossa, maalaamossa, kokoonpanossa ja logistiikassa. Valmet Automotiven kotisivuilta pääsee hakuun, ja tietoa työpaikoista saa myös sen Facebook-sivuilta. Haku on auki joulukuun 18. päivään saakka. Sen jälkeen käynnistyvät haastattelut ja valinnat. Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive rekrytoi 100 toimihenkilöä tuotannon, sen tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin. Parhaillaan Valmet Automotiven henkilöstömäärä on 1 550, ja alihankkijat mukaan lukien työntekijöitä on yhteensä 2 000. Rekrytointikampanjoiden jälkeen henkilöstön määrä nousee 3 000:een.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Kysely tietosuoja-asetuksesta Oikeusministeriö selvittää parhaillaan kyselyllä, millaiset yrittäjien näkemykset ovat toukokuussa 2018 voimaan astuvasta EU:n tietosuoja-asetuksesta. Selvityksen tarkoitus on arvioida tietosuoja-asetuksen tuomia vaikutuksia yrityksiin. Sen tuloksilla pyritään

ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä yritysten ja niiden kilpailukyvyn kannalta hyvään lopputulokseen. Kyselyyn voi vastata 9.12.2016 asti. Lisätietoja ja linkki kyselyyn ovat osoitteessa http://bit.ly/tietosuojauudistus

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

A K T I A Y R I T Y S PA LV E LU T

”Kasvua henkilökohtaisella neuvonannolla” Tarjoamme neuvoja ja pankkipalveluja, jotka edesauttavat yrityksesi ja perheesi arkea. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Käymme yhdessä läpi suunnitelmasi liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvun tarpeille. Näin löydämme parhaat ratkaisut yrityksellesi. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Haluatko kuulla lisää? Sovi tapaaminen. Tavoitat meidät sähköpostitse (yritys@ aktia.fi) tai soittamalla yritysasiakaspalveluun puh. 010 247 6700. Tervetuloa Aktia Pankkiin!


10

Yrittäjäsanomat

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Turha byrokratia saatava pois! mitä Suomen Yrittäjät on tehnyt vuosikaudet töitä turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi. – Sääntelyläskin sulatusprojekti on kuitenkin hirmuinen urakka ja kestää pitkään. Sen pitää kohdistua koko pöhöttyneeseen sääntelymassaan, toteaa SY:n varatoimitusjohtaja Antti Neimala. Hän listaa SY:n tärkeitä sääntelyn purkamiseen liittyviä ajankohtaisia tavoitteita: julkiset hankinnat (pienten yritysten pystyttävä helpommin tarjoamaan), tilintarkastukset (mikro- ja pienet yritykset pois velvollisuuden piiristä), osakeyhtiölain kehittäminen (minimiosakepääoman vaatimus pois kokonaan).

kuka Kajaanin Tilitaito Oy:n toimitusjohtaja, järjestökonkari Timo Leppänen toteaa, että SY on voittanut monta yksittäistä taistelua byrokratian purkamisessa – mutta ei toki koko sotaa. Leppänen tuskailee, että kun valtiovalta on toiselta laidalta keventänyt sääntelyä, niin toiselta puolelta direktiivejä on luettu raskaamman mukaan. – Osakeyhtiölaista olisi voitu tehdä keveämpi, samoin tilintarkastusvelvollisuudesta. Lainsäädäntö on mennyt pikkupiirteiseksi. Asiantuntijaryhmät katsovat putkinäköisesti omista lähtökohdistaan, kokonaisuus ei ole hallinnassa, ikkunasta ulos katsojat puuttuvat, Leppänen analysoi. – Kun kuulen sanat ”hallinnollisen taakan keventäminen”, minä poistan varmistimen.

miten Yrittäjä Timo Leppänen on tyytyväinen siitä, että Suomen Yrittäjät on nykyään aktiivisesti ”mukana joka paikassa”, eikä tyydy vain olemaan reaktiivinen. – Edunvalvonta on parhaimmillaan jatkuvaa osallistumista lainsäädäntöhankkeisiin, ei pelkkiä kuulemistilaisuuksia ja lausuntokierroksia, Leppänen muistuttaa.

Yritykset liikkumaan Omistajanvaihdoksissa piilee paljon potentiaalia niin talouskasvun kuin työpaikkojen säilyttämisen ja uusien luomisen kannalta. Omistajanvaihdos 2016 -konferenssi keräsi noin 200 kuulijaa. Hollantilaisprofessori Lex van Teeffelen muistutti yleisöä siitä, että omistajanvaihdoksissa on kysymys kasvusta, ei niinkään jatkuvuudesta.

myynti Kymmenen tulevan vuoden aikana yhteensä 60 000 yritystä tulee myyntiin tai lopettaa toimintansa, mikä koskee yli 200 000 työpaikkaa, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. – Kysymys on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja työllisyyden vuoksi. Turhia yrityshautajaisia ei pitäisi päästää tapahtumaan. Jokaiselle elinkelpoiselle yritykselle pitää löytää uusi koti, Pentikäinen sanoo. Ongelmallista onkin se, että hyväkuntoiset yritykset jäävät yhä usein vaille uutta omistajaa. Työja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin mukaan vain noin puolet ikääntyvien yrittäjien omistajanvaihdoksista onnistuu. – Suuri osa noista yrityksistä on täysin elinkelpoisia ja omaa sellaista kasvupotentiaalia, että sen hukkaaminen olisi turmiollista. Myyjät ja ostajat eivät vaikuta kohtaavan ja kauppapaikat vaikuttavat olevan liian hajallaan. Finnveran johtajan Katja Keitaanniemen mukaan noin 80 prosenttia yrittäjistä ei ole kiinnostunut ostamaan yritystä tai liiketoimintaa. Uusimman pk-barometrin mukaan 56 prosenttia yrittäjistä ei myöskään ole suunnitellut lainkaan omistajanvaihdosta. Hollantilainen kauppatieteiden ja yrityskaupan professori Lex van Teeffelen HU Business School Utrechtista arvioi, että kaikki yrittäjät eivät välttämättä ajattele, että heidän yrityksensä edes kelpaisi myyntiin. Yrityksen saatetaan ajatella olevan liian pieni ja sen arvon

liian matala. Hän myös painottaa, että toisin kuin usein ajatellaan, omistajanvaihdoksissa ei ole ensisijaisesti kyse toiminnan jatkuvuudesta, vaan kasvusta ja innovaatioista. – Jokainen omistajanvaihdos on kasvun mahdollisuus, arvioi myös Keitaanniemi. Toistaiseksi kasvuhakuisten yritysten määrä on kuitenkin Gustafssonin mukaan melko rajallinen. – Meillä on noin 300 000 yrityksen pohja, mutta vain muutamia satoja, jotka yrittävät joka päivä kasvaa ja tarttua kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita lisääntyvä kysyntä maailmalla luo. Jos emme keksi tähän mitään viisastenkiveä, joka takaisi sen, että useampi yritys olisi valmis ottamaan riskin kasvaa, pulassa ollaan.

Jokaiselle elinkelpoiselle yritykselle pitää löytää uusi koti.

Mikael Pentikäinen

Pentikäisen mukaan omistajanvaihdoksista voitaisiinkin puhua restartupeina, sillä niihin liittyy paljon mahdollisuuksia. Tilanne on jo parempi kuin vuosia sitten. – Tänään maailmassa on enemmän varallisuutta ja enemmän kysyntää kuin mitä eilen oli. Meillä on paljon enemmän onnistumisen mahdollisuuksia tänään kuin meillä oli eilen, Gustafsson arvioi. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

pikkujoulu Matkailu- ja ravintola-alan yritykset odottavat alkavasta pikkujoulukaudesta edellisvuotta parempaa. MaRan sesonkikyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosenttia arvioi pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuoteen verrattuna. 34 prosenttia ennakoi myynnin pysyvän edellisvuoden tasolla. Vain 6 prosenttia arvioi myynnin laskevan. Pääosin marraskuulle ajoittuva pikkujoulusesonki on mara-alan suurin yksittäinen sesonki. Pikkujoulusesonkina alkoholin myynti kasvaa normaaliin verrattuna 10–15 prosenttia. Myös

ruokamyynti kasvaa huomattavasti. Ruoan osuus ravintoloiden myynnistä on kasvanut anniskelumyynnin pitkään jatkuneen laskun vuoksi. Myös pikkujoulusesonkina ravintoloiden myynnin kasvu perustuu suurelta osin lisääntyvään ruokamyyntiin. Mara-alan yritysten pikkujoulumyynti on kehittynyt heikosti muutamana edellisenä vuonna, mihin on vaikuttanut Suomen heikko taloustilanne. Nyt Suomen talous on kääntynyt pieneen kasvuun. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen on kivunnut hyvälle tasolle.

pixhill

Pikkujoulukaudesta odotetaan aiempaa vilkkaampaa – Pikkujoulumyynti kasvaa tänä sesonkina selvästi. Kasvuodotukset kertovat suomalaisten yritysten parantuneesta taloustilanteesta, sanoo MaRan ekonomisti Jouni Vihmo. Suomen hitaasta talouskasvusta huolimatta matkailu- ja ravintolaalan myynti on kehittynyt hyvin koko kuluvan vuoden. Tammi-syyskuussa liikevaihto kasvoi noin 5 prosenttia. Myynnin ennakoidaan kasvavan koko loppuvuoden. MaRan sesonkikyselyyn vastasi 194 MaRan jäsenyritystä, jotka edustavat alan liikevaihdosta noin kolmasosaa.

Noin 60 prosenttia majoitus- ja ravitsemusyrityksistä odottaa pikkujoulukauden olevan vilkkaampi kuin monena aiempana vuotena.


11

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Teknologia integroituu liiketoimintaan Yrittäjyys Tekemiemme tutkimusten mukaan digitaalisuuden merkitys liiketoiminnassa ja sen tarve vaihtelevat suuresti. Osalle yrityksiä digitaalisuus tarkoittaa lähinnä joitain digitaalisia työkaluja, jotka helpottavat ja tehostavat työtä. Toisille yrityksille se taas on koko liiketoiminnan perusta. Yhteensä Suomessa on noin 20 000 digitaalisesti suuntautunutta yritystä. Tällä hetkellä suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät uutta teknologiaa selvästi eniten viestinnän, markkinoinnin ja mainonnan ratkaisuihin. Viimeisen vuoden aikana tietotyön perusvälineiden, kuten älypuhelimen, etäyhteyden ja pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin ja markkinointiin, asiakaskokemukseen ja omien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Vain alle kymmenesosa yrityksistä kertoo perustavansa toimintansa digitaalisuuden tuoman uudenlaisen liiketoimintamallin varaan. Näyttää siltä, että välimatka edelläkävijäyritysten ja asemaansa tyytyväisten pk-yritysten välillä on liian suuri. Monet menestysvaiheessa olevat, asemaansa tyytyväiset yritykset ovat jäämässä monin osin digitalisaation vauhdista.

Pk-yritysbarometriin liittyvän erillisraportin mukaan digitaaliset yritykset ovat tyypillisesti muita pk-yrityksiä nuorempia. Lähes 60 prosenttia näistä yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Neljännes digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä oli voimakkaasti kasvuhaluisia, kun kaikista pk-yrityksistä seitsemän prosenttia ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhaluisia. Digitaalisesti suuntautuneet yritykset olivat myös lanseeranneet uusia tuotteita tai palveluita markkinoille kaksi kertaa useammin kuin muut pk-yritykset, ja ne olivat ottaneet käyttöön uutta teknologiaa. Digitaalisesti suuntautuneet yritykset olivat muita pk-yrityksiä yleisemmin läsnä globaaleilla markkinoilla, ja heidän suhdannenäkymänsä olivat positiivisemmat. Selvitystemme perusteella kasvutavoitteen jälkeen toiseksi tärkein teknologian hyödyntämistä liiketoiminnassa selittävä tekijä on yrittäjän tai yrityksen omistajan suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. Se erottaa menestyjät muista yrityksistä. Lähes yhtä tärkeä menestystekijä on myös riittävä digiosaaminen. Mika Tuuliainen koulutusasioiden päällikkö mika.tuuliainen@yrittajat.fi

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.


12

Yrittäjäsanomat

pixhill

Yksi klikkaus liikaa Huijauslaskuja, epäilyttäviä linkkejä, kiristysohjelmia. Kyberrikolliset yrittävät monin keinoin saada yrittäjät maksamaan. tietoturva Yritysten tietoisuus tietoturvasta on kohentunut hieman viime vuodesta, mutta tämä ei vielä näy yritysten käytännöissä, osoittaa Suomen Yrittäjien ja Elisan teettämä digitalisaatiotutkimus. – Kun ajattelee yrittäjää, jonka pitää loppupeleissä myydä, tietoturva on kauempana myymisestä kuin esimerkiksi digitaalinen markkinointi, arvioi tutkimuksen toteuttaneen Prior Konsultoinnin toimitusjohtaja Tatu Kauppinen. Tutkimuksessa nousi esiin, että tietoturvan tasoon vaikuttaa paljon yrityksen toimiala. Parhaiten tietoturvastaan huolehtivat ne, joille sen pettäminen tarkoittaa liiketoiminnan menettämistä. – Siellä, missä tietoturva-asiat ovat liiketoimintakriittisiä, kuten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä liike-elämän palveluissa, tietoturva on hoidettu hyvin. Myös ICT-alalla se on hoidettu kohtuullisen hyvin, Kauppinen kertoo. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mukaan petrattavaa. Selvää

hänen mukaansa on, ettei paluuta kynäaikaan ole. Kaikkien yritysten olisi Limnéllin mukaan tärkeää laittaa perusasiat kuntoon. Niihin lukeutuvat varmuuskopioinnit, verkkoyhteyksien rajaaminen, turvaohjelmistojen käyttö, salasanojen vahvuus sekä ohjelmistojen ja laitteiden päivittäminen. – Tietoturvaohjelmistot lataamalla ja päivityksistä sekä varmuuskopioista huolehtimalla ja olemalla klikkaamatta kummallisia linkkejä yrittäjä tulee jo ihan hyvin toimeen. Pidän näitä yritysten perusasioina tämän päivän digitalisoituvassa liike-elämässä. Suurin kybermaailman uhka ovat kyberrikolliset. Vastassa yrittäjillä

saattaa olla niin kokeilunhaluisia harrastelijahakkereita kuin ammattilaisia. He ovat monien huijauskampanjoiden ja valelaskutusten takana, joissa tavoitellaan yhtiön tietoja ja pankkikortin ja -tilin numeroita. Kaikkein yleisin tekniikka, jolla rikolliset tekevät rahaa, ovat sähköpostin liitteissä leviävät kiristyshaittaohjelmat. Väärää linkkiä klikkaamalla yrittäjä saattaa vahingossa ladata ohjelman, joka lukitsee tiedostot, ja huijarit vaativat virtuaalivaluuttaa niiden vapauttamisesta. Mitään takuita ei kuitenkaan ole siitä, että he tosiaan tekisivät niin, Limnéll muistuttaa. Tulevaisuudessa he ovat entistä taitavampia.

Koskee kaikkia yrittäjiä. Moni yrittäjä käyttää verkossa esimerkiksi sähköpostia, laskutusta ja ajanvarausta. Digitalisaatio tarkoittaa myös rahaa, mikä houkuttelee rikollisia. He saattavat kalastaa verkossa esimerkiksi yritysja henkilötietoja sekä tilinumeroita. Myös kiristysohjelmat ovat yleisiä. Hyvä tietoturva tarkoittaa näihin uhkiin varautumista ja valppautta

– Ne sähköpostit, jotka tulevat, ovat hyvin aidonnäköisiä, ja siinä joutuu asiantuntijakin kahteen kertaan katsomaan, onko tämä huijaussivu, Limnéll kertoo. Siksi tietoturvan merkitys korostuu. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

aleksi poutanen

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Tietoturva

yrittäjät.fi

Kuntoilua hyvällä sykkeellä Miksi perustitte yrityksen, Jeanette Broman ja Anton Isaksson? Olemme jo kauan halunneet tarjota laadukkaita ja monipuolisia liikuntapalveluja sipoolaisille. Kunnon salista oli huutava pula ja vastasimme siihen. Sipoo on kuntana antanut meille niin paljon hyvää, joten nyt oli aika antaa takaisin. Millaista tukea olette saaneet? Rahalliset tuet (lue lainat) olemme aika pitkälti neuvotelleet pankin ja Finnveran kanssa. Henkistä tukea ollaan saatu niin ystäviltä, perheeltä kuin nykyisiltä jäseniltä. Lisäksi olemme saaneet hieman neuvoja uusyrityskeskukselta ja parilta läheiseltä tutulta, joilla on pitkä kokemus yrittämisestä. Miten yrityksen alkuvaiheet ovat sujuneet? Kysyntä on jopa yllättänyt, varsinkin ryhmäliikunnassa. On todella iloista nähdä, että ihmiset käyttävät palveluitamme ja ovat innostuneita tästä. Parasta on huomata se kuinka kaiken ikäiset, kokoiset ja näköiset ovat aloittaneet kuntoilun meillä. Sipoo on niin pieni paikka, joten yhteisöllisyys on tässä todella tärkeää. Tuntuu siltä, että kaikki tuntevat toisensa täällä salilla.

Onko jokin asia yllättänyt? Yllätys oli kyllä kaiken byrokratian hallitseminen, kun piti täyttää niin paljon lupapapereita kaikkialle. Oli vaikka minkälaista valvojaa ja tarkastajaa, joiden kanssa asioiminen ei aina ollut kaikkein helpointa. Teillä on lapsiparkki – se ei kai ole ihan tavallista kuntosaleilla? Se ei kuulu kaikkien palveluvalikoimaan. Tiedämme, että täällä asuu paljon lapsiperheitä. Olisi tyhmää olla tarjoamatta tällaista palvelua Sipoossa. Vastaanotto on ollut todella positiivinen ja samalla annamme oikeasti mahdollisuuden lasten vanhemmille kuntoilla. Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille? Ota oppia katsomalla joskus takapeiliin, mutta pidä kädet kuitenkin tiukasti kiinni ratissa, kaasujalka pohjassa ja fokus tulevaisuudessa. Älä pelkää ja pyydä apua kun tarvitset sitä. Kehitä itseäsi koko ajan erilaisilla koulutuksilla, puhumalla itseäsi viisaammille ja kokeneemmille. Osoita kunnioitusta jokaiselle asiakkaallesi, sillä ilman heitä yritystäsi ei ole olemassa. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Liikuntakeskus Sipoon Syke Nikkilässä sijaitsevaa liikuntakeskusta voi käyttää kiinteään kuukausihintaan (49,90€/39,90€/kk) klo 04–24 joka päivä. Sipoon Sykkeessä on Gym80-kuntosalilaitteet ja siellä järjestetään monenlaista ohjattua ryhmäliikuntaa. Lisämaksusta liikuntakeskus tarjoaa myös personal trainer -palveluita. Rauhallisempaa ja henkilökohtaisempaa kehon ja mielen pienryhmävalmennusta saa erillisissä lounge-tiloissa. www.sipoonsyke.fi Jeanette Broman toimi personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana 10 vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistään.


Avotilaa 250 m2 Bussipysäkki 150 m Muunneltava tilaratkaisu

Ravintola 250 m

Keskeinen sijainti

Asiakaspaikkoja oven edessä

Löydä toimitila, joka toimii. Nopea hakea

Helppo hakea

Kätevä kartta

Uusi, sujuvampi tapa käyttää palvelua. Saat parhaat kohteet eteesi hetkessä.

Uudet, kattavat hakukriteerit. Löydät ja lajittelet suosikkikohteesi helposti.

Uusi karttapalvelu. Nyt voit rajata haluamasi alueen myös kartalle.

Testaa heti: toimitilat.kauppalehti.fi


14

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

tuomio

Talouden tuuli on nousemassa Viime viikkoina Suomen taloudesta on kuulunut vaihteeksi hyviä uutisia. Uudenkaupungin autotehdas tekee merkittäviä rekrytointeja. Kemijärven biotuotetehdas näyttää etenevän. Muultakin kuuluu isompia ja pienempiä myönteisiä viestejä. Myös syksyllä tehty pk-yritysbarometri ennakoi talouteen käännettä. Pienissä ja keskisuurissakin yrityksissä uskotaan, että parempaa on luvassa. Myönteiset uutiset eivät vielä näy vahvasti kovassa talousdatassa, mutta toivottavasti sekin päivä koittaa, että ne parantavat selkeästi työllisyyttä, lisäävät investointeja ja vahvistavat vientiä. Toki samaan aikaan on myös epävarmuuden pilviä. Erityisen suuri kysymysmerkki on Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump, jonka ulko- ja talouspolitiikasta on vain arvailuja. Jos Trump lähtee kaatamaan

vapaakaupan rakenteita, se ei lupaa hyvää Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle. Jokainen purjehtija tietää, että kun tuuli on nousemassa, pitää nostaa purjeet. Sama koskee myös Suomen taloutta. Purjeiden nostaminen tarkoittaa yrityksille sitä, että nyt pitää olla rohkeutta kehittää toimintaa ja lähteä hakemaan orastavaa kasvua. Kasvua ei tule, jos sitä ei hae. Se vaatii rohkeutta investoida ja työllistää. Poliittisille päättäjille purjeiden nostaminen tarkoittaa sitä, että uskalletaan viedä läpi ne uudistukset, joita Suomen talouden kääntäminen edellyttää. Näitä kaivataan erityisesti työmarkkinoille. Avoimessa taloudessa suomalaiset yritykset tarvitsevat työmarkkinoillekin kilpailua ja pelisäännöt, jotka kannustavat palkkaamaan ja investoimaan.

Jättipotti Uuteenkaupunkiin Mersun citymaasturin valmistus tuo Valmet Automotiven tehtaalle Uuteenkaupunkiin tuhat uutta työpaikkaa. Työn perässä muuttaville pitää myös löytyä asunto paikkakunnalta tai lähistöltä. Paperinen tietoturvariski Patentti- ja rekisterihallituksen on syytä luopua paperisista muutosilmoituksista. Julkisuudessa oli jälleen tapaus, jossa huijari oli muuttanut yrityksen tietoja. Yrittäjähenkinen Saara Kävipä Britannian X-Factorkisassa miten tahansa, Saara Aalto on henkinen voittaja ja osoitus siitä, että aina kannattaa yrittää, ei saa luovuttaa.

t weetit

kolumni

SY:n viesti yrittäjien tunnelmasta valoisa

Antti Neimala Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja antti.neimala@ yrittajat.fi

Pääministeri Juha Sipilän uutisoitiin sanoneen haastattelussa, että elinkeino- ja yrittäjäjärjestöjen kannanotot ovat liian usein kitinää. Tällaisessa tilanteessa on hyvä miettiä, millaisia viestimme ovat olleet. Päällimmäisenä tulee mieleen, että olemme antaneet täyden tunnustuksen hallitusohjelmasta. Olemme arvioineet sen yrittäjyyden kannalta kaikkien aikojen parhaaksi. Hallitusohjelman lisäksi olemme suhtautuneet myönteisesti hallituksen keskeisiin hankkeisiin, tässä muutama esimerkki: Hallituksen ote sääntelyn järkeistämiseksi on ennennäkemättömän rohkea. Sote-palveluihin linjattu valinnanvapaus parantaa kansalaisille tarjottavia palveluita ja lisää yrittäjyysmahdollisuuksia. Yrittäjävähennys on osoitus yrittäjämyönteisestä veropolitiikasta, jota toteutetaan ”toveripopulismista” huolimatta. Uusi innovaatioseteli sopii mainiosti pienten yritysten olosuhteisiin ja tarpeisiin. Työlainsäädäntöön tulevat muutokset, joilla helpotetaan määräaikaisten työsopimusten tekemistä, pidennetään koeaikoja ja lyhennetään takaisinottovelvoitteita, ovat erinomaisia. Julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus kannustaa jakamaan hankinnat pienillekin yrityksille sopiviksi ja edistää kilpailua tehokkaasti. Kriittisiä olemme olleet sen johdosta, että hallitus on ajautunut työmarkkinajärjestöjen vangiksi. Paikallisen sopimisen lisääminen on vesittynyt pahan kerran. Viestimme on ollut, että hallituksen tulisi toteuttaa omaa ohjelmaansa. Sitä on vaikeaa tulkita kitinäksi. Mitä tunnelmiin tulee, pk-barometri mittaa hyvin yrittäjien mielialoja. Barometritiedotteemme otsikko syyskuulta kertoi: Pk-yrityksillä myönteiset odotukset tulevasta. Viestimme oli sanalla sanoen valoisa. Keskustelu viestinnän sävyistä ja sisällöistä on tarpeen. Niukkuuden jakaminen on rankka laji, jota äänestäjät eivät rakasta. Saattaakin olla niin, että pahin kitinä kuuluu hallituksen omista rattaista.

Sanna Jylänki @sannajylanki 6. marraskuuta Jyväskylä, Suomi

21. En käy missään muissa liikkeissä kuin yrittäjien vetämissä. Jos ei oo äärimmäinen pakko. #yrittäjyys Riina Laaksonen @riinalaaksonen 3. marraskuuta

Sain just ylennyksen (itseltäni)! Pääsen johtaan myyntiä & markkinointia eri tasolla ens vuonna! #yrittäjyys #mahdollisuudet #excited Carita Orlando @CaritaOrlando 3. marraskuuta

Yrittäjän eläke keskimäärin 900-1100 e/ kk. Nyt kannattaa laittaa YEL ja muu eläketurva kuntoon #eläke #yrittäjyys Susanna Salokannel @SussaMari 4. marraskuuta

Erottaudu muista yrittäjistä avoimuudella. Menesty somessa näyttämällä mustelmatkin. Aitous on uusi musta #somefi #yrittäjät #empatialoikka


15

Yrittäjäsanomat

Miten menee, yksinyrittäjä?

Laiska päävalmentaja uudessa mainosvideossa

Yrittäjäjärjestö haluaa tietää ison jäsenryhmänsä toiveita muun muassa edunvalvontaan. Yksinyrittäjän sähköpostilaatikkoon on voinut juuri kolahtaa Suomen Yrittäjien kyselylomake. Suomen Yrittäjät on tavannut selvittää itsenäisten elinkeinonharjoittajien kuulumisia kolmen vuoden välein. – Yksinyrittäjiä on yli puolet meidän jäsenistä, perustelee Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kyselyn tarvetta. SY edustaa yli 115 000 jäsenyritystä. – Haluamme tietoa yksinyrittäjien kuulumisista ja toiveista edunvalvontaan ja järjestötoimintaan liittyen, Hämeenniemi taustoittaa. Kyselyllä selvitetään muun muassa yritysten taloudellista tilannetta, kokoa ja kasvuhalukkuutta sekä yrittäjän tuloja, verkostoja ja omistajanvaihdosaikeita.

Kummeli-mies Heikki Silvennoisen esittämä laiska päävalmentaja Keijo Jaatinen keräsi 3,5 miljoonaa katselukertaa Suomen Yrittäjien ensimmäisessä mainosvideossa. Nyt Jaatisen tarina saa jatkoa

uudessa videossa rallipoluilla. Loppukuvassa ruutuun tulee iskulause ”Mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä”. Samoilla sarkastisilla linjoilla mennään SY:n uudella mainosvideolla Tauko

paikalla, missä Heikki Silvennoisen hahmo on siirtynyt ralliauton kartanlukijaksi ja nuoren kuljettajan valmentajaksi. – Suomi pitää saada nousuun. Haluamme kohottaa yrittäjähen-

kisyyttä. Ajatus tuodaan kampanjassa esiin vastakohdan kautta, Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen kuvailee uutta mainosvideota.

Mikä nimeksi yritykselle? Patentti- ja rekisterihallitus ottaa käyttöön vielä tämän vuoden aikana uuden sähköisen nimentarkistuspalvelun. Ensi vuonna myös yksityisen elinkeinoharjoittajan perustamisesta voi ilmoittaa sille sähköisesti. Nimipalvelun toiminta-ajatus on auttaa yrittäjää tekemään nopeita toiminimitutkimuksia. – Nimeä hakemalla saa selville tuloksen siitä, löytyykö jo identtisiä tai lähelle meneviä toiminimiä, kotimaisia tavaramerkkejä tai onko kyseessä mahdollisesti jonkun sukunimi tai paikannimi Suomessa, kertoo PRH:n yritys- ja yhteisölinjan rekisteripäällikkö Lalli Knuutila. Palvelusta voi myös tarkastaa olemassa olevia domainnimiä sekä tutustua eurooppalaisten tavaramerkkien linkkeihin. Ensi vuoden puolella myös yksityisen elinkeinoharjoittamisen perustaminen nopeutuu. Helmikuussa 2017 PRH ottaa nimittäin käyttöön yksityisille elinkeinoharjoittajille oman sähköisen perustamispalvelun. – Jos ilmoitetaan uusi hallitus kaupparekisteriin, niin sähköisessä ilmoittamisessa se maksaa 40 euroa, ja paperiilmoittamisessa se on 85 euroa.

Uusia etuja sinulle! Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt • laajaan Fenniakaskoon lasivakuutuksen veloituksetta • kotivakuutukseen ehdollisen omavastuun. Tarjous on voimassa 31.12.2016 asti ja koskee uusia vakuutuksia. Fennia on jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös www.fennia.fi/suomenyrittajat.


16

Yrittäjäsanomat

fakta

Cleantechin globaaleilla pelikentillä on tilaa

SF Tec Oy On kehiTTänyT mOdulaariSen mOdheaT -maTeriaalinkuivaimen TeOlliSuuden SivuvirTOjen ja biOmaSSan kuivaukSeen

Cleantechin menestyjäyritykset toimivat suurelta osin valmistavassa teollisuudessa. Kuluttajavetoiset tekniset innovaatiot ovat olleet harvassa, mutta on viitteitä siitä, että murros on alkanut tapahtua.

ModHeat-kuivain on skaalautuva niin kapasiteetin kuin käytettävyyden suhteen.

teksti RIIKKA KOSKENRANTA grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI

C

leantechistä povataan Suomen talouden pelastajaa. Cleantech tai puhtaat teknologiat eivät ole perinteinen toimiala, vaan se läpileikkaa kaikkia perinteisiä toimialoja. Yrittäjäsanomat otti selvää, miten pk-yritykset pärjäävät cleantech-markkinoilla kotimaassa ja viennissä. Oululainen teknologiankehitysyhtiö SF Tec Oy on kehittänyt modulaarisen ModHeat-kuivaimen teollisuuden tuotannon sivuvirtojen kuivaukseen. Patentoitu ModHeatkuivain on kapasiteetiltaan skaalattavissa oleva mobiili kuivain. Yrityksen toinen innovaatio on testausvaiheessa ja se mahdollistaa metallurgisen teollisuuden tuottamien kuumien kuonien sisältämän lämpöenergian hyödyntämisen kuivaamiseen. – Tuoreelle pienyritykselle on melkein perusedellytys hakea julkista hankerahoitusta. Olemme myyneet osaamistamme konsultoinnin muodossa, että olemme saaneet kassavirtaa taloon kehitystyövaiheessa, toimitusjohtajayrittäjä Jani Isokääntä kertoo. Tuotteella on potentiaalia, sillä markkinoilla olevissa kuivaimissa on tiettyjä rajoitteita, joko

soveltuvuudessa kuivattavalle materiaalivirralle tai liian suurissa kuivaimen kustannuksissa. SF Tec on käynnistämässä vientiä Norjaan paikallisten yhteistyökumppaneiden sekä mahdollisen EU-rahoituksen avulla. Norjan markkinoita selvitettiin yhtiössä opiskelijavoimin yliopiston kasvuyrittäjyyskeskus BusinessKitchenin välityksellä. Norjalaisyrityksiä kiinnostaa erityisesti merilevän kuivaus ModHeat-kuivaimella. Yritys työllistää tällä hetkellä kolme ulkopuolista ja kaksi osakasta. Cleantech nousee esiin yhdessä hallituksen kärkihankkeessa. Isokääntä odottaa mielenkiinnolla, miten kärkihankkeet tulevat näkymään startupeissa ja pienyrityksissä. – Välillä tuntuu, että olisi paljon helpompaa, jos tekisimme kännykkäappseja.

lOuS a T O T kier

Oululaisyritys on käynnistämässä vientiä Norjaan ja tätä varten on haettu EUrahoitusta yhdessä paikallisten yritysten kanssa. SF Tecissä Norjan markkinoita selvitettiin opiskelijayhteistyössä. Norjalaisyrityksiä kiinnostaa erityisesti kalanviljelylaitoksen sivutuotteiden sekä merilevän kuivaus ModHeat-kuivaimella. Lisäksi yhtiö on valittu tänä vuonna finaaliin vuoden energia-alan startup -kisassa. SF Tec on perustettu vuonna 2013.

?

Vientiin murtautuminen Puhtaiden ratkaisujen tarve maailmalla ja Suomessa kasvaa. Ajureina toimivat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä sääntely, energian ja luonnonvarojen niukkeneminen sekä kuluttajien ympäristötietoisuus. Eniten cleantechin toimijoita Suomessa on vesi ja jätevesi -alalla sekä biopolttoaineissa ja -kemikaaleissa. Seuraavina

mikä cleanTech? Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Cleantech jakautuu karkeasti kahteen osaan, energia- ja ympäristöteknologiat sekä niihin liittyvät palvelut. Esimerkkejä menestyvistä pk-yrityksistä cleantechissä: Nocart, Oilon, Lamor, Air0, BMH Technology ja Cross Wrap. Tässä vain jokunen esimerkki.

gallup

Ilkka Homanen toimialajohtaja, Finpro

Jani Isokääntä toimitusjohtaja-yrittäjä, SF Tec Oy

Kaj Arvonen toimitusjohtaja-yrittäjä, Arvo-Tec Oy

Teknologian vientiä käynnistävällä pkyrityksellä on usein haasteena se, että puuttuu riittävä halu ja kyvykkyys panostaa pitkäjänteisesti kansainvälistymiseen. Sitten tullaan siihen, miten kansainvälisen kasvun rahoitus saadaan järjestymään. Moni sanoo, että Suomessa ei löytyisi rahoitusta kansainväliseen kasvuun, osin totta, mutta kyllä hyvät ratkaisut ja hyvät liiketoimintamallit löytävät rahoituksen, joko kotimaasta tai ulkomailta. Team Finland kasvuohjelmat ovat kansainvälistymisohjelmia yritysryhmille. Ne on suunnattu pääosin sellaisille yrityksille, joilla ratkaisut ja liiketoimintamalli ovat jo pääosin valmiina.

Oman siivun saaminen markkinoilta vaatii aloittavalta yritykseltä melkoisia ponnisteluja. Vuonna 2014 valmistui pilottikuivaimemme. Toinen tuotantomittakaavan laite valmistui syksyllä, ja välittömästi siirryimme terästehtaalle kuivaamaan siellä syntyviä sivuvirtoja. Teollisten referenssien vielä puuttuessa joudumme testien kautta osoittamaan, että kuivainteknologiamme toimii. Alkuvuodesta käynnistyneessä Tekeshankkeessa pilotoidaan tuotantomittakaavassa konseptimme, jossa metallurgisessa teollisuudessa syntyvien kuumien kuonien sisältämä lämpöenergia hyödynnetään kuivaukseen.

Myymme kehittämiämme vesiviljelyn ohjausjärjestelmiä. Eihän globaaleille markkinoille pääseminen helppoa ollut, sitä varten on saanut tehdä paljon töitä. Sektorimme on kapea, kilpailua ei ole paljon. Emme ole tehneet laitteissamme kompromisseja, ja olemme varsin hyvin menestyneet. Olemme mukana yhteisyrityksessä, joka rakentaa kalanviljelylaitoksen Stora Enson tehdasalueelle Varkauteen. Kokonaisinvestointi on yli 12 miljoonaa. Siellä on kalanviljelyssä tarvittava infra valmiina, mukaan lukien jätevedenpuhdistus. Stora Enso hyötyy vastavuoroisesti, kun johdamme tuottamamme typen tehtaan puhdistusjärjestelmään.

A

o


17

Yrittäjäsanomat

crOSS Wrap Oy TOimiTTaa pakkauS- ja purkulaiTTeiTa jäTemaTeriaalien ja niiSTä valmiSTeTTavien pOlTTOaineiden välivaraSTOinTiin ja kuljeTukSeen Yritys on maailman markkinajohtaja jätepohjaisten materiaalien pakkauskoneiden toimittajana. Siilinjärveläinen Cross Wrap on toimittanut yli 400 konetta 50 maahan globaalisti. 90 prosenttia liikevaihdosta menee vientiin. Asiakkaita ovat muun muassa jätemateriaaleja käsittelevät yritykset. Yritys on perustettu vuonna 1994.

aa ergi n e eiSTä jäTT

Pk-yrittäjät cleantechissä

Kotimaiset cleantech-yritykset tekevät jo merkittävää bisnestä vientimarkkinoilla. Ala on yksi voimakkaimmin kasvavista aloista kansainvälisesti. Kotimaassa on erityisesti osaamista uusiutuvan energian ja älyverkkojen alalla, rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuudessa, sivuvirtojen hyödyntämisessä sekä veden puhdistamisessa.

kommentti

Cleantech-alan yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2013 jo 25,8 miljardia euroa.

26

Liikevaihdon tavoitellaan kasvavan 50 miljardin tasolle seuraavan 10 vuoden aikana.

RIIKKA KOSKENRANTA

mrd €

Toimittaja

50 mrd €

234 milj. €

e aS v puhd

Si

Tekes myönsi energia- ja ympäristöalueen rahoitusta 234 miljoonaa euroa vuonna 2013.

arvO-Tec Oy kehiTTää ja TuOTTaa kalanviljelyn ruOkinTaTeknOlOgiaa Yritys on erikoistunut poikas- ja makean veden laitosten kalanruokintajärjestelmiin sekä ympäristökuormituksen minimoivaan ja kasvatus-olosuhteet optimoivaan kiertovesiteknologiaan. Tuotannosta 90–95 prosenttia menee vientiin. Arvo-Tec on mukana yhteisyrityksessä, joka rakentaa kalanviljelylaitoksen Stora Enson tehdasalueelle Varkauteen. Kyseessä on teollinen symbioosi, jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Emoyhtiö on perustettu vuonna 1969.

nousee esiin energiatehokkuus ja kierrätys. Julkinen vienninedistäjäorganisaatio Finpro auttaa yrityksiä pääsemään kaupallisiin keskusteluihin kiinni. – Kovin helppoa ei yksin vientimarkkinaan murtautuminen ole, vaan ryhmittäytyminen isompiin kokonaisuuksiin ja niiden esittely ja myynti pystyy avaamaan ostajien silmät paremmin, Finpron cleantech- toimialan johtaja Ilkka Homanen sanoo. Finpro tarjoaa kansainvälistyville yrityksille neuvonantoa ja kansainvälistä kontaktiverkkoa sekä yritysryhmille tarkoitettuja palveluja, kuten sektorikohtaisia kasvuohjelmia. Miten neuvot pk-yrittäjää lähestymään vientimarkkinaa? – Markkina-avauksissa ei useimmiten saavuteta pikavoittoja, vaan yrityksen pitää valmis-

tautua 1–2 vuoden tiiviiseen työhön. Aloittavan pk-yrityksen kannattaa sparrata sellaisten tahojen kanssa, joilla löytyy käytännön kokemusta kyseisestä maasta, Homanen vinkkaa. Toisekseen hän korostaa hyvien kumppanien löytämistä kansainvälisiltä markkinoilta.

Vesistöt puhtaiksi Etelä-Savon Joroisissa Arvo-Tec Oy kehittää ja tuottaa kalanviljelyn ruokintateknologiaa. Tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Myös Arvo-Tec on käyttänyt julkista rahoitusta kiertovesiteknologian kehittämiseen. Yritys on hyödyntänyt Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hankerahoitusta, joka kulkee maa- ja metsätalousministeriön kautta. 10 henkilöä kokonaisuudessaan työllistävä Arvo-Tec on perustettu vuonna 1995, sen emo-

yhtiö jo aiemmin. Yritys alkoi vuosituhannen vaihteessa kehittää kiertovesiviljelyä suomalaisiin olosuhteisiin. – Ohjausjärjestelmällämme on suuri vaikutus siihen, ettei vesistöä kuormiteta ylimääräisesti vesiviljelyn johdosta. Kiertovesipuolella pystymme erottelemaan suoraan vedestä lähinnä fosforia, Arvo-Tecin toimitusjohtaja-yrittäjä Kaj Arvonen selvittää. 1,5 vuotta sitten tehty Etlan ja Demos Helsingin raportti osoitti, että cleantech-alan pk-yritykset kärvistelivät kannattavuusongelmissa. Yhtenä selityksenä lienee alan yritysten nuori ikä ja alkuvaiheen tuotekehityspanostukset. Kokonaisuudessaan kuitenkin raportissa todetaan, että jos yritykset pääsisivät kiinni kasvaviin markkinoihin, ei kannattavalle toiminnalle sinänsä näy esteitä.

Markkina kasvaa varmuudella – Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano tulee vauhdittamaan markkinoiden kokoa ja kasvua huomattavasti, sanoo Mari Pantsar, hiilineutraali ja resurssiviisas -teeman johtaja Sitrassa. Enemmistö cleantech-alojen yrityksistä Suomessa toimii valmistavassa teollisuudessa. Selvitysten mukaan kuluttajille suunnatut tekniset innovaatiot ovat vielä harvassa, joskin niitäkin alkaa jo näkyä. Kuluttajateknologioille olisi kysyntää. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy paljon erityisesti liikenteessä, elintarviketuotannossa ja asumisessa. Etlan ja Demos Helsingin viimevuotisen raportin mukaan näillä kolmella sektorilla kuluttajat ovat keskeinen kasvun ajuri. Puhutaan cleanwebistä, jossa liiketoimintamallit ovat kuluttajalähtöisiä. Digitalisaatio tulee useilla liiketoiminnan aloilla läpi. Tulee lisää Übereitä, Airbnb-toimijoita ja kotimaisen tavaroiden kimppakyyti PiggyBaggyn kaltaisia palveluita.

Välillä tuntuu, että olisi paljon helpompaa, jos tekisimme kännykkäappseja. Jani Isokääntä

Lähde: Etlan ja Demos Helsingin From Cleantech to Cleanweb – The Finnish clean technology space in transition


18

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Feedbackly

Arvosana asiakaspalvelulle 7Suuret yritykset ovat jo melko hyvällä tasolla asiakaskokemuksen hallinnassa, mutta erityisesti pk-kentässä on paljon kehitettävää, sanoo Feedbacklyn toimitusjohtaja Jaakko Männistö.

Osaammeko me suomalaiset nykyään kuinka hyvin kuunnella ja palvella asiakkaita – minkä kouluarvosanan annat? Meillä on paljon huonoja ja myös hyviä esimerkkejä palvelusta ja yritystemme palvelualttiudesta. Asiakaskokemuksessa ei ole kyse pelkästään palvelusta, vaikka suuri osa kokonaisuutta se onkin – erityisesti kivijalassa. Asiakkaiden kuuntelu ja heidän palvelemisensa ei ole aina sama asia. Voit palvella asiakastasi hyvin hetkessä, mutta jos et kuuntele ja laita palautetta käytäntöön, niin pitkällä aikavälillä bisnes kärsii. Suomalaiset eivät myöskään usein osaa pyytää tai vaatia palvelua. Kouluarvosana: 7 –

Mikä on tärkein asia, joka saa asiakkaan palaamaan kivijalkakauppaan tai verkkokauppaan? Tärkeintä on tietenkin kokonai-

suus ja kokonaiskokemus. Asiakaskokemus koostuu kahdesta osasta: odotuksista ja saadusta kokemuksista. Ainoa tapa varmistaa se, että asiakas palaa pitkässä juoksussa on ylittää nuo olemassa olleet odotukset.

Mistä asiakkaat valittavat eniten – onko se tuotteet vai palvelu tai jokin muu asia? Riippuu täysin liiketoiminnasta ja sen luonteesta. Itse en edes kovinkaan pidä valittaa-sanasta, sillä se luo kuvan, että valitetaan tai sanotaan turhasta. Meillä Suomessa on vielä palautteen antamista enemmän kehittämistä sen vastaanottamisessa ja sen jälkeen itsensä tai yrityksensä kehittämisessä.

Osaavatko suomalaiset yritykset kuinka hyvin hyödyntää nykytekniikkaa, -sovelluksia ja eri kanavia kerätessään asiakas-

yrittäjä vinkkaa

1

Hyödynnä dataa Näkemykseni on, että mitään liiketoimintaa ei voi kehittää ilman dataa. Jos data on väärää tai analysoitu väärin, silloin se johtaa vääriin tekoihin. Avoin data on riski. Teppo Hudson

2

palautetta ja –kokemuksia? Suomessa ollaan asiakastiedon ja -kokemuksen mittaamisessa melko pitkällä ja innovaatioita Suomeen on syntynyt useita. Kuten kaikessa markkinoinnin teknologiassa olemme muuta maailmaa vähän takamatkalla, mutta ei pahasti. Enemmän ymmärrystä uupuu tiedon ja siihen reagoimisen puolella. Asiakaspalautetta saatetaan kerätä siitä ilosta, että niin tulee tehdä ja unohdetaan sen hyödyntäminen päivittäisessä liiketoiminnassa. Hyvään alkuun ollaan päästy ja valikoidut isommat yritykset ovat jo melko hyvällä tasolla, mutta erityisesti pk-kentässä on paljon kehitettävää.

Kuinka reaaliaikaisesti asiakaskokemuksia voi mitata muutoin kuin naamatusten? Nykyään teknologia mahdollistaa paljon. Salaisuus on siinä, että tiedon kerääminen asiakkaalta

tehdään itse asiakkaalle niin helpoksi ja läheiseksi, että palautetta tulee. Tiedon keräämisen tulee tapahtua välittömästi palvelun aikana tai heti sen. Tämän jälkeen tieto menee reaaliaikaisesti toimipisteen johtajalle ja virhe/ongelma voidaan heti korjata. Yritys säästyy bränditappiolta ja asiakas on tyytyväisempi, kun pienetkin ongelmat korjattiin heti. Monikanavaisuus ratkaisee tuon reaaliaikaisuuden. Asiakkaalla tulee aina olla se mieluinen ja läheinen tapa antaa tietoa yritykselle.

Onko syytä pelätä asiakkaiden someraivoa? Noh, kaikkien on syytä pelätä someraivoa! ;) Monet brändivahingot olisi voitu estää paremmalla palautteen ja asiakaskokemuksen hallinnalla. Yleensä se, että ongelma tulee edes ilmi tai siihen reagoidaan jotenkin poistaa ihmisten halun kertoa asiasta sosiaalisessa

Avoin data auttaa On olemassa paljon datalähteitä, jotka on yhdistetty kaupunkien tai valtion toimesta, ja näitä yritykset voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan itse tai tarjota niitä konsolidoimalla eteenpäin palveluina. Mikko Lintunen

3

Suomen Yrittäjien tuoreen varapuheenjohtajan Jaakko Männistön Feedbackly/ TapIn Solutions Oy on erikoistunut yritysten asiakaspalautteen ja -kokemuksen keräämiseen, mittaamiseen ja analysointiin. Vuonna 2012 perustettu yritys tarjoaa automatisoidut sovellukset, jotka on räätälöity kivijalkakauppaan, verkkokauppaan, palveluyrityksiin sekä myös henkilöstön kehittämiseen.

mediassa. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä miksi reaaliaikainen tieto on tärkeää.

Kuinka nopeasti asiakkaiden palautteeseen ja heidän kysymyksiinsä pitää someaikakaudella pystyä vastaamaan? Käytän sellaista peruspeukalosääntöä, että rakentaviin tai negatiivisiin palautteisiin on hyvä vastata mahdollisimman nopeasti. Sen vuoksi esimerkiksi palautejärjestelmään voi ja kannattaa asettaa hälytykset niiden varalle. Toisaalta taas neutraaleihin tai positiivisiin palautteisiin riittää, että vastailee vähintään kerran viikossa. Mitä useammin sen parempi luonnollisesti. Tätäkin puolta on mahdollista automatisoida, joten se helpottaa taakkaa.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Tiedon voi valjastaa Ne yritykset, jotka hyödyntävät dataa ja tietoa myynnin ja markkinoinnin kohdentamisessa, vaikuttavat kasvavan huomattavasti nopeammin. Kaikkien yrittäjien kannattaakin sisäistää tietoon liittyvät perusteet. Mikko Honkanen

mika pollari

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.


19

Yrittäjäsanomat

arcusysin arkisto

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Joensuulainen Nasa-kumppani osti alansa pioneerin yrityskauppa Joensuulaislähtöiset ohjelmistotalo Arcusys Oy ja analytiikkayritys OlapCon Oy yhdistyvät. Oppimisympäristö Valamiista tunnetun Arcusysin ja ennakoivan analytiikan pioneerin OlapConin kauppahintaa ei ole julkistettu. – Kauppa mahdollistaa asiakkaillemme kokonaisvaltaisemman palvelun ja OlapConin liikevaihdon tuplaamisen, arvioi Arcusysin toimitusjohtaja Jussi Hurskainen yhdistymisen tuomia mahdollisuuksia. OlapConin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 2,7 ja Arcusysin 6,6 miljoonaa euroa. Hurskaisen mukaan OlapConista uudelle omistajalle siirtyvät 22 ammattilaista vahvistavat merkittävästi emoyhtiön analytiikkaosaamista ja ohjelmistorobotiikkaa, jotka ovat yrityksen lippulaivan Valamiin kulmakiviä. – Valamis on ensisijaisesti työvoiman kehittämiseen suunnattu sovellus, mutta sitä käyttävät koulutkin. Sillä voidaan seurata oppimisen kehitystä ja vaikutusta esimerkiksi liikevaihtoon tai työturvallisuuteen big datan ja analyysityökalujen avulla.

Hurskainen kertoo verkkopohjaisena sovelluksena toimivan Valamiin vetävän hyvin maailmalla. – Asiakkaita on Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Viimeisimpänä Valamiin otti käyttöön Omanin terveysministeriö. Tunnetuin Valamiin käyttäjä on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruusvirasto Nasa. – Nasalla on maailmanlaajuisesti paljon kouluja, joissa tehdään tutkimusprojekteja ja Valamis toimii niissä alustana. Arcusysin toimipisteet sijaitsevat Joensuussa, Lappeenrannassa, Oulussa, Helsingissä, Petroskoissa Venäjällä ja Bostonissa Yhdysvalloissa. Yrityksen henkilöstömäärä on nyt 133 työntekijää.

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Teknologiateollisuus suosittelee paikallista sopimista Teknologiateollisuus ry julkaisi marraskuun alussa kilpailukykysopimuksen mukaiset sopimustekstit uusista työehdoistaan. Alan työntekijöitä, toimihenkilöitä ja sähköalan työntekijöitä koskevissa sopimuksissa työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien. Suomen Yrittäjissä uutinen otetaan ilolla vastaan. – Se on positiivista, että tässä paikallinen sopiminen on ensisijainen tapa ratkaista, miten kilpailukykysopimusta sovelletaan käytäntöön. Ei sanella ylhäältä, vaan annetaan työpaikkojen tehdä oma päätös, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä. Mäkelä huomauttaa, että myös järjestäytymättömillä yrityksillä on sama oikeus. – Tässä ei ole edellytystä kuulua liittoon. Kannattaa etsiä omia ratkaisuja, siihen on nyt mainio tilaisuus. Teknologiateollisuuden sopimusteksti ohjeistaa, että työajan pidentämisestä sovittaessa on suositeltavaa huomioida työpaikan käytännöt, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työmarkkinajärjestöjen kanssa sorvaama kiky-sopimus linjasi työaikojen pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

NISSAN BUSINESS 360 -MALLISTO OTA UUSI NÄKÖKULMA YRITYSAUTOILUUN

NISSAN QASHQAI BUSINESS 360 Käyttöetu alk. 435 € Vapaa autoetu alk. 600 € Alk. 28 210 €

sis. toimituskulut 600 € CO2-päästöt 99–134 g/km

Huippuvarustellun, varta vasten yritysautoiluun räätälöidyn Nissan Business 360 -malliston alhaisten verotusarvojen lisäksi malliston CO2-päästöt täyttävät tiukemmankin yritysautopolitiikan vaatimukset.

NISSAN BUSINESS 360. Yritysautoilun ylivertainen taso.

Tutustu Business 360 -mallistoon: WWW.NISSAN.FI

QASHQAI BUSINESS 360 -mallissa vakiona: • Around View Monitor 360° -kamerajärjestelmä • Lämmitettävä tuulilasi • NissanConnect-navigointija audiojärjestelmä • Bi LED-ajovalot • Tumma nahka- tai vaalea alcantara-verhoilu • Automaattinen ajovalojen vaihtojärjestelmä • Pysäköintiavustin • Liikennemerkkien havainnointijärjestelmä • Saatavilla myös nelivetoisena

QASHQAI Business 360 alk. 28 210 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,8-5,8 l/100km, 99–134 g/km. X-TRAIL Business 360 alk. 35 262 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,9–6,4 l/100km, 129–149 g/km. PULSAR Business 360 alk. 25 526 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,6–5,7 l/100km, 94–134 g/km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin.


20

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Näin pääset alkuun Perehdy tarpeisiin, rahoitukseen ja muiden malliin.

1

Tarve Kartoita, mitä alueen yrittäjät toivovat toimitilalta. Haluavatko he tapahtumia vai riittävätkö työ- ja kokoustilat?

2

Vaihtoehto hintaville toimitiloille Yksinyrittäjille edulliset toimitilat voivat olla elinehto sekä paikka, jossa kohdata toisia yrittäjiä. yksinyrittäjä Kuukauden mittainen toimitilakokeilu osoitti Helsingin Yrittäjille, että yrittäjien matalan kynnyksen työskentelytilalle riittää kysyntää. – Helsingissä toimii paljon sellaisia yrittäjiä, joilla ei ole kiinteää toimitilaa ja jotka toimivat läppärinsä kanssa milloin missäkin, kertoo Helsingin Yrittäjien tapahtumatuottaja Pauliina Tornberg. Pari vuotta sitten yrittäjäjärjestö alkoi etsiä itselleen uusia tiloja, joista myös yrittäjät voisivat hyötyä, Tornberg kertoo. Sopivat tilat löytyivät Kampista, aivan Helsingin keskustasta. Niiden yhteyteen yhteistyössä Fennian kanssa perustettiin yrittäjille suunnattu Y-tila. Siellä järjestetään viikoittain tapahtumia, ja yrittäjät voivat tulla sinne työskentelemään

ja tapaamaan toisiaan. Yrittäjätilan aukioloaikoina paikalla on myös Helsingin Yrittäjien työntekijä, joka vastaa esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin. Kävijämäärät vaihtelevat tapahtumatarjonnan mukaan, ja Tornbergin arviolta kävijöitä voi olla viikossa 50–100. – Ensisijaisesti markkinoimme jäsenillemme, mutta tila toimii ilman muuta käyntikorttinamme. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuudet tulla käymään. Myös Muuramen Yrittäjillä on käytössä yhteisöllinen toimitila. Yrittäjät muutti keväällä uuteen tilaan, ja samalla siitä tehtiin aiempaa yhteisöllisempi Jyväsriihen hankerahoituksen avulla. – Kyllä siihen alkuun tarvitaan

rahoitus, kun yrittäjäyhdistykset ovat voittoa tavoittelemattomia, ja yleensä tulo koostuu jäsenmaksuista, arvioi Muuramen Yrittäjien puheenjohtaja Sari Kaiho. Toki joillakin yhdistyksillä voi olla myös sellaista toimintaa, että ne pystyvät pyörittämään tiloja ilman hanketta. Samoissa toimitiloissa toimii Yrittäjien lisäksi nuorten yrittäjyystalo Innola ja seurakunnan ruokaapua välittävä Mannatupa. Entisessä pankkirakennuksessa voi hyvin järjestää kokouksia myös isoille joukoille. Yritykset, yhdistykset ja yrittäjät ovatkin kaikki tervetulleita sinne. – Se ei silti ole mikään kylätalo, että ovesta sisään ja istumaan, vaan aina on kyseessä jokin tapaaminen, tapahtuma tai kokous.

Tilasta voi myös vuokrata sadan euron kuukausihintaan hot desk -paikkoja. Yrittäjä tuo mukanaan oman läppärinsä, mutta muut toimistotarvikkeet, keittiön käyttö ja kahvi kuuluvat hintaan. – He, jotka tekevät töitä yksinään kotona, pääsevät vähän verkottumaan ja olemaan muuallakin kuin siellä omassa yrityksessään. Yhteistila on jo osoittautunut tarpeelliseksi ja toimivaksi, Kaiho kertoo. Hanke kestää kaksi vuotta, mutta toimintaa on tarkoitus jatkaa pidempään. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita Muurameen tutustumaan tiloihin, Kaiho kertoo.

yhteistyö Voiko toimitilat toteuttaa kumppanin kanssa ja kustannuksia jakaa? Selvitä myös rahoitusmahdollisuudet.

3

kysy neuvoa Esimerkiksi yrittäjäjärjestöiltä voi ottaa mallia ja kysyä neuvoa, miten he toteuttivat toimitilat.

Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

YRITTÄJÄ, VUODEN 2017 YRITTÄJÄLOMAT NYT HAETTAVISSA! Suomen Yrittäjät ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa yrittäjälomia. Lomille voi hakea yrittäjänä toimivat puolisoineen ja perheineen. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Hakemus voidaan täyttää sähköisesti osoitteessa www.mtlh.fi, tai niitä voi pyytää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:stä numerosta 010 219 3468.


– keijo jaatinen

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity


22

Yrittäjäsanomat

Koulutuksen leikkaukset huolestuttavat presidentin palkitsemia yrityksiä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi tämänvuotiset yritysten kansainvälistymispalkinnot BlueFors Cryogenicsille ja OptoFidelitylle sekä Rovaniemen kaupungille ja Visit Rovaniemelle. kilpailu BlueFors Cryogenics valmistaa matalan lämpötilan jäähdyttimiä. OptoFidelity puolestaan on erikoistunut älylaitteiden testauslaitteisiin. Presidentti myöntää palkinnon vuosittain Team Finland -johtoryhmän esityksestä. Takavuosina nämä huomionosoitukset tunnettiin nimellä vienninedistämispalkinto. Älylaitteiden testausteknologiaa kehittävä OptoFidelity on ponnistanut Suomesta rohkeasti maailmalle huippuluokan osaamisellaan. Yrityksen konenäköä ja robotiikkaa hyödyntävän, ihmisen käyttäytymistä simuloivan teknologian avulla voidaan testata esimerkiksi puhelimien ja tablettien kosketusnäyttöjen ja kynäohjausten toimivuutta.

Tamperelaisyritys on vakuuttanut tuotteillaan maailman johtavia teknologiayrityksiä. Sen asiakkaita ovat muun muassa teknologiajätit Google, Intel ja Atmel sekä maailman suurin mobiilioperaattori China Mobile. OptoFidelityn liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia tulee viennistä. Nyt palkittujen yritysten puolesta kiitospuheen pitänyt OptoFidelityn toimitusjohtaja Pertti Aimonen oli huolestunut hallituksen suunnittelemista koulutusleikkauksista. Esimerkiksi OptoFidelity on tehnyt yhteistyötä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. – Suomessa on ollut yksi maailman parhaimmista koulutusjärjestelmistä. Jos me nyt leikkaamme

liikaa, maksamme siitä kovan hinnan tulevaisuudessa, OptoFidelityn toimitusjohtaja Aimonen varoitti. BlueFors Cryogenics on kasvanut kymmenessä vuodessa maailman johtavaksi ns. kuivien matalan lämpötilan jäähdyttimien valmistajaksi. Jo useampi kuin joka toinen näistä maailmalla myytävistä kuivista jäähdyttimistä on BlueForsin valmistama, yritys arvioi. BlueFors on panostanut perustamisestaan alkaen voimakkaasti tuotekehitykseen. – Emme ole valinneet helpointa polkua, sillä olemme halunneet kehittää kilpailijoitamme luotettavampia ja viimeistellympiä tuotteita, jotka ovat myös helppokäyttöisiä, toimitusjohtaja Rob

Blaauwgeers kertoo. Puhdas luonto ja joulupukki houkuttelevat Rovaniemelle vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää – tämä luku saadaan yöpyjistä rekisteröidyissä majoituskohteissa. – Etenkin aasialaisten matkailijoiden määrä on kääntynyt jyrkkään kasvuun, iloitsee Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. – Täytyy myöntää, että mainitsemme Rovaniemen ja joulupukin aika usein, kun kutsumme ulkomaisia vieraita Suomeen, totesi presidentti Sauli Niinistö palkinnonjaon yhteydessä rovaniemeläisille. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

5

edellistä

Kansainvälistymispalkinnot 2015 Slush Vahterus Serres 2013 Supercell Vexve Ledil 2012 Blancco L-Fashion Group Rovio 2011 Beneq Oy Normet Group Oy Suomen peliklusteri 2010 Golla Oy Music Export Finland The Switch

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Oulu 7.–8.6.2017 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Merkitse päivät kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan www.kunnallisjohto.fi


23

Yrittäjäsanomat

kalenteri Miten rakentaa vahva brändi? 30.11. klo 14:30–16:00 webinaari omalla koneellasi

Löydä tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Pieni jäätelötehdas – Kolmen Kaverin Jäätelö perustettiin vuonna 2013. Kolmessa vuodessa se on onnistunut nousemaan Suomen arvostetuimmaksi jäätelöksi sekä nousemaan 100 arvostetuimman brändin joukkoon. Miten siinä on onnistuttu ja mitä kaikkea on tehty näiden vuosien aikana?

Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 18.1.2017 klo 09:00–11:30 webinaari omalla koneellasi Koulutus perehdyttää verolainsäädännön muutoksiin kuten uudenlaisen veroilmoituksen tekemiseen, sähköiseen asiointiin sekä myöhästymisen ja korjaamisen seuraamuksiin. Kouluttajana Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff.

Pienyrityksen talousjohtaminen 16.2.2017 klo 09:00–16:30 Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 6. krs, Helsinki Koulutuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan tilinpäätöstiedoista yrityksen tila ja ymmärtämään erilaisten käytännön toimien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen. Kouluttajana kauppatieteiden tohtori, diplomi-insinööri Toivo Koski TulosAkatemia Oy:stä.

Huippupomo 8.3.2017 klo 12.00–16.00 Pasilan Visio, Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki Miksi jonkun esimiehen joukkue yltää parempiin tuloksiin kuin toisen? Syntyykö tulos esimiehen ansiosta vai esimiehestä huolimatta? Huippupomo-koulutus kertoo. Kouluttajana valmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen Human Energy Oy:stä.

YEL, TYEL, LOL, OMG JA EVVK. SIKSI VALITSIN ETERAN. Sinun tehtäväsi on yrittää, meidän tehtävämme on auttaa. Eteran Yrittäjän Etupaketti on suunniteltu yrittäjän tueksi, yrittäjien toiveita ja tarpeita kuunnellen. Poimi paketista itsellesi sopivimmat palvelut ja keskity siihen, mikä sinulle on tärkeintä. Lue lisää: etera.fi/tuleasiakkaaksi

OLLI HIETALAHTI Toimitusjohtaja, jonka yritys One Eyed Spirits vie Ron de Jeremy - rommia ja Hedgehog Giniä 25 maahan ja työllistää 5 ihmistä.

Tässä ajassa.


24

Yrittäjäsanomat

Pölijää bisnestä Entisessä varastorakennuksessa Oulussa tanssii viikoittain jopa 3 500 oppilasta ja harrastajaa. Tanssikeskus Citydance on kasvattanut lukuisia Suomen streettanssin, discodancen ja showtanssilajien mestareita. teksti Riikka Koskenranta kuvat KuvaUljas

”T

anssissa on oltu hirveän kuppikuntaisia. Ne ajat ovat muuttuneet ja yksi iso muutostekijä tässä on ollut Merja Satulehto.” Näin Satulehdon vaikutusta tanssin saralla kuvaili tanssitaiteilija-yrittäjä Marco Bjurström Citydancen 25-vuotisjuhlagaalassa vuonna 2015. Satulehto päätyi tanssikouluyrittäjäksi puolivahingossa. Hänen kilpatanssiuransa alkoi vuonna 1976 ja kesti 20 vuotta. Vuonna 1990 muutaman tanssinopettajan yhteiseksi markkinointinimeksi perustettu Citydance ehti toimia vuoden ennen Satulehtoa. Vähitellen muut jäivät pois, ja vuonna 1998 Citydance muutettiin osakeyhtiöksi. Satulehto omistaa yhtiön sataprosenttisesti. – Koen olevani mielettömän onnekas. Tykkään tästä työstä. Mulla kesti kauan oppia johtajaksi. Kun opetin, olin aina yksi opettajista, homman paisuessa ymmärsin, että johtaja tarvitaan. Johtajuusprosessi oli kohdallani aika pitkä, Merja Satulehto rupattelee tanssikoulun taukohuoneessa. Yrittäjän mukaan hänen on täysin mahdotonta erottaa toisistaan työtä ja vapaa-aikaa. Mutta miten niin pölijää bisnestä? – Ei tällaisella bisneksellä voi rikastua. Tätä tehdään rakkaudesta lajiin. Tanssi on aina se lähtökohta, mutta pystyn elannon ansaitsemaan ja vieläpä mukavalla tavalla. Samalla työllistän aika monta muutakin. Ala on kulurakenteeltaan rankka, sillä neliöitä tarvitaan paljon ja henkilökuntakulut ovat kovat suhteessa tanssituntien tuottoon.

Tanssi vei mukanaan Merja Satulehto löysi kilpatanssin 16-vuotiaana. Pohjaa oli hankittu valiovoimistelussa ja jazztanssissa. Ensin hän kilpaili amatööripuolella. – Ensimmäisen Suomen mestaruuden voittaminen vuonna 1983 on ollut tanssiuralla hirveän merkittävä virstanpylväs. Se tuli latinalaistansseissa amatööripuolella. Hän siirtyi ammattilaiseksi vuonna 1985. Satulehto kävi päivätöissä SEK & Gray:ssä mainospiirtäjänä, mutta 26-vuotiaana hän hyppäsi päätoimiseksi tanssin ammattilaiseksi. Helsingissä vierähti 13–14 vuotta.

Vuonna 1991 Satulehdon silloinen perhe muutti takaisin Ouluun. Tanssin supernainen on opettanut tanssia jo reilun 30 vuoden ajan.

Tanssivalmentaja vai yrittäjä Yrittäminen veti kuitenkin puoleensa, kun piti tehdä valinta kilpatanssivalmentajauran ja täysipäiväisen yrittäjyyden välillä. Citydance on kilpailumenestyksellä mitattuna yksi Suomen menestyneimpiä tanssikouluja show-, disco- ja streettanssien sekä latino show’n saralla. – Citydance lähti hyvin pienestä liikkeelle. Siihen aikaan valmensin kilpatanssia paljon ja Citydance paisui siinä sivussa puolihuolimattomasti. Satulehdon mukaan hän vähensi valmentamista, jotta pystyi keskittymään yrittämiseen. – En voinut nuorena kuvitella, että omasta rakkaasta harrastuksesta tulee työ. Taustani oli esittävissä tanssilajeissa, joiden pariin oli hyvä palata tanssinopettajana. – Olen sellainen vanha kehärääkki, mulla on koko ajan aivan mieletön polte lavalle. Niin myös kilpatanssiin. Kun oululaisen tanssin lähettiläs kertoo opettaneensa 1980-luvulla jopa räppitanssia, sitä ei ole vaikea uskoa. Satulehdosta piirtyy kuva monipuolisena tanssin moniottelijana. Syökkönää örkkyä? kysymys vahvalla Oulun murteella tuo keskustelun takaisin Citydancen vaiheisiin kaupungissa. Örkky on paikallisslangia ja tarkoittaa korvapuustia. Tanssikoulu on muuttanut eri osoitteisiin vuosien saatossa. Yrittäjä nostaa esiin vuoden 1998 yrityksen historiasta. Citydance aloitti toimintansa Kiistola-talossa silloisen elokuvakeskus Formian naapurina. Silloin Oulun Tanssistudio lopetti toimintansa ja Citydancen kurssitarjonta laajeni merkittävästi. – Silloin käynnistyi vahva breakdancebuumi, joka toi Citydanceen valtaisan pikkupoikien invaasion ja salsa-buumi puolestaan aikuiset naiset. Näin oppilasmäärä yhtäkkiä viisinkertaistui ja opettajamäärä kasvoi huomattavasti. Nykyisin yritys työllistää 25 opettajaa ja kolme toimistotyöntekijää. – Meillä toimii opettajia, jotka jo lapsena aloittivat harrastamisen meillä. Osalla heistä on jo omia lapsia, jotka harrastavat täällä meillä. Tiivis yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun

Olen sellainen vanha kehärääkki, mulla on koko ajan aivan mieletön polte lavalle.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tanssikouluyrittäjä tekee pitkää päivää, usein päivät venyvät 12-tuntisiksi. Työn vastapainona hän käy paljon esityksissä New Yorkia ja Lontoota myöten. Tanssikoulu elää ajassa, ja kehitystä on seurattava. Kaksi vuotta sitten Merja Satulehto suoritti Yrittäjän erikoisammattitutkinnon, joka avasi yrittäjän silmät. – Yrityksen suhteen on hirvittävän paljon suunnitelmia. Meillä on suunnitelmia laajentaa Pohjois-Suomen alueella, avata lisää toimipisteitä ja laajentua tapahtumapalveluihin. Yhteismarkkinointi Terminaali Oulun elämyskeskuksen muiden toimijoiden kanssa on myös lähtenyt rullaamaan hyvin. Satulehto uskoo myyvänsä yrityksen 3-5 vuoden päästä. Kumpikaan hänen pojistaan ei ole kiinnostunut jatkamaan äidin yritystä. – Exit-plan on jo laitettu vireille. Yrityksen tulevaisuus täytyy totta kai turvata. Räiskyvä oululaistanssija aikoo vielä, toivottavasti, palata lavoille tanssiteatterin puolella. Tanssiurheilu on jo mennyttä elämää.


Yrittäjäsanomat

25

– Citydance lähti hyvin pienestä liikkeelle. Siihen aikaan valmensin kilpatanssia paljon ja Citydance paisui siinä sivussa puolihuolimattomasti.


26

Yrittäjäsanomat

Oulua on aina pidetty vahvana tanssikaupunkina ja voin ylpeänä todeta, että olen ollut yhtenä lenkkinä luomassa tuota mainetta. tanssinopettajakoulutusyksikön kanssa on tuonut taitavia opettajia Citydanceen. – Tanssinopettajakoulutuksen merkitys on ollut valtava Suomelle. AMK:n myötä taso on noussut aivan nextille levelille. Tanssiurheilu Satulehdolla on jo jäänyt takaalalle. Nyt päivät täyttyvät tanssikoulun johtamisesta, tanssijan töistä erilaisissa produktioissa, koreografin töistä sekä tanssituomarin hommista kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa. Satulehtoa on pyydetty matkan varrella myös asiantuntijatehtäviin, kuten tanssin apurahoja myöntäviin työryhmiin. Hän on edistänyt tanssin asiaa muun muassa Suomen Tanssinopettajain Liitossa (STOL) aikanaan ja Finnish Dance Organizationin (FDO) hallituksessa jo neljännesvuosisadan.

Investoinnit kannattivat Merja Satulehto haki lisää kannuksia yritystoiminnan kehittämiseen suorittamalla Yrittäjän erikoisammattitutkinnon pari vuotta sitten. Tanssikoulun toiminnan on elettävä ajassa. – Kivijalkamme ovat viikkotunnit. Sen lisäksi on paljon muuta toimintaa. Kysymykseen, ovatko aikuisharrastajat parempaa bisnestä kuin lapset ja nuoriso, hän vastaa, ettei niin voi sanoa. – Painopisteemme on ollut lapsissa ja nuorissa aiemmin. Nyt uusien tilojen myötä olemme lisänneet aikuisten tarjontaa. On hienoa, että aikuiset löytävät tanssin. Vanhat tilat olivat käyneet ahtaiksi, ja naisyrittäjän haaveena oli löytää isompi keskus, jossa olisi muitakin yrityksiä. Näin tapahtui ja Citydance muutti elämyskeskus Terminaaliin. Tanssikeskus

1

ASIAT KUNTOON Huolehdi viranomaisasiat asianmukaisesti. Muista varsinkin oikein mitoitettu yrittäjäeläke.

jakaa sisääntulotilat ja aulan kahden muun liikuntayrityksen kanssa. – Nämä tilat olivat ihan mahtava juttu, nyt olen sitten verkostoitunut liikunta-alan toimijoiden kanssa, vapaa-ajalla itsekseen viihtyvä Satulehto iloitsee. – Kun muutimme tänne kaksi vuotta sitten, investoinnit olivat kovat. Olimme tiukoilla, mutta se kannatti. Yrityksellä menee hyvin. Hänen koulullaan on seitsemän tanssisalia ja viihtyisät tilat niin harrastajille kuin työntekijöille. Yhtiön operatiivisesta puolesta vastaava työntekijä jäi aiemmin tänä vuonna äitiyslomalle, minkä seurauksena yrittäjän omat kädet ovat tiukasti yrityksen ohjaksissa kiinni seuraavat vuoden päivät. Toimiala on keskittynyt; on syntynyt isoja osakeyhtiöitä. Aiemmin oli pitkälti niin, että oli yksi yrittäjä-opettaja, joka veti kaikki tunnit ja hoiti paperityöt.

Tanssin lähettiläs Tämä tieto voi tulla yllätyksenä. Merja Satulehto on tehnyt Oulun kaupunginteatterille koreografian

– Kun muutimme Terminaalin tiloihin kaksi vuotta sitten, investoinnit olivat kovat. Olimme tiukoilla, mutta se kannatti. Yrityksellä menee hyvin.

2

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Yksin ei kannata jäädä, pitää olla joku ihminen, kenen kanssa jakaa ajatuksia. Uskottu voi olla mentori, hallitus, hyvä ystävä tai puoliso.

Merja Satulehto Ikä: 58 vuotta Koulutus: Ylioppilas musiikkilukiosta, tanssitutkintoja Englannissa ja Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Ura: Vuosina 1976–1996 kilpatanssija, vuonna 1985 hän siirtyi ammattilaiseksi. Tanssinopettaja. Vuonna 1991 ryhtyi tanssikoulu Citydancen yrittäjäksi. Lisäksi toimii tuomarina tanssikilpailuissa ja tekee koreografin töitä. Perhe: Kaksi poikaa.

3

JAKSAMINEN

Huolehdi jaksamisesta. Sitä ei voi toitottaa liikaa. Itselläni työtä ja vapaa-aikaa on täysin mahdotonta erottaa toisistaan.

Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi -perhemusikaaliin, jota esitettiin vuonna 2007. Vuonna 2006 Oulun paikallisjulkkis tuli koko kansan tietoisuuteen suuren suosion saavuttaneen Tanssii tähtien kanssa -tanssiohjelman tuomarina. – Se oli ammatillisesti hyvin mielenkiintoinen projekti. Tämmöisen uran läpikäyneenä haluan tuoda tanssia esille kaikissa muodoissa. Satulehdon monipuolinen tausta on avannut hänelle ovia tanssin monilla aloilla. – Olen pystynyt yhyttämään yhteen eri alojen ihmisiä ja pehmentämään tanssin raja-aitoja. Tanssiteatteri vetää esiintyjää myös puoleensa. Viimeksi vuonna 2008 Oulussa esitetty Dame Starlite -kabaree on jäänyt yhtenä huippuhetkenä Satulehdon mieleen. Onhan toki mieleen jäänyt esiintyminen Japanin keisarille Tokiossa takavuosina. Yhtenä tanssin tulevaisuuden kansallisena merkkipaaluna hän mainitsee Helsinkiin suunnitellun Tanssin talon, joka valmistuu vuonna 2020.


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at Lannistumattomat – Piilaakson suomalaiset yrittäjätarinat Hanna Artman ja Liisa Jokinen WSOY Teoksessa selvitetään, mikä Piilaaksossa kiehtoo yrittäjiä ja vetää heitä puoleensa. Teemaa lähestytään 14 suomalaisen yrittäjän tarinan kautta, joissa yrittäjät kertovat arjestaan ja työstään. Osa heistä on onnistunut huikeasti ja kerännyt miljoonavoitot. Osa heistä on puolestaan pettynyt ja joutunut hakeutumaan konkurssiin. Teoksessa on paitsi tuttuja nimiä myös yrittäjiä, joiden tarina on entuudestaan tuttu vain pienelle piirille.

Yrittäjyyden suurtapahtuma Slush saa mukaansa Suomen Yrittäjät Nuorten kasvuhakuisten teknologiayritysten kaksipäiväinen kansainvälinen suurtapahtuma Slush alkaa ensi keskiviikkona Helsingin messukeskuksessa. Suomen Yrittäjät on nyt ensimmäistä kertaa mukana vuodesta 2008 järjestetyillä festivaaleilla. Järjestäjät odottavat paikalle lähes 16 000 vierailijaa, 1 700

startup-yritystä, liki 800 sijoittajaa ja 250 rahoittajaa. Esiintyjinä nähdään muun muassa Norjan kruununprinssi Haakon, musiikin verkkosovellus Spotifyn perustaja Daniel Ek, riskisijoittaja ja hallitusammattilainen Steve Jurvetson, pelifirma Supercellin perustaja Ilkka Paananen sekä net-

tipuhelinpalvelu Skypen perustaja Niklas Zennström. Kokeneiden yrittäjien ja muiden esiintyjien lisäksi ohjelmassa on pitsaus- eli myyntipuhekilpailu Slush 100 Pitching Competition, johon sata yritystä pääsee osallistumaan. Torstain finaalissa nähdään neljä yritystä. Viime vuoden

voittaja pokkasi 650 000 euron rahapalkinnon. Kansainvälisistä tiedotusvälineistä mukana ovat muun muassa yleisradioyhtiö BBC, sanomalehti The Wall Street Journal sekä talouslehti Forbes. Tilaisuudesta raportoi tietysti myös Yrittäjäsanomat Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.

Merkilliset nimet: Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä Timo Leppänen Suomalaisen kirjallisuuden seura Tiedätkö, miksi Sinisen Lenkin nimeksi valikoitui nimenomaan Sininen Lenkki? Entä tunnetko Coca-Colan, Kallen mätitahnan, Legon, Piltin, Fazerin Sinisen ja Ponssen tarinat? Teoksessa esitellään yli sadan kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen ja tuotteen nimeämistarinat. Ääneen pääsevät nimien keksijät, ja he kertovat, millaisia tarinoita tuotteiden ja nimeämisprosessien takana piilee.

Tää on niin tätä:

Mitä yrittäjä tekee, kun firma käy kovilla kierroksilla? Vaihtaa isommalle vaihteelle. Yrittäjäkin ansaitsee joulurauhan. Näillä työvälineillä se onnistuu. Samsung Tab A 10.1 4G-tabletti Luksus – Suomalainen osaaminen kilpailuetuna Nina Broström, Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta Alma Talent Pro

• Outlook • Excel • Word • Powerpoint

Kirjassa perehdytään luksusmarkkinoihin, niiden kehittymiseen, logiikkaan ja potentiaaliin. Lukijaa herätellään pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia luksus voisi tarjota Suomen kansantalouden kasvulle. Teoksessa esitellään koko luksusliiketoiminnan arvoketjua, yrittäjien kokemuksia sekä kansainvälisten luksusmarkkinoiden mahdollisuuksia.

4,50

Alkaen

• magneettinen takakansi ja kaunis ohut muotoilu • 16 Gt sisäistä muistia ja microSDkorttipaikka

€/kk

Liikkuva Netti Pro L -liittymä • Rajaton ja nopea 4Gnetti Suomen nopeimUUTUUS massa mobiiliverkossa* TARJOUSLIITTY• 50 Mbit/s MÄLLÄ

Yhteensä vain

24,90 €/kk

Reilusti vastinetta rahalle:

sonera.fi/yritystarjoukset ja Sonera Kauppa *OOKLA SPEEDTEST© -mittaukset on suoritettu 1.4.–30.9.2016. Tutkimus perustuu käyttäjien itse suorittamiin mittauksiin. Mittaustulosten mukaan Soneran mobiiliverkon keskinopeus oli saapuvan liikenteen osalta korkein. Mittaustuloksiin ovat voineet vaikuttaa mm. liittymän ja laitteen ominaisuudet, käyttäjän sijainti sekä verkon kuormitus. Lisätietoa www.sonera.fi/nopeinverkko.


28

Yrittäjäsanomat

Markku Pietikäinen

Lentäen auringonlaskuun Sähköurakoitsija Markku Pietikäinen irrottautuu konttorielämästä parhaiten pienlentokoneen ohjaamossa. hyvinvointi – Yksi kauneimmista asioista, mitä voi nähdä, on auringonnousu tai -lasku lentokoneesta. On ne niin hienoja, maalailee nurmijärvinen sähköurakoitsija Markku Pietikäinen. Pietikäinen harrastaa lentämistä. Siten konttorityöntekijä vapautuu arjesta parhaiten. – Lentäessä pitää ottaa huomioon niin monta asiaa; sää, toiset lentokoneet ja ne systeemit, jotka pitävät koneen ilmassa, että arki unohtuu aivan täysin. – Kaksisataa tuntia olen lentänyt ja joka kerta se on yhtä hieno fiilis, kun tulee alas. Kiinnostus lentämiseen syttyi kouluaikana 80-luvulla. – Sähköalaa opiskellessa tuli vain semmoinen haave, että pitäisi päästä ilmaan. Haaveen toteuttamista jarrutti pitkään raha. Tilaisuus avautui nelisen vuotta sitten. – Kuulin, että ultrakevytkoneiden lentolupakirja on kustannuk-

siltaan kevyempi. Niinpä ilmoittauduin Malmille koulutukseen. Lupakirjan saaminen edellyttää vähintään 25 lentotuntia. Sen Pietikäinen suoritti puolessa vuodessa. – Kahva lyötiin käteen heti ensimmäisellä tunnilla. – Nämä tyypit ovat sauvaohjattuja koneita, joissa käytetään myös kahta poljinta. Kun moottori jauhaa, kone pysyy ilmassa. Ohjaimilla säädetään sivuttaissuunnan liikettä, korkeutta ja kallistusta. Tiettyjä mittareita seuraamalla pidetään kone aisoissa. – Alussa syö hirveästi energiaa se, että ymmärrät, missä olet menossa, kun ei teitä ole. HelsinkiVantaa asettaa ilmatilarajoituksia korkeus- ja leveyssuunnassa ja radioyhteyttä on pidettävä lennonjohtoon auki. Kaikesta tulee kuitenkin niin rutiinia, että sivulliset ihan ihmettelevät hallintaa. Lentokokemuksen karttuessa intohimo kasvoi.

– Meillä lähti vähän mopo käsistä. Ostimme kavereiden kanssa kolme lentokonetta kimpassa. Yksi on 495-kiloinen kellukkeilla varustettu kone, sitten on 475-kiloiset ylätaso Ikarus ja alataso Eurostar. Ne ovat kaksipaikkaisia kaikki. Pietikäinen aktivoitui lentäjäyhteisössä ja toimii nyt Kevytilmailu ry:n varapuheenjohtajana. Kerhon väkeä hän kehuu hienoksi porukaksi. – Viime vuonna kiersimme Keski-Suomesta alaspäin kaikki parisenkymmentä lentokenttää viiden koneen voimin. Vironkin puolella olemme käyneet. Villimpääkin on tiedossa. – Vesikoneella alamme tehdä reissuja erämaihin. Laskeudumme johonkin lammikkoon ja käymme kalassa ja samoilemassa, Pietikäinen suunnittelee.

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Talenttiverkostosta löydät yrityksesi isompiin tai pienempiin tehtäviin sopivan työntekijän tai harjoittelijan suoraan korkeakoulun penkiltä. Rekisteröidy palveluun ja löydä oma talenttisi.

www.talenttiverkosto.fi

Markku Pietikäinen omistaa veljensä kanssa puoliksi sähköurakointiyritys Sähkö-Pietikäisen Nurmijärvellä. Yrityksen kohteet ovat kerros- ja toimitilataloja pääkaupunkiseudulla ja asiakkaat rakennusliikkeitä. Sähkö-Pietikäinen Oy työllistää 16 henkilöä.

markku pietikäisen arkisto

MITEN NOLLAAn?


29

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Polkupyörällä kahdesti maailman ympäri meeri utti

Polkupyörälähetti-yrittäjä Paavo Järvenpää viettää vuosittain työssään 11 000 kilometriä pyörän selässä. ulkotyö Minulla on yksi pyörä ja varalla toinen lähes samanlainen. Pahimpia talvikelejä varten on vielä vanha maasturi. Pyöräni on SURLY Steamroller, kiinteävälitteinen katuratapyörä. Yksivaihteinen siis. Runko on hankittu kuusi vuotta sitten. Alkuperäisistä osista ei taida olla jäljellä enää kuin etujarru. Tässä fillarissa ei ole rikkoutuvia vaihdehärveleitä eikä muutakaan ylihienoa tekniikkaa. Olen pyörän selässä töissä noin 11 000 kilometriä vuodessa. Eli uran aikana on tullut poljettua yli kaksi kertaa maailman ympäri reppu selässä. Kovin päivärupeama työssä taitaa olla noin 110 kilsaa. Pistosuojattuja ulkokumeja tietysti kuluu, kuten myös ketjuja, jarrupaloja ja vanteita (jarruttamisesta). Kampiakselinkin sain

Paavo Järvenpään yritys Pave Helsinki on pääkaupungin ainut ”alkuperäinen” pyörälähettifirma.

ajettua ekaa kertaa poikki viime kesänä. Kuljetan paketteja enemmän kuin kirjeitä. Tekohampaita ja muita terveydenhuoltoalan hommia. Painotuotteita, tuote-

näytteitä, peruukkeja, opetusmateriaalia... Firmani Pave Helsinki lähti käyntiin siitä, että lähdin etsimään ihan vaan itselleni töitä. Pikkuhiljaa toiminta on laajentunut ja nyt

mulla on 2–3 kuskia päivittäin ajossa. Tiimiin kuuluu vajaa kymmenen ajajaa. Olen yrittänyt pitää kasvun aisoissa, koska ajaminen maistuisi ja kohta mä joudun pelkästään istumaan toimistolla

vastaamassa puhelimeen ja pyörittämässä asioita.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

UUSI NISSAN NV300. LAAJENNA PELIKENTTÄÄSI.

NISSAN NV300 ALK. 31 593 € (sis. toimituskulut 600 €)

KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE

Uudessa Nissan NV300:ssa on uskomattoman pitkä kuormatila, sillä se jatkuu ohjaamon istuinten alle. Näin ollen voit kuljettaa pitkiä esineitä, kuten putkia, lankkuja ja tikkaita, vaivattomasti. Enemmän tilaa tavaroillesi, enemmän tilaa työllesi. Koeaja uusi Nissan NV300 lähimmällä jälleenmyyjälläsi. Korota panoksia.

Nissan on UEFA Champions Leaguen virallinen hyötyajoneuvo.

EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: NV300 Van -mallisto: 5,9-6,9 l/100 km, 155-178 g/km. NV300 Van alk. 31 592,45 € (sis. toimituskulut 600 €). Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Kuvien autot erikoisvarustein. Valmistajan takuu 5 vuotta tai 160 000 km kaikille Nissan-hyötyajoneuvoille (poislukien e-NV200, jolle valmistajan takuu on 5 vuotta / 100 000 km sähköauto-osien osalta ja 3 vuotta / 100 000 km muun ajoneuvon osalta).


PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväri-

Tiedustelut:

versio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

AJONEUVOPAIKANNUS

LUe LISää www.YRiTTAJAT.fi

TALOUShALLINTO


31

Yrittäjäsanomat

DIGITAALINEN MUOTOILU Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Koulutus on suunniteltu sinulle, joka haluat oppia ja hallita useita graafisen alan osa-alueita sekä soveltaa oppimaasi käytäntöön. Koulutuksen moduulit muodostuvat mm. kuvankäsittelystä, verkkosivujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisesta videoeditoinnista sekä dokumenttisuunnittelusta.

MYYDÄÄN YRITYS Rakentaminen Myydään Uudellamaalla rakennus- ja saneerausalan A-luottoluokan rakennusalan osakeyhtiö. Tiedustelut puh. +358 44 987 3337. 3859 Pitkään alalla toiminut, suuria ja pieniä rakennusliikkeitä palveleva rakennusalan yritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto tilikaudella 2015 n. 1,2 M€. Yhtiön tulos on ollut voitollinen. Hp. koko osakekannasta 700.000 800.000 €. 3771

Kauppa Myydään kukka- ja sisustusliike Tampereen talousalueella. Astu sisään ja aloita myyminen, vaikkapa jo jouluksi kaupantekoon. Valoisat, uudet tilat. Mahdollisuus ostaa tai vuokrata tilat. Soita ja kysy lisää 044 231 1087. 3645 Myydään loistava kauppapaikka Inarin keskustaajamassa. Hyvä keskeinen sijainti. Vuokratila, jossa lelu- ja matkamuistomyymälä sekä kirppis ja kahvio. Liikevaihto n 200.000 eur. 3781 Myydään hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa (liiketoiminta). Varasto, rekisteröity tuotemerkki, kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis. varaston/ kalusteet jne. Hinta 20 t€/ tarjous. 1481

Kone- ja työkaluliike Helsingissä, hyvät edustukset ja verkkokauppa. Liike myydään osakeyhtiönä tai varasto ja verkkokauppa erikseen. Kone- ja työkaluedustuksia on yli 100, omaa maahantuontia ei ole. Lv. n.500.000,3763 Myydään monien mahdollisuuksien elintarvikeliike. Erittäin hyvällä sijainnilla  Espoon Tapiolassa, edullisesti, voidaan sopia maksujärjestelyjä. Lisätietoja 040 772 5380.

Muut toimialat

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yritysvälittäjät

Hotelli-ravintola Uudessakaupungissa. Hyvä tuotto. www.lannentie.fi. jussi.salin@majoitus.net. p.0400 468 558. 3732

www.yritysporssi.fi

Osa-alueet: • • •

Teollisuus Myytävänä liiketoiminta 35 v. (alihankinta ja omat tuotteet) ja/tai kiinteistö (Helsinki, Malmi) 740m2, rak. v. 1975, vuokratontti. Lisätietoja Mauri Jaatinen 050 533 9062. 3589

Tässä tilaisuus toteuttaa oma unelmasi Lapissa, kaikki valmiina asiakkaita myöten. Myydään herkullinen, toimiva, kahvila-leipomo-lounaspaikka Sodankylän keskustassa. Ota yhteyttä ja tulehan tutustumaan! 2731

Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät eri aihealueiden parissa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat niin projektityöskentelyyn kuin antaa valmiudet realististen projektien toteuttamiseen mm. Adobe Creative Cloud -ohjelmistoja hyödyntäen. Koulutus toteutetaan MAC-ympäristössä.

Neljä vuosikymmentä Pohjois-Suomessa toiminut vakavarainen ja vakiintuneen asiakaskunnan omaava ohutmetalli-monialayritys. Toiminta erittäin kannattavaa, yritys kuuluu parhaaseen AAA®. Ota yhteyttä: yritys321@gmail.com. 3753

For sale grocerry store with many expansion opportunities in Espoo Tapiola.  Cheap price and financing can be agreed. Please call for further info 040 772 5380. 3679

TÄYDENNYSKOULUTUS

23.1.–31.8.2017

Verkkotuotanto Graafinen tuotanto Mediatuotanto

Opetus maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 13 -17. Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi tehtäviä ja projektitöitä. Hinta: 400€ Hakuaika päättyy 9.1.2017, klo 16.00 Lisätiedot: www.arcada.fi/digitaalinenmuotoilu

Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi

Myytäviä kohteitamme: Rakennuspeltisepänliike .................... 820 000 Alueen johtava autolasien, lasitusten ja kehystyksen erikoisliike .............................90 000 Metallituoteliiketoiminta ....195 000 Pitkään toiminut ilmastointialan yritys .........530 000 Hyvätuottoinen liikekiinteistöjen vuokrausliiketoiminta sijoittajalle ....................... 2 500 000 Autokorjaamo .....................420 000 Siivouspalveluyritys Savossa ................................100 000 Suosittu ja tuottava, ohjelmaan panostava ilta- ja seurusteluravintola ............150 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

TILITOIMISTOT

tietää mistä puhuu.

Kirjoittajan kenttätutkimukset osoittavat, että huiput eroavat keskivertomyyjistä kahdeksassa ominaisuudessa tai taidossa. Nämä huippumyyjien tunnusmerkit toistuvat uudelleen ja uudelleen, toimialasta ja alueesta riippumatta. Kirjassa kunkin tunnusmerkin yhteydessä on kerrottu niistä huippumyyjistä, joiden työssä kyseinen ominaisuus korostuu.

Kirja on antoisaa luettavaa niille, joita askarruttavat l l l

uusia tarinoita sekä yrittäjän näkökulmaa.

miksi laskettu takaisinmaksuaika on miten saa yrityksestä parhaimman mahdollisen hinnan mistä tietää, jos kaikki ei ole niin kuin myyjä väittää miksi arvo eri ostajille on eri

l

Kolmanteen, uudistettuun painokseen on otettu mukaan

mikä on yrityksen oikea arvo ja hinta miten arvo käytännössä lasketaan yhdessä yrityksessä 5 ja toisessa 3

l l l

miten löytää paras ostaja miksi kaupan rahoitus liittyy arvonmääritykseen

Tositarinoita myynnin huipulta

l

mitä ongelmia tilinpäätökset

l

mistä ostajat etsivät yrityksiä ja minkä alan yrityksiä

aiheuttavat arvonmäärityksessä l

MÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA

Kirjassa on runsaasti keissejä ja esimerkkejä, joita voi soveltaa omaan arkeensa. Pillillä vai pasuunalla on nopealukuinen hakuteos eikä perinteinen tietojärkäle, joka uuvuttaa lukijansa. Kirja sopii mainiosti myös aloittaville yrittäjille sekä opiskelijoille, joilla on tähtäimessä oma yritys.

Katleena Kortesuo on kasvuyrittäjä ja yliaktiivinen tietokirjailija, jonka erikoisalaa ovat sosiaalinen media, asiakaspalvelu ja markkinointiviestintä.

miksi keskiarvojen laskeminen on

Katleenan blogi Ei oo totta on tiettävästi Suomen luetuin viestinnän alan blogi. Vapaa-aikanaan Katleena harrastaa partiota, taikuutta, keskiaikaa

vaarallista arvonmäärityksessä

ja viikinkimiekkailua.

Liisa-Maria Patjas on yrittäjä ja Helmi Liiketalousopiston viestinnän opettaja. Hänen erikoisalaansa ovat asiakaspalvelutilanteiden viestintä, vuorovaikutus ja vaikuttamisen keinot. Liisa-Marian blogi Vuorovaikutin löytyy osoitteesta www.vuorovaikutin.fi. Vapaaaikanaan Liisa-Maria harjoittaa kolmatta ammattiaan: maatalon emännyyttä tarhaikäisten kaksosten juostessa jaloissa.

9 789526 654003

Leea Seppänen toimii äidinkielen opettajana, ja hän on kerännyt työkokemusta niin yläasteelta, lukiosta kuin ammatillisesta oppilaitoksestakin. Leea on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja, joten hänen kokemuksensa mukaan asiakaspalvelutilanteiden todellisen korkeakoulutuksen voi hankkia päivystyspoliklinikalta. Vapaaaikanaan Leea harrastaa partiota, lenkkeilyä ja leivontaa, joista kaksi viimeistä ikään kuin kumoavat toisensa.

PILLILLÄ VAI Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

ARVON-

Pillillä vai pasuunalla antaa ratkaisut mediasuhteisiin, sosiaalisen median viestintään, verkossa toimimiseen, markkinointiviestintään ja asiakasviestintään. Kirjasta löytyy jopa pieni kielioppiosuus niille, joita eivät äidinkielen tunnit kiinnostaneet.

esimerkiksi seuraavat kysymykset: l

HUIPPUMYYJÄ

haastatellut myös huippumyyjien esimiehiä ja työtovereita. Tuija Rummukainen on myynnin rautainen ammattilainen, joka on valmentanut ja innostanut erilaisia organisaatioita huipputuloksiin jo toistakymmentä vuotta. Satojen myyjien työtä seurannut Rummukainen

HUIPPUMYYJÄ

Miten saat jutun yrityksestäsi lehteen? Mitä asiakkaasi haluavat sinulta Facebookissa? Miten pitää toimia radiohaastattelussa? Kuinka laaditaan tehokas esite? Millainen on toimiva nettisivu? Kuinka kiteytät ydinviestisi – ja miten ihmeessä sen saa kerrottua selkeästi henkilöstölle, sidosryhmille ja asiakkaille? Pillillä vai pasuunalla on kattava viestinnän käsikirja yrittäjälle. Se on kuin mainostoimisto ja viestintäosasto samassa paketissa. Kaikki eivät halua ulkoistaa yrityksensä viestintää, joten tämä kirja antaa vinkkejä itse tekemiseen.

PILLILLÄ VAI PASUUNALLA? – VIESTINNÄN KÄSIKIRJA YRITTÄJILLE

henkilöä ja seurannut satojen myyjien työtä. Hän on

Tuija Rummukainen

JUHA RANTANEN

Nordic C-management Oy info@c-management.fi Puh. 020 734 6900

Tätä kirjaa varten myynnin ammattilainen Tuija Rummukainen on haastatellut yli 250:tä myyntityön huipulla työskentelevää

Tämä kirja on perusteos kaikille yrityskaupasta kiinnostuneille tai jopa tahtomattaan sen kanssa tekemisiin joutuneille. Erityisesti se soveltuu mikro- ja pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vaikeita kaavoja, vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu. Kirjaan on koottu runsaasti konkreettisia esimerkkejä käytännön elämästä. Samalla se tarjoaa ammattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoittelussa ja yrityskauppatilanteessa kannattaa toimia.

ARVONMÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA

SAAT MEILTÄ kaupan päälle

JUHA RANTANEN

Mikä tekee myyjästä huippumyyjän? Voiko huippumyyjäksi valmentautua? Miksi huiput myyvät monikertaisesti enemmän kuin kollegansa?

HUIPPUMYYJÄ – tositarinoita myynnin huipulta

Hyvän palvelun

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.2.2017 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www. yritysporssi.fi

Tuija Rummukainen

Tilitoimisto

PASUUNALLA?

Juha Rantanen on taloustieteilijä (VTM), Suomen Yrityskaupat Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, monialayrittäjä ja Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän on työskennellyt uusien yritysten parissa vuodesta 1992 lähtien ja yrityskaupoissa vuodesta 1997 lähtien. Hän on ollut mukana erilaisissa omistajanvaihdoksissa lähes 2 000 yrityksessä. Hän on kirjoittanut yrityskaupoista ja yrityksen arvonmäärityksestä lukuisia artikkeleita ja vuosittain luennoinut aiheesta kymmenissä tilaisuuksissa. Rantanen on erikoistunut mikro- ja pk-yritysten arvon määrittämiseen, yrityksen arvon ja arvomääritysmenetelmien kehittämiseen.

VIESTINNÄN KÄSIKIRJA YRITTÄJILLE

Klikkaa itsesi kirjakauppaan ja tilaa käytännönläheiset yrittäjän käsikirjat >>

www.yrittajat.fi/kirjakauppa

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 85 653 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Mikael Pentikäinen, vastaava päätoimittaja ⚫ Silja Eisto, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Jari Lammassaari, vt. tuottaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

www.c-management.fi

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


Perjantaina 25.11. Staples-myymälöissä pimenee hinnat! Katrin 104711 Plus Toilet 150 WC-paperi 98x135 mm, 150 ark/rll, 6rll/pkt, 7 pkt/säkki. 75888

Rexel Prostyle+ 5 silppuri

Norm. 30,01

ngilla Tällä kupo C-paperiW ja s u lo ta 0:lle säkkien 10 elle ostajalle ensimmäiskaupan päälle! lef falippu

Koti- ja pientoimiston silppuri. 6 arkkia A4 80 g. Silppuaa myös niitit, klemmarit, luottokortit. 7,5l silppusäiliö. Turvaluokka P-4. Silppukoko 4x40 mm. Mitat: 386x236x382 mm. Paino 3 kg. Takuu 1v. 71485

44

49

Serla 59608 talouspaperi puoliarkki

Norm. 88,97

Brother PT-D210VP -tarrakirjoitin

Laadukas keittiöpaperi, erinomainen imukyky. Pehmeä ja nukkaamaton paperi takaa hyvän pyyhkimistuloksen. 110 arkkia/rll, 12,3 m/rll. 15 rll/säkki.

Nestekidenäyttö. Qwerty-näppäimistö. 30 muistipaikkaa. 14 fonttia. 97 kehystä. Alleviivaus. Pystytulostus. Tekstin tasaus. 3,5-12 mm TZE-tarranauhat. Paristot 6xAAA. Mukana: Verkkolaite, laukku, opas, 12 mm nauha. Takuu 3v rekisteröimällä.

80001

24

10

90

90

71513

Norm. 55,74

890

Norm. 14,63

Black Friday -tarjoukset voimassa myymälöissä 25.11.2016 tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Staples Power Bank -varavirtalähde

Fazer Sininen konvehtirasia 3 kg

Sir työtakki Regimental

Mukana Micro USB -latauskaapeli. LED-valo ilmoittaa akun varauksen. Väri: punainen/valkoinen. Takuu 2v.

Laatikossa noin 400 makeista.

Hengittävä ja vettähylkivä huomiotakki. Kolmikerroksinen kangas. Vetoketju- ja nappisuljenta. Piiloonrullattava huppu. Vettähylkivät sivu- ja rintataskut. Irrotettava vuoriosa jossa vetoketjuilla irrotettavat hihat. Heijastinnauhat keskellä ja olkapäillä.

79515 2200 mAh Input / output DC 5V/1A. Puheaika jopa 12 h. 79516 4400 mAh Input / output DC 5V/1A. Puheaika jopa 24 h. 79517 6600 mAh Input DC 5V/2,4A ja 1A Output DC 5V/2,4A. Puheaika jopa 36 h.

49406

44

90

7 90 14 1990 98

Norm. 12,87

77924 77925 77926 77927 77928

Norm. 18,38

S M L XL XXL

11805

Norm. 25,77

Norm. 168,64

us! mistarjo eesta Tutustu vaatt stasi työ . a m e ts li Va nnus 30% ale

Tarjoukset voimassa myymälöissä 31.12.2016 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Yrittäjä, tiesitkö, että kantaasiakkaana saat alennusta myös normaalihintaisista tuotteista?

HELSINKI, RUOHOLAHTI Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki

TURKU Hovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

HELSINKI, SÖRNÄINEN Vanha Talvitie 8 (Tukkutori), 00580 Helsinki

LAHTI Linjakatu 4, 15100 Lahti

JYVÄSKYLÄ Seppälänkankaan Liikekeskus Sorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

TAMPERE Kuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

KUOPIO Puijonkatu 45, 70300 Kuopio

www.facebook.com/ StaplesFinland

Staples-myymälät palvelevat ma–pe klo 8–17. www.staplesadvantage.fi asiakaspalvelu@staples.fi

Yrittäjäsanomat 9/2016  

Yrittäjäsanomat 9/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you