Page 1

8

L I I A N P I T K ÄT M A K S UA JAT monen ongelma – miten toimia?

10

S Ä H K Ö AU T O J E N L ATAU S T O L PAT voivat tulla kalliiksi monille yrittäjille

11

TULO REKISTERIIN PA R A N N U K S I A Kaikesta ei tarvitse ilmoittaa heti

18

P I E N Y R I T TÄ JÄ N D I G I O N G E L M AT Katso asiantuntijan hyödylliset vinkit

06 2019 yrittajat.fi

v i e r a i l e v e r ko s s a w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Tuskastuminen asiakkaisiin synnytti nämä hittituotteet Jenni Timoskan v-alkuisia sanoja sisältävistä tuotteista tuli menestys. Kauppa työllistää jo useita työntekijöitä.

22–25

Tee firman omistajanvaihdos ajoissa Kun yrittäjä sairastuu

Firma voi mennä nurin, kun yrittäjä sairastuu. Anu Halmeniemi ja Jarmo Hautamäki kertovat tarinansa. Sivut 4–7

Emilia Vuorenmaa nousi perheyhtiön johtoon isänsä kuoltua äkillisesti. Mutta miten omistajanvaihdos tehdään ajan kanssa? Sivu 12


KYSE EI OLE VAIN YHTEISEN KAKUN JAKAMISESTA, VAAN MYÖS SEN LEIPOMISESTA.

yrittäjät.fi/tulemukaan


facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

3

6/19

pä ä k i r j o i t u s PIXHILL

Viimeinen laatuaan TÄSSÄ PITI lukea, että pidät kädessäsi viimeistä sanomalehtimuotoista valtakunnallista Yrittäjäsanomat-lehteä. Kiitos Postin, näin ei nyt voi sanoa. Tämä Yrittäjäsanomat julkaistaan vain sähköisenä versiona verkossa ja jaetaan osana valtakunnallista uutiskirjettä. Vuoden 2020 alusta Yrittäjien valtakunnallinen jäsenlehti uudistuu ja muuttuu aikakauslehtimuotoon. Sanomalehtipaperille painettu jäsenlehti kun ei mene Postin automaattisista jakelukoneista läpi. Uudistustyö on parhaillaan käynnissä, ja ensimmäinen kaikille jäsenille jaettava uusi jäsenlehti saapuu tilaajille helmikuussa. Yrittajat.fi-verkkosivusto tarjoaa nykyisin ja jatkossa kaiken tarvittavan tiedon yrittäjyydestä. Kaikille jaettava jäsenlehti puolestaan kertoo viimeisimmät uutiset ja vinkit sekä inspiroivia tarinoita yrittäjistä. Tilattava Yrittäjä-aikakauslehti ilmestyy ensi vuonnakin kuusi kertaa. Yrittäjä keskittyy jatkossakin yrittäjätarinoihin ja ilmiöihin yrittäjyyden ympärillä sekä tulevaisuuteen, innovaatioihin ja yhteiskuntaan. Lisäämme lehtiin lukijoiden toiveesta hyvinvointiin liittyviä sisältöjä: lähes jokainen yrittäjä on se ainutkertainen instrumentti, jolla tärkeä osa yrityksen liikevaihdosta syntyy. Yksinyrittäjien kohdalla oma jaksaminen ja hyvinvointi voivat olla kohtalokkaan tärkeitä, koska yksinyrittäjän kohdalla kukaan ei ole nappamassa työtehtävistä kiinni, jos yksinyrittäjän terveys horjuu. Tässäkin lehdessä on runsaasti terveyttä ja hyvinvointia – sairauttakin. Kannattaa lukea muun muassa, miten työuupumuksen voi tunnistaa. Lisäksi Anu Halmeniemi ja Jarmo Hautamäki kertovat tarinansa siitä, miten yksinyrittäjän käy, kun terveys romahtaa. Taru Jussila Kirjoittaja on Yrittäjäsanomien päätoimittaja ja Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja

marraskuu tä ss ä n u m e ro ss a

4 Kun yrittäjä sairastuu Pahimmillaan firma voi mennä nurin 8 Ylipitkät maksuajat Kuinka pitää toimia, jos asiakas ehdottaa 60 päivän tai jopa sitä pidempiä maksuaikoja? 10 Kalliit lataustolpat Joidenkin alojen yrittäjille voi tulla suuret kustannukset sähköautojen lataustolpista 11 Tulorekisteriin parannuksia Hallitus esittää muun muassa ilmoittamisen määräaikojen pidentämistä palkkaennakoihin 12 Huomio omistajanvaihdoksiin Yrityksen myyntiä tai sukupolvenvaihdosta pitää alkaa suunnitella ajoissa

kolumni

Jyrki Mäkynen Puheenjohtaja Suomen Yrittäjät

Me voimme tehdä sen itse SUOMEN TALOUDEN tilanne on huolestuttava: vientiä varjostavat globaalit ongelmat, kasvu hiipuu, liian harvat käyvät töissä, väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Isot yritykset viestivät kasvun pysähtymisestä. Myös monella kunnalla on talousvaikeuksia, ja julkisen talouden velkaantuminen syvenee. Avoimia työpaikkoja on kymmeniä tuhansia. Vaikeasti täytettäviä paikkoja on jo kaksi kolmesta. Silti lähes puoli miljoonaa parhaassa työiässä olevaa on työmarkkinoiden ulkopuolella. Onko tämä tilanne vain hyväksyttävä? Tähänkö on tyydyttävä? Ei. Me voimme itse vaikuttaa tilanteeseemme. Hyvillä päätöksillä. Avain olemme me yrittäjät. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Aivan pienissä yrityksissä työpaikkojen määrä on kuitenkin laskenut selvästi 2000-luvulla. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti, mutta työnantajayritysten määrä polkee paikallaan. Tämä kertoo siitä, että työllistäminen tuntuu yksinyrittäjästä tai pienyrittäjästä

liian vaikealta. Maailman talousfoorumin tuorein kilpailukykyvertailu kertoo sen, minkä hyvin tiedämme: työmarkkinoillamme on suuria ongelmia. Julkinen sektori ja koulutusjärjestelmä ovat hyviä, mutta työmarkkina pärjää kansainvälisessä vertailussa huonosti. Heikoimmat sijat saamme palkanmuodostuksen joustavuudessa, työvoiman liikkuvuudessa, työn veroasteessa, palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä ja ulkomaisen työvoiman palkkauksen helppoudessa. Jos haluamme pitää yllä nykyisen hyvinvointimme, tarvitsemme enemmän verovaroja. Ratkaisu ei ole verotuksen kiristäminen, vaan yritysten kasvu. Vain näin voidaan saada lisää työtä. Mistä ratkaisu? Yrityksissä pitää olla keinot varmistaa kilpailukykynsä. Vain menestyvä yritys voi tarjota työtä. Yrittäjägallupin mukaan suurimpia työllistämisen esteitä ovat yrittäjien mielestä mikroyritysten liian korkea irtisanomissuoja, vähäiset mahdollisuudet sopia työpaikalla työehdoista ja liika sääntely. Nämä nyt vaan vinkkinä päättäjille.

13 Epämääräiset hakemistopalvelut Katso vinkit, mitä tehdä, kun saat puhelun hakemistopalveluja tyrkyttävästä firmasta 14 Marraskuun puheenaiheet Huijari iski firmaan ja tilasi sen laskuun muun muassa nosturin 16 Mistä tunnistat työuupumuksen? Työuupumus voi näkyä ensin kotona: pienetkin tehtävät sujuvat tahmeasti 18 Pienyrittäjät digikuopat Verkkoyhteys ei toimi, printteri jumittaa – mitä tehdä? 22 Menestyvä Paskakauppa Jenni Timoska työllistää jo useita ihmisiä kaupassaan, jonka tuotteissa viljellään v-alkuista sanaa


4

Anun ja Jarmon yritykset joutuivat vaakalaudalle sairastumisten vuoksi Yrittäjät saattavat joutua kokemaan tuplatuskan sairastuttuaan. Jarmo Hautamäki joutui painimaan myös taloutensa kanssa kahteen syöpään sairastuttuaan. Anu Halmeniemi palasi kehystämöönsä pyörätuolipotilaana. Teksti Leila Itkonen & Kuvat Terho Aalto, haastateltavat & Grafiikka Maarit Kattilakoski

V

arsinkin pitkäaikainen sairastuminen on yrittäjille aina heikko lenkki. Ongelmia tuottaa niin töiden kasaantuminen kuin se, että

sairastuessa yrittäjän kassavirta saattaa katketa kokonaan. Suomen Yrittäjien tänä syksynä teetättämän kyselytutkimuksen mukaan peräti kolme neljästä yksinyrittäjästä joutui tekemään

kyselyä edeltäneen vuoden aikana sairaana töitä. Vain joka neljäs yksinyrittäjä ilmoitti, että heillä on mahdollisuus hankkia itselleen sijainen sairastamisen ajaksi. Pahimmillaan sairaana työsken-

tely voi kostautua. – Minä saatoin saada vakavan hermotulehduksen siksi, että palasin noroviruksen jälkeen liian aikaisin töihin, Hämeenlinnassa Raamidaamit -kehystämöä pyörit-

Anu Halmeniemi, Kehystämö Raamidaamit Alun perin minulla oli yrittäjän tapaturmavakuutus, mutta ei enää. Koska yrittäjätuloni ovat pienet, myös YEL-maksuni ja sitä kautta sairauspäivärahani, on pieni.

Kristiina Penger, Old Labels Minulla oli yksityinen sairausvakuutus jo ennen yrittäjyyttä. Kymmenen vuotta sitten yrittäjänä aloittaessani hankin myös vakuutuksen, joka auttaa, jos sairastun pidempiaikaisesti. Siinä on pitkä omavastuuaika, mutta se turvaa, jos sairastun vaikka syöpään ja joudun olemaan pitkään töistä poissa.

Jarmo Hautamäki, Palkintotehdas En ollut varautunut, vaan joudun myymään henkilökohtaiset osakkeeni ja käyttämään ne rahat sairastumisesta aiheutuneisiin kuluihin.

y k s i n y r i t tä j ä x 3

Oletko varautunut sairastumiseen taloudellisesti?


KUN YRITTÄJÄ SAIRASTUU Kelan sairauspäiväraha määräytyy yrittäjän itselleen määrittämän YEL-työtulon perusteella. Osa yrittäjistä saa korvausta toimeentulon menetyksestä vapaaehtoisten vakuutusten, kuten tapaturmatai liikevakuutuksen kautta.

1 PÄIVÄ

Omavastuuaika, Kela ei maksa sairauspäivärahaa lääkärintodistuksesta huolimatta.

1 VIIKKO

Jos yrittäjällä on YEL-vakuutus, Kelan sairauspäivärahaa saa omavastuupäivän jälkeisiltä arkipäiviltä sekä lauantailta. Arkipyhiltä tukea ei makseta. Mikäli yrittäjällä ei ole voimassaolevaa YEL-vakuutusta, Kelan sairauspäivärahaa saa vasta sairastumispäivän sekä yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän kuluttua.

60 PÄIVÄÄ

Jos sairausloma jatkuu yli kuusikymmentä päivää, Kelan sairauspäivärahaa varten on hankittava lääkärin B-lausunto.

300 PÄIVÄÄ

Jos sairauspäiviä kertyy yhtämittaisesti yli 300, Kela ohjaa hakijan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

KUNTOUTUKSELLA TAKAISIN TÖIHIN Yrittäjän on oltava itse aktiivinen, mikäli hän haluaa ammatilliseen kuntoutukseen silloin, että työkyky on sairauden vuoksi uhattuna. Ensin YEL-vakuutetun kannattaa ottaa yhteyttä työeläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijaan. Työeläkeyhtiöillä on velvollisuus tutkia henkilön kuntoutusmahdollisuudet ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Työeläkeyhtiöt järjestävät ammatillista/työeläkekuntoutusta, jonka avulla yrittäjien toivotaan voivan jatkaa yritystoimintaansa. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai vaikkapa elinkeinotukea. Kuntouttajana voi olla myös tapaturmavakuutus- tai liikennevakuutuslaitos riippuen työkyvyttömyyden aiheuttajasta. Joillekin yrittäjille paras kuntoutusmuoto on omassa yrityksessä kevennetysti työskenteleminen. Vaikka työeläkelaitoksen tukeman ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyttyisi, osatyökykyinen voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen Kelan kautta. Kela järjestää myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, psykoterapiaa sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Sen määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Oikeus etuuteen päätetään aina tapauskohtaisesti.

Lähteet: Kela, Suomen Yrittäjät

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden, eikä työkyvyttömyyden uhka ole kuntoutuksella poistettavissa, henkilölle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke. Eläkkeen suuruus on ennen eläketapahtumaa kertynyt työeläke + mahdollinen tulevan ajan osa. Jos työkyvyttömyys johtuu esimerkiksi työtapaturmasta tai liikennevahingosta ja yrittäjällä on ollut vakuutusturva voimassa, maksetaan eläke em. järjestelmien kautta. Kelasta työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos eläke jäisi muuten matalaksi.

Kelan sivuilta (www.kela.fi) löytyy laskuri, jonka avulla yrittäjä voi arvioida sairauspäivärahansa suuruuden.


6

”Annoin sohvalta käsin ohjeita minua auttamaan tulleille ystävilleni, sukulaisilleni ja entiselle harjoittelijalleni.” Anu Halmeniemi

27,86 €

Sairauspäivärahan vähimmäispäivärahaan tulee tasokorotus ensi vuoden alussa. Summa on sama yrittäjille, joiden YEL-työtulo jää alle 11 800 e/vuosi.

2

tävä Anu Halmeniemi kertoo. Hän sairastui rajuun norovirukseen tämän vuoden tammikuussa. Pian töihin palattuaan hän kaatui yht´äkkisesti sekä töissä että kotona. Kun Halmeniemi tunsi käsivoimiensa hyytyneen ja hänen käsistään tippui maitotölkki, hän päätti varata ajan terveyskeskukseen. – Siellä lääkäri kysyi minulta, että mitä hänen pitäisi minun mielestäni tehdä. Lopulta lääkäri totesi, että kokeile Buranaa. Kuten suurin osa yksinyrittäjistä, Anu Halmeniemi ei ollut järjestänyt itselleen vapaaehtoista työterveyshuoltoa.

– Minulla siihen ei ollut varaa, Halmeniemi tarkentaa. Terveyskeskuskäynnin jälkeisenä päivänä hänen oireensa pahenivat, ja Halmeniemi varasi ajan yksityislääkärille. – Hän lähetti minut suoraan ensiapuun. Sairaalassa alakroppani halvaantui ja kädetkin toimivat enää vain hyvin heikosti.

Pyörätuolilla töihin

Sairaalalääkärit sanoivat Halmeniemelle, että hän olisi voinut saada tulehduksensa seurauksena myös neliraajahalvauksen ja joutua hengityskoneeseen.

Mikäli yrittäjä käy yritystoimintansa ohessa palkkatöissä, päivärahan määrää laskettaessa huomioidaan sekä palkkatulo että yrittäjätulo.

25 %

SY:n uusimman kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs yksinyrittäjä pystyy järjestämään itselleen sijaisen sairastaessaan.

26 %

SY:n tutkimuksen mukaan vain 26 % yksinyrittäjistä oli välttynyt sairaana työskentelemiseltä viimeisen 12 kuukauden aikana.

Lääkärit kuitenkin vakuuttivat, että Halmeniemen oireet ovat lieviä – ja että hän pääsee vielä jaloilleen. Pari viikkoa kestäneen sairaalajakson aikana Halmeniemi taisteli kipua vastaan. – Pyörryinkin pari kertaa, sillä kipu niissä kroppani osissa, joissa oli tuntoa, oli hirvittävä. Sairaalajakson aikana yksinyrittäjällä ei ollut juuri voimavaroja yrityksensä kassavirran pohtimiseen. Hän alkoi saada Kelan sairauspäivärahaa. Pienituloisena yksinyrittäjänä hän oli maksanut itselleen pienintä mahdollista YEL-maksua, joten myös sairauspäiväraha oli pieni.


7 Jarmo Hautamäki joutui viettämään sairaalassa leukemian takia puoli vuotta. – En ymmärrä, miksi yksikään virkailija, jonka kanssa olen puhunut tilanteestani, ei ole kertonut minulle ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta. Pitkä sairausloma tuntuu edelleen yksinyrittäjän kukkarossa. Halmeniemi maksaa yhä yrityksensä kulujen kattamiseksi ottamiaan pikavippejä. – Ilman lähipiirini apua olisin varmasti tehnyt konkurssin, Raamidaamien luotsi sanoo.

Leukemia sotki koko pakan

Kun Halmeniemi pystyi liikkumaan pyörätuolin avulla, hän pääsi sairaalasta kotiin. Pian hänelle järjestettiin sohva yrityksen takahuoneeseen. – Annoin sohvalta käsin ohjeita minua auttamaan tulleille ystävilleni, sukulaisilleni ja entiselle harjoittelijalleni. Hän tuli vakituisesta työstään ja kolmesta lapsestaan huolimatta aina iltaisin ja viikonloppuisin hommiin. Hän olikin ainut, joka osasi tehdä päätyötäni eli kehystää, Halmeniemi kertoo. Hän käy edelleen julkisen terveydenhuollon puolella kuntoutettavana.

Palkintotehdasta pyörittävä Jarmo Hautamäki on selättänyt kaksi syöpää: ensin hänellä diagnosoitiin eturauhassyöpä ja sen päälle leukemia. Ikänsä myyntialalla työskennellyt mies oli ehtinyt hankkia yritykselleen toimitilat juuri ennen ensimmäistä syöpädiagnoosiaan. Aiemmin Hautamäen terveys ei ollut reistaillut edes sen vertaa, että hänen olisi tarvinnut ottaa aspirinia. – Tieto eturauhassyövästä ei suistanut vielä suuntaan tai toiseen. Siinä ennuste oli hyvä ja leikkausta valmisteltiin kaikessa rauhassa, Hautamäki kertoo. Vasta leukemiadiagnoosin jälkeen tuntui kuin maa olisi pettänyt alta. – Leukemiani oli aika pitkälle levinnyt, ja jouduin puoleksi vuodeksi sairaalaan heti tiedon saatuani. Kotona sain käydä vain kolmena viikonloppuna, Pirkkalassa asuva mies kertoo. Siinä vaiheessa, kun Hautamäki oli jo lupautunut luovuttamaan isälleen kantasoluja, sytostaattihoitojen todettiin viimein tepsineen. Se, että eturauhassyöpää ei voitu leikata akuutin leukemian aikaan, hankaloitti yhtälöä. – Sain eturauhassyövän pysäyttämiseksi hormoneja, jotka sekoittivat päätä todella. Masennus ja ahdistus oli välillä käsittämätöntä, Hautamäki sanoo. Päälle tulivat taloudelliset huolet. – Kun maksoin verot parinkympin sairauspäivärahastani, kyse oli kuin armopaloista. Enemmän olisin varmaan saanut, jos olisin mennyt kadunkulmaan kerjäämään, Hautamäki tuhahtaa.

Möi osakkeet, rahat sairastamiseen

Jotta hän sai pidettyä yrityksensä pystyssä, Hautamäki möi henkilökohtaiset osakkeensa. Pitkän sairaalajakson aikana Hautamäelle tärkeiksi tuli niin osa potilastovereista kuin vertaistukihenkilö. – Parannuttuani olen välillä katsonut kohtaamiani ihmisiä ihmetellen. Kuinka pienistä asioista suu voi mennä mutruun – ja kuinka pienistä asioista saatetaan valittaa, Hautamäki sanoo. Koska hän hyötyi vertaistuesta sairaalassa ollessaan, hän päätti

auttaa myös itse. Parannuttuaan Hautamäki kouluttautui vertaistukihenkilöksi. Hän kävi juuri Syöpäyhdistyksen tilaisuudessa pitämässä alustuksen aiheesta Kun yrittäjä sairastaa. Hautamäki on huolissaan vakavasti sairastuvien yrittäjien sosiaaliturvasta. – Koska yrittäjyys on yhä useammin ainoa varteenotettava keino työllistyä, niin toivoisin, että lainsäädäntö ja tukijärjestelmät korjattaisiin vastaamaan nykyaikaa yrittäjyyden eri muotojen sekä myös sairauden varalta, Hautamäki vetoaa.

kommentti

Leila Itkonen leila.itkonen@yrittajat.fi

Sairastuminen pistää polvilleen Säikähdän joka kerta, kun tulen kipeäksi. Toki tiedän, että lähes joka kuumeilu hoituu itsestään tai antibiooteilla, mutta entä työt? Olen ollut yksinyrittäjä kymmenen vuotta. Freelancetoimittajan ammattini on myös elämäntapa – ja terveinä päivinä parasta mitä tiedän. Kipeäksi tullessani ongelmat alkavat heti. Koska kukaan ei voi kirjoittaa juttuja puolestani, pitää säätää. Myös influenssassa ja silloin, kun jalka murtui. Mitä pitkäaikaiseen sairastamiseen tulee, pahnanpohjimmaisia olemme me yksinyrittäjät. Moni ei saa yksityistä sairausvakuutusta perussairauden tai -sairauksien vuoksi. SY:n uusimman selvityksen mukaan puolet meistä tienaa alle kaksitonnia kuukaudessa, ja noilla tienesteillä vapaaehtoiset, hintavat vakuutukset eivät ehkä edes tule päällimmäisenä mieleen. Toimeentulotukiluukulla yrittäjien tulot huomioidaan pitkältä ajalta, eikä sen perusteella, onko tili tyhjä. ”Parhaillaan” jeesiä voi saada pariksi kuukaudeksi, mutta sen jälkeen ehtona on, että yritys pitää ensin lakkauttaa. Arkadianmäellä tiedetään sosiaaliturvamme puutteet. Miksei kukaan kuitenkaan tee aloitetta vaikkapa opintolainaan verrattavan, valtion takaaman pienituloisten ja pitkälle sairauslomalle joutuneiden yrittäjien lainajärjestelmän puolesta? Veneitä ei saisi päästää kaatumaan syövän, sydänkohtauksen tai vaikkapa murtuneen jalan vuoksi.


8

Uutiset

MARKUS SOMMERS

MAKSUAIKOJEN pidentäminen voi ajaa yrityksen ahdinkoon. Asiantuntija neuvoo, miten pienen yrityksen kannattaa toimia, jos maksuajat aiheuttavat haasteita. Uutisoimme edellisessä Yrittäjäsanomissa Yrittäjägallupin tuloksesta, jonka mukaan isot yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen vuoden aikana. Pitkistä maksuajoista kärsivät etenkin pienet yritykset, jotka joutuvat useimmiten hyväksymään asiakkaidensa vaatimukset mukisematta. Yrittäjägallupin mukaan erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille. Yrittäjägallupin mukaan 49 prosenttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksista kertoo 40 prosenttia vastaajista.

– Jos yrittäjä ei halua suostua maksuajan pidentämistä koskevaan ilmoitukseen, on siitä syytä ilmoittaa sopimuskumppanille, Tiina Toivonen sanoo.

Sopimisvelvoite yli 30 päivän maksuajasta

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, että laki määrää maksuajan enimmäiskeston. – Jotta yritysten välinen maksuaika saa lain mukaan ylittää yli 30 päivää, siitä tulee yritysten välillä nimenomaisesti sopia. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus maksuajan pidentämisestä ei ole lain edellyttämää sopimista. Toivosen mukaan yrityksen ei tarvitse suostua toisen yrityksen yksipuoliseen ilmoitukseen maksuajan pidentämisestä, ellei se

PIXHILL

Ehdottaako asiakkaasi ylipitkiä maksuaikoja? Toimi näin

näin halua. – Jos yrittäjä ei halua suostua maksuajan pidentämistä koskevaan ilmoitukseen, on siitä syytä ilmoittaa sopimuskumppanille. Mutta miksi lakia ei välttämättä noudateta vaan maksuajat venyvät automaattisesti yli 30 päivään? – Syitä on varmasti useita. Joissain tapauksissa yrityksen tulee yrittää pidentää omia maksuaikojaan, jos tälle tärkeä kumppani on

pidentänyt omiaan. Pienet yritykset eivät kuitenkaan heikommassa neuvotteluasemasta johtuen pysty tätä aina tekemään, Toivonen lisää.

”Pahimmillaan maksuaika syöksee ahdinkoon”

Pienet yritykset kärsivät isompien asiakkaidensa pitkistä maksuajoista etenkin siksi, että pienemmän yrityksen kassassa ei riitä yleensä

puskuria samalla tavoin kuin suuremmilla. – Kun puskuria ei ole, pienemmillä yrityksillä voi olla vaikeuksia hoitaa vaivatta omat laskunsa. Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat syöstä yrityksen ahdinkoon, Toivonen huomauttaa. Usein vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole. – Riskinä voi olla, ettei suurempi yritys aidosti halua neuvotella yrityksen kanssa lyhyemmistä maksuajoista. Usein pienet yritykset pelkäävät, että jos eivät suostu saneluun, asiakassuhde menetetään. – Yritykset voivat asiakassuhteen jatkuessa sopia maksuajoista toisin kuin sopimusta alunperin tehtäessä. Samalla voidaan tarkastella esimerkiksi hinnoittelua uudelleen. Aito sopiminen johtaa molempien osapuolten kannalta myönteiseen lopputulokseen.

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Liian pitkät maksuajat pakottavat laskujen myyntiin – Nykyistä lakia olisi muutettava siten, että 30 päivän maksuajat saisi runtattua myös vanhoihin sopimuksiin, Finnsco Oy:n Jari Salminen vaatii. Hänen mukaansa käytännössä maksuehtoa ei voi nykyisellään muuttaa, jos toinen osapuoli kieltäytyy siitä. – Nykyinen tilanne on vaikuttanut meihin aika voimakkaasti. Kuten julkisuudessa on todettu, tässä on käynyt niin, että isot yritykset käyttävät

pk-yrityksiä rahoittajina. Salmisen johtama yritys on joutunut myymään myyntisaataviaan pankille, joka maksaa yritykselle rahat nopeammin. Pankki perii saatavat Finnscon asiakkailta. – Toisin sanoen maksamme siitä, että rahat kotiutuvat meille nopeammin. Yhtälö menee tällä hetkellä niin, että me maksamme nopeammin omille yhteistyökumppaneillemme kuin mitä

saamme myyntisaatavia. Finnscolla ei ole kotimaisia tavarantoimittajia vaan tuotteet valmistetaan Keski-Euroopassa. Siellä maksuajat ovat lyhempiä. – Lailla voisi parantaa huomattavasti pk-yritysten rahoitustilannetta. Jos 30 päivän maksuajan pystyisi runttaamaan olemassa oleviin sopimuksiin, olisi kiinnostavaa nähdä, miten asiakkaat käyttäytyisivät ja alkaisiko uhittelu, Salminen toteaa.


ETSITKÖ YRITYSAUTOA? Löydä mutkattomimmat vaihtoehdot k-caaraleasing.fi


10

Jopa miljoonakustannukset sähköautojen tolpista uhkaavat yrittäjää SUOMEN YRITTÄJÄT painottaa, että Suomen ei pidä harrastaa ylisääntelyä sähköautojen lataustolppien EU-direktiivissä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi laskettelukeskuksen yrittäjille jopa miljoonien kustannukset. EU-direktiivi sähköautojen lautauspisteistä tulee vauhdittamaan niiden verkoston kehittymistä. Suomen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä esittää latauspisteiden määrään merkittävää lisäystä, jotta tavoite kohti hiilineutraalia Suomea toteutuisi vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöministeriö kertoo, että lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen vuoteen 2030 mennessä arvioiden mukaan noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan. Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin. EU-direktiivissä on tilaa kansalliselle sääntelylle. EU edellyttää, että rakennuksiin, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava lataustolppia vähimmäismäärä, eli käytännössä yksi 1. tammikuuta 2025. Suomi ehdottaa, että vuoteen 2025 mennessä ei-asuinrakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

”Ei pidä harrastaa kansallista ylisääntelyä”

– Tämä on ongelmallista, sillä kaavailu poikkeaa siitä määrästä, mitä komissio velvoittaa. Suomen ei pitäisi tässä kohtaa harrastaa kansallista ylisääntelyä, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo. Suomen Yrittäjät vastustaa Suomen linjausta pääasiallisesti kahdesta muustakin syystä: Kustannus on kohtuuton yrityksille, joilla on paljon parkkipaikkoja. Lisäksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on paljon vaikuttavampiakin keinoja. Myös Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi on kiinnittänyt huomiota ylisäännöstelyyn ja ilmastoinvestoinnin suuruusluokkaan. Kiviniemi arvioi blogissaan, että latauspisteiden kustannusarvioksi on haarukoitu 1 100–2 300 euroa,

– Reilun 10 vuoden kuluttua 100 latauspaikkaa voi olla tarpeellista. Nyt niitä on seitsemän ja ne ovat riittäneet, hän sanoo.

Tanssilavalla 600 parkkipaikkaa

Reilun 10 vuoden kuluttua 100 latauspaikkaa voi olla tarpeellista. Nyt niitä on seitsemän ja ne ovat riittäneet, Mats Lindfors sanoo.

mutta todelliset kustannukset olisivat 5 000 euroa.

Rukalle miljoonakustannukset

Ruka-Kuusamon hiihtokeskuksessa 10 prosenttia tarkoittaisi 100 sähköautojen lataustolppaa. Nykyään parkkihallista löytyy kaksi latauspistettä ja Kuusamon Tropiikissa viisi. Toistaiseksi asiakkailta ei ole tullut palautetta, että niitä tarvittaisiin lisää. – Jos kaksi riittää nyt, loikka sataan latauspisteeseen on suuri. Voi toki olla, että tänä talvena jo tulee palautetta, että enempään olisi tarvetta. Meillä käy suhteessa vähemmän päivävieraita kuin pidempään viipyviä. Yleensä tullaan viikoksi, jonka aikana auto pitää ladata kaksi kertaa. Tuo 100

PIX

HIL

paikkaa ei ole suhteessa tarpeeseen, Ruka-Kuusamon matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo. Hän ymmärtää, että sähköautojen lataustolppia tarvitaan samoin kuin muita aktiivisia ilmastotoimenpiteitä. Asia on kuitenkin moniselitteisempi. – Täytyy miettiä resurssien järkevää käyttöä. Se on myös kestävän kehityksen mukaista. Etunojaa kehitykseen voi olla, mutta ei tällä tavalla resursseja tuhlaten. Teknologia kehittyy pikavauhtia, joten se myös vanhenee nopeasti. Kyse ei ole vain latauspisteestä, vaan sähkönsyötöstä ja muusta teknologiasta, Lindfors sanoo. Hän kannattaa asteittaista siirtymistä resursseja järkevästi tarpeeseen mitoittaen.

L

Lataustolppia 5 vai 10 prosenttia? l

EU-DIREKTIIVI: Rakennuksiin, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava lataustolppia vähimmäismäärä, eli käytännössä yksi (1. tammikuuta 2025 alkaen).

l

SUOMI EHDOTTAA: Ei-asuinrakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

l

Yhden lataustolpan hinta voi olla käytännössä 5 000 euroa

Ruusulinnan tanssilava sijaitsee Nurmijärvellä, ja se vetää 500– 1 000 lavatanssijaa perjantai- ja lauantai-iltaisin. Muina iltoina lavalla ei ole toimintaa. Kävijäennätys 1 100 kävijää meni rikki, kun Kyösti Mäkimattila ja Taikakuu-yhtye esiintyivät Ruusulinnassa viime itsenäisyyspäivän aattona. Talvilava toimii syyskuusta toukokuuhun, kesälava kesä- ja elokuussa. Heinäkuu on lomakuukausi yrittäjällekin. Pihassa on parkkipaikkoja 600 autolle. – Emme ole ensimmäisten joukossa laittamassa näitä, yrittäjä Marika Plaketti toteaa. Ruusulinnan sähköautojen latauspisteet tulisivat halvimmillaankin maksamaan Plaketille 66 000 euroa. 5000 euron kustannuksilla per tolppa ne tulisivat maksamaan 300 000.

Maalaisjärkeä ei yhtään

Plaketilla on pari asiakasta käynyt tansseissa sähköautoilla. He ovat saaneet toistaiseksi ladata autojaan henkilökunnan talvilämmittimissä ilman lisämaksua. – Eihän sähköautoja edes ole kovin monella vielä, Plaketti ihmettelee. EU-direktiivin yksi tarkoitus onkin purkaa sähköautojen muna-kana-ongelmaa. Toisaalta sähköautoja ei vielä ole, mutta niitä ei myöskään hankita, ellei infra tue niiden käyttöä. Kansallinen säännöstely tuntuu kuitenkin Plaketista kovalta. Turhilta tuntuvat lakipykälät ovat yrittäjälle tuttuja. – Meillä teetettiin kalliit ilmanvaihtoremontit uuden tupakkalain yhteydessä, enkä saanut edes jatkoaikaa, vaikka sen piti olla mahdollista. Minua on käsketty myös hoitamaan työterveyshuolto keikkatyöntekijöille. Minulla on reservissä noin viisi oman työnsä ohessa silloin tällöin keikkaa heittävää tuntilaista, mutta ei vakituista henkilöstöä. Maalaisjärkeä näissä laeissa ei käytetä yhtään. Elina Hakola elina.hakola@yrittajat.fi


11

TULOREKISTERI on aiheuttanut harmia ja päänvaivaa, mutta hallituksen muutosehdotukset veisivät lakia parempaan suuntaan. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että sanktioiden määräämistä lykättäisiin vuodella. Sekin viesti on lainvalmistelussa kuultu. Tulorekisteri tuli käyttöön vuoden 2019 alusta. Monen mielestä järjestelmä tuli käyttöön keskeneräisenä ja se aiheutti lisätyötä ja -kuluja niin yrittäjille kuin tilitoimistoillekin. Käyttäjät kokivat, että järjestelmä ei taipunut reaalielämän palkanmaksuun. – Järjestelmä otettiin keskeneräisenä käyttöön ja siinä on edelleen teknisiä vikoja. Eniten työtä on teettänyt vuoden aikana se, että syötetyt palkkatiedot jäävät käsittelytilaan. Henkilökohtaisesti pisin aika on ollut kaksi viikkoa ennen kuin aineisto on kuitattu rekisteröidyksi, Tilit Tasan -tilitoimiston yrittäjä Johanna Rahkala kertoo. Toinen suuri ongelma on ollut tietojen poistaminen. Joskus tiedot ovat menneet järjestelmään kahteen kertaan, mutta poistaminen

PIXHILL

”Tulorekisteri otettiin keskeneräisenä käyttöön” – Parannuksia on tulossa

Näitä muutoksia hallitus esittää l

laskuttaminen on vaikeaa. Onko myöskään oikein, että viranomainen lanseeraa toimimattoman järjestelmän ja sen kustannukset valuvat pienyrityksiin? Mielestäni ei ole, Rahkala sanoo.

Määräaikoja pidennettäisiin luontoisetujen, palkkaennakoiden, verovapaiden kustannusten korvausten ja rekisteröidyn yhdistyksen maksamien enintään 200 euron määräisten kertasuoritusten osalta.

Myöhästymisistä sakkoa 2021

l

Myöhästymismaksua määrättäisiin pääsääntöisesti vasta 1. tammikuuta 2021 alkaen

l

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden piiristä vapautettaisiin enintään 100 euron suuruiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot.

ei näy esimerkiksi OmaVerossa tai vakuutusyhtiölle. – Viranomainen ei voi tuplatietoa poistaa ja meillä ei enää näy poistettavaa tietoa. Sitten yrittäjän työnantajamaksut, TyEL-maksut ja muut näkyvät liian suurilla summilla.

Vie paljon työaikaa

Järjestelmän kyttäämiseen ja

varmisteluun menee tilitoimistolta paljon työaikaa. Sitä ei kehtaa yrittäjäasiakkailta laskuttaa, koska yrittäjän vika toimimaton järjestelmä ei ole. Rahkala on ottanut aiheutuneet lisätyöt omaksi tappiokseen. – Ennen tulorekisterin tuloa sitä markkinoitiin helpottavana elementtinä, joka helpottaa arkea. Sitä taustaa vasten lisätyön

Tulorekisterin ensimmäinen vuosi on ollut kaikille harjoittelua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2020 alusta olisi voitu määrätä sanktio niille, jotka eivät toimita tietoja ajallaan ja oikein. Suomen Yrittäjät esitti lainvalmistelun aikana, että myöhästymismaksun määräämättä jättämiselle tulisi säätää vuoden jatkoaika, sillä nykytila huomioon ottaen myöhästymismaksun määrääminen ensi vuoden alusta olisi kohtuutonta. – Yrittäjien viesti on kuultu, sillä hallitus esittää sanktioimattoman ajan jatkamista vuodella, Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki kiittää. Elina Hakola elina.hakola@yrittajat.fi

Luvassa parannuksia lakiin Ongelmia ovat aiheuttaneet lain puitteissa määrätyt rajat, kuten viiden päivän ilmoitusvelvollisuus. Se käsittää jokaisen matkalaskun, rekisteröidyn yhdistyksen kilpailupalkinnon ja palkkaennakon. Tähän on tulossa helpotusta. Hallituksen tuore esitys sisältää tulorekisteriin muutosehdotuksia, jotka tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkala toivottaa tervetulleiksi lämpimästi. Näitä ovat erityisesti palkkaennakoiden, kustannusten korvausten ja luontoisetujen ilmoittamiseen

liittyvät uudistukset. – Palkkatietojen ilmoittaminen kerran kuussa helpottaisi todella paljon. Minulla on asiakkaina paljon pienyrittäjiä, jotka nostavat palkkaa monta kertaa kuussa sitä mukaa, kun raha tulee sisään. Kerran kuussa ilmoitusvelvollisuus laskisi palkkahallinnon kustannuksia ja vähentäisi tilitoimiston työtakkaa. Meidän ei enää tarvitsisi kysellä jopa viikoittain yrittäjältä, onko hän nostanut palkkaa tai onko tullut matkalaskuja, Rahkala sanoo.

– Mielestäni ideaali tilanne olisi, että kuukauden päätteeksi ilmoitettaisiin kerralla poissaolot, palkat, verovapaat ja veronalaiset tulot. Sitten olisi kuukausi paketissa, Rahkala jatkaa. – Se, että pieniä kilpailupalkintoja ei tarvitse ilmoittaa, auttaa paljon. Olen kuullut yhdistyksiltä, että vapaaehtoisia toimijoita on vaikea löytää, jos ilmoitusvelvollisuus on niin tiukka. Ulkoistamiseen yhdistyksillä on harvoin varaa, Rahkala toteaa.


12 ELINA HAKOLA

Yrittäjän täytyy miettiä itselleen haluttava tulevaisuus ja lähteä pyrkimään sitä kohti. Kaupan tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen on uskallettava päästää irti. Valmistautumiseen kuuluu myös se, että yritys on siirtokuntoinen. Yrittäjän osaaminen on muutettu yrityksen osaamiseksi. Yrityksen taseesta on siivottu pois kaikki liiketoimintaan kuulumattomat omaisuuserät, kassa on kevennetty ja tehty tarvittavat järjestelyt, kuten jaettu yritys osiin.

Toinen näkökulma yritysjärjestelyyn

Emilia Vuorenmaa sai perheyrityksen jatkaakseen yhdessä yössä

EMILIA VUORENMAASTA tuli toimitusjohtaja yhdessä yössä 26-vuotiaana, kun hänen isänsä kuoli – mutta hän ei koskaan epäillyt, etteikö selviäisi. – Isä ehti sairastaa vajaa pari vuotta, mutta hänen menehtymisensä tuli yllättäen. Emme ehtineet puhua jatkosta käytännössä ollenkaan lyhyttä keskustelua autossa lukuun ottamatta, toimitusjohtaja Emilia Vuorenmaa sanoo Perheyrityksestä luopuminen ei ollut vaihtoehto. – Vaikeampi vaihtoehto olisi ollut olla jatkamatta, hän toteaa. Emilia ja pikkuveli Ville Vuorenmaa saivat yrityksen jatkaakseen yhdessä yössä. Ville oli jo valmiiksi töissä Vuorenmaa Yhtiöillä myynnissä, mutta Emilialla jäivät

prosessitekniikan opinnot Oulun yliopistossa kesken. Hänestä tuli toimitusjohtaja. Roolien jako sisarusten kesken oli luontevaa.

Suuriin saappaisiin

Muutostilanteessa edettiin päivä kerrallaan. Emilia aloitti soittamalla tilitoimistoon ja kirjanpitäjälle. – Paras apu tuli omasta organisaatiosta. Kaikki hoitivat oman tonttinsa ja tekninen tukkukauppa pyöri. Yritys oli myös hyvässä kunnossa. Verenperintönä on varmaan tullut se, etten kertaakaan ajatellut, ettemme selviäisi. Silloin ei varmasti oltaisi selvitty, Vuorenmaa naurahtaa. Vuorenmaa Yhtiöt oli vahvasti Timo Vuorenmaan yritys, joten

saappaat olivat suuret. Samalla tavalla Emilia ei ole kuitenkaan halunnut yritystä hoitaa. – Ajattelin, että olen haudassa ennen eläkeikää, jos jatkan isän mallilla. Ympärillä täytyy olla ihmisiä, jotka osaavat ja ovat parempia kuin itse, kun itse ei voi kaikkea kuitenkaan hoitaa, hän sanoo. Vuorenmaa Yhtiöiden liikevaihto on reilu 10 miljoonaa ja se työllistää noin 50 työntekijää.

Valmistautuminen auttaa yrityskaupassa

Usein puhutaan siitä, miten yrityskauppaan tulisi valmistautua huolellisesti, jopa vuosia. Myyjän täytyy miettiä, miten aikansa käyttää, kun ei enää ole yrittäjä.

Sittemmin Vuorenmaa Yhtiöt on kasvanut yrityskaupoin, joten Emilia Vuorenmaa on nähnyt omistajanvaihdosta myös toisesta näkökulmasta. Hänellä on myyjille ja ostajille tärkeä neuvo. – Henkinen luopuminen on vaikeinta. Ajatus siitä, että joku muu omistaa minun yritykseni voi olla iso kysymys. Asioista keskusteleminen on tärkeää, hän sanoo. Vuorenmaa Yhtiöt on parin vuoden sisään tehnyt kaksi yrityskauppaa Turussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toisessa omistajat kokivat vielä työn imua ja halusivat nähdä isomman organisaation, joten he jäivät yritykseen töihin. Toisessa nuorempi omistaja etsi kasvun tueksi isompia hartioita. Molemmissa tapauksessa arki jatkuu ja prosesseja yhdistetään ja muokataan hiljalleen. Jo byrokratia vie kuusi kuukautta. Tärkeää on, että sukset liukuvat samaan suuntaan. – Täytyy puhua selvästi siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jotta mahdutaan jatkossakin samalle ladulle. Se heijastuu organisaatioonkin, sanoo Emilia Vuorenmaa.

Elina Hakola elina.hakola@yrittajat.fi

Yritykset eivät saa jäädä ilman jatkajaa Suomessa 85 000 työnantajayrityksestä 15 000 suunnittelee tai toteuttaa parhaillaan omistajanvaihdosta tällä hetkellä. Marraskuun alussa julkistettu Jatkajaprofiilit suomalaisissa omistajavaihdoksissa -tutkimus kertoo, että useimmiten yritysten jatkajat ovat kokeneita yrittäjiä, joilla on takanaan kokemusta yrityskaupasta. He toimivat usein jatkossakin kotimarkkinalla, eivätkä ne suunnittele kansainvälistymistä tai osaaminen siinä on heikkoa.

Tutkijat suosittelevat, että nuorille tulisi tarjota lisää tietoa omistajanvaihdosten mahdollisuuksista. Nuorten kiinnostus aloittaa yrittäjänä omistuksenvaihdoksen kautta näyttää melko vähäiseltä. Omistajanvaihdos täytyisi tehdä tunnistettavammaksi reitiksi ryhtyä yrittäjäksi. Nuoret ja nälkäiset startup-henkiset yrittäjät näyttäisi puuttuvan tai ainakaan tutkimuskysely ei heitä tavoittanut.

– Tarvitsemme lisää kansainväliseen kasvuun tähtääviä nuoria jatkajia. Osa startup-innostuksesta olisikin tärkeää saada suunnattua olemassa olevien yritysten jatkamiseen. Kun asiakkaat, markkina-asema ja tiimit ovat valmiina, voivat kasvunnälkäiset nuoret saavuttaa nopeammin tavoitteensa, Suomen Yrittäjien projektipäällikkö ja Omistajanvaihdosfoorumin sihteeri Mika Haavisto kertoo.


13 PIXHILL

Toimi näin, kun saat puhelun arveluttavasta hakemistopalvelusta YHÄ USEAMMALLA yrittäjällä on kokemusta huijausyrityksistä, joista osa tulee puhelinsoiton muodossa. Tuomas on saanut useita soittoja hakemistopalveluja tarjoavista firmoista. – Olen ollut perustamassa useita firmoja. On vakiokuvio, että jostain yrityspalveluhakemistofirmasta soitetaan aina, kun kaupparekisteriin tulee ilmoitus yrityksen perustamisesta. Silloin haaskalinnut soittavat, sarjayrittäjäksi itseään tituleeraava Tuomas kertoo Yrittäjäsanomille. Hän haluaa esittäytyä pelkällä etunimellä, koska ei halua yrityshakemistopalveluiden silmätikuksi. Tuomaksen mukaan moni hakemistopalvelusta soittava esittäytyy asiallisesti ja kertoo, mitä on myymässä. – Sitten on niitä, jotka lähtevät siitä, että olemme jo aikaisemmin keskustelleet ja nyt he vain tarkistelevat osoitetietojani. Niissä tilanteissa pitää olla todella skarppina, viheltää peli poikki heti ja sanoa, ettei ole tilaamassa mitään. Osa soittajista pyrkii Tuomaksen mukaan käyttämään hyväksi

langan toisessa päässä olevan yrittäjän tietämättömyyttä. – Nämä soittajat toivovat, että toisessa päässä olisi liian hyväuskoinen yrittäjä.

”Eiköhän jatketa sopimusta”

Tuomaksella on kokemusta useista hakemistopalveluiden myyntisoi-

toista. Viimeksi hän vastasi soittoon, joka tuli palvelusta nimeltä Yritysnumerotiedot.fi. – Soittaja mainitsi palvelun nimen, mutta ei yrityksen nimeä. Hän avasi pelin aivan kuin olisimme olleet puheissa aikaisemmin sanoen, että teillä on päättymässä sopimus, eiköhän jatketa sitä,

Tuomaksen vinkit: Tee näin kun epämääräinen myyjä soittaa 1. Aina kun joku myy jotain puhelimessa, pyydä lähettämään tarjous sähköpostiin. Silloin jää jotain mustaa valkoiselle ja helppoheikit putoavat pois pelistä. Ei tule tilanneeksi vahingossa mitään. 2. Älä koskaan tilaa puhelimessa mitään palvelua. Yrittäjän on helppo vedota siihen, että hän haluaa tehdä päätökset tietoperusteisesti. Asiallinen myyjä ymmärtää sen. 3. Älä vastaa puhelimessa esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin ”kyllä”. Varsinkin ulkomaiset toimijat peukaloivat vastauksia puhelinnauhoitteisiin. Ohita kysymys sanomalla, ettet ole tilannut palvelua. 4. Kysy ensimmäiseksi, mistä yrityksestä soitto tulee.

Tuomas kuvailee. – Kun sanoin, että en ole koskaan tilannut mitään enkä tilaa, soittaja mumisi jotain ja sulki puhelun. Hän ei selkeästi osannut odottaa tällaista vastausta.

”Miten voi olla laillista?”

Taannoin Tuomakselle soitettiin Suomen 118 -nimisestä palvelusta. – Soittaja suhtautui alentuvasti kun sanoin, että en osta mitään maksullisia palveluita. Hän totesi siihen, että ei kukaan ilmaiseksi pidä yrityksen yhteystietoja netissä. Ihan kuin olisi jokaiselle yritykselle välttämätöntä maksaa yhteystietopalvelusta. Tuomas ihmettelee, miksei vastaavien palveluiden toimintaan puututa. – Tuntuu järjenvastaiselle, että tällainen voi olla laillista. Ihmisten höynäyttäminen sotii ainakin omaa oikeustajuani vastaan. Katso opas huijausten torjuntaan osoitteesta www.yrittajat.fi/ oppaat-yrittajalle Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi


14

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

Rinne: Suomesta Pohjoismaiden paras maa yrittäjälle PÄÄMINISTERI Antti Rinne (sd.) asetti selkeän tavoitteen yrittäjyysstrategian starttitilaisuudessa marraskuun alkupuolella. ”Mielestäni hyvä ja realistinen tavoite meille on pyrkiä tekemään Suomesta Pohjoismaiden paras maa yrittää.” Pääministeri Antti Rinne puhui Yrittäjyysfoorumissa, joka oli hallituksen yrittäjyysstrategian käynnistämistilaisuus. Hallituksen tavoitteena on saada yrittäjyysstrategia valmiiksi vuoden 2020 alkupuolella. – Työllisyystavoitteemme ei toteudu ilman yrittäjyyttä. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja, Rinne totesi. – Yrittäjyysstrategiassa meidän pitää tunnistaa suurimmat kasvun, yrittämisen ja työllistämisen pullonkaulat. Keskitytään tärkeimpiin, pääministeri painotti. Rinteen mukaan tarvitaan kokonaisarvio yrittäjäksi aikovan

riskeistä tilanteessa, jossa yritys ei lähdekään lentoon vaan tuloksena on lopettaminen. – Hallitusohjelmassa halutaan kehittää uuden alun toimintamallia. Lainsäädäntömme kehittämistarpeita arvioidaan kansainvälisen vertailun perusteella. Konkurssitilanteiden käsittelyn tulee olla oikeustajun mukaisia ja riskinottamisen mahdollistavia, Antti Rinne totesi.

Arkeaan pariskunta pääsi aloittelemaan Anniinan kotona Loimaalla. Ylöjärveltä kotoisin oleva puhelias Ville keksi pian jutunjuurta pariskuntaa yhdistävästä yrittäjyydestä. Kun Ville huomasi tuoreen Yrittäjäsanomat kahvipöydässä, hän ehdotti, josko pari lukisi lehden yhdessä. – Vai oletko sinä jo lukenut?

– Myös ulkomaista työvoimaa tarvitaan. Meidän on nopeutettava työlupien saamista tilanteissa, joissa harkintaan ei liity mitään ylimääräistä huomioon otettavaa. Tavoitteena tulee olla ensimmäisessä vaiheessa yhden kuukauden maksimikäsittelyaika, Rinne painotti. Tällä hetkellä käsittely saattaa kestää neljä kuukautta.

Entä oletko Yrittäjien jäsen, Ville kyseli vaimoltaan. Häissään tavannut yrittäjäpari palasi hääpaikalleen Suomenlinnaan Ensitreffit alttarilla -sarjan päätösjaksossa. Katsojien suosikkipariksi noussut pari kertoi ratkaisustaan käsi kädessä. – Jatkamme liittoamme, he ilmoittivat.

Yrittäjän Podcast on parasta seuraa yrittäjälle VIIME KEVÄÄNÄ startannut Yrittäjän Podcast toimittaja Pauli Reinikaisen isännöimä tietopaketti yrittämisestä kiinnostuneille. Podcast julkaistaan joka toinen keskiviikko Supla-palvelussa, Spotifyssa ja Googlen podcast-palvelussa. Jokaisessa noin 40-minuuttisessa jaksossa on kiinnostava vieras, jonka kanssa otetaan käsittelyyn yrittäjyyteen liittyvä aihe. Tuoreimmassa jaksossa ääneen

pääsevät Suomen Yrittäjien Heiju Simola ja Aicha Manai, jotka keskittyvät työssään nuoriin yrittäjiin. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi yrittäjyys on nyt niin trendikästä nuorten keskuudessa. Syksyn aikana Yrittäjän Podcastissa on käsitelty muun muassa yrittäjän hyvinvointia ammattivalmentaja Mika Järvisen opastuksella sekä 5G-verkon etuja yrittäjälle. Ota Yrittäjän Podcast seuraksi vaikka työmatkalle!

tuomio POSTILAKKO sotki monen yrittäjän arjen. Kun kirjepostina postitettavat lähetykset ja laskut eivät kulje, on bisneksen tekeminen vaikeaa. Verkkokauppakin joutui kärsimään.

TULOREKISTERI otettiin käyttöön keskeneräisenä. Onneksi hallitus on nyt luvannut parannuksia ja verottaja perustaa asiakasryhmiä parannustyöhön.

Ensitreffit alttarilla -sarjan yrittäjät löysivät onnen SUOSITUSSA Ensitreffit alttarilla -sarjassa nähtiin yrittäjäpari Anniina ja Ville. Yrittäjäsanomatkin sai mainosta. Loimaalla asuva Anniina, 32, ja ylöjärveläinen Ville, 38, selvittivät toistensa ammatit kameroiden edessä heti vihkimisensä jälkeen. – Yrittäjä. – Kuin myös, vastavihityt totesivat – ja nauroivat päälle.

yrittäjät.fi

VALTIOVARAINMINISTERI Mika Lintilä vakuuttaa, että yrittäjien verotus ei kiristy tällä hallituskaudella. Hyvä jos näin on.

Työsuhdeneuvontaa lisää

Työnantajayrittäjyyttä pitää Rinteen mukaan edistää muun muassa lisäämällä merkittävästi yrittäjien työsuhdeneuvontaa. Ensi vuonna käynnistyy myös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukikokeilu. –Toivon että yhä useampi pienyrittäjä pystyisi ja uskaltaisi palkata ensimmäisen työkaverin tai uusia työkavereita yritykseensä, pääministeri totesi.

@yrittajat

PITKÄT MAKSUAJAT pakottavat pienet yritykset toimimaan pankkeina suurille yrityksille ja myymään omia laskujaan. Jopa yli 100 päivän maksuaikoja on vaadittu yrittäjiltä. Törkeää.

t weetit Tuomo Mikolanniemi @Mikolanniemi Miksi yrittäjä jääräpäisesti alimitoittaa eläkkeensä, onko oman eläkkeen ja sosiaaliturvan alimitoittaminen tietoinen valinta? Vai minkä tähden yrittäjät usein valitsevat keskiverto palkansaajaa heikomman aseman? Tuukka Leppänen @TuukkaLeppanen Yrittäjänä katson vakavuudella kohti tulevaa lakkojen aikakautta. Se vaikeuttaa monien yritysten liiketoimintaa ja aiheuttaa työn vähentymistä. Lakon mahdolliset positiiviset vaikutukset valitettavasti sulavat kuin keväinen lumi auringossa. #lakko #yrittäjyys Sonja Martikainen @SonjaMartikaine Yrityskaupat ja siihen liittyvät spekulaatiot ovat aika kuumaa seurattavaa myös loppuvuonna #johtaminen #yrityskaupat #trendit #sijoittaminen #uudistuminen #yrittäjyys #pääoma #kansantalous Soili Laakso @SoiliLaakso Päivän viisaus: Riskin ottaminen on suositeltavaa edes suurin piirtein järjellisissä rajoissa, mutta sen jälkeen ei parane taaksepäin katsella. #yrittäjyys


Kun Uusi Suomi puhuu, puhuu koko Suomen kansa. Puhu sinäkin äänellä joka kuuluu ja jota kuunnellaan.

Tutustu nyt ja saat 1. kk hintaan 0 €. Tee Uusi Suomi digitilaus osoitteessa uusisuomi.fi/zero


16

Mistä tunnistaa työuupumuksen? Teksti Elina Hakola & Kuva Pixabay

Työuupumus on aikamme työelämän vitsaus. Mutta mistä sen tunnistaa ja miten se eroaa yleisestä uupumuksesta?

T

yöuupumus on yhdistelmä kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sekä energian ja motivaation vajetta. Väsymys vie energian tiedollisten ja tunneprosessien säätelyltä, mikä johtaa henkiseen etääntymiseen työstä.

Panos ja vastine

Työuupumusta ei aiheuta vain työmäärä. Enemmän vaikuttaa se, mitä saa panostuksensa vastineeksi. Vastuutehtävissä täytyy varmistaa, että sen hoitamiseen on tarjolla apua. Palaute ja kiitos

työstä ruokkii jaksamista. – Työyhteisöissä voidaan vaikuttaa voimavaroihin. Hyvä johtaminen, suunnittelu, selkeät tavoitteet ja itsensäjohtamistaidot ovat kaikki tärkeitä jaksamisen edellytyksiä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen

kertoo. Työpaikoilla voidaan myös varmistaa, että prosessit avun saamiseksi ovat olemassa. Keskustelu lähiesimiehen kanssa työtehtävien uudelleenmäärittelystä ja kokonaisuuden arvioinnista voi jo ehkäistä työuupumuksen

Hyvä johtaminen, suunnittelu, selkeät tavoitteet ja itsensäjohtamistaidot ovat kaikki tärkeitä jaksamisen edellytyksiä.

KROONINEN VÄSYMYS: Hyvänkin työpäivän, viikonlopun tai jopa loman jälkeen väsyttää. Väsymys ei johdu säästä, valvomisesta tai tilapäisestä rasituksesta, vaan palautumista ja elpymistä ei tapahdu levosta huolimatta. Muut elämän asiat, kuten ihmissuhteet, harrastukset ja vapaa-ajan tekemiset jäävät, kun energia ei riitä. Työuupumus voikin näkyä ensin kotona. Pienetkin tehtävät sujuvat tahmeasti ja vaativat jatkuvasti enemmän ponnistelua, ja kaikki energia menee työsuoritukseen. Lopulta tilanne voi olla niin paha, ettei pääse sängystä ylös tai ei huolehdi hygieniasta.

KOGNITIIVISEN HALLINNAN HÄIRIÖT: Ajatus on sumea, eikä muista, minne oli menossa? Se voi olla merkki työuupumuksesta. Jos ei osaa enää priorisoida ja yrittää tehdä monta asiaa yhtä aikaa, kokonaisuuden hallinta pettää.

KROONINEN VÄSYMYS

KOGNITIIVISEN HALLINNAN HÄIRIÖT

TYÖUU

Työuupumusta ru Kaikki lähtee v


17

Työuupumuksen seurauksia Työuupumus on monitahoinen ilmiö ja ihmiset reagoivat tilanteisiin omilla tavoillaan. Yhdellä on unettomuutta, toisella vatsavaivoja, kolmannella iho-oireita. Työuupumus voi johtaa muihin terveysongelmiin, kuten masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin, liikuntaelinsairauksiin, painonnousuun ja alkoholismiin. Hoito vaatii keskusteluapua, jossa työn tekemisen tavat, työn määrä sekä omat tavoitteet ja arvot peilataan uudelleen.

syntymistä. Ohjaus avun ja tuen piiriin, mutta myös vastuunkantaminen omasta jaksamisesta on tärkeää. Tutkimuksissa työn estävät tekijät, kuten byrokratia ja toimimattomat tietojärjestelmät sekä päättäjät, jotka eivät tiedä, mistä

päättävät lisäävät työntekijöiden kuormitusta.

Tekemisen rajat ovat tärkeitä

Työnantajayrittäjän on hyvä muistaa, että jaettu tarkoitus ja yhteinen suunta luo merkityksellisyyttä

HENKINEN ETÄÄNTYMINEN

UPUMUS

uokkii neljä tekijää. väsymyksestä.

– Toipumisen jälkeen täytyy tarkastella, voidaanko työoloja muokata ja miten ne olisivat kestäviä ja taloudellisesti järkeviä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo. Tänä vuonna on alkanut hanke, jossa työuupumusta määritellään hieman uudelleen. – Entinen lähtökohta on ollut tutkimuksellinen. Nyt tuomme määritelmää lähemmäs sitä, miten ihmiset sen oikeasti kokevat. Aikaisemmin kognitiivinen ja tunnepuoli ovat puuttuneet, Hakanen kertoo.

Jos perhe ja ystävät alkavat huomautella väsymyksestä, sitä kannattaa kuunnella.

ja osoittaa välittämistä. Sellaisessa ympäristössä on luottavainen olo käyttää vahvuuksiaan ja se luo innostusta. Tekemisen rajat on hyvä kuitenkin muistaa. – Innostus ei kanna loputtomiin. yli 50 tunnin työviikossa on jo väsymisen riskit. Kannattaa myös sopia, miten tietotekniset asiat hoidetaan. Tarvitseeko olla jatkuvasti tavoitettavissa? Käytännöt muokkaavat käsitystä normaalista työtavasta, joka voi vaivihkaa muuttua kuormittavaksi, Hakanen sanoo. Vapauden ja palautumisen

HENKINEN ETÄÄNTYMINEN: Ei kiinnosta, ei nappaa. Käyn vain töissä täällä… Kun työstä katoaa merkityksellisyys ja imu, noidankehä on valmis. Henkinen etääntyminen voi olla selviytymiskeino työuupumuksen käsittelyyn. Kyseessä ei ole tavallinen kyllästyminen tai kyynistyminen.

TUNTEIDEN HALLINNAN HÄIRIÖT

suhde tietotekniikan kuin myös itsensäjohtamisen kohdalla on tärkeä teema. – Työpaikkakulttuurissa on hyvä ottaa työhyvinvointi mukaan keskusteluihin. Kannattaa tarkastella, mitä meillä on. Kuormitustekijöiden lisäksi hyvien asioiden, voimavarojen ja vahvuuksien näkyväksi tekeminen voi olla hyvin nostattavaa ja inspiroivaa, Hakanen sanoo.

Yksinyrittäjä on vastuussa paljosta

Tutkimusten mukaan yrittäjät voivat paremmin kuin palkansaajat, mutta riskitekijöitä on paljon. Yksinyrittäjän on huolehdittava omasta jaksamisestaan erityisesti. – Yksinyrittäjä voi keskittyä olennaiseen, mutta hänen täytyy miettiä, miten sen tekee fiksusti. Omasta palautumisajasta täytyy huolehtia. Suosittelisin herkkyyttä lähipiirin kommenteille. Jos perhe ja ystävät alkavat huomautella väsymyksestä, sitä kannattaa kuunnella, Hakanen sanoo. Vertaisryhmät sekä toimintamallien ja kokemusten vertailu tarjoavat yksinyrittäjälle tukea. Täysin yksin ei pitäisi jäädä kenenkään.

TUNTEIDEN HALLINTA: Raivareiden ei katsota kuuluvan työyhteisöön. Siksi naureskelun ja ylenkatsomisen sijaan olisi hyvä herätä miettimään, miksi työkaveri sai raivarin. Ehkä hän on itsekin hämmentynyt ja epätietoinen tunnepurkauksensa syystä. Toinen voi purskahtaa itkuun, kun kollega sanoo ystävällisen sanan tai kehuu. Epätavallinen tunteiden purkautuminen voi olla merkki ylikuormittumisesta.

Lähde: Leuvenin yliopisto ja Jari Hakanen, TTL


18

Digi GETTY IMAGES

Pienyrittäjän pahimmat digikuopat

Asiantuntija kertoo, miten arkipäiväisistä digiongelmista pääsee eroon ja työteho paranee. MONI PIENYRITTÄJÄ kärsii päivittäin digiongelmista, jotka olisivat korjattavissa nopeasti ja melko vähäisellä rahallisella panostuksella. – Suurimmat ongelmat pienyrittäjillä liittyvät ajankäyttöön. Ajankäyttöongelmat puolestaan ovat usein seurausta it-ongelmista, Turkulaisen Sata IT:n ict-ratkaisumyyjä Jarno Kiiski tietää. Sata IT kuuluu Data Group -ketjuun. Kiiski on lähes päivittäin tekemisissä yrittäjien arkipäiväisten tietotekniikkaan liittyvien pulmien kanssa. Seuraavassa hän listaa niistä yleisimmät.

Verkkoyhteysongelmat

Ongelma 1: Yrityksen nettiyhteys luodaan kännykän kautta, kun langatonta reititintä ei ole hankittu. – Kännykkää ei ole luotu jatkuvaan verkkoyhteyden jakamiseen, sillä yhteys kuormittaa jopa viisinkertaisesti kännykän prosessoria ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa laitteen akun pullistumisen. Yksinkertaisesti se ei ole järkevää, Kiiski sanoo.

Ratkaisu: Mobiilireitittimen hankkiminen. –Se ei maksa montaa kymmentä euroa. Reititin lisää työtehoa eikä aiheuta katkoksia tai hidastelua nettiyhteyteen. Ongelma 2: Vääräntyyppiset kännykkäliittymät Yrittäjällä saattaa olla vuosikausia sitten hankittu liittymä, johon ei kuulu esimerkiksi rajatonta datakäyttöä. – On myös liittymiä, joissa netin käyttö hidastuu tietyn datakäyttömäärän tultua täyteen. Tällöin yhteysnopeus saattaa laskea 3G-yhteyden tasolle. Tämä puolestaan laskee työtehoa, Jarno Kiiski sanoo. Ratkaisu: Soitto operaattorille ja uuden liittymän tilaaminen. Operaattorilta saa puhelinliittymän rinnalle erillisen “rajattoman” 4G-liittymän.

Tiedonsiirto-ongelmat

Ongelma: Laite on vaihtunut uuteen ja ongelmana on siirtää tiedostot vanhasta laitteesta uuteen. – Vanhalla kannettavalla voi olla

SEURAA DIGIPAULIA: Instagram: @digipauli

dataa seitsemän vuoden edestä. Varmuuskopioinnista ei ole läheskään aina huolehdittu, Jarno Kiiski harmittelee. Ratkaisu: Ennen kuin laite vaihdetaan, tiedostoista pitäisi ottaa varmuuskopio esimerkiksi siirtämällä tiedot pilvipalveluun. Pilvipalveluja ovat muun muassa Google Drive, Microsoft Onedrive ja Dropbox.

Laiteongelmat

Ongelma: Kannettavan tietokoneen puutteellinen takuu ja huoltotuki. – Etenkin yksinyrittäjät saattavat ostaa tietokoneensa kuluttajille tarkoitetuista myymälöistä, joissa ei kerrota yrittäjälle tarpeellisista takuu- ja tukiasioista. Laitteista saattaa puuttua esimerkiksi on site -takuu eli korjaus paikan päällä. Jos yrittäjä ostaa markettikoneen ja laite menee rikki, huolto voi kestää yli kaksi viikkoa. Yrityskoneen huolto onnistuu usein seuraavana päivänä. Ratkaisu: Laitteen osto kauppiaalta, joka myy yrityskäyttöön tarkoitettuja laitteita.

Twitter: @DigiPauli

Tulostusongelmat

Ongelma: Kirjoituspäiden tukkeutuminen. – Tulostinongelmat ovat erittäin yleisiä. Yksi yleisimmistä ongelmista paperitukosten lisäksi on kirjoituspäiden tukkeutuminen. Markkinoilla on muutamia laitteistovalmistajia, joiden laite hajoaa., jos siinä käytetään muuta kuin valmistajan omaa mustetta. Tarvikemusteet ovat halvempia, mutta ne voivat viedä laitteen takuun. Ratkaisu: Selvitä valmistajalta, mitä mustetta tulostimessa saa käyttää. Yrittäjän kannattaa hankkia yrityskäyttöön tarkoitettu tulostin, jolle saa kuluttajalaitetta paremman huollon tuen. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää, millainen yrityksen tarve tulostamiseen on (tarvitaanko tulostimeen lajittelijaa ja nitojaa).

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Youtube: Suomen Yrittäjät


19

Kokeilussa odotettu Galaxy Fold: Onnistunut innovaatio

Digitohtori TAITTUVALLA NÄYTÖLLÄ varustettu Samsung Galaxy Fold ennätti nostaa kohua mobiililaitemarkkinoilla jo alkuvuodesta ja laitteen piti tulla myyntiin Euroopassa toukokuussa. Toisin kuitenkin kävi, sillä ensimmäisissä medialle lähetetyissä testilaitteissa todettiin puutteita muun muassa saranarakenteessa. Nyt Fold on tullut myyntiin Suomessa paranneltuna versiona 2 100 euron hintaan. Vaikka kyseessä on ensimmäisen sukupolven taittuvanäyttöinen älypuhelin, Foldin käyttö arki-

DigiPauli

testaa

päiväisissä tilanteissa on varsin miellyttävää. Sisänäyttö suljettuna laite muistuttaa kooltaan hieman takavuosien Nokian kommunikaattoria. Kapea näyttö soveltuu hyvin kaikkiin normaaleihin älypuhelimen käyttötilanteisiin, mutta todellisen hyödyn käyttäjä saa avaamalla runsaan 7-tuumaisen sisänäytön. Tällöin kansinäytölle avattu sovellus siirtyy automaattisesti isommalle päänäytölle. Sisänäytölle voi avata samanaikaisesti useamman sovelluksen. Kokeilimme näytön jakamista kolmeen osaan. Tällöin samalla näytöllä voi olla esimerkiksi karttaja verkkoselainikkuna sekä lisäksi vaikkapa tekstinkäsittelyohjelma tai pikaviestisovellus. Harmittavasti kaikkia sovelluksia ei voi avata jaetulle näytölle. Koska kyseessä on taittuva näyttö, laitteen keskelle jää selvästi havaittava taitos. Se ei kuitenkaan häiritse käyttöä, koska itse näyttö on laadukas, valovoimainen ja tarkka. Vaikka kyseessä on tavallisia

älypuhelimia hieman painavampi laite, se ei häiritse käyttöä. Kansinäytön hipelöinti onnistuu hyvin yhdellä kädellä, koska laite on kokoon taitettuna normaalia puhelinta ohuempi. Taitettuna laite mahtuu farkkujen etutaskuun. Eroja tavallisiin älypuhelimiin on muitakin. Foldia ei ole tarkoitettu yhtä kestäväksi laitteeksi. Se ei kestä kosteutta ja näytön kanssa pitää olla tarkkana, ettei sitä paineta terävillä esineillä. Kokonaisuutena Samsung Galaxy Fold jätti positiivisen jälkimaun. Laite on ennen kaikkea innovatiivinen ja sellaisena kiinnostanee käyttäjiä, jotka haluavat erottautua massasta eivätkä anna suurta painoarvoa yli 2 000 euron hintalapulle. Hinnalla saa puhelimen lisäksi laadukkaat langattomat kuulokkeet sekä vakuutuksen, jolla näytön rikkoutuessa puhelimen saa korjattu kohtuullisella omavastuulla. Teksti ja kuvat Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Näin nopeutat Windows 10:n käynnistymistä KÄYTÖN MYÖTÄ Windowsin käynnistyminen saattaa hidastua. Syynä ei läheskään aina ole tietokoneen prosessorin hitaus tai liian vähäinen muistin määrä. Käyttöjärjestelmä on hyvä ”puhdistaa” aika ajoin turhista ohjelmista ja käynnistystiedostoista. Seuraavilla toimenpiteillä Windows-käyttöjärjestelmän toimintaa voi nopeuttaa. 1. Jos työpöytä on täynnä tiedostoja, kuvakkeita ja kansioita, se kannattaa siivota. Käy läpi turhat tiedostot, poista ne tai siirrä pilvipalveluun turvaan. 2. Eheytä Windows-järjestelmä. Eheyttämisen jälkeen tietokone voi toimia nopeammin. Toimenpide kannattaa tehdä säännöllisesti. • Valitse tehtäväpalkista hakupalkki ja kirjoita eheytys. • Valitse Eheytä ja optimoi asemat. • Valitse levyasema, jonka haluat optimoida. •Valitse Optimoi -painike. 3. Windows käynnistää jokaisella käyttökerralla lukuisia ohjelmia, joita kaikkia ei tarvita käynnistyksen yhteydessä. Voit itse valita, mitkä ohjelmat saavat luvan käynnistyä Windowsin käynnistyksen yhteydessä. • Klikkaa hiiren kakkospainikkeella tehtäväpalkin aloituspainiketta ja valitse Tehtävienhallinta. • Valitse Käynnistys-välilehti. • Valitse ohjelma ja klikkaa oikeasta alareunasta Poista käytöstä. Voit myös klikata Ota käyttöön, jos haluat antaa sovellukselle luvan käynnistyä.


20

Näyttö työpöydän ehdoilla NÄYTTÖ VIE turhaa tilaa työpöydällä. Mitä jos sen voisi kiinnittää suoraan työpöydän reunaan työvalon tapaan? Space Monitor tekee juuri sen. Samsung Space Monitor vapauttaa työpöydän. Näyttö kiinnitetään pöydän reunaan omalla kiinnikkeellään pitkävartisten työlamppujen tavoin. Space monitori ei siis vie työpöydältä tilaa, kuten kaikki perinteiset näytöt tukevien jalustojensa takia. Näytön taakse menee vain yksi johto, joka haarautuu molemmista päistä. Se sisältää virtapiuhan sekä hdmi-kaapelin kuvaa varten. Tämä mahdollistaa erittäin siistin asennuksen, kun johdot eivät roiku ja levity näytön taakse. Ne menevät näytön vartta pitkin suoraan pöydän taakse. Kaiuttimia näytössä ei ole, mutta siihen voi halutessaan liittää lankakuulokkeet. Siistimpi vaihtoehto on käyttää langattomia bluetooth-kuulokkeita yhdistettynä suoraan tietokoneeseen. Minimaalisten reunojen ansiosta kuvan ala vastaa näytön fyysisiä mittoja. 27 tuuman koko

sekä tarkkuus ovat merkittävästi kannettavia paremmat tuoden reilusti lisää työskentelypinta-alaa eri ohjelmille. Ero esimerkiksi A4-dokumentteja tehdessä on huomattava Samsungin eduksi, kun koko paperin näkymä mahtuu kuvalle selkeänä yhdellä kertaa. Kuvanlaatu on va-paneelin ansiosta vakuuttava. Säätö tapahtuu niveljalalla, joka vaikuttaa sekä korkeuteen että näytön etäisyyteen katsojasta. Näytön voi työntää pois tieltä seinää vasten tai tuoda reilusti katsojaa lähemmäs. Koska näytön alla ei ole jalkaa, voi sen halutessaan laskea jopa kiinni pöytään. Kallistus onnistuu pystysuunnassa kattavasti, joten kohdistus seisoma- ja istumatyötä tehdessä on helppoa. Sivuille näyttö ei kuitenkaan käänny. Space Monitor on piristävä uutuus. Lähtökohtana ajattelu siististä ja tilaa säästävästä asennuksesta tuo työntekoon ergonomisen viimeistelyn, joka piristää jokaista työpäivää. Näyttö sopii pöytäkoneen ohella mainiosti kannettavan pariksi ja taittuu näppärästi pois

tieltä silloin, kun pöytätilaa tarvitaan muuhun työskentelyyn.

SAMSUNG SPACE MONITOR S27R750 Suositushinta: 349 € Koko: 27’’ (16:9) Tarkkuus: 2560 x 1440 Mitat: 61 x 73 x x12 cm, 5,8 kg Liitännät: hdmi, mini displayport Lisätietoja: www.samsung.fi

3

POINTTIA

1. Lisää pöytätilaa 2. Johdot piiloon 3. Siisti viimeistely


YRITTÄJÄRISTEILY 2020 21.–22.3.2020 Silja Europa

ASENNETTA

INTOHIMOA

ROHKEUTTA

Hinnat alk.

Varmista paikkasi ja mieleisesi hytti ajoissa osoitteessa

49€

YRITTAJARISTEILY.FI

/hlö

AIKAKONE

PEKKA HYYSALO

JARNO LAASALA

Lisätiedot ja min. 12 hengen ryhmävaraukset: www.yrittajaristeily.fi, yrittajaristeily@matkapojat.fi tai 010 2323 200

LOTTA BACKLUND


22

Asiakkaiden perseily antoi kipinän menestyvään liikeideaan Porvoolainen Arkista paskaa -yrityksen Jenni Timoska sanoittaa monen turhautumisen mukin kylkeen, korttiin tai t-paitaan. Neljän lapsen äiti on selvinnyt vauva-arjesta ja yrityksen kasvupyrähdyksestä, mutta uusia kuvioita on jo mielessä. Teksti Elina Hakola & Kuvat Aleksi Poutanen

Y

rittäjä joutuu välillä arjessaan tasapainoilemaan oman unelmansa ja vapauden sekä äärimmäisen vitutuksen välillä. Jos kirosanat häiritsevät, tätä juttua ei kannata lukea pidemmälle. Nimittäin ”vittu, mitä paskaa” on lausahdus, josta graafinen suunnittelija Jenni Timoskan yritys sai alkunsa. Timoska oli suunnittelemassa käyntikortteja asiakkaalleen, kun meni hermot. Yrittäjän aika kului asiakkaan päättämättömään vaiheiluun. Mikään ei kelvannut. - Suunnittelija ei voi lukea ajatuksia, joten on tilaajan vastuu tietää, mitä haluaa. Edes joku vinkki tai väri olisi hyvä olla tiedossa. Ärsyttävää on myös

se, että suunnittelija käyttää aikaa, yksityiskohtia viilataan, mutta yhtäkkiä työllä ei olekaan mikään kiire. Projektit venyvät. Turha työ vie pienyrittäjän aikaa. Ja laskutus venyy, Timoska sanoo. Jotain omaa, muista riippumatonta Timoska halusi tehdä. Viinin avustuksella visio alkoi kehittyä. Syntyi verkkodomain vittumitapaskaa.fi. Verkkokauppa myy mukeja, t-paitoja, kortteja, kahveja ja muuta pientä ja suurempaa tavaraa. Lisäksi on tilattavia omavalintatuotteita. Asiakas saa itse toivoa tekstin, kunhan jättää suunnittelun Paskakaupan käsiin. Kun Timoska ehtii opetella kakkuprässin käytön, myös ne tulevat valikoimaan. ”Leipoisiko pullaa vai tappaisko jon-


Jenni Timoska

Ikä: 40 Ammatti: graafinen suunnittelija, Arkista paskaa perustaja ja toimitusjohtaja Motto: Ei mitään paniikkia, kaikki on vituillaan jo Harrastukset: Elokuvat, halvat viinit ja 100-vuotiaan mummonmökin remontointi Saavutuksia: 4 lasta ja että voi työllistää ihmisiä


24

1 2 3

Jos jotain haluat tehdä, tee se. Älä välitä muista. Koen tämän itselleni hauskaksi. Yritin tehdä lasten julisteita ja perustin domaininkin. Ei syntynyt mitään. Arkista paskaa tulee suoraan sydämestä. En oikeastaan tiedä, miten selvisin viime kevään kasvupyrähdyksestä. En uskaltanut ottaa lainaa. Kasvaminen ja palkkaaminen saattaa pelottaa. Siksi suosittelen vaikkapa vuokratyöyrityksiä alkuun. Se säästää kapulakielisiltä sopimuksilta ja saikkupäivien sumplimiselta omaa aikaa tuottavampaan työhön. Muista nollata oma pää. Elämä ei ole pelkkää työtä. Kun kaikki kasaantuu, voi miettiä, onko tällä kaikella vuoden päästä mitään väliä. Työt eivät tekemällä lopu.

kun?” lukee mukin kyljessä. ”Pitäis muttei jaksa” sanoo treenireppu. Teksti sai alkunsa aviomiehen lausahduksesta, kun hän oli tekemässä lähtöä salille. Sateenvarjoa koristaa koko varjon kokoinen nyrkki keskisormi pystyssä. Isänpäivän kunniaksi mukin kyljessä lukee ”Ennen kaikki oli hyvin… Nyt on vaimo ja lapset”. - Mukit ovat suosituimpia tuotteita, etenkin Maanantai-muki. Sitä koristaa sateenkaari ja manaus: Voi vitun vitun vitun vittu Timoska kertoo.

Seinäkalenterista se lähti

Verkkokauppa syntyi graafisen suunnittelun sivussa syksyllä 2017. Hän laittoi seuraavalle vuodelle suunnitellun seinäkalenterin Facebookin Naisyrittäjät-ryhmään ja lähti miehensä kanssa elokuviin. Takaisin tullessan kalenteritilauksia oli sähköpostissa 50. – Tuo samainen Vittu mitä paskaa 2020 - joka kuukausi samaa paskaa -seinäkalenteri on nyt

kolmatta kertaa myynnissä. Nyt yrityksen nimi ja tuotemerkki on Arkista paskaa. Aluksi Timoska teki töitä kotona yhdellä mukiprässillä. Paskakauppa-kivijalkamyymälä tuli pian perässä. - Otin 20 neliön työhuoneen, joka tuntui aluksi valtavalta. Pian se oli kuitenkin täynnä pahvilaatikoita. Sen jälkeen otin hätäpäissäni liiketilan, jonka pohjaratkaisu ei kuitenkaan toiminut meille, Timoska kertoo. Arkista paskaa on muuttanut vuoden sisään kolme kertaa. Nyt Paskakauppa on Porvoossa keskustan ulkopuolella, teollisuusalueen laitamilla. Tilaa on 130 neliötä. Tavoitteena oli saada kivijalkakaupan vuokrat kuitattua, mutta kävijöitä on varsinkin kesäaikaan ollut välillä ruuhkaksi asti. Verkkokaupan tilaukset tekevät kuitenkin suurimman osan liikevaihdosta. - Tilauksia on lähtenyt noin 20 000 tänä vuonna. Paskakauppa työllistää neljä työntekijää ja liikevaihto menee tänä vuonna toden-

näköisesti yli 400 000 euron. Jälleenmyyjiä Paskakaupalla on yli 30 ja niitä tulee lisää viikoittain. Isomman liiketilan henkkiminen on pyörinyt myös mielessä.

Paskamaisia oppirahoja

Timoska lähti yrittäjäksi, kun hänen kolmas lapsensa, nyt jo 4-vuotias lapsensa syntyi. Vanhimmat lapset ovat 16- ja 14-vuotiaita. Kolmannen jälkeen hän ei halunnut enää oravanpyörään. Työuralta löytyy monenlaista työtä, joista kaikista on ollut yrittäjäpolulla hyötyä. Timoska on myynyt mopojen varaosia, ollut Postin palvelutiskillä, siivonnut rappuja ja tehnyt varastoduunia. Siinä oppi käyttämään muun muassa teippikonetta. Nopeasti kasvava yritys on tarjonnut myös paskamaisia oppirahoja. Äitiyden, vapaa-ajan ja yrittäjyyden erottaminen on vaikeaa. - Kela perii 2 500 euroa joustavaa hoitorahaa takaisin vuosilta 2017-2018, kun kerroin toisi-

naan joutuvani tekemään myös öisin töitä, kun lapsi nukkuu. Itse kutsuin sitä hukkaan heitetyksi vapaa-ajaksi, en työksi. Mutta se oli virhe, sillä töitä ei saa tehdä silloin, Timoska naurahtaa. Joustavan hoitorahan edellytyksenä on, että töitä ei alle 3-vuotiaan lapsen kanssa tehdä enempää kuin 30 tuntia viikossa. Täydellä äitiyslomalla ei saa tehdä töitä kuin sunnuntaisin, vaikka siitä ei nostaisi palkkaa. – Kela ei tunne palkatonta työtä näissä tapauksissa. Itse olin juurikin työajaksi laskenut tuon 30 tuntia viikossa, sillä sen aikaa muksu oli tarhassa, Timoska kertoo.

Toinen mielipide kannattaa kysyä

Hän vaihtoi myös toiminimen osakeyhtiöksi liian myöhään. Yritys teki vajaata 270 000 euroa liikevaihtoa, mutta Timoska sai neuvon pysyttäytyä toiminimellä, koska osakeyhtiöksi siirtyminen olisi muka liian hankalaa. Jokainen euro siis katsottiin Timoskan


25

henkilökohtaiseksi tuloksi. Mätkyjä tuli maksettavaksi reilut 40 000 euroa. Toinen mielipide kuitenkin muutti mielen ja tammikuussa 2019 Arkista paskaa syntyi vihdoin Oy-muotoisena. - Käytännössä osakeyhtiöksi muututaan perustamalla uusi yritys, johon yrityksen omaisuus siirretään apporttina toiminimeltä. Ei se ole kovin vaikeaa. En vain itse ehtinyt selvittämään tarpeeksi, sillä tuntui että koko ajan oli kiire, Timoska sanoo. - Suosittelen kysymään toista mielipidettä, jos joku neuvo kuulostaa omaan korvaan hassulta. Kysy vaihtoehtoja. Apua saa, kun pyytää, hän jatkaa. Sen opin hän todisti myös itse, kun hän neljättä lastaan odottaessa makasi tammikuun sairauslomalla. - Makasin sängyssä ja kirjoitin sängystä työntekijöille sähköpostia, että hoitakaa tämä ja tuo! Apua on tullut myös mieheltä, joka tekee myös yrittäjänä mainos-

teippauksia. Nyt sen työn sesonki on ohi ja pariskunta vuorottelee äitiys- ja isyysloman jälkeen kaupalla. Timoska palasi töihin loka-marraskuun vaihteessa. - En halua viedä lasta vielä tarhaan. Vuorottelemalla hoitopäivissä saadaan pidettyä muksu kotona. Aikaiset aamut ovat minulle myös parhaita hetkiä tehdä töitä. Ei haittaa, vaikka heräisi aamuneljältä töiden kimppuun, kun tietää, että pääsee päivällä päikkäreille. Työ vie suurimman osan ajasta mutta välillä tarvitsen myös päiviä, jolloin lasken vain vauvan varpaita, Timoska sanoo.

Omasta jaksamisesta pidettävä huolta

Yrittäjyyden varjopuolia on työn annostelu niin että oma pää kestää. Timoskalle ainoa tapa irtaantua työstä, on lähteminen Porvoosta. Yrityksessä on myös delegoitu työtehtäviä niin, että kaikki ei kilahda Timoskan postilaatikkoon.

Hän vastaa edelleen kaikesta suunnittelusta, mutta muissa töissä, henkilökunta voi auttaa. - Jos ei enää välitä, mikä päivä on, se alkaa painaa. En jaksa aina vastata edes puhelimeen. Meille on hankittu tikettijärjestelmä Freshdesk ja Paskakaupan meilit menevät muille kuin minulle. Ne ovat pieniä parannuksia, Timoska luettelee. Joskus on hyvä kuunnella myös omia oppejaan. Tuttuja lausahduksia ovat ”Miksi tehdä tänään se, minkä voit huomennakin jättää tekemättä” sekä ”Ei mitään paniikkia, kaikki on vituillaan jo”. - Tuo jälkimmäinen rauhoittaa aina.

Uusia suunnitelmia

Perustaessaan Arkista paskaa -yritystään ja Paskakauppaa, Timoska ajatteli, että on hyvä, jos yritys elättää hänet. Kasvu on tapahtunut yrityksen, erehdyksen ja kokeilujen kautta. Porvoon yrittäjätkin palkitsi Arkista paskaa -yrityksen

vuoden 2018 kasvuyritys -palkinnolla. Aluksi Timoska ei uskaltanut tilata kuutta postikorttia enempää kerralla, jos ne eivät myisikään. Nyt kortteja on 40 mallia ja niitä myydään yli kymmeniä tuhansia vuodessa. Kaupan ja verkkomyynnin tilanne sekä työntekijöiden määrä on hyvä. Mutta toisaalta kutkuttelisi kahvila kaupan yhteyteen ja kaikenlaisiin kesätapahtumiin osallistuminen. - Meillä on Paskakaupan nimellä teipattu vuoden -73 Fiat 600, peräkärry ja kunnon teltta, eli investointeja niihinkin on tehty. Olen erakkoluonne, mutta tapahtumiin, missä näkee ihmisiä, olisi kiva mennä. Haaveilua jarruttaa perheen pienimmät lapset, jotka joutuvat niissä mukana kulkemaan. Mutta kyllä me kokeillaan, miten käy. Suomen pienet kesätapahtumat on ihan parasta, Timoska miettii Lisää paskaa on siis varmasti luvassa.


26

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

TALOUSHALLINTO

TILITOIMISTOT

OLISIKO TÄSSÄ PAIKKA SINUN YRITYKSESI ILMOITUKSELLE? MEHUSTAMOT

OTA YHTEYS:

Kari Salko, 0400 604 133, KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

kari.salko@otava.fi

Tarjoamme PAKKAUS(kontit, hanapussit, pullot) ja MEHUSTUSPALVELUA. Sekä pienet että isot erät.

MÄNTSÄLÄN MEHUSTAMO 045 139 1709 www.mantsalanmehustamo.fi

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE KOKO SUOMEEN

JÄSENEDUT

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / leimatut käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELU

OLISIKO TÄSSÄ PAIKKA SINUN YRITYKSESI ILMOITUKSELLE?

KYSY TARJOUS:

Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

ISKE KIINNI YRITTÄJÄN ETUIHIN Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen runsaasti rahanarvoisia palveluita, etuja, tarjouksia, tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Liity jäseneksi ja lataa samalla Yrittäjän mobiilikortti. Sen ansiosta jäsenetusi kulkevat aina mukanasi. Liity jäseneksi osoitteessa yrittajat.fi/liity ja lataa applikaatio sovelluskaupasta!


27 PIXABAY

EU:ssa on jaettu jo miljoonasakkoja GDPR:ään liittyen EU:N YLEISEN GDPR tietosuoja-asetuksen tuomat velvoitteet ovat puolessatoista vuodessa sisäistetty Suomessa kohtuullisesti. Tietoturva- ja tietosuojaratkaisuihin erikoistuneen D-Fence Oy:n teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä kertoo kartoittaneensa käytössään ja hallussaan olevat henkilörekisterit ja yhteystietolistat. Kuitenkin vain noin puolet kyselyyn osallistuneista yrityksistä kertoo osaavansa huolehtia rekistereistään ja lähes 90 prosenttia vastanneista myös tiedostaa, että heillä on tietosuojassaan joitain puutteita. Tutkimuksen toteutti Katrium OÜ ja siihen vastasi 200 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa. Yleisen tietosuojauudistuksen tarkoitus on muun muassa varmistaa, että ihmisten henkilötiedot pysyvät tallessa ja niitä käsitellään asiaankuuluvalla tavalla. GDPR-sääntely edellyttää, että henkilötietoja käsittelevä yritys pystyy osoittamaan noudattavansa

tietosuoja-asetuksen sääntelyä. D-Fencen teettämien haastattelujen mukaan henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki vaikuttaa useiden pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten näkökulmasta edelleen monimutkaiselta ja puutteita esiintyy erityisesti tietovirtakuvauksissa, joita tulee laatia jokaisesta rekisteristä erikseen.

Keinot epäselviä yrityksille

Yritykset ymmärtävät, että henkilötietojen käsittelyä koskeva dokumentointi ja sisäinen ohjeistus on tärkeätä varmistaa, mutta keinot sen toteuttamiseksi ovat edelleen epäselviä. Vain puolet haastatteluun osallistuneista yrityksistä kertoi järjestäneensä henkilöstölleen tietosuojakoulutuksen. – Yritysten pitää pystyä käytännössä osoittamaan, että oikeasti noudattavat tietosuojalakeja – pelkkä ilmoitus kotisivulla ei riitä. Tämä tapahtuu laatimalla tietosuojasta selkeät sisäiset omavalvontasuunnitelmat ja raportoimalla tietotilinpäätökset

I JÄSENKORTT SHIP CARD T I MEMBER MEDLEMSKOR

YRITTÄJÄ, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Kaikki yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut

säännöllisesti. – Erityisesti pk-yrityksille tulee usein yllätyksenä erityisesti se, että erilaisia rekistereitä on niin useita sähköisestä asiakas- tai henkilöstörekisteristä verkkovierailijalistaan ja fyysiseen käyntikorttikokoelmaan, kertoo D-Fencen perustaja Juha Oravala. Hän muistuttaa, että henkilötietojen päätyminen vääriin käsiin voi tuhota sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

Miljoonasakkoja EU:ssa

Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä on tehnyt selosteen tietojenkäsittelytoimistaan ja 81 prosenttia on kartoittanut kaikki henkilörekisterinsä. 75 prosenttia kuitenkin kertoo, että rekistereihin ei ole tehty tietovirtakuvauksia. – Henkilötiedot ovat maksuväline, joten niistä tulee pitää huolta samalla tavalla kuin rahasta. Identiteettivarkaudet ovat jatkuva riesa ja jopa roskikseen heitetty vanha lasku voi sisältää tietoja, joita joku voi halutessaan käyttää hyväksi.

– Tietovuotoja havaitaan jatkuvasti ja viranomaiset myös puuttuvat niihin hanakasti. EU:ssa on viime vuoden toukokuusta lähtien määrätty yli 400 miljoonan edestä GDPR-sakkoja ja lienee vain ajan kysymys, milloin Suomessa lätkäistään ensimmäiset suuret sakot tietosuojan laiminlyönnistä, Oravala sanoo. Vaikka henkilötietojen ja -rekisterien dokumentaatio on helppo hankkia ulkoistettuna, helposti ylläpidettävänä palveluna, ei se kuitenkaan poista tärkeintä, eli yrityksen oman osaamisen tarvetta ja huolellisuutta. – Huolellisesti tehty ja säilytetty tietosuojadokumentaatio on helppo kääntää myös PK-yrityksen kilpailueduksi. Julkisissa ja yksityisissäkin kilpailutuksissa kysytään yhä useammin palveluntarjoajan tietosuojavalmiuksia. Luottamus on yritysten arvokkain omaisuus, Oravala muistuttaa.

toimitus@yrittajat.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimituspäällikkö ⚫ Elina Hakola, toimittaja ⚫ Leila Itkonen, toimittaja ⚫ Pauli Reinikainen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


YRITTÄJÄ ON ETUNSA ANSAINNUT Suomen Yrittäjien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan runsaasti rahanarvoisia etuja. Katso valtakunnalliset etusi osoitteesta yrittajat.fi/jasenedut

Profile for Suomen Yrittäjät

Yrittäjäsanomat 6/2019  

Yrittäjäsanomat 6/2019

Yrittäjäsanomat 6/2019  

Yrittäjäsanomat 6/2019

Profile for yrittajat