18
Nro 9 • Marraskuu 2010
Toimialat Laivojen ympäristötuki hakuun marraskuussa Liikenne- ja viestintäminis-› teriössä viimeistellään meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta. Asetus käsitellään valtio-› neuvoston istunnossa marraskuussa. Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen, se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen tuki on yrityksien haettavissa. Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanvarustustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien alusten käyttöönotto
tai tekniset ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian hyödyntäminen. Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän, eli tukea ei voida maksaa ennen kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron valtuuden alusten ympäristötukeen. Tiistaisessa neuvottelussaan hallitus päätti jatkaa tuen antamisvaltuutta ensi vuoden puolelle. Esitys sisältyy hallituksen eduskunnalle marraskuussa annettavaan vuoden 2011 tuloja menoarvion täydennysesitykseen.
Autot ja korjaamot taas samaan messupakettiin Auto & Korjaamo -messut toteutetaan jälleen yhtenä kokonaisuutena. Viime vuosina alalla on järjestetty erilliset tapahtumat. – Tämä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun koko ala saadaan saman katon alle. Aiemmin voimat hajotettiin kaksiin messuihin, mutta nyt kaikki panokset saadaan yhden yhteisen tapahtuman hyväksi. Kävijät ovat samoja, joten tämä säästää merkittävästi myös heidän aikaansa, kertoo toimitusjohtaja Ari Saarimäki Tecalemit Oy:stä. Saarimäki toimii Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Korjaamolaitetoimittajat KLT -jaoston puheenjohtajana. Auto & Korjaamo 2011 -messut
järjestetään 27.–29.tammikuuta 2011 Helsingin Messukeskuksessa. – Tähän näyttelyyn satsataan kunnolla. Tapahtuman odotetaan pitkän tauon ja lyhyen taantuman jälkeen kokoavan poikkeuksellisen laajasti autokaupan jälkimarkkinoiden ammattilaisia uusimman autotekniikan ja huoltopalvelujen äärelle. Autojen jälkimarkkinahan on dynaaminen kaupan ala. Samalla toimintaympäristö kuten, katsastus, viranomaisprosessit ja lainsäädäntö muuttuvat, hallituksen puheenjohtaja Kaj Ström Motoral Oy:stä sanoo. Hän toimii Autonosatukkukauppiaat AOT -jaoston puheenjohtaja
Kylmälaiteliikkeille rekisteröimisasiaa Kylmäalan siirtymäkausi päättyy heinäkuussa 2011. Alan yritysten pitää huolehtia siihen mennessä pätevyyksiensä päivityksistä. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealan siirtymäkausi päättyy 4.7.2011. Siirtymäkauden rekisterissä olevien kylmälaiteliikkeiden on uusittava todistuksensa siirtymäkauden aikana. Samalla vastuuhenkilöille ja myös asentajille on haettava pätevyystodistukset. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyyksien tulee olla asetuksen (452/2009) mukaiset. F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita asentavien ja huoltavien toiminnanharjoittajien on
Hiusalan alv-alen vaikutuksista erimielisiä tutkimustuloksia
tutkimuskeskuksen VATT:n tutkija Tuomas Kosonen selvitti parturi•kampaamojen •Valtion taloudellisen 14 prosenttiyksikön suuruisen arvonlisäveroalennuksen vaikutuksia hintoihin. Lotta Tammelin, teksti
››Kososen mukaan alv-alella ei ollut vaikutuksia alan taloustilanteeseen. Suomen Hiusyrittäjät ry on Kososen tutkimustuloksista eri mieltä. Tutkimuksen mukaan parturi- kampaamot alensivat hinto-› jaan noin puolella veronalennuksen määrästä, mutta palveluiden kysyntään ei toimen-› piteellä näyttänyt olevan vaikutusta. Samalla arvioitiin, voiko alennetuilla alv-kannoilla tukea kohdealojen kysyntää ja työllisyyttä. – Kun parturi-kampaamojen kysyntä ei alv-alennuksen myötä muuttunut, ei sillä ollut vaikutusta myöskään alan työvoiman kysyntään, Tuomas Kosonen sanoo. Tutkimuksen vertailuryhmänä olivat kauneushoitolat, joita alv-alennus ei koskenut. ”Ei ollut tehokas keino” – Kysyntä- ja työllisyysvaikutusten puuttuessa ei EU:n alvalennuskokeilun alkuperäinen tavoite täyttynyt. Eriytetyt arvonlisäverokannat voivat olla perusteltuja, jos niillä saavutetaan jotain tehokkuusetua suh-
”Käsittämätön tutkimus” Suomen Hiusyrittäjät ry on Kososen tutkimustuloksista ihmeissään. – Tutkimus vaikuttaa täysin käsittämättömältä, Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kommentoi. Hänellä on käytössään aivan toisenlaisia tutkimustuloksia alennetun alv:n ajoilta eli vuosilta 2007– 2010. – Toimialan liikevaihto kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 109 miljoonalla eurolla eli lähes 29 prosenttia, joten kysyntä on selvästi kasvanut, Laurila huomauttaa. Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja on myös eri mieltä alv-alennuksen vaikutuksesta alan työllisyyteen.
– Vuosina 2007–2008 hiusalan henkilöstö lisääntyi 1197:llä ja enemmänkin ongelmaksi muodostui pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Uusia yrityksiä tai toimipaikkoja perustettiin tuolloin 773. – Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen Hiusyrittäjät kyselivät touko-kesäkuussa 2010 työnantajayrityksiltä esimerkiksi palkkaussuunnitelmista. Yrityksistä 90 prosenttia ilmoitti tuolloin palkanneensa uutta henkilökuntaa vuosina 2008–2010. Keskimäärin palkattuja oli 5 henkeä, Arja Laurila kertoo.
Tavoitteena vähentää harmaata taloutta
Työvoimavaltaisten palvelualojen verokannan alv- alennuskokeilun tarkoituksena oli lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvempien hintojen avulla. Epäselvää on kävikö näin, sillä tutkimustuloksia on suuntaan ja toiseen.
Työvoimavaltaisten palvelualojen verokannan alv-alennuskokeilu – verokannan väliaikainen alentaminen 22 prosentista 8 prosenttiin – on osa laajempaa Euroopan unionin jäsenvaltioilleen mahdollistamaa kokeilua vuoteen 2010 asti. Kokeilun tarkoituksena on lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvempien hintojen avulla.
Elintarvikealan yrityksillä kasvuhaluja vaikka kulutus lisääntyy hitaasti yrityksistä uskoo myynnin kasvuun. Alan kannattavuus on melko •vaatimatonta, •Yli puolet elintarviketeollisuuden mutta vakaata. Tosin erot eri alatoimialojen välillä sekä sisällä ovat suuria. Harri Auramo, teksti
››Voimakkaasti
rekisteröidyttävä Tukesin ylläpitämään kylmälaiteliikerekisteriin. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyydet on ilmoitettava kylmäalan pätevyysrekisteriin. Vastuuhenkilön ja asentajien on haettava Tukesilta tarvittavat pätevyystodistukset. Hakemukseen on liitettävä todistuskopiot pätevyysvaatimuksissa esitetystä koulutuksesta ja tutkinnosta. Toiminnanharjoittajan on lähetettävä kylmälaiteliiketodistuksen uusimiseksi Tukesille toimintailmoitus, jossa on tiedot vastuuhenkilöstä ja asentajista. Lisätietoja www.tukes.fi, Tietopalvelu, Tiedotteet, Kylmäala
Futureimagebank
teessa muihin valtion käytettävissä oleviin ohjailukeinoihin, Kosonen sanoo. – Tässä tapauksessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että työvoimavaltaisten palvelualojen alv-kokeilu ei ollut tehokas talouden ohjailukeino. Siten johtopäätöksenä kokeilu tulisi lopettaa ja suoda eri alojen yrityksille samanlainen toimintaympäristö.
kasvuhakuiseksi yritykseksi tunnustautui pkbarometrin kyselyssä lähes 14 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavaksi 41 prosenttia alan yrityksistä. Tuotannon bruttoarvo ei ole kuitenkaan mainittavasti viime vuosina kasvanut, koska ”suomalaiset eivät syö määräänsä enempää”. – Useimmiten lujaa mennään siellä, missä on elintarviketeollisuutta ennestään ja missä on kuluttajia paljon ja missä myös lähiruokaa kysytään enemmän, kertoo toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta. TEM-ministeriön laatima elintarvikealan toimialaraportti esiteltiin Lahdessa. Hämeen E LY-keskuksen ylijohtaja Pek-
ka Savolainen kommentoi raporttia Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista, joissa keskus on käynnistänyt erityisen hankkeen elintarviketeollisuuden aseman säilyttämiseksi. – Noin 4000 hämäläistä saa alueellamme toimeentulonsa elintarviketeollisuudesta, ja sen lisäksi alkutuotannossa työskentelevät. Jonkin verran olemme menettäneet asemiamme. – Alan teollisuus on meillä nyt kasvuvaiheessa, mutta valitettavasti kaikki yritykset eivät ole siitä osallisia. Ehkä enemmän olemme kuitenkin huolissamme alkutuotannon säilymisestä. Savolaisen mukaan alkutuotannolla ja elintarviketeollisuudella on kohtalonyhteytensä. Häme on viljantuottajana vahvoilla, mutta lihantuotanto on uhan alaisena.
Elintarviketeollisuus on arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Elintarviketeollisuudessa työskentelee noin 34 000 henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää 300 000 henkilöä, mikä on 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Jalostusarvoltaan suurimmat alatoimialat ovat lihanjalostus, meijeriteollisuus ja leipomoteollisuus. Maassamme on lähes 2 900 yritystä. Toimialapäällikkö Leena Hyrylän mukaan alaan ovat viime vuosina vaikuttaneet raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden kallistuminen, veromuutokset, kaupan ketjuliiketoiminnan vahvistuminen,
julkisten hankintojen keskittyminen ja monimutkaistuminen, sähköistyminen sekä erilaisten vastuullisuus- ja lähiruokanäkökulmien korostuminen. Lisäksi tuonti on lisääntynyt. – Tuotekehityksen on ennakoitava ja reagoitava entistä nopeammin kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja toiveisiin.
Luomu nousee taas ainakin muualla – Luomutuotteet näyttävät nyt olevan laajenemassa, se näkyy kaupoissa. Olen kuitenkin huolissani siitä, että laajeneminen näyttää tapahtuvan tuontituotteilla, kommentoi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Juutisen mukaan kaupan pitäisi ottaa luomuasia vakavasti,
jotta kysyntä saadaan voimistumaan myös Suomessa. Luomutuotteiden osuus kulutuksesta on Suomessa vain yksi prosentti. Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä luomutuotteiden markkinaosuudet ovat 5 – 7 prosentin välillä. Tanskassa luomumyynnin arvo on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Euroopassa puhutaan, että luomutuotteiden uusi tuleminen on tosiasia, joten Suomessakin olisi nyt tekemisen paikka. Finpron johtavan konsultin Esa Wrangin mukaan suomalaisten tuottajien ei kuitenkaan kannata ehkä yrittää perinteisillä luomutuotteilla koville supermarket-markkinoille, vaan miettiä esimerkiksi terveyteen, kuten allergiaan, lastenravintoon ja pohjoiseen luontoomme liittyviä tuotteita.
Kansainvälisen hiusalan keskusjärjestön OMC:n järjestämät MM-kilpailut on pidetty Pariisissa. Suomen kilpailijat saavuttivat kaikkien aikojen menestyksen. Suomen seniorikampaajien joukkue voitti hopeaa Venäjän jälkeen. Suomen joukkueessa kilpailivat Maria Haanpää Vantaalta, Galina Hanhimäki Jämsästä, Marina Inginen Lohjalta ja Mira Keränen Vantaalta. Junioripartureiden kahden työn yhteistuloksissa Elina Salminen Tampereelta voitti pronssia. Senioripartureiden Classic Cut -kilpailussa Terho Pievi läinen Joensuusta oli neljäs. Seniorikampaajien Creative Hairstyle -kilpailussa Maria Haanpää Vantaalta oli viides. Kampaajajoukkueen valmentajana toimi Helena Kuortti Jämsästä. Parturijoukkueen valmentajana toimi JanMikael Urjansson Helsingistä. Kisat olivat historiansa suurimmat. Kilpailijoita › oli 860 ja yleisöä 65 000 henkilöä.
Suomalaiset pitsimatot yrityskilpailussa Yhdysvalloissa Kotimaisia pitsimattoja valmistava Virkkuukoukussa edustaa Suomea Global Student Entre preneur Awards -kilpailussa englanninkielisellä nimellään Hooked Design. Kilpailu pidetään 17.–19.11.2010 USA:n Kansas Cityssä ja osallistujia on tulossa 22 eri maasta Afrikkaa, Aasiaa ja Australiaa myöten. GSEA on vuodesta 1998 järjestetty vuotuinen kilpailu, jossa korkeakouluopintojen aikana perustetut yritykset kilpailevat 10 000 dollarin pääpalkinnosta. Kolmipäiväisen kilpailun aikana oma yritysidea esitetään yritysmaailman edustajista koostuvalle tuomaristolle. Kilpailu on osa Global Entrepreneurship -viikkoa. Virkkuukoukussa Ay on turkulaisten Tiina Jaatisen ja Minna Kokon Nuori Yrittäjyys -kurssilla perustama designyritys, joka valmistaa virkat tuja pitsimattoja tekstiiliteolli suuden ylijäämämateriaalista.
››Kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat vaiheittain 1.12.2011 alkaen. EU:n asetus kieltää energiatehokkuudeltaan huonojen pyykin- ja astianpesukoneiden tuonnin EU:n markkinoille.
Työhyvinvointiin panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Sijoita henkilökuntasi hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuus terveelliseen ruokailuun – Luottokunnan Lounassetelillä. Tai ruoki luovuutta tai tyydytä liikunnanhimo Luottokunnan Virikesetelillä. Kun työntekijäsi voivat hyvin, yrityksesi voi hyvin.
Tee sijoitus, joka
kannattaa kaikissa
suhdanteissa.
Lähes 3000 yritystä tuottamassa
Suomen parturikampaajille kaksi mitalia MM-kisoissa
HUOMAA UUSI ILME!
Katso ja voita! Tutki tarkemmin, miksi työhyvinvointiin investoiminen kannattaa, ja tilaa laskelma setelien hyödyistä www.luottokunta.fi/tyohyvinvointi. Siinä samassa voit voittaa 1000 €:lla hyvinvointia yritykseesi.