Page 1

9

Y r i t tä jä n veroilmoitus muuttuu Vuoden vaihtuessa muun muassa veroilmoituksen sanktiot lievenevät.

10

O m i s ta ja n va i h d o s = r e S ta r t u p Omistajanvaihdos on uusi alku, joka onnistuu käytännössä aina.

22

N ä i n o tat maahantuonNin h a lt u u n Lue kahden yrittäjän vinkit siitä, kuinka onnistut tuotteiden maahantuonnissa.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

Osaatko digimarkkinoida? Yrityksissä ei onneksi enää ajatella, että sosiaalinen media on nuorisohöpötystä, sanoo viestintäguru Taru Tujunen. Sivu 16

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

STOP yritysten

huijaajat! 4–7

Moto kauramoottorilla Metsuriyrittäjä Miika Åfeltin monitoimikone vetää kymmenen kertaa oman painonsa. Sivu 29

Back to business Kuvaaja Esa Siltaloppi luuli nauttivansa varhaiseläkkeestä Espanjassa, vaan toisin kävi. Mies voi lähteä yrityksestä, mutta yrittäjyys ei lähde miehestä. Sivut 24–26

Tämä mies tutkii kymmeniä identiteettivarkauksia, joissa rikolliset ovat iskeneet suomalaisiin yrityksiin. – Nämä rikolliset ovat erittäin taitavia, varoittaa keskusrikospoliisin kyberyksikön komisario Jyrki Kaipanen.

08 2016 yrittajat.fi


Talenttiverkostosta löydät yrityksesi isompiin tai pienempiin tehtäviin sopivan työntekijän tai harjoittelijan suoraan korkeakoulun penkiltä. Rekisteröidy palveluun ja löydä oma talenttisi.

www.talenttiverkosto.fi


3

Yrittäjäsanomat

08/16 lokakuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Veroilmoitus muuttuu

Ilmianna nuori yrittäjä

Vuoden vaihteessa käyttöön otettava veroilmoituksen uusi korjausmenettely sallii taloudellisesti vähäisten virheiden korjaamisen 45 päivää ilman sanktioita. http://bit.ly/veroilmoitus

Tunnetko hienon nuoren yrittäjän? Hänet kannattaa ilmoittaa Vuoden nuori yrittäjä 2017 -kilpailuun! http://bit.ly/ vuodennuoriyrittäjä

jussi hellsten

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Identiteettivarkaat liikkeellä

Varkaat ovat iskeneet urakalla yrityksiin, ja keskusrikospoliisi tutkii noin 40:ää tapausta. http://bit.ly/identiteettivarkaat Huijauspuheluita

Intohimona hyvinvointi

SY:n neuvontapalveluun on tullut useita ilmoituksia harhaanjohtavasta puhelinmarkkinoita. http://bit.ly/huijaussoitto

30.11.–1.12 .2016

vinkit

Slush saapuu marraskuussa Maailmalla tunnetuksi ponkaissut Slush kerää marraskuun lopussa Helsinkiin 15 000 kävijää. Tapahtumaan saapuu 1 700 start up -yritystä, 800 sijoittajaa sekä satoja toimittajia. Yksi lava on varattu tuoteideoitaan ja palveluitaan esitteleville yrittäjille. Loput lavoista täyttyy teknologia-alan huippujen esityksistä ja tarinoista. http://www.slush.org/

Henri Karjula uskoo siihen, että mitä enemmän työnantaja huolehtii työntekijöistään, sitä paremmin yritys menestyy. Tältä pohjalta syntyi Karjulan oma, toimintakulttuurin hyvinvointia edistävä Hälsa. Yritys aikoo kasvaa suurimmaksi työhyvinvointipalvelujen tarjoajaksi vuoteen 2025 mennessä. Sivu 12

Valtakunnallisesti palkitut

P e l i a l a n ta i t u r i Slushissa esiintyy kansainvälisten nimien lisäksi myös kotimaisen peliteknologian osaaja, Supercellin toimitusjohtaja ja perustaja Ilkka Paananen. Hän on ollut pelialan yrittäjä jo vuodesta 2000. Paanen on myös aktiivinen jäsen helsinkiläisessä start up -yhteisössä, jossa hän mentoroi muita yrityksen perustaneita.

Yrittäjäpäivillä palkittiin neljä menestyksekästä yritystä. http://bit.ly/yrittäjäpalkinto

Tietomassat hyötykäyttöön

Taltuta valelaskut

CosmEthics Oy kertoo kuluttajalle, mitä ainesosia kosmetiikka sisältää. Älypuhelimeen ladattava sovellus lukee kosmetiikkatuotteen viivakoodin ja nimeää käyttäjälle sen ainesosat. Yrittäjä Katariina Rantanen kertoo, kuinka yritys hyödyntää palvelussa big dataa. Sivu 18

Näillä keinoin tunnistat valelaskut ja suojaudut niiltä. http://bit.ly/valelaskut Kun yritystoiminta ei elätä

Tiesitkö, että yrittäjä voi kuulua työttömyyskassaan? http://bit.ly/työttymyyskassa

Tutkimustiedolla eteenpäin

aleksi poutanen

lue l i sää

Yrittäjä -l ehd estä !

Yhteistyö yliopiston kanssa voi viedä yritystä eteenpäin tuotekehittelyssä ja auttaa rekrytoinneissa. Jotta yhteistyö sujuisi jouhevasti, kannustaa Maarit Haataja Helsingin yliopiston tutkimuspalveluista tekemään aina sopimuksen ja sopimaan aikataulusta sekä julkaisusta. Sivu 22

Legojen lumo Ensin rajana oli mielikuvitus. Sitten rajana oli palikkojen määrä. Nykyään Olli Leinon legoharrastusta rajoittaa kuitenkin tila. Kuudessa vuodessa hän hankki jokaisen Legon Technic-sarjan tuotteen, johon kuuluu noin neljäsataa tuotetta. Legot tuovat vaihtelua tavanomaiseen puurtamiseen. Sivu 28

Maahanmuuttajien menestystarina

to imi tu s

Tamilikaverukset perustivat yrityksen vuonna 2012. Nyt heidän All-Rounders Groupinsa työllistää yli sata ihmistä, pesee 450 bussia joka yö ja yrityksellä on 35 pakettiautoa. Katso heidän yrityksestään kertova video osoitteessa yrittajat.fi

mikael pentikäinen vt. päätoimittaja 040 504 1944

jari lammassaari

vt. tuottaja 050 569 7010

silja eisto

toimittaja 050 563 5732

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

1

Näin huijarit iskevät yrityksiin

Rikolliset hankkivat tietoa yrityksestä ja sen maksuliikennettä hoitavista taloushallinnon avainhenkilöistä. Rosvot käyttävät nettiä ja tarvittaessa myös soittavat yritykseen.

Tässä jutussa kaksi yrittäjää kertoo, kuinka heidän firmansa joutuivat huijareiden kohteiksi. He eivät ole valitettavasti ainoita. Keskusrikospoliisilla (KRP) on tutkinnassa kymmeniä tapauksia, joissa yritys on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Verottaja puolestaan on torjunut kesän jälkeen noin sata alv-palautuksen huijausyritystä, jotka on tehty rehellisten yritysten nimissä.

2

Rikolliset lähettävät toimitusjohtajan nimissä taloushallinnon työntekijälle sähköpostin, jossa kerrotaan, että toimitusjohtaja tarvitsee kiireesti tilisiirron esimerkiksi yrityskaupan vuoksi. ”Toimitusjohtaja” kertoo, että kauppaa hoitava lakimies ottaa pian yhteyttä.

Teksti jari lammassaari Grafiikka maarit kattilakoski Kuva aleksi poutanen

K

ärripojat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Tero Koponen teki yhtenä tavallisena päivänä hommia firman konttorilla Joensuussa yhdessä veljensä ja yhtiökumppaninsa Petrin kanssa. Sisään tuli yksi työntekijöistä ja ojensi yrityksen hinauspalvelun päivystyspuhelimen Terolle: – Pankinjohtaja soittaa, erittäin kiireellistä asiaa. Pankinjohtaja pyysi Tero Koposta tulemaan välittömästi pankin konttoriin. Syytä hän ei kertonut puhelimessa. Ennen tätä puhelua yrittäjäveljekset olivat ihmetelleet kahden työntekijän kanssa, että miksi Teron ja Petrin puhelimet eivät olleet soineet, kun työntekijät olivat soittaneet heille. Hälytysääni oli kyllä soittajien päässä kuulunut tai piipannut varattua. Syy veljesten puhelimien mykkyyteen selvisi myöhemmin: rikollinen oli kääntänyt heidän puhelunsa soimaan omassa prepaid-liittymässään. Pankinjohtaja oli soittanut Teron numeroon ja tajunnut, että puhelimessa oli joku muu kuin tuttu yrittäjä. – Jostakin rikollinen oli saanut henkilötunnukseni ja soittanut Soneralle ja saanut käännettyä puhelut, hämmästelee yrittäjä Tero Koponen. Rikollinen oli vastaillut useisiin soittoihin esiintyen Koposena.

Rikollinen meni pankkiin Samaan aikaan rikollinen oli Joensuun osuuspankin yhdessä konttorissa väärennettyjen kauppakirjojen, valtakirjojen ja hallituksen pöytäkirjojen kanssa. Hän yritti suurta tilisiirtoa veljesten yrityksen muka valtuuttamana heidän

3

Rikollinen käänsi yrittäjä Tero Koposelle tulevat puhelut soimaan omassa prepaid-liittymässään.

muka tekemänsä kiinteistökaupan maksamiseksi kiinteistön myyjälle. Täyttä huijausta. Kun Tero Koponen saapui omaan pankkikonttoriinsa, pankinjohtaja näytti asiakirjoja, joita toisesta konttorista oli juuri faksattu heille. He soittivat samantien poliisit, jotka nappasivat toisessa konttorissa olleen rikollisen. – Meille täysin tuntematon suomalainen tyyppi toiselta paikkakunnalta, kertoo Tero Koponen. Koposen veljeksille ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt, kuinka ja miksi rikollinen valitsi juuri heidän yrityksensä kohteeksi. Huijausyritys tapahtui noin kaksi vuotta sitten. – Epäilemme, että tekijä oli osa suurempaa järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, Koponen sanoo. Pari päivää ennen pankissa tapahtunutta huijausyritystä Kärripojat Oy oli saanut omituisen puhelun, jossa oltiin tilaamassa hinausta autolle Joensuussa. Soittaja halusi maksaa jo ennakkoon ja olisi halunnut yrityksen tilinumeron.

Lakimieheksi tekeytyvä rikollinen lähettää samaiselle taloushallinnon työntekijälle sähköpostin, jossa annetaan tarkat tiedot kiireellistä tilisiirtoa varten. Viestissä viitataan toimitusjohtajaan ”joka varmaankin on ottanut teihin jo yhteyttä” – tai rikollinen voi soittaa meilin lähettämisen jälkeen työntekijälle.

Kuva: Pixhill


5

Yrittäjäsanomat

TOIMITUSJOHTAJAHUIJAUS

Näin rikollinen iskee yritykseen ja tekee identiteettivarkauden – ja pahimmillaan saa rahat tililleen.

Ylläoleva sähköposti on mukaelma pääkaupunkiseudulla toimivaan arkkitehtitoimistoon kohdistuneesta huijausyrityksestä.

Tarkista sähköpostin aitous painamalla vastaa-nappulaa ja aktivoimalla vastaanottajakenttä, mutta älä vastaa!

Toimitusjohtajan nimissä tulleen sähköpostin aitouden voi tarkistaa painamalla vastaa-nappulaa ja aktivoimalla vastaanottajakenttä (mutta älä vastaa!). Silloin tulee näkyviin todellisen vastaanottajan osoite meiliosoitteen lopuksi, esimerkiksi .info- tai .com-loppuinen. Tässä esimerkissä timo.toimitusjohtajan jälkeen lukikin osoite ceos@ceoemail.info.

Toimitusjohtajahuijauksista suurin osa kohdistuu suuriin yrityksiin, joilla on tytäryhtiö tai muuten paljon toimintaa ulkomailla, mutta uhreina on ollut myös pk-yrityksiä.

4

Taloushallinnon työntekijä siirtää rahat rikollisten tilille.


6

Yrittäjäsanomat

Rikolliset ovat erittäin taitavia. Olemme kuunnelleet nauhoituksia, joissa lakimieheksi esittäytyvä rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen talousosastolle. keskusrikospoliisin komisario jyrki kaipanen

– Jokin siinä puhelussa epäilytti, Tero Koponen muistelee.

Pk-yrityksiä uhreina Koposten Kärripojat Oy:hyn kohdistunut huijausyritys on harvinainen. Tavallisempi on ns. toimitusjohtajahuijaus. – Keskusrikospoliisilla on tutkinnassa noin 40 tällaista tapausta. Ja niitä on todellisuudessa paljon enemmän, koska kaikki yritykset eivät tee tapauksista ilmoitusta poliisille, kertoo rikosylikomisario Timo Piiroinen, joka on Keskusrikospoliisin (KRP) kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö. Huijauksia ja identiteettivarkauksia on tehty myös pk-yrityksiin, ei pelkästään suuriin. Rikollisella asialla eivät ole myöskään pelkästään ulkomaiset tekijät, kuten Joensuussa toimivan Kärripojat Oy:n tapaus osoittaa. Huijausyritykset eivät valitettavasti lopu tähän. KRP:n tietojen mukaan Suomeen tuli lokakuussa pelkästään yhden viikon aikana noin satoja sähköposteja, joissa kansainväliset rikolliset yrittävät toimitusjohtajahuijauksia. Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten lisäksi yrityksiin tulee jatkuvasti ”tavallisia valelaskuja” ja harhaanjohtavaa markkinointia.

Näin identiteettivarkaus tehdään KRP:n kyberrikoksia tutkivan yksikön rikoskomisario Jyrki Kaipanen tuntee identiteettivarkausten yksityiskohdat tarkasti. Hän on tutkinnanjohtajana näissä viime aikojen ns. toimitusjohtajahuijauksissa: – Rikolliset ovat erittäin taitavia. Olemme kuunnelleet nauhoituksia, joissa lakimieheksi esittäytyvä rikollinen ottaa yhteyttä yrityksen talousosastolle. Erittäin taitavaa sosiaalista hakkerointia ja manipulointia, komisario Kaipanen kertoo.

17

Rikoskomisario Jyrki Kaipasen työpaikka on Keskusrikopoliisin kyberyksikössä Vantaan peltojen keskellä. Hän tutkii kansainvälisten rikollisryhmien tekemiä identiteettivarkauksia, joiden lonkerot yltävät toiselle puolelle maapalloa.

Hän kuvailee yleisimmän identiteettirikoksen tekotaktiikan: Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen lasku esimerkiksi yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen ostoon liittyen. Lakimies joko soittaa perään tai toteaa meilissä, että toimitusjohtajanne on varmaankin jo puhunut tästä asiasta. Juuri kun talousjohtaja tai yrityksen laskuja ja maksatuksia hoitava ihminen ihmettelee yhteydenottoa, hän saa samantien toimitusjohtajalta sähköpostin. Toimitusjohtaja kysyy meilissään, että onko lakimies soittanut ja pyytää kiireellisesti maksamaan laskun.

MILJOONAA

Näin suuren eurosumman huijarit onnistuivat viemään suomalaiselta Konecranesilta pari vuotta sitten.

Miljoonaluokan huijauksia Komisario Kaipasen mukaan heidän tutkinnassaan olevissa toimitusjohtajahuijauksissa suomalaiset yritykset ovat lyhyen ajan sisällä maksaneet noin kaksi miljoonaa rikollisille. Summat vaihtelevat tuhansista satoihin tuhansiin euroihin per tapaus. Poliisin, pankkien ja yritysten ripeän toiminnan ansiosta lähes kaikki on saatu takaisin. – 75 000 euroa on jäänyt saamatta takaisin, Kaipanen kertoo. Viime vuonna suomalainen Konecranes kertoi, kuinka sen tytäryhtiön kautta oli huijattu 17 miljoonaa euroa. Ohjelmistoyritys Affectolta huijattiin 960 000 euroa.

– Lasku oli aidonnäköinen väärennös. Huijari oli vaihtanut laskuun oman tilinumeronsa. Hän oli väärentänyt 3–4 kappaletta meiltä lähtenyttä laskua, laskutettava summa oli yhteensä noin 15 000 euroa, yrittäjä Dahlman kertoo. Hän ihmettelee, että miten pankki ei huomannut, että useissa laskuissa oli ihan sama viitenumero. Laskut varastettiin mitä ilmeisimmin postilaatikosta. Lounais-

RIKOSTUTKINTAA Keskusrikospoliisilla on tutkinnassa suorastaan läjäpäin ns. toimitusjohtajahuijauksia.

2

MILJOONAA

Näin paljon suomalaisilta yrityksiltä on KRP:n mukaan huijattu lyhyen ajan sisällä.

1,7

Yrityksen laskuja varastettiin, asiakkaille meni väärennös Porilaisen Saunapojat Oy:n yrittäjä Jarkko Dahlman alkoi loppukesästä ihmetellä, että miksi tuttu ja tunnollinen asiakas ei ollut maksanut laskuaan eräpäivään mennessä. Kun hän selvitteli asiaa, kävi ilmi, että asiakas oli maksanut laskun jo viikko sitten. Summaa ei vaan näkynyt Dahlmanin mittatilaussaunoja tekevän yrityksen tilillä. Dahlman sai kuitin lisäksi nähtäväkseen paperilaskun, jonka asiakas oli saanut Saunapojilta.

40

MILJARDIA

Suomen poliisi sai lyhyen ajan sisällä toistakymmentä vastaavanlaista tapausta selvitettäväkseen. Tekijä saatiin selville – Tampereelle postilokeron osoitteekseen ilmoittanut mies. Hän ehti nostaa ja käyttää osan rahoista. Dahlmanin tappioksi jäi noin 5 000 euroa. – En voi ymmärtää, että miten tämä voi jäädä yrittäjän tappioksi. Pankki, Posti ja vakuutusyhtiö eivät suostuneet korvaamaan mitään, Jarkko Dahlman ihmettelee.

FBI arvioi, että viime vuosina tapahtuneissa toimitusjohtajahuijauksissa rikolliset ovat onnistuneet saamaan jättisumman.


7

Yrittäjäsanomat

Miljardeja huijareille maailmalla Keskusrikospoliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä toimitusjohtajahuijausten selvittämiseksi. Yhdysvalloissa FBI ja EU:n alueella Europol

jahtaavat määrätietoisesti rikollisliigoja. Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI on arvioinut, että viime vuosien toimitusjohtajahui-

jauksissa rikolliset ovat onnistuneet saamaan noin 1,7 miljardia euroa. Europolin edustaja kertoi taannoin Ylelle, että näissä huijauksissa

rikollisten saamat rahat ovat ohjautuneet Kiinan, Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan pankkitilien kautta useimmiten lopulta Israeliin.

Verottaja törmännyt alvpalautushuijareihin Verohallinto tiedotti ja varoitti elokuun lopussa, että kymmenkunta suomalaista yritystä on joutunut identiteettivarkauksien kohteeksi. Tietojen avulla rikolliset ovat yrittäneet saada yritysten nimissä arvonlisäveron palautuksia omille tileilleen. Huijareiden jäljet johtavat pääsääntöisesti Viroon. Huijausyritysten määrä on moninkertaistunut reilussa puolessatoista kuukaudessa: – Olemme verohallinnossa nostaneet toimintavalmiutta, petoksen yrityksiä on ollut 50:n ja 100:n väliltä, kertoo kansainvälisen veropetostorjunnan asiantuntija, ylitarkastaja Juha Kuusala. Hän ei halua yksilöidä tarkkaa lukumäärää, koska tutkinta on osassa alv-tapauksia kesken, ja osa niistä voi kuitenkin olla aitoja epäilyistä ja mahdollisista epäselvyyksistä huolimatta. – Olemme tehneet tietynlaiset riskiprofiilit ja pyrimme löytämään huijarit jo ennen kuin he yrittävät saada arvonlisäveron palautuksia itselleen, ylitarkastaja Kuusala sanoo. – Verohallinto on yhteydessä epäillyn identiteettivarkauden kohteeksi joutuneisiin yrityksiin, Kuusala selventää. Käytännössä kaikki huijausyritykset ovat tulleet Virosta. Voivatko yritykset jotenkin suojautua tällaisia huijausyrityksiä vastaan? –Yritysten on vaikea havaita näitä. Se yritysten kannattaa esimerkiksi tehdä, että käy tarkistamassa aika ajoin YTJ-järjestelmästä, että yrityksen tiedot ovat oikeat – ja ettei joku muu ole päässyt muuttamaan niitä, Kuusala neuvoo. Verohallinnon ylitarkastaja Juha Kuusala kuitenkin rauhoittelee yrittäjiä: –Näyttää siltä, olemme saaneet tämän ilmiön hallintaan toimintavalmiuden nostamisen ja jatkuvan skannauksen avulla. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä jatkuvasti, Kuusala sanoo.

Pivo Kassa Kauppiaan paras kaveri Saat yhdellä edullisella sopimuksella käyttöösi Pivo Kassa sovelluksen iPadiin, kassalaitteen, maksupalvelun korttimaksujen vastaanottamiseen, korttimaksupäätteen ja verkkokaupan. Tilaa omasi jo tänään: pivokassa.fi

30300495_PivoKassa_ilmo_210x297.indd 1

11.10.2016 14.50


8

Yrittäjäsanomat

pixhill

Uutiset Innovaatioseteleille riittää kysyntää Innovaatiosetelit ovat saaneet vauhdikkaan alun. Niitä on jo hakenut noin 350 yrittäjää, ja palveluntarjoajia on ilmoittautunut mukaan 600–700. Innovaatiot Innovaatioseteleiden kysyntä on ylittänyt omatkin odotukseni, kertoo innovaatiosetelin tuotepäällikkö Risto Lustila. Päivää kohden hakemuksia saapuu 30–40. Käsittelyajat ovat saaneet Lustilan mukaan paljon hyvää palautetta, ja keskimäärin hakemuksen käsittelyyn on mennyt neljä päivää. Osa on saanut päätöksen jo seuraavana päivänä. Seteliä hakeneista noin 70 prosenttia on saanut myönteisen päätöksen. Sitä on haettu erityisesti digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja moni yritys aikoo tehdä

Lähetin hakemuksen perjantaina ja jo maanantaina huomasin, että oli tullut myönteinen päätös. Harva yrityskään pystyy yhtä nopeaan käsittelyyn.

kohdemarkkinakartoituksia. Kielteiseen päätökseen on voinut johtaa huonosti laadittu hakemus, jossa ei selviä, millaista osaamista sillä hankittaisiin. Osa yrityksistä on myös hakenut sillä sellaisia palveluja, kuten ohjelmistopalveluja, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan.

Kynnys kehittää yrityksen toimintaa laski Yksi seteliä hakeneista on Silmusalaatin yrittäjä Samuli Laurikainen. Hänen kokemuksensa hausta on erittäin myönteinen. – Lähetin hakemuksen perjantaina iltapäivästä ja jo maanantaina huomasin, että oli tullut myönteinen päätös. Harva yrityskään pystyy yhtä nopeaan käsittelyyn. Myös hakuprosessi oli Laurikaisen mukaan vaivaton. Tietoa löytyi Tekesin sivuilta, ja he miettivät yrityksessä huolellisesti etukäteen, millaista osaamista yritys tarvitsisi eniten. Laurikainen oli itse yhteydessä lopulliseksi palveluntarjoajaksi valikoituneeseen Insano Productionsiin, joka ei ollut Tekesin

Innovaatioseteli Tekesin kaksivuotinen innovaatiosetelikokeilu käynnistyi 3.10. Setelin arvonlisällinen arvo on 6 200, ja sitä voivat hakea innovaatiotoimintaa käynnistävät yritykset, jotka eivät ole saaneet Tekesiltä rahoitusta kuluvan eivätkä edeltäneen vuoden aikana.

palveluntarjoajien listalla. Lustila muistuttaakin, että seteliä hakevat voivat hyödyntää palveluntarjoajia myös listan ulkopuolelta. – Kaukaisimmat palveluntarjoajat ovat tällä hetkellä Vietnamista, Yhdysvalloista ja Intiasta. Laurikainen aikoo käyttää innovaatiosetelin asiakasymmärryksen lisäämiseen, eli sen selvittämiseen,

miten yritys voi palvella asiakasta vielä paremmin. – Projektin arvo on enemmän kuin se 5 000 euroa, mutta innovaatioseteli alensi kynnystä lähteä tekemään asia kunnolla. Hän pitääkin seteliä mainiona ideana, koska se havahduttaa yritykset innovaatiotoimintaan ja kehittämään toimintaansa. – Ja onhan se jossain määrin ilmaista

rahaa, jossa on hyvät tarkoitusperät. Lustila kertoo myös, että ensimmäiset seteliä hakeneet ehtivät hakea innovaatioseteliä kahden vuoden aikana vielä toisen kerran vuonna 2018.

Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

Opiskelijat auttavat kansainvälistymään

Luova Leikki Oy:n toimitusjohtaja Titta Kote koki, että saksalaisista työssäoppijoista oli yritykselle aidosti apua.

Maailma Suomen tulee vuosittain tuhansia opiskelijoita ympäri maailmaa. Pk-yrityksille he voivat tuoda konkreettista apua kansainvälistymiseen, arvioi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn vastaava asiantuntija Anni Kallio. Samaa kertoo myös Luova Leikki Oy:n toimitusjohtaja Titta Kote. Hänen yrityksensä otti kaksi saksalaisopiskelijaa työssäoppimiseen neljän viikon ajaksi. – Jos yritys haluaa kansainvälisille markkinoille, niin on aivan eri asia, kun apuna on kyseisen maan kansalainen. Sen lisäksi että he puhuvat maan kieltä, he tietävät myös paremmin muun muassa keskeiset lehdet ja blogit. Yrityksen yhteys opiskelijoihin on säilynyt heidän lähtönsä jälkeenkin, ja myös kansainvälisille markkinoille on avautunut uusia ovia. – Opiskelijat olivat saksalaisessa radiossa kertomassa kokemuksestaan, ja yritys sai lisää näkyvyyttä. Jatkossa voisi olla muutakin yhteistyötä. Yritystä on pyydetty Suomi-kouluihin Saksaan, ja päiväkotivierailuista on ollut myös puhe, Kote kertoo. Toimitusjohtaja Marko Luoma Xportista vinkkaa, että kansainvälistymisessä olennaista ovat hyvät yhteydet oman paikkakunnan oppilaitoksiin. Sitä kautta yritykset voivat saada yhteyden

harjoittelusta tai työssäoppimisesta kiinnostuneisiin kansainvälisiin opiskelijoihin. CIMO selvittääkin parhaillaan, miten ulkomaalaiset opiskelijat voivat vauhdittaa pk-yritysten kansainvälistymistä. Sen toukokuussa avaamaan kyselyyn on tullut vastauksia reilu 300. Kolmasosa vastaajista on ottanut harjoitteluun tai työssäoppimiseen ulkomaalaisia opiskelijoita, ja heistä 80 prosenttia on ollut tyytyväisiä. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

CIMOn kv-selvitys l Kyselyyn voi vastata osoitteessa http://uuttaosaamista.fi/ lokakuun loppuun asti. l Selvityksen tulokset julkistetaan joulukuussa. l Vastauksia on tullut reilu 300, ja lisäksi aineisto koostuu 25 yrityshaastattelusta.


9

Yrittäjäsanomat

Yrittäjän veroilmoitus muuttuu Yrittäjän veroilmoituksen tekemiseen tulee muutoksia ensi vuoden alussa. Monien muutosten joukosta Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén nostaa sanktioiden huojentamisen. – Suomen Yrittäjät ovat jo pidempään vaatineet muun muassa verotilin myöhästymismaksun kohtuullistamista ja on tärkeää, että asiaa nyt korjataan, Lundén toteaa. Jatkossa ilmoittaja voi korjata pieniä virheitä arvonlisäveroissa ja ennakonpidätyksissä 45 päivän ajan ilman sanktioita ja enintään 500 euron suuruisia virheitä tämän jälkeenkin ilman rangaistusta, kun korjaukset tehdään viivytyksettä. Myös suurempien virheiden osalta myöhästymismaksu kokonaisuutena alenee. Sen perustaso on 10 prosenttia määrätystä verosta. Uudessa vähäisen virheen korjausmenettelyssä korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee, vaan sen voi joustavasti korjata muuttamalla vastaavasti seuraavien verokausien veron määrää. Sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajenee ja paperiset lomakkeet hyväksytään vain erityisistä syistä. Tällöin ilmoituksen määräpäivä on sama kuin sähköisen ilmoituksen, eli kuun 12. päivä. Pakolliset sähköiset vuosiilmoitukset tulevat jo viiden työntekijän yrityksille. Sähköisen ilmoittamisen raja on ollut aiemmin viidessätoista työntekijässä.

Haluaako yrityksesi kansainvälistyä? Team Finland järjestää loppuvuoden aikana #tiimitavattavissa-livelähetyksiä kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Team Finlandin keskeiset toimijat muuttivat elokuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entistä helpompaa saada neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yhdestä osoitteesta. Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhteinen puhelinnumero. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat #tiimitavattavissa-lähetyksissä yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Hyvä henkilöstöjohtaminen parantaa tulosta Suomalaisissa pk-yrityksissä ei osata riittävästi käyttää henkilöstöjohtamista parantamaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, sanotaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään pk-yrityksissä

strategisella tasolla huomiota vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdon osalta aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voidaan edistää yrityksen tuottavuutta.

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

A K T I A Y R I T Y S PA LV E LU T

”Kasvua henkilökohtaisella neuvonannolla” Tarjoamme neuvoja ja pankkipalveluja, jotka edesauttavat yrityksesi ja perheesi arkea. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Käymme yhdessä läpi suunnitelmasi liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvun tarpeille. Näin löydämme parhaat ratkaisut yrityksellesi. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Haluatko kuulla lisää? Sovi tapaaminen. Tavoitat meidät sähköpostitse (yritys@ aktia.fi) tai soittamalla yritysasiakaspalveluun puh. 010 247 6700. Tervetuloa Aktia Pankkiin!


10

Yrittäjäsanomat

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Omistajanvaihdoksen verokohtelussa isot erot EU-maissa

”Ilman neuvontapalvelua oikeusjuttu olisi jäänyt” MITÄ SY on tarjonnut jäsenyrityksil-

Suomi kurittaa yrittäjää naapurimaita tiukemmin. Monessa maassa tilanne on vaikeampi kuin 10 vuotta sitten.

le neuvontapalvelua jo 1980-luvulta lähtien. Neuvontapalvelusta saa vastauksia muun muassa työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia, yrityslainsäädäntöä, sopimusoikeutta, verotusta, yrittäjän sosiaaliturvaa ja yritysten omistajanvaihdoksia koskeviin kysymyksiin. Vuosittain pelkästään SY:hyn tulee 50 000 neuvontapuhelua, jotka hoidetaan SY:n asiantuntijoiden ja ulkopuolisen neuvontaringin toimesta. Lisäksi aluejärjestöt tarjoavat neuvontapalveluita. JK Lämmön yrittäjä Jesse Kuronen on käyttänyt järjestön neuvontaa monta kertaa, ja kehuu palvelua vuolaasti.

yrittäjyys Pk-yritys ei vaihda omistajaa sulavasti missään. Joka valtiossa on eurooppalaista pk-yritysten omistajanvaihdosjärjestö Transeota johtavan Marie Depelssemakerin mukaan omat vaikeutensa. – Suurimmat ongelmat ovat verotuskohtelu, yritysten pieni koko, taloudellisen tuen puuttuminen ja epätietoisuus. Euroopassa noin 450 000 pkyritystä vaihtaa joka vuosi omistajaa. Suomessa liiketoiminnan jatkajaa etsii vuodessa arviolta 6 000 yritystä. Vaihdoksen epäonnistumisten takia EU-maissa on vaarassa 150 000 yritystä ja 600 000 ihmisen työpaikat.

KUKA Olin vuonna 2007 vasta aloittanut yritykseni, kun hakemistopalveluihin keskittynyt Directa tarjosi puhelimessa palveluaan. Kieltäydyin, mutta silti sain palvelun aloitusmaksun postissa. Reklamoin puhelimessa Directalle. Sitten meni vuosi eteenpäin, ja tuli lasku vuosimaksusta, vaikka en ollut palvelua ostanut. Olin SY:iin yhteydessä tästä. SY:n Janne Makkula alkoi avustaa minua asiassa. Sain apua asianajajan löytämiseen ja reklamaation tekemiseen. Vuonna 2011 homma vietiin oikeuteen ja olin yhtenä kantajana. Ilman SY:n neuvontapalvelun tukea en olisi uskaltanut lähteä oikeusjuttuun. Olen saanut neuvonnasta apua myös muissa riitatapaus- ja perintäasioissa.

Suosituksia ei ole toteutettu EU-tasolla ongelmaan on herätty. EU-komissio valmistelee parhaillaan uutta toimintaohjelmaa omistajanvaihdosten helpottamiseksi. Vuonna 2006 annettu suositus ei ole saanut jäsenmaita toimimaan asiassa. Esimerkiksi omistajanvaihdokseen liittyvän verotuksen kohdalla on monessa jäsenmaassa otettu jopa taka-askeleita. Näin on tilanne esimerkiksi Suomessa, jossa perintö- ja lahjaveroa on vastoin komission ohjeita kiristetty.

MITEN Alkuvuodesta 2008 lähtien SY sai tuhansia Directa Oy:öön liittyviä yhteydenottoja jäseniltään, jotka kokivat tulleensa harhaanjohdetuiksi yhtiön toimesta. SY otti hoitaakseen neljä ensimmäistä Directan nostamaa velkomuskannetta kyseisten yrittäjien suostumuksella. Tapaukset hoiti asianajotoimisto ja SY otti vastatakseen mahdollisista kuluista. Lopulta käräjä- ja hovioikeuksissa käsitellyt Directan nostamat kanteet hylättiin.

Naapurimaissa on enemmän ymmärrystä yrittäjille. Perintövero poistettiin Ruotsissa ja Virossa vuonna 2009. Ruotsissa helpotuksia on luvassa myös yrittäjän eläköityessä. Kaikkiaan 13 EU-maata tarjoavat pk-yrittäjille omistajanvaihdoksen yhteydessä myös tulo- ja kiinteistöverohelpotuksia. Verotuksellisesti yrittäjää tuetaan parhaiten länsinaapurissa, Virossa, Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa ja Välimeren maissa. Mitä pienempi yritys, sitä vaikeampaa on löytää uutta omistajaa. Suomi kuuluu pk-yritysten kokovertailussa EU-maiden keskikastiin. Eniten alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä on Välimeren valtioissa. Jos omistajaehdokas löytyy, suurin este kaupan toteutumiselle on hinta: yrittäjä arvottaa myyntihinnan korkeammaksi kuin markkinat ovat valmiit maksamaan.

Tietoisuutta lisättävä Tietoisuuden lisääminen pkyritysten keskuudessa ja parhaiden käytänteiden jakaminen ovat Depelssemakerin mukaan kaikki kaikessa. Järjestöt eivät tavoita kaikkia yrittäjiä, joten viranomaisapu on välttämätöntä. Tulevaisuuden

Kaikki puhuvat startupeista. Omistajanvaihdos ei ole poliittisesti mehukas.

avainsana ovat myyjät ja ostajat yhdistävät laadukkaat sähköiset portaalit. Vasta pieni osa myytävistä pk-yrityksistä löytää ostajan verkkoilmoittelun kautta. Omistajanvaihdoksia helpottavien työkalujen kehittämistä jarruttaa myös luotettavien tilastotietojen puuttuminen. Tilastot ovat välttämättömiä paitsi toimien tuloksellisuuden mittaamiseksi myös poliittisen ruuvin kiristämiseksi. – Omistajanvaihdokset eivät ole poliittisesti mehukas aihe. Päättäjät puhuvat vain start-upeista. Omistajanvaihdokset eivät ole nyt missään prioriteetti, toteaa Depelssemaker. Heli Satuli toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjän kohtelu omistajanvaihdostilanteessa Perintövero

Lahjavero

Pääomavero

Verohelpotus investoitaessa

Belgia kyllä kyllä ei

pixhill

Maa

Verohelpotus eläköityessä

kyllä kyllä

Viro ei ei ei ei ei

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Suomi kyllä kyllä ei

ei

Saksa kyllä kyllä ei

kyllä kyllä

ei

Ruotsi ei ei ei ei kyllä

Omistajanvaihdos = reStartup OV-HANKE Suomessa on runsaat 280 000 yritystä, joiden omistajista yli 55-vuotiaita on 78 000. Seuraavan 10 vuoden aikana, jos näiden yli 55-vuotiaiden yrittäjien omat odotukset täyttyisivät, omistajanvaihdoksia tapahtuisi vuosittain seuraavasti: 3 050 yritystä kaupattaisiin yrityksen ulkopuoliselle ostajalle, sukupolvenvaihdos tehtäisiin 1 800 yrityksessä, 550 yrityksessä järjestettäisiin omistusta uudelleen ja jokin muu ratkaisu olisi edessä 300 yrityksessä. Toiminta lopetettaisiin 2 100 yrityksessä. Näin omistajanvaihdoksia tulisi tapahtua lähes 5 000 vuosittain.

Vuosittainen toteutuma on kuitenkin noin puolet tästä määrästä. Uudet yritykset – startupit ovat yleisen keskustelun kohteena laajasti. Omistajanvaihdoksiin tulisi kohdistaa nykyistä enemmän huomiota. Omistajanvaihdos on uutta yritystä riskittömämpi vaihtoehto. Omistajanvaihdos merkitsee yritykselle uutta alkua, usein kasvua ja aina uudistumista. Siten startupien rinnalle on hyvä lanseerata termi reStartup-yritykset. Uusista yrityksistä hieman yli puolet lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä, kun taas omistajanvaihdos onnistuu käytännössä aina.

Suomen Yrittäjät käynnisti kesällä 2013 kolmivuotisen OVhankkeen, jonka tarkoituksena oli omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen. Omistajanvaihdosteemaa on monin tavoin nostettu ylös. Ov-hankkeen päärahoittajat Yksityisyrittäjäin Säätiö ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsivät hankkeelle jatkorahoituksen vuoden 2017 loppuun asti. Jatkohanke keskittyy yritysmarkkinoiden kehittämiseen erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien osalta. Yritysmarkkinoita tulee vauhdittaa. Tarvitaan lisää osaavia ja innostuneita henkilöitä, jotka

haluavat yrittäjiksi tai aikovat laajentaa yritystoimintaansa. Tarvitaan myös lisää hyviä, myyntikelpoisia yrityksiä sekä asiantuntijapalveluita ja rahoitusratkaisuja omistajavaihdosten tueksi. Lisäksi tarvitaan toimiva, tunnettu kauppapaikka, Yrityspörssi. Tarvitaan myös keskeisten toimijoiden yhdensuuntaisia ja määrätietoisia toimia. Onnistunut omistajanvaihdos säilyttää keskimäärin neljä työpaikkaa. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja verkostovaikutusten vuoksi.

Helsingissä järjestetään 1. marraskuuta Omistajanvaihdos 2016 -konferenssi, joka on tarkoitettu omistajanvaihdosten parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä henkilöille, jotka oman työnsä kautta voivat edistää omistajanvaihdoksia. Tilaisuuteen ei osallistu yrityksen ostajia eikä myyjiä. Osallistujamäärä on täynnä. Mahdollisia vapautuvia paikkoja voi tiedustella: projektipäällikkö Mika Haavisto, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 1993, mika.haavisto@yrittajat.fi


11

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Lasku harjoitetusta työvoimapolitiikasta on noussut Työttömyysturvan jyrkempi porrastaminen ja sen pituuden määrittäminen esimerkiksi 300 päiväksi olisi ollut tervetullut uudistus. työmarkkinat Viimeisten tilastojulkaisujen valossa olisi mahdollista päätellä, että työmarkkinoilla olisi tapahtunut käänne parempaan päin. Elokuun työttömyysaste oli 7,2 prosenttia, kun se edellisvuoden vastaavana ajanjaksona oli 8,3 prosenttia. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työttömyysasteen trendi oli elokuussa 8,7 prosenttia ja alenema vuodentakaisesta oli kausitasoittamatonta lukua pienempi. Työllisyysasteessa kehitys on ollut samansuuntainen. Harvemmin tulee kuitenkin kiinnitettyä huomiota siihen, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa virhemarginaalit ovat kohtalaisen suuret: esimerkiksi elokuun aineistossa työttömien määrän kohdalla ±18 000 yksilöä ja työllisten kohdalla ±33 000 yksilöä. Työmarkkinoiden kuva on kuitenkin edellä esitettyä synkempi. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä kasvaa edelleen. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olevi-

en määrä on vuodessa noussut noin 20 000 henkilöllä ja rakennetyöttömien määrä on noussut jo noin 220 000 yksilöön. Huolimatta lievästä talouden virkoamisesta ns. laaja työttömyys (työttömät työnhakijat ja aktivointipalveluissa olevien henkilöiden kokonaismäärä) on yli 450 000 henkeä. Jotta ongelmat eivät tähän loppuisi, niin työvoiman ulkopuolisten määrä (yli 1,4 miljoonaa yksilöä) kasvaa jatkuvasti etenkin parhaassa työiässä olevien keskuudessa. Työmarkkinoiden tilanne on ajansaatossa vain heikentynyt ja heikentynyt ja se tulee myös tulevaisuudessa heikentymään jos vastaavanlainen politiikka jatkuu. Laajaa työttömyyttä ei saada taitettua laskusuuntaan viilaamalla nykyjärjestelmän parametrejä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen sadalla päivällä ei tule parantamaan tilannetta merkittävästi. Työttömyysturvan jyrkempi

porrastaminen ja sen pituuden määrittäminen esimerkiksi 300 päiväksi olisi ollut tervetullut uudistus. On totta, että työmarkkinat poikkeavat monista muista markkinoista ja siten täydellisen kilpailun salliminen ei ole realistinen vaihtoehto. On kuitenkin niin, että Suomessa työmarkkinoiden ehdoista ja järjestelmästä sovitaan siellä, missä työmarkkinoista ei välttämättä kovinkaan paljoa tiedetä. Ylivoimaisesti paras asiantuntemus näissä asioissa on yleensä työntekijällä ja työnantajalla. Paikallinen sopiminen ei ole mikään taikakeino työttömyyden poistamiseen, mutta se on tehokas keino tilanteen parantamiseksi. Työllisyyden lisääminen on parasta sosiaalipolitiikkaa ja nyt tarvitaan aidosti rakenteita muuttavaa työvoimapolitiikkaa. Mika Kuismanen Pääekonomisti mika.kuismanen@yrittajat.fi

Mercedes-Benz Vito White ja Sprinter ONE. Näillä autoilla homma ei jää hinnasta kiinni. Nyt on tarjolla vain hyviä vaihtoehtoja. Sprinter ONE vie pakettiautojen kuninkaan aivan uuteen hintaluokkaan. Vito White 111CDI taas on ketterä paku, josta on tarjolla erikoiserä nopealla toimituksella. Valitset kumman tahansa, saat täysverisen Mercedes-Benz pakettiauton edullisemmin kuin voit kuvitellakaan. Tutustu varusteluihin ja tee hyvä päätös osoitteissa www.mercedes-benz.fi/sprinterone sekä www.mercedes-benz.fi/vitowhite. Sis. alv 24 %

Autovero

Kokonaishinta (sis. toimituskulut 600 €)

CO2-päästöt

Kokonaispaino

CharterWayhuoltoleasing

Sprinter 211CDI A1 ONE

30 600 €

6 944,18 €

38 144,18 €

213 g/km

3 000 kg

453,61 €/kk**

Sprinter 314CDI A2 ONE

38 150 €

6 120,54 €

44 870,54 €

207 g/km

3 500 kg

487,74 €/kk**

Vito 109CDI A1 ONE

28 600 €

3 041,48 €

32 241,48 €

164 g/km

3 050 kg

398,38 €/kk**

Hintaesimerkkejä:

*Vito White 111CDI autoveroton hinta (sis. kampanjavarusteet) 39 144,00 € - kampanja-alennus 5 676,50 € + arvioitu autovero 3 957,05 € + toimituskulut 600,00 € = kokonaishinta 38 024,55 € (sis. alv 24 %). **Leasinghinta 60 kk/100 000 km (alv. 0 %), sis. toimituskulut, talvirenkaat ja vaneroinnin.

MercedesBenzSuomi

Vito White 111CDI

5 600 €* tai leasing alk. 443 €/kk** Etusi yli

Huom, nämä hinnat vain erikoiserän autoillemme.

Sprinter ONE

Alk.

38 145 €


12

Yrittäjäsanomat

kimmo karinen

Palkinnot neljälle yritykselle Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä sekä Suomen Yrittäjien edellinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Vaasan Yrittäjäpäivillä jaettiin valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Ne saivat tänä vuonna jyväskyläläinen Firstbeat Oy, Kalaneuvos V. Hukkanen Oy Sastamalasta, kärköläläinen Koskisen Oy ja vaasalainen Wapice Oy sekä Suomen Yrittäjien edellinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vaasassa lauantaina 8. lokakuuta. Palkinnon saivat jyväskyläläinen Firstbeat Oy, Kalaneuvos V. Hukkanen Oy Sastamalasta, kärköläläinen Koskisen Oy ja vaasalainen Wapice Oy. Suomen Yrittäjien edellinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus palkittiin yrittäjyyden edistämiseksi tekemästään työstä. Jyväskyläläisen Firstbeat Oy:n sykemittaukseen perustuva analyysi auttaa parantamaan miljoonien ihmisten hyvinvointia ja suorituskykyä. Yrityksen sykemittausta käyttää myös 40 prosenttia jääkiekkoilun ammattilaisliigan NHL:n joukkueista. Sastamalalaisessa V. Hukkanen Oy:ssä jalostetaan kalaa moneen muotoon jo kolmannessa sukupolvessa. Kärköläläinen Koskisen Oy:n valmistamia tuotteita, muun muassa vaneria, sahatavaraa ja kattoristikoita on eri puolilla maailmaa esimerkiksi designhuonekaluissa ja konserttihalleissa, mutta tavallisimmin rekan lattioissa ja

Nuoret ja naiset puheenjohtajistoon Nuori startup-yrittäjä Jaakko Männistö oli ääniharava (1 428 ääntä) Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajien vaalissa. Vaasan liittokokouksessa puheenjohtajistoon nousi myös kaksi naista, Nina Rasola (1 302) ja Carita Orlando (1 059). Ehdokkaita varapuheenjohtajiksi oli peräti yhdeksän, heistä kolme istuvaa varapuheenjohtajaa. Istuvista varapuheenjohtajista jatkoon valittiin vain Mikko

yrittäjät.fi

Millaista tukea olette saaneet? Useat liikunta- terveys- ja hyvinvointialan ammattilaiset ovat antaneet vahvaa mentorointitukea. Lisäksi lähipiirin yrittäjät antavat sparrausta. Taloudellista tukea emme ole hakeneet. Ajattelemme, että tuotteen pitää olla niin vahva, ettei olla rahoittajien varassa. Miten saitte ensimmäiset asiakkaanne? Se oli raakaa työtä, puhelinsoittoja soittojen perään. Yksikin päivä istuimme poikain kanssa alas ja päätimme, että nyt otetaan kylmää luuria. Kun asiakaskäynti saatiin sovittua, se oli yhteinen juhlan aihe. Siinä tajusi konkreettisesti, että saa-

duista asiakkaista pidetään aidosti hyvä huoli. Niitä on meillä nyt muutama. Mitkä asiat yllättivät? Moni yritys näkee työhyvinvointivalmennuksen pehmeänä arvona, eikä ole valmis satsaamaan siihen. Moni ajattelee, että kun tyky-päivät pidetään kerran vuodessa, panostus työhyvinvointiin on sillä kuitattu. Se myös yllätti, että ihmiset ovat valmiita auttamaan. Mentoreilla on halu siirtää osaamista nuoremmille sukupolville. Miten neuvoisit uutta yrittäjää? Uskaltakaa epäonnistua. Meillä isoin virhe oli, kun luulimme, että pystymme ottamaan koko yrityksen työhyvinvoinnin omalle kontolle. Se oli täysi suo. Emme ymmärtäneet, että meidän pitää sitouttaa yrityksen johto voidaksemme uudistaa toimintakulttuuria. Mitä tavoitteita yrityksellä on? Meillä on kirjattu missio, että ollaan pohjoismaiden suurin työhyvinvointipalvelujen tarjoaja vuonna 2025. Se on vain meistä kiinni. Jos meillä kaikilla on vahva tahtotila ja yhteinen päämäärä, olemme jo pitkällä. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Liittokokouksen kannanotot Suomen Yrittäjien liittokokouksessa Vaasassa hyväksyttiin kannanotot soteuudistukseen ja paikalliseen sopimiseen liittyen. Sote-uudistuksen tärkein elementti on valinnanvapaus. Enemmän terveyttä samalla rahalla, liittokokous totesi. Suomen Yrittäjät toivottavat henkilöstön mukaan yritysten hallintoon ja paikalliseen sopimiseen. Pienissä yrityksissä asioista voidaan sopia vaikka kuukausikokouksissa, suuremmissa henkilöstön edustaja voi istua johtoryhmässä tai hallituksessa.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Henri Karjula on ilolla ottanut vastaan palautteen, jonka mukaan Hälsan ansiosta yrityksissä on vältytty irtisanomisilta ja loppuunpalamisilta.

Hyvinvointipalveluiden suurimmaksi Mistä syystä yritys perustettiin, Henri Karjula? Intohimoni on ollut hyvinvointiteeman ympärillä jo pitkään. Mietin myös yhteiskunnallista näkökulmaa: kuinka kalliiksi pahoinvointi tulee. Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja oppinut kulttuurin, että saa toteuttaa itseään. Sille yritysmaailma antaa tilan. Löysimme tähän hyvän porukan. On lääkäriä ja kauppatieteilijää ja minulla on liikunnan ja terveystiedon opettajan tausta. Syntymä oli parin vuoden prosessi, jonka aikana pidettiin monia aivoriihiä. Viime syksynä yhtenä iltana poikain kanssa istuessa päätettiin, että nyt!

Akselin (1 089). – Meidän on opeteltava, miten Suomen Yrittäjät järjestönä puhuttelee parhaiten nuoria yrittäjiä, Jaakko Männistö sanoo yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen. Ääntenlaskennan selvittyä liittokokouksessa olleet monet naisyrittäjät hihkuivat, että ”mahtavaa, kaksi naista!” Puheenjohtajistoon toiseksi korkeimmalla äänimäärällä noussut Etelä-Savon Yrittäjien Nina Rasola ei halua kuitenkaan halua erotella yrittäjiä sukupuolen mukaan: – On vain yrittäjiä ja samat asiat ja haasteet koskevat kaikkia yrittäjiä, Rasola sanoo.

Työhyvinvointivalmennus Hälsa Hälsan liikeidea sisältää ajatuksen, että mitä enemmän työnantaja pitää huolta työntekijöistään, sitä paremmin organisaatio menestyy. Hälsa pyrkii muuttamaan yrityksen toimintakulttuurin hyvinvointia edistäväksi kokonaisvaltaisella ja yksilökohtaisella hyvinvointiohjelmalla. Hälsa ei ole perinteinen työterveys- tai personal training -palvelu, vaan se tuo näihin lisäarvoa.

meeri utti

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

rakennustyömaan tellinkilevyissä. Vaasalainen Wapice Oy on teollisuuden ohjelmistotarpeisiin keskittynyt kasvuyritys. Se tekee enimmäkseen tilaustöitä mutta on myös kehittänyt ohjelmistotuotteita. Niiden avulla voi esimerkiksi tarkkailla tehtaan tuotantokoneiden toimintaa tai linja-auton liikkeitä.


Suomen johtava innovaatiomedia Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista. Kannattaa seurata! Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:

Tekniikka&Talous –lehti 6 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale -20 % TILAA NÄIN: 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun LTT1610A .

2. Lähetä sähköposti osoitteeseen lehtikampanja@almamedia.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus LTT1610A ja nimi- ja yhteystietosi.

3. Soita tilaajapalveluun puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30 ja kerro tunnus LTT1610A.

* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2016: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Alma Talent Oy:n asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelun hinta (sis. alv 24%): 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori.

TT_yrittajasanomat_8_2016_254x365.indd 1

18.10.2016 10:46:23


14

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

kimmo karinen

Suomen Yrittäjien liittokokouksessa Vaasassa valittu puheenjohtaja Jyrki Mäkynen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Mikko Akselin, Niina Rasola, Jaakko Männistö ja Carita Orlando.

tuomio

Vahvoja viestejä Vaasasta

S

uomen Yrittäjien liittokokous oli koolla Vaasassa lokakuun alkupuolella. Järjestön ylin päättävä elin hyväksyi kaksi kannanottoa. Ensimmäinen käsitteli paikallisen sopimisen edistämistä ja sen tukemista vahvistamalla henkilöstön roolia yrityksen hallinnossa. Toisen aiheena oli sosiaali- ja terveysuudistus. Yksimielisissä kannanotoissa oli vahva viesti. Paikallisen sopimisen lisääminen on Suomen pkyritykselle kohtalonkysymys. Työmarkkinoille pitää tuoda dynamiikkaa, jotta Suomen työvoimavaltaiset pk-yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa, joka on usein alihankintakilpailua. Jos tässä ei menesty, työt siirtyvät muualle. Siksi työpaikkasopimiselle pitää antaa mahdollisuus. Kartelliaika on ohi.

Työpaikkasopiminen edellyttää luottamusta, joka ei synny ilman avoimuutta. Tämän lisäämiseksi yrittäjäliike on valmis vahvistamaan henkilöstön roolia yrityksen hallinnossa. Monessa pk-yrityksessä mikään ei tosin muuttuisi, koska henkilöstö on jo nyt vahvasti mukana. Sote-uudistus on yrittäjien kannalta suuri asia. Jos sote-kenttään halutaan enemmän laatua ja tehoa, sinne pitää tuoda lisää yrittäjyyttä. Valinnanvapaus on avain laadun ja yrittäjyyden kasvulle. Siksi säätely on rakennettava niin, ettei sote jää vain julkisen vallan sekä suurten yhtiöiden toiminta-alueeksi. Myös pienille pitää olla tilaa. Paikallinen sopiminen ja sote-uudistus ovat yrittäjien agendalle nyt ykkösteemoja. Vaasan viestiä on syytä kuunnella – Suomen vuoksi.

kolumni

Missä metro? Pääkaupunkiseudun länsimetron piti aloittaa elokuussa, nyt startti menee reilusti yli vuodenvaihteen. Metron tuomiin ihmisvirtoihin satsanneet yrittäjät tuntevat itsensä petetyiksi ja syystä. Ei naurata Käsittämätön klovni-ilmiö tuli Suomeenkin. Pelleiksi pukeutuneet pelottelevat lapsia ja aikuisiakin, joillakin jopa aseinaan veitset tai pesäpallomailat. Kiinnijääneet ovat olleet lähinnä teinipoikia. Jouluuuuu! Ihanaa, kohta voi taas syödä puolitoista kuukautta putkeen konvehteja, juoda glögiä ja nauttia televisiossa pyörivistä joulumainoksista!

t weetit

Nobelistin neuvot paikallaan

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja mikael.pentikainen@ yrittajat.fi

Suomessa on saatu jälleen iloita Nobel-palkinnosta. Yhdysvalloissa MIT:n yliopistossa toimiva professori Bengt Holmström, 67, sai taloustieteen Nobelin. Nobel-palkinto on Suomessa harvinaista herkkua. Palkintoja on tullut suomalaisille viidesti: F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden, A. I. Virtanen kemian, Ragnar Granit lääketieteen, Martti Ahtisaari rauhan ja Holmström nyt taloustieteen palkinnon. Tuore talousnobelisti on vaatinut haastatteluissaan erityisesti muutoksia Suomen työmarkkinoille. Hän ennakoi ay-liikkeen vallan katoamista. ”Mielestäni iso norsu Suomessa on työmarkkinat ja ay-liikkeiden vaikutusvalta. Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, professori sanoi MTV3:lle. Holmströmin mielestä Suomen talouden rakenteissa on vikaa. Hän perää työmarkkinoiden uudistamista ja nuorista huolehtimista. Täytyy toivoa, että Suomessa nyt kuunnellaan tuoretta nobelistia. Suomen työmarkkinat on uudistettava – muun Euroopan malliin. Se on samalla huolehtimista nuorista, koska työmarkkinoiden uudistaminen tuo nuorille työtä. Suomen jättityöttömyys – lähes puoli miljoonaa työikäistä työelämän ulkopuolella – on keskeisiltä osin toimimattomien työmarkkinoiden syy. Maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä ja ainutlaatuinen yleissitovuus ruokkivat työttömyyttä, joka on paitsi inhimillinen tragedia myös kallista yhteiskunnalle, koska se maksaa yli 7,5 miljardia vuodessa. Jos Suomessa työllistämisen riski olisi pienempi, työehdot joustaisivat enemmän, yrityksissä saataisiin sopia työehdoista ja ay-liike olisi valmis luovuttamaan valtaansa, Suomi olisi terveempi yhteiskunta.

Sanna Vauranoja @Vauranoja

Toivottavasti se päivä koittaa pian, kun voin maksaa itselleni 10€ tuntipalkan kaikista tehdyistä tunneista. #yrittäjyys #startup #a2ilta

Pekka Nurmela @PegZor

Jos tahtoo itse määrittää palkkansa, tervetuloa yrittäjäksi. #yrittäjät myy mitä asiakkaat ostaa. Aina sopivalla hinnalla. #a2ilta

Samuli Hakoniemi @zvona

Poika tuli kysymään ”miksi sä teet töitä tänään, vaikka on vapaapäivä?”... . ..ja sitten me nauroimme. #Yrittäjyys #SelkänahastaRevittävä

Riina Laaksonen @riinalaaksonen

Vapaapäivässä on niin suurta luksusta ettei oikein tiedä miten olis..?! #yrittäjyys #vapaapäivä


15

Yrittäjäsanomat

kuukauden blogi

Yritysten hinnat nousussa vai laskussa? Muutaman kerran vuodessa media tekee jutun yrityskauppojen hintakehityksestä. Yrityskaupan ammattilaisilta tiedustellaan, mihin suuntaan hinnat ovat menossa ja miksi. Ammattilaisen korvissa kysymys paljastaa ainakin sen, että yrityskauppa-ala on kysyjälle vieras. Saman asian paljastaa heitto, että myyjä ja välittäjä pyrkivät ainoastaan myymään mahdollisimman kalliilla ja ostaja ostamaan mahdollisimman halvalla. Nämä näkemykset ja kysymykset ovat varmasti relevantteja esimerkiksi asuntomarkkinoilla ja tavarakaupassa, mutta ei mikro- ja PK-yritysten kaupoissa. Yrityskaupoissa välittäjä jää leivättä, jos kauppahinta on liian korkea. Välittäjälle ostaja on lisäksi tuleva myyjä. Jos ostaja ei pärjää liian kovan kauppahinnan takia, ei välittäjänkään maine parane. Lisäksi näistä tilanteista seuraa usein riita myyjän kanssa. Riidan kulut ovat suoraan pois kauppahinnasta. No, eivät pankit edes

rahoita ylihintaisia kauppoja, joten sellaiset jäävät kaikkien onneksi tekemättä. Niin kummalliselta kuin aluksi voi kuulostaa, hinta on sittenkin vain yksi elementti yrityskaupassa. Jos kaikki ehdot ovat kaikissa tarjouksissa samat, korkein tarjous tietenkin hyväksytään. Mutta vain, jos nuo muut ehdot ovat todellakin yhtenevät. Harvoin näin on. Vai miten on, myisitkö firmasi satasella, jos vaihtoehtona olisi saada siitä 300? Et. Mutta jos tuo kolmesataa maksettaisiinkin niin, että saat nyt 50 ja loput neljän vuoden kuluessa sen mukaan, miten firma on menestynyt? Tähän liittyy vielä sekin ongelma, että menestys ei ole enää sinun käsissäsi vaan ostajan. Nyt jo käytkin sisästä kamppailua sen kanssa, otatko varman satasen ja pääset kerralla eroon koko firmasta, vai otatko varmana rahana nyt vain 50 ja loppu 250 jää uuden herran haltuun. Voit saada tällä kauppatavalla lopulta enemmän, mutta var-

masti saat heti vähemmän. Tähän kun lisätään mahdolliset myyjän työvelvoitteet, kilpailukiellot ynnä muut, alkaa ehkä selvitä, miksi hinta ei ole ainut asia, jolla kaupat tehdään. Jaksotetussa kaupassa itse asiassa kukaan ei tiedä, mikä kauppahinta oikeasti on, ennen kuin tuo tulevaisuus on eletty. Sama ongelma on silloin, kun isompi firma ostaa pienemmän. Kaupan maksuna käytetään rahan lisäksi muita etuuksia, asuntoja tai ostavan yrityksen omia osakkeita. Jälleen kauppahinta riippuu siitä, miten noiden maksuvälinen arvo kehittyy. Kauppaa tehdessä sitä ei tiedetä. Miten on sitten sen hinnan maksimoinnin tai minimoinnin laita? Totta kai myyjä haluaa yrityksestään mahdollisimman paljon, mutta riippuen muista ehdoista. Samoin ostaja ei ole halukas maksamaan yhtään enempää kuin on tarvis, mutta on valmis maksamaan turvallisesta kaupasta varmasti enemmän kuin epävar-

masta. Epävarmuutta taklataan juuri noilla muilla dynaamisilla ehdoilla. Hintakehitysvertailu olisi mielekästä, jos yrityksillä olisi markkinahinta. Mutta kun ei ole eikä tule. Markkinahinta edellyttäisi pörssiyhtiöiden kaltaista toimintaa, jota lukuisista syistä ei pienillä yrityksillä tulla näkemään. Esimerkiksi omistajavetoisten yritysten henkilöriski on tekijänä niin suuri ja vaikeasti arvioitavissa, että kauppatavarat eivät voi olla vertailukelpoisia. Pörssiyhtiöillä tällaista muuttujaa ei ole. Olen tuonut tähän hintakehityksen tietotuskaan helpotusta esittämällä tilastoja hintapyyntöjen ja liikevaihtojen suhteesta. Tämäkin on hyvin harhainen luku, koska hintapyynnöissä ei saisi olla lainkaan mukana muun muassa ylimääräistä omaisuutta. Joka tapauksessa tuo suhdeluku on pienentynyt jo vuosien ajan. Tämä on ollut selvä kehitys sen myötä, mitä enemmän kaupat ovat siirtyneet

yrityskaupan ammattilaisten toteutettavaksi. Ammattilaiset eivät tuhlaa aikaa haavehankkeissa, jolloin markkinatalouden mekaniikka ajaa hintapyynnöt lähemmäksi realistista kauppahintaa. Maailman muulla menolla tähän kehitykseen ei ole juurikaan ollut osuutta. Esimerkiksi finanssikriisi 2008 ei näkynyt pienyrityskaupoissa lainkaan. Jostain syystä nämä markkinat notkahtivat 2012. Jos siis haluat yrityksestä mahdollisimman hyvän hinnan, on aika alkaa laittaa paljon muutakin kuin yrityksen tulosta kuntoon. Tuloksenteon varmuus ja sen kehityssuunta painavat vaa’assa yhtä paljon kuin itse tulos. Yrityksen arvon kasvattamisen niksejä, monesti aika helppojakin, löydät muun muassa Suomen Yrittäjien julkaisemasta Arvokas yritys -kirjasta. Juha Rantanen Kirjoittaja on yrittäjä ja Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja

lisää blogeja osoitteessa www.yrittajat.fi

Yrityspörssi yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan. Onko yrityksesi myynnissä? Myös yksinyrittävien tulisi nähdä yrityksen myynti yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona. Miksi lopettaa yritys, jos sillä voi ansaita rahaa? Yrityspörssissä saat myyntiaikeesi julki. www.yritysporssi.fi


16

Yrittäjäsanomat

fakta

Digillä asiakkaiden luo Yritykset käyttävät jo ahkerammin digitaalisen markkinoinnin keinoja. Digimarkkinointi voikin auttaa yritystä kasvamaan ja löytämään asiakkaita – kunhan sitä käyttää oikein. Teksti Silja Eisto Grafiikka Maarit Kattilakoski

Y

ritykset hyödyntävät nykyään digitaalisuutta selvästi eniten viestintään, markkinointiin ja mainontaan. Tämä selviää Suomen Yrittäjien ja Elisan teettämästä tuoreesta digitalisaatiotutkimuksesta. Digimarkkinoinnin keinoissa eniten kasvua viime vuodesta on taottu kotisivujen ja sosiaalisen median käytössä. Vastaajista 12 prosenttia hyödyntää somea viime vuotta enemmän, ja kotisivujen käyttö on kasvanut 10 prosentilla. Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen pitää kehitystä melko loogisena. – Yrityksissä ei enää suhtauduta niin, että sosiaalinen media on nuorisohöpötystä. Kaikki ymmärtävät, että se on valtava mahdollisuus, jos sen dynamiikkaa osataan käyttää oikein. Se on paikka, jossa kuluttajat voidaan tavoittaa. Esimerkiksi uutta hierojaa etsiessä mahdolliset asiakkaat voivat ennen päätöstä käydä tutustumassa yrittäjän nettisivuihin ja lukemassa toisten asiakkaiden arvosteluja. Tujusen mukaan digikehityksen ajurina olemmekin nimenomaan me itse ja halumme käyttää digitaalisia palveluita älylaitteilla. Sähköisen ajanvarauksen kaltaisista palveluista on tullut yhä tärkeämpiä.

Sosiaalinen media ei ole rakettitiedettä Prior Konsultoinnin toimitusjohtaja Tatu

Kauppinen arvioi, että digikehitys luo yrityksille painetta siirtää markkinointiaan ja läsnäoloaan enenevässä määrin verkkoon. – Digitaalisuuteen liittyy paljon mahdollisuuksia pienellekin yritykselle markkinoinnin tai sen suhteen, että markkinointialue voi laajeta. Jos jokin toinen yritys tekee digimarkkinoinnin hyvin, siihen liittyy myös uhkia. Mitä enemmän markkinointi digitalisoituu ja siellä ei ole mukana, silloin tippuu pelistä pois. Tujusen mukaan yrityksen ei kannata mennä somekanaviin mukaan, jos perusteena on ainoastaan se, että siellä on oltava. Huonosti hoidettu someläsnäolo voi olla yritykselle vahingollisempaa kuin kanavissa olemattomuus. Digin mahdollisuuksia ei kuitenkaan kannata aliarvioida: – Oikein ja oikea-aikaisesti käytettynä digitaalisessa ympäristössä on valtavasti potentiaalia. Somealustojen käyttö ei myöskään ole Tujusen mukaan rakettitiedettä, ja hän kannustaakin yrityksiä rohkeasti kokeilemaan. Olennaista on, että yritys kokee, että sillä on jotain annettavaa. Parannettavaa yrityksillä olisi hänen mukaansa erityisesti sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden ymmärtämisessä. – Liian moni yritys käyttää sosiaalista mediaa edelleen oman viestinsä yksisuuntaiseen eteenpäin viemiseen. Sillä ei tavoita ketään.

nousus Näiden d hyödyntä Kasvu pr

1. Sosiaa

Digin kärjessä

2. Kotisiv

3. Facebo

4. Hakus

5. Verkko

Viestintä, markkinointi ja mainonta ovat ylivoimaisesti suosituin liiketoiminta-alue, johon lähes puolet vastaajista kertoi soveltavansa digitaalisuutta.

Yli 5 keinoa käytössä kAsvu syntyy digitAAlisuudestA Suurinta kasvua ovat takoneet digitaalista markkinointia monipuolisimmin hyödyntävät, eli ne yritykset, joilla on käytössä viisi tai enemmän digimarkkinoinnin keinoa. Ne yritykset puolestaan, jotka eivät hyödyntäneet ollenkaan digimarkkinoinnin keinoja tai hyvin vähäisesti, eivät olleet saaneet aikaiseksi juurikaan kasvua. kAsvuhAlut Myös kasvuhalukkuus on selvässä yhteydessä käytössä olevien digitaalisen markkinoinnin keinoihin.

ova

Enit digitaalisen niitä monip Yli 10 pr yrityk Suuri

Kovaa, yli 30 prosentin, kasvua tavoittelevat yritykset investoivat aktiivisesti digimarkkinointiin.

gallup

Samuli Laurikainen Silmusalaatti, luomuviljelijä Kohdistamme digiin noin 80 prosenttia markkinoinnistamme. Yrityksellä on nettisivut, ja Twitter on työkaluni medioita ja yhteistyötahoja kohtaan. Facebook on keino kertoa nykyisille asiakkaille ja saada ensimmäinen ärsyke uusille asiakkaille. On ensiarvoisen tärkeää saada uusi tuote esille ja luoda siitä keskustelua. Digitaalinen viestintä ei ole automaatio, vaan tuotteen, tarinan ja järjestelmien pitää olla kunnossa. Siinä tulee olla koko ajan iholla ja online. On kokeiltava ja kuunneltava herkällä korvalla. Olemme myös rakentaneet oman ohjelmiston, jolla pystymme kohdistamaan digimarkkinointia.

Anniina Isokangas PaaPii Design, yrittäjä, vuoden 2016 nuori yrittäjä

Kaarle Putti Pitstop, markkinointivastaava ja yrittäjyysopiskelija

Digimarkkinointi on todella tärkeää ja käytämme sitä joka päivä. Yritys on saanut alkunsa digipuolelta. Minulla oli käsityöblogi ennen kuin perustin yrityksen, ja sitä kautta sain kiinnostuneita asiakkaita. Meillä on verkkokauppa kuluttajille ja käytämme sosiaalista mediaa. Instagram on kansainvälisempi, siinä ei oikeastaan tarvitse laittaa muuta kuin hashtagit. Facebookiin saatamme kuvata työhuoneelta ja olla hieman rennompia. Kaikki kuvamateriaalit eivät välttämättä ole niin viimeisen päälle siloteltuja. Jos julkaisemme somessa uutuuden tai tarjouksen, se näkyy heti verkkokaupassa.

Kotisivut ovat iso osa toimintaamme, ja nettisivuillamme on varauskalenteri. Sinne pyrimme jokaisella mainoksella, niin fyysisellä kuin digitaalisella, ohjaamaan ihmisiä. Facebook-sivut meillä on Tampereen ja Jyväskylän toimipisteillä. Tänä syksynä olemme aloitelleet maksullista Facebook-mainontaa, ja se on tuonut näkyvyyttä. Laitamme sitä vielä enemmän käyntiin, kun aloitamme autojen renkaiden vaihdon lokakuun lopulla. Trendi on se, että varaukset tehdään edellisenä tai samana päivänä. Digikokeilumme ovat vielä alussa, ja tuloksia näemme myöhemmin.

Myös linj halu


Yrittäjäsanomat

Kuva: Pixhill

ssA olevAt digimArkkinoinnin keinot digimarkkinoinnin keinojen järjestelmällinen äminen on kasvanut eniten vuodesta 2015. rosenttiyksiköinä suluissa.

AktiivisimmAt digimArkkinoijAt toimiAloittAin Näin monta prosenttia vastaajista hyödyntää viittä tai useampaa digitaalista markkinointikeinoa. Listattuna ovat aktiivisimmat toimialat. Kauppa, maahantuonti ja tukkukauppa

alinen media (+12)

vut (+10)

37 %

Tietoliikenne, tietotekniikka ja viestintä

ook-markkinointi (+9)

sanaoptimoidut kotisivut (+7)

omainonta (+7)

2017

Digimarkkinointiinvestointeja kasvattavia yrityksiä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin näitä investointeja vähentäviä yrityksiä.

36 %

Terveys- ja sosiaalipalvelut

32 %

Liike-elämän palvelut

20 %

Majoitus-, ravintola-, matkailu-, viihdeja kulttuuripalvelut

19 %

tulevAisuus Toimialat, jotka arvioivat investoivansa enemmän digitaaliseen markkinointiin. Suluissa kuinka monta prosenttiyksikköä enemmän on investointeja kasvattavia yrityksiä verrattuna investointeja vähentäviin 1. Teollisuus, energia, vesihuolto (+20) 2. Tietoliikenne, tietotekniikka, viestintä (+18) 3. Liike-elämän palvelut (+16) 4. Majoitus-, ravintola-, matkailu-, viihde- ja kulttuuripalvelut (+13) 5. Rakentaminen ja remontointi (+13) Eniten investointien kasvattamista suunnittelevat alle 200 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset sekä kooltaan yli 10 hengen yritykset.

ä

yksinyrittäjä Yksinyrittäjien kasvu ja kasvuhalut at kapeammat kuin työnantajayrityksillä. Trendi on kuitenkin samanlainen kuin kasvuhaluisilla työnantajayrityksillä.

ten kasvaneet ja kasvua tavoittelevat ovat markkinoinnin keinoista tietoisimpia ja käyttävät puolisesti. Tämä ryhmä on kuitenkin melko pieni. rosenttia viidessä viime vuodessa kasvaneita ksiä ja kasvua tekemättömiä oli yhtä paljon. in osa yrittäjistä teki 1–9 prosentin kasvua.

kAsvuhAlut s yksinyrittäjien kasvuhalut ovat samassa jassa työnantajayritysten kanssa. Kasvuukkaiden määrä oli melko pieni, mutta he hyödynsivät monipuolisimmin digimarkkinointia.

Digimarkkinointi vauhdittaa kasvua Digitalisaatiotutkimuksen tutkimustulokset toivat esiin, että digimarkkinointi toimii yrityksille kasvun moottorina. – Digitaalinen markkinointi näkyy sekä yrityksen historiassa olleessa kasvussa että tulevissa kasvuodotuksissa. On vaikea olla ajattelematta, etteikö siinä olisi yhteyttä, Kauppinen arvioi. Mitä monipuolisemmin yritykset ovat hyödyntäneet digimarkkinoinnin keinoja, sitä enemmän ne ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Ja mitä kovemmat kasvutavoitteet yrittäjillä ovat, sitä järjestelmällisemmin ja monipuolisemmin he hyödyntävät digimarkkinoinnin keinoja. – Yksinyrittäjien joukossa sama näkyy niiden joukossa, jotka hakevat voimakasta kasvua. Sii-

54%

näin montA prosenttiA ”voittAjistA” suuntAA jo yli puolet kAikestA mArkkinoinnistAAn digiin 54 prosenttia viiden viime vuoden aikana yli 10 prosenttia kasvaneista yrityksistä.

52 prosenttia viime vuoden aikana yli 10 prosenttia kasvaneista. 74 prosenttia yli 30 prosentin kasvuun tähtäävistä yrityksistä.

tä tuleekin mieleen, että ovatko he niitä yrittäjiä, jotka eivät enää ensi vuoden tutkimuksessa aio olla yksinyrittäjiä, Kauppinen pohtii. Ne yritykset puolestaan, jotka eivät olleet kasvaneet tai tavoitelleet kasvua, käyttivät digimarkkinoinnin keinoja huomattavasti vähemmän. Tujunen arvioi kuitenkin, ettei kasvu synny automaattisesti pelkästään digimarkkinointiin investoimalla, vaan se vaatii myös viestinnän strategista pohtimista. – Yrityksen on tiedettävä, mitä se halua itsestään sanoa. Siksi viestinnän on oltava yrityksen ylimmän johdon asialistalla.

52% 74%

Suomen Yrittäjien ja Elisan tilaamaan ja Prior Konsultoinnin toteuttamaan digitalisaatiotutkimukseen osallistui tänä vuonna 730 yrittäjää useilta eri toimialoilta. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät edustavat pääosin 1–50 hengen yrityksiä. Tutkimus järjestettiin nyt toisen kerran.

Anna fiksumpi joululahja! 1.

Ppääsylippu yli 230 museoon. Museokortilla saa elämyksiä ja inspiraatiota koko Suomessa, Hangosta Inariin. Kortti on voimassa 12 kk ensimmäisestä käyttöpäivästä alkaen: lahjaksi ostettavat kortit eivät siis vanhene ennen kuin niitä oikeasti käytetään.

2.

Joulun fiksuin lahjaidea. Kortti säilyy koko vuoden lahjansaajan (esim. asiakas, työntekijä) lompakossa, tarjoaa mielenkiintoista nähtävää ja muistuttaa antajastaan pitkään.

3.

Museokortin omistajat huipputyytyväisiä. Asiakastutkimukseemme (4/16) vastasi 6 900 henkilöä. Asteikolla 1—5 Museokortin asiakastyytyväisyys on peräti 4,83. Lahjakyselyyn vastanneista 97% pitää Museokorttia hyvänä lahjaideana.

4.

Helppo ostaa ja antaa avainhenkilöille. Museokortteja saa lahjaksi kätevästi verkosta tai lähimmästä museosta. Yritystilaukset (yli 10 kpl) voi maksaa myös laskulla. Lahjakortteja ostaessa ei tarvitse tietää lahjansaajien nimiä, joten voit tilata vaikkapa 100 korttia varastoon.

59€/kpl

t.fi tti • museo

Museokor

Museot.fi/yritystilaus


18

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Haluamme auttaa mahdollisimman monia EU-kansalaisia esimerkiksi välttämään kosmetiikan sisältämää muovia palvelumme avulla, Katariina Rantanen kertoo.

Big datassa hyödyt ovat riskejä monin verroin suuremmat

CosmEthics Oy

Kun dataa hyödynnetään liiketoiminnassa, on lähdekritiikki tärkeää niin datan käyttäjälle kuin sen tuottajalle, CosmEthics Oy:n yrittäjä Katariina Rantanen kertoo. Mikä on neuvosi yrittäjälle, joka ajattelee, että eihän hänen liiketoiminnassaan ole dataa? – Kaikki toimialat eivät ole dataintensiivisiä. Jokainen yrittäjä hyödyntää niitä komponentteja, mitkä toimialalla ovat tärkeitä. Digitalisoidun datan etu on sen nopea ja kustannustehokas skaalautuvuus isollekin käyttäjäkunnalle, Katariina Rantanen sanoo.

Millaisella liiketoimintamallilla CosmEthics toimii? – Arvioimme CosmEthicsissä kosmetiikkatuotteiden koostumuksia, eli INCI-dataa. Tämä raakaaineisiin keskittyvä palvelumme käsittelee pelkästään digitalisoitua dataa. Liiketoiminnassa hyödynnämme tuotetietokantaamme sekä analyysejä, jotka pohjautuvat raaka-aineisiin. Palvelusta on myös ammattikäyttöversio, joka on kaupallistettu. Lanseeraamme loka–marraskuussa kuluttajille

kuukausimaksullisen premiumversion applikaatiosta, Rantanen kertoo.

Millaista liiketoimintaa datan päälle voidaan rakentaa? – Dataa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Liiketoimintamalli voi liittyä datan jalostamiseen, datan kuratointiin, isosta datamassasta tärkeiden asioiden löytämiseen loppukäyttäjälle. Näkemykseni on, että mitään liiketoimintaa ei voi kehittää ilman dataa. Ihmisten on helppo ajatella, että tehdään niin kuin on tehty aina ennenkin. Mutta nimenomaan pitäisi seurata dataa ja muutoksia datan avulla. Siten pysyt muutoksessa mukana, CosmEthicsin pääsovelluskehittäjä Teppo Hudson vinkkaa.

Miten yrityksenne kohdalla keskeisiin kosmetiikan raaka-ainetietoihin ja -dataan pääsee käsiksi?

- Kosmetiikka-alan tietoa löytyy aika paljonkin, esimerkiksi EU ylläpitää CosIng-tietokantaa, jossa on tieteellisestä näkökulmasta lueteltuna EU:n alueella hyväksytyt kosmetiikkatuotteiden ainesosat. Valmistajilta löytyy itseltään tuotteisiin kirjattu tieto. Tuotteista ei kuitenkaan ole mitään keskitettyä tietokantaa.

Data voi olla apuna muun muassa markkinoinnissa, sovelluskehityksessä tai palvelumuotoilussa. Missä kaikessa hyödynnätte dataa? – Datan avulla seuraamme myös, miten applikaatiomme toimii ja miten ihmiset sitä käyttävät. Tästä datasta saamme lisäinfoa siitä, mitä asiakkaat arvostavat. Analysoinnissa keskitymme siihen, millä konsteilla pystymme tekemään mahdollisimman tehokkaasti markkinointia, eli kuinka paljon maksamme saadaksemme yhden latauksen. Eli että kuluttaja lataa

sovelluksen puhelimeensa.

Miten pystytte pitämään datan luotettavana ja kattavana, kun tuotteet muuttuvat? – Pyrimme hankkimaan valmistajia yhteistyöhön, jolloin saamme tuotetiedot heiltä. Toinen tapa on, että käyttäjät lisäävät tuotteen, jos he huomaavat uuden version tulleen. Sovelluksessa on aikajana-mahdollisuus, josta pystyy lisäämään uuden version tuotetietokantaan. Lisäksi henkilökuntamme käy läpi tuotelisäykset manuaalisesti. Meille on tärkeää, että tuotetietokantamme on laadukas ja toisaalta se, kuinka paljon suhteellisesti tuotteita löytyy omasta tietokannasta. Lähdekritiikki datan suhteen on tärkeää: jos data ei pohjaudu faktaan, sillä ei ole arvoa.

Millaisia riskejä datan käyttöön liittyy? – Jos data on niin sanotusti väärää

CosmEthicsin tuote on älypuhelimeen ladattava sovellus (iOS ja Android), joka kertoo kosmetiikkatuotteen viivakoodin avulla, mitä ainesosia tuote sisältää. Sovellukseen voi lisätä listan esimerkiksi allergisoivista ainesosista, joita käyttäjä pyrkii välttämään. Yritys hyödyntää liiketoiminnassaan dataa kosmetiikkatuotteiden raaka-aineista. Myös käyttäjät voivat itse lisätä kuvina tuoteselosteita, joista data puretaan yrityksen tietokantaan. Käyttäjiä on lähes satatuhatta. Yritys työllistää Katariina Rantasen lisäksi viisi työntekijää.

tai analysoitu väärin, silloin se johtaa vääriin tekoihin. Avoimen datan kohdalla kuka tahansa pystyy muokkaamaan dataa, mikä on riski. Silloin käytössä pitäisi olla peer check, eli joku taho tsekkaa, että data pysyy oikeanlaisena. Tosin datassa yleisesti ottaen hyödyt ovat loppupeleissä suuremmat kuin riskit. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

katariina rantasen arkisto

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.


19

Yrittäjäsanomat

k u u k a u d e n k a u p pa

A T A R A V MUISTA SU! S I E R N I TIIM

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Nuori huonekaluvalmistaja kahmaisi vanhempansa yrityskaupat Keskisuomalainen huonekaluyritys Puulon Oy on ostanut massiivipuu- ja levykalusteiden valmistusliiketoiminnan päijäthämäläiseltä Aarnon Puu Oy:ltä. Perinteikäs Aarnon Puu ehti toimia puunjalostusalalla 160 vuotta, nuorempi Puulon on iältään vajaat 40-vuotias. Puulonin koko ennen kauppaa oli liikevaihdoltaan noin 400 000 euroa, Aarnon Puulla se oli kaksinkertainen. Yrityskaupalla Puulon kertoo pyrkivänsä vahvistamaan asemaansa kotimaisia huonekaluja ja puujalosteita valmistavana yhtiönä. Puulonin mukaan kauppa monipuolistaa toimintaa merkittävästi ja laajeneva konekanta mahdollistaa tuotevalikoiman kasvattamisen. – Esimerkiksi Aaron Puun ykköstuote kaappisänky, harjapuu sekä sorvatut osat ovat nyt osa Puulonin valikoimaa. Aaron Puun sorvia käytimme jo ennen yrityskauppaa, sillä meillä ei ollut sitä ennestään, kertoo Jaakko Järvi Puulonin

yrittäjäkolmikosta. Aseman vahvistumisesta huolimatta Järvi arvioi kasvunäkymiä varovasti. – Laajentumiselle on mahdollisuus, kun laitekanta on isompi. Voimme lisätä alihankintaa ja volyymiä. – Tavoitteena on jollakin aikavälillä vakiinnuttaa vienti ulkomaille. Tähän mennessä ulkomaankauppa on suuntautunut vain satunnaisesti ympäri Eurooppaa. Puulon jatkaa valmistusta kummankin yrityksen kotipaikkakunnilla Kuhmoisissa ja Padasjoella. Puulonin työntekijämäärä kasvaa seitsemääntoista, kun Aaron Puun 14-jäseninen henkilökunta siirtyy uuden omistajan kolmen työntekijän joukkoon.

Jussi Järventaus siirtyy varustamon hallitukseen Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus, 65, on nimetty suomalaisen varustamoyhtiö Langh Groupin hallitukseen. Lokakuussa eläkkeelle jäänyt Järventaus sanoo ottavansa tehtävän uteliaana vastaan. – Toimiala on hyvin kiinnostava ja Langh on innovatiivinen yritys. Se

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

on edelläkävijä rikkipesuripuolella ja rakentaa vähäpäästöisempää merenkulkua, Järventaus toteaa. – Tunnen omistajan Hans Langhin pitkältä ajalta, ja kun hän kysyi tänne, mielelläni suostuin. Langh-yhtiöt työllistävät 150 henkilöä. Konsernin liikevaihto on 3,4 miljoonaa euroa.

Vaihda stressivapaaseen verkkokauppaohjelmaan osoitteessa

www.mycashflow.fi ILMAINEN 14 PÄIVÄN KOKEILU!

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.


20

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

Hyötyä voi eri tavoilla Maarit Haataja haluaa kannustaa yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen kanssa monestakin syystä.

1

Varsinkin jos on mahdollista, että yhteistyön tuloksena syntyisi jotain keksinnöllistä, molempia osapuolia varmasti kiinnostaa keksinnön omistajuus, muistuttaa Maarit Haataja.

Yritys pääsee tekemään yhteistyötä huippututkijoiden kanssa ja voi hyödyntää viimeisimpiä tieteellisiä tutkimustuloksia.

Yliopistot tarjoavat mahdollisuuksia yrityksille

2

Yhteistyö yliopiston kanssa voi auttaa yritystä vaikka tuotekehityksessä tai rekrytoinnissa, sanoo Maarit Haataja Helsingin yliopiston tutkimuspalveluista. TUTKIMUS Yritykset voivat hyödyntää akateemista tutkimusta esimerkiksi tuotekehityksessä tai markkinoinnissa, sanoo Maarit Haataja. Hän työskentelee palvelupäällikkönä Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa. Haatajan vetämä yritysyhteistyötiimi saattaa yhteen yliopiston tutkijoita ja yritysten edustajia ja auttaa esimerkiksi yhteistyöprojektien rahoituksen hakemisessa. Käytännössä yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys tilaa yliopistolta tutkimuksen tai tekee tutkimusta yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa. Paljon tehdään myös graduprojekteja. – Niitä voi ajatella rekrytointikanavana. Yritys näkee, millaista osaamista nuorilla tekijöillä on. Helsingin yliopistossa yri-

tysyhteistyötä on erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä ja lääketieteellisillä aloilla, mutta myös muilla aloilla. Esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksen yhteyteen on perustettu leikillisen ja pelillisen oppimisen keskus. Sen tutkimustila antaa muun muassa pelikehittäjille paikan testata ja kehittää tuotteitaan. – Monet peliyritykset ovat kiinnostuneita, ovatko niiden pelit opettavaisia. Keskus on yksi yliopiston uusimpia kokeiluja, Haataja kertoo. Sopimus tuo turvaa Haatajan kokemuksen mukaan yleisin lähtökohta yhteistyölle on yrityksen tarve. Aloite voi tulla myös yliopistolta. Kun aloite yhteistyöhön on tullut, yliopiston ja yrityksen edustajat tapaavat ja sopivat, mitä

lähdetään tekemään. Sovittavaa on paljon: tutkittava kysymys, aikataulut, rahoitus, kaikkien osallisten roolit, mitä tutkimuksesta julkaistaan ja niin edelleen. Haataja kehottaa tekemään aina sopimuksen. Muuten voi tulla kiistaa esimerkiksi siitä, miten tutkimusta hyödynnetään. – Varsinkin jos on mahdollista, että yhteistyön tuloksena syntyisi jotain keksinnöllistä, molempia osapuolia varmasti kiinnostaa keksinnön omistajuus. Yleisimmin ristiriitoja tulee Haatajan mukaan aikatauluista ja julkaisemiseen liittyvistä asioista. Yritykset odottavat nopeita tuloksia, mutta esimerkiksi tieteellisten koeasetelmien tekeminen voi viedä paljon aikaa. Tutkimuksen tekoon voi mennä muutamasta kuukaudesta vuosiin.

Rahoitus kuntoon Yleensä sekä yliopisto että yritys osallistuvat yhteistyöprojektien rahoitukseen. Lisäksi voi hakea julkista rahoitusta. Haatajan mukaan esimerkiksi innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä ja EU:lta voi saada rahallista tukea. Yliopistovetoisissa projekteissa on mukana lukuisia yrityksiä, ja silloin yritykset voivat päästä mukaan hyvinkin pienellä rahoitusosuudella. – Jonkin verran joutuu aina sijoittamaan. Se ei välttämättä ole rahaa, vaan voi tarkoittaa myös työaikaa tai tiloja tai materiaaleja, Haataja sanoo.

Yliopistoissa voi olla laitteistoa, johon yrityksellä ei olisi muuten varaa. Myös tutkijoiden verkostoista voi olla hyötyä.

3

Yrityksen ei tarvitse maksaa esimerkiksi tuotekehityksen kustannuksia kokonaan, vaan kuluja voi jakaa yliopiston kanssa.

Anna-Sofia Nieminen toimitus@yrittajat.fi

Talousneuvontaa yrittäjille RAHA Syksystä 2009 lähtien talousongelmien kanssa painiskelevia yrittäjiä on auttanut Talousapuniminen puhelinpalvelu. – Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelu on ainoa valtakunnallinen puhelinpalvelu, joka on tarkoitettu talous- ja maksuvaikeuksissa oleville yrittäjille ja nimenomaan mikro- ja pk-yrittäjille, kertoo neuvontapalvelun kehityspäällikkö Jari Leskinen. Lähes 70 prosenttia palveluun soittavista yrityksistä tekee enintään 100 000 euron liikevaihtoa. Talousavun neuvonta on yrittäjille ilmaista, ja sen tarkoitus on tarjota heille ensimmäinen askel

talousongelmien ratkaisuun. Neuvontapuhelimeen vastaavat pitkän linjan liikkeenjohdon konsultit, joilla on kokemusta erityisesti pkyrityksistä, Leskinen kertoo. Usein syy yhteydenotolle on työn ja myynnin vähentyminen. Yritykset voivat olla perinnässä, velkaantuneita, ulosotossa tai niillä on lainojen kanssa ongelmia. Myös konkurssi saattaa uhata. Usein soittajia kiinnostavat myös velkajärjestelyt ja yrityssaneeraukset. Tänä vuonna puheluita tulee Leskisen arviolta todennäköisesti noin parituhatta. – Hyvin monta vuotta ovat jo olleet normaalia isommat ne luvut,

kuinka monella yrittäjällä on maksuvaikeuksia. Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu myös yrittäjien arkeen ja liiketoimintaan. – Ihmiset ovat varovaisia rahan kanssa eivätkä kuluta samalla lailla kuin ennen. Olennaista Leskisen mukaan on ottaa yhteyttä ajoissa, jotta yrittäjien talousongelmiin päästään etsimään ratkaisuja ennen kuin on liian myöhäistä. – Jossain kohtaa melkein kolmasosalle soittajista ei enää voitu tehdä muuta kuin kertoa, miten elinkeinotoiminnan voi lopettaa ilman, että siitä tulee lisää ongelmia.

Uskalla hakea apua ajoissa 1. Viimeistään silloin, kun joutuu valikoimaan, mitä laskuja maksaisi, on syytä hakea apua talousongelmiin. 2. Talousapu palvelee numerossa 0295 024 880 arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–16. Se on tänä vuonna saanut jo noin 1 500 yhteydenottoa. 3. Talousapu auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen yrityksen pulmien hoidossa ja ohjaa myös eteenpäin. Palvelu on maksutonta ja apu luottamuksellista. Apua ja tietoa saa myös osoitteesta www.yrityssuomi.fi/yrityksen-maksuvaikeudet Lähde: Yritys-Suomi Talousapu -palvelun kehityspäällikkö Jari Leskinen


Helsinki–Tukholmaristeily Alk.

66 € B4-hytti

Vuorokauden risteily Viking Gracella

Alk.

44 €

Inside Four -hytti

Paras lähtö jouluun Pikkujoulutunnelmaa, jouluherkkuja, lahjaideoita ja juhlajuomat – joulun lähestyessä kannattaa piipahtaa Punaisille laivoille. Tai mitä jos viettäisit valmiin joulun merellä, Tukholmassa tai Tallinnassa? Laita joulusuunnitelmat kuntoon nyt: vikingline.fi/joulu

Varaa netissä, vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.


22

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

Jari Vainion (vas.) ja Toni Keskisen mukaan tuonnin suunnittelun ensimmäinen ja tärkein askel on tuotteeseen tutustuminen.

Näin otat tuotteiden maahantuonnin haltuun

5

VINKKiä

NÄIN TUOT TUOTTEEN SUOMEEN

Tuotteen matka ulkomailta kotimaan markkinoille on monimutkainen, koska ketju sisältää useita liikkuvia osia. Yrittäjän on tärkeää tutustua prosessin eri vaiheisiin. MYYNTI Lediator Oy:n tiimi Jari Vainio ja Toni Keskinen kertovat tarjoavansa yrityksille kokonaisvaltaista tukea tuonti- ja vientilogistiikassa. Haastattelua edeltävänä yönä Vainio on palannut Englannista, jonne hän matkusti asiakkaan avuksi tekemään maahantuonnin kauppasopimukset. – Me emme ole konsultteja presisten kanssa. Me teemme töitä asiakkaan apuna. Vainion ja Keskisen mukaan tuonnin suunnittelun ensimmäinen ja tärkein askel on tuotteeseen tutustuminen. Tuotteen ominaisuuksien, hinnan ja valmistusmaan lisäksi tuontiin vaikuttavat pakkausmateriaali, lähetyskoot, tuotetta koskevat luvat, lisenssit, verotus ja muut lisämaksut. Pienyrittäjän kannattaa edetä tuontiprosessissa aina tuote edellä,

Vainio painottaa. Pohjatyö kauppasopimukselle täytyy tehdä huolella, jotta tuote on edelleen markkinahintainen saapuessaan Suomeen. Logistiikan, tullauksen, huolinnan ja varastoinnin suunnittelu on aikaa vievä mutta välttämätön osa prosessia. Kauppasopimuksessa määritellään, milloin tuote siirtyy ostajan vastuulle ja kuka hoitaa logistiikan. Valmistaja voi myydä tuotteen tehtaan ovelle tai ostajan varastoon saakka. – Valmistajan sopimukset logistiikan toimijoiden kanssa saattavat olla parempia kuin mitä pienyrittäjä pystyy solmimaan. Joskus kuljetus on edullisempaa ostaa itse. Ei ole yhtä käytäntöä, missä vaiheessa ketjua tuotevastuu siirtyy myyjältä ostajalle. Kauppasopi-

TAUSTATYÖ Tutustu tuotteeseen ja selvitä siihen liittyvät lait ja säännökset.

muksessa on hyvä täsmentää rahaliikenteeseen, takuisiin, vakuutuksiin ja riitoihin liittyvät asiat. – Pienyrittäjät eivät välttämättä tiedä kaikista edunvalvonnallisista ehdoista. Jos kuljetusyhtiön palvelu ei vastaa odotettua, on palvelun ostajalla mahdollisuus saada rahat takaisin. Tuontiprosessin osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi suurien tuote-erien logistiikka saattaa olla pieniä edullisempaa, mutta vilkkaasti liikkuvien pienten erien varastointi on tehokkaampaa. Isot erät sisältävät riskejä, jos tuote ei myy tai sen markkinahinta maailmalla muuttuu.

Yrittäjät tarvitsevat tukea Säännökset ja logistiikan markkinat muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi EU:n ulkopuolella valmis-

tetuista tuotteista tulee maksaa tullimaksu. Samalle tuotteelle saattaa olla useampia tullikoodeja, joista yhdelle on voimassa tullietuuksia. Toukokuun 2016 tullilainsäädännön muutokset lisäsivät tuotteeseen sisältyvät rojaltit ja lisenssimaksut tullausarvoon. – Muutokset ja niiden merkitykset liiketoiminnalle ovat harvoin pienyrittäjille tuttuja. Lediator Oy:n lähtökohta on auttaa yrityksen logistiikan johtamista välttämään pahimmat sudenkuopat. – Vuosien mittaan olemme huomanneet, että yrittäjät tarvitsevat tukea tuontiprosessiin. Teemme kansainvälisestä kaupasta helppoa ja ymmärrettävää sekä viennin että tuonnin kannalta.

VASTUUT Huomioi, milloin vastuu siirtyy sinulle ja mitä kuljetuksesta kirjataan kauppasopimukseen. TILAUS Mieti, millaisia määriä tuotetta kannattaa tilata ja miten tilaustapa vaikuttaa myyntihintaan. MAAHANTUONTI Ole huolellinen tullauksen rahaliikenteen, rahtikirjojen ja mahdollisten reklamaatioiden suhteen. PYSY KARTALLA Tarkkaile, että yhteisiä sopimuksia noudatetaan.

Iina Ala-Kurikka toimitus@yrittajat.fi

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.


23

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Löydä tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

HAKUKONEOPTIMOINTI 28.10. klo 09:30–10.45 webinaari omalla koneellasi Koulutuksessa käydään läpi hakukoneiden toimintaperiaatteita. Opit muokkaamaan kotisivuistasi sellaiset, että potentiaaliset asiakkaasi löytävät sinut. Kouluttajana ukko.fi:n markkinointipäällikkö Olli Kopakkala, joka perusti ensimmäisen verkkokauppansa 16-vuotiaana. PILVIPALVELU – ARJEN APURI 23.11. klo 14:00–15:30 webinaari omalla koneellasi Webinaarissa esitellään kaksi pienyrittäjälle sopivaa maksutonta pilvipalvelua, tutustutaan palveluiden tarjoamiin keskeisiin työkaluihin ja annetaan ideoita niiden hyödyntämiseen. Kouluttajana KM, koulutusyrittäjä, tietokirjailija Outi Lammi. KIRJANPITOLAKI UUDISTUI 25.11. klo 10:00–11:15 webinaari omalla koneellasi Koulutuksessa käsitellään uuden PMA:n (asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä seikoista) mukaan laadittavaa tilinpäätöstä. Millaisia kaavoja on käytettävissä, kannattaako mikrotoiminimen tehdä tilinpäätöstä? Miten laaditaan PMA:n mukaiset liitetiedot? Kouluttajana KILAn jäsen, KLT, ekonomi, tietokirjailija Leena Rekola-Nieminen.

YEL, TYEL, LOL, OMG JA EVVK. SIKSI VALITSIN ETERAN. Sinun tehtäväsi on yrittää, meidän tehtävämme on auttaa. Eteran Yrittäjän Etupaketti on suunniteltu yrittäjän tueksi, yrittäjien toiveita ja tarpeita kuunnellen. Poimi paketista itsellesi sopivimmat palvelut ja keskity siihen, mikä sinulle on tärkeintä. Lue lisää: etera.fi/tuleasiakkaaksi

KRIISIVIESTINTÄ 09.12. klo 09:30–10:45 webinaari omalla koneellasi Kriisin kaava: kuinka se etenee ja mitä siinä tapahtuu? Kuinka hoidetaan somelähtöiset kohut? Mitä asioita ei kannata tehdä kriisiviestinnässä? Kouluttajana valmentaja, yrittäjä, tietokirjailija Katleena Kortesuo.

OLLI HIETALAHTI Toimitusjohtaja, jonka yritys One Eyed Spirits vie Ron de Jeremy - rommia ja Hedgehog Giniä 25 maahan ja työllistää 5 ihmistä.

Tässä ajassa.


24

Yrittäjäsanomat

Kuvauksissa Siltaloppi käyttää aina vähintään kahta kameraa. Joskus hän kirittää itseään jopa viiden kameran taltiointeihin.

Eläkkeeltä takaisin yrittäjäksi Esa Siltaloppi ryhtyi yrittäjäksi 16-vuotiaana lopetettuaan keskikoulun. 40 vuotta myöhemmin hän palasi varhaiseläkkeeltä Espanjasta takaisin Vaasaan, yrittäjäksi. Teksti esa nieminen Kuvat niko siltaloppi

Y

rittäjyys alkoi Esa Siltalopilla varhain, sillä jo 12- vuotiaana hän kuvasi naapureiden lapsia ja otti heidän vanhemmiltaan maksut elokuvateatteriesityksistään. - Sain kahdesta näytöksestä 70 markkaa, joka oli siihen aikaan valtava summa. Puhuin kuvien päälle, koska kyseessä oli mykkä elokuva. Oma isä puolestaan opetti yritystalouden aakkoset. Siltaloppi joutui maksamaan elokuvaesityksensä projektorin vuokran. - Kysyin, että miksi, johon isäni sanoi ettei ole yritystoimintaa, jossa on pelkkiä tuloja. Muistan kuinka inhosin isääni yli kaiken. Jälkeenpäin kiitin häntä, kertoo Siltaloppi alkutaipaleestaan. Koulun jälkeen Siltaloppi siirtyi 16-vuotiaana kameraliikkeeseen töihin myymään filmejä ja sanomaan mummoille ruotsiksi ”good dag”. Samassa rytäkässä hän pääsi silloiseen Vaasalehteen kesäkuvaajaksi, ja sieltä matka jatkui Hämeen Sanomiin. - Muutaman vuoden kuluttua huomasin ettei minusta tule hämäläistä. Olin varmaan Hämeen nopein, sanoo Siltaloppi. Hänet tunnistaa yhä revolverityylisestä puheestaan.

Ensimmäinen yritys nurin Hämeestä Vaasaan palattuaan Siltaloppi oli Ylen Vaasan toimituksessa kameramiehenä ennenkuin perusti kaverinsa kanssa yhteisen yrityksen. - Silloin kamera maksoi puoli omakotitaloa, samoin edit-yksikkö. Se oli melkoista riskibisnestä. Lopulta kaveri lähti ja minä jäin makselemaan yrityksemme laskuja, muistelee Siltaloppi. Ensi kokemuksesta viisastuneena Siltaloppi perusti 1980-luvun lopulla ensimmäisen oman yrityksensä, Siltaloppi Productionin. Kymmenessä vuodessa yritys kasvoi alalla isoksi tekijäksi. Parhaimmillaan töissä oli kymmenkunta työntekijää.

Siltalopin mukaan 1990-luku oli televisioalan kulta-aikaa. Yleisradiolle hän ehti tehdä kolmisentuhatta kuvausta ja MTV:lle 1 800 tv-mainosta.

Vaasasta Intiaan ja ympäri maailmaa Pohjanmaalta tehtävät tv-uutiset eivät kuitenkaan tyydyttäneet sen paremmin kuvaaja Siltaloppia kuin toimittaja Christoffer Wiikiä. Kaksikko päätti suunnata Suomesta maailmalle. Ensimmäinen dokumentin kohde oli yksi maailman tunnetuimmista kristityistä, Äiti Teresa. Matka antoi esimakua dokumentin teon vaikeuksista maailmalla. - Kalkutan tullissa huomasimme hankkimiemme lupien olevan vessapaperia. Kamera vietiin kolmeksi päiväksi, meitä kuulusteltiin ja lopulta rahalla saimme kameramme takaisin, kertoo Siltaloppi. Äiti Teresan haastattelu kaatui salaisen poliisin änkeydyttyä mukaan Missions of Charity – järjestön tiloihin. Äiti Teresan oikea käsi, sisko Priscilla, ilmoitti etteivät he suostu haastatteluun poliisien läsnäollessa. Sattumalta Siltaloppi ja Wiik törmäsivät Kalkutassa suomalaiseen naiseen, joka ehdotti heille jutun tekemistä brittiläisestä lordista, Jack Pregeristä, joka oli tehnyt elämäntyönsä parantaakseen Kalkutan kaduilla asuvia ihmisiä ja joutunut sen vuoksi vankilaan. Ensimmäisen dokumentin lopputuloksena kaksikko palkittiin Maailman kuva –kilpailussa kunniamaininnalla. Toisena palkintona tuli ulkoasiainministeriöstä kirje, jossa Esa Siltalopin ilmoitettiin olevan persona non grata Intiassa. Runsaan kymmenen vuoden aikana juttukeikat ulottuivat Kiinaan, Uuteen Seelantiin, Huippuvuorille, Kiribatiin ja Intiaan.

Maailmanmatkoilta eläkkeelle ja takaisin Lähes parinkymmenen vuoden uutis- ja dokumenttityön jälkeen Siltaloppi myi yrityksensä omalle työntekijälleen ja siirtyi 55-vuotiaana varhaiseläkkeelle.

Visuaalinen ideatehdas

Esa Siltaloppi Media tarjoaa perinteisten valo- ja videokuvauksien lisäksi erikoiskuvauksia. Innovatiiviset kuvaustuotteet ovat asiakkaille päivittäisen työskentelyn apuna. Esimerkkinä vaikkapa vesirännien ilmakuvaukset sekä uudisrakennusten 360- asteiset eri kerroskorkeuksien näköalakuvaukset. Yrityksissä tehtävien kuvausten lisäksi Siltaloppi Median studio mahdollistaa valo-ja videokuvat eri taustoin sekä 6-kameratuotannolla toteutetut studio-ohjelmat. - Etsimme jatkuvasti uusia ideoita ja ratkaisuja, kuinka kuvatuotantoja voisi hyödyntää yritysten arjessa, kertoo Siltaloppi, ja antaa esimerkin Kuvakorjaamosta. - Miksi yrittää olla ahne ja hamuta itselleen kaikkia kuvauksia? Asiakkaamme ottavat itse kohtalaisen laadukkaita tuotevalokuvia jopa kännyköillään, jotka me fiksaamme nopeasti ammattitasoisiksi mainoskuviksi Kuvakorjaamossa.


Yrittäjäsanomat

25


26

Yrittäjäsanomat

On mieletöntä, kun saan töissä surffata ajassa nuoren porukkamme kanssa. Parikymppisten tietotaito ja moderni ajattelu pitävät nupin terävänä ja antavat potkua haastaa itseään yrittäjänä uuden ajan juttuihin

- Olin maksanut yrittäjän urani alusta saakka vapaaehtoista eläkemaksua, joka mahdollisti tämän, kertoo Siltaloppi. Hän suuntasi saman tien nauttimaan eläkepäivistä Espanjan Fuengirolaan. - Tein siellä vähän hotellien mainosvideoita, mutta elämä oli liian ”hidasta” ja lopulta tuli talvella vielä kylmäkin, summaa Siltaloppi takaisinpaluunsa syitä. Alun perin tavoitteena oli jatkaa matkaa KaukoItään, mutta oman pojan kanssa perustettu yritys jätti hänet Vaasaan. - Aloitimme verkkokaupalla, ja erikoistuin uudestaan valokuvaukseen. Yrityksen myynnin jälkeen seurasi kolmen vuoden kilpailukielto. Sen päätyttyä ryhdyimme tekemään omia videoita, kuvaa hän toisen tulemisensa alkumetrejä.

Paikallisuus kiehtoo yrittäjää Maailmanmatkoistaan huolimatta Siltalopille paikallisuus ja omat juuret ovat tärkeitä. Jo 80- ja 90-luvuilla hän teki tuntitolkulla paikallista tvohjelmaa kaapeliverkkoon. Tänä kesänä hän palasi siinäkin juurilleen perustamalla VaasaTV:ksi ristityn paikallistelevision.

1

Jaksaa jaksaa

Yrittäminen on maraton-laji, vasta lähempänä maalia tajuaa kipujen merkityksen pitkällä ja kasvattavalla matkalla.

- VaasaTV on uusi yhteisöllinen media, joka kerää somettajat saman katon alle, mutta on samalla mainio mainospaikka yrittäjille ja meille mahdollisuus kertoa kotikaupungistamme uudella tavalla, hehkuttaa Siltaloppi. - Meillä on ohjelmien lisäksi paljon vloggaajia ja parhaimmat heistä koulutetaan toimitustyöhön. Me opastamme sisällön ja kuvauksen sekä lainaamme mikrofonit, minkä jälkeen vloggaajat toteuttavat tuotannon omilla kännyköillään. Näin onnistuvat jopa suorat lähetykset, Siltaloppi kertoo. Juuri valmistuneesta 6-kamerastudiosta on lisäksi luvassa lähitulevaisuudessa ohjelmaa aina kulttuurista keskusteluohjelmiin ja viihteestä politiikkaan. - Ilman poikaani Nikoa olisin tuskin satsannut tähän näin paljoa, Siltaloppi tunnustaa. Siltalopin tämänhetkisenä intohimona ovat ilmakuvaukset. Niitä tekevät kuvauskopterit ovat ilmassa aina sään salliessa, ja uusia hittituotteita kehitetään hyödyntämällä uusimpia kuvaustekniikan ihmeitä kuten 360- asteista videokuvaa.

Kuvaajana Siltaloppi menee iholle. Afrikkalaiset kutsuivat sitä sielun varastamiseksi. Lähikuvat ovat pysäyttävän vaikuttavia, kuten tämäkin taustakuva,”Intian kasvot”.

2

Keksi pyörä uudelleen Kehitä jo olemassa olevista valmiista paloista uusi myyntiäsi edistävä tuote.

Esa Siltaloppi Ikä: 57 vuotta. Koulutus: Keskikoulu. Ura: Lehtikuvaajana Vaasa-lehdessä ja Hämeen Sanomissa, kameramiehenä Yleisradiossa ja sen jälkeen oma tv-tuotantoalan yritys. Kuvallisen viestin ammattilainen ja kouluttaja. Vaasan Yrittäjien hallituksessa kolmatta kautta. Perhe: Poika ja avopuoliso.

3

Jos pelkäät jotain, kohtaa se

Pelko on usein itseaiheutettua. Itse pääsin esiintymispelosta siirtymällä kameran takaa sen etupuolelle, kokeilkaa!

- On mieletöntä, kun saan töissä surffata ajassa nuoren porukkamme kanssa. Parikymppisten tietotaito ja moderni ajattelu pitävät nupin terävänä ja antavat potkua haastaa itseään yrittäjänä uuden ajan juttuihin, kehuu Siltaloppi. Hänen kädenjälkensä löytää tänään myös monen vaasalaisyrityksen seinältä sisutustauluina. Tämän innostuksen seurauksena Siltaloppi on ehättänyt tehdä myös Vaasa-aiheisen kuvakirjan. - Tämä uusi kierros yrittäjänä poikkeaa aiemmasta. Nyt yrittämiseen on rennompi ote johtuen myös talouden tasapainosta, arvioi Siltaloppi.

Yrittämistä en lopeta Siltaloppi on itsessään osa Vaasaa. Hänet tuntee puoli kaupunkia ja omalla persoonallaan sekä pikajuoksijan puhenopeudella hän jättää itsestään unohtumattoman vaikutuksen. Jo vuonna 2001 hänet valittiin Vaasassa vuoden yrittäjäksi. Eläkehairahduksensa jälkeen Siltaloppi ilmoittaa ettei hän jätä yrittämistä enää koskaan. - Sitä päivää ei tule. Vain yrittämisen muoto muuttuu, hän arvioi.


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at Stressikupla – Hyvää elämää ilman ahdistusta Miia Huitti Viisas Elämä 2016

Huitin teos auttaa lukijoita löytämään keinoja niskan päälle päässeen stressin poistamiseen ja voittamiseen. Toisin kuin nykypäivänä usein ajatellaan, stressin ei Huitin mukaan tarvitse olla kiinteä osa elämää. Kirjassa käydään läpi eri stressitekijöitä, ja se auttaa tunnistamaan lukijan suurimmat stressitekijät sekä saamaan ne kuriin erilaisten työkalujen avulla. Kun stressi helpottaa, elämänlaatu alkaa parantua.

Lomalta virtaa yrittämiseen Suomen Yrittäjät järjestää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa yrittäjälomia. Lomat rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen vuosittaisella määrärahalla, ja ne ovat suunnattu ensisijaisesti niille yrittäjille, joilla ei muuten ole

mahdollisuutta lomailla. Lomatukea voi hakea joka toinen vuosi, eli joka vuosi sen avulla ei voi lomailla. Myös muualta saatu lomatuki otetaan huomioon. Lomatukihakemus on palautettava viimeistään kolme kuukautta

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma –Helsinki

Mikael Pentikäinen

Risto Walden

Sari Wulff

Keskiviikko 16.11.

Gaudeamus 2016

Alkuteos Nokia och Finland (2015), suomentanut Pekka Nykänen Nokia nosti aikoinaan Suomen maailmankartalle. Teoksessa käsitellään, kuinka koko Suomi viritettiin Nokian taajuuksille niin taloudessa, politiikassa kuin mediassa ja kuinka koko maan menestys kiertyi Nokian ympärille. Nokia toi valtiolle verotuloja, ja se tuki koulutusta ja rahoitti tutkimusta. Teos avaa Nokian tarinaa, ja se perustuu yli sataan suomalaisen politiikan ja talouselämän vaikuttajan haastatteluun. Läpi kasvun lasikaton: miljoonasta kymmenen, kymmenestä sata Veijo Komulainen Gordionpro Oy 2016

Teos on suunnattu erityisesti kasvavan yrityksen toimitusjohtajalle, ja se käsittelee organisaation sisäisten tekijöiden vaikutusta pk-yritysten kykyyn kasvaa. Kirjassa käsitellään yrityksen sisäisiä esteitä kasvulle, ja johtamisen keinoihin ennakoida ja puuttua näihin ongelmiin. Kirja opastaa myös perinteisiä organisaatioita kehittämään toiminnastaan ketterämmän ja kulkemaan kohti parempaa tuottavuutta.

www.mtlh.fi tai niitä voi pyytää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:stä. Sieltä saa myös tietoa eri lomatyypeistä.

Yrittäjän veroseminaari 16.–18.11.

Raimo Sailas

Nokian valtakunta – Raportti hulluilta vuosilta Carl-Gustav Líndén

ennen haetun lomapäivän alkua. Päätös lomatuesta lähetetään viimeistään kaksi kuukautta ennen loman alkua. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus ja lomaohjelma. Hakemuksen voi jättää osoitteeseen

11.15

Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.40 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteen Ministeri Raimo Sailas

13.00 Veromenettelyn ja muutoksenhaun uudistukset 2017 alusta Veroyliasiamies Timo Räbinä, Verohallinto

14.15 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.15 Verolainsäädännön muutokset 2017 Ennakkoperintä 2017 Vuosi- ja kausiveroilmoitukset Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

16.30 Tauko, kahvia tarjolla 16.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari, partner Kirsti Auranen, EY Oy

17.45 Kysymysklinikka

Tomi Viitala

Kirsti Auranen

Harri Vento

Timo Räbinä

Torstai 17.11. 7.00 Meriaamiainen 10.00 Saapuminen Tukholmaan 10.30 Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin 12.45 Kahvi ja välipala 13.15 Yritysverotuksen muutokset 2016 ja näkymät vuodelle 2017 Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, Aalto-yliopisto

14.25 Yrittäjän vastuu veroveloista, korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöä verorikkomus- ja veropetosjutuissa Oikeustiet. tri Harri Vento, Asianajotoimisto Harri Vento Oy

15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.45 Kirjanpitolain soveltaminen käytäntöön Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

17.00 Kysymysklinikka 18.15 Tauko 19.30 Buffetillallinen

Perjantai 18.11.

19.15 Tauko 21.00 À la carte -illallinen Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi. Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy.

Seminaarin hinnat

7.00 Erikoisaamiainen 10.10 Saapuminen Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

Ilmoittaudu viimeistään 1.11.

Jäsenhinta € (normaalihinta €/hlö), alv 0 %

www.yrittajat.fi/yvs

532 (692) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 572 (732) 1 hengen B-luokan sisähytissä 594 (754) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 554 (714) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode 614 (774) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode Kysy avec-hintaa!

tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen

Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa ja ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin 22 €/hlö (ilmoittautuminen etukäteen, täynnä).

7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

• Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet.

Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus


28

Yrittäjäsanomat

jussi partanen

MITEN NOLLAAn?

Ylpeä legoilla rakentaja Olli Leino omistaa kaikki Legon Technic-sarjan mallit. Legoharrastuksesta on hyötyä Leinon metallipajalla. intohimo Metallialan yrittäjä Olli Leinolla oli aikuisiässään pimeä kausi. Lähes kymmeneen vuoteen hän ei koskenut tanskalaisen leluvalmistajan Lego Groupin rakennuspalikoihin. Kun jälkikasvua alkoi tulla ja Leinon kotiin hankittiin Legon Duplo-tuotteita, miehen mielenkiinto heräsi uudelleen. – Kiinnosti, miten tekniikkalegot ovat vuosien aikana muuttuneet. Ensin tuli tehtyä yksi heräteostos, sitten tuli haalittua kaikki, hän hymähtää. Kuudessa vuodessa hän hankki joka ainoan Legon mekaniikkaa hyödyntävän Technic-sarjan tuotteen, joista ensimmäinen ilmestyi jo 70-luvulla. Sarjaan kuuluu lähes neljäsataa tuotetta. – Sanonta ”vain mielikuvitus on rajana” muuttui legoharrastajien suussa ensin muotoon ”vain palikat ovat rajana”. Sekin on vanhentunut. Nyt rajana on tila.

– Kotona oleva kolme metriä korkea halli alkaa olla täynnä. Legoni mahtuvat koottuina nippa nappa Mersun Sprinteriin. Harrastus ei päättynyt siihen, että legokuvaston jokainen tuote nökötti hyllyssä. – Lähdin vapaaseen rakentamiseen, jossa otetaan läjä palikoita kouraan ja kehitetään uutta. Lisäksi olen mukana legonäyttelyissä ja -tapahtumissa. Viime viikonloppuna kävimme perheen kanssa Legolandissa. Suomessa toimii legoyhteisö, johon Leinokin kuuluu. Hän arvioi, että jäsenistä noin kolmasosa on yrittäjiä. Viehtymys legoihin perustuu pitkälti niiden monipuolisuuteen, Leino pohtii. Palikoiden toisiinsa liittämisessä ei ole käytännössä mitään rajaa. Lisäksi ne ovat Leinon leipätyölle selvää vastapainoa. – Se on niin erilaista päivittäiseen puurtamiseen verrattuna. Kukaan ei sanele, mitä tehdä.

Vaikka onhan legotapahtumissa tietysti deadlinet. – Toisaalta, kun touhuaa paljon teknisten laitteiden kanssa, työ ja legot tukevatkin toisiaan, pelti- ja rautatuotteita mittatilaustyönä yrityksessään Pelti-Leinossa valmistava Leino kertoo. – Legot ovat aivan ehdoton apu mallinnuksessa, kun suunnittelee esimerkiksi pölynpoiston liikeratoja teollisuuteen. Leino toivoisi tekniikkalegoja lasten ulottuville jo varhaisessa vaiheessa. – Suomi on automaatiossa jälkijunassa. Lapsille pitäisi saada tietoa ohjelmoinnista legojen kautta jo ennen kouluun menoa. Olen huomannut, että Lego käyttää samoja ohjelmointirunkoja kuin ne, jotka tarjoavat meidän yritykseen työkalut.

UUTUUS!

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

20 € (+ alv. 10 %)

TYÖN TEKIJÄT Suomen Yrittäjät ja sen edeltäjät 1898—2016 Suomen Yrittäjien 20-vuotishistoriikki on uutuuskirja, joka jokaisen yrittäjän kannattaa lukea. Kirja on kokonaiskuvaus yrittäjäliikkeen historiasta aina 1880-luvun lopusta nykypäivään asti. Teoksessa kuvataan sitä, miten nykyiseen järjestöön on vuosikymmenien aikana päädytty. Kirjoittaja on filosofian tohtori, historiatutkija ja tietokirjailija Timo Mikkilä. Jäsenhinta: 20 € + alv. 10 % Normaalihinta: 25 € + alv. 10 % Tutustu kirjaan ja tilaa: www.yrittajat.fi/kirjakauppa Isot tilaukset – pyydä tarjous: johanna.haanpaa@yrittajat.fi Toimituskulut: 8 €/tilaus Kustantaja: Suomen Yrittäjät

Olli Leino Olli Leino on kokemäkinen metallipajayrittäjä kahden veljensä kanssa. Harjavallassa sijaitseva Pelti-Leino Ky tekee rakennus- ja teollisuuspeltitöitä sekä ilmastointi- ja kouruosia.


29

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i mika kanerva

Galaksin tehokkain vetokone Åfeltin Työhevoset Oy:n Miika Åfelt kertoo tärkeimmästä työkalustaan. Työelämä Pikkupoikana se alkoi, kun näin John Waynen telkkarissa. Oli mies ja hevonen, uljas näky. Hevonen on valtavan vahva eläin, jolla on 20 miehen voimat. Eihän sitä voinut kuin ihailla. Kun valmistuin metsurikoulusta, mietin raskaiden koneiden rinnalle vaihtoehtoa, jolla voisi työskennellä siisteyttä ja herkkyyttä vaativissa kohteissa. Hevosen kilpailuvaltti on sen keveys. Parivaljakko kuormineen painaa noin 7000 kiloa. Kantava metsätraktori painaa 40 000 kiloa. Voi kuvitella, miten erilaiset jäljet ne jättävät. Hevonen on myös galaksin tehokkain työkone, sillä se vetää kymmenen kertaa oman painonsa. Maailmanennätys on belgialaisella parivaljakolla, joka liikutti 70 000 kilon kuormaa niin, että vetomittari meni rikki.

Tuomaristo arvioi, että hevosten räjähtävä voima vastasi kahta rekka-perävaunuyhdistelmää. Ihminen ei pysty luomaan samaa kuin taivaallinen konepaja. Åfeltin Työhevoset Oy aloitti toimintansa vuonna 1994. Teimme koko ensimmäisen vuoden metsätöitä hevosten kanssa, mutta kun heinäkuussa savotassa alkoi tulla hiki, mietimme kesäkaudeksi jotain muuta. Päätimme vaihtaa kypärät lännenhattuihin ja turvakengät buutseihin, laittaa Johnny Cashia soimaan ja alkaa tarjota ajuripalveluita. Siitä asti olemme käyneet kyydittämässä festariväkeä Suomen suurimmissa kesätapahtumissa. S-ketjun ravintola Amarillolle olemme tarjonneet sheriffipalvelua. Ajatella, saan esiintyä John Waynenä ja Suomen suurin firma maksaakin siitä kohtuullisesti. Kyllä se laittoi pienen

JUHA RANTANEN

keskivertomyyjistä kahdeksassa ominaisuudessa tai taidossa. Nämä huippumyyjien tunnusmerkit toistuvat uudelleen ja uudelleen, toimialasta ja alueesta riippumatta. Kirjassa kunkin tunnusmerkin yhteydessä on kerrottu niistä huippumyyjistä,

mikä on yrityksen oikea arvo ja hinta miten arvo käytännössä lasketaan miksi laskettu takaisinmaksuaika on yhdessä yrityksessä 5 ja toisessa 3

l

miten saa yrityksestä parhaimman mahdollisen hinnan

l

mistä tietää, jos kaikki ei ole niin kuin myyjä väittää

l

Kolmanteen, uudistettuun painokseen on otettu mukaan uusia tarinoita sekä yrittäjän näkökulmaa.

l l

miksi arvo eri ostajille on eri

l

miten löytää paras ostaja

l

miksi kaupan rahoitus liittyy arvonmääritykseen

Tositarinoita myynnin huipulta

l

mitä ongelmia tilinpäätökset

l

mistä ostajat etsivät yrityksiä ja minkä alan yrityksiä

l

miksi keskiarvojen laskeminen on

aiheuttavat arvonmäärityksessä

MÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA

Kirja sopii mainiosti myös aloittaville yrittäjille sekä opiskelijoille, joilla on tähtäimessä oma yritys.

esimerkiksi seuraavat kysymykset: l

Katleena Kortesuo on kasvuyrittäjä ja yliaktiivinen tietokirjailija, jonka erikoisalaa ovat sosiaalinen media, asiakaspalvelu ja markkinointiviestintä. Katleenan blogi Ei oo totta on tiettävästi Suomen luetuin viestinnän alan blogi. Vapaa-aikanaan Katleena harrastaa partiota, taikuutta, keskiaikaa

vaarallista arvonmäärityksessä

ARVON-

Kirjassa on runsaasti keissejä ja esimerkkejä, joita voi soveltaa omaan arkeensa. Pillillä vai pasuunalla on nopealukuinen hakuteos eikä perinteinen tietojärkäle, joka uuvuttaa lukijansa.

JUHA RANTANEN

tietää mistä puhuu.

Kirjoittajan kenttätutkimukset osoittavat, että huiput eroavat

joiden työssä kyseinen ominaisuus korostuu.

HUIPPUMYYJÄ

haastatellut myös huippumyyjien esimiehiä ja työtovereita. Tuija Rummukainen on myynnin rautainen ammattilainen, joka on valmentanut ja innostanut erilaisia organisaatioita huipputuloksiin jo toistakymmentä vuotta. Satojen myyjien työtä seurannut Rummukainen

Kirja on antoisaa luettavaa niille, joita askarruttavat

ja viikinkimiekkailua.

Liisa-Maria Patjas on yrittäjä ja Helmi

Leea Seppänen toimii äidinkielen

Liiketalousopiston viestinnän opettaja.

opettajana, ja hän on kerännyt työko-

Hänen erikoisalaansa ovat asiakaspalvelutilanteiden viestintä, vuorovaikutus ja vaikuttamisen keinot. Liisa-Marian blogi Vuorovaikutin löytyy osoitteesta www.vuorovaikutin.fi. Vapaaaikanaan Liisa-Maria harjoittaa kolmatta ammattiaan: maatalon emännyyttä tarhaikäisten kaksosten juostessa jaloissa.

9 789526 654003

kemusta niin yläasteelta, lukiosta kuin ammatillisesta oppilaitoksestakin. Leea on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja, joten hänen kokemuksensa mukaan asiakaspalvelutilanteiden todellisen korkeakoulutuksen voi hankkia päivystyspoliklinikalta. Vapaaaikanaan Leea harrastaa partiota, lenkkeilyä ja leivontaa, joista kaksi viimeistä ikään kuin kumoavat toisensa.

PILLILLÄ VAI Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

Miten saat jutun yrityksestäsi lehteen? Mitä asiakkaasi haluavat sinulta Facebookissa? Miten pitää toimia radiohaastattelussa? Kuinka laaditaan tehokas esite? Millainen on toimiva nettisivu? Kuinka kiteytät ydinviestisi – ja miten ihmeessä sen saa kerrottua selkeästi henkilöstölle, sidosryhmille ja asiakkaille? Pillillä vai pasuunalla on kattava viestinnän käsikirja yrittäjälle. Se on kuin mainostoimisto ja viestintäosasto samassa paketissa. Kaikki eivät halua ulkoistaa yrityksensä viestintää, joten tämä kirja antaa vinkkejä itse tekemiseen.

Pillillä vai pasuunalla antaa ratkaisut mediasuhteisiin, sosiaalisen median viestintään, verkossa toimimiseen, markkinointiviestintään ja asiakasviestintään. Kirjasta löytyy jopa pieni kielioppiosuus niille, joita eivät äidinkielen tunnit kiinnostaneet.

Tuija Rummukainen

henkilöä ja seurannut satojen myyjien työtä. Hän on

HUIPPUMYYJÄ

PILLILLÄ VAI PASUUNALLA? – VIESTINNÄN KÄSIKIRJA YRITTÄJILLE

on haastatellut yli 250:tä myyntityön huipulla työskentelevää

Tuija Rummukainen

ARVONMÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA

Tätä kirjaa varten myynnin ammattilainen Tuija Rummukainen

Tämä kirja on perusteos kaikille yrityskaupasta kiinnostuneille tai jopa tahtomattaan sen kanssa tekemisiin joutuneille. Erityisesti se soveltuu mikro- ja pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vaikeita kaavoja, vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu. Kirjaan on koottu runsaasti konkreettisia esimerkkejä käytännön elämästä. Samalla se tarjoaa ammattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoittelussa ja yrityskauppatilanteessa kannattaa toimia.

HUIPPUMYYJÄ – tositarinoita myynnin huipulta

Mikä tekee myyjästä huippumyyjän? Voiko huippumyyjäksi valmentautua? Miksi huiput myyvät monikertaisesti enemmän kuin kollegansa?

PASUUNALLA?

Juha Rantanen on taloustieteilijä (VTM), Suomen Yrityskaupat Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, monialayrittäjä ja Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän on työskennellyt uusien yritysten parissa vuodesta 1992 lähtien ja yrityskaupoissa vuodesta 1997 lähtien. Hän on ollut mukana erilaisissa omistajanvaihdoksissa lähes 2 000 yrityksessä. Hän on kirjoittanut yrityskaupoista ja yrityksen arvonmäärityksestä lukuisia artikkeleita ja vuosittain luennoinut aiheesta kymmenissä tilaisuuksissa. Rantanen on erikoistunut mikro- ja pk-yritysten arvon määrittämiseen, yrityksen arvon ja arvomääritysmenetelmien kehittämiseen.

VIESTINNÄN KÄSIKIRJA YRITTÄJILLE

Miika Åfeltillä on normaalisti kaksi hevosta vetämässä kuormaa, mutta pihapuun kaadossa riittää yksikin.

paikalle, kun totesi, että haaveet toteutuvat, jos jaksaa uskoa. Hevosella on valtava palveluhalu, kun se nöyrtyy ihmisen käytettäväksi. Se on kuitenkin persoona ja haastaa ihmistä joka päivä. Pitää tunnustaa, että mietin välillä, onko minusta hevosen kanssa toimimaan. Hevosta ei voi pakottaa teke-

Klikkaa itsesi kirjakauppaan ja tilaa käytännönläheiset yrittäjän käsikirjat >>

www.yrittajat.fi/kirjakauppa

mään asioita, vaikka tietty marginaaliryhmä ajattelee toisin. Joskus kuulee kaduilla huutoja, että eläinrääkkäystä. Se aiheuttaa pahaa mieltä, koska itse huolehdin, että hevonen voi aina hyvin. Niillä on esimerkiksi lakisääteiset ruokatauot ja erilaiset kengät taajamissa. Melu ei niitä haittaa, hevosia on palvellut tykistössäkin. Hevoset on

luotu ja jalostettu työhön. Ne eivät voi hyvin, jos niillä ei koskaan tehdä mitään. Soveltuvuus ja kohtuus pitää kuitenkin muistaa.

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Kumpi vai Kampi? A

B

DIGITAALINEN MUOTOILU 23.1.–31.8.2017

TÄYDENNYSKOULUTUS

Koulutus on suunniteltu sinulle, joka haluat oppia ja hallita useita graafisen alan osa-alueita sekä soveltaa oppimaasi käytäntöön. Koulutuksen moduulit muodostuvat mm. kuvankäsittelystä, verkkosivujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisesta videoeditoinnista sekä dokumenttisuunnittelusta.

Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät eri aihealueiden parissa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat niin projektityöskentelyyn kuin antaa valmiudet realististen projektien toteuttamiseen mm. Adobe Creative Cloud -ohjelmistoja hyödyntäen. Koulutus toteutetaan MAC-ympäristössä. Osa-alueet: • • •

Verkkotuotanto Graafinen tuotanto Mediatuotanto

Opetus maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 13 -17. Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi tehtäviä ja projektitöitä. Hinta: 400€ Hakuaika päättyy 9.1.2017, klo 16.00 Lisätiedot: www.arcada.fi/digitaalinenmuotoilu

Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi

Ammattilaista ei aina erota rivistä asun perusteella. Valitsemalla Taloushallintoliiton auktorisoiman tilitoimiston varmistut siitä, että talous- ja veroasiasi ovat alan parhaissa käsissä, keskeytyksettä. Valitse auktorisoitu ja valvottu tilitoimisto www.taloushallintoliitto.fi

Osaava – Luotettava


PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväri-

Tiedustelut:

versio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

AJONEUVOPAIKANNUS

LUe LISää www.YRiTTAJAT.fi

TALOUShALLINTO


31

Yrittäjäsanomat

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Yrittäjä-lEHti antaa Eväitä onniStUMiSiin.

MYYDÄÄN YRITYS

Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään ravintolakokonaisuus kehittyvällä paikalla. Erinomainen tilaisuus keittiöalan ammattilaiselle. Mahdollisuus nostaa katetta tiputtamalla alihankkijat pois keittiöstä. v. 2017 varauksia jo yli 100.000 €. 3668 Haemme jatkajaa yli 20 vuotta toimineeseen, suosittuun Taukopaikka Nuottijärvi, Kajaaniin. Mahd. kehittää toimintaa monin tavoin. Loistava tilaisuus esim. yrittäjäperheelle. www.nuottijarvi.fi, p. 0400 571 566 Mervi Paananen-Kaurijoki. 3171 Tässä tilaisuus toteuttaa oma unelmasi Lapissa, kaikki valmiina asiakkaita myöten. Myydään herkullinen, toimiva, kahvila-leipomo-lounaspaikka Sodankylän keskustassa. Ota yhteyttä ja tulehan tutustumaan! 2731 Hotelli-ravintola Uudessakaupungissa. Hyvä tuotto. www.lannentie.fi, jussi.salin@ majoitus.net p.0400 468 558.

3732

Kauppa Artica on 12 vuotta Levin hiihtokeskuksessa toiminut Korkeatasoinen Vaateliike. Kansainvälinen asiakaskunta Venäjältä Eurooppaan sekä Suomen

suurimman hiihtokeskuksen vakiasukkaat. Upea tilaisuus uudelle yrittäjälle. 3623 Myydään loistava kauppapaikka Inarin keskustaajamassa. Hyvä keskeinen sijainti. Vuokratila, jossa lelu- ja matkamuistomyymälä sekä kirppis ja kahvio. Liikevaihto n. 200.000 eur. 3781 Myydään hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa (liiketoiminta). Varasto, rekisteröity tuotemerkki, kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis. varaston/ kalusteet jne. Hinta 20t€/ tarjous. 1481 Kone- ja työkaluliike Helsingissä, hyvät edustukset ja verkkokauppa. Liike myydään osakeyhtiönä tai varasto ja verkkokauppa erikseen. Kone- ja työkaluedustuksia on yli 100, omaa maahantuontia ei ole. Lv. n.500. 000,3763 Myydään monien mahdollisuuksien elintarvikeliike. Erittäin hyvällä sijainnilla  Espoon Tapiolassa, edullisesti. Voidaan sopia maksujärjestelyjä. Lisätietoja p. 040 772 5380. For sale grocerry store with many  expansion opportunities in Espoo Tapiola.  Cheap price and financing can be agreed. Please call for further info 040 772 5380. 3679

Palvelut

03

Ompelimo Helsingissä. Tilaisuus ammattilaiselle. Toiminut samassa paikassa 40 v, josta 15 v nykyisellä yrittäjällä. Vakituinen asiakaskunta. Edullinen toimitila, liikehuoneisto katutasossa. tied. 040 703 3456. 3607

Hyvän palvelun SAAT MEILTÄ kaupan päälle Nordic C-management Oy info@c-management.fi Puh. 020 734 6900

www.c-management.fi

Lehti

, j

sa pa r i s onka

vierä

h tä ä

s at e i

semp

t.fi

esä ikin k

ättien Somej aja haaSt

aa sanom lun ilo Urhei tacam vä Spor levittä aa Face kukist aa lu erin. ha ja Twitt bookin

llä tiel

Yhä Si

sfirma Kuljetu a rustaj un pe E. Taul n poii häne ks ka äja at yritt ov sa kaan teensä neet yh otta. vu 0 13

än ei mituävaa kiiltok

Muut toimialat Neljä vuosikymmentä Pohjois-Suomessa toiminut vakavarainen ja vakiintuneen asiakaskunnan omaava ohutmetalli-monialayritys. Toiminta erittäin kannattavaa, yritys kuuluu parhaaseen AAA®. Ota yhteyttä: yritys321@gmail.com

luavat täjät ha Blogiyrit yytin työn rikkoa m esta. Venla ud po shelp lle yksi po Savikujai tarkoittaa taus vo öpäivää. ty tä täyt

3753

Teollisuus Myytävänä liiketoiminta 35 v. (alihankinta ja omat tuotteet) ja/tai kiinteistö (Helsinki, Malmi) 740m2, rak.v. 1975, vuokratontti. Lisätietoja Mauri Jaatinen 050 533 9062.

3589

Myytäviä kohteitamme:

Tilitoimisto

yrittaja

Tilitoimisto Tampereen ympäristökunnassa. Työllistää kaksi henkeä. Liikevaihto n 100.000. Tilitoimiston pitkään toiminut ja vuokratilat sijaitsevat paikkakunnan keskustassa. 3606

Yritysvälittäjät

TILITOIMISTOT

2016

Menestyvä tilauskonepaja .................3 100 000 Lounasravintola Kuopion talousalueella .................... 120 000 Itä-Suomen parhaaksi valittu hotelli ......................... 45 000 Huolto-asema .....................450 000 Lastentarvikkeiden maahantuonti ja verkkokauppa ...................90 000 Ilmalämpöpumppujen tukkumyynti ........................150 000 Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen ....................395 000 Korjausrakentamiseen erikoistunut kannattava yritys .............. 450 000 Kalankasvatus Saaremaalla ...................... 650 000

ää 3 Yrittäj

I

tio Inspiraa

I

54€ sis. alv 6 numeroa

lle

I

s? Mitäs jo

tilaa lEHti PUHEliMElla: lähetä viesti tilaUS numeroon 050 9022 225 ö Keksint

I

ie Pakkom

tilaa lEHti nEtiStä: yrittajat.fi /yrittaja

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

facebook.com/yrittäjät

Vuoden viimeinen Yrityspörssi ilmestyy 24.11.2016 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www. yritysporssi.fi

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 85 249 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Mikael Pentikäinen, vastaava päätoimittaja ⚫ Silja Eisto, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimittaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


mitä siitäkin tulisi, jos mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

ei olisi yhtään yritystä?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat 8/2016  

Yrittäjäsanomat 8/2016

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you