23
N:o 8 • Lokakuu 2011
Valtakunnalliset yrittäjäpäivät
Mistä uusia yrittäjiä? Lotta Tammelin, teksti
vuoden sisällä suuri •joukko •Muutaman yrittäjiä jää eläkkeelle, eikä
kaikille ole tiedossa korvaajaa. Järjestön oman pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa jopa 50 000 yrittäjää luopuu liiketoiminnasta seuraavan viiden aikana. Miten ja mistä löydetään uusi yrittäjäsukupolvi?
••
Näin pohtivat presidenttiehdokkaat samaa kysymystä: Pekka Haavisto, Vihr.
Sauli Niinistö, KOK
Paavo Lipponen, SDP
Paavo Väyrynen, Kesk.
Mieleen tulee kaksi asiaa, kun miettii uutta yrittäjyyttä: ilmapiiri ja byrokratia. Meillä on yhä sellainen ilmapiiri, että pitää olla päästään vinksallaan, jos alkaa yrittäjäksi. Byrokratian puolella pitäisi tehdä se, että välillä voisi olla yrittäjä ja välillä taas palkkatyössä. Tämän pitäisi olla normaalia. Tämä liittyy myös tukiin. Pitäisi olla tukien piirissä, silloin kun yritystoiminta loppuu. Pitää olla mahdollisimman pieni kynnys ruveta yrittäjäksi ja palata sieltä tarvittaessa takaisin palkkatyöhön. Näin syntyisi pieniä uusia yrityksiä.
Tässä on aika paljon kysymys asenteista ja siitä miten yrittäjyys nähdään. Yrittäjät pitää tunnustaa tasaarvoisena, eikä heitä ei pidä sulkea omaan kastiinsa. Meidän täytyy saada terve asenne, jossa kaikki suomalaiset ymmärtävät sen, että yrityksissä on kova riski, mutta samalla myös oikeus menestyä. Ja menestyminen pitää hyväksyä ja antaa sille arvoa. Kaikkia yrittäjätaitoja voidaan opettaa, mutta riskinottokykyä vain ei ole kaikilla. Ja nuorempi väki tuntuu sitä erityisesti pelkäävän. Sille on tehtävä jotain esimerkiksi tuilla.
Start up -systeemi on hyvä, mutta uusien yrittäjien neuvontaa pitäisi lisätä. Asiaan vaikuttaa myös se, millä aloilla opiskellaan ja miten niistä työllistytään. Meidän perheen 18-vuotias meni Ruotsiin opiskelemaan sellaiselle ekonomilinjalle, mistä valmistuu hotellinjohtajaksi ja heitä kannustetaan perustamaan yrityksiä. Koulutuksellakin voidaan siis ohjata yrittäjyyteen.
Suurin ongelma tässä on se, että yrittäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen on tehty Suomessa erittäin vaikeaksi. Meillä on ollut vuosi kausia sellainen käytäntö, että suuryritysten edustajina toimivat elinkeinoelämän järjestöt ja ay-liike ovat sopineet sekä työehtosopimuksista että osittain myös lainsäätäjien puolesta asioita, jotka kyllä suuryrityksissä toimivat, mutta jotka ovat pienyrittäjille raskaita. Tähän asiaan pitää puuttua ja yrittäjäjärjestöjen pitää päästä neuvottelemaan näistä asioista. Pienyrittäjät työllistät kuitenkin enemmän kuin suuryritykset.
Sirpa Pii-Keinonen, Krinoli Oy, Jyväskylä Sosiaaliturvaa on ehdottomasti parannettava. Meillä pitää olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Myös turha pelottelu pitää poistaa. Toki yrittäjyys vaatii työtä ja on välillä raskasta, mutta ei se ole pelkkää pakkopullaa. Yrittäjyys on hyvä elämäntapa.
FORD MONDEO -ETUSI LOKAKUUSSA! Varastoautoihin talvirenkaat kevytmetallivantein kaupan päälle.*
TESTIVOITTAJA DIESELFARMARIVERTAILU Tuulilasi (8/2011)
Jussi Lehtonen, Linja-autoliikenne Jussi Lehtonen, Isokyrö Uudet yrittäjät löydetään meidän lapsistamme. Yrittäjäksi kasvattaminen lähtee kotoa. Toki myös kouluissa on lisättävä yrittäjyyskasvatusta, sillä nyt sitä ei ole riittävästi. Yrittäjyyskasvatusta on myös parannettava, ja siitä on tehtävä houkuttelevampaa.
Tuomo Holopainen, Finnvera Oyj, Helsinki Uusi yrittäjäsukupolvi löydetään kansainvälisistä ja koulutetuista ihmisiä. Esimerkiksi it-alalta. Myös käsityöalan ihmiset voivat hyvin perustaa pieniä yrityksiä. Yhteiskunnan on tarjottava uusille tulokkaille porkkanoita, ja esimerkiksi aloittavien yrittäjien neuvontaa on tehostettava. Rahoittajien olisi myös otettava enemmän riskejä pienten yritysten kanssa, ja samalla yhteiskunnan tulisi tukea sen riskin ottamisessa.
Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät ry, Helsinki Yrittäjyydestä on levitettävä positiivisempaa viestiä, sillä yrittäjyyshän on positiivista ja hieno asia. Yrittäjyyskasvatusta on kouluissa järjestettävä aiempaa enemmän. Yrittäjät voisivat myös entistä enemmän vierailla kouluissa kertomassa lapsille ja nuorille omista yrityksistään ja onnistumistarinoistaan.
Erja Saarelainen, Narikka Oy, Järvenpää Uudet yrittäjät löytyvät meidän nykyisten yrittäjien lapsista. Yrittäjien on kuitenkin saatava samat edut kuin muidenkin kansalaisten, esimerkiksi sosiaalietuja on parannettava. Palkkaamistakin on helpotettava, ja sen esteet on poistettava. Uusia yrittäjiä on myös tuettava. Ei ehkä niinkään rahallisesti vaan henkisesti. Aina ei tarvitse pärjätä yksin, vaan yrittäjälläkin pitää olla takanaan tukijoukko.
Eino Rajamäki, Seinäjoen varaosakeskus Oy, Seinäjoki Yrittäjyyden taustalla pitää olla mahdollisuus vaurastua, ja se on hyvä houkute. Siitä pitäisi uskaltaa puhua Suomessa ääneen. Jos jääkiekkoilijoilla on mahdollisuus vaurastumiseen, niin kyllä yrittäjälläkin pitää olla. Yrittäjä ei myöskään koskaan vaurastu vain yksin, sillä samalla vaurastuvat myös hänen työntekijänsä ja valtio verorahojen kautta.
FORD MONDEO ja EcoBoost – Edistyksellistä teknologiaa. Suorituskykyisten, uuden sukupolven EcoBoost –bensiinimoottoreiden ansiosta käytössäsi on nyt enemmän tehoa (160 hv–240 hv) ja vääntöä pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja CO2-päästöillä. Esimerkiksi 1.6 EcoBoost 160 hv bensiinimoottori tuottaa 240 Nm väännön ja sen CO2päästöt ovat vain 149 g/km. Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (+ toim.kulut 600 €) Ford Mondeo EcoBoost-moottorilla alkaen 28.811,79 € (+ toim.kulut 600 €) Tervetuloa koeajolle!
www.ford.fi
Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (autoveroton suositushinta 20.480 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 6.132,13 €). Ford Mondeo EcoBoost alkaen 28.811,79 € (autoveroton suositushinta 22.500 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 149 g/km 6.311,79 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Mondeo-malliston CO2-päästöt 114-179 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3-8,0 l/100 km. *Kampanja-autoja rajoitettu erä Fordliikkeissä. Koskee uusia yksityisasiakkaiden 31.10.2011 mennessä tekemiä tilaussopimuksia. Rekisteröitävä 31.12.2011 mennessä. Kuvan autot erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar