12
N:o 8 • Lokakuu 2011
Yrittäjä
Matkatoimistoilla on heikko luottoluokitus
Luomu tuo leivän pesueelle ••Pirkanmaalla kasvaa tällä hetkellä parituhatta tipua nauttien luomuviljaa ja tuoretta ruohoa. Ne ovat osa Välimaan tilan luomubroilerituotantoa.
VALOKUVAAMO STUDIO-86 HANNU ARO
Annina Makkonen, teksti
V
älimaan tila on viime aikoina saanut paljon huomiota eri medioissa. Maatilan yrittäjät Jyrki ja Helena Ojala kasvattavat ensimmäisinä pienviljelijöinä Suomessa luomubroileria. Luomu ylipäänsä on ollut Välimaan tilalla kantava teema. Pihvikarjaa on luomutuotettu jo ennen broileria. Kun satavuotinen Välimaan tila sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2005 siirtyi Jyrki Ojalalle, tehotuotanto oli vielä käynnissä. Parin vuoden jälkeen luomu alkoi kiinnostaa. – Tuli sellainen tunne, että ollaanko oikeilla jäljillä. Kemiallisin keinoin saadaan tavaraa tulemaan, mutta mitä jää viivan alle? Työllä pitäisi myös tienata, Ojala pohtii. – Nassikkana jo mietin, että luomu voisi olla vaihtoehto. Työ on eettistä, kivaa ja mielenkiintoista, ja sillä saa pirtin ja leipää pesueelle.
Metallin salakuljetus on uusi ilmiö Tulli on pysäyttänyt alkaneen syksyn aikana useita varastettua metallia kuljettavia henkilö- ja pakettiautoja. Metallin ja erityisesti kuparin anastaminen on viime aikoina yleistynyt. Varkaat vievät metallia muun muassa romuttamoista ja työmailta. – Metalliromusta saa hyvän hinnan, ja ilmeisesti riskin ottaminen kannattaa, tulliylitarkastaja Mikko Korpi meritullista kertoo. Tulli valvoo Helsingin satamissa lähteviä ajoneuvoja, ja epäillyt varkaudet siirretään poliisille tutkittavaksi.
Luomutuotannon mallia ulkomailta. Ajatus luomubroile-
rista lähti seuraamalla, mitä muualla tapahtuu. Jos luomu broileria voi kasvattaa laidunolosuhteissa muualla, niin miksei Suomessa? – Piti seurata, mitä isot pojat maailmalla touhuaa. Myös tamperelainen yhteistyökauppa Lempi koki, että tarvetta tällaiselle on. Luomubroilerin tuotantoa ovat aiemmin kokeilleet lihaalan suuret yhtiöt, mutta tuolloin kuluttajat eivät olleet valmiita tuotteelle. Nyt luomun yleinen trendikkyys voi antaa luomubroilerille uuden mahdollisuuden. – Ainakin periaatteellinen kiinnostus on olemassa, mutta miten se kiinnostus realisoituu ostoissa, on eri asia, Ojala muistuttaa.
Jyrki ja Helena Ojala kasvattavat esimmäisinä pienviljelijöinä Suomessa luomubroileria. Luomubroilerit elävät päivittäin siirrettävissä tarhoissa laitumella.
Jos arvostaa eettisyyttä ja makuelämystä, niin silloin meillä on oikea tuote. Jyrki Ojala
Sama tuote, mutta silti eri.
Broileria syödään vuosittain Suomessa noin 85 miljoona kiloa. Broileri tuotteena on jo olemassa, mutta Ojala huomauttaa, että luomubroileriin sen vertaaminen on hyvin vaikeaa jo taloudellisten ja eettisten arvojenkin takia. – Samaa on lähinnä se, että kyse on kanalintujen kasvatuksesta, Ojala sanoo.
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan matkatoimistojen luottoluokitukset ovat viime aikoina heikentyneet. Lähes 40 matkatoimistolla on heikko luottoluokitus. Useilla matkatoimistoilla on ollut ongelmia loppukesän ja syksyn 2011 aikana ja yhtiöiden Suomen Asiakastieto Oy:ltä saamat luottoluokitukset ovat olleet heikkoja jo pitkään. Joka seitsemännellä matkatoimistolla luottoluokitus on heikko. Alkuvuonna näihin luokkiin on pudonnut viisi matkanjärjestäjää ja heikko luokitus on yhteensä 37 toimistolla. Parhaiten riskinsietokykyä ennakoi vakavaraisuus, joka suomalaisyrityksillä yleisesti ottaen on parissa vuodessa heikentynyt vain hieman. Tyypillisen suomalaisyrityksen omavaraisuusaste on nyt 49 prosenttia. Matkatoimistoilla omavaraisuusaste on kuitenkin selvästi heikompi, vain 35 prosenttia. Joka neljännellä matkatoimistolla tämä tunnusluku on miinuksella, eli velkaa on enemmän kuin omaisuutta.
Luomubroilerit elävät päivittäin siirrettävissä tarhoissa laitumella. Sekä rotu että niille syötettävä rehu ovat erilaisia kuin tehotuotannossa. – Käsityön määrä on valtavan
suuri verrattuna automatisoituun halliin. Pitkä kasvatus näkyy myös lihassa. Ojalan mukaan luomubroilerin liha on tehotuotettua broileria kiinteämpää, tummempaa ja aromikkaampaa. Ero näkyy luonnollisesti myös hinnassa. Kotimaista luomubroileria myydään yhteistyökaupassa noin 40 euron kilohinnalla, Välimaan tilalta alle 30 euron kilohinnalla. Kyse on pääasiassa tuoretuotteesta, kun taas ulkomaista luomu-broileria myydään kaupoissa pakasteena. – Tällä hetkellä meiltä myydään niin paljon, ettei pakastettavaa jää, Ojala sanoo.
Haemme sinua
Yrittämisestä uudella kiinnostavaa. Mutta mikä saa
nuoren yrittäjän kokeilemaan tuotantoalaa, jota Suomessa ei ollenkaan ole? – Välillä mietin, että pitääkö joka pesään olla päätään tunkemassa. Mutta ei kai yrittämisessä olisi mielenkiintoa, jos ei saisi uutta tehdä. Ojala uskoo luomubroilerin tulevaisuuteen. Välimaan tilalla aloitettiin 300 tipun koe-erällä. Nyt niitä on jo parituhatta. Ensi kesänä määrä voi olla jo useita tuhansia. – Tuotanto tietysti mitoitetaan kysynnän mukaan. Parin tuhannen tipun erästä yli puolet
Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja
Puumarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana nähty poikkeuksellisen suurta vaihtelua. Taustalla ovat ennen kaikkea lopputuotemarkkinoilla tapahtuneet heilahtelut, jotka ovat heijastuneet kotimaiseen puukauppaan. – Hyvin todennäköisesti vaihtelut jatkuvat myös tulevaisuudessa ja entistä jyrkempinä, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ennakoi. Markkinatilanteen arvioinnissa metsänomistajien kannattaa kotimaisten puumarkkinatilanteen lisäksi seurata metsäteollisuustuotemarkkinoiden kehitystä ja kansainvälisiä puun hintoja. Tiedot löytyvät kootusti esimerkiksi metsänomistajajärjestön uudesta metsanomistajat.fi-verkkopalvelusta.
luomuruohoa mutustelemassa.
Ekologinen muoti toi palkinnon laukkufirmalle
Ravintoloiden pimeät palkat kasvattavat verovajetta
muotialan Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna •Lumi •Arvostetun Accessories Oy.
K Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa.
HELENA OJALA
on kuitenkin jo varattu. Kymmenen vuoden päästä luomubroileri on voinut lyödä läpi. Ojala ei kuitenkaan usko, että siitä koskaan tulee valtavirtatuotetta Suomen mittakaavassa, mutta oman markkinasiivunsa se saavuttaa. – Aika voisi olla nyt kypsä entistä hinnakkaammalle lintutuotannolle. Kuluttajien tietoisuus luomun eduista on lisääntynyt. Ojala arvioi, että luomubroileri kiinnostaa niitä, joille ruoan ei tarvitse olla halpaa tai jopa ilmaista. – Jos arvostaa eettisyyttä ja makuelämystä, niin silloin meillä on oikea tuote.
ultainen vaatepuu -palkintoraadin mukaan laukkuja suunnitteleva Lumi Accessories Oy on samaan aikaan sekä omaleimainen että kaupallinen. Yrityksen perustanut suunnittelijapariskunta, Sanna Kantola ja Bruno Beaugrand, saa raadilta kiitosta osaamiseensa luottamisesta sekä määrätietoisuudesta tuotteiden suunnittelussa ja kaupallistamisessa. Tänä vuonna tunnustuspalkinto myönnetään ansioituneelle suomalaiselle vaatetusalan toimijalle 17. kerran.
Ensimmäisen kerran laukkumerkille. – Olemme kiitollisia
ja yllättyneitä Kultaisen Vaatepuun voitosta. Upeaa että suomalaisia, mutta vahvasti kansainvälisesti toimivia designermuodin tekijöitä muistetaan, Lumin suunnittelija Sanna Kantola kertoo. – Palkinto jaetaan nyt ensimmäistä kertaa laukkumerkille ja olemme todella iloisia siitä, että se päätettiin antaa juuri meille. Ekologisemman muodin puo-
MARKKU OJALA
lestapuhujina meitä myös ilahduttaa se, että yhtenä palkinnon valintaperusteena olivat Lumin kestävän kehityksen arvot, Lumin toinen suunnittelija Bruno Beaugrand jatkaa. Kultainen Vaatepuu -raati kiittää vuonna 2010 perustettua Lumia kaupallisuudesta ja kansainvälisyydestä. Yrityksen tuotteet ovat keränneet uskollisen asiakaskunnan kymmenessä vuodessa, ja tuotteiden jälleenmyyjiä on nyt jo yli 25 maassa. Raadin mielestä yritys on suomalaisen omaleimainen. Erityisen tunnustuksen raati antoi yrityksen suomenkieliselle nimelle Lumi, joka soveltuu myös kansainväliseen käyttöön.
Sanna Kantola ja Bruno Beaugrand iloitsivat tunnustuksesta.
Suuri kotimaisuusaste ja korkealaatuiset materiaalit. Kultainen Vaatepuu -palkin-
to on myönnetty vuodesta 1995 korkealaatuisille kotimaisille suunnittelijoille ja yrityksille. Tunnustuspalkinnon ovat saaneet muun muassa Ritva Falla (1999), Oy Turo Tailor Ab (2000), Anne Linnonmaa (2003), Nanso Oy (2004), Joutsen Finland Oy
(2008) ja Tiia Vanhatapio (2009). Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinnon on ideoinut Suomen Messut yhdessä Gloria-lehden, Stockmannin ja tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n kanssa. Vuosittain jaettava Kultainen Vaatepuu -tunnustuspalkinto myönnetään suomalaiselle yritykselle tai suunnittelijalle, jon-
Puumarkkinoiden kehitystä kannattaa seurata yhä tarkemmin
ka mallisto on korkealaatuinen materiaaleiltaan ja työnsä puolesta, suunniteltu ajan henkeen ja toimivuudeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan tarkoituksenmukainen. Lisäksi mallistolla on hyvä hinta-laatusuhde ja se perustuu laatutuotteisiin, joilla on mahdollisimman suuri kotimaisuusaste.
Majoitus- ja ravitsemiselinkeino on yksi herkimmistä harmaan talouden elinkeinoista. Rakenteellisia syitä alalta kertyvään suureen verovajeeseen ovat muun muassa helposti toteutettava ohimyynti, maksusuoritusten kontrolloinnin hankaluus sekä toimialan työvoimavaltaisuus ja työsuhteiden osa-aikaisuus. – Harmaan talouden vaikutukset verovajeeseen ovat merkittävät. Voimme viranomaisyhteistyöllä saavuttaa hyviä tuloksia, mutta viime kädessä kyse on yhteiskunnallisista valinnoista, joita jokainen kansalainen arkipäivässään tekee, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Viranomaiset tutkivat yksittäisten yritysten sijasta yhä enemmän yhteen kietoutuneita yritysrypäitä. Harmaassa taloudessa toimivat yhtiöt ovat usein kytkeytyneet toisiinsa, ja niistä on muodostettu saman intressipiirin määräysvallassa olevia keskittymiä.