Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

JUSSI PARTANEN

Pääkirjoitus: Vaalikeskustelu käytävä oikeista asioista | 3

7/2012

Huomio! Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä.

4–5

Rauha järkkyy Yli 60 000 yrittäjää ja yli 200 000 palkansaajaa ovat muutosten kourissa, kun yrittäjät eläköityvät. Peräti 20 000 yritystä lopettaa yritystoimintansa kokonaan. Tapio Sirviö, Teijo Mikola ja Ari Laakso saivat kaupat tehtyä. uutiset: KUNTIEN TULEVAISUUS ratkaistaan nyt | 6 – 7

uutiset: APOTIN HINTALAPPU HERÄTTÄÄ EPÄILYKSIÄ | 8

arjessa: NÄITÄ KÄSINEITÄ EI MUUALTA LÖYDY | 26 – 27

Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu viim. 1.10. Ilmoittautuminen ja ohjelma:

www.yrittajapaivat.fi


2

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Galaksin kirkkain tähti loistaa ammattikäytössä Yrittäjän kiireistä elämää on saapunut helpottamaan Galaxy Note 10.1. Älykynällä luot monipuolisesti omaa sisältöä, ja kristallinkirkas näyttö tarjoaa ensiluokkaisen käyttökokemuksen. Varusta tablet-tietokoneesi Elisa Mobiililaajakaistalla sekä Toimisto 365-palvelulla, ja koko toimisto kulkee mukanasi.

Samsung Galaxy Note 10.1’’ + Elisa Mobiililaajakaista Pro-liittymä

31

60

Alk.

€/kk

24 kk sopimus, alv 0 %

TILAA N

YT: ensimm äiset 3 k k vain 25, 95 €/kk

Elisa Toimisto 365 Alk.

5

55

€/kk

alv 0 %

elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Elisa Mobiililaajakaistaliittymä aajakaistaliittymä Pro 21,6 Mbit/s, hinta 11,30 €/kk, ensimmäiset 3 kk -50%, -50 nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä menevä tiedonsiirto 5,65 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. sis palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, minaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu ak 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa assa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat Y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita yrittäjäa ja uusia sopimuksia.


3

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

10 |

HÄKÄRINTEET ODOTTAA JO RANKKAA LUMISADETTA

12 | Vauvat säteilevät tähtinä sirkuksessa 14 | Simolinna jää ilman haastajaa 20 | Mielivaltaisuus vähenee Venäjällä

Herätyskellojen soitava lujaa

debatti:

24 |

SIRPA MANSNER VS. JUKKA GUSTAFSSON

Kuntien saatava lisää tuloja, mutta ennen kaikkea karsittava menoja.

25 | PS: Kemijärvi nesteessä jo vuodesta 1992

V

arjessa:

äittely kuntien kohtalosta alkaa pikku hiljaa sähköistyä, kun eri puolueiden puheenjohtajat ovat hypänneet mukaan vaalivankkureihin. Kunnallisvaalithan pidetään lokakuun 28. päivä eli aika tasan kuukauden kuluttua. Ensimmäiset televisiotentitkin on nähty, vaikka niissä ei vielä suurta draamaa ole ollutkaan. Keskustelu näyttää juurtuvan sitkeästi kuntien lukumäärään ja erilaisiin karttaharjoituksiin. Kartoista keskustellaan televisiossa, mutta Suomen Yirttäjien kunnallisvaalikiertueen tunnelmat ovat kertoneet siitä, että ainakaan kuntaliitoksista ei jakseta enää keskustella. Kuntaväki ja yrittäjät ovat paremminkin pohtineet yhdessä keinoja palvelutuotannon järjestämiseksi tulevaisuudessa.

Lääkkeet talouden korjaamiseksi ovat tutut yritysmaailmasta ja ihan tavallisten kansalaistenkin taloudenpidosta. Moni poliitikko tunnustaa, että heillä itsellään on peiliin katsomisen paikka. Liian pitkään on viivytetty välttämätöntä palveluiden uudistamista. Kuntauudistukseen liittyvän kuntien tehtävien kartoituksessa on selvinnyt, että kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää, joista alle puolet liittyy ydintoimintoihin eli peruspalveluihin. Kuntauudistus on välttämätön ja sen onnistumisen tärkein mittari on kuntien talous. Kaikki muut asiat ovat toisarvoisia.

Kunnat velkaantuvat vauhdilla. Ennusteiden mukaan yhteenlaskettu velka huitelee yli 18 miljardissa eurossa, kun seuraavia kunnallisvaaleja aletaan suunnitella. Samoin huoltosuhde on ikävää luettavaa: kunnissa on keskimäärin yli 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti, kun vuosikymmen vaihtuu. Esimerkiksi Utsjoella laskennallinen kunnan tuloveroprosentti kipuaisi muutamassa vuodessa yli sadan, jos valtionosuusjärjestelmä ei olisi käytössä. Lääkkeet talouden korjaamiseksi ovat tutut yritysmaailmasta ja ihan tavallisten kansalaistenkin taloudenpidosta. Menot on paalutettava tulojen mukaan. Tulojen rungon muodostavat yritykset, jotka työllistävät ja maksavat veroja. Mikään automaatio yritysten säilyminen paikkakunnalla ei ole. Yritykset elävät murroksessa ja se näkyy jatkossa kunnissakin. Kymmenet tuhannet yrittäjät nimittäin eläköityvät ja he tarvitsevat yritystoiminnalleen jatkajia. Samalla suuret yritykset siirtävät toimintojaan lähemmäs asiakaskuntaansa ja ottavat mukaansa myös alihankkijoita. Menojen karsimisen voi puolestaan aloittaa kaikesta mikä ei kuulu kunnan ydintoimintoihin. Käytännössä menokuri saavutetaan, kun palvelutuotantoa tehostetaan eli monilta osin ulkoistetaan yksityisille toimijoille. Ulkoistaminen ei tarkoita julkisen monopolin siirtämistä yksityiseksi monopoliksi, vaan toimivaa monituottajamallia. Sen onnistuminen vaatii tuntuvaa osaamisen kehittämistä kuntien hankintojen kilpailutuksessa. Ja ylipäätään kuntapäättäjien asenteissa.

26 |

JOKAMUOVISSA ON HOMMA HANSKASSA

30 | Yksi tilaus tuplaa liikevaihdon

RAHOITUS:

32 |

KATSE MITTAREIHIN, YRITTÄJÄ

34 | Riskiraha liikkuu jo vuolaammin

vapaalla:

36 |

NAHKAROTSI NISKAAN JA BAANALLE

Resumé:

39 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Kysymys: Pistätkö lapun luukulle? Ota kantaa verkossa!

Timo Lindholm: Tavoite tasapainosta karkaa

Kolumni Timo Lindholm

timo.lindholm@yrittajat.fi

Ei ole houkuttelevaa laajentaa yritystoimintaa maassa, jonka julkinen talous ei korjaannu. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

V

altion ensi vuoden budjettiesitys sisältää tylyjä numeroita. Budjettitalouden 54 miljardin euron menoista seitsemän miljardia katetaan velkaa lisäämällä. Tuon lisäyksen jälkeen valtionvelka on noin 96 miljardia euroa. Satanen menee rikki seuraavana vuonna. Velka on senkin jälkeen hallittavissa, mutta valtion jatkuva velkaantuminen pidättelee yritysten investointeja ja sitä kautta talouskasvua. Ei ole houkuttelevaa laajentaa yritystoimintaa maassa, jonka julkinen talous ei korjaannu. Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velan ja bkt:n suhde laskuun vaalikauden aikana. Kuluvan vuoden vaisu talouskehitys on jo vaikeuttanut tavoit-

teen saavuttamista, eikä ensi vuosi näytä paljon paremmalta. Yrittäjien suhdanneodotukset tuoreessa Pk-yritysbarometrissa ovat linjassa bkt-ennusteiden kanssa: jo yhden prosentin talouskasvu vuonna 2013 on työn takana. Käänne parempaan ei ole nurkan takana. Jotta velkasuhde laskisi edes muutaman kymmenyksen vuonna 2015, on talouskasvun oltava ensi vuoden jälkeen vähintään 2 – 3 prosenttia ja budjettitalouden vajeen puolituttava nykyisestä. Talous ei nouse eikä valtion budjetti tasapainotu ilman menestyvästä yritystoiminnasta syntyviä tuloja. Eurooppalaisessa talouskeskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että kiristyvä verotus

heikentää kannusteita sekä yritystoiminnassa että työnteossa. Suomessa on ensi vuonna tehtävä uusia päätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi. Verojen korotusten sijasta tasapainoa tulisi silloin hakea menoista ja niiden säästöistä. Mihin valtion menot sitten käytetään? Erilaisten tulonsiirtojen summa on suurin potti, mutta reilusti yli 20 prosenttia menoista kuluu kuntien valtionapuihin. Olisiko lopultakin aika miettiä perusteellisesti valtion ja kuntien välistä rahaliikennettä ja kuntien tehtäviä? Mitkä tehtävät kunnille todella kuuluvat, mitkä palvelut ne pystyvät hoitamaan, ja mikä osa palveluista olisi perusteltua tuottaa yritysten toimesta?


4

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Uutiset Tuhannet yrittäjät murroksen kourissa

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

JUSSI PARTANEN

Lähes 40 prosenttia yli 55-vuotiaista yrittäjistä uskoo myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana ja 28 prosenttia pistää lapun luukulle. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

ritysmaailma elää vahvassa murroksessa. Suomalaisten yritysten pakeneminen Viroon on vielä pientä siihen verrattuna, mitä tapahtuu yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Lokakuun alussa julkistettavan omistajanvaihdosbarometrin mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksen, joka viides uskoo löytävänsä jatkajan perheen sisältä ja 28 pro-

Päähuomio palveluissa täytyy kiinnittää potentiaalisiin ostajiin ja jatkajiin. Elina Varamäki

– Tuleviin omistajanvaihdoksiin on havahduttu, mutta niitä ei ole nostettu prioriteettilistassa riittävän korkealle, Varamäki kertoo. Hänen mukaansa omistajanvaihdosten edistämistyö pitää saada pitkäjänteisemmäksi. Mukana on oltava niin yksityinen sektori, kunnat, maakunnat ja valtiokin. Pelkkä projektirahoitus ei riitä. – Päähuomio palveluissa täytyy kiinnittää potentiaalisiin ostajiin ja jatkajiin. Myynnin osalta pienet yritykset ovat ongelmallisimpia. Mikroyrityksille pitäisi tarjota matalan kynnyksen ”lääkäripalvelua”, jossa kartoitetaan, onko niissä mitään myytävää, Varamäki patistaa. – On myös hyväksyttävä, että osalta toiminta vain loppuu. Se kuuluu normaaliin yrityselämän dynamiikkaan, hän jatkaa.

Ostaja löytyi – lopulta. Tekni-

H

seen kauppaan erikoistuneen Kone-Tapsan perustaja Tapio Sirviö

JU

senttia sanoo yritystoiminnan loppuvan kokonaan. Näin ollen noin 28 000 yritystä tulee myyntiin seuraavan kymmenen vuoden aikana, 15 000 yrittäjää suunnittelee sukupolvenvaihdosta ja 20 000 laittaa lapun luukulle. Luvut ovat kovia, kun niitä verrataan yrityskantaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 262 000 yritystä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Elina Varamäki sanoo, että murrosvaihe ei kosketa pelkästään yrittäjiä. Näissä yrityksissä työskentelee myös yli 200 000 palkansaajaa.

A

HA

RJ

U

sai myytyä yrityksensä kesällä ja viettää nyt 67-vuotiaana ansaittuja eläkepäiviä. Sysäys myyntipäätökselle tuli Satakunnan Yrittäjien järjestämästä neuvontapalvelusta, jossa ovat mukana muun muassa Rauman seudun kuntien ja Satakunnan Elykeskukset. Sirviön mukaan ongelmaksi muodostui se, että Kone-Tapsa oli liian hyvässä kunnossa. – Yrityksessä on aika iso varasto. Kahdesta ehdokkaasta ensimmäinen ei saanut rahaa ja toinen ei

lopulta halunnutkaan yrittäjäksi, Sirviö muistelee. Lopulta kaupat syntyivät toisen huittislaisen yrityksen, Far-Tecin kanssa, jonka omistavat Teijo Mikola ja Ari Laakso. – Me teemme maatalousautomaatio- ja sähköasennuksia, joten asiakaskuntamme on pitkälti sama. Halusimme laajentaa toimintaamme, Mikola perustelee. Hänen mukaansa itse kauppaprosessi ei ollut vaikea. Ongelmia syntyi lähinnä rahoituksen saannissa.

Perustaja opastaa. KoneTapsan perustaja Tapio Sirviö on lupautunut tarvittaessa neuvomaan uusia omistajia, Teijo Mikolaa ja Ari Laaksoa.

Osaamisen jakaminen kiinnostaa

>

Eläkkeelle jäävät yrittäjät eivät halua pelkästään lepäillä laakereilla. Lokakuun alussa julkistettavan omistajanvaihdosbarometrin tiedoista selviää, että joka neljäs eläköityvä yrittäjä on valmis toimimaan jonkun muun yrityksen asiantuntijaryhmässä, mentorina, yrityskummina tai hallituksessa.

Myös pääomasijoittaminen kiinnostaa. – Lukemat ovat positiivisia. Melkoinen määrä yrittäjyyden kokemusta, asiantuntemusta ja pääomaa on seuraavina vuosina tarjolla nuorempien yrittäjien liiketoiminnan tueksi. Yhteinen piirre näille yrittäjille on se, että he ovat itse pärjänneet yritystoiminnassaan hyvin, sanoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Elina Varamäki.


5

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Kuntatyön-

Ota kantaa!

tekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen hidastaisi kuntauudistuksen etenemistä.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Sdp:n kansanedustaja Antti Lindtman tiedotteessaan.

Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää

28 120 28 20 720 20 14 800 10 7 400 4 2 960

Yritys myydään ulkopuolisille

Yrityksen toiminta loppuu Sukupolvenvaihdos Muut omistajat jatkavat toimintaa Muu

0 %

10 %

38

20 %

Mikä barometri?

Kysely tehtiin kaikille 55 vuotta täyttäneille Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjille. Vastauksia saatiin 2 843. Tutkimuksen tilaaja oli TEMin Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hanke, ja sen toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

30 %

40 %

50 %

Aineisto julkistetaan kokonaisuudessaan Omistajanvaihdos 2012 –konferenssissa 4. lokakuuta. Konferenssin vetovastuullinen järjestäjä on Suomen Yrittäjät ja muina järjestäjinä ovat TEMin Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi -hanke, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Finnvera, Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ja Suomen omistajanvaihdosseura.

Juuri nyt: Ennätysten murskajaiset

101 000 

Yrittäjäsanomien lukijamäärä on kasvanut puolessa vuodessa 12,2 prosenttia 101 000 lukijaan. Tiedot selviävät Kansallisen Mediatutkimuksen uusimmista luvuista. Edellisessä KMT-mittauksessa Yrittäjäsanomien lukijamäärä oli 90 000 lukijaa. Samaan aikaan painettujen sanoma- ja aikakauslehtien yhteislukijamäärä laski 2,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

42 780 

Pk-yrittäjille suunnattu verkkosivusto yrittajat.fi teki uuden kävijäennätyksen viikolla 36. Niin sanottuna yrittäjien superviikolla nettisivulla oli 42 780 eri kävijää. Samalle viikolle osuivat muun muassa pk-barometrin julkistaminen ja Yrittäjän päivä.

Epäonnistunut rekrytointi voi maksaa maltaita – Karkeasti arvioiden virherekrytoinnin aiheuttamat suorat kulut yritykselle ovat noin 30 prosenttia työntekijän vuosipalkasta, sanoo rekrytointipalveluiden asiantuntija Pekka Airaksinen Psycon Oy:stä. Suorien kustannusten lisäksi pitää huomioida epäsuorat kustannukset – käynnissä oleva projekti voi jumiutua kuukausiksi, tai asiakas voidaan menettää kokonaan.

Kommentti ANSSI KUJALA

Epäonnistuneiden rekrytointien syynä on Airaksisen mukaan useimmiten kiire, joka johtaa aidan ylitykseen matalimmasta kohdasta. Henkilöarviointia ei tehdä riittävän tarkasti.

anssi.kujala@yrittajat.fi

Yritys kaupan – vai onko? Elämäntyön jatkajan löytäminen on vaikeaa. Toinen vaikeus on yrityksen arvon määrittäminen ja yrityksen virittäminen myyntikuntoon saattaakin kestää vuosia. Työ on aloitettava ajoissa. Uskallan väittää, että nyt ei riittävästi ymmärretä kuinka merkittävän ilmiön kanssa Suomessa ollaan tekemisissä. Yrittäjät ikääntyvät ja yrittäjyysvajetta syntyy jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Paljon on puhuttu perintö- ja lahjaverotuksen keventämisestä. Nyt kerrottujen tietojen perusteella on kuitenkin jopa tärkeämpää löytää kannustavia keinoja tilanteeseen, jossa yritys siirtyy perhepiirin ulkopuoliselle ostajalle. Yhteiskunnan keinot vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni toiminnan jatkamisedellytykset omaava yritys pystyisi jatkamaan, on nähty rajallisina. Omistajanvaihdoksen verotusta koskevilla helpotuksilla (perintövero, luovutusvoittovero,

varainsiirtovero) voitaisiin kuitenkin madaltaa kynnystä yrityskaupan toteuttamiseen ja helpottaa jatkajan aloittamista. Verotuksen lieventäminenkään ei välttämättä vaikuttaisi siihen, löydetäänkö yritykselle ylipäätään jatkajaa. Nyt tarvitaan lisää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja käytännön toimia yrittäjyyskasvatukseen. Suomen Yrittäjät ja erityisesti jotkut aluejärjestöt ovat toimineet onnistuneiden omistajanvaihdosten puolesta. Ne alueet, joissa on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan neuvontatyötä, erottuvat positiivisesti. Työpaikkoja on säilytetty. Työllistämisen vastuun siirtyessä yhä enemmän pk-yrityksiin, omistajanvaihdosten edistämistyöhön pitää saada nyt mukaan entistä vahvemmin valtio ja kunnatkin. Tavoite on selkeä: turvata elinkelpoisten yritysten jatkomahdollisuudet.

Lomalle lomps! Suomen Yrittäjien ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n järjestämää kuntolomaa voivat hakea SY:n jäsenyrittäjät, joiden ei muuten olisi mahdollista lomailla. Ensi vuoden lomia voi hakea jo nyt perinteisellä hakemuksella tai lokakuusta alkaen sähköisellä hakemuksella. Paikkoja on rajattu määrä. Lisätietoa ja hakemukset osoitteessa http://www. yrittajat.fi/suomenyrittajat/ kuntolomat/


6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Kuntien totuuden Talous räjähtää käsiin...

Lokakuun 28. päivä pidettävissä kunnallisvaaleissa selviää, mihin suuntaan kunnat lähtevät. Jatkavatko kunnat nykyisellä tiellä vai syntyykö Suomeen ihannekuntia. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Ranua

70,33

Kuntien velka vain kasvaa... Kuntien velka

Mrd. euroa 20

% 14

18

12

16

10

14

Pudasjärvi

12

61,46

8

10

Kivijärvi

6

8 6

61,99

4

Lähde: VM

4 2

2

0

0 90 92 vuosi

94

96

98

00

02

Mrd. euroa (vasen asteikko)

04

06

08

12* 14* 16* * ennuste

10

Puolanka

% BKT:sta (oikea asteikko)

62,60

Kaskinen

20,66

Suomi vanhenee... Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970–2040

indeksi 80

Rautavaara

indeksi 80

Tuusula

Kauniainen

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

70

Talous kiristyy

70

Hoitotarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

Lähde: TILASTOKESKUS, VM

60

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde

50

40 0

1970 vuosi

1980

1990

60

Eläköityminen vauhdittuu

2000

50

2010

2020

2030

2040

40 0

21,44

64,50

18,19 17,46 20,64 Espoo

Helsinki

Kuntien tuloveroprosentti, kun mitään tasausta tai valtionosuusjärjestelmää ei ole käytössä

Suurin, %

Pienin, %

1) Ranua .................70,33 2) Rautavaara ........ 64,50 3) Puolanka ........... 62,60 4) Kivijärvi ..............61,99 5) Pudasjärvi ..........61,46

1) Kauniainen ..........17,46 2) Espoo ...................18,19 3) Helsinki .............. 20,64 4) Kaskinen .............20,66 5) Tuusula ...............21,44

Uusi asetus uhkaa piensahojen toimintaa Yli 200 pientä ja keskisuurta sahaa voi joutua laittamaan lapun luukulle uuden EU-rakenneasetuksen takia. Tarja Ahokas toimitus@yrittajat.fi

R

akennetuoteasetus astuu voimaan ensi vuoden heinäkuussa ja sen tarkoituksena on taata kuluttajille varmuus siitä, että kaikki rakennusmateriaalit ovat koko Euroopassa samanlaatuista. – CE-merkintäoikeuden saaminen on saha- ja höyläysyrittäjille kallis ja monimutkainen prosessi, joten liikkeelle kannattaa lähteä jo nyt. Merkintäoikeuden saamiseen voi kulua jopa yli vuosi, sanoo Sa-

hayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä. Koosta riippumatta merkintäoikeuden saaminen maksaa yrittäjille useita tuhansia euroja. Etelä muistuttaa, että merkintäoikeus on tarkistutettava vuosittain ja kustannuksia lisäävät säännölliset laatunäytteet. Sahayrittäjissä rakenneasetus on saanut osakseen kritiikkiä, koska se kohtelee kaltoin pieniä sahoja. – Suomessa on noin 1 200 pientä

ja keskisuurta sahaa, jotka tuottavat Metlan uusimman tilaston mukaan noin 4 – 5 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä sahavarasta. Sahatavara tulee tuotantolaitoksille usein läheltä, mutta vaikka se tulisi 50 metrin päästä, on sillä tulevaisuudessa oltava CE-merkintä, Etelä sanoo.

Kuutiolle lisää hintaa. Erityisen uhattuina ovat yhden, iäkkäämmän henkilön vetämät sahat, joi-

den on kannattavampaa laittaa lappu luukulle kuin lähteä mukaan uudistukseen. Kalliiksi muutos tulee myös jo kiinteisiin sahoihin investoinneille. – Voi hyvinkin olla, että siirrettävä tekniikkaa yleistyy, sillä EU-asetuksen mukainen yksi yksinkertaistus on, että kun tuote valmistetaan rakennuspaikalla, sen ei tarvitse olla CE-merkitty. Uudistus nostaa joka tapauksessa puutavaran hintaa.


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

hetki

Ajassa:

...keskittyy

menokuriin

1) Priorisoi tärkeät palvelut ja tehostaa niiden tuotantoa. 2) Karsii hallintoa ja turhaa byrokratiaa. 3) Ei leiki yritystä eli ei kilpaile avoimilla markkinoilla häirikön roolissa. 4) Huolehtii markkinoiden toimivuudesta luomalla kuntaan monituottaja mallin.

Yrittävä unelmakunta...

Päivitä verotietämyksesi Tiedekeskus Heurekassa 18. lokakuuta järjestettävillä Ajankohtaisveropäivillä on tarjolla monenkirjavaa uutta tietoa veroasioista. Suomen Yrittäjien järjestämässä koko päivän kestävässä tapahtumassa paneudutaan muun muassa valmisteilla oleviin yritysverouudistuksiin sekä arvonlisäveron ja ennakkoperinnän ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi oikeustieteen tohtorin Pauli K. Mattilan aihe käsittelee yrityksiä ja niiden omistajia koskevaa uutta oikeuskäytäntöä.

...hankkii lisää tuloja 1) Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista. 2) Kunta huolehtii sopivien toimitilojen ja tonttien tarjonnasta. 3) Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista. 4) Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset. 5) Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyssä. 6) Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä. 7) Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa. 8) Kunta tarjoaa yrityksille laadukkaita osaamis- ja koulutuspalveluita.

Tiedustelut sekä ilmoittautumisen viimeistään 8. lokakuuta: koulutus@yrittajat.fi Lisätietoja www.yrittajat.fi/veropv2012/

Vielä ehtii Yrittäjäpäiville Ouluun Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät kokoaa yrittäjät jälleen yhteen 19. – 21. lokakuuta. Tapahtumaan tulee ilmoittautua viimeistään 1. lokakuuta osoitteessa www.yrittajapaivat.fi. Tämän vuoden uutuuksia ovat oma ohjelma lapsille sekä Y-treffit. Jälkimmäinen ei ole mikä tahansa deittipalvelu vaan oiva mahdollisuus sopia omaa yritystoimintaa tukevia tapaamisia Yrittäjäpäivien ajaksi.

Perus Perus

Lisäksi luvassa on jännittävä liittokokous, festarihenkiset iltabileet, luentoja ja juhlagaala. Tavataan Oulussa!

Yrittäjäehdokkaiden puoluejakauma erus

P

Perus

Keltainen 12m68y Pantone 123C

Perus

Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

34 Kokoomus

Omistajanvaihdos edessä?

Keskusta 32

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

Suomen Yrittäjien yhteistyössä viiden muun yrittäjäjärjestön kanssa järjestämä Omistajanvaihdoskonferenssi jakaa tietoa paitsi yrityksen ostamisesta ja myymisestä, myös laajemmista aiheista, kuten Suomen kilpailukyvyn kehittämisestä.

11 Perussuomalaiset Suomen Sosialidemokraattinen Puolue  8

Kristillisdemokraatit  4 

3 Ruotsalainen Kansanpuolue Vasemmistoliitto 2

2 Muut

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

4  Vihreät

Kunnallisvaaleissa on alustavien tietojen mukaan ehdolla yli 4 000 yrittäjää. Heistä Suomen Yrittäjien jäseniä on noin 1 900.

T&k-vähennyksen yksityiskohdat vielä auki

H

allituksen elokuisessa budjettiriihessään sopiman t&k-vähennyksen yksityiskohdat ovat vielä auki. Ratkaisua ja hallituksen esitystä t&k-vähennyksen eurorajoista ja ylipäätään tuotekehityksen määrittelystä saadaan odottaa lokakuun alkupuolelle asti. Asia käytetään EU:n komission hyväksyttävänä. Tämän verran jo tiedetään: Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään t&k-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta hyvi-

7

Soveltamista tullaan tarkastamaan verontarkastuksissa tulevien vuosien aikana. Anna Lundén

tyksen, joka riippuu t&k-henkilöstön palkkakustannuksista. Kannustimelle

asetetaan minimi- ja maksimimäärät. Suomen Yrittäjien näkemys asiaan on se, että vähennyksen on koskettava kaikkia yritysmuotoja, alarajaa ei saa asettaa liian korkealle ja vähennys on ulotettava myös ulkoa ostetun t&khenkilöstön palkkakustannuksiiin. SY:n johtajan Anna Lundénin mukaan haastavin kohta tulee olemaan tuotekehityksen määrittely. – Asiasta annetaan varmasti myös Verohallinnon ohjeet ja soveltamista tullaan tarkastamaan verontarkastuksissa tulevien vuosien aikana.

Koko päivän konferenssi käsittelee yrityskauppoja ostajan ja myyjän näkökulmista ja opastaa rahoitukseen. Iltapäivällä aikaa on myös varattu omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten tarinoille ja opetuksille. Päivän päätteeksi palkitaan vuoden omistajanvaihdosasiantuntija. Tilaisuus järjestetään torstaina 4. lokakuuta Helsingissä.

8/2012

Seuraava Numero ILMESTYY 25.10.


8

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

ALEKSI POUTANEN

Meille on tullut yhteistyökyselyjä kilpailutukseen lähtemisestä ulkomailta ja myös Suomesta. Tommi Salaspuro

Käyttäjät huomioiden. Käyttäjälähtöinen kilpailutus tehtäisiin niin, että kilpailutettaisiin eri toimintoihin näitä parhaiten palvelevat ratkaisut kuitenkin varmistaen, että ratkaisujen rajapinnat ovat avoimet, Tommi Salaspuro tietää.

Tarjouksiin saatava järkeä Kaksi terveydenhuollon tietojärjestelmiä toimittavaa pk-yrittäjää sanoo painavan sanansa HUSin Apotti-hankkeesta ja hankinnan toteutuksesta. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

H

USin suunnitteilla olevan potilastietojärjestelmän kaikkien oikeuksien pitää olla tilaajalla, muunlaista ratkaisua ei voida ajatella. Tätä mieltä on muun muassa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön potilastietojärjestelmän toimittajan Receptum Oy:n Jukka Mäki-Moijala. Tällä hetkellä kunnissa on kirjavia käytäntöjä ja oikeudet pysyvät usein toimittajalla. Avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että järjestelmään voidaan tilata lisäominaisuuksia keneltä tahansa toimittajalta. Suomessa Apotiksi ristityn potilastietojärjestelmän kokoluokan kilpailutukset ovat perinteisesti olleet kahden kauppaa, eli Tiedon ja Logican. Kuitenkin kustannustehokkaan tietojärjestelmän ja siihen liittyvien tietointensiivisten palveluiden hankinta edellyttää riittävän monen vertailukelpoisen tarjouksen saamista potentiaalisilta toimittajilta. Luulisi päättäjienkin kiin-

nostuksen heräävän, kun potentiaalisen toimittajan edustaja sanoo, että uuden yrittäjän on mahdotonta päästä tällä hetkellä markkinoille.

Hankinnan ydinkysymykset. Yksi tehokas keino rajata kilpailu pois jo tarjouspyyntövaiheessa on vaatia, että potentiaaliset toimittajat ovat viimeisen 1–3 vuoden aikana toteuttaneet vastaavan kokoluokan tietojärjestelmän. Referensseille annetaan pk-yrittäjien mukaan suuri painoarvo tarjouspyynnössä.

A

K LE

SI P

– Tarjouspyynnöissä ei priorisoida oikeita asioita. Toiminnallisuuden ja hinnan pitäisi olla tarkastelussa tärkeimmät, sen jälkeen esitetyt teknologiat ja referenssit, Mäki-Moijala neuvoo hankintojen tekijöitä. Toinen tietojärjestelmätoimijoiden, Receptumin ja Mediconsultin, esiin nostama ongelma on, että julkisen terveydenhuollon järjestelmien toimittajat pitävät kynsin ja hampain järjestelmänsä suljettuna. – Tämä tarkoittaa, että jatkossakaan uusia toimintoja tai ratkaisuja ei voida hankkia ulkopuolisilta toimittajilta. Kilpailun rajoitteena malli toimii valitettavan hyvin, harmittelee Mediconsult Oy:n toimitusjohtaja Tommi Salaspuro. – Hyvänä esimerkkinä tarjouspyynnössä on esimerkiksi edellytetty tiettyyn tuotteeseen tai laitteeseen edellytettyä integraatiota, jonka rajapinta on

suljettu, hän jatkaa. Mediconsult toimitti vuonna 2008 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirille ja kunnille yhteisen Mediatri-potilastietojärjestelmän.

Neuvo numero kolme. Salaspuron mukaan HUSin kaavailema ratkaisu kannattaa toteuttaa niin, että on eri järjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään. – Järjestelmän tulee mahdollistaa toiminnanohjaus ja tiedonvälitys perusterveydenhuollosta sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, tällöin kaikkien eri yksiköiden tai kuntien toimintaprosesseja tuskin saadaan samaan malliin eikä niitä kannata toteuttaa yhtenä ratkaisuna, Salaspuro tiivistää.

Täysi susi tai vedätys. Mediconsult vastasi toukokuussa Apotin kustannusarviota ja järjestelmään liittyviä kustannus-

eriä koskevaan julkiseen tietopyyntöön. Apotti-potilastietojärjestelmän hinnaksi on arvioitu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 450 miljoonaa euroa. Hintalappu saa yrittäjät kauhistelemaan. – On mainittu, että pelkkä KanTa-arkistoon liittyminen maksaisi 74 miljoonaa euroa. Tällöin joko Kanta-rajapinta on täydellinen susi ja kaikki toimittajat joutuvat jakamaan asiakkailleen tuon lisähinnan nykyisiin toimituksiin tai tässä on suuri vedätys menossa. Veikkaan jälkimmäistä, MäkiMoijala lataa.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Hintalappu 50 miljoonaa plus käyttökulut

ANE N O UT

Suljetut järjestelmät. Yleisesti on koettu ongelmana, että Suomessa on vain kaksi isoa toimijaa, jotka ovat lisäksi sulkeneet järjestelmänsä kolmansilta osapuolilta. Tämän takia kilpailu ja kehitys ovat kokonaan pysähtyneet jo vuosia sitten, Jukka Mäki-Moijala valottaa.

>

Apotti-hankkeella tarkoitetaan HUS-alueen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uusimista. Kilpailutus tulee olemaan kansainvälinen. Mediconsult Oy:n Tommi Salaspuron mukaan karkea hinta-arvio tietojärjestelmälisensseistä sekä integraatioista haluttuun kokonaisuuteen sekä järjestelmän käyttöönotto (toimintomäärittelyt, projektinhallinta, koulutus ja

testaus) on karkeasti noin 50 miljoonaa euroa. – Meille on tullut yhteisyökyselyjä kilpailutukseen lähtemisestä ulkomailta ja myös Suomesta, Salaspuro paljastaa. Receptum Palvelu Oy:n Jukka Mäki-Moijala haarukoi tuhansien päätteiden suuruisen järjestelmän päätekohtaisen kustannuksen olevan enintään 10 000 euroa. Päälle tulevat koulutus- ja ylläpitokustannukset.


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat: Kansainvälinen digikaupan tutkimus teilasi Suomen digikaupan takapajulaksi. Miljoonia valuu ulkomaisiin verkkokauppoihin.

1 Kysymys: Capgeminin tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varovaisia verkkokaupan ostajia. Onko näin Top Sound Oy:n toimitusjohtaja Aki Virtaniemi? Vastaus:

Ei ainakaan omien kokemuksieni perusteella. Jos tuotteet löytyvät heti varastosta, hinta on sopiva ja yrityksellä luotettava maine, niin kauppa kyllä käy. Liikevaihtomme kasvu on suurelta osin nettikaupan ansiota.

2 Kysymys: Mikä on oma fiiliksesi suomalaisen verkkokaupan tilanteesta?

Vastaus: Moni suomalainen verkkokauppa on tehnyt sen virheen, että laitetaan koko katalogi nettiin, mutta mitään ei oikeasti löydykään varastosta. Tällä on omalta osaltaan tärvelty nettikaupan mainetta, minkä vuoksi meidän on täytynyt hieman taistella, että on oikeasti myös nettikauppoja, mistä tavaraa löytyy. Oman verkkokauppamme www.topsound.fi varastossa löytyy esimerkiksi kitaroita 1500 kappaletta heti varastosta eri hintaluokissa.

3 Kysymys: Miten itse taistelet isoja, ulkomaisia verkkokauppoja vastaan? Vastaus: Olen palkannut yritykseen työntekijän, joka seuraa koko ajan päivän hintoja ja päivittää nettiin uusia tuotteita. Lisäksi varaston ylläpito on tärkeää. Ennen kaikkea säädämme ja huollamme jokaisen myymämme soittimen hyvään soittokuntoon. Tätä ulkomaiset nettikaupat eivät tee.

Ex-nokialaisilta luvassa innovaatioita YritysEspoon asiantuntijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat uutta liikeideaa, joiden pohjalta syntyy vuosittain noin 450 uutta yritystä. Liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä neuvoja annetaan niin ikään sadoille pk-yrittäjille. Uutena asiakasryhmänä ovat juuri Nokialla aiemman uransa tehneet ammattilaiset. – Olemme antaneet yritysten perustamiseen liittyvää neuvontaa viime viikkoina kymmenilleex-nokialaisille. Sieltä on varmasti odotettavissa mielenkiintoisia avauksia, ennustaa YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.

9

Teknologia leviää alushousuihin Kankaanpääläinen Clothing Plus on tehnyt tutkimusta tekstiilien ja elektroniikan yhdistämiseksi yli kymmenen vuoden ajan. Tuloksena on esimerkiksi maailman ensimmäinen tekstiilistä valmistettu sykepanta, jota valmistettiin viime vuonna yli kolme miljoonaa kappaletta. Clothing Plus tekee yhteis-

työtä Suunnon ja Garminin kaltaisten kehonmittaukseen erikoistuneiden yritysten kanssa. – Seuraavassa vaiheessa integroimme anturit osaksi urheilualusvaatteita, joista mittaustieto siirtyy suoraan joko matkapuhelimeen tai kelloon, toimitusjohtaja Akseli Reho paljastaa.

PiMp YouR Q4.

Viimeinen vuosineljännes alkaa, aika vääntää tulos kattoon ja kulut minimiin. Talousosaston onneksi yrityksesi voi saada lokakuun loppuun asti jopa 16 %* lentokuluista takaisin. Miten? Helposti. Liity Blue1 Credits -yritysohjelmaan osoitteessa blue1.fi/credits ennen lokakuun loppua. Se on ilmaista ja vie vain kaksi minuuttia aikaasi. Eläköön rahavahdit! (*Näit oikein! Esim. 10.000 € Premiumluokan lentokuluista palautamme sinulle 1.600 € puhdasta lentorahaa, mikä käy maksuvälineenä Pohjoismaiden kattavimmassa lentoverkostossa. Saat tuplacreditit kaikista Blue1:n ja SAS:n lennoista lokakuun loppuun asti kun liityt ja lennät 31.10.2012 mennessä. Eikun jäseneksi.)

>blue1.fi/CReDiTS PrOuD SUpPorTeR OF THE tAlOUsOSaSto. Osallistu “The Talousosasto reissuun” -kilpailuun! >Facebook.com/Blue1.fi


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Täyttä häkää! Nyt maa on vielä paljaana, mutta Häkärinteet Oy:n hiihtokeskusyrittäjän Jukka Kirjavaisen unelmapäivänä pakkanen on kymmenessä asteessa, aurinko paistaa ja rinteet ovat täynnä iloisia mäenlaskijoita. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

juttutuulella

Olitte mukana Maikkarin ja Suomen Yrittäjien Suomessa on yritystä -tv-sarjassa. Miten päädyitte mukaan, Häkärinteet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen? MTV 3 lähetti kyselyn mielenkiinnosta ohjelmaa kohtaan, ja minähän olin täyttä häkää innoissani asiasta. Halukkaat yrittäjät pääsivät ensin koekuvauksiin. Olin aivan ”täpinöissäni”, kun sain puhelun, että Häkä oli valittu mukaan.

Uskotko, että ohjelmassa mukana olo vaikuttaa yritystoimintaasi?

Kuka? Jukka Kirjavainen Miltä ohjelman teko tuntui? Asiantuntevan kuvausryhmän ansiosta kuvaukset sujuivat erittäin hienosti häiritsemättä normaalitoimintaa. Yllätyksiä ei oikeastaan ollut muuten kuin vesisade syksyllä kuvatun osion aikana, mutta sään armoillahan tässä ollaan muutenkin. Upeana kevätpäivänä kuvattu osa tuntui hieman jännittävän asiakkaitamme, olihan rinnealue tupaten täynnä iloisia talvipäivän viettäjiä.

Olen aina ollut sitä mieltä, että esillä olo on vain ja ainoastaan positiivista – myös koko hiihtokeskuselinkeinolle. Elämme kovin haastavan ja sään armoilla olevan toimialan parissa. Esilläolomme on nostanut rinneturvallisuusasioita koko alalla ja kypärää käytetään enemmän rinteessä. Uskon, että Häkä nousee valtakunnan rinnekartalle entistä paremmin ja asiakasmäärät nousevat oikealle tasolle. Jo nyt olen saanut positiivia kommentteja ohjelman ansiosta.

TOMMI ANTTONEN

Pyörität hiihtokeskusta. Mikä on pääasiallinen sesonkinne? Häkärinteiden pääsesonki on talvi ja tulon muodostuksen osalta erityisesti kevät, hiihtolomista pääsiäiseen. Pääsiäisen vaihteleva sijainti tuottaa harmaita hiuksia erityisesti silloin, kun se on myöhään keväällä. Kesällä vuokraamme kiihtyvällä tahdilla mökkejä, rakennamme uutta ja vieressä sijaitseva Revontuli Golf tarjoaa liikuntapalveluita. Meillä on lähdössä käyntiin reittikartoitus pyöräily- ja patikointireittien luomiseksi, joten tekemistä on kesälläkin.

Ikä: 50 v. Työura: Hiihtokeskusalalla 20 v. Muuten työura alkoi 14-vuotiaana postinkantajana. Motto: Iloisella mielellä, asenne ratkaisee, AINA!

Mitä tapahtuu, jos talvi onkin vähäluminen, eikä pakkastakaan juuri ole? Olemme investoineet erittäin suuria summia lumetuksen tehostamiseen, ja se on elinehto koko elinkeinolle. Jo pienellä alle kahden asteen pakkasella saamme lunta aikaiseksi, ja se kestää hieman vesisadettakin. Luonnonlunta ei tarvita välttämättä lainkaan.

Minkälainen on hiihtokeskusyrittäjän unelmapäivä? Pakkasta –10°C, aurinkoinen pilvetön taivas, rinteet, ladut, pulkkamäet ja kahviot sopivasti täynnä iloisia asiakkaita, jotka nauttivat täyttä häkää talven riemuista.

Lumilauta vai sukset? Sukset.


7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

11

TEEMME PUOLESTASI VAIKKA

PÖYTÄ- JA HOTELLIVARAUKSET. Hintatiedot numerosta 0800 11 020202 tai www.fonecta.com.

FONECTA_ABRIT_236,4x347.indd 1

21.9.2012 8.42


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Sirkushallissa vauvat valokeilassa Pikku piltti ihmispyramidin huipulla, akrobatiatemppuja ennen kävelyn oppimista. Vauvasirkus herättää villejä mielikuvia.

NELLI-LOTTA HIETANIEMI

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

irkuksella voi ansaita leipänsä Suomessakin. – Karrikoidusti työssäni kohtaavat pehmeät ja kovat arvot. Otin oikean ratkaisun. Seitsemän vuotta olen tehnyt sirkusta ja taideohjaamista, iloitsee toista vuotta Lempäälässä sirkusyrittäjänä toimiva Kaisa Hietaniemi. Vauvasirkus on rovaniemeläisen Mette Ylikorvan kehittämä konsepti. Vauvasirkus on vauvan ja vanhemman yhteistä toimintaa, lajissa vanhemmat pääsevät myös sirkusharrastajiksi. Äiti tai isä laittavat itsekin verkkarit jalkaan ja fyysinen kunto nousee. Isiäkään ei unohdeta: Hietaniemi ohjaa Lempäälässä isä-vauvasirkusta kahdesti viikossa. Vauvasirkuksen suosio kasvaa Hietaniemen mukaan koko ajan. – Voisin olla täysipäiväisesti vauvasirkusohjaaja. Mutta teen myös nuorten sirkusopetusta, eli perusopetusta ja erityisryhmien opetusta. Vauvasirkus vie kolmasosan ajastani.

Naurun remahduksia. Vauvasirkusohjaajakoulutukselle on paljon kysyntää. Lappeenrannassa onkin juu-

ri järjestetty koulutus tuleville vetäjille. Suomessa on vain viisi vauvasirkusohjaajaa, joista Pirkanmaalla kolme. – Vauvat ovat ihania asiakkaita. He oivaltavat jo hyvin pienenä, mistä on kyse. Neljän kuuden kuukauden ikäisten vauvojen silmät syttyvät kuin lamput, kun he oivaltavat, mitä tuleman pitää. Ilo ja naurun remahdukset kertovat, että vauvat viihtyvät, Hietaniemi kertoo. Toinen puoli on miniatyyriasiakkaiden ailahtelevuus, koskaan ei Hietaniemen mukaan etukäteen tiedä, mihin harjoitukset

Vauvat ovat ihania asiakkaita. He oivaltavat jo hyvin pienenä, mistä on kyse. Kaisa Hietaniemi

Sirkus kuuluu kaikille. En näe mitään rajoitteita siinä, kuka voi harrastaa lajia, Kaisa Hietaniemi (oik.) myhäilee. Kuvassa viime kesän vauvasirkusleiriläiset vauhdissa.

johtavat. Vauvan tasapaino ja koordinaatio kehittyvät kuin myös vuorovaikutuksen taidot oman vanhemman kanssa. Yrittäjän tie vei sirkuksen pariin lähihoitajan sekä

lasten ja nuorten parissa tehdyn työn jälkeen. Hietaniemi suoritti sirkusalan täydennyskoulutuksen ja ohjasi vammaisryhmille sirkusta. – Huomasin, että sirkus

toimii loistavasti fyysisenä ja henkisenä kuntouttamisen keinona. Sen jälkeen kävin Turun taideakatemiassa sosiaalisen sirkuksen erikoistumisopinnot. Sosiaalisella sirkuksella

tarkoitetaan sellaista sirkusopetusta, jossa sirkus toimii välineenä uuden oppimiseen. Sosiaalista sirkusta on tehty Euroopassa jo 60 vuotta, mutta Suomessa virallisesti kolmisen vuotta.

Tommi Forsström: Tuhlaajapoika markkinoilla Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Toivomme, että tuote palaa maailmalta mukanaan repullinen mammonaa ja menestystä.

T

uotekehitys on kylmäpäistä

touhua. Ensin pitäisi lähteä oman pään sisäisten äänien johdattamana rakentamaan tuotetta kohderyhmälle, joka on parhaimmillaankin usvaisesti hahmoteltu karikatyyri ihmisryhmästä, jonka olemassaoloa on vaikea todistaa laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Näille ihmisille rakennetaan keinotekoisia tarpeita, joihin tuotteemme on tarkoitus tarjota ratkaisu. Mutta mikään ei ole – varsinkaan suomalaiselle – pelottavampaa, kuin noiden toiveiden ja oletusten todentaminen laskemalla tuote markkinoille selvittämään miten se tehtävästään suoriutuu. Tietysti toivomme, että tuote palaa maailmalta mukanaan repullinen mammonaa ja menestystä. Olemme silti valmistautuneet

myös siihen, että paluu on vähemmän riemullinen. Olemme muutaman kuukauden suljetun beta-vaiheen jälkeen siis vihdoin avanneet palvelumme täysin julkiseksi. Tuotekehityksestä pääsääntöisesti vastaavana tahona tilanne on minulle hermoja raastava, sillä olemme tehneet tuotekehitystä vasta puolisen vuotta ja lista tuotteeseemme suunnitelluista mielestämme olennaisista ominaisuuksista kattaa vielä helposti vuoden työt. Perinteinen suomalainen ratkaisu olisi ollut kaikessa hiljaisuudessa tehdä kehitystyötä suljetuin ovin. Pidämme kuitenkin tärkeänä saada oikeiden käyttäjien palautesykli käyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikka vääjäämättä tuotamme joissain tilanteissa ensikäyttäjille pettymyksiä, olemme valjastaneet kaikki mahdolliset voimamme hallitaksemme käyttäjäkokemusta ja palau-

tetta, jotta ihmiset ymmärtävät, että olemme vielä varhaisessa vaiheessa ja saavat välitöntä tukea ongelmatilanteissa. Näiltä ensikäyttäjiltä saatu palaute on kullan arvoista. Samalla avaamme liiketoiminnan sille karuimmalle ja aidoimmalle mittarille kaikista: liikevaihto. Vaikka olemme rahoitusjärjestelyillä saaneet hoidettua itsellemme peliaikaa kannattavan liiketoiminnan rakentamiseen, on tässä vaiheessa alettava tuijottaa päivittäin viivan alle jäävää lukemaa ja toivomaan, että tuotteemme generoi tarpeeksi kaupankäyntiä. Lähiviikot kertovat paljon. Onneksi olemme aikaisessa vaiheessa julki, joten meillä on vielä varaa useammallekin melko rohkealle korjausliikkeelle.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Vain 34 % yrityksistä on varautunut kutsumattomiin vieraisiin. Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon vahinkoa yrityksellesi aiheutuisi, mikäli yrityksesi irtaimisto varastettaisiin tai kiinteistössäsi tapahtuisi esimerkiksi vesivahinko? Yritysvartija-palvelulla ennalta ehkäiset riskejä, minimoit vahingot ja varmistat näin liiketoimintasi jatkuvuuden. Nyt saat laadukkaan, kaiken kattavan kameroilla varustetun hälytysjärjestelmän todella edulliseen hintaan.

Sonera Myyntipalvelu 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

Sonera Kaupat

www.sonera.fi /yritysvartija

13


14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Jatko häämöttää Suomen Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei näillä näkymin saa haastajia, kun liittokokous valitsee puheenjohtajistoa lokakuussa Oulussa. Sen sijaan neljää varapuheenjohtajan paikkaa havittelee ainakin yhdeksän ehdokasta. Yrittäjäsanomat esitti ehdokkaille kolme yrittäjille tärkeää kysymystä. Olli Hakala toimitus@yrittajat.fi

1. kannalta? Miten voimme estää yritystemme 2. pakenemisen Viroon? Suomi eläköityy. Miten turvaamme 3. osaavan työvoiman saannin?

Mikä on tärkein verokysymys yritysten

Vain neljä voi voittaa Mikko Akselin, 43 Laukaa

Sirpa Alho-Törrönen, 49 Kuopio

• TietoAkseli Yhtiöt Oy, liikevaihto 4,7 miljoonaa euroa • SY:n hallituksen jäsen

• Anakom-henkilöstövalmennus, liikevaihto 0,8 miljoonaa euroa • Savon Yrittäjien puheenjohtaja

1. Tärkeintä on verotuksen

1. Polttoaineveron palau-

ennakoitavuus, kannustavuus yrittäjyyteen ja kasvuun sekä yhteiskuntamme kansainvälinen kilpailukyky. Nämä toteutuisivat, jos verotuksessa siirryttäisiin malliin, jossa verotus kohdistuisi yrittäjän yrityksestä nostamiin varoihin. 2. Suomen pitää pystyä ratkaisemaan kansainvälisiksi perustettujen kasvuyritysten omistajien verotus siten, että he pysyvät Suomessa. Näin myös heidän verkostonsa ja työpaikat pysyvät täällä. 3. Nostaisin ratkaisuna esiin ne nuoret, jotka ovat syrjäytymässä työelämästä. Tunnetusti osa ihmisistä oppii lukemalla, osa kuuntelemalla ja osa tekemällä. Tekemällä oppijat ovat riskiryhmässä. Oppisopimusjärjestelmää täytyy kehittää siten, että se oikeasti tarjoaa yrityksille kanavan kouluttaa osaavaa työvoimaa.

tusjärjestelmä kilpailukykyämme turvaamaan ja henkilöyhtiöiden verotuksen tasapuolistaminen osakeyhtiöiden kanssa. Mallia voisi ottaa Ruotsin varausjärjestelmästä. 2. Verotuksen kilpailukyvyn lisäksi logistiikasta huolehtiminen, jotta väylät markkinoille säilyvät. Työvoimakustannuksissa on etsittävä helpotuksen paikkoja. 3. Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä on liian jäykkä eikä mahdollista oppisopimujärjestelmän tehokasta hyödyntämistä. Mestari-kisälli-malli on nostettava kunniaan. Koulutuksen aloituspaikkojen on oltava entistä osumatarkempia työelämätarpeisiin. Nuoret saatava työelämään perustaidot hyvin osaavina ja motivoituneina. Osatyökykyisissä on tietty työvoimareservi, jota on hyödynnettävä.

Jari-Pekka Koponen, 47 Hankasalmi

• Liikenneasemaketju Jari-Pekka Oy:n omistaja, liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa (ennuste 2012) • Keski-Suomen Yrittäjien puheen johtaja

1. Mielestäni on tärkeä jatkuvasti vaikuttaa yritysten kokonaisverotasoon ja yritystoiminnan verotuksen kannustavuuteen. Suhtaudun myönteisesti myös uusiin aloitteisiin ja kokeiluihin: muun muassa kasvuyritysten verokannusteet ja investointeihin liittyvät veronkevennykset tai vähennysoikeudet. 2. Paikallisen sopimisen edistäminen on avainasemassa. Myös paikalliset yrittäjyysmyönteiset toimintaympäristöt kunnissamme ja lähimarkkinoiden toimivuuden varmistaminen helpottavat yritysten Suomessa pysymistä. 3. Yrittäjyyskasvatusta ja työelämätuntemusta kouluihin on lisättävä vauhdilla – nuoret on saatava yhä nopeammin töihin ja mukaan työelämään. Elinikäinen oppiminen ja työhyvinvoinnin asiat ovat myös tärkeitä.

Jorma Kortesoja, 51 Oulainen

• Rakennuspalvelu Kortesoja, Suomen West Rakennus Oy, Pohjolan Tehosiivous Oy, GSH Finland, budjetoitu liikevaihto noin 7,5 miljoonaa euroa • SY:n varapuheenjohtaja

1. Arvonlisäveron alarajan huojennuksen nosto on yksi merkittävä asia, joka vaikuttaisi suureen määrään pieniä sekä aloittavia että jo toimivia yrityksiä. 2. Yritysten voitosta maksaman veron sekä työntekijän sivukulukustannusten edullisuus tulisi saada lähemmäksi samaa mitä se on Virossa, Puolassa ym. alueen maissa. Energian hinta on yksi suurimpia syitä siihen minkä valtion suurempi teollisuus toiminnalleen valitsee. 3. Turvaamalla koulutustarjonta tasapuolisesti koko Suomessa. Tätä tarjontaa helpottaisi erittäin merkittävästi oppisopimusjärjestelmän muokkaaminen työsuhteesta koulutussuhteeksi. Tällöin nuoresta tulisi houkutteleva yrityksen näkökulmasta jo 17 – 18-vuotiaana.

Hanna Munter, 34 Somero

• Harjula-Catering Oy, liikevaihto 0,15 miljoonaa euroa • Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

1. Ansiotuloverotuksen säilyttäminen kohtuullisena. Arvonlisäverotason kohtuullistaminen, koskien erityisesti työvaltaisia palvelualoja. Kaikkein pienimpien yritysten osalta merkittävin parannus olisi alv:n alarajahuojennuksen (22 500 euroa) tason korottaminen 50 000 euroon. 2. Yhteisöveroa alentamalla sekä ottamalla käyttöön Viron veromallin tyyppinen veroratkaisu, jossa ei veroteta tulosta joka jää yritykseen. Verotuksen on oltava kannustavaa Suomen kilpailukyvyn kannalta. 3. Työurien pidentäminen. Nuoret opiskelemaan ja työelämään nopeammin sekä eläkkeelle siirtymisen pitkittäminen, eläkeiän nosto. Koulutuspolitiikan osalta työelämän tarpeet keskiöön, esim. oppisopimuskoulutus järjestelmän kehittäminen.

Ahti Myllys, 57 Rantasalmi

• Kuljetusliike Ahti ja Esko Myllys ky, liikevaihto noin 0,7 miljoonaa euroa • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin puheenjohtaja 2005–2012

1. Ruotsi laskee yhteisöverokannan 22 prosenttiin ja Viro verottaa yritysvoittoja vasta, kun niitä nostetaan ulos yrityksestä. Verotuksellisen kilpailukyvyn parantaminen vaatii useita eri keinoja. Mallia voi ottaa molemmista naapureistamme. 2. Tarvitaan useita myönteisiä signaaleja. Edellisessä kohdassa mainittujen lisäksi tulisi harkita elinkeinoverolaissa säädettyjen enimmäispoistojen puolitoistakertaistamista määräajaksi ja kuljetustuen tason nostamista. Myös polttoaineveron osittainen palautus ammattiliikenteelle lisäisi asiakasyritystenkin kilpailukykyä. 3. Työmarkkinoiden joustoja, työperäisen maahanmuuton edistämistä, sekä oppisopimuksen ja työssä oppimisen tehostamista niille nuorille, jotka haluavat peruskoulun jälkeen suoraan töihin.


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Näin valitaan puheenjohtaja

Näin valitaan varapuheenjohtajat

• Puheenjohtajan tulee saada yli puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi. • Jos kukaan ehdokas ei saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Enemmän ääniä saanut tulee valituksi.

• Varapuheenjohtajaksi tai -puheenjohtajiksi tulevat valituksi vaalissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat. • Kokouksessa on päätettävä varapuheenjohtajien lukumäärä, joka on vähintään yksi ja enintään neljä. • Kukin kokousedustaja äänestää niin montaa ehdokasta kuin kokouksessa on päätetty varapuheenjohtajia valita.

Tarpeellista

toimistoon

1. Yhteisöveron perinnän siirtäminen osingon-

Mikko Simolinna, 66 Pukkila • United Software Distributors Oy, liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa • Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

maksun yhteyteen (ns. Viron malli). Kysymyksessä ei ole veron alentamien vaan veronmaksun jaksottaminen, jolla saattaa olla todella suuri merkitys investointien käynnistymiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymiseen. Asia on jo ollut esillä elinkeinoministerin agendalla, joten sen hoitaminen vaatii ”vain” hallituksen esityksen ja eduskunnan päätöksen.

795

2. Avoimessa markkinataloudessa ja EU:n sisämarkkinoilla emme voi estää yritysten sijoittumista jollekin tietylle alueelle. Sen sijaan voimme omilla päätöksillämme vaikuttaa siihen, että Suomi on yritysten sijoittumisen kannalta houkutteleva investointikohde.

kingston muistitikku Dt100g2 8gb 16GB 11,95 32GB 27,95

3. Työuria pidentämällä ja erityisesti panostamalla nuorten saamiseksi työelämään

Seinäjoki

Pentti Rantala, 64 Helsinki

Kirsi Åkerlund, 51

1995

/10 kpl

2,50/kpl

muovimAPPi A4/7 jA 4cm useitA eri värejä

Espoo

• Oy HM Profiili Ab, liikevaihto 7,2 miljoonaa euroa • SY:n varapuheenjohtaja

• Mediterm Oy, liikevaihto 0,03 miljoonaa euroa • Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja

• Asianajotoimisto Puiro Snellman Åkerlund Oy, liikevaihto noin miljoona euroa • SY:n varapuheenjohtaja

1. Yhteisöveron taso ja

1. Yrittäjien veronmaksu-

1. Yritysten toimintaedel-

koko yhteisöverojärjestelmä (Viron malli). Työllistämisen kannalta merkittävien pienten palveluyritysten osalta alv:n korotuksen negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi huojennuksen alarajan nosto. 2. Kilpailu yritysten sijoittumisesta on tosiasia. Verotuksen kohdalla viittaus edelliseen kysymykseen. Tämän lisäksi työvoimakustannukset ja työmarkkinoiden joustavuus on saatava Suomessa sille tasolle, että kilpailukykymme säilyy. 3. Nopeampaa opiskelujen suorittamista (opintotuen kannustavuus), erilaiset ammattiin tulon tiet tehokkaaseen käyttöön (oppisopimuskoulutuksen tehokkaampi hyödyntäminen), työttömänä tai osittain työkyvyttömänä olevien uudelleen koulutus (sosiaalietuuksien kannustavuus).

jen (alv ym.) viivästymisestä aiheutuneet veronkorotukset ovat täysin epärealistisia, perustuvat verottajan omaan harkintaan. Verottajan pitää perustaa korotukset edellisen vuoden vastaavaan veroon tai viimeisimpään maksettuun alv:hen. 2. Tuontia ja vientiä harjoittavat yritykset hyötyvät siitä, että toimivat Virossa, sillä sieltä on suora maayhteys EU-alueelle ja verotus on lievä. Päättäjien pitäisi purkaa Suomessa koko yrittäjien verotuskäytäntö ja valmistella uusi. 3. Osaavan työvoiman saannin voimme turvata lisäämällä erityisalojen koulutusta, maahanmuuttajien mukaan ottamista ammatilliseen koulutukseen sekä kiinnittämällä huomiota nuorten koulutukseen ja työelämään saantiin tiukentamalla erilaisia työttömyyskorvauksia.

lytyksiä turvaavat kannustimet: Tuotekehityksen ja investointien ylimääräiset verovähennykset. Edellistä kohtaa vastaava kannustin palveluyrityksille olisi työpaikkojen syntymistä kannustava verovähennys; yritys saisi ylimääräisen verovähennyksen työvoiman lisäyksestä. 2. Yritysverotuksen alentaminen lyhyellä ja poistaminen pitkällä aikavälillä, jolloin siirryttäisiin osakkaan verotukseen siinä vaiheessa, kun yrityksestä nostetaan varoja. Lisäksi työehtosopimuksista poikkeaminen mahdolliseksi yhteisellä sopimuksella. 3. Suomessa on tuhansia nuoria, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa. Tämä reservi pitää saada työmarkkinoille rajoittamalla työttömyyskorvauksia työstä kieltäytyville ja lisäämällä nuorten oppisopimuskoulutusta.

TARJOUS

Jyrki Mäkynen, 48

TARJOUS

mahdollisimman nopeasti koulun tai opiskelujen päätyttyä. Nuorten oppisopimuskoulutus on tehokas keino osaavan työvoiman kouluttamiseksi. Kasvattamalla julkisen hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta vapautuu työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Kolmantena keinona on työperäisen maahanmuuton lisääminen.

1995

/pakkaus (5 riisiä)

(4,95)/riisi

YEs bRonZE koPioPAPERi A4/500 80G

suomalainen.com

15


16

uutiset

Outlet-kylä etsii yrittäjiä Nordlett-nimellä kulkeva kylä etsii parhaillaan kumppaneiksi skandinaavisia ja kansainvälisiä brändejä. Loppuvuodesta 2013 valmistuva noin 10 000 neliön suuruinen Nordlett-kylä muodostuu 30–40 outletmyymälästä. Alue sijoittuu nelostien varteen Limingan kuntaan Oulun eteläpuolelle. Haussa on muun muassa kansainvälisiä kodin sisustusbrändejä sekä eurooppalaisia ja amerikkalaisia muotiin ja vapaa-aikaan liittyviä merkkejä, kertoo hankkeen vetäjä Tuija Postari-Kivistö.

Sääpalvelut vientiin VTT:n mukaan tiesääosaamisesta on kasvamassa potentiaalinen vientituote. Alan vetureita ovat Vaisalan ja VTT:n ohella joukko innovatiivisia pk-yrityksiä, joiden ratkaisuille on jo löytynyt käyttöä etenkin PohjoisEuroopassa ja Venäjällä. – Ympäristöseikat voidaan huomioida entistä paremmin, sillä tarkemmat kelimittaukset ja -ennusteet auttavat optimoimaan esimerkiksi suolan käyttöä, selvittää VTT:n erikoistutkija Raine Hautala.

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Pieni pääsi jättiläisen kainaloon Nanso halusi yritysmyyntiinsä partneriksi Rotor Formin. Olli Hakala toimitus@yrittajat.fi

A

iemmat referenssit ja aito innostus olivat valttia, kun Nanso Group haki partneria yritysmyyntiin. Valinta kohdistui liikevaihdoltaan 50 kertaa pienempään Rotor Formiin. Nanso Group Oy:n liikevaihto on 64 miljoonaa euroa ja Rotor Formin 1,3 miljoonaa. – Me kerroimme avoimesti näkemyksemme ja osaamisemme, emmekä maalailleet taivaanrantoja, toimitusjohtaja Sami Eljaala arvioi menestyksen syitä. Nanso kävi läpi kymmenkunta muuta potentiaalista partneriyritystä Rotor Formin lisäksi. – Me olimme aidosti innostuneita ja varmoja, että pystytään tekemään tällaisen maineikkaan brändin

yritysmyynti ja se innostus varmaankin paistoi läpi, Eljaala hymyilee. Nanso Group perus-ti yritysmyyntiä varten sisaryrityksen, jonka vähemmistöosakkaaksi Rotor Form tuli. Eljaala toimii sekä Nanso Pron että Rotor Formin toimitusjohtajana.

tiö, sillä tavoitteet ovat noin viiden miljoonan euron liikevaihdossa. Jo ensimmäisenä vuonna liikevaihto on tarkoitus nostaa jonnekin 1,5 miljoonan luokkaan.

Ulkomaille aikanaan. Uuden Nanso

Iso kaveri. Rotor Form myy liikelahjoja useilta eri merkkituotteilta. Yritys hoitaa esimerkiksi Suuntotuotteiden yritysmyyntiä Suomessa Amer Sportsin puolesta. – Suunto-referenssi oli varmasti yksi vaikuttava tekijä, sillä meillä on näyttöjä, että osaamme myydä tällaista brändituotetta yrityskenttään, Sami Eljaala sanoo. – Nanso näki, että tämä yhteistyö on Rotor Formille merkittävä asia ja että sen vuoksi tulemme laittamaan kaiken mahdollisen osaamisen peliin. Se osaaminen on käytännössä toimitusjohtaja Eljaalan tietotaito, sillä uuteen yritykseen palkataan omat työntekijät, vaik-

Nanso näki, että tulemme laittamaan kaiken mahdollisen osaamisen peliin. Sami Eljaala

ka toimipisteet ovatkin Nokialla ja Helsingissä Nanson kyljessä. – Näen hyvänä asiana, että meillä on tässä iso kaveri, Eljaala sanoo. – Nanso Pro:sta tulee myös nopeasti Rotor Formia selkeästi suurempi yh-

Pro:n valikoimiin tulevat kaikki tuotteet, joita Nanso tällä hetkellä valmistaa ja mitä yrityksen tehtaat pystyvät valmistamaan. Lisäksi tuotteita räätälöidään ostajayritysten ilmeen mukaan. Maltillisena tavoitteena on myös laajentua aikanaan ulkomaille. – Emme halua ajatella, että meidän markkinat olisivat vain kotimaassa. Uskon, että laadukkailla ja ekologisilla tuotteilla on kysyntää myös ulkomailla, Eljaala sanoo. – Suomessa tuotettuja liikelahjoja ei paljon viedä ulkomaille, mutta suomalaisten kansainvälisten yhtiöiden ja Suomessa toimivien kansainvälisten yhtiöiden kautta on mahdollista päästä myös ulkomaisille markkinoille.

rotor vs nanso Perustettu • Nanso: 1921 • Rotor: 1996, lähes pöytälaatikossa vuoteen 2007

Kotipaikka • Nanso: Nokia • Rotor: Tampere

Työntekijöitä • Nanso: noin 650 • Rotor: 5

Liikevaihto • Nanso: 64 miljoonaa • Rotor: 1,3 miljoonaa

Tuotteet • Nanso: trikootuotteet, sukkahousut ja sukat • Rotor: liikelahjat (mm. Suunto, Abacus)


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

17 Advertising Man

skannaa koodi ja TUTUsTU paremmin proCoUnTorin UUsiin TUoTTeisiin. www.procountor.com

tämä lipsasen marja ihan huokuu sitä paljon puhuttua naisen vaistoa kun marja esitteli proCountor Taloushallinto -pilvipalvelua pomolleen, hänellä oli vahva aavistus, että hän tekee firmalle suuren palveluksen. johtaja ruuskasta kiinnosti alkuun vain hinta, mutta kun hänelle valkeni, ettei enää koskaan tarvitsisi murehtia sen enempää lisensseistä kuin varmuuskopioista tai ohjelmistopäivityksistä, nyökkäsi ruuskanen niin pontevasti, että meinasi nyrjäyttää niskansa. ”kamalasti tässä meinaa jäädä luppoaikaa, mutta onneksi on näitä ovikylttejä”, kihertää iloinen marja.

sähkÖisen taloushallinnon pilvipalvelu proCountor Taloushallinto on ehdoton lippulaivatuotteemme, netin

yli toimiva kokonaisvaltainen taloushallinto-ohjelmisto. sillä hoituu niin laskutus, reskontra, ostojen käsittely, palkanlaskenta, maksuliikenne, kirjanpito kuin talouden seurantakin, joitakin ominaisuuksia mainitaksemme. Lisätietoja uusista tuotteistamme löydät osoitteesta www.procountor.com. samalla voit myös tilata kätevät testitunnukset, joilla palveluihin voi omakohtaisesti tutustua. mikä parasta, tulet myös osallistuneeksi arvontaan, jonka voittaja saa kattavan valikoiman ”Älä häiritse” -kylttejä sekä 1500 euron matkalahjakortin, jos vaikka etelän aurinkoon halajaa? ”Härttinen, siellä voisin kutoa koko perheelle uudet sukat!” hihkuu eräs ja peittää suunsa kädellään.


18

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Ilkka Linnoinen: Voin käyttää kokemustani Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Oli mukava kuulla, että Petri arvosti kokemustani. Olen tietysti aikaisemminkin ollut vastaavissa tehtävissä käynnistämässä myyntiä. Aloitin heinäkuussa projektipäällikkönä Sales’ House Finland Oy:ssä. Projekti kestää puoli vuotta. Tarkoitukseni on käynnistää asiakasyrityksen joidenkin tuotteiden myynti Suomessa ja kasvattaa myyntiä. Asiakas saa samalla kuvan, miten tuotteet toimivat markkinoilla. Olen mukana kehittämässä asiakasyrityksen toimintaa, prosesseja ja markkinointiviestiä.

Erilainen työsuhde. Tämä työsuhde on vähän

Ei sukupolvien välisiä eroja. Se, että esimies on minua reilusti nuorempi, ei ole näkynyt työnteossa. Olen tottunut kaikkien ikäluokkien esimiehiin. Meillä onkin hedelmällinen esimiesalaissuhde. Jo alun pitäen molemmilla oli selvillä tarpeet ja toiveet, jotka ovat toteutuneet. Uskon, että vastuullani oleva projekti onnistuu molempien mielestä hyvin.

ESP AC (2 jos autom) Webasto Liukoven ikkuna Vasen liukuovi Sähköpeilit Kauko-ohjaus keskuslukitus Peruutustutka Väliseinä ikkunalla Saranoidut, lasitetut pariovet takana Ohjauspyörän korkeus ja syvyyssäätö Teho (kW/Hv) / r/min Vääntö (Nm) / r/min yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km) CO2 Kantavuus (kg)

Hinta*

minun pomoni Ilkka Linnoinen työskentelee Sales’ House Finland Oy:n asiakastoimeksiannon projektipäällikkönä. Petri Salminen johtaa yritystä.

Petri Salminen: Ilkalla on vankkaa näkemystä Ilkan henkilöprofiili soveltui positioon täydellisesti. Hänellä on rauhallinen luonne, kokemusta alalta, ja hän on ollut monessa mukana. Minulla on 7 – 8 alaista, toimeksiantojemme määrät vaihtelevat, joten työntekijämäärä muuttuu ajoittain. Toimipisteemme ovat Helsingissä ja Jyväskylässä. Teemme työtä myynninkehittämisen parissa. Tarjoamme myynnin

kehittämisen konsultointia, mutta palkkaamme jokaiseen asiakastoimeksiantoomme projektipäällikön. Ilkalla kokemus, näkemys ja halu tehdä paistavat esiin. Jos joku miettii pitkän työuran tehneen hakijan kohdalla, haluaako hän enää olla käytännön asioiden kanssa tekemisissä, kokemukseni perusteella sellaiset ovat turhia pelkoja. Aina on tekijöitä löytynyt, ei vain ajattelijoita.

Fiat Scudo

Toyota Hiace, pitkä

Van 2,0 Multijet 128hv 6 m3 E5, pa

2.5 D-4D 117 4ov pitkä 5MT RWD

VW Transporter, pitkä Opel Vivaro Van L2H1 2.0 TDI 103 kW BlueMotion Technology

2.0 CDTI ecoFLEX Euro 5 MT6

x x x x o x x o x x x 94 / 128 / 4000 300 / 2000 6.8 179 1137

x o o x x o x o x/86 / 117 / 3600 294 / 1600 – 2400 8.5 224 1098

x x x o x x o x o x 103 / 140 / 3500 340 / 1750 – 2500 6.9 182 1152

x x x o o x x o o o -/x 84 / 114 / 3500 290 / 1600 7.5 198 1210

28,989.97 €

33,943.93 €

37,735.73 €

33,245.79 €

ALEKSI POUTANEN

erilainen, kun lähti projektina käyntiin. Tosin projektin jälkeen työsuhde jatkuu mahdollisesti asiakasyrityksessä. Pesti tuntui mukavalta oman mielenkiinnon ja tavoitteiden sekä haasteiden näkökulmasta. Voin käyttää kokemustani ja kehittää asiakasyritystä, ja toisaalta jatkaa pitkäänkin asiakasyrityksessä. Meillä on Petrin ja muun tiimin kanssa viikkopalaveri. Välillä hän soittaa viikollakin ja antaa palautetta siitä, miten on mennyt. Olemme ihan riittävästi yhteydessä. Otan itse tarvittaessa yhteyttä, muuten toimin lähinnä asiakasyrityksen kanssa.


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Riittääkö liiketiloja? Ei. Omiin tarpeisiini ei löydy. Helsingin seudulta on lähes mahdoton löytää liikuntatiloja iltakäyttöön. Kaikissa kaupunkikeskuksissa on varmaan sama tilanne.

Eveliina Niva, Tmi Liikkeeni

Ei. Työskentelen pääsääntöisesti kotona ja kahviloissa. En ole aktiivisesti etsinyt tilaa, mutta tarjouksia ei ole myöskään osunut silmiin.

Petra Olamo, Mint Media Oy

Kyllä. Tiloja on, mutta eri asia on, ovatko ne hyviä ja soveltuvatko tarpeeseen. Minulla on yhteinen toimisto neljän muun kanssa ja olemme etsineet näyteikkunallista tilaa.

Paula Päivike, tuleva yrittäjä (Päiväunen paikka Oy)

Ei. Tilojen puute on ongelma, varsinkin kun nykyiset ovat menossa remonttiin. Teen turistikauppaa, joten en voi lähteä kauas nykyiseltä paikalta.

Vieno Puustjärvi, Vieno Puustjärvi Ky

19

Varaudu antamaan kuitti

Karhu tuplaa voitelijan liikevaihdon

Kuitinantovelvollisuutta koskevan lain valmistelu alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä. Jatkossa yrittäjän olisi aina tarjottava myymästään tuotteesta tai palvelusta asiakkaalle kuitti. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2013. Jos yrittäjä ei anna kuittia, se voi merkitä, ettei yritys maksa veroja tai palkkoja työntekijöilleen rehellisesti. Laki ei tarkoita, että

Suksivoiteistaan tunnettu Startex ottaa haltuunsa Karhusuksien ja muiden hiihtovälineiden lisenssivalmistuksen ja markkinoinnin. Startex sopi asiasta Hollantiin rekisteröidyn ja Yhdysvalloissa toimivan Karhu Holdingin kanssa. Yritys osti

asiakkaalla olisi velvollisuus ottaa kuitti vastaan.

Karhun tavaramerkin ja patentit muutama vuosi sitten. – Sopimus käytännössä tuplaa liikevaihtomme. Meillä on aika selvät suunnitelmat suksien osalta. Nyt nousemme aivan toiseen kategoriaan, sanoo hollolalaisyrityksen toimitusjohtaja Jukka Järvinen.


20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Henkinen muuri murtuu Venäjän talouselämä siirtyy pikku hiljaa kohti länsimaisia markkinatalouden muotoja maan liityttyä WTO:n jäseneksi. Tosin yllätyksiltä ei vältytä kokonaan. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

M

ielivaltaisuus toivottavasti vähenee. Merkittävä asia, mutta ei tee kevättä eikä kesää. Näin kaksi Venäjän markkinoilla toimivaa pk-yrittäjää kuvasivat suhtautumistaan itänaapurin WTO-jäsenyyteen. CHS Group Oy:n ja CHS Logistics Oy:n toimitusjohtaja Heikki Halmetoja pitää Venäjän liittymisen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tärkeimpänä vaikutuksena ns. maariskin vähenemistä ja henkisen muurin madaltumista Venäjälle suuntautuvissa liiketoimissa. – Merkittävää on pitkän tähtäimen kehitys, että Venäjän talouselämä siirtyy kohti länsimaisia markkinatalouden muotoja ja sopimusten kunnioittamista, Halmetoja arvioi.

20 pinnaa. Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa. Viennin arvo on 5,3 miljardia, josta pk-yritysten osuus on 20 prosenttia. Venäjän WTO-sitoumusten myötä muun muassa tuontitullit laskevat. Keskimääräinen tullitaso ei laske kovin paljon, mutta tietyissä tuoteryhmissä lasku on 5 – 10 prosenttia. Maailman kauppajärjestön jäsenyyden myötä suurin osa yli 15 prosentin tuontitulleista poistuu 3 – 5 vuoden sisällä. Näitä tuotteita ovat maito- ja viljatuotteet, monet lääkkeet, vaatteet ja tekstiilit, sähkökoneet ja -laitteet sekä paperi- ja pahvituotteet. Ict-tuotteista tuontitulli poistuu kokonaan. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtajan Mirja

LE

OL

A AK

SO

Idästä kasvua. Jyrki Repo kertoo heidän asiakkaidensa olevan lähinnä hirsitalo- ja elementtitaloteollisuudesta.

WTO-jäsenyyden merkittävimmät vaikutukset pk-yrityksille:

1 2 3

Kulutushyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, lääkkeiden, vaatteiden, kenkien ja kodin elektroniikan viennin uskotaan lisääntyvän. Näiden tuotteiden tullit poistuvat tai vähintään laskevat 3 – 5 vuoden kuluessa. Jos investoinnit Venäjälle kasvavat, tarjoaa tämä investointihyödykkeille potentiaalisen kasvualustan. Palvelualojen arvioidaan hyötyvän erityisen paljon, kun ulkomaisten yritysten syrjintä rajoitusten muodossa vähenee tai poistuu alakohtaisesti.

Arviot: SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri

PEKKA SIPOLA

Palvelualojen arvioidaan hyötyvän erityisen paljon Venäjän WTOjäsenyydestä. Mirja Tiri

Tirin mukaan yli 30 prosenttia Suomen Venäjän-viennistä on erilaisia koneita ja laitteita, eivätkä näiden tullit merkittävästi muutu. – Siksi WTO-jäsenyyden suora vaikutus koneiden ja laitteiden tuonnin kasvuun, siis myös Suomen viennin kasvuun, ei ole dramaattinen. Erilaiset koneet ja laitteet ovat vajaat puolet Venäjän-tuonnista. Tirin mukaan WTO-jäsenyydellä on suurempi merkitys kulutushyödykkeisiin, siis sellaisiin Suomen vientituotteisiin, kuten elintarvikkeet, lääkkeet, vaatteet, kengät ja kodin elektroniikka. Elintarvikkeet ja maataloustuotteet, joiden hinnat vaihtelevat erittäin paljon, muodostavat noin 15 prosenttia koko Venäjän-tuonnista.

Syrjintä kuriin. WTO-sopimuksen avulla poistuu myös ulkomaisten tuotteiden ja palvelujen syrjintä Venäjän kotimarkkinoilla. – Palvelualojen arvioidaan hyötyvän erityisen paljon Venäjän WTO-jäsenyydestä, SVKK:n Mirja Tiri kertoo. Esimerkiksi kuljetusalalla ulkomaalaisia koskevat rajoitteet poistuvat kokonaan, Tiri huomioi. Osalla palvelualoista rajoitukset säilyvät. – Uskon, että suomalaisten yritysten vientimahdollisuudet ja -aktiviteetit Venäjälle kasvavat, ja sitä kautta liiketoimintamme kasvaa. Perinteisesti pienet yritykset ovat välttäneet Venäjä-riskiä. Uskon että nyt pienetkin lähtevät rohkeammin hakemaan uutta markkina-aluetta Venäjältä, CHS Groupin


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

21

Suomen vienti Venäjälle

9,4 %

200–300

tuotteet (22,3 %) 2. Teollisuuden koneet, moottorit ym. (17,8 %) 3. Muut tavarat (14,8 %).

Venäjä on Suomen

miljoonaa

kolmanneksi tärkein vientimaa 9,4 prosentilla.

Venäjän WTO-jäsenyys lisää tämän verran Suomen kokonaistuotantoa.

5,3 mrd

13 %

20 %

viennin arvo

edellisvuoteen verrattuna oli 13 prosenttia.

pk-yritysten osuus

1. Kemialliset aineet ja

Kasvua

Vuonna 2011

oli 5 337 miljoonaa euroa.

Halmetoja arvioi. Tosin samanlaiset tullimuodollisuudet säilyvät edelleen: Suomesta pitää vientitullata EU:sta ulos ja venäläisten yritysten pitää tuontitullata, Halmetoja muistuttaa. Jämsäläisen rakennussaumanauhojen valmistajan Jyremark Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä Jyrki Repo toivoo WTO-jäsenyyden tuovan läpinäkyvyyttä Venäjän-kauppaan ja mielivaltaisuuden vähenevän kauppajärjestösopimuksen tuomien sitoumusten myötä. Yritys aloitteli Venäjän-kauppaa 6 – 7 vuotta sitten, ja nyt Venäjän markkinoiden osuus on 15 prosenttia liikevaihdosta. – Toivoisin kaupankäyntiin luotettavuutta. Valitettavasti venäläisten kanssa ei kannata hätäillä, määrät ja koot muuttuvat moneen kertaan. Ensimmäisen puhelun jälkeen toimenpiteisiin ei vielä kannata ryhtyä. Repo toivoisi valuutan siirtämiseen joustavuutta. Se on tehty venäläisille yrityksille erittäin hankalaksi. Jyremarkin Venäjänmyynnissä on näkyvissä kasvua lisääntyneen kysynnän siivittämänä. Yritys etsii parhaillaan venäläistä yhteistyökumppania hoitamaan jakelua ja maahantuontia Venäjällä.

venäjä-asiantuntija. Kun CHS Logistics aloitti vuonna 2003 Lappeenrannassa, Venäjän osuus oli lähes pyöreät 100 prosenttia, nyt se on konsernin liikevaihdosta yli puolet, Heikki Halmetoja muistelee.

Vuonna 2011

viennin arvosta oli 20 prosenttia.

LÄHDE: TULLIHALLITUS

Viennin tärkeimmät tavararyhmät

Vaikutukset Suomelle

>

Neuvottelut Venäjän jäsenyydestä kestivät lähes kaksi vuosikymmentä. Suomen Pankki arvioi Venäjän WTO-jäsenyyden merkitsevän noin 200 – 300 miljoonan euron lisäystä Suomen kokonaistuotannossa ja 4 500 – 6 500 henkilön lisäystä työllisyydessä. Lisäksi Venäjän WTO-jäsenyy-

destä voi olla hyötyä Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille sekä transitokuljetuksiin liittyvälle liiketoiminnalle markkinan kasvaessa, Suomen Pankin ekonomisti Heli Simola toteaa raportissaan. – Maailmantalouden epävarma tilanne voi viivästyttää positiivisia vaikutuksia.

Kommentti riikka koskenrnta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kaikki järjestyy – lopulta Venäjä markkina-alueena huolettaa monia, eikä suotta. Vaikka ulkomaalaisten pyöritys ja viranomaisten mielivaltaisuus ei tänä päivänä ole enää samanlaista kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten, itä-naapuriin liittyy yhä maariski. Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi elokuussa taivuttaa pikku hiljaa maan talouselämän kohti länsimaisia markkinatalouden muotoja. Takapakkia otetaan jo heti jäsenyyden alkumetreillä, kun Venäjä on nostanut ja nostamassa rajamuureja muun muassa ulko-

maisten autojen tuonnille. Venäjä on suurvalta, ja sillä on suurvallan otteet kauppapolitiikassaan. Venäjä on merkittävä vientimaa ja kauppakumppani suomalaisille yrityksille, ja sellainen, jossa on hyvää kasvupotentiaalia. Venäjän bkt kasvaa ensi vuonna neljän prosentin vauhtia, tänä vuonna bkt on ennustelaitoksesta riippuen noin 3,5 prosenttia. Venäjällä toimiminen vaatii kärsivällisyyttä. Venäjän markkinoiden osaajan, itänaapurissa palkitun yrittäjän ja liikenaisen Pirjo Karhun sanoin: ”Kun mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”.


22

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Lamppu välähti, kun selkään sattui Tuomo Leskisen kehittämiä terapiapohjallisia on myyty vuodessa yli 20 000 paria. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

S

uomi on pullollaan erilaisia itsehoitomenetelmiä. Yksi uusimmista tulokkaista on kemiläinen Nordic Meille, joka myy terapiapohjallisia. Askelterapia-nimeä kantavat pohjalliset syntyivät yhtiön toimitusjohtajan Tuomo Leskisen tekemän vuosien tuotekehityksen tuloksena. – Kehitin pohjalliset lähinnä helpottamaan omia selkävaivojani. Se on vanha itsehoitomenetelmä ja elvytän vain vanhoja kansanperinteitä. Kaikki perustuu akupisteiden löytämiseen, Leskinen sanoo.

Pohjalliset kiinnostavat toimitusjohtajan lisäksi myös kuluttajia, sillä niitä on myyty ulkomaan sopimukset mukaan lukien yli 20 000 kappaletta tänä vuonna. Yhtiö solmii tasaisin väliajoin uusia jakelusopimuksia ja odotukset joulumyynnistä ovat kovat. Yhden pohjallisparin hinta vähittäiskaupassa on 50 – 60 euron välissä. – Pohjallisia on myynnissä yli sadassa liikkeessä. Käymme jatkuvasti neuvotteluja kauppaketjujen, kemikaali- ja kenkäkauppojen kanssa. Lisäksi meillä on patenttihakemukset vetämässä 170 eri maassa, Leskinen luettelee. Kauppoja on tehty muun muassa Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.

Euroja palanut. Vuosia kestänyt tuotekehitys ei ole aivan ilmaista. Sen on huo-

Meillä on patenttihakemukset vetämässä 170 eri maassa. Tuomo Leskinen

mannut myös Nordic Meillen sataprosenttisesti omistava Leskinen. – Olemme työntäneet euroja lapiolla menemään.

Esimerkkejä hoitoalueista

Alussa tein mattoon reikiä ja laitoin niihin puupalikoita. Siinä oli ensimmäinen proto. Vaikeinta oli löytää lämmintä ja kylmää kestävä pohjallismateriaali ja saada rasterit pysymään paikallaan, Leskinen muistelee. Lisäksi tavaramerkkisuojaukset nielivät euroja. Toimitusjohtaja jakaa auliisti tunnustusta Ely-keskukselle, Finnveralle ja pohjallisen tuotesuunnittelijalle. Leskisen mukaan ilman yhteistyökumppaneita bisnestä olisi pyöritelty vain autotallissa. – Yhdelläkään kumppanilla ei ollut ennakkoluuloja, vaan innostusta. Leskinen sanoo, että ammattitoimitusjohtajan palkkaaminen on ajankohtaista, kun vienti lähtee kunnolla vetämään. Itse hän ei koe olevansa liikemies. – Tavoitteemme on, että liikevaihtomme on kahden vuoden kuluttua miljoonaluokassa.

Yrittäjän veroseminaari Viking Line m/s Mariella, Helsinki – Tukholma – Helsinki

Niskan ja hartian hoitoalue Käsivarren ja kyynärpään hoitoalue Selän hoitoalue

Jalan hoitoalue

Iskiaksen hoitoalue

Mikä askelterapia? • Askelterapia on kivunhoitoon ja kehon hyvinvointiin tarkoitettu itsehoitomenetelmä. • Kyseessä on niin sanottu terapiapohjallinen, johon kiinnitetään hoitorasterit kipupistetaulukon avulla. • Toimitusjohtaja Tuomo Leskisen mukaan kaikilla ruumiinosilla on jalkapohjassa tarkat pisteet, joiden stimulointi rentouttaa ja lievittää kiputiloja. • Hoitomenetelmä perustuu eri kansojen hoitoperinteisiin. Lähde: Nordic Meille Oy

15.–17.11.2012

Torstai 15.11.

Perjantai 16.11.

Lauantai 17.11.

11.15 Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

7.00 Aamiainen

8.00 Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Tukholmaan

10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

11.45 Kahvi ja hedelmätarjoilu

13.00 Kahvi ja välipala

Huom! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.

12.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät 12.15 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia 12.45 Ajankohtaista verotuksessa, näkymiä tulevaan Valtiovallan edustaja 13.15 Odotettavissa olevien verolainsäädännön

muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun, voiko muutoksiin varautua

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy 16.15 Tauko, kahvia tarjolla

saako pyytämällä, mitä ja miten tarkastetaan, miten valmistautua, miten toimia

KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

14.30 Yrittäjien vero-ongelmia, missä yrittäjät erehtyvät

Uusinta vero-oikeuskäytäntöä

OTL, VT, veroasiantuntija Ilkka Ojala, Konsultointi Ojala Oy

15.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 16.10 Mitä uutta tilintarkastuksessa, valvontaratkaisuja

ja tilintarkastuskäytäntöä Kirjanpitolautakunnan uusimmat kannanotot ja niiden merkitys

KTT, professori Jarmo Leppiniemi

mahdollisuudet; mitä tehdä, kun riski toteutuu?

(16.30 laiva lähtee Helsinkiin)

Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

17.20 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin, käsitellään erityisesti muita kuin arvonlisäverotukseen liittyviä kysymyksiä

ratkaisujen verotus

Lakimies Antti Romppainen, Fennia-ryhmä Tuotepäällikkö Merja Mård, Fennia-ryhmä

Jarmo Leppiniemi

13.30 Verotarkastus: miten kohde määräytyy,

16.30 Yrittäjän riskejä osakeyhtiössä: suojautumisen

17.15 Työhyvinvointia ja sitouttamista tukevien

Laivaseminaarin puheenjohtajana toimii KTT, professori

Osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 470 € (630 €)/hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 515 € (675 €)/hlö 1-hengen sisähytissä 525 € (685 €)/hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2012 www.yrittajat.fi/veroseminaari2012/ilmo kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen. Ilmoittautumisessa tulee mainita syntymävuosi, majoitus­vaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

18.45 Tauko

Tiedustelut: koulutus@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

20.00 Buffetillallinen

Kirsti Auranen

Seppo Laine

18.00 Tauko 18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin, käsitellään erityisesti arvonlisä verotukseen liittyviä kysymyksiä 19.15 Tauko

Risto Walden

21.00 Ála carte illallinen

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi


uutiset

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mielestämme kuntien pitää määritellä tarkasti oma tehtävänsä siinä missä yritystenkin. Ilman sitä päämäärä hämärtyy eikä päätöksiä ajatella säästöjä pidemmälle. Yrittäjinä meillä on kokemusta siitä, mitä selkeä tehtävän määrittely merkitsee elinvoimaiselle kunnalle. Siksi on kaukonäköistä valita valtuustoon yrittäjä. Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät. Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat

23


24

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Presidentti Sauli Niinistö kannustaa yrittäjiä

Muut lehdet

palkkaamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kokenut yrittäjä, kampaamomestari Sirpa Mansner ottaisi nuoria oppisopimuskoulutuksen kautta töihin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Opetusministeri Jukka Gustafsson ei kuitenkaan lupaa nostaa koulutuskorvausta.

Pk-yritysten tärkein markkina on Eurooppa. Jos katsotaan vain Intiaan tai Kiinaan, mennään liian kauas kalaan.

Eikö oppisopimus ole ammattiin opiskelevan nuoren kannalta enemmänkin opiskelua kuin työntekoa? Miksi ihmeessä oppisopimusta täytyy pitää työsuhteena ja näin tehdä melkeinpä mahdottomaksi tämä opiskelumuoto peruskoulusta tuleville?

Sacotec Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting Aamulehdessä

Olen toiminut 34 vuotta yrittäjänä ja se vääjäämättä näkyy mahdollisessa valtuustotyössä tarkkuutena rahan käytössä.

Voisiko koulutuskorvauksia nostaa kunnolla, siis muutenkin kuin nyt kokeiluluonteisesti pienelle ryhmälle? Vai pitäisikö oppisopimusopiskelijan palkkamääräykset uudistaa, että systeemi toimisi yritystenkin kannalta? Miten olisi, jos työnantajalla ei olisi ensimmäisenä vuonna lainkaan palkanmaksuvelvollisuutta, vaan yhteiskunnan tuki menisi suoraan opiskelijalle?

Tilitoimistoyrittäjä ja kokoomuksen listalla Ilmajoen valtuustoon ehdokkaana oleva Timo Tuomikoski Ilkassa

Ehdokashankinta on vaalityöstä 93 prosenttia. 99 prosentissa kunnista se on tärkein asia. Sdp:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari Helsingin Sanomissa

Miksi määräaikainen oppisopimus sitoo käytännössä vain työnantajaa? Yrittäjä ottaa ison riskin ottaessaan oppisopimusopiskelijan: jos opiskelija päättääkin lopettaa opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, yrittäjä jää pahasti miinukselle. Olisi hyvä kehittää työharjoittelujakso ennen varsinaisen oppisopimuksen solmimista.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho Yle.fissä

ALEKSI POUTANEN

Joissakin kunnissa julkinen monopoli voi vaihtua yksityiseen monopoliin, ja kuntien vaihtoehdot käyvät vähiin.

Sirpa Mansner Yrittäjä Kampaajamestari

TIEDÄTKÖ, MIKÄ ON YRITYKSEN OIKEA ARVO? Kannattaako yrityksestä maksaa pyydetty hinta? Mitä yrityksestäni saisi, jos myisin sen nyt tai myöhemmin? Onko tarjottu hinta hyvä? Millä hinnalla kauppa voisi onnistua? Onko erimielisyyttä oikeasta arvosta? Realistinen arvonmääritys on yrityskaupan tärkein askel. Meiltä saat käytännön kokemukseen perustuvan vastauksen. Suomen Yrityskaupat on ollut mukana jo yli 1 500 omistajanvaihdoksessa ja on yrittäjien eniten käyttämä asiantuntija yrityskaupoissa. Edulliset ja helppolukuiset arvonmäärityksemme räätälöidään yrityksen koon ja tarpeiden mukaan. Ota yhteyttä, niin kerromme millainen arvonmääritys vastaa parhaiten juuri sinun kysymyksiisi.

www.yrityskaupat.net info@yrityskaupat.net Puh. 010 2864 000


25

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Aamu alkoi kahvihetkellä erään yrittäjän kanssa. Lippu nostettu salkoon liikkeen edessä ja pöytälippu vastaanottotiskillä. Eläköön suomalainen yrittäjä ja yrittäjyys! Ari Yrittäjän päivän vietostaan

Facebookkommentit

Oppisopimuskoulutus on kysyntälähtöistä koulutusta. Työnantajalla on työvoima- ja osaamistarve, johon oppisopimuskoulutuksella ja olemassa olevalla tutkintojärjestelmällä pyritään vastaamaan. Koska oppisopimuskoulutus on työsuhdeperusteinen koulutuksen järjestämismuoto, se reagoi koulutuskysyntään aika hyvin. Sopimus voidaan tehdä 15 vuotta täyttäneen opiskelijan kanssa, joten se sopii myös peruskoulun päättäville nuorille. Tarkoitus on myös edistää oppisopimuksen käyttöä nuorten koulutuksessa muun muassa korottamalla koulutuskorvausta. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia yhdistää oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua ja perinteistä oppisopimuskoulutusta.

Yrittäjät tuovat kotikuntaansa elinvoimaa ja vahvaa näkemystä kunnan kehittämiseen. Jari kuntavaaleista

Koskas helevetin aikaan kotisivut on muka mihinkään riittäneet? Timo kommentoi SY:n verkkokoulutusta

Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työ-

Kysely

paikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta sen mukaan mitä koulutuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Arviossa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Oppisopimuskoulutuksen kokonaismenot vuonna 2013 ovat 114 miljoonaa euroa. Nuorten koulutusta vastaava koulutuskorvauksen moninkertaistaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Työmarkkinajärjestöt ovat monien toimialojen työehtosopimuksissa erikseen sopineet oppisopimusopiskelijoiden ja harjoittelijoiden palkkauksesta. Palkoista opetusministeri ei neuvottele, vaan niistä sopivat työmarkkinaosapuolet.

Aiotko äänestää kunnallisvaaleissa yrittäjäehdokasta?

Kyllä

78%

Oppisopimusopiskelija, kuten työntekijäkin, voi purkaa oppisopimuksen tai irtisanoa työsopimuksen. Oppisopimus voidaan purkaa myös koulutuksen järjestäjän luvalla työsopimuslaissa erikseen säädetyin perustein tai jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta oppisopimuskoulutuksesta annettuja säädöksiä tai määräyksiä. Oppisopimus voidaan purkaa yksipuolisesti esimerkiksi työnantajan lopettaessa liikkeensä. Niin sanotun tuetun oppisopimuskoulutuksen hankkeissa peruskoulun päättäneille ja syrjäytymisuhan alaisille nuorille on järjestetty lyhyitä työharjoittelujaksoja ennen varsinaisen oppisopimuksen tekemistä. Tavoitteena on ollut löytää nuorta kiinnostava ala ja saada kokemusta alan töistä. Samalla nuori ja työnantaja ovat voineet arvioida edellytyksiä oppisopimuksen tekemiseen. Saaduista kokemuksista otetaan varmasti oppia koulutuksen kehittämisessä.

En tiedä

18%

PS.

infrastruktuuriin. Nyt on monia projekteja käynnissä, muun muassa Salla gate -hanke, ja on tulossa myös hanke, joka suuntautuu Pohjois-Ruotsiin. Alueen yrittäjäyhdistykset keskittävät pienet voimavaransa yhteen. Suurin huoli meillä on se, että Stora Enson ja Ely-keskuksen rahat menivät ihan väärään paikkaan. Nyt jälkikäteen täällä arvaillaan ja huhumyllyt pyörivät. Mutta emme ole kirvestä kaivoon heittäneet. Lasse Ketonen Kemijärven Yrittäjien puheenjohtaja

ALEKSI POUTANEN

Facebookin pikakyselyyn saatiin 87 vastausta

Jukka Gustafsson Opetusministeri

Meillä oikeastaan taantuma alkoi jo vuonna 1992, kun oli iso lama. Sen jälkeen ollaan oltu kusessa koko ajan. Väkiluku on pudonnut muutamalla tuhannella, enää noin 8 000 asukasta. Palveluyritykset ja erikoistavarakaupat ovat lähteneet pois, mutta vastaavasti tänne on perustettu mikroyrityksiä ihan mukavasti. On luontaistuoteliike, tuotteiden jatkojalostusta ja ohjelmapalveluyrityksiä. Kaupunki on täällä perinteisesti satsannut isoihin tehtaisiin ja niiden

EN 4 %

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


26

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

arjessa Esko Keski-Vähälä

yrittäjän arjessa

Harvinainen hanska Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä tehtaillaan suojakäsineitä, jollaisia ei muualta Euroopasta löydy. Karoliina Siukola jatkaa Jokamuovi Oy:ssä yrittäjänä isoisänsä aloittamaa työtä. EVIJÄRVI Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi

A

utotalleista se alkoi. Karoliina Siukolan vaari Esko Sulkakoski ja tämän kaveri Matti Jokela ryhtyivät valmistamaan pvc-muovipintaisia käsineitä vuonna 1960. – Vaari osasi ja osaa yhä taloudellisen puolen ja kaveri Matti teknisen puolen. Muovit sekoiteltiin toisen tallissa, puuvillavuoret ommeltiin kotityönä ja hanskat paistettiin toisen tallissa, Karoliina Siukola kertaa Jokamuovi Oy:n alkumetrejä. Idea on pysynyt samana 52 vuotta. Ensin suojakäsineitä tehtiin lähialueelle, lähinnä suojaamaan

maanviljelijöiden käsiä kemikaaleilta. Tänä päivänä Jokamuovin osaamisen lopputulosta viedään 17 maahan. Perustajakaksikko valmisti ensimmäisen koneensa 1960-luvun lopussa, ja sama laite palvelee Jokamuovia edelleen. – Omat vanhempani (Pekka ja Tuulikki Sulkakoski) tulivat yrittäjiksi jo ennen syntymääni 1980-luvun taitteessa ja laajensivat toimintaa. He hankkivat toisen koneen 1989, ja sekin on yhä toiminnassa. Koneen myyjä oli nykyvinkkelistä mielenkiintoinen, nimittäin Nokia. Yhtiö karsi tuolloin rönsyjään, ja mennä sai myös Ähtävän Muovin nimellä toiminut käsinetuotanto.

Tuotantoa ”pienen kiinalaistehtaan verran”. Vuonna 2012 Jokamuovi työllistää 16 henkilöä ollen yksi piskuisen Evijärven merkittävimmistä työllistäjistä. Käsineitä syntyy vuodessa 350 000 paria, mikä on Siukolan sanoin ”pieni määrä verrattuna yhteen tavalliseen kiinalaistehtaaseen”.

Olen aidosti ylpeä siitä, että me pystymme tällaista marginaalituotetta tekemään ja kehittämään Suomessa. Karoliina Siukola

Valtaosa kilpailevista tuotteista kipataan maailmanmarkkinoille Kiinan lisäksi muun muassa Pakistanista ja Malesiasta. Pakistanissa tehdään myös Jokamuovin hanskojen puuvillavuoret. Jokamuovin tuottaman Jokasafe-tuoteperheen kilpailuresepti on tuttu. – Meidän täytyy satsata laatuun, Siukola sanoo. – Ja olen kyllä aidosti ylpeä siitä, että me pystymme tällaista mar-


27

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

LOKAkuu

15

Muistathan: Vuosi-ilmoitusten

korjausten tulee olla Verohallinnossa 15. lokakuuta, jotta tiedot ehtivät säännönmukaiseen verotukseen.

Esko Keski-Vähälä

Yrittäjä, hanki hyvä fiilis työntekijöillesi. Kahvikupin hinnalla. Nyt voit tukea henkilöstösi liikuntaja kulttuuriharrastuksia verovapaasti Smartum-maksuvälineillä. Verovapaudesta hyödyt sekä sinä että työntekijäsi.

valvojat. Vaikka koneet tekevät työstä osan, määritellään valmistus Jokamuovissa edelleen käsityöksi. Ihmissilmän täytyy myös valvoa, että laatu on kohdallaan. Automaattilinjalla työssään Tanja Autio ja Matti-Pekka Jussila.

homma hanskassa. Hanskojen valmistus sujuu tarvittaessa myös Karoliina Siukolalta. – Ei näin pienessä tehtaassa voi olla niin, että joku ilmoittaa, että ”tämä ei kuulu mun toimen-kuvaan”.

Voit vähentää kulut verotuksessa, etkä maksa sivukuluja kuten palkasta. Työntekijäsi pitävät huolta kunnostaan ja voivat paremmin. Kannattavaa, vai mitä!

350 000 Käsineitä syntyy vuodessa 350 000 paria.

suku ginaalituotetta tekemään ja kehittämään Suomessa. Se todella on poikkeuksellista, sillä muualla Euroopassa tiettävästi vain Tshekissä on edes hieman vastaavia suojakäsineitä tuottava yritys.

Venäjän öljykentillä laajat markkinat. Eteläpohjalaisista erikoishanskoista reilusti yli puolet menee vientiin, ja talouden

taantuma tietysti tuntuu myös Jokamuovissa. Evijärveläisten onneksi tuotteen pääkohderyhmä kuulostaa sellaiselta, josta hanskatarve ei aivan heti lopu. Suurin osa viennistä nimittäin menee Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden käyttöön. Suomessa suojautujia ovat muun muassa kemianalan laitosten sekä puunjalostustehtaiden käsiparit.

Seuraavaksi katse kuluttajaan

Välität työntekijöistäsi sitten 4 eurolla tai 400 eurolla, jokainen euro kohdistuu suoraan työntekijän hyvinvointiin. Maksimissaan voit tukea yhtä työntekijää verovapaasti 400 eurolla vuodessa. Eli 1,10 eurolla päivässä. Kahvikuppikin taitaa maksaa enemmän. Tilaa verovapaat Smartum-maksuvälineet helposti netissä:

www.smartum.fi/yrittäjä

>

Jokasafe-hansikkaiden myynti on tapahtunut käytännössä kokonaan jälleenmyyjien kautta. Karoliina Siukola kertoo, että yritys aikoo lähitulevaisuudessa olla suoremmassa yhteydessä käsineiden käyttäjiin. – Haluamme viestin kulkevan entistä paremmin molempiin suuntiin. Jälleenmyyjille meidän käsineemme eivät missään nimessä ole ykköstuote, joten tuotteemme saattavat joissain paikoissa jäädä vähän taka-alalle. Smartum_ilmoitus_yrittajasanomat_nro7_2012_125x365mm.indd 1

30.8.2012 12:23:19


28

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Pilvessä piilee riski Yrittäjät eivät välttämättä tiedä, mitä he hankkivat tai ostavat. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

K

äsi sydämelle: kuinka moni lukee erilaisten pilvipalveluiden käyttöehdot ennen kuin on aika painaa Hyväk-

syn-nappia? Aika harva. Lakitoimisto Fondian sähköisten työkalujen liiketoiminnan vetäjä Jukka Tola varoittaakin yrittäjiä merkittävistä liiketoiminnallisista riskeistä, jos ei tiedetä mihin ollaan sitoutumassa. Myös EU:n tietosuoja-asioita pohtiva työryhmä on kehottanut pilvipalveluita käyttäviä yrityksiä arvioimaan palvelujen riskit. – Joka puolella markkinoidaan helppoutta. Data menee kyllä pilveen, mutta missä se oikeasti on ja mitä piveen meneminen tarkoittaa, Tola kysyy.

Ei ole ilmaisia lounaita. Hänen mukaansa niin sanottuja helppoja dokumenttien tallennusratkaisuja on paljon markkinoilla. Pahim-

millaan kaikki yritysten dokumentit ovat pilvessä, jolloin ne voivat myös kadota. Esimerkkejä on jo tiedossa. Yksinkertaisimmillaan kyse on sähköpostiviesteistä, sopimuksista tai asiakasrekisteristä. Huomio pitää kiinnittää erityisesti ilmaisiin palveluihin. – Miten yritys pysyy pystyssä, jos kaikki on ilmaista? Mikäli pilvipalveluyritys myydään eteenpäin sopimusehdot voivat muuttua. Silloin on hyvä tietää, miten sopimuksesta pääsee halutessaan eroon ja miten kaiken tiedon saa takaisin itselle, Tola sanoo. – Omasta savuavasta koneesta on helpompi saada tiedot talteen kuin pilvestä, hän jatkaa. Tola ei kuitenkaan halua lietsoa pelkoa pilvipalveluita kohtaan, sillä kustannussäästöjen lisäksi yrittäjä voi vapauttaa omaa aikaa tuottavaan työhön. – Yrittäjän kannattaa luottaa terveellä pohjalla oleviin kotimaisiin yrityksiin, joilla on hyvät varmistusratkaisut ja lähellä toimiva asiakaspalvelu.

JARKKO VIRTANEN

LUE KÄYTTÖEHDOT. Omasta savuavasta koneesta on helpompi saada tiedot talteen kuin pilvestä, sanoo Jukka Tola.

Helppo hankkia, selkeä hallinnoida.

Business Eurocard tuo säästöjä sekä pienten että suurten yritysten taloushallintoon. Ostojen keskittäminen Business Eurocard -kortille kannattaa, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely. Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa. Hae korttia osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

Ota huomioon

1

Mikä on palveluntarjoajan tausta.

2

Miksi pilvipalvelu on ilmainen.

3

Millainen sopimus palveluntarjoajan ja käyttäjän kanssa solmitaan.

4

Missä kaikki data fyysisesti sijaitsee.

5

Onko yrittäjällä aina pääsy palveluun ja sinne tallennettuihin tietoihin.

6

Mikä on palveluntarjoajan suunnitelma, jos asiakkuus loppuu.

7

Millä laitteella palvelu toimii ja miten käyttö on turvattu. Lähde: Fondia


arjessa

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

valtakunnalliset jäsenedut 2012 majoitus-, ravintola- ja kokousedut

www.yrittajat.fi/jasenedut markkinointi

vakuutukset Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilöja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensimmäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeusturvavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja perheen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

hakupalvelut Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheenaiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

rekrytointi Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhinta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta ”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvittavan alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

autot

Cumulus-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. Rantasipi-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. www.rantasipi.fi. Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

autovuokraus

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat. fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Hotel Atlas: huoneet sopimushinnoin (etusi 10–60 %), yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.hotelatlas.fi.

autopesu SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot edusta www.helmisimpukka.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hewlett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Microsoft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secure hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etätukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyttövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valtakunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria. juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suomen Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenille tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikoistapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro varatessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin, huoltoleasingpalvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan. Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

tietotekniikkapalvelut

sähkö

Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, internet-varauksessa tulee käyttää Suomen Yrittäjien varauskoodia, jonka löydät jäsensivuilta kirjautumalla sinne jäsennumerollasi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Nesteasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/ litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina laadukkaat neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yrityskortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi.

lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ravintoloissa, Holiday Inn-* ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä Ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

laivamatkat

YRITYSKäYTTöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com YKSITYISMATKUSTAJAnA Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fijäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivujen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

29


30

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Jättitilaus tuplaa liikevai Järvenpääläinen Amipac toimittaa Euroopan suurimpaan meijeriin rullakkojärjestelmän.

ALEKSI POUTANEN

Olli Hakala toimitus@yrittajat.fi

K

uuntelimme asiakasta herkällä korvalla, vastasimme ekologisuuteen liittyviin haasteisiin ja olimme tiiviisti yhteydessä heidän työturvallisuuspuolen ihmisten kanssa, kuvailee Amipacin toimitusjohtaja Harri Mononen yrityksensä valtteja tarjouskilpailussa. Amipac toimittaa IsoBritannian Aylesburyyn rakenteilla olevaan Euroopan suurimpaan tuoremaitomeijeriin rullakoiden käsittelyja täyttöjärjestelmän. Järvenpääläisyritys on vielä vaitonainen sopimuksen yksityiskohdista, sillä allekirjoitettuna on vasta aiesopimus. Kokonaisuus on kuitenkin yrityksen historian suurin, arvoltaan tuplasti yrityksen 8,7 miljoonan vuosittaisen liikevaihdon verran. – Arla Foods katsoi mitä maailmalla on tarjolla ja päätyi meihin. Se oli yrityksellemme merkittävä voitto, Mononen sanoo.

– Suunnitteluprosessi kesti kolme vuotta. Yleensä aika ei ole näin pitkä, mutta tämä oli iso kauppa. Arla Foods painii Amipacin kanssa eri sarjassa, sillä tanskalais-ruotsalaisen meijeriyrityksen liikevaihto mitataan miljardeissa euroissa. – Epäsuhta heidän ja meidän välillä on melkoinen, Mononen myöntää. – Arla Foods on joutunut olemaan tämän takia joustava. Heillä on ollut paljon ymmärrystä ja yhteistyöhalua. Yritysten välille solmittiin muun muassa immateriaalioikeuksien vuokrasopimus, jolla Amipac sai rahaa suunnittelutyöhön. Seuraavaksi sovittiin, että yksi linjastosta rakennettiin testilinjaksi Suomeen. Kauppa toteutetaan kokonaisuudessaan kolmivaiheisena.

Liikevaihto viennistä. Amipac on erikoistunut elintar-

ammattitaito. Toimitusjohtaja Harri Mononen haluaa säilyttää materiaaliosaamista Suomessa ja Amipacin Järvenpään tehtaalla.

Tilaajalla riittänyt ymmärrystä. Arla lähestyi Amipacia vuonna 2009 ja kysyi ratkaisuja tulevaan meijeriin. – Aiemmasta yhteistyöstä oli ehdottomasti hyötyä, Mononen sanoo.

Suomesta olemme oppimme ammentaneet. Harri Mononen

viketeollisuuden materiaalinkäsittelyratkaisuihin. Arla Foodsin meijerissä yrityksen systeemi tarkastaa ja pesee kaupasta palautuneen rullakon, siirtää sen pakkaushalliin sekä täyttää ja siirtää

rullakon edelleen kylmätilaan. Viime vuonna Amipacin liikevaihdosta 86 prosenttia tuli viennistä, mutta luku vaihtelee projektien mukaan.

– Suomesta olemme oppimme ammentaneet, toimitusjohtaja sanoo. – Kotimaassa jaamme pientä markkinaa puolenkymmenen toimijan kanssa, mutta hyvä asia on, että

se pakottaa meidät maailmalle. Amipacin tuotteiden toimitus ja koulutukset Arla Foodsin meijeriin jatkuvat kevääseen 2014 asti. Tuotteet valmistetaan Suomessa.

Talousapu jälleen liipaisimella 30-vuotisjuhlavuosi Konsu palveluksessasi Venäjällä ja Ukrainassa

Yrittäjiä talouskysymyksissä auttavaa puhelinta uhkaa rahahanojen sulkeutuminen. Olli Hakala toimitus@yrittajat.fi

Etabloituminen

Lakipalvelut

Tutkimuspalvelut

Rekrytointi

Taloushallinto

Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta

www.konsu.com

M

aksutonta apua taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrittäjille tarjoava Talousapu-puhelin on itse taloudellisen uhan alla. Rahoituksen jatkuminen on kiinni työ- ja elinkeinoministeriöstä, sillä aiemmasta poiketen koko 200  000 euron rahoitusta haetaan ministeriöltä. – Rahoitus on taas vuodenvaihteessa katkolla, Pkt-

säätiön tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen sanoo. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen perustettu puhelinpalvelu on ollut alusta alkaen suosittu. Yhteensä yhteydenottoja on tullut noin 5 800. Tänä vuonna yhteydenottoja on ollut 1 500. – Perussyy yhteydenottoon on, että myynti tai työmäärä on laskenut niin paljon, että yritys on joutunut sen johdosta taloudellisiin vaikeuksiin, Leskinen kertoo. – Yleensä tilanne päästetään aika pahaksi, ennen kuin apua aletaan etsiä. Talousapu-palvelussa on koko ajan yksi tai kaksi ihmistä päivystämässä. – Kynnys pyytää apua on korkealla, ja siksi palvelu

ministeriöltä. Aiemmat rahoittajajärjestöt, kuten Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto katsoivat, että palvelun tulisi olla julkisesti rahoitettu.

Päätöksien aikataulu avoin. – Hirmu suuresta Jari Leskinen

tehtiin alun perinkin valtakunnalliseksi ja soittaa voi vaikka nimettömänä, Leskinen kertaa palvelun perusajatusta. TEM on aiemmin maksanut puolet Talousapupuhelimen 200 000 euron vuosittaisista kustannuksista, mutta tänä vuonna koko summaa haetaan

summasta ei ole kyse, jos katsotaan mitä muita projekteja on käynnissä ja mitä tällä rahalla saadaan aikaan, sanoo neuvotteleva virkamies Tuija Groop työ- ja elinkeinoministeriöstä. – Kyseessä on osaava verkosto ja palvelua käyttävät lähinnä pienet yritykset. Talousapu-puhelimen rahoitus on kunnossa tämän vuoden osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jatkorahoituksesta päätetään syksyn aikana.


arjessa

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

ihdon

31

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Naisten ja miesten Juhla-asujen erikoisliike/vuokraamo (liiketoiminta) Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-02052012-1904 Huonekaluliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 200 m2. Hintapyyntö 866 000 €. SY-04062012-1986 Mönkijöiden, mopojen ja moottoripyörien myyntiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 380 m2. Hintapyyntö 100 000 € + varastoarvo. SY-18062012-2012 Verkkokaupan liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 15 000 € + varasto. SY-25062012-2021 Lastenvaateliike Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2. SY-02072012-2038 Myydään osuus/haetaan rahoitusta lastenvaate ja -jalkineyritykseen. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla, myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 -  2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat. SY-03072012-2042 Myydään tai vuokrataan elintarvike-, matkamuisto- ja tekstiilimyymälä kokonaisuus. Yrityksessä lisäksi monipuoliset oheispalvelut. Liikevaihto 750 000 - 1 000 000€ Omat toimitilat 599 neliötä, kannattavuus ja asiakasmäärät kasvussa. 2 - 3 työntekijää. SY-10072012-2053

Amipac Oy • Suunnittelee ja toteuttaa Euroopan suu• Suunnittelee ja toteuttaa erityisesti kylrimpaan meijeriin rullakoiden käsittely- ja mätuotteisiin liittyviä kuljetusratkaisuja. täyttöjärjestelmän. • Toimii Järvenpäässä. • Aylesburyyn rakennettavassa meijerissa • Amitec Oy:n tytäryhtiö. pakataan vuosittain miljardi litraa maitoa, • Liikevaihto 8,7 miljoonaa euroa. kun suurimmat suomalaiset laitokset • Yrityksessä työskentelee 17 työntekijää. yltävät noin viidennekseen tästä.

täni tai sen liiketoimintaa. Miten käy työsuhteille?

tulee olla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen, ei liikkeenluovutus itsessään.

Vastaus: Jos yritys tai sen toimin-

nallinen osa luovutetaan uudelle omistajalle, ja toiminta jatkuu luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena, on kyseessä työsopimuslain mukainen liikkeen luovutus. Tällaisessa tilanteessa työntekijöiden työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisinaan automaattisesti luovutuksensaajalle. Liikkeen luovutus itsessään ei siten ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin pelkän luovutuksen perusteella. Uudella työnantajalla on kuitenkin oikeus esimerkiksi järjestellä yhtiön toimintaa uudelleen, mikä voi johtaa tuotannollisen ja taloudellisen irtisanomisperusteen syntymiseen. Erittäin tärkeää on huomata, että tällöinkin irtisanomisenperusteena

Palvelut, liikenne Tilitoimisto Pirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 5 - 7. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-30052012-1973

Kuukauden kysymys Kysymys: Olen myymässä yritys-

Siementen ja puutarha-alan tarvikkeiden maahantuonti sekä tukku- ja vähittäiskauppa Satakunnassa. Samoissa liiketiloissa toimii myös kukkakauppa. Liikevaihto 200 000 - 300 000€, toimitilat 240 neliötä, hintapyyntö 149 000€. SY-11072012-2054

• Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteetovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen!

Autokorjaamon liiketoiminta työkaluineen ja varastoineen. Liikevaihto 400 000 - 500 000€, hintapyyntö 250 000€. SY-13072012-2059 Henkilöstövuokrausyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Hintapyyntö 40 000 €. Työntekijöitä n. 100, vuokratut toimitilat. SY-30072012-2082

Teollisuus

Elintarvikeliike Espoon Laaksolahdessa. Hyvällä alueella, liike-vaihto yli 2 miljoonaa euroa. 6 - 9 työntekijää, omat 320 neliön toimitilat, hintapyyntö 150 000€. SY-17072012-2069 Taidegalleria (taiteen myynti ja kehystyspalvelu) hyvältä paikalta Tampereen keskustasta. Hintapyyntö: 19 000 €. PY-14082012-2116 Huoltoasema-kahvilakiinteistö Etelä-Pohjanmaalla kantatie 66 varrella. Omat toimitilat 1200 m2. Hintapyyntö 330 000 €. SY-16082012-2123 Huoltoasema-lounaskahvila Ylä-Savon alueelta valtatien 5 varrelta. Liikevaihto n. 2 000 000 €. Työntekijöitä 2 + 4. Oma tontti ja toimitilat. Hintapyyntö 360 000 € (kiinteistö, tontti, katos, säiliöt) + vaihto-omaisuus. SY-16082012-2124 Naistenvaateliike VarsinaisSuomessa. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 80 m2. SY-21082012-2129 Atk-alan yritys (verkkokauppa, PC huolto, maahantuontia). Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 40 000 €. SY-27082012-2139 Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-29082012-2147 Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat ja vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 340 000 €. SY-29082012-2149 Biosisustustakkojen liiketoiminta, jolla toimintaa koko Suomessa. SY-18092012-2204

Rakentaminen Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2. SY-02052012-1905 Rakennusliike. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 2011 500 000 €. Työntekijöitä 10. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 700 000 €. SY-21082012-2131 Rakennusalan yritys PohjoisPohjanmaalla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2. SY-29082012-2144

Majoitus, ravintola, elintarvike

Myydään/ haetaan rahoitusta kuntosalikonseptin uusiin, avattaviin toimipisteisiin: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Jyväskylä, Turku, Lahti, Kuopio, Kotka, Forssa ja Valkeakoski. Liikevaihto per toimipiste 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 -  3. Vuokratut toimitilat 150 - 350 m2. SY-07082012-2095

Ruoka-, luontaishoito- ja majoituspalveluja tarjoava Puttaan Kartano Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 1400 m2. Hintapyyntö 390 000 €. SY-27082012-2138

Fysiatrinen hoitolaitos Kuopiossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 12 - 14. Omat toimitilat 220 m2. SY-07082012-2100

Pizzeria-ravintola Lapissa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 140 m2. Hintapyyntö 60 000 €. SY-18092012-2200

Autokorjaamo Uudellamaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat ja vuokratut toimitilat 184 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-05092012-2167

Rengasliike Satakunnassa. SY-19062012-2014

Kiinteistöpalveluyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 -  300 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 220 000 €. SY-20092012-2212

Ilmastoinnin puhdistuksia ja huoltoja sekä mittauksia ja säätöjä suorittava yritys. Hintapyyntö 50 000€, toimintaa koko Suomessa. SY-18072012-2071

Muut toimialat

Teollisuustuotteen valmistusoikeudet Etelä-Pohjanmaan alueelta. EPY-31052012-1978 Sinä kivialasta kiinnostunut; ryhdy yrittäjäksi. Satakunnassa n. 30 v. vakaalla pohjalla toiminut kivialan yritys myytävänä. Hautakivien ja kivitasojen valmistus ja myynti. Liikevaihto n. 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat. Ota yhteyttä! SY-06062012-1990 Metalliteollisuuden alihankintayritys (teräsrakenteet, profiiliovet, ovet, palo-ovet, hallit, asennus) Satakunnassa. Omat toimitilat 250 m2. SY-04072012-2044 Rakennuspuusepän tuotteita valmistava ja markkinoiva liiketoiminta. Hyvämaineinen yritys. Toimintaa koko Suomessa ja vientiprojekteja, parasta aikaa mukana mm. vientirenkaassa. Oma tuotteisto. Toiminut yli 16 vuotta Pohjois-Savossa, jonka aikana saavutettu erittäin merkittäviä referenssikohteita. SY-05072012-2047 Metallialan yritys Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat 200 + 650 m2. SY-30072012-2081 Puuverstas Keski-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 50 000 €. Yhteydenotot: ari@rappumestari.fi tai puh. 0400 345 990. SY-05092012-2168 Erityispuusepänliikkeen liiketoiminta sekä konekanta Kanta-Hämeessä. Toimintaa koko Suomessa. Omat toimitilat. SY-06092012-2170 Teollisuushalli ja puupakkausten valmistusliiketoiminta koneineen Mänttä-Vilppulassa. Omat toimitilat 450 m2. SY-18092012-2203

Ilmoitusehdot: www.yritysporssi.fi

Yritysvälittäjät Myytäviä  kohteitamme: Liikkeenjohdon konsultointiyritys...600 000 K-Extra-kauppa E-Pohjanmaalla..... 500 000 Polttoaineiden tukkukauppa............530 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa...........................................600 000 Parturi-kampaamo Jyväskylässä.......85 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike...................................1 200 000 Vanhemman väen hoivakoti luonnonkauniilla paikalla..................290 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi..............................................280 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys...............................475 000 Kannattava terveysalan ammattituotteiden maahantuontia ja tukkumyyntiä harj. yhtiö................1 800 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta.......................400 000 Koneiden maahantuonti- ja myyntiyhtiö......................................2 650 000 Ravintola Lounais-Suomessa............330 000 Ilmastointialan yritys........................ 450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto Pirkanmaalta. Liikevaihto 100 000 - 300 000 €. SY-19092012-2206

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.10.2012


32

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

RAHOITUS Laita mittarit kuntoon

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjän kannattaa kiinnittää huomiota moniin yrityksensä tunnuslukuihin ennen lainatiskille säntäämistä. Marginaalien suuruuteen ja ylipäätään lainan saantiin vaikuttavat muun muassa yrityksen kassavirta, kannattavuus, velkaisuus ja maksuvalmius. – Yrityslainojen hinnoitteluun vaikuttaa eniten yrityksen luottoriski. Luottoriski arvioidaan yrityskohtaisesti ja hinnoittelu perustuu asiakkaan rating-luokkaan, sanoo Nordean yritysrahoituksesta vastaava johtaja Jani Eloranta.

Käyttöpääomaa. Pankkien asiantuntijoiden mukaan yritykset hakevat lainaa edelleen moniin tarkoituksiin. OP-Pohjolassa on kiinnitetty huomiota siihen, että rahoituksen painopiste on ollut jo jonkin aikaa käyttöpääomarahoituksessa. Rahoituksen kysyntä investointeja varten on ollut vähäisempää. OP-Pohjolan näkemystä tukee myös syyskuun alussa julkaistu pkbarometri. Sen mukaan joka neljäs ulkoista rahoitusta hakeva yritys tarvitsee lainan nimenomaan käyttöpääomaa varten. Vain puolella yrityksistä on ulkoista rahoitusta. Nordean Elorannan mukaan pankit ovat edelleen kasvattaneet luotonantovolyymejaan ja ensi vuonnakin kasvun odotetaan jatkuvan. – Yritysten kokonaislainakorot ovat Suomessa selvästi alle pitkän ajan keskiarvojen. Viitekorkojen matala taso on kompensoinut nousseita marginaaleja, Eloranta sanoo.

Saako yritys lainaa ja millä hinnalla? Yritys X hakee 300 000 euron lainaa teollista investointia varten. Lainan takaisinmaksuaika on 3 – 5 vuotta. Yrityksen liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa, nettotulos 5 – 10 prosenttia, yrityksellä ei ole korollista velkaa rahoituslaitoksille, eikä maksuhäiriömerkintöjä. Yrityksen liikevaihdon kasvuennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on viisi prosenttia vuosittain.

1) Saako yritys lainaa – ja minkälaisella marginaalilla? 2) Mitä vakuuksia vaaditaan? 3) Kuinka paljon lainan saantiin ja hintaan vaikuttaa yrityksen

Hinnoitteluun vaikuttaa eniten yrityksen luottoriski. Jani Eloranta

– Taloudellisesti vahva yritys, jolla on selkeät tulevaisuuden näkymät, edustaa pienempää luottoriskiä ja saa varmemmin sekä edullisemmin rahoitusta. Erityisesti oman ja vieraan pääoman suhde korostuu epävarmoina aikoina, hän jatkaa. Yrittäjäsanomat kysyi pk-yritysten lainan saannista Nordean lisäksi OP-Pohjolalta ja Sampo Pankilta. Kolmikolla on leijonanosa yritysasiakkaista. Jokainen kolmesta pankista olisi myös myöntänyt lainan kuvitteelliselle yritykselle, joka haki lainaa teollista investointia varten. Yritys oli tosin taloudellisten lukujen perusteella hyvässä kunnossa. Lainamarginaali vaihteli 1,7 – 3,5 prosentin välillä. Marginaaliin vaikuttavat asiakkuuden lisäksi vakuudet.

luottokelpoisuus? Miten pankki reittaa yrityksen?

1) Saa lainaa, korkomarginaali vakuudesta riippuen 1,7 – 2,25 prosenttia.

2) Mieluiten reaalivakuutta. 3) Yrityksen lainan saantiin vaikuttaa

ensisijaisesti yrityksen taloudellinen tilanne, nykyisten velkojen määrä ja tulevaisuuden näkymät. Yrityksen luottoluokitus perustuu muun muassa yrityksen talouteen, tulevaisuuden näkymiin ja arvioon johdon kyvykkyydestä.

Yritysten lainojen takaisinmaksuajat ja lainamäärät vaihtelevat merkittävästi. Nordealla niin sanottu laskennallinen takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta ja pienyritysten lainamäärät tyypillisesti ovat alle 250 000 euroa. Sampo Pankin ja OP-Pohjolan mukaan käyttöpääomarahoituksen takaisinmaksuaika on noin vuosi, investointihyödykkeissä 3 – 5 vuotta ja kiinteistöinvestoinneissa 7 – 10 vuotta.

1) Saa lainaa. Hinnoittelu riippuvainen

1) Saa lainaa, viiden vuoden lainan mar-

2) Leasing / kohdevakuus (omarahoi-

2) Ensisijaisesti lainan vakuudeksi sovi-

luottokelpoisuusluokituksesta, vakuuksista, lainan maturiteetista ja asiakkuudesta. Marginaali 2,25 – 3,5 prosenttia.

tusosuus / käsiraha 20 – 30 prosenttia). Yhdistelmä reaalivakuudet yritys tai omistaja: yrityskiinnitykset, yrityksen muu mahdollinen omaisuus, Finnvera, yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet.

3)

Luottokelpoisuus on keskeinen tekijä päätöksenteossa. Luottokelpoisuuteen vaikuttavat yhtiön liiketoiminta ja taloudellinen asema.

Keskustele aiheesta verkossa! www.yrittajat.fi

ginaali asettuu tasolle 1,6 – 3,4 prosenttia. Hintaan vaikuttaa mahdollinen Finnveran takaus tai reaalivakuus.

taan kiinnitykset yrityksen reaaliomaisuuteen (tontti ja rakennukset). Yrityskiinnitys otetaan täydentävänä vakuutena, kun yrityksen toiminnan luonne on sellainen, että yrityskiinnityksen alaista omaisuutta on olemassa.

3)

Yrityksen luottoriski vaikuttaa entistä suoraviivaisemmin lainan marginaaliin. Yritykset luokitellaan luottoriskin mukaan. Laskennassa tarkastellaan yrityksen taloudellisia ja laadullisia tekijöitä. Taloudellisia tekijöitä ovat muun muassa toiminnan laajuus, kannattavuus, maksuvalmius, velanhoitokyky ja velkaantuneisuus. Laadullisina tekijöinä arvioidaan markkinoita ja tuotteita, sopeutumiskykyä ja tavarantoimittajia sekä yrityksen johtoa.

Lähde: Pankit

Yrittäjä voi vaikuttaa lainan saantiin ja marginaaleihin.


33

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

 3 mrd

Finnvera sai 3 miljardin euron valtiontakauksen uudelle vienninrahoitusluottojärjestelmälle.

Muualtakin löytyy rahaa

>

Suurin osa pk-yrityksistä marssii ensimmäisenä pankin lainatiskille, vaikka lainaa on mahdollista saada myös muualta. Yrityslainojen takaajana Finnvera on tunnetuin. Palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen sanoo, että Finnvera voi tarjota myös suoria lainoja yrittäjille. – Ainakin Oulun alueella takaukset ovat suositumpia kuin lainat. Meidän tehtävämme on olla täydentävä rahoittaja ja takaamme esimerkiksi tietyn osuuden lainasta, Kinnunen kertoo. Myös työeläkeyhtiöiden omistama Vakuutusosakeyhtiö Garantia takaa lainoja. – Takauksemme käy vakuudeksi kaikkien pankkien ja työeläkeyhtiöiden lainoihin. Terveeltä yritykseltä emme edellytä vastavakuutta, kertoo asiakasrahoituksen ja myynnin johtaja Hannu Loponen. Hän kannustaakin yrityksiä miettimään korvaavia vaihtoehtoja pankkirahoitukselle. Esimerkiksi työeläkeyhtiöt

myönsivät uusia lainoja viime vuonna yli miljardilla. – Takausta hakevien yritysten liikevaihtohaitari on laaja, aina muutamasta sadasta tuhannesta ylöspäin, Loponen sanoo.

Suhdannelaina. Vakuutusyhtiö Fennia lanseerasi vuodenvaihteessa erityisen suhdannelainan pk-yrityksille. Fennia myöntää lainaa käyttöpääomaa varten. – Suhdannelaina on kuuden kuukauden laina, ja sitä voidaan myöntää 5 000  –  40 000 euron välillä, sanoo Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson. Lainaa varten ei tarvita vakuutta, ja sen korko on kuuden kuukauden euribor + viisi prosenttiyksikköä. Otsakorven säätiö myöntää lainaa Karjalan ja Kymenlaakson alueen yrityksille. Lainojen haarukka on 20 000 – 500 000 euroa. Toiminnanjohtaja Mari Kurkanin mukaan korko on maltillinen yksi prosentti. Säätiö tosin vaatii sadan prosentin takausta, joka nostaa hintaa.


34

RAHOITUS

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Pekka Sipola

Verokannuste alkuvaiheen yrityksiin tehtäville sijoituksille • Verokannuste koskee yksityishenkilöitä. Kannuste on ns. bisnesenkelikannustin. • Sijoituksen voi tehdä joko suoraan tai pääomasijoitusrahaston kautta. • Tämä kannustin ei koske yrityksen perustajaa. • Vähennykseen oikeuttavan sijoituksen euromääräiset rajat – ja tuleeko sellaisia ylipäätään – tarkentuvat eduskunnan budjettikäsittelyssä lokakuun alkuun mennessä. • Sijoittaja voi vähentää omista pääomatuloistaan 50 prosenttia listaamattomaan pk-yritykseen tekemästään sijoituksesta (kun hän aikanaan myy omistuksensa, niin em. verokannuste vähentää myytäessä hankintamenoolettamaa).

Born GLOBAL. Health Puzzlen tuotekehitys ja tiimi ovat Suomessa, mutta palvelu suunnitellaan kansainvälisille markkinoille, ensisijaisesti Yhdysvaltoihin, Nelli Lähteenmäki kertoo. Nils Paajanen seuraa innostuneena nuoren startupin alkutaivalta.

Sijoittajilla askeleet oikeaan suuntaan Suomi on pieni markkina, niin myös pääomasijoittamisessa. Pääomasijoittamisen kasvukannuste vuosille 2013– 2015 on startup-yrittäjän mielestä positiivinen avaus. Riikka Koskenranta

K

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

aksi helsinkiläisen Aalto Entrepreneurship Societyn (Aaltoes) sisäpiiriläistä sanovat suomalaisten sijoittajien otteen olevan selvästi varovaisempi kuin esimerkiksi Piilaaksossa. – Riskirahoituksen ekosysteemi on selvästi kehittymässä Suomessa ja ottamassa askelia oikeaan suuntaan. Suomesta saattaa löytyä hyviä riskirahoittajia kaltaisellemme ”digital health” -alan startupille, kuvailee Health Puzzle Oy:n perus-

tajaosakas Nelli Lähteenmäki. Hallitus pureutui kasvuyritysten vähäiseen määrään keväällä kehysriihessään ja päätti elokuussa budjettineuvotteluissa pääomasijoittajien kasvukannusteen määräaikaisesta käyttöönotosta. Health Puzzle on startup, joka kehittää mobiileja, personoituja, genomiikkaan (DNA) perustuvia terveyssovelluksia ja -palveluita. Lähteenmäen mukaan tuotteen ensimmäinen, riisuttu versio on kohdistettu käyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita terveytensä ym-

märtämisestä ja kehittämisestä. – Ipad-sovelluksemme yhdistää käyttäjän terveystietoa (liikunta, uni, ravinto) toisiinsa automatisoidusti ja antaa päivittäisiä suosituksia, jotka auttavat käyttäjää parantamaan terveytensä ”kokonaisbalanssia”. Yritys on nuori, kesäkuussa perustettu, mutta sen tarina alkoi jo vuonna 2001, jolloin lääkäri Pertti Lähteenmäki haki aiheeseen liittyen patentteja. Todenteolla tuotteen kehittäminen lähti vauhtiin, kun kolmihenkinen tiimi pääsi Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämään Summer of Startups -kiihdyttämöohjelmaan.

malla on tarkoitus esitellä ideaa sijoittajille, jotta kehittäminen ja kaupallistaminen voi jatkua. Lähteenmäki lataa toiveita pääomasijoittamisen kasvukannusteeseen. Pek k a

S ipo

la

Kannustin voi toimia. Tuotteen kehittämisen beta-vaiheen on mahdollistanut Suomesta löytynyt enkelisijoittaja. Lähteenmäellä on edessään työntäyteinen loppuvuosi, kun hän kiertää kahdet alan messut esittelemässä yrityksensä tuotteen konseptia ja demoa. Sa-

Menen messuille esittelemään ideaamme sijoittajille. Nelli Lähteenmäki

– Alkuaskeleet ovat startupilla taloudellisesti kaikista haastavimpia, koska tuotekehitys vie aikaa ja rahaa eikä liikevaihtoa vielä ole. Uskon, että kasvukannustin yhdistettynä muihin tukiin, mitä Suomessa on saatavilla, voi toimia hienosti startuppien alkuvaiheiden vauhdittamisessa. Suomessa on rajallinen määrä riskirahaa. Aaltoesin puheenjohtaja Nils Paajasen mukaan ulkomaiset pääomasijoitukset Suomeen ovat lisääntyneet ja päät kääntyvät tännepäin pikku hiljaa. Hän nostaa esiin Lifeline Ventures -rahaston, joka on myös kiihdyttämö ja toimii erityisesti alkuvaiheen terveysteknologia- ja peliyritysten kanssa. – Mitä paremmin suomalaiset pääomasijoittajat pystyvät leveroimaan kansainvälisiä kontaktejaan tuodakseen sijoituksia Suomeen sen paremmin tämä toimii. Lifeline Ventures on erinomainen esimerkki tästä.

Remburssi, vekseli vai luottovakuutus? Finnvera opastaa syksyllä pk-yrityksiä viennin rahoituksen kiemuroista. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

J

os vientikaupan rahoituselementit kiinnostavat, mutta kummastuttavat, saattaa apu löytyä Finnveran uudesta koulutuksesta. – Vientikaupan rahoitus -ohjel-

man hakuaika on meneillään, ja se päättyy 28. syyskuuta. Syksyn ohjelmaan haetaan erityisesti investointitavaroita, kuten koneet, laitteet ja tuotantolinjat, valmistavia yrityksiä, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. – Yritykset valitaan hakemusten perusteella. Edellytyksenä on, että yritys harjoittaa suoraa vientiä, on tehnyt ensimmäiset vientikauppansa ja haluaa kasvaa vientiä lisäämällä. Yrityksen liiketoiminnan on lisäksi oltava kannattavaa. Yrityksellä pitää olla myös toimiva

pankkisuhde. Ohjelmassa käydään läpi viennin rahoituksen perusasioita. – Markkinoilla on runsaasti rahoitusinstrumentteja, kuten esimerkiksi remburssit, vientivekselit ja luottovakuutukset. Vientikaupan rahoitukseen on paljon vaihtoehtoja, ja harva yritys tuntee niitä kaikkia. Syksyn ohjelma sisältää kaikille osallistujille yhteisen seminaaripäivän, jossa Finnveran lisäksi on mukana pankkien ja Suomessa toimivien luottovakuuttajien edustajia. – Lisäksi jokaiselle osallistu-

Syksyn ohjelmaan haetaan erityisesti investointitavaroita valmistavia yrityksiä. Annamarja Paloheimo

jayrityksen avainhenkilöille järjestetään asiakaskohtainen Viennin rahoitus -päivä yhteistyössä yrityk-

sen oman pankin kanssa. Ohjelma on maksuton yhteistyökumppaneiden Management Institute of Finlandin ja Kansainvälisen kauppakamarin koulutuksia lukuun ottamatta. Koulutus käynnistyi ensimmäistä kertaa viime keväänä. – Ensimmäiseen ryhmään osallistuneilta saimme runsaasti myönteistä palautetta. Yritykset pitivät ohjelmaa hyödyllisenä juuri sen käytännönläheisyyden vuoksi. Paloheimo uskoo, että koulutusta pidetään jatkossakin keväisin ja syksyisin.


7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, älä ota turhia riskejä! Yrittäjä, joka pitää huolen, että yrityksessä perusasiat ovat kunnossa, menestyy paremmin. Jo pelkästään tarkastamalla, ovatko yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden taustat kunnossa, välttyy monilta turhilta yllätyksiltä. Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. ePortista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat; kaupparekisteriotteet, vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen sekä tilinpäätökset. Tutustu ePorttiin, luotettavaan ja monipuoliseen tietopalveluun, osoitteessa eportti.kauppalehti.fi. Lisätietoja myös asiakaspalvelusta: puh. 0800 141 070.

35


36

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

vapaalla Tuomio

JARKKO VIRTANEN

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

0 . 2 Talousoppi 2.0. Hakaniemessä on kehitelty uusi talousoppi, jossa pääprinsiippinä on yritysten sosiaalinen työllistäminen eikä voiton tuottaminen omistajille. Tosin ennen sitä kutsuttiin kommunismiksi.

Shittech. Kansa kaatuili kakkaan Helsingin keskustassa. Samalla tuli todistetuksi, että kaupunki ui vasta virtaan cleantechbisneksessä.

Paras tuli valittua kansliapäälliköksi? Pinokkiokin olisi kateellinen Päivi Räsäsen vakuuttelukyvyistä.

Miljardeja palaa. On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Oikea lottovoitto on kylläkin todennäköisempi kuin valtion it-projektien onnistuminen.

MINÄ. Nordic Business Forumissa selvisi kansallisen huipun ja kansainvälisen huipun ero. Jari Sarasvuolle tärkeintä on puhua itsestä ja Sir Richard Bransonille asiasta.

6

kysymystä

Sirpa Ylönen

Minkälaisessa festariasussa ajattelit tulla jytäämään? 1

Kuinka monet Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät on tullut vietettyä, Jäppilän Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Ylönen?

Vuodesta 2001 asti olen ollut Yrittäjäpäivillä joka vuosi. Tänä vuonna on siis 12. kerta.

Missä miinalaivat? Italialainen telakka syyttää tulvia suomalaisten miinalaivojen myöhästymisestä. Laivojen rakentajille tiedoksi: kyllä laivan rungon on tarkoitus kestää vettä.

2

Mikä on unohtumattomin Yrittäjäpäivä-kokemuksesi?

Jostain syystä Rovaniemi vuonna 2008 on jäänyt mieleen. Varsinkin perjantai-illan juhla Joulupukin luolassa Santa Parkissa oli minulle todella mieleenpainuva kokemus.

3

Miten tapahtuma on vuosien varrella muuttunut?

En osaa sanoa, onko se kovinkaan paljon muuttunut. Mutta vaikka päivien ohjelmarunko on vuosittain hyvinkin samanlainen, on joka vuosi ohjemassa jotain omintakeista.

4

Mitä odotat eniten tänä vuonna Oulun ohjelmasta?

Tänä vuonna ohjelmassa on paljon uutta. Muun muassa lapset on huomioitu, ja Oulussa järjestetään Y-treffit. Hienoa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioittaa läsnäolollaan tapahtumaa. Ja Virve Rostihan sytyttää aina!

5

Miten aiot pukeutua Oulussa perjantai-iltana järjestettäville Y-festareille?

Jaa, enpä ole vielä asiaa ajatellut, mutta toki rennolla festarimeiningillä mennään. Nahkarotsi niskaan, saapikkaat jalkaan ja festarit voi alkaa!

6

Miten kannustaisit ensikertalaisen mukaan Yrittäjäpäiville?

Ilman muuta kannattaa lähteä mukaan. Tapaat paljon iloisia ja mukavia ihmisiä, ja saat nauttia monipuolisesta ohjelmasta.

Ja Virve Rostihan sytyttää aina!

Kuka? Sirpa Ylönen

Ikä: 52 Perhe: Mies, kaksi aikuista tytärtä ja ihanat kolme lastenlasta Unelma: Terveyttä ja hyvää oloa itselle sekä kaikille läheisille Juuri nyt: Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulussa 19.–21. lokakuuta.


37

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Energisyys ja keskittymiskyky

pysyvät paremmin yllä, kun verensokeri ei nouse ja laske rivakasti.

Naturopaattisen ravitsemuksen asiantuntija ja hyvinvointikonsultti Hanna Skyttä

Baanalla

1978

Ensimmäiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestettiin Helsingissä 34 vuotta sitten.

Tapahtumia Yritysmarkkinat valtaavat Pohjanmaan

ilmapalloja. Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestösihteeri Eija Suvanto koristeli paikkoja Suomen Yrittäjien kuntavaalikiertueella Turussa.

IISALMI. Iisalmen Yrittäjät vietti 75-vuotisjuhliaan 8. syyskuuta. Iisalmen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Niva pitämässä tervetulopuhetta.

Jos pohdit yrityksen ostoa tai oman yrityksen myyntiä, niin suuntaa 6. lokakuuta Ilmajoelle. Yritysmarkkinoilla on tarjolla ostokohteita muun muassa teollisuuden, kaupan ja palveluiden aloilta. Ostajien ja myyjien lisäksi paikalla on asiantuntijoita ja rahoittajia. Kaikki neuvottelut ovat luottamuksellisia ja jokainen osallistuja sitoutuu noudattamaan salassapitosopimusta. Tilaisuus on maksuton ja sen järjestävät Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja yrittäjien paikallisyhdistykset. Yhteystiedot: Rami Mattila, 044 4191 210, rami.mattila@ ilmajoki.fi.

Naisyrittäjien hyvinvointibrunssi

FINNMETKO. Konevel Oy:n yrittäjällä Kimmo Kärjellä oli suuret odotukset Jämsänkoskella järjestetylle FinnMETKO–tapahtumalle. – Tämä on aiemmin ollut vuoden paras näyttely.

PANEELI. Suomen Yrittäjien kuntavaalikiertue laskeutui syyskuun puolivälissä Poriin. Porin paneelikeskustelussa vaihdettiin mielipiteitä muun muassa kuntauudistuksesta.

Millä keinoin motivoit itsesi onnistumaan? Miten työyhteisönne voi? Millä passiiviset työntekijät saa liikkeelle? Muun muassa näihin kysymyksiin on tarjolla pohdintaa naisyrittäjille ja johtotason naisille suunnatulla hyvinvoinnin teemabrunssilla Helsingissä 2. lokakuuta kello 8 alkaen. Ohjelmassa on puheenvuoroja, verkostoitumista, hyvinvointitesti, liikuntaa ja brunssi. Lisätietoa, Elina Iloranda, Red Events Wellness, 044 366 7713, wellness@redevents.fi.

Yrittäjät Oktoberfesthengessä

Helsingit Yrittäjät ja KoillisHelsinki ry:n jäsenet tapaavat Ravintola Kaaressa Helsingissä

työharjoittelu. Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät haastoi kunnallisvaaliehdokkaat työharjoitteluuun. Töitä antoivat myös Sissoksen Tuure Toivola ja CleanMarinin Mari Laaksonen.

4. lokakuuta. Jäsenistö sekä alueen yrittäjät ja yritysten edustajat kuulevat muun muassa Mandatum Lifen sekä Itellan puheenvuoron. Tapahtumassa palkitaan vuoden koillishelsinkiläinen yrittäjä ja loppuiltaa vietetään Oktoberfestin hengessä.

Putiikkiviikot valtaavat Turun keskustan

Ensi kerran viime keväänä järjestetty Putiikkiviikot jatkuu Turussa 24.9. – 6.10. yhteensä 90 yrittäjän voimin. Turun Yrittäjien ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen kampanjan tarkoituksena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nostaa esille keskustassa toimivia liikkeitä ja erikoiskauppoja. – Putiikkiviikkojen tarkoitus on innostaa turkulaisia poikkeamaan putiikeissa, tekemään löytöjä sekä suosittelemaan putiikkeja ja palveluita toisilleen, toimistopäällikkö Anne Aholainen Turun Yrittäjistä kertoo. Kampanjassa on mukana designin, hyvinvointipalveluiden, käyttötavaroiden sekä sisustuksen ja muodin erikoisliikkeitä.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

voimala. Tuukka Temonen kertoi oman elämänsä mentoreista Savon Yrittäjien Nuorten Yrittäjien tilaisuudessa.

hyvinvointivaltio

Epämääräinen sanayhdistelmä, jolla perustellaan jatkuvia veronkiristyksiä.


38

PARHAAT PALVELUT TULOSTINTARVIKKEITA

KIELIKOULUTUSTA

TILITOIMISTOT

Liike-elämän englantia

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille.

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

BigDeal Kielipalvelut Gsm 040 353 7488 heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

– kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti:

Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322

PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.


39

7/2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Det försvagade uppsägningsskyddet för kommunanställda bromsar kommunförnyelsen. SDP:s riksdagsledamot Antti Lindtman.

Tusentals står inför en omvälvande tid Nästan 40 procent av de över 55-åriga företagarna tror att de kommer att sälja sitt företag till en utomstående under de följande tio åren, och 28 procent tänker sätta lapp på luckan.

JUHA HARJU

på luckan. Det är hårda siffror när man jämför med företagsbeståndet. Enligt Statistikcentralen finns det ca 262 000 företag i Finland. Elina Varamäki, forskaröverlärare vid yrkeshögskolan i Seinäjoki, säger att brytningsskedet inte enbart rör företagarna. De här företagen sysselsätter även över 200 000 arbetstagare. – Man har varit medveten om de kommande ägarbytena, men man har inte prioriterat dem tillräckligt, säger Varamäki. Enligt henne måste arbetet med att främja ägarbytena göras mer långsiktigt. Såväl den privata sektorn som kommunerna, landskapen och staten måste delta. Det räcker inte enbart med projektfinansiering. – Den huvudsakliga uppmärksamheten måste riktas mot potentiella köpare och personer som kan ta över företagen. När det kommer till försäljning är de små företagen de mest problematiska. Mikroföretagen borde erbjudas en ”första hjälpen-tjänst” med låg tröskel, där man skulle kartlägga om det är lönt att sälja företagen, kräver Varamäki. – Man måste även acceptera att vissa verksamheter helt enkelt läggs ner. Det hör till den normala dynamiken i företagsvärlden, fortsätter hon.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

F

öretagsvärlden genomlever en stark brytningstid. De finska företagens flykt till Estland är fortfarande en liten sak jämfört med vad som händer när företagarna går i pension. Enligt en ägarbytesbarometer som offentliggörs i början av oktober tror 38 procent av de över 55-åriga företagarna att de kommer att sälja sitt företag, var femte tror att de kommer att hitta någon som tar över inom familjen och 28 procent säger att de kommer att avveckla företaget helt och hållet. Det betyder att ca 28 000 företag kommer att läggas ut för försäljning under de följande tio åren, 15 000 företag planerar ett generationsskifte och 20 000 lägger lapp

Yrittäjäsanomats läsarantal har ökat med 12,2 procent under ett halvår till 101 000 läsare. Det visar de senaste siffrorna från Kansallinen Mediatutkimus. I den senaste KMT-mätningen hade Yrittäjäsanomat ca 90 000 läsare. Samtidigt sjönk det totala antalet läsare av tryckta tidningar och tidskrifter med 2,2 procent jämfört med föregående år.

Molnen gömmer en risk Jukka Tola, chef för verksamheten med elektroniska arbetsverktyg på advokatbyrån Fondia, varnar företagare för betydande affärsmässiga risker med molntjänster. Även en arbetsgrupp som arbetar med dataskyddsärenden inom EU har uppmanat företag som använder molntjänster att utvärdera riskerna. – Överallt marknadsför man hur lätt det är. Data flyttas nog till ett moln, men var är datan egentligen, frågar Tola. Enligt Tola finns det många så kallade enkla lösningar för sparande av dokument på marknaden. I värsta fall finns företagets alla dokument i ett moln, varifrån de även kan försvinna. Verkliga exempel finns redan. JARKKO

VIR

TAN

EN

PROBLEM. Man har varit medveten om de kommande ägarbytena, men man har inte prioriterat dem tillräckligt, säger Elina Varamäki.

Den mentala muren rivs PE K K A

SIP O

Riikka Koskenranta

LA

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

G

odtyckligheten minskar förhoppningsvis. En betydande sak, men varken guld eller gröna skogar. Så beskrev två sm-företagare verksamma på den ryska marknaden sin inställning till den östra grannens medlemskap i WTO. CHS Group Oy:s och CHS Logistics Oy:s verkställande direktör Heikki Halmetoja anser att Rysslands medlemskap i världshandelsorganisationen WTO snarare är en viktig påverkningskraft för minskad godtycklighet och att det bidrar till att riva den mentala muren hos affärsverksamheter inriktade på Ryssland.

101 000

. Heikki Hametoja

– En långsiktig utveckling där det ryska affärslivet rör sig mot västerländska former av marknadsekonomi och uppfyllande av avtal skulle betyda mycket, bedömer Halmetoja.

Förhandlingarna om Rysslands medlemskap pågick i nästan två årtionden. Finlands Bank uppskattar att Rysslands WTO-medlemskap kommer att betyda ett tillägg på ca 200 – 300 miljoner euro i Finlands totala produktion och 4 500 – 6 500 fler sysselsatta arbetstagare. Dessutom kan Rysslands WTOmedlemskap vara fördelaktigt för finländska företag som är verksamma i Ryssland och för affärsverksamheter inom transitotransporter när marknaden växer, konstaterar ekonomen Heli Simola på Finlands Bank i sin rapport. Ryssland är Finlands tredje viktigaste exportland. Exporten uppgår till 5,3 miljarder, varav de små-

och medelstora företagen står för 20 procent. I och med Rysslands WTO-medlemskap minskar bland annat importtullarna. Den genomsnittliga tullnivån minskar inte särskilt mycket, men för vissa produktgrupper är minskningen 5–10 procent. I och med medlemskapet i världshandelsorganisationen tas största delen av importtullarna över 15 procent bort inom 3–5 år efter att Ryssland gått med. Dessa produkter är mjölk- och spannmålsprodukter, många läkemedel, kläder och textilier, eldrivna maskiner och anordningar samt pappers- och kartongprodukter. Importtullen för informationstekniska produkter tas bort helt och hållet.

. Jukka Tola

Talousapu i knipa Samtalslinjen Talousapu som erbjuder gratis hjälp åt företag med ekonomiska svårigheter hotas själv av ekonomiska problem. Den fortsatta finansieringen hänger på arbets- och näringsministeriet, eftersom man i motsats till tidigare år ansöker om hela finansieringen på 200 000 euro från ministeriet. – Finansieringen upphör igen vid årsskiftet, säger SMI-stiftelsens forsknings- och utvecklingsdirektör Jari Leskinen. Samtalstjänsten grundades under efterdyningarna av finanskrisen 2008 och har varit populär ända sedan starten. Totalt har ca 5 800 personer ringt, och i år 1 500.


40

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  • 7/2012

Lisäetua Yrittäjille!

Kampanjaetu voimassa 1.10.-30.11.2012

-2,5

snt/l

polttoaineesta*

*Alennuksen saa Suomen Yrittäjien jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Muistahan, että voit hankkia yrityksellesi myös Teboil Yrityskortin ja hyödyntää sillä saatavat edut. www.teboil.fi/liitto

Yrittäjäsanomat 7/2012  

yrittäjäsanomat 7/2012