3
5/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT
Aiheita: UUTISET:
8|
10 | Maatilamatkailu istuu kesään 12 | Kestääkö tie enää rekkaa 18 | Naamamerkki ei kirvoita hymyä
Yrittäjien ääntä on viisasta kuunnella
debatti:
22 |
S
Töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Lobbaamisella on sanana aina negatiivinen kaiku. Sen huomasi julkisesta keskustelusta kehysriihen jälkipyykin pesun yhteydessä. Erilaiset salaliittoteoriat sinkoilivat sinne tänne. Elinkeinoelämän kuulemisessa ei ole kuitenkaan mitään pahaa, päinvastoin. Tuntuukin oudolta, että elinkeinoelämän vahvaa roolia alettiin paheksua tulosten julkistusten jälkeen. Ainakin tietyissä piireissä.
MARJO VEITONMÄKI VS. JUKKA IHANUS
arjessa:
Suomi pärjää, jos yrittäjät menestyvät ja työllistävät. uomen Yrittäjien pitkäjänteiselle työlle tuli vapun alla tunnustusta, kun Helsingin Sanomat julkisti listat eduskunnan valiokuntien kuulemisissa. Ei ole yllätys, että Elinkeinoelämän keskusliitto nousi listoilla ykköseksi. Joillekin sen sijaan saattoi tulla yllätyksenä Suomen Yrittäjien sijoittuminen kolmen joukkoon. Vielä isompi ihmetyksen aihe oli palkansaajajärjestöjen vähäinen osallistuminen lainvalmistelutyöhön. Ministeriöiden työryhmissä istuminen on yksi tärkeimpiä tapoja vaikuttaa lakeihin. Sitä kutsutaan lobbaamisen kovaksi ytimeksi.
Eero Vaissi etsii totuutta
24 |
On erittäin tärkeää, että vihdoin myös pk-yrittäjän näkemyksiä kuunnellaan. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, minkä kokoluokan yritykset vastaavat uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Pk-yritykset ovat avainasemassa, jos valtiovalta haluaa saavuttaa kovan tavoitteen 200 000 uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttämiseksi. Ilman henkseleiden paukuttelua voi myös todeta, että Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden kuuleminen lainvalmistelutyön yhteydessä on viisasta. He tietävät parhaiten lakien vaikutukset yrittäjiin, yrityksiin ja ylipäätään yrittäjyyteen. Lisäksi asiantuntijoilla on ajantasaisin tieto 116 000 jäsenyrityksen taloudellisesta tilanteesta. Rehellisesti on myönnettävä, että töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon. Kehysriihipäätös jätti henkilöyhtiöt epäreiluun asemaan osakeyhtiöihin nähden, arvonlisäveron taannoiset korotukset vaativat alarajan huojennuksen korottamista, harhaanjohtava markkinointi on kitkettävä ja palkankorotuksista pitäisi sopia paikallisesti yrityksissä. Lisäksi pankkien rahahanojen tiukentuminen on ollut osalle myrkkyä. Huomio olisi myös kiinnitettävä vaikeuksissa olevien yritysten talousneuvontaan. Toivottavasti joku ministeri ottaa asiassa kopin. Nykyinen talouden tilanne ainakin vaatii sen.
Kippis ja kulaus: Olut virtaa Mikkelissä
26 | Polkupyörä on osa kulttuuria
TALOUS:
28 |
Arvosta omaa työtäsi, ULKOISTA JOTAIN
30 | Paksu ei voi paksusti
vapaalla:
32 |
Kakku pitää pintansa juhlissa
Resumé:
35 |
Nyheter på svenska
yrittAJAt.fi:
Mitä ulkoistuspalveluja aiot ostaa? Ota kantaa verkossa!
Timo Lindholm: Vähemmän uusia yrityksiä – miksi? Kolumni Timo Lindholm
timo.lindholm@yrittajat.fi
Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä.
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.
U
usien perustettujen yritysten
määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden jokaisella vuosineljänneksellä. Pelättävissä on, että lasku jatkuu. Yrityksen perustamiselle samoin kuin sen perustamatta jättämiselle on aina pitkä rivi syitä. Usein perustamisten jarruina sanotaan olevan verotuksen ja työmarkkinoiden kankeiden pelisääntöjen. Vähemmälle huomiolle jäävät alkavien yritysten rahoituskysymykset sekä suurten yritysten suhtautuminen pienyrityksiin yhteistyökumppaneina tai kilpailijoina. Yritys ei starttaa ilman rahoitusta. Yrittäjän oma rahallinen panos on itsestään selvästi osa pakettia, mutta myös ulkopuoliset rahoittajat ovat välttämättömiä. Pankkien riskienhallinta ei tiukke-
nevan säätelyn oloissa taivu aloittavien yritysten kattavaan rahoitukseen. Kun markkinaehtoista rahaa ei löydy riittävästi, on julkisen rahoituksen täytettävä näitä ilmeisiä markkinapuutteita – joustavasti ja mahdollisimman pienellä byrokratialla. Uutta yrittäjyyttä pidättelee myös vastuu, joka voi toisinaan olla täysin kohtuuton. Kun pieni toimiminiyrittäjä on mukana yhtensä lenkkinä esimerkiksi rakennushankkeen ketjussa, on tämän yrityksen vastuiden määrittely ja ennakointi usein vaikeaa. Sopimuskiistoissa pienyrittäjä on lähes aina alakynnessä. Entä uuden alun mahdollisuus? Liian usein käy niin, että kerran – syystä tai toisesta – epäonnistunut yrittäjä on merkitty henkilö pitkäksi aikaa. Merkkaus ilmenee
rahoitusvaikeuksina ja myös niin, ettei tällaiselle yrittäjälle myydä tarvikkeita suuresta liikkeestä aina edes pankkikortilla. Oma kysymyksensä on maksuaikojen pituus. Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä. Pienen yrityksen kassa ei kestä kymmenien päivien maksuviiveitä. Lähes joka viides pk-yritys oli viime vuonna maksuhäiriöinen. Nihkeä taloustilanne ja siihen liittyvä liikevaihdon heikkous selittävät osan näistä ongelmista. Liian usein syynä ovat kohtuuttoman pitkät maksuajat, joihin pienyritykset ovat joutuneet tyytymään. Ennen niin hyvä maksumoraali on Suomessa repsahtanut.