Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Yrittäjiltä kritiikkiä, kunnilla paljon petrattavaa | 3

04/2014 HUHTIKUU

Ravistelun halu on meidän DNA:ssamme. Maarit Hannula, Smartumin toimitusjohtaja

4–5

Tyydyttävä 6,6 Yrittäjät antavat kunnille elinkeinopolitiikasta tyydyttävän arvosanan 6,6. Kritiikkiä sataa erityisesti julkisista hankinnoista.

arjessa:

Perttu Pölösen sävelkello soi maailmalle  | 22 – 23

uutiset:

”Keijon” pääomatuloille kävi köpelösti  |  14

markkinointi:

Markkinoi oikein ja kassakone kilisee | 26– 27

Lue uusimmat yrittäjäuutiset joka päivä

WWW.YRITTAJAT.FI


2

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUSI TOYOTA PROACE. AMMATTILAISEN MERKKI.

Toyotan liikkeiden ja huoltojen vuosikymmenien kokemus sekä uuden Proacen nykyaikainen varustelu tekevät siitä ammattilaisen merkin. Varustamme auton vaatimustesi mukaan ja saat yhdestä paikasta kaikki ammattilaisen palvelut. Sijaisauto on aina saatavilla huollon ajaksi, jos tarvitset. Alhaiset käyttökustannukset ja reilu, alk. 299 €/kk osamaksurahoitus tekevät omistamisesta myös edullista. Tervetuloa ajamaan Proace, ammattilaisen merkki!

Proace-mallisto alkaen

NYT PROACEEN:

EasyBuy-osamaksurahoitus* alk. + Toyota Huolenpitosopimus 43 €/kk. (36 kk/90.000 km)

299 €/kk.

Autoveroton suositushinta

Arvioitu autovero

Arvioitu kokonaishinta

Vapaan autoedun verotusarvo

EU-yhdistetty kulutus

CO2-päästöt

23.920 €

3.730,01 €

27.650,01 €

615 €

6,4-7,2 l/100 km

168-186 g/km

*Esimerkkilaskelma: Proace 1.6 L1H1 Life, svh 27.650 €, toimituskulut 600 €, käsiraha 10 % (min. 2.900 €), aika 48 kk, korko 0 %, luottosuhteen perustamiskulut 0 €, käsittelymaksu 0 €/kk, viimeinen erä 40 % = 11.300 €, erät 1-47: 299,00 €/kk, todellinen vuosikorko 0,0 %, KSLMLH 28.250 €. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi.


3

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

Millä keinolla tyydyttävä muuttuu kiitettäväksi?

S

debatti:

18 |

Tarja Palomäki vs. Susanna Huovinen

arjessa:

22,5 miljardia euroa ja siitä 80 prosenttia tulee kuntasektorilta. Lähes puolet pk-yrityksistä myy jotain palvelua tai tavaraa julkiselle organisaatiolle. Puhutaan siis isoista rahoista. Julkinen sektori ei ole myöskään kunnostautunut viime aikoina mallioppilaan tavoin arvioimaan tekemiensä päätösten vaikutuksia yrityksille. Surullisimpana esimerkkinä voi mainita Helsingin kaupungin terassikiistan, joka äityi jopa boikottiuhaksi. Samaan kastiin voi listata myös kuntien liikelaitosten yhtiöittämiset, jonka seurauksena kunnan omistama yhtiö on jatkanut kilpailua jo toimivilla markkinoilla ja pahimmillaan polkuhinnoitellut tarjouksissa. Listaa voi jatkaa lähes loputtomiin. Kunnilla riittää parannettavaa, mutta hyvä puoli on se, että siihen ovat keinot olemassa. Kuntien puolella alkaa olla myös tahtoa. Tahtotilaa kasvattaa kuntien kireä taloustilanne. Tärkeimpinä toimenpiteinä on luoda jokaisessa kunnassa ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian sekä yritysvaikutusten arvioinnin. Sen jälkeen kannattaa heivata kuntien omat markkinahäiriköt pois kartalta. Sinällään helppoa. Kyse ei ole mistään avaruustieteestä. Lopuksi kannattaa muistaa, että jokainen kunta on niin menestynyt kuin siellä olevat yritykset ovat. Se tieto taskussa on hyvä suunnistaa kohti seuraavaa todistusten jakoa.

Tärkeimpinä toimenpiteinä on luoda jokaisessa kunnassa ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian. keimpiä osa-alueita. Peräti 77 prosenttia vastaajista totesi, että yrityslähtöisyys on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Kyselyssä sai toki laittaa täpän useampaan kohtaan. Mutta miksi juuri julkiset hankinnat ja kunnan päätösten yrityslähtöisyys? Esimerkiksi kuntapalvelut ja infrastruktuuri tai koulutus ja osaaminen jäivät kauas taakse. Suurin syy on se, että kritiikin keskiössä olevat asiat koskettavat tuhansia yrittäjiä. Samalla niissä on myös eniten kunnilla osaamispuutteita. Julkisten hankintojen määrä on vuodessa noin

8 | Ravistavin yritys nauttii palkinnostaan 12 | EU-vaalit lähestyvät – ehdokkaat vastaavat 14 | “Keijon” tienestit ovat selvillä

19 | Näin muuttui perintä

Kuntien pitää ottaa tosissaan yrittäjien esittämä kritiikki ja parantaa vuoropuhelua. uomen Yrittäjien teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely kertoo karusti sen tosiasian, että kuntien ja yrittäjien välinen yhteistyö toimii varsin kömpelösti. Yrittäjät nimittäin antavat vain tyydyttävän arvosanan kuntien elinkeinopolitiikasta eli 6,6. Kyselyn otos on laaja, sillä vastauksia tuli lähes 4 500. Kovin kritiikki kohdistuu julkisiin hankintoihin ja toisaalta kunnan päätösten yrityslähtöisyyteen. Samalla nämä kaksi nousivat ylitse muiden, kun yrittäjät listasivat kuntien elinkeinopolitiikan tär-

Kuuma kysymys: Miten käy 2,43 miljardin potille?

20 |

Kahvilalla on yli 100 vuotta historiaa

22 | Sävelkello toi paikan Nobel-juhliin 24 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

markkinointi:

26 |

Kivijalkayrittäjä ottaa tehot irti

28 | Hyvä markkinointi siivittää bisnestä 30 | Somen abc eli toimi näin

vapaalla:

32 |

Jäätelön makuja suoraan luonnosta

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Mitkä kunnat pärjäsivät ja mitkä ei? Katso tulokset verkosta!

Antti Neimala: Parempaa, fiksumpaa vai jopa hyvää? Kolumni ANTTI NEIMALA

antti.neimala@yrittajat.fi

Suomella on taipumuksena panna EU-lait täytäntöön niin, että kuormaa tulee lisää. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

E

U-vaalit lähestyvät. Suomen Yrittäjien vaaliohjelma vaikuttaa toimivan hyvin. Keskustelu vaaleista on mukavan vilkasta. Vaalit tarjoavat tilaisuuden kirkastaa perusasioita: Mitä ovat EU:n hyödyt? Mitkä taas suurimmat haitat? Ukrainan tilanteen johdosta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys on noussut julkisen keskustelun pääaiheeksi. Sopii toivoa, että EU onnistuu myötävaikuttamaan kriisin ratkaisuun siten, että sen kielteiset vaikutukset myös yrityksille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Rauhan ja vakauden ohella EU:n suurin myönteinen saavutus on sisämarkkinoiden luominen. EU-jäsenyys merkitsee suomalaiselle yrittäjyydelle mahdollisuutta hyödyntää 500 miljoonan kulut-

tajan sisämarkkinoita. Toki sisämarkkinoiden avautuminen on merkinnyt myös lisääntynyttä kilpailua kotikentällä. Sisämarkkinoita ei olisi olemassa ilman lainsäädäntöä. Peli menisi rumaksi, jollei yhteisiä sääntöjä olisi. Sääntely on välttämätön ja myönteinen ilmiö, kunhan sen hyvää perustavoitetta ei pilata. Ongelmana on, että lainsäädäntö on mennyt liiallisuuksiin. Siinä missä yhteisillä pelisäännöillä pitäisi vahvistaa kilpailukykyä, tehdäänkin yritysten toiminta tarpeettoman vaikeaksi. Suomella on vielä taipumuksena panna EU-lait täytäntöön niin, että kuormaa tulee lisää. Kilpailukykyä nakerretaan matkan varrella kahdesti. Onneksi sääntelytulvan aiheuttama

ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan. Hyvä niin, sillä tautia on vaikea parantaa, ellei vikaa ensin paikanneta. Erilaisia paremman sääntelyn ja fiksumman sääntelyn hankkeita on toteutettu runsaasti. Joku hankehöttöön kyllästynyt tokaisi, että olisiko viimein syytä tähdätä suorastaan hyvään sääntelyyn. Mitä parempi sääntely auttaa, jos se on edelleen täyttä roskaa? Niinpä. Vaikka nimiongelmat ovat lähinnä semanttisia, tokaisuun sisältyy syvä totuus: sääntelyn laatu on tärkeä kilpailukykytekijä, eikä sitä saisi koskaan päästää lahoamaan. Nyt toimintaympäristön pohja on pehmennyt. On aika tähdätä korkeammalle, aina hyvään asti. Tässä terveisemme lainsäätäjille ympäri Euroopan.


4

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Tyly tulos kunnille

Yrittäjät antoivat arvosanaksi 6,6 kuntien elinkeinopolitiikasta. Hankinnoille eniten kritiikkiä. Kunta voi kuitenkin vaikuttaa tuloksiin. Kimmo Koivikko

Y

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

rittäjien ja kuntien välisessä yhteistyössä on paljon kehitettävää. Kunnat saavat yrittäjiltä elinkeinopolitiikasta vain tyydyttävän arvosanan eli 6,6. Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportista. Kyselyyn vastasi lähes 4 500 yrittäjää. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan julkinen sektori ei ole hyödyntänyt mahdollisuuksiaan kehittää toimintaansa yhteistyössä yrittäjien kanssa.

Sini Pennanen

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Kokonaisarvosana Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämistyön tai vastaavan toiminta

6,6

6,7 6,5 6,7 6,9 6,3 6,8 6,7

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämistyön tai vastaavan toiminta

50 % 77 % 29 % 25 % 50 % 36% 29%

Lähde: Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely. Vastauksia 4 356.

Yritysten uusiutumiskyky ja kasvu ratkaisevat, miten hyvin kunta pärjää. Anssi Kujala

– Yrittäjät sanovat asiat suoraan. Nyt voidaan tarttua konkreettisiin epäkohtiin ja saattaa asioita kuntoon, Kujala sanoo.

Hankinnat hiertävät. Erityisen kriittisesti yrittäjät arvioivat julkisten hankintojen onnistumista, jolle heruu arvosanaksi 6,3. Kuntien päätöksenteon yri-

. Anssi Kujala tyslähtöisyys saa niin ikään kritiikkiä. Yhteistyön kehittämisen tarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä niin julkiset hankinnat kuin päätösten yrityslähtöisyys ovat kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. –  Kunnat eivät ota riittävästi huomioon tehtyjen päätösten vaikutuksia yrityksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on Helsingissä kovan kohun nostattanut terassikiista, Kujala kertoo. – Lisäksi hankintapolitiikassa ja -osaamisessa on puutteita. Se koskee niin tavarahankintoja kuin julkisten palvelujen tuotantoakin. Kehitettävää on mo-

lemmin puolin, sillä hankinnan toteuttaminen on tyypillisesti myyjän ja ostajan välinen vuoropuhelu, hän jatkaa. Julkisten hankintojen määrä on vuodessa noin 22,5 miljardia euroa ja 80 prosenttia siitä tulee kuntasektorilta. Lähes puolet pk-yrityksistä myy jotain palvelua tai tavaraa julkiselle organisaatiolle.

Kohti ideaalitilannetta. Ideaalitilanteeseen eli kiitettävään arvosanaan on vielä pitkä matka. Kujalan mukaan yrittäjien antama arvosana hankinnoista paranee välittömästi, kun kunta laatii

hankintastrategian. – Siinä määritellään perusperiaatteet hyvälle hankintapolitiikalle. Kuntien pitäisi kilpailuttaa myös pienhankinnat, joka tehostaa markkinoiden toimintaa, parantaa laatua ja lisää osaamista, Kujala luettelee. Hän nostaa esiin ison kysymyksen kuntien pärjäämisestä tulevaisuudessa. Ilman elinkeinopolitiikan tehostamista kuntien verotulot eivät kasva. – Kuntien ja yritysten välinen yhteys on kiistaton. Yritysten uusiutumiskyky ja kasvu ratkaisevat, miten hyvin kunta pärjää.

Teboil on huoltanut autoja ja ihmisiä jo 80 vuotta. Jäsenetua jäsenkortilla 2,2 snt/l polttoaineesta* Jäsenetua yrityskortilla 2,7 snt/l polttoaineesta*

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi


5

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Tämä on

mustamaalausta. Viime vuonna keskimääräinen liiketulos oli 59 000 euroa.

Kotipizza-ketjun omistavan Frankis Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen tyrmää väitteet pizzeria-yrittäjien alhaisesta tulotasosta.

Aluekeskusten pisteet

Kymmenen parasta kuntaa 1. Keitele (Pohjois-Savo)

8,7

2. Muurame (Keski-Suomi)

8,6

3. Kannonkoski (Keski-Suomi) 8,5 4. Merikarvia(Satakunta)

8,1

5. Karstula (Keski-Suomi)

8,1

6,5

6,4

6,7

Oulu

Vuoden yrittäjäpalkintoa on jaettu jo vuodesta 1968. Arvostettuun joukkoon on päässyt kymmeniä menestyviä yrityksiä.

8. Ilomantsi (Pohjois-Karjala) 8,0 9. Pihtipudas (Keski-Suomi)

8,0

10. Juva (Etelä-Savo)

8,0

7,0

6,4

Vaasa

6,4

Joensuu

Jyväskylä

6,6

Tampere

Pori

6,3

www.yrittajat.fi

6,2

Hämeenlinna

6,7

Turku

6,5

11000+

Suomen Yrittäjien Facebook-sivu on ylittänyt jo 11 000 tykkääjän rajan.

Kuopio Seinäjoki

6,8

Katso oman kuntasi arvosana verkosta

Palkinnot jaetaan tänä vuonna lokakuussa Tampereella.

Kajaani Kokkola

6,7

Espoo Salo

6,2

6,6

Mikkeli Kouvola

5,9

6,7

6,4

Lappeenranta

6,5

6,3

Kotka Porvoo

Helsinki

6,6

6,6

Lahti

Vantaa

6,2

6,2

>

yhteydet paikkakunnan yrittäjiin. Vuorovaikutus on aktiivista ja kehittämistarpeet otetaan nopeammin huomioon. Tulokset kertovat myös sen, että kunta voi itse vaikuttaa menestymiseensä mittaristokyselyssä. Kärkijoukkoon nousi nyt uusia kuntia, jotka ovat tietoisesti parantaneet yhteistyötään yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa, selittää tulosta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Neljä vuotta sitten tammikuussa avatusta Facebook-sivusta kasvanut nopeasti Suomen suurin ja vilkkain yrittäjyyskeskustelun kanava. Yrittäjät keskustelevat sivustolla muun muassa oman arkensa iloista ja murheista.

Yleissitovuus romuksi – Keskustelu alkoi vilkkaana Suomen Yrittäjien avaama keskustelu työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Palkansaajajärjestöiltä tuli tuomio välittömästi. Toisaalta osa kansanedustajista piti ideoita hyvinä.

Ja parhaat ovat... pieniä Suuret kunnat jäävät kauaksi kärjestä, kun yrittäjät arvioivat kuntien elinkeinopolitiikkaa. Parhaan kouluarvosanan saa pohjoissavolainen Keitele, 8,7. Kaikki kymmenen kärjessä olevaa kuntaa saavat hyvän arvosanan. Huomioitavaa on, että kymmenen parhaan joukossa on peräti neljä kuntaa Keski-Suomesta. – Pienemmissä kunnissa kokeneilla viranhaltioilla on toimivat

Juuri nyt: Jokaisella jäsenjärjestöllä on mahdollisuus tehdä kaksi ehdotusta. Palkinnon saajaksi voi ehdottaa myös maakunnallisesti palkittua yritystä.

6,4

7. Ruokolahti (Etelä-Karjala) 8,0

www.yrittajat.fi

Ehdotukset Valtakunnallisen vuoden yrittäjäpalkinnon saajiksi pitää tehdä toukokuun loppuun mennessä.

Kemi

6. Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa) 8,1

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Ketkä pääsevät mukaan arvokkaaseen joukkoon

Rovaniemi

Tornio

Ota kantaa!

Suurista kunnista parhaiten pärjäsi Vantaa. Se sai kouluarvosanaksi 6,7. Tosin suurten kaupunkien kärki oli 0,5 yksikön sisällä lukuun ottamatta Kouvolaa, joka sai kokonaisarvosanaksi 5,9. Eniten kehitettävää on Hankasalmella, jossa yrittäjät arvostivat kunnan elinkeinopolitiikkaa arvosanalla 5,2. Paljon paremmin ei mennyt Haminassa. Siellä arvosana painui 5,4:ään.

Yrittäjät julkaisi huhtikuun alussa raportin, joka keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa. – Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa päinvastaisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, tiivistää johtaja Rauno Vanhanen raportin tuloksen. ​Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia.

Etsitkö yrityksellesi jatkajaa? Haetko uusia haasteita? Firmakauppa.fi on uusi mikroyritysten omistajanvaihdoksiin erikoistunut ilmainen kauppapaikka. Firmakaupassa saavat ilmoitella myyntiaikeistaan ja ostohaluistaan kaikki alle 100 000 euron kauppoihin tähtäävät myyjät ja ostajat itsepalveluperiaatteella.


6

Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Iso mahdollisuus vai todelline Sosiaali- ja terveyshuollon eli soten uudistaminen herättää paljon keskustelua. Tärkein kysymys on, miten käy 2,43 miljardin euron? Kasvaako kakku vai pieneneekö? Yrittäjäsanomat esittelee uhat ja mahdollisuudet. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset olivat yhteensä 44,3 miljardia euroa vuonna 2012.

Sosiaali- ja terveysmenojen osuus kaikista käyttökustannuksista oli 51,9 %.

2,43

miljardia euroa Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna 2012.

23,0 miljardia euroa

Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä (ml. kolmas sektori) olivat 2,43 miljardia euroa vuonna 2012 eli 10,6 prosenttia.

Kuka päättää, mihin tämä raha menee jatkossa?

Palvelusetelien käyttö 79,7 miljoonaa euroa vuonna 2012 Palvelusetelin käyttö on kasvanut hurjasti, sillä vuonna 2011 seteleitä käytettiin 42,4 miljoonalla eurolla. Lähes 80 miljoonaa euroa jakautuu seuraavasti: • Kotihoidon palvelusetelimenot 11,6 miljoonaa euroa • Palveluasumisen palvelusetelimenot 26,5 miljoonaa euroa • Terveydenhuollon palvelusetelimenot 8,9 miljoonaa euroa • Muut palvelusetelimenot 32,7 miljoonaa euroa. Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus, Talous- ja toimintatilasto

Nykytilanne

Näinkö jatkossa?

Mahdollisuudet

Sosiaalipalveluyritykset Suomessa

• Kunnat luovuttavat kaikki sote-palvelut erityisille sote-alueille. • Näin ollen kuntien rooli päätöksentekijänä vähenee. • Palvelujen järjestäminen ei ole tuottamista eli vastuut on erotettava toisistaan.

• Palveluiden saatavuus paranee ja syntyy aito kilpailutilanne ja monituottajamalli. • Tarjolle tulee vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja. • Palvelun laatu perustuu kokemukseen. • Jokainen asiakas saa valita itselleen oikeanlaisen palvelun. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, hän vaihtaa palveluntuottajaa. • Sote-lain uudet linjaukset mahdollistavat suomalaisten yrityksien osallistumisen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. • Kilpailu tuo mukanaan aidon kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän eli tiedetään kaikkien tuottajien kustannukset ja vertailu paranee.

• Yli 4 000 yritystä ja lähes 33 000 työntekijää. • Yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä. • Pk-yritykset työllistävät noin 70 prosenttia henkilöstöstä.

Terveyspalvelualan yritykset Suomessa • Yli 16 000 yritystä ja yli 30 000 työntekijää. • Muutama suuri näkyy markkinoilla, mutta todellisuudessa merkittävä osa toimijoista on paikallisia ”perhelääkäreitä” ja lääkäriasemia.

• Valtion ohjaus kiristyy, uutta otetta vaaditaan omistajuudelta. • Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, mutta syntyykö riittävästi palveluntuottajia?

Managed Print Services


Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

en peikko

Ajassa:

Yrittäjyys tuo tehoa PALVELU

PALVELUOMA SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SETELI TOIMINTA € %

Päiväkotihoito

8 628 €/v

9 521 €/v

893 €/v

10 %

Perhepäivähoito

8 327 €/v

10 866 €/v

2 539 €/v

30 %

38 €/h

58 €/h

20 €/h

54 %

Palveluasuminen

58 €/vrk

75 €/vrk

17 €/vrk

30 %

Lasten tilapäinen kotiapu

29 €/h

59 €/h

30 €/h

102 %

Terapia ja neuvonta

68 €/h

83 €/h

15 €/h

23 %

Avosairaanhoito

63 €/krt

109 krt

46 €/krt

93 %

Suun terveydenhuolto

45 €/krt

43 €/krt

- 2 €/krt

-4 %

Kotihoito

7

Varaa paikkasi Yrittäjäpäiville

Omistaja vaihtuu, ole kartalla

Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien ilmoittautuminen alkaa 13. toukokuuta klo 10. Vuoden päätapahtumaa vietetään 24.–26. lokakuuta Tampereella. Tapahtuman teemana on virtaa. Ohjelmasta osallistujat saavat virtaa itselleen ja yritystoimintaansa.

Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksen onnistumista ruoditaan Tallinnassa 4.–5. kesäkuuta.

Kuntaseminaari kutsuu – Nyt! Kunnallisjohdon seminaari järjestetään tänä vuonna jo 22. kerran. Tällä kertaa paikkana on Seinäjoki 14.–15. toukokuuta. Näin ollen kannattaa pitää ilmoittautumisen suhteen kiirettä. Paikalle odotetaan jopa 700 vierasta. Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Puhujina ovat muun muassa ministeri Paula Risikko, Esko Aho sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia. Luvassa on myös EU-paneeli.

Seminaari on tarkoitettu kaikille niille, jotka suunnittelevat omistajanvaihdosta tai yritysostoa. Asiantuntijat kertovat kahden päivän aikana muun muassa arvonmäärityksestä, verosuunnittelusta ostajan ja myyjän näkökulmasta sekä omistuksen siirtämisestä lähipiirissä. Ilmoittautumiset viimeistään 21. toukokuuta: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri tai kirsi.harkonen@ yrittajat.fi

Nuoriso siirtyy kohti Kokkolaa Nuorten yrittäjien kaksipäiväinen verkostoitumistapahtuma Get together on tänä vuonna Kokkola–Kalajoki-akselilla 5.–6. kesäkuuta.

Lähde: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, 2012

Ilmoittautumiset: www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Luvassa on paljon ohjelmaa ja pöhinää ohjailee näyttelijä Mikko Leppilampi.

Uhat

Onko alv hankassa?

Kokkolassa julkistetaan myös Vuoden nuori yrittäjä 2014.

• Kunnat ja sote-alueet ostavat toisiltaan kilpailuttamatta. • Liian suuret hankintakokonaisuudet. • Isoja investointeja vaativat palvelurakenteet. • Kotimaista pääomaa ei ole riittävästi. • Kotimaisen palveluntuottajan ja varsinkin pk-yritysten asema murenee. • Ehkä tärkein kysymys on se, miten varmistetaan ettei toisteta samoja virheitä kuin ensihoidossa.

+88% palvelusetelin käyttö lisääntynyt vuodessa.

Arvonlisävero tulee taas tutuksi 20. toukokuuta Helsingissä Ravintola Pääpostin auditoriossa. Päivän aikana käydään läpi, mitkä ovat Verohallinnon uusimmat ohjeistukset ja kuinka erottaa edustuskulu markkinointikulusta sekä paljon muuta. Kouluttajana toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloittelta. Koulutus on maksullinen. Ilmoittautumiset viimeistään 12. toukokuuta: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri

If

OIKEA TURVA

Jotta yritys ei kaatuisi,

PIDÄMME YRITTÄJÄN PYSTYSSÄ. Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa. Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle. Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työ­ kykynsä, on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa, että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu.

TEE TOIMEENTULOTESTI IF.FI/OIKEATURVA if.fi/yritys 010 19 15 00

Ilmoittautumiset: http://nuoret-yrittajat.fi/ gettogether-2014-osta-lippu/

5/2014 Seuraava Numero ILMESTYY 22.5.


8

UUTISET

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

Ketterä ja nopea Smar Ravistelun halu on seteliyritys Smartumin DNA:ssa. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

S

uomen ravistavimmaksi yritykseksi on valittu liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava Smartum Oy. – Tuntuu aivan upealta. Tämä

on mieletön kunnianosoitus. Palkinto on huomionosoitus niin henkilökunnalle, asiakkaille, kumppaneille kuin yhtiömme omistajillekin, Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula kiittelee. Vuonna 1995 perustettu liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava yritys on jo reilu kymmenen vuoden aikana liikuttanut isoa joukkoa suomalaisia niin kuntosaleilla kuin kulttuuritapahtumissa. Yrityksen tarjoama palveluseteli on puolestaan käytössä jo noin 30 kunnassa.

Smartumin asiakkaina onkin yli 12 000 työnantajaa, joiden palveluksessa on noin miljoona työntekijää. Maarit Hannula näkee, että tässä piilee Smartumin ravistavuuden salaisuus. – Me olemme läsnä niin isolla volyymilla monen suomalaisen kuluttajan arjessa, hän summaa. Yrityksen seuraava siirto on valloittaa lounassetelimarkkinat. Setelin on tarkoitus olla käyttäjien saatavilla tänä keväänä. – Olemme miettineet lounassetelin tuomista markkinoille jo

löstölleen myös lounasseteliä. Nyt päätimme, että on oikea ajankohta, Hannula kertoo.

Me perustajat olemme alusta asti halunneet tehdä mullistavia asioita. Maarit Hannula

pitkään, sillä meillä on asiakkaita, jotka haluavat tarjota henki-

2012 Huhtikuu Suomen Yrittäjät ja Seedi Oy käynnistävät Ravistajat. Tavoitteena on nostaa esille yritystään, toimialaansa ja suomalaisten arkea ravistelleita yrityksiä. Samalla haetaan uusia yrittäjäpersoonia.

Kehitystä ja reagointia. Ravistajat-palkintoraadin mukaan Smartum on muun muassa osoittanut poikkeuksellista kykyä uudistua ja reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. – Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän kykyä muuttaa tuotteitaan ja toimintaansa. Siinä Smartum on onnistunut, tuomaristo perustelee valintaa.

2013 KESÄkuu Ravistajien asiantuntijaraatiin liittyy yrittämisen asiantuntijoita. Mukaan ravistamaan lähtevät Elisa, Fennia, Finnvera, Itella ja Tekes sekä Audit SUM, Juridia Bützow ja Taaleritehdas.

SYYSkuu Yrityksiä saa ehdottaa Ravistajat-sivuilla. Yhteensä ehdokkaaksi tulee 181 yritystä.

tammikuu Ehdotusten ja asiantuntijaraadin työskentelyn pohjalta valitaan Ravistajat-ehdokkaat. Ehdokkaita on yhteensä 29.


UUTISET

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla

ohjeita menestykseen. Huhtikuussa ilmestyneessä Ravistajatkirjassa ovat mukana kaikki kymmenen finalistiyritystä. Lisäksi kirjassa annetaan yrittäjille ohjeita pärjätä paremmin.

Miten yrityksesi ravistelee Suomea? Ravistelen markkinoita  auttamalla startup-yrityksiä. Tarjoan heille valmennusta ja etsin rahoitusta. Sparraan myös strategioiden kanssa ja kartoitan kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia. Oikeastaan kutsuisin sitä ravistamisen sijaan kutitteluksi.

Liikunnasta lounaaseen

>

Maarit Hannulan veli Jarmo Hyökyvaara perusti Smartumin vuonna 1995. Hyökyvaara oli tuolloin itse kuntosaliyrittäjä ja laman takia asiakasvirrat olivat vähissä. Työpaikat olivat kuitenkin innostuneet tukemaan työhyvinvointia ja liikuntaa jo 1980-luvulla. Tuettujen paikkojen määrä vain oli hyvin vähäinen. Lounasseteli oli kuluttajille jo tuttu tuote, joten Hyökyvaara keksi yhdistää samalla konseptilla setelit ja liikunnan. Näin liikuntaseteli sai alkunsa. Smartumin liiketoiminta perustuu provisioon, jonka se ottaa setelin arvosta. Tällä hetkellä provisio on 3 – 4 prosenttia. Kannattavuus perustuu volyymiin. Verottaja on vuosien aikana

rtum Maarit Hannula allekirjoittaa kehut. – Olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että olemme kehityshaluinen yritys, ja että teemme kehitystyötä yhdessä juuri asiakkaittemme kanssa. Hannula myös uskoo, että Ravistajat-kilpailun voitto näkyy jatkossa Smartumin omassakin arjessa. – Uskon, että pidämme entistä enemmän mielessä sen, mitä varten olemme olemassa. Ravistelun halu on oikeastaan meidän DNA:ssa. Lisäksi me perustajat

heittänyt kapuloita Smartumin rattaisiin. Välillä liikuntaseteliä on tulkittu Verohallinnossa tuloveron alaisena tulona. Nopeasti reagoiva yritys sai kuitenkin ahkeralla lobbauksella hallituksen päät kääntymään ja liikuntaseteli sai verovapautensa. Vuonna 2005 Smartum lanseerasi kulttuurisetelin ja vuonna 2008 palvelusetelin. Nyt yritys on siirtymässä myös lounassetelimarkkinoille, jossa vastassa on monikansallinen jättitoimija Edenred, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. 70 miljoonan liikevaihtoa tekevälle Smartumille tilanne tarkoittaa kovaa työtä ja hintakilpailua. Taistelutahtoa yritykseltä ei ainakaan puutu.

Perhe. Smartum on läsnä miljoonan suomalaisen arjessa, siinä yrityksen ravistavuuden salaisuus. Smartum on perheyritys, jonka on perustanut Jarmo Hyökyvaara. Hänen siskonsa Maarit Hannula toimii nyt yrityksen toimitusjohtajana.

Yrityksemme  edustaa teollisen muotoilun uusinta aaltoa. Lisäksi tarjoamme ihmisille terveellisen liikuntamuodon ja pienennämme välillisesti siten myös hiilidioksidipäästöjä. Olemme myös kasvaneet nopeammin kuin mikään muu eurooppalainen polkupyörävalmistaja. Viime vuonna esimerkiksi tuplasimme liikevaihtomme.

Niko Pesonen, Pelago Bicycles

Emme  ole koskaan olleet kasvuhaluisia, mutta yritys on ollut meille perustajille niin sanottu lypsylehmä. Ravistelemme rakennusalaa siten, ettei meillä ole yhtään ulkomaista työntekijää töissä, vaan kaikki ovat suomalaisia. Erotumme myös siten, että pidämme aina kiinni aikatauluista ja työmme valmistuvat ajallaan.

Kimmo Naakka, Maalaamo M. ja K. Naakka

olemme alusta asti halunneet tehdä mullistavia asioita, ja tällainen palkinto osaltaan vain vahvistaa sitä tahtotilaa.

Kymmenen kovaa. Ravistajatohjelmassa etsittiin omaa toimialaansa ja suomalaisten arkea eniten ravistaneita yrityksiä. Puolentoista vuoden aikana kisassa oli mukana yli 180 yritystä ja finaaliin valikoitui kymmenen oman alansa Ravistajaa. Ravistajayritysten toimintaa arvioitiin sekä talouskunnon että asiakkaiden ja työntekijöiden näkö-

kulmasta. Finaaliin ylsivät Smartumin lisäksi Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multitouch, Onnibus, Picosun ja St1. Kaikki finalistit ravistelevat jatkuvasti omaa toimialaansa. Erityisesti Onnibus on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Maarit Hannula kehuu myös finalistikumppaneitaan. – Finaalissa oli niin huikeita yrityksiä upeine tarinoineen, joten pidän ihan mielettömänä, että ylsimme voittoon näin kovassa joukossa, hän iloitsee.

2014 helmikuu Ravistajat-sarja alkaa Yrittäjäsanomissa. Joka kuukausi esitellään yksi kymmenen Ravistajan joukkoon kuuluva yritys.

Sixten ”Sigge” Sandström, Insix Oy

joulukuu Kaikki Ravistajatfinalistit ovat selvillä.

huhtikuu Ravistajat-kirja ilmestyy. Samalla palkitaan vuoden Ravistavin yritys 2014.

RavisteleMme  luovien alojen tekijöitä. Toimin luovien alojen toimijoiden agenttina ja autan heitä löytämään kasvumahdollisuuksia. Toimin myös Luovan talouden agentit ja managerit AGMA ry:n hallituksessa ja autan tuotteistamaan brändejä ja taidetta.

Niina Ilmolahti, More On Oy

Olen  tehnyt Venäjän vientikauppaa jo vuosikymmenet. Se, jos mikä on ravistavaa. Siinä bisneksessä toimintaympäristöä ravistelevat niin virkamiehet kuin valtiotkin. Yritysten on vain muututtava perässä. Ukrainan kriisi on esimerkiksi tuntunut toiminnassa: kaupat ovat pudonneet ja romahtanut rupla nostaa hintoja asiakkaille.

Veli Vento, Finfoods.fi Oy

9


Uutiset

10

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Joanna Lamparska

Uutisia Egyptistä Suomessa talouslama puhuttaa. Kairossa väkivalta on ryöpsähtänyt kaduille. Saharan laaja kauneus mykistää. Kairossa kovaääninen musiikki ei hiljene missään. Vastapainona nautin kerran vuodessa Kuusamon hiljaisista patikkapoluista. Päivi Arvonen kirjoittaa kirjaa Olet juuri palannut suomalaisjournalistin parin viikon reissulta läntisen arjesta arabimaissa. Saharan aavikolta. Mitä se opetti? Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Saavatko suomalaiset oikeaa tietoa maailman tapahtumista? Maailma on yhtä tietotulvaa. Netistä minäkin haen tietoja. Välillä tekee mieli repiä hiukset päästään, kun huomaa virheitä salamavauhtia maailmalle levinneissä tiedoissa. Väärän tiedon vaarat pienenevät, jos ulkomailta raportoiva tuntee maan tavat, järjestelmät, kulttuuria, toimintaa ja historiaa.

Millaista on elää suomalaisena Kairon keskustassa? Kaupunki sykkii ja täyttyy tarinoista. Ihmiset elävät arkeaan. On yhtä väärin leimata kaikki arabit sortajiksi, raiskaajiksi tai terroristeiksi kuin kaikki suomalaiset väkivaltaisiksi alkoholisteiksi. Kairo on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista, jonka liikenne on kaoottista. Silti ajan mieluummin itse kuin istun toisen kyydissä.

Vain 20 prosenttia Saharasta on hiekkaaavikkoa. Maisemat ja luonto vaihtelevat. Olin retkikunnan kanssa muun muassa Gilf Kebirin kansallispuistossa. Kuvasin ikivanhoja, mutta vasta hiljan löydettyjä, kalliopiirroksia luolissa, missä tuskin kukaan suomalainen on aiemmin käynyt. Egyptin esihistoriallinen aika on jäänyt faaraoiden ajan varjoon. Haaveilen jo uudesta matkasta.

Meillä väitellään poliisin huivinkäyttöoikeudesta, mutta millainen naisten asema on Egyptissä? Kairolaisen naisen arki on monimutkainen sekoitus uskontoa, tapoja ja niiden tulkintaa. Länsimaisen naisen on helppo elää arabikulttuurissa, sillä naisia kunnioitetaan. Kunnioitus pitää kuitenkin ansaita omalla käytöksellään. Ei tulisi mieleenikään kulkea paljastavissa asuissa hiukset hulmuten Kairon kaduilla. Kamera kaulassa liikkuva nainen taas koetaan mieskuvaajaa vaarattomammaksi, ja se helpottaa työntekoa.

Mikä on muuttunut Egyptin arjessa Arabikevään 2011 jälkeen? Pettymys masentaa ihmisiä. Moni asia on mennyt huonompaan suuntaan. Kairolaisen arki ei parantunut viime vuonnakaan, kun armeija syrjäytti presidentti Mursin. Puutetta on ruuasta ja työstä. Egyptiläisiä järkyttää kaduille tulvahtanut turvattomuus. Väkivalta ja ryöstöt olivat aikaisemmin harvinaisia. Raportoinnin aiheet eivät täältä lopu.

Autat muun muassa katulapsia Kairossa. Uskotko maailmanparannukseen?

Kun näkee köyhyyttä ja kurjuutta kasvoista kasvoihin, tulee tunne, että pitää auttaa. Tästä tunteesta kasvoi monivuotinen kehitysyhteistyöhanke Kairon katulasten hyväksi. Kodittomia perheitä elää kotikadullanikin. Kirjoittamalla katujen köyhistä, ihmisoikeuksista, ongelmista ja ympäristöasioista nostan niitä tietoisuuteen.

juttutuulella

Kuka: Päivi Arvonen

Ikä: 44 Yritys: Timantti-idea, perustettu 2002, freelancejournalisti ja -valokuvaaja. Ennen hyppyä journalismiin pitkä ura koulumaailmassa, mm. uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajana. Asuu: Kairossa ja Helsingissä. Motto: Unelmat ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää on elää täysillä tässä ja nyt.


11

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Tilaa Tekniikka&Talous –lehti 6 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale - 20 %! Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista.

! U T S U TUT a vain

o r e m u 6n

90

19

TILAUS – 6 numeroa 19,90 € q Kyllä, kiitos. Tilaan Suomen Yrittäjät ry:n jäsentarjouksena Tekniikka&Talous -lehdet 6 nroa 19,90 €, jonka jälkeen tilaus jatkuu jäsenhintaan, pysyvästi -20 % kestotilaushinnasta.* q Olen Suomen Yrittäjät ry:n jäsen.

TILAA NÄIN: 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun 302L044A. 3. Tai lähetä sähköposti osoitteeseen lehtikampanja@talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus 302L044A ja nimi- ja yhteystietosi.

Etunimi Sukunimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Sähköposti

4. Tai soita tilaajapalveluun puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30 ja kerro tunnus 302L044A.

Tekniikka&Talous maksaa postimaksun

Tunnus 5002920

302L044A

* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, -20 % normaali hinnoista (2014: 67,20 €/6 kk, norm. 84 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.

00003 VASTAUSLÄHETYS

5. Tai täytä tilauskortti ja postita heti. Postimaksu on maksettu.

Puheluhinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

T&T_yrittajasanomat_254x365_huhti.indd 1

16.4.2014 15:56:53


12

Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Lupaus: Vähemmän byro EU-vaalien rittäjäehdokkaat arvostavat yhteisiä sisämarkkinoita ja pelisääntöjä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

1.

Miksi EU on yrittäjän kannalta tärkeä?

2.

Mikä on tärkein asia, johon aiot vaikuttaa, jos tulet valituksi?

Peter Östman, Kristillisdemokraatit SeBra Consulting Oy, Luoto

Mikael Pentikäinen, Keskusta MediaTrust, Helsinki

1. Euroopan 500 miljoonan kuluttajan

1. EU:n kautta voidaan avata markkinoita suomalaisille yrityksille ja parantaa tai heikentää yrittämisen edellytyksiä. EU voi myös edistää talouden kasvua, vakautta ja ennustettavuutta, mikä on yrittämisen kannalta aivan olennaista. On tärkeää, että suomalainen lainsäädäntö ei ole tiukempaa kuin muualla Euroopassa vallitseva. Esimerkiksi kuljetusyrittäjät ovat kärsineet merkittävästi ylitiukasta sääntelystä.

markkinoiden avautuminen suomalaisille on valtava etu. Sisämarkkinoiden kehittäminen ja kaupan esteiden purku on Suomelle tärkeää. Suomen kaltainen viennistä riippuvainen talous tarvitsee selviytymiskeinoja: toimivat EU:n sisämarkkinat, erityisesti digitaalimarkkinat, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen, kestävä teollisuuspolitiikka, pk-yritysten merkitys työllisyydelle ja niiden rahoituksen saannin turvaaminen sekä globaali vapaakauppa.

2. EU:n suurin ongelma tällä hetkellä

Antero Vartia, Vihreät Kaivopuiston Mattolaituri-kahvila Oy Helsinki

1. Euroopan unionin ansiosta sekä ihmiset että tavarat kulkevat vapaammin kuin koskaan. Se on avannut kokonaan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, mutta myös pakottanut yritykset uusiutumaan pärjätäkseen kilpailussa. Suomi olisi tänä päivänä hyvin toisenlainen maa yrittää ja elää, jos Euroopan unionia tai vastaavaa talousaluetta ei olisi. 2. Euroopan unionilla on kaksi suurta haastetta, ja molemmista on selvittävä. Talouskriisi ei ole vieläkään ohi, vaikka finanssijärjestelmää ei enää uhkaa kaatuminen. Kriisin ratkaisuun tarvitaan rakenteellisia muutoksia, mutta myös rahoituksen saatavuutta on helpotettava. Mepeillä on tähän vaikutusvaltaa, vaikka keskuspankin sanotaankin olevan itsenäinen. Lisäksi edessämme on ilmastonmuutos. Siksi tarvitaan Euroopan laajuiset pelisäännöt, jotta ilmastonmuutokseen voidaan puuttua.

2. Suomen vientiin suuntautuvan talouden etu on, että sisämarkkinat toimivat avoimesti, reilusti ja yhtenäisillä pelisäännöillä. Kilpailupolitiikan on oltava reilua eikä markkinoita saa vääristää piilotetuilla tuilla. Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä päästäkseen jälleen kasvuun ja parantaakseen työllisyyttä. Yrittäjyyteen on kannustettava ja sen edellytyksiä parannettava. Kaikissa EU:n päätöksissä tulee ottaa huomioon vaikutukset pk-yritysten menestymisen edellytyksiin.

on kilpailukyvyn puute. Kun yritykset eivät menesty, ei ole investointeja eikä työpaikkoja. Tarvitaan laajamittainen kasvuohjelma, joka vahvistaa läpi Euroopan yrittämisen edellytyksiä. Pitää purkaa pienten yritysten sääntelyä, joustavoittaa työmarkkinoita ja turvata pääoman saanti yrittäjille, jotta yrityksiä voidaan kehittää. Tärkeää on myös verotuksen keventäminen läpi linjan.

Stefan Holm, IPU Tmi Puhdas Vapaus Helsinki

Thai Quach, Kokoomus Ohjelmatoimisto Bass Entertainment Tmi Porvoo

Kyuu Eturautti, Muutos 2011 Tietovelhot Oy, Tampere

1. Suuryrityksille EU on tärkeä väline pien-

1. EU:n päätöksenteko vaikuttaa lähes

ten yritysten tappamiseen. Pk-yrittäjälle, eli 99,8 prosentille kaikista yrittäjistä, EU ei tuo mitään hyötyä, mitä ei saataisi ilman sitä. Mitä kauempana päätösvalta on sen kohteesta, sitä hankalammaksi muuttuu yritys- ja mikä muu tahansa toiminta. Siksi asioista pitäisi päättää Suomessa, ei EU:ssa.

kaikkeen yrittämiseen. EU on kuin työväline, jolla voidaan edesauttaa yrittämistä. EU:n avulla voidaan vaikuttaa muun muassa yrittäjien toimintaympäristöön, sisämarkkinoihin, kilpailukykyyn sekä annetaan kasvualusta niin pien- kuin suuryritykselle.

tärkeä – ainakaan hyvässä. Periaatteessa pykälistöjen yhdenmukaisuus on hyväksi. Esimerkiksi hankinnat EU:n alueella ovat suhteellisen helppoja, mutta maat noudattavat huonosti yhteisiä pelisääntöjä. Lisäksi kaikki tämä byrokratia maksaa paljon, siksi en usko nettotuloksen olevan hyväksi. EU ei nykyisellään ole hyödyksi ainakaan minun yritykselleni.

2. Yritän vaikuttaa byrokratian vähenemiseen. EU:n pitäisi luottaa jäsenmaihin ja niiden kansalaisiin enemmän.

2. Yleisenä periaatteena demokratian lisääminen ja ohjaus suoran demokratian suuntaan. EU-byrokratian supistaminen ja työntekijöiden vähentäminen on tärkeää, luonnollisten tiede-. kauppa- ja kulttuuriyhteistyöverkostojen ylläpitoon tarvitaan suurempi painotus. Tässä tarkoitan yhteistyösiltoja, jotka ylläpitävät itse itseään eivätkä tarvitse EU-byrokraattia keskelle.

* Piraattipuolueen yrittäjäehdokkaalta emme saaneet vastausta.

2. Ensisijainen pyrkimykseni on palauttaa päätösvalta Suomeen ja Suomen kansalle. Haluan Suomeen Sveitsin mallisen suoran demokratian, jonka on todettu olevan taloudellekin hyväksi. Sveitsissä nykyään myös elinkeinoelämä kannattaa suoraa demokratiaa, vaikka Suomessa ajatus tuntuisi absurdilta.

2. Nuorten ja yrittäjien asiat ovat lähellä sydäntäni. Euroopan kilpailukyky ja nuorten sparraus yrittäjyyteen ovat asioita, joita haluan edistää omalla panoksellani. Paremmalla sääntelyllä luodaan nuorille sekä yrityksille sellainen toimintaympäristö, jossa voi yrittää ja tavoitella omia unelmiaan.

1. En ole yhtään varma, että EU on

Sven Jerkku, RKP Mainostoimisto Insight Group Oy Närpiö 1. EU on tärkeä, koska yli 60 prosenttia EU-päätöksenteosta vaikuttaa meihin. Esimerkiksi peruselinkeinojen edellytykset eivät ole samat Pohjois-Euroopassa verrattuna etelään.


Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

rokratiaa

Tarrakirjoittimet

-20

%

Mitro Repo, SDP Mitrofoni Oy, Helsinki

Petri Pekkola, Vasemmistoliitto Peppelmedi Oy, Kotka

1. Yli 500 miljoonan EU-kansalaisen muodostamat yhteiset sisämarkkinat antavat suomalaisille yrittäjille enemmän mahdollisuuksia ja potentiaalisia asiakkaita. Olemalla mukana EU:n päätöksenteossa meillä on mahdollisuus edistää reilua ja vastuullista eurooppalaista kilpailua. Meidän suomalaisten on esimerkiksi hyvä valvoa sitä, etteivät jotkut jäsenmaat vääristä kilpailua liian suurilla kansallisilla yritystuilla, ja täten heikennä samalla suomalaisten yrittäjien asemaa.

1. Euroopan taloudellinen vakaus,

2. Olen nykyisellä parlamenttikaudellani pyrkinyt edistämään suomalaisten mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Haluan jatkossakin edistää reiluja pelisääntöjä. EU:n sisämarkkinoilla kuluttajia ja yrittäjiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti jäsenmaasta ja yrityksen koosta riippumatta.

matalat korot ja matala inflaatio ovat ehdottoman myönteisiä.

2. Haluan vaikuttaa EU:n yhtenäisen sosiaaliturvan aikaansaamiseksi. Lisäksi palkkojen harmonisointi minimipalkan suhteen on tärkeää.

Europarlamenttivaalit 2014:

• Ennakkoäänestys 14. – 20. 5. 2014 • Vaalipäivä 25. 5. 2014

TARJOUS

23

96

TarrakirjoiTin BroTher PT h75

(29,95)

Tarjous on voimassa 11.5.2014 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima vaihtelee myymälöitäin. Yrityskortilla myös tästä tarjouksesta myymälässä 10 % alennus!

Testaa ehdokkaat Yrittäjien vaalikoneessa

>

Yrittäjistä vähintään 86 prosenttia aikoo äänestää (Pk-yritysbarometri, kevät 2014) Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta, jolloin Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä. Ennakkoäänestys kotimaassa on 14.– 20. toukokuuta. Euroopan unioni on avannut suomalaisille yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. 54 prosenttia suomalaisten yritysten viennistä suuntautuu EU-maihin. Suomen Yrittäjät pyrkii

vaikuttamaan muun muassa siihen, että sääntely laaditaan pienten yritysten näkökulmasta. 70 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Suomen Yrittäjien vaalikoneessa voit verrata omia kantojasi eri puolueiden yrittäjäehdokkaiden vastauksiin osoitteessa www. yrittajat.fi/euvaalit. Mukaan vaaleihin on ilmoittautunut 251 suomalaista ehdokasta, joista yrittäjiä on 17 henkilöä. Äänestysprosentti vuoden 2009 vaaleissa oli Suomessa 40,3 prosenttia.

HAnki SUOmAlAiSen kiRJAkAUpAn yRiTySkORTTi, SAAT 10 % AlennUkSen TOimiSTOTARvikkeiSTA. Lue lisää: www.suomalainen.com.

13


Uutiset

14

Suorat

Kenelle lähimaksaminen sopii?

1 Kysymys: Lähimaksamisessa maksukortti viedään vain maksupäätteen eteen, ja veloitus lähtee kortilta. Minkälaisen yrityksen on syytä mahdollistaa lähimaksaminen asiakkailleen, Nordean liiketoimintajohtaja Mikko Haaramo?

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pääomatulot romahtivat Keijo Keskivertoyrittäjän tulot laskivat lievästi vuonna 2012. Tämä johtui pääomatulojen voimakkaasta laskusta. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Vastaus: Periaatteessa lähimak-

Minun ja kollegoideni tulot olivat keskimäärin 44 974 euroa vuonna 2012. Tuloni vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan palkansaajien tulot nousivat 2,6 prosenttia. Niin yrittäjien kuin palkansaajien ansiotulot nousivat, mutta pääomatulot laskivat voimakkaasti.

2 Kysymys: Mitä muutoksia ja investointeja lähimaksamisen tarjoaminen yrittäjälle vaatii?

Maksoin tuloistani veroa 26,5 prosenttia. Verot ja eläkemaksu lohkaisivat tuloistani 16 956 euroa, eli maksoin yhteensä veroa 33,2 prosenttia. Vastaavalla tulotasolla laskettuna palkansaajan verorasitus olisi ollut 28 prosenttia.

Vastaus: Jos yritys haluaa tarjota asiakkailleen lähimaksamista maksuvaihtoehtona, on hänellä oltava kyseistä maksutapaa vastaanottava maksupääte. Suomessa jo noin puolet maksupäätteistä on sellaisia. Jos maksupäätteensä on hankkinut muutaman vuoden sisällä, on hyvin todennäköistä, että laite tukee lähimaksamista. Muussa tapauksessa maksupääte on uusittava, mikäli lähimaksuja haluaa ottaa vastaan.

3

Valitettavasti reilu viidennes (21 %) yrittäjäkollegoistani tienasi alle 15 000 euroa. Noin kuusi kymmenestä ansaitsi vähemmän kuin suomalaisten keskipalkka. Viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa.

Kysymys: Tuleeko lähimaksamisesta valtatrendi jatkossa vai onko kyse ohimenevästä ilmiöstä? Vastaus: Lähimaksaminen tulee lyömään itsensä läpi tänä vuonna. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta lähimaksamisesta. Se on myös nopeampi maksutapa kuin normaali korttimaksu ja jopa nopeampi kuin käteismaksu. Lähimaksamisen mahdollistavia maksukortteja on Suomessa käytössä jo noin 800 000 kappaletta ja kortit yleistyvät koko ajan.

Minulle jäi käteen verojen jälkeen 34 298 euroa, eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tuloistani 74 prosenttia oli ansiotuloa ja loput 26 prosenttia pääomatuloa.

Palkansaajat ansaitsivat samaan aikaan 33 638 euroa, mutta minä tein 23 prosenttia enemmän töitä.

VILLE TAKKINEN

saminen sopii kaikille yrityksille, mutta erityisen hyvin niille, joissa on nopeat asiakasvirrat, ja joissa tehdään paljon pieniä ostoksia. Lähimaksamisen oston yläraja on 25 euroa. Turvallisuussyistä myös lähimaksamiseen soveltuva kortti vaatii aika ajoin varmennusta ja tunnusluvun käyttöä. Tämän toiminnallisuuden on määritellyt kukin kortin liikkeellelaskija. Lähimaksaminen on erittäin hyvä käteisen korvike.

Lähde: Suomen Yrittäjien Yrittäjien tulot ja verot 2014 -selvitys (tulotiedot vuosi 2012)

Viidennes yrittäjistä tienasi alle 15 000 euroa

>

Mikko Haaramo

Yrittäjien tulot herättävät hämmästyttävän paljon kiinnostusta – ja kateutta vuodesta toiseen. Yrittäjien tuloissa on muistettava, että yrittäjien tulot vaihtelevat paljon vuosittain. Lähes 47 000 yrittäjän tulot jäivät alle 15 000 euron toissa vuonna.

Tämä kertoo, että osa yritystoiminnasta on osapäiväistä tai sivutoimista. Mutta mukana on myös yrittäjiä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Yrittäjällä ei kuitenkaan ole samanlaista oikeutta esimerkiksi toimeentulotukeen kuin palkansaajalla. Yrittäjä voi joissain tilanteissa saada toi-

meentulotukea. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo Yrittäjien tulot ja verot -selvityksen osoittavan, että vaikeina aikoina yrittäjien tulot joustavat ensimmäisenä, palkansaajien ansiot nousivat 2,6 prosenttia laskusuhdanteesta huolimatta.


Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Varo huijausviestiä perintäpalvelulta

Herätys! CE-merkintä kuntoon Noin 4 000 yrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä. Pakollinen CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät jopa 80-prosenttisesti rakennustuotteissa. Tuotehyväksynnän piiriin kuuluvien rakennustuotteiden siirtymäajat ovat päättymässä pian. Rakentamiseen käytettäviltä kantavilta teräs- ja alumiinikokoonpanoilta edellytetään 1. heinäkuuta alkaen CE-merkintää. Testausta tekevät

hyväksytyt laitokset, jotka löytyvät EU-komission NANDO-tietojärjestelmästä. CE-merkintäpakko koskee sellaisia rakennustuotteita, jotka kuuluvat yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Sellaisille rakennustuotteille, joille ei ole määritelty Euroopan tasoista harmonisoitua tuotestandardia tai eurooppalaista teknistä arviointia, voidaan käyttää kansallista hyväksymismenettelyä.

Nämä ovat vapaaehtoisia. Viime heinäkuussa voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus koskee muun muassa ulko-ovia, betonielementtejä ja lujuuslajiteltua sahatavaraa. Toisaalta esimerkiksi betoniraudoitteet ja vesihanat jäävät tällä hetkellä CE-merkinnän ulkopuolelle. Muun muassa ikkunateollisuudelle on myönnetty kevennetty menettely, jos yritys työllistää alle

yhdeksän henkilöä. Kevennetty menettely tarkoittaa, että mikroyrityksen ei tarvitse käyttää ilmoitettua laitosta testauksen teettäjänä. Kevennetyssä menettelyssä laskelmat ja testit voi tehdä esimerkiksi ammattikorkeakoulu. Jos haluaa varmistua, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin, se käy helpoiten hEN-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ).

RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA!

100 000

Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit ovat lahjoittaneet yli 100 000 euroa Uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Apteekkariliitto haastoi jäsenapteekkarinsa keräykseen viime marraskuussa. Haastekeräys päättyi maaliskuun lopulla, johon mennessä lahjoituksia kertyi yhteensä 107 049 euroa. Helsingin Meilahteen rakennetaan vuoteen 2017 mennessä Uusi Lastensairaala, jossa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen. – Me Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkarit haluamme tukea lasten kehittyviä hoitoja ja olla mukana rakentamassa Uutta Lastensairaalaa, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Riitta Andersin totesi. Myös Suomen Yrittäjät ovat mukana Lastensairaalakampanjassa.

Moduulit teillä jatkossakin Euroopan parlamentti on hyväksynyt rekkadirektiivin, johon sisältyy suomalaisia koskeva 60 tonnin painoisten moduuliyhdistelmien käyttö rajat ylittävässä liikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skalin mukaan direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ollut ajoneuvojen aerodynamiikan, ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen, mutta monien pohjoisemman Euroopan jäsenmaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi on noussut oikeus jatkaa suuremmilla niin kutsutuilla moduuliyhdistelmillä liikennöintiä jäsenmaiden rajojen yli. Nyt saatu äänestystulos mahdollistaa nykyisen liikenteen jatkumisen.

JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri

Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.

Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927. Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985.

Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu. Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan. Kutsumme 116 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen. Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona! Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 € www.yrittajat.fi/uusilastensairaala

POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

Aiemmin Tullin, Itellan ja Verohallinnon nimissä tehty tietojenkalastelu jatkuu nyt perintäpalvelun nimissä. Viestit ovat tulleet asiakaspalvelu@perinta.fi-sähköpostiosoitteesta, tiedottaa Kyberturvallisuuskeskus. Viestin sisältö vaikuttaa aidolta, mutta sen sisältämät verkkopankkilinkit vievät tietojenkalastelusivuille. Jos vahingossa syöttää verkkopankkitunnukset tällaiselle tietojenkalastelusivulle, tulee välittömästi ottaa yhteyttä omaan pankkiin. Tietojenkalasteluviestin aiheena on ollut ”Aihe: Viimeinen muistutus laskusta” ja lähettäjänä ”Perintapalvelu [asiakaspalvelu@perinta.fi]”.

15


Uutiset

16

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

JOHANNES WIEHN

Mari Lehtisare: Kiireiset lähdöt pitävät vauhdissa Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Kiireinen lähtö saattaa yllättää milloin vain. Kun hälytys tulee, jäävät muut askareet siihen. On pakko mennä. Vauhtivalmius pysyy taatusti yllä. VPK on oma vapaaehtoinen valintani. Pidän siitä kiinni. VPK on elämäntapa. Aloitin lähes 25 vuotta sitten, kun kaverin isoveli keräsi tyttöjoukkueen palokuntakisaan. Selänpään kylän joukkue menestyi. Pärjäsimme nuorten sarjassa, vaikka muut joukkueet olivatkin poikia täynnä. Harjoittelimme ahkerasti ja parin vuoden päästä nappasimme Suomen mestaruuden monitaitokilpailussa. Osasimme letkunvedon ja suihkuttamisen upeasti. Jatkoin kilpailua naistensarjassa ja kilpailen edelleen kotikylän joukkueessa, nyt myös hälytysosaston joukkueessa sen ainoana naisena. Kesäkuussa olemme menossa kolmen naisen porukalla SM Iines -kisaan Helsinkiin. Asun nykyään Korialla ja olen mukana paikallisessa Pioneerien VPK:n hälytysosastossa, naisosaston johtaja ja Kaakkois-Suomen Palokuntanaisten hallituksessa sekä alueen pääemäntä. Uskon vakaasti siihen, että todel-

lisessa hätätilanteessa naisella on paljon sellaisia avuja, joita välttämättä miehiltä ei löydy. Taito ja myötäelämisen kyky ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin raaka voima. Äijät eivät aina hiffaa herkkiä juttuja. Yritykseni harjoittelija jäi kerran ihmettelemään, kun kesken lounasvalmistelujen tuli soitto. Lähdin siitä paikasta menemään ja huikkasin työkavereille, että ”synnyttämään”. Silloin tarvittiin ensivasteihmisiä yllättävään synnytykseen. Sillä kertaa minä en synnyttänyt, mutta autoin toisen äidin uutta vauvaa maailmaan. Olen kyllä synnyttänyt kolme kertaa. Perheen pienin on oppinut jo sanomaan ”piipaa” kuin hälytysajoneuvo. Yksi lapsista on aktiivinen VPK:lainen, vanhimman mielenkiinto on ehkä hieman hiipunut. Selänpään pienessä kylässä vapaapalokuntalaisuus on koko kylän juttu. Korialla on vaikeampaa löytää uusia innokkaita nuoria aikuisia tähän tärkeään vapaaehtoistyöhön. Eikö nykyihmistä toisten auttaminen kiinnosta? VPK:laisuus on tavallaan koko perheen juttu. Löysin miehenikin palokuntapiireistä. Meidän perheen kesään kuuluu palokuntaleiri, missä ihan vapaaehtoisena hoidan leirimuonituksen. Eikä se tunnu työltä, vaan harrastukselta.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Yrittäjyys verenperintönä • Kuljetusliikkeen tyttärenä kasvanut palokuntalainen ei pelkää vuorokauden tuntimäärän riittämättömyyttä. Perheen ja palokunnan lisäksi hän pyörittää Ravintola Marillaa. Kokonaisuuteen kuuluu ravintola, pito- ja hautauspalvelu. Vuodesta 2000 toimineessa yrityksessä on kolme vakituista työntekijää.

25.5.2014

SUOMEN YRITTÄJIEN VAALIKONE ON AVATTU YRITTAJAT.FI/VAALIKONE Klikkaa koneeseen ja selvitä EU-vaaliehdokkaiden näkemykset EU:sta ja yrittäjyydestä.

#GETTO14

NUORTEN YRITTÄJIEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA 5.–6.6.2014 GeTTogether-tapahtuma on verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kokkolaan ja Kalajoelle kokoontuvat nuoret yrittäjät ja yrittäjyyden asiantuntijat! Tapahtuman juontavat yrittäjät Mikko Leppilampi ja Laura Ruohola. Lavalla myös yrittäjä Kalle Ulff ja Jyrki Autio. Lisäksi palkitsemme vuoden nuoren yrittäjän. Tule mukaan ja kohtaa lajitoverisi. Aktiivinen osallistuminen poikii kontakteja, jotka auttavat Sinua menestymään yhä paremmin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.gettogether.fi

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä


Uutiset

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

17

Selvät sävelet lomasaikkuihin Lomien aikaiset sairauslomasäännöt on syytä sopia nyt.

Kuinka vuosilomalla sairastumisesta ilmoitetaan?

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

Sopikaa nämä:

iime lokakuusta asti työntekijällä on ollut sairastuttuaan oikeus pyytää lakisääteisen vuosilomansa siirtoa jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa. Muutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiiviin ja sen tulkintaan liittyvät vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sairauspäiviltä sairausajan palkkaa ja sairausajalle osuvat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin. Toukokuussa alkavalla kesälomakaudella konsepti testataan käytännössä. Työnantajan kannattaakin laatia lomasairastumisille pian yhteiset ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa.

Työnantaja voi esimerkiksi luoda yritykseen yhteiset säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien. Sääntöjä tulisi soveltaa tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin.

Mitä koskee?

Kuinka loman siirtämistä pyydetään? Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä. Esimerkiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi. Työneuvostossa asiallisena syynä pyynnön viivästymiseen on pidetty esimerkiksi työntekijän joutumista auto-onnettomuuteen tai vaikeuksia tavoittaa työnantajan edustajaa.

Minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään?

Mitä muuta voidaan vaatia?

Edellytys loman siirtämiselle on työntekijän esittämä luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

Työnantaja voi vaatia työntekijältä selvitystä työkyvyttömyyden perusteiden lisäksi myös työkyvyttömyyden taustasta, jos työkyvyttömyyden aiheutumistapa on epäselvä eikä käy riittävästi ilmi lääkärintodistuksesta.

Yllättikö osinkokevät? Sijoittaisinko elintasoon vai uusiin sijoituskohteisiin? Vaikka et olisi vielä suonut ajatustakaan kevään osingoillesi tai sijoituksillesi, vielä on aikaa. Tervetuloa seuraamaan artikkelisarjaamme, jossa asiantuntijamme käsittelevät osakesijoittamista, osinkoja sekä suunnitelmallista sijoittamista. Viikoittain julkaistavat artikkelit löydät osoitteesta: nordea.fi/osinkokevat

• Työntekijän oikeus loman siirtämiseen koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisääteinen vuosiloma. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa. Siirto-oikeus ei koske lomarahavapaata.

Miten siirretään? • Työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään. Vuosilomalain mukaan siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella (2.5.– 30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä).

Miten palkanmaksu? • Perussääntö on, että työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa.


18

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Voiko Suomi paremmin ja raitistuuko Suomen kansa veron-

korotuksilla ja rajoituksilla? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen on sitä mieltä, että niillä ohjataan oikealle tielle. Happy Hour Restaurantsin toimitusjohtaja Tarja Palomäki löisi jarrut pohjaan holhoukselle ja verokuristuksille.

Olisiko tässä tilanteessa tärkeämpää ajatella myös työpaikkoja ja talouden pyörimistä kuin pelkästään rajoitusten ja holhouksen kasvattamista. Onko tavoitteena ajaa alas alkoholismi vai yrittäjyys?

Odotamme hallitukselta päätöksiä, jotka vahvistaisivat vielä heiveröistä kasvua. Krimin tilanne ja Venäjän talouspakotteet voivat pahimmillaan romuttaa orastavan talouskasvun. Toimitusjohtaja Jari Jokilampi Pirkanmaan Yrittäjäinfo

Pelkästään nykyisten Helsingin kuuden teollisuusalueen pitäminen yrityskäytössä edellyttää mm. kaavoituksen jatkuvaa seurantaa ja suunnitelmiin reagointia. Vaikuttamistyössä ajoitus onkin tärkeää. Niin myös menestystarinoissa.

Jos ravintoloiden aukioloaikoja lyhennetään niin, että kaikkien on suljettava ovensa kahdelta yöllä, niin viihdetaiteilijoita ja ravintolatyöntekijöitä jää työttömäksi. Yrityksiä kaatuu. Suomen koko matkailulta menee maine. On noloa, jos ravintoloiden on suljettava ovensa ja tyhjennettävä tilansa aikaisin. Mitä tällä voitetaan? Miksi yrittäjä ei itse saa päättää, milloin ovet pannaan kiinni?

Puheenjohtaja Pentti Rantala Yritystä Stadiin

Työholismilla on kaksi ulottuvuutta. Henkilö tekee paljon töitä tai ajattelee töitä kaiken aikaa. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työ Terveys Turvallisuus

Alkoholiverot, ja veronkorotusten myötä kiihtyvä Viron viinaralli, kuristavat meidät. Emme saa mainostaa emmekä houkutella asiakkaita edes alkuiltaan. Kaikilla on kotona lastit viinaa. Vain 10 prosenttia alkoholista juodaan ravintoloissa, mutta 90 prosenttia holhouksesta kohdistuu meihin. Kotijuominen lisääntyy. Riskiryhmät eivät käy ravintoloissa. Onko se terveellistä?

Uskon, että tästä (opiskelijajäsenyydestä) tulee vielä toimiva juttu saada uusia yrittäjiä. Varsinkin kun meidän tulee löytää niitä tekijöitä vanhojenkin yritysten jatkajiksi. JARKKO VIRTANEN

Toimitusjohtaja Jami Holtari Etelä-Karjalan Yrittäjäposti

Tarja Palomäki, Happy Hour Restaurantsin toimitusjohtaja

Petri Malinen:

Porho vai torppari? Kolumni Petri Malinen

petri.malinen@yrittajat.fi

Yrittäjänä vaurastuminen ei ole kovin suuri uhka, vaikka sillä pelotellaankin toistuvasti. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien ekonomisti.

V

iime viikkoina olemme käyneet kiihkeääkin keskustelua Suomen verotuksesta ja sen kannustavuudesta. Vaikka keskustelu on kulminoitunut pitkälti Björn Wahlroosin Ruotsiin muuttoon, tässäkin yhteydessä on jälleen kerran noussut esiin yrittäjien verotus. Yrittäjän verotus ei ole poikkeuksellisen kevyttä, vaan itse asiassa päinvastoin. Yrittäjän veroaste on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tämä ilmenee Verohallinnon uusimmasta veronkantotilastosta, jossa on tiedot YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista. Tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutus-

maksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 44 974 euroa vuonna 2012. Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan 28,0 prosenttia. Luvut ovat karua luettavaa ja osoittavat, että verokeskustelussa ei tuoda esille yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuutta. Keskustelu yrittäjän verotuksesta rajataan kokonaisuuden hämärtämiseksi vain tiettyyn osaan tuloja. Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti, joten tuloerojen näkökulmasta tarkasteltuna yrittäjät eivät ole täysin syyttömiä. Yrittäjistä keskimääräistä useampi on pienituloinen. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä tienasi alle keskipalkan. Yrittäjänä vaurastuminen ei näiden tie-

tojen valossa ole kovin suuri uhka, vaikka sillä pelotellaankin toistuvasti. Monilla meistä on kohtuullisen hyvin muistissa keväällä 2013 hallituksen soutaminen ja huopaaminen yhteisö- ja osinkoverotuksessa. Lopputulosta voi pitää yrittäjän näkökulmasta hyvänä – ainakin useimpiin esillä olleisiin vaihtoehtoihin nähden. Prosessi toi kuitenkin vahvasti esiin sen, että Suomessa ei edelleenkään ole hyväksyttyä vaurastua yrittämisellä. Tämä on sinänsä sääli, koska yksityisten pääomien puute on yksi suurimpia haasteita Suomessa. Olisi mahtavaa jos meilläkin ymmärrettäisiin Brooke Astorin motto, jonka mukaan raha itsessään ei ole mitään erityistä, mutta kun sitä levittää, niin se toimii loistavana lannoitteena kaikelle hyvälle.


19

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Synnytettiin viisi valtavaa jättimäistä palveluorganisaatiota, joissa on työntekijöitä satojatuhansia ja asiakkaita yhteensä viisi miljoonaa. Ja ministeriö tätä sitten johtaisi... Mutta miten käy laadun? Tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola sote-uudistuksesta Yrittäjän ytimessä -blogissaan.

Facebookkommentit Ei paina. Kiire on, mutta rakastan intohimoani (jotkut käyttää sanaa työ).

Alkoholihaitat aiheuttavat yhteiskunnalle miljardilaskun joka vuosi. Me kaikki maksamme tätä laskua. Ilman alkoholipolitiikkaa haitat olisivat vielä suuremmat. En ymmärrä, mikä osa nykyisestä tai tulevasta alkoholilaista ajaa alas yrittäjyyden. Yritysten kannalta on olennaisempaa, kuinka moni työntekijä juo nykyään riskitasolla: 40 prosenttia miehistä ja 20 prosenttia naisista. Koko elinkeinoelämälle on tärkeää, montako työntekijää ja työtuntia alkoholin takia menetetään. Tuhansia kuolleita, ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä ja rokulipäiviä. Koko yhteiskunnan vastuulla on saada ne pienenemään.

Patrik Sarinko kommenttiketjussa stressistä

Todellakin painaa, mutta selkä kyyryssäkin painitaan eteenpäin. Aurora Raiskinen kommenttiketjussa stressistä

Jos yrittäjät ensin lakkaisivat äänestämästä näitä poliittisia broilereita, joilla ei ole normaalielämästä mitään käsitystä. Pasi Markula kommenttiketjussa veronkiristyksistä

Emme ole edes harkinneet mallia, missä kaikki ravintolat menisivät kiinni kello kahdelta. Olemme ministeriössä keskustelleet sekä myynti- että anniskeluajoista. Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että anniskelu on valvotumpi vaihtoehto kuin kotona tapahtuva juominen, emme voi kiistää ravintoloiden myös aiheuttavan ongelmia. Kyllä Suomen matkailumaine menee vielä huonommaksi, jos vain ummistamme silmämme alkoholihaitoilta. Alkoholipolitiikka ei koskaan ole pelkkää terveyspolitiikkaa. Vaikutuksia työllisyydelle ja elinkeinoelämälle katsotaan myös. Niin nytkin. Jos alkoholilla ei olisi vaikutusta yhteiskuntaan, ei meillä olisi tarvetta alkoholilaille.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Alkoholiveron korottaminen on ollut viime vuosien merkittävin muutos alkoholipolitiikassa. Valtio on saanut yli 400 miljoonaa euroa verotuloja lisää vuosittain ja alkoholikuolleisuus on laskenut 300:lla. Se on yhtä paljon ihmishenkiä kuin liikenne tappaa vuodessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että 10 vuoden aikana alkoholiveroa on nostettu 20 senttiä oluttuopilta ja 15 senttiä viinilasilta. Luvut ovat siis aika pieniä. Se on totta, että matkustajatuonti on oma ongelmansa sekä terveyspoliittisesti että ravintoloiden kannalta. Niinpä onkin hyvä, että verolakia muutetaan ja tuontia valvotaan tiukemmin.

Pekka Sipola

Lehti ei vastaa

Susanna Huovinen (sd.), peruspalveluministeri

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Mielipide

Perimiskulujen kohtuullisuus syytä varmistaa

M

aksumuistutus ei valitettavasti aina johda suoritukseen. Tästä syystä hyvin useat yritykset käyttävät apunaan perimistoimistoja. Perimistoimiston käyttö lisää väistämättä velallisen kustannuksia. Laki saatavien perinnästä säädettiin 1999 ja sen 10§:n mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Yritysten välisen perinnän kustannuksiin ei aiemmin ole juurikaan puututtu lainsäätäjän toimesta. Perintälain muutos tuli voimaan jo runsas vuosi sitten, 16.3.2013, jolloin perintälain 10§:ään lisättiin toinen lause: ”Kor-vausvelvollisuus voi perustua sekä velkojan omista perintätoimista aiheutu-

Yritys voi tiedustella, miksi kulut ovat näin korkeat. viin kuluihin että kuluihin, joita velkojalle aiheutuu sen johdosta, että velkojan on suoritettava toimeksisaajalle korvausta perinnän suorittamisesta”. Velkoja ostaa perimistoimistolta palvelua sovitulla hinnalla ja maksaa siitä. Velkoja voi joutua todistamaan että kulut ovat todellisia eli että tämä oikeasti maksaa palvelustaan ja samoja kuluja on vaadittu velalliselta. Perintälain 10§:n mukaan: ”…velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakio-

korvauksena perintäkuluista. Velkojalla on tällöin oikeus saada korvausta 10§:ssä tarkoitetuista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän”. Vapaaehtoisen yritysperinnän kohtuullinen kulutaso on siis asetettu EU:n toimesta 40 euroon. Oikeus vakiokorvaukseen syntyy suoraan maksuviivästyksen perusteella. Vaikka vakiokorvausta ei ole säädetty kohtuullisten perimiskulujen ylärajaksi, voidaan tällaiselle tulkinnalle esittää perusteluja. Onko edessäsi perimistoimiston tratta tai maksuvaatimus? Haluatko varmistaa, että yritykseltäsi vaadittavat – tai 16.3.2013 jälkeen vaaditut ja jo maksamasi – perimiskulut ovat olleet lain mukaiset?

Avoin saatava mahdollisine viivästyskorkoineen tulee maksaa perimistoimistolle, joka tilittää sen velkojalle. Ylittävätkö perimiskulut selvästi 40 euroa? Yritys voi kääntyä suoraan velkojan puoleen ja tiedustella tältä miksi kulut ovat niin korkeat ja pyytää tältä selvitystä siitä, että velkoja todella joutuu maksamaan samat kulut perimistoimistolle. Yritys, joka on maksanut 16.3.2013 jälkeen korkealta vaikuttavat perimiskulut voi vaatia jälkikäteen selvitystä velkojalta ja kulujen palauttamista kokonaan tai osittain, mikäli ne ovat ilmeisen perusteettomia. Petri Willman Kirjoittaja on lakimiehenä asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:ssä.


20

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Menestysresepti 162–vuotiaan Ekbergin historiaan mahtuu viisi sukupolvea, kaksi maailmansotaa ja huikea määrä napoleoninleivoksia.

havinaa 2/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

Lotta Tammelin

M

lotta.tammelin@yrittajat.fi

uhkeita vuokaleipiä, samppanjankorkkileivoksia, rapeita patonkeja ja kaikkein suosituimpia napoleoninleivoksia. Asiakkailla on mistä valita, kun Ekbergin hattupäiset leipurit ovat huhkineet taikinakoneittensa ja leivinuuniensa äärellä jo aamuneljästä. Helsinkiläinen Ekberg on legenda isolla L:llä. Vuonna 1852 perustettu yritys on Suomen vanhin ja Pohjoismaiden toiseksi vanhin Leipomo. – Perustajamme Fredrik Ekberg opiskeli aikanaan leipuriksi hyvin perinteisellä tavalla: kävi opissa, pääsi kisälliksi ja lähti kisällivaellukselle muun muassa Riikaan ja Pietariin. Helsinkiin palattuaan hän suoritti mestaritutkinnon ja sai sitten perustaa leipomoyrityksensä. Siihen aikaan käsityöyrittäjäksi ei saanut ryhtyä ilman mestaritutkintoa, Ekbergin toimitusjohtaja Maj-Len Ekberg kertoo. Maj-Len Ekberg on toiminut kahvilayrityksen toimitusjohtajana nyt kymmenen vuotta. Sitä aikaisemmin pesti kuului hänen miehelleen Otto Ekbergille, joka viettää nyt ansaittuja eläkepäiviään. Näin on ollut myös yrityksen historiassa aiemminkin – vaimot jatkavat miestensä uurastusta.

Siihen aikaan käsityöyrittäjäksi ei saanut ryhtyä ilman mestaritutkintoa. Maj-Len Ekberg

Kiinteä piste. Ekbergien bisnestä ovat ravistelleet menneisyydessä nälkävuodet, taloudelliset vaikeudet, yleislakko, kaksi maailmansotaa ja pula-aika. Välillä on myyty viinaa ja tupakkaa, välillä taas ostereita ja samppanjaa. Vaikeuksista on kuitenkin aina selvitty. Nyt yritys takoo kolmen miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää noin 40 henkeä. – Meillä on kahvila, leipomo sekä pitopalvelu ja juhlatila, Maj-Len Ekberg kertoo. Moni mieltää kahvilapuolen eli Café Ekbergin niin sanottuna yläluokan paikkana. – Se ei suinkaan pidä paikkaansa. Laatuun nähden hintamme eivät ole korkeita,

sukupolvenvaihdos. Kahvilaja leipomoyrittäjät Ekbergit valmistautuvat tänä vuonna sukupolvenvaihdokseen. Maj-Len Ekberg on luvannut olla lastensa Markin ja Ninan käytettävissä ongelmatilanteissa myös eläköitymisensä jälkeen. – En kumminkaan usko, että minua tarvitaan, hän nauraa. Myös Nina Ekbergin puoliso Martin Tkaczick työskentelee yrityksen johdossa.

u v 2 16

a j u k k r e h a ott

s. Sibeliu a Jean idolf Ekberg s s a u m Fr muun poika ana on lkaa hoitaa a k k ia as aa ssa. iminta staa Liiketo imonsa kan avaa g r e tola va ssa b a k in v E v a a d u r r a Hilm Edva on R a 1876 ieraille Fredrik uuta leipom sä. Vuonn ta tsaarin v uusnäytteik is s is g u lm lsin 3. he tarjoil aide- ja teoll aan He t lm u ä s k s e n kadun immäis iseleffi Marian en ens istossa. tään K ssa e m r dan o r u ii han- ja S s ta ee opu manso alo il iv a a a K Toimin llariin osoitt a nuorum ä lyss äisen ardin t e nn nsimm etaan Bulev talon k aavana vuo rmanin. E e r ot ra Öst 5. Seu aikana katu 1 een Eleono in r e t s n luotAleksa ttaa vaimok ljä poikaa. Hilma a t . t o n e u ö n n e, m vat ilman kaine käyttö kbergin ehe saa lf kuole toisen maa uteen. E o ä s ik id s r r e d F ff e a Yhd an, Ka ään Fr ousuk ityksen Vietet äisen kahvil saa yr en uuteen n e m lk ensim jaisia. odan jä ava pi, ja s 0. , lä in n a n a e in 5 a 19 sod rop Vuos aloitta . aren G kuolee tajana ars Ekberg kamm h Hilma jo koittaa s u L it a im ik o o T p a t ja kahvil unnan parisk n kar tuttanu uusi mälä ja le Aleky y m , a il nt kellut omo peja alle to ennuttanut rin op alausta opis odon, ja luo o: leip m t u t a t u ip is u le k m m a u ra o sä jälleen n Ekbergin Kölnis nissä taidem leivoksille m telmia. hän on e , jolle e ää n s t n h e a e c e it r is n r :e ik ü iä ii 2 s M taa le lu- ja pääs katu 5 n a in r ja e t a e lisan joht n jou iin kie a koke kunaa kahvil alusteiden naimis ymmär1 äyteik talon. e 5 n e 9 n 1 k e a : us F.E. m ja taloutta vaavat Vuonn muutoksen valaist a en uodon daan esiin ja ätaitois kanssa ja he oimman m rin ja leip hien a tuo de Gee , Helsingin ja sampuupint at kahvilan s ennallaan. a p n n n e a ita nin he räin Joh a ov tävän Café Parisie illaan ostere alkupe . Tältä ajalt säilyneet lä t ä n jo e s a r s s a a k e t j-Len it u d s t a yh uu aa Ma kin sisus , joss t n h n la jo lä o ä t iä ar ravin myym Ekberg nsa M een . änään dessä laste taan 4 vuot ikansa T 7 8 1 panjaa u h a y st po ud Vuode . pyörittää a hän Ekberg sä valmista vuonna. .E ss es F nä s , jo ä k 1 t , y 9 a it n 8 a r 1 sa. Y vaihdoksee ja aupp s ik n jä n a e ii k n v ii n n kanssa toa, tuontiv kaliikkeen ja Nina sukupolve k an neksen kin n e it u Johan aa viinatuot uppaa. Tupa k m ka myy o ös tupakka y pitää m

1852 1856

1862 64 8 1 – 1863 1873

1874

1876

1915 1935

1950

1951

2014


21

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

1/5

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa käy töissä lähes 127 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa eli joka viides alueella työskentelevä asuu seudun ulkopuolella.

JARK KO VIR TA NE N

Kohtaa kuntaasiakkaat syyskuussa

JARKKO  VIRTANEN

Tule kertomaan yrityksesi tuotteista ja palveluista kun kympillä saa esimerkiksi lounaan. Asiakaskuntamme on aivan tavallisia ihmisiä. Meillä on hyvin uskollisia kantaasiakkaita, mutta sen lisäksi laadukkaasta ruoasta kiinnostuneet nuoret aikuiset ovat löytäneet meidät. Ekbergin kahvilan menetysresepti kuulostaa yksinkertaiselta. – Ihmiset kaipaavat uutta, mutta samalla myös jatkuvuutta – sellaista kiinteätä pistettä. Tämä kahvila on monelle sellainen. Tänne on helppo palata: tietää, missä tämä on ja miltä täällä näyttää, Maj-Len Ekberg hahmottelee.

Polvet vaihtuvat. Sukupolvet ovat ymmärrettävästikin vaihtuneet jo useasti yli 160-vuotiaan kahvilayrityksen historiassa. Sama on edessä taas tänä vuonna, kun viides polvi Ekbergejä hyppää toimintaan mukaan toden teolla. Perheyrityksen jatkaminen on Nina ja Mark Ekbergin oma valinta, painostusta vanhemmilta ei ole tullut.

– Ei ole aina ollut selvää, että jatkan perheyrityksemme toiminnassa mukana. Olin välillä töissä muualla, mutta palasin muutama vuosi sitten takaisin. Ajattelin tuolloin, että paluu tehdään nyt tai ei koskaan, Maj-Lenin tytär ja Ekbergin henkilöstöjohtaja Nina Ekberg kertoo. Näin perinteikkään yrityksen vastaanottaminen tuo mukanaan myös melkoisen vastuun. – On aina ollut selvää, että yritys säilyy perheessämme, vaikka itse päättäisikin tehdä joskus jotakin muuta, Bulevardinkiinteistön kunnosta huolta pitävä Mark Ekberg kertoo. Ekbergit ovat myös harkinneet laajennussuunnitelmia: jossain toisessa tilassa ja toisella konseptilla. – Olemme tutkineet markkinoita ja harkinneet asiaa. Totuus on se, että täällä Bulevardilla emme pysty enää kasvattamaan liikevaihtoamme. Tila loppuu kesken. Aika näyttää, mitä suunnitelmiemme osalta tapahtuu, Maj-Len Ekberg hymyilee.

Ole mukana vuoden suurimmassa kunta-alan tapahtumassa. Tapahtuman järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti.


22

Arjessa

Tiesithän, että... Ennakkopäätös maksaa maltaita Kelpaavatko koulutusmenot verovähennyksiin? Sitä voi aina kysyä verottajalta ennakkoon. Verovirastosta voi pyytää sitovan ennakkokannanoton. Ihan pienistä kurssikuluista ei ennakkopäätöksiä kannata hakeakaan. Ennakkotieto on maksullinen. Jos kysytään koulutuskulujen vähennyskelpoisuudesta yritykselle, kyseessä on tuloverotuksen ennakkotieto. Kun ennakkotietoa hakee yhtiö, se maksaa peräti 815 euroa. Jos luonnollinen henkilö on samalla asialla, hinta on 245 euroa.

Yhteisöveroalen kanssa tarkkana Yhteisöverokantaa on laskettu 4,5 prosenttia. Mutta ajoituksella on väliä. Huonolla tilinpäätöskauden ajoituksella yrittäjä joutuu maksamaan täydet 24,5 prosentin yhteisöverot vielä tältä vuodelta. Strategiset päivämäärät on syytä tarkistaa, ja siirtymävaiheessa on oltava tarkkana. Jos osakeyhtiön tilikautta on 21.3.2013 tai sen jälkeen muutettu niin, ettei verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut 21.3.2013 jälkeen, yhteisöveroprosentti on vielä myös verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa 24,5 prosenttia.

Löydät tärkeät luvut verkosta

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sävelkello auttaa so Kesäkuussa nuoren keksijän Sävelkellosovelluksen voi ladata kännykkään. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

äveltäjä-keksijä Perttu Pölösen visiona on myydä Sävelkello-opetusmetodi opetussuunnitelmien osaksi ympäri maailmaa. Samalla 19-vuotias nuori mies on iloinen, ettei tarvitse hakea kesätöitä. Töitä piisaa moneksi vuodeksi. Pölösen musiikinteorian opetusmetodi Sävelkello voitti tammikuussa 2013 suomalaisen Innolukio-kilpailun. Voittosuma jatkui: maaliskuussa 2013 Tutki  – Kokeile – Kehitä-kilpailu ja syyskuussa EU:n nuorten tiedetutkijoiden EUCYS-kilpailu. Kilpailun palkintona hän sai 7 000 euroa. – EUCYS-voiton kautta pääsin Tukholman Nobel-viikoille ja tapasin Nobel-voittajia. Sain myös kutsun Brysseliin kertomaan keksinnöstäni tutkijoiden seminaarissa. Toukokuussa kalenterissa on Intel-ISEF-tiede- ja teknologiatapahtuma Los Angelesissa. – Puolentoista vuoden aikana on tapahtunut tosi paljon, homma on lähtenyt lentoon. PerTunes Oy:n tarina sai alkunsa tammikuussa 2011. Alun perin Pölönen kehitti sävelkellon omiin tarpeisiinsa. Se on apuväline musiikin oppimiseen ja opettamiseen. – Ymmärsin, että keksinnössä on potentiaalia, kun opetin 9-vuotiasta lasta pianokellon avulla. Hän sai puolen tunnin opiskelun jälkeen soitettua yhden vaikean asteikon. – Sävelkello on leikillinen, visuaalisuutta korostava apuväline, joka elävöittää teorian uudella tavalla. Logiikka on idioottivarma. Välineen avulla oppilas pääsee soittamaan nopeasti.

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

kuuli koulussa Vantaalla Innolukiokilpailusta. – Ajattelin, että tämä on taivaan lahja minulle. Olin pitkään miettinyt, miten vien keksintöäni eteenpäin. Innolukiosta sain siihen

PEKKA SIPOLA

Innolukiosta vauhtia. Pölönen

oikeat välineet. Innolukio-verkostoon kuuluva musiikin ammattilainen arvioi pilottini toimivuutta alkuvaiheessa. – Innolukio on loistava väylä tuoda nuorten ideoita esiin ja kehittää niitä eteenpäin. Tukiverkosto pitää myös nuorten immateriaalioikeuksista huolta. Sävelkellon kanssa suojaukseen on mennyt paljon aikaa. Kansainvälinen patentinhaku (PCT) on jätetty. Lähiviikot Pölönen on kiireinen mies. Pian ratkeaa ensimmäinen varsinainen rahoituskierros ja hal-

litukseen saataneen myös mukaan uutta osaamista. Sävelkellosta kehitetty ensimmäinen kaupallinen tuote julkaistaan kesällä Applen verkkokaupassa. Ulkopuolinen ohjelmistoyritys tekee paraikaa sovellusta. Lisäksi uusia tuotteita Sävelkellon ympärille on jo kehitysputkessa. Mobiilisovelluksen ensimmäisen version saa ilmaiseksi. – Käyttäjä ei voi välttyä ahaaelämykseltä. Sitten, kun esimerkiksi trumpetisti haluaa trumpetille sormitukset, hän ostaa lisäpalasen sovellukseen.

Innolukiosta Innokampukseen Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

>

Ylivieskan lukion keksintökurssista alkunsa saanut Innolukiomalli on laajentunut myös ammattikorkeakouluihin ja ammattikouluihin. – Innolukio on nuorten ideoita tukeva ohjausjärjestelmä ja kilpailu, joka vie ideoita eteenpäin. Tänä vuonna tarkoituksemme on aktivoida lähes kaikki toisen asteen oppilaitokset, Innokampus Oy:n toiminnanjohtaja Rami Saarniaho kertoo.

Innolukio on toiminut valtakunnallisesti vuodesta 2012. Innokampus-mallia pilotoidaan keväällä myös yhdellä yläasteella ja vuoden päästä ensimmäisissä yliopistoissa. – Viron opetustoimi on näyttänyt jo vihreää valoa. Jos rahoitus onnistuu, Innolukio aloittaa Virossa. Nuoret voivat osallistua kilpailuun joko omalla ideallaan tai kumppaneiden haasteista

virinneellä idealla tai kehitystyöllä. – Pk-yritykset voivat heittää omia kehitysmalli-ideoitaan ja ulkoistaa tuotekehitystään tuhansille nuorille. Pyrimme rakentamaan alueellista toimintatasoa. Tänä vuonna avaamme aluetoimiston Ouluun. – Olen huolissani, että meillä jää valtava määrä potentiaalia hyödyntämättä rakenteellisista syistä. Nuoret eivät löydä jul-

kisia palvelukanavia. Innolukio on kanava nuoriin. Innokampukseen osallistuminen on nuorille ja kouluille maksutonta.

PK-YRITTÄJÄ HOI. Pk-yritykset voivat heittää omia kehitysmalliideoitaan ja ulkoistaa tuotekehitystään tuhansille nuorille, Innokampus Oy:n Rami Saarniaho vinkkaa.


Arjessa

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ittamaan Sävelkello on leikillinen, visuaalisuutta korostava apuväline, joka elävöittää teorian uudella tavalla. Logiikka on idioottivarma.

Kuntapäättäjät 10.-11.9.2014 Kuntatalolla

Perttu Pölönen

Idioottivarma. Sävelkellossa näkyy 12 säveltä. Mustat kohdat ovat pianon mustia koskettimia. Sapluuna peittää sävelet, jotka eivät kuulu haluttuun asteikkoon. Kun ykkönen on C:ssä, nähdään C-duuriasteikko. Kelloa pyörittelemällä ja kääntämällä saadaan kaikki musiikin teorian osa-alueet.

Nuori keksijä. Säveltäminen on myös keksimistä. Perttu Pölösen intohimo on säveltää, mutta yritystoiminta ja syksyllä todennäköisesti alkavat opinnot SibeliusAkatemiassa palvelevat toinen toisiaan.

hitystyötä vietiin Innolukion jälkeen eteenpäin konsultin avulla Tuotestart-päivillä. Pölösen ei ole tarvinnut ottaa lainaa kehitystyötä varten. Keväällä hän hakee Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan. Nuori säveltäjä on jo nyt Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. – Yrityksen alkuvaiheessa työtä on tosi paljon. Tämä on ollut kovaa jalkatyötä. Pertun veli, kauppakorkeakoulussa viimeistä vuotta opiskeleva Pietu Pölönen, toimii yrityksen toimitusjohtajana.

Nuoret innovoivat Innolukiossa Vajaat 1 000 ideaa/vuosi

• Ideakilpailu avoinna maaliskuusta joulukuun puoliväliin

Kysy vapaita osastopaikkoja

maritta.makela@kuntalehti.fi

30 parasta

• Tuomaristo valitsee palkittavat

5 – 10 ideaa

• Palkituista potentiaalisimmat saavat jatkotukea ja asiantuntija-apua

Mikä Innolukio?

Pekka SIPOLA

Käytännön koulu. Sävelkellon ke-

• Innolukio- ja Innokampusmalli tarjoaa nuorille väylän tuottaa ja jalostaa ideoita, tuotteistaa keksintöjä, löytää harjoittelupaikkoja tai perustaa oma yritys. Pk-yritykset voivat tuoda omia kehitysmalliideoitaan ja ulkoistaa tuotekehitystään tuhansille nuorille.

Ole mukana vuoden suurimmassa kunta-alan tapahtumassa. Tapahtuman järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti.

23


24

Arjessa

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys Mitä työnantajan on huomioitava virolaisten työntekijöiden eläke- ja sosiaalivakuuttamisessa?

Vastaus: Ensin pitää määritellä, kenen palveluksessa työntekijä on. Eli solmitaanko työsuhde suomalaisen työnantajan kanssa, silloin työeläke- ja sosiaaliturva tulevat Suomeen. Työeläkeja tapaturmavakuutus otetaan työsuhteen ensimmäisestä päivästä lähtien, ja Kelan myöntämän asumisperusteisen sosiaaliturvan työntekijä hakee itse. Kun kyseessä on lähetetty työntekijä, jonka työsuhde on Virossa virolaiseen työnantajaan ja työn suorituspaikka on Suomessa, jää sosiaaliturva Viroon. Silloin työntekijällä on oltava A1-todistus, josta suomalainen työnantaja tietää, että Suomeen ei makseta maksuja. Lähetettynä työntekijänä voi tulla vain tilapäisesti. Sen sijaan työntekijää, joka tekee molemmissa maissa säännöllisesti työtä, koskee eri säännöt. Tällaisen työntekijän tulee itse olla yhteydessä asuinpaikkansa sosiaaliturvaa hoitavaan laitokseen, eli Suomessa ETK:hon, sosiaaliturvan selvittämiseksi. Tällaisessa tilanteessa vakuuttaminen voi olla jompaankumpaan maahan, kuitenkin vain yhteen maahan kerrallaan. Jos pääosa työstä ja asuminen ovat Virossa, suomalaisen työnantajan täytyy hoitaa sosiaaliturva Viroon, vaikka osa työstä tehdään Suomessa työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan. Työnantajan pitää rekisteröityä Virossa työnantajaksi ja hän maksaa tällöin ns. sosiaaliveroa työntekijästä Virossa. Myös molemmissa maissa työskentelevällä tulee olla A1-todistus. Ohje: www.tyoelake.fi > vakuuttaminen > työntekijän vakuuttaminen ETK:n erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist

Kysy mitä vain!

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen luovutuksena verottamisen edellytysten täyttymisestä. Säännösmuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta, mutta listaamattomien yhtiöiden osalta on voimassa siirtymäsäännös. Jaettaessa vapaan oman pääoman rahastosta pääomasijoituksena kertyneitä varoja verovuosina 2014 ja 2015 jaetaan palautukset kahteen eri ryhmään. Ennen 1.1.2014 tehtyjen sijoitusten osalta merkitystä ei ole sijoituksentekoajankohdalla tai sillä, kuka on tehnyt sijoituksen jakajayhtiöön. Sitä vastoin 1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten osalta luovutuksena verottaminen edellyttää, että sijoituksen on tehnyt osakkeenomistaja itse, ja että siitä on kulunut enintään 10 vuotta. Verovelvollisen tulee myös esittää luotettava

Kysymys Pääomanpalautus – osinkoa vai luovutusta?

Vastaus: Verohallinto on päivittänyt ohjettaan arvopaperien luovutusvoittojen verotuksesta. Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa lähtökohtaisesti osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden

TOUKOkuu

7

TOUKOkuu

8

selvitys pääomansijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna 2016. www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Arvopaperin luovutusvoittojen verotus Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki

Kysymys Minne tienvarsimainoksen saa laittaa?

Vastaus: Tienvarsimainosten pitää erottua liikennemerkeistä ja tienpitäjän tiedotustauluista selkeästi. On hyvä huomata, että tienvarsimainontaa ohjataan eri lainsäädännön ja viranomaisten taholta sen mukaan, onko kysymys asemakaava-alueella vai sen ulkopuolel-

Tärkeät päivät sinulle

la tapahtuvasta mainonnasta. Asemakaava-alueelle ja liikennealueen ulkopuolelle sijoitettavien mainosten luvat antaa kunta. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset myöntävät mainoksille toimenpidelupia. Kuntien käytännöt poikkeavat paljon toisistaan. Jossakin ei asemakaavaalueelle sijoitettavasta kyltistä tarvitse tehdä edes ilmoitusta. Yksittäinen yritys ei voi päättää mainosten sijoittelusta. Tiealueella tienvarsimainosten sijoittaminen on kiellettyä maantielain 52 §:n pääsäännön mukaan. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeusluvan tästä kiellosta, mutta perustellusti. Poikkeuslupaviranomainen on keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus. Jos mainos on luvaton, Pirkanmaan ELY-keskus lähettää yrittäjälle kehotuksen poistaa mainos. Ilman poikkeuslupaa voi pystyttää oman kyltin, jossa ilmoitetaan paikalla harjoitettavasta toiminnasta tai siellä myytävistä tuotteista ja joka sijoitetaan rakennuksen seinään tai katolle taikka rakennuksen tontille. Lupaa ei tarvitse myöskään hakea kokous-, huvi- tai muita vastaavia ilmoituksia eikä vaaleja koskevaa ilmoittelua varten. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula

Kysymys Olen palkkaamassa määräaikaista kesätyöntekijää, mistä asioista olisi hyvä sopia työsopimuksessa?

Vastaus: Työsopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen tulisi kirjata ainakin työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, työaika, palkkaus, mahdollinen sovellettava työehtosopimus ja mahdollinen koeaikaehto, sekä määräaikaisuuden peruste. Työsopimuksessa on oltava maininta, että sopimus on määräaikainen, sekä peruste sille. Perusteita määräaikaiselle työsopimukselle ovat esimerkiksi työntekijän oma pyyntö, työn kausiluonteisuus tai sijaisuus. Määräaikaisuuden perusteessa oleellista on, että sen voi perustella työantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta. Mikäli työsuhteessa halutaan noudattaa koeaikaa, siitä on oltava maininta työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta ja kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa enimmillään puolet työsuhteen kestoajasta. Lisäksi tapauskohtaisesti saattaa olla tarpeen sopia myöstä muista tärkeistä ehdoista, kuten esimerkiksi salassapitositoumuksesta. www.yrittajat.fi > (jäsenyrityksille) työsopimuslomake Suomen Yrittäjien lakineuvoja Ville Kukkonen

TOUKOkuu

12

7. 5.

8. 5.

12. 5.

joittajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä (palautuspäivä voi myös olla 15.5.) Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos tiedoissa on puutteita.

lisävero, huhtikuun 2014 työnantajasuoritukset ja muut ennakonpidätykset: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

työnantajasuoritukset sekä muut ennakonpidätykset: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Neljännesvuosittain ilmoittavien tammi-maaliskuun 2014 arvonlisävero, työnantajasuoritukset ja muut ennakonpidätykset: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

• Liikkeen- ja ammatinhar-

• Maaliskuun 2014 arvon-

• Maaliskuun 2014 arvonlisävero ja huhtikuun 2014

TOUKOkuu

20

20. 5.

• Huhtikuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).


Arjessa

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, nyt on kasvun paikka. Suomalaisten pk-yritysten yksi suurimmista haasteista on myynti ja markkinointi. Tunnistatko ongelman? Tule mukaan Kasvajat-kiertueelle, niin saat uusia näkökulmia ja mielenkiintoisia ideoita yrityksesi markkinointiin. Miten kasvuyritykset pärjäävät haastavina aikoina? Ari Rajala, analyytikko, Kauppalehti Asiakkaat yrityksen kasvualustana. Marko Viljanen, toimitusjohtaja, JM Tieto Markkinointi kasvun veturina. Marketing Clinic, johtava markkinoinnin konsultointiyritys Case: Miten alueellasi toimiva kasvuyritys tekee omaa markkinointiaan? Alueesi paras kasvuyritys palkitaan. Kuka saa palkinnon? Verkostoidu, viihdy ja vaihda mielipiteitä.

Tervetuloa mukaan.

Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa:

Oulu ............ 29.4. Jyväskylä ..... 7.5. Tampere ......14.5. Turku ..........21.5. Helsinki ......27.5.

asvajat www.kauppalehti.fi/k

TIlaIsuus On maksuTOn

Tilaisuutta isännöi Kauppalehden toimitus. Katso tarkempi ohjelma ja varaa paikkasi www.kauppalehti.fi/kasvajat

25


26

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

MARKKINOINTI

Tehot irti yhteisistä kamp Markkinointitempaukset maksavat yleensä itsensä takaisin. Niihin kannattaa panostaa.

1

Mikä merkitys Poikkea Putiikissa -viikolla on yrityksesi markkinointitapahtumana?

MEERI UTTI

2

Miten muuten markkinoit? MEERI UTTI

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

V

uodesta 2011 lähtien järjestettyä helsinkiläisten kivijalkaliikkeiden omaa tempausta, Poikkea Putiikissa -viikkoa, vietetään 19.–24. toukokuuta. Teemaviikon tarkoituksena on auttaa keskustan pieniä erikoisliikkeitä saamaan asiakkaat liikkeelle ja tuomaan oman alueensa erikoisliikkeitä näkyvämmäksi. Samalla yritykset pääsevät myös tekemään yhteistyötä. –  Teemaviikot ovat tärkeä markkinointitapahtuma erikoiskaupalle, eikä vain Helsingissä, vaan ylipäätään kaupunkien keskustoissa. Kivijalkayritykset käyvät kovaa kisaa asiakkaista etenkin keskustojen ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten kanssa. Siksi kaikki tällaiset keskustoja elävöittävät teemaviikot ovat tärkeitä, sanoo Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala. Oksalan mukaan erikoisliikkeet osaavat yleensä ottaa yhteisistä markkinointikampanjoista tehot irti. Yhteistyö oman alueen yritysten kanssa on kivijalkayrittäjälle luontaista. – Ymmärretään, että kun naapurikauppias saa houkuteltua asiakkaita, niitä riittää todennäköisesti myös omaan putiikkiin. Tempaukset maksavat itsensä takaisin. Alkuvuonna kaupan odotukset tulevalle vuodelle olivat jo hieman viime vuotta valoisammat. Ukrainan tapahtumat ja ruplan arvon heikentyminen entisestään muuttivat näkymiä kuitenkin heikommiksi erityisesti venäläisturistien suosimilla paikkakunnilla. –  Ukrainan tilanne on lisätaakka yleisen taantuman päälle. Meillä Suomessa ilmapiiri on muutenkin edelleen varovainen. Rahaa on, mutta sitä ei uskalleta käyttää. Mutta kunhan työllisyys vähän paranee, ja ihmiset uskaltavat luottaa tulevaisuuteen, kulutuskin nousee jälleen, Oksala sanoo.

Hella & Herkku, Töölö Anna Taipalus MEERI UTTI

Sosiaalinen media ja ruokabloggarit tuovat asiakkaat Helsingin Töölössä Museokadulla sijaitseva pikkupuoti tuo maahan välimeren herkkuja, kuten pastoja, öljyjä ja kastikkeita. Sen lisäksi valikoimiin kuuluu astioita ja muita keittiötarvikkeita.

1 Olen avannut Välimeren herkkuja ja skandinaavisia astioita myyvän liikkeeni vasta viime lokakuussa, joten Poikkea putiikissa on minulle markkinointitapahtumana tosi tärkeä. Ensikertalaisena olen mukana avoimin mielin, eikä minulle ole varsinaisia odotuksia asiakasmäärien suhteen. Toivon vakiasiakkaiden pistäytyvän ja uusien ihmisten löytävän liikkeeni esimerkiksi tapahtumajulisteiden avulla. Ennen kaikkea näen teemaviikon tärkeänä yhteisöllisyyden lisääjänä naapuriyrittäjien kesken. 2 Ehdottomasti tärkein viiteryhmäni ja markkinoijani ovat ruokabloggarit. Heidän ansiostaan yritykseni profiiliin sopivat asiakkaat ovat löytäneet liikkeeni. Kun kevät tästä lämpenee, niin eiköhän mökkituliaisia ja piknik-korin täydennystä etsivät löydä myös tänne. 3

Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala

On oltava siellä, missä asiakkaatkin ovat. Hella & Herkun tapauksessa on oltava aktiivinen ja innovatiivinen sosiaalisessa mediassa. Kirjoitan itse ruokablogia, kerron yrityksen kuulumisista ja tuoteuutuuksista Facebookissa, Twitterissä ja Instagrammissa. Perinteinen yrityksen nettisivu ei ole Hella & Herkun juttu.

Pieni Kenkäpuoti ja JUJU Jewellery, Kamppi Henna Peltola ja Sanna Nuutinen

Kaupunkitapahtumat ja puskaradio viestivät hyvästä palvelusta Saman katon alta löytyy yksilöllisiä ja ekologisia kenkiä sekä neljän suunnittelijan suunnittelemia ja valmistamia uniikkeja, pienten sarjojen koruja. Yrittäjät ovat itsenäisiä, mutta yhteistyöstä syntyy synergiaa.

1

Pieni Kenkäpuoti ja JUJU Jewellery ovat olleet saman katon alla nyt vuoden verran. Kenkäpuoti on ollut teemaviikolla mukana lähes joka vuosi alusta asti, jujulaiset kerkesivät mukaan viime syksyn tapahtumaan. Haluamme olla mukana kaikenlaisissa värikkäissä happeningeissä, vaikka viikko ei välttämättä nostaisikaan asiakasmääriä kovin paljon.

2 Olemme aktiivisia kaikenlaisissa kaupunkitapahtumissa, muun muassa Ravintolapäivänä. Lisäksi järjestämme kanta-asiakasiltoja ja Facebook-markkinointikampanjoita. 3 Puskaradio on erittäin tehokas markkinointikanava. Sen avulla leviää eteenpäin esimerkiksi tieto siitä, miten kivijalkayrityksessä saa hyvää, yksilöllistä palvelua. Samanlaista ei välttämättä löydy isoista kauppakeskuksista. Kengät ja korut tukevat myös toisiaan tuotteina. Senkin otamme huomioon tapahtumien ohjelmaa suunnitellessamme.


27

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

9%

Kotimaan verkossa tapahtuva kauppa kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Kaupan arvo oli 10,5 miljardia.

mpanjoista 3

Mikä on tärkeintä huomioida markkinoinnissa?

Helsingin Kruununhaassa Mariankadulla toimiva sisustusja lahjatavaraliike tuo maahan käyttökeramiikkaa ja kodin tekstiilejä sekä huonekaluja Ranskan Alsacesta.

1 Osallistumme jo kolmatta kertaa tapahtumaan. Tämä on tärkein markkinointitapahtumamme vuodessa, vaikka se ei taloudellisesti olekaan suuri satsaus. Alueen muut yritykset osallistuvat myös tapahtumaan, joten se myös näkyy lähikortteleiden katukuvassa yhteisinä julisteina ja mainoksina. Vähän eri tyyppisiä sisustusliikkeitä on naapurustossa useita, ja siitä on kaikille yrittäjille hyötyä. Usein asiakkaat kiertävät samalla kertaa kaikki liikkeet.

MEERI UTTI

2 Olemme aktiivisesti mukana kaupunginosan kivijalkayrittäjien yhdistyksessä ja osallistumme yhteisiin markkinointitempauksiin. Meillä on esimerkiksi yhteinen esite, jossa kerrotaan alueen yrityksistä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Lisäksi järjestämme kanta-asiakkaillemme omia, ohjelmallisia iltoja ja mainostamme tuotteitamme muun muassa Facebookissa. 3

Meidän ydinkohderyhmäämme ovat keski-ikäiset naiset. Markkinointi olisi osattava kohdentaa juuri heille. Sopivan foorumin löytämisessä on vielä haastetta. Sen olemme huomanneet, että vertaismarkkinointi on selvästi tärkeää ja tehokasta.

Sincity, Punavuori Anne Eränen

Takaisin kantakaupunkiin Naisten seksuaaliterveyteen liittyviä tarvikkeita ja apuvälineitä maahantuova liike on palannut takaisin kantakaupunkiin kauppakeskuksissa vietettyjen vuosien jälkeen.

1 Sincity on jo parikymmentä vuotta vanhan liike, mutta olemme olleet pois kantakaupungista viimeiset kolme vuotta. Kuukausi sitten palasimme takaisin keskustaan, joten Poikkea Putiikissa -viikko tulee juuri oikeaan aikaan meidän kannaltamme. Pääsemme kertomaan asiakkaillemme uudesta liikkeestämme. Uskon, että viikko on yksi hyvä keino saada näkyvyyttä. Aion mainostaa osallistumistamme omilla nettisivuillamme ja kehittää teemaviikolle jotain ekstraa.

Kauppa Kello- ja kultaliike + verkkokauppa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 500 000 €. Työntekijöitä 10 - 12. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-24022014-3617

Keskittyminen kannattaa

Maisonet, Kruununhaka Tapio Korri

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

2

Verkkokauppa tuo liikevaihdostamme ison osan, mutta kivijalkamyymälä on hyvin tärkeässä roolissa. Täällä pääsee keskustelemaan asiakkaiden kanssa ja kertomaan heille tuotteista. Verkon lisäksi olemme aktiivisia muun muassa radiossa ja Google-markkinoinnissa. Uuden liikepaikan markkinointiin pitää satsata.

3 Kun Sincity perustettiin, Suomessa oli paljon seksikauppoja, mutta harva nainen kehtasi tai halusi mennä niihin. Tämä on putiikki, jossa saa asiantuntevaa palvelua seksuaaliterveyteen liittyvistä tuotteista. Asiantuntevan palvelun pitää näkyä myös markkinoinnissa.

50% osuus rakennuspinnoitteiden maahantuonti -ja myyntiyrityksestä Lahdessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 140 000 €.

SY-25022014-3624

Teollisuus Turvallisuusalalla toimiva teollinen yrits Keski-Pohjanmaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

SY-04032014-3637 Leipomo Etelä-Savossa. Vuokratut toimitilat.

SY-10042014-3784

Palvelut, liikenne

SY-12032014-3656

25 vuotta toiminut AAA-luokituksen omaava autokorjaamo Jyväskylästä. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 360 m2. Hintapyyntö 195 000 €.

Suomalaisen korubrändin liiketoiminta – kansainvälistä potentiaalia. Liikevaihto 66 000 €. Työntekijöitä 1. Hinta 20 000 € + varasto n. 50 000 €. Yritys harjoittaa valmistusta, tukkukauppaa ja verkkokauppaa.

Auktorisoitu tilitoimisto Turun seudulla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 170 m2. Hintapyyntö 170 000 €.

Lähikauppa (tiloissa myös posti) ja asuin- / liikekiinteistö Etelä-Savossa. Yritys sopii perheyritykseksi.

SY-05032014-3644

SY-04042014-3754

SY-31032014-3738

Ammattimaisesti toteutettu verkkokauppa Venäjän markkinoille. Toimintaa ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1.

Parturi-kampaamo Orimattilassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-08042014-3771

SY-03042014-3750

Terveydenhoitoalan laitteiden ja tuotteiden maahantuonti- ja tukkuliike. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

Pirkanmaalla toimivan monipuolisen kuvatulostamon/mainostoimiston liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1 - 2. Vuokratut toimitilat 300 m2.

Toimistotekniikka-alan yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 400 m2.

SY-15042014-3794

SY-09042014-3778

SY-10042014-3780

Majoitus, ravintola, elintarvike AA-luokan grilli Pohjois-Savossa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 45 000 €.

SY-25022014-3622 Tilausravintola/maatilamatkailukohde Keski-Suomessa. Omat toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 25 000 €.

SY-12032014-3657

Hotelli-ravintola Pitkä-Jussin liiketoiminta Kurikassa. Työntekijöitä 4. Vuokratut toimitilat. Lisätiedot EteläPohjanmaan Yrittäjät Sari Koskela p. 050 593 9739

Muut toimialat Hautaustoimisto ja kukkakauppa Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 200 000 €.

SY-20032014-3694 Matkailualan yritys Lapissa. Omat toimitilat. Ravintolassa 55 asiakaspaikkaa. Talviaikaan 18 vuodepaikkaa, kesäisin 48.

SY-21032014-3697

Lempivaaran matkailukeskus Riihimäellä. Liikevaihto 400 000 500 000 €. Työntekijöitä 1 - 5. Omat toimitilat, kiinteistö n. 8,4 ha, rakennukset n. 1 200 m2. Hintapyyntö 945 000 €.

SY-25032014-3716

Kalanjalostuslaitos Keski-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 193 000 €.

SY-27032014-3722 Pikaruokaravintola-kahvila. Liikevaihto n. 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 85 000 €.

SY-14042014-3790 Lounaskahvila Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 54 000 €.

SY-16042014-3797

Vesi- ja lämpöasennusyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 300 m2. Hintapyyntö 290 000 €.

SY-04032014-3638 Lvi-urakointi- ja tarvikemyyntiyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 250 m2. Hintapyyntö 350 000 €.

SY-31032014-3734 Osuus mittausalan yrityksestä (Uudenmaan Saneerausmittaus Oy) Uudellamaalla.

SY-07042014-3761

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden alihankintaa ..............................................350 000 Kartano hoivapalvelutai matkailukäyttöön...............................900 000 Teknisen alan tukkuliike ................................................1 800 000 Integroitu animaatio- filmintuotantoyhtiö...275 000 Naisten kengät ja laukut.........................500 000 22-paikkainen hoivapalveluyritys Itä-Suomessa ....................................Tarjous Ravintola Joutsassa ....................................56 000 Monipuolinen kuntosali ..........................370 000 Valokuvaamo Satakunnassa ..............................................36 000 Tuottava rautakauppa................................300 000 + varasto Erikoisovien tuotantoyhtiö ............................................900 000 Ilmastointialan yritys...............................450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

SY-07032014-3654 Painotalo Pirkanmaalla, nykyaikaisella kalustolla (Offset + Digi). Vuokratut toimitilat.

SY-25032014-3717 Tuottava, maineikas kosmetologinen hoitola (kosmetologiset/spapalvelut) Helsingissä. Myös verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 92 000 €.

SY-03042014-3747 Kiinteistöpalveluyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

SY-16042014-3798

EPY-21032014-3698

Grilli- ja elintarvikekioskin liiketoiminta + varasto Kempeleessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat, 230€/kk.

Rakentaminen

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto Länsiväylän lähistöltä tai Lauttasaaresta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto n. 60 000 - 120 000 €. Vuokratut toimitilat.

Myytäviä kohteitamme: Arkkitehtitoimisto, Lounais-Suomi ........................110 000 Tilitoimisto, Etelä-Suomi ........175 000 Kuljetusliike, Pirkanmaa ....... 199 000 Rengasliike, Itä-Suomi ................................ 259 000 Perheleipomo/kahvila Keski-Suomi............................385 000 Asumis- ja hoivapalvelut Savon-seutu ...........................720 000 Neste huoltoasema, Lappi ... 780 000 Hotelli, Lappi ....................... 1 380 000 Upea vierasvenesatama Varsinais-Suomi .................. 1 700 000 Veneliike /palvelut Länsi-Suomi......................... 1 700 000

Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

SY-28032014-3731

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella, joka löytyy ilmoituksen Lisätietoja-osiosta. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan. Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 22.5.2014


MARKKINOINTI

28

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Monipuolinen verkkosivu tuo kauppaa

Siinä missä Bukowskis on Stockmann, me olemme K-Citymarket.

Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

Hyvä asiakas- ja itsetuntemus – Siinä missä Bukowskis on Stockmann, me olemme KCitymarket, sanoo yrityksen markkinointipäällikkö Jenny Sirén. Kun oma tontti oli selvillä, Sirénit pohtivat, miten he tavoittaisivat ja palvelisivat asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Koska kohderyhmä on laaja, Helander mainostaa edelleen silloin tällöin esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Huvudstadsbladetissa, mutta pääasiallisesti markkinointi on siirtynyt verkkoon.

Huutokauppaluettelo magneettina. Verkossa yrityksen tärkein markkinointikanava on omat nettisivut. Ne suunniteltiin Vipu Oy:n avustuksella, mutta sen jälkeen sisältöä on tuotettu ja kehitetty pitkälti omin voimin. Sirén laskeskelee, että markkinointiviestinnän pyörittämiseen

kuluu häneltä työaikaa noin kaksi viikkoa kuussa. Helanderin sivujen kävijämagneetti on huutokauppaluettelo, jossa asiakkaat pääsevät katselamaan myytäviä tavaroita ja tekemään niistä tarjouksia. – Jos huutokaupan aikana salissa istuu 150 – 400 ihmistä, tulee vähintään 6 000 – 7 000 tarjousta verkosta. Kotisivuilta löytyy myös Aarre-blogi, josta löytyy sekä tietoa kaupattavista tavaroista että tulevista huutokaupoista. Yrityksen Facebook-sivulla on lähes 2000 tykkääjää, ja se on läsnä myös Twitterissä. Blogisisällöt saa kätevästi jakoon sosiaalisen median eri kanavissa. Huutokauppa Helander on ostanut Facebookissa näkyvyyttä tapahtumille ja joillekin tavaroille. Vetoapua myynnin kasvattamiseen Huutokauppa Helander on saanut myös heillä tehdystä Aarteenetsijät-sarjasta, joka loppui hiljattain Ylellä.

Jenny Sirén

JARKKO VIRTANEN

H

uutokauppa Helanderin kotisivuilla vierailee kuukausittain lähes 200 000 ihmistä. Luvut olivat hyvin toisenlaiset kaksi vuotta sitten, kun Merja ja Mika Sirén ostivat Helanderin huutokauppakamarin Helsingin Hermannista. Aivan ensimmäiseksi uudet omistajat lähtivät miettimään yrityksen identiteettiä ja paikkaa maailmassa. Suurimmista kilpailijoistaan, Bukowskisista ja Hagelstamista, he halusivat erottautua olemalla koko Suomen huutokauppa.

>

Messut vaihtuivat omaan mediaan

S

JUSSI PARTANEN

isustuslevyjä tuottava Puucomp on kulkenut pitkän matkan alihankintayrityksestä asiantuntijaorganisaatioksi. Aika oli ajaa viilupintaisia sisustelevyjä tuottavan Puucomp Ab:n ohitse. Firma perustettiin vuonna 1987 alihankintayritykseksi ja 2000-luvulla hankintoja tehneet tahot alkoivat voida huonosti ja kaatuilla. Yrityksen ruoriin tarttui vuonna 2007 toimitusjohtaja Kari Hallman ja samaan

Emme enää vain sano, että tässä nätti levy, vaan kerromme myös, miten se pitää kiinnittää. Kari Hallman

aikaan aloitettiin strateginen pohdinta yrityksen tulevaisuudesta kaupallistamiseen erikoistuneen Vipu Oy:n kanssa. Puucomp päätti kirkastaa kohderyhmäänsä ja suunnata tuotteensa entistä hanakammin arkkitehdeille. He huomasivat, että arkkitehdit arvostavat kumppania, joka ymmärtää myös tilojen teknisiä ja esteettisiä vaatimuksia. Puucomp kehitti arkkitehdeille Surf-palvelukonseptin, joka tukee arkkitehdin tavoitteita koko rakennusprojektin ajan. Surfaces.fi on myös aktiivisesti päivittyvä rakennus- ja sisustusmedia, josta arkkitehti voi hakea inspiraatiota ja vaihtoehtoja. Tavarantoimittajasta kehkeytyi alan laaja-alainen asiantuntija. – Emme enää vain sano, että tässä nätti levy, vaan kerromme myös, miten se pitää kiinnittää, Hallman sanoo.

Aktiivista seurantaa. Matkan varrella Surf-palvelukon-

Puhuttele, älä huutele

septiin ovat liittyneet myös muun muassa terassikomponentteja tuottava Twinson, julkisivulevyjä tuottava FunderMax ja laminaattilevyjä tuottava ProdEX. Verkkopalvelun lisäksi Surfpalvelukonseptin markkinointi koostuu muun muassa ladattavasta Surf Idea Bookista ja Surf White Papereista, lehtiadvertoriaaleista ja sähköpostiaktivoinneista. Kaikki markkinointimateriaalit tuotetaan firman ulkopuolella. Puucomp seuraa aktiivisesti Faktanet-projektitietokannasta, keille toimistoille suunnittelutyöt päätyvät ja kohdistavat markkinointiaan heille. Rakennusalan messuille kristiinankaupunkilaisesta yrityksestä lähdetään enää harvoin. Messuista on tullut Hallmannin mielestä tuhottoman kalliita vaikuttavuuteensa nähden. Puucomp pistää markkinointiin noin satatuhatta euroa vuodessa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa.

Hyvä markkinointi vauhdittaa myyntiä. Saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta monelle yritykselle yhtälö on edelleen epäselvä. – Monilla aloilla on ollut Suomessa pitkään tosi vähän kilpailua, joten markkinointiin ei ole tarvinnut panostaa, sanoo Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton puheenjohtaja Jussi Liimatainen. Kilpailutilanne on kuitenkin koventunut lähes kaikilla aloilla viime aikoina. Myyntiponnistukset ovat usein kalliita, joten kun esimerkiksi myyntiä verkossa generoiva markkinointi saadaan rullaamaan, voidaan vähentää kallista jalkatyönä tehtävää myyntiä. Tehokas markkinointi perustuu Liimataisen mukaan siihen, että yritys selvittää ensin tarkkaan itselleen, mitä se haluaa myydä ja mikä ja millainen on sen tuotteiden kohderyhmä. Liimataisen mukaan ”massahuutelun”, eli kaikille kaikkea tarjoavan markkinoinnin, aika on ohi. Jotta asiakas tarttuu haaviin, hänen täytyy tuntea, että tarjottavasta tuotteesta tai palvelusta on todella hyötyä juuri minulle. Kohderyhmän kirkastamisen jälkeen kannattaa hetki pohtia, mikä on se mielikuva, joka yrityksestä ja tuotteista halutaan antaa. Sen jälkeen on aika kirkastaa asiakaslupaus. Mikä on se tilanne, kun halutaan, että meihin käännytään ja mitä me silloin tarjoamme ja miten. Kun nämä kolme asiaa on selvillä, voi ryhtyä toimiin. Markkinointiviestinnästä yhä suurempi osa tapahtuu verkossa. Se on siis luonteva markkinointiympäristö tätä nykyä lähes alalle kuin alalle. – Kaikki mikä voi mennä verkkoon, menee verkkoon, Liimatainen tiivistää trendin. Internetissä asioita on helppo mitata, joten markkinoijan kannattaa ottaa erilaiset analytiikkatyökalut työnsä suunnittelussa haltuun. – Oleellista on oppia hahmottamaan syy ja seuraus -suhteita, eli kun teen näin tapahtuu noin.


29

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

LÖYDÄ OMA UNELMASI yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle


30

MARKKINOINTI

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pitäisikö olla somessa Sisältömarkkinointi on lähes ilmaista, mutta hyvä sisältö on kaiken a ja o. Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

K

aikki puhuvat nyt sisältömarkkinoinnista, mitä se on Somecon johtava konsultti Minna Valtari? – Sisältömarkkinoinnin ideana on tarjota jotain lisäarvoa, kuten vinkkejä tai ideoita, tuotteeseen liittyen ja saada kohde näin sitoutumaan siihen. Se on siis perinteistä mainontaa hienovaraisempaa ja se yhdistetään usein sosiaalisen median eri kanaviin. – Sisältömarkkinointiin ei kuulu tyrkyttäminen. Leipomo voi esimerkiksi suoran ylioppilasjuhlakakkutarjouksen sijaan esitellä erilaisia kesäisiä esillepanoja vaikka Facebooksivulleen tekemässä kuvagalleriassa. Mitä hyötyä sisältömarkkinoinnista on pk-yritykselle? – Sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa on lähes ilmaista verrattuna mediatilan ostamiseen perinteisestä mediasta, kun sisältöä, eli esimerkiksi blogipostauksia tai ku-

vavirtaa Instagramiin, opettelee tuottamaan itse. Samalla se mahdollistaa entistä läheisemmän asiakassuhteen, kun asiakkaat pystyvät kommentoimaan ja ”tykkäämään” sisällöistä.

Sosiaalisen med Blogi

Miten sosiaalisessa mediassa olo eroaa kuluttaja- ja B2B-markkinoinnissa? – Kuluttajille voi tarjota ideoita ja vinkkejä siihen, mihin kaikkeen tuotetta voi esimerkiksi käyttää. Yritysten välisessä sisältömarkkinoinnissa korostuu taas asiantuntijana profiloituminen ja verkostoituminen. Jakamalla omaan alaan liittyviä vinkkejä esimerkiksi blogissa voi luoda itsestään luotettavan ja asiantuntevan kuvan ja parhaimmillaan herättää yleisössä kysyntää omille palveluilleen.

Blogi on hyvä kanava etenkin asiantuntijapalveluita markkinoiville. Siellä voi hyvin tarjota omaan alaan liittyvää hyötytietoa kohderyhmälle. Parhaimmillaan lukijat lähtevät jakamaan itse blogipostauksia omissa kanavissaan.

Miten paljon asiakkaiden kanssa kannattaa käydä verkossa keskustelua? – Ihmiset odottavat saavansa vastauksia kysymyksiinsä sosiaalisessa mediassa. Facebook- ja Twitterasetukset on hyvä säätää niin, että palvelu ilmoittaa aina, kun joku on lähettänyt viestin yrityksen sivulle tai siitä puhutaan. Pahin virhe on poistaa asiakkaiden negatiivisia viestejä. Ystävällinen ja nopea vastaus voi toimia jopa positiivisena markkinointina.

Monista blogeista on mahdollista tilata uusimmat postaukset itselleen sähköposti uutiskirjeenä. Sen lisäksi asiakaskuntaa voi lähestyä silloin tällöin uutiskirjeellä, jossa on siihen varta vasten suunniteltua sisältöä.

Uutiskirje

E

nnen sisältömarkkinointiin ryhtymistä on hyvä miettiä, missä nykyinen ja potentiaalinen asiakaskunta verkossa surffailee ja miten heidät on mahdollista tavoittaa. Kun kohderyhmän kannalta oleelliset kanavat on valittu, kannattaa miettiä, millaista sisältöä niihin kannattaa tuottaa ja miksi. Mitä hyötyä lukija saa viestinnästä? Miksi hänen kannattaisi ryhtyä firman seuraajaksi? Hyvä sisältömarkkinointi on säännöllistä ja jatkuvaa ja yrittäjän resurssit rajalliset, joten priorisointi on tärkeää, neuvoo Somecon Minna Valtari.

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!


MARKKINOINTI

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vai ei?

Pörrit houkuttelevat shoppailemaan Pysäköintipörriäiset markkinoivat Suomen suurinta outlettia.

dian kanavien lyhyt oppimäärä Facebook

Instagram

Facebook on edelleen Suomen suosituin sosiaalinen media. Se toimii hyvin kuluttajapuolen sisältömarkkinoinnissa. Facebookiin mennään inspiroitumaan ja kuulemaan muiden kuulumisia, joten markkinoinnin hienovaraisuus on tärkeää. Hyvä Facebook-päivitys tarjoaa kuluttajille mielenkiintoista tietoa tai huvia.

Instagram sopii firmoille, jotka pystyvät tuottamaan toiminnastaan visuaalista sisältöä. Yksi tilanne ja yksi kuva on hyvä ohjenuora sisällöntuotantoon. Aivan kuten Twitterissäkin seuraajien määrää voi kasvattaa lisäämällä julkaisujen perään aihetunnisteita, kuten vaikka leipomo voi laittaa kakkukuvaan ”hashtagit” #kakku, #leipomo tai #ylioppilasjuhlat.

Twitter

LinkedIn

nava. Se on kätevä paikka verkostoitumiseen potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Twitterissä kannattaa pyrkiä keskusteluihin staattisen sisällön tuuttaamisen sijaan.

LinkedIn on verkon suurin asiantuntijaverkosto. Siellä kannattaa olla läsnä päivitetyllä profiililla, vaikka ei muuten siellä päivystäisi. Palvelussa voi ottaa luontevasti yhteyttä kiinnostaviin tyyppeihin ja myös itse tulla löydetyksi.

Twitter on hyvä B2B-ka-

Megamyynti Areena

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Ä

lä hätkähdä, jos ensi kesänä törmäät kelta-mustassa asussa potkulaudalla viilettävään Pysäköintipörriäiseen. Kyse ei ole piilokamerasta vaan Megamyynti Areena Oy:n markkinointitempauksesta. – Nämä nuoret Pysäköintipörriäiset liikkuvat tänä kesänä Turussa ja Tampereella. Heidän tehtävänsä on tarkkailla pysäköityjä autoja. Jos autosta on loppumassa pysäköintiaika, käy Pysäköintipörriäinen lunastamassa siihen lisää parkkiaikaa. Parkkilippu kiinnitetään tuulilasiin yhdessä viestimme kanssa, Megamyynti Areena Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Mattila kertoo. Viestissä kerrotaan, että yritys on halunnut säästää autoilijan pysäköintivirhemaksulta. Samalla viesti toimii houkuttimena ostoksille. Palaute on ymmärrettävästikin ollut hyvää. – Kukapa nyt ei olisi mielissään, jos joku on hyvää hyvyyttään käynyt ostamassa eurolla sinulle lisää parkkiaikaa ja siten säästänyt sinut

PÖRRIÄISET. Megamyynti Areena Oy:n Pysäköintipörriäiset pörräävät ensi kesänä Turussa ja Tampereella. Edellisvuonna toimintaa oli myös Lahdessa. Megamyynti Areenan toimitusjohtaja Jaakko Mattilan mukaan pysäköinninvalvojat ovat suhtautuneet Pysäköintipörriäisiin positiivisesti. 40 tai 60 euron parkkisakolta. Kerran yksi asiakas soittikin, että hän haluaa tulla käyttämään sen 40 euroa kauppaamme kiitokseksi. Mattila on rekisteröinyt Pysäköintipörriäinen-nimen ja logon Patentti- ja rekisterihallituksessa. Jos pörritoiminta kiinnostaa, niin siitä vaan homma käyntiin. – Me halusimme tehdä tämän toi-

minnan kaikille yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille mahdolliseksi. Mukaan lähteminen on täysin maksutonta. Meiltä saa logon ja nimenkäyttöoikeiden. Samalla voi työllistää muutaman nuoren, Mattila vinkkaa. Megamyynti Areena Oy on Suomen suurin outlet. Liikkeet sijaitsevat Salossa ja Orimattilassa. Yritys työllistää noin 30 henkeä.

Tervetuloa Mercedes-maailmaan. Suomessa valmistettava A-sarja ei vain näytä hyvältä, vaan sitä on myös mahtava ajaa. Tule ja koeaja auto, jossa on vakiona mm. vireystila- ja törmäyksenestoavustin – ne ovat varusteita, jotka lisäävät turvallisuuttasi merkittävästi.

www.mercedes-benz.fi

W@u!

31

Tarjoamme sinulle nopealla toimituksella saataviin A 180 -autoihin

iPhone 5c 16Gb:n ja Drive Kit Plus:n veloituksetta. Etusi 1 992 €. Navigoi, twiittaa, päivitä statusta ja kuuntele omia soittolistojasi tai internet-radiota myös tien päällä omasta iPhone-puhelimestasi. Drive Kit Plus -sarjan avulla saat iPhonen suosikkitoiminnot näkymään A-sarjan isolla näyttöruudulla. A-sarjassa olet aina online! Etu koskee uusia asiakastilauksia ja rajoitettua erää. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Drive Kit Plus -etu koskee myös työsuhdeautoja (ei sis. iPhone 5c).

A 180 BE, autoveroton hinta alk. 23 250 € + arv. autovero 5 949,06 € = 29 199,06 € + toim.kulut 600 €. Vapaa autoetu alk. 645 €/kk, käyttöetu alk. 465 €/kk. CO2-päästöt 128 g/km, EU-keskikulutus 5,4 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 24 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.


32

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

vesa-matti väärä

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Tasa-arvoinen vappu. Taas on se päivä tulossa, kun diplomi-insinöörit ja työväki laskeutuvat samalle henkiselle viivalle.

Äänestämään, ehkä. Suomalaiset ovat innoissaan EU-vaaleista. Vaalipäivänä edelle ajavat enää jääkiekon MM-finaali, formulakisat ja Keski-Suomen kevätkalamarkkinat.

Lottovoitto. Kiasma tekee uuden kävijäennätyksen, kun museoväki tajusi laittaa kaikki Loton miljoonavoittokupongit kansan pällisteltäväksi. Taidekokoelma lähtee ensi vuonna myös Suomenkiertueelle.

Puupää-palkinto. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton keksimä ikiliikkuja takaa jo kuntatyöntekijän lapsenlapsenlapsellekin ikuisen irtisanomissuojan.

Heittokäsi kuntoon. Mökkikesän kovimmaksi hitiksi on nousemassa Johan Bäckmanin kasvokuvalla koristeltu tikkataulu.

Kesälomasaikuttelu. Tänä kesänä työnantajakin pääsee osalliseksi työntekijän turistiripulista.

6

kysymystä

Elina Lamminmäki: Maalaisjäätelössä maistuu elämys Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

1

Suomalaiset ovat jäätelön supersyöjiä. Kylmää herkkua syödään 13 litraa henkeä kohti vuodessa. Mistä jäätelönteon kipinä syttyi? Se leimahti tuttavan kautta, joka oli löytänyt jäätelönteon mahdollisuudet maatilan lisätulojen lähteenä.

2

Keskellä varsinaissuomalaista maaseutua, peltojen ja jokinotkojen tuntumassa on Isontuvan jäätelöbaari. Mistä se kertoo? Sattumalta tätä baaria tuskin löytää. Silti asiakkaita käy kesäisin tasaiseen tahtiin. Ehkä se kertoo kaupunkitaustaisen ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta kokeilla sekä innostua. Jäätelöä syödessä voi ihailla sen alkulähteitä, seurata laiduntavia lehmiä ja pihalla juoksevia kanoja. Tilan noin viidenkymmenen lypsylehmän maidosta runsas prosentti käytetään jäätelönvalmistukseen.

3

Mikä on hyvän ja maukkaan jäätelön salaisuus? Jäätelön pitää maistua. Käytämme vain aitoja raaka-aineita. Eksotiikkaa ja lähiruokaa samassa hyvässä paketissa. Maito omalta tilalta, kananmunat lähikanaloista, marjat lähitiloilta, kermat Valiolta, kuivat sokerisaosteet ja makujauheet Hollannin yhteistyökumppanilta. Erikoismaut, kuten chilijäätelöt, miellyttävät harrastajia. Itse tykkään ehkä eniten chili-suklaasta ja lakritsista. Suosituin on Madagaskarin vanilja.

4

Isontuvan jäätelö on kahdeksan muun suomalaisen jäätelövalmistajan lailla mukana hollantilaisessa ketjussa, joka Suomessa kulkee nimellä Maatalon Jäätelö. Mitä ketju edellyttää? Olemme itsenäisiä yrittäjiä. Hankimme koneet ja reseptit, makupastat ja muut perusmassat Hollannista. Makuja on tuhansia erilaisia, ja ammattimaiset jäätelökokit kehittävät niitä koko ajan lisää. Tilaamme myös pakkaukset Hollannista. Se ei ole velvollisuus, mutta se on sujuvaa.

5

Riittääkö pienelle jäätelöntekijälle asiakkaita? Sesonkiaikaan teemme noin sata litraa jäätelöä päivässä. Enemmän menisi ja pystyisimme isompaan tuotantoon, mutta byrokratia jarruttaa kasvua. Teemme vähemmän, mutta täydellä sydämellä.

6

Mikä voisi olla paremmin? Rajoittavatko säännöt ja määräykset? Teemme lähes luomua lähijäätelöä. Peltomme ovat jo luomussa. 65 vuotta vanha navettamme ei täytä luomusäädöksiä. Juuri nyt ei ole rahkeita investointeihin. Siksi maitomme ei ole luomua. Vuonna 2011 jysähtäneet makeisveromääräykset olivat kaataa silloin pari vuotta toimineen jäätelötuotantomme. Päätimme pysyä pientuottajina. Kun valmistamme jäätelöä alle 10 000 kiloa vuodessa, selviämme. Emme esimerkiksi joudu maksamaan valtiolle ylimääräistä ”käyttömaksua” omien pakastimien käytöstä. Pykäliä ei saisi sementoida. Pitäisi muistaa, että on olemassa suurtuottajia ja pienempiä, jotka saattavat kaatua pykäläviidakkoihin.

Teemme vähemmän, mutta täydellä sydämellä.

Kuka: Elina Lamminmäki Perhe: Emäntä Elina ja isäntä Ville Simola pyörittävät perheen arkea, maatilaa ja Isontuvan jäätelöä. Mukana myös lapset Ilona 2 v, Emilia 4 v ja Eetu 12 v. Kesäksi palkataan jäätelöntekoon apulaisia. Aiemmat työt: Karjanhoitajakoulutus kuljetti monenlaisiin töihin maatiloilla. Motto: Jäätelön kuuluu maistua.


33

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä?

Haluatko tienata? Pakkaa laukkusi ja siirry Uudellemaalle töihin. Keskiansiot ovat siellä reippaasti muuta maata korkeammat. Keskiarvopalkka on 3 560 euroa kuussa, kun Etelä-Savossa keskipalkka on vain 2 815 euroa. Tilastokeskus

Baanalla

Ruusuisesti kukoistukseen

K

eväisen Ruusun päivän kunniaksi Naisyrittäjyyskeskus ja Suomen Yrittäjänaiset järjestävät päivän seminaarin ja verkostoitumistapahtuman. Tänä vuonna tehdään kukoistavia naisia. Ohjelma alkaa puoliltapäivin, jolloin esittelystandit avautuvat. Yhdeltä starttaavat varsinaiset puheenvuorot. Lisa Sounio-Ahtisaari neuvoo brändin rakennuksessa,

Kari Juurakko kertoo, miten raha pannaan poikimaan, Sampo Sammalisto opastaa hidastamaan tahtia. Beibamboon Nina Ignatius kertoo, miten kotiäitiys muuttui kukoistavaksi bisnekseksi ja seksologi Kari Heusala kertoo orgasmin ihmeistä. Cocktailit kattoterassilla kruunaavat verkostoitumisen. Seminaari on maksuton. Kahvi ja kuohari yhteensä kymmenen euroa.

Mikä: Ruusun päivän seminaari Milloin: Tiistaina 13. toukokuuta klo 12 alkaen Missä: Bio Rex, Lasipalatsi, Helsinki Lisätietoa: taru.paivike@nyek.fi, 050 511 7469 Ilmoittautuminen: www.nyek.fi

38%

uusista rekisteröidyistä henkilöautoista on dieselkäyttöisiä. Ratkaiseeko valinnan ympäristö vai raha? Tilastokeskus

Business Summit Varttivuosisata starttaa kesän Salon Seiskaa Nordic Business Forum järjestää neljännen vuotuisen Business Summit -tapahtuman 3.6. Helsingissä. Homma hoidetaan yhteistyössä Boardman 2020 kanssa. Tapahtuman konsepti on uudistettu. Tämän vuoden teema on The Power Stories. Pureudutaan tarinoiden valtaan. Tapahtuma on kokonaan englanninkielinen. Summitin osallistujille esiintyvät puhetaidon kouluttaja ja kirjailija Juhana Torkki, yrittäjä ja yritysvalmentaja ja Speakersforumin tämän vuoden puhuja Henkka Hyppönen. Pääpuhuja on Applen entinen markkinointiguru, Think Different -mies Ken Segall. Ilmoittaudu mukaan http:// www.nbforum.com/summit2014/ registration/. Lippujen hinnoittelu heiluu 299 eurosta 900 euroon.

Seitsemän kilometriä juoksua keskellä kaupunkia, palkkioksi ruusu ja hyvää mieltä. Näistä elementeistä on jo 25. kertaa juostava Salon Seiska. Eikä ole pakko juosta. Omat sarjat löytyvät kävelijöille ja pyöräilijöille. Liikuntarajoitteisille löytyy vähän lyhennetty reitti. Salon Seiska tänä vuonna su 18.5. alkaen klo 10 Salon torilta. Jumppaa, musiikkia, tuote-esittelyjä, avontavoittona juoksukaupungissa koottu polkupyörä. Vappuun asti voi ilmoittautua halvemmalla hinnalla. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet www. salonseiska.fi. Tapahtuman järjestävät yhdessä Salon Viesti ja Salon Yrittäjänaiset. Tuotto menee nuorten urheilun tukemiseen ja hyväntekeväisyyteen.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala Hyvää oloa

Yrittäjien hyvinvointikilta järjestää hyvinvointikoulutusta 12. ja 16.5. klo 9 – 16 Lappeenrannan Kylpylässä, Ainonkatu 17. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä kilta@ mielenterveysseura.fi. Kouluttajina toimivat Merja Saalasti ja Erja Värtö. Lisätietoja Tiina Lumijärvi, 040 652 7880.

Etelä-Pohjanmaa Vauhtia myös perheisiin!

Yrittäjien liikuntatreffit 4.5.2014 klo 9.30 – 17 Kuortaneen Urheiluopistolla Yrittäjien ja perheiden hyvinvointi- ja virkistyspäivä. Vauhtia ja vaihtoehtoja. Ilmoittautuminen 25.4. mennessä www. kuortane.com/liikuntatreffit. Lisätietoja Päivi Yli-Isotalo, 06 516 6202.

Nuoret kohti Kalajokea

Valtakunnallinen nuorten yrittäjien GetTogether Kokkolan Kalajoella 5. – 6.6. Pane kalenteriin nopeasti! Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.gettogether.fi tai Nina Niemi, nina.niemi@yrittajat.fi, 050 516 7602.

Keski-Suomi Maaseutumessut Pihtiputaalla Elämää maaseudulla 2014 -messut Pihtiputaalla 3. – 4.5. Esillä maa- ja metsätaloutta, koneita, traktoreita, kotimaista energiaa, metsästystä, kalastusta, rakentamista, lähiruokaa, autoja, loma-asumista… Messupaikan varauksista tietää Jouni Arvola 0400 517 644, kodintarvike @jousar.fi

Kilpailukiellosta tietoa

PK-yritysten talouskoulu 7.5. klo 17.30 –  20.10 Marttilan Tallilla. Yrittäjien lakikoulussa jaossa tietoa kilpailukieltosopimuksesta. Mitä pitää ottaa huomioon yrityskauppatilanteessa? Näkökulma pk-yrityksestä. Ilmoittautuminen 2.5. mennessä Tommi Ylimäki, tommi. ylimaki@yrittajat.fi, 050 3967 692.

Etelä-Savo Kasvua kohti

Mistä uutta kasvua Etelä-Savoon -seminaari to 8.5.2014 klo 11.30 – 16.15Mamk:n Mikpoli-sali, Mikkeli. Teemana elinkeinorakenteen muutos ja Etelä-Savon tulevaisuuden työpaikat. Maksuton. Lisätietoja ja ilmoitautumiset Anne Kokkonen p. 029 5024 040 (anne.kokkonen@ ely-keskus.fi) ja Hanna Kautiainen p. 029 5024 049 (hanna.kautiainen@elykeskus.fi).

Keski-Pohjanmaa KevätGaala jysähtää

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien KevätGaala Kitin Vaparissa Kannuksessa la 17.5. klo 17. Juhlien kylkiäisenä alueen Yrittäjien vuosikokous. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Heidi Huhtala heidi.huhtala@yrittajat.fi 050 328 1769.

Treffiteemana markkinointi

Yritystreffit pe 23.5 Ylivieskassa. Tarjolla yrittäjien kohtaamis- ja kaupankäyntitilaisuus. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Heidi Huhtala heidi.huhtala@yrittajat.fi 050 328 1769.

Likat lenkille

Pirkanmaa Stubb Tampereella

Pirkanmaan Yrittäjien kevätkaronkka la 26.4. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa klo 17.30 alkaen. Juhlapuheen pitää Eurooppaministeri Alexander Stubb. Viihteestä vastaa Suvi Teräsniska ja tilaisuudessa palkitaan Vuoden Yrittäjät.

Herätyyyssss!

Nuorten Yrittäjien Voimalan huippuherätys to 8.5. klo 9 – 10 Wayne`s Coffee, Koskikatu 7 D, Tampere. Missä kannattaa näkyä ja olla esillä. Mukana markkinointisuunnittelija Mira Oiva. Imoittautumiset viimeistään edellisenä päivänä.

Vantaan yrittäjät korkkaavat Pingviinissä, Kielotie 22 Vantaalla to 22.5. klo 18 alkaen. Vantaan Yrittäjien perinteinen tapahtuma, jossa viihdettä, hyvää ruokaa ja loistava verkostoitumismahdollisuus.

Virheet veks!

Kiinteistökaupan virheet ja rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus -koulutus ke 7.5. klo 12.30 – 15 kokoustila Minervassa, Linnunlahdentie 2 rak. 4 B, Joensuun Tiedepuistossa. Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:n lakimies OTM Minna Romu selvittää kuvioita. Osallistumismaksu jäseniltä 40 euroa, ei-jäseniltä 80 €. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä merja.blomberg@yrittajat.fi.

Esko Valtaoja Ouluun

Koti ja Puutarha -messut 24. – 25.5. Viitasaaren Hurrikaanihallissa. Viitasaaren Yrittäjien messuilla on katsottavaa koko perheelle, järjestäjät lupaavat. Tiedustelut ja kyselyt Reijo Siekkinen 044 064 6270, reijo.siekkinen@gmail. com ja Jukka Hallberg, 0400 246 228, jukka.hallberg @jukkapukka.fi

Nyt korkataan kesä!

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa Puutarhamessut Viitasaarella

dä Helsingin aarteet! Muun muassa 21.5. muotipäivät by Fashion Unit – kevään muoti catwalkilla. Näytös on kaikille avoin ja maksuton – kutsu siis kavereitasi mukaan!

Likkojen Lenkki Tampereen Stadionille la 24.5. klo 12 – 18. Kävelijöille ja juoksijoille luvassa viihdettä, muotinäytöksiä ja ohjattua verryttelyä. Ilmoittautumiset Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 12.5. mennessä Tanja Mäkyselle tanja.makynen@ pirkanmaanyrittajat.fi tai 03 251 6505.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uusien toimitilojen avajaiset ti 29.4. alkaen klo 10, Isokatu 4, Oulu. Ohjelmassa markkinatoria, hissipuheita ja juhlaseminaari Holiday Innissä klo 13 – 16. Seminanaarissa puhuu avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Ilmoittaudu seminaariin aluejärjestön nettisivujen kautta.

Rannikko-Pohjanmaa Yrittäjät verkkoon

Speed meetings Jannen Saluunassa Mustasaaressa 8.5. ja 22.5. Yrittäjien mainio verkostoitumistilaisuus. Lisätietoja ja ilmoittautuminen info@vaasanyrittajat. com, 06 356 0820.

Sähkömarkkinointia

Aamukahvitilaisuus ti 13.5. klo 8.15 – 11 Vaasan Yrittäjien toimistossa, Hietasaarenkatu 6. Aiheena myynti ja markkinointi sähköisesti. Ilmoittaudu mukaan info@ vaasanyrittajat.com, 06 356 0820.

Satakunta Ravistusta ja kasvua

Nuorille yrittäjille verkostoitumistapahtuma Summer Jam pe 16.5. klo 16.30 Bar Somassa Porissa. Ainutlaatuisia selviytymis- ja kasvutarinoita todellisilta ravistajayrittäjiltä, hyvää ruokaa ja juomaa sekä mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita. Ilmoittautuminen ja lisätiedot http:// www.lyyti.in/summerjam_2014.

Savo Aarteiden hulabaloo

Hulabalo 10 vuotta -aarteenetsintää la 24.5. Aarrekarttojen jako Ravintola Tähdessä, Kauppakatu 18 Kuopio, alkaen klo 15. Luvassa aarteen etsintää, päivätanssit, karaoket, bingoa ja discoa 80-luvun tahtiin. Ilmoittaudu mukaan 13.5.2014 mennessä www.yrittajat.fi/hulabalo tai savo@yrittajat.fi.

Uusimaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseutu) Juoksukoulu jatkuu

Helsingin Yrittäjien juoksukoulu tähtää syksyn Yrittäjäkymppiin, joka juostaan 6.9. Jokainen treeni alkaa tietoiskulla. Eläintarhan kentällä juostaan 26.4., 10.5., 17.5. ja 24.5.

Hiki pintaan

Yrittäjien liikuntavuoro 30.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. klo 9 – 10 Tiikeri Areena, Osmankäämintie 5, Vantaa. Maksuton tilaisuus.

Stadi yrittämään!

Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! – huipputapahtuma yrittäjille ja yrittäjyyttä harkitseville to 8.5. Käy seminaareissa ja osallistu keskusteluihin, nappaa parhaat vinkit yrittäjyyteen ja luo tärkeitä, uusia kontakteja.

Tilaisuus megarekrytointiin

MegaRekry – suuntana työ pe 9.5. klo 10 – 14 Viihdekeskus Flamingossa, Tasetie 8, Vantaa. Mahdollisuus rekrytoida vantaalaisia 17 – 59-vuotiaita työnhakijoita. Maksuton tilaisuus.

Kivijalkakauppojen aarteet

Poikkea Putiikissa 19. – 24.5. Putiikkien ja kivijalkaliikkeiden kampanjaviikko. Löy-

Verotietoja tarjolla

Veroviidakossa seikkaileville tarkennuksia 6.5. klo 18 – 20 Klaukkalan yläasteella, Kisatie 2. ja Loviisassa 9.5. Ravintola Keskus – Centralenissa, Eteläharju 2, klo 8 - 9.30.

Varsinais-Suomi

Markkinameininkiä Saaristolaismarkkinat Paraisilla Paraisten Päivien yhteydessä pe 6.6 klo 9 – 18 ja la 7.6. klo 9 – 15. Ilmoittautuminen ja lisätietoja lansi_turunmaan@yrittajat.fi tai 0449501736, https://www.facebook. com/pargasdagar.

Mynämessuilua

MYY-messut Mynämäen HaNI-Hallissa la 17.5. klo 9 – 16. Yrittäjämessut yrityksille, maataloustuottajille ja yhteisöille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot mynamaen@ yrittajat.fi tai Marjo-Riitta Martikainen, 050 582 0003.

Golfpallojen perään

Turun Yrittäjien perinteinen golf-kisa ke 28.5. klo 9 Kultaranta-golfissa. Kisat käydään jo 11. kerran. Avoinna Turun ja Naantalin Yrittäjien jäsenille. Ilmoittautumiset 22.5. mennessä www.yrittajat.fi/turunyrittajat/ tapahtumakalenteri. Lisätietoja Jarmo Tamminen, 0400 521 128. Hyvät palkinnot luvassa!

Keväistä juhlintaa

Turkulaisen yrittäjyyden kevätjuhla Aitopaikalla ke 21.5. klo 18.30. Nyt valitaan Vuoden Yrittäjäperhe ja palkitaan ansioituneita yrittäjiä. Ilmoittautumiset 14.5. mennessä www.yrittajat.fi/turunyrittajat/tapahtumakalenteri. Lisätietoja Anne Aholainen, 040 517 8999.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.


PARHAAT PALVELUT Uutiset

34

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi

YRITYSPALVELUT

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn! Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

Sinun paikallinen tilitoimistosi

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUUN

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma

TIETOSUUNTA KirjanOHJELMISTOT Ostopito reskontra Laskutus

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


35

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé Smidiga och snabba Smartum I sedelföretaget Smartums DNA finns en vilja att ruska om. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

S

martum Oy erbjuder motions-, kultur- och servicesedlar och har valts till Finlands

mest omskakande företag. – Det här är en oerhörd ära. Priset är ett bevis på uppskattning för både personalen, kunderna, samarbetspartnerna och ägarna till vårt företag, tackar Smartums verkställande direktör

Maarit Hannula. Företaget grundades 1995 och erbjuder motions-, kultur- och servicesedlar. Bland kunderna finns över 12 000 arbetsgivare som sysselsätter cirka en miljon arbetstagare. Maarit Hannula tror att hemligheten bakom Smartums förmåga att ruska om ligger i just detta. – Vi är närvarande på så

PARHAAT PALVELUT YRITYSPALVELUT ANI International Limited

EDUSTUKSIA & ALIHANKINTAA ANI International Limited on Hong Kong’ssa toimiva yhtiö. Haemme edustuksia Intian, Kiinan ja Aasian markkinoille. Haluamme yhteistyötä valmistavien yhtiöiden kanssa. Osaamisemme on markkinapaikalla. Teemme myös alihankintaa. Autamme myös organisaatioiden, liiketoiminnan rekisteröinnissä, aloituksessa ja kehittämisessä Aasiassa. Rm. 806, Capitol Centre, 5-19 Jardine’s Bazaar, Causeway Bay, HONG KONG

info@aniltd.net

www.aniltd.net

YRITYSSOVELLUKSET

Halusimme totaaliratkaisun. Ja sellaisen saimme. Toimitusjohtaja Kirsti Merenheimo Tilitoimisto TiliMEMO Oy Kuopio

Lue lisää, miten TiliMEMO vakuuttui mahdollisuudesta integroida omat asiakkaat Lemonsoftiin vaivattomasti ja kustannustehokkaasti. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

Fakta eller fiktion: Det här är svartmålning.

I fjol var det genomsnittliga rörelseresultatet 59 000 euro. Tommi Tervanen, verkställande direktör för Frankis Group som äger Kotipizza-kedjan, avfärdar påståendena om pizzeria-företagarnas låga inkomstnivå.

Aleksi poutanen

Familjeföretag. Smartum delar nästan en miljon finländares vardag, och däri ligger hemligheten bakom företagets förmåga att ruska om. Smartum är ett familjeföretag som grundades av Jarmo Hyökyvaara. Hans syster Maarit Hannula verkar nu som företagets verkställande direktör. många sätt i många finländska konsumenters vardag, sammanfattar hon. Företagets nästa projekt är att erövra marknaden för lunchsedlar. Det är tänkt att användarna ska ha tillgång till en lunchsedel i vår. – Vi har redan länge funderat på att släppa ut en lunchsedel på marknaden. Nu är det rätt tidpunkt, berättar Hannula.

Utveckling och reaktion. Enligt juryn för Ravistajat-

priset (”Omskakarna”) har Smartum bland annat visat på en exceptionell förmåga att förnya sig och snabbt reagera på en föränderlig verksamhetsmiljö. – Vi har fått mycket beröm för att vi är ett utvecklingsinriktat företag och för att vi genomför utvecklingsarbetet tillsammans med våra kunder, säger Maarit Hannula. Hannula tror även att vinsten i Ravistajat-tävlingen kommer att synas i Smartums egen vardag i fortsätt-

TILITOIMISTOT

ningen. – Jag tror att vi än mer än tidigare håller syftet med vår verksamhet i åtanke. Vi har egentligen en vilja att ruska om i vårt DNA. Dessutom har vi grundare redan från början velat åstadkomma banbrytande saker, och det här priset bara förstärker vår övertygelse. I programmet Ravistajat letade man efter de företag som mest har ruskat om i sin egen bransch och i finländarnas vardag.

Vem tar sig till den ansedda gruppen? Nomineringarna till årets riksomfattande företagarpris ska lämnas in före slutet av maj. Varje medlemsorganisation kan nominera två kandidater. Ett företag som redan har belönats inom sitt landskap kan även nomineras. Priset Årets företagare har delats ut ända sedan 1968. Tiotals framgångsrika företag har tagit sig till den ansedda gruppen. De riksomfattande företagarprisen delades i fjol ut till tre familjeföretag: Keitele Forest Oy från Keitele, Lihajaloste Korpela Oy från Vittis och Martinex Oy från Reso. Dessutom belönades företagaren Markku Wuoti för sitt långvariga arbete för företagarnas bästa. Prisen delas ut i Tammerfors i oktober i år.


36

04/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrityksille

Enemmän aikaa. Vähemmän kiirettä. Haluatko ehtiä työpäivässä enemmän? Ota avuksi Soneran Aito 4G -netti, Nokia Lumia -tabletti ja Office 365 -palvelu. Pääset työtiedostoihin käsiksi mistä tahansa, joten voit käyttää työajan tehokkaasti – ja lähteä ajoissa kotiin.

Lumia 2520 + Aito 4G Max

37

64 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Paketin sisältö: • Nokia Lumia 2520 • Liikkuva 4G-netti (rajaton tiedonsiirto, nopeus jopa 150 Mbit/s) • Käyttöönottosoitto, arvo 39 €

Alk. 5,50 €/kk/käyttäjä

Hanki vaikka heti: • www.sonera.fi/yritys/lumia • 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) • ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat Vain yritysasiakkaille. Alv 0 %.


Yrittäjäsanomat 4/2014