Issuu on Google+

8

R a h a l i i k ku u ta a s vau h d i l l a Finnveran lainatiskillä on käynyt alkuvuonna kova kuhina. Sadasta hakijasta 80 saa myöntävän vastauksen.

22

L i sä ä t e h oa o m a a n t yö h ö n Tilitoimistot kehottavat yrittäjiä siirtymään sähköisiin järjestelmiin. Näin aikaa ei tuhraannu turhaan työhön.

28

Juristi, jolla on oma elämä Timo Lappi toimii kasvuyrittäjänä lakipalveluyritys Fondiassa sekä terveyspalveluyritys Heltissä.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

03 2015 yrittajat.fi

13+2 s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Vinkkejä asiakkaiden metsästykseen

Yrittäjäsanomat kokosi yhteen 13+2 markkinointivinkkiä ja kolme kovaa markkinointiyhdistelmää. Toimiiko sinun yrityksellesi sosiaalinen media vai teetkö mieluummin niin kuin vuokravälitysyritys Vuokraturva?

18 - 19 vesa - matti väärä

Eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kaikki yrittäjäehdokkaat sulloisi eduskuntaan, sillä täyttäisi istuntosalin 1,5-kertaisesti.

vesa lindqvist  /  eduskunta

1,5 x eduskunta

Sivut 4–7

Mies, joka antoi 1 000 000 euroa Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro päätti lahjoittaa miljoona euroa yrittäjyyskasvatukseen. Nyt hän kertoo, että miksi. Sivut 24–26


Passion for results

AIHEUTTAAKO KIRJANPITO HARMAITA HIUKSIA? Harmaantuminen voi olla valinta. Accountor hoitaa yrityksesi talousasiat. Aina ajallaan ja oikein. Ilman harmaita hiuksia. Meillä sinua palvelee aina oma yhteyshenkilö. Tilaa ilmainen Raha-Apumme osoitteessa raha-apu.accountor.fi accountor.fi


3

Yrittäjäsanomat

03/15 Maaliskuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kalmanpoistajan matkassa

Teissä muhii aikapommi

Kun ihminen kuolee kotiinsa, on näky usein karmaiseva. FIServicen työntekijöille se tarkoittaa kuitenkin työtä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/kalmanpoistaja

Maanrakennusalan töiden tarjouspyynnöt ovat vähentyneet paikoin jopa kolmanneksella vuoden takaisesta. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/tieverkosto

jussi ratilainen

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Laadukkaita purilaisia

Hampurilaisketju Friends & Brgrs -ravintola tuo Suomeen konseptia, jossa yhdistyy fine dining ja pikaruoka. http://bit.ly/laatuhamppari Sakko uhkaa kuititonta

Verottaja tekee taas kuittitarkastuksia. http://bit.ly/kuittipakko

Jättimäiset ranskalaiset Yrittäjä Markus Lebeitsuk muistaa joulukuun 13. päivän vuonna 2013 erittäin hyvin. Sinä päivänä avattiin Helsinkiin Suomen ensimmäinen Burger King -ravintola, ja ravintolan edessä komeilivat kaarinalaisen Orlen tekemät puolitoistametriset jättiranskalaiset. Sivu 12

Ruotsalaiset hermostuivat

Levi 24.–26. huh t i k uuta

vinkit

Tapaa pohjoisen starat After skissä

hullu kauppias

Nuorten yrittäjien Get Together -tapahtuma vie yrittäjyyden äärirajoille Leville 24.–26. huhtikuuta. Viikonlopun yhtenä huipennuksena on Vuoden nuori yrittäjä 2015 -kilpailun voittajan julkistaminen. Viime vuonnahan kunnian sai helsinkiläinen Vapa Media Oy ja yrittäjät Ida Hakola ja Ilona Hiila. Levi on myös täynnä pohjoisen tähtiä ottamassa nuoria vastaan. http://nuoretyrittajat.fi/vuoden-nuori-yrittaja-kilpailu/

Sampo Kaulanen on tuttu Jounin Kaupan kyläkauppias Ylläksellä. Varsinkin sosiaalista mediaa tunteva yrittäjä tunnistaa Kaulasen villeistä tempauksista.

Varustelekan somemainokset ovat liian seksistisiä ruotsalaisille. http://bit.ly/seksimainos Metrin ranskalaiset

Orle Oy valmistaa tuotesuurennoksia. Burger Kingin ranskalaiset toivat yrityksen ihmisten tietoisuuteen. http://bit.ly/tuotesuurennos

shamanistin jäljillä

Äkäslompolon elämysmatkailun edelläkävijä on Kalervo Uuttu, tuttavallisemmin Uuttu-Kalle. Hän on monelle vielä täysin mystinen hahmo.

Särkänniemelle kilpailija

Suomalainen Flowparkketju avaa Tampereelle seikkailupuiston. http://bit.ly/kesäpuisto

Verkosto kuntoon Yrittäjä Markus Nurmi kertoo, että hän työllistää parhaillaan noin 20 freelanceria. Freelancerin sitouttaminen organisaation suunnitteluun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin vakituisen työntekijän. Sivu 20

jouni harala

t i la a

Yrittäjä

t weetit

-leht i !

Sparraa yrityksesi kiitoradalle

@taloutus

#Yrittäjät #Yrittäjätesti Ketä suomalaista menestyvää yrittäjää muistutat? No @JethroRostedt´han sieltä tuli.

Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu Kasvu Open on taas käynnissä. Matkan varrella kasvuyrityksiä sparraavat Suomen liike-elämän kokeneimmat kasvun gurut.

@ErnolaJari

#pk-yritys #kasvu vaatii aina sitoutuneen omistajan, muuten pitkä taival.

@IIFinland

(Pilvi)palvelujen käyttö yrityksissä 15 sijaa ylöspäin vuodessa #digibarometri

@MicrosoftOy

Kiinnostaako verkostoitua

to imi tu s

Yritystä Stadiin on yksi Suomen suurimmista yrittäjätapahtumista, joka kokoaa vuosittain saman katon alle noin 1500 osallistujaa. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 6. toukokuuta.

kimmo koivikko

82% Varsinais-Suomen yrittäjistä kertoo voivansa tehdä töitä sieltä mistä haluaa. Voisitko sinä?

@FinnveraFI

Tunnista kasvun kipupisteet Eskimo Finland on vanha perheyritys. Mikä saa Peter Fredmanin johtaman yrityksen valitsemaan voimakkaan kasvun tien ja miten Eskimo sekä muut yritykset tunnistavat kasvun kipupisteet? Voiko niihin varautua etukäteen vai tuleeko kaikki yllätyksenä?

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

lotta tammelin

toimittaja 09 2292 2969

katri simola

toimittaja 040 669 4976

MT @TarjaSvartstrom K.Silverang: Kaikki panokset kasvuyrittäjyyteen. Vihdoinkin yrittäjäystävällisiä velkainstrumentteja @TechnopolisPlc

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

Pirkanmaa jyrää omassa kastissa

EHDOKKAITA JOKAISEN MAKUUN Yrittäjäehdokkaiden määrä jakautuu tasaisesti eri vaalipiireihin ja eri puolueisiin.

Pirkanmaalla on ylivoimaisesti eniten yrittäjäehdokkaita eduskuntavaaleissa, vähiten niitä on suhteellisesti Uudellamaalla. Yhteensä kansanedustajaksi pyrkii lähes 300 yrittäjää.

E

kysymykset. – Viron veromalli on otettava välittömästi käyttöön. Nythän yrittäjän ei kannata tehdä tulosta. Yritysten taseet vahvistuisivat ja se helpottaa rahoituksen saantia.

26% EH

UUSIMAA

7%

D O K K AIT A

VÄ H

N Y RIT TÄ JÄ

IT E

→ VARSINAIS-SUOMI

gallup X 3

Aiotko äänestää vaaleissa yrittäjää? Kim Väisänen, Blancco Oy ”En äänestä yrittäjää vaan talouden superosaajaa Juhana Vartiaista. Nämä ovat täysin talousvaalit, mikäli vain tankit eivät vyöry Valtatie seitsemän ja Museotien suunnasta.”

Sami Eljaala, Rotor Form Oy ”Äänestyspäätöstä ei ratkaise se, että onko ehdokas yrittäjätaustainen vai ei. Olen yrittänyt etsiä ehdokasta, joka ajaa kannustavampaa veropolitiikkaa. Haluan kuulla mielipiteen työllistämiskynnysten madaltamisesta.” Mari Laaksonen, Cleanmarin Oy ”Todellakin. Yrittäjä on ainoa, joka ymmärtää yrittäjän asioita ja vie niitä eteenpäin. Verotusta tulisi laskea kaikilla verotusasteilla, ennen kaikkea työntekeminen pitää olla kannattavaa.”

O K K AI T A

PIRKANMAA

Sosiaaliturva huolena Yrittäjäsanomien soittokierros paljastaa, että monet yrittäjäehdokkaat ovat huolissaan yrittäjien sosiaaliturvasta ja hyvinvoinnista. Näiden aiheiden puolesta liputtaa myös helsinkiläinen keskustan listoilla oleva Anne Majuri. Keskusta on suurin yrittäjäpuolue, jos mittarina on ehdokkaiden määrä. Keskustalaisia yrittäjiä on listoilla 64. Toisena tulee kokoomus 60 ehdokkaalla ja kolmantena perussuomalaiset. – Minulla ei ole mitään aiempaa poliittista kokemusta. Koin, että jotain pitää tehdä. Olen todella huolestunut, kun yrittäjät eivät malta pitää vapaata. Se on iso epäkohta, liikunta-alan yrittäjänä toimiva Majuri kertoo. Sosiaaliturvasta puhuu myös sosiaalidemokraattien listalta Satakunnasta eduskuntaan pyrkivä Harri Hermo. – Yrittäjä ei ensimmäisenä mieti sosiaaliturvaa. Mitä sitten tapahtuu, jos hän sairas-

EHD

P

irkanmaa pieksee muut vaalipiirit mennen tullen, jos mittarina pitää yrittäjäehdokkaiden määrää. Pirkanmaalla peräti joka neljännellä ehdokkaalla on jonkinlaista yritystoimintaa. Ero on huikea, jos lukua vertaa esimerkiksi maan suurimpaan vaalipiiriin Uusimaahan. Uudellamaalla vain seitsemän prosenttia ehdokkaista ovat yrittäjiä. Yhteensä yrittäjäehdokkaita on noin 300 eli 15 prosenttia kaikista ehdokkaista. – Kuulostaa hyvältä ja on kyllä yllätys, sanoo kokoomuksen ehdokkaana Pirkanmaalla oleva Jari Haapaniemi. Haapaniemi on Nokian Lukkohuollon omistaja. Hän arvioi, että yrittäjiä on ajanut ehdokkaiksi Pirkanmaan heikko työllisyystilanne. – Yrittäjät haluavat laittaa itsensä likoon, sillä toimivat työmarkkinat ovat heille elinehto, hän analysoi. Toinen pirkanmaalaisehdokas, perussuomalaisten listoilta pyrkivä pirkkalalainen tilitoimistoyrittäjä Harri Vuorenpää on listannut useita epäkohtia, joita pitää korjata. Kärkeen nousevat työntekijöiden palkkaamiseen ja byrokratian purkamiseen liittyvät

Ä

teksti kimmo koivikko grafiikka maarit kattilakoski

E N Y RI T T I N T

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

VAALIPIIRI Puolue kpl

7 4 4 2 2 3 1 -

SATAKUNTA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

5 3 3 1 1 -

13

UUSIMAA

23

KPL

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

3 4 4 3 4 1 1 1 5 -

26


5

Yrittäjäsanomat

EHDOKKAITA YHTEENSÄ LAPPI Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

OULU Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

VAASA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

4 4 5 3 1 1 2 1 -

2028

3 6 7 3 1 -

JOISTA YRITTÄJIÄ

295

20

KESK. 64 ehdokasta 4 7 4 1 1 3 3 1 -

KOK. 60 ehdokasta

24 Lähde: Aineisto perustuu Suomen Yrittäjien keräämiin tietoihin.

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY Pir.sit

13 12 9 2 4 1 1 4 1 1

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

6 2 3 1 1 2 1 1 1 -

HÄME

48

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

18

3 6 3 3 3 4 1 1 -

6 3 3 4 3 2 3 1 1 1 1

PS 51 ehdokasta KD 24 ehdokasta IPU 22 ehdokasta

SAVO-KARJALA

21

15%

VIHR. 22 ehdokasta SDP 15 ehdokasta

27

VAS. 8 ehdokasta PP 8 ehdokasta

24

KAAKKOIS-SUOMI

HELSINKI Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

3 3 5 3 2 3 3 2 1 2 -

27

Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M2011 RKP SKP VY

7 6 4 2 2 1 1 1

MUUTOS2011 8 ehdokasta RKP 6 ehdokasta

24

SKP 4 ehdokasta MUUT 1+2 ehdokasta

Lähde: Puolueiden verkkosivut


6

Yrittäjäsanomat

hanne salonen

Vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon varsinainen peruskorjaus alkoi eduskunnan jäädessä vaalitauolle. Remontti kestää syksyyn 2017 saakka. Uutta eduskuntaa odottaa evakkoretki Sibelius-Akatemiaan.

/ eduskunta

tuu tai ikääntyy, Hermo kysyy. Kuljetusyrittäjä ihmettelee samalla, miksi mikään hallitus ei ole tosissaan tarttunut ongelmaan.

Vain yrittäjä ymmärtää Kaikki haastatellut ovat sitä mieltä, että vain toinen yrittäjä ymmärtää yrittäjän arkea. Puoluekantaan katsomatta. Viestintäalan yrittäjä Lari Kemiläinen sanoo suoraan. – Yrittäjillä on yleensä tapana ratkaista ongelmia. Kulttuuri on hieman toisenlainen kuin politiikassa, Kemiläinen kertoo. Hän pyrkii eduskuntaan kristillisdemokraattien listoilta Keski-Suomessa. Vihreitä edustava kasvuyrittäjä Lilja Tamminen komppaa. Hänen mukaansa yrittäjien pitäisi jopa liittoutua keskenään. – Harvalla muulla on sitä ymmärrystä, mitä yrittäminen oikeasti on, Tamminen kommentoi. Tamminenkin on ilolla huomannut, kuinka yrittäjyydestä on keskusteltu aiempaa enemmän.

Yllättävä määrä Åbo Akademin professori ja vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund on Tammisen ja muiden yrittäjien kanssa samoilla linjoilla: yrittäjyydestä keskustellaan. Hänen mukaansa se kertoo puolueiden oikeanlaisesta tilannekuvasta. Talouskasvua pitää saada. – Painotukset ovat erilaisia riippuen, mitä puolueita kukakin edustaa. Keinot vaihtelevat paljon. Grönlund sanoo olevansa hieman yllättynyt yrittäjien isosta ehdokasmäärästä. Toisaalta hallituspohja ratkaisee, miten yrittäjille tärkeät asiat lopulta nousevat päätöksentekoon. Joka tapauksessa eduskunnassa istuu paljon eri tyyppisiä ihmisiä. – Jokaisella on valmiudet ymmärtää taloutta. Käytössä ovat parhaat asiantuntijat ja avustajat. Vierastan vähän ajatusta, että vain yrittäjä ymmärtää toista yrittäjää, Grönlund sanoo.

78%

Viron veromalli Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista 78 prosenttia on sitä mieltä, että Viron veromallia pitäisi ainakin selvittää.

89%

Myöhennetty alv va a l i k a u d e n s atoa Väite: Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työntekijät ja työnantajat voisivat sopia nykyistä laajemmin palkoista ja työehdoista keskenään.

Eri mieltä 28 % ehdokkaista

Samaa mieltä 71 % ehdokkaista

Palkit kertovat kansanedustajaehdokkaiden suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen. Mitä oikeammalla pylväs on, sitä voimakkaammin vastaaja on samaa mieltä. Vasemmassa reunassa olevat vastaajat ovat jyrkimmin eri mieltä. lähde : suomen yrittäjien vaalikone

Paikallinen sopiminen hajottaa mielipiteitä Suomen Yrittäjien vaalikone on nyt avattu. Vaalikoneessa kysymykset painottuvat yrittäjyyteen, ja vastauksia antoi noin tuhat eli puolet kansanedustajaehdokkaista. Varsinkin kysymys paikallisesta sopimisesta hajottaa vastaajien mielipiteet. Vastaajista 70 prosenttia kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai on ainakin jokseenkin samaa mieltä. Viime viikolla Suomen Yrittäjät julkaisi selvityksen, jonka mukaan Suomessa ei voi yrittäjien kannalta merkittävistä asioista sopia paikallisesti. Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti säännöllisen työajan määrittely, päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen. Yksimielisyyttäkin löytyy monissa kysymyksissä. Lähes kaikki tunnistavat tarpeen parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Vaalikone löytyy osoitteesta: www.yrittajat.fi/työntekijä

Vaalikone kertoo myös, että vastaajista 89 prosenttia kannattaa myöhennetyn arvonlisäveron käyttöönottamista.

70% Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen herättää tunteita laidasta laitaan, suurin osa eli 70 prosenttia on kuitenkin sen kannalla.

96%

Vankka yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjän perheenjäsentä ei pidä kohdella yrittäjänä sosiaaliturvakysymyksissä.


7

Yrittäjäsanomat

Yrittäjät intoutuivat esittämään lupauksia vaalit  Yrittäjät antavat innolla

lupauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Varsinainen vaalipäivähän on 19. huhtikuuta. – Jos ensi hallituskaudella vaikutetaan sosiaali- ja terveysalan tessiin niin, että alalla maksetaan sairausloma-ajalta vain palkka eikä esimerkiksi pyhäkorvauksia, niin lupaan palkata vähintään viisi työntekijää, sanoo Mari Kurppa. Kurppa toimii Hopeaharjun palvelukodin yrittäjänä Noormarkussa. Hän on yksi 145 yrittäjästä, jotka ovat jättäneet lupauksen Suomen Yrittäjien kampanjasivulle, joilla järjestö valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin. Yrittäjät jättävät konkreettisia lupauksia yrittämisestä ja työllistämisestä. Lupauksiin on liitetty ehdotuksia, miten Suomea voi kehittää ensi vaalikaudella, jotta yrittäminen ja työllistäminen ovat mahdollisia. Suomen Yrittäjillä on viisi tavoitetta, joilla Suomen hankalaa tilannetta voidaan parantaa. Tavoitteet perustuvat suomalaisen työn ja yrittämisen merkitykselle. Yrittäjien mukaan työmarkkinoita on uudistettava siten, että työllistämisen kynnys madaltuu ja työpaikkatason sopimusmahdollisuudet parantuvat, julkista taloutta on tasapainotettava, verotuksen kannustavuutta lisättävä, yksinyrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Järjestö nostaa esille, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900���000 ihmistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 uutta työpaikkaa.

Mari Kurppa on vetänyt Hopeaharjun palvelukotia vuodesta 2008 lähtien, kun yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos.

Anna konkreettinen lupaus yrittäjyydestä, lupaus itsesi työllistämisestä, lupaus työpaikkojen säilyttämisestä tai lupaa uusia työpaikkoja. Voit antaa lupauksen tekstin, kuvan tai videon muodossa. Lupauksen voi antaa osoitteessa: www.yrittajat.fi/työntekijä. Täytä sivulla olevat kentät, lisää video tai kuva ja tallenna. Voit helposti jakaa lupauksen eri kanavien kautta. Lupaukset ovat kaikkien nähtävillä ja eteenpäin jaettavissa. Kaikkiin jakoihin liitetään automaattisesti mukaan aihetunniste #työn_tekijä.

Kunta-alan kumppanit koolla 9.-10.9.2015 Kuntatalo Helsinki

kommentti

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Yrittäjillä on taas kasapäin kavereita Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa kuukausi. Uuden hallituksen pelastavaan voimaan on ladattu valtava määrä odotuksia aina säästöistä uuden kasvun luomiseen. Vajaat kaksi viikkoa sitten pidetty MTV3:n puheenjohtajatentti myös osoitti, että yrittäjillä on paljon kavereita. Jälleen kerran. Hyvä, että yrittäjyys ja yrittäjät saavat vihdoin ansaitsemansa huomion. Pelkkä sympatia ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta kaikki puolueet ovat yhtä mieltä. Miksi mitään ei ole vielä tehty? Sama tekemättömyyden ja epäjärjestelmällisyyden kulttuuri vallitsee myös muissa kysymyksissä. Kotimarkkinoita ruokkii parhaiten kuluttajien ostovoiman kasvu. Mikä on ollut lääke: nostettu arvonlisäveroa. Rahoitus taas nousee jatkuvasti kärkiteemaksi kansainväliseen

Varmista yrityksesi näkyvyys!

Tee lupaus

kasvuun tähtäävillä yrityksillä. Onneksi Finnveran mandaattia on laajennettu, mutta toinen käsi oli jo aiemmin innoissaan kiristämässä pankkisääntelyä. Muusta turhasta sääntelystä haluavat kaikki eroon, mutta mitään ei tapahdu. Vuoden välein verotus poukkoilee sinne tänne ja sitten ihmetellään, miksi yrittäjät eivät uskalla investoida. Työnantajan riskin pienentämisestä työntekijän palkkauksessa ei tosissaan puhu kukaan. Puhumattakaan paikallisesta sopimisesta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mitä yrittäjä voi nyt tehdä? Ensimmäiseksi kannattaa keskittyä omaan tekemiseen ja unohtaa turhat lupaukset. Toiseksi on hyvä miettiä, kuka kansanedustajaehdokas oikeasti ymmärtää yrittäjää ja on valmis tekemään oikeita päätöksiä. Todellinen kaveruushan on sitä, että se jatkuu myös vaalien jälkeen.

Osastopaikat ja lisätiedot: Maritta Mäkelä maritta.makela@ kuntalehti.fi


8

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

Uutiset

Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi kirjoittaa kuitin aina, vaikkei asiakas sitä edes haluaisi. Olen aina tarjonnut kuitin ja niihän se pitää tehdäkin, hän sanoo.

Uhkaako sakko: Tällaisen kuitin verottaja nyt vaatii Verottajan tekemissä tarkastuksissa paljastuu koko ajan virheellisiä kuitteja. Verotus  Verottaja teki viime vuonna jopa 3 000 kuittitarkastusta pk-yrityksissä ympäri maata. Tarkastusten ideana oli valvoa, antavatko yritykset asiakkailleen aina kuitin ja ovatko kuitin tiedot lain edellyttämällä tolalla. Tarkastusten perusteella suurimmat ongelmat ovat kuittien sisällöissä. – Yhdessä kuitissa on ollut useampiakin puutteita tai virheitä, esimerkiksi yrityksen nimi tai y-tunnus on puuttunut. Kuitteja myös jätettiin antamatta, selvittää Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi. Jos yrittäjä ei kuittia asiakkaalle tarjoa, voi verottaja napsauttaa siitä ylimmillään jopa tuhannen euron sanktion. Sama tilanne on edessä tiedoiltaan puutteellisten kuittien vuoksi. Peltokorven mukaan sakko on nyt tehtyjen tarkastusten perusteella kirjoitettu vajaalle 70 yrittäjälle. Sakkojen summat ovat kuitenkin pyörineet noin 300 euron tietämillä. – Kyllä ne siellä lähempänä kolmea sataa ovat olleet, ainakin nyt aluksi, Peltokorpi selvittää. Kysymyksiä ilmassa Kuitintarjoamislaki tuli voimaan viime vuoden alussa ja se on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä.

Yhdessä kuitissa on ollut useampiakin puutteita.

Monet yrittäjät ovat olleet esimerkiksi huolissaan siitä, että onko heidän hankittava uusi kassakone. Verottajan mukaan käsin kirjoitettu kuitti kuitenkin riittää. Yllätyksenä yrittäjille on voinut tulla myös esimerkiksi se, että kuitti on kirjoitettava, vaikka asiakas ei sitä haluaisi. Verohallinto onkin listannut verkkosivuilleen joukon vastauksia yritysten eniten esittämiin kysymyksiin. Kuittitarkastukset eivät suinkaan ole ohi, vaan Verohallinto jatkaa kuittiurakkaansa taas tässä kuussa. Kuitintarkastusretkiä tehdään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin koko maassa. Verottaja lupailee kuitenkin tarjoavansa matkoillaan myös neuvontaa kuitteihin liittyvissä epäselvyyksissä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Nämä asiat kuitissa tulee olla:

Näissä tapauksissa kuittia ei tarvitse antaa:

1) Elinkeinonharjoittajan nimi. 2) Yhteystiedot. 3) Y-tynnus. 4) Kuitin antamispäivämäärä. 5) Tunnistenumero. 6) Myytyjen tavaroiden määrä ja laji. 7) Palvelujen laji. 8) Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen.

1) Automaatista tapahtuvaan myyntiin. 2) Arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan. 3) Markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua. 4) Sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa.

Vero.fi/muistakuitti-sivulta löytyy mallikuitti.

Yrittäjät intoutuivat hakemaan rahaa Rahoitus  Talousrintamalta kuuluu positiivisia uutisia, sillä Finnveran liiketoimintajohtajan Katja Keitaanniemen mukaan yritysten rahoitushakemukset ovat

euromääräisesti nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. – Euroissa nousua on 34 prosenttia, kertoo ihan tuore tilasto. heidi strengell

Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi iloitsee, että yritysten talousnäkymät ovat aavistuksen parantuneet.

Yksittäiset hankkeet saattavat aina heiluttaa tilastoa, mutta silti määrissä on selkeää nousua. Oikein hyvältä näyttää, Keitaanniemi iloitsee. Edelleen eniten haetaan käyttöpääomarahoitusta, mutta liiketoimintajohtajan mukaan myös investoinneissa on nähtävissä pientä viriämistä. – Esimerkiksi kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden osalta näyttää tilanne varsin hyvältä. Lisäksi siellä on hankkeita yhä putkessa ja neuvotteluja käydään koko ajan. Kasvu- ja kansainvälistymishankkeet ovat yksi meidän painopisteistämme ja kansantaloudellisestikin merkittävä asia.

Muutos 2015 Hakemusmäärien kasvu johtuu Finnveran luottopolitiikan muu-

Esimerkiksi kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden osalta näyttää tilanne varsin hyvältä.

toksesta. Valtiovalta paransi Finnveran rahoitusmahdollisuuksia tämän vuoden alusta alkaen. Muutoksien myötä Finnvera voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa. Esimerkiksi pienet yritykset ovat voineet vuoden alusta lähtien saada suurempaa luottoa, koska pienrahoituksen

määrä nousi 35 000 eurosta 50 000 euroon. Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia Finnveraan tulevista rahoitushakemuksista hyväksytään. Finnvera saa huhtikuun alussa käyttöön myös uuden rahoitusinstrumentin. – Se on tarkoitettu aloittaville yrityksille, jotka ovat toimineet maksimissaan kolme vuotta. Tässä riskinottoa on lisätty niin, että meidän takausosuus nousee 60 prosentista 80 prosenttiin. Pankki katsoo, että yrityksen vakuudet ja yrityksen luottotiedot ovat kunnossa, jonka jälkeen rahoituksen myöntäminen on hyvin automaattista, Keitaanniemi kertoo. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin


9

Yrittäjäsanomat

Pk-yrittäjien puolesta Yrittäjyys nostettava ansaitsemaansa arvoon Lupaprosessit helpommaksi

YKSI LUPA JA LUUKKU Yrittäjien

SOSIAALITURVAA KEHITETTÄVÄ Alvirajat nostettava järkeviksi

ALARAJA 20 000 € ja HUOJENNUS 40 000 € Yrittäjille mahdollisuus yrittää

SÄÄDÖKSIIN JA RAJOITUKSIIN JÄRKEÄ Alvit maksuun vasta kun rahat ovat tilillä

MAKSATUS KASSAPERUSTEISEKSI Lue lisää: perussuomalaiset.fi/ eduskuntavaalit 2015


10

Yrittäjäsanomat

pekka sipola

suomal ainen ulkomaill a

Verottaja lupaa: Ei ole mustaa listaa Ann-Christine Westerlund neuvoo veroasioissa New Yorkissa Olen kotoisin Karjaalta. Nuorempana olin töissä osakkaana Helsingin Ernst & Youngilla yritysverotuksen parissa. Kiinnostuin kansainvälisestä verotuksesta, kun sain mahdollisuuden miettiä, miten Stevie Wonderin yrityksen tuloja verotetaan Suomessa. Kontaktieni kautta päädyin ensimmäisenä pohjoismaalaisena avaamaan verodeskin Ernst & Youngille Yhdysvaltoihin. Määräaikaisen työn aikana tapasin nykyisen aviomieheni. Työni kautta havaitsin, että monella yrittäjällä on verotukseen liittyviä kysymyksiä. Niinpä vuonna 1993 perustimme vero- ja kirjanpitopalveluita tarjoavan Westmusa-yrityksen. Annamme veroneuvoja pääosin suomalaisille ja ruotsalaiselle yrityksille, jotka toimivat Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa mahdollisuus verosuunnitteluun on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suuri ero Suomeen on, että Yhdysvaltojen kaikissa osavaltioissa on eri yrityskulttuuri, verolait ja säännökset. Yrittäjänä voi olla vaikeaa saada luotettavaa tietoa viranomaisilta. Usein täytyy kysyä usealta taholta saadakseen varmasti oikeaa tietoa. Yritysten on lähes poikkeuksetta käytettävä verokonsultteja selvitäkseen veroviidakosta. On paljon eri lomakkeita ja ilmoituksia, joista saa helposti suuret sakot, jos ne jättää tekemättä tai tekee liian myöhään. Yhdysvallat on sanonnan mukaisesti yrittäjien luvattu maa. Ihmisiä kannustetaan perustamaan yritys ja ilmapiiri on erittäin innostava. Kilpailu on kovaa, mutta toiset yrittäjät antavat usein neuvoja ongelmien ratkaisuun. New Yorkissa yrittäjänä pärjääminen vaatii kovaa työtä, itseluottamusta, positiivista asennetta ja kärsivällisyyttä. Työpäivät venyvät usein, mutta kaupungista saa positiivista energiaa, joka kannustaa jatkamaan. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Alkuvuonna Verohallintoon on tullut jo lähes 2 000 ilmiantoa verovilpistä. Verot  Verohallinto avasi tammikuun loppupuolella verkossa lomakkeen, jonka kautta voi ilmiantaa henkilön tai yrityksen, jonka epäilee kiertävän veroja. Ilmiantoja on tullut vuoden alusta jo noin 1 960 kappaletta. Niistä lähes 1 400 on tullut verkkolomakkeen kautta, loput puhelimitse, sähköpostitse tai muuta kautta. Verkkolomakkeella annetuista ilmiannoista noin puolet on lähetetty virka-ajan ulkopuolella. – Onhan niitä nettilomakkeen kautta tullut melkoinen määrä ja kieltämättä ehkä odotettua enemmän. Tässä voi olla myös uutuudenviehätystä, koska määrä on nyt tasaantunut ensimmäisistä viikoista, kertoo Uudenmaan verotarkastusyksikön tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen Yrittäjäsanomille. Ennen nettilomaketta ilmiantoja tehtiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse noin 3 000 vuosittain.

Verovilppi-ilmiantoja on tullut eniten siitä, ettei asiakas saa kuittia, myynti tapahtuu ohi kassan tai yrityksessä käytetään pimeää työvoimaa.

Eniten rakennusalalla Rakennus- ja ravintola-ala ovat olleet suosituimmat ilmiantojen kohteet. Eniten ilmoituksia on tullut siitä, ettei asiakas saa kuittia, myynti tapahtuu ohi kassan, yrityksessä käytetään pimeää työvoimaa tai palkkaa, vuokraa tai muita tuloja salataan. Ilmiannon kohteet ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomen. Ilmiannon voi tehdä yrityksestä tai luonnollisesta henkilöstä. Ilmiannoista noin puolet koskee henkilöasiakkaita ja puolet yritysasiakkaita. – Ilmoitus voi tulla henkilön nimellä, mutta se voi lopulta koskeakin yritystä, joten on vaikea sanoa, kuinka moni koskee yrityksiä ja kuinka moni luonnollisia henkilöitä, Säkkinen kertoo. Yrityksissä yhteydenotot on otettu melko asiallisesti vastaan. – Ei se kieltämättä varmaan iloinen asia ole, mutta yleensä siihen

suhtaudutaan asiallisesti. Ilmiannon eteneminen Verohallinnossa on osittain salassa pidettävä prosessi. Säkkinen kuitenkin kertoo, että saatua vihjettä verrataan Verohallinnon omiin tietoihin, ja mahdollisen ristiriidan tullessa ilmi punnitaan sen merkittävyyttä. – Voimme kysyä kohteelta, liikekumppanilta tai muulta kolmannelta osapuolelta lisätietoja. Sitten verotarkastuksia voidaan kohdentaa eri tavalla ja tarkistaa esimerkiksi paikan päällä, että tarjotaanko kuittia. Tällä hetkellä noin 5 – 10 prosenttia ilmiannoista johtaa verotarkastukseen. Erityisen räikeistä veronkierroista tehdään rikosilmoitus. Säkkinen kuitenkin korostaa, että Verohallinto tarkastaa

Voimme kysyä kohteelta, liikekumppanilta tai muulta kolmannelta osapuolelta lisätietoja.

ja todentaa rikosilmoitukseen johtavat asiat omilla toimillaan, eikä pelkän ilmiannon perustella vielä tehdä päätöksiä. – Verohallinto ei laadi listauksia harmaan talouden yrittäjistä ja yrityksistä. Mitään mustaa listaa ei pidetä, Säkkinen toteaa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Ranneke käteen ja pistepörssi haltuun Myynti  Helsinkiläinen myyntiyritys Celectus on kehittänyt työntekijöilleen ohjelman, jolla pyritään kasvattamaan myyntiä ja työntekijöiden hyvinvointia. Ohjelman nimi on Leijonaliiga. Leijonaliiga on yrityksen työntekijöiden myyntityöstä kimmokkeen saanut peli, johon on yhdistetty liikkuminen ja valmentaminen. – Pohdimme pitkään, miten voisimme omalta osaltamme vaikuttaa ja kannustaa nuoria liikkumaan ja jaksamaan paremmin. Perustimme vuoden vaihteessa Leijonaliigan, joka yhdistää työn ja terveelliset elämäntavat luontevasti toisiinsa, sanoo Celectuksen myyntipalveluiden johtaja

Kim Lehtola. Leijonaliigan ”pelaajat” eli työntekijät vastaavat vapaaehtoiseen terveyskyselyyn ja saavat henkilökohtaisen kehitysohjelman. Jokainen vastaaja saa aktiivisuusrannek-

Pohdimme pitkään, miten voisimme omalta osaltamme vaikuttaa ja kannustaa nuoria liikkumaan ja jaksamaan paremmin.

keen ja seurantaohjelmiston oman kehittymisensä seuraamiseen.

Parhaat maajoukkueleirille Alueelliset työtiimit eli joukkueet ottavat mittaa toisistaan niin myyntitulosten kuin urheilun kautta rakentuvassa pistepörssissä. Parhaat pelaajat kerätään maajoukkueleirille, jossa käydään läpi myynti- sekä urheiluvalmennusta. Leijonaliiga on laaja kokonaisuus, joka yhdistää erilaiset tulokselliset mittarit, työhyvinvoinnin ja terveyden työkalut, työntekijöiden palkitsemisen ja erilaiset ohjaukselliset elementit.

Celectus on vuonna 1999 perustettu uusmyynnin palveluyritys, jonka toiminnan keskiössä on myyntityö ja sen kehittäminen. Tällä hetkellä Celectus työllistää lähes 1 000 myyntialan ammattilaista. Pelkästään vuoden 2014 aikana yrityksen myyntipalveluihin syntyi 100 kokonaan uutta työpaikkaa. Tämän vuoden aikana Celectus on tehnyt jo 100 uutta palkkausta. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka


11

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

pixmac

Karu totuus ja mitä siitä voi oppia Ratkaisun avaimet suomalaisten yritysten nettikauppojen kansainvälisyyteen ovat paljolti yrittäjän pään sisällä. Kasvu  Runsas viikko sitten julkaistu Digibarometri 2015 kertoi jälleen sen, minkä jo kaikki tietävät. Suomalaisten yritysten verkkokaupat on tarkoitettu vain suomalaisille. Aika harva edes pyrkii hakemaan ulkomaisia asiakkaita. Samalla suomalaiset kuluttajat etsivät tuotteita ja palveluja verkosta entistä aktiivisemmin. Yleensä kuluttajan eurot saa joku muu. Barometrin mukaan vain 15 prosentilla yrityksistä on ylipäätään verkkokauppa. Samalla näistä joka neljännellä verkkokaupan osuus on alle prosentti liikevaihdosta! Ero esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna on karmaiseva, mutta näillä mennään. Mistä kasvua? Nyt, kun faktat ovat pöydällä, olisi hyvä pohtia ratkaisuja. Samainen barometri paljastaa, että Suomessa yritykset osaavat tarttua jo digimaailman tilaisuuksiin entistä pa-

remmin. Erityismaininnan saa etenkin sähköpostien pilvipalveluiden nopea lisääntyminen viime vuonna. Työn tehokkuus on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Sen jälkeen voi keskittää kaikki voimavarat myyntiin ja markkinointiin sekä uusien asiakkaiden etsimiseen. Tämä kolminaisuus koskee kaikkia koosta tai toimialasta riippumatta. Verkkokauppa ja digitaaliset myynti- sekä markkinointiratkaisut tarjoavat huimat mahdollisuudet. Suomi on myös täynnä yrityksiä, jotka myyvät muun muassa verkkokaupan työkaluja. Teknisten ratkaisujen taakse ei voi siis paeta. Tahtotila kasvuun pitää olla jo yrityksen dna:ssa, strategiassa. Siihen ei mikään ulkopuolinen taho voi vaikuttaa. Yleensä paras motivaattori on pakko eli kova kilpailutilanne. Myyntiä voi vauhdittaa käännättämällä verkkosivunsa suomen ja englannin lisäksi muutamalle muullekin kielelle.

@JukkaSaksi Onko Suomessa hyvin toimivia B2Bverkkokauppoja jotka toimittavat fyysisiä tuotteita Hangosta Ivaloon? #digibarometri 2015 @saijap Kasvun idea ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. @petrirajaniemi #digibarometri2015

Markkinointiin saa lisää tehoa etsimällä sosiaalisen median kanavista oikeat kohderyhmät ja varmistamalla näkyvyyden hakukoneissa. Pienilläkin tempuilla voi saavuttaa paljon. Lopulta kyse on kuitenkin halusta ja uskosta. Uskosta omaan tekemiseen ja haluun palvella aidosti asiakkaita siellä, missä ne liikkuvat.

@Liinamaaria Tiedon jalostamisessa ja yhdistämisessä valtavasti kaupallisia & teknologisia innovaatiomahdollisuuksia #iot #digibarometri2015 @LeikaKurki Johdon liiketoimintaosaaminen, asiakassuhde ja kuluttajien ymmärtäminen digibisneksen ydintä #digibarometri2015

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @KimmoKoivikko

Unelmakirveen heilahduksella miljoonia silmäpareja aleksi poutanen

Keksintö  Heikki Kärnän keksimää Vipukirvestä myydään tänä päivänä ympäri maailmaa. Kirveen idea piilee sen terässä, joka lisää vipuvoiman avulla lyönnin voimaa kymmenkertaiseksi. Kirves on myös erittäin turvallinen. – Tämä on ollut kymmenen vuotta markkinoilla, mutta yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Kirveen terä pysähtyy aina pilkottavan puun päälle, tai jos se ei edes osu puuhun, niin varsi ohjaa terän maahan. Ei ole mahdollista osua itseään jalkaan, Kärnä kertoo. Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen Vipukirves on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta. Japani innostui kirveestä ensimmäisenä. Nyt Vipukirveen päämarkkinamaat ovat USA ja Kanada, mutta sitä myydään myös Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Tasmaniaan, kaikkiin Euroopan maihin, Venäjälle sekä Skandinaviaan. – Olen saanut maailmalta erittäin hyvää palautetta ja kirvestä on kehuttu todella hienoksi keksinnöksi, Kärnä sanoo. Youtube toimii erinomaisena markkinointikanavana Vipukirveelle.

Heikki Kärnän mukaan Vipukirveellä halkomiseen tulee himo.

– Pelkästään videoitani on katsottu laskelmieni mukaan jo 12 miljoonaa kertaa. Sen lisäksi Vipukirveellä tehtävää pilkontaa on näytetty Amerikassa, Kanadassa ja Unkarissa televisiossa. Uskoisin, että ihmiset ovat nähneet noin 20 miljoonaa kertaa Vipukirveen toimintaa. Aikamoinen työkalu tuo netti tänä päivänä, Kärnä kertoo. Miten tämä keksintö sitten sai alkunsa?

– Kaikki alkoi siitä, kun ostin nykyisen asuinpaikkani Sipoosta vuonna 1987. Tonttia piti raivata, sillä kaikkialla oli puuta niin paljon, ettei kulkemaan mahtunut. Pilkoin puita perinteisellä kirveellä, mutta totesin pian, että tämähän on ihan itsemurhahommaa näin. Perinteisessä kirveessä ei ole mitään turvatekijöitä, Kärnä selvittää. Niinpä Kärnä alkoi pohtia,

miksi kirvestä ei ole kehitetty tämän pidemmälle. Vanhanaikaisella kirveellä pölliä pitää lyödä ensiksi keskelle, ja sitten taas keskelle. – Se on keskiaikaista, eikä se ole kivaa. Sitten tajusin, että miksen se voi olla minä, joka alkaa kehittää perinteistä kirvestä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin


12

Yrittäjäsanomat

finavia

Uniputki pääsee testiin kotikentälle Teknologia Helsinki-Vantaan lentokentällä on otettu käyttöön yhteensä 19 GoSleep-uniputkea. Uniputket on suunnitellut ja valmistanut suomalainen yritys Short Rest Solutions Oy. – Tämä on meille todella merkittävä juttu ja kotikenttäetu, koska tämä on suomalainen yritys ja idea. Tämä on tärkeää myös henkisesti, että niitä on Helsinki-Vantaalla. Olemme saaneet todella positiivista palautetta, kertoo toimitusjohtaja Jussi Piispanen Yrittäjäsanomille. Uniputki on sängyksi muuntuva istuin, jonka eteen vedettävä kupu eristää valoa ja ääntä. Käsimatkatavarat mahtuvat säilöön istuimen alle. Sisällä on pistorasia esimerkiksi kännykän tai kannettavan lataamiseen. Uniputki on ainoa laatuaan, eikä alalla ei ole muita samankaltaisilla tuotteilla kilpailevia yrityksiä. – Me olemme luoneet ihan uuden markkinan. Lentokentillä on minihotelleja, mutta ne ovat kiinteitä, kun taas GoSleep-uniputkia on helppo siirtää paikasta toiseen, Piispanen toteaa. Helsinki-Vantaalla uniputkien käytöstä kerätään tutkimustietoa muutaman kuukauden ajan, jonka jälkeen päätetään uniputkien lopullinen määrä ja sijoittuminen kentän eri osiin. Tällä hetkellä uniputkissa makoilusta veloitetaan yhdeksän euroa tunnilta.

Suomalainen innovaatio on ainoa laatuaan, eikä alalla ole muita samankaltaisilla tuotteilla kilpailevia yrityksiä.

Kevään aikana portilla 18 olevia uniputkia pääsee kokeilemaan maksutta.

Ympäri maailmaa GoSleep-uniputkia on tällä hetkellä kokeilukäytössä lentokentillä Dubaissa, Abu Dhabissa, Amsterdamissa, Japanissa ja Brasiliassa. Helsinki-Vantaan lanseerauksen jälkeen uniputkesta on tullut kyselyitä monelta muultakin lentokentältä ympäri maailman. – Meillä on monella kentällä neuvotteluja menossa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa, Piispanen kertoo. Yrityksen tavoitteena on saada uniputkia myös muihin julkisiin tiloihin. Uniputkea markkinoidaan muun

muassa avokonttoreihin. Yrityksellä on tällä hetkellä neljä työntekijää. – Olemme startup-yritys. Rahaa menee tuotekehitykseen, Piispanen kertoo. Short Rest Solutionsilla on iso alihankintaverkosto. Uniputket kootaan ja tarkastetaan Pieksämäellä. Viime vuonna uniputkia valmistettiin noin 130 kappaletta. – Niiden määrä tulee olemaan moninkertainen tänä vuonna. Liikevaihto tulee myös liikkumaan lähellä miljoonaa euroa, Piispanen arvioi. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Apua keksintöön Short Rest Solutions sai apua keksinnön kehittämiseen Keksintösäätiöltä. Keksintöjen valtakunnalliset kehittämis- ja edistämispalvelut siirtyivät Keksintösäätiöltä Uudenmaan Ely-keskuksen vastuulle vuonna 2014. Uudenmaan Ely-keskus vastaa nykyisin valtakunnallisesti keksintöjen kehittämistä edistävistä julkisista palveluista, Tuoteväyläpalvelun johtamisesta, Ely-keskuksissa toimivien innovaatioasiantuntijoiden toiminnan ohjauksesta sekä keksintöjen arviointiin, testaukseen, suojaamiseen ja kaupallistamiseen liittyvästä neuvonnasta ja rahoituksesta.

Varma kevään merkki: Jäätelöauto maantiellä

Toimialat Yrittäjä Markus Lebeitsuk muistaa joulukuun 13. päivän vuonna 2013 erittäin hyvin. Sinä päivänä avattiin Helsinkiin Suomen ensimmäinen Burger King -ravintola, ja ravintolan edessä komeilivat kaarinalaisen Orlen tekemät puolitoistametriset jättiranskalaiset ranskalaisrasiassaan. – Se oli kulminaatiopiste, jolloin kaikki heräsivät, että me voimme tuoda ihmisten pariin tällaisia juttuja. Sen jälkeen ovat puhelimet ja sähköpostit laulaneet, Lebeitsuk kertoo. Ranskanperunoiden lisäksi Orle on valmistanut Burger Kingille myös halkaisijaltaan metrin levyisen hampurilaisen. Mutta eivät Orlen tuotesuurennokset tähän lopu. Yrityksen käsialaa ovat myös esimerkiksi 2,5 metriä korkea glitterinen Mangnum-jäätelöpuikko, 2,2 metriä korkea Ben&Jerry’sin jäätelötönkkä, 20 metriä pitkä Airbuslentokoneen siipi Finnairille, kolme metriä korkea Muumimukitorni ja 2,3 metrinen iPhone – kaikki täysin oikean näköisinä. – Saamme joko vektorikuvan valmistettavasta tuotteesta tai sitten ostamme vaikka hampurilaisen ja pilkomme sen osiin. Sen jälkeen teemme siitä kymmenen- tai 15-kertaisen tuotesuurennoksen.

Toimialat Ensimmäiset jäätelöautot ovat olleet maantiellä jo maaliskuun alusta. Samalla franchisingperiaatteella toimiva Suomen Jätskiauto Oy on laajentanut toimintaansa lähes valtakunnalliseksi. Autoja on tänä vuonna liikkeellä myös Pirkanmaalla, Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa, EteläSavossa, Keski-Pohjanmaalla, Vaasassa ja Rovaniemellä. – Yrittäjät ovat laajentaneet reviiriään. Meillä on nyt seitsemän yrittäjää ja lähes sata työntekijää. Autojakin on ajossa noin 50, sanoo yrittäjä, osakas Veijo Laitinen. Hänen mukaansa jäätelöautot ajavat tänä vuonna yli 6 000 eri reittiä. Suomen Jätskiauto perustettiin jatkamaan Suomen Kotijäätelön toimintaa. Kotijäätelön autot lopettivat ajot kaksi vuotta sitten, kun Nestle luopui liiketoiminnasta. Jätskiauton yrittäjät ajoivat vuosikausia Kotijäätelön ajoja. – Mietimme jatkoa yhdessä ja perustimme yhtiön, joka hoitaa markkinointia, tavarahankintaa ja paljon muuta. Autot ovat yrittäjien omistuksessa, Laitinen sanoo.

orle

Jättiranskalaiset toivat megamenestyksen

Orle valmistaa tuotesuurennoksia. Markus Lebeitsukin yhtiökumppani Leif Orvasto nojaa jätti-iPhoneen.

Päämateriaali on kansanomaisesti styroksia, Lebeitsuk selvittää jättiläistuotteiden valmistusprosessia. – Esimerkiksi ne ranskanperunat näyttävät juuri sellaisilta kuin oikeat ranskalaiset näyttävät käsivarren päästä. Ja ne tuntuvatkin samalta, hän jatkaa.

Messut suosittuja Pääasiallisesti yritykset tilaavat Orlen tuotesuurennoksia messuille, avajaisiin ja erilaisiksi somisteiksi. – Meidän pahimmat kilpailijamme ovat roll-upit ja muut blaa blaa -jutut, joihin ihmisen silmä ei enää reagoi. Me Orlessa halu-

simme tehdä jotain suurempaa ja häkellyttävämpää. Tiesin, että lopputuloksen pitää olla sellainen, johon silmä takertuu ja ylähampaat näkyy, yrittäjä vitsailee. Lebeitsuk on päätynyt tuotesuurennosten alalle mainostoimistotaustansa kautta. Hän haluaa muistuttaa, että kapeallakin toimialalla voi pärjätä. – Kunhan olet hyvä ja uskot omaan erikoisosaamiseesi, niin sinulla on pitkä ja loistava tulevaisuus, hän vannottaa. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Laitinen kertoo, että ensimmäinen vuosi sujui kohtuullisesti. Jätskiauto hankkii jäätelönsä Suomen lisäksi muun muassa Virosta, Puolasta, Belgiasta ja Saksasta. Valikoimissa oli jo viime vuonna myös pullia ja pitsoja. Tänä vuonna uutuutena ovat ruisleivät. Myös tuttu, jäätelöauton saapumisesta ilmoittava tunnussoitto on uusiutunut. Laitinen uskoo yrityksen pärjäävän kovassa kilpailussa. Kaupathan ovat laskeneet ainakin muutamien myytävien tuotteiden hintoja. – Olemme kilpailukykyisiä hinnoissa, sillä myymme isompia perhepakkauksia. Lisäksi asiakkaat saavat jäätelön melkein kotiovelle, Laitinen sanoo. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko


13

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Q&A

Timo Katila näyttää kirjasta esimerkkejä makeisista, jollaisia Makeistamo tekee, kun toimitilat on saatu kuntoon.

”Halusin Satakunnan makeimmaksi jätkäksi” Miksi perustit oman yrityksen? Olen työskennellyt elintarvikealalla ja yrittäjyys on ollut mielessä jo useamman vuoden. Makeisiin päädyin, koska aloituskustannukset pysyvät niiden kohdalla inhimillisenä ja kyse on mielenkiintoisten makujen maailmasta. Satakunnassa tehdään marmeladia, mutta täällä ei ole makeistehdasta. Halusin Satakunnan makeimmaksi jätkäksi.

estää sokerin jähmettymisen ja mahdollistaa sokerimassan muokkauksen. Valmiista massasta tehdään pastillit.

Millaista tukea ja rahoitusta sait? Sain starttirahaa ja Finnveran kautta yritysrahoitusta. Muut yrittäjät ovat varmistaneet, että olen miettinyt liikeideaa ja varautunut veroihin ja muihin kustannuksiin. He välittävät aidosti, että en törmäisi karikoihin, mikä on lämmittänyt sydäntä. Ilman perheeni tukea yrittäjätaipaleeni ei olisi koskaan alkanutkaan. Sain tukea myös Euran kunnan yrittäjäpalveluista.

Minkälaiset yritykset pärjäävät karkkialalla? Tällaisen pienen pitää olla persoonallinen ja omaleimainen ja mennä asiakas edellä. Tekemieni makeisten kohdalla asiakas voi vaikuttaa ulkonäköön ja makuun. Spesiaalitkin maut onnistuvat, kunhan vain aromi löydetään. Ääriesimerkkinä voi olla vaikka punainen pekonilta maistuva karkki, jossa lukee ”Isä on huippu”.

Miten ensi metrit ovat sujuneet? Vuoden alusta olen laittanut paikkoja kuntoon sekä hankkinut laitteita ja raaka-aineita. Vauhti on ollut osaksi tietoisestikin verkkainen, sillä perheen kuopus syntyi helmikuun alussa. Paljon hyviä asioita on siis tapahtunut. Lämpöpöytää vielä odottelen. Se

Millaisia tavoitteita sinulla on? Unelma olisi, että tätä saisi tehdä eläköitymiseen saakka. Perheen toimeentulon kun pystyy turvaamaan, niin sen jälkeen kaikki muu on plussaa.

Oletko osannut varautua kaikkeen? Alkuperäinen suunnitelma ei sisältänyt omaa myymälää, joten sen tuomat kustannukset tulivat ekstrana. Kauttuan Ruukinpuiston alueelta saamani tuotantotilat mahdollistivat oman myymälän, eikä tilaisuutta voinut päästää ohi.

Käsityötä Makeistamo Katila Oy valmistaa makeisia käsityönä. Toimitusjohtaja Timo Katila perusti yrityksen vuodenvaihteessa. Makeisia myydään Kauttuan ruukinpuiston alueella sijaitsevassa myymälässä sekä tapahtumissa ympäri Suomen. Lisätietoja osoitteessa: www. makeistamo.fi

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Tuntuuko sinusta, että laki- ja asianajopalvelut ovat kalliita? Koetko yrityksen päättäjänä, että sinulla ei ole mahdollisuutta ostaa tarvitsemiasi asiantuntijapalveluja?

STOP KUSTANNUKSILLE!

Me emme ole turhaan jo toista vuotta Suomen Yrittäjien valtakunnallinen kumppani lakiasioissa, meiltä SY:n jäsenyritykset ja yritysten henkilökunta saavat kaikki lakipalvelut edullisemmin kuin muualta, lue lisää www.jurinet.fi

UUTTA – Lakialan henkilöstöpalvelut

UUTTA - JuriNet Yritysmeklari

Tuotamme räätälöidyt rekrytointiratkaisut ja löydämme juuri teille parhaat resurssit. Meille voi ulkoistaa ostopalveluna vaikka koko lakiosaston todella kustannustehokkaasti, koska meiltä löytyy osaamista kaikilta oikeudenaloilta.Meillä on jo yli 60 juristia heti valmiina töihin.

Palvelukonseptiimme sisältyy nyt omana yksikkönä yrityskaupat. Yritysmeklareilla on kokemusta PK-yritysten ja suurten kansainvälisten yrityskokonaisuuksien välittämisestä. Palvelemme ostajaa ja myyjää.ja teemme arvonmäärityksiä. Lakimiestemme ammattitaito kaupan päälle!

JuriNet Oy | Lakipalvelut | Henkilöstöpalvelut | Yrityskaupat | info@jurinet.fi | p. 029 009 2590 | www.jurinet.fi

juha sinisalo

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.


14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x fa k ta

Saako sitä rahaa vai ei Suomessa jatkuu mielenkiintoinen keskustelu siitä, että saako yritys rahaa vai ei. Vastaus riippuu, keneltä asiaa kysyy. Pankit sanovat yhteen ääneen rahaa irtoavan kaikille hyville yrityksille ja hyviin hankkeisiin. Euroja on kuulemma tarjolla enemmän kuin ottajia. Yrittäjät puolestaan kiristelevät hampaitaan, kun lainatiskillä on tarjolla vain lämmintä kättä ja ehkä ripaus sympatiaa. Oikeaa vastausta voi etsiä myös tilastoista. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan lähes 60 prosenttia vastaajista kertoo, että pankkien luottopolitiikka on yhä kiristynyt. Yleisimpinä muutoksina aikaisempaan nousi esille marginaalien nousu ja kovemmat vakuusvaatimukset. Myös omarahoitusosuus on entistä suurempi. Tärkein syy hakea lainarahaa on edelleen käyttöpääoma, ei niinkään investoinnit. Eri kyselyjen valossa pankkien luottopolitiikka näyt-

tääkin kireältä. Toisaalta voidaan kysyä, mitä voidaan pitää verrokkina tai lähtötasona. Esimerkiksi finanssikriisiä edeltävänä aikana rahaa irtosi helpommin ja halvalla. Oliko se sitten ideaalitilanne? Ei kuitenkaan savua ilman tulta. Onneksi esimerkiksi Finnveran rahoitusmahdollisuudet paranivat vuoden alusta alkaen. Se voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa. Finnveran mukaan jopa 80 prosenttia rahoitushakemuksista hyväksytään. Hyvä niin. Yritysten lainamarkkinat lepäävät yhä liikaa pankkien ja Finnveran varassa. Uusia toimijoita tarvitaan markkinoille, jotta kilpailu asiakkaista aidosti kiristyy. Samalla yrittäjienkin on hyvä päivittää esimerkiksi kassavirtalaskelmat ennen matkaa lainatiskille. Mitä ammattimaisemmin toimit, sitä varmemmin rahaa irtoaa.

kolumni

Verot, vaalit, Viro –  ja tärkeimpänä ne verot Anssi Kujala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja anssi.kujala@yrittajat.fi

Vuosikausia käyttämäni kolmen V:n malli on: ei uusia veroja, virkoja tai vaaleja. Tämä sopii aikaan taas, kun seuraava hallitus pohtii aluehallinnon kehittämistä ja sote-uudistusta. Toinen aina sopiva on: Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ajankohtaisin versio on: verot, vaalit ja Viro. Vaalien alla kaikki puhuvat veroista. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että kokonaisveroastettamme ei pitäisi laskea. Lupauksia sinkoilee. Kaikki ymmärtävät, että työpaikkojen luominen vaatii verotuksen kehittämistä mahdollistamaan yritysten kasvun, työllistämisen ja investoinnit. Nyt puhutaan Viron veromallista eli yritykseen jäävän tulon verotuksen myöhentämisestä. Tulos jäisi tällöin käytettäväksi yrityksen kehittämiseen. Tyrmääjiäkin on, mutta Suomen tulee selvittää mallin mahdollisuudet. Verokilpailulla on rajansa. Itämeren aluetta pidetään usein yhtenä talousalueena, ja tulevaisuudessa näin voisi ollakin. Tämä edellyttää mailta yhteisiä tavoitteita, jolloin yritykset voisivat hyötyä vaikkapa yhteisistä ponnisteluista kaukomarkkinoilla. Se, että yritykset siirtyvät Suomesta Viroon tai päinvastoin ei kasvata talousaluetta, vaan vastaa jopa rahan siirtämistä taskusta toiseen. Suomenkin yritysveroremontissa kannustava kokonaisuus ratkaisee. Pienyritykset eivät voi siirtää toimintoja verotukseltaan houkuttavampiin maihin. Suomeen on siksi luotava olosuhteet, jotka kannustavat kasvuun ja työllistämiseen. Tulevissa vaaleissa jokaisen on järkevää tukea yrittäjämyönteistä päätöksentekoa, koska jokainen tarvitsee työtä. Mitä päätöksiä seuraavan eduskunnan pitäisi tehdä, jotta yrittäminen on kannustavaa? Käy kertomassa oma näkemyksesi päättäjille ja anna lupaus yrittäjyydestä, itsesi työllistämisestä, uusista tai säilyvistä työpaikoista osoitteessa www.yrittajat.fi/työntekijä.

74% Pankki jyrää

Pk-barometrin mukaan pankit ovat ylivoimaisia ulkoisen rahoituksen lähteinä. Rahoitusyhtiötä pohtii joka neljäs, samoin Finnveran palveluja.

35% Käyttöpääomaa

Lainan tärkein käyttötarkoitus on yhä käyttöpääoma, sitä kaipaa yli kolmannes. Yrityksen kehityshankkeet nousevat lähes samalle viivalle.

58% Vakuusvaatimukset

Rahoitusta hankkineista 58 prosenttia on sitä mieltä, että vakuusvaatimukset ovat kiristyneet. Yli puolet kertoo myös rahan hinnan nousseen.

46% Lainaa

Alle puolella yrityksistä on lainaa rahoituslaitoksista. Suurin ryhmä ovat teollisuusalan yritykset. Joka viides kaavailee ylipäätään rahoituksen ottamista.


15

Yrittäjäsanomat

Tuhannet sote-yritykset ihmeissään: Mitä nyt?

1

2

3

1

Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy ”Yksityiset sote-firmat ovat keskittyneet Rovaniemen ja Kemi–Tornio-alueelle. Suuret ketjut ovat ostaneet pienimpiä. Niillä on lähes monopolitilanne esimerkiksi työterveyshuollon tai yksityisten lääkäripalvelujen tarjonnassa. Poikkeuksena tästä on hammashoito. Epävarmuus on vaikuttanut lähinnä pienempien sote-yritysten kasvuhaluun ja uusiin investointeihin. Jos toimintaympäristö on jatkuvassa turbulenssissa, se heijastuu vääjäämättä yrittäjän kasvu-, ja laajentumishaluihin, vaikkakin kyseessä on lähtökohtaisesti kasvava ja elinkelpoinen toimiala. Miten esimerkiksi rahoittajat suhtautuvat toimialaan, jonka asiakaspohjan rakennetta ja osin myös ansaintalogiikkaa veivataan poliittisilla päätöksillä lähes kuukausittain? Epävarmuus saattaa johtaa myös kuntien hallitsemattomiin suurien kokonaisuuksien ulkoistuksiin. Tällöin pienet paikalliset yritykset jäävät soittelemaan lehdellä. Uudessa kuntalaissa luodaan seuranta- ja raportointimenettely kuntien ja kuntayhtymien välille. Ideana on läpinäkyvä kustannusseuranta ja vertailu koko maassa. Tämä avaa mahdollisuuksia yrittäjille päästä palveluketjuihin mukaan, jos ja kun yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden tuottamana palvelu on kustannustehokkaampaa kuin julkisella puolella. Olkaa valppaina ja tarttukaa uuden kuntalain mahdollisuuksiin.”

2 3

5

Veikko Kiili, Puutuote Kiili ”Lyhyellä aikavälillä ei ole vaikutuksia Pirkanmaan alueen yrityksiin. Uusien yrityksien syntyminen kuitenkin hidastuu. Samoin omistajanvaihdokset hidastuvat. On todella vakava paikka, kun maassamme ei ole johtajuutta politiikassa. Ennakoitavuus ja luottamus on aivan pohjalla. Jos soten kustannukset oli tosia, mistä löytyvät maksajat, verotus on jo äärirajoilla.”

”Yrittäjät ovat arvioineet soten lisäävän kuntasektorin omaa tuotantoa ja toisaalta palveluntuotannon keskittymistä suurille yrityksille. Päättäjien on palautettava luottamus siihen, että Suomessa kannattaa toimia yrittäjänä sote-alalla ja panostaa palveluiden kehittämiseen. Paras keino vaikuttaa oman yrityksen tulevaisuuteen ovat tulevat eduskuntavaalit.”

Kimmo Hanhisalo, Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Ky ”Siinä mielessä soten kaatumisella on alueemme yrityksiin hyvä vaikutus, että nyt on vähän enemmän aikaa suunnitella ja saada koottua kuntayhtymämallia ennen kuin mitään varsinaista päätöstä tehdään. Nyt kaatunut malli näytti silti, että suurilla ja jopa kansainvälisillä yrityksillä on paremmat edellytykset saada alan sopimuksia kuin pienillä yrityksillä. Uskon, että tulevassa sote-mallissa tulee olemaan pk-yrityksillekin vähän paremmat mahdollisuudet saada sopimuksia ja yleensä työtä. On todennäköistä, että epävarmuus soten ympärillä on johtanut siihen, että monet pk-yritykset ovat katsoneet viisaammaksi myydä yrityksensä, niin kauan kun siitä voi vielä jotenkin hyötyä. Jatkossa alueilla olisi varmaan järkevää sopia, mitä palvelua tuotetaan missäkin paikassa, sillä ei varmaankaan ole järkevää tuottaa kaikkia kaikkialla. Näin ei tulisi päällekkäistä toimintaa, mikä tuo myös kustannussäästöjä.”

Mikko Akselin, Tietoakseli Oy ”Sote-ratkaisun kaatumisen vaikutus on käytännössä sama kuin aikaisemmin tulevan sote-ratkaisun odotus: tilanne on avoin ja pelikenttä sekaisin. Kenelläkään ei ole varmuutta siitä, miten toimintaympäristö tulee tulevaisuudessa muotoutumaan. Ilman varmuutta tulevaisuudesta yritykset eivät uskalla ryhtyä uusiin investointeihin. Yritysjärjestelyjä on tapahtunut runsaasti ja tulee tapahtumaan myös jatkossa, koska kyseessä on kasvava toimintaympäristö, joka luo lisää liiketoimintamahdollisuuksia. On tosi, että suuremman yrityksen neuvottelumahdollisuudet yhteiskunnan kanssa ovat paremmat, joten alalla keskittyminen tulee jatkumaan. Riski siitä, että jää ulos ja liiketoiminta tulisi näin ollen päättymään ajaa pienempiä yrityksiä myymään toimintansa suuremmille ja toisaalta taas kasvua hakevat toimijat näkevät tämän mahdollisuutena järjestelyille. Päätökset toteutuksesta pitäisi tehdä siten, että palveluiden käyttäjille annetaan valinnanvapaus palveluiden tuottajien valinnan osalta. Muutoin parhainta kustannustehokkuutta ja laatua ei ole mahdollista saavuttaa. Markkinoiden toimivuuteen perustuva järjestelmä tarjoaa myös elinkelpoisen toimintaympäristön yrityksille, koosta riippumatta.”

Lue lisää: yrittäjät.fi

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

4

4

W

piirros janne harju

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus eli sote meni penkin alle. Tuhannet sote-alan yritykset elävät eri puolilla Suomea epävarmuudessa. Vai elävätkö?

5

Pentti Rantala, Mediterm Oy ”Soten kaatumisen vaikutuksia Helsingin seudun yrityksiin on tällä hetkellä vielä aika mahdotonta arvioida, mutta jotakin vaikutuksia tuli, se on varmaa. Jos yrityksellä on ollut jonkinlaisia suunnitelmia siltä pohjalta, että sote menisi läpi, niin nyt ne joutuvat palaamaan entiseen tilanteeseen. Se pistää varmasti yrityksen miettimään, mitä kannattaa jatkossa tehdä. Epävarmuus on tässä tilanteessa pahinta. Eihän mitään investointisuunnitelmia kannata esimerkiksi tehdä, kun ei tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan. Juuri eilen juttelin hammaslääkärin kanssa, joka oli myynyt liiketoimintansa sote-ratkaisun takia. Hänen ei kannattanut enää jatkaa toimintaa. Heti kun vaalit ovat ohi ja uusi hallitus on saatu muodostettua, niin sote on saatava viipymättä maaliin. Tätä on nyt niin pitkään ja kalliisti pidetty yllä, että soten on oltava uuden hallituksen aivan ensimmäisiä tehtäviä. Tällä on kansantaloudellisesti erittäin suuri merkitys.”


16

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Mihin unohtui vastuu hallitustyöstä

V

tumissa.

iime vuosina on paljon puhuttu kuntien heikosta taloustilanteesta. Parannusta ei lähiaikoina liene tiedossa. Kun valtion rahat ovat tiukassa ja verotulot paikoin hupenevat, jostain on pakko leikata. Poliitikoille leikkaaminen ei ole helppoa, etenkään vaalien ollessa lähettyvillä. Kuntien omistamien yhtiöiden toiminnan tehostaminen voisi tuoda joillekin kunnille helpotusta. Vesiyhtiöt ovat vielä kuntien omistuksessa, niitä ei ole myyty. Tilanne voi olla toinen 10 vuoden kuluttua, etenkin köyhemmissä kunnissa. Sähköyhtiöitä kunnat ovat jo myyneet yksityisille toimijoille. Muutakin liiketoimintaa kunnista löytyy. Aivan ensimmäiseksi kuntien tytäryhtiöiden toimintaa miettiessä tulee mieleen tytäryhtiöiden johto. Miten osaavaa on johto eli toimitusjohtaja ja hallitus? Toimitusjohtajat uskoisin valittavan tänä

päivänä osaamisen perusteella. Hallituksen jäsenten osalta tilanne on aivan toinen.

Poliittiset perusteet Pikainen googlaus isompien kaupunkien sähköyhtiöiden hallituksiin osoittaa, että pääosa hallituksen jäsenistä on valittu poliittisin perustein – ei osaamisen perusteella.

Hallituksen jäsenten tehtävänä, julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, on tukea toimivaa johtoa strategiavalinnoissa yhtiön tulevaisuuden suunnasta päätettäessä.

Kaksi vuotta sitten Aamulehden haastattelema Tampereen kaupungin tytäryhtiön hallitukseen valittu jäsen oli sitä mieltä, että talousasioista heidän ei tule tietääkään, vaan hallituksen jäsenet ovat ”arjen asiantuntijoita”. Poliittisin perustein hallitukseen valitut ovat tilittäneet saamastaan hallituspalkkiosta merkittävän osan puolueelleen. Tämän tyyppinen ”puoluetuki” ei kuulu nykypäivään. Poliitikot eivät muutenkaan tunnu ymmärtävän hallitustyöhön liittyvää vastuuta. Hallituksen jäsenten tehtävänä, julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, on tukea toimivaa johtoa strategiavalinnoissa yhtiön tulevaisuuden suunnasta päätettäessä. Asiantuntemuksen merkitys korostuu muutostilanteissa. Jos osaamista ei ole, hallituksen tehtäväksi jää toimivan johdon valvonta. Tällainen valvova hallitus saattaa joissakin tapauksissa olla aivan riittävä. mutta jos tytäryh-

tiöistä haetaan enemmän tehoja (=tuottoa) irti, on syytä rekrytoida hallituksiin eri tyyppistä osaamista puolueiden ulkopuolelta. Mistä ratkaisu? Valtion omistamien yhtiöiden osalta ratkaisuna ovat olleet hallintoneuvostot, tosin niidenkin määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtionyhtiöiden hallituksissa istuu osaajia ja ammattilaisia. Miksi näin ei olisi myös kuntasektorilla? Eikö riitä, että ”arjen asiantuntijat” istuvat kunnan valtuustoissa ja hallituksissa, mihin heidät on valittu? Vai täytyykö odotella, että jossain tytäryhtiössä tapahtuu iso ”mälli” ja hallituksen jäsenet saavat vahingonkorvauskanteen? Kyllä Siperia opettaa.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Teppo Laine Teppo on osakkaana asianajotoimisto Legis-

Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja. Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja. Hän myös sijoittaa lupaaviin kasvuyrityksiin.

Mikko Eskola Kirjoittaja on Hallituspartnerit Helsinki ry:n perustajajäseniä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Päivät kuluvat

Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä.

eQ Varainhoito Oy:n palveluksessa.

yrittajat.fi

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Kuopio 5.–6.5.2015 Alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää, yrittäjävaikuttajaa ja elinkeinopolitiikan toimijaa. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos ja aluekehitys. Mukana on kaikkiaan yli 30 puhujaa. Minna Helle

Juhana Vartiainen

Työ murroksessa – mikä muuttuu?

Mikä pelastaisi kuntatalouden?

Anna-Mari Ahonen

Jyrki Mäkynen

Juha Kostiainen

Kunta, maakunta, sote – mihin muutos vie?

Rohkeasti yrittäjän puolesta

Tulevaisuuden kunta

Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. Tervetuloa mukaan!

Petteri Paronen

Näin Kuopio rakentaa vetovoimaa

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä:

PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY


17 Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä. Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.


18

Yrittäjäsanomat

Arki

vinkit

13+2 ideaa

Tulitikkulaatikoista etusivuille Vuokraturva keskittyy mainonnassaan toistoon. Yrityksen perustaja neuvookin panostamaan markkinoinnissa pitkäjänteisyyteen. teksti Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi grafiikka Maarit kattilakoski

M

arkkinointimme punainen lanka on alusta asti ollut säännöllisyys. Uskomme, että tulevan asiakkaan on pitänyt nähdä mainoksiamme jo pitkään ennen kuin hänelle edes tulee tarve meidän palveluillemme. Nimen pitää siis olla jo entuudestaan tuttu, kuvailee Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola. Metsolan yhden miehen yrityksestä vuonna 1998 aloittanut Vuokraturva on vuokravälitykseen ja asuntosijoituspalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää nykyään noin 100 henkeä. Kuluttajalle Vuokraturvan nimi saattaa olla tuttu esimerkiksi Helsingin Sanomien kannesta, jossa yritys mainostaa aktiivisesti. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. – Erityisesti silloin alussa, kun markkinointibudjetti oli todella pieni, oli pakko valita medioita, joilla on tietty uskollinen lukijakunta. Emme halunneet levittää kaikkia paukkujamme niin sanotusti taivaan tuuliin, Timo Metsola kertoo. Vuokraturvan alkutaipaleella sen tulitikkulaatikon kokoisia mainoksia saattoi löytää lehtien luokitelluista ilmoituksista. Yrityksen kasvamisen myötä on myös sen markkinointi muuttunut. – Mainosten määrät, koot ja tavallaan myös peittokin on muuttunut. Käytämme rahaa nykyään varmaankin sata- ellei kaksisataakertaisesti enemmän kuin silloin alussa. Perusajatuksemme toistosta ja säännöllisyydestä ei ole silti muuttunut missään vaiheessa.

Some on liian pirstaloitunut Vuokraturva luottaa mainonnassaan yhä painettuun ja paperiseen sanomalehteen. – Printti on ehdottomasti pääkanavamme. TV, radio ja muut sähköiset välineet sitten tukevat sitä, Metsola selvittää. Syy siihen, miksi printtilehti yhä toimii Vuokraturvan markkinointikanavana, on Timo Metsolan mukaan yksikertainen. – Suurin osa toimeksiantajistamme on 1960-luvulla tai aiemmin syntyneitä. Kohderyhmämme ovat sitä kautta hyvin

tavoitettavissa, ja siksi saamme vielä printillä hyviä tuloksia. Nuoremmat sukupolvet ovat pirstaloituneempia, eikä esimerkiksi Helsingin Sanomat tavoita heitä enää samalla tavalla. Sosiaaliseen mediaan Metsola ei pistä paukkuja. – Sosiaalinen media on niin jakautunutta, että läsnäolomme hukkuisi sinne. Siellä on myös asuntoalan toimijoita vaikka kuinka paljon. Olemme mieluummin sellaisilla pelikentillä, joissa pitkäjänteinen ja säännöllinen markkinointi tuo tiettyä pohjaa, hän sanoo.

Sisältömarkkinointia ennen sisältömarkkinointia Vuokraturvan väki aloitti vuonna 2005 tekemään sisältömarkkinointia, vaikka he eivät vielä itse sitä tienneetkään. – Teemme sisäistä markkina-analyysiä omaan käyttöömme. Keräämme kaiken mahdollisen informaation, mitä on ulkoa käytettävissä. Lisäksi meillä on omat it-järjestelmät, jotka tuottavat hyvinkin yksityiskohtaista tietoa. Koostamme niitten pohjalta katsauksia, siitä mitä on tapahtumassa ja mitkä ovat tulevat trendit. Jari Sarasvuon Huomiotalous-kirja kuitenkin innoitti Metsolan jakamaan katsauksensa myös muitten käytettäväksi. – Paras tapa palvella on palvella myös niitä, jotka eivät ole asiakkaitasi. Siitä saa huomiota. Rupesimmekin jakamaan katsauksiamme suppeampina myös medialle. Vuoteen ei varmaankaan tapahtunut mitään, mutta sitten ne alkoivat herättää huomiota. Timo Metsola muistuttaa, ettei tuon tapainen markkinointi maksa kuin vaivaa. Hänellä on pk-yrittäjälle myös muita markkinointivinkkejä. – Yleensä yrittäjä miettii, että miten hän tavoittaisi kaikki ihmiset. Et kuitenkaan voi tavoittaa kaikkia, eikä sinun edes tarvitse. Mieti, miten voit olla jollain tontilla esillä isolla volyymilla, oli se sitten kaupunginosalehti tai vaikka paikallisradio. Älä ripustele ilmoituksiasi sinne tänne kuin koristeita joulukuuseen, Metsola muistuttaa.

markkinointiin Tehokas ja tuloksia tuottava markkinointi koostuu useista toisiaan tukevista ideoista, teoista ja medioista. Valitse tästä itsellesi parhaiten sopivat markkinointivinkit. Katso myös, mitä ohjeita isoista mainospanostuksistaan tunnetun Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola antaa yrittäjille.

Inboun d

1

-mark Mikä: In kinoin bound-m ti arkkino siihen, e in ti on ma ttä pote rkkinoin ntiaaline Mihin s timalli, jo n ostaja opii: Ke ka peru itse otta skeisiä in stuu a yhteytt net-sivu b o u nd-mar stojen ja ä m arkkino kkinoinn blogien ijaan. julkaise in väline käyttö a miseen, itä ovat: siakkail hakukon le in hyödyntä term erkityks eoptimo minen s ellisen s inti, hak isällön ja is u Mitä m ä s ll a ön namain kamises aksaa: O onta ja s sa sekä maa aik omen tuottaja RSS-syö aa ja vaiv n apua, tteen kä aa, tai s jos ei its yttö. itten sis e ehdi k ällönertoa tu otteista an. Oma sisältö so

siaalisessa Mikä: Yritys pe mediassa rustaa sosiaalise n median sovellu Harkitse näitä: ksiin omat tilinsä Facebook, Twitt . er, Instagram, Yo Mihin sopii: Br utube tai SlideS ändäämiseen, m ha re . ar kkinointiin, viest keino kertoa yr intään. Tehokas ityksen arjesta – pi tkäjänteisen julka avulla voidaan lu isutyön oda brändiä. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja va ivaa, tai sitten sis tuottajan apua, ällönjos ei itse ehdi tu ottamaan sisältö ä.

2

iassa lisessa med maa sisältöä a ia s o s a t n Maino ksen julkaise sua vastaan yrity

3

jia staa mak kea lisää seuraa Mikä: Keino no virtoihin sekä ha tis uu än m yh er oman kohd ulla ja tykkääjiä. en mainonnan av een – maksullis ikk ka s . he sä Lä än i: Mihin sopi kohderyhm ehokkaasti oman st nu an lä sentillä st el ku en m aa voi tavoitt e. Jopa kym päätät täysin its in et dj i saada Bu vo a: illa sa ausibudjet Mitä mak –100 euron kuuk 50 . en ks au kk . kli sa mes voi saada e mainontaa so jos toteuttaa its ihmeitä aikaan,

gallup

Anna Korpela, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto 1. Varmista näkyvyys hakukonetuloksissa. Jos asiakas etsii ”autokorjaamo Mynämäki”, ovat vahvimmilla ensimmäisten joukkoon nousevat osumat – harva etsijä katsoo koskaan toiselle sivulle saakka. 2. Ajankohtainen sisältö. Kun asiakas sitten päätyy nettisivuillenne, huolehdi sisällön ajantasaisuudesta: ajankohtaisten tietojen kuten poikkeavien aukioloaikojen ja yhteystietojen päivittäminen näkösälle antaa vauhtia hyvälle asiakaskokemukselle. 3. Yksinkertaisuus ja selkeys. Yksinkertainen ja selkeä sisältö voittaa raskaat ja vaikeaselkoiset sivurakenteet – etenkin kun moni selaa sivuja mobiililaitteilla. Turhautuminen saa asiakkaan nopeasti etsimään selkeyttä muualta. Vähemmän on enemmän!


19

Yrittäjäsanomat

38 %

Tuote si

joitte Mikä: T lu elevisio mainon ohjelma nan sisä ssa. Toim ltöyhtey ii myös styö, jos Mihin s blogeiss sa tuote opii: Ju a. vilahtaa o ntaja vo nittelem i käyttää aa krava e s im ttia, näy erkiksi y kädessä ttelijällä rittäjän saippua voi olla y suunsarjassa herkkuil rityksen tai blogg lallisella juomap a r i v ja ullo oi vierail kertoa s Mitä m la ravinto iitä blog aksaa: is la S s s o a sa pimusko an. myös m htaista. ainittava Ohjelma , että se s s a sisältää tai blogis tuotesij sa on oittelua .

Hakukonemainonta Mikä: Tapa nostaa oman verkkosivun sisältö tai verkkokaupan tuotesivu hakukoneen, kuten Googlen, hauissa esille. Mihin sopii: Hyvä keino löytyä silloin, kun potentiaalinen ostaja on hakemassa tietoa tuotteestasi. Mitä maksaa: Google lupailee yhden euron panostuksella kuusi klikkausta ja 105 näyttökertaa enemmän. Hintakaton voit määritellä itse.

9

4

Oma media

Hakukoneoptimointi

Mikä: Verkkosiv uille tuotettua sis ältöä sivuina ta na. Näiden avul i blogiartikkelei la luodaan haku tuloksia hakuko verkkosivustolle neisiin ja toisaal ohjaavia sisältö ta jä yhteisöpalveluiss Mihin sopii: Ha a jaettavaksi. kutulosten luom iseen ja yrityksen den brändäämise asiantuntijuuen tai tuotteiden esittelyyn. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja va ivaa, tai sitten sis apua. Aluksi toki ällöntuottajan täytyy rakentaa ammattimainen tai verkkosivu, jo blogi lla sisältönsä vo i julkaista.

ja at itavara on firmasi nimi, logo t n i o n i s Markkkkinointitavaroita, jois eja, ripakett ar asta Mikä: M skeja, la pastillia t. : o a d n e rroja. ti ja ta s ra yhtey ystieto ma on te il h a y a nattaa M ja : opii tusseja sen. Kan k lu u u a ta k Mihin s k r ia llis me myötä oja, logo hinnan ja t ja sitä vesipull aroitten hdollise v a a T m : t a a a aks imm Mitä m ivät halv ityksestä ä jätä yr nsä, ette tt le ä ie m m tä ä lt pitä ynät vä ttomat k . toimima ta kuvaa ahdollis m ta s para

6

tiet sähköpos is t t a a m o t u A tiviestit markkinoin oinnin voi automatisoida tehokkaaksi

timarkkin Mikä: Sähköpos si. asta, kokonaisuudek uistuta tapahtum vää asiakasta, m hy a uusi st ui ta M ivo i: To pi . Mihin so mattomat västele kannatta hy i ta a . isi illä iiv st ss vie aktivoi pa automaattisella ja tervetulleeksi tarjoavat itä Ni uutiskirjeen tilaa n. rra ve alun Automaatiotyök oyritykset. Mitä maksaa: uneet ohjelmist ist iko er än tä in st vie si esimerkik

Mikä: Toimintatapa, jolla yrityksen nettisivut saadaan helpommin hakukoneiden löydettäväksi. Mihin sopii: Optimoinnilla voi varmistaa, että yrityksen nettisivu nousee hakukoneen tulosten kärkipäähän, kun asiakas käyttää hakusanoina esimerkiksi toimialaa ja kaupunginosaa. Mitä maksaa: Vaivaa. Kotisivut pitää olla päivitetty, nettifoorumit linkitettynä keskenään ja sisällössä pitää käyttää oman alansa avainsanoja (kampaaja, autokorjaaja ym.).

5

Rekla m

aatio Mikä: A markk siakas, jo inoint nka rekla musten maatio ikeino mukaan o n h jo oidettu na p a 15 ker asiakas hyvin, o taa sitou , joka ei n tutkio tu le n e k empi yr oskaan Mihin s itykseen pettyny opii: Yrit t yrityks kuin yksen a Mitä m een. s ia k kaan sit aksaa: Vaivaa h outtamis oitaa re een. klamaati o hyvin.

Sosiaalista mediaa käyttää 38 prosenttia yrityksistä.

Ansaittu media

7

10

8

Lähde: Minna Valtari Someco Oy, Jari Parantainen Noste Oy, Pillillä vai pasuunalla viestinnän käsikirja yrittäjälle, Koodiviidakko ja Wikipedia Kuva: Pixhill

ritys

12

13

ötä ä: N n se levi jote Mik mite yttää tu hyvää ty nssejä, a j t ä y ä ssä ere tehn sopii: N tyksest a ref yhde ista t i i i e s l r l s n y i u n tu Mih fere . ästä ilta. lle. M aan eet t lta alalt toimialo oittaa re ttisivui uksessa n a a e j a s r n a m i i t k l m n p i o e so on ks vaa en enit tä olla m maa vai ksi yrity isestä jo i y O k m y r : e s e a k sa on esim nssin te mak ssa Mitä aan kan n refere e kk ollis asia ahd m a sopi

1. Sisältömarkkinointi. Yritysten on oltava siellä missä asiakkaatkin, joten on tärkeää kiinnittää huomiota yrityksen somenäkyvyyteen. Tuottamalla mielenkiintoista sisältöä, joka saa ihmiset tykkäämään, jakamaan tai puhumaan siitä, yritys voi lisätä näkyvyyttään ja tunnettuuttaan merkittävästi. 2. Hakukoneoptimointi. Etsiessään tietoa internetistä kuluttajat aloittavat usein syöttämällä hakusanan hakukoneeseen. Jos yrityksen nettisivut eivät ole helposti löydettävissä, menee asiakas todennäköisesti kilpailijalle, jonka nettisivu nousee hakukoneen tuloksissa korkeammalle. 3. Mobiilimarkkinointi. Kuluttajat käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten ja tablettien ääressä, joten tiedon on oltava saatavilla myös mobiilissa. Mobiilimarkkinointi terminä sisältää kaikenlaisen markkinoinnin, jonka alustana toimii mobiililaite. Pienelle autokorjaamolle mobiilimarkkinointi voisi tarkoittaa ainakin responsiivisia nettisivuja, jotka toimivat vaivattomasti sekä tietokoneella, tabletissa että älypuhelimellakin.

Toimialoittain sosiaalinen media on yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla 80 prosentilla yrityksistä ja harvimmin rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla 21 prosentilla yrityksistä.

Timo Metsolan vinkit:

on

it itä vat ort tomana si kin o t t k u i u ava äm nss kkaan ker vost , ett e r e a l l r i t a a i a e Ref äyttö as sujui. lle asiakk . Asiakka n niitä

Niina Kuusisto, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto

80 %

11

Mikä: Kun yrityksen tarina on tarpeeksi kiinnostava, kiinnostaa se myös mediaa. Mihin sopii: Yrityksen julkisuuskuvan lisäämiseen. On kuitenkin muistettava, ettei lehtijuttu ole mainos, eikä siihen voi tuputtaa mainoslauseitaan. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja vaivaa luoda yritykselle loistava tarina. Toimituksiin voi myös tarjota tarinaansa juttuaiheeksi.

äy , mit

Sosiaalisen median käyttötarkoituksista selvästi yleisin oli yrityksen imagon kehittäminen tai tuotteiden markkinointi. Sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä 83 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sitä tähän tarkoitukseen.

lähde : tilastokeskus

Ostettu mediatila Mikä: Mainoksia lehdissä, televisiossa tai radiossa. Mihin sopii: Esimerkiksi palvelun, tuotteen tai kampanjan mainostamiseen. Toisto saman mainoskatkon aikana lisää tehoa radiossa ja televisiossa. Lehtimainonnassa kannattaa luottaa kokoon ja väreihin. Mitä maksaa: Riippuu ilmoituksen koosta ja lehdestä. Televisiossa ja radiossa lähetysajasta ja toistokerroista. Kannattaa harkita avuksi myös mainostoimistoa.

83 %

1. Valitse mainostaessasi mediat, joilla on tietty uskollinen lukija-, kuulija- tai katsojakunta. Näin mainoksesi osuvat saman joukon silmiin useammin. Älä ripustele ilmoituksiasi sinne tänne kuin koristeita joulukuuseen. 2. Paras tapa palvella, on palvella myös niitä, jotka eivät ole asiakkaitasi. Siitä saa huomiota esimerkiksi medialta. Sisältömarkkinointi on yksi esimerkki tästä. Sisältömarkkinointi ei maksa kuin vaivaa.

Jaakko Kotila, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto 1. Luo kokemuksia. Asiakkaille tarjotun laadukkaan palvelun lisäksi erilaisten kokemuksien luominen on vaikuttava markkinoinnillinen keino. Tämä ei vaadi minkään sirkuksen perustamista, vaan pienemmätkin kahvihetket voivat olla asiakkaille merkittäviä. Kokemukset voivat herättää hyvinkin voimakkaita tunteita ja muistot ovat vahvasti kuluttajien mielessä heidän tehdessä valintojaan. 2. Älä ole kaikkea kaikkialla. Sosiaalinen media on kasvanut valtavasti ja siellä täytyy olla entistä nokkelampi. Ole läsnä kanavissa, joihin pystyt tuottamaan hyvää sisältöä ja kiinnostamaan yleisöä. Tilin perustaminen joka palveluun ei palvele sinua eikä asiakkaitasi. Laatu korvaa määrän. 3. Tule löydetyksi. Tietoa ja vastauksia pienimpiinkin kysymyksiin etsitään internetistä. Hakukoneet, kuten Google ja Bing, ovat yhä useimmin tiedonhaun lähteenä. Viimeisenä vinkkinä suosittelenkin panostamaan hakukoneoptimointiin, joka mahdollistaa verkkosivujesi paremman sijainnin hakukoneiden tuloksissa.


20

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

vesa - matti väärä

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Vakituisen työntekijän sijaan yrittäjä voi työllistää freelancereita, yrittäjä Markus Nurmi vinkkaa.

Yksinyrittäjän pitää hahmottaa, mikä on mahdollista ja mikä ei

Tapahtumia

Noin 65 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrittäjistä toimii yksin. Yrittäjä Markus Nurmi kertoo, kenen kanssa yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua. Millaista yksinyrittäminen on? Siinä on erittäin paljon vapautta tehdä sekä oikeita asioita että virheitä. Jos on jokin visio, niin sitä pystyy toteuttamaan paremmin yksin kuin isommassa yrityksessä. Itse on vain rajana. Kenelle yksinyrittäminen sopii? Pitää olla ymmärrystä siitä, onko suunniteltu liiketoiminta kannattavaa sekä optimaalisissa olosuhteissa että pahimmassa mahdollisessa skenaariossa. Yksinyrittäjän pitää osata pyörittää taulukoita ja pitää huolta tavoitteista ja taloudesta. Hänen pitää myös hahmottaa, mikä on mahdollista ja mikä ei. Miten yksinyrittäjä voi pitää huolta hyvinvoinnistaan? Pitää huolehtia omasta fyysisestä kunnosta ja kontrolloida työn tekemisen määrää. Kaikkea mieleen

tulevaa ei kannata tehdä, eikä ihan jokaiseen tarjoukseen kannata tarttua hinnalla millä hyvänsä. Saa ihan varmasti burn outin, jos takoo töitä yötä päivää. Itselläni on kolme lasta ja perhe, joten he pitävät huolen, etten tee 16 tuntia töitä päivässä.

Keneltä yksinyrittäjä voi saada tukea ja apua? Yrittäjä voi saada apua esimerkiksi ystäviltä, toisilta yrittäjiltä, yrittäjävalmennuksesta tai yrittäjäjärjestöstä. Ihmisten kanssa voi peilata ideoita ja kanssakäyminen auttaa jaksamaan.

Missä vaiheessa kannattaa harkita lisätyövoiman palkkausta ja mitä vaihtoehtoja yksinyrittäjällä on? Työvoimaa kannattaa palkata siinä vaiheessa, kun ei enää itse pysty hallitsemaan kaikkea. Kun tulee sellainen tilanne, ettei itse pysty venymään joka paikkaan. Vakituisen työntekijän sijaan voi työllistää freelancereita. Itse työllistän noin parisenkymmentä freelanceria. Freelancerin sitouttaminen organisaation suunnitteluun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin vakituisen työntekijän.

Mitä hyötyä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa on yksinyrittäjälle? Se on ihan elinehto ainakin meidän alalla. Muista yrittäjistä saa vertaistukea ja he toimivat eräänlaisena ideahautomona. Muiden yrittäjien kanssa voi sparrata liikeideoita ja heistä on muutenkin paljon apua. Kenen kanssa yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua? Itseään viisaampien kanssa. Sellaisten yrittäjien, joilla on paljon kokemusta, jotka ovat samalla tai

lähes samalla alalla, mutta jotka eivät ole kuitenkaan suoraan kilpailijoita. Jos pitää kivijalkaliikettä, voi verkostoitua toisten kivijalkaliikettä pitävien kanssa. Kannattaa verkostoitua myös asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Miten verkostoitumisen voi aloittaa ja miten sitä pidetään yllä sekä kehitetään? Verkostoitumisen voi aloittaa esimerkiksi yrittäjäjärjestön kautta. Erityisesti nuorten kohdalla sosiaalinen media on myös hyvä paikka, mutta se ei välttämättä toimi kaikilla aloilla. Suhteita voidaan pitää yllä vaikka liikelounailla ja verkostoituminen muovautuu, kun asioita tehdään yhdessä. Millä muulla tavoin yksinyrittäjä voi tehostaa toimintaansa? Omaa toimintaa kannattaa katsoa myös kriittisessä valossa. Mikä on

Markus Nurmen yritys GrassMark Oy on erikoistunut tapahtumien tuotantoon, suunnitteluun ja toteutukseen. Nurmi on yksinyrittäjä, mutta hän työllistää säännöllisesti noin parisenkymmentä freelanceria. Yritys tuottaa palveluitaan muun muassa Suomen Urheiluliitolle, Rukan maailmancupille ja Salpausselän kisoille. Yritys tuottaa myös konsertteja, seminaareja, yritystilaisuuksia ja messutapahtumia.

kannattanut ja mikä ei? Mikä luultavasti kannattaa tulevaisuudessa? Itse katson tilikauden päätteeksi, että kuinka monta tuntia olen käyttänyt projekteihin ja investointeihin, ja kuinka kannattavaa mikäkin on ollut. Yksinyrittäjän pitää keskittyä liiketoiminnan kannalta oikeisiin asioihin eli kehittää parhaiten myyviä tuotteita ja palveluita. Kaikkea ei kuitenkaan kannata pitää yhdessä korissa, vaan ideoida myös uutta. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli hyvinvointi.

1

Muista pysähtyä Muista välillä pysähtyä, sillä ilman sitä ei tapahdu muutosta. Verkostoidu, jaa haasteita muiden kanssa ja kehitä itseäsi. Muista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, muistuttaa kouluttaja ja yrittäjä Jari Kortesoja.

2

Hanki hyvä yleiskunto Yrittäjän täytyy pitää huolta yleiskunnostaan, muuten ei jaksa. Kuntoa voi pitää yllä hyvin yksinkertaisilla asioilla, kuten kävelemällä tai koiraa ulkoiluttamalla, vinkkaa yrittäjä Heikki Kokko.

3

Hallitse aikaa Aikataulun täytyy olla sellainen, että ehtii oikeasti tekemään suunnittelemansa asiat. Kiire ja huono valmistautuminen kokouksiin luo stressiä, joka on kuin lenkille lähtö työkengät jalassa, toteaa yrittäjä Risto Pekola.

4

Arvosta itseäsi Arvostus, armollisuus ja asenne ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Elä hetkessä ja ole armollinen itsellesi. Mikään ei ole niin arvotonta, kuin unohtaa itsensä, sanoo yrittäjä Heli Tuulenmäki.


21

Yrittäjäsanomat

Suvi lähestyy, viisi vinkkiä kesätyöntekijän palkkaukseen pixmac

Johtaminen  Kesä lähestyy kovaa vauhtia ja nyt on aika rekrytoida yritykseen kesätyöntekijät. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen antaa viisi vinkkiä, mitä yrittäjän kannattaa muistaa kesätyöntekijöitä palkatessa: 1. Kartoita työtehtävät Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet. 2. Hoida rekrytointi huolellisesti Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen. Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta. 3. Tee kirjallinen työsopimus Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuk-

Laki- ja työsuhdepäivät 19. — 21.5.2015

sessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

Silja Linen m/s Serenade välillä Helsinki —Tukholma — Helsinki

4. Perehdytä huolellisesti Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti.

Ohjelma ja puhujat

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

PK-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa l johtava asiantuntija Tuomo Alasoini, Tekes

Hyvät puitteet, helpoksi tehty.

Hyvän työpaikan rakentaminen l toimitusjohtaja Mona Rundberg, Great Place to Work® Institute Finland Yrityskulttuurin johtaminen: miten saada yritys kukoistamaan? Case: ZEF, Suomen parhaat työpaikat 2015, 2. sija pienet organisaatiot l toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela, ZEF Oy Työaikalain päivityspaketti l tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Eläkeuudistus 2017. Mikä muuttuu? l lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

k u u k a u d e n k a u p pa

Työsopimuslaki: Työsuhteen elinkaari l lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi primula

Tuoreita oikeustapauksia työoikeudesta – mitä työnantaja voi niistä oppia? l asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Vuosilomalaki: Päivitä tietosi! l lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät Milloin ja miksi kannattaa laatia osakassopimus? l lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Immateriaalioikeudet liiketoiminnassa l lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät

Ohjelma oli mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu!

Verkosta www.yrittäjät.fi/lakityösuhde löydät tarkan ohjelman sekä luennoitsijoiden esittelyt.

Yrityskauppa jakaa tuoreen ja pakastetun leivän selkeämmin eri yrityksien alle.

Yli 100-vuotias merkki keskittyy pakasteleipiin

Seminaarin osallistumismaksu jäsenille alkaen 453 €/hlö (alv. 0 %), normaalihinta alkaen 603 €/hlö (alv. 0 %). Hintaan sisältyy monipuolisen seminaarin lisäksi luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä FAME-musikaali.

Yrityskaupat Leivänvalmistajat ovat tehneet yritysjärjestelyjä, joiden tavoitteena on eriyttää tuore ja pakastettu leipä omiin yrityksiin. – Tässä on tehty kaksi yritysjärjestelyä. Leipomo Salonen ostaa Perheleipurien tuoreleivän liiketoiminnan, eli käytännössä leipien toimituksen, logistiikan ja myyntiorganisaation. Primula Oy aloittaa uutena yhtiönä, ja se ostaa Perheleipurit Oy:ltä Järvenpäässä sijaitsevan leipomon ja oikeudet Primula-tuotteisiin ja brändiin, kertoo Juha Salonen Yrittäjäsanomille. Salonen toimii sekä turkulaisen Leipomo Salonen Oy:n toimitusjohtajana että Primula Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Primulan pakasteleipiä saa jatkossa

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.4.2015 www.yrittäjät.fi/lakityösuhde tai sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23/Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan nimi, syntymäaika, hyttivaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat sekä laskutusosoite.

kauppojen paistopisteistä ympäri Suomen. Leipiä myydään myös kauppojen omien tuotemerkkien nimellä. Primulan pakasteleivillä halutaan erityisesti haastaa ulkomaisia tuotteita. – Moni syö tietämättään ulkomaalaista leipää. Me haluamme tarjota kotimaisen vaihtoehdon pakasteleivissä, Salonen toteaa. Leipomo Salonen Oy on vuonna 1905 perustettu turkulainen perheyritys. Yrityksessä työskentelee noin 100 työntekijää. Liikevaihto oli viime vuonna noin 14 miljoonaa euroa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Lisätietoja: Assistentti Kirsi Härkönen, kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai kehityspäällikkö Johanna Haanpää, johanna.haanpaa@yrittajat.fi, p. 040 501 5308

Järjestäjä: Suomen Yrittäjät / Suomen Yrittäjien Sypoint Oy


22

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

Sähköisen taloushallinnon avulla yrittäjä pysyy ajan tasalla saatavien, velkojen ja pankkitilien saldoista, Vuokko Mäkinen vinkkaa.

5 5

VINKKiä

kalenteri Kasvupolkua pitkin Koko kevään ajan Eri puolilla Suomea Kasvu Open -kiertue on käynnissä ja jokaisen kasvusta kiinnostuneen on hyvä saada sparrausta. Kasvupolkuja järjestetään ympäri Suomea. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: www.kasvuopen.fi Tiedätkö, mikä on kate? 24.4. klo 9.30–10.45 Webinaari Jokaisen yrittäjän pitää hallita katelaskenta. Sillä on vaikutusta muun muassa hinnoitteluun ja kriittisen pisteen laskentaan. Tiedätkö muuten, paljonko lisämyyntiä tarvitaan kattamaan annettu alennus. Ilmoittaudu koulutukseen: www.yrittajat.fi/ koulutuskalenteri

s lus h

tär ppi ä taloushallintoon

Vältä turhia virheitä ja lisää työn tehokkuutta

Laskuta sähköisesti Tee myyntilaskut laskutusohjelmalla ja lähetä verkkolaskuina.

Sähköisten järjestelmien käyttö antaa yrittäjille mahdollisuuden keskittää aikansa oleelliseen. Taloushallinto  Taloushallinnon sähköistämisellä voi säästää kuukaudessa useita tunteja työaikaa, sanoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen. Hänen mukaansa yksi esimerkki turhasta työajan tuhlaamisesta ovat tulostus ja postitus. Lisäksi aikaa kuluu paperisten laskujen pyörittämiseen, lajitteluun, mapittamiseen tai skannaukseen. Sähköisiä järjestelmiä käyttämällä laskut tulevat suoraan hyväksymisjärjestelmään tarkastettavaksi. Hyväksymisen jälkeen lasku voidaan maksaa pankkiohjelmalla, ja sekä lasku että maksu ovat samalla valmista kirjanpitoaineistoa. – Pitäisi saada yhä useampi käyttämään niitä, koska se tuo tehokkuutta ja vähentää virheitä. Laskun sisältö voidaan kokonaisuudessaan lukea suoraan tietojärjestelmään,

eikä tietoja tarvitse käsin tallentaa, Mäkinen sanoo. – Mutta sitäkin tärkeämpää on se, että olet koko ajan tasalla. Pystyt reaaliaikaisesti seuraamaan saatavien, velkojen ja pankkitilien tilannetta, hän vinkkaa. Mäkinen kertoo, että internetistä löytyy useita edullisia vaihtoehtoja pilvipalveluna toimiviin laskutusohjelmiin, jotka tukevat myös verkkolaskutusta. Finanssialan keskusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn mukaan noin 70 prosenttia pk-yrityksistä on ottanut käyttöönsä sähköisen laskutuksen. Mikroyritysten, ammatinharjoittajien ja toiminimien kohdalla osuus ei ole vielä näin suuri.

Veroilmoitus verkossa Digitaalisuus on iskenyt myös

veroilmoituksiin. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat, kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt voivat tänä vuonna täyttää ja korjata esitäytettyä veroilmoitustaan kokonaisuudessaan sähköisesti. – Tämä on erittäin tervetullut uudistus. Osakeyhtiöillä ilmoitusmahdollisuus on jo ollut, ja nyt se on samassa laajuudessa mahdollista liikkeen- ja ammatinharjoittajille, kommandiittiyhtiöille ja avoimille yhtiöille, Mäkinen sanoo. Viime vuonna kaikista esitäytetyn veroilmoituksensa palauttaneista noin 46 prosenttia palautti esitäytetyn veroilmoituksen sähköisesti. Verohallinnon tavoitteena on, että luku olisi tänä vuonna 50 prosenttia.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Vaadi muilta Aikaa ei kulu turhaan, kun laskut tulevat suoraan hyväksymisjärjestelmään tarkastettavaksesi. Vaadi tilitoimistolta Kannattaa harkita tilitoimiston vaihtoa, jos se ei suostu harkitsemaan sähköisiä järjestelmiä. Helpottaa arkea Sähköinen arkisto ei vie hyllytilaa, ja tarvittava tieto löytyy sieltä nopeammin ja luotettavammin. Raportointi helpottuu Varsinkin rakennusalan yritykset joutuvat raportoimaan paljon viranomaiselle.

Kuntaväki Kuopioon 5.–6.5. klo 12 alkaen Kuopion Musiikkikeskus Yrittäjät ovat elintärkeitä kunnille, samoin yrittäjä tarvitsee mahdollisimman elinvoimaisen kunnan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www. yrittajat.fi/kunnallisjohto Yritystä Stadissa 6.5. klo 11 alkaen Vanha Ylioppilastalo, Helsinki Yritystä Stadiin on tapahtuma, jossa yrittäjät ja asiantuntijat verkostoituvat ja keräävät käytännön eväitä menestykseen. Tapahtuma on kävijöille täysin maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: www.yritystastadiin.fi

Haluaisitko itse pÄÄttÄÄ, kuka sinua Hoitaa? kyselymme mukaan

96% 94%

suomalaisista haluaisi hyödyntää valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

vastaajista olisi valmis käyttämään palveluseteliä.

Lähde: www.valitsevapaasti.fi -sivuston kysely

Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.

www.valitsevapaasti.fi


23

Yrittäjäsanomat

Löydä tärkeät luvut verkosta

Veroilmoituksen h-hetki lähestyy Valtaosa yrityksistä on valtuuttanut tilitoimistot huolehtimaan veroilmoituksesta. Aikataulutus on hyvä kuitenkin tietää.

1

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

#työn_tekijä

Huhtikuu Esitäytetyt veroilmoitukset ovat jo saapuneet liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Muutokset täytyy tehdä 2. 4. mennessä.

Tiina Wangel Tiimikke Oy – Vääksyn

2

lääkärikeskus

Neljä KK Osakeyhtiöiden on jätettävä veroilmoituksensa neljä kuukautta tilikauden jälkeen. Tilikausi on päättynyt useimmilla vuodenvaihteessa.

3 Puolet Verohallinnon tavoitteena on, että esitäytetyistä veroilmoituksista puolet tulisi tänä vuonna sähköisesti.

Tiina Wangel pystyy tarjoamaan 2 uutta työpaikkaa, jos eduskunta helpottaa päätöksillään työllistämistä. Uuden työntekijän koeaikaa pitää pidentää. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa liki miljoona ihmistä. Jos eduskunta tekee yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, yrittäjät voivat jatkossakin työllistää itsensä, säilyttää työpaikat ja luoda niitä lisää. Tutustu yrittäjien lupauksiin ja suomalaisen työn tekijöihin www.yrittäjät.fi/työntekijä


24

Yrittäjäsanomat

Valkoinen takki vaihtui vihreään Turkulainen Sakari Alhopuro myi kolme vuotta sitten Lääkäriasema Pulssin. Eläkepäivät kuluvat rakkaan luontokuvauksen parissa. Nyt Alhopuro lahjoittaa miljoonan, nuorten yrittäjyyden hyväksi. teksti KIMMO KOIVIKKO kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ

M

iksi Suomi on niin paljon muita maita jäljessä yrittäjyydessä? Sitä kysymystä lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on pohtinut paljon. Kyse ei ole pelkästään halusta yrittää, vaan myös innosta kasvaa ja kehittää jo olemassa olevia yrityksiä. Pohdintaan on liittynyt läheisesti myös tuhansien suomalaisnuorten syrjäytyminen, jonka loppulasku on yhteiskunnalle miljardeja euroja. Samalla resurssit menevät hukkaan. – Olin Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana 60-luvulla. Siellä tarjottiin yhtenä kurssivaihtoehtona vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Kurssilla perustettiin yrityksiä, markkinoitiin niitä, tehtiin myyntiä ja hoidettiin taloushallintoa. Sitten vuoden jälkeen oli aika tehdä päätös, mitä yritykselle tehdään, Alhopuro muistelee. Hänen mukaansa Amerikassa yrittäjät olivat arvostettuja, yhteiskunnan hyväntekijöitä. Suomi oli tuolloin yrittäjyysasioissa takapajuinen maa. Alhopuro kärjistää toteamalla, että mikään ei ole muuttunut. – Edesmennyt Aatos Erkko sanoi: Suomen eduskunnassa ei ole ketään, joka puhuisi rinta rottingilla yrittäjyyden puolesta. Eikä ole muuten vieläkään. Kritiikki kohdistuu päättäjien lisäksi myös koululaitoksiin ja yleisiin asenteisiin. Yhden hyvän esimerkin Alhopuro tosin nostaa esille, nimittäin Yrityskylän. Yrityskylä tarjoaa kuudesluokkalaisille käytännön oppia työelämästä ja yrittäjyydestä sekä taloudesta. Tänä vuonna arviolta 40 000 kuudesluokkalaista oppii näitä arvokkaita taitoja. Myös Slushtapahtuma saa lääkintöneuvokselta kiitosta.

Miljoona nuorille Alhopurolla on ollut aikaa miettiä hänen sydäntään lähellä olevia asioita rakkaan harrastuksen eli luontokuvauksen parissa. Alhopuro on virallisesti eläkkeellä. Hän myi kolme vuotta sitten turkulaisen Lääkäriasema Pulssin, jota hän oli kasvattamassa yhdeksi Suomen suurimmista yksityisistä lääkäriasemista ja sairaaloista. Pulssi kasvoi niin isoksi, että sillä oli yli 40 ostajaehdokasta, kun omistajat päättivät luopua yrityksestä.

Hänellä on varallisuutta muuttaa asioita. Alhopuro onkin päättänyt lahjoittaa miljoona euroa täydennyskoulutukseen, jolla lisätään opettajien tietoa yrittäjyydestä. Hän osoitti lahjoituksen Suomen Yrittäjille, joka organisoi 7 500 opettajaa tavoittavan koulutuksen. – Haluan näyttää esimerkkiä. Nykyisellä menolla Suomi velkaantuu joka vuosi 7 –10 miljardia euroa. Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, on pakko karsia tarpeettomia menoja ja saada lisää tuloja. Suomeen tarvitaan paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Alhopuro perustelee elettään. Hänen mukaansa suomalaisella koulutuspohjalla pitäisi pystyä parempaan. Toisaalta kaikista nuorista ei voi tulla yrittäjiäkään. – Se ei sovi kaikille. Yrittäjyys on välillä sotaa ja taistelua, mutta toisaalta siitä saa vapauden. Jokaisen pitäisi miettiä, olisiko omalle osaamiselle kysyntää tai osaisinko kehittää sellaisen tuotteen, jolle on tarvetta. Myös yhteiskunnan asenteen täytyy muuttua. Epäonnistuminenkin on sallittava, yrittämiseen kuuluu aina riski, Alhopuro linjaa. Yleisesti lääkintöneuvos on sitä mieltä, että suomalaisilta on loppunut sisu ja uskallus. – Se näkyy kaikissa. Halu yrittää on niin alhainen.

Ensimmäinen oppi Alhopuro itse sai yrittäjäopit ”kaurapuuroon” sekoitettuna. Hän on kolmannen polven yrittäjä. Esimerkiksi hänen äidin äitinsä oli pienyrittäjä, joka ompeli muun muassa jääkiekkojoukkue Ilveksen pelipaidat. Siitä huolimatta oppia piti hakea myös kantapään kautta, kun lääkärinopinnot tulivat päätökseen. – Vuonna 1972 astui voimaan Kansanterveyslaki, jonka idea oli hoidattaa kaikki julkisen sektorin terveyskeskuksissa. Tämä malli tuli DDR:stä. En uskonut, että yhteiskuntamme menisi siihen suuntaan, Alhopuro muistelee. Hän ei halunnut työskennellä koko uraansa julkisella sektorilla. Niin syntyi Pulssi. Mutta se ensimmäinen oppi: talousosaaminen ja johtaminen. Alhopuro joutui toteamaan jo yrityksen alkuvaiheessa, että oma talousosaaminen ei riitä. Hän lähti Helsingin kauppakorkeakou-

Sakari Alhopuro

Edesmennyt Aatos Erkko sanoi: Suomen eduskunnassa ei ole ketään, joka puhuisi rinta rottingilla yrittäjyyden puolesta. Eikä ole muuten vieläkään.

Ikä: Täyttää 70 vuotta. Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti Turun yliopistosta 1973, lääketieteen kirurgian tohtori Helsingin yliopisto 1978. Ura: Perusti lääkäriasema Pulssin Turkuun heti opintojen päätteeksi. On ollut perustamassa myös silmälääkäriasemia ja optikkoliikkeitä eri puolille Lounais-Suomea. Silmälääkäriasemat ja optikkoliikkeet myytiin 2005, Pulssi siirtyi Terveystalon omistukseen kolme vuotta sitten. Perhe: vaimo, joka on myös lääkäri, ja kolme lasta, joista vanhin on diplomaattina Thaimaassa, keskimmäinen on eläinlääkäri ja nuorin opiskelee äänitekniikkaa Lontoossa.


Yrittäjäsanomat

25 Sakari Alhopuro viettää paljon aikaa luonnossa kuvaamassa lintuja. Varsinkin yrityskaupan jälkeen kuvaaminen oli tärkeä henkireikä ”surutyössä”.


26

Yrittäjäsanomat

Meillä oli paljon vaikeita aikoja. Olen valvonut öitä, kieriskellyt lakanoissa ja pelännyt konkurssia. Ikinä en ole kuitenkaan luovuttanut. Täytyy olla rohkea ja tehdä uusia asioita.

luun johtamiskoulutukseen. Kun Pulssi kasvoi, myös henkilökuntaa patistettiin koulunpenkille oppimaan johtamista ja taloutta. – Noin 20 työntekijäämme kävi kauppakorkeakoulussa johtamiskoulutusta tai suoritti EMBAtutkinnon. Sillä oli iso merkitys. Yksin puskeminen ei olisi riittänyt mihinkään. Myöhemmin, yrityksensä myytyään, Alhopuro lahjoitti merkittävän summan terveystalouden professuurin perustamiseksi Turkuun. Nyt Helsinkiin on luvassa terveydenhoidon tuotantotalouden professuuri. – Terveydenhoidossa pitää tulevaisuudessa saada aikaan vähemmällä rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Kataisen hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhoidon menot kasvoivat enemmän kuin muualta saatiin säästöjä aikaiseksi. Talousosaamisen kasvattaminen on pitkä tie. En ole varma, näenkö itse tuloksia, Alhopuro kertoo. Alhopuron mukaan paljon parjatun soten alkuperäinen tavoitehan oli tuoda säästöjä ja tehokkuutta, mutta viimeisessä vaiheessa oltiinkin rakentamassa vain julkisen sektorin monopolia. – Budjetti on kovin yksinkertainen asia. Suomalainen hyvinvointivaltio on hieno juttu, mutta julkista monopolia vastustan. Täytyy löytää palveluntuotannossa oikea tasapaino. Mielestäni se on 50–50.

Toinen oppi Joka tapauksessa Pulssi jatkoi kasvuaan. Siihen pakottivat omalta osaltaan myös kilpailijat. Selkäänpuukottajiakin riitti. Moni lääkärikin toivoi, että lääkärikeskus menisi nurin. – Meillä oli paljon vaikeita aikoja. Olen valvonut öitä, kieriskellyt lakanoissa ja pelännyt konkurssia.

1

Talousosaaminen Itsensä ja työntekijöiden kouluttaminen on yksi menestyksen kulmakiviä.

Ikinä en ole kuitenkaan luovuttanut. Täytyy olla rohkea ja tehdä uusia asioita. Aloitin muun muassa markkinoinnin terveydenhuollossa, olin silloin se paha poika, Alhopuro sanoo. Siinä tulikin arvokas toinen oppi. Jos kaikki menee mönkään, pitää olla vielä jossain reservejä. Eli toisin sanoin, kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Alhopuro ei tyytynyt uransa aikana pelkästään lääkäriaseman kehittämiseen. Hän muistelee olleensa perustamassa yli 30 yritystä. Silmälääkäriasemat ja optikkoliikkeet kehittyivät markkinajohtajan asemaan Lounais-Suomessa. – Ne menestyivät hyvin. Instrumentarium oli selkeä markkinajohtaja muualla ja se halusi välttämättä ostaa. Myimme yritykset kymmenisen vuotta sitten. Lääkärin ja yrittäjän rooli ei kaikkien mielestä istu yhteen. Alhopuro kertoo, että lääkärit suhtautuivat häneen varovaisesti, kun vastapuolella oli liikemies. Toisaalta yrittäjät pitivät Alhopuroa ”vain” lääkärinä.

Sakari Alhopuro haluaa herättää keskustelua siitä, miten Suomeen saadaan enemmän yrittäjiä. Erityisesti nuoria yrittäjiä.

2

Vaihtoehdot

Yritystoiminnassa pitää olla eri vaihtoehdot olemassa, jos jokin menee pieleen.

– Olen aina nauttinut kaksoisroolistani ja olen aina ollut ylpeä yrittäjyydestä. Alusta asti.

Kolmas oppi Uupumus. Se oli Alhopuron ensimmäinen tunne, kun Pulssin yrityskauppa Terveystalon kanssa saatiin maaliin. Uupumusta seurasi huoli sosiaalisen aseman menettämisestä. Aiemmin Alhopuro oli johtanut lähes 40 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevää yritystä. Kun yritys on suuri, sosiaalinen asemakin on korkea. Sitten yhtäkkiä Alhopurosta tuli entinen yrittäjä. – Otin etäisyyttä ja lähdin Kuusamoon. Tavoitteenani oli kuvata luontoa. Tein samalla surutyötä, sen tekeminen jatkuu edelleen. Onneksi tosi läheisten ystävien verkosto jäi. Siitä päästäänkin kolmanteen oppiin: verkostot. – Kukaan ei pärjää yksin. Ei minkään alan yrittäjä. Mitä laajemmat verkostot ovat, sitä paremmin menee. Niin yrityksellä kuin itselläkin.

3

Verkostot

Verkostojen ja kontaktien luominen tuo liiketoimintaa ja niistä saa tarvittaessa apua.

Lääkäriasema Pulssi Sakari Alhopuro on tehnyt yrittäjänuransa turkulaisen Lääkäriasema Pulssin perustajana ja pääomistajana. Alhopuro perusti yrityksen vuonna 1973. Tuolloin yrityksessä oli yhteensä kolme työntekijää. Alhopuron johdolla Pulssista kasvoi yksi Suomen suurimmista yksityisessä omistuksessa olevista lääkäriasemista. Kun Terveystalo osti yrityksen vuonna 2011, Pulssin liikevaihto oli lähes 40 miljoonaa euroa, yrityksen palveluksessa oli 230 lääkäriä ja 300 muuta työntekijää. Alhopuron omistusosuus Pulssin osakkeista oli 93,5 prosenttia. Pulssin vahvuuksiin kuului ja kuuluu erityisesti kehitys diagnostiikassa. – Suomalainen julkinen terveydenhuolto tarvitsee rinnalleen vahvoja, edistyksellisiä yksityisiä terveyspalveluita ja investointeja, kommentoi Alhopuro kauppaa. Alhopuro itse pitää uransa yhtenä tähtihetkenä vuotta 1991, jolloin hänen omistamansa yritys palkittiin Valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla.


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Hyötysovellukset Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa. IPHONE, HUHTIKUUSSA MYÖS ANDROID

Suomen pahimmat bisnesmokat Markku Kuisma & Pekka Seppänen

Wolt Tilaa lounas tai take away -kahvi Helsingissä jo matkalla ravintolaan, tai juomat suoraan pöytään ilman jonottamista. Valitse suosikkiravintolasi, se mitä haluat tilata ja vahvista tilauksesi. Ostoksesi veloitetaan debit- tai credit-kortiltasi ja kaikki on valmista, kun saavut ravintolaan noutamaan tilauksesi.

IPHONE, ANDROID, WINDOWS PHONE

Fonecta Caller Fonecta Caller on puhelinluettelo, joka tuo kaikki Suomen yhteystiedot maksutta kännykkääsi. Yhteystietohaun avulla saat sekä yritysten että yksityishenkilöiden puhelinnumerot, nimet ja osoitteet suoraan puhelimeesi niin numeron kuin nimen perusteella. Näet myös jo ennen vastaamista kuka soittaa, kun puhelu tulee sinulle tuntemattomasta numerosta.

Siltala

Taloushistorian professori Markku Kuisma ja yrittäjä Pekka Seppänen analysoivat kirjassaan Suomen suurimpia bisnesmokia. Mukana on luvut muun muassa No-kiasta, Stora Ensosta ja Sonerasta. Kyse on siis pääasiassa palkkajohtajien mokista, mutta myös yrittäjä voi oppia virheistä tai ainakin niiden syistä. Kaksikon mukaan virheisiin ajaa usein muotivillitysten sokea seuraaminen, ylioptimismi ja johtajien vaarallinen kunnianhimo.

Suomen Yrityskirjat

Jari Ranne on psykologi, joka on erikoistunut innovatiivisen ajattelun kehittämiseen. Innovatiivisuus on muotisana, mutta jokainen yritys tarvitsee sitä juuri nyt. Kirjassa keskitytään siihen, mikä ihmisen sisäisessä maailmassa on oleellista, jotta innovoivaa ajattelua syntyy ja miten ihmiset saadaan syttymään siihen kunnolla ja kestävästi. Päähuomio on asioissa, jotka vaikuttavat ajattelun kykyyn ylittää syväänkin juurtuneet totutut rajat.

Digitaalinen asiakaskokemus –  Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa Marko Filenius Docendo

Digitalisaatio, eli liiketoiminnan digitalisoituminen, madaltaa asiakkaiden kynnystä vaihtaa ostopaikkaa. Tämän takia asiakaskokemukseen on panostettava uudella tavalla, uskoo Marko Filenius. Digitaalinen asiakaskokemus vaatii johtamiselta näkemystä liiketoiminnasta, teknologioiden vaikutuksista ja asiakaskäyttäytymisen muutoksesta. Fileniuksella on pitkä kokemus sähköisestä liiketoiminnasta.

Alennukset euroina keskimäärin

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Sytytä innovatiivinen ajattelu Jari Ranne

Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt! Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta

30 €

Europcar

Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta

600 €

Fennia

Alennus kaskoon

300 €

Fennia

Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille

400 €

Fennia

Etu kodin vakuutuksiin

90 €

Fennia

Yrittäjän henkilöturvan lisäosa

300 €

Fennia

Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta

100 €

Suomen Yrittäjät

Fonecta Finder yhteystieto-palvelu

240 €

Fonecta

Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk)

74 €

Talentum Media

Luotettava kumppani -palvelu

15 €

Suomen Tilaajavastuu

Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista

vähintään 200 €

Elisa

010-numerointi, 0 € yhdessä puheratkaisu vakion kanssa

240 €

Elisa

Elisa maksupäätepalvelu

100 €

Elisa

Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista

36,50 €

Elisa

Alennus asianajopalveluista

1000 €

Jurinet

Yrittäjälehti

10 €

Suomen Yrittäjät

Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä

150 €

Suomen Yrittäjät

2015

Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut

vuo dessa. € 90 8 +3 än tä n hi ______ etuja, sääs tät vä Kun käytät jäsen + Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla. + Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim. 1-2 kertaa, arvo 200 €.

+ Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90€.

+ Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista. + Säästä kiinteistön energiakuluissa 5–65 %

Skapat Energian palveluilla.

+ Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus + Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien

ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta.

+ Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-

ruuan yhteydessä.

+ Posti arpoo 300 €:n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisteröityneet Posti Verkostoon.

+ eTasku-mobiilisovelluksella toimitat kuitit kirjanpitoon yhdellä napin painalluksella. + Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot

www.yrittajat.fi


28 maarit myrberg

Minä

Yrittäjäsanomat

Maanantai 9.3.

Keskiviikko 11.3.

Aloitan yhden aamun viikossa kello seitsemältä painonnostosalilla valmentajani Matti Vestmanin kanssa. Innostuin painonnostosta ystävieni kautta. Tuore harrastus alkoi vasta joulukuussa, mutta rohkeana tavoitteenani ovat huhtikuussa Rovaniemellä järjestettävät veteraanien SM-kilpailut. Työntö ja tempaus ovat vaativia liikkeitä, jotka kehittävät lihaskuntoa, koordinaatiota, liikkuvuutta ja vaativat täydellistä keskittymistä. Olen joutunut muuttamaan ajatuksiani tästä lajista.

Olin Scan Agile -tilaisuudessa puhumassa ketterästä hallitustyöskentelystä. Esitys ja sen valmistelu palkitsivat: pääsin yhdistelemään tietoja täysin eri aloilta, luomaan kokonaan uutta ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kuvassa tilaisuuden järjestäjiin kuuluva Olli Pitkänen on sonnustautunut pipoon ja laskettelulaseihin, koska tilaisuuden terminologia ja ilme oli haettu laskettelurinteistä.

Kasvuyrittäjä Timo Lapin viikkoon mahtuu paljon urheilua.

Erilainen juristi Timo Lappi toimii kasvuyrittäjänä lakipalveluyritys Fondiassa sekä terveyspalveluyritys Heltissä. Vapaa-ajallaan Lappi nostaa painoja ja viettää aikaa lastensa kanssa.

Tiistai 10.3. Olen vähän taipuvainen yksityisautoiluun, vaikka työmatkaa ei varsinaisesti kerry kuin noin 10 kilometriä. Tällä viikolla reipastuin asian suhteen, ja kaivoin pyörän esiin tallista. Vuoden ensimmäinen työmatkapyöräilypäivä osui kuitenkin epäonnisesti viikon ainoalle sadepäivälle. Pyörä on nopea ja kätevä kulkupeli kaupungissa, ja pyöräily tuulettaa tehokkaasti ajatuksia. Muutamat tuttuni pyöräilevät ympäri vuoden ja sanovat, että se on vain asennekysymys.

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Yhteistyössä:


29

Yrittäjäsanomat

Perjantai 13.3.

Torstai 12.3. Idea työterveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavasta Heltistä syntyi noin kaksi vuotta sitten. Pohdin, mikä voisi olla sellainen hanke, jolle syttyisin voimakkaasti. Silloin keksin, että haluan miettiä terveyspalveluita uudenlaisella kulmalla. Torstai oli suuri päivä Heltissä. Tiimimme oli kokoontunut HelttiHetkeen laajemmalla kokoonpanolla kuin koskaan aiemmin. On palkitsevaa nähdä vasta reilun vuoden toiminnassa olevan yhtiön kasvavan rivakasti ja uuden yrityskulttuurin syntyvän. Tämä on todella mielenkiintoinen vaihe yrityksen elämässä.

Perjantai kului toimistotöissä ja tapaamisissa lakipalveluita tarjoavan Fondian toimistolla. Tiesitkö, ettei Fondiassa ole lainkaan vastaanottoa, vaan sen tehtävistä huolehtii FondiaCafé? Hylkäsimme Fondiassa perinteisen respa-ajatuksen, koska lähdimme miettimään, mitä asiakkaamme odottavat meille tullessaan. Kahvilaamme saa tulla vierailemaan myös, vaikkei olisikaan sopinut tapaamista kenenkään fondialaisen kanssa. Fondian sisustuksen on suunnitellut yrityksen omasta henkilökunnasta ja ammattilaisesta koostunut ryhmä. Kuvassa lokoisa kahvihetki Tytti Hausmannin ja Sari Pitkäniemen kanssa.

tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Pelimonopoli Veikkaus kannustaa pelaamaan rahapelejään, joihin jää koukkuun vain iloa elämään tuottavalla tavalla.

Viikonloppu 14.3.–15.3. Parhaat viikonloput on tehty yhdessäolosta perheen kanssa. Teen itse jonkin verran töitä viikonloppuisin, mutta koetan säästää niille päiville mahdollisimman mieluisia työtehtäviä. Kirjoitan esimerkiksi vaikka blogeja tai jotain muuta sellaista. Työn ja perheen yhteensovittamisesta puhutaan liian usein ongelmana. Vastakkaisesta näkökulmasta lasten kanssa puuhailu palauttaa parhaalla tavalla ja tuo elämään uusia näkökulmia, kokemuksia ja ihmisiä. Kuvassa pojan säbäottelun tunnelmia.

#työn_tekijä

VAALIKONE

avattu! www.yrittäjät.fi/vaalikone

Jäähyväisvero Verottaja otti opiksi saamastaan murskakritiikistä. Se jäähyväissana vaatii vielä vähän jumppaamista. Paikallinen sopiminen Työnantajat haluavat keskitetyn sijaan paikallista, mutta työntekijät katsovat keskitykset mieluummin paikallisessa. Logiikka Antti Rinne maksaisi innoissaan enemmän veroa. Eikö veronmaksajille tulisi halvemmaksi maksaa ministerille suoraan pienempää palkkaa?


30

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

Soita: puh. 040 966 2067

LASKUTUS

www.route-tracker.com

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

UU

TI

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com


31

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn? tommi anttonen

Mika ja Jorma Lehdon vuonna 1994 perustettu perheyritys Rakennuspalvelu Suomen Jotar Oy tekee sekä korjaus- että uudisrakentamista.

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Palvelut

Muut toimialat

OstetaanAutoja.fi/Ostetaan Autoja Autoliike Oy:n liikevaihto 3-kertaistui 2014 miljoonaan euroon. Liikepaikka on optimaalinen: 500:n neliön autohalli Itäväylällä. Koko yrityksen hinta 150 000 €. 45 %:n osuus 67 500 €. 2363

Pesulaliiketoiminta Satakunnassa. Yrityksellä mattopesula Kankaanpäässä ja kemiallinen pesua Porissa. Myydään joko yhdessä tai erikseen. Soveltuu hyvin esim. pariskunnalle. 2230

Toimistotekniikka-alan yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 7. Vuokratut toimitilat 400 m2. 587

Pulla-leipämyymälä loistosijainnilla kauppakeskuksessa Tampereen seudulla. Vuokratila. Reippaalle yrittäjälle tai pariskunnalle todella loistava tilaisuus. Toimintaa on helppo jatkaa. 2264

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yritysvälittäjät

Hyväsijaintinen kauppapuutarha/ hautaustoimisto ja kukkakauppa, omistajan eläköitymisen johdosta. Puutarhan 2,1 hehtaarin tontilla on n. 2000 m2 lasi- ja muovihuoneita, peruskorjattu omakotitalo ja varastorakennus. 2301 Ympäristöalan yritys. Omat toimitilat. 326

Teollisuus Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Toimisto tarjoaa palveluita kotimaisille- ja ulkomaisille teollisuusja tuotantoyrityksille. 1730

Rakentaminen Menestyvä rakennusins. toimisto Pirkanmaalla. Avainlippuyritys. Sertifioitu asiantuntija. Piirustukset, valvonta, kosteusmittaus, energiatodistukset, home- ja kuntotutkimus, lausunnot. Hyvät laajentumismahdollisuudet. Puh. 0500 275 586. Hp. 49 t€. 2186 Varsinais-Suomen alueella toimiva vakavarainen ja kannattava kevytja raskasöljylaitteiden asennus-, huolto- ja korjauspalveluja tarjoava yritys Poltinhuolto J. Hirvi Oy. 2240

Suomen menestyneimmän ja kannattavan Frozen yogurt myymälän liiketoiminta vilkkaan ja tunnetun kauppakeskuksen paraatipaikalta. Liiketoiminnassa huikeat kasvumahdollisuudet. 2287 Vilkkaalla paikalla, risteysalueella Salon keskustassa, menestyvä lounas-kahvila. Kahvilassa veikkauspiste, raha-automaatit sekä oluen vähittäis- ja anniskeluoikeudet. Mahdollisuus myös osakkuuteen. Puh. 0440 533 985. 2282 Myydään tai vuokrataan luonnonkauniilla paikalla nelostien varrella Oravakivensalmen rannalla hirsinen kahvila ja leirintäalue noin 5ha tontilla täynnä mahdollisuuksia. Tutustu ja tee tarjous. www.oravakivi.fi 2251 Mäntyharjulla, Sarkaveden rannalla sijaitseva matkailu- ja majoituspaikka. Kiinteistö n. 3,2 ha, päärak. n. 230 m², 3 talvias. mökkiä, 3 aittaa, kesäkahvila, myllyrak ym. Katso www. kiinteistomaailma.fi, 1141484. 2212 Lounas/tilausravintola Uudellamaalla. 80 + 30 asiakaspaikkaa. Omat tilat 160 m2, laaja asiakaspiiri, puistomainen ympäristö. Ostotarjoukset: maja@msoynet.com. 2367

Myytäviä kohteitamme: Suosittu ruokaravintola Costa del Solilla ............................. 125 000 Kasvava konditoria- ja lounasravintolaketju .................2 000 000 Patentoitu suodatin prosessiteollisuuteen ........... neuvotellaan Ravintola kaupunkikeskustassa .. 160 000 Kultasepäntuotteiden valmistusta – alan perinteisen toimijan valmistusyksikkö ............................96 000 Kiintokalustevalmistaja ...............900 000 Lastensuojelulaitos ....160 000 + kiinteistö Käsityöliike kaupungin keskustassa..................................... 85 000 Painehuuhteluauto-yritys PK-seudulla ................................... 240 000 Automaalaamo/peltikorjaamo ja hinaustoiminta VarsinaisSuomessa ...................................... 455 000 Johtava ikkuna- ja ovitehdas Virossa...........................................980 000

Mika Lehto: Runous voi olla raakaa ja julmaa hyvinvointi  Olen ollut jo kouluajoista asti kiinnostunut kirjoittamisesta. Aluksi kirjoitin novelleja, mutta sitten runous tyylilajina alkoi kiehtoa. Runoudesta tulikin minulle pian läheinen harrastus ja henkireikä. Materiaalia alkoi kertyä, ja vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen runokirjani. Sen jälkeen olen julkaissut neljä runokokoelmaa, joista uusin ilmestyi helmikuussa. Runoni eivät juuri kukkakedoilla leijaile, vaan ne ovat monipuolisia, ja ammennan aiheita arjestani. Oma alani eli rakennusala on sellainen, että siellä on rankkaa huumoria, ja sieltä saakin paljon ideoita runoihin. Joskus poimin aiheita myös uutisista, dokumenteista ja sellaisista. Aina on tutka päällä aiheiden löytämiseen. Uusimman teokseni, Sateenkaarisiipi, aiheet kumpusivat osin omasta elämästäni. Tein kokoelmaa kolme vuotta ja kerkesin sinä aikana eroamaan, löytämään uuden parisuhteen ja meille syntyi myös lapsi.

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

OSTETAAN YRITYS Ostetaan tili- tai tilintarkastustoimisto. Nyt haemme ostettavaa kohdetta Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen tai Oulun seudulta. Yht.otot: elina.salmivala@econia. com. Tutustu yritykseemme www. econia.com. Tarjoa! 1168

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

PILLILLÄ VAI ia esuo, Liisa-Mar

Katleena Kort

Arvonlisäveropäivät 6.5.2015

Ernst & Young Oy

Ernst & Young Oy rittäjä uo on kasvuy Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat iestintä. markkinointiv kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on Katleenan blogi än alan luetuin viestinn västi Suomen a harKatleen n aikanaa blogi. Vapaakaa a, taikuutta, keskiai rastaa partiot ilua. ja viikinkimiekka

Aamupäivä 6.5. Arvonlisäveropäivä l katsaus kotimaan arvonlisäverotukseen

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea yt työkohän on keränn Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin än opettaja. ston viestinn yläasteelta, lukiosta Liiketalousopi kemusta niin palkin. laansa ovat asiakas oppilaitoksesta Hänen erikoisa ammatillisesta ammatiltaan ä, vuorovaikutus äiseltä viestint velutilanteiden Leea on ensimm arian kokemukkeinot. Liisa-M , joten hänen amisen hoitaja vaikutt ja sairaan esta tilanteilöytyy osoitte n asiakaspalvelu blogi Vuorovaikutin sensa mukaa ksen voi utin.fi. Vapaakorkeakoulutu www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst a, on tiaan: maatal harrastaa partiot kolmatta ammat aikanaan Leea kaksi viikaksosten tarhaikäisten leivontaa, joista emännyyttä lenkkeilyä ja toisensa. . kuin kumoavat juostessa jaloissa meistä ikään

A YRITTÄJILLE

Pekka Hyttinen,

ÄN KÄSIKIRJ

Titta Joki-Korpela,

Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio, Helsinki

Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä taan tehokas yrityksestäsi ? Kuinka laadi Miten saat jutun haastattelussa ihmeessä iestisi – ja miten pitää toimia radio a kiteytät ydinv bookissa? Miten Kuink kaille? ivu? toimiva nettis ryhmille ja asiak Millainen on ilöstölle, sidos henk ästi ttua selke mainossen saa kerro jälle. Se on kuin käsikirja yrittä va viestinnän halua ulkoistaa unalla on katta . Kaikki eivät . Pillillä vai pasu ssa paketissa itse tekemiseen intäosasto sama antaa vinkkejä toimisto ja viest , joten tämä kirja intää viest viestintään, yrityksensä alisen median asuhteisiin, sosia ta löytyy ratkaisut medi stintään. Kirjas unalla antaa än ja asiakasvie Pillillä vai pasu kinointiviestintä kiinnostaneet. miseen, mark kielen tunnit äidin eivät verkossa toimi joita ppiosuus niille, nsa. arkee jopa pieni kielio n taa omaa jä, joita voi sovel e, ja esimerkke teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku unalla on nope Pillillä vai pasu lukijansa. joka uuvuttaa le, elijoil sekä opisk aville yrittäjille iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

Minulla on päiväkirja, johon kirjoitan runon raakaversion. Valitsen niistä sitten tekstejä, joita kannattaa kehitellä eteenpäin. Runon työstämisessä onkin monta kerrosta. Runojen pitää toimia paitsi itsenäisenä mutta myös kokoelmassa. Runot ovat mukava temmellyskenttä, jonka avulla pääsen irti muusta arjesta ja työkuvioista. Yleensä kirjoitan runoja iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan. En tiedä lukevatko työkaverini rakennustyömailla runoja, mutten ainakaan ole koskaan saanut mitään negatiivista palautetta harrastuksestani. Runous taipuu mielestäni aika moneen. Sen ei tarvitse olla vain hempeää tai leijailevaa. Runous voi olla raakaa, julmaa tai traagista, ja vaikka samassa tekstissä myös hauskaa ja kaunista. Runoilla voin sanoa vähällä paljon. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

45 € Viestintä on yrityksesi elinehto (+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

UUTUUS TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus

Lisätietoa: www.yrittajat.fi/alv2015 Iltapäivä 6.5. Kv-toimintojen alv-päivä l kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa Lisätietoa: www.yrittajat.fi/kvalv2015 Edullinen yhteishinta! Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, 040 551 9667, helena.leiviska@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 90 458 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360  / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


www.volkswagen-hyotyautot.fi

Klassikko jo syntyessään.

T1

T2

T3

T4

T5

Volkswagen Transporter Classic. Kuljetusammattilainen jo 65 vuotta. Transporter Classic on kunnianosoitus aikansa edistyksellisimmälle tekniikalle ja ajomukavuudelle. Transporterin ainutlaatuinen tarina perustuu innovatiiviseen suunnitteluun ja huolelliseen valmistukseen läpi vuosikymmenten. Jo vuodesta 1949 alkaen Transporter on tarjonnut ominaisuuksia, jotka ovat toimineet esikuvina kaikille hyötyautoille.

Alkaen 31.908 €

Hinnat alkaen: Transporter 2,0 TDI 62 kW BlueMotion Technology, autoveroton hinta 27.180 €, arvioitu autovero 4.097,31 € CO2-päästöllä 179 g/km, kokonaishinta 31.907,31 €. Hinnasto: 1.9.2014 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut.


Yrittäjäsanomat 3/2015