20
uutiset
YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2012
Korupariskunnasta kolikontekijöiksi KUVAT: Ari Nakari
Koruja vuosikymmeniä suunnitelleet ja tuottaneet Sisko ja Hannu Heinonen pääsivät vuonna 2005 yhteistyöhön Rahapajan kanssa. Sen seurauksena Ylämaalla hiottiin maailman ensimmäiset kivillä koristellut kolikot – Viron viimeiset kruunut. Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi
Isoin asiakas Lapponia Jewelry Oy. Jalokivien valmistusta huippusuunnittelijoiden designkoruihin sekä vuosittain Sisko Heinosen suunnittelema oma mallisto.
Mittakaavakin muuttui. Samanlaisia koruja pariskunta oli tottunut työstämään korkeintaan sata, ja nyt kolikon osia piti hioa yli 20 000 – tuhannesosamillien tarkkuudella. Haapsalusta laivattiin raaka-aineeksi 500 kiloa ruskeaa dolomiittikiveä, jota on Virossa käytetty rakennusmateriaalina vuosisatoja. – Teimme prototyypin toisensa jälkeen. Kun varsinaisia kolikkokiviä päästiin valmistamaan, aikataulu oli jo todella kireä. Kymmenentuhannen kohdalla elämä tuntui kieltämättä aika vaikealta, Heinonen naurahtaa. Suuresta tuotantomäärästä huolimatta pikkutarkka käsityö työllisti Ylämaalla Heinosten lisäksi enimmilläänkin vain kolme muuta työntekijää. Joulukuussa 2010 kiven ja hopean yhdistelmästä tuli rahaa, kun Viron keskuspankki laski kolikot liikkeelle.
Ensimmäisten spektroliittisten rannekellotaulujen valmistus alkaa.
Sisko Heinosen koruja Arizona Congress Expon päänäyttelyssä. Vuosien varrella koruja on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä Suomessa ja maailmalla.
1992
Omien korujen muotoilu ja valmistus alkaa. Ensimmäinen valukone.
1980 – 2004
Yritys muuttaa Ylämaalle, jonne rakennetaan toimitilat ja jalokivihiomo. ”Ei ollut vaihtoehtoja, koska halusimme itse myös louhia käyttämämme spektroliittikiven.”
1980
Jalokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen perustavat Lahdessa Kiviseppä Ky:n, joka alkaa hioa korukiviä kultaseppäalan yrityksille. ”Kultakeskus taisi olla ensimmäinen asiakas.”
1978
1976
Ylämaan spektroliittia löydettiin ensimmäisen kerran kesällä 1940, kun Ylämaalle rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä.
– Moni sanoi meille, että se ei voi onnistua. Ettemme pystyisi tekemään niin tarkkoja kiviä, että Rahapaja voisi puristaa ne kolikon keskelle ilman liimaa. Tavattoman vaativaa ja tarkkaa se koruihin verrattuna olikin, ja jouduimme kehittämään työhön omia koneita.
1981
J
alokivisepät Sisko ja Hannu Heinonen olivat 1980-luvulla kysyttyjä toimijoita korumarkkinoilla. Avioparin perustama Kiviseppä Ky toteutti spektroliittikivestä huippusuunnittelijoiden luomuksia Lappeenrannan kupeessa Ylämaalla. – Suomalaisilla koruilla oli silloin todellinen buumi, ja spektroliittikiviämme oli runsaasti esimerkiksi Lapponian mallistoissa. Vienti veti, muistelee Hannu Heinonen. Koruviennin kulta-aika alkoi hiipua 1990luvulle tultaessa, mutta Heinoset jatkoivat osaamisensa ja laitteistonsa laajentamista. Pitkäjänteinen työ palkittiin konkreettisimmin vuonna 2005, kun Kiviseppien kyvyt huomattiin Suomen Rahapajassa. Aluksi yhteistyöstä syntyi kivillä koristeltuja maakuntakivimitaleita ja maakuntakoruja. – Kyllä silloin jo kävi haaveena mielessä, että jos joskus pääsisimme mukaan tekemään rahaa, Hannu Heinonen kertoo. – Rahapajan tuotekehityspäällikkö Tuomas Pinomaa oli sitten esitellyt maakuntamitalia Viron keskuspankin pomolle, joka oli todennut, että ennen kuin Viro siirtyy euroon, he tulevat teettämään tämäntyylisen juhlarahan. Ylämaalaista pienyritystä odotti kaikilla mittareilla sen historian suurin tilaus: Viron viimeinen kruunu.