Issuu on Google+

12 SIMOLINNAN UUDET KUJEET • 24 Pelottaako sinuakin aurinkomyrsky? 44 Golffari ei pärjää ilman sähköä • 42 Eläimiä hollywoodiin

20 Itsestään voi tehdä myös brändin

Vetoa vientiin!

6/2012

Irtonumero 6,50€

Espoolainen Fluido Oy valloittaa maailmaa Mikko Erosen ja Kai Mäkelän ohjauksessa osaamisella ja tulorahoituksella.

yrittajat.fi 12006 12006

6 430034 210078

Sivut 34–37


Nokia LUMIA 920 – vihdoinkin älypuhelin, joka oikeasti korvaa toimiston.

Tässä on uusi toimistosi. Microsoft Office -ohjelmat, sähköposti, kalenteri ja kaikki, mitä yrittäjänä tarvitset, kulkevat aina mukanasi. Windows 8 mahdollistaa saumattoman työskentelyn useilla eri päätelaitteilla. Voit siis jatkaa puhelimellasi siitä, mihin toimistolla jäit ja toisin päin.

Nokia LUMIA 920 +Elisa Idea sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini

elisa.fi /verkkokauppa

29

90

Alk.

€/kk

Elisa Toimisto 365 Alk.

5 55

€/kk

alv 0 %

24 kk sopimus, alv 0 %

elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.


PÄÄKIRJOITUS

Ketterää kansainvälistymistä

armo

3

Hyytiäinen

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi Yrityksen kansainvälistyminen vaatii hyvän tuotteen, myyntitaitoa, toimivat verkostot ja rahaa. Kansainvälistymisen suurin motiivi yrittäjille on liiketoiminnan laajentaminen. Kansainvälistymisessä on pidettävä mielessä tuotteen tai palvelun sopivuus suunnitelluille markkinoille. Pitää tuntea kilpailijat, kohdemaan toimintatavat ja erityisesti toimintakulttuurit. Lisäksi on luotava toimivat verkostot, joiden avulla yritys voi selviytyä hankaluuksista, byrokratiasta ja viivytyksistä. Kansainvälisille markkinoille voi edetä luontevimmin sen On myös nuoria yrityksiä, jälkeen kun on luonut kotimaassa terveen kasvun. Tästä on esimerkkinä Oilon Oy:n polttojärjestelmien menestys kotijotka ovat toimineet vain maassa ja nopea eteneminen Kiinassa. hetken kotimaassa ennen Mutta on myös nuoria yrityksiä, jotka ovat toimineet vain hetken kotimaassa ennen kansainvälistymistä, ja lisäksi on kansainvälistymistä. suoraan kansainväliseksi syntyneitä yrityksiä. Näistä esimerkkinä pilvipalveluja konsultoiva espoolainen Fluido Oy. Näiden nuorten yritysten alkuvaiheista paljastuu kansainvälisen toiminnan luontevuus ja välttämättömyys. Venäjä onkin sitten toinen juttu. Siellä toimijat joutuvat arvioimaan turvallisuutta, tullin toimintaa, rajamuodollisuuksien sujuvuutta ja muuta byrokratiaa. Suomi ratkoo syntyneitä pulmia sekä kahden kesken että yhdessä EU:n kanssa. Venäjä on kuitenkin Suomelle suuri mahdollisuus – kuten on ollut lähes aina. Yritykset tietävät, että kansainvälistyminen ei ole enää suurten yritysten yksinoikeus, vaan kansainvälistä kauppaa käydään yhä enemmän pienten yritysten ja niiden osaavien työntekijöiden voimin. Monet yritykset kansainvälistyvät myös lähes yksinomaan kotimarkkinoilta tai verkossa toimien. Kansainvälistymisessä tarvitaan hyvän rahoituksen lisäksi tiivistä verkostoitumista, joka on nykyaikaisilla välineillä helppoa, mutta ilman osaamista verkotkaan eivät aukea. Yksi operoija markkinoilla on Team Finland -verkosto, jolla on takanaan tuhti tuki maan johtavilta poliitikoilta ja virkamiehiltä. Dream teamiltä odotetaan todellisia käytännön toimia ensi vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen elinkeinopolitiikasta ja siten myös yritysten kansainvälistymisestä. Tavoitteena on, että sen ja muiden kansainvälistymispalveluja tarjoavien organisaatioiden toiminta tukee tasapainoisesti kaiken kokoisia yrityksiä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriö hoitaa kauppapolitiikan linjauksia ja poistaa kansainvälisen kaupan esteitä. Yritysten kansainvälistymisen julkiset määrärahat ovat olleet 70 miljoonan euron mittaluokkaa vuodessa, mikä on hiekanmuru valtion menojen joukossa. Silti tätä määrärahaa uhkaa leikkaus. Kansainväliset pelimerkit tulevat pääasiassa yritysten omista tulovirroista ja kassoista. //


Joulukuu 2012

28

Konkreettista kauppaa Hyvä valmistelu auttaa onnistumaan vienninedistämismatkalla. Kokenut vientimatkaaja Ahmainsinöörit Oy:n Antti Kuivalainen kertoo haastattelussa muutkin niksinsä.

Pääkirjoitus

Johtaminen

Makasiini

Yhteistoiminta

3

6

Ketterää kansainvälistymistä Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

20 Henkilöbrändi tukee vahvuuksia 23 Hyvä yhteistoiminta säteilee työhyvinvointiin

10 Krista Järvinen haluaa enemmän naisia kasvuyrityksiin

Tiede & teknologia

Tulevaisuus

Viennin edistäminen

Kolumni

Kansainvälistyminen

12 Vaikuttajan vahva työlista 15 Yrittäjyys ajassa?

Ympäristö

16 Itämeri yritysten agendalla

YRITTÄJÄ 6/2012

24 Maailmantaloutta uhkaava riski 28 Vientimatka tuottaa tulosta 34 Pienyritys on ketterä 38 Laatupolttimet pelastavat maailman


16

Puhdas vesi kiinnostaa Jyväskylästä lähtee maailmalle veden laadun mittareita, jotka monitoroivat vesiä muun muassa kaivosteollisuudelle. Liqum Oy:n toimitusjohtaja Sakari Laitisen suunnitelmissa on ennustaa Itämereen kulkeutuvia päästöjä.

46

Neljä erilaista Pohjalaista osaamista esittelevät tällä kertaa Ricomix Oy, O-P Autio Ky, Vaasan lävisty­spaja ja Duell Bike-Center Oy. O-P Autio Ky:n Seppo, Tuula ja Olli-Pekka Autio pyörittävät Lainalaatikko- ja Lainapeite­ bisnestä Mustasaaressa.

40

Kokopäiväinen taikuri – Minulla on lista asioista, jotka haluan urani aikana tehdä. Pari vuotta sitten toteutin pitkään haaveilemani suuren illuusioshown. Riski oli suuri, mutta salit loppuunmyytyjä, taikuri Joni Pakkanen kertoo.

Yrittäjät

Mikä moka!

Ystäväkirja

Minun maakuntani

40 Taikuri taitavana yrittäjänä 42 Huskyt turistien riemuna 44 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Menestyjät

46 Nelikko Rannikko-Pohjanmaalta

Ulkomaat

52 Yrittäjyys poistaa köyhyyttä

Yrittäjä testaa

55 Citymaasturi ja minitabletti

58 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä 60 Pohjanmaalla paiskitaan töitä

Nyt

63 Ajankohtaista kotimaasta

Uutismaailma 64 Poimintoja

Kolumni

66 Vientikassaan kilinää!

YRITTÄJÄ 6/2012


MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

6

Kallis ruokamme

Syöminen kannattaa, kannattaako valmistus? Energiakustannukset, raaka-aineiden kustannukset ja kuljetusmaksut

ovat nostaneet tänä vuonna elintarviketeollisuuden menoja. Se taas on tarkoittanut kannattavuuden heikentymistä. Vielä näihin saakka elintarvikeala menestyi monia muita aloja paremmin – me kuluttajat kun emme lopeta syömistä. Kannattavuutta heikentää myös hintakilpailu, jossa osana ovat kauppojen omat merkit, kuten Pirkka, X-tra tai Rainbow. Vaikka useinhan nämäkin tuotteet tulevat samasta tuutista kuin muut brändit.

Tunteet kaupan

Pixmac

On tunneälyä, on tunnejohtamista – nyt tunne on myös osa bisnestä. Voisiko tunne olla suorastaan strateginen kilpailukykytekijä? No sitä selvittää nyt Tekes, joka on totuttu yhdistämään ihan toiseen t-kirjaimeen, nimittäin teknologiaan. Sen Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma koettaa nostaa tunteen ja sitä kautta asiakkaan kokeman lisäarvon liiketoiminnan ajuriksi. Palveluissahan me jo ostamme ratkaisuja ja mielihyvää, ajan säästöä ja toimintavarmuutta, siis abstrakteja asioita. Nyt tällainen aineeton tekijä kuin tunne pitäisi saada tuottamaan kilpailuetua ja fyrkkaa. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ravistellaan yrityksiä Ravistajat-ohjelma hakee yrityksiä, jotka ovat muuttaneet tai muuttavat tulevaisuudessa suomalaisten arkea. Tässä etsitään positiivisia ravistajia, jotka menestyvät liiketoiminnassa ja samalla parantavat kansalaisten arkipäivän puuhia. Näitä yrityksiä etsivät yhteistyössä Seedi Oy, Suomen Yrittäjät, Elisa, Fennia, Finnvera, Itella, Taaleritehdas ja Tekes. Ensin yleisö saa äänestää listalle yrityksiä, ja ensi vuoden puolella asiantuntijaraati valitsee finalistit ja lopulta kymmenen ravistelijayritystä.

YRITTÄJÄ 6/2012


MAKASIINI ¾¾Aikoinaan lihamyllykin oli uusi keksintö.

170

vuotta patentteja

Suomalaiset osaavat keksiä. Patentteja on myönnetty 170 vuotta Pixma c

täyttävän Patentti- ja rekisterihallituksen aikana yli 120 000 kappaletta. Patentteja alettiin siis käsitellä tsaarin aikana vuonna 1842. Patentti suojaa sen keksinnön tai ne keksinnöt, jotka on määritelty patenttivaatimuksissa. Keksintö voi olla uusi menetelmä, laite, tuote tai tällaisen uusi käyttö. Yhdessä patenttihakemuksessa voi olla kaikkiin näihin kategorioihin kuuluvia vaatimuksia, kunhan niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus. Vimpaimen tai sen käyttötavan on siis oltava uusi oivallus. Keksintösäätiö auttaa sitten kehittämään innovaatiosta liiketoimintaa.

Vienti vetämään?

Ei yrittäjä itse joka paikkaan ehdi Eläke-Fennia selvitti yrittäjien työkykyä. Puolet yrit-

täjistä jaksaa hyvin ja lopuistakin suuri osa arvioi työkykynsä hyväksi , vaikka uhkia on näkyvissä. Yrittäjälle on tyypillistä ylläpitää ”supermiesvaikutelmaa”, yliarvioida omaa jaksamistaan. Siksi moni ei näe oman työkykynsä heikkenemistä. Jos talouden ongelmat yrityksessä pitkittyvät, yrittäjäkin uupuu. Kun yritys menestyy, se kannattelee myös yrittäjän terveydentilaa. Parhaiten jaksavat yksinyrittäjät, ja riskiryhmään taas kuuluvat 6–14 työntekijää työllistävät yritykset. Niissä yrittäjät kamppailevat jo johtamisen kanssa eikä yrittäjä pysty itse kaikkia esimiestehtäviä hoitamaan, vaikka niin koettaa tehdä. Menesty mielekkäästi 2012 -tutkimuksen Eläke-Fennia toteutti sähköisenä kyselynä, ja siihen vastasi 1 507 yrittäjää.

¾¾Ovatko rupla­ tuotot vähenemässä?

Pysähdy hetkeksi katso ympärille. Näe hyvää, se kantaa eteenpäin.

c ma Pix

Venäjällä infrastruktuurin kehitys laahaa jäljessä moniin teollisuusmaihin verrattuna. Osa tiestöstä on korjauskelvottomassa kunnossa, ja huonokuntoisten teiden arvioidaan syövän jopa 7–9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjällä on kuitenkin suunnitelmia uudistaa tiestöään muun muassa vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen lähestyessä. Rakennusalalla suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia etenkin Pietarissa, mutta hallinnon vaihduttua rakennus­ lupien saaminen on vaikeutunut. Rakentamisen painopiste onkin siirtymässä Moskovaan, missä asuntorakentaminen on kaksinkertaistunut viimekesäiseen verrattuna ja myönteinen kehitys näyttäisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Näin arvioi CEMAT, Aalto-yliopiston Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus. Rakenna siinä sitten menestyviä vientiprojekteja. Mutta ei luovuteta.

Kuulutko riskiryhmään?

YRITTÄJÄ 6/2012

7


8

Aamutossuista iltatossut Jo 20 miljoonaa paria

Isällä oli oikeasti Reino-tossut aamutohveleina. Ei voinut kuvitella,

Yksilöllisiä

enkeleitä Hiljainen navetta sai uuden elämän kun Tuija Ohvanainen perusti savipajan Tohmajärven Petravaaran kylään. Enkeleitä, kynttilänjalkoja, lyhtyjä, maljoja – käsin savesta muotoiltuja. Maatilamatkailun oheen savipaja-galleria syntyi vuonna 2005. Harrastuksesta muotoutui yritys, jonka tuotteet ovat Tuijan itsensä käsin valmistamia. Murretut luonnon värit eivät hyökkää silmille, ja kestävyys syntyy 1250 asteessa polttamisessa. – Jonkin verran minulla on jälleenmyyjiä, mutta paras tapa on tulla tänne paikan päälle, Tuija Ohvanainen sanoo. Joulun tunnelmaan pääsee pelkästään katselemalla yksilöllisiä savienkeleitä.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 22 000 kpl ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

että niistä tulisi jokin muotioikku. Nyt Nightwish on lanseerannut omat Reinot, mutta ne eivät ole ruudulliset vaan sovelletut. Aiemminkin monet bändit ja urheiluseurat ovat teettäneet faneilleen omat Reinot, kuten Negative, Katri Helena, Petri Nygård, Tappara ja Jokerit. Ensimmäiset Reinot valmistuivat Tampereella pulavuonna 1932. Samoihin aikoihin valmistui maailman ensimmäinen sähkökitara. Tossut ovat pysyneet siitä asti alkuperäisessä kuosissa ja mallissa. Toivottavasti pysyvätkin, muuten ne eivät ole reinot. Tossut ovat saavuttaneet klassikkoaseman, ja niitä on myyty lähes 20 miljoonaa paria. Aloin jo epäillä muutama vuosi sitten, kun eräs nuori Nokian insinööri halusi sellaiset lahjaksi, että tässä on nyt jotakin hypeä… Kyse ei ole vain aamutossuista.

¼¼Nightwish-tossuista ruudut puuttuvat.

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Huom! Aallon jakkara on siis 80-vuotias eikä 60-vuotias, kuten viime lehdessä vahingossa luki.

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Pekka Sipola


Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.

Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.

if.fi 010 19 15 00

Voita iPad mini!


10

Lasikatot poks! Widespace Oy:n maajohtaja Krista Järvinen perusti pari vuotta sitten Annikki Laineen ja Hanna Mannisen kanssa Future Female -verkoston, jossa digi- ja teknologia-aloilla työskentelevät naiset voivat jakaa kokemuksia. Kuvio alkoi muotoutua, kun Järvinen, Laine ja Manninen kävivät säännöllisesti digi- ja teknologia- tapahtumissa, ja heräsivät siihen, että tapahtumissa oli usein hyvin vähän naisia. – Tiesimme kuitenkin, että alalla on töissä myös naisia. Ajattelimme kokeilla, jos Suomessa olisi kysyntää tällaiselle verkostolle. Vastaavia verkostoja oli jo paitsi USA:ssa myös esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa, Krista Järvinen kertoo.

Vahva verkosto Future Femalen tavoitteena on tuoda enemmän naisia esille työmaailmassa ja esikuviksi seuraavan sukupolven naistekijöille. – Kutsumme tapahtumiimme henkilöitä, joiden osaaminen kiinnostaa verkoston jäseniä. Tapahtumat ovat keskustelevia, ja puhujilta saa vapaasti kysyä kysymyksiä. Pidämme yllä myös epävirallista job boardia, jonka kautta jäsenet voivat etsiä ja tarjota työtä. Järvinen on omalta osaltaan rikkomassa naisten urakehitystä jarruttavaa lasikattoa. Verkoston puitteissa on kutsuttu naisia muun muassa kasvuyrityksiin keskittyneen

Boardman 2020 -tilaisuuteen. Hänen mielestään naisia on tänä päivänä liian vähän kasvuyritysten johdossa ja vain pieni osa kansainvälisten kasvuyritysten saamasta rahoituksesta menee naisten perustamille kasvuyrityksille. – Mahdollisimman laajan ja monitahoisen ymmärryksen saamiseksi kaikille yrityksille olisi edullista, että hallituspohjan diversiteetti olisi mahdollisimman laaja. Krista Järvinen näkee nyt katkolla olevan yrittäjänuransa antaneen hyvää perspektiiviä myös palkkatyössä toimimiseen. – Olen edelleen todella iloinen esimerkiksi päivittäisistä rutiineista työpaikalla. //


HÄN » Krista Järvinen haluaa enemmän naisia kasvuyrityksiin TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Jarkko Virtanen

Hän

Krista Järvinen

Taustat juuret Olen syntynyt Porvoossa.

Ihminen Olen utelias ihminen. Uskon tiedon ja osaamisen jakamisen voimaan enemmän kuin pelkän henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Jos on valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen, kaikilla elämän osa-alueilla, pääsee varmasti ihailemaan työnsä tuloksia.

Opinnot Olen tradenomi Haaga-Heliasta.

Aiempi työelämä Työllistin itseni yrittäjänä opiskeluajan ja päätoimisesti kaksi vuotta ennen opiskelua. Opintojeni jälkeen työskentelin paljon huomiota herättäneessä verkkokauppa Fruugossa, se oli mielenkiintoinen koulu. Sen jälkeen erilaisia myyntija esimiestehtäviä TradeDoubler Oy:ssä digitaalisen markkinoinnin parissa. Nyt olen maajohtaja mobiilimainosverkko Widespace Oy:ssä.

Perhe ja vapaa-aika Perheeseeni kuuluu avomies. Vapaaaika kuluu monipuolisesti liikkuessa.

Tällä hetkellä suurin innostus kohdistuu crossfit-harjoitteluun.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Richard Bransonin kaikki kirjat ovat uskomattoman inspiroivia. Silti ehkä parhaiten mieleen jäänyt yrityskulttuuria ja asiakaspalvelua käsittelevä kirja on verkkokauppa Zapposin perustajan Toni Hsiehin Delivering Happiness.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Lempikaupunkejani ovat Lontoo ja New York. Kaupunkien syke ja monikulttuurisuus inspiroivat. Voisin istua päivätolkulla kahviloissa tekemässä töitä, ja katsella samalla mielenkiintoisennäköisiä ihmisiä.

Työstä Työn sisältö Tällä hetkellä työ ei edes tunnu aivan työltä. Vuoden 2012 alusta olen päässyt perustamaan Suomeen Pohjoismaiden johtavan mobiilimainosverkon toimintoja. Nyt Suomen organisaatiossa on kolme myyjää ja verkoston medioista

vastaava henkilö. Työ koostuu pääasiassa myynnistä ja uusien mainostajia mobiilissa palvelevien mainosmuotojen ideoinnista. .

MIKÄ MOTIVOI Työssä motivoivat uuden asian tuominen suomalaisten saataville, mahtava tiimi ja mukavat asiakaskohtaamiset. Myös vapaus luoda juuri haluamansa kaltainen kulttuuri työpaikalle motivoi kovasti. Future Femalen kohdalla motivoi se, kun näkee oikeiden ihmisten löytävän toisensa verkoston kautta.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Future Female on perustajilleen vapaaajan projekti. Siksi jokainen onnistunut tapahtuma ja hyvä palaute ovat saavutuksia sinänsä. Pyrimme tuomaan verkoston jäsenten ulottuville roolimalleja, joita Suomessa käsitellään harvoin. Tästä näkökulmasta yksi saavutus voisi olla tuoda inspiroivia teknologia-alan yrittäjänaisia puhumaan Suomeen.

FUTURE FEMALE -verkostosta useiN kysytty kysymys Pääsevätkö miehet mukaan? Olemme onnistuneet tuottamaan Meetupeiksi kutsumiimme tapahtumiin niin mielenkiintoista sisältöä, että myös miehet ovat kiinnostuneita osallistumaan. // YRITTÄJÄ 6/2012

11


Tulevaisuus » Vaikuttajan vahva työlista

12

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Jarkko Översti

Taloutta taitetaan

kasvuun M.S.I Capital Oy Ab:n omistajayrittäjä Mikko Simolinna Pukkilasta valittiin yksimielisesti Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi toiselle kaksivuotiskaudelle Oulun liittokokouksessa lokakuussa. Uudet toimintalinjat on piirretty, ja on niiden toteuttamisen aika.

P

uheenjohtaja Mikko Simolinnasta välittyy samanlainen rentous ja tekemisen meininki kuin huippu-urheilijasta, joka tietää, että hyviä tuloksia on tulossa. Ensimmäinen kaksivuotiskausi oli Mikolle yhtenäisyyden rakentamista ja joukkojen treenaamista. Nyt yrittäjäjärjestö on entistäkin valmiimpi yrittämisen olosuhteiden kohentamiseen.

Nuoret eturiviin Nuorten työllistäminen on Mikko Simolinnan ajatuksissa ensimmäisenä. Hän sanoo, että aina on niitä, joille koulunkäynti ei maistu ja joille teorian opiskelu on tervanjuontia. Siitä joukosta pitäisi ottaa erikoiskäsittelyyn kaikki ne, jotka uskovat kädentaitoihin ja työn tekemiseen. Heidät pitäisi saada työpaikoille oppimaan. YRITTÄJÄ 6/2012

– Kaikki työ on arvokasta. Olen huomannut, että niistäkin, joille koulu ei maistunut, on tullut kovia tekijöitä tai erityisen kovia yrittäjiä. Työn kautta haettu kädentaitojen toteuttaminen tuottaa hyvää tulosta. Oppisopimuspaikkoja ei Simolinnan mielestä nuorille synny, koska työehtosopimusten palkkamääräykset ulottuvat myös oppisopimuksiin, vaikkakin hiukan alennettuina. Oppisopimuspaikat ovat yrittäjille aivan liian kalliita. Hänen mielestään pitäisi päästä käytäntöön, jossa yritys maksaisi nuorelle harjoittelukorvausta, joka ei olisi palkkaa. Silloin nuoret saisivat itselleen koulutuspaikkoja. – Jotain kertoo sekin, että suuryritykset eivät ole kiinnostuneet nuorten oppisopimusjärjestelmästä tippaakaan, Simolinna sanoo. Nyt yritykset ottavat töihin vain koulutettuja nuoria, joista ne saavat täyden tuoton saman tien. – On paljon töitä, joita yritys voisi teettää am-


13

»»Mikko Simolinna korostaa, että työllistämisen vastuu on siirtynyt pienten ja keskisuurten harteille. – Siksi yrittäjien pitää päästä mukaan päätöksentekoon sekä Suomessa että koko Euroopassa.

YRITTÄJÄ 6/2012


14

Voittovarat voitaisiin jättää yritykseen, ja niistä ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa ennen kuin rahat otetaan ulos yrityksestä mattitaidottomilla nuorilla. Hyöty olisi molemminpuolinen, ja nuori pääsisi kiinni työpaikkaan sekä saisi itselleen ammattitaidon, Simolinna pohtii. Saksassa mestari-kisällijärjestelmä toimii tehokkaasti ja sillä on vuosisatojen perinteet, joten miksei se voisi toimia myös meillä. Toki kädentaitoja arvostetaan monessa Keski-Euroopan maassa selvästi enemmän kuin meillä. – Mutta esimerkiksi nuohouksessa meilläkään ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiivetä piipun päälle nuohoojamestarin mukana. Oppisopimus on ainoa tie nuohoojaksi.

Verotus uusiksi Yritysten rahoituksensaanti on kiristynyt hämmästyttävää tahtia, vaikka korkokanta on pysynyt alhaisena. Rahoituksen arvioidaan kiristyvän lisää pankkilainsäädännön tiukentumisen myötä. Pankkiirit ovatkin varoittaneet päätöksentekijöitä populistisista pankkiverojen kiristyksistä. Yrittäjät ovat miettineet monipuolista keinovalikoimaa, jolla yritysten rahoitus turvataan. Tarvittaisiin yhteisöveron muutos. – Yksi vaihtoehto on, että voittovarat voitaisiin jättää yritykseen, ja niistä ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa ennen

kuin rahat otetaan ulos yrityksestä. Tällä mallilla myös yksinkertaistettaisiin verotusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita verotuksen keventämistä, vaan verotuksen rytmittämistä yrityksen toimintatarpeiden mukaan, Simolinnan linjaa. Yrittäjä ei jätä koskaan rahoja laiskana makaamaan, vaan hän miettii koko ajan, miten voi investoida ja miten saa yritykselle lisää kasvua. Simolinnan esittämä yhteisöveromalli lisäisi investointeja ja kiihdyttäisi taloutta. Keskeistä olisi yrityksen voittojen käyttäminen täysimääräisesti yrityksen kehittämiseen. Tämä parantaisi yrittäjien työskentelymotivaatiota ja innovaatiokykyä. Se voisi luoda uuden pulssin erityisesti mikroyritysten – alle 10 työntekijän yritysten – kasvuun.

Vientiin panoksia Suomen Yrittäjillä on kymmeniä tuhansia jäsenyrityksiä, joiden tuotteet ovat korkealuokkaisia ja palvelut laadukkaita, mutta yrittäjien mielestä viennin kynnys on liian korkea. Heidän mielestään vienti vaatii liikaa ponnistelua, hyvää kielitaitoa ja eri maiden toimintakulttuurien ymmärtämistä. – Juuri nämä yritykset pitäisi saada oivaltamaan, että toiminta kannattaa

laajentaa ainakin Euroopan sisämarkkinoille, Simolinna analysoi omiin kokemuksiinsa vedoten. Lisäksi meillä on vieressä Venäjä, jossa kansantalous kasvaa aivan toista tahtia kuin meillä. – Team Finland -ajatuksen eteen kannattaa tehdä töitä, sillä se tuntuu loistavalta. Toivotaan, että syntyy vientiputki, jota pitkin tavarat ja palvelut virtaavat uusille markkinoille. Viennin pohjaksi ei Simolinnan mielestä riitä enää 25 suurta vientiyritystä, vaan tarvitaan laaja vientiyritysten verkosto, joka kutoo seittejään vastustamattomasti. – Suomi tarvitsee kipeästi lisää vientituloja, Simolinnan ynnää.

Seniorit sorville Seniorit töihin -ajatus on syöpynyt Mikko Simolinnan mieleen. Yrittäjät käyttävät mielellään apureita, joiksi sopivat myös eläkkeellä olevat ihmiset. Entistäkin paremmassa kunnossa eläkkeelle jääneiden työpanosta ei pidä jättää käyttämättä, kun meillä työikäinen väki joka tapauksessa niukkenee. – Tämä kortti pitäisi katsoa. Pitäisikö senioreille luoda joku uusi työllistämisen malli, Simolinna kysyy. //

Remy Outsource Services A Helsinki agent for Products from Australia & New Zealand For companies interested looking to import a range products that are world class. Wine, Organic, Natural Cosmetics, Health & Well being Agriculture, Safety & Security.

Phone: 044 934 7452, email: remy.osfin@gmail.com


15

KOLUMNI

AR lf

ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Viime viikkoina olen kuullut enemmän Aromipesä-vitsejä kuin koko elämäni Åbo Akademissa, Turussa. aikana tähän mennessä. Syykin on itsestään selvä. Heikki Taipale – ilmeisesti yllätyksenä joillekin – nousi Suomen uusimpien tulotilastojen ykköseksi. Moni ihmetteli, miten Aromipesällä ja aika heppoisen näköisellä ohjelmistolla voi tulla noin rikkaaksi. Minä en tätä ihmettele – olen aina uskonut siihen, että ihan tavalliset asiat ovat kaikkein tärkeimmät – mutta ilmeisesti aika moni muu ihmetteli. Itse uskon, että koko kohu kertoo jostain suuremmasta, ongelmallisemmasta. Kysymys kuuluu: Missä ajassa yrittäVerotiedot eivät kerro mitään jyys tapahtuu? Voi kuulostaa omituiselta, mutta uskoisin, että kysymys on varkovin luotettavaa ihmisten taloudesta, sin tärkeä. Palkkatyöstä on helppo sanoa, varsinkaan yrittäjien taloudesta. että se tapahtuu työaikana, palkan juostessa, kuukaudesta toiseen. Palkkatyöstä voi puhua kuukausissa ja myös vuosissa. Mutta entä yrittäjyydestä? Tulee huonoja kuukausia ja huonoja vuosiakin. Tulee puurrettua niin että heikompaa hirvittää ja järkevämmät jättävät väliin. Aina silloin tällöin tulee ”verotietoja”, jotka mukamas kertovat, miten on mennyt. Juu, kyllä niistä näkee, miten paljon kassassa on varoja (vähän) ja miten paljon ollaan voudille velkaa (paljon), mutta mitä ne kertovat yrittämisestä? Toisaalta, eihän kenenkään talous oikeasti rakennu vuosi vuodelta. Jos yhtenä vuotena myy kämpän ja ostaa seuraavana toisen, näyttäisi vuositarkastuksessa siltä, että leikitään upporikasta ja rutiköyhää, vaikkei mitään kovin mullistavaa – elämää mullistavampaa – ole tapahtunut. Tästä syystä en kannata ihmisten verotietojen kaivelemista; ne eivät kerro mitään kovin luotettavaa ihmisten taloudesta, varsinkaan yrittäjien taloudesta. Jos haluamme oikeasti tukea yrittämistä Suomessa, niin yksi tapa olisi luopua siitä, että yrittäjyyttä voi/kannattaa/tulee ymmärtää vuosikalenterin mukaan. Yrittäjyyttä pitäisi katsoa kokonaisvaltaisemmin. Miksi yrittäjyyttä edes verotetaan vuosi- ja kuukausitasolla tavalla, joka ei mitenkään kuvasta sitä, miltä yrittäjän talous näyttää? Kun nyt Taipaleen Heikkiä kadehditaan hänen ”hyvästä vuodestaan”, tajuavatko ihmiset, miten monta huonoa vuotta, miten monta tuntia työtä orjapalkalla siihen sisältyy. Olisikin hauska tietää, miksi veromallimme rakentuu vuoteen, kahteentoista kuukauteen ja 365 päivään? Tämä on ihan sovelias tapa mitata luonnon syklisiä muutoksia ja miksei ihmisen ikääkin. Mutta yrityksen kehitystä ja sen verottamista? Tuntuu varsin omituiselta. Yritys ei kehity kuin vuodenajat eikä suunnitelmallisen syklisesti. Silti pakotamme sen mukautumaan vuoteen tai sen laskennalliseen versioon. Helpottaa vertailua ja listojen tekemistä, totta kai. Mutta missä vaiheessa päätimme, että tämä on tärkeämpää kuin aito yrittäjyyden tapahtumien ymmärtäminen? //

YRITTÄJÄ 6/2012

Pekka Sipola

Yrittäjyys ajassa?


16

Ympäristö » Itämeri yritysten agendalla TEKSTI Riikka Koskenranta

Itämeri

– eteesi tehdään töitä Suomen viennistä ja tuonnista enemmistö liikkuu meriteitse. Alusliikenteen turvallisuuden merkitys ei olekaan vähäinen Itämerelle. Paitsi laivojen turvallisuudella, niin veden monitoroinnilla kuin maatilojen valumien minimoinnilla saadaan vaikutuksia meriympäristön tilaan.

YRITTÄJÄ 6/2012


17 TOMMI ANTTONEN

¾¾Liqum tarjoaa mittauspalvelua, johon kuuluu laitteisto ja reaaliaikainen monitorointi. Asiakas saa tiedot langattomasti päätelait­ teelleen Jyväskylän palvelinkeskuksestamme, Sakari Laitinen kertoo. Hän mittailee veden laatua Päijänteellä.

1.

Seuraavana Itämeri

luupin alle

Jyväskylästä lähtee maailmalle veden laadun mittareita, jotka antavat reaaliaikaista tietoa ja tarkkailevat vesiä muun muassa jätevesilaitoksille, elintarvike- ja kaivosteollisuudelle.

L

iqum Oy:n toimitusjohtaja Sakari Laitinen kertoo, että tulevaisuudessa heidän laitteillaan voidaan reaaliaikaisesti mitata ja siten ennustaa sitä,

mitä päästöjä Itämereen tulee. Silloin riskienhallinta siirtyy ison loikan eteenpäin. Nyt hankehakemus on vetämässä. – Olemme mukana Suomen ym-

YRITTÄJÄ 6/2012


18

päristökeskuksen kanssa alustavassa hankkeessa, jossa reaaliaikainen Itämeren laajuinen valvonta yhdistetään Euroopan avaruusjärjestön satelliittitietoon. Mittalaitteita sijoitettaisiin muun muassa laivoihin, jokisuihin ja kalankasvattamojen lähelle. Kun Laitinen perusti yrityksen vuonna 1999, hänen visionaan oli tähdätä vesisektorille. Vesiteknologiaan erikoistunut yritys Liqumista tuli kuitenkin vasta vuonna 2009. Tuotekehitys on yhtiön omissa käsissä ja valmistus

alihankkijalla Etelä-Savossa. Yhtiö työllistää noin kymmenen henkilöä.

Puhdas vesi kiinnostaa Maailmassa suurin vedenkäyttäjä on maatalous. Maapallon väkiluku kasvaa, mutta veden määrä pysyy vakiona. Vesiosaamiselle voikin povata hyviä aikoja. – Vesi tulee olemaan rajoittava tekijä, kun kasvava väkimäärä pitää ruokkia. Siksi vettä on pakko alkaa kierrät-

tää tai hallita. Luonnonvedet eli virtaavat vedet ovat vielä bisnesmielessä yhtiölle pieni segmentti, mutta kasvava sellainen. Liqum käy muun muassa neuvotteluja joidenkin matkailuun erikoistuneiden paikkakuntien kanssa veden monitoroinnin palvelusta. Puhtaat luonnonvedet ovat kasvavan kaivosteollisuuden takia erityisesti pinnalla juuri nyt. – Joet ovat valtateitä, jotka kuljettavat Itämereen asti tavaraa, Sakari Laitinen muistuttaa //

Mittalaitteita sijoitettaisiin muun muassa laivoihin, jokisuihin ja kalankasvattamojen lähelle.

2. TONI LAMPINEN

Ympäristövaikutukset

palkitusti kurissa Vapolan tila kiinnostaa maanviljelijöitä ja tutkijoita ulkomaita myöten. Maatilalla on käytössä ihan perinteisiä ratkaisuja, kuten vuoroviljely ja luomutuotanto, mutta paljon muitakin keinoja löytyy.

J

yrki Ankelolla ja Katariina Vapolalla on maanviljelyn ympäristövaikutukset jätevesikiertoa myöten mietitty ympäristöystävällisiksi. Näin he kantavat vapaaehtoisesti vastuutaan Itämeren tilasta. Myös karjan hyvinvointiin on panostettu. – Tarhojen pohja on salaojitettu, ja keräämme tarhojen veden talteen. Siellä on sora- ja hakepohja, joka toimii filtterinä suodatukseen. Seuraavaksi vesi kulkeutuu valuma-altaaseen, josta ravinteet otetaan talteen, Ankelo kertoo. Lopuksi vesi menee ojaan ja pohjapatoja pitkin kosteikkoon, joka puhdistaa veden ennen kuin se päätyy kiertoon.

YRITTÄJÄ 6/2012

Tilalla on rakenteilla asfalttipohjainen kompostointikenttä, jossa tehdään kompostikääntäjällä multaa. Ankelo kertoo järjestelmän mittakaavan olevan 1 000 m² plus lantalat päälle. – Jos järjestelmä pyörii hyvin ja saamme lannoitelain mukaisen todistuksen, niin multa voi olla jopa myyntitavaraa. Ympäristöystävällisyys maksaa. Ankelo ja Katariina Vapola kysyvätkin, miksi maanviljelijät ovat aina niitä pahoja poikia, vaikka kaikkihan me syömme. He kaipaavat yhteisvastuullisuutta muun muassa kuluttajien käyttäytymiseen heidän tehdessään ostospäätöksiä. //

½½Uudessakaupungissa sijaitseva tila sai WWF:n myöntämän Itämeren ympäristöystävällisin maatila -palkinnon vuonna 2009. Kuvassa Aberdeen Angus-karjaa .


VESA-MATTI VÄÄRÄ

19

½½Kuvassa on pienoismalli Viking-luokan murtajasta, joita on käytössä Ruotsissa. Jäänmurtami­ seen liittyvät ratkaisut Tor Viking -luokassa niin suunnittelussa kuin mallikokeissa ovat meidän teke­ miämme, Jyrki Lehtonen kertoo.

3.

Laivasuunnittelua öljyntorjunnasta saaristoliikenteeseen Insinööritoimiston työhuoneissa tahkotaan Suomen öljyn- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kannalta keskeisiä suunnitelmia.

P

arimetrinen oranssi laivan pienoismalli kertoo osaltaan suunnittelutoimisto ILS Oy:n saavutuksista. Insinööritoimisto suunnitteli monitoimimurtajan rungon muodon 1990-luvun alussa. Aikoinaan tätä pidettiin mahdottomana tehtävänä. Sitra ja PRH myönsivät keksinnöstä palkinnon. Sittemmin yhtiö on myynyt patentin. Jyrki Lehtonen perusti yhtiökumppaninsa Timo Siirilän kanssa yrityksen 1980-luvun lopun telakkakriisin jälkimaingeissa. Wärtsilä Meriteollisuus päätti laittaa lapun Lehtosen johtaman Oy Laivateollisuus Ab:n luukulle. Lehtosen ja Siirilän ansiosta suunnitteluosaaminen jatkui ja kehittyi Turussa. Perinteinen telakkateollisuus ajautui Suomessa kannattavuuskriisiin, mutta ketterä laivasuunnittelun insinööritoimisto ILS Oy on pystyssä edelleen. Lä-

hes 25-vuotisen historiansa aikana yrityksen suunnittelemia aluksia on rakennettu 25 kappaletta.

Liikenne lisääntyy Itämeren alusliikenteen ennustetaan edelleen kasvavan. Itämeren suurin uhkakuva on mittava öljykatastrofi, John Nurmisen Säätiön Tankkeriturva-hankkeen Pekka Laaksonen muistuttaa. Hankkeen tavoitteena on merkittävästi pienentää öljykatastrofin riskiä Suomenlahdella muun muassa navigointipalvelun keinoin. ILS suunnitteli Suomen valtion uusimman laivahankinnan monitoimialus Louhen, joka öljyntorjuntavalmiuden ja palonsammutuksen lisäksi pystyy myös kemikaalien keräykseen. Alus raken-

nettiin Uudenkaupungin Työveneen telakalla. – Louhessa on käytetty öljynkeräystekniikkaa, joka toimii aallokossa. Kun myrsky tulee, aluksella otetaan käyttöön rungon läpi menevä aallonvaimennuskanava. Pinnalta tuleva vesi otetaan kanavaan ja sieltä vasta harjakerääjään, toimitusjohtaja Jyrki Lehtonen kertoo. Edellä mainittua tekniikkaa kutsutaan Kahma-tyyppiseksi kerääjäksi, ja se on asennettu ensimmäisenä maailmassa Louheen. Porvoolainen Lamor Corporation kehittää öljynkeräyksessä käytettävää harjateknologiaa. On Suomen ja Itämeren etu, että alan huippuosaamista on kotimaassa. 12 henkilöä työllistävän ILS Oy:n toimeksiannoista yli puolet tulee ulkomailta. // YRITTÄJÄ 6/2012


20

JoHtaminen » Henkilöbrändi tukee vahvuuksia

TEKSTI Johanna Penttilä, HENKILÖKUVA Kimberley Evensen

Aidot kyvyt esiin   Henkilöbrandäyksellä vahvistetaan työntekijän aitoja kykyjä ja nostetaan hyvät ominaisuudet esiin. Persoonallisuutta ei yritetä muuttaa.

T

ämän kauden väreillä sisustettu, sliipattu toimisto, jossa jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu ja kokonaisuuteen sopiva. Pohdinta huvittaa henkilöbrändäykseen erikoistunutta konsultti Katy Goshtasbia. San Diegossa sijaitseva työtila on kodikas, ja Goshtasbi helposti lähestyttävä, luottamusta herättävä. Olen kuitenkin oikeilla jäljillä, sillä 75 prosenttia brändäyksestä perustuu tunteisiin ja mielikuviin, sanoo Puris Image -bränditoimistoa viitisen vuotta

YRITTÄJÄ 6/2012

luotsannut Goshtasbi. Hän kehottaa ajattelemaan McDonald’sia. – Se, mitä he myyvät, ei ole lainkaan niin suuressa roolissa kuin mielikuva, jonka he ovat rakentaneet. Sama pätee myös henkilöbrändäykseen. Markkinoinnista ja psykologiasta ammentava henkilöbrändäys laajemmassa mittakaavassa on kohtuullisen uutta myös Yhdysvalloissa. Käsite sai suuren yleisön huomion viimeisimmän laskusuhdanteen ai-


21

Emme voi muuttaa itseämme, se ei olisi aitoa.

kana. Sitä ennen se yhdistettiin lähinnä johtajiin ja julkisuudenhenkilöihin. Goshtasbin mukaan meillä kaikilla on oma henkilöbrändimme, jota voimme kehittää. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ajattele brändiään aktiivisesti. – Henkilöbrändäys liittyy useimmiten työmaailmaan. Laskusuhdanteen menetetyt työpaikat ja asiakkaat pakottivat suuren osan meistä pysähtymään ja miettimään peruskysymyksiä.

Jokainen hyvä jossain

c ma

Pix

Goshtasbin mukaan henkilöbrändäyksessä on kolme eri vaihetta. Ensimmäisenä pohditaan kysymyksiä ’kuka olen’ ja ’mitä haluan’. Vastaukset löytyvät henkilön luontaisista ominaisuuksista sekä arvomaailmasta. – Henkilöbrändin täytyy rakentua aitojen kykyjen varaan. Kaikki me olemme hyviä jossain. On vain löydettävä omat, meidät muista erottavat vahvuudet. Seuraava askel on viestiä brändi yleisölle. Tässä vaiheessa henkilöllä on käsitys siitä, kuka hän on, missä hän on hyvä ja mitä hän haluaa kertoa yleisölleen. Mukaan tulevat ulkoiset tekijät, kuten esiintymistapa, puhetyyli ja ulkonäkö. Kolmas vaikuttava tekijä on yleisön tulkinta brändistä. – Tämä on vaikein hallita, koska tulkinnat riippuvat vastaanottajan sosioekonomisista tekijöistä.

Goshtasbi korostaa kokonaisuuden hallintaa. Mainostoimistoon ei kannata mennä työhaastatteluun tumma puku päällä ja kertoa olevansa rento, luova ja helposti lähestyttävä. Tässä on konflikti ulkonäön ja ulosannin välillä.

Ei brändiä ilman valokeilaa   Goshtasbin yleisin malli henkilöbrändäyksen kurssista kestää seitsemän kuukautta. Viikoittaisissa tapaamisissa opitaan uusia asioita itsestä sekä pienen ryhmän muista jäsenistä. Kurssin lopuksi henkilöbrändi integroidaan asiakkaan liiketoimintaan tai urakehitykseen. Prosessi ei ole aina helppo, eikä brändiä voi rakentaa ilman valokeilaa. – Tapaamiset ovat välillä hyvin tunteellisia. Joskus ihmiset turhautuvat kyyneliin saakka, koska he eivät löydä itsestään hyviä puolia, henkilöbrändin kärkeä. Goshtasbi vertaa henkilöbrändin rakentamista myyntiin.   – Tänä päivänä kilpailu on niin kovaa, että ammatillinen pätevyys yksin ei riitä. Myyt ensin persoonasi ja vasta sen jälkeen osaamisesi. Goshtasbin asiakkaat tulevat useimmiten yritysten lähettäminä, ovat itsenäisiä yrittäjiä tai uransa käännekohdassa olevia. Hän ei koskaan kerro asiakkaalleen tämän olevan väärällä työuralla, vaan mahdollinen oivallus kehittyy kurssin etenemisen myötä. – Hienoimpia hetkiä ovat ne, kun on auttanut toista saavuttamaan jotain tärkeää. Joskus riittää, että uudistamme asiakkaan vaatekaapin sisällön.  

YRITTÄJÄ 6/2012


22 ¼¼Katy Goshtasbi teki menes­tyksekkään uran lakimiehenä Washingtonissa ennen ryhtymistään yrittäjäksi.

Hyvien arvojen puolesta Brändäyksen riskeistä puhuttaessa Goshtasbi mainitsee väkisin täydellisiin, kiiltäviin ulkokuoriin sullotut, sisällöltään heikot brändit. Hän nimeää ilmiön feikkibrändäykseksi. Entä voiko samalla henkilöllä olla useita erilaisia brändejä, joista valitaan kulloinkin tilanteeseen sopivin? Goshtasbin mukaan se ei ole mahdollista. Luontaiset ominaisuutemme ja arvomme määrittävät sen, mitä olemme. – Tilanteesta riippuen omasta brändistään voi nostaa esiin erilaisia seikkoja, mutta emme voi muuttaa itseämme, se ei olisi aitoa.

Hyväntekeväisyys nousussa Goshtasbi uskoo oikeanlaisessa työssä olevan henkilön positiiviseen energiaan, joka näkyy hyvänä olona myös ulospäin. Valitettavan usein ihmisten minäkuva ja itseluottamus ovat paljon todellisuutta heikompia. – Minulla on välillä asiakkaita, joiden ainoa päämäärä on löytää mikä tahansa työ. Ymmärrän sen, mutta epätoivo ei voi olla onnistuneen henkilöbrändäyksen lähtökohta. Tulevaisuuden trendeistä Goshtasbi

mainitsee henkilöbrändäyksen hyväntekeväisyyden avulla. Tämä on Goshtasbin mukaan erinomainen tapa vahvistaa brändiä.    – Hyväntekeväisyyskohteen valinnassa voi käyttää luovuutta ja ajatella perinteisiä kohteita laajemmin. Esimer-

kiksi leipomo voi lahjoittaa päivän myymättä jääneet tuotteet kodittomille tai hammaslääkäri käyttää osan ajastaan vähävaraisten potilaiden hoitoon. Nämä ovat hyviä asioita, joihin henkilöbrändi yhdistetään. Samalla myös yritysbrändi vahvistuu. //

Yrittäjäksi Capitol Hillin kautta Kauppatieteitä ja juridiikkaa opiskellut Katy Goshtasbi teki pitkän ja menestyksekkään uran lakimiehenä Washingtonissa ennen ryhtymistään yrittäjäksi. Omaa Puris Image -konsultointiyritystä hän on vetänyt viisi vuotta. Asiakaskunta on pääasiassa kansainvälisiä yrityksiä, mutta myös oppilaitoksia sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Katy Goshtasbi työskentelee mm. National Association of Women Business Owners- sekä American Bar Association -järjestöissä. Hänet on myös nimetty ehdokkaaksi tämän vuoden Women Business Leader of the Year -palkinnon saajaksi. Goshtasbi puhuu henkilöbrändäyksestä useissa kansainvälisissä tapahtumissa vuonna 2013. Lisätietoja www.purisimage.com

YRITTÄJÄ 6/2012


Yhteistoiminta » Hyvä yhteistoiminta säteilee työhyvinvointiin TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Pixmac

Luottamuksellinen vuorovaikutus =

Hyvä yhteistoiminta Yhteistoimintalain henki on se, että neuvotellaan ennen kuin tehdään päätöksiä. Laki koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Hyvä yhteistoiminta syntyy määrätietoisen prosessin kautta.

1 2 3

Hyvä yhteistoiminta on monen tekijän summa, mutta tärkeimpiä asioita

ovat toimiva avoin tiedonkulku, vuorovaikutus ja yhteiset tavoitteet. Yhteistoiminnassa hyödynnetään kaikkien tietoja ja osaamista.

Yhteistoiminnan esteet ja parantavat toimenpiteet etsitään

yhteistyössä. Hyvä yhteistoiminta syntyy määrätietoisen prosessin tuloksena, jossa kaikki osapuolet tiedostavat yhteisen edun, sitoutuvat niihin ja ovat valmiita itsekin muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan.

Kannattaa kokeilla! Hyvällä yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa tehokkuutta, asiakastyytyväisyyttä, kilpailukykyä ja työhyvinvointia. Kiire loppuu, kun turhat asiat jäävät tekemättä. Silloin tärkeät asiat tulevat tehdyksi. Näin kehittäminen pääsee vauhtiin, sairauspoissaolot ja vaihtuvuus pienenevät – ja yrittäjä hymyilee matkalla pankkiin. Jos yhteistoiminta toimii, kaikki muukin toimii.

Lähde: Solar Solutions Oy:n yrittäjä-kouluttaja Tero Lahdes. Lahdes on kirjoittanut kirjan hyvästä yhteistoiminnasta.

YRITTÄJÄ 6/2012

23


24

TIEDE & TEKNOLOGIA » Maailmantaloutta uhkaava riski TEKSTI Mikko Suominen

Aurinkomyrsky loisi globaalin kaaoksen

Vuonna 1859 koetun kaltainen aurinkomyrsky aiheuttaisi mittavia tuhoja nykypäivän teknologiayhteiskunnalle. Tiede- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki perää päättäjiltä valmistautumista tähän epätodennäköiseen mutta mahdolliseen uhkaan.

H

uolestuttavien talousuutisten ja pankkikriisien keskellä unohtuu helposti, että maailmanlaajuisen katastrofin aiheuttaja voi ilmaantua myös ihmiskunnan ulkopuolelta. Paremmin tunnetun asteroiditörmäysten uhan lisäksi myös kotitähdellämme on potentiaalia sekoittaa maailmanjärjestys. – Yhdysvaltalaisraportin mukaan suuri aurinkomyrsky voisi lamauttaa sähköverkot vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Tämä johtuu siitä, että suuria verkkomuuntajia valmistetaan maailmalla sata kappaletta vuodessa, kun myrsky voisi tuhota niitä

YRITTÄJÄ 6/2012

globaalisti jopa kaksi tuhatta, kertoo Risto Isomäki. Varautumismallia pitäisi ottaa puolentoista vuosisadan takaa, jolloin koettiin historian suurin aurinkomyrsky.

Revontulia Karibialla Syyskuussa 1859 brittiläinen Richard Carrington havaitsi kaksi äärimmäisen kirkasta aluetta Auringon pinnalla. Ne kertoivat hurjasta flare-purkauksesta, johon liittyi Maata kohden suuntautunut varattujen hiukkasten


25

YRITTÄJÄ 6/2012

Nasa / SDO

¾¾Auringon purkauksia heinäkuussa 2012 Nasan SDO-satelliitin kuvaamina.


Nasa / GSFC

26

3 2

1

4

5 Iso katastrofi voisi vahingoittaa maailmantaloutta 4 – 10 vuoden ajan. pilvi. Samanaikaisesti läheisen observatorion magnetometreihin tallentui häiriö, joka johtui suurienergisen säteilyn vaikutuksista maapallon ionosfäärissä. Tämä oli vasta alkua. Purkauksen plasmapilvi iski Maan magneettikenttään 17 tunnin kuluttua ja toi monivärisiä revontulia, jopa Hawaijin ja Panaman taivaalle. Koillis-Yhdysvalloista raportoitiin revontulten valon riittäneen sanomalehtien lukemiseen keskellä yötä. Edes 1800-luvun teknologia ei säilynyt tuhoitta. Lennätinjärjestelmien mastot kipinöivät sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ja sytyttivät useita tulipaloja. Syynä olivat geomagneettisen myrskyn pitkiin johtimiin indusoimat sähkövirrat. Myöhemmin myrsky nimettiin Carringtonin mukaan, sillä hän piti mahdollisena, että tapahtumilla oli yhteys seurauksiin kotiplaneetallamme. Nykytieteen valossa vastaavia purkauksia on odotettavissa 500 – 600 vuoden välein. YRITTÄJÄ 6/2012

Altis ydinvoima Haavoittuvaisimpia teknologiayhteiskunnan osia aurinkomyrskyn vaikutuksille ovat sähköverkot, joihin indusoituu tuhansien ampeerien tasavirtoja. Tämä johtaa helposti muuntajien tuhoutumiseen. Toinen riskisektori ovat satelliitit ja niiden tarjoamat tiedonsiirto- ja navigointipalvelut. – Pahimman skenaarion mukaan suuri osa maailman neljästäsadasta ydinvoimalasta voisi ajautua Fukushimaa muistuttavaan kriisiin, mikäli niiden hätä­jäähdytysjärjestelmien dieselöljy pääsisi kaaoksen keskellä loppumaan, Isomäki argumentoi. Risto Isomäki esitti kriittisiä arvioita ydinvoimaloiden rantarakentamisesta jo 2000-luvun alussa. Japanin tsunami maaliskuussa 2011 todisti uhan todellisuuden ja voimaloiden haavoittuvuuden. Sähköverkkojen pettäminen tuntuisi nopeasti kaikkialla.

– Lääkkeiden, rokotteiden ja lannoitteiden valmistus sekä vedenpuhdistuspalvelut voisivat pysähtyä pitkäksi aikaa. Suuret kaupungit jouduttaisiin evakuoimaan, koska vettä ei tulisi, vessoja ei voisi vetää eikä mikään toimisi, kuvailee Isomäki ääriskenaariota. Ison aurinkomyrskyn seurauksena sähköverkkojen pimeneminen voisi aiheuttaa pitkällä aikavälillä 1 000 – 2 000 miljardin euron tappiot pelkästään Yhdysvalloissa. Iso katastrofi voisi vahingoittaa maailmantaloutta 4 – 10 vuoden ajan.

Investointeja ajoissa – Asiantuntijoiden mukaan uhka voitaisiin torjua pienin kustannuksin galvaanisesti erottavan käämityksen tai sarjakondensaattorien avulla. Nämä menetelmät on otettu käyttöön vain yhdessä maassa, Suomessa, huomauttaa Isomäki.


Aurinkomyrsky ilmiönä

TOIMISTO

1 2

Auringon pinnalla tapahtuu purkaus. Koronan massapurkaus ryöpsäyttää plasmapilven avaruuteen.

3 4

Yritysasiak kaalle 10 % alennu s Yr

Varatut hiukkaset osuvat maapallon magneettikenttään.

t! y n y iit

ityskorttialennu ksen saat toim tarvikkeista, ka isto- ja paperilent Alennus myös ereista sekä toimistolaskimist myymälöiden a. tarjoushi tuotteista. Liity nyt myymäläs ntaisista sä ta i Suomalainen. comissa.

5

L

Geomagneettinen myrsky näkyy meille voimakkaina revontulina.

Varatut hiukkaset vaikuttavat esimerkiksi tietoliikenteeseen, navigointiin, satelliitteihin, sähköverkkoihin.

Isomäki toivoo poliitikkojen tiedostavan asian ja tarttuvan sen mahdollisuuksiin suomalaisen osaamisen markkinoinnissa. – Ministeri tai kansanedustaja elää minuuttiaikataulussa, jossa pitää reagoida satoihin asioihin. Ei ole aikaa miettiä asioita loppuun asti puhumattakaan siitä, että olisi aikaa kuvitella mitä arkikokemuksesta etäällä oleva asia voisi tarkoittaa, hän harmittelee. Kirjat ovat Isomäelle apuväline yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen teemoinaan ovat olleet aurinkotuulisähkö, ydinvoimaloiden uhkakuvat sekä jäätiköiden sulaminen. – Kun lukee visuaalisesti kirjoitettua romaania, joutuu kuvat tekemään itse ja niistä on vaikeampi päästä eroon. Tämän vuoksi aloin kirjoittaa romaaneja ympäristökysymyksistä, hän paljastaa. //

995

Tammi / Pertti Nisonen

¼¼Risto Isomäki kirjoittaa sekä faktaa että fiktiota lähinnä ympäristön tilaa kä­sittelevistä aiheista.

SIGMA KALENTERI 2013

SEINÄKALENTERI SUOMI MINI 2013

595

AGENDA 2013

1495

Suomalaisen Kirjakaupan lahjakortti sopii hyvin henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden muistamiseen!


28

Konkreettista

kauppaa Nykyinen hallitus on tiivistänyt vienninedistämismatkojen tahtia huomattavasti. Onko matkoissa järkeä? Antti Kuivalaisen mielestä on, kunhan matkaan valmistautuu kunnolla.

A

nivarhainen tiistaiaamu lokakuussa 2012 Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentokone lähes viimeistä paikkaansa myöten täynnä. Koneessa yli 80 edustajaa 55 yrityksestä, yli kymmeneltä eri toimialalta matkaseuranaan vienninedistämisen ammattilaisia. Matkanjohtajana Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Lentomatkaa 5 000 kilometriä. Kohteena Kazakstan, Keski-Aasian johtovaltio. Koneen keskivaiheilla istuu Antti Kuivalainen Rovaniemeltä. Maassa epäilyttävät korruptio, etäisyys ja suomalaisille vieras johtamisjärjestelmä. Hallitus oli kaatunut viikko ennen matkaa. Se on YRITTÄJÄ 6/2012

Kazakstanissa tavallista. Mutta joku Kazakstanissa kiehtoo, kun kone on täynnä. Se joku on kova tahto rakentaa, kehittyä, kasvattaa taloutta. Koska maan koulutusjärjestelmä romahti Neuvostoliiton mukana, osaamista on pakko ostaa ulkomailta. Rahasta ei ole pulaa, kiitos runsaiden öljy- ja maakaasuesiintymien.

Kasvava talous kiinnostaa Kazakstanin talous kasvaa kuin murrosikäinen poika: seitsemän prosentin vuosivauhtia. Siksi Antti


VIENNIN EDISTÄMINEN » Vientimatka tuottaa tulosta

29

TEKSTI Eeva Ketvel, KUVAT Jouni Porsanger, GRAFIIKKA Julius Jansson

¼¼Me näemme Kazakstanin yhtenä uutena markkina-alu­ eena, jota kehitämme. Pienenä yrityksenä Ahma valitsee aika tarkkaan, minne se voi etabloi­ tua. Emme voi rynnätä kaikki­ alle, Ahma insinöörit Oy:n Antti Kuivalainen kertoo. YRITTÄJÄ 6/2012


J.Jansson / Infografiikkaa.fi

30

YRITTÄJÄ 6/2012


31

Turvaa rahoitus! Apua kansainvälistymisen eri vaiheisiin saa monelta eri toimijalta. Tässä kansainvälisen bisneksen konkarin Antti Kuivalaisen niksit viennin rahoituksen turvaamiseen. Parin vuoden ajan rahaa kuluu • markkinaselvityksiin • myynnin kustannuksiin, messuihin ja mainontaan • henkilökunnan palkkaamiseen • tarjousten tekemiseen • vakuuksien järjestämiseen • asiakassuhteisiin panostamiseen. Alkuun ei kaikkia kustannuksia voi tietää, takkiin tulee kevyehkösti.

Noin vuoden kuluttua rahaa alkaa tulla tipotellen: • Kannattaa opetella pienillä kaupoilla. Jos hyvin käy, rahaa alkaa tulla: • Tunnettuus lisääntyy, tarjouspyyntöjä tulee. • Asiakkaat luottavat ja tilaavat isompia töitä. • Liikevaihto kasvaa kohisten. • Hyvällä tuurilla marginaalit paranevat tiedon ja kokemuksen lisääntyessä. Alussa rahaa palaa helposti parikymmentätuhatta euroa kuussa parin vuoden ajan. Hän vinkkaa hakemaan tukea eri lähteistä. Kannattaa myös muistaa Finnveran vakuudet käyttöpääomalainaan.


32

Kuivalainenkin lähti matkaan mukaan. Hän johtaa rovaniemeläisen Ahma insinöörit Oy:n hallitusta. 150 henkilöä työllistävä Ahma rakennuttaa muun muassa kaivoksia. – Me näemme Kazakstanin yhtenä uutena markkina-alueena, jota kehitämme. Pienenä yrityksenä Ahma valitsee aika tarkkaan, minne se voi etabloitua. Emme voi rynnätä kaikkialle, Kuivalainen kertoo. Yrityksellä on tytäryhtiöt Ruotsissa, Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa. Projekteja on johdettu lisäksi Norjassa, Unkarissa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Ahman 20 miljoonan liikevaihdosta 10 miljoonaa tulee ulkomailta. Vienti on vaihdellut 20–50 prosentin välillä. – Viime vuosina se on ollut kasvussa, mutta heilahtelee kovasti. Tulevaisuudessa liikevaihdosta suurin osa tulee ulkomailta. Suomi on pieni ja taantuva markkina, Kuivalainen pohtii matkalla. Perillä Kazakstanissa suomalaisyrittäjien ohjelma täyttyy seminaareista ja tapaamisista. Niitä on järjestetty poliitikkojen, virkamiesten ja yrittäjien kanssa. Kun liikkeellä on näin valtava delegaatio, ongelmilta ei vältytä: kaikki

halukkaat eivät mitenkään mahdu ministeriövierailuille. Myös paikallinen kulttuuri aiheuttaa pettymyksiä: läheskään kaikki ennalta sovitut yrittäjätapaamiset eivät valitettavasti toteudu. Se on kuulemma maan tapa.  Ahma insinöörien Kuivalaisen ei kuitenkaan tarvinnut pettyä Kazakstanin-matkan antiin. Päinvastoin.

Hyvä valmistelu auttaa onnistumaan Marraskuussa, reilu kuukausi reissun jälkeen Kuivalainen tietää jo varmasti, että jättimäisen delegaation mukana viidentuhannen kilometrin päähän, keskelle vuoria ja aroa oli järkeä lähteä. Ahma insinöörit teki matkalla kahteen kazakstanilaisyritykseen niin suuren vaikutuksen, että niistä on jo ehditty tehdä vastavierailu Suomeen. – Useampaa kaivoshanketta Kazakstanissa kehittävän investointirahaston edustaja tuli tänne Suomeen tutustu-

TEKSTI Thomas Palmgren

Team Finland

– avain kansainvälisyyteen

Team Finland -konseptin tavoite on, että kansainvälistyminen tehdään kaikkien osapuolten yhteistyöllä. ”Yhdessä tehdään paremmin.”

Yritysten tarvitsemien vientija kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen on kehitetty uusi verkostomainen toimintamalli – Team Finland. Se tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Team Finlandin tavoitteena on muodostaa suomalaistoimijoista vahva, dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa yriYRITTÄJÄ 6/2012

tyksiämme kansainväliseen läpimurtoon. Ryhmän lähtölaukaus oli syyskuussa Finlandia-talossa, jolloin 1 400 pk-yritysten ja liike-elämän järjestöjen edustajaa arvioi yritysten kansainvälistymisen tulevaisuutta. Osallistujien määrä ja aktiivisuus kertovat suuresta kiinnostuksesta Team Finlandia kohtaan. Seminaareissa

todettiin nykyiset palvelut hajanaisiksi ja siiloutuneiksi. Yrittäjät toivovat palveluiden löytyvän helpommin. Suomalaisten työn kansainvälisen menestyksen peruspilarit ja tarvittavat voimavarat ovat olemassa, mutta ne pitää hyödyntää paremmin sekä Suomessa että ulkomailla.


33 ¼¼– Rahaa alkaa tippua ehkä puolentoista vuoden kuluttua – aluksi vähemmän kuin sitä kuluu. Mutta pitkäjänteinen työ saattaa kannattaa, Antti Kuivalainen keroo.

maan Ahman rakennuttamiin kaivoksiin. Jatkamme yhteistyötä, Kuivalainen kertoo. Marraskuussa Rovaniemellä vieraili myös ison kazakstanilaisen kaivosyhtiön edustaja. – Näiden lisäksi olemme tekemässä yhtä meidän kokoomme nähden suurta tarjousta paikan päällä Kazakstanissa. Lisäksi reissussa sai hyviä kontakteja kotimaisiin kumppaneihin. Missä tahansa yrittäjillä oli luppoaikaa, käyntikortit viuhuivat. Kuivalainen suunnittelee yhteistyön käynnistämistä Kazakstanissa yhden matkalle osallistuneen suomalaisen yrityksen kanssa. Matkan vaikutuksia listatessaan Kuivalainen huomaa, että ne näkyivät nyt poikkeuksellisen nopeasti. Yleensä matkan hyödyt valkenevat vasta paljon myöhemmin. – Meidän alallamme sopimukseen pääsy kestää kauan. Monesti vuoden, parikin. Isojen investointihankkeiden kypsyminen vie aikaa. Nyt saatiin en-

simmäinen pieni toimeksianto heti, mikä on todella harvinaista. Teemme kaivoshankkeen kustannusarvion ja aikataulun yhdelle kaivosyhtiölle. Matkan hyödyt on helppo kiteyttää. – Paljon tapaamisia saatiin lyhyessä ajassa. Saimme myös useampia tarjous-

pyyntöjä. Tosin niitä oli valmisteltu jo etukäteen jonkun aikaa, Kuivalainen paljastaa kokeneen vienninedistämismatkaajan niksin. Ahmasta lähdetään edistämään vientiä tulevaisuudessakin. Matkakohde valitaan kuitenkin tarkasti. //

Suomen Yrittäjien mielestä on valitettavaa, että ohjausryhmästä puuttuu pienyritysten edustaja. verkosto MAAILMALLA Eri puolilla maailmaa Team Finland -joukkueita on syntymässä suurlähetystöjen ja Finpron edustajista sekä muista paikallisista toimijoista. Nyt nimetyt 60 yhteyshenkilöä kokoavat paikalliset verkostot vuoden loppuun mennessä. Suomeen ei tule uusia toimielimiä, mutta Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on kahden henkilön sihteeristö. Taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmä, ns. Team Finland -ohjausryhmä, toimii pääministeri Jyrki Kataisen johdolla. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia jatkuvasti päivittyvä strategia sekä

ehdottaa toimia strategian toteuttamiseksi. Suomen Yrittäjien mielestä on valitettavaa, että ohjausryhmästä puuttuu pienyritysten edustaja.

Miten eteenpäin? Ensimmäinen mittava joukkueen hanke toteutui ulkomailla loka-marraskuun vaihteessa. Yhteismarkkinointitapahtuma Radical Design Week Shanghaissa yhdisti suomalaisten bisnesponnistelut samaan ajankohtaan. Näin saavutettiin hyvä julkisuus ja vaikuttavuus. Hanke toteutettiin yksityisen ja julkisen sekto-

rin tiiviinä yhteistyönä. Viikon kestänyt tapahtuma oli jatkoa Shanghain Expolle 2010. Team Finland -päivän yhteydessä työskenteli 12 työryhmää, jotka tekivät 36 ehdotusta yritysten kansainvälistymisen edistämisestä. Ohjausryhmä analysoi näitä ehdotuksia. Ehdotuksia ja näkemyksiä voi esittää myös suoraan ohjausryhmän jäsenille ja sihteeristölle. Myös Suomen sisällä kehitetään Team Finland -toimintamalleja ja -verkostoja. Keväällä alkavan KiviNet-seminaarikiertueen tarkoituksena on tehdä kansainvälistymispalvelut tutuiksi. YRITTÄJÄ 6/2012


34

KANSAINVÄLISTYMINEN » Pienyritys on ketterä TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Pilvipalvelut levittäytyvät Espoolainen Fluido Oy on kasvanut runsaassa kahdessa vuodessa kolmesta henkilöstä kolmenkymmenen henkilön pohjoismaiseksi IT-osaajaksi.

A

siakkuudenhallintaan ja pilvipalvelukonsultointiin erikoistuneen Fluido Oy:n Espoon-toimistossa työskentelee 23 henkilöä. Suomalaisten lisäksi osaajia on viidestä maasta. Heistä osa on opiskellut Suomessa ja osa on muuttanut työn vuoksi Espooseen. Yritys on levittäytynyt vuoden aikana Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Pohjoismaiden valloitusta tehdään tulorahoituksella, ja toiminta on monikulttuurista. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Eronen kertoo, että yrityksen liikeideana on auttaa asiakkaita kehittämään liiketoimin-

YRITTÄJÄ 6/2012

taansa nykyaikaisten pilvipalvelujen avulla. – Keskitymme asiakashallinnan konsultointiin. Sovelluspalvelujen tuotannosta vastaava kumppanimme on Salesforce. com, joka on pilvipalvelujen tekijänä johtava suunnannäyttäjä.

Asiakkaita suurista pieniin Suomessa Salesforce.com-järjestelmää käyttää useita satoja yrityksiä. Suurimmat asiakkaat ovat Fluido Oy:n toimitusjohtaja Kai Mäkelän mukaan menestyviä pörssiyrityksiä, kuten Kone


35

Fluido Go • käyttöönottopalvelu • sisältää kaiken liiketoiminta­tarpeiden kartoituksesta käyttäjäkoulutukseen

Fluido Storm • Salesforce.com CRM-

ja Force.comkehitysprojektit

Fluido Flight School Fluido Flow • jatkuva Salesforcen ylläpitopalvelu

• viralliset Salesforce-kurssit • loppukäyttäjien koulutukset

• myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun järjestelmien kunnossapito

»»Toimitusjohtaja Kai Mäkelä ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Eronen arvostavat osaa­ mista, kasvua ja reipasta kansainvälistymistä. Avoin toiminta vie yri­ tystä eteenpäin.

YRITTÄJÄ 6/2012


36

sekä YIT. Pienimmät ovat muutaman ihmisen pienyrityksiä. Fluidon arvion mukaan asiakaskunta voi Suomessa kaksinkertaistua muutaman vuoden kuluessa, sillä maailmalla on jopa 140 000 Salesforce.com-pilvipalveluun perustuvaa asiakkuudenhallintaa käyttävää yritystä. Se osoittaa, että ratkaisu soveltuu hyvin kaiken kokoisille yrityksille toimialasta riippumatta. – Yrityssovellusten käyttö pilvipalveluna kasvaa voimakkaasti, ja voi olla, että 3 – 5 vuoden kuluttua muunlaisia palvelumalleja ei edes ole, Kai Mäkelä visioi.

Osaaminen vakuuttavaa Mikko Eronen uskoo, että Fluidon osaaminen on vahvuus, jonka ansiosta oli helppoa lähteä laajentamaan yritystä. – Meillä on asiakashallintajärjestel-

mien huippuosaajia niin tekniikassa kuin bisneksen ymmärtämisessä, Eronen kertoo. Yrityksen kilpailijoita ovat kansainväliset globaalit konsultointiyritykset, joihin verrattuna. Fluido on pienempänä joustava ja ketterä. Fluidolle kelpaavat myös pienet projektit. – Kilpailijoihin verrattuna olemme kasvaneet rohkeasti ja olemme palkanneet vauhdilla uusia työntekijöitä. Uskomme siihen, mitä teemme, Eronen tiivistää. Kai Mäkelä kertoo, että isoihin yrityksiin verrattuna Fluidon etuna on paikallisuus. – Isoilla kilpailijoillamme työskentelee paikallisesti joitakin asiantuntijoita, mutta varsinaisen työn he usein ulkoistavat esimerkiksi offshore-maihin. Me toimimme paikallisesti koko tiimin kanssa. Annamme asiakkaille viestin, että pystymme auttamaan nopeasti

Yrittäjyyden arvotus Fluido Oy on tullut hyvin toimeen yhteiskunnan ja sen viranomaisten kanssa. – Toki veroja voisimme maksaa hieman nykyistä vähemmän, Kai Mäkelä kiteyttää myös muiden yrittäjien keskeisimmän toiveen. Fluido Oy on saanut Elykeskukselta tukea tekemiseen tarvittaessa. – Käytimme alussa Spinnon yrityshautomoa toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Ely-keskukselta olemme saaneet kansainvälistymiseen hieman tukea, Mikko Eronen sanoo. Mikko Erosen mielestä yhteiskuntamme ei kuitenkaan ole erityisen yrittäjäystävällinen. Kun yrityk-

YRITTÄJÄ 6/2012

sellä menee hyvin ja verot maksetaan, suhtautuminen on hyvää. Entä jos alkaakin mennä huonommin, miten silloin yrityksiin suhtaudutaan? – Silloin tarvittaisiin yhteiskunnalta riittävästi joustoa ja ymmärrystä, Mäkelä tiivistää. Pienten yritysten etuna markkinoiden muuttuessa on joustavuus. – Markkinat ja toimintamallit kehittyvät yhä nopeammin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ydintoiminnan ympärille, ja pienet yritykset pystyvät reagoimaan nopeasti tähän muutokseen. Tämä on meille yrittäjille merkittävä kilpailutekijä, Mäkelä sanoo

ja luotettavasti, koska työntekijämme ovat lähellä ja sertifioituja asiantuntijoita, Mäkelä korostaa.

Vauhdikas laajentuminen Ensimmäisistä asiakkaista lähtien laadukkaat projektit ja hyvin sujunut yhteistyö päämiehen Salesforce.comin kanssa on antanut vauhtia kasvulle. – Avoimen toimintamme vuoksi sana lähti leviämään. Myös yhteistyökumppanimme Salesforce.com arvosti työtämme, ja nyt olemmekin Pohjoismaiden ainoa valtuutettu koulutuskumppani, Eronen erittelee.

¾¾Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja tukeutuvat paikallisiin työntekijöihin.


37

Alkuvaiheista lähtien tavoitteena oli Pohjoismaiden valloitus. – Uskoimme, että myös muissa Pohjoismaissa yritysten tilanne oli sama kuin Suomessa. Fluidon kaltaiselle yritykselle oli markkinoilla tilaa, Eronen sanoo. Toiminta lähti liikkeelle kuitenkin Suomesta, ja kasvu syntyi täällä. – Tehtiin hyvä, kannattava ja kasvava bisnes. Tänä vuonna olemme perustaneet Ruotsiin tytäryrityksen ja toimistot Norjaan sekä Tanskaan.

Myös erilaisuutta Vaikka toiminta näyttää kaikissa Pohjoismaissa samanlaiselta, identtistä se ei ole, sillä kilpailutilanne vaihtelee mait-

tain. – Toki pilvipalvelun käyttäminen on samanlaista kaikkialla, Eronen sanoo. Fluidon projektit tehdään aina Salesforce.comin kanssa, joten asiakkaat hankkivat myös kaikki tarvittavat pilvipalvelun käyttöoikeudet sieltä. – Me emme myy käyttöoikeuksia. Teemme koulutusta ja konsultointia, autamme liikkeellelähdössä. Käyttöönottoprojektissamme käymme läpi myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun sekä autamme Salesforcen käyttöönotossa. Käyttöönoton jälkeen tehdään kehitysprojekteja ja laajennetaan pilvipalvelun käyttöä tai kehitetään toiminnallisuutta, Mäkelä sanoo. Käyttöönoton jälkeen asiakkaan saamat hyödyt ovat kiistattomat. Perinteisissä sovelluksissa joudutaan keskitty-

mään ratkaisun ylläpitoon ja toiminnan varmistamiseen, pilvipalveluita käyttämällä voidaan keskittyä liiketoimintaan ja ratkaisun muokkaamiseen bisneksen kehittyessä.

Pohjoismaat ensin – Kansainvälistyminen tapahtuu reippaalla, ennakkoluulottomalla toiminnalla, vaikka se tuo päivittäiseen tekemiseen haasteita. Niistä suurin on ollut skaalautuminen kansainväliseen toimintaan. Tämä on ratkaistu investoimalla paikalliseen henkilöstöön, Mäkelä sanoo. Yrityksen kansainvälistyessä myös riskit pienenevät, koska ei toimita ainoastaan kotimarkkinoiden varassa. //

Annamme asiakkaille viestin, että pystymme auttamaan nopeasti ja luotettavasti, koska työntekijämme ovat lähellä ja sertifioituja asiantuntijoita.

Löydä oma uneLmasi Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka


KANSAINVÄLISTYMINEN » Laatupolttimet pelastavat maailmaa TEKSTI Anne Lampinen

PIXMAC

38

Kasvua Kiinan markkinoista

Ympäristöystävälliset tuotteet ja markkinoille levittäytyminen ovat olleet Oilon-konsernin Kiinan-valloituksen strategia alusta alkaen. Siksi yrityksellä menee paremmin kuin koskaan. Kiinan-vienti vetää.

O

ilon on lahtelainen perheyritys, joka valmistaa kaasu- ja yhdistelmäpolttimia sekä erilaisia hybridilämmitysratkaisuja. Nykyisin yritys tunnetaan cleantech-osaamisestaan. 70 miljoonan euron liikevaihdosta 25 prosenttia tulee Kiinasta. Kiinan-viennin ansiosta Oilon on kasvuyritys. Se työllistää 350 henkilöä: pääkonttorissa Lahdessa, tuotantolaitoksessa Hollolassa ja kokoonpanotehtaalla Kiinan Wuxissa sekä myyntiyhtiöissä Saksassa, Venäjällä ja Kiinassa. Oilonilla on edustajaverkosto ympäri maailmaa.

YRITTÄJÄ 6/2012

– Näimme jo 90-luvun alussa, että Kiina lähtee kasvamaan ja kehittymään. Menimme Kiinaan vuonna 1993 ensimmäisten suomalaisten pk-yritysten joukossa, sanoo Oilon-yhtiöiden toimitusjohtaja Eero Pekkola.

Myyntivalttina ympäristöasiat – Lähdimme Kiinaan öljy- ja kaasupolttimilla. Meille sanottiin, että kiinalaiset polttavat kivihiiltä, ei täällä


39

Menimme Kiinaan vuonna 1993 ensimmäisten suomalaisten pk-yritysten joukossa. teille ole markkinoita ja eurooppalaiset kilpailijanne ovat ehtineet ennen teitä. Jääräpäisinä suomalaisina emme uskoneet vaan jäimme, sanoo Pekkola. Hän lisää kuitenkin, ettei yritys lähtenyt Kiinaan soitellen sotaan eikä yksinomaan suomalaisella sisulla ja jääräpäisyydellä. Oilon teetti Finnprolla oman alansa markkinatutkimuksen Aasian markkinoista: Thaimaasta, Malesiasta, Indonesiasta ja Kiinasta. – Kun Kiina toteutti Pekingin vihreät olympialaiset, ympäristöasioiden merkitys alkoi kasvaa. Silloin ryhdyttiin purkamaan kivihiililaitoksia ja tilalle rakennettiin maakaasujärjestelmiä. Sivutuotteina myimme prosessikaasujen hyödyntämislaitteita. Olemme toimittaneet uutta tekniikkaa jätteiden polttolaitoksiin, selvittää Pekkola.

Oilon kantaa vastuuta Kiinan ympäristöasioista. – Olemme laskeneet, että tuotteillamme on pystytty vähentämään hiilidioksidipäästöjä 10 miljoona tonnia ja pölypäästöjä vielä enemmän, arvioi Pekkola. Tänä vuonna Oilon on saanut jättisuuret kaasupoltinkaupat Pekingiin. Ne vastaavat kolmen ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Pekkola kertoo, että laitteissa päästövaatimukset ovat tiukemmat kuin Euroopassa. Uuden teknologian ansiosta Kiinan päästöt laskevat miljoona tonnia.

Strategia kestää Pekkola ihmettelee itsekin, että Kiinan markkinoiden vientistrategia on kestänyt alusta asti. Oilon tarjoaa ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen tuotteita. Yritys on erikoistunut hyödyntämän teollisuuden sikäläisiä jätekaasuvirtoja. – Kiinaan-lähtömme syyt olivat kutistuvat katteet, jotka pienenivät varsinkin pienikokoisten polttimien osalta. Mietimme siirrämmekö tuotannon Kiinaan. Teimme oikean päätöksen, sillä toimitusajat lyhenivät 4–5 viikkoa ja hintakilpailukykymme parani merkittävästi. Kiinalaisen työn hinta on 15–20 kertaa edullisempi kuin suomalaisen. – Meistä on tullut paikallinen toimija, mutta myös myynti Suomesta Kiinaan on kasvanut. Myymme korkean tason teknologian tuotteita, joista kiinalaiset ovat valmiita maksamaan. Siinä on haastetta, sillä maassa kopiointi on sääntö eikä poikkeus. Tuotekehityksen on ol-

tava kunnossa, sanoo Pekkola. Hän arvioi, että Oilon on Kiinassa alansa ykköstoimija.

Valloittamisen vinkit Kuinka Kiina tulisi valloittaa? – Neuvominen on erittäin hankalaa. Tärkein asia on hyvä tuote, joka on kiinnostava ja jolla on kysyntää. Yrityksen johdon pitää olla paljon Kiinassa paikan päällä. Se tarkoittaa runsasta matkustelua, sanoo Pekkola. Eero Pekkola on käynyt Kiinassa yli 60 kertaa. Hän korostaa yrityksen johdon henkilökohtaista suhdetoimintaa, jota kiinalaiset arvostavat suuresti. Verkostoituminen on suosiossa. – On oltava valmis muuttamaan myynti- ja tuotestrategiaa pari kolme kertaa vuodessa, koska koko ajan markkinoilla tapahtuu. On viilattava tekemistä muuttuvassa tilanteessa alituiseen, tykittää Pekkola. Hän huomauttaa, ettei tuotteita voi vain lykätä myyntiin ja katsoa, miten käy. On oltava muuttuvassa bisneksessä ahnaasti mukana. Kiinassa menestyäkseen yrityksen tulee panostaa asiakkaisiin. – Niillä, jotka tulevat maitojunalla kotiin, ei ole ollut tarpeeksi kiinalaisia asiakkaita, huomauttaa Pekkola. Kiinan valloitus on vienyt Pekkolan mielestä odotettua enemmän paukkuja, mutta kannattavaa ja hauskaa on ollut. – Jos yrityksellä on asiat kunnossa, niin koskaan ei ole myöhäistä lähteä valloittamaan Kiinaa. Kyllä siellä pärjää, kun on valmis sitoutumaan mainitsemiini asioihin, rohkaisee Pekkola. //

»»Eero Pekkola paljastaa Kiinassa menestymisen salaisuuden: - Pitää olla riittävästi asiakkaita.

YRITTÄJÄ 6/2012


YRITTÄJÄT » Taikuri taitavana yrittäjänä

40

TEKSTI Terhi Pääskylä-Malmström, KUVA Aleksi Poutanen

taikaa Komiikan taiturin

Joni Pakanen, 28, tunnetaan koomisen taikuuden ammattilaisena. Harva tulee ajatelleeksi, että hän on myös pitkän linjan yrittäjä.

K

un ala-asteikäinen Joni Pakanen innostui serkkupoikansa taikalaatikosta, oli homma jotakuinkin selvä. Muutama vuosi myöhemmin lahjakasta taikuria vietiin tilaisuudesta toiseen sellaista vauhtia, että verokortin kopioiminen alkoi käydä työstä. – Isäni kävi yrittäjäkurssin ja totesi, että perustetaan pojalle toiminimi. Olin silloin 16-vuotias, Pakanen muistelee reilu vuosikymmen myöhemmin. – Eihän minulla lukiolaisena vielä ollut käsitystä näistä asioista, mutta

YRITTÄJÄ 6/2012

yritys pyöri perheen tuella ja helpotti esiintymisiin liittyvien käytänteiden hoitoa. Sittemmin Pakanen pääsi ammentamaan osaamista Oulun seudun ammattikorkeakoulun mediatuottamisen linjalta. – Opinnot olivat juuri sitä, mitä työssäni päivittäin tarvitsen. Opin raha-asioiden hoidon, markkinoinnin, tuotteistamisen


41

Suurin osa ajastani menee hallinnon ja muun perusliiketoiminnan pyörittämiseen.

ja tuottamisen. Lisäksi pääsin tekemään paljon projekteja, jotka ovat siivittäneet myöhempää uraani. Opintojen päätyttyä Pakanen heittäytyi kokopäivätoimiseksi taikuriksi. Nelisen vuotta mies on pyörittänyt yritystään omin voimin, mutta viime aikoina ajatukset ovat alkaneet yhä useammin harhailla laajentamisen puoleen. – Suurin osa ajastani menee hallinnon ja muun perusliiketoiminnan pyörittämiseen. Tulevaisuudessa haluaisin keskittyä entistä enemmän omaan erityisosaamisalaani eli show’n tekemiseen, Pakanen suunnittelee.

Yritystilaisuudet tuovat leivän Yrittäjätaipaleensa suurimmista haasteista kysyttäessä puhelias taikuri yhtäkkiä vaikenee. – Niitä ei itse asiassa taida olla, hän hämmentyy.

»»Hallinnosta ja perusliiketoiminnan pyörittämisestä ei pääse taikurikaan. Tulevaisuudessa Joni Pakanen haluaa keskittyä show’n tekemiseen.

– Olen aina ollut siinä onnellisessa asemassa, että töitä on riittänyt. Asiakkaat ovat koko ajan soitelleet. Edes vuoden takainen muutto Oulusta vieraille vesille Helsinkiin ei hiljentänyt tahtia – päinvastoin. Parhaillaan on käynnissä Linnanmäen Peacockteatterin joulushow, jossa Pakasella on merkittävä rooli. – Se tietää myös varmaa tilipussia, hän myöntää. Jokapäiväinen leipä taikurin pöytään tulee kuitenkin yritystilaisuuksista. – Perinteisten asiakas- ja henkilöstötilaisuuksien lisäksi taikuutta voi käyttää esimerkiksi mieleenpainuvissa tuotelanseerauksissa, Pakanen vinkkaa. Yrityksensä tuotolla kunnianhimoinen mies toteuttaa omia taiteellisia projektejaan. – Minulla on lista asioista, jotka haluan urani aikana tehdä. Pari vuotta sitten toteutin pitkään haaveilemani suuren illuusioshow’n. Riski oli suuri, mutta salit loppuunmyytyjä. Keväällä jatkuu suosittu Comedy Magic Night -kiertue. Ulkomaatkaan eivät ole Venäjällä ja Kiinassa esiintyneelle taikurille poissuljettu vaihtoehto. – Konkreettisia suunnitelmia minulla ei ole, mutta tiedän pärjääväni myös ulkomaisille kollegoilleni!

Tuotteistaminen Avainasemassa Mutta kuinka tosissaan yritysmaailma oikein suhtautuu vitsejä laukovaan taikuriyrittäjään? – No mitäs luulet? Pakanen virnistää. – Yleensä avaan liiketoimintaani kertomalla, että minulla on ohjelmapalveluyritys, jonka kautta tarjoan yritystilaisuuksiin taikuutta ja stand up -komiikkaa. Tällä tavalla erikoinen yhdistelmä on helpompi tutustuttaa kuulijalle. Palvelun oikeanlainen esittely ja tuotteistaminen ovat keskeisellä sijalla taikuriyrittäjän työssä. Tyylikäs taikuuden ammattilainen on sliipattu ulkoasusta käyntikortteihin ja ammattimaisiin mainosvideoihin. – Silti välillä tuntuu, että olisi helpompi myydä henkseleitä kuin omaa osaamistaan, Pakanen nauraa. Pitkän linjan yrittäjä ei silti edes osaisi kuvitella muunlaista elämää. Yrittäjyyden ilosanomaa hän on käynyt levittämässä myös entisessä opinahjossaan. – Ikinä en ole ollut vieraalla töissä. Enkä mene!, hän päättää ja kaivaa esille korttipakan. //

YRITTÄJÄ 6/2012


42

YRITTÄJÄT » Huskyt turistien riemuna TEKSTI JA KUVA Tina Finn

Safareita & elokuvatähtiä Oma rekikoiraharrastus johdatti Levillä huskysafaritoimintaa pyörittävän Reijo Jääskeläisen yrittäjyyden pariin. Kansainvälinen kilpailumenestys edesauttoi asiakaskunnan luomisessa. Huskykoirien lisäksi Jääskeläinen tunnetaan koirasusistaan ja elokuvien eläintähdistä.

¼¼Reijo Jääskeläinen muutti moottoritien alta porojen luo Lapin luontoon.


43

S

uomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia 1980-luvulla huskyjensa kanssa vetokoirakisoissa napsinut Reijo Jääskeläinen heittäytyi yrittäjäksi vuonna 1986. – Oikeastaan kaikki käynnistyi tarpeesta rahoittaa oma harrastus. Hyvien koirien hankinta maksoi, samoin pitkät kisamatkat ulkomaille, kertoo Jääskeläinen. Alussa Jääskeläinen tarjosi koirankoulutuspalveluita ja valmisti tilaustyönä kilparekiä. Kun paljastui, että tuolloin rakenteilla ollut Hämeenlinnan moottoritie ylittäisi Jääskeläisen Toijalassa sijainneen talon, mies otti ja muutti Lappiin. Mukana matkasi liki 50 rekikoiraa. Samalla yrittäjän toimialaan lisättiin huskysafari- ja kenneltoiminta. – Kilpailuissa menestymisen myötä minulta alettiin kysellä hyviä koiria. Kävin Yhdysvalloissa ja Kanadassa tutustumassa maailman parhaisiin siperianhuskyihin ja toin sieltä kantakoirat kenneliini, Jääskeläinen kertaa koirajalostustyönsä alkuaikoja. Kansainvälinen kisamenestys erityisesti Keski-Euroopan Alpeilla kasvatti mainetta ja loi pohjan menestyvälle yrittäjyydelle 90-luvun alun laman keskellä. Jääskeläisen huskysafarit täyttyivät keskieurooppalaisista turisteista, jotka hakivat Lapista askeettisia erämaakokemuksia. – Ensimmäiset 3–4 vuotta asiakaskuntamme koostui pääsääntöisesti ulkomaalaisista vieraista. Ymmärsin kyllä, ettei niin voi jatkua loputtomiin, ja aloitin vähitellen

markkinointitoimet paikallisissa tapahtumissa, juttelee Jääskeläinen.

Elintilaa tarvitaan Nykyään Jääskeläisen tiluksilla Levin Könkäällä asustaa kuutisenkymmentä huskya, huskyn sukuista tai puoleksi suden sukuista koiraa. Isäntä suunnittelee edelleen kilpailevansa, kunhan safaritoiminnaltaan ehtisi. Nyt hän kouluttaa koiristaan vetokoiria sekä elokuvamaailman tähtiä. Jääskeläiset huskyt, sudet, naalit ja porot ovat esiintyneet niin kotimaisissa elokuvissa kuin Hollywood-tuotannoissa. Jääskeläiselle on ensiarvoisen tärkeää, että hänen eläimensä voivat hyvin. Eläimet tarvitsevat tilaa, liikuntaa ja hyvää ruokaa. – On surkeaa, että esimerkiksi koirasusia päätyy nykyisin kerrostaloasuntoihin ihmisille, jotka eivät lainkaan ymmärrä koiraeläimen luontaista käytöstä ja sen tarpeita, harmittelee Jääskeläinen. Lapissa yrittäjällä on omat haasteensa. Välimatkat ovat pitkiä ja toiminta usein, kuten Jääskeläisenkin tapauksessa, sesonkiluontoista. Tulosta tehdään silloin, kun lumi on maassa. Palvelutarjonta on muokkautunut vuosien saatossa asiakkaiden tarpeiden mukaan. – Ennen haluttiin pitkiä erämaa­ safareita, nykyisin enimmäkseen päivän tai puoli päivää kestäviä retkiä koirien kyydissä, kuvailee Jääskeläinen. Suurin osa asiakkaista on perheitä, ulkomaalaiset vieraat useimmiten venäjää puhuvia. Liiketaloudellisesti merkittävin ajanjakso on edelleen selkeästi joulu. – Takaamme asiakkaillemme unohtumattoman joulutunnelman ulkotulineen ja lumisine maisemineen, lupaa Jääskeläinen. //

Eläimet tarvitsevat tilaa, liikuntaa ja hyvää ruokaa. YRITTÄJÄ 6/2012


YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa TEKSTI Riikka Koskenranta

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

lä Kalle Väinö

mutta minäkin Et ehkä tiennyt, kseni on… ty olen yrittäjä. Yri GameBook Oy. öpaikkani oli… Ensimmäinen ty lenge Tour European Chal laiskiertue). ti (golfin ammat in, ryhdyin, ajaudu Tähän ammattiin jouduin… a ettaa 10 vuott kun päätin lop mattilaisen uran am kestäneen golf llä saamaani ie s ä ja hyödyntä taktiverkostoa. n ko ja ta s u kokem

ä työssä on… Haastavinta täss in suuntaan ennustaa, mih a kehittyy. gi mobiiliteknolo jaan on... Hauskinta sen si ttaisen lajin muu te in er p a ll de to stä gian avulla enti minen teknolo ja sosiaalisemmaksi. i hauskemmaks mennan… Inspiraatiota am it , joissa golfar tapahtumista okin avulla jotain o kokevat GameB täysin uutta.

YRITTÄJÄ 6/2012

Ikonini on.. rätietoiset iloiset ja mää ihmiset. ni on… Salainen pahee sä ainen, jos täs se ei olisi sal sen kertoisin… ntani on… Viimeisin hanki y S3. Samsung Galax an en Keksintö, jota ilm pärjää, on... sähkö. Jos uskaltaisin… hypätä niin haluaisin . yn laskuvarjohyp llegani Sinulle yrittäjäko tahdon kertoa… pitää Suomen että yrittäjyys sä, keep up the äs pyörät pyörim good work!

RODEO.FI

44


Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: • Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt • Verosuunnittelu • Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen


46


MENESTYJÄT » Nelikko Rannikko-Pohjanmaalta

TEKSTI Lotta Tammelin ja Riikka Koskenranta, KUVAT Arttu Laitala

Nelikko

iskukunnossa

Yrittäjä-lehden haaviin tarttuneet pienyrittäjät kulkevat vastavirtaan, kun isojen pääkonttoreissa laitetaan väkeä kilometritehtaalle.

YRITTÄJÄ 6/2012

47


48

Läpi lyönyt Lävistysyrittäjä Joni Kiviluoman asiakaskunta koostuu pääasiallisesti naisista. Bisnestä myös riittää, ja mielessä siintävät laajennussuunnitelmat.

V

aasalainen Joni Kiviluoma rei’ittää ihmisiä työkseen. – Eniten teen kulma- ja huulilävistyksiä, Vaasan lävistyspajan yrittäjä Kiviluoma kertoo. Joni Kiviluoma, 30, ryhtyi yrittäjäksi noin vuosi sitten. Lävistykset olivat olleet jo pitkään hänen kiinnostuksen kohteena, ja niinpä Kiviluoma ryhtyi hommiin. Viikon kuluttua yrittäjyyspäätöksen syntymisestä Vaasan lävistyspaja oli toiminnassa. – Lävistämisen oppii kokemuksen kautta. Peruskursseja järjestetään ja alan kirjallisuutta löytyy. Varsinaista koulua ei kuitenkaan ole, Kiviluoma kertoo. Lävistysala on kuitenkin varsin säänneltyä hommaa. – Valvova viranomaisemme on

terveys­ viranomainen. Lävistyksistä on erittäin tarkat hygieniamääräykset. Täytyy olla hyvät korumateriaalit, käyttää tiettyjä desinfiointiaineita ja tietenkin hanskoja. Myös siivouksesta, pinnoista ynnä muusta on todella tarkat säännöt. Liikkeiden hygieenisyyttä valvotaan pistokokein.

ASIAKKAINA NAISIA Kiviluoman asiakaskunta koostuu pääasiallisesti noin kaksikymppisistä naisista. – Yli 95 prosenttia asiakkaistani on naisia. Joni Kiviluoma tekee peruslävistysten lisäksi myös microdermal-lävistyksiä. Siinä lävistyskorun laatta jää ihon sisään.

Joni Kiviluoma Kotoisin: Kristiinankaupunki. Harrastukset: Musiikki, dj-hommat ja lävistäminen. Erikoista: Tekee uudenlaisia microdermal-lävistyksiä, joista moni ei tiedä vielä mitään.

Koru onkin kuin nasta ihossa. – Jotkut laitattavat niitä esimerkiksi tatuointinsa koristeeksi. Ihan mitä tahansa Kiviluoma ei suostu rei’ittämään. – En tee genitaalilävistyksiä. Se vaatii paljon tiedonhankintaa ja aikaa, eikä se ole kannattavaa liiketoiminnan kannalta. Kysyntääkin on todella vähän. Vain kolmesti on tämän yrittäjävuoteni aikana joku genitaalilävistystä kysellyt. Lävistysyrittäjä aikoo myös jatkossa laajentaa liiketoimiaan. – Teen jo nyt jonkin verran keikkaa maakuntiin. Jatkossa olisi tarkoitus laajentaa liikettä jonnekin päin. Se, että minne, on vielä auki. Täytyy tehdä markkinatutkimusta, että mikä voisi olla kannattava suunta. //

En tee genitaalilävistyksiä. Se vaatii paljon tiedonhankintaa ja aikaa, eikä se ole kannattavaa liiketoiminnan kannalta. YRITTÄJÄ 6/2012


49

Hyökkäys

on paras puolustus

Moottoripyörien varaosien tukkuri menestyy panostamalla varastointiin, nopeuteen ja kilpailukykyiseen hintatasoon. Yrittäjä kulkee vastavirtaan ja harkitsee rekrytointia.

T

om Nylund pyörittää veljensä Stefan Nylundin ja yhtiökumppani Jarkko Ämmälän kanssa moottoripyörien ja -kelkkojen tarvikkeiden ja varaosien maahantuonti ja tukkuliike Duell Bike-Center Oy:tä Mustasaaressa. Portfoliossa on muutakin, kuten venetarvikkeita ja lasketteluvarusteita. 46 työntekijän joukosta moni on kilpaillut moottoripyörällä tai -kelkalla tai mönkijällä. – Kaverit inhoavat tulla kakkoseksi. Asenne heijastuu myös työtahtiin ja näkyy halukkuutena onnistua, Tom Nylund tietää. Myyntimiehiä yhtiöllä on Tallinnassa asti. Nylundin filosofia tukkurina on katsoa, että heidän jälleenmyyjänsä

voivat hyvin ja heillä on Duellin tavaraa hyllyssä. – Haluamme brändejä, joissa kattomainonta on hoidettu hyvin ja tunnettuus kohdillaan. Tuotteen pitää olla haluttu.

Oikea aika iskeä Nylundin mukaan markkinat elävät koko ajan. Silloin kun on huonoja aikoja, on oikea aika iskeä. – Olemme pyrkineet saamaan lisää edustuksia, mikä vaatii jossain vaiheessa lisää henkilökuntaa. Kulman takaa tulee se aika, kun näkymät muuttuvat paremmiksi.

Tom Nylund Kotoisin: Syntynyt Kokkolassa, sieltä Vaasaan ja nyt asun Mustasaaressa. Harrastukset: Auto­ urheilu, ajan Porsche Trophy Cupia. Lisäksi jääkiekko, moottorikelkkailu ja veneily. Erikoista: Virossa aloitti myyntimies vuosi sitten. Olemme saaneet Vironmyynnin hyvään nousuun.

Epävarmat ajat näkyvät myös moottoripyörien tarvike- ja varaosamyynnissä. Vuodesta 1983 alalla ollut yrittäjä saa ensi vuonna olla tyytyväinen, jos liikevaihto pysyy samassa. – Meille ei tule lyhyellä tähtäimellä yt-neuvotteluja eikä pakkolomia. Uskon, että pohja on jo nähty ja talous lähtee pikku hiljaa parempaan suuntaan. Alan tarvikkeiden ja varaosien nettimyynti on Tom Nylundin mukaan noussut viime vuosina vähän. Kilpailutilanne ei ole paljon muuttunut. – Uskomme paikalliseen palveluun, muut voivat myydä netissä. // YRITTÄJÄ 6/2012


50

½½Seppo, Tuula ja Olli-Pekka Autio muodostavat yhdessä ketterän O-P Autio Ky:n.

Kolmen vahvan

edustaja

O-P Autio Ky:n erikoisuus ja hienous ovat vahvat päämiehet. Myös perheyrittäjyys tuo toimintaan ketteryyttä.

M

ustasaarelainen O-P Autio Ky vuokraa Lainalaatikoita, Lainapeitteitä ja Vuokrakontteja. Lisäksi yritys myös myy pahvilaatikoita ja aaltopahvirullia. – Edustamme seudullamme kolmea vahvaa päämiestä. Se on mielestäni yrityksemme hienous ja erikoisuus, O-P Autio Ky:n yrittäjä Olli-Pekka Autio kertoo. – Päämiestemme kanssa tehtävä hyvä yhteistyö tarjoaa meille sellaiset työkalut, että voimme toimia parhaalla mahdollisella tavalla täällä Vaasan seudulla. Se välittyy myös asiakkaillemme hyvänä asiakaspalveluna. Saan myös hyvin taustatukea päämiehiltämme, Autio jatkaa. Yrityksen asiakaskunta koostuu rakennusliikkeistä ja teollisuuden alan yrityksistä. Muuttopuolen tuotteissa on jonkin verran myös yksityisasiakkaita eli YRITTÄJÄ 6/2012

perheitä ja opiskelijoita. Keskenään erilaiset tuotteet takaavat myös sen, ettei yritys ole kärsinyt suhdannevaihteluista. – Välillä menee paremmin kontteja ja välillä taas laatikoita. Se, että joku edustuksistamme on kovemmassa nosteessa kuin toinen, tuo balanssia toimintaan. Emme ole vain yhden tuotteen varassa.

Ketterä perheyritys O-P Autio on perheyritys, jonka ovat perustaneet Olli-Pekan vanhemmat Seppo ja Tuula Autio vuonna 1984. Yrityksessä on tehty sukupolvenvaihdos vuonna 2006, mutta Seppo ja Tuula ovat yhä mukana päivittäisessä toiminnassa. – Isä antaa hyviä vinkkejä ja tuu-

Olli-Pekka Autio Kotoisin: Vaasasta. Harrastukset: Jääkiekko, lenkkeily, autourheilun ja koripallon seuraaminen. Erikoista: Lainapeite Oy ja Lainalaatikko Oy ovat erillisiä yrityksiä, vaikka nimet ovatkin samankaltaisia.

raa päivystyksessä, kun olen myyntikeikoilla. Äiti tekee samaa ja hoitaa sihteerin hommia. Olli-Pekka Aution mukaan perheyritys on ketterä liikkeissään. – Me pystymme joustamaan ja venymään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Meillä ei kelloa katsota. Me haluamme tehdä hyvällä fiiliksellä kauppaa ja palvella asiakkaitamme. Tällä hetkellä yrityksen suunnitelmissa on laajentua hyvin maltillisesti. – Haluamme vastata yritystoiminnan haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja pitää riskit minimissä. Toiminnan pitää pysyä niin sanotusti näpeissä, Olli- Pekka Autio painottaa. //


51

Robotti jää viimeiselle vuorolle

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Yt-aallosta huolimatta Ricomix ei aio irtisanoa työvoimaansa.

K

onepajan työntekijät voivat keskittyä kappaleiden mittaamiseen ja tarkastamiseen, kun robotit hoitavat yksitoikkoisemmat työt. Mustasaarelaisessa Ricomix Oy:ssä hankittiin ensimmäinen täysiverinen robotti vuonna 2004. – Alkuun luimme robotin käyttöohjeita. Sen käyttö alkoi sujua mukavasti, ja huomasimme, ettei robotiikka mitään avaruustiedettä ole. Olemme nähneet robottien ja panostuslaitteiden hyödyn, yrittäjä Risto Keskikuru valottaa. Nyt pajalla on kolme robottia ja useita CNC-koneita panostuslaitteella ja -radoilla.

Risto Keskikuru

Tilauksia harvemmassa Vuodesta 1994 toimineella yhtiöllä on kaksi päämiestä, joiden kautta tavaraa menee muun muassa ABB:lle. Ricomix tekee pääasiassa dieselmoottorin venttiilikoneiston osia. Hommia paiskitaan kahdessa vuorossa: kun iltavuorolaiset sulkevat ovet keskiyöllä, joitakin koneita jää vielä päälle. Kun aamuvuoro tulee töihin, siellä on pöytä täynnä tavaraa. – Viimeisen kolmen viikon aikana tilauksia ei ole enää tullut entiseen malliin. Loppuvuosi ja ensi vuoden alku näyttää epävarmalta. Isot irtisanomiset näkyvät alihankintaverkostoonkin.

Keskikurun mukaan heidänkin on tietysti reagoitava, jos ei tilauksia tule sisälle. – Emme aio heti hätkähtää, jos hiljenee, teemme silloin huoltotöitä ja varastoon. Olemme poikien kanssa jutelleet, että saatamme joutua siirtymään yhteen vuoroon. Irtisanomisia ei tule, yrittäjä sanoo, mahdollisesti lomautuksia. Risto Keskikurun pojat Tero ja Jarkko tulivat Ricomixiin töihin suoraan koulunpenkiltä. Perheyrityksessä on jatkajat tiedossa, kun sen aika tulee, mutta Keskikuru ei vielä malta lyödä hanskoja tiskiin. //

Kotoisin: Olen paljasjalkainen vaasalainen, koko ikäni asunut Vaasassa. Harrastukset: Mökkeily ja veneily ovat minulle tärkeimmät. Meillä on Vaasan edustalla mökki. Nukun enemmän öitä mökillä kuin kotona ison osan vuotta, ja kun jäät tulevat, vedän moottorikelkan käyntiin. Erikoista: Yritys tekee kovasorvausta ja hoonausta, jotka ovat harvinaisempia työstötapoja. Robotit hoitavat hoonauslinjoja.


ULKOMAAT » Yrittäjyys poistaa köyhyyttä

52

TEKSTI Tero Ikäheimonen, KUVAT Martti Penttilä

Haaveita

paremmasta huomisesta

Keniassa slummien asukkaita yhdistää yksi asia: yrittäjyys. Nikkari, kampaaja ja ravintolayrittäjä kertovat tarinansa.

P

amela Atieno hämmentää paksua githeri-pataa ja nostaa peltikupilla asiakkaan lautaselle höyryävän kuuman papu-maissilounaan. – Herään kolmelta yöllä ja tulen ravintolalle viiden aikaan. Ensimmäiset asiakkaat saapuvat teelle aamukuudelta, hän kertoo. Pamelan ravintola sijaitsee Pumwanin slummissa kivenheiton päässä Kenian pääkaupungin Nairobin pilvenpiirtäjistä. Kuusissakymmenissä oleva neljän lapsen äiti ja 3-vuotiaan Nicholas-pojan isoäiti on yksi

YRITTÄJÄ 6/2012

Pum­wanin 40 000 asukkaasta. Pumwanin tapaisissa slummeissa asuu Nairobissa arviolta kaksi miljoonaa ihmistä, jotka elävät pellistä ja savesta kyhätyissä asumuksissa, ilman juoksevaa vettä tai sähköä. Köyhyyden lisäksi slummien asukkaita yhdistää yksi asia: yrittäjyys. – Haaveenani on laajentaa ravintolaa, sillä pidän todella työstäni, Pamela Atieno sanoo. Hänen ravintolassaan vierailee 20–30 asiakasta päivässä. Pamela tienaa päivän työstä 2–3 euroa.


1

1

53

2

Käsityöläisten valmista­ mia ruukkuja käytetään ruoanvalmistuksessa viereisessä ravintolassa.

2 Saumu Nduku on pyö­ rittänyt kampaamoa kuusi vuotta. Hän ryh­ tyi ammattiin äitinsä esimerkistä.

3 Pamela Atieno tarjoilee ruokaa päivittäin noin 20–30 asiakkaalle.

3


54

Köyhyyden lisäksi slummien asukkaita yhdistää yksi asia: yrittäjyys.

Yrittäjyys elinehto Maailmanpankin mukaan Kenialla olisi mahdollisuus nousta Itä-Afrikan talouden veturiksi. Työvoimaa maassa on 17 miljoonaa ihmistä, ja koulutustaso muihin Afrikan maihin verrattuna on hyvä. Maan IT-sektorilta odotetaan paljon. Maailmanpankin ajatukset tuntuvat kuitenkin kaukaisilta. Kenian työvoimasta valtaosa työskentelee edelleen maatalouden parissa, vaikka safariturismin vetämänä maan bruttokansantuotteesta 75 prosenttia tulee palvelusektorilta. Tilanne on kehittymässä vauhdilla. Maalta kaupunkeihin muuttaa vuosittain 250 000 ihmistä, mikä laajentaa kenialaisen yrittäjyyden luonnetta. Pumwanin kaltaisiin slummeihin päätyneet ihmiset joutuvat keksimään uusia keinoja hankkiakseen elantonsa, kun maa ei heitä enää ruoki. Yrittäjyydestä on tullut elinehto ja tapa selviytyä.

Kauniina uuteen päivään Slummit ovat kuin keskiaikaisia kaupunkeja: käsityöläiset valmistavat ruukkuja, joita käytetään ruoan valmistukseen viereisessä ravintolassa. Keskiajan kaupungeista poiketen Pumwanissa pidetään myös ulkonäöstä huolta. Köyhyys ei ole syy kulkea likaisissa vaatteissa tai hiukset sotkussa. Saumu Nduku palmikoi asiakkaansa hiuksia kampaamon nurkassa. Kampaamoa Saumu on pyörittänyt kuusi vuotta. – Äitini oli kampaaja, joten oli YRITTÄJÄ 6/2012

helppo seurata hänen esimerkkiään, hän sanoo. SHG-järjestön avulla Saumu sai säästettyä rahat omaan yritykseen. Syksyisin asiakkaita on enemmän, mutta talvisin vanhemmat ovat liian kiireisiä viedessään lapsiaan kouluun.  Kampaamo on päiväsaikaankin huonosti valaistu ja pieni. Ulkoa leijailee kitkerä savun haju. – Unelmani on säästää rahaa täysin varusteltuun kauneussalonkiin, Saumu sanoo.

Verkkosivusto haaveena Muutaman sadan metrin päässä kampaamosta Charles Muendo hakkaa taltalla keskeneräistä puupatsasta, joka esittää maasai-heimon miestä perinteisessä punaisessa heimoasussa. Charles nikkaroi kojussaan mahongista erilaisten patsaiden lisäksi koristeellisia puujakkaroita ja valokuvakehyksiä. Hyllyt pursuavat päättömiä kirahveja ja jakkaroita, jotka odottavat viimeistä maalikerrosta. Charlesin puuveistoksia myydään turisteille matkamuistoiksi. Hän myy tuotteensa isoille jälleenmyyjille, jotka jakavat niitä ympäri maailmaa. – Tuotteitani viedään Dubaihin, Kiinaan, Brasiliaan, Charles tietää. Ison patsaan tekeminen kestää päivän. Rahaa puuseppä saa patsaasta viitisen euroa. – Haaveenani on perustaa verkkosivusto, jossa voisin myydä tuotteita suoraan asiakkaille ilman välikäsiä. Näin voitot jäisivät suoraan minulle, hän sanoo. //

¼¼Charles Mbugua perusti taksiyrityk­ sen veljensä kanssa vuonna 2005.

Taksilla maailmanvalloitukseen Charles Mbugua ajaa taksia Nairobin

aamuruuhkassa, joka on sateiden vuoksi tavallista pahempi. Tiet ovat kärsineet vaurioita ja liikennevirta maleksii eteenpäin puoli autonmittaa kerrallaan. Charles on yksi United Gigiri Cab -taksiyrityksen omistajista. Hän opastaa autot asiakkaiden luokse ja ajaa itsekin taksia. Yrityksellä on 25 erikokoista autoa ja palveluksessa 20 kuljettajaa. Osa kuljettajista omistaa autonsa itse, osa autoista on useamman kuljettajan yhteisomistuksessa. – Aikaisemmin kuljettajat ajoivat taksia omalla nimellään. Yhdessä meidän on helpompi kilpailla suurten taksiyritysten kanssa, Charles kertoo. Hän perusti yrityksen veljensä Johnsonin kanssa vuonna 2005. Asiakkaita on 4–5 päivässä, joista suurin osa on YK:n ja suurlähetystöjen henkilökuntaa. – Jokaisella yrityksellä on omat reviirinsä, jotka kaikki tuntevat. Meillä se on Gigirin alueella. Aluksi kilpailijat eivät katselleet meitä hyvällä, mutta kun hankimme valtiolta kaikki tarvittavat luvat ja dokumentit, niin heillä ei sen jälkeen ollut asiaan sanomista, Charles nauraa. Aikaisemmin yrityksen perustaminen oli Keniassa helpompaa, sillä pankit antoivat edullisesti usean henkilön ryhmälainoja. Korkojen nousu ja kiristyneet lainaehdot ovat vaikeuttaneet starttipääoman hankkimista. Charles kertoo tienaavansa 100 euroa kuussa. United Gigiri Cabin suhteen hänellä on unelma, jota ei voi moittia vaatimattomuudesta. – Haluan, että yritykseni tunnetaan kaikkialla maailmassa.


YRITTÄJÄ TESTAA » Citymaasturi ja minitabletti

55

TEKSTI JA KUVAT Timo Sormunen

Kestosuosikin kauneusleikkaus

Honda CR-V on hallinnut meikäläisiä citymaasturimarkkinoita 1990-luvun lopulta lähtien. Valta-asema säilynee myös tulevina vuosina, sillä ajokkia on viilattu paremmaksi juuri oikeista paikoista.

V

anha kansanviisaus muistuttaa, ettei toimivaa konetta kannata lähteä rukkaamaan. Tällä ajatuksella on myös Honda uudistanut nyt jo neljänteen mallisukupolveensa varttunutta CR-Vkatumaasturiaan. Ajokki on osoittautunut meillä Suomessa todelliseksi kestosuosiksi, joka on pitänyt pintansa korealaismerkkien rynnistyksestä huolimatta. Samalla siitä on

tullut yksi koko autoluokan mittapuista, jossa yhdistyvät nelivedon tuoma vetokyky ja turvallisuus, järkevä hinta ja monikäyttöisyys. CR-V:llä ajava ei herätä asiakaskäynneillä kateutta tai pröystäilyn makua. Kilpailu asiakkaiden sieluista on toki koventunut vuosi vuodelta. Yhdeksi päähaastajaksi on noussut sporttisella olemuksellaan ja pienillä päästöillään markkinaosuuksia napsinut Volvo XC60.

Yrittäjä testaa Käytännöllinen kokonaisuus, turvallisuus ja laatu tekevät Honda CR-V:n hankinnasta houkuttelevat vaihtoehdon.

¾¾Uusi CR-V on senteillä mitaten liki entisellään, mutta ulkomuodoiltaan entistä sporttisemman näköinen.

YRITTÄJÄ 6/2012


56

Tämä näkyy myös uuden CR-V:n muotoilussa, johon on haettu vastaavaa urheilullisuutta kuin kiinalais-ruotsalaisessa kulkineessa. Etenkin takavalojen ja peräpään muotoilussa on hätkähdyttävästi kovimman kilpailijan piirteitä. Keula on aiempaa kiilamaisempi ja etusäleikön ilme selkeämmin sukua Hondan muille malleille.

Yrittäjä testaa

Nuukailukin onnistuu

Hillitty linja jatkuu myös sisätiloissa. Kojelautaa ja mittaristoa on toki pantu uuteen uskoon, mutta ei käytettävyyden kustannuksella. Niinpä edeltäjämallia ajanut löytää vivut ja vipstaakit tutuilta paikoilta. Perusjapanilaiseen tapaan hallintaja viihdelaitteiden toimintalogiikassakaan ei ole huomautettavaa. Avaimeton käynnistys on nyt arkipäivää myös CR-V:ssä, ja virtalukon virkaa toimittaa muista Honda-malleista tuttu

punainen start-nappi. Sen vastapainona on ratin vasemmalla puolella eco-painike, joka muuttaa sekä moottorin- että automaattivaihteiston ohjausta taloudellisempaan (laiskempaan) suuntaan. Päästöjä on viilattu muutenkin alaspäin, ettei CR-V putoaisi suoraa päätä yritysten autolistalta. Sekalaisen kaupunkiajon kulutus pyöri seitsemän litran tuntumassa, mutta moottoritienopeudet rumentavat lukemia nopeasti. Eco-nuukailukin toki onnistuu, jos muistaa kevyen kaasujalan ja tyytyy kahdeksankympin köröttelyyn.

Maantiellä CR-V on vakaa ja tanakka kulkine. Ohjaus on edeltäjämallia tunnokkaampi, mutta ei vieläkään saksalaistasoa. Rengasmelua tuntui olevan riittämiin jo kitkarenkailla. Automaattilaatikosta jää moottoritiellä kaipaamaan yhtä lisäpykälää. Kaupunkiajossa ja varsinkin parkkipaikoilla kiusana on heikko näkyvyys taakse ja etenkin takaviistoon. Parkki-

Yrittäjän käsissä Applen kymppituumainen pikkutabletti tarjoaa enemmän huvia kuin hyötyä.

YRITTÄJÄ 6/2012

Hinta: 49 840 e Vapaa autoetu: 935 e/kk, käyttöetu 740 e/kk Teho: 110kW/150 hv Kulutus EU-yhd.: 6,8 l/100 km CO2-päästöt: 180 g/km

Peruutustutka tarpeeseen

Perus-Padin pikkuveli Applen muutama vuosi sitten esittelemä iPad-tablet on ollut omassa segmentissään lähes ylivertainen laite ja varsinkin käytettävyytensä osalta iPhonen kaltainen suunnannäyttäjä. Applen ylivoimaa ovat nakertaneet kuitenkin muun muassa Samsungin ja Asuksen Android-käyttöjärjestelmää hyödyntävät laitteet. Tänä jouluna sieltä hakevat omaa siivuaan myös Windows 8 -pohjaiset tabletit. Myyntivauhtia on hiljalleen jarruttanut myös iPadin hinta. Vaikka kyse on eittämättä laadukkaasta design-tuotteesta, ovat kilpailijat pystyneet tuomaan mark-

Honda CR-V 2,2 i-DTEC Executive AT

kinoille suorituskyvyltään vastaavia, mutta selvästi edullisempia laitteita. Parhaimmillaan Android-tabletin saa jo satasella. Tämä on myös yksi tärkeä motiivi iPad minille. Moni haluaa salkkuunsa aidon Apple-tuotteen, mutta ei ole välttämättä valmis maksamaan siitä 500 euroa. Halpis- tai karvalakkituotteeksi ei iPad miniäkään voi missään nimessä sanoa, sillä lähtöhinta on 339 euroa. Se on yhä useimpia 10-tuumaisia tabletteja kalliimpi. Perinteisen kouluvihkon kokoinen ja

tutka on tässä suhteessa ehdoton apuväline. Myös sivupeilit ovat kiitettävän kookkaat. Sisätiloihin uusittu kojelauta tuo lisää avaruuden tuntua, ja koeajoautossa sitä tarjosi myös kattoikkuna. Penkit ovat kohtuullisen mukavat, niskatuet sen sijaan pieni design-kukkanen. CR-V tarjoaa oivat tilat takapenkkiläisille ja kaiken kukkuraksi entistä

Koko ja ulkonäkö Helppokäyttöisyys Akun kesto

Käsiteltävyys Hinta


57

½½Takapäässä on hämmästyttävän paljon kovan kilpailijan Volvo XC 60:n muotokieltä.

½½Ohjaamon takana on peruspalikat paikallaan. Mittaristo ja kojetaulu on pantu kokonaan uusiksi.

isomman (586 litraa) takakontin. Takapenkin kaatomekanismi on kerrassaan nerokas ja toimii kätevästi yhdestä hihnasta kiskaisemalla. Autokauppa on lasketellut koko kuluvan vuoden varsin jyrkkää alamäkeä, ja tuskinpa uusi CR-V:kään pakottaa kauppiasta rasvaamaan ulko-ovien sara-

noita, vaikka hinnat ovat malliversiosta riippuen liki ennallaan. Potentiaaliset asiakkaat löytynevätkin vanhempaa Hondaansa uuteen vaihtavista. Yksi houkutin saattaa olla sekin, että CR-V:n saa myös etuvetoisena. Ensi syksynä moottoripaletti puolestaan täydentyy 1,6-litraisella dieselillä. //

myös yllättävän ohueksi puristettu mini perustuu tekniikaltaan pitkälti vanhaan iPad 2:een. Niinpä siinä ei myöskään ole uuden isoveljen kristallinkirkasta retinanäyttöä. Minin käyttäminen ja liittäminen eri laitteisiin on Applen filosofian mukaisesti äärimmäisen selkeää ja helppoa. Jo muutama minuutti ensistartin jälkeen laitteella on lukenut uusimmat uutiset, tutkaillut lähipäivien säätilan ja selannut sähköpostit. Siitä saa langattoman yhteyden avulla myös jukeboksin kotistereoihin. Täyskokoinen iPad soveltuu mukavasti sähköisten kirjojen lukemiseen. Minin näyttö on pidempien tekstien lukemiseen pienehkö ja sivuja on vaihdettava alaspäin turhan tiheään. Aikuisen miehen käsissä mini on hieman hankalan kokoinen. Kaiken lisäksi sormi osuu laitetta käännellessä harmit-

tavan helposti sivupalkkien nettilinkkeihin, sillä kosketusnäyttö yltää lähes ulkoreunaan asti. Rähmäkäpälän kannattakin aina suurentaa valikkonäkymät, sillä se on varmin tapa välttää virhepainallukset. Laitteen suorituskyky ja nopeus riittävät kivuttomasti peruskäyttöön eikä se ns. ”jysähtänyt” kertaakaan pari päivää kestäneen testikäytön aikana. Akku kestää mukavat kymmenen tuntia. Laite painaa vain 300 grammaa, joten se sujahtaa kätevästi niin reppuun, salkkuun kuin käsilaukkuun. Pienen koon etuna on, että miniä voi selailla myös julkisissa liikennevälineissä ilman vieressä istuvan kurkkimista. Virallisempien työasioiden hoito ja esimerkiksi verkkopankin käyttö sujuu kuitenkin edelleen sutjakammin perinteisellä miniläppärillä. Hintaero isompaan iPad 2:een jää sekin aika kapeaksi. //

Sisätilat Viimeistely Tavaratilan laajennus

Näkyvyys takaviistoon Ohjauksen keskialue Rengasmelu moottoritiellä

Tabletit ja älypuhelimet joulun hittejä Älypuhelinten ja tablet-tietokoneiden kauppa kiihtyy, se on pitänyt plussalla koko toimialaa. Älypuhelimissa 1,1 miljoonan kappaleen raja rikkoontui jo syyskuussa. Euroilla mitaten älypuhelinmyynti oli jo 400 miljoonaa euroa. Tableteissakin lukemat ovat kolminkertaistuneet edellisvuodesta. Syyskuun lopulla tablet-myynti oli jo 160 000 kappaletta, ja ne ottivat jo neljänneksen siivu koko tietotekniikan kaupasta. Volyymia kuvaa se, että tablettien kappalemääräinen myynti oli jo samaa tasoa kuin monitoimitulostimien. Kauppiaiden odotukset joulun suhteen ovat ymmärrettävästi korkealla. Älypuhelimista ennustetaan joulun selkeää hittiä. Myös Windows 8 -käyttöjärjestelmä tuo markkinoille aivan uutta värinää.

YRITTÄJÄ 6/2012


58

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Vesa-Matti Väärä

Se hiukan pidempi

automatka

Noin kymmenen vuotta sit-

ten päätimme kaverini kanssa lähteä armeijastavapautumisperjantaina Pudasjärvelle. Lähdimme illalla puolen yön aikaan ajamaan Turusta kohti päämääräämme. Vaasan kohdalla automme kuitenkin hajosi sysipimeälle maantielle. Ulkona oli pakkasta noin 37 astetta, ja jouduimme soittamaan hätäkeskukseen. Sieltä luvattiin lähettää paikalle hinausauto, jolla kestäisi noin tunnin. Sattumalta paikalle ajoi vartiointiliikkeen auto, joka ajelutti meitä lämpimässä autossaan odotteluajan. Aamuseitsemältä olimme hinausauton kanssa saaneet hinatuksi auton korjaamolle. Kun korjaamo vihdoin aukesi, sanoivat korjaajat, että vika oli pakoputkessa, mutta että sen korjaamisessa menisi viikko. Päätin, että ostan pakoputken ja korjaan vian itse. No mistään ei kuitenkaan löytynyt siihen hätään varaosia, ja niinpä päätimme lähteä ajamaan rämisevällä autolla uudestaan kohti Pudasjärveä. Ajoimme kymmenen kilometriä, kunnes auto taas

sammui. Pääsimme kymmenen kilometrin etappeja vielä muutaman, kunnes auto hyytyi lopullisesti erään huoltoaseman pihaan. Siellä koetimme korjata autoa tuloksetta. Huoltoaseman pihaan ajoi kuitenkin nuori nainen, ja päädyin juttelemaan hänen kanssaan. Nainen suostui siihen, että hinaisimme risan automme hänen autollaan Kokkolaan. Kokkolassa jätimme auton paikalliseen korjaamoon, ja nainen kyseli, että kelpaisiko kyyti Ouluun. Kelpasihan se. Oulusta pääsimme sukulaisten kyydissä perille määränpäähämme Pudasjärvelle. Kello oli tuolloin kahdeksan lauantai-iltana. Hauskinta tapauksessa on se, että perille päästyämme tajusimme, että meillä oli autossa vakuutus, jonka turvin olisimme pystyneet jatkamaan matkaa vakuutusyhtiön laskuun, ja yhtiö olisi hoitanut auton korjaamolle. Opin tapauksesta sen, ettei aina kannattaisi olla niin luupäinen, eikä toimia ennen kuin ajattelee. //

Turkulainen Tomi Kartano on TK-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja. Kartano on myös Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen, Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen ja Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja. YRITTÄJÄ 6/2012


Tehdään sopimus: pidä sinä kauppa käynnissä, me autamme laittamaan paketit nopeasti matkaan. Itellan uuden verkkopalvelun kautta voit lähettää pakettien lisäksi myös verkkolaskuja ja tiedotteita käteishintoja edullisemmin. Myös tärkeät postit pysyvät aina mukanasi. Nappaa palvelu mukaasi: itella.fi/verkosto Sähköinen postilaatikko • Verkkolaskutus • Pakettipalvelut • Asiakastiedot & markkinointi • Pankkipalvelut


MINUN MAAKUNTANI » Pohjanmaalla paiskitaan töitä

60

&

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Jaakko J. Salo, HENKILÖKUVAT Mikko Lehtimäki

Työn energian keskus Pohjanmaalla on Manner-Suomen paras työllisyystilanne. Maakunta kärsiikin jo jopa työvoimapulasta.

P

ohjanmaan maakunta on jännittävä paikka: se on lähellä merta ja lähellä Ruotsia. Maakunta on myös kaksikielinen, ja täällä on vahva kansainvälinen ulottuvuus, kuvailee omaa kotimaakuntaansa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjoh-

taja ja Marpomec Oy:n toimitusjohtaja CajErik Karp. Pohjanmaa on myös sangen toimelias seutu. – Meillä on Pohjanmaalla huomattavan paljon yrityksiä väestöpohjaan verrattuna. Yrityksien määrä väkilukuun suhteutettuna

Karparön kasvatti Marpomec Oy:n toimitusjohtaja Caj-Erik Karp, 59, on syntynyt Mustasaaren Karperössä, Pohjanmaalla. – Olen viihtynyt hyvin. Merellinen tunnelma luo hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja mökkeilyyn. Kotipaikassa ihmetystä herättää se, ettei alueella saada kuntaliitoksia aikaiseksi. Myös turkistarhauk-

YRITTÄJÄ 6/2012

sen lopettamisvaateet vihastuttavat Karpia. – Tämä elinkeino on alueellamme elinvoimainen ja voi hyvin. Olen aktiivinen Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjissä, kutsun paljon kansainvälisiä vieraita Euroopasta ja muualta maailmasta, joille esittelen ylpeänä maakuntaamme.


61

on Suomen suurin, avaa myös Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen. Karpin mukaan alueella on useita alihankintayrityksiä, jotka toimivat suurten vientiyritysten ympärillä. – Tällä hetkellä yritykset pärjäävät hyvin, ovat innovatiivisia ja kasvavia. Alueen toimeliaisuudesta kertoo myös se, että maakunnan työllisyystilanne on Manner-Suomen paras. – Meillä on käytännössä jo nyt monella sektorilla työvoimapula. Työvoiman tarve kasvaa edelleen tulevaisuudessa eli on suuri haaste jo nyt yrityksille, Haapanen kertoo. – Riittävän työvoiman saanti on kasvun kannalta ehdotonta. Vaikka alueella toimii yliopisto, korkeakoulu ja ammattiopisto, ammattitaitoisesta työvoimasta saattaa siitä huolimatta olla pula. Yrittäjäjärjestö tekee tiivistä yhteistyötä

eri oppilaitosten kanssa ja koettaa näin omalta osaltaan tukea opiskelijoita jäämään paikkakunnalle, komppaa perään myös Karp.

Lisää palveluseteleitä Caj-Erik Karpin ja Pekka Haapasen mukaan Pohjamaan maakunnassa on paljon paikallista osaamista. – Kärkenä kuitenkin teollinen tuotanto ja vienti, Haapanen arvioi. Haapasta silti harmittaa, että LänsiSuomi ja erityisesti Vaasan seutu on niin kutsuttua ”valkoista aluetta”. – Kansallisia ja EU-tukia on tänne ollut mahdollista kanavoida erittäin niukasti. Tämä on toisaalta tarkoittanut, että kaikki kehitystoiminta on ollut yritysten kannalta hyvin sitouttavaa ja lähtökohdiltaan erittäin konkreettista.

Karp ja Haapanen uskovat, että seudun julkiset hankinnat pitää jatkossa tuottaa joustavammin ja älykkäämmin. – Enenevässä määrin esimerkiksi palveluseteillä ostopalveluina yrittäjiltä ja yrityksiltä. Paikallisten yritysten hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa on tulevaisuudessa tärkeää ja ainoa mahdollisuus turvata palvelutuotanto sekä määrällisesti että laadullisesti siten, etteivät kustannukset karkaa käsistä.

Taustaltaan Yrittäjä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen, 49, on syntyjään Tampereelta. – Olen päätynyt työelämän kautta Seinäjoelta Euroopan vientimarkkinoille. Vaimon löysin Seinäjoelta ja kahden vuoden kuluttua päädyimme yrittäjiksi Vaasaan, jossa on nyt viihdytty 20 vuotta. Yrittäjyyden jälkeen olen toiminut viimeiset yhdeksän vuotta kehitysyhtiö VASEKin toimitusjohtajana. – Olin useita vuosia Vaasan Yrittäjät ry:n hallituksessa, monta vuotta hallituksen varapuheenjohtajana. Kun minut valittiin paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, valittiin minut myös kehitysyhtiön toimitusjohtajaksi eli en voinut jatkaa puheenjohtajana. Erittäin tiivis yhteistyö on toki jatkunut koko ajan. Yrittäjyyttä ei kuitenkaan ole perheestä hylätty. – Vaimoni Teija jatkaa Vaasan Minimani Oy:n johtajana. Appiukko Juhani Metsärannalla on yli 50 vuoden yrittäjätausta, ja Minimani-marketteja on Seinäjoen lisäksi Vaasassa, Kokkolassa, Jyväskylässä ja Idea-parkissa Lempäälässä.

YRITTÄJÄ 6/2012


62

Suuri energiakeskittymä Pohjoismaiden merkittävin energiaklusteri sijaitsee Vaasan seudulla. Klusteri käsittää yhteensä noin sata yritystä, jotka työllistävät noin 12 000 henkilöä. – Kun on kyse energiasta, energiatehokkuudesta, ympäristöstä ja säästämisestä, on Vaasan seudun yrityksillä tähän ratkaisut, Pekka Haapanen painottaa. Energiaklusteriin kuuluvat yritykset valmistavat muun muassa diesel- ja

¾¾Caj-Erik Karp on Marpomec Oy:n toimitusjohtaja ja Rannikko-Pohjan­ maan Yrittäjien puheenjohtaja. Karpin yritys toimii energia-alalla.

sähkömoottoreita, sähkönsiirto- ja jakelujärjestelmiä, voimantuotannon järjestelmiä, taajuusmuuttajia sekä tuulivoiman sovelluksia. Caj-Erik Karpin mukaan klusteri tuottaa yhteensä noin neljän miljardin euron liikevaihdon, ja yritysten tuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. – Erityisesti seudun asukaslukuun suhteutettuna klusterin merkitys alueen taloudelle ja työllisyydelle on huomattava, mutta sillä on yhä laajempi ja kasvava merkitys myös kansantaloudellisesti, hän summaa. – Energiaklusteri suoriutuu myös poikkeuksellisen hyvin nykyisenkaltaisessa laskusuhdanteessa, koska energiaa säästävät ratkaisut säästävät myös rahaa. Perinteisesti hyvin konservatiivisesta energiasektorista on tullut muodikas ja dynaaminen ala. Myös minun yritykseni kuuluu tähän energiaklusteriin. Uskon myös, että energia-ala on tulevaisuutemme ja sitä tulee vahvistaa entuudestaan, Karp jatkaa.

Verkot vesille

Karpin kannustimet • Kansainvälinen • Meren rannalla • Ystävälliset ihmiset • Kaksikielisyys • Taloudellisesti voimme hyvin

YRITTÄJÄ 6/2012

¼¼Yrittäjätaustainen Pekka Haapanen toimii nyt Vaasan kehitys­ yhtiö VASEKin toimitusjohtajana.

Haapasen hyvät

• Työllisyystilanne Manner-Suomen paras • Kansainvälinen ja monipuolinen yrityskenttä • Kaksikielisyys ja monikulttuurillisuus • Yli 70 % energiaklusterin tuotannosta menee vientiin • Nuorekas väestöpohja. Vaasan seudulla joka viides on korkeakouluopiskelija • Suomen ainoa Unescon maailman luontoperintökohde eli Merenkurkun saaristo on ainutlaatuinen

Rannikko-Pohjamaan Yrittäjien puheenjohtaja uskoo, että pk-yritysten menestymisen kannalta verkostoituminen on erittäin tärkeää. – Tulevaisuudessa erityyppisten ja eri toimialojen verkostojen rakentaminen luo yrityksille menestymisen edellytykset. Verkoston kautta moni pk-yrittäjä pääsee tekemään kansainvälistä kauppaa. Verkostoituminen takaa myös riittävät edellytykset menestymiseen ja kasvuun ja antaa maakunnalle paremman tulevaisuuden, hän ounastelee. – Pohjanmaalla on vankka kansainvälinen meininki. Olemme Suomen kärkipäässä työllistäjinä, ja meillä on vahva koulutustaso. Tämä yhdessä verkostojen kanssa takaa jatkossakin loistavat edellytykset menestymiseen, Karp jatkaa.

Myös Pekka Haapanen pitää yrityksien toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä tärkeänä. Hän nostaa esiin logistiikan. – Logistiikan kustannukset suomalaisille yrityksille tuovat haasteen kilpailukyvylle. Vaasa on tässäkin suhteessa samassa asemassa, ja oikeastaan logistiikan merkitys meillä kasvaa. Kaikkia logistiikkamuotoja tulee kehittää: maantiekuljetukset, rautatie, Merenkurkun laivaliikenne sekä lentoliikenne. //


NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Katse omasta navasta asiakkaisiin!

Autot eivät käy kaupaksi

Suomen ensimmäinen sisältöstrategiaa käsittelevä teos rinnastaa verkossa viestivät yritykset medioiden kaltaisiksi julkaisijoiksi. Ensimmäinen suomalainen sisältöstrategiaan keskittyvä ammattikirja Strateginen ote verkkoon – tavoita ja sitouta sisältöstrategialla (SanomaPro) antaa yrityksille työkalut jatkuvan kommunikoinnin ja aidosti asiakaslähtöisen verkkoviestinnän toteuttamiseen. Teoksessa kirjoittajat, sisältötoimisto Vapa Median perustajat Ida Hakola ja Ilona Hiila, väittävät, että yritysten on tehtävä täyskäännös verkkotoimintojen suunnittelussa. Heidän mielestään teknisten uudistusten tai uusien kanavien käyttöönoton sijaan yritysten tulisi kiinnittää resursseja asiakkaiden tutkimiseen.

Suomessa autojen myynti on vähen-

Lähde: Vapa Media Oy:n tiedote

Kaivosteollisuus levittäytyy Suomessa on valmisteilla yli

kymmenen kaivoksen perustaminen tai laajennus. Kaivoshankkeita valmistellaan aktiivisesti, vaikka investointipäätöksiä ei ole tehty. Tällä vuosikymmenellä suunnitteilla olevat investoinnit ovat 3–4 miljardia euroa. Alan tulevaisuutta varjostaa silti ennustettavuuden vähentyminen ja riskien lisääntyminen. Kaivoshankkeiden rakentaminen painottuu vuosille 2014–2017. Uusia työpaikkoja alalle tulisi noin 2 800 ja niistä yli 2/3 syntyisi Lappiin. Nyt Suomessa toimii kaksitoista metallimalmikaivosta. Kaivosten oman henkilöstön määrä vuoden 2012 puolivälissä oli 3 000 ja alihankkijoiden palveluksessa oli 1 500 henkilöä.

tynyt viime vuodesta yli 10 prosenttia. Autoteollisuuden näkymät ovat heikentyneet koko Euroopassa, sillä ensirekisteröinnit ovat pudonneet tänä vuonna EU:ssa arviolta 8 prosenttia. Autoteollisuus työllistää EU-maissa suoraan 2 miljoonaa ihmistä ja epäsuorasti 10 miljoonaa ihmistä. Autotehtaita on koko Euroopan alueella 210, ja alan liikevaihto on runsaat 600 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti on 50 miljardia euroa.

Lähde: STT

Yrittäjät valtuustoissa Vuoden vaihteessa aloittaviin uusiin kunnallisvaltuustoihin valittiin kaikkiaan 1969 yrittäjävaltuutettua. Yrittäjien osuus valtuustoissa nousee 20,4 prosenttiin. Keskustan osuus yrittäjävaltuutetuista on 39 prosenttia (725 valtuustopaikkaa) ja kokoomuksen osuus 31 prosenttia (599 valtuustopaikkaa). Yrittäjävaltuutetuista Suomen Yrittäjien jäseniä on 1179.

Kaivosten hyödyt Kaivosten hyödyt ovat viisi kertaa haittoja suuremmat, jos toiminta pysyy lupaehtojen rajoissa. Pellervon talous­ tutkimus PTT:n mukaan lähes 90 prosenttia taloudellisista hyödyistä kohdistuu kaivospaikkakunnalle ja sen lähialueelle. Hyötyinä ovat työpaikat ja palkat, ja haittoina ilmapäästöt, meluhaitat, päästöt vesiin ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Tarkastelluissa kaivoksissa työskentelee alihankinta mukaan lukien 2 730 henkilöä, ja kerrannaisvaikutuksineen työpaikkoja arvioidaan olevan 5 190. Palkkasummaksi TT arvioi 182 miljoonaa euroa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ympäristöministeriön rahoittamassa tutkimuksessa arvioitiin yhdeksän uuden kaivoksen hyötyjä ja haittoja. Ympäristöhaitoille laskettiin Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdyssä tutkimuksessa rahallinen arvo. Lähde: PTT

Lähde: TEM

YRITTÄJÄ 6/2012

63


UUTISMAAILMA » Poimintoja

64

Löydä jouluksi perille Mobiililaitteeseen asennettava navigointisovel-

lus on kätevä lahja, joka muuttaa puhelimen tai tabletin taskukokoiseksi navigaattoriksi, ollaan liikkeellä sitten autolla, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä tai jalkaisin. Esimerkiksi NAVIGON-navigointisovellus sopii niin iPhone-, Android- kuin Windows Phone -älypuhelimille. Lisäksi ne toimivat kätevästi iPad- sekä Android-tableteissa. Paljon matkustava arvostaa sovellusten karttaominaisuutta: puhelimen tai tabletin muistiin ladatut kartat mahdollistavat navigoinnin myös kuuluvuusalueen ulkopuolella sekä ilman kallista datasiirtoa ulkomailla. NAVIGON-navigointisovellukset on saatavana Android Marketista, Apple App Storesta sekä Windows Phone -sovelluskaupasta.

Tyrniöljyä Torniosta Aromtech Oy uuttaa viidettätoista vuotta tehtaallaan Torniossa Omega 7 -tyrniöljyä. Tuotteen menestys perustuu tyrniöljyn toimivuuteen limakalvojen ja ihon terveyden ylläpitäjänä. Myös tyrnimarjan muut osat hyödynnetään uudessa tyrnin flavonoleihin perustuvassa Tyrni Flavo C -tabletissa. Tabletti tarjoaa kuluttajalle luonnonmukaisen keinon ylläpitää jaksamista flunssakauden aikana. Kaksi tablettia vastaa 100:aa grammaa tuoretta tyrnimarjaa. Tyrniöljykapseleita voi ostaa luontaistuoteliikkeestä ja useimmista apteekeista. Kapselia markkinoi Oy Valioravinto Ab.

PULJU

YRITTÄJÄ 6/2012

Turvaistuin menestyy Oy Klippan Ab:n lastenistuinkonsepti voitti Vuoden Uutuus 2012 -kilpailun Ruotsin Barn och Baby -messuilla lokakuussa. Lastenistuinkonsepti koostuu kahdesta tuolista ja alustasta, ja se sopii alle kymmenvuotiaille lapsille. Ensimmäinen konseptituote ”Kiss” tuli markkinoille vuonna 2006 ja on menestynyt mm. Espanjassa, jossa tietoa selkä menosuuntaan matkustamisesta on jaettu sekä kauppiaille että vanhemmille. Klippan kehittää lasten turvaistuimia tulevien normien ja ympäristövaatimuksien mukaan.


VUODEN 2013 ERITYISETU: Perus Terveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä.

Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen.

Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys.

*

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).


66

KOLUMNI

LSounio

Vientikassaan kilinää!

isa

Vientiponnisteluissa on dramatiikkaa. Tukholmassa viskottiin kadulle maahantuojan

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

showroomista ne sisustusesineet, joista esimieheni, taitelijaprofessori ei pitänyt. Ruotsalaismyyjät katselivat kauhuissaan, kun jukkapalmut ja verhot saivat kyytiä. Suomalainen kannattaa niukkaa linjaa, mutta ruotsalainen koristelee.

Vinkkejä vientimenestykseen

YRITTÄJÄ 6/2012

MARA LEPPÄ

90-luvulla suhasin Pohjoismaiden vientipäällikkönä. Opin, että Norjassa ja Tanskassa rima on korkealla. Turha tarjoilla tylsännäköistä ja keskinkertaista, sillä monarkia opettaa tyyliä ja tasoa. Venäjän tavoin molemmissa maissa on tilausta ja maksuhalukkuutta ultrafiinille. 2000-luvulla vastasin Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoinnista. Japanikin tuli tutuksi. Kauhukseni huomasin, että usein kansainvälisillä tantereilla suomalaiset välttelivät ulkomaalaisten seuraa, vaikka pöydässä oli vientipäällikkö! Ruotsalaiset taas moninkertaistivat seurueen koon ja järjestivät aina makoisat, tyylikkäät juhlat. Ja vientikassa kilisi. Olin opiskellut kansainvälistä kauppaa, mutta Täydellinen kielitaito ei ole vientitilanteissa tunsin itseni toopeksi. Siksi aloin tärkeää, mutta ihmistyyppien vakoilla italialaisten ja venäläisten esikuvieni käyja tilanteiden tunnistaminen töstä. Monilla aloilla messut ovat menettäneet merkion kultaakin arvokkaampaa! tystään, toisaalta talouskriisin paineissa messuilla voi saada monta saalista kertalaukaisulla. Suomalaiset valmistautuvat messuihin liian kepoisesti. Keskitytään osaston rakentamiseen ja unohdetaan haravoida ja googlata kontaktit etukäteen. Vientimaiden mestarit puuhaavat ennakkotyötä vuosia, ei kuukausia, ja pistävät messuille osallistujat joka vuosi esiintymis- ja puhekoulutukseen. Meidänkin pitäisi panostaa ihmistuntijoihin. Täydellinen kielitaito ei ole tärkeää, mutta ihmistyyppien ja tilanteiden tunnistaminen on kultaakin arvokkaampaa! Messujen etukäteistyön lisäksi jälkityö on arvaamattoman arvokasta. Käyntikortit ovat käyttöä varten. Esimerkiksi venäläinen asiakas odottaa yhteydenottoa parin päivän sisällä. Jos soitat seuraavassa kuussa, tilaisuus on liukunut ohitsesi. Moni yritys tuskailee kansainvälisen mainonnan kalleutta. Panosta PR:ään ja ihmisiin. Etsi tiimiisi ihmiset, jotka osaavat “angrybirdmäisen” viestinnän. Kaikki tekemisesi ja tuotteesi voivat ylittää uutiskynnyksen, jos osaat viilata ja räätälöidä näkökulmia eri medioille. Tunne asiakkaasi. Armi Ratia kutsui vientiasettaan napaharjaksi. Ihanilla, henkilökohtaiselta tuntuvilla lahjoilla ja ikimuistoisilla kehuilla on Marimekon maailmanmaine rakennettu. Eikä kauppaa tehdä Dallas-pullilla ja suodatinkahvilla. Kunnon vientiässä tietää, että monet ostavat miljoonilla, jos tarjoilut ja yksityiskohdat on taiten rakennettu. Italian brändien suosio perustuu tasoon myös tilojen ja tarjoilun suunnittelussa. Luksus himottaa. Vienti ei synny kotipesässä, joten antennit ojossa maailmalle! //


Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit. Paikallinen tv-mainonta on tehokkaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla. Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa

spotti.fi/paikallinenmainonta



Yrittäjälehti6/2012