Page 1

10 MicHael Franck Yrittää ymmärtää ihmisTä • 26 Miten salo pelastetaan? 54 Pekka Kääriäinen hankki viinapannun • 60 MONEN ALAN Lappi

12 Kuntadebatti käy nyt kuumana

Kuntien pelastajat?

5/2012

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi 12005 12005

6 430034 210078

Anita Kuniala, Mika härkönen ja muut kunnalLisvaalien yrittäjäehdokkaat ovat valmiita pelastamaan ahdingossa rypevät suomalaiset kunnat.

Sivut 32–37


Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit. Paikallinen tv-mainonta on tehokkaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla. Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa

spotti.fi/paikallinenmainonta


PÄÄKIRJOITUS

Elinvoimaa kuntiin Kunta voi silloin hyvin, kun asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin, tulot kattavat

menot ja kunnan elinkeinopolitiikka vahvistaa yrittäjyyttä. Tänä vuonna Suomen kansantuote kasvaa vain vähän, ekonomistien arvioiden mukaan korkeintaan prosentin. Ensi vuodeksi ennustetaan vielä alhaisempaa kasvua. Nämä arviot merkitsevät sitä, että koko seuraavan vaalikauden kasvuodotukset kunnissa ovat varovaiset. Tämä taas johtaa kuntien taloustilanteen kiristymiseen, jolloin menoja pitää arvioida uusiksi järjestelmällisesti. Tarvitaan menojen leikkauksia. Kuntatalouden ohjenuoraksi on syytä ottaa menojen mitoittaminen tulojen mukaan, sillä Ehdokkaiden on ollut valtio ei tule enää paikkaamaan kuntien tekemiä virheitä. vaikea kertoa äänestäjille

Suomen Yrittäjät korostaa kuntavaaliohjel-

tarpeellisista leikkauksista.

massaan, että kuntien pitää tavoitella verotulojen lisäämistä. Tämä tavoite voidaan toteuttaa elinkeinopolitiikkaa tehostamalla, jolloin kunta tekee kaiken mahdollisen yritysten toimintaolosuhteiden parantamiseksi ja uusien yritysten houkuttelemiseksi kuntaan. Vaalikamppailussa on nähty, että ehdokkaiden on ollut helppo eläytyä uusia rahavaatimuksia esittävien kuntalaisten tueksi, mutta ehdokkaiden on ollut vaikea kertoa äänestäjille tarpeellisista leikkauksista. Tosiasiat tunnustaneet ehdokkaat ovat olleet vaiti. Talousihmisten suuri huoli on ennen muuta heikkenevä huoltosuhde. Elämme yhä vanhemmiksi, ja työikäinen väestö supistuu, jolloin elättäjiä on elätettäviä kohti liian vähän. Haitallisen kehityksen kääntämiseksi kaikkien työssäkäyvien kuntalaisten, myös kuntatyöntekijöiden, työuria pitäisi pidentää ja vanhuuseläkkeiden alarajoja korottaa. Kenties tarvitsemme jopa uuden päätöksentekomekanismin sekä kuntiin että eduskuntaan. Nykyisen menolisäyksiin perustuvan päätösmenettelyn rinnalle olisi rakennettava menojen leikkaamista helpottava toimintatapa. Silloin esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden hinta kerrottaisiin päättäjille avoimesti: Mitä tarkoittaisi, jos oikeus poistettaisiin kokonaan? Tai kuinka paljon säästettäisiin, jos lapsille taattaisiinkin vain puolipäiväinen hoito-oikeus? Pääsisimmekö näin menetellen kestävään kunta- ja valtiontalouteen?

Kuntien tarvitsema menokuri voi tarkoittaa sitäkin, että kuntien pitää ulkoistaa palveluitaan yrityksille. Yrittäjien vaatimuksena on palveluhinnoittelun läpinäkyvyys, jolloin vertailu yksityisen ja kunnallisen tuottajan hintojen välillä olisi helppoa. Tilastoosaaminen on Suomessa niin hyvällä tasolla, että vertailun toteuttamisen luulisi olevan hyvin helppoa. Toteuttamiseen tarvitaan hyvää tahtoa. Tahto ratkaisee. //

armo

3

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi


Lokakuu 2012

48

Oulun seudun osaajat Oululaisen ohjelmatoimiston Simisami Oy:n toimitus­ johtaja Sami Alasimi toimii organisaattorina Valta­kunnallisilla yrittäjäpäivillä lokakuun lopussa. Katso myös, miten hommat hoidetaan kotiin pohjois­ pohjanmaalaisissa Tutoriksessä, Sonoluxissa ja Profinissä.

Pääkirjoitus

Kolumni

Makasiini

Strategia

Hän

Rakennemuutos

3

6

Elinvoimaa kuntiin Poimintoja yrittäjän maailmasta

10 Michael Franckin mielestä vastoinkäymisessä piilee mahdollisuus

Yhteiskunta

12 Yrittäjät palvelevat kuntalaisia 18 Harrastuksesta unelmayritys 20 Persoona likoon

YRITTÄJÄ 5/2012

16 Yrittäjät ja hang-aroundit 24 Maksuhäiriömerkinnät hämmentävät 26 Valoa risukasaan

Tekniikka

29 Jotkut vaativat kännykältään hieman enemmän

Kuntavaalit

32 Yrittäjät kuntien ytimessä 38 Yksityinen hoivakoti on edullinen


20

38

40

Asiakkaat hakevat mukavia, omaperäisiä kivijalkaravintoloita, joissa ilmapiiri on persoonallinen, yliopettaja V.A. Heikkinen tietää. Tämän on huomannut myös Ravintola C:n Christina Suominen.

Alajärveläisen hoivakoti Rantakaislan asukkaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä. Samoin yrittäjäperhe-Joensuut, jotka ovat toiminnan organisoijia. Kaiken lisäksi homma pyörii edullisemmin kuin kunnan tuottamana.

Keksijä Mikko Sammon kehittämän boksi­parkin potentiaalisia ostajia ovat autojen maahantuojat satamissa ja autonvalmistajat.

Persoona likoon

Uskallusta ulkoistamiseen!

Keksintö

40 Uusi nerokas pysäköintijärjestelmä

Yrittäjät

Nokkela laatikkoparkki

Ulkomaat

58 Kansainvälistyminen on mahdollisuus

44 Arvostakaa konkurssiyrittäjää! 46 Lelubisnes ei ole leikkiä

Minun maakuntani

Menestyjät

Nyt

48 Pohjois-Pohjanmaalla ollaan askeleen edellä

Ystäväkirja

54 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjä testaa

60 Monipuolinen Lappi 63 Ajankohtaista kotimaasta

Uutismaailma 64 Poimintoja

Kolumni

66 Vaalien voittajan valinta

56 Edelläkävijöiden ajokki

YRITTÄJÄ 5/2012


MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Jakkara 60 vuotta

Kolmejalkainen jakkara menestyy myös nelijalkaisena Maire Gullichsen oli aikansa mesenaatti. Hän toi Suomeen jo 1930-luvulla ranskalaista taidetta ja esineistöä. Minulla oli kerran kunnia haastatella häntä, istua sohvalla Villa Maireassa, seinillä komeili Picasson ja Braquen maalauksia. Hän perusti Artekin. Nyt täyttää 60 vuotta se alkuperäinen Artekin lanseeraama Alvar Aallon jakkara, joiden kopioita ovat kaupat pullollaan. Aina kansainvälinen Artek kansainvälistyy lisää, kun se avaa keskelle Berliiniä liikkeen Mondial Home. Voi vain toivoa, että liike menestyy taiteen, designin ja arkkitehtuurin kohtaamispaikalla. Markkinointi varmaan nousee uudelle tasolle.

Ovi käy harvoin Se, että joensuulaisen

Ne Sakset Mainostajien Liitto valitsee vuosittain Vuoden Brändinrakentajan. Nyt se oli Fiskars. Vanha brändihän tuo on, ja ne oranssit sakset ovat edelleen yksi käytännönläheisen designin kulmakiviä. Ehkä aihe on jo vähän loppuunkaluttu, Suomesta olisi varmaan löytynyt tuoreempiakin brändinrakentajia. Muotoiluvuonna valitsijat halusivat korostaa arjen muotoilua markkinoinnissa. Aiemmin brändin rakentamisen tunnustuksen ovat saaneet siivousvälineitä valmistava Sinituote, Karhu-olutmerkki, hanoja valmistava Oras ja maalien Tikkurila.

YRITTÄJÄ 5/2012

kauppaliikkeen ovi ei käy kuten ennen, johtuu eurokriisistä. Pankkikriisiä alettiin sorkkia jo kesällä 2011, mutta ratkaisut odottavat toteutumistaan. Kulutus, joka on kansantaloutta pitänyt edes vähän nousu-uralla, ei Suomessakaan paljoa kasva. Ennusteiden mukaan tänä vuonna runsaan prosentin, ensi vuonna enää runsaat puoli prosenttia. Ostovoimaa tarvittaisiin, jotta se liikkeen ovi avattaisiin tiheämmin, mutta sitä taitavat supistaa vielä arvonlisäveron korotus ja elintarvikkeiden nousevat hinnat. Valoisammat näkymät saattavat tulla ensi vuoden puolessavälissä. No, ainakin aurinko on silloin kauan korkealla.

Pixmac

6


MAKASIINI

¼¼Antikvariaatit ovat intohimoyrityksiä.

Kunnat tarvitsevat yrityksiä Kunnallisvaalit ovat mahdol-

lisuus yrittäjillekin katsoa, että kuntatasolla yrittäjyys on arvossaan. Mitä muuta kunnat tarvitsevat kuin yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja, jotka työllistävät ihmisiä, jotka maksavat veroja, joilla kunta saa luotua palvelunsa… Tämä on myönteinen kierre. Kunnat tekevät vuosittain 22 miljardilla eurolla julkisia hankintoja, luvussa ovat niin palvelut kuin tarvik­ keetkin. Olisi hyvä olla yrittäjänäkökulmaa myös kuntien päätös­­elimissä. Itse asiassa ei kannata ollenkaan vähätellä kunnallista valtaa, paikallisella tasolla tehdään paikalliset päätökset. Voi vain ihailla ihmisiä, jotka antavat kallista aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen. Siihen pitäisi kannustaa, ja me muut voimme käyttää äänioikeutta.

Elämäntapayritys Aika monesti kirja on tuomittu kuolemaan

Puheet kirjan kuolemasta ovat ennenaikaisia. Monia erilaisia käyttöliittymiä on tullut, mutta tavallinen kirjan muotoinen opus on edelleen vahva. Kirjamessut Turussa ja Helsingissä vetävät väkeä, ja esillä on myös lukuisia antikvariaatteja. Ne ovat mielenkiintoisia yrityksiä. Olen ajatellut, että siinä yhdistyy intohimo, harrastus ja bisnes. Olen ihmetellyt, miten ne saavat tulosta, kun kiinteät kulut, esimerkiksi liikehuoneiston vuokra kaupungin keskeisillä kaduilla on jo melkoinen. Timo Surojegin on ollut alalla jo 30 vuotta ja pitää liikettä Helsingin Kampissa. Hän arvioi, että viivan alle jää sen mukaan, millaisena yrityksenä toimii. Joku myy kirjoja autotallissaan, joku hyvällä paikalla kaupungissa. – Alan liikevaihdot vaihtelevat siten noin 10 000 eurosta muutamaan sataan tuhanteen euroon. Mutta antikvariaatin pitäminen on monelle enemmän kuin yritys, se on kutsumus ja elämäntapa. Liikkeeseen täytyy ottaa myytäväksi arvokkaiden harvinaisuuksien ohella tavallisia dekkareita ja sarjakuvia, jotta kassakone kilisee.

»»Turkistarhauksesta tulee kunnille verotuloja.

Näpit irti turkista Komerossa roikkuu piisameita. Turkki

on 1950-luvulta, äidin aikoinaan omistama, luonnonpiisameista valmistettu. Ajattelin, että jos joku mielenosoittaja aikoo spreijata sitä, vedän taskusta lapun, että nämä elukat eivät ole olleet edes tarhassa. Turkistarhaus on luonnollinen elinkeino, joka sopii erityisesti meidän pohjoiselle pallonpuoliskollemme. Turkiksia on käytetty niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. Pellervon taloustutkimus osoitti, että verotulot turkistarhauksesta hyödyttävät merkittävästi suomalaisia paikkakuntia. Joissakin elinkeinoon erikoistuneissa kunnissa jopa 20 prosenttia verotuloista tulee turkistarhauksesta. Työllistämisvaikutukset ovat sitten erikseen.

YRITTÄJÄ 5/2012

7


MAKASIINI

Pomo-oppia Esimiehestä johtajaksi on

Seedi Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden koulutusohjelma, johon pääsee noin 30 nuorta esimiestä. He ovat työuransa alussa ja haluavat kehittää johtamisvalmiuksiaan. Monta kuoppaa on alkuvaiheessa, kun yritystä tai sen osaa alkaa johtaa. Miksipä ei siis oppisi toisilta, kokeneilta, jotka ovat valmiita valmentamaan. Henkilökohtaisessa mentoroinnissa siirtyy sellaistakin tietoa, jota ei ole kirjoissa. Hiljaista, mutta tarpeellista. Moniyrittäjä Marko Parkkinen on yksi mentoreista. (www.johtajaksi.fi )

Sairaus uhkaa yritystä Pilleri purkista ja menoksi, vai?

Pixmac

8

Oletko yrittäjänä huolehtinut työterveyshuollosta? Yksinyrittäjistä vain 21 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. Myös suuri osa alle 10 hengen yrityksistä on työterveyspalvelujen ulkopuolella. Yrittäjälle itselleen oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Kannattaa miettiä, onko työterveyshuolto kustannus vai investointi. Monet kokevat kustannukset suuriksi. Isolla osalla yrittäjiä on kuitenkin terveyttä vaarantavia riskitekijöitä, kuten stressiä, verenpainetta ja liian vähän aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Usein terveysongelma havaitaan vasta, kun tilanne on edennyt jo vakavaksi ja uhkaa yritystoimintaa. Olisi hyvä, jos pienyritykset ja yksinyrittäjät saisivat räätälöityä palvelua näissä asioissa. Yksinyrittäjiä on jo runsaat 160 000, ja joukko kasvaa.

”On lokakuu ja minusta näkee sen …” lauloi Juice Leskinen. Mutta kun katsoo maailmaa avoimin ja myönteisin silmin, näkee jopa ruskeassa pellossa kauneutta – ja eri sävyjä. Kesän meno päällä -meininki on hyvä pysäyttää. Loka-marraskuun pimeydessä voi leppoistaa elämäänsä.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 22 000 kpl ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuvat Petri Blomqvist Juha Sarkkinen


Vuosittainen takuutuotto

6,5%

laita rahamyllyt pyörimään, tuulivoimalla! Tuulivoima on tulevaisuuden kestävä energiamuoto ja tällä hetkellä myös mitä loistavin sijoituskohde. Vitalon Power Oy:n osakeanti on nyt käynnissä. Lupaamme pääomallesi valtion takuuhintamenettelyn vuoksi 6,5 prosentin vuotuisen osingon ensimmäisten 4 vuoden ajan – ja sen jälkeen vielä enemmän.

lue lisää www.vitalonpower.fi ota yhteyttä Sami Kirjoniemi 040 865 4444 Markku Rusi 040 188 4444 asiakaspalvelu 040 188 2222

Vitalon Power


10

Tarinankertoja haluaa ymmärtää ihmistä – Tuotannossamme on kaksituntinen, jonka tarkoituksena on auttaa yhtiön avainhenkilöitä ottamaan vauhtia yrityksen globalisaatiokuviossa. Yleisönä on alle 10 ihmistä, Franck Media Oy:n perustaja Michael Franck kertoo yhdestä poikkeavasta tuotannosta. Ohjelma toimii tilaajalle päätöksenteon laukaisijana. – Ohjelmassa tiivistetään se oppi, joka sisältyi yrityksen maihinnousuun kansainvälisille markkinoille. Ohjaaja-tuottaja-yrittäjä Franckin kehittämä liiketoimintamalli on varsin mielenkiintoinen; yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana tuottanut yli 50 elinkeinoelämästä ja Suomen historiasta kertovaa dokumenttia. Franck Media Oy:n dokumenttielokuvissa käsitellään historiaa ja

yhteiskuntaa yritysmaailman kautta. – Ohjelmissa on aatteellinenkin ajatus, että yrittäminen on yhteiskunnallista. Dokumenteissamme ovat koko ajan rinnan ne asiat, jotka on perinteisesti ymmärretty yhteiskunnallisina eli poliittiset ja eettiset kysymykset. Rakennamme jokaisen tarinan haastattelujen ja arkistomateriaalin varaan, mutta tarina on aina ihmisistä.

Perheyritykset kameran linssissä Noin puolet tuotannosta kuvaa perheyrityksiä. – Menestyksen takana -televisiosarjassa olemme pohtineet sekä omistajuutta että yrittäjyyttä ja brändiä. Suomessa on yritystä -pk-

yrityssarjaa näytetään tänä syksynä MTV3:lla. Ohjelmasarja lähti liikkeelle Suomen Yrittäjien aloitteesta. Michael Franckilla on takanaan raskaita kokemuksia elokuvahankkeen kaatumisesta rahoittajan konkurssin takia 1990-luvulla. – Olen maksanut velkoja 20 vuotta, eikä elokuva ikinä valmistunut. Franck Median dokumenteissa on yksityinen rahoitus. Esitysoikeuksista saatu tulo ei riitä rahoittamaan toimintaa. Paletissa on mukana myös yrityksistä tuleva rahoitus. K-kauppiasliitto palkitsi yhdessä Perhe­ yritysten liiton kanssa Franck Media Oy:n Hyvän työn palkinnolla Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa syyskuun lopussa.


HÄN » Michael Franckin mielestä vastoinkäymisessä piilee mahdollisuus TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Pekka Sipola

Hän

Michael Franck

Taustat

kemus, kun vallankumous tuli vuonna 1979 ja sota alkoi.

Työstä

juuret

Perhe ja vapaa-aika

Työn sisältö

Perheessäni ollaan oltu yrittäjiä pelloilla, metsissä ja tehtailla. Useita sukupolvia olemme nousseet ja kaatuneet, mutta emme ole lannistuneet.

Olen aloittanut uudelleen purjehtimisen. Olemme muuttaneet juurilleni Fiskarsiin. Isoisäni oli naapuritilalta kotoisin, ja sieltä hänet lähetettiin Mannerheimin kasvatettavaksi upseeriksi Venäjälle. Asumme vanhassa vaakahuoneessa keskellä Fiskarsia.

Ihmisten ja itsensä ymmärtäminen..

Ihminen Jatkuvassa opissa.

Opinnot Olen college-dropout. Opiskelin Hankenissa talouspolitologiaa ja Helsingin yliopistossa historiaa. Molemmat jäivät kesken. Käytännössä kouluni oli politiikka, aktivoiduin politiikassa teini-ikäisenä.

Aiempi työelämä Olin nuoriso- ja teinipolitiikassa 1970-luvulla sekä kaupunginvaltuustossa yhden kauden. Vuonna 1980 jätin politiikan ja menin Yleisradioon toimittajaksi, minkä jälkeen perustin oman yrityksen. Toinen kotimaani oli Iran, olen asunut myös Los Angelesissa. Ensimmäinen suuri kaupunkini oli kuitenkin Teheran. Se oli raju ko-

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Malcolm Gladwellin kirjoja. Outliersissa hän on käsitellyt sitä, paljonko aikaa tarvitaan jonkin asian oppimiseen. Kymmenen tuhatta tuntia jotakin, sitten pitäisi osata jotakin asiaa kunnolla. Ihmisen täytyy antaa itsellensä aikaa.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Fiskars ja Suomen saaristo.

MIKÄ MOTIVOI Ongelmat. Kun olen kiertänyt yhteisen projektimme puitteissa ympäri Suomea kuvaamassa yrittäjiä tv-sarjaan, olen keksinyt uudelleen ajatuksen vanhasta testamentista, että vastoinkäyminen on korvaamaton kokemus. Se on mahdollisuus johonkin vahvempaan.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Minua kiinnostaisi katsoa, pystyykö toimintamalliamme monistamaan muuhun maahan. En ole törmännyt toiseen tuotantoyritykseen maailmassa, joka pääliiketoimintanaan dokumentoi elinkeinoelämän vaiheita ja yrittäjyyttä.

SINULTA Ohjaajana ja tuottajana useiN kysytty kysymys Miten voi tehdä liiketoimintaa perinteisesti ymmärretystä kulttuuritoiminnasta, joka yleensä elää stipendien ja tukien varassa. //uulet Loebin tekevän?” ja ”Millaiset oli olosuhteet?”. // YRITTÄJÄ 5/2012

11


12

Yhteiskunta » Yrittäjät palvelevat kuntalaisia TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Aleksi Poutanen

Kuntadebatti

Palvelun tarve tavoitteeksi Kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka joutuvat ratkaisemaan, miten kuntalaisille tuotetaan heidän tarvitsemansa hyvinvointipalvelut yhä kiristyvässä taloustilanteessa.

K

unnallisvaaleissa tärkein kysymys on Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä se, miten nykyisillä resursseilla pystytään tuottamaan hyvinvointipalvelut kaikille kuntalaisille. – Miten luomme kuntiin uuden mallin, jolla palveluja tuotetaan? Palvelutarpeet kasvavat liian nopeasti suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Nykytavalla toimien emme pysty vastaamaan haasteisiin, Mäki-Lohiluoma sanoo. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala on samaa mieltä ja korostaa, että eräs keskeinen ratkaisu on se, että yritykset ovat entistä enemmän tuottamassa myös hyvinvointipalveluita. – Kuntien ja yrittäjien olisi luotava yhdessä tahtotila ja keinot, joilla lisääntyvän hoivan tarpeen lisäksi

pystytään turvaamaan kaikille vähintään nykyisen tasoiset palvelut, Kujala innostuu. Koko tämän vuosituhannen ajan kuntapalveluiden todellisten kustannusten ja käytettävissä olevien resurssien välinen ristiriita on kasvanut.

Uusi toimintamalli Kuntaliiton mielestä tulisi luoda uudenlaisia mekanismeja, joilla voidaan arvioida palvelutarpeita. Esimerkkinä voitaisiin käyttää lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta. – Olisiko harkittavissa, että vain ne saisivat kokopäiväisen hoitopaikan, joilla on siihen todellinen tarve. Muissa tapauksissa lapsella olisi oikeus vain puolipäivähoitoon. Riittäisikö tämä, ja olisiko se hyväksyttävissä, kysyy Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

»»Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo, että kuntarajakeskustelua pitää käydä, koska sillä luodaan pohjaa tuleville talousratkaisuille. YRITTÄJÄ 5/2012


13

Toivon, että valtio miettii raamipäätöksiä tehdessään myös kuntien realistiset edellytykset palvelujen tuottamiseen.

– Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

– Näin toimien meille jäisi 60 – 70 miljoonaa euroa vuosittain käytettäväksi todellisten tarpeiden hoitamiseen.

Myös kunnille raamibudjetit Kuntaliiton toimitusjohtaja arvioi, että verorahoitteisen järjestelmän ongelmana on talousraamituksen yksipuolisuus. Valtion puolen päätöksentekijöille riittää, että asiat saadaan valtion budjettikehykseen, mutta silloin ei mietitä, mahtuvatko velvoitteet kuntien talousraameihin. – Toivon, että valtio miettii raamipäätöksiä tehdessään myös kuntien realistiset edellytykset palvelujen tuottamiseen. Jos kunnilla ei ole resursseja, niin kunnat tuottavat palvelut korottamilla veroja tai ottamalla lisää velkaa.

Normitus kevyeksi Kunnallisia palveluita säädellään ylhäältä annetuilla ohjeilla – normeilla. Monesti ne estävät uusien innovaatioiden käytön, jouston ja luovuuden. Tällainen kuvitteellinen normi voi olla määräys, että päivähoidossa olevalle lapselle on annettava kaurapuuroa kaksi kertaa päivässä syvältä lautaselta. – Olen valmis hakemaan malleja, joissa palvelujen tuottamiseen annettaisiin joustoja, Mäki-Lohiluoma sanoo. Innovaatiot ja uudet tuotantotavat syntyvät, kun asiakkaat otetaan mukaan arviomaan palvelutuotantoa. Silloin kaikkien pitää tietää, mitä palvelut maksavat. Tämä hintatietoisuus voi johtaa pohdintaan, voidaanko palvelu tuottaa toi-

sella tavalla tai niin, että annetut resurssit riittävät.

Hinnat näkyviin Julkisissa palveluissa tavoitellaan kustannustietoisuutta. Asiakkaille pitäisi kertoa aina, kuinka paljon palvelun tuottaminen maksaa kunnalle. – On hyvä, että asiakkaan laskusta selviää sekä kunnan maksama osuus että asiakkaan osuus. Se edistää kustannustietoisuutta, toimitusjohtaja sanoo. Suomen Yrittäjien Anssi Kujala korostaa, että ei ole järjestelmää, jolla kuntien oman tuotannon hintoja voitaisiin luotettavasti verrata yrityksien tarjoamiin palveluhintoihin. Tämä johtaa siihen, että palvelutuotannon uudistamisesta ei päästä tekemään päätöksiä vaan kinataan hinnoista. – Yrittäjillä ja kunnilla on vahva kohtalonyhteys. Suomen Yrittäjien kunnallisvaalikiertueella yhteinen tahtotila kustannustenkin laskemiseksi on tullut vahvistetuksi sekä kuntapäättäjiltä että yrittäjäaktiiveilta.

Ensimmäinen kolmesta yhteisestä haasteesta seuraavalla valtuustokaudella on löytää sopusuhtainen tapa palvelutuotannon uudistamiseen. Yrittäjät ovat esittäneet, että 20 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi ostaa yksityisiltä. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenot olivat 20,2 miljardia, ja ostot yksityisiltä olivat silloin 2,2 miljardia. – Olemme esittäneet, että seuraavan valtuustokauden lopulla nykyhinnoin ostot ulkopuolisilta vuositasolla olisivat kaksinkertaiset eli 4,4 miljardia, Kujala sanoo.

¼¼Anssi Kujala iloitsee yrittäjäehdokkaiden suuresta määrästä. Yrittäjäehdokkaita on puolueilla yhteensä lähes 5 500. YRITTÄJÄ 5/2012


14

Suomen Yrittäjät on lisäksi esittänyt palveluseteleiden käytön kasvattamista satakertaiseksi. Vuonna 2010 palveluseteleillä ostettiin palveluita 27 miljoonalla.

Leikkauksia edessä Kuntien kovaa ydintä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus. Erityisesti niissä on määriteltävä, mitkä ovat kuntien tehtävät. – Jos kaikkeen ei ole varaa, voidaan kysyä, kuuluuko esimerkiksi uimahalli kunnan perustehtäviin, Kujala pohtii. Kujalan mielestä kunnan rooli muuttuu palveluiden tuottajasta niiden järjestäjäksi, jolloin entistä enemmän toimitaan niin, että kunnasta tulee ikään kuin manageri. Kunta hallitsee koko-

naisuuden mutta tuottaa yhä vähemmän palveluita omalla organisaatiollaan. Kuntaliiton toimitusjohtaja ei pidä mahdollisena jättää jotain asiaa tai asiakasryhmää hoitamatta. Olemme tilanteessa, jossa julkinen verorahoitteinen kakku ei kasva. – Kärjistäen voidaan sanoa, että jokainen uusi tehtävä kunnalle merkitsee sitä, että se on olemassa olevista tehtävistä pois. Siksi uudelleenarviointia pitää tehdä, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kysyntä, tarjonta vai tarve Kuntien palvelutuotannon yksi tavoite on valinnanvapauden lisääminen. Tiedämme, että kysyntä julkisrahoitteiseen palveluun on loputon, joten siten emme

palveluja pysty tuottamaan. Samoin tiedämme, mitä eri ammattiryhmät pystyvät tarjoamaan. Siksi joutuu kysymään, toimisiko tarpeeseen pohjautuva palvelu. – Tarvepohjaisessa mallissa sovitetaan yhteen asiakkaan tarpeet ja yhteiskunnan rahoitusmahdollisuudet. Tähän liittyy suuri kysymys, kuka tekee arvovalinnan näiden kesken, Mäki-Lohiluoma kysyy. Tyypillisesti kunnallinen palvelujärjestelmämme toimii siten, että arvovalinnan tekevät ammattien edustajat. Esimerkiksi potilaiden leikkaustarpeen määrittelevät lääkärit ammattikuntana. – Näen ratkaisun syntyvän kahden vaihtoehdon välillä. Palvelutarve voidaan määrittää valtakunnan tasolla tai paikallisella tasolla.

Suomen Yrittäjät on esittänyt palveluseteleiden käytön kasvattamista satakertaiseksi. – Anssi Kujala

YRITTÄJÄ 5/2012


Valtakunta – paikallisuus Jos arvioidaan, että valtakunnan tasolla päätökset tehdään parhaiten, syntyy tiukka subjektiivisten oikeuksien järjestelmä. Se johtaa standardimaisiin ja jäykkiin rakenteisiin, jotka eivät ota huomioon erilaisuutta. – Toivon, että arvovalinnat tehdään paikallisella tasolla, Mäki-Lohiluoma linjaa. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala arvioi, että suurista kaupungeista Helsinki on ollut varsin vaatimaton palvelujen ostajana. Kunnat ovat myös jumittuneet miettimään perinteisiä ratkaisuja: ostopalvelu, tilaaja-tuottajamalli tai tehostaminen. Palveluseteli on uudempi väline. – Voisimme pohtia kokonaan uutta rahoituspohjaa. Valtion puolelta löytyy tähän hyvä esimerkki, kotitalousvähennys. Siinä yhteiskunta kantaa osan palveluvastuusta, mutta päävastuu ja valinnanvapaus on käyttäjällä.

Toimivat markkinat Anssi Kujala on Kuntaliiton kanssa samaa mieltä hyvinvointipalveluiden sääntelyn tarpeesta. Kun kunta hyväksyy palvelusetelin tuottajat, se luo oikeusturvan palveluiden käyttäjälle.

»»Nuorten ikäluokkien syrjäytymisestä on myös puhuttava, sillä pitää tietää miten viemme nuoret aikuisuuteen ja yhteiskuntaan.

– Yrittäjäjärjestö on saanut kunnilta jopa moitteita, että se haluaa pilkkoa kunnalliset hankinnat pieniin osiin. Kysytään, eikö olisi järkevämpää ostaa palvelut isoina kokonaisuuksina. Isojen hankintakauppojen ongelmana on, että kunta ajautuu helposti siihen, että kunnassa toimii vain yksi palveluntuottaja. Silloin palveluntuottaja voi määritellä hinnan ja laadun. Ota tai jätä. – Yksityisessä, kuten julkisessakaan, monopolissa ei synny uusia innovaatioita, eikä laatua. Se ei ole kuntalaisten, elinkeinoelämän eikä yritysten etu. Markkinan pitää elää ja kehittyä, Kujala linjaa. Kujalan mukaan kunnilla on edessään iso kysymys, miten kunnat saavat markkinat toimimaan niin, että palveluita voidaan ostaa kaikenkokoisilta yrityksiltä.

Yritysmyönteinen kunta Anssi Kujalan mielestä yritysmyönteisen kunnan tunnusmerkkinä on hyvä elinkeinopolitiikka. Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely kertoo, että yrittäjämyönteisyys on kunnissa lievässä laskussa. Kuntaliiton mielestä kunnan pitää luoda toimintaedellytyksiä sille, että yrityksillä on mahdollisuuksia kehittyä liiketoiminnassaan. Riippumatta siitä, valitseeko kunta oman tuotannon tai laajan ulkoistamisen, kunnalla on järjestämisvastuunsa perusteella oltava mahdollisuus sekä seurata laatua ja kustannuksia että sparrata tuotantotapoja. //


16

KOLUMNI

AR lf

ehn

Pekka Sipola

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa Turussa.

Yrittäjät ja hang-aroundit Suomessa on tuskin enää ainuttakaan ihmistä, joka ei olisi huomannut, että yrittäjyys on

nyt sitä kuuminta hottia. Supercelliä ja muita menestyjiä suitsutetaan, erinäisiä yrittäjyysjärjestöjä nousee kuin sieniä sateella, ja nykynuori ei enää halua olla rock-tähti vaan seksikäs startupstara. Hyvä näin. On hienoa nähdä, että yrittäjyyttä taas arvostetaan – vaikka sitä ei aina politiikassa tai verotuksessa huomaakaan. Mutta ei ilmiötä ilman lieveilmiöitä. Tässä tapauksessa niitä ovat “hang-aroundit”. Olin jonkin aikaa innovoinnin professorina Tukholmassa, jossa muun muassa kehittelin Stockholm School of Entrepreneurship:in opetusohjelmaa. Hauskaa puuhaa monin tavoin, ja moni oppilaani niiltä ajoilta on nyt menestyvä yrittäjä. Muistan silti miettineeni, miten ne kaikkein lupaavimmat harvemmin tulivat tunneille (ja hei, minä kannustin heitä aina jättämään luennon väliin, jos heillä oli mahdollisuus myydä tai rakentaa jotain sinä aikana), ja miten ne kaikkein innokkaimmat tapasivat Arkeen, jossa tehdään rankasti jäädä seminaareihin roikkumaan. Tajusin töitä, epäonnistutaan ja että moni kävi näitä kursseja – joilla harjoiteltiin ideointia, liiketoimintasuunnitelnoustaan hampaat irvessä man tekemistä – koska se sai heidät tun– siihen ei oikeasti haluta mennä. temaan itsensä yrittäjiksi. He etsivät tiettyä fiilistelyä ja oikeuden puhua yrittäjyydestä, mutta se oikea tekeminen? Se olikin paljon vaikeampaa. Näin nuoria tekijöitä, niitä jotka eivät välittäneet, olivatko he yrittäjiä vai eivät, ja sitten niitä, jotka lähinnä fanittivat ”yrittäjyysmeininkiä”. Samaa näen nyt Suomessa. Tekijöitä on paljonkin mutta myös monia, jotka ennen kaikkea rakastavat seminaareja, Mårten Mickosin luentoja ja Eric Riesin kirjoja. Sitä ylevää ajattelua, ei sitä tylsää puurtamista. He eivät rakasta tekemistä vaan tunnetta siitä, että he ovat mukana jossain, joka on cool, hip ja seksiä täynnä. Arkeen, jossa tehdään rankasti töitä, epäonnistutaan ja noustaan hampaat irvessä – siihen ei oikeasti haluta mennä. Kaikkein mieluiten hang-around haluaa kirjoittaa yrittäjyysblogia tai hallinnoida valtion rahoittamaa yrittäjyyshanketta. Ennen ajattelin, että hang-aroundit olivat hieman hupsuja mutta vaarattomia. Enää en ole niinkään varma. Pelkään yhä enemmän, että he vääristävät keskustelua ja vievät tilaa aidoilta tekijöiltä. Tapaan heitä juuri kokkareilla, näitä kaikkitietäviä, heitä jotka tarvitsevat vain yhden hankkeen, yhden kirjasopparin, pari lukijaa blogiinsa. Aivan kuin ne ”pönöttäjät”, joita he sanovat vihaavansa. He pitävät yhä pitempiä puheita siitä, miten tärkeää on tukea yrittäjiä, miten pitäisi luoda ekosysteemejä – ja jos joku ehdottomasti haluaa, he voisivat lähteä kehittämään näitä, jos vaikka Sitra heittäisi lantin… Moottoripyöräkerhoissa hang-around on joku, joka odottaa, että hänet ylennetään kerhon jäseneksi. Jos kerho toteaa, että hänellä ei ole tarpeeksi annettavaa, hänet heitetään piireistä, armotta. Välillä ihan rauhanomaisesti, välillä pienen muilutuksen kera. Ehkä voisimme oppia tästä jotain. //


Toimisto ja navigaattori uskomattomaan hintaan Nokia LUMIA 800

209€

alv 0 %

Elisa Idea -liittymäpaketti liittymäpaketti Sis. 1200 min puhetta/kk, 300 tekstaria/kk, Mobiililaajakaista Pro alv 0 %

20

LUMIA 800:n ostajalle autoteline CR 123 kaupan päälle! (ovh. 19 €)

90

€/kk

Kun taskussasi on Lumia 800, kulkee toimist toimistosi mukanasi kaikkialle. Samalla saat ensiluokkaisen navigaattorin. Nyt ennen näkemättömän edullisesti! elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Nokia LUMIA 800: 209 € tai luottokaupalla 8,90 €/kk 24 kk sopimus. Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 1200 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 300 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,48 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.10.2012 asti. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.


18

Yhteiskunta » Harrastuksesta unelmayritys TEKSTI Otso Pohjolainen, HENKILÖKUVA Tommi Kähärä

Taistelu

tenniksen herruudesta

Lasse Blomqvist päihitti ainoan kilpailijansa, otti tilat haltuunsa, ja ryhtyi toteuttamaan unelmaansa.

K

un harrastuksesta tulee jokapäiväistä työtä, sen alkuperäinen hohto himmenee nopeasti. – Minulla oli jaksoja, jolloin hirveästi ei tehnyt mieli mennä pelaamaan vapaa-aikana. Nyt tosin into on palannut, kun työt ovat vähentyneet, naurahtaa lappeenrantalainen Lasse Blomqvist, EteläKarjalan Liikuntakeskuksen yrittäjä. Nuorelle Lasselle tennis oli kaikki kaikessa. – Hyvältä tennispelaajalta vaaditaan fysiikkaa, sil-

YRITTÄJÄ 5/2012

mää ja reagointikykyä. Nämä ominaisuudet eivät omalla kohdalla toteutuneet lainkaan, Blomqvist sanoo. – Parhaimmillani olin A-luokan häntäpäässä ja B-luokassa pärjäsin kilpailuissa hyvin. Viime aikoina vauhdikkaimmat tennismatsit on tosin käyty Blomqvistin televisiossa. – Katsoin Lontoon olympialaisia monena iltana ennen nukkumaankäyntiä. Jarkko Nieminen on


19

»»Lasse Blomqvist pitää kilpailusta, mutta ei epäreilusta kilpailusta.

hyvä pelaaja, mutta ei hänellä enää ole menestymisen mahdollisuuksia, Blomqvist pahoittelee.

Pois Huhtiniemestä – ja takaisin Blomqvistin elämäntyö alkoi hänen omien sanojensa mukaan nuoruuden hulluudesta. – Minulla oli aina ollut haaveena, että saisin oman tennishallin, ja kun Lappeenrannan Huhtiniemeen valmistui kahden kentän tennishalli, pyrin ja pääsin töihin. Vuosi oli 1981. Vuoden kuluttua hallin omistajat, liikemiehet Heikki ja Kalle Tynkkynen, tiedustelivat Blomqvistin halukkuutta ottaa yritys haltuunsa vuokralaisena. Blomqvist tarttui tilaisuuteen ja ryhtyi yrittäjäksi. Mutta jo vuonna 1987 Blomqvist joutui poistumaan Huhtiniemestä uuden omistajan ilmoitettua, ettei jatka vuokrasopimusta. – Etsin yhtiökumppanin ja rakensimme oman tennis- ja squash-hallin raviradan läheisyyteen. Tämän hallin ostaja laajensi tätä viiteen tennis- ja viiteen squash-kenttään. Kilpailimme vähän aikaa, kunnes tämä meni konkurssiin ja rahoittajapankki kysyi, olisinko kiinnostunut jatkamaan tässä. Blomqvist osti hallin ja palasi Huhtiniemeen. – Kun aloitin, piti ottaa miljoonavelat, ja niiden maksaminen takaisin tällaisella toiminnalla on haasteellista. Tunnustuksen hartiavoimin tehdystä työstä Blomqvist sai, kun hänet valittiin viime vuonna Lappeenrannassa vuoden yrittäjäksi. Tänä päivänä Etelä-Karjalan Liikun-

takeskuksessa voi tenniksen ja squashin lisäksi harrastaa sulkapalloa ja salibandya sekä harjoitella useilla kuntosaleilla. Tenniksen osuus on kutistunut yhteen kenttään ja kahteen prosenttiin liikevaihdosta, ja klubitoiminta on ottanut paikan tärkeimpänä palveluna.

Kilpailu vääristyy Liikuntapaikoille ei 72 000 asukkaan Lappeenrannassa ole liikaa reviirejä jaettavaksi. Tätä ei paikallinen tennisseura ole Blomqvistin mieliharmiksi ottanut huomioon, kun se suunnittelee oman hallin rakentamista Huhtiniemeen, aivan Etelä-Karjalan Liikuntakeskuksen naapuriin. – Hanke on järjetön, sillä ei ole elämisen mahdollisuuksia, Blomqvist jyrähtää. Hän kertoo seuran jo kauan harjoittaneen ilmaiseksi toimintaa kaupungin omistamissa tiloissa ja saavan silti kaupungilta tukea 300 000 euron arvosta uutta hallia varten. – Lisätilan saaminen tennikselle on sinänsä hyvä, mutta kaupungin tukemana se vääristää kilpailua. Kaupungin ei tule kilpailla yksityisyrittäjyyden kanssa niillä toimialoilla, joilla yksityisyrittäjyyttä on, Blomqvist painottaa. Blomqvist ei kavahda kilpailutilannetta itsessään. Hän vakuuttaa pystyvänsä säilyttämään omat asiakkaansa pitämällä tuntihintansa aina kilpailijaa alempana – vaikka se tietäisi pienimuotoista hintasotaa. – Toiminta kannattaisi keskittää nykyiseen paikkaan. Kilpailu lämmittää kuluttajaa hetken, mutta ei sen jälkeen, kun toinen halli kaatuu.

Kaupungin ei tule kilpailla niillä toimialoilla, joilla yksityisyrittäjyyttä on.

Jarkko Niemisen seuraajat Pystyssä pysymiseksi ei Blomqvistin tarvitse enää taistella, ja ohi ovat myös ajat jolloin yritys seurasi päivin ja öin, kotiin ja kavereiden luokse. – Minulla on käynyt hyvä tuuri. Nyt menee kohtuullisen hyvin, ja olen onnistunut saavuttamaan haaveeni. Suurin osa yrittäjistä ei koskaan saa yritystään toimimaan. Blomqvistia pitävät pystyssä innokkaat liikunnan harrastajat. Urheilu ei hiljalleen ikääntyvän Jarkko Niemisen myötä sentään ole kuolemassa Suomesta pois. – Liikunnan harrastaminen kasvaa niin nuoremmassa kuin vanhemmassa väessä, vaikka toisaalta myös liikuntaa harrastamattomien määrä vähenee. Blomqvist peräänkuuluttaa lisävalistusta eri medioiden kautta liikunnan terveysvaikutuksista ja kannattaa vankkumattomasti koululiikunnan lisäämistä. – Hallillamme käy koululuokkia, ja tarkoituksena on, että nuorten olisi helppo tulla tänne takaisin. Valtiolle ja kunnille on edullisempaa markkinoida urheilua nuorille kuin hoitaa terveytensä menettäneitä. //

Kuka? Lasse Blomqvist Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ikä: 54 Kotipaikka: Lappeenranta Harrastukset: tennis, sulkapallo, squash, golf Perhe: vaimo AC

M

PIX

YRITTÄJÄ 5/2012


20

YRITTÄJÄ 5/2012


YHTEISKUNTA » Persoona likoon

21

TEKSTI Mia Hemming, KUVAT Tanja Mikkola

Ravintola tarvitsee kasvot

Tampereella pienet ravintolat ovat menestyneet ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Ravintolatrendeistä terveellisyys, personoituminen ja erikoistu­minen lupaavat laatuun panostaville paikoille asiakaskunnan laajenemista.

R

avintolaruoalta vaaditaan entistä enem- vierastettiin, ja ravintolaruokailun motiiviksi män. Asiakkaita kiinnostavat ruoka ja tarvittiin pienimuotoinen juhla. ruoanlaitto, joten he vaativat ravintola– Olemme halunneet arkipäiväistää ulkona ruoalta vähintään yhtä korkeaa laatua kuin ko- syömisen, mutta aterioissamme on aina poiktiruoalta. Tamperelaisen keama arjesta, Roito muisravinteli Berthan ravintuttaa. toloitsijat Mika Roito ja Berthassa on huomattu Pekka Salmela ovat huoasiakkaiden arvostavan V.A. Heikkisen manneet tämän käytänmyös luomuja lähiruokaa. ravintolateesit nössä. Saman havainnon on tehnyt ketjuuntuminen – Asiakkaat ovat valravintola C:n ravintoloitsija – vastapainoksi persoo­ miita kokeilemaan uusia Christina Suominen. nallisia pieniä ravintoloita ruokia, ja he hakevat ate– Asiakkaat haluavat, että personointi rialta kokonaisuutta, Salruoat valmistetaan paikalli– persoonattomat häviävät mela lisää. sista aineksista, ja erityisesti kilpailussa Mika Roiton mielestä luomua kysytään, Suominen teknologia asiakkaille riittää nykyisin sanoo. – automatiikka tulee ravintolaan tuloon nälkä. Kotimaisen ruoan suosio ravintoloihin Aiemmin tavanomaista ilon vahvistanut myös Tamtaruokailua ravintolassa pereella Pyynikintorilla ra-

YRITTÄJÄ 5/2012


22

½½Mika Roiton ja Pekka Salmelan mielestä ravintolainsäädäntö on liian tiukka teurastusta ja kalastusta harjoittaville pientuottajille. Byrokratia estää tavaratoimituksia ravintoloihin.

vintola Heinätorin menestystä. Siellä panostetaan perinneruokiin, joiden arvostus miellyttää ravintoloitsija Lauri Väänästä. – Idea suomalaisesta ravintolasta osoittautui hyväksi, ja lempiruokani vorschmack, maksa sekä muikut jopa yllättivät menekillään, Väänänen kertoo.

Toimintamallit kehittyvät Ravintola Bertha on kaksivuotias, joten se on oppimis- ja sopeuttamisvaiheessa. Alussa ruokalistaa muutettiin kolme, neljä kertaa viikossa, mutta nyt vain joitain ruokia vaihdetaan muutaman päivän välein. – Vaihdamme pari ruokaa kerrallaan raaka-aineiden saatavuuden mukaan, Mika Roito kertoo.

Ateriakokonaisuudet ovat samanhintaisia, ja alku-, pääja jälkiruoissa on kolme vaihtoehtoa. Listalta selviää ruokien pääraaka-aineet, mutta aterioiden toteutustapa on aina yllätys. – Asiakas pääsee helpolla, hänen ei tarvitse miettiä ateriakokonaisuutta. Asiantuntijamme rakentavat sen, Pekka Salmela selvittää. Neljävuotiaassa ravintola Heinätorissa on opittu tekemään myös sopivan kokoisia annoksia. Kerran asiakas valitti ankka-annostaan pieneksi, ja halusi osoittaa sen käymällä vaa’alla. – Toisaalta asiakkaiden pyynnöstä olemme vähentäneet perunalisukkeita, emme halua tarjota asiakkaillemme ”mättöruokaa”, Lauri Väänänen tiivistää. Christina Suominen muis-

»»Christina Suominen on huomannut, että ihmiset ovat tarkkoja terveydestään ja syömisestään. Rasvan ja suolan käyttöä on vähennetty ravintola C:ssä. YRITTÄJÄ 5/2012


23

»»Jäätyään eläkkeelle rakennus­insinööri Lauri Väänänen toteutti vuosikymmenien haaveensa omasta suomalaisesta ravintolasta. Läskisoosi on hänen viikon erikoisuutensa.

Kivijalkaravintolat houkuttelevat Ravintola-asiakkaalle on tärkeää ravintoloitsijan tai ruuantekijöiden palvelun henkilökohtaistaminen. Palveluinnovaatioihin ja palvelututkimukseen erikoistunut yliopettaja V. A. Heikkinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta innostaa ravintoloita personoitumaan. – Asiakkaat hakevat mukavia, omaperäisiä krouveja ja kivijalkapaikkoja, joissa ilmapiiri on persoonallinen, Heikkinen sanoo. Pikaruokaloidenkin tulee profiloitua massasta erottuviksi, jos mielivät menestyä. – Erikoistuneiden sekä huippupalvelua tarjoavien ravintoloiden kysyntä kasvaa. Lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat asiakasryhmät lisäävät osuuttaan. Nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat ovat ryhmistä suurimmat. – Venäläiset turistit ovat myös potentiaalinen asiakasryhmä. Heille ruokalistojen pitää olla venäjäksi ja sisustus koristeellinen. Sinkut on noteerattu, ja nyt pienituloisille räätälöidään omia paikkoja.

telee vuonna 2008 perustetun ravintola C:n ensimmäisiä vuosia laman keskellä raskaiksi. Lama oli myös onneksi, sillä talousvaikeuksissaan ravintola solmi hyvät suhteet lähellä sijaitseviin eräpäivissä joustaviin pientuottajiin. – Laman aikana opimme tekemään kaiken itse, ketsuppia myöten, Suominen mainitsee.

Uudet odotukset Ravintolatrendeistä tuoreus, paikallisuus ja ravintolaruokailun status tukevat kaikkien kolmen tamperelaisen ravintolan menestystä. Ravintola Berthassa on tunnistettu myös muita hyviä ennusmerkkejä. – Meillä käy nuoria ”alaikäisiä” syömässä kolmen ruokalajin illallisia, Mika Roito ja Pekka Salmela kertovat. Myös ravintola C:ssä on havaittu

asiakaskunnan nuorentuminen. Persoonallinen ilmapiiri vaikuttaa Christina Suomisen mielestä menestykseen. – Ravintoloissa ilmapiiri on aikaisempaa rennompi. Nyt tullaan kuin kylään, ja isäntien sekä emäntien odotetaan seurustelevan vieraidensa kanssa, Suominen kuvailee. Lauri Väänäselle seurustelu ja keskustelu ruuasta olivat juuri ne tekijät, joiden vuoksi hän perusti Heinätorin. Lauri ja hänen puolisonsa Irja Väänänen personoivat läsnäolollaan ravintolan asiakkaille. – Heinätorilla on kasvot. Ruoka on tavaramerkkimme, mutta luulen, että myös me henkilöinä alamme olla tuttuja, Väänänen sanoo. Yksi nousevista ravintolatrendeistä on juuri personointi. Tämän todistavat kaikki kolme nuorta tamperelaista ravintolaa. Niiden tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. //

Ruoka on tavaramerkkimme, mutta luulen, että myös me henkilöinä alamme olla tuttuja.

YRITTÄJÄ 5/2012


24

STRATEGIA » Maksuhäiriömerkinnät hämmentävät TEKSTI Veli-Pekka Leskelä

Automaattista

tiedonsiirtoa tarvitaan Ulosottovirasto ei kerro Asiakastieto Oy:lle, että asiakas on maksanut laskun maksuhäiriömerkinnän jälkeen. Tämä viestinnän virhe voi tulla yrittäjälle kalliiksi.

V

irheellinen tieto laskun maksamatta jättämisestä voi venäyttää luottohäiriömerkinnän neljään vuoteen. Näin tapahtuu sittenkin, vaikka verottaja saa tiedon Ulosottoviraston kautta maksetusta verosta automaattisesti. Ongelma koskee erityisesti verottajan perimiä maksuja. Jos maksuhäiriömerkintöjä tulee kaksi samana vuonna, luottohäiriön kesto venähtää kahdesta vuodesta neljään. Aika lasketaan jäl-

YRITTÄJÄ 5/2012

kimmäisestä merkinnästä alkaen. Jos laskut on maksettu, häiriö jää kahteen vuoteen. Tällä on valtava merkitys toimintaansa jatkaville yrittäjille, joita ongelma erityisesti koskee. Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ihmettelee tiedonkulun vaikeutta. – Yritysten kannalta olisi oleellisen tärkeää, että yrittäjien tietoja koskevat rekisterit saatettaisiin ajan tasalle heti. Tekniikka antaa siihen mahdollisuuden, ja tähän pyritään yhteiskun-


nassa yleisesti avoimuuden nimissä. Jos verottaja saa maksuista tiedon heti, saman voisi olettaa koskevan myös Asiakastietoa. Nämä eivät ole epätavallisia asioita: Suomessa on 260 000 yritystä ja lähes viidesosalla niistä on maksuhäiriöitä, Vanhanen toteaa.

Vastuu asiakkaalla Helsingin Ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen katsoo vastuun kuuluvan verovelvolliselle itselleen. Asiakkaan pitää hakea verotoimistosta todistus maksetusta verosta, tuoda se Ulosottovirastoon, joka toimittaa tiedon Asiakastietoon. Tieto kulkee puhelimella ja faksitse – sittenkin, vaikka maksu on maksettu Ulosottoviraston kautta sähköisesti, mistä verohallinto saa tiedon automaattisesti. Heikkisen mukaan tilanteen korjaaminen vaatisi lain säätämistä ja tietoverkkojen rakentamista. Vanhasen mielestä tekniset järjestelyt eivät voi olla kovin monimutkaisia, kun ne toimivat jo toiseen suuntaan.

Tee maksusuunnitelma Esimerkkitapauksessa aloittava yrittäjä maksoi ulosottomiehen lähettämän veronmaksuvaatimuksen myöhässä puoliksi ja maksoi loput parin viikon päästä. Tästä ei ollut sovittu ulosottomiehen kanssa, eikä maksusuunnitelmaa ollut tehty. Ulosottomies tulkitsi perittävän maksukyvyttömäksi, vaikka perittävä luuli, että osamaksu nähdään myönteiseksi pyrkimykseksi maksaa lasku.

Loppuvuonna hän maksoi myöhässä Ulosottoviraston perimispalkkion, joka oli 30 euroa. Maksuhäiriömerkintä lähti ensin, ja se venytti häiriön neljään vuoteen. Asiakastieto ei saanut tietoa laskujen maksamisesta. – Ulosottomies toimi sääntöjen mukaan. Osamaksu voidaan tulkita niin, että asiakas ei ole pystynyt maksamaan koko summaa kerralla. Näin käy varsinkin, jos perittävä ei ole ottanut yhteyttä ulosottomieheen niin, että asiasta olisi voitu sopia. Yhteyttä pitäisi ottaa heti, ja miettiä sitä ennen realistinen tapa maksun hoitamiseen. Jos ulosottomies katsoo sen mahdolliseksi, sopimukseen voidaan päästä. Muuten hän selvittää asiakkaan maksukyvyn käyttäen kaikkia tietolähteitään, rekistereitä ja pankkeja ja tekee häiriömerkinnän. Ulosottomiehellä on 700 asiakasta. Joka viikko lähtee vireille runsaasti uusia tapauksia, Heikkinen painottaa.

Aloittavien jatkuva ongelma Ongelma koskee aloittavia pienyrittäjiä, joiden verotus nousee samalla, kun tulojen saanti viivästyy yllättäen. Heikkinen arvioi vähintään kolmasosan Ulosottoviraston asiakkaista olevan yrittäjiä. Ulosotoissa korostuvat verovelat, joita valtio perii lain mukaan Ulosottoviraston kautta. Yksityiset velkojat käyttävät yksityisiä perintätoimistoja. Ne eivät voi tehdä maksuhäiriömerkintää eivätkä suorittaa ulosottoa, johon on oikeus vain Ulosottovirastolla. Tätäkään ei yrittäjä ehkä tiedä. Ulosottokirjeeseen pitää siis suhtautua vakavammin. //

Yritysten kannalta olisi oleellisen tärkeää, että yrittäjien tietoja koskevat rekisterit saatettaisiin ajan tasalle heti.

vero.fi neuvoo Veronkantoyksikön apulaisjohtaja Timo Niutanen vetoaa yrittäjiä tutustumaan verohallinnon vero.fi-sivuihin. Niissä selvitetään • verotus ja perintä eri vaiheineen • miten menetellään maksu­ vaikeuksien kohdatessa. Verohallinnon kanssa voi neuvotella, ja ratkaisu löytyy, kun yhteys otetaan ajoissa

Verottaja antaa asiakkaalle maksuaikaa: • verotilillä olevista veroista lähtee huomautus • sitten maksumuistutus ja ilmoitus, että maksu on lähdössä perintään • maksuunpannuista ennakko- ja jäännösveroista lähtee maksumuistutukset, joissa kerrotaan, että maksamatta jäänyt vero lähtee ulosottoperintään. Timo Niutanen kehottaa hyödyntämään tilitoimistojen asiantuntemusta ja olemaan tarvittaessa yhteydessä verotoimistoon.

Ohjeita: • maksut pitäisi maksaa ajallaan • jos siihen ei pysty, hintana on luottotietojen menetys. • perintä maksaa enemmän kuin pankin korko. Maan hallituksen yleinen linjana on yrittämisen hankaluuksien ja esteiden poistaminen, muistuttaa johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.

YRITTÄJÄ 5/2012

Pixmac

25


RAKENNEMUUTOS » Valoa risukasaan

26

TEKSTI Hia Sjöblom, KUVAT Viljami Schleutker

Ankkalinnasta

Salon pelastus? Salon rakennemuutoksessa tyhjilleen jääneiden tilojen täyttäminen uudestaan on osaajien ja tekijöiden tehtävänä. Lasse Jokisen Astrum-keskus avaa uusia uria nousuun.

S

alossa mennään köli pohjaa viistäen. Nokia sulki matkapuhelintehtaan. Joka neljäs työpaikka on kadonnut rakennemuutoksen myllerryksessä. Työttömyysprosentti hipoo kahtakymmentä. Onneksi on yrittäjiä, jotka eivät ole valmiita luovuttamaan. Toimitusjohtaja Lasse Jokinen osti kaksi vuotta sitten Saloran entisen televisiotehtaan ja konttorirakennuksen. Se tunnetaan Salossa Ankkalinnana. Valomainos kertoo, että tiloissa toimii Astrum-keskus. Astrum-keskuksessa on teatteri, ravintola, liikuntakeskus, keilahalli, kymmeniä pieniä yrityksiä sekä näyttely-, messu- ja kokoustiloja. Isoihin tapahtumiin varaudutaan kasvattamalla kaupungin majoituskapasiteettia. Saloran vanhoihin halleihin rakenteilla olevat hotellihuoneet valmistuvat kevään

YRITTÄJÄ 5/2012

aikana. Niiden seinille tulee kuvia rakennuksen teollisesta menneisyydestä. Huoneitten somisteiksi tulee vanhoja Salossa valmistettuja radioita ja televisioita. Astrum-keskuksen vetäjänä aloittaa ravintoloitsija Tony Hellström. Jokisen bisnesneliöiden vieressä ovat Nokialta tyhjenevät tuotantohallit. Kukahan ne ostaa? – En ainakaan minä, Lasse Jokinen tuhahtaa.

Vauhti päällä Jokinen nimettiin Ankkalinnan oston aikoihin positiivisimmaksi salolaiseksi. – Sellainen olen, en valita, tyydyn olevaan, ja menen taas. Tässä tilanteessa se vaatii aikamoista taisteluhenkeä, mutta riskejä on otettava. Ennen-

kin on noustu, mutta sen eteen pitää tehdä töitä, Lasse Jokinen sanoo yritysrypääseen kuuluvan Kuljetusliike Jokisen aulassa. Sisääntulijaa katselee täytetty hauk­ka, ja seiniä kiertää miehen yksityinen vanhojen radioiden kokoelma. Salon kaupungin elektroniikkanäyttely on Jokisen Astrum-keskuksessa. Yli kuusikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun perniöläinen demarikansanedustaja Kalle Jokinen, Lassen isoisä, perusti kuljetusliikkeen. Yritys on kasvanut mutta pysynyt tiukasti perheen käsissä. Harri Jokinen johtaa kuljetusliikettä, ja hänen poikansa Henri Jokinen vastaa venebisneksestä. Lasse Jokisella on vauhti päällä, kiireisimpinä päivinä lounas kuittaantuu teollisuusalueen grilliruualla. Hän puhuu paljon eikä pelkää tarttua työhön.


27 ¾¾Entisissä Saloran televisiotehtaan kokoonpanohalleissa järjestetään messuja, konsertteja ja tansseja. Niihin helposti muunneltavat Astrum-keskuksen tilat tarjoavat toimivat puitteet.

Tehtaasta Astrum-keskus 1928

1962

Salora Uusi perustettiin. televisiotehdas, henkilökuntaa 400.

1972

1974

1989

2010

2012

Hallintorakennus ”Ankkalinna”, henkilökuntaa 1 200.

Väritelevisiotehtaan laajennus, tehdasala 3 hehtaaria.

Salora Nokian omistukseen. Puhelimet televisioiden tilalle.

Jokinen Yhtiö osti kiinteistön ja Astrum-keskus sai alun.

Astrumkeskuksessa toimii 30 yritystä.

YRITTÄJÄ 5/2012


28

»»– Tämän päivän pelastuslautta on yrittäjä, joka palkkaa ihmisiä töihin, entisen Saloran tuotantotilat henkiin herättänyt Lasse Jokinen sanoo.

Jokinen Yhtiö • Perheyritys: kuljetusta, logistiikkaa, kiinteistö­ liiketoimintaa, ajoneuvosekä venekauppaa. • Kuljetusliike Jokinen, HJN Logistics, Astrum, Auto ja Vene. • Kiinteistöliiketoimintaa Moskovassa, Puolassa, Virossa, Unkarissa, Salossa ja Kemiönsaaressa. • Työntekijöitä parisataa. • Liikevaihto 70 miljoonaa.

YRITTÄJÄ 5/2012

Käänteet ovat nopeita ja päättäväisiä. Saloran kiinteistöihin on uponnut lähes 10 miljoonaa euroa. Tuskin saan omiani koskaan pois, Jokinen sanoo ja muistuttaa, että pelkästään Astrum-keskuksen kiinteistöjen ylläpitoon menee vuodessa puoli miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat kunnostukset ja korjaukset. Jokisen visiossa Astrum on viihtymisen ja vapaa-ajan keskus, jossa kulttuuria ja liikuntaa voi ahmia samoissa tiloissa.

Vauhtia päätöksiin Salo selviää, mutta töitä on tehtävä. Uutta on luotava, sillä ihmiset tarvitsevat työtä ja palkkatuloja. Lasse Jokinen tukee starttiyri-

½½Lasse Jokisen Astrum-keskuksessa toimii muun muassa teatteri. Salolaisen Provinssi-teatterin ohjelmistossa on tänä syksynä Salon tarinaa kertova Salonkia -näytelmä.

tyksiä ja poliitikkoja. Yrityksiä, useita puolueita ja hyvä tyyppejä, mutta pienillä summilla. Kukaan ei voisi tehdä mitään, eikä pyrkiä mihinkään, jos vaalikampanjoiden tukeminen loppuisi. Valtuustoihin tarvitaan osaavia päättäjiä. Jokinen ei osallistu politiikkaan sen hitaan tempon vuoksi. Yrittäjien on hyödyllisintä tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat. – Päätösten hitaus tulee yritykselle kalliiksi, sillä yrittäjät menettävät euroja esimerkiksi hitaiden kaavaratkaisujen vuoksi. Astrum-keskuksen kehittäminen vaatii kotiseuturakkautta, sillä ulkopuoliset eivät rahojaan salolaisiin halleihin laittaisi. Lasse Jokisen mielestä Salon pelastamiseen tarvitaan talkoohenkeä. //

Kukaan ei voisi tehdä mitään, eikä pyrkiä mihinkään, jos vaalikampanjoiden tukeminen loppuisi.


TEKNIIKKA » Jotkut vaativat kännykältään hiukan enemmän TEKSTI Lotta Tammelin

Se kestävämpi

kapula

Onko kännykälläsi kovat oltavat työolosuhteissasi? Ehkäpä se joutuu ottamaan vastaan vettä, pölyä ja iskuja. Ei hätää, kännykkävalmistajat ovat valmistaneet markkinoille myös hiukan kovempaan menoon suunniteltuja laitteita.

Samsung Galaxy Xcover

Pöly- ja vesitiivis kosketusnäyttöpuhelin, jonka veden- ja pölynkestävyydelle on myönnetty IP67-suojaluokitus. Laite kestää siis tilapäisen upotuksen metrin syvyiseen veteen 30 minuutiksi, ja siinä on täysi pölysuojaus. Näytön Anti-scratch-lasi on 4–5 kertaa tavallista lasia vahvempaa, ja se kestää naarmuja ja putoamisia. Soveltuu valmistajan mukaan esimerkiksi veneilyyn, erämaahan tai rakennukselle. Suositushinta 289 euroa.

Doro PhoneEasy 520X

Doro PhoneEasy® 520X on kestävä ja helppokäyttöinen kamerapuhelin aktiiviselle käyttäjälle, ja sen vankka rakenne kestää pudotuksen kahden metrin korkeudelta kovalle lattialle. Puhelin on muotoilultaan pyöristetty ja reunuksissa on metallinen viimeistely. Etuja ovat myös suurikokoinen ja selkeä näyttö, hyvä ote kädessä sekä kevytkäyttöiset näppäimet. Suositushinta noin 180 euroa.

Sony Xperia acro S

Sony Xperia acro S -puhelin on IP55- ja IP57-standardit täyttävä Android 4.0 -älypuhelin. Xperia acro S selviytyy veteen upottamisesta ja on suojattu peruspuhelimia paremmin pölyltä. Puhelimen Reality-kosketusnäyttö, joka on kooltaan 4,3 tuumaa ja tarkkuudeltaan 1280 x 720 pikseliä, on suojattu mineraalilasilla naarmujen estämiseksi. Puhelin on kooltaan 126 x 66 x 11,9 millimetriä, ja se painaa 149 grammaa. Hinta noin 530 euroa.

YRITTÄJÄ 5/2012

29


OstOpäätös syntyy yhä Kuluttajat ja yritykset heittäy­ tyvät ostopäätöstä tehdessään yhä vahvemmin verkon varaan. Uusi digitaalinen kilpailu­ ympäristö edellyttää yrittäjiltä panostusta, sillä huonosti hoidettu verkkonäkyvyys voi syödä myyntiä arvaamattoman paljon. Verkkomarkkinoinnin osaava kumppani on mahdolli­ suus, johon kannattaa tarttua. Leijonanosa ihmisistä pohjustaa nykyisin ostopäätöksensä verkossa. Taustatiedolla on valtava merkitys kaupan syntymiseen, sillä sekä kuluttajat että yhteistyökumppania etsivät yritykset odottavat tiedon olevan saatavilla nopeasti ja vaivattomasti. Eri markkinointikanavien kehitys on laajentanut yritysten mahdollisuuksia tuoda tuotteensa ja palvelunsa potentiaalisten asiakkaiden tietoon. Tuloksekas markkinointi vaatii kuitenkin kanavien syvällistä tuntemusta ja osaamista, mikä vaikeuttaa potentiaalin hyödyntämistä. Kokeilemalla oppii itsekin, mutta harvalla yrityksellä on resursseja harjoitella yrityksen ja erehdyksen kautta. Erityisen voimakkaasti tilanne tuntuu kaikkein pienimmissä yrityksissä, joilla ei ole suurempien kilpakumppaniensa kaltaisia


useammin verkossa mahdollisuuksia palkata erikoisasiantuntijoita kehittämään verkkomarkkinointia tai suunnittelemaan ja toteuttamaan laajamittaisia kampanjoita. – Pienyrityksiä on Suomessa noin 250 000, ja useimmissa niistä markkinoinnin isoin pullonkaula on juuri resurssien puute, sanoo Fonectan verkkonäkyvyys- ja kampanjointipalvelukehityksestä vastaava tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen. Kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä totuus on kuitenkin se, että yritystä, jota ei löydy verkosta, ei käytännössä ole lainkaan olemassa suurimmalle osalle potentiaalisista asiakkaista. Suomalaisesta itse tekemisen mentaliteetista huolimatta ulkopuoliseen apuun turvautuminen on siis erittäin suositeltava vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy valmiiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit on järkevintä keskittää omaan ydinliiketoimintaan ja sen kehittämiseen. – Tietoa haetaan nykyisin myös verkon tavallisten hakupalveluiden ulkopuolelta. Yrityshakemistoihin luotetaan ja niitä käytetään aktiivisesti, ja koska tietoa etsitään yhä enemmän tien päällä, sen on syytä olla saatavilla erityisesti matkapuhelimille ja tableteille suunnitelluilta verkkosivuilta. Lisäksi tiivistä ja suoraa asiakaskontaktia tavoittelevalle yritykselle Facebook on tärkeä tapa olla esillä, Issakainen kertoo.

Hyvä verkkonäkyvyys eI mAksA mAltAItA Pienyritysten tarpeet on huomioitu esimerkiksi Fonectalla, joka tarjoaa omilla Voima-tuotteillaan edullisen keinon verkkonäkyvyyden paran-

tamiseksi. Fonectan Voima-tuotteet keskittyvät yritysten kotisivujen sekä mobiili- ja tabletsivujen toteutukseen, näkyvyyden luomiseen Facebookissa sekä Fonecta.fi- ja Osuma.fipalveluissa ja yritysvideoiden tuottamiseen.

Ulkopuoliseen apuun turvautuminen on erittäin suositeltava ja kustannustehokas vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy valmiiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit voi keskittää omaan ydinliiketoimintaan ja sen kehittämiseen.

– Kokemuksemme mukaan osassa yrityksistä eletään siinä käsityksessä, että ulkopuoliselta kumppanilta ostetut markkinointipalvelut maksaisivat suhteettoman paljon, Aleksi Issakainen toteaa. Huoli on kuitenkin aiheeton, sillä Voimatuotteet on hinnoiteltu nimenomaan pienyritysten budjetteja ajatellen. Verkkonäkyvyyden tarve toki vaihtelee yrityskohtaisesti, joten vaihtoehtoja on sekä enemmän että vähem-

män kokeneille markkinoijille. Edullisimmat Voima-tuotteet maksavat muutamia kymmeniä euroja kuussa, korkeimmillaan kuukausihinnat ovat sadan euron tuntumassa. – Yrityksille palvelut ovat lisäksi riskittömiä, sillä tarjoamme niihin täyden tyytyväisyystakuun. Asiakas saa lopputuotteensa valmiina avaimet käteen -periaatteella, ja Fonecta vastaa kaikkien taustalla pyörivien järjestelmien toimivuudesta. Näin monimutkaisuus karsiutuu minimiin, lupaa Issakainen. Löydettävyyden ohella verkkonäkyvyydessä on kysymys yrityksen uskottavuudesta ja laadulla erottautumisesta, sillä potentiaalinen asiakas tekee päätöksensä tiedonhaun pohjalta saamansa ensivaikutelman varassa. Jos yrityksen käyntikorttina toimiva verkkosivu on amatöörimäinen, ostaja päätyy helposti muualle. Verkkosivuista pihistely käy siis kalliiksi, jos samalla kärsii myynti. – Fonectan Voima-tuotteet ovat jo yli 3 000 yrityksen käytössä. Meillä on lisäksi kokemusta yli 30 000 digitaalisten palveluiden yritysasiakkaasta Suomessa ja palvelua tuottamassa on yli 80 asiantuntijaa, joten meillä on erinomaiset edellytykset löytää sopiva ja toimiva kokonaisuus yritykselle kuin yritykselle, Issakainen painottaa. ]


32

KUNTAVAALIT » Yrittäjät kuntien ytimessä TEKSTI Jarmo Hyytiäinen

Elinvoimaa

kuntiin

JUHA SARKKINEN

Uusien kunnallisvaltuutettujen pitää tietää mitä tehdä, jos rahat eivät vaalikauden aikana riitä tarvittavien hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Suomen Yrittäjät tarjoaa ratkaisuksi läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa. Siksi arvioidaan, että yrittäjien merkitys kuntien palvelutuotannossa kasvaa.

YRITTÄJÄ 5/2012


33

Y

rittäjät haluavat kehittää kuntia yrityslähtöisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset mietitään aina sekä kuntalaisten että yrittäjien kannalta. Näin myös hyöty on molemminpuolinen. Mitä paremmin yritykset menestyvät ja tarjoavat uusia työpaikkoja, sitä paremmin kunta pystyy tuottamaan palveluja ja maksamaan omien työntekijöidensä palkat. Oulun lähellä Jäälissä K-Supermarketia vetävä kauppias Mika Härkönen arvioi, että kuntien kehittämisessä tavoitellaan leveämpiä taloudellisia harteita. Hän näkee kuntatyöntekijöiden vahvan irtisanomissuojan ongelmana. – Irtisanomissuoja on ristiriidassa tavoiteltavan tehokkuuden kanssa. Turva-

taanko nyt kaikille työpaikat, ja kun irtisanomissuojat loppuvat, niin vasta sen jälkeen ryhdytään toimimaan tehokkaasti, Härkönen kysyy.

Uudistuva elinkeinopolitiikka Suomen Yrittäjien mielestä kunta on pienille yrityksille tärkein ja lähin julkisen puolen yhteistyökumppani. Siksi kunnan tekemillä päätöksillä on suoria vaikutuksia yritysten arkeen. Yrittäjäjärjestön mielestä elinkeinopolitiikalla on merkitystä. Erityisen tärkeää on kaavoitus, jolla yrityksille ja yrittäjille tarjotaan

tasa-arvoiset yrittämisen olosuhteet. Elinkeinopolitiikan haasteena Jyväskylän naapurikunnassa Laukaassa ovat parturi-kampaaja Anita Kunialan mielestä isot taajamat. – Elinkeinopolitiikan ei pidä perustua taajamapolitiikkaan, sillä usean taajaman vuoksi kunnan tasapainoinen kehittäminen on vaikeaa.

Hyvä kunta • Päätöksenteko on ripeää, avointa ja tasapuolista. • Muutoksissa yrittäjät pidetään ajan tasalla. • Yrittäjille kaavoitetaan tiloja ja tontteja tarpeen mukaan. • Tiet, vesijohdot ja jäte­ putket ovat kunnossa. • Päättäjät kuulevat sään­ nöllisesti yrittäjiä. • Pienet yritykset otetaan huomioon hankinnoissa. • Uusia yrittäjiä innostetaan . • Yrittäjyysopetus on ajanmukaista.


34

Päivähoidossa ostettaisiin yksityisiltä enemmän, mutta palveluntarjoajia ei löydy riittävästi. – Anita Kuniala

Elinkeinopolitiikkaa hoidetaan Laukaassa hyvin, sillä meillä on myös elinkeinoasiamies, Kuniala sanoo. – Oulussa etsitään suuria yrityksiä, jotka työllistäisivät tuhansia. Mutta pörssisijoittamisessakin kehotetaan laittamaan munat useaan koriin. Eikö olisi parempi hakea 20 yritystä, joissa kaikissa olisi töissä 50 henkilöä. Silloin seisottaisiin usealla tukijalalla, Mika Härkönen pohtii.

MittaristokyseLY paljastaa Suomen Yrittäjät tekee kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyn, jolla kartoitetaan kuntien elinkeinopolitiikan tilaa ja pyritään löytämään kehittämistä vaativat osa-alueet. Kysely toimii vuoropuhelun pohjana kunnan ja yrittäjien välillä. Kaikista päätöksistä pitäisi tehdä myös yritysvaikutusten arviointi. – Oulu on nostanut sijoitustaan yrittäjäystävällisenä kaupunkina. Kunnan

Perus Perus

pitää ottaa aidosti kantaa yritysten tarpeisiin ja toimia niiden puolesta, Härkönen tiivistää. – Laukaassa kunnan virkahenkilöt ovat nuortuneet, joten uskon, että meillä mennään reippain askelin kohti hyvää yhteistyötä, Anita Kuniala sanoo.

Laatua ja tehoa palveluihin Julkisten hyvinvointipalveluiden rakenteet ja tuotantotavat ovat murroksessa. Suomen Yrittäjät arvioi, että palvelujen kehittäminen edellyttää kunnilta palvelustrategian tekemistä. Siinä kerrotaan, mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä yrityksiltä. – Laukaassa kunta ei aina pysty tarjoamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja joko tilojen tai työntekijöiden puutteen takia. Silloin katse kääntyy yrittäjiin. Esimerkiksi päivähoidossa ostettaisiin yksityisiltä enemmän, mutta palvelun tarjoajia ei löydy riittävästi,

Kuniala sanoo. – Pitäisi lähteä räätälöimään kunnan palveluita aidosti yhteistyöllä. Mielestäni perusasiat kuuluvat kunnan palvelutuotantoon, ja niitä tuetaan yritysten palveluilla. Silloin esimerkiksi jonojen purkaminen on luontevasti yritysten tehtävä. Vuorovaikutus on tärkeää, Härkönen tiivistää. Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta palvelustrategia varmistaa markkinoiden toimivuuden. Tärkeää on huomata, että julkinen monopoli ei saa korvautua yksityisellä monopolilla.

Palveluseteli helpottaa Vuonna 2009 tuli voimaan palvelusetelilaki, joka tekee mahdolliseksi palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. – Oulussa se on käytössä esimerkiksi päiväkodeissa, mutta lisätilaus on ole-

Yrittäjäehdokkaiden puoluejakauma e P rus Perus

Keltainen 12m68y Pantone 123C

Perus

Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

33 Kokoomus

Keskusta 31

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

14 Perussuomalaiset Suomen Sosialidemokraattinen Puolue  7

Kristillisdemokraatit  4  Vasemmistoliitto 3 2 Ruotsalainen Kansanpuolue 3 Muut Kuntavaaleissa on yrittäjäehdokkaita 5 484. Heistä Suomen Yrittäjien jäseniä on lähes 2 300. YRITTÄJÄ 5/2012

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

4  Vihreät


35 »»Kuntien lukumäärä ei saa pudota alle puoleen nykyisestä, sanoo Anita Kuniala.

Vaikuttajan tarkistuslista Onko... Petri BloMqvist

massa. Esimerkiksi hammashoidossa palvelusetelin käyttöä voitaisiin laajentaa, Härkönen sanoo. – Kolme vuotta sitten palveluseteli saatiin sosiaalijohtajan ja yrittäjien yhteistyöllä käyttöön sosiaali- ja terveyspuolella. Negatiivista palautetta ei ole kuulunut, joten se toimii hyvin, Kuniala kertoo. Asiakas voi valita palvelusetelillä palveluntuottajan ja saada haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla.

Pienet yritykset ja julkiset hankinnat Julkisten hankintojen määrä on 23 miljardia euroa vuodessa, josta

75 prosenttia tulee kuntahankinnoista. Näillä on suuri kansantaloudellinen merkitys, sillä ne lisäävät yritysten toimintamahdollisuuksia ja kasvua. Pienet yritykset menestyvät tarjouskilpailuissa paremmin, jos ostot tehdään pieninä kokonaisuuksina. Verkottuneina yritykset voivat osallistua hankintoihin yhdessä. – Laukaaseen kaivataan hankinta-asiamiestä, joka hoitaisi keskitetysti kaikki hankintasopimukset. Tämä siksi, että monet taajamat laittavat virkamiehet tosi koville. Yhden pöydän takaa yritykset pystyttäisiin ottamaan huomioon, Kuniala sanoo. – Oulussa hankintoja pitää kehittää paljon. Olen sanonut, että

... elinkeinopoliittinen ohjelma ajan tasalla? ... yritysvaikutusten arviointi päätöksenteon tukena? ... kunnassa palvelustrategia? ... kunnalla hankintastrategia? ... palvelusetelijärjestelmä käytössä? ... kunnan liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan vaikutukset yrityksiin arvioitu? ... yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelmissa?

Ovatko... ... kunnan tulot ja menot tasapainossa?

YRITTÄJÄ 5/2012


36

¼¼Mika Härkösen mielestä kauppiaan pitää myös itse täyttää hyllyjä. Silloin asiakkaat huomaavat, että heidän toiveitaan toteutetaan.

meidän on syytä olla mustasukkaisia kunnan alueella toimivista yrityksistä, sillä pahimmassa tapauksessa hankintasopimuksilla työ annetaan ulkomaille. Hankintaosaamista vahvistamalla toivottavasti myös pienet yritykset pääsevät tavarantoimittajiksi tai palvelujen tuottajiksi, Härkönen tiivistää.

Pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle Kuntien ei pidä harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Baarien ja ravintoloiden kanssa kilpailevia kunnallisia ruokaloita yrittäjäjärjestö ei pidä hyväksyttävänä. – Kilpailu on aina tervettä. Kunnan ei kuitenkaan pidä tietoisesti tuottaa palveluita halvemmalla kuin yritykset, Härkönen korostaa. – Silloin kun kunta ja yritykset toimivat käsi kädessä, niin en näe yhtään asiaa, missä kunta ei voisi olla palvelun tarjoajana, Kuniala sanoo. Esimerkiksi kunnan tuki urheiluseuran tennishallille on haitallista, jos kunnassa toimii yksityinen tennishalli.

Elinvoimaa omistaja­ vaihdoksilla Lähes 50 000 yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Pieni kunta voi olla hyvin riippuvainen muutaman yrityksen tuottamista verotuloista ja työpaikoista. – Kunnan pitää auttaa yrittäjiä omistajanvaihdoksessa. Jonkinlainen yrityshautomo-malli pitäisi tulla ymmärretyksi kunnissa, Härkönen sanoo. – Kun meillä on oma elinkeinoasia-

YRITTÄJÄ 5/2012


JUHA SARKKINEN

37

Jonojen purkaminen on luontevasti yritysten tehtävä. – Mika Härkönen mies, niin hän voi auttaa yrityksiä jatkajien etsinnässä, Kuniala toteaa.

Osaamisella hyvinvointia Korkeatasoisilla koulutuspalveluilla kunnissa parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä. Yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyysosaaminen ovat kansalaistaitoja, joita tulee kehittää. – Jo perusopetuksessa pitää luoda nuorille läheinen suhde yrittäjyyteen, Härkönen linjaa. – Itse teen oppisopimuksia nuorille, sillä olen itsekin saanut sillä koulutuksen. Se on hyvä asia ja tuo lisäarvoa siksi, että oppisopimusnuori on valmiimpi töihin kuin suoraan koulun penkiltä tullut. Tämä auttaa myös työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Myös Anita Kuniala haluaisi ottaa nuoria oppisopimuksella töihin,

sillä parturi-kampaamossa kaikki lähtee kädentaidosta, jolloin oppia ei pysty hakemaan kirjoista. – Teen kuitenkin niin paljon vapaaehtoistyötä, että en pysty ottamaan tarvittavaa vastuuta nuoren opettamisesta, Kuniala kuittaa.

Yrittäjät ja kuntauudistus Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kattava, vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka parantaa hallinnon rakenteita ja lisää tuottavuutta. – Kuntien tulevaan kappalemäärään en ota kantaa, mutta joitakin kuntaliitoksia on järkevä tehdä. Kuntaliitosten pitää lähteä kunnista itsestään. Pakkoliitoksia vastaan olen ehdottomasti, ja se johtuu siitä, että palvelujen menettämisen pelko on olemassa reuna-alueilla. Kuntien oma identiteetti pitää säi-

lyttää, Härkönen sanoo. – Vähintään puolet nykyisestä kuntamäärästä olisi hyvä kuntien määrä. Se on kuitenkin aivan minimi. Jos asukasmäärät nousevat maalaiskylissä isoiksi, ne eivät enää toimi, Kuniala tiivistää. Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös kuntalaki. Tämä voi edesauttaa palvelutuotannon siirtymistä enemmän yritysten vastuulle. Voitaisiinko päättää, että jotain osa-alueita ulkoistetaan? – Tuo on haasteellinen kysymys. En lähtisi rajaamaan niin, että tämä on minun tonttia, tuo on sinun tonttia. Tärkeämpää on löytää molemminpuolisia synergiaetuja. Ei asioita kuitenkaan voi jumpata vuosikausia, sillä nyt pitää nostaa takapuoli penkistä ja ryhtyä töihin, Härkönen kertaa. – Mitään ei voida kokonaan ulkoistaa kuntapalveluista, Kuniala lopettaa. //

NÄKÖKULMA TEKSTI Kari Jääskeläinen, elinkeinoasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

Kenen ehdoilla kuntavaalikeskustelua käydään? Kuntavaalien alla kansalaisten mielestä tärkein kysymys on kuntapalveluiden tulevaisuus. Tämä on noussut monessa keskustelussa esille, ja kaikki puolueet vaalivat periaatetta siitä, että peruspalveluiden turvaaminen on ykkösasia tulevalla vaalikaudella. Poliittinen keskustelu pyörii kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista keskusteltaessa aivan liikaa rakenteiden ympärillä. Pitäisi miettiä enemmän sitä, mikä on kansalaisille tärkeää. Terveydenhuollon yrittäjäjärjestöt teettivät hiljattain tutkimuksen kansalaisten asenteista suhteessa yksityisiin terveyspalveluihin. Tulokset ovat paljonpuhuvia. Yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että palveluntuottajalla ei ole väliä. Pääasiana pidetään toimivia peruspalveluita. Kansalaiset siis haluavat palveluita sekä valinnanmahdollisuuksia, mutta byrokraattinen päätöksenteko ja poliitikkojen asenteet jarruttavat kehitystä.

Keskustelua vie eteenpäin turha, vanha vastakkainasettelu siitä, mikä palvelu on hyvää ja mikä ei. Suomessa pitäisi ottaa aimo harppaus eteenpäin kohti eurooppalaista mallia, jossa ihmiset valitsevat palvelunsa ja eri toimijat kilpailevat siitä, kenen laatu on parasta. Ruotsissa tämänkaltainen järjestelmä toimii hyvin palveluissa. Siellä kunnat valvovat järjestelmää ja valtio julkistaa vielä rankingeja siitä, kenen palveluista pidetään eniten ja kenen ei. Toivottavasti tähän keskusteluun päästään viimeistään vaalien jälkeen, sillä hyviä käytäntöjä ja tuottavuutta parantavia toimia tarvitaan. Lisäksi kunnat voivat lisätä yritystoimintaa alueellaan lisäämällä pk-yritysten mahdollisuuksia tuottaa kuntapalveluita. Kuntalainen on kuningas, annetaan kansalaisten valita vapaasti.

YRITTÄJÄ 5/2012


38

KUNTAVAALIT » Yksityinen hoivakoti edullinen TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Palvelua,

kiitos!

Pohjanmaalla Alajärven kunnassa toimii yksityinen hoivakoti Rantakaisla. Sen asukkaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä, samoin yrittäjäperhe, joka on toiminnan organisoija. Onnistunut yhtälö on mahdollinen, vieläpä edullisemmin kuin kunnan tuottamana.

YRITTÄJÄ 5/2012

N

auru raikaa ja suvituuli soi. Sanna Joensuu kiskoon hevoskärryillä miestään Janne Joensuuta ja äitiään Kaisa Rasimäkeä ja on kuolla nauruun. Tunnelma on välitön ja huuli lentää. Leikillisesti asetelma on töissäkin miltei sama. Sanna johtaa yksityistä Rantakaislanimistä hoivakotia, ja aviomies

Janne on työssä siellä. Kunnallispoliitikko Rasimäki on Rantakaislan taustavoimissa. Pohjanmaalla kun ollaan, niin yhteiseen hiileen puhalletaan koko perheen voimin. Paikka on Alajärven kunnassa, Joensuiden mökin pihassa. Työpaikka sijaitsee muutaman kilometrin päässä. Asetelma istuu hyvin pohjanmaa-


39

»»– Jos kunnallisia palveluita ulkoistettaisiin enemmän paikal­ lisille yrittäjille, kunnan talous olisi paremmassa kunnossa, arvioi Sanna Joensuu.

laiseen mentaliteettiin. Silloin kuin ”tehrähän töitä, niin niintä tehrään ahkerasti”. Kyllä ilonpitokin on pohjanmaalla luistanut.

Kustannustehokasta toimintaa Yksityiset hoivakodit, tai asumispalveluyksiköt kuten nykytermi kuuluu, tulevat edullisemmaksi kuin kunnalliset. – Yksityiset toimivat yrittäjäperiaatteella, jossa lasketaan kulut realistisesti. Meillä ovat hallintokulut minimissään. Pieni organisaatio on ketterä. Voimme myös muuttaa tarpeen vaatiessa toimintatapoja. Kustannustehokkuuden lisäksi se lisää asukkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä, sanoo Sanna Joensuu. Hänen miehensä Janne antaa käytännön esimerkin viihtyvyyden parantamisesta. »»Sanna Joensuun vetämissä kieseissä istuvat äiti Kaisa Rasimäki ja aviomies Janne Joensuu. Leikillisesti asetelma on sama myös työpaikalla.

– Hoivakodeissa saunotaan yleensä aamuisin, mikä on monesti vanhuksille epäluonnollinen ajankohta. Me olemme siirtyneet iltasaunaan, mikä on iso asia asukkaille mutta pieni vaiva meille. Sanna muistuttaa, että työntekijöistä pidetään hyvää huolta ja heidän yksilölliset tarpeensa huomioidaan. Silloin työmotivaatio, sitoutuminen ja tehokkuus nousevat. – Meillä on mahdollisuus joustaviin työaikoihin. Vastuun antaminen on myös tärkeää. Hoivakodin arki pyörii siten, että työpari vastaa vuorollaan koko talon toiminnasta. Kaikista tehtävistä töitä tehdään toimintakäsikirjaa, jonka mukaan kaikki työntekijät pystyvät tekemään tarvittavat työt. Näin työn laatu pysyy tasaisena.

Missä älli? Pieni alle kahden tuhannen asukkaan Lehtimäen kunta sai kokea kuntauudistuksen yhdistyessään Alajärven kuntaan. Uudistuksen myötä lehtimäkeläisistä tuli alajärveläisiä ja kunnan asukasluku kolminkertaistui.

– Yleensä kuntien suurin menoerä on terveydenhoito, ja juuri sen takia sen pitäisi olla kustannustehokasta. Yksityinen terveydenhoito tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin kunnan tuottama, tietää Sanna Joensuu. Palveluseteli tuo kilpailua. Kun vanhus tai hänen omaisensa saa valita mieleisensä hoivakodin, se luo tervettä kilpailua alan yrittäjien keskuudessa. Yleensä yksityisissä hoivakodeissa palvelusetelillä pystytään kustantamaan perushoito. Lääkkeet ja muut palvelut kustannetaan itse tai ne hoituvat maksusitoumuksena. Kelan saaminen mukaan yksityiseen hoivakotitoimintaan mahdollistaa terveen kustannusrakenteen ja monipuolisen palvelutarjonnan. Eräs epäkohta on valtion ja kunnan ristiriitainen toiminta. – TE-keskukset tukevat yksityisten hoivakotien investointeja, mutta kunta ei osta niiden palveluita. Alajärven kunnassa on kaksi hoivakotia tyhjillään, vaikka hoivakotipaikoista on pulaa. Rantakaislassakin joudutaan myymään jatkuvasti ei oota, summaa Sanna Joensuu. //

Yksityiset toimivat yrittäjäperiaatteella, jossa lasketaan kulut realistisesti. YRITTÄJÄ 5/2012


40

KEKSINTÖ » Uusi nerokas pysäköintijärjestelmä

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, GRAFIIKKA Julius Jansson, KUVAT Jari Hevonoja

Laatikkoparkki mullistaa pysäköinnin?

J. Jansson / Infografiikkaa.fi

Maapallolla tehdään joka viikko yli miljoona uutta autoa. Niiden pysäköinti on muodostunut ongelmaksi. Turenkilainen toimitusjohtaja Mikko Sampo on ratkaisemassa tilapulaa oivallisella keksinnöllään, jossa autojen vaatima tilantarve pysäköinnissä supistuu alle neljäsosaan.

YRITTÄJÄ 5/2012


41

P

elastajaksi on nousemassa automaattinen pysäköintijärjestelmä, joka on läheistä sukua satamien konttiterminaaleille. Keksintöä kutsutaan toistaiseksi Box Parkingiksi, jonka tuo markkinoille vasta perustettu yhtiö, jonka työnimenä on Bos Parking Oy. Yhtiön nimi vaihtuu, kun rahoitus varmistuu. – Olen käymässä kierrosta pääomasijoittajien kanssa rahoituksesta, jonka jälkeen päätetään yhtiön lopullisesta nimestä, toimitusjohtaja Mikko Sampo sanoo.

Idean oivaltanut Mikko Sampo on tehnyt konttibisnestä 16 vuotta. Hän meni ensimmäistä kertaa vuonna 1997 Stevecon konttisatamaan Kotkaan kertomaan silloisen yhtiönsä GPS-pohjaisesta konttien paikannusjärjestelmästä. Siitä syntyi mittava kauppa nopeasti. – Oman firman tilanne parani merkittävästi, vouti sai saatavansa ja päästiin ulkomaisiin kohteisiin, Mikko kertoo.

Keksinnön tausta Auto on tehty liikkumista varten, mutta heti valmistumisen jälkeen se välivarastoidaan logistisen kuljetusketjun eri vaiheissa 6–8 kertaa. Siksi pysäköinnin pitäisi olla sekä tehdasalueilla että satamissa mahdollisimman halpaa. Autois-

tumisen lisäksi maapallo kaupungistuu, jolloin pysäköintiin tarvitaan mammuttimaiset tilat. – Insinöörit ovat suunnitelleet parkkitaloja kellarikerroksiin sekä Manhattanille että Mikkeliin, mutta kaikkialla ne tehdään samalla ajatuksella, jo 80 vuotta. – Parkkihallissa tilaa vievät mm. tolpat, joiden varassa kannet lepäävät, Mikko valottaa. Parkkihallissa auto vaatii tilaa 10 neliötä, mutta parkkihallissa autoa kohden pitää rakentaa 22 neliötä tilaa, jotta auto saadaan ajettua parkkiruutuun. Yli puolet on turhaa tilaa. – Hallitilaa vievät tiet, rapit, ympyrät, tolpat ja ilmanvaihto. Rakennuskustannukset ovat pienimmillään 800 euroa neliö, joten paikka


42 »»Toinen suuri projekti on Ravintola Turengin Aseman lähistölle kaavailtu Hopealahden kiinteistöhanke. – Korkealaatuiset huoneistot ovat kysyttyjä, arvelee Mikko Sampo.

kylmässä avohallissa maksaa autoa kohti 18 000 euroa. – Mikkelissä uusi hallipaikka tulee maksamaan 40 000 euroa ja Lahdessa lähes 50 000. Autojen maahantuojat tarvitsevat esimerkiksi Saksan Bremerhavenin satamassa valtavan pysäköintikentän, koska siellä kuljetetaan 2 miljoonaa autoa vuodessa – 5 500 autoa päivässä. – Tavalliset tavarakontit varastoidaan satamissa päällekkäin tilapulan vuoksi. Siellä maan hinta on niin sfääreissä, että konttien pitää mahtua suppealle maaalalle. Kotkan satamassa maan hehtaarivuokra vuodessa on 60 000 euroa, Helsingin Vuosaaressa 100 000 euroa ja Benelux-maissa moninkertainen. Autojen tehdashinta on kuitenkin hyvin alhainen sen vaatimaan tilaan nähden, joten autojakaan ei kannata säilyttää yhdessä tasossa. – Miten autot voisi latoa päällekkäin, kysyi Mikko itseltään.

YRITTÄJÄ 5/2012

Siitä lähti alitajunta työstämään uutta autoparkkikeksintöä.

Lamppu syttyy Tammikuisena sunnuntaiaamuna Mik­ ­ko meni hiljaiseksi, oli vielä maanantaina hiljainen ja lopulta hiljaisuus purkautui lampun syttymiseen. – Leikataan konttien seinät pois, jätetään lattia ja katto sekä tolpat nurkkiin. Laitetaan avokontit siirtymään automaattisesti tietokoneohjelman mukaan paikalleen ja sieltä pois. Siinä se oli, Mikko Sampo paljastaa. Eri anturitekniikoilla kontit voidaan paikantaa ja siirtää kahden sentin tarkkuudella. Kontteja on kahta kokoa, 6- ja 12-metrisiä, mutta niiden leveys on aina sama. Satamissakin automaatti ohjaa konttinostureita, joten niissäkään ei ole enää kuskeja. – Satamiin automaattikoneet tulivat 5–10 vuotta sitten, joten autoparkissa ei

tarvita uutta tekniikkaa. Saksa on vahva, kuten myös Suomi. Meillä on kaksi vahvaa toimijaa – Cargotec ja Konecranes. Laitetaan auto laatikkoon, ja automaattijärjestelmä hoitaa loput. Parkkijärjestelmä on itsekantava, sillä boksiparkkiin ei tarvita pilareita, lattioita eikä välikattoja. Ei tarvita myöskään katuja, ramppeja, valoja, eikä ilmastointijärjestelmiä. Automaattihallissa auto ei voi törmäillä pilareihin tai toisin autoihin, varkaat eivät voi liikkua, eikä hallissa synny pakokaasuja. Lisäksi samaan tilaan saadaan yli neljä kertaa enemmän autoja. – Kustannustehokkuus on 4,4 kertaa suurempi kuin perinteisessä parkkihallissa. Tekniikka on niin yksinkertaista, että kohta sitä voi ostaa K-Raudasta. Kontteja hitsataan Kiinassa kilpaa, ne ovat halpoja, Mikko Sampo innostuu. Potentiaalisia boksiparkin ostajia ovat autonvalmistajat sekä autojen maahantuojat satamissa. Nykyisin autot toimitetaan asiakkaille räätälöitynä, jolloin erilaisia varusteluratkaisuja ja muun-


43

noksia tehdään eri paikoissa. Kaikissa näissä tarvitaan välivarastointia. Lisäksi lentokentillä toimivien vuokraamojen autot voidaan tulevaisuudessa varastoida automaattivarastoon, jolloin systeemi toimittaa auton valmiiksi asiakkaalle heti, kun paperityö tiskillä on tehty. – Järjestelmä toimii parhaiten silloin, kun yksi toimija päättää, milloin autot tulevat ja lähtevät.

Kuka ostaa Jättimäisen  6 000 auton laivan saapuminen Aasiasta Eurooppaan aiheuttaa satamissa vipinää. Mammuttialus jättää esimerkiksi Ranskan Le Havreen 2 000 autoa, Antwerpeniin ja Rotterdamiin 1 000 ja loput 2 000 autoa voidaan viedä Hampuriin. Satamien softa kertoo viikkoja aikaisemmin, että Le Havren 2 000 autosta 500 siirretään heti Amerikan-laivaan, joka tulee satamaan kolmen päivän päästä purkamisesta, 1 000 lähtee junakuljetuksella kolmen viikon päästä ja loput 500 heti huomenna rekalla jälleenmyyjille. Ne lastattaisiin päällimmäisiksi. – Käytännössä homma ei kuitenkaan suju kuten Strömsjössä, sillä satamien toiminta on hallittua kaaosta. Suomessa tulee vaikka AKT:n lakko, joten konttien paikkoja joudutaan vaihtamaan, mutta tekniikka taipuu siihenkin. Öisin käy varastossa vilske, kun kontit vaihtavat automaattisesti paikkaa vastaamaan uutta, muuttunutta tilannetta. Autojen maahantuojien toiminta satamissa on Mikko Sammon kiikarissa. Esimerkiksi Suomessa uusiin autoihin asennetaan usein vetokoukku, valoja, renkaita, teippejä ja lohkolämmittimiä. Satamaan au-

tot tulevat raaka-autoina, jotka varustellaan asiakkaiden toiveiden mukaan.

Kiehtovin kohde Suurena haasteena Mikko Sampo pitää tavallista henkilöautoparkkia. Kiehtovinta on kello kahdeksan aamuruuhka, kun työntekijät ajavat autojaan laatikkoparkin edessä oleville alustoille, jättävät auton ja hakevat sen hallin toiselta puolelta pois työpäivän päätyttyä. Mutta jos autoa ei noudetakaan suunniteltuun aikaan? – Pysäköintiajan muutoksen voi tehdä kännykällä tai tietokoneella sekä kotoa että töistä. Automaatti tuo auton ulko-ovelle täsmällisesti asiakkaan toivomana aikana. – Uudessa hallissa autoa ei peruutella, joten onnettomuusriski on olematon.

Mikko Sampo – pitkän

linjan ”GPS-mies”

1993 Modulaire Oy. Sen tavoitteena oli

automatisoida maataloutta. Edesmennyt veli, Matti Sampo, keskittyi vapaamäntämoottorin ja Mikko GPS-satelliittipaikannuksen kehittämiseen. Täysautomaattista maatalouskonetta ei syntynyt.

1995 Puimuriin sovellettava satokartoitusjärjestelmä, jonka osti 12 viljatilaa.

1996 Puolustusvoimat ja Pentagon ostivat

Missä pihvi? Patenttitoimistossa Mikko Sammolta kysyttiin, mikä hakemuksessa on se patentoitava idea. – Vastasin, että vaikea sanoa, kun systeemissä ei ole mitään uusia komponentteja, mutta haen patenttia itsekantavista kennoista tehdylle parkkihallille, joka muuttaa muotoaan riippuen kulloisestakin pysäköintitarpeesta. Patentti- ja rekisterihallitus PRH tutkii hakemuksia yleensä puolitoista vuotta ja päättää, mitä voidaan patentoida, jos jotain voidaan. Mikko Sammolle on tärkeää saada ensimmäinen automaattiparkki kolisemaan, patentti ei ole tärkeä. Työn alla on viisi kuusi hanketta, ja hän uskoo, että 2013 aikana päästään ensimmäiseen kauppaan. //

Kustannustehokkuus on 4,4 kertaa suurempi kuin perinteisessä parkkihallissa.

etäohjattavia miinanraivausajoneuvoja. Lisäksi Monash University, Juan Carlos III University, VTT sekä MTT hankkivat yksittäisiä satelliittiohjattuja ja miehittämättömiä kulkuneuvoja. Kotkan Steveco osti GPS-pohjaisen kontinpaikannusjärjestelmän. Sitä seurasivat tilaukset Liverpoolista ja Amsterdamista.

1997

Hannu Savisalon Savcor Oy osti Modulaire Oy:n. Konttijärjestelmän tilasivat Haifa, Port Ashdod, Jamaika, Bahamasaaret ja Panama. 20 satamaa osti järjestelmän kolmessa vuodessa.

1999

Konecranes osti toiminnot, ja Mikko Sampo jatkoi toimitusjohtajana Savcor One Oy:ssä, sittemmin Konecranes YardIT:ssä.

2007

2009

perustettu Kokousravintola Turengin Asema on vaimon hoidossa.

konttisysteemi oli myyty yli 50 satamaan: USA:n itä- ja länsirannikon isot satamat, Valencia, Rotterdam, Arabiemiraatit ja Colombo Sri Lanka.

2011

Mikko Sampo irtautui yhtiöstä marraskuun lopussa ja keskittyi yrityksille suunnatun Kokousravintola Turengin Aseman markkinointiin, kunnes mieli pakotti uuteen toimintaan.


44

YRITTÄJÄT » Arvostakaa konkurssiyrittäjää!

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Kuin kala vedessä

Syvissäkin vesissä uiskennellut savukalayrittäjä Sauli Leppänen on maistanut yrittäjän makeaa elämää. Hän on kokenut myös kolikon toisen puolen: konkurssin ja liiketoimintakiellon.

N

aantalista Rymättylään menevän saariston rengastien varrella ilmoille lehahtaa aromikas lohen savustustuoksu. Paikka on Luonnonmaan kalakauppa pienellä hiekkaharjulla, jossa on kesäisiä myyntikojuja. Tunnelma on aito ja välitön, aina puuceetä myöden. – Saaristossa kalat savustetaan leppälastuilla sadan asteen uunissa tunnissa. Vain ripaus suolaa riittää paikallisen lohen mausteeksi, selvittää kauppias Sauli Leppänen. Lupsakan miehen olemus kertoo mielenrauhasta ja tyytyväisyydestä. Aina Leppäsen elämä ja työ eivät ole olleet tasapainossa.

YRITTÄJÄ 5/2012

Liian raju rytmi Leppänen haaveili 25-vuotiaana jäävänsä eläkkeelle kolmekymppisenä. Nuorella miehellä oli kiire rakentaa pilvilinnoja, joten ensimmäisen vuoden aikana yritys laajeni yhdestä kodinkoneliikkeestä neljään. Liikevaihtoa oli 22 miljoonaa markkaa. – Sitten iski lama. Tein konkurssin ja jäin velkaa 10 miljoonaa markkaa, muistelee Leppänen. Yrittäjähenkisenä ihmisenä Leppänen ei lannistunut vaan suuntasi katseensa kohti Venäjää. Hän ryhtyi myymään menestyksellä elintarvikkeita itänaapuriin.

– Kun ruplan arvo romahti 1998, kauppa tyrehtyi tyystin. Siitäkään Leppänen ei laittanut hanskojaan tiskiin vaan siirtyi rakennus- ja kiinteistönhuoltoalalle. Elettiin 2000-luvun alkua, jolloin Suomen talous oli taas tasapainossa. – Syyllistyin liialliseen verosuunnitteluun, pistin mutkat suoriksi. Leikki loppui siihen, kun eräänä maanantaiaamuna oveni takana oli delegaatio: verottaja, ulosottomies ja poliisi. Minut pidätettiin. Sain tuomion törkeästä veropetoksesta ja jouduin liiketoimintakieltoon kuudeksi vuodeksi. – Tuomiota odotellessa roikuin löysässä hirressä kolme vuotta. Sinä aikana


Yrittäjän veroseminaari Viking Line m/s Mariella, Helsinki–Tukholma–Helsinki

15.–17.11.2012 TorsTai 15.11. 11.15

Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.30

Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00

Seminaarin avaus

Seminaarin puheenjohtajana toimii KTT, professori

Jarmo Leppiniemi

Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät 12.15

Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen

12.45

Ajankohtaista verotuksessa, näkymiä tulevaan

13.15

Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun, voiko muutoksiin varautua

Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia Valtiovallan edustaja

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 14.00

Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.00

Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta

16.30

Yrittäjän riskejä osakeyhtiössä: suojautumisen mahdollisuudet; mitä tehdä, kun riski toteutuu?

17.15

Työhyvinvointia ja sitouttamista tukevien ratkaisujen verotus

Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy

Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

½½Sauli Leppänen toivoo, etteivät muut yrittäjät vieroksuisi konkurssin tehneitä yrittäjiä.

Lakimies Antti Romppainen, Fennia-ryhmä Tuotepäällikkö Merja Mård, Fennia-ryhmä 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin, käsitellään erityisesti arvonlisäverotukseen liittyviä kysymyksiä

viina alkoi maistua. Ratkaisukeskeisenä miehenä Leppänen pähkäili, josko muuttaisi maalle pois kaupungin kotkotuksista ja kauas kapakoista. Hän muutti Salon takametsiin Teijolle. – Eihän se mitään auttanut. Minusta tuli hyvä asiakas paikalliselle taksikuljettajalle, Leppänen kertoo.

Kaikki meni – Menetin lopulta alkoholin takia akan, auton, asunnon ja ammatin. Tunsin olevani niin pohjalla kuin ihminen voi. Menin Raisiossa yhden uskovaisen miehen kanssa juttelemaan vuonna 2004. Sen jälkeen viina ei enää maistunut eikä liioin tupakka. Se oli käänteentekevä hetki elämässäni, iloitsee Leppänen. Hän opiskeli päihdetyöntekijäksi, ja osan vuotta Leppänen toimii nyt seurakun-

nan päihdetyöntekijänä Raisiossa.

Karsastettu Leppästä harmittaa tapa, jolla suhtaudutaan konkurssin tehneeseen yrittäjään. – Suomessa ei konkurssin jälkeen kannusteta yrittäjyyteen. Lopulta Leppäsen kuuden vuoden liiketoimintakielto umpeutui, ja hän pääsi harjoittamaan mieleistään ammattia. – Kesäisin olen savukalakauppias, talvisin toimin päihdetyöntekijänä. Olen tyytyväinen naantalilaisessa vuokrakaksiossani. Haaveitakin on. – Haluaisin olla osan vuodesta Espanjan Fuengirolassa, siellä päihdetyöntekijälle varmaan riittää työsarkaa, miettii Leppänen. Hän ui elämässään eteenpäin kuin kala vedessä. //

21.00

Ála carte illallinen

PerjanTai 16.11. 7.00

Aamiainen

10.00

Laiva saapuu Tukholmaan

13.00

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.30

Verotarkastus: miten kohde määräytyy, saako pyytämällä, mitä ja miten tarkastetaan, miten valmistautua, miten toimia

14.30

Yrittäjien vero-ongelmia, missä yrittäjät erehtyvät Uusinta vero-oikeuskäytäntöä

KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

OTL, VT, veroasiantuntija Ilkka Ojala, Konsultointi Ojala Oy 15.45

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

16.10

Mitä uutta tilintarkastuksessa, valvontaratkaisuja ja tilintarkastuskäytäntöä Kirjanpitolautakunnan uusimmat kannanotot ja niiden merkitys

17.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin,

KTT, professori Jarmo Leppiniemi käsitellään erityisesti muita kuin arvonlisäveroon liittyviä kysymyksiä 19.45

Seminaarin päätös ja cocktail

20.00

Buffetillallinen

LauanTai 17.11. 8.00

Aamiainen, 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

ilmoittautuminen

viimeistään 1.11.2012 www.yrittajat.fi/ veroseminaari2012/ilmo p. 09 2292 2923/Härkönen. Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Tervetuloa mukaan!

osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 470 € (630 €)/ hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 515 € (675 €)/ hlö 1-hengen sisähytissä 525 € (685 €)/ hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.


YRITTÄJÄT » Lelubisnes ei ole leikkiä

46

Emek-Muovi Oy

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Maria Rantanen

Lelut elävät ajassa

Itsenäistyminen, pula-aika, sodat, tuontilisenssit, eurooppalaistuminen, lama, hypermarketit, ja runsaudenpula. Turkulainen Leluliike Casagrande on sadassa vuodessa ehtinyt nähdä monenlaista.

P

ehmolelut istuvat siistissä järjestyksessä. Yksi seinä peittyy lautapeleistä, toinen pikkuautoista. Klassikkolelut, kuten keinuhevoset ja Märklinin junarata, ovat arvoisillaan paikoilla ylähyllyillä ja odottavat ostajiaan. Kassalla asiakkaita palvelee kolme sukupolvea: Leluliike Casagranden kauppias Renato Casagrande, hänen tyttärensä Sabrina ja tyttärentytär Daniela. Vaikka jo isoisä Antonio Casagranden vuonna 1912 perustamassa liikkeessä myytiin autoja ja nukkeja, Renato teki aikoinaan lopullisen päätöksen, että kaupan hyllyille jäävät vain lelut. Kun Turkuun rantautuivat suuret tavaratalot, pie-

YRITTÄJÄ 5/2012

nelle sekatavarakaupalle erikoistuminen oli luonteva vaihtoehto. – Sanotaan, että ensimmäinen sukupolvi perustaa yrityksen, toinen kehittää ja kolmas polvi kaataa sen. Minulle lankesi kolmannen polven taakka. Toistaiseksi ollaan vielä pystyssä, Renato Casagrande, 68, naurahtaa ja kertoo yrityksen jatkamisen olleen luonteva valinta, sillä nuorta miestä eivät koulut kiinnostaneet. Erikoistuminen lelubisnekseen mahdollistui myös 1960-luvun aatteiden myötä, kun lelut pääsivät pois markkamääräisistä tuontilisensseistä. Kauppa vapautui, ja television kautta Mikki Hiiret ja Batmanit tulivat tutuiksi suomalaislapsille. Sabrina

Leluliike Casagrande • Perustettu v. 1912 Turkuun. • Aluksi sekatavarakauppa Amerikkalainen Pasaari. • 20-luvun lopulla nimeksi Casagrande. • 60-luvulla erikoistuminen leluihin. • Pysynyt suvulla 100 vuotta. • Töissä viides sukupolvi.


Oy Ju ho Ju

ssila

47

Lelu on vuosien aikana muuttunut luksustuotteesta kulutustavaraksi. Casagrande-Nieminen käärii parhaillaan Angry Birds -pehmoa pakettiin. – Ennen myytäväksi ostettiin kaikki televisioista tutut lelut, nykyään valvon öitä pohtien, että tuleehan keväällä ostamistani leluista seuraavan joulun hittituotteita. Tarjontaa on liikaa. Mistä tahansa lelusta voi tulla hitti, kun sitä markkinoidaan oikein, leluliikkeen toimitusjohtaja Casagrande-Nieminen toteaa.

Ikä ei takaa kannattavuutta Leluliike Casagrandessa on myymäläneliöitä 500. Nykyisellä paikallaan, Linnankadun Reginan taloyhtiössä, se on palvellut vuodesta 1930. Talouselämän alamäet sekä koventu-

nut kilpailu ajoivat aikoinaan alas suomalaisia lelujen erikoisliikkeitä ja tuotantoa. Miten Leluliike Casagrande on säilyttänyt kilpailukykynsä? – Ei tämä kauppa ole mikään kultakaivos. Moni vetoaa liikkeemme vanhuuteen. Mutta on fakta, että vaikka liike on vanha, ei ikinä saa tuudittautua siihen. Täytyy mennä ajan mukana. Usein konkurssit vältetään katsomalla peiliin, Renato Casagrande summaa. Lelubisnestä laajennettiin Turun Länsikeskukseen Lelukas-liikkeellä vuonna 2005. Lelukkaan toiminta ei kannattanut, joten yrittämistä jatkettiin yhden liikkeen voimin. Renato Casagrande kuvailee olevansa varovainen yrittäjä, joka ei käytä rahaa suin päin. Tuotteet hinnoitellaan edelleen käsipelillä eikä kassakone tunne koodeja. – Lelu on vuosien aikana muuttunut luksustuotteesta kulutustavaraksi. Kärsimme vieläkin, monen vuosikymmenen jälkeen, kalliin liikkeen maineesta. Aikoinaan hinnat voitiin pitää korkealla, kun suomalaisilla lelumarkkinoilla ei ollut suurta kilpailua.

Toiveena jatko suvulla Sukupolvien erilaiset ajatusmaailmat kohtaavat yrityksen arjessa. Kun Renato ai-

koinaan osti varastot täyteen tavaraa, tytär Sabrina tahtoo pitää tuotteiden vaihtuvuuden mahdollisimman suurena ja varastot tyhjinä. 18-vuotias, Turun kauppaopistossa opiskeleva Daniela lähtisi uudistamaan liikkeen kassatekniikkaa. – Hypermarkettien ja kansainvälisten leluketjujen rinnalla pieni yrittäjä voi erottua vain palvelulla ja erikoisemmilla, valtavirrasta poikkeavalla leluvalikoimalla, sanovat kaikki kolme. Casagranden sukujuuret ulottuvat Italiaan. Tänä päivänä alkuperästä näkyy italialaisille tyypillinen perhekeskeisyys. Yrityksen tiskin takana häärää myös Renaton vaimo Eva. Liike toimii toisinaan perheen kohtauspaikkana. – Ideaalia olisi, jos leluliike pysyisi suvullamme. Nykypäivänä kaikki on niin epävarmaa, etten uskalla kuin salaa toivoa moista, Renato Casagrande lausahtaa mietteliäänä. //

»»Leluliike Casagranden tiskin takana kohtaavat kolmen sukupolven lelut. Tyttärentytär Daniela, tytär Sabrina ja kauppias Renato Casagrande leluineen.

YRITTÄJÄ 5/2012


48

PIXMAC

PIXMA C


MENESTYJÄT » Pohjois-Pohjanmaalla ollaan askeleen edellä

TEKSTI Lotta Tammelin ja Riikka Koskenranta, KUVAT Jukka-Pekka Moilanen

Parasta

Pohjois-Pohjanmaalta Oululaisen audiosuunnittelijan kehittelemä kaiutin tekee monta asiaa toisin kuin perinteinen kaiutin. Oulussa osataan myös järjestää juhlia ja jalostaa puuta. Myös kuntoutus­palveluiden laatu on priimaa.

YRITTÄJÄ 5/2012

49


50

It’s party

time!

Halusitpa yritysjuhlat, pikkujoulut, tankotanssi­kurssin raavaille miehille, karaokea, junttibileet tai hulppeat häät – ohjelmatoimisto Team Simisami Oy hoitaa juhlien järjestelyt puolestasi. Yrittäjät pääsevät ihastelemaan ryhmän osaamista Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Oulussa.

Sami Alasimi Kotoisin: Pohjanmaalta Harrastukset: Yrittäminen ja keskittyminen perheen ja pienen Masi-pojan kanssa touhuamiseen. Erikoista: Koulutukseltaan rakennusartesaani ja rakentanut yrityksensä käyttöön yksityisklubi Club Backstagen, jota vuokrataan yrityksille ja yksityishenkilöille, sekä Tanssikoulu Sulavan, jota Tii-vaimo johtaa.

T

apahtumien järjestämiseen erikoistuneessa ohjelmatoimisto Team Simisami Oy:ssä on kiire. Tällä viikolla yrityksen järjestämät tapahtumat viihdyttävät asiakkaita niin Oulussa, Helsingissä, Seinäjoella, Kuopiossa kuin Lahdessakin. Kaiken muun kiireen keskellä yritys viimeistelee Oulussa lokakuun lopussa järjestettävien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien ohjelmaa. – Kävin Turussa toissa vuonna ja Seinäjoella viime vuonna katsomassa, miten tapahtuma näissä kaupungeissa hoidettiin. Hienosti oli juhlat hoidettu, mutta kun olen niin viilaaja, että haluan katsoa kaikki mahdolliset solmukohdat pois ja varmistaa yksityiskohtien sujumisen, yrityksen toimitusjohtaja Sami Alasimi kertoo. – Suunnittelen tapahtumia niin, että ne ovat asiakkaalle mahdollisimman helppoja. He voivat vain tulla paikalle, nauttia hienosta tilaisuudesta ja jättää järjestelyt, sekä organisoinnin meille hän jatkaa. Alasimin mukaan Oulun Yrittäjäpäivillä on luvassa lämmin vastaanotto, hyYRITTÄJÄ 5/2012

vää palvelua ja iloista meininkiä. Myös hyvin yksinkertaisiin asioihin, kuten opasteisiin ja jonojen karsimiseen, on panostettu järjestäjien puolesta. – Ouluhallissa on luvassa hiottu tyylikäs ohjelma ja hyvä tunnelma. Perjantain tulojuhla on puolestaan älyttömän rento ja rempseä. Siellä on myös luvassa kaikkia kivoja yllätyksiä, Alasimi myhäilee salaperäisesti.

Tapahtumia laidasta laitaan SimiSamin tiimi on aiemminkin järjestänyt tapahtumia yrittäjäjoukolle. Plakkarissa on jo ennestään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien juntti- ja rokkiteemabileet. Alasimi juonsi myös Yrittäjän päivän juhlallisuudet Oulun Rotuaarilla syyskuussa. – Haluan olla auttamassa ja edistämässä suomalaista yrittäjyyttä. Suomalaisia yrittäjiä pitäisi kunnioittaa mies-

täni enemmän, hän muistuttaa. Vaikka yrittäjäjärjestön piirissä töitä on riittänyt, kuuluu Team Simisamin asiakaskuntaan paljon muitakin. – Ihan laidasta laitaan yrityksiä eri kokoluokista, eri puolilta Suomea ja eri aloilta. Pienin asiakkaamme on varmaankin ollut kahden hengen yritys, jolle suunnittelimme saunaillan. Toinen ääripää ovat puolestaan 2 000–2 500 hengen yritykset, joille järjestämme kesäjuhlia, pikkujouluja ja virkistyspäiviä. Näiden tapahtumien lisäksi toimintaamme kuuluu myös Tanssikoulu Sulava, yksityisklubi, juontajia sekä promootio ja prtoimintaa. – Jotkut yritykset ovat siirtyneet käyttämään ohjelmapalveluitamme kaikissa tapahtumissaan. Se on asiakkaalle kaikkein taloudellisinta. Eräskin asiakas säästi meidän kauttamme yhdessä tapahtumassa 80 000 euroa ja sai yhtä hyvät elleivät jopa paremmat juhlat, Alasimi painottaa. //


51

Laura Suorsa

Tyytyväisenä

töissä

Suomen Paras Työpaikka vuodelta 2011 ja Euroopan 15. paras työpaikka 2012 – siinä muutama Tutoris Oy:n ansaitsemista meriiteistä.

T

utoris on vuonna 2003 perustettu kuntoutus- ja asumispalveluita tuottava yritys. Yritys tarjoaa puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalveluita sekä asumis-, koulutus- ja konsultointipalveluita. Yritys työllistää tällä hetkellä 101 työntekijää. – Sadas työntekijä tuli muutama viikko sitten taloon. Liikevaihdon kasvu on ollut 50–70 prosenttia viime vuosina, eli olemme kasvuyritys. Vuonna 2005 meille tuli ensimmäinen työntekijä, ja 50 meni rikki 2010, Tutoriksen perustaja ja toimitusjohtaja Laura Suorsa sanoo. – Vaikka olemme kasvaneet kovaa vauhtia, on kannattavuus pysynyt koko ajan hyvänä. Myös yhteishenki on säilynyt loistavana. Voimakas kasvu aiheuttaa aina haasteita siihen, miten mehenki ja hyvä tekemisen meininki saadaan säilytettyä, mutta me olemme tässä onnistuneet. Samaa sanoo myös vuonna 2011 tehty Suomen parhaat työpaikat -tutkimus,

jossa tutorislaisten työtyytyväisyys oli 97 prosenttia.

Liikuntaa ja joustoa Miten näin tyytyväinen työpaikka oikein luodaan? Varsinkin, kun Tutoriksella on yhdeksän eri aluekeskusta ympäri Suomea. – Olemme hyvin ketterä organisaatio, joka ei pohjaa hierarkiaan. Panostamme viestintään ja yhteydenpitoon, sillä haluamme luoda tunnelman, että olemme saman katon alla vaikka todellisuudessa olemme ympäri Suomea. Vaikka fyysisiä kohtaamisia on vähän, henkilökunta kokoontuu virtuaalitilassa ja etäyhteydet ovat ahkerasti käytössä. Tutoris on vuodesta 2009 lähtien keikkunut Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen kärkipäässä. Vuonna 2011 kisasta irtosi voitto, ja tänä vuonna yritys valittiin Euroopan 15. parhaaksi työpaikaksi.

Kotoisin: Turusta Harrastukset: Maratonjuoksu kahdesti vuodessa, flamenco, laitesukeltaminen ja laskettelu lasten kanssa. Erikoista: Tammikuussa 2011 Rehnbäck-Reinilän kartano Oulussa siirtyi Tutoriksen omistukseen. Huhun mukaan talossa majailee myös Alexander-niminen kummitus.

– Olemme alusta asti rakentaneet organisaatiokulttuuriamme niin, että meillä todella kuunnellaan ihmisiä. Meille avoimuus, yhdessä toimiminen ja kahdensuuntainen viestintä ovat tärkeitä. Saamamme palkinnot osoittavat, että olemme menossa oikeaan suuntaan, Suorsa iloitsee. Yhteisöllisyyttä lisää myös yrityksessä luotu aivan oma sanasto, joka kuvaa työarkeen liittyviä asioita. Maanantaisin kaikissa Tutoriksen aluekeskuksissa esimerkiksi pidetään ”silppuri” eli viikkopalaveri, joissa kaikki tärkeät asiat käydään yhdessä läpi. Maanantaisin koko väelle on myös työajalla tunnin verran liikuntaa. – Jos työntekijämme haluavat osallistua urheilutapahtumiin, niin ne maksetaan. Käymme myös yhdessä esimerkiksi juoksemassa ja kulttuuritapahtumissa. Lisäksi meillä on joustava työaika ja ihmiset saavat itse suunnitella omat työpäivänsä, Laura Suorsa kuvaa. // YRITTÄJÄ 5/2012


52

Ei menestystä ilman

tervettä raivoa Keväällä markkinoille ilmestyi uudenlainen, loppuun asti hiottu kaiutin, jonka ulkoasussa on huomioitu myös naiskuluttajat.

A

udiosuunnittelija ja innokas kaiuttimien harrastaja harkitsi pitkään ennen kuin päätti maaliskuussa 2012 painaa kaasua ja ryhtyä kaiutinvalmistajaksi. Oululainen Mikko Sundman tutki kahden vuoden ajan erilaisia kaiutinratkaisuja. Yhteistyö muotoilija Elisa Stoorin kanssa synnytti Bebop-seinäkaiuttimen. Ensimmäinen karkea prototyyppi valmistui 2011 alkuvuodesta. Siihen rahoitus löytyi Oulun Yritystakomosta. Kaiuttimelle poikkeuksellinen asennuspaikka seinällä ja sisustuksen huomioiva ulkonäkö kielivät lupaavista tulevaisuuden näkymistä. – Markkina on sirpaleinen, ja asiakkaita onkin tavoiteltava alusta asti mahdollisimman globaalisti, Sonolux Oy:n yrittäjä ja audiosuunnittelija Mikko Sundman tietää. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät palYRITTÄJÄ 5/2012

kitsi Sonoluxin Vuoden 2012 Innovatiivisin Yritysidea -palkinnolla. Palkintoraati näki tuotteella olevan globaalit markkinat ja osaamista kansainvälisten markkinoiden haltuun ottamisessa. – Välillä mediaa seuraamalla välittyy kuva, että yritykset menevät rinta rottingilla ulkomaita valloittamaan, mutta meille se on ihan normaalia elinehtoa. Ei menestystä tule ilman tervettä pientä raivoa. Yrityksessä on yhteensä neljä osakasta, toisena tasavahvana omistajana toimii Toni Soininen.

Kokoonpano omissa näpeissä Tekstiilipintaiset kaiuttimet kootaan yrityksen tiloissa Oulussa. Kotelona käytettävä koivuvaneri tulee Oulun seudulta ja

Mikko Sundman Kotoisin: Syntyperäinen oululainen, kolmannen kerran paluumuuttaja Ouluun. Asunut siellä täällä, ulkomaita myöten. Harrastukset: Aiemmin harrastin kaiuttimien rakentelua ja uimista. Nyt kaiuttimia ei voi enää harrastaa, mutta uin edelleen. Perhe on tärkeä, siihen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Erikoista: Osoitimme aloittelevan yrityksen yritteliäisyyttä, kun valmistauduimme Habitaremessuille. Teimme itse messuosastomme. Muun muassa penkit oli tuunattu lainapölkyistä, ja pehmusteena toimi Toholammin seudun lampurilta ostettu lampaanvilla.

kaiutinelementit Norjasta ja Tanskasta. Ulkoasun viimeistelee sopimuskumppanina toimiva verhoilija. Bebop-seinäkaiuttimen ulkoasu on vaihdettavissa. Sundmanin mukaan Bebopin akustiset ominaisuudet tekevät tasaisen äänikentän koko huoneeseen. Kaiutinkotelon takaseinään on integroitu led, joka heijastuu seinäpinnan kautta ympäristöönsä. //


53

Mikko Haapala Kotoisin: Syntynyt Torniossa, mutta olen jo pienenä tottunut liikkuvaan elämään. Kouluvuodet olen saanut kasvaa Ruukissa, jonka jälkeen muutin Ouluun. Tällä hetkellä kotipaikka on taas Ruukki.

Joustavuudella

läpi myrskyjen

Ovi- ja ikkunavalmistaja on merkittävä työllistäjä Pudasjärvellä. 35 vuotta sitten saatu oivallus perinteisen puusepäntaidon tekniikasta valmistaa ikkunoita on edelleen yhtiön toiminnan perusta.

V

iisi kuukautta ovi- ja ikkunavalmistaja Profinin luotsina on saanut perustaja Martti Haapalan veljenpojan Mikko Haapalan vakuuttuneeksi siitä, että läpi vuosien kantanut valittu segmentti premium-luokan tuotteiden valmistajana toimii edelleen. – Liukuovi on tuote, joka tulee lyömään itsensä läpi seuraavien vuosien aikana entistä selkeämmin, toimitusjohtaja Mikko Haapala ennustaa. 35-vuotisjuhliaan viettävän pohjoispohjanmaalaisen yrityksen tärkein asiakaskunta on hirsitaloteollisuus. Sukupolvenvaihdos ei juuri vaikuta yrityksen strategiaan. Mikko Haapalan mukaan

askelmerkit ovat selvät. – Kasvatamme ja kehitämme ulkoliukuovituotteen tuotantoa ja myyntiä teollisuusasiakaskenttään. Haapalat veivät yrityspolvenvaihdon 10 kuukaudessa läpi. Tärkeässä suunnitteluvaiheessa toiselta alalta puunjalostukseen siirtynyt Mikko Haapala oppi ikkuna- ja ovitehtaan vuosittaisen kiertokulun. – Perehtymisessä luontainen tapa oli, että asioiden ilmaantuessa kävimme läpi, mitä on taustalla ja kuinka on aikaisemmin toimittu. Sedän kokemus alalta on ollut erittäin suuri apu minulle, Mikko Haapala hyräilee tyytyväisenä.

Harrastukset: Olen entinen SMtason kestävyysjuoksija – takana loistava tulevaisuus urheilijana. Tällä hetkellä työ vie leijonan osan ajasta ja kaiken muun ajan haluan viettää kolmen tyttären kanssa. Erikoista: Yhtiö on siitä erikoinen puunjalostusyritys, että se sahaa itse käyttämänsä puun, sillä sahat eivät toimita puuta perinteiseen tapaan syykuvion suuntaisesti sahattuna. Yrityksen tarinaan voi tutustua MTV3:n Katsomossa ”Suomessa on yritystä”-sarjassa, osa 2/8.

Suhdanneoppia ikä kaikki Viime viikot ovat olleet kotimaassa synkkiä, kun liuta suuryrityksiä on ilmoittanut yt-neuvotteluistaan. Mikko Haapala noudattaa kuitenkin yrittämisessä aivan toista oppia. – Markkinatilanteen heilahtelut näkyvät rakennusalalla, mutta mielestäni pk-yrityksen toiminta on pitkälti kiinni omasta kyvystä ja taidosta selviytyä eri markkinaolosuhteissa. Joustavuudella ja kustannustehokkuudella selviää vaikeiden aikojen yli. //


YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

54

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Lammin Sahti

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

RODEO.FI

iäinen Pekka Käär

ta” ja aan ”tuhkas em s u no et kunnan pystyne uraan yhteis va in rs … va jä n tä it aa in olen yr rakentam t, mutta minäk kiven”. Et ehkä tienny y, O pi ”harmaan lä ti ah S in m Lam yritykseni on Oy ja monta muuta. eni on… t lu O Salainen pahe kustamaan Rakuuna n pääsen mat ku n, jo al p n i… nauti isiin. työpaikkani ol aihin ja kohte m n in Ensimmäinen ii m s u am u L ittäjänä jo tykkäsin itsenäisenä yr intani on… et pääalana, ks ne an h vi Viimeisin hank a, illisesti lukioss a voin ihan la ista. ll no jo ka , rk nu o p an ti ap iakkaiden viin erityises omaksi ja as n… aa ui in vi ud jo , aa in tt si. audu tipu ipojen kiusak tiin ryhdyin, aj ap i kk u ta ti jä ja tä i Tähän ammat iloks ut yrit unnut ja oll irka­ ”v rjää, on... a p olen aina hal jo , ti jota ilman en pä mäises jä ö, okone. nt tä si it ek yr K t u nnykkä ja tiet toimin kä e s n i. o an e s s s ie edes ikävä kyllä miehenä” toim niitä ei olisi tä et n, o iv Monesti to ssä työssä on… ; en in Haastavinta tä ym keksitty. perässä pys en ti s es ja is s kö to äh u s mu vät ja tavat vyöry ä visin Jos uskaltaisin… uudet asiat mmalle ja kä niiden peräss i ea te rk et ko a ä ll el di vi h u lentäisin iä yhteis­ sellaisella va nneksi on hyv O . yä ys p avaruudessa. a meina . ta on kertoa… kollegani tahd työkumppanei jä tä it yr lle nu ”herrana” Si ... elleen omana on ed n an o ja si en n in se m muita eikä yrittä Hauskinta nnata matkia monipuoliset asta, ka ja i E t . ne ta o is m aita riittää nn kulkem yrittämisen äileviä tuom aikansa halli ep an ka ik m o va e a, nn lannistu haasteet, tu n paikkaansa. ää äk id p e s aina. i vaikke … mennan… Yhdistykseni on ia minulle. Inspiraatiota am in li na re ad t itto ry, et ova Pienpanimoli , uudet haaste sti rutiineihin. Sahtiseura ry o p en el h m o n u ty S s lä Kyl erinneyh­ Veljesapu-P lukuisa Ikonini on… distys ry ja lukuun otta­ ia m ei rh ne an yhdis­ ukko muita tta ihailen sellaista ei M jo u m , le o ti ai­ses a ovat matta varsin tyksiä. Saksaa, jotk ja ea m o u S suuresti


Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: • Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt • Verosuunnittelu • Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen


56

YRITTÄJÄ TESTAA » Edelläkävijöiden ajokki TEKSTI JA KUVA Timo Sormunen

Yrittäjä testaa Suomen Polkupyörä­ tukun Helkama Wattson sopii rauhalliseen mökkiajeluun. Kaupugissa se on tie tukkona.

Vauhtia, rakas Wattson! Akkuteknologian kehitys avaa uusia markkinoita paitsi autoille myös kaksipyöräisille kulkineille.

S

ähköskootterien menekkiä on jarruttanut tarjonnan ja hinnan ohella se, että meikäläinen mopomarkkina on murkkuikäisten hallussa. Tähän yhtälöön sähkömoottorin suhina istuu perinteisen pärinän sijasta huonosti. Vaan olisiko sähköskootterista keski-ikäisen miehenkörilään

vapaa-ajankulkineeksi, jolla voisi hoitaa pienet kauppa- ja postireissut niin kotinurkilla kuin kesämökillä? Tällä asenteella tartuin Helkama Wattsonin sarvikkoon. Suomen Polkupyörätukun myymä sähköskootteri on kiinalaista tekoa ja esimerkki mallista, jota myydään kohdemaasta riippuen useammalla

¾¾Helkama Wattson ei ole ketterä käsiteltävä, sillä painoa on 170 kiloa.

YRITTÄJÄ 5/2012

YRITTÄJÄ 4/2012


57

keulamerkillä ja polttomoottoriversiolla varustettuna.

Loikaten liikkeelle Käytettävyydeltään sähköskootteri ei eroa perinteisestä päristimestä. Kaikki vivut ja vipstaakit ovat tutuilla paikoillaan, käynnistinpoljin ja starttinappula toki puuttuvat. Liikkeelle päästään, kun virta-avaimen kääntää on-asentoon ja vääntää Hiljaisuus kaasukahvasta. Sen jälkeen tapahtuukin palKiihtyvyys jon, sillä herättyään WattToimintasäde son suorastaan loikkaa liikkeelle. Vauhdin hurma jää lyhyeksi. NopeudenraKoko joitin puuttuu peNopeudenrajoitin liin neljänkympin Tavaratila nurkilla, eikä mitta-

rin neulaa saa 45 km/h tuntumaan edes alamäessä. Käytännössä skootterilla on ajeltava koko ajan urku auki tai vuorotellen kaasukahvaa pumppaamalla ja rullailemalla. Kaupunkiliikenteessä Wattsonilla on tien tukkona ja pyörätielläkin tahtoo jäädä jalkoihin. Pulmana on myös ajokin äänettömyys, sillä etenkin takaapäin lähestyttäessä Wattson yllättää muut pyörätiellä liikkujat. Apuna on töötti, jonka painikkeet löytyvät molemmista päistä ohjaustankoa.

Mukavampi mökkitiellä Jos tuntuu meno tuskaiselta korttelipyörityksessä, on fiilis tyystin toinen luonnon helmassa. Kapealla ja hiljaisella metsätiellä neljänkympin vauhti tuntuu passelilta ja sähkömoottorin suhina rauhoittavalta. Korviin kantautuu

Helppo hankkia, selkeä hallinnoida. Business Eurocard tuo säästöjä sekä pienten että suurten yritysten taloushallintoon. Ostojen keskittäminen Business Eurocard -kortille kannattaa, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely. Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa. Hae korttia osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

lintujen laulu. Wattsonin akku riittää 80 kilometrin taipaleeseen. Raskaat ylämäet ja lisäkuorma painavat ”bensamittarin” neulaa nopeammin alaspäin. Tyhjän akun lataus vie aikaa kymmenkunta tuntia, joten yöksi piuhaan jätetty ajokki on aamulla iskussa. Wattsonin plussia ovat hiljaisuus, hyvä kiihtyvyys sekä arkikäytössä riittävä toimintasäde. Miinuslistalla ovat kolho koko ja käsiteltävyys, turhan ärhäkästi toimiva nopeudenrajoitin sekä tavaratilan puute, joka pakottaa hankkimaan taakse erillisen boksin. Wattsonin ohjehinta on runsaat 2 000 euroa. Se on muutamia tarjolla olevia euromerkkejä edullisempi, mutta yli tuplasti bensalla käyviä kiinalaisskoottereita kalliimpi. Käyttökulut ovat pienet, eikä ajopeli todennäköisesti kaipaa paljon huoltoa. Sille voisi löytyä käyttöä kesämökin ohella mm. lähettiajossa tai pitsataksien työkaluna. //


ULKOMAAT » Kansainvälistyminen on mahdollisuus

58

Kurotuksia

Espanjaan

K

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät teki Espanjan projektin, jonka tuloksena muutama yritys on lisäämässä markkinointiaan ulkomailla.

eski-Pohjanmaan Yrittäjät käynnisti kansainvälistymishankkeen viime marraskuussa. Näyttelytila ja yhteistyöprojekti Espanjassa Fuengirolassa on poikinut kontakteja ja uusia asiakkaita Espanjasta, muualta Euroopasta ja myös Suomesta. – Projekti aloitettiin yrittäjämäisesti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä sanoo. Suuntasimme suoraan maailmalle, vuokrasimme näyttelytilan ja rahtasimme

YRITTÄJÄ 5/2012

tuotteet Espanjaan, Järkkälä kertoo. – Uudet kontaktit ja kansainvälisen verkoston suuruus yllättivät.

Yhteistyön tärkeys Takana on reilu puoli vuotta projektia, ja nekin alueen yrittäjät, jotka eivät aluksi innostuneet hankkeesta, ovat halukkaita tulemaan mukaan. – Keväällä meillä oli 12 Keski-Pohjanmaan ELY- ja yrityskeskusten työn-

tekijää koulutuspäivillä Fuengirolassa. Matkan aikana tutustuimme Málagan yrityshautomoon sekä suureen rakennusalan yritykseen. – Hankkimamme verkostot leviävät alueen yrittäjien avuksi, Järkkälä korostaa. Järkkälän mukaan menestymisen ehto on paikallinen yhteistyökumppani. – Kasvotusten luodut suorat kontaktit takaavat parempia tuloksia kuin isojen valtakunnallisten hankkeiden kautta aloitettu kansainvälistyminen.

Pixmac

TEKSTI Outi Hannuksela


59

¼¼Ruislandia yritys harkitsee oman jälleenmyyjän palkkaamista Espanjaan. Lähdevesien toimittaja Finn Spring ja juomien valmistaja BullBerry ovat solmineet tukkumyyntisopimukset Espanjassa, Mervi Järkkälä kertoo.

Laman kourissa elävän Etelä-Espanjan valinta kansainvälistymisprojektin paikaksi arvelutti joitakin yrittäjiä. – Alueella on kuitenkin kansainvälisiä asukkaita ja hyvätuloisia eläkeläisiä. Yksi ennalta arvaamaton lisäarvo on tullut kotimaasta. – Mainoksemme espanjalaisessa lehdessä toi yhteydenottoja yrittäjillemme myös Suomesta, sillä lehteä jaettiin Helsingin Matkailumessuilla.

Julkisuus yllätti Mervi Järkkälän mielestä hankkeen saama julkisuus on ollut myönteistä. – Meidät on huomattu sekä Suomessa että Espanjassa. Mukana on ollut 30 yritystä, ja Es-

EU-hanke Ilmasilta pk-yrityksille Keski-Pohjanmaalla -hanke 2011–2012 Paikka: Fuengirola, Espanja Rahoitus: EU -projektirahoitus 178 000 euroa. Yrittäjän osallistumiskulu: 200 e/kk, sisältää näyttely­ pöydän, mainoksen ja kuukausi­ liitteen Fuengirola.fi -lehdessä. Milloin: Projektiaika 11/2011–11/2012. Päätelmä: Paikallinen yhteis­ työkumppani luo kontakteja nopeasti ja luotettavasti.

panjan-kontaktit ovat tuoneet yrityksille lisää myyntiä ja tukkumyyntisopimuksia. – Hanke on lisäämässä myös kulttuurivientiä, Järkkälä kertoo. Kokkolalainen Guardia Nueva Orkesteriyhdistys on menossa esiintymismatkalle Espanjaan yrittäjien luomaa polkua pitkin.

Ei vielä euroja Ruislandia Oy ja Bullberry Oy ovat keskittyneet kotimaanmarkkinoihin. Espanjan-hanke on avannut molemmille yrityksille uusia kontakteja, mutta vasta tuleva vuosi näyttää, miten ne vaikuttavat yritysten myyntiin. Eero Koivisto Ruislandia Oy:stä kertoo lähteneensä Espanjan-hankkeeseen mukaan pienin odotuksin. – Hankkeen kustannus oli pieni, eikä konkreettisia odotuksia asetettu. Ideana oli, että tuote näkyy. – Nyt Ruislandialla suunnitellaan

pakkauksia ulkomaanvientiä varten. Espanjan kautta avautuivat myyntikontaktit Espanjan lisäksi Baltian maihin, Venäjälle, Italiaan ja Saksaan. Sattumalla ja oikeilla kontakteilla on suuri merkitys Ruislandian viennin käynnistymisessä. – Euroopan-markkinoiden avautuminen tuli meille ihan puskan takaa, Koivisto kertoo tyytyväisenä. – Koskaan ei tiedä, mikä kontakti on se tärkeä. Lähdevettä ja makuvesiä tuottava Bullberry Oy huomasi tuotekehittelyn merkityksen. Tuomas Sarjanoja kertoo, että ihmiset arvostavat puhtautta ja monipuolisia lähdevesimarkkinoita Espanjassa. – Jokaiseen maahan täytyy suunnata oikein tuottein, ja siksi olemme kehittäneet makuvesien makuvalikoimaa ja markkinointia Espanjaan. Tavoitteemme on, että yhteistyö tuo lisää myyntiä. Tämä on yrityksen ensimmäinen kurotus ulkomaille. //

Mainoksemme espanjalaisessa lehdessä toi yhteydenottoja yrittäjillemme myös Suomesta. YRITTÄJÄ 5/2012


60

MINUN MAAKUNTANI » Monipuolinen Lappi

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Jouni Porsanger

Toisen polven autokoulumies Lapin Yrittäjien puheenjohtaja ja autokoulu- sekä isännöintiyrittäjä Lauri Väärälä, 56 vuotta, on syntyisin pohjan perukoilta. – Syntymäpaikaksi on merkitty Rovaniemi, vaikka olen maailmaan putkahtanut Pudasjärven Liekokylässä. Pyöritän autokoulua, ja olen toisen polven autokoulumies. Isännöinnin aloitin kuusi vuotta sitten. Lapissa Väärälää jaksaa ilostuttaa ihmisten välittömyys, luottamus toiseen ihmiseen. Ulkopaikkakuntalaisten suhtautuminen Lappiin sen sijaan suututtaa. – Joskus valtiovallan toimet ihmetyttävät ja suututtavatkin, kun näyttää siltä, että hankkeena on Lapin tyhjentäminen. Helsingin virkamiesten mielestä Lappi on vain ryyppäämistä lomakeskuksissa, ja kun mennään takaisin Helsinkiin, unohdetaan Lappi täysin. – Työskentelen maakunnan puolesta Lapin Yrittäjien puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien hallituksessa. Molemmissa olen ensimmäistä vuotta, ja tavoitteena on tehdä edunvalvontaa voimakkaasti Lapin hyväksi.

YRITTÄJÄ 5/2012


61

Pärjäämisen

voimaa! Lappi on maakunta, jossa osataan melkein mitä vaan. Jos siellä myös jotain päätetään, se todella tehdään.

T

untureita, merta, ruskaa, matkailua, poroja, kaivosteollisuutta ja tietenkin joulupukki – näistä tunnemme Lapin. Lapin Yrittäjien puheenjohtaja sekä Ranuan Autokoulu Ky:n ja Ranuan Isännöinti- ja Kiinteistöpalvelun yrittäjä Lauri Väärälä ja Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kertovat, mistä heidän kotimaakuntansa on tehty. – Lappi on laaja ja monipuolinen maakunta, mereltä tuntureihin. Rovaniemi Lapin pääkaupunkina on kansainvälinen koulutuksen, kaupan ja hallinnon keskus. Suurteollisuus on keskittynyt Perämeren rannikolle Kemi-Tornion alueella, Esko Lotvonen avaa.

Paljasjalkainen lappilainen Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, 60 vuotta, on paljasjalkainen lappilainen ja rovaniemeläinen. Lotvonen on juuri siirtynyt maakuntajohtajan paikalta kaupunginjohtajaksi, joten tietämys Lapin asioista on vankkaa. – Lappilaisten tietynlainen avoimuus ja reiluus ilostuttavat arjessa. Paikallisten turha synkistely kuitenkin harmittaa välillä Lotvosta. – Tarpeeton synkistely, valittaminen, ristiriitojen rakentaminen ja peräpeiliin katsominen nostaa aika ajoin verenpainetta.

– Lapissa on paperiteollisuutta, porotaloutta, maataloutta, mutta maatalous on hiljalleen vähenemässä, eikä teollisia työpaikkoja ei synny enää nykyjään kovin taajaan, jatkaa kuvailua Lauri Väärälä. Vaikka maakunnasta löytyy monenlaista toimialaa ja intressiä, on yhteiselo kuitenkin saatu sujumaan. – Lapissa on opittu sovittelemaan matkailun, porotalouden, metsätalouden, kaivosteollisuuden, luonnonsuojelun sekä saamelaiskulttuurin intressejä, Esko Lotvonen kertoo. – Lappilainen on ihminen, joka päättäessään jonkun asian myös sen toteuttaa. Pärjäämisen voimaa löytyy Lapista, vakuuttaa myös Väärälä.

Lapin pelastaja Kaivosteollisuus on Lapissa kovassa nosteessa. – Hankkeita on toista kymmentä, ja niiden rahallinen arvo on useita kymmeniä miljardeja, summaa Väärälä. – Kaivosteollisuus on tulevaisuuden asia, sitä pitää kehittää ja siihen pitää paYRITTÄJÄ 5/2012


62

Laurin liketykset

ripalveluista laajentuen • Täällä ihmisillä on paljon pitempi maaseudun ja tunturipinna kuin etelän ihmisillä alueiden toiminta- ja • Yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen luontopalveluihin, Lotvonen kertoo. • Selvät ja oikeat vuodenajat Ranualla asuva Vää• Mutkattomat välit rälä nostaa esiin Ranuan sidosryhmiin eläinpuiston. • Kauas on pitkä – Meillä on paljon suumatka ria kehittyviä matkailukeskuksia, ja tänä vuonna Ranuan jääkarhunpentu on vetänyt Lappiin paljon turisteja, ja vetovoima jatkuu. Ranuan Eläinpuiston matkailijamäärät ovat tänä vuonna kaksinkertaiset. Yhdessä tehden Väärälän mielestä matkailun saralla ei kuitenkaan saa jäädä lepäilemään laake- Lotvosen ja Väärälän reillaan. mielestä Lapin kun– Matkailun kehittäminen on äärim- tien yhteistyö on parantunut mäisen tärkeää ja siinä eri toimijoiden kuluvalla vuosituhannella. Matkailumarkkinointia isosti yhteen hiileen puhaltaminen. Kun läh– Kunnat ovat yllättävän yhdetään markkinoimaan Lappia ulkoteistyöhaluisia, kun puhutaan Lappi on lisäksi profiloitunut Suomen vetovoimaisimpana matkailumaakun- maille, pitää mennä suurella porukalla ja kuntaliitoksista, valtionavuista ja suurilla resursseilla, sillä pieni yksittäi- yleensä uudistamisesta, Lauri tana. – Matkailu kasvaa erityi- nen toimija ei kykene saamaan riittävästi Väärälä kertoo. – Kuitenkin jatkossesti kansainvälisten vie- näkyvää aikaan, hän painottaa. sakin edellytetään avoirailijoiden tuloksena. muutta harkita kuntaliiLappi tarjoaa erinomaitoksia alueilla, missä etäisyydet eivät sia tuotteita lähtien Ro- Kylmäteknologiaa ja ole kohtuuttomia. Liikennekäytävien vaniemen kaupunkita- moottorikelkkoja kehittäminen Jäämerelle aiheuttaa soisesta ostos- ja kulttuuLapin paukkuvat pakkaset ja hohtavat ristivetoa kuntien kesken, muistuttaa hanget synnyttävät myös mahdollisuuk- kuitenkin Lotvonen. Myös lähimaakuntaan luodaan Vääräsia, joita joka puolella ei ole. – Lapissa on kylmäteknologian tutki- län mukaan suhteita. – Pohjois- Pohjanmaan kanssa yhteismusta ja testausta tehty jo pitkään, Lottyö on vireillä, mutta se on vielä aika hilvonen kertoo. – Autojen talvitestausta tehdään jaista. Lotvonen näkee yhteistyön lisääntyuseilla testiradoilla. Monet automerkit testaavat tuotantoon tulevia autoja La- misen olevan yhteisten hankkeiden vaipissa talviaikana. Retkeilyvälineiden, kutusta. – Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välivaatteiden, urheiluvälineiden ynnä muiden talvitestausta tapahtuu myös, nen yhteistyö on parantunut matkailussa Lappi – The North of Finland markkiLauri Väärälä selventää. Esko Lotvonen nostaa esiin nointihankkeen sekä Lapland Airports -konseptin tuloksena, hän uskoo. myös moottorikelkkailun. Väärälä iloitsee, että Lappi on yrittä– Meillähän on oma moot• Runsaat luonnonvarat torikelkkatehdas, josta tule- jäystävällinen maakunta. • Ainutlaatuinen luonto – Yrittäjien ja kuntien välillä yhteisvat laadukkaat tuotteet maail• Riittävä tila ja avaruus malle. Tämän alan innovaatiot työ sujuu pääsääntöisesti erittäin hyvin. • Selkeät vuodenajat ja teknologia ovat myös Lapin Meillä ollaan aivan Suomen huippuja • Arjen hallittavuus menestyksen yksi osa, Väärälä tässä yhteistyössä, mutta aina on parantamisen varaa. // muistaa. • Turvallisuus nostaa. Uskon vahvasti sen olevan Lapin pelastaja. Kaikki lisärasitteet, kuten kaivosvero, infran puutteet ja valtion lisäämät kapulat rattaisiin, ovat vaarallisia asioita Lapin kaivosteollisuuden tulevaisuuden kannalta, hän jatkaa. Myös Lotvonen pitää tärkeänä, että toimialaa kehitetään edelleen. – Lappia pitää kehittää kestävän kaivostoiminnan alueena. Ala tarjoaa merkittävät mahdollisuudet luoda toimiva kaivosklusteri, jossa on tarjolla erilaista palvelua ja alihankintaa kaivoksille. – Yksi kaivos tuo satoja työpaikkoja myös alihankintaan, ja ne verotulot jäävät maakuntaan, myös Lapin Yrittäjien puheenjohtaja muistuttaa.

Eskon erinomaiset

YRITTÄJÄ 5/2012


NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Brittiprofessori ulkoistaisi

Venäläiset jättävät rahaa

Parempaa palvelua

Tampereen yliopiston vierailevan

Venäläiset matkailijat käyttävät

anne Virtanen ovat koonneet Palvelua, kiitos – asiakaspalvelun saloja -kirjan. Tarinoissa seurataan esimerkein hyvän palvelun oivalluksia ja huonon palvelun karikoita meillä sekä muualla: kaupoissa, ravintoloissa, terveydenhuollossa ja takseissa. Kirjassa kysytään, auttaisiko hymy.

professorin Stephen J. Baileyn mukaan Isossa-Britanniassa on osoitettu, että kilpailutus parantaa julkisten palvelujen taloudellisuutta ja tehokkuutta. Jo pelkkä uhka kilpailuttamisesta on usein parantanut hallinnon ketteryyttä. Siellä sekä työväenpuolue että konservatiivit ovat vuodesta 1967 lähtien vuorollaan ulkoistaneet julkisia palveluita. Bailey arvioi ulkoistamista ISS Palvelut Oy:n järjestämässä seminaarissa Lähde: ISS Palvelut Oy

Aallon viivat Entinen kansanedustaja, yrittäjä Markus Aaltonen on paneutunut kahdeksannessa teoksessaan Vapaata viivaa, kriipoksia Alvar Aallosta arkkitehtuurin virittämiin ajatuksiin Seinäjoen perspektiivistä. Hän vetää linjat myös luovuuden suureen voimaan.

Osa pankeista konkurssikypsiä

Kotkan–Haminan seudulla kotimaisia enemmän rahaa. Venäläinen päiväkävijä käytti rahaa 170 euroa ja yöpyjä 138 euroa vuorokaudessa. Suomalainen matkailija käytti 49 euroa ja yöpyjä 108 euroa vuorokaudessa. Kaikkiaan haastatellut päiväkävijät käyttivät seudulla keskimäärin 83 euroa ja yöpyjät 112 euroa vuorokaudessa.

Lähde: Cursor Oy, Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö

Rautakauppa hyytyi Ylen tietojen mukaan rautakauppojen myynti lähti laskuun keväällä eikä nousua ole näköpiirissä. Rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Kulmalan mielestä rautakaupan alamäen kestoa on vaikea arvioida, sillä kotitaloudet lykkäävät remonttejaan. Samantyylisiä merkkejä oli nähtävissä syksyn 2008 taantuman aikana. Kuluttajien mielialoja synkentävät nyt Euroopan ja Suomen taloustilanne.   

Pekka Hannula, Petra Ingberg ja Mari-

Irtisanomisaalto vyöryy Irtisanomisten määrä on kovassa kasvussa. Kun viime vuonna lähinnä suurista yrityksistä irtisanottiin runsas 10 000 työntekijää, niin tämän vuoden irtisanottavien määrä noussee yli 16 tuhannen työntekijän. Yhteistoimintaneuvotteluihin kohteeksi joutuneiden työntekijöiden määrä noussee eri arvioiden perusteella yli 60 tuhannen. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat sen sijaan yrittäneet pitää työntekijämääränsä lähes entisellään.

Lähde: Yle

Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo, että iso osa eurooppalaisista pankeista on konkurssikypsiä. Wahlroos arvioi Talouselämä-lehden haastattelussa, että kaavailtu pankkiunioni ei ratkaise eurokriisiä. Hänen mielestään pääoman lisääminen järjestelmään saattaa olla ainut tapa ratkaista Euroopan velkakriisi. Tämä merkitsee sitä, että eduskunnan on laitettava tukien myöntämisessä piikki kiinni niin pankkien kuin valtioiden osalta. Lähde: Talouselämä

YRITTÄJÄ 5/2012

63


UUTISMAAILMA » Poimintoja

Kova vauhti päällä?

Hälyttäviä lukuja eläkekarttumasta

On Cloudracer -juoksujalkine pitää yrittäjän askeleen kevyenä

Yksi syy omistajanvaihdosten siirtymiselle on eläkeikään tulevan yrittäjän eläkekarttuman niukkuus, dosentti, KTT Elina Varamäki korostaa. Lokakuun alussa ilmestynyt valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri kysyi lähes 3 000:lta 55-vuotiaalta ja sitä vanhemmalta yrittäjältä muun muassa luopuja-yrittäjien arvioidusta eläketurvasta. • 42 prosenttia vastaajista arvioi lakisääteisen eläketurvansa tason niukaksi • 48 prosentin mielestä eläke­ turvansa taso olisi kohtuullinen • 10 prosenttia arvioi eläke­ turvansa tason hyväksi • 62 prosentilla vastaajista on käytössään vapaaehtoinen eläkejärjestely 26 prosenttia tutkimuksen vastaajista arvioi, että omistajanvaihdoksesta kertyy heille merkittävästi varallisuutta. Kuitenkin suuri enemmistö ei usko kerryttävänsä varallisuuttaan merkittävästi yrityksen myynnillä. Ottamalla lakisääteisen eläkevakuutuksen yrittäjä varmistaa itselleen eläkkeen. Eläkkeen suuruuden yrittäjäajalta määrää työtulo. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti barometrin.

maaliviivalle saakka. Neutraalin askelluksen omaaville juoksijoille suunnattu On Cloud­racer -jalkine soveltuu erinomaisesti alle 4 min/km juoksuvauhtiin. Jalkineen matala kantapää mahdollistaa tehokkaan päkiäaskelluksen ja CloudTecpohjassa on 18 matalaprofiilista iskunvaimenninta. Ne pehmentävät iskua jalan koskettaessa maata antaen samalla ponnistusvoimaa eteenpäin. Kengät mahdollistavat pitkäkestoisen harjoittelun samalla vähentäen alaselän, polvien ja nilkkojen rasittumista. Uutuuskengän väreissä yhdistyvät sporttinen oranssi ja futuristinen hopea. Kuluttajatiedustelut: www.nikander.com

Silmälaseja Sri Lankaan Savonlinnan Specsavers-yrittäjä Tommi Lohman haastaa paikkakun-

talaiset keräämään tarpeettomaksi jääneitä silmälaseja hyväntekeväisyyteen. Tämän vuoden avustuskohteena on Sri Lanka. Specsaversin ja Vision For All -yhdistyksen tempauksen avulla halutaan kannustaa suomalaisia lahjoittamaan vanhoja silmälasejaan keräykseen, jossa ne hyödyttävät apua tarvitsevia. – Keräyskohteessamme tarvitaan kaikenlaisia laseja, mutta erityisesti lasten silmälaseista ja suurista vahvuuksista on pulaa. Kaikki lasit ovat tervetulleita aurinkolaseja myöten – ainoana vaatimuksena on, että silmälasit ovat ehjiä, Lohman opastaa. Silmälasikeräys jatkuu lokakuun 25. päivään saakka Savonlinnan Specsavers Optikko -liikkeessä.

Storify.com - Netin puhuttavat aiheet kootusti Storify.com auttaa nettisurffaajaa ymmärtämään kotimaan ja maailman isoista

uutisista käytävää nettikeskustelua. Storify kokoaa sosiaalisen median kommentit ja kuvat massoja koskettavista aiheista. Helsingin Sanomat keräsi sosiaalisen median keskusteluista koosteen Storifyn avulla Guggenheim-keskustelun käydessä kiivaimmillaan. Koosteeseen voi lisätä omat kommentit. Vuonna 2011 julkistetun Storifyn avulla kuka tahansa voi seurata ihmisten reaktioita sosiaalisessa mediassa tiettyyn isoon uutiseen tai tapahtumaan.

YRITTÄJÄ 5/2012

C PIXMA

64


65

Lähes 40 prosenttia yli 55-vuoti-

eos kaikille yrityskaupasta kiinnostuneille tai jopa tahtoekemisiin joutuneille. Erityisesti se soveltuu mikro- ja pkKirjassa ei ole vaikeita kaavoja, vaan helppolukuista tyksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu. saasti konkreettisia esimerkkejä käytännön elämästä. mmattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoittelussa ja sa kannattaa toimia.

ARVONMÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA

Juha Rantanen on taloustieteilijä (VTM), Suomen Yrityskaupat Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, monialayrittäjä ja Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Hän on työskennellyt uusien yritysten parissa vuodesta 1992 lähtien ja yrityskaupoissa vuodesta 1997 lähtien. Hän on ollut mukana erilaisissa omistajanvaihdoksissa lähes 2000 yrityksessä. Hän on kirjoittanut yrityskaupoista ja yrityksen arvonmäärityksestä lukuisia artikkeleita ja vuosittain luennoinut aiheesta kymmenissä tilaisuuksissa. Rantanen on erikoistunut mikro- ja pk-yritysten arvon määrittämiseen, yrityksen arvon ja arvomääritysmenetelmien kehittämiseen.

ttavaa niille, joita askarruttavat esimerkiksi seuraavat

Juha Rantanen

oikea arvo ja hinta nössä lasketaan isinmaksuaika on yhdessä yrityksessä 5 ja toisessa 3 stä parhaimman mahdollisen hinnan aikki ei ole niin kuin myyjä väittää jille on eri s ostaja itus liittyy arvonmääritykseen päätökset aiheuttavat arvonmäärityksessä ät yrityksiä ja minkä alan yrityksiä laskeminen on vaarallista arvonmäärityksessä

9 789526 654003

aista yrittäjistä aikoo myydä yrityksensä täysin ulkopuolisille. Siksi Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n kustantama Arvonmääritys yrityskaupassa –kirja osuu hyvään markkinarakoon. Kirjan kirjoittaja Juha Rantanen on taloustieteilijä (VTM), Suomen Yritys kaupat Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, monialayrittäjä ja Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ry:n pitkä aikainen puheenjohtaja. Kirja on perusteos yrityskaupasta kiinnostuneille, ja erityisen hyvin se soveltuu pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vaikeita kaavoja, vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu. Kirjaan on koottu esimerkkejä käytännön elämästä. Se tarjoaa ammattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoittelussa ja yrityskauppatiArvonmääritys YRITYSKAUPASSA lanteessa kannattaa toiJuha Rantanen mia. Juha Rantanen Arvonmääritys yrityskaupassa 160 sivua 69 euroa + alv

Tiesitkö, että... ... yrityksen omistajanvaihdoksessa syntyy keskimäärin viisi työpaikkaa, kun uusiin yrityksiin syntyy keskimäärin kaksi työpaikkaa.

PIXMA C

Arvonmääritys yrityskaupassa

Palvelukoti vanhuutta rakentamassa Tänä päivänä niin palvelualoilla kuin

-tehtävissäkin korostuu luovuuden merkitys niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaation kohdalla, seniorien asumis- ja palvelukeskus Jyllin Kodit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lehtonen pohdiskelee. Ikaalisissa toimivan Jyllin Kodin omat 46 vuoden kokemukset on koottu Jyllin Kodin JJS-Trainee -ohjelmaan, joka on tarkoitettu koko vanhustyön kentän käyttöön. Vanhuspalvelulaissa on Lehtosen mielestä oleellista desimaalien sijaan se, että valtion tulee nyt käyttää vahvasti normiohjausta, koska kunnilla on ollut vaikeuksia toteuttaa palvelunjärjestäjänä valtakunnallisesti kattavaa, laatusuositusten edellyttämää vanhuspalvelua. Jyllin Kodilla on käynnistymässä mittava rakennushanke asumis- ja palvelutiloineen, joka tuo kymmeniä asukaspaikkoja lisää ja luo uusia hoitoalan työpaikkoja. Nyt toiminta pyörii 64 ammattilaisen voimin. Ikaalisten keskustassa toimiva seniorien asumis- ja palvelukeskus, joka on tehnyt työtä vanhuuden hyväksi vuodesta 1965.

PULJU

YRITTÄJÄ 5/2012


66

KOLUMNI

LSounio

Vaalien voittajan valinta

isa

Viime presidentin vaalit olivat kuin politiikan Guggenheim, taistojen eliittiä ja Suomen

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

mestaruuskisat vailla vertaa. Kansa kävi kuumana suosikkinsa puolesta. Takkia käännettiin ja aivopesua yritettiin. Vanhat ystävykset ja perheenjäsenet muuttuivat vihamiehiksi ja olivat valmiita liki rikoksiin ehdokkaansa puolesta. Eräs minua 20 vuotta palvellut yrittäjä ilmoitti, ettei ostoksille tarvitse tulla, jos äänestäisin toista ehdokasta. Tahtojen, toiveiden ja pelkojen taistelu oli ilmaa raikastava. Entä kuinka kunnallisvaaleihin saataisiin ladattua samanlaista intohimoa? Ja miten varmistetaan, että parhaat valitaan?

Ehdokkaat

• Uskalla erottautua. Jos et herätä mielipiteitä, et myöskään erotu. • Olet itse media! Ota mallia maailmalta. Suomessa kaikki kyntävät samaa peltoa. • Löydä uudet kanavat. Moni mankuu vanhoihin valtamedioihin missaten uudet. • Treenaa retoriikkaa! Muista, että pari puhetaitojaan hionutta on päässyt ennätysajassa Suomen politiikan huipulle. Moni ammattipoliitikko möngertää uskomatta, että selkeyttä ja sujuvuutta voi trimmata. • Luo kuhinaa ja palkitse vapaaehtoiset. Erään puolueen kioskeissa kuhisi viimeksi aidosti, kun taas muut puolueet kahvittelivat koloissaan. • Tee ennakkoluulottomasti ja poikkialaisesti yhteistyötä. Jos tyydyt ylempiesi hyväksyntään, tallot huomisen kyvyt. Kosiskelu kiukuttaa, kun se huomataan. Jos nuorena ehdokkaana nojaudut vanhempiin, et jää mieleen itsenäisenä ajattelijana. • Isossa kaupungissa voi kahdella kaudella viedä maaliin ehkä yhden merkittävän asian. Toimi pitkäjänteisesti ja etsi toiminnallesi perustelut. • Vaalit eivät ole kauneuskisa ja narsistien pelilauta. Muista, että huumori ja visualistiikan ymmärrys on tätä päivää. Yliasialliset, tylsältä näyttävät ruttupuvut ja tanttatyyli eivät edistä kampanjaasi.

Äänestäjät

YRITTÄJÄ 5/2012

MARA LEPPÄ

• Jos et äänestä, älä myöskään urputa. • Ehdolle asettuneet ovat superrohkeita. Kannusta muitakin helmiä esiin seuraavia vaaleja varten. Kannustamalla ihmiset tekevät ihmeitä. • Jos valinta ehdokkaista on vaikeaa, etsi malli ulkomailta. Aseta rima riittävän korkealle. • Live-esitys antaa enemmän, älä usko vaalipropagandaan ja median maalaamiin kuviin, vaan vaivaudu seuraamaan suosikkiasi kentällä. • Pyri puheille ehdokkaasi kanssa. Ääni, katse ja olemus kertovat kaiken. • Puoluetta voi vaihtaa vikkelästi. Työnnä syrjään itsellesi epämieluisat. • Naiset voivat ajaa isommankin lauman asiaa.

Lopuksi. Olen itse jo parikymmentä vuotta miettinyt ehdolle asettumista. Vielä en ole ehtinyt tai uskaltanut. Ole sinä fiksumpi. Rohkaise kunnastasi uusia kykyjä esiin! Politiikassa verenvaihto ei ole dopingia. //


FORD TRANSIT TREND X Huippuvarusteltu ja taloudellinen

Nyt autoja nopeaan toimitukseen. Rajoitettu erä, toimi nopeasti ja kysy tarjousta!

Ford Transit on kyvykäs kumppani, joka tunnetaan huippuluokan ajettavuudesta ja vakiovarustelusta sekä kuljetuskyvystään. Ohjaamo on erittäin hiljainen. Nyt saataville ovat tulleet Transit Trend X -erikoismallit. Niiden voimakkaat (125 hv/330 Nm) DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta esim. Auto-Start-Stop -järjestelmän avulla. Kattavasti varustellut Trend X -mallit houkuttelevatkin edullisilla kustannuksillaan. FORD TRANSIT TREND X 300 S matala alkaen 30.327,94 € (+toim. kulut 600 €) FORD TRANSIT TREND X 300 M matala alkaen 31.328,82 € (+toim. kulut 600 €) Kysy lisää Ford-jälleenmyyjältäsi!

Ford Transit Trend X 2.2 TDCi 125 hv 300 S alkaen 30.327,94 € (autoveroton suositushinta 26.060 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 189 g/km 4.267,94 €). 300 M alkaen 31.328,82 € (autoveroton suositushinta 26.650 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 194 g/km 4.678,82 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Trend X CO2-päästöt 189–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ford.fi/hyotyajoneuvot


Yrittäjä 5/2012  

yrittäjä 5/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you