1. Verot ja rahat 3 • 2010
Oikea suunta, mutta outo järjestys Kuluva vuosi on eritahtista irtautumista talouden kriisistä. Eritahtisuutta ilmenee sekä maiden välillä että Suomessa toimialojen ja myös alueiden kesken.
Vahvan kasvun vuotta tästä tuskin ehtii tulla, mutta valtaosa talouden tuoreista numeroista ja uutisista tukee optimististen odotusten suuntaa. Suurin uhka talouden kohenemiselle Suomessa – ja koko Euroopassa on Kreikka ja sen ylivelkaantuneisuuden seuraukset.
Kotimarkkinat ensin? Perinteinen järjestys talouden nousussa suhdannekuopan pohjalta on se, että vienti kääntyy kasvuun ensin ja kotimarkkinat seuraavat perässä. Tänä vuonna järjestys näyttää olevan toinen – ainakin toistaiseksi. Vientiä peilaava teollisuuden tuotanto ei Suomessa ole kääntynyt kasvuun. Positiivisia odotuksia on; silti numerot
toteutuneesta tuotannon muutoksesta ovat edelleen miinuksella. Yrityskohtaiset erot ovat huomattavan suuria, mutta kokonaisuudessaan teollisuus ei ole vielä noussut. Kehittyvien talouksien vetoapu ei näytä Suomessa tuntuvan. Sen sijaan kotimarkkinakysynnästä kertova vähittäiskauppa on kasvussa. Maaliskuussa myynnin arvo oli Tilastokeskuksen ns. pikaennakon mukaan yli 7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaiskuluttajien suuren enemmistön talous on kunnossa ja viime vuonna vaivannut ylivarovaisuus rahankäytössä on poistunut.
Kreikan kompuroinnin vaikutus Väärillä papereilla rahaliiton jäseneksi tullut Kreikka on todella suurissa ongelmissa. Kreikan valtion budjettivaje paljastui monin kerroin oletettua suuremmaksi jo viime syksynä, mutta vajeen kärjistyminen Euroopan laajuiseksi kriisiksi kesti puoli vuotta. Tämä on jälleen yksi esimerkki kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden oudosta logiikasta. Suomen valtio on Kreikkaan nähden ikään kuin pankin roolissa: lainaamalla rahaa kohtuullisen leveällä korkomarginaalilla asiakkaalle, jonka luottokelpoisuus ei ole läheskään parhaasta päästä.
Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi
Kreikan kriisin välitön vaikutus on ollut euron ylivahvuuden purkautuminen dollaria ja muita päävaluuttoja vastaan. Tältä osin vaikutus on ollut Suomen kannalta myönteinen. Toinen, epäsuorempi vaikutus tulee rahapolitiikan kautta. Kun Kreikan ja euroalueen muiden heikoimpien lenkkien pelivara finanssipolitiikassa on nolla, on rahapolitiikka pidettävä poikkeuksellisen keveänä. Tästä syystä Euroopan keskuspankki ei ole vieläkään vihjannut ohjauskoron edes ensimmäisestä korotuksesta. Yhteen prosenttiin juuttuneen ohjauskoron kausi venyy edelleen. Pahimmillaan Kreikan sotku voi heikentää koko Euroalueen talouskehitystä tuntuvasti. Jos kriisi leviää Espanjaan – viisi kertaa Kreikkaa suurempaan talouteen – on myös pelastusoperaatio monin verroin kalliimpi. Eurovaltioiden lainanoton hinta nousee ja finanssipolitiikka joutuu entistä ahtaammalle. Äärimmillään kriisi voi tuottaa suurta kitkaa rahoitusmarkkinoille: jos epävarmuus rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta valtioille, pankeille ja suuryrityksille leviää, on edessä samankaltainen pysähdyksen ja odottelun tila jota elettiin syksyllä 2008 ja alkuvuonna 2009. Investointeja lykätään ja kauppa ei käy.
Uusi maksupalvelulaki voimaan –mikä muuttuu? Toukokuun alusta voimaan tullut maksupalvelulaki tuo mukanaan uudistuksia paitsi pankeille ja muille luottolaitoksille myös pienemmille maksuja vastaanottaville yrityksille, kuten kaupoille, ravintoloille, takseille ja autokorjaamoille. Maksupalvelulaki pohjautuu EU:n maksupalveludirektiiviin, ja sen soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat esimerkiksi tilisiirrot, suoraveloitukset, pankki- ja luottokorttimaksut sekä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistymisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä
muutos nykyiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentyminen ensin enintään kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta yhteen työpäivään. Koska maksupalvelun velvoitteet koskevat suurelta osin maksupalveluja tarjoavia yrityksiä, etenkin pankit ja luottoyhtiöt joutuvat uusien velvoitteiden myötä tekemään muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiinsä. Pankeilla ja muilla maksupalveluntarjoajilla voi olla tarvetta muuttaa myös maksupalveluja käyttävien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia. Tämän vuoksi yrittäjien kannattaa lukea huolellisesti maksupal-
4
Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi
veluntarjoajan lähettämät uudet sopimusehdot, jotka saattavat tuoda esimerkiksi pankkikorttimaksuja vastaanottavalle yritykselle velvollisuuden säilyttää kuitteja jatkossa nykyistä pitemmän ajan.
Maksu ja alennus maksuvälineen käyttämisestä Maksupalvelulaki mahdollistaa jatkossa sen, että yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Näin ollen